Mikä on kunnan oma palvelu?

Osu­uskau­pat läh­estyivät tari­nansa lop­pua 1960-luvul­la, kunnes ne vai­h­toi­vat organ­isaa­tio­ta. Kun­nal­li­sista osu­uskaupoista siir­ryt­ti­in maakun­nal­lisi­in ja vauhti parani olen­nais­es­ti. Mitä tästä voisi oppia kun­tien palvelu­ja ajatellen?

Tun­tuu luon­te­val­ta, että kun­tien palveluista ne kan­nat­taa tuot­taa kun­nal­lis­es­ti, jois­sa asi­akku­us on pääsään­töis­es­ti rajoitet­tu kun­nan asukkaisi­in. Täl­laisia ovat perusk­oulut ja päiväkodit nyt esimerkik­si sekä ainakin tois­taisek­si van­hus­ten­huolto. Jat­ka lukemista “Mikä on kun­nan oma palvelu?”

Kiinteistökunta – palvelukunta

Kun­nal­la on kak­si hyvin eri­laista tehtävää:

  1. Infrakun­ta: maankäytöstä, asun­to­tuotan­nos­ta, liiken­teestä ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan edel­ly­tyk­sistä huolehtiminen
  2. Palvelukun­ta: palveluista huolehtiminen

Näi­den kah­den opti­maa­li­nen alue­jako on aivan eri­lainen. Infrakun­taa tulee kehit­tää koko kaupunkia yht­enäis­es­ti tarkastellen. Palvelukun­taa ajatellen kaupun­ki voi olla edelleen jaet­tu nyky­isi­in kun­ti­in tai jopa nyky­isiä kun­tia pienem­pi­in osi­in. Jat­ka lukemista “Kiin­teistökun­ta – palvelukunta”

Risikko nimitti propellipäätyöryhmän

Kun­t­a­min­is­teri Paula Risikko on nimit­tänyt työryh­män pohti­maan tule­vaisu­u­den kun­taa. Hänen pro­pel­lipää­työryh­mäk­si kut­sumansa joukko on kokoon­panoltaan seu­raa­va: Jat­ka lukemista “Risikko nimit­ti propellipäätyöryhmän”

Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?

Fen­novoiman ydin­voimalan hin­naksi on arvioitu kuusi mil­jar­dia ja teho tiede­tään 1200 MW:ksi. Tiedän jotain kil­pail­e­van han­kkeen kus­tan­nus­laskelmista ole­tuk­sel­la että hin­ta puo­let halvem­pi ja teho 1600 MW, joskin tätä pro­jek­tia vähän rasit­ta­vat raken­nu­saikaiset korot. Näitä kah­ta tietoa ver­taa­mal­la laskin, että Fen­novoiman sähkön omakus­tan­nushin­nan on olta­va vähin­tään 100 € megawat­ti­tun­nil­ta. Näil­lä nurkil­la sen pitäisi liikkua, sil­lä onhan Bri­tan­ni­aan kaavail­lulle ydin­voimalalle luvat­tu 110 euron syöt­tö­tar­if­fi. Varovais­es­ti olen kuitenkin sanonut, että hin­nan on olta­va vähin­tään 80 euroa/MWh Jat­ka lukemista “Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?”

Eläkeratkaisu

Eläk­er­atkaisu oli odotet­tu. Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhem­min. Jos eli­na­jan­odote jatkaa nousuaan, eläk­keelle pääsy myöhen­tyy edelleen niin, että 2/3 piden­tyneestä elämästä menee työhön ja 1/3 eläk­keel­lä oloon .

Kaik­ki työ­nan­ta­jat eivät var­maankaan ole tyy­tyväisiä siihen, että ylin eläk­keelle­si­ir­tymisikkä nousee 70 vuo­teen johon asti on siis oikeus olla töissä.

Sitä en voi hyväksyä, että eläkeiän nousu tule­vaisu­udessa voi jäädä pienem­mäk­si, jos työl­lisyysaste nousee. Kai sil­lä työl­lisyysas­teen nousul­la on muitakin tavoit­tei­ta kuin eläk­keet. Koulu­tus, ter­vey­den­hoito, infrarak­en­t­a­mi­nen ja muu sel­l­ainen kiva, jota parem­pi työl­lisyysaste mah­dol­lis­taa. Jat­ka lukemista “Eläk­er­atkaisu”

Aloitteellisuutta säästöihin

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sosi­aali- ja ter­veyshuol­lol­la on väistämät­tä edessään ankaria säästöjä. Val­tio ja kun­nat eivät voi lop­ut­tomasti jatkaa velak­si elämistä. Nyky­laskelmien mukaan edes hyvä nousukausi ei velka­an­tu­mista lopet­taisi. On siis säästettävä.

Sote-palve­lut eivät voi säästöiltä vält­tyä, kos­ka ne ovat niin suuri osa julk­i­sista menoista, että niiden jät­tämi­nen säästö­jen ulkop­uolelle iskisi kaik­keen muuhun ankarasti. Lisäk­si on luon­nolli­nen poli­it­ti­nen lainalaisu­us, että meno­erää, joko pyrkii kas­va­maan tarpeen kas­vamisen vuok­si, kohdel­laan ankaram­min kuin sel­l­aisia, jot­ka luon­nos­taankin vähenevät. On helpom­pi leika­ta kasvus­ta kuin alen­taa joitain meno­er­iä absolu­ut­tis­es­ti, niin irra­tionaal­ista kuin tämä onkin. Väestön ikään­tymisen takia sote-menois­sa on iso kasvu­paine. Jat­ka lukemista “Aloit­teel­lisu­ut­ta säästöihin”

Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista

Talous­sanomat julka­isi uutisen, jon­ka mukaan suo­ma­laiset nuoret haaveil­e­vat pääosin asumis­es­ta maaseudul­la ja korkein­taan kaupun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa.

 Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta.

 Uuti­nen vaikut­ti yllät­tävältä. Sitä on refer­oitu monis­sa lehdis­sä. Tieto on täysin paikkaansapitämätön. Talous­sanomat on julkaissut ilmi­selvän ankan. En tiedä, onko tutk­i­ja refer­oin­ut omaa tutkimus­taan väärin vai onko kir­joit­ta­ja vain ymmärtänyt väärin, mut­ta totu­us on aivan toinen. Tämän blo­gin kom­men­toi­ja nim­imerk­ki Lep­oti­la zZ tutus­tui alku­peräiseen tutkimus­ra­port­ti­in ja kävi ilmi, että kyse oli aivan muus­ta:  Jat­ka lukemista “Talous­sanomat julka­isi uuti­sankan nuorten asumistoiveista”

Oden vaaliohjelma: verotuet rinnastettava menoihin.

Seu­raavaa hal­li­tus­ta muo­dostet­taes­sa meno­raa­mi määritel­lään uud­estaan niin, että myös verotuet rin­naste­taan menoi­hin, jot­ta suo­ria tukia ja vero­tukia käsiteltäisi­in tasaver­tais­es­ti. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: verotuet rin­nastet­ta­va menoihin.”

Kummallinen esitys kiinteistöverosta

Hal­li­tus esit­tää kiin­teistövero ylä- ja alara­jo­jen nos­tamista. Hyvin kan­natet­ta­va esi­tys, mut­ta lop­pu on jär­jetön.  Tästä aiheutu­va lisä­tu­lo vähen­netään kun­tien val­tiono­suuk­sista. Ylära­jas­ta koitu­va lisä­tu­lo arvioidaan ja vähen­netään tasais­es­ti kaik­il­ta, mut­ta alara­jan nos­tos­ta kat­so­taan, mitkä kun­nat joutu­vat nos­ta­maan kiin­teistöveroa, ja ne joutu­vat tilit­tämään koko vero­pros­entin nousus­ta aiheutu­van tulon valtiolle.

Näin syn­tyy tilanne, että kahdes­ta kun­nas­ta, joil­la on vuon­na 2015 sama kiin­teistövero­pros­ent­ti, toinen saa pitää rahan kokon­aan ja toinen joutuu tilit­tämään siitä osan val­ti­olle, kos­ka täl­lä jälkim­mäisel­lä kun­nal­la oli vuon­na 2014 alem­pi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Luulisi perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden älähtävän vähem­mästäkin. Jat­ka lukemista “Kum­malli­nen esi­tys kiinteistöverosta”

Parempaa kuin seksi

saurin kansi 001Moni­alatai­turi Pekka Sauril­ta on tul­lut kaunokir­jalli­nen teos Parem­paa kuin sek­si. Siinä kovin tun­nis­tet­ta­vat hah­mot Pete (Pekka Sauri) Tero (Tep­po Turk­ki), Jus­si (Pekka Haav­is­to) ja Anja (Hei­di Hau­ta­la) seikkail­e­vat läpi his­to­ri­al­lis­ten tapah­tu­mien. Ensin ollaan vai­h­toe­htole­hti Pla­nee­tan (Suo­mi-lehti) toim­i­tuk­ses­sa Laivan­varus­ta­jankadul­la ja lop­ul­ta ympäri maail­maa tärkeis­sä tehtävissä.

Kir­ja alkaa melkein kam­er­aalisen tarkkana muis­tel­mana Suo­mi-lehden ajoil­ta, mut­ta irtaan­tuu lop­ul­ta todel­lisu­ud­es­ta niin, että tot­ta ovat enää his­to­ri­al­liset tapah­tu­mat. Min­ulle vihrei­den varhaishis­to­ri­as­ta ker­to­va alku­osa oli kiin­nos­tavampi, kos­ka ne oli­vat osa myös min­un his­to­ri­aani. Tutus­tu­in läheltä Suo­mi-lehden arkeen, kos­ka tein Vihreää lankaa Laivan­varus­ta­jankadul­la samal­la val­o­latomakoneel­la ja saman val­opöy­dän ääressä. Ulkop­uolisen silmis­sä tämä saat­toi olla puudut­tavin osa, kos­ka tosi­asi­at ovat aina tylsem­pää kuin mieliku­vi­tus. Jat­ka lukemista “Parem­paa kuin seksi”