Parempaa kuin seksi

saurin kansi 001Moni­alatai­turi Pekka Sauril­ta on tul­lut kaunokir­jalli­nen teos Parem­paa kuin sek­si. Siinä kovin tun­nis­tet­ta­vat hah­mot Pete (Pekka Sauri) Tero (Tep­po Turk­ki), Jus­si (Pekka Haav­is­to) ja Anja (Hei­di Hau­ta­la) seikkail­e­vat läpi his­to­ri­al­lis­ten tapah­tu­mien. Ensin ollaan vai­h­toe­htole­hti Pla­nee­tan (Suo­mi-lehti) toim­i­tuk­ses­sa Laivan­varus­ta­jankadul­la ja lop­ul­ta ympäri maail­maa tärkeis­sä tehtävissä.

Kir­ja alkaa melkein kam­er­aalisen tarkkana muis­tel­mana Suo­mi-lehden ajoil­ta, mut­ta irtaan­tuu lop­ul­ta todel­lisu­ud­es­ta niin, että tot­ta ovat enää his­to­ri­al­liset tapah­tu­mat. Min­ulle vihrei­den varhaishis­to­ri­as­ta ker­to­va alku­osa oli kiin­nos­tavampi, kos­ka ne oli­vat osa myös min­un his­to­ri­aani. Tutus­tu­in läheltä Suo­mi-lehden arkeen, kos­ka tein Vihreää lankaa Laivan­varus­ta­jankadul­la samal­la val­o­latomakoneel­la ja saman val­opöy­dän ääressä. Ulkop­uolisen silmis­sä tämä saat­toi olla puudut­tavin osa, kos­ka tosi­asi­at ovat aina tylsem­pää kuin mieliku­vi­tus. Jat­ka lukemista “Parem­paa kuin seksi”

Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä

Kau­pan yksikkökoon säätelystä voidaan luopa kaikkial­la siel­lä, mis­sä kilo­metrin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kymme­nen­tuhat­ta ihmistä sekä siel­lä, mis­sä lähim­mälle raideli­iken­teen pysäkille on alle 600 metriä. Kun­ta voi ase­makaavaan liit­tyvistä syistä kuitenkin rajoit­taa myymäläkokoa, mut­ta maakun­takaavaa tai ympäristömin­is­ter­iön hyväksyn­tää nämä keskeis­es­ti sijait­se­vat kau­pat eivät tarvitse. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: kau­pan suuryk­siköitä ei tarvitse säädel­lä asu­tuk­sen keskellä”

Se nousee sittenkin

Lämpötilan nousu

Lähde: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Noin vuosi sit­ten A‑Studio julisti ilmas­ton läm­pen­e­misen päät­tyneek­si. Väite perus­tui siihen, että poikkeuk­sel­lisen lämpimän vuo­den 1998 jäl­keen ei ole havait­tu nousua. Kir­joitin tuol­loin, että uuti­sank­ka ei valitet­tavasti ole tot­ta. Siitä on nyt vuosi kulunut ja olemme saa­neet 12 kuukausi­havain­toa lisää. Jat­ka lukemista “Se nousee sittenkin”

Kumouksellista kaupunkisuunnittelua

Val­tio velvoit­ti Helsin­gin seudun kun­nat nopeut­ta­maan kaavoitus­ta hin­tana seudun liiken­nehankkei­den rahoituk­ses­ta. Vuo­tuisen asun­to­tuotan­non pitäisi nous­ta nykyis­es­tä 13 000 asun­nos­ta 17 000 asun­toon, mikä merk­it­sisi, että seudun väk­ilu­vun kasvu nousisi 17 000 asukkaas­ta noin 25 000 asukkaaseen. Val­tio halu­aa nopeut­taa muut­toa tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Helsin­gin valmis­teil­la olevas­sa yleiskaavas­sa varaudu­taan seudun väk­ilu­vun kasvu­un 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä, jos­ta Helsin­ki ottaisi vas­tu­ulleen neljän­nesmiljoo­nan. Luvut perus­tu­vat kasvun jatku­miseen entiseen tahti­in. Jat­ka lukemista “Kumouk­sel­lista kaupunkisuunnittelua”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 23.9.2014

(Lis­taan tästä)

Saaris­ton kaa­va ja täy­den­nys­rak­en­tamista Vuosaareen.

 

Itäisen saaris­ton asemakaava

(Pöy­dältä)

Riitaa on lähin­nä Jol­lak­ses­ta ja siel­lä eri­tyis­es­ti rasitus­pol­un merk­it­semis­es­tä kaavaan kaduk­si. Minä halu­aisin käsitel­lä saaris­ton käyt­tös­trate­giaa ja sen jäl­keen vas­ta asemakaavaa.

Rasti­lan metroase­man luo asuntoja

Toimis­toti­laa muute­taan asun­noik­si, jol­loin saadaan 500 uudelle asukkaalle kat­to pään päälle. Tulee aika näyt­tävä raken­nus sisään­tu­lo­tien var­relle, 12 ker­rosta. Kaavas­sa ei ker­ro­ta, onko torni ruma vai kau­nis. Pysäköinti­normista voidaan tin­kiä peräti 30 %, jos osoite­taan paikko­ja yhteiskäyt­töau­toille. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 23.9.2014”

Lapsilisän korvaamisessa verovähennyksellä ei ole mitään järkeä

Hal­li­tus perui osan lap­sil­isän leikkauk­ses­ta otta­mal­la käyt­töön lap­sivähen­nyk­sen vero­tuk­ses­sa. Tämä on veroteknis­es­ti erit­täin han­kala asia, sil­lä verot­ta­jal­la ei ole tietoa lap­sista eikä niitä ihan hel­posti ole saatavis­sa esimerkik­si viro­laisil­ta työn­tek­i­jöiltä. Verovähen­nyk­senä palautet­tavas­ta sum­mas­ta haaskau­tuu verot­ta­jan kus­tan­nuk­si­in huo­mat­ta­va osu­us. Eikö siis olisi yksinker­taisem­paa vain perua osa lap­sil­isien heiken­nyk­ses­tä? Jat­ka lukemista “Lap­sil­isän kor­vaamises­sa verovähen­nyk­sel­lä ei ole mitään järkeä”

Mikä on Mankala-yhtiö?

Mankalay­htiö on tapa rak­en­taa voimala yhdessä sen sijaan, että kaik­ki rak­en­taisi­vat omansa. Jokainen kuitenkin omis­taa osuuten­sa voimalas­ta ikään kuin omis­taisi osuuten­sa kokoisen voimalan itse eikä kuten omis­taisi suuren voimalan yhdessä muiden kanssa

Jos raken­netaan mil­jardin euron voimala, joka tuot­taa 200 MW sähköä, osaomis­ta­ja, joka omis­taa tästä voimalas­ta 20 % osal­lis­tuu oman pääo­man kar­tut­tamiseen 20 %:lla. Olete­taan, että oma pääo­ma on 200 miljoon­aa Viiden­nek­sen omis­ta­van on laitet­ta­va perus­tamiseen 40 miljoon­aa. Lop­ut 800 miljoon­aa yhtiö ottaa lainaa. Jat­ka lukemista “Mikä on Mankala-yhtiö?”

Miksi niidenkin, jotka kannattavat ydinvoimaa, kannattaisi kavahtaa Fennovoiman voimalaa

Keskustelu Fen­novoimas­ta on men­nyt liiak­si keskustelu­un ydin­voimas­ta yleen­sä. Sen alle on hau­tau­tunut, että Fen­novoiman han­ke on huono myös ydin­voima­hankkei­den joukossa.

  1. Voimalaa puuhataan väärään paikkaan. Vaa­dit­ta­vat infrain­vestoin­nit mak­sa­vat 1 – 2 mil­jar­dia euroa ylimääräistä ver­rat­tuna, että laitos tehtäisi­in johonkin, jos­sa voimalaitosin­fra on jo valmiina.
  2. Voimalaitos ei ainakaan koko tehol­laan paran­na huolto­var­muut­ta. Jos Venäjän atom­itekni­nen viras­to (Rosatom) tulee tähän osakkaak­si 40 pros­en­til­la, se tarkoit­taa, että Venäjän val­tio omis­taa sähköte­hos­ta 40 % (480 MW) ja saa myy­dä sen mihin hyvän­sä. Jos Venäjä ottaa ener­gian ote­taan ulkopoli­ti­ikan väli­neek­si, tämä osa voimalan tuotan­nos­ta on Venäjän päätös­val­lan alla ja myös sitä voidaan käyt­tää myös pain­os­tuskeinona Suomea kohtaan. Suo­mi voi täl­löin tietysti varas­taa sähkön, mut­ta… Jat­ka lukemista “Mik­si niidenkin, jot­ka kan­nat­ta­vat ydin­voimaa, kan­nat­taisi kavah­taa Fen­novoiman voimalaa”

Timo Soini ja ero eurosta

Kos­ka eduskun­nan yhden min­uutin rep­likoin­nis­sa ei voi sanoa mitään kovin perustel­tua, esitän repli­ikkipuheen­vuoroni vähän perustel­lumpana tässä.

Timo Soi­ni hehkut­ti suuren salin keskustelus­sa, kuin­ka Suomen talouden ongel­mat johtu­vat eurosta ja vain siitä. Häneltä kysyt­ti­in mon­een otteeseen, pitääkö hänen mielestään eurosta ero­ta, mut­ta vas­tauk­sek­si tuli vain, että muil­la pohjo­is­mail­la menee parem­min, kos­ka ne eivät kuu­lu euroon (Tan­s­ka tosin de fac­to kuu­luu euroon, Nor­jal­la on öljyn­sä ja Ruot­sil­la Suomea fik­sum­mat porvarit.)

Soi­ni on oike­as­sa siinä, että Euroopan talousalueen ongel­mat johtu­vat pitkälti euron epäon­nis­tu­mis­es­ta. Siinä on val­u­viko­ja, joista osas­ta tiedet­ti­in etukä­teen (epäsym­metriset syk­lit), osaa taas ei osat­tu ottaa huomioon. Raha ryn­täsi korkeam­man tuo­ton peris­sä etelään kuten pitikin, mut­ta ei syn­nyt­tänyt tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ja kasvua, vaan kiin­teistöku­plaa ja koti­talouk­sien velka­an­tu­mista. Koti­taloudet velka­an­tu­i­v­at ensin ja tämä johti lop­ul­ta myös val­tioiden velka­an­tu­miseen. Mekanis­mi tun­netaan nyt, mut­ta ei tun­net­tu sil­loin. Jat­ka lukemista “Timo Soi­ni ja ero eurosta”

Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

Kun kir­joituk­ses­sani Maat­alous­tu­ki ja Ricar­don maan­vuokrala­ki sanoin maat­aloustuen kap­i­tal­isoitu­van pel­lon hin­taan niin, ettei se juuri lisää vil­je­lyn kan­nat­tavu­ut­ta, moni kysyi, eikä asumisen tukem­i­nen sit­ten kapitalisoidu.

Kyl­lä. Se, että meil­lä tue­taan asum­ista eri muodois­sa nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Tässä on kak­si eroa vil­jelysmaa­han: asum­i­nen on vält­tämät­tömyys, mut­ta jokaisen ei tarvitse vil­jel­lä maa­ta. Toisek­si asun­to­ja voi valmis­taa lisää, kun taas tukikelpoista pel­toa ei ymmärtääk­seni enää voi rai­va­ta lisää. Jat­ka lukemista “Asum­istuen kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen asun­to­jen hintoihin”