Kumouksellista kaupunkisuunnittelua

Val­tio vel­voit­ti Hel­sin­gin seu­dun kun­nat nopeut­ta­maan kaa­voi­tus­ta hin­ta­na seu­dun lii­ken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­ses­ta. Vuo­tui­sen asun­to­tuo­tan­non pitäi­si nous­ta nykyi­ses­tä 13 000 asun­nos­ta 17 000 asun­toon, mikä mer­kit­si­si, että seu­dun väki­lu­vun kas­vu nousi­si 17 000 asuk­kaas­ta noin 25 000 asuk­kaa­seen. Val­tio halu­aa nopeut­taa muut­toa tuot­ta­van työn äärel­le Helsinkiin.

Hel­sin­gin val­mis­teil­la ole­vas­sa yleis­kaa­vas­sa varau­du­taan seu­dun väki­lu­vun kas­vuun 600 000 asuk­kaal­la vuo­teen 2050 men­nes­sä, jos­ta Hel­sin­ki ottai­si vas­tuul­leen nel­jän­nes­mil­joo­nan. Luvut perus­tu­vat kas­vun jat­ku­mi­seen enti­seen tahtiin.

Hel­sin­gin seu­dun nykyi­ses­tä väes­tön­kas­vus­ta puo­let on peräi­sin ulko­mail­ta. On vai­kea uskoa, että ulko­maa­lais­väes­töä tuli­si jat­kos­sa samaan tah­tiin, kos­ka pää­muut­ta­ja­mais­ta Viros­sa elin­ta­so nousee niin, ettei muut­to­pai­nei­ta enää ole. Venä­jäs­tä taas ei uskal­la ennus­taa mitään. Hel­sin­gil­lä on kie­len­sä ja ilmas­ton­sa vuok­si vai­keuk­sia hou­ku­tel­la kou­lu­tet­tua ulko­mais­ta työvoimaa.

Asun­toi­hin on kyl­lä tuli­joi­ta, vaik­ka ulko­maa­lais­väes­töä ei tuli­si. Muut­to muu­al­ta Suo­mes­ta kiih­tyy, jos asun­not Hel­sin­gis­sä halpenevat.

Asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä ovat noin kak­sin­ker­tai­sia muu­hun maa­han ver­rat­tu­na. Hel­sin­gin seu­dul­ta saa kyl­lä asun­non Tam­pe­reen hin­noil­la, jos ei ole nir­so sijain­nin suh­teen. Asun­to­jen yli­ky­syn­tä koh­dis­tuu joi­hin­kin kau­pun­gi­no­siin ja eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ratik­ka­vyö­hyk­keel­le. Kehys­kun­nis­sa kaa­voi­te­tuil­le ton­teil­le ei löy­dy otta­jia. Pien­ta­lo syr­jäs­sä ei ole enää lap­si­per­heen unel­ma eivät­kä kau­kai­set ker­ros­ta­lo­lä­hiöt hou­ku­ta väkeä. Ilmiö on maailmanlaajuinen.

En ymmär­rä, mik­si val­tio vaa­tii kehys­kun­tia kaa­voit­ta­maan lisää tont­te­ja, vaik­ka edel­li­siä­kään ei saa kau­pak­si. On kal­lis­ta teh­dä kaa­van vel­voit­ta­mat tiet sekä vetää vedet ja viemärit.

Kan­nat­taa kaa­voit­taa sitä, mitä asuk­kaat halua­vat eli asun­to­ja sin­ne, mis­sä hin­nat ovat kor­keat. Tätä vas­taan on sanot­tu, että hyvil­le pai­koil­le raken­net­taes­sa saa­daan vain kal­lii­ta asun­to­ja, joi­hin useim­mil­la ei ole varaa.

Kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen mukaan kes­kei­sil­le pai­koil­le raken­ta­mi­nen las­kee kaik­kien asun­to­jen hin­taa, myös syr­jem­pä­nä ole­vien. Sik­si beto­nia ei kan­nat­ta haas­ka­ta raken­ta­mi­seen huo­noil­le paikoille.

= = =

Hel­sin­gis­sä teh­dään kaa­voi­tuk­sen kumous­ta. Kos­ka väki halu­aa kan­ta­kau­pun­kiin ratik­ka­ver­kon äärel­le, raken­ne­taan lisää kan­ta­kau­pun­kia ja vede­tään ratik­ka­lin­jo­ja. Kaik­ki eivät tie­ten­kään halua kan­ta­kau­pun­kiin, mut­ta sel­väs­ti useam­pi haluai­si. Uudes­ta yleis­kaa­vas­ta on jul­kais­tu visio, jos­sa luva­taan asun­not 260 000 asuk­kaal­le. Näis­tä 150 000 – 200 000 tuli­si kau­pun­ki­mai­ses­ti Kehä yhden sisään. On tekeil­lä suu­ri harp­paus urbaa­niin asumiseen.

Käsit­tä­mät­tö­män pal­jon asuin­ti­laa saa­daan, kun moot­to­ri­tiet muu­te­taan Kehä I:n sisä­puo­lel­la kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si – esi­mer­kik­si Lah­den­väy­läs­tä teh­dään Mäke­län­ka­dun kal­tai­nen. Moot­to­ri­teil­tä vapau­tu­vil­le alu­eel­le las­ke­taan mah­tu­van 130 000 uut­ta asu­kas­ta! Pel­käs­tään Turun­väy­län muut­ta­mi­nen kaduk­si Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la vapaut­taa raken­nus­maa­ta tuhan­sil­le asuk­kail­le hait­taa­mat­ta juu­ri lain­kaan liikennettä.

Kun moot­to­ri­tie muu­te­taan kaduk­si nopeus­ra­joi­tuk­si­naan, suo­ja­tei­neen ja lii­ken­ne­va­loi­neen, sisään­tu­lo­lii­ken­ne hidas­tuu joil­la­kin minuu­teil­la. Pal­jon enem­män aikaa sääs­tyy sii­tä, että 130 000 ihmis­tä pää­see asu­maan lähem­mäs kes­kus­taa ja voi vaik­ka kävel­lä töihin.

Liki kak­si­sa­taa­tu­hat­ta lisä­asu­kas­ta kan­ta­kau­pun­kiin mer­kit­see suur­ta hen­ki­lö­lii­ken­teen lisäys­tä pie­nel­lä alu­eel­la. Se on mah­dol­lis­ta vain jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Autot eivät mah­du. Tar­vi­taan pal­jon lisää ratikoita.

Las­kee­ko näin suu­ri asun­to­tar­jon­nan lisäys asun­to­jen hin­to­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa? Toden­nä­köi­ses­ti, mut­ta ei sekään ole var­maa. Mitä enem­män asuk­kai­ta, sitä enem­män elä­mää. Kasau­tu­mi­se­dut ovat syy­nä haluun muut­taa kan­ta­kau­pun­kiin ja ne vain voi­mis­tu­vat. Huk­kaan asun­to­tar­jon­ta ei sil­ti mene. Useam­pi halu­kas pää­see kan­ta­kau­pun­kiin ja mui­den asu­mi­nen sen ulko­puo­lel­la halpenee.

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta kir­joi­te­taan leh­dis­sä sosi­aa­li­ses­sa medias­sa pal­jon, mut­ta mel­kein aina on kyse jos­tain pie­nes­tä yksi­tyis­koh­das­ta, kor­kein­taan muu­ta­man tuhan­nen asun­non kaa­vas­ta. Isot pää­tök­set eivät kiin­nos­ta. Jul­kis­ta kes­kus­te­lua tar­vit­tai­siin, kos­ka moni asia on auki.

  • Pitäi­si­kö Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa suo­sia toi­mis­to­ja, vaik­ka moni kiin­teis­tön omis­ta­ja haluai­si muut­taa toi­mis­to­ta­lon asun­noik­si, kos­ka asun­nois­ta mak­se­taan enem­män? Alue on Suo­men paras paik­ka toi­mis­toil­le, mut­ta on himoit­tu myös asuntoina.
  • Pitäi­si­kö raken­taa ylös­päin vai suo­jel­la kau­pun­gin siluet­tia merel­tä näh­ty­nä? Van­hem­pi väki yleen­sä vas­tus­taa ja nuo­rem­pi kan­nat­taa pil­ven­piir­tä­jiä, kun­han ne ovat kau­nii­ta. Hotel­li Tor­ni esi­mer­kik­si on kaunis.
  • Pitäi­si­kö van­ho­ja, alun perin väliai­kai­sik­si raken­net­tu­ja talo­ja pur­kaa perus­kor­jaa­mi­sen sijas­ta ja kor­va­ta olen­nai­ses­ti tiheäm­min kaa­voi­te­tuil­la? Tämä on sadan­tu­han­nen lisä­asuk­kaan kokoi­nen kysymys.
  • Uhra­taan­ko vihe­ra­luei­ta raken­ta­mi­sen alle vai tii­vis­te­tään­kö raken­net­tu­ja alueita?

= = = =

Moni maa­kun­nan mies on jo rai­von par­taal­la: mik­si kaik­kien on muu­tet­ta­va Hel­sin­kiin? Onhan sitä työ­tä ja toi­me­liai­suut­ta muu­al­la­kin. En voi­si olla enem­pää samaa miel­tä. Oli­si hyvä, jos Suo­meen syn­tyi­si mui­ta­kin veto­voi­mai­sia aluei­ta, mut­ta ei nii­tä Hel­sin­gin asun­to­pu­lal­la synnytetä.

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men kuvalehdessä)

75 vastausta artikkeliin “Kumouksellista kaupunkisuunnittelua”

  1. suo­jel­la kau­pun­gin siluet­tia merel­tä nähtynä”

    Tuo on kyl­lä tur­him­pia ja rai­vos­tut­ta­vim­pia argu­ment­te­ja mitä on esi­tet­ty. 100 000 ihmis­tä tar­vit­si­si uuden kodin, ja jot­kut halua­vat suo­jel­la kau­pun­gin sil­huet­tia näh­ty­nä jos­tain merel­tä, vaik­ka pää­osin siel­lä merel­lä ei ole ketään sitä sil­huet­tia katsomassa.

  2. Enti­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton pääl­lik­kö Lars Hed­man piti hyvin tär­keä­nä kan­ta­kau­pun­gin silue­tin pysy­mis­tä mata­la­na. Siel­tä sai erot­tua vain Suur­kirk­ko. Olen sii­tä hyvin ylpeä. Kaik­ki lai­val­la ja veneil­lä kau­pun­kia lähes­ty­vät ovat var­mas­ti samaa mieltä.

  3. Sam­po,

    Mitä ihmet­tä oikein ajat takaa tor­ni­ta­loil­la­si? Myön­net­tä­köön että Hel­sin­gis­sä on kyl­lä kysyn­tää ehkä muu­ta­mal­le tusi­nal­le tor­nil­le, mut­ta nii­hin mah­tuu asuk­kai­ta par­haim­mil­laan muu­ta­ma tuhat, luul­ta­vas­ti vähem­män. Onko se sen arvoista?

    Asu­kas­ti­heys saa­vu­te­taan muu­ta­man tor­ni­ta­lon sijaan vaa­ka­suo­ran tilan tehok­kaal­la käy­töl­lä, jol­loin raken­nam­me hal­po­ja talo­ja joi­hin kenel­lä tahan­sa on varaa muut­taa. Siis hal­po­ja kopioi­ta Kalliosta. 

    Koko Suo­mi mah­tui­si asu­maan muka­vas­ti ja väl­jäs­ti Hel­sin­kiin ilman ainut­ta­kaan yli nel­jä­ker­rok­sis­ta taloa. Jos ole­te­taan että Hel­sin­kiin tulee­kin vain puo­let Suo­mea ja raken­nam­me­kin Hel­sin­gis­tä tut­tu­ja kah­dek­san­ker­rok­si­sia kes­kus­ta­ta­lo­ja, jää huk­ka­ti­laa­kin ruh­ti­naal­li­ses­ti esi­mer­kik­si met­sä­ry­teik­köi­hin, moot­to­ri­tei­hin ja pysäköintialueiksi.

  4. Peri­aat­tees­sa tavoit­tee­na­set­te­lu on Hel­sin­gin kes­kus­tan osal­ta oikein, mut­ta mik­si se ei toteu­du? Uudet alu­eet on kaa­voi­tet­tu niin tehot­to­mas­ti, ettei niil­le syn­ny pal­ve­lui­ta. Sään­te­ly tuot­taa tasa­pak­sua kes­ki­ver­toa, joka ei kii­nos­ta ketään. Perus­työ, van­ho­jen aluei­den kaa­voit­ta­mi­nen, ei etene.

    Uusien aluei­den osal­ta on vain kata­stro­fe­ja sekä kaa­voi­tuk­sel­li­ses­ti että leh­ti­jut­tu­jen mukaan myös tek­ni­ses­ti. Kat­so­kaa Google Map­sis­ta Rune­ber­gin kadun ja Lapin­lah­den kadun välis­tä aluet­ta ydin kes­kus­tas­sa. Kart­ta­ku­va­na se näyt­tää koko­naan kau­pun­gil­ta. Kun vaih­dat­te ilma­ku­van, ymmär­rät­te mikä siinä(kin) täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa meni pieleen.

    Sään­te­ly tuot­taa kai­kis­ta asu­ma-alueis­ta yhtä huo­no­ja. Niil­le ei syn­ny luon­net­ta. Tar­vi­taan uusia iso­ja aluei­ta, joil­la on kul­la­kin oma luon­teen­sa. Kaik­kein suu­rin tar­ve on uudel­le Kal­liol­le: 20 000 asu­kas­ta, pie­nis­sä 15 — 30 m² asun­nois­sa, tii­viis­ti kuu­teen ker­rok­seen raken­net­tu­na ja spå­ra­mat­kan pää­hän keskustasta.

    Kaik­kein pahin­ta on, ettei roh­keus rii­tä nii­den van­ho­jen aluei­den uudes­taan kaa­voi­tuk­seen, jot­ka on talou­del­li­ses­ti mah­do­lis­ta raken­taa uudes­taan seu­raa­vien kym­me­nien vuo­sien aika­na. Ruu­tu­kaa­va alu­eel­le kuten Hert­to­nie­mi, on vält­tä­mä­tön kau­pun­gin kas­vun takia. Enkä puhu Itä­väy­län ete­lä­puo­li­ses­ta alu­ees­ta. Lähiöt ovat ongel­ma, kos­ka ei ole ole­mas­sa talou­del­lis­ta yhtä­löä, jol­la ne voi­tai­siin kor­ja­ta saa­ti uudel­leen rakakentaa.

  5. Jos vaik­ka unoh­det­tai­siin se Alvar Aal­lon ras­kas perin­tö, ja mie­tit­täi­siin miten saa­daan aikaan elä­vä 24/7 kes­kus­ta. Siis sel­lai­nen alue, jos­sa oli­si asiak­kai­ta lii­keel­lä niin päi­vi­sin kuin illalla.

    Se mer­kit­see toi­mis­to­ja ja asun­to­ja sekä pal­ve­lui­ta samas­sa kort­te­lis­sa yhdis­tet­ty­nä liikenneyhteyksiin.

  6. Koke­nut:
    Enti­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton pääl­lik­kö Lars Hed­man piti hyvin tär­keä­nä kan­ta­kau­pun­gin silue­tin pysy­mis­tä mata­la­na. Siel­tä sai erot­tua vain Suur­kirk­ko. Olen sii­tä hyvin ylpeä. Kaik­ki lai­val­la ja veneil­lä kau­pun­kia lähes­ty­vät ovat var­mas­ti samaa mieltä.

    Hel­sin­gin pro­fii­li merel­tä päin kat­sot­tu­na on kiel­tä­mät­tä kau­nis. Se luo kuvan his­to­ri­aa kun­nioit­ta­vas­ta kulttuurikaupungista. 

    En kui­ten­kaan näki­si ongel­mia sii­nä, että sil­hue­tin taus­tal­le raken­net­tai­siin muu­ta­mia pil­ven­piir­tä­jä­ryp­päi­tä. Nekin voi­vat olla kau­nii­ta var­sin­kin Hel­sin­gin koh­ta­lai­sen tasai­ses­sa mai­se­mas­sa. Lisäk­si ne julis­tai­si­vat, että kau­pun­gis­sa on elä­mää, ei vain historiaa.

  7. Koke­nut:
    Enti­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton pääl­lik­kö Lars Hed­man piti hyvin tär­keä­nä kan­ta­kau­pun­gin silue­tin pysy­mis­tä mata­la­na. Siel­tä sai erot­tua vain Suur­kirk­ko. Olen sii­tä hyvin ylpeä. Kaik­ki lai­val­la ja veneil­lä kau­pun­kia lähes­ty­vät ovat var­mas­ti samaa mieltä.

    On vaa­ral­lis­ta puhua _kaikkien_ mui­den puo­les­ta. Esi­mer­kik­si minä olen lähes­ty­nyt Hels­kin­kiä jos­kus lai­val­la tai veneel­lä ole­mat­ta kui­ten­kaan lain­kaan sitä miel­tä, että siluet­ti pitäi­si säi­lyt­tää mata­la­na. Luu­len, en tie­tys­ti miten­kään voi olla täy­sin var­ma, että kal­tai­sia­ni on mui­ta­kin. Oli­sin kui­ten­kin erit­täin yllät­ty­nyt, jos oli­sin ainoa.

  8. Toi­mis­tot ohja­taan pää­osin Pasi­laan, asu­mi­nen val­lat­koon kan­ta­kau­pun­gin, kos­kee myös val­tion virastoja. 

    Ylös­päin vas­ta sit­ten kun on mah­dol­lis­ta raken­taa myös kor­keat raken­nuk­set tii­viis­ti. Nyt auto­paik­ka­nor­mit ja muut sää­dök­set estää. Kukaan tus­kin kai­paa har­vak­sel­taan raken­net­tu­ja tor­ni­ta­lo­ja, joi­den ympä­ril­lä on aivan kuol­lut­ta. Hakik­sen kul­mil­ta alkaen voi­si ryh­tyä nos­ta­maan kor­keut­ta pur­ka­mal­la van­haa ja raken­ta­mal­la kor­ke­aa tilal­le van­haan kaa­vaan. Pit­kä­sil­ta olkoot tuos­sa­kin rajana. 

    Ele­ment­ti­ra­ken­ta­mi­sen syn­kin aika 1960–80-luvuilla tuot­ti raken­nuk­sia, joi­ta ei kan­na­ta kor­ja­ta. Ovat tek­ni­ses­ti huo­no­ja ja hutais­ten raken­net­tu­ja. Lisäk­si moni alue on niin sur­keas­ti suun­ni­tel­tu, että pal­jon parem­paa saa pur­ka­mal­la maan tasal­le ja raken­ta­mal­la uut­ta samal­la tupla­ten asun­to­jen määrän. 

    Jos aikoo tupla­ta val­mis­tu­vien asun­to­jen mää­rän, niin samal­la tuplaa vaa­dit­ta­van raken­nus­maan, jos ei sit­ten tehos­ta raken­ta­mis­ta, mut­ta nor­mit tule­vat taas estä­mään. Voi­nee arva­ta mikä reak­tio on kun kaa­voit­ta­jat ryh­ty­vät val­taa­maan taas lisää luon­toa. Toki lie­nee niin, että vih­reät haa­ru­koi­vat niin, että luon­non­suo­je­lu on niin pie­nen poru­kan har­ras­tus, että Var­tio­saa­ren jäl­keen­kin voi pis­tel­lä pöpe­lik­köä surut­ta matalaksi.

  9. Sam­po Smo­lan­der:
    “suo­jel­la kau­pun­gin siluet­tia merel­tä nähtynä”

    Tuo on kyl­lä tur­him­pia ja rai­vos­tut­ta­vim­pia argu­ment­te­ja mitä on esi­tet­ty. 100 000 ihmis­tä tar­vit­si­si uuden kodin, ja jot­kut halua­vat suo­jel­la kau­pun­gin sil­huet­tia näh­ty­nä jos­tain merel­tä, vaik­ka pää­osin siel­lä merel­lä ei ole ketään sitä sil­huet­tia katsomassa. 

    Joo, lisää Meri­ha­kaa Helsinkiin 🙂

  10. Tun­tuu sil­tä, että Hel­sin­gis­sä oli­si pit­kään vii­vy­tel­ty teke­mäs­tä tar­vit­ta­via uudis­tuk­sia ja nyt nii­tä pitäi­si teh­dä ryti­näl­lä. Tuli­si las­kea tark­kaan kau­pun­ki­ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia mm haja­tu­mi­sen ja tehot­to­muu­den hin­taa. Sekä var­sin­kin nuo­ria kan­nat­tai­si nyt kuul­la ja mitä he halua­vat kau­pun­gil­taan, asu­mi­sel­taan, sen help­pou­del­ta ja ympäristöystävällisyydeltä. 

    -Kes­kus­tas­sa ei tule suo­sia toi­mis­to­ja esim. kaa­voi­tuk­sel­la vaan antaa pikem­min­kin mark­ki­noi­den rat­kais­ta, jos asun­nois­ta mak­se­taan enem­män niin sit­ten asun­to­ja. Täl­löin kes­kus­tan reu­na-alu­eet tuli­si­vat muut­tu­maan asu­mi­sel­le ja oikea­ka­si kau­pun­gik­si kont­to­ri­kau­pun­geis­ta. Kaa­voi­tuk­sel­la ei tuli­si jat­kos­sa ohja­ta käyt­tö­tar­koi­tus­ta nykyi­sen lail­la, joka muis­tut­taa suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta ja on piit­ta­ma­ton talou­des­ta ja muutostarpeista. 

    - Tii­viin vuok­si ei tar­vi­se raken­taa kor­ke­aa, joka on kal­lis­ta ja tuu­lis­ta. Kala­sa­ta­man tor­nia­lue tai Meri­ha­ka eivät alkuun­kaan pär­jää mm. 5–9 ker­ros­ta kor­kean Sil­ta­saa­ren tii­vey­del­le. Kor­kea ei tar­ko­ta samaa kuin tii­vis. Tämä pitä­si teh­dä selväksi. 

    -Jos raken­nuk­sen perus­kor­jaus ylit­tää sen arvon niin sil­loin on jär­ke­vää uusia se var­sin­kin jos raken­nus­te­hok­kuus voi­daan moninkertaistaa. 

    -Tii­vis­te­tään raken­net­tu­ja aluei­ta, eikä lähiö­ra­ken­ta­mi­sen hen­ges­sä enää val­la­ta uusia laa­jen­ne­ta ja hajau­te­ta raken­net­ta yhtään lisää nykyi­ses­tä, eikä var­sin­kaan uhra­ta vihe­ra­luei­ta. Tii­vis­tä­mi­nen on hal­vem­paa. Ja yllät­täen nos­taa myös alu­eel­la asun­to­jen arvoa, lisää pal­ve­lu­tar­jon­taa­ja nos­taa kau­pun­ki­te­hok­kuut­ta. Eli on kan­nat­ta­vaa alu­eel­la jo asuville.

  11. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki siluet­tei­neen on tosi­aan hie­no merel­tä näh­ty­nä. Esi­mer­kik­si Ete­lä­sa­ta­maan lai­val­la saa­vut­taes­sa se on todel­la näh­tä­vyys, jota moni turis­ti­kin kehuu. 

    Kan­ta­kau­pun­gin siluet­tia kan­nat­taa kyl­lä puo­lus­taa. Se on yksi Hel­sin­gin omi­nais­piir­teis­tä, joka tekee Hel­sin­gis­tä osal­taan ihan oman­lai­sen­sa, tyy­lik­kään satamakaupungin.

    Kyse ei ole edes ainoas­taan merel­tä näh­dys­tä näky­mäs­tä. Kat­so­kaa­pa esi­mer­kik­si Kal­lion kir­kon tor­nis­ta otet­tua valo­ku­vaa tämän päi­vän Hel­sin­gin Sano­mat ‑leh­des­sä, sivuil­la A16-A17. Sii­nä on niin’i­kään upea kau­pun­ki­nä­ky­mä, mut­ta täl­lä ker­taa poh­joi­ses­ta ete­län (ja meren) suun­taan nähtynä. 

    Täl­lai­ses­ta kau­pun­ki­ku­vas­ta, ja sen säi­lyt­tä­mi­ses­tä, voi Hel­sin­gin asuk­kaa­na olla suo­ras­taan ylpeä.

  12. Jos nyt Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lien muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si ja nii­den var­sien asun­to­ra­ken­ta­mi­nen onkin näh­ty oivak­si kei­nok­si saa­da Hel­sin­kiin lisää kaa­voi­tus­kel­pois­ta maa­ta, nopeas­ti ja pal­jon, tois­tan jo itseä­ni totea­mal­la, että tuol­loin mat­ka-aika kehys­kun­nis­ta Hel­sin­kiin kas­vaa, Nur­mi­jär­vel­tä Hel­sin­kiin jopa 10 minuut­tia. Tämä saat­taa kuu­los­taa vähäi­sel­tä, mut­ta edes­ta­kai­sin se tekee 20 minuut­tia. Tämä lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen tar­koit­taa myös lisää saas­tei­ta kun auto­jo­no sei­soo liikennevaloissa. 

    Uusien asun­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta Hel­sin­kiin perus­tel­laan myös kysyn­nän ja tar­jon­nan lail­la: kun lisä­tään tar­jon­taa, täl­lä voi­tai­siin saa­da asun­to­jen hin­ta­ta­so kuriin. Hel­sin­kiin, hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien ääreen, kau­pun­ki­bu­le­var­dien var­sil­le raken­ne­tut asun­not tule­vat ole­maan kui­ten­kin hyvin halut­tu­ja eli kal­lii­ta, jol­loin tämän kaa­voi­tuk­sen seu­rauk­se­na huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän jää­vien aluei­den suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so puto­aa (abso­luut­ti­nen hin­ta­ta­so suh­tees­sa palk­ka­ta­soon tus­kin puto­aa mis­sään). Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­jär­vel­le ja mui­hin Nur­mi­jär­viin: Vih­tiin, Por­nai­siin, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edel­leen. Ja autoi­lu lisään­tyy­kin entisestään.

    Het­ki­nen, eikös juu­ri täs­tä pitä­nyt­kin pääs­tä eroon? Mitens täs­sä nyt näin kävikään?

  13. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Hel­sin­kiin, hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien ääreen, kau­pun­ki­bu­le­var­dien var­sil­le raken­ne­tut asun­not tule­vat ole­maan kui­ten­kin hyvin halut­tu­ja eli kal­lii­ta, jol­loin tämän kaa­voi­tuk­sen seu­rauk­se­na huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän jää­vien aluei­den suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so puto­aa (abso­luut­ti­nen hin­ta­ta­so suh­tees­sa palk­ka­ta­soon tus­kin puto­aa mis­sään). Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­jär­vel­le ja mui­hin Nur­mi­jär­viin: Vih­tiin, Por­nai­siin, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edel­leen. Ja autoi­lu lisään­tyy­kin entisestään.

    Het­ki­nen, eikös juu­ri täs­tä pitä­nyt­kin pääs­tä eroon? Mitens täs­sä nyt näin kävikään?

    Eikös Osmo juu­ri perus­tel­lut, mik­si kan­nat­taa raken­taa hyvil­le pai­koil­le, eikä huo­noil­le? Ja sil­ti tämä argu­ment­ti tulee heti esiin.

  14. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Jos nyt Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lien muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si ja nii­den var­sien asun­to­ra­ken­ta­mi­nen onkin näh­ty oivak­si kei­nok­si saa­da Hel­sin­kiin lisää kaa­voi­tus­kel­pois­ta maa­ta, nopeas­ti ja pal­jon, tois­tan jo itseä­ni totea­mal­la, että tuol­loin mat­ka-aika kehys­kun­nis­ta Hel­sin­kiin kas­vaa, Nur­mi­jär­vel­tä Hel­sin­kiin jopa 10 minuut­tia. Tämä saat­taa kuu­los­taa vähäi­sel­tä, mut­ta edes­ta­kai­sin se tekee 20 minuut­tia. Tämä lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen tar­koit­taa myös lisää saas­tei­ta kun auto­jo­no sei­soo liikennevaloissa. 

    Jos 130 000 asu­kas­ta muut­taa ympä­ri Uut­ta­maa­ta, niin kyl­lä sii­nä­kin Nur­mi­jär­ve­läi­sen mat­ka Hel­sin­gin kes­kus­taan hidas­tuu. Voi jopa hidas­tua enem­män, kun Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lil­le ei mah­du enää lisää autokaistaa.

    Uusien asun­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta Hel­sin­kiin perus­tel­laan myös kysyn­nän ja tar­jon­nan lail­la: kun lisä­tään tar­jon­taa, täl­lä voi­tai­siin saa­da asun­to­jen hin­ta­ta­so kuriin. Hel­sin­kiin, hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien ääreen, kau­pun­ki­bu­le­var­dien var­sil­le raken­ne­tut asun­not tule­vat ole­maan kui­ten­kin hyvin halut­tu­ja eli kal­lii­ta, jol­loin tämän kaa­voi­tuk­sen seu­rauk­se­na huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän jää­vien aluei­den suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so puto­aa (abso­luut­ti­nen hin­ta­ta­so suh­tees­sa palk­ka­ta­soon tus­kin puto­aa mis­sään). Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­jär­vel­le ja mui­hin Nur­mi­jär­viin: Vih­tiin, Por­nai­siin, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edel­leen. Ja autoi­lu lisään­tyy­kin entisestään.

    Het­ki­nen, eikös juu­ri täs­tä pitä­nyt­kin pääs­tä eroon? Mitens täs­sä nyt näin kävikään?

    Het­ki­nen, sanot­ko siis, että asun­not ovat niin halut­tu­ja, ettei kenel­lä­kään ole varaa muut­taa nii­hin, jol­loin ne jää­vät tyhjilleen?

    Eikö pikem­min­kin käy niin, että jos asun­to­ja raken­ne­taan 130 000:lle, niin nii­den asun­to­jen hin­ta aset­tuu sel­lai­sel­le tasol­le, että ne mene­vät kau­pak­si, jol­loin niis­sä asuu ihmisiä.

  15. Ete­läi­ses­sä suur­pii­ris­sä asuu van 128000 asu­ka­ta ja asun­to­ja on vain 68000.Verrattuna koko Hel­sin­kiin (603000/310000) mää­rä on vähäi­nen ja se kis­koo hin­to­ja ylös­päin, sil­lä jo pie­ni muut­to­pai­ne nos­taa hintoja

    Kun ete­lä on työ­paik­ko­jen suh­teen rajus­ti yli­jää­mäi­nen (128000 työ­paik­kaa) niin oli­si lii­ken­teen vuok­si jär­ke­vää hajot­taa työ­paik­ko­ja muu­al­le ja muun­taa esim toi­mis­to­ja asunnoiksi.

    Samal­la vähe­ni­si lii­ken­teen ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen tarve

    Toi­nen lisäys asun­toi­hin saa­daan tor­ni­ta­lois­ta, joi­ta voi pys­tyt­tää moniin paik­koi­hin ilman, että kes­kus­tan enti­nen kaa­va rik­koon­tuu esim Jät­kä­saa­ren oli­si voi­nut raken­taa täy­teen torneja

  16. Jan­ne: Joo, lisää Meri­ha­kaa Helsinkiin 

    Nyt­hän asia on niin, että kun asuu Meri­haas­sa, niin ei sitä näe itse. Kun asun­ton­sa sisus­taa viih­tyi­säk­si, niin alu­een ulko­nä­kö on oikeas­taan aivan samantekevä.

  17. Mic­hael Peru­kan­gas: Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua. 

    Taas Yogi Ber­ra ‑argu­ment­ti kan­ta­kau­pun­gis­ta: “Nobo­dy goes the­re any­mo­re. It’s too crowded.”

  18. Työ­paik­ka­ni naa­pu­riin, Pitä­jän­mäel­lä, raken­ne­taan uut­ta toi­mis­to­ra­ken­nus­ta. Tähän asti on vain kai­vet­tu ja räjäy­tet­ty helk­ka­rin syvä kuop­pa, arvioi­sin 4–5 ker­ros­ta. Tämä luul­ta­vas­ti sik­si että ase­ma­kaa­va ei sal­li yli 8 ker­ros­ta kor­keam­paa raken­nus­ta ton­til­le joten jos­tain ne tar­vit­ta­vat lisä­ker­rok­set on otet­ta­va. Kenel­tä se oli­si pois jos toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­sa olis 5 maa­na­lai­sen ja 8 maan­pääl­li­sen ker­rok­sen sijaan vaik­ka 1 maa­na­lai­nen ja 12 maan­pääl­lis­tä? Tai vaik­ka 20 maan­pääl­lis­tä? Siis Pitä­jän­mäel­lä, ei mis­sään Eiras­sa! Lii­to-ora­vil­ta­ko? Näkyi­si­kö 20 ker­ros­ta Pitä­jän­mäel­lä edes ruot­sin­lai­val­le asti? Kal­liim­mak­si tulee vain kun joka uudel­la raken­nuk­sel­la pitää olla 5 maa­na­lais­ta ker­ros­ta kun se räys­täs­kor­keus on niin pyhä Helsinskissä?

  19. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Uusien asun­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta Hel­sin­kiin perus­tel­laan myös kysyn­nän ja tar­jon­nan lail­la: kun lisä­tään tar­jon­taa, täl­lä voi­tai­siin saa­da asun­to­jen hin­ta­ta­so kuriin. Hel­sin­kiin, hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien ääreen, kau­pun­ki­bu­le­var­dien var­sil­le raken­ne­tut asun­not tule­vat ole­maan kui­ten­kin hyvin halut­tu­ja eli kal­lii­ta, jol­loin tämän kaa­voi­tuk­sen seu­rauk­se­na huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän jää­vien aluei­den suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so puto­aa (abso­luut­ti­nen hin­ta­ta­so suh­tees­sa palk­ka­ta­soon tus­kin puto­aa missään). 

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen on tapah­tu­nut juu­ri noi­den kau­pun­ki­mo­ta­rei­den takia. Kehys­kun­tien pien­ta­lo­jen arvo onkin perus­tu­nut juu­ri sii­hen, että hen­ki­lö­au­tol­la on pääs­syt muka­vas­ti töi­hin kau­pun­kiin. Kuu­los­taa muka­val­ta kehys­kun­ta­lai­sen mie­les­tä, mut­ta kär­si­jä­nä ovat olleet kau­pun­ki­lai­set. Tiheä mota­ri­ver­kos­to kau­pun­gis­sa ankeut­taa eli­nym­pä­ris­töä huo­mat­ta­vas­ti (melu+saasteet). Kau­pun­gin ykkösprio­ri­teet­ti­na oli­si­kin pitää kau­pun­ki miel­lyt­tä­vä­nä eli­nym­pä­ris­tö­nä ja siten kan­nus­taa ihmi­siä asu­maan tii­vii­seen elinympäristöön.

  20. Anna J: minä­hän sanoin “Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua”. Tätä sosio­lo­git kut­su­vat kont­ra­fi­na­li­tee­tik­si: seu­rauk­set ovat juu­ri päin­vas­tai­set kuin mitä aiottiin.

    1. Jos raken­ne­taan pal­jon asun­to­ja kan­ta­kau­pun­kiin, nii­hin tulee pal­jon asuk­kai­ta, sil­lä tus­kin ne tyh­jik­si jäävät.

  21. Ei vält­tä­mät­tä ole mah­dol­lis­ta tai kan­nat­ta­vaa yrit­tää estää kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si. Pitäi­si ehkä kui­ten­kin yrit­tää miet­tiä, mis­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­pai­kat tule­vai­suu­des­sa sijait­se­vat, jos yhä pie­nem­pi osa niis­tä sijait­see kan­ta­kau­pun­gis­sa. Mis­sä Hel­sin­gin seu­dun asuk­kaat tule­vai­suu­des­sa käy­vät töis­sä, miten tämä vai­kut­taa lii­ken­tee­seen ja mui­hin asioihin?

  22. Ei vält­tä­mät­tä ole mah­dol­lis­ta tai kan­nat­ta­vaa yrit­tää estää kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si. Pitäi­si ehkä kui­ten­kin yrit­tää miet­tiä, mis­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­pai­kat tule­vai­suu­des­sa sijait­se­vat, jos yhä pie­nem­pi osa niis­tä sijait­see kan­ta­kau­pun­gis­sa. Mis­sä Hel­sin­gin seu­dun asuk­kaat tule­vai­suu­des­sa käy­vät töis­sä? Miten tämä vai­kut­taa lii­ken­tee­seen ja mui­hin asioihin?

  23. Esim. Turun­väy­lä kul­kee Hel­sin­gin puo­lel­la vain muu­ta­man kilo­met­rin. Bule­var­di­soin­nin lii­ken­net­tä hidas­ta­van vai­ku­tuk­sen suu­ruus on siis riip­pu­vai­nen sii­tä har­ras­te­taan­ko sitä vain Hel­sin­gis­sä vai myös Espoon puo­lel­la. Kun Espoos­sa on maa­ta muu­ten­kin yllin­kyl­lin ja nopeat moot­to­ri­tiet kes­kei­nen asia kau­pun­gin logis­tii­kal­le, moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­nis­ta Espoos­sa oli­si enem­män hait­taa kuin hyötyä.

  24. R.Silfverberg:
    Tämä luul­ta­vas­ti sik­si että ase­ma­kaa­va ei sal­li yli 8 ker­ros­ta kor­keam­paa raken­nus­ta ton­til­le joten jos­tain ne tar­vit­ta­vat lisä­ker­rok­set on otet­ta­va. Kenel­tä se oli­si pois jos toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­sa olis 5 maa­na­lai­sen ja 8 maan­pääl­li­sen ker­rok­sen sijaan vaik­ka 1 maa­na­lai­nen ja 12 maan­pääl­lis­tä? Tai vaik­ka 20 maanpäällistä?

    Raken­nut­ta­jal­ta, kos­ka kor­keam­paan raken­nuk­seen pitäi­si teh­dä enem­män his­se­jä ja varau­los­käyn­te­jä? Pelas­tus­lai­tok­sel­ta, kos­ka sen pitäi­si varau­tua tuli­pa­loi­hin ja onnet­to­muuk­siin pal­jon nykyis­tä kor­keam­mis­sa rakennuksissa?

  25. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Anna J: minä­hän sanoin “Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua”. Tätä sosio­lo­git kut­su­vat kont­ra­fi­na­li­tee­tik­si: seu­rauk­set ovat juu­ri päin­vas­tai­set kuin mitä aiottiin.

    No, eikö ihmi­set yleen­sä­kin asu siel­lä mis­sä heil­lä on varaa asua?
    Jos kovin moni muut­taa kehys­kun­tiin, niin siel­lä hin­nat eivät las­ke vaan nouse­vat. Ja jos taas hin­nat las­ke­vat, niin se ker­too sii­tä, että kysyn­tää on suh­teel­li­sen vähän. Eli sin­ne ei pal­jon muu­te­ta. Tätä kut­su­taan mark­ki­na­ta­lou­dek­si, kont­ra­fi­na­li­tee­teis­ta en tiedä.

  26. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Täl­lai­ses­ta kau­pun­ki­ku­vas­ta, ja sen säi­lyt­tä­mi­ses­tä, voi Hel­sin­gin asuk­kaa­na olla suo­ras­taan ylpeä.

    Voi­ko sitä ylpeyt­tä syödä?

    Ts. toki oli­si kiva säi­lyt­tää kult­tuu­ri­mai­se­maa, mut­ta jos säi­lyt­tä­mi­sen hin­ta on kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti kova, arvo­ja pitää voi­da lait­taa vastakkain. 

    Kysy­mys voi olla esi­mer­kik­si vero­pro­sen­tis­ta ja työ­mat­ka-ajois­ta. Jos minul­la menee vaik­ka­pa vart­ti enem­män aikaa päi­väs­sä työ­mat­koi­hin sen vuok­si, että Hel­sin­gin sil­huet­ti merel­le halu­taan säi­lyt­tää, niin en pidä sitä hyvä­nä vaih­to­kaup­pa­na. (Nume­rot tuli­vat hihas­ta, ei taker­ru­ta niihin.)

  27. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Anna J: minä­hän sanoin “Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua”. Tätä sosio­lo­git kut­su­vat kont­ra­fi­na­li­tee­tik­si: seu­rauk­set ovat juu­ri päin­vas­tai­set kuin mitä aiottiin. 

    Kus­tan­nus­sääs­töil­lä noi­ta aikai­sem­min mai­nit­se­mia­si aluei­ta ei voi perus­tel­la. Per­heel­lis­tä aja­tel­len nuo ovat käy­tän­nös­sä 2+ auton sijain­te­ja. Jo yhden auton kuu­kausi­ku­lut ovat hel­pos­ti 500 — 1000 e työ­mat­kan pituu­des­ta riip­puen. Ts. 6000 — 12000 e vuo­des­sa. Täl­lä het­kel­lä tuo vas­taa 300 — 600 ke asun­to­lai­nan kor­ko­ku­lu­ja vuo­si­ta­sol­la. Ts. kus­tan­nus­sääs­töl­lä kau­ka­na asu­mis­ta ei voi perus­tel­la. Tut­tu­jen muut­to­liik­kei­tä kun olen seu­ran­nut, niin kyse on enem­män­kin ollut Hel­sin­gin huo­nos­ta hinta/laatusuhteesta.

  28. Mic­hael Peru­kan­gas: eurauk­se­na huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän jää­vien aluei­den suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so puto­aa (abso­luut­ti­nen hin­ta­ta­so suh­tees­sa palk­ka­ta­soon tus­kin puto­aa mis­sään). Jol­loin alus­sa mai­ni­tuil­la ohjaus­kei­noil­la saat­taa hyvin­kin olla para­dok­saa­li­ses­ti päin­vas­tai­nen vai­ku­tus kuin mitä aiot­tiin: ihmi­set muut­ta­vat­kin lopul­ta sin­ne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­jär­vel­le ja mui­hin Nur­mi­jär­viin: Vih­tiin, Por­nai­siin, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edel­leen. Ja autoi­lu lisään­tyy­kin entisestään.

    On ihan sel­vä, että jos asun pai­kas­sa X, ja minun ja kan­ta­kau­pun­gin väliin muut­taa 200 000 uut­ta ihmis­tä, mat­ka-aika­ni pite­ne­vät. Se myös siir­tää minun asuin­paik­ka­ni halut­ta­vuu­des­sa noin 200 000 sijaa heikommaksi.

    Minul­le siis käy huo­nos­ti. Toi­saal­ta niil­le 200 000 uudel­le asuk­kaal­le käy parem­min. Ja itse asias­sa toden­nä­köi­ses­ti käy niin, että minä olen yksi heis­tä ja jätän pai­kan X jol­le­kin minua köy­hem­mäl­le maaltamuuttajalle.

  29. Omat mie­li­pi­tee­ni blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa esi­tet­tyi­hin kysymyksiin:

    A) Asun­to­ja pitää voi­da suo­sia toi­mis­to­jen kus­tan­nuk­sel­la, jos kiin­teis­tön omis­ta­ja näin halu­aa. Työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen tar­vi­taan kak­si­suun­tai­suut­ta, ja onkin vain hyvä jos työ­paik­ko­ja siir­tyy pois kes­kus­ta-alu­eel­ta pie­nem­piin alue­kes­kuk­siin. Tont­te­ja tuh­la­taan sii­hen, kun pitää raken­taa ja ostaa kapa­si­teet­tia vetä­mään koko lii­ken­ne- ja ihmis­mas­saa yhteen suun­taan ker­ral­laan. Bus­sit esi­mer­kik­si mene­vät tyh­jä­nä toi­seen suun­taan lähes koko ajan, mikä on tuhlausta.

    B) Ei pil­ven­piir­tä­jä­kes­kuk­sil­le. Hel­sin­gin mata­la siluet­ti on kau­nis, pil­ven­piir­tä­jät poik­keuk­set­ta rumia, eikä veto­voi­mai­sis­sa maa­il­man­kau­pun­geis­sa kor­kei­ta raken­nuk­sia ole tar­vit­tu muu­hun kuin maa­mer­kin roo­liin. Maa­merk­ke­jä voi­daan teh­dä (esim. Pasi­lan kes­kuk­seen), mut­ta aitoa tar­vet­ta raken­taa ylös ei ole sit­ten min­kään­lais­ta. Tii­vis­tä­mi­sen varaa on niin pal­jon muu­toin­kin. Suo­mes­sa ei ole myös­kään min­kään­lais­ta osaa­mis­ta kor­ke­aan raken­ta­mi­seen, joten tulee yksi MOT-jak­so vähem­män kun jäte­tään pil­jen­piir­te­jät New Yor­kin ja Tokion kal­tai­sil­le kaupungeille

    C) Asui­na­luei­den pur­ka­mis­ta romu­ta­lois­ta tar­vi­taan lisää. Nyt put­ki­re­mon­toi­daan ja perus­kor­ja­taan ääri­ti­lan­teis­sa jotain Sil­ta­mäen kak­si­ker­rok­si­sia ker­ros­ta­lo­ja; siis kak­si­ker­rok­si­sia rivi­ta­lo­ja, jois­sa on jos­tain syys­tä rap­pu­käy­tä­vä. Kaik­ki kei­not käyt­töön, että täl­lai­nen haas­kaus lope­te­taan ja maa saa­daan käyt­töön. Näin vähen­ne­tään myös pai­net­ta esim. kes­kus­puis­ton sala­ka­va­las­ti ete­ne­vään nakertamiseen.

    D) Met­säi­siä puis­toa­luei­ta, siis nii­tä mis­sä luon­to ja eläi­met viih­ty­vät, ei saa uhra­ta sent­ti­met­riä­kään lisää raken­ta­mi­sel­le, kun­nes kaik­ki muut vaih­toeh­dot on käy­tet­ty (esim. väl­jäs­ti raken­ne­tut asui­na­lu­eet puret­tu romu­ta­lois­ta ja kor­vat­tu uusil­la, äänie­ris­te­tyil­lä ker­ros­ta­loil­la). Kaik­ki puis­tot eivät ole täl­lai­sia, ja nii­den koh­dal­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen voi tapaus­koh­tai­ses­ti myös tul­la kysymykseen.

  30. Koke­nut:
    Enti­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton pääl­lik­kö Lars Hed­man piti hyvin tär­keä­nä kan­ta­kau­pun­gin silue­tin pysy­mis­tä mata­la­na. Siel­tä sai erot­tua vain Suur­kirk­ko. Olen sii­tä hyvin ylpeä. Kaik­ki lai­val­la ja veneil­lä kau­pun­kia lähes­ty­vät ovat var­mas­ti samaa mieltä.

    Kan­nat­taa oikeas­ti käy­dä kat­so­mas­sa sitä “sil­huet­tia” lai­val­ta tai vaik­ka Suo­men­lin­nas­ta. Hel­sin­ki on yhtä uljas ja tyy­li­käs kuin pannukakku.

    Kun kesäl­lä istuin Kruu­nu­vuo­ren kal­lioil­la, niin Kulos­aa­ren suun­nas­sa kor­keim­mal­le nousi­vat voi­ma­joh­dot, sii­tä vasem­mal­le erot­tui Lin­nan­mäen lait­tei­ta (mm. Ukko) ja kaup­pa­to­rin suun­nal­la sil­huet­tia hal­lit­si­vat ruotsinlaivat.

    Ja jos vie­lä enem­män halu­aa jär­kyt­tyä näke­mäs­tään, niin lai­val­la kan­nat­taa suun­na­ta Länsisatamaan…

  31. Ensik­si Osmo epäi­lee, että ei Hel­sin­kiin muu­ta 250 000 ihmis­tä. Sit­ten hän jat­kaa ker­to­mal­la, miten 250 000 ihmis­tä kan­nat­taa sijoit­taa Helsinkiin.

    (Itse uskon, että Hel­sin­kiin saa­daan vaik­ka mil­joo­na ulko­maa­lais­ta, kun­han edus­kun­ta ei pis­tä hant­tiin. Tosin nyky­me­nol­la asun­to täy­tyy löy­tää aika kau­kaa. Ja jos Var­tiai­sel­ta kysyy, se mil­joo­na on vain hyvä asia, aina­kin työ­paik­ko­jen kan­nal­ta, kos­ka ulko­maa­lai­set työn­ha­ki­jat syn­nyt­tä­vät työtä.)

    1. Minä en epäil­lyt, että Hel­sin­kiin muut­taa 250 000 ihmis­tä. Epo­äi­lin, että’ niis­tä luul­tua suu­rem­poi osa tulee muu­al­ta Suomesta.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos raken­ne­taan pal­jon asun­to­ja kan­ta­kau­pun­kiin, nii­hin tulee pal­jon asuk­kai­ta, sil­lä tus­kin ne tyh­jik­si jäävät.

    Tuo­kaan ei ole var­maa, sil­lä suu­rin osa Hel­sin­kiin muut­ta­jis­ta on maa­han­muut­ta­jia ja opis­ke­li­joi­ta ja niin­pä hei­dän osto­voi­man­sa ei yllä kes­kus­tan asun­toi­hin, mut­ta voi­han tuo­ta yrit­tää, pudot­taa sekin hintaa

  33. Val­tio vel­voit­ti Hel­sin­gin seu­dun kun­nat nopeut­ta­maan kaa­voi­tus­ta hin­ta­na seu­dun lii­ken­ne­hank­kei­den rahoituksesta. 

    Mel­kois­ta bluf­fia. Hel­sin­ki halu­aa sekä sil­ta­rum­pu­tu­kiai­sia yhtei­ses­tä kas­sas­ta, että lisää asuk­kai­ta. Luu­len että OS:n ja useim­pen Hel­sin­gin polii­tik­ko­jen ei ollut kovin vai­kea hyväk­syä näi­tä “vel­voit­tei­ta”.

    Moni maa­kun­nan mies on jo rai­von par­taal­la: mik­si kaik­kien on muu­tet­ta­va Hel­sin­kiin? Onhan sitä työ­tä ja toi­me­liai­suut­ta muu­al­la­kin. En voi­si olla enem­pää samaa miel­tä. Oli­si hyvä, jos Suo­meen syn­tyi­si mui­ta­kin veto­voi­mai­sia aluei­ta, mut­ta ei nii­tä Hel­sin­gin asun­to­pu­lal­la synnytetä. 

    Mil­jar­di­tu­kiais­ten jär­jes­tä­mi­nen kes­kus­paik­ka­kun­nil­le on aika teho­kas tapa kes­kit­tää toi­me­liai­suut­ta näil­le paik­ka­kun­nil­le. Jos halut­tai­siin kehi­tys­tä koko maa­han, tukiai­set jaet­tai­siin tasaisemmin.

    Myös asun­to­jen hin­nat nouse­vat. Täl­lai­sis­ta tukiai­sis­ta osa menee suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin. OS:n tul­kin­ta täs­tä kai on, että tukiais­ten aiheut­ta­man hin­ta­nousun jäl­keen ihmi­set halua­vat muut­taa Hel­sin­kiin entis­tä enem­män. Mark­ki­nat osoit­ta­vat, että jos­sain mie­les­sä halua­vat­kin (= ovat val­mii­ta mak­sa­maan kor­kei­ta hin­to­ja). Mut­ta eivät vält­tä­mät­tä asu­mis­viih­ty­vyy­den vuok­si, vaan myös työ­pai­kan, val­lan, rahan ja jopa täl­lai­sen alu­eel­li­sen suo­si­mis­po­li­tii­kan vuoksi.

    Hal­li­tuk­sen poli­tiik­ka on hyvin kes­kit­tä­vää. Ilmei­ses­ti vih­rei­den (ja OS:n) suos­tu­muk­sel­la, tai ehkä nime­no­maan vih­rei­den ajamana.

  34. Pek­ka Pes­si: Raken­nut­ta­jal­ta, kos­ka kor­keam­paan raken­nuk­seen pitäi­si teh­dä enem­män his­se­jä ja varau­los­käyn­te­jä? Pelas­tus­lai­tok­sel­ta, kos­ka sen pitäi­si varau­tua tuli­pa­loi­hin ja onnet­to­muuk­siin pal­jon nykyis­tä kor­keam­mis­sa rakennuksissa? 

    Kyl­lä tie­tääk­se­ni his­sit mene­vät kel­la­rei­hin asti ja jos palaa, onko hel­pom­paa pelas­taa ihmi­siä 5 ker­ros­ta syväs­tä kel­la­ris­ta kuin 15 ker­ros­ta kor­keas­ta tornista?

  35. Sha­keem:
    Omat mie­li­pi­tee­ni blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa esi­tet­tyi­hin kysymyksiin:

    A) Asun­to­ja pitää voi­da suo­sia toi­mis­to­jen kus­tan­nuk­sel­la, jos kiin­teis­tön omis­ta­ja näin halu­aa. Työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen tar­vi­taan kak­si­suun­tai­suut­ta, ja onkin vain hyvä jos työ­paik­ko­ja siir­tyy pois kes­kus­ta-alu­eel­ta pie­nem­piin alue­kes­kuk­siin. Tont­te­ja tuh­la­taan sii­hen, kun pitää raken­taa ja ostaa kapa­si­teet­tia vetä­mään koko lii­ken­ne- ja ihmis­mas­saa yhteen suun­taan ker­ral­laan. Bus­sit esi­mer­kik­si mene­vät tyh­jä­nä toi­seen suun­taan lähes koko ajan, mikä on tuhlausta. 

    Ei se nyt ihan noin mene. Onhan Espoos­sa län­si­väy­län ja tule­van län­si­met­ron var­rel­la pal­jon työ­paik­ka­ra­ken­ta­mis­ta, samoin Poh­jois-Hel­sin­gis­sä kehäyk­kö­sen var­rel­la ja Van­taal­la len­toa­se­man ympäristössä. 

    Sha­keem:
    B) Ei pil­ven­piir­tä­jä­kes­kuk­sil­le. Hel­sin­gin mata­la siluet­ti on kau­nis, pil­ven­piir­tä­jät poik­keuk­set­ta rumia, eikä veto­voi­mai­sis­sa maa­il­man­kau­pun­geis­sa kor­kei­ta raken­nuk­sia ole tar­vit­tu muu­hun kuin maa­mer­kin roo­liin. Maa­merk­ke­jä voi­daan teh­dä (esim. Pasi­lan kes­kuk­seen), mut­ta aitoa tar­vet­ta raken­taa ylös ei ole sit­ten min­kään­lais­ta. Tii­vis­tä­mi­sen varaa on niin pal­jon muu­toin­kin. Suo­mes­sa ei ole myös­kään min­kään­lais­ta osaa­mis­ta kor­ke­aan raken­ta­mi­seen, joten tulee yksi MOT-jak­so vähem­män kun jäte­tään pil­jen­piir­te­jät New Yor­kin ja Tokion kal­tai­sil­le kaupungeille 

    Yksi pil­ven­piir­tä­jä joka kau­pun­gin­osaan tai lähi­öön ei häi­rit­se ketään ja maa­merk­ki­nä toi­mi­mi­nen on avuk­si suun­nis­ta­mi­seen sel­lai­sel­le jol­le seu­tu ei ole tut­tu. Esim Tuk­hol­mas­sa on pari­kym­men­tä yli 20 ker­rok­sis­ta pil­ven­piir­tä­jää eri puo­lel­la kau­pun­kia eivät­kä ne pis­tä kenen­kään sil­miin rumina. 

    Sha­keem:
    C) Asui­na­luei­den pur­ka­mis­ta romu­ta­lois­ta tar­vi­taan lisää. Nyt put­ki­re­mon­toi­daan ja perus­kor­ja­taan ääri­ti­lan­teis­sa jotain Sil­ta­mäen kak­si­ker­rok­si­sia ker­ros­ta­lo­ja; siis kak­si­ker­rok­si­sia rivi­ta­lo­ja, jois­sa on jos­tain syys­tä rap­pu­käy­tä­vä. Kaik­ki kei­not käyt­töön, että täl­lai­nen haas­kaus lope­te­taan ja maa saa­daan käyt­töön. Näin vähen­ne­tään myös pai­net­ta esim. kes­kus­puis­ton sala­ka­va­las­ti ete­ne­vään nakertamiseen. 

    Kysy­mys on sii­tä että kos­ka asuin­ra­ken­nuk­set ovat yksit­täis­ten talo­yh­tiöi­den eli nii­den asuk­kai­den omis­tuk­ses­sa, ei kel­lään ole varaa ottaa sel­lais­ta ris­kiä että pure­taan koko talo ja raken­ne­taan uusi isom­pi tilal­le. Ja jos läh­tee myy­mään jotain van­haa pien­ker­ros­ta­loa jol­le­kin gryn­de­ril­le sii­nä toi­vos­sa että sai­si enem­män fyrk­kaa niin tus­kin­pa saa. Ei sii­tä saa kuin ton­tin arvon edes­tä ja asuk­kaat jou­tu­vat pihalle.

  36. M.T.: Kor­kea ei tar­ko­ta samaa kuin tiivis.

    Jos muut teki­jät pysy­vät vakioi­na, niin kyl­lä tar­koit­taa. Jos sama raken­nus, samal­la piha­kool­la ja park­ki­pai­koil­la on 5 ker­ros­ta tai 10 ker­ros­ta, niin kyl­lä sii­nä kor­keam­mas­sa lähes kak­sin­ker­tai­nen väes­tö­ti­heys on. Se mikä Suo­mes­sa eti­tyi­ses­ti estää kor­kei­den raken­nus­ten kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen, kuten jo aiem­min oli mai­nit­tu­kin, on lähin­nä eri­lai­set nor­mit, etu­ne­näs­sä auto­paik­ka­nor­mi­tus. En eri­tyi­sem­min haluai­si itsek­kään ihan kan­ta­kau­pun­gin yti­miin mitään kor­ke­aa, siis Eira, Ullan­lin­na, Kai­vo­puis­to, Kaar­tin­kau­pun­ki, Kata­ja­nok­ka tai Kruu­nun­ha­ka saa puo­les­ta­ni pysyä his­to­rial­li­se­na. Kamp­pi, Kluu­vi ja eten­kin Sör­näi­nen (ja sii­tä Kala­sa­ta­man alue eten­kin) tosin oli­si­vat ihan otol­lis­ta aluet­ta kor­keam­mal­le­kin raken­ta­mi­sel­le. Jät­kä­saa­ri on ilmei­ses­ti jo vähän hävit­ty tais­te­lu, mut­ta toi­von että Kala­sa­ta­maan saa­daan jotain mie­len­kiin­tois­ta aikaan ilman että tar­vi­taan sato­jen met­rien tur­va- tai park­kia­luei­ta joka tor­nin ympä­ril­le. Yllä oli jo kivo­ja kuvia muka­vis­ta kor­keam­man raken­ta­mi­sen alueis­ta, ne voi­vat olla erit­täin viih­tyi­siä, eikä mie­les­tä­ni mitään dog­maat­tis­ta sään­te­lyä nii­den kiel­tä­mi­seen pitäi­si harrastaa.

    1. Kun kat­soo Kata­ja­nok­kaa merel­tä, oli­si ihan silue­tin kan­nal­ta toi­vo­nut, että Hitas-Kata­ja­no­kal­la oli­si kor­keam­pia ja ylvääm­piä talo­ja. Joten­kin ne tun­tu­vat sää­lit­tä­vil­tä uljaan Jugen-Kata­ja­no­kan kor­keam­pien talo­jen rin­nal­la. Sama kos­kee myös Arabianrantaa.

  37. Sha­keem:
    A) Asun­to­ja pitää voi­da suo­sia toi­mis­to­jen kus­tan­nuk­sel­la, jos kiin­teis­tön omis­ta­ja näin halu­aa. Työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen tar­vi­taan kak­si­suun­tai­suut­ta, ja onkin vain hyvä jos työ­paik­ko­ja siir­tyy pois kes­kus­ta-alu­eel­ta pie­nem­piin aluekeskuksiin.

    On tot­ta, että työ­mat­ka­lii­ken­ne muut­tuu kan­ta­kau­pun­gin näkö­kul­mas­ta kak­si­suun­tai­sem­mak­si, jos työ­pai­kat sijoit­tu­vat tule­vai­suu­des­sa kan­ta­kau­pun­gin sijaan enem­män sen ulko­puo­lel­le. Tämä ei oli­si var­si­nai­ses­ti ongel­ma eikä volyy­mil­taan tär­kein muutos. 

    Ongel­man sie­me­nen näen esi­kau­pun­kia­lu­een asuk­kai­ta kat­sot­taes­sa. Lähes mis­tä tahan­sa osas­ta pää­kau­pun­ki­seu­tua pää­see koh­tuul­li­sen hyvin kan­ta­kau­pun­kiin ja noin 2/3 täl­lai­sis­ta työ­mat­kois­ta tapah­tuu­kin jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Useim­pien esi­kau­pun­kia­lu­eel­le sijait­se­vin asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen välil­lä ei kui­ten­kaan ole eri­tyi­sen hyviä jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä. Esi­kau­pun­kia­lu­een sisäi­sis­tä työ­mat­kois­ta kar­keas­ti vain 1/3 teh­dään jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Hyvin suu­rel­la osal­la esi­kau­pun­kia­lu­een asuk­kais­ta ei eri­lais­ten syi­den takia ole mah­dol­li­suuk­sia ja/tai halua asua työ­paik­kan­sa välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä. Sik­si näen, että jos kan­ta­kau­pun­gis­sa sijait­se­vien työ­paik­ko­jen osuus koko seu­dun työ­pai­kois­ta pie­ne­nee, niin ihmis­ten tar­ve suha­ta kehiä pit­kin kas­vaa tule­vai­suu­des­sa selvästi.

  38. Lii­an van­ha: Tuo­kaan ei ole var­maa, sil­lä suu­rin osa Hel­sin­kiin muut­ta­jis­ta on maa­han­muut­ta­jia ja opis­ke­li­joi­ta ja niin­pä hei­dän osto­voi­man­sa ei yllä kes­kus­tan asun­toi­hin, mut­ta voi­han tuo­ta yrit­tää, pudot­taa sekin hintaa 

    Usein val­mis­tu­mi­nen ja työ­elä­mään siir­ty­mi­nen kes­keyt­tää opis­ke­li­jae­lä­män. Jos edes nykyi­sil­lä hin­noil­la ei kes­kus­ta-asun­not jää tyh­jik­si, niin on vai­kea kuvi­tel­la nii­den jää­vän tyh­jik­si (abso­luut­ti­ses­ti ja suh­teel­li­ses­ti) mata­lim­mil­la­kaan hinnoilla.

  39. Vihe­rins­si: Voi­ko sitä ylpeyt­tä syödä?

    Ts. toki oli­si kiva säi­lyt­tää kult­tuu­ri­mai­se­maa, mut­ta jos säi­lyt­tä­mi­sen hin­ta on kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti kova, arvo­ja pitää voi­da lait­taa vastakkain. 

    Kysy­mys voi olla esi­mer­kik­si vero­pro­sen­tis­ta ja työ­mat­ka-ajois­ta. Jos minul­la menee vaik­ka­pa vart­ti enem­män aikaa päi­väs­sä työ­mat­koi­hin sen vuok­si, että Hel­sin­gin sil­huet­ti merel­le halu­taan säi­lyt­tää, niin en pidä sitä hyvä­nä vaih­to­kaup­pa­na. (Nume­rot tuli­vat hihas­ta, ei taker­ru­ta niihin.) 

    Voi toki, ja tie­dän, että moni on jou­tu­nut nie­le­mään ylpey­ten­sä. (Joka kuuseen kur­kot­taa, se kata­jaan kap­sah­taa, sanoo jopa sana­las­ku, jon­ka perus­teis­ta voim­me väi­tel­lä, sil­lä se voi jos­kus tur­haan hil­li­tä posi­tii­vis­ta­kin yrit­te­liäi­syyt­tä.) Jos on kaik­ki­ruo­kai­nen, ja lää­kä­ri ei kiel­lä, niin uskoi­sin että tuo ei pal­jon maha­vai­vo­ja kenel­le­kään aiheuta. 

    Kau­nis kan­ta­kau­pun­ki voi tuo­da enem­män turis­te­ja kuin ruma, joten turis­min lisä­tu­loil­la voi aiem­paa useam­pi myös per­heen­sä ruok­kia. Mak­sa­vat­ko Parii­si ja Roo­ma lii­an kovaa hin­taa kau­pun­ki­ra­ken­tees­taan? Nuo ovat käsit­tääk­se­ni pal­jon suo­si­tum­pia turis­min koh­tei­na kuin Auckland, Oslo, Vancou­ver tai Wel­ling­ton, joi­ta joku edem­pä­nä esit­te­li. Mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä ovat arvot olleet täs­sä (kau­pun­ki­ku­van säi­lyt­tä­mi­sen) suh­tees­sa koh­dal­laan, toi­sin kuin esim. Turus­sa. (Et suin­kaan pode sitä niin kut­sut­tua Turun tautia?)

    En nyt ihan tai­da ymmär­tää, miten Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin siluet­ti ja työ­mat­koi­hi­si käyt­tä­mä aika liit­ty­vät toi­siin­sa? Voi­sit­ko ava­ta ajatuksenjuoksuasi?

  40. napan­der:
    Toi­mis­tot ohja­taan pää­osin Pasi­laan, asu­mi­nen val­lat­koon kan­ta­kau­pun­gin, kos­kee myös val­tion virastoja… 

    Tuo on taat­tu tapa slum­miut­taa kan­ta­kau­pun­ki. 🙁 Käy, niin kuin kävi pää­osal­le USA van­hois­ta kau­pun­geis­ta. Nyt mm. Bos­to­nis­sa on onnis­tut­tu elvyt­tä­mään kan­ta­kau­pun­ki. Sii­nä on kol­me kek­seis­tä teki­jää: asu­kas­py­sä­köin­ti maan alle, spå­ra ja riit­tä­väs­ti toimitilaa.

  41. R.Silfverberg:
    Työ­paik­ka­ni naa­pu­riin, Pitä­jän­mäel­lä, raken­ne­taan uut­ta toi­mis­to­ra­ken­nus­ta. Tähän asti on vain kai­vet­tu ja räjäy­tet­ty helk­ka­rin syvä kuop­pa, arvioi­sin 4–5 ker­ros­ta. Tämä luul­ta­vas­ti sik­si että ase­ma­kaa­va ei sal­li yli 8 ker­ros­ta kor­keam­paa raken­nus­ta ton­til­le joten jos­tain ne tar­vit­ta­vat lisä­ker­rok­set on otet­ta­va. Kenel­tä se oli­si pois jos toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­sa olis 5 maa­na­lai­sen ja 8 maan­pääl­li­sen ker­rok­sen sijaan vaik­ka 1 maa­na­lai­nen ja 12 maan­pääl­lis­tä? Tai vaik­ka 20 maan­pääl­lis­tä? Siis Pitä­jän­mäel­lä, ei mis­sään Eiras­sa! Lii­to-ora­vil­ta­ko? Näkyi­si­kö 20 ker­ros­ta Pitä­jän­mäel­lä edes ruot­sin­lai­val­le asti? Kal­liim­mak­si tulee vain kun joka uudel­la raken­nuk­sel­la pitää olla 5 maa­na­lais­ta ker­ros­ta kun se räys­täs­kor­keus on niin pyhä Helsinskissä?

    Ei mil­lään pahal­la. Kir­joitt­ja voi­si sil­mäis­tä tai­val­lae näin syys­päi­vän tasauk­sen tie­tä­mil­lä. Kes­ki­päi­väl­lä aurin­ko nousee 30 asten kor­keu­del­le, joten raken­nus heit­tää liki­mää­rin kak­si (1,73)kertaa kor­keu­ten­sa pitui­sen varjon.

  42. Jul­lik­ka: Usein val­mis­tu­mi­nen ja työ­elä­mään siir­ty­mi­nen kes­keyt­tää opis­ke­li­jae­lä­män. Jos edes nykyi­sil­lä hin­noil­la ei kes­kus­ta-asun­not jää tyh­jik­si, niin on vai­kea kuvi­tel­la nii­den jää­vän tyh­jik­si (abso­luut­ti­ses­ti ja suh­teel­li­ses­ti) mata­lim­mil­la­kaan hinnoilla.

    Har­va vas­ta­val­mis­tu­nut saa palk­kaa niin pal­jon, että saa lai­naa 300000–400000 asun­toon. Mah­dol­li­suu­det päät­ty­vät heil­lä Kal­lioon ja useim­mi­ten tar­jol­la on van­ho­ja sur­kei­ta asun­to­ja hin­taan 200000–250000 ja noi­hin­kin on tulos­sa put­ki- ulko­sei­nä­re­mont­tia eli 50000–80000 remont­ti päälle.

    Kun vie­lä vaa­di­taan omaa­kin rahaa niin ei ole ihme jos asun­to­kaup­pa on vaikeuksissa

    Halu ei rii­tä, pitää olla rea­lis­ti­set mah­dol­li­suu­det mak­saa laina+remontit+vastike ja sääs­tää­kin pitää etu­kä­teen, mikä on nyky­nuo­ri­sol­le aika vaikeaa

  43. Mie­tin tas­sa tata Hel­sin­gin siluet­tia. Voi­si­ko se olla niin, etta ihmi­set kau­his­tu­vat, jos kau­pun­gin lai­ta­mil­le teh­daan 12–14 ker­rok­si­sia taloja. 

    Ehka niin on, mut­ta epai­len sita. Ei Holan­nis­sa­kaan kukaan kau­his­tu­nut, kun tuu­li­voi­ma­loi­ta alkoi nous­ta joka puo­lel­le ympa­ris­toon, ihmis­ten omil­le mail­le. Siel­la­kin se ns. kau­his­te­lu oli lahin­na sika­lais­ten per­su­jen vas­tus­tus­ta sil­le, etta jotain uut­ta yli­paa­taan saa­tiin aikaan. Jos tuu­li kan­nat­taa, voi myos muu uusi asia kannattaa.

    Has­sua mut­ta tot­ta. Nain se uusi asia ete­nee (ja miten sita yri­te­taan estaa).

    t. Mik­ko

    1. Kysei­nen tut­ki­mus ei koh­dis­tu­nut hel­sin­ki­läi­siin, ei edes Hel­sin­gin seu­dul­la asu­viin, vaan kokoi maa­han. Uuku­nie­me­läi­set eivät var­maan­kaan halua asua Kal­lios­sa. Maa­il­man asuk­kais­ta erit­täin pie­ni osuus halu­aa asua Suo­mes­sa. Pitäi­si­kö Suo­mi siis tyh­jen­tää? Kai­kis­sa asen­ne­tut­ki­muk­sis­sa alkaen suh­tees­ta uskon­toon, hel­sin­ki­läi­set poik­kea­vat tyys­tin muus­ta maas­ta. Sik­si Hel­sin­kiä suun­ni­tel­taes­sa on kysyt­tä­vä helsinkiläisiltä. 

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysei­nen tut­ki­mus ei koh­dis­tu­nut hel­sin­ki­läi­siin, ei edes Hel­sin­gin seu­dul­la asu­viin, vaan koko maa­han. Uuku­nie­me­läi­set eivät var­maan­kaan halua asua Kalliossa. 

    Mie­les­tä­ni täl­lai­seen vies­tiin kan­nat­taa suh­tau­tua vaka­vas­ti. Tut­ki­muk­ses­sa oli tosin haas­ta­tel­tu vain n 780 hen­ki­löä ja mitä oli tar­kal­leen kysyt­ty heil­tä, ei ker­rot­tu artik­ke­lis­sa. Toi­mit­ta­ja oli kans­sa vään­tä­nyt omat joh­to­pää­tök­sen­sä siitä. 

    Ilmei­ses­ti vii­me aiko­jen huo­not uuti­set, talou­del­li­ses­ti epä­va­kaa tilan­ne ja kas­va­va työt­tö­myys puhu­mat­ta­kaan Venä­jän aiheut­ta­mas­ta ulko­po­liit­ti­ses­ta epä­var­muu­des­ta on saa­nut nuo­ria ajat­te­le­maan että “maal­la on parem­pi”. Täl­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa val­lit­si myös 1990-laman aikana. 

    Huo­les­tut­ta­vin­ta oli että uus­maa­lai­set halusi­vat asua jos­sain muu­al­la. Jopa Lap­pia pidet­tiin parem­pa­na mikä juo­ru­aa vähän epä­rea­lis­ti­sis­ta haaveista. 

    Mie­les­tä­ni täl­lai­nen uus­kon­ser­va­tii­vi­suus on haas­te pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. En ole ihan var­ma että ns kau­pun­ki­bu­le­var­dit eli tii­viit ker­ros­ta­lo­kort­te­lit sisään­tu­lo­tei­den var­rel­la hou­kut­te­li­si ihmi­siä niin hyvin kuin hyvin suun­ni­tel­lut lähiöt 10–20 km pääs­sä kes­kus­tas­ta joi­hin menee rai­de­lii­ken­ne, ja jos­sa on mah­dol­li­suus toteut­taa oma­ko­ti-onne­laa, ilman että pal­ve­lu­jen puu­te pakot­taa per­heet kul­ke­maan kaik­ki mat­kan­sa autolla. 

    Fak­ta on kui­ten­kin se että nyky­nuo­ret ovat oppi­neet elä­mään eri taval­la kuin me. He eivät vält­tä­mät­tä halua men­nä töi­hin aamu­kah­dek­sal­ta vaan etä­työ on hei­dän mie­les­tä se jut­tu, vaik­ka todel­li­suu­des­sa on näh­ty että etä­työ huk­kaa voi­ma­va­rat, mut­ta mitäs se hei­tä kiin­nos­taa. Kau­pun­ki ei ole enää se paik­ka jos­sa tava­taan ystä­viä illan­vie­ton mer­keis­sä vaan nii­tä tava­taan somes­sa, ja hei­lat­kin iske­tään siel­tä. Ravin­to­loi­ta­kaan ei tar­vi­ta kos­ka on 200 m² koti jon­ne voi kut­sua kaik­ki some-kave­rit juh­li­maan jne. Luke­kaa vaik­ka sisus­tus­leh­tiä tai seu­rat­kaa sisus­tus­oh­jel­mia telk­ka­ris­ta niin kau­pun­kia­su­mi­nen edus­taa vähem­mis­töä! Ainoas­taan jot­kut luk­sus­käm­pät Töö­lös­sä tai Puu-Käpy­läs­sä kel­puu­te­taan nii­hin. Eli haas­tet­ta on.

  45. Mark­ku af Heur­lin: Eimil­lään pahal­la. Kir­joitt­ja voi­si sil­mäis­tä tai­val­lae näin syys­päi­vän tasauk­sen tie­tä­mil­lä. Kes­ki­päi­väl­lä aurin­ko nousee 30 asten kor­keu­del­le, joten raken­nus heit­tää liki­mää­rin kak­si (1,73)kertaa kor­keu­ten­sa pitui­sen varjon.

    Poh­jois-Euroo­pas­sa pil­ven­piir­tä­jien jul­ki­si­vut teh­dään hei­jas­ta­vas­ta mate­ri­aa­lis­ta niin että aurin­gon­va­lo hei­jas­tuu myös kadul­le, eli itse asias­sa ne kadut jot­ka muu­ten oli­si var­jos­sa ovat valoisampia. 

    Pitä­jän­mä­ki on työ­paik­ka-alue eli sil­lä ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä mil­lai­set valais­tuso­lo­suh­teet siel­lä on illan hämärtyessä.

  46. Mau­rizio:
    “Pien­ta­lo syr­jäs­sä ei ole enää lap­si­per­heen unelma” 

    Tut­ki­muk­sen mukaan suu­rin osa nuo­ris­ta haa­vei­lee maal­la asumisesta: 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/23/tallaisesta-asumisesta-nuoret-unelmoivat/201412727/12?pos=tuoreimmat

    Eli reaa­li­to­del­li­suus­pa se onkin taas jäl­leen jotain AIVAN muu­ta kuin puna­vi­her­tä­vän hips­te­ri­sa­kin toi­ve­ti­la. No, eipä yllättänyt!

    En tie­dä, miten tuo tut­ki­mus on toteu­tet­tu, mut­ta tulos lie­nee oikean­suun­tai­nen, sil­lä jos suu­rin osa haluai­si asua kau­pun­gis­sa, kau­pun­kia­sun­to­jen hin­nat oli­si­vat räjäh­tä­neet käsiin vie­lä nykyis­tä­kin pahem­min. Nyt­hän tilan­ne on se, että kau­pun­gis­sa haluai­si asua huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa kuin mihin riit­tää tar­jon­taa ja tämän takia pitäi­si raken­taa lisää kau­pun­kia. On älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä kis­tää tätä fak­taa urput­ta­mal­la sii­tä, mitä suu­rin osa halu­aa. Jos 20 pro­sent­tia halu­aa asua kau­pun­gis­sa, mut­ta tar­jon­taa on vain 10 pro­sen­til­le, niin tar­jon­ta ei sel­väs­ti­kään vas­taa kysyntää.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysei­nen tut­ki­mus ei koh­dis­tu­nut hel­sin­ki­läi­siin, ei edes Hel­sin­gin seu­dul­la asu­viin, vaan kokoi maa­han. Uuku­nie­me­läi­set eivät var­maan­kaan halua asua Kal­lios­sa. Maa­il­man asuk­kais­ta erit­täin pie­ni osuus halu­aa asua Suo­mes­sa. Pitäi­si­kö Suo­mi siis tyh­jen­tää? Kai­kis­sa asen­ne­tut­ki­muk­sis­sa alkaen suh­tees­ta uskon­toon, hel­sin­ki­läi­set poik­kea­vat tyys­tin muus­ta maas­ta. Sik­si Hel­sin­kiä suun­ni­tel­taes­sa on kysyt­tä­vä helsinkiläisiltä. 

    Eipä tie­ten­kään, mut­ta otok­ses­sa he ovat muka­na painoarvollaan.Uukuniemeläiset ievät pal­joa vai­ku­ta kysellyyn 

    Ja kun lap­si­mää­rä on pie­ni Hel­sin­gis­sä niin ei kas­vu ja tun­ku syn­ny syn­ty­vyy­des­tä vaan muu­tos­ta, lähin­nä ulko­maa­lais­ten ja tän­ne pakon edes­sä tulleiden.

    Sen vuok­si tut­ki­mus kuvaa hyvin koko maan tilan­net­ta ja suo­ma­lais­ten nuor­ten asenteita.

    Ja onhan täs­sä jo empii­ris­tä­kin koke­mus­ta kun naa­pu­rei­den lap­set ovat nyt 25–35-vuotiata eikä kukaan heis­tä ole muut­ta­nut kes­kus­taan vaan reu­na-alueil­le tai kepulandiaan,tai osta­neet oma­ko­ti­ta­lon lähis­töl­tä, joten kyl­lä se hel­sin­ki­läis­ten­kin koh­dal­la pitää jol­lain tasol­la paikkansa.

  48. R.Silfverberg: Poh­jois-Euroo­pas­sa pil­ven­piir­tä­jien jul­ki­si­vut teh­dään hei­jas­ta­vas­ta mate­ri­aa­lis­ta niin että aurin­gon­va­lo hei­jas­tuu myös kadul­le, eli itse asias­sa ne kadut jot­ka muu­ten oli­si var­jos­sa ovat valoisampia.

    Hei­jas­ta­vas­ta pin­nas­ta­han valon­sä­teet hei­jas­tu­vat muis­taak­se­ni siten, että valon­sä­teen ja pin­nan nor­maa­lin väli­nen tulo­kul­ma on yhtä­suu­ri kuin läh­tö­kul­ma. Miten ihmees­sä tuo voi­si kui­ten­kaan aut­taa siel­lä pil­ven­piir­tä­jä-talon taka­na (aurin­gon suun­nas­ta katsoen)?

  49. Tuo tut­ki­mus on lois­ta­va esi­merk­ki sii­tä, että toi­mit­ta­jat eivät osaa lukea tut­ki­muk­sia. Tut­ki­mus on Maa-ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön rahoit­ta­ma­na. Yhteenvedosta:

    Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa on tar­kas­tel­tu nuor­ten maa­seu­tuun kiin­nit­ty­viä tule­vai­suus­ku­via. Tule­vai­suus­ku­vien ainek­sia tun­nis­tet­tiin maaseutu‑, nuo­ri­so- ja tule­vai­suu­den­tut­ki­muk­ses­ta, min­kä lisäk­si kuvien sisäl­tö­jä hah­mo­tel­tiin tule­vai­suus­vers­taas­sa. Näi­den aineis­to­jen poh­jal­ta laa­dit­tiin kuusi kuvi­tet­tua tule­vai­suus­ku­vaa, joi­den tee­moi­na eli perim­mäi­si­nä syi­nä maa­seu­dul­la asu­mi­sel­le ja toi­mi­mi­sel­le oli­vat luon­non­va­rat, moni­paik­kai­suus, oma tila, iso kehys, moni­toi­mi­suus ja juuret.”

    Ja tut­ki­muk­sen joh­dan­nos­sa sanotaan:
    “Maa­seu­dun autioi­tu­mis­ta ja elin­voi­man heik­ke­ne­mis­tä edis­tä­vät valin­nat on jätet­ty tämän tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le, kos­ka tut­ki­muk­sen tulos­ten on tar­koi­tus pal­vel­la maa­seu­dun lii­ke­toi­min­nan, asu­mi­sen ja niis­tä muo­dos­tu­van elin­voi­mai­suu­den kehit­tä­mis­työ­tä eri­lai­sil­la yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan keinoilla.”

    Tut­ki­muk­ses­sa ei siis pyrit­ty sel­vit­tä­mään halua­vat­ko nuo­ret maa­seu­dul­le vai kau­pun­kiin — vaan kysyt­tiin min­kä­lai­sel­le maa­seu­dul­le nuo­ret voi­si­vat halu­ta muut­taa. Kaik­ki mai­ni­tut tule­vai­suus­ku­vat oli­vat maaseudulta.

  50. Lisä­kaa­voi­tus­tar­ve syn­tyy lii­ken­nein­ves­toin­tien vel­voit­tees­ta. Met­ron jat­ka­mi­nen, kehä­ra­dan ja mah­dol­li­ses­ti Pisa­ran raken­ta­mi­nen vie­vät pit­kään voi­ma­va­ro­ja ja hyö­ty­jen tuli­si syn­tyä kes­kit­ty­neen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kautta. 

    Täs­sä kui­ten­kin usein kes­ki­ty­tään pel­käs­tään Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kehi­tys­tar­pei­siin. Itse näki­sin mie­lek­kääk­si kehit­tää sivu­kes­kuk­sia jot­ta kaik­ki pai­ne ei puris­tui­si ahtaal­le Hel­sin­gin­nie­mel­le. Vaih­toeh­toi­nen suun­nit­te­lun tapa oli­si pai­not­taa Itä­kes­kus­ta, Mal­mia, Tik­ku­ri­laa, Len­toa­se­maa, Lei­ne­lää, Myyr­mä­keä, Pitä­jän­mä­keä, Matin­ky­lää, Espoon­lah­tea jne. jopa jät­tä­mäl­lä jo tuk­koi­nen kes­kus­ta koko­naan rauhaan. 

    Kan­ta­kau­pun­ki domi­noi pää­kau­pun­ki­seu­den suun­nit­te­lua siten, että muut alu­eet eivät löy­dä omaa iden­ti­teet­ti­äään kos­ka ovat alis­tei­ses­sa suh­tees­sa “kes­kus­tan valtakuntaan”.

    Ehkä oli­si ter­veel­lis­tä jos­kus aja­tel­la pää­kau­pun­ki­seu­tua ilman kan­ta­kau­pun­kia. Sen voi­si mie­li­ku­vis­saan luo­vut­taa alku­pe­räi­sil­le asuk­kail­leen, lokeil­le ja hyl­keil­le, tai jos se ei käy, kat­kais­ta Töö­lön­lah­des­ta ja uit­taa koh­tuun­sa Nevanjoensuulle.

    1. Hel­sin­ki kehit­tää myös Mal­mia (len­to­ken­tän alue hyö­ty­käyt­töön) ja Itä­kes­kus­ta (huo­ma­ta­via invesw­toin­te­ja) ja Pitä­jän­mä­keä. Mui­hin pää­kau­pun­ki­seu­dun kes­kuk­siin Hel­sin­gin kaa­voi­tus­val­ta ei ulo­tu, jokai­nen kun­ta kehit­tää omia kes­kuk­si­aan, eikä tätä koor­di­noi­da mitenkään.

  51. Olli Saa­ri­nen:
    Täs­sä kui­ten­kin usein kes­ki­ty­tään pel­käs­tään Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kehi­tys­tar­pei­siin. Itse näki­sin mie­lek­kääk­si kehit­tää sivu­kes­kuk­sia jot­ta kaik­ki pai­ne ei puris­tui­si ahtaal­le Helsinginniemelle. 

    Juu­ri näin. Jos ker­ran ihmi­set halua­vat hyvien pal­ve­lu­jen lähel­le, niin teh­dään nii­tä kes­kus­to­ja enemmän.

  52. Mik­ko: Tuo tut­ki­mus on lois­ta­va esi­merk­ki sii­tä, että toi­mit­ta­jat eivät osaa lukea tut­ki­muk­sia. Tut­ki­mus on Maa-ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön rahoit­ta­ma­na. Yhteenvedosta:

    Onhan noi­ta mui­ta­kin tut­ki­muk­sia kuten tuol­ta Tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta löy­tyy. Asu­mi­nen on kui­ten­kin toi­vei­den ja mah­dol­li­suuk­sien kom­pro­mis­si ja vaik­ka toi­ve on jotain niin jou­du­taan valit­se­maan jokin muu vaih­toeh­to kuin se toivotuin.Erityiseti nuor­ten koh­dal­la on näin , sil­lä rahat eivät rii­tä oma­ko­ti­ta­loon eikä nii­tä ole edes tarjolla.Ja kun oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon aikaa ja osa­mis­ta ja byro­kra­tian hal­lin­taa niin pro­jek­tiin ei uskal­le­ta lähteä.

    Niin­pä Hel­sin­kiin tyy­pil­li­se­ti muut­ta­vat nuo­ret ja maa­han­muut­ta­jat valit­se­vat jon­kin muun vaih­toeh­don kuin sen toivotuimman.

    Toki ker­ros­ta­loa­su­mis­ta suo­si­via­kin on jou­kos­sa, mut­ta suu­rin osa valit­see sen pakosta

    Suo­ma­lai­sis­ta asu­mis­tut­ki­muk­sis­ta välit­tyy kuva, jon­ka mukaan suo­ma­lai­sil­la on asu­mi­sen suh­teen yksi yhtei­nen toi­ve: oma­ko­ti­ta­lo rau­hal­li­sel­la alu­eel­la (Lapin­tie & Hal­su 2010, 175). Lapin­tie ja Hal­su (2010)”

  53. On monen­ta­sois­ta osal­li­suut­ta. Minä esi­mer­kik­si vie­tän päi­vi­sin huo­mat­ta­vas­ti enem­män aikaa työs­ken­te­ly­paik­ka­kun­nal­la­ni Hel­sin­gis­sä kuin asuin­paik­ka­kun­nal­la­ni Por­voos­sa; sama­ten käy­tän enem­män hel­sin­ki­läi­siä pal­ve­lui­ta. Oli­si siis ihan loo­gis­ta, että voi­sin vai­kut­taa Hel­sin­gin suunnitteluun. 

    Aja­tus voi olla keret­ti­läi­nen, mut­ta olen mie­lel­lä­ni kerettiläinen.

  54. Hel­sin­gin ja mui­den iso­jen kau­pun­kien kan­ta­kau­pun­kien asun­to­jen hin­ta­ta­so ei ole kor­kea sik­si että ne oli­si halu­tuim­mat pai­kat asua pidem­pään, vaan sik­si että vaih­tu­vuus on suu­rin­ta, ja kun kau­pun­git kas­va­vat, kas­vaa myös nii­hin asu­maan pyr­ki­vien määrä. 

    Lisäk­si hin­toi­hin vai­kut­taa se että asun­to­ja siell­lä pide­tään var­moi­na sijoi­tus­koh­tei­na, sii­tä juo­ru­aa että kes­kus­to­jen pie­na­sun­not ovat usein sijoi­tusa­sun­to­ja joi­ta pide­tään vuokralla. 

    Joil­la­kin kan­ta­kau­pun­gin alueil­la (ei kai­kil­la) asun­to­jen hin­to­ja nos­taa se käsi­tys että asu­mi­nen arvoa­lueil­la mah­dol­lis­taa sosi­aa­li­sen nousun jota var­sin­kin jot­kut nuo­ret sin­kut pitä­vät tavoit­te­le­mi­sen arvoi­se­na. Ravin­to­loi­ta ja huvi­mah­dol­li­suuk­sia on pal­jon ja pää­see tutus­tu­maan samas­sa kort­te­lis­sa asu­viin kel­lok­kai­siin ja pää­see parem­piin pii­rei­hin kuin mis­tä on läh­te­nyt. Sil­lä voi olal mer­ki­tys­tä jopa työ­uraa aja­tel­len. Sil­lä että asun­to on lii­an pie­ni ei ole mer­ki­tys­tä kos­ka sii­nä aio­taan asua vain väliai­kai­ses­ti, pää­asia on että ykkös­luo­kas­sa mennään.

  55. R.Silfverberg: Tämä luul­ta­vas­ti sik­si että ase­ma­kaa­va ei sal­li yli 8 ker­ros­ta kor­keam­paa raken­nus­ta ton­til­le joten jos­tain ne tar­vit­ta­vat lisä­ker­rok­set on otettava.

    Voi yhtä hyvin olla että raken­nuk­seen on suun­ni­tel­tu labra‑, ser­ve­ri- tms tilo­ja mis­sä päi­vän­va­los­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Taik­ka simp­pe­lis­ti park­ki­paik­ko­ja ollaan lait­ta­mas­sa kel­la­riin eikä maan päälle.

  56. Mar­ko V: Juu­ri näin. Jos ker­ran ihmi­set halua­vat hyvien pal­ve­lu­jen lähel­le, niin teh­dään nii­tä kes­kus­to­ja enemmän.

    Kun on kau­pun­ki­jat­ku­mo ja sii­nä toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne, syn­ty­vät kes­kus­tat ja kes­kuk­set (eri­kois­tu­neet alu­eet) itseor­ga­ni­soi­tu­mal­la. Mitä isom­pi kau­pun­ki, sitä enem­män kes­kuk­sia. Tokios­sa on jopa ravintolatukkukeskus.

    Uut­ta kau­pun­ki­jat­ku­moa on luon­te­va raken­taa laa­jen­ta­mal­la jotain jo ole­mas­sao­le­vaa, eli Hel­sin­gis­sä kantakaupunkia.

  57. spot­tu: Kun on kau­pun­ki­jat­ku­mo ja sii­nä toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne, syn­ty­vät kes­kus­tat ja kes­kuk­set (eri­kois­tu­neet alu­eet) itseor­ga­ni­soi­tu­mal­la. Mitä isom­pi kau­pun­ki, sitä enem­män kes­kuk­sia. Tokios­sa on jopa ravintolatukkukeskus.

    Uut­ta kau­pun­ki­jat­ku­moa on luon­te­va raken­taa laa­jen­ta­mal­la jotain jo ole­mas­sao­le­vaa, eli Hel­sin­gis­sä kantakaupunkia.

    Yhtä hyvin ja parem­min­kin voi­sim­me luo­da toi­mi­van 40.000 asuk­kaan ala­kua­pun­gin Laa­ja­sa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­ja­sa­lon sil­ta on täl­le ideal­le haitaksi.

  58. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Hei­jas­ta­vas­ta pin­nas­ta­han valon­sä­teet hei­jas­tu­vat muis­taak­se­ni siten, että valon­sä­teen ja pin­nan nor­maa­lin väli­nen tulo­kul­ma on yhtä­suu­ri kuin läh­tö­kul­ma. Miten ihmees­sä tuo voi­si kui­ten­kaan aut­taa siel­lä pil­ven­piir­tä­jä-talon taka­na (aurin­gon suun­nas­ta katsoen)?

    Jos­kus voi käy­dä has­sus­ti. Pil­ven­piir­tä­jän hei­jas­ta­vas­ta pin­nas­ta tule­va valo sulat­ti ker­ran Lon­toos­sa auton muoviosat.

  59. Mau­rizio:
    “Pien­ta­lo syr­jäs­sä ei ole enää lap­si­per­heen unelma” 

    Tut­ki­muk­sen mukaan suu­rin osa nuo­ris­ta haa­vei­lee maal­la asumisesta: 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/23/tallaisesta-asumisesta-nuoret-unelmoivat/201412727/12?pos=tuoreimmat

    Eli reaa­li­to­del­li­suus­pa se onkin taas jäl­leen jotain AIVAN muu­ta kuin puna­vi­her­tä­vän hips­te­ri­sa­kin toi­ve­ti­la. No, eipä yllättänyt!

    Täs­sä link­ki var­si­nai­seen tutkimukseen:
    http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2-2014.pdf

    Tutus­tut­tua­ni sii­hen, epäi­len, että vika ei ole vain toi­mit­ta­jas­sa, joka ei osaa lukea tutk­muk­sia. Joko hän on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti joh­ta­nut luki­jaa har­haan tai sit­ten hänen haas­tat­tel­man­sa tut­ki­ja Kuh­mo­nen on halun­nut esit­tää tut­ki­muk­sen­sa tulok­set tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti vää­räs­sä valos­sa. Sel­vi­tän seu­raa­vas­sa, mitä vas­taa­jil­ta kysyt­tiin ja ver­taan sitä Kuh­mo­sen nii­den poh­jal­ta esit­tä­miin kommentteihin.

    Tut­ki­muk­sen vas­taa­jal­le esi­tet­tiin net­ti­ky­se­lys­sä kuusi ske­naa­rio­ta, jot­ka kuvaa­vat lyhyes­ti hänen tule­vaa elä­mään­sä maa­seu­dul­la. Hänel­tä kysyt­tiin mm. “Kuin­ka toi­vot­ta­va täl­lai­nen tule­vai­suus oli­si Sinul­le?”. Nii­den jäl­keen vas­taa­jaa keho­tet­tiin: “Poh­di vie­lä lopuk­si sel­lais­ta maa­seu­dul­le sijoit­tu­vaa tule­vai­suut­ta, joka oli­si sinun unel­mie­si täyt­ty­mys.” Hänel­tä kysyt­tiin muu­ta­ma sitä kos­ke­va kysy­mys. Vii­mei­se­nä teh­tä­vä­nä oli sit­ten: “Valit­se lopuk­si paik­ka, jos­sa unel­mie­si tule­vai­suus luul­ta­vas­ti toteu­tui­si.” Vas­taus­ten perus­teel­la Kuh­mo­sen ker­toi, mis­sä ja miten nuo­ret tah­to­vat asua.

    Vas­taa­jil­ta ei kysyt­ty, mis­sä he mie­lui­ten asui­si­vat. Heil­tä kysyt­tiin, mis­sä se hei­dän, tut­ki­jan pyyn­nös­tä kehit­te­le­män­sä, “unel­mien tule­vai­suus”, voi­si par­hai­ten toteu­tua. Heil­tä kysyt­tiin ensin maan­tie­teel­li­nen alue hei­dän fan­ta­sial­leen. Talous­sa­no­mis­sa tätä kon­teks­tia ei esi­te­tä ja tulok­sia voi­si luul­la osoi­tuk­se­na sii­tä, että nuo­ret eivät pidä Uudes­ta­maas­ta ja mie­luum­min asui­si­vat muu­al­la Suomessa:

    Sisä-Suo­mi veto­si nuo­riin unelma-alueena.

    – Esi­mer­kik­si Tam­pe­ret­ta, Hämeen­lin­naa ja Jyväs­ky­lää ympä­röi­vät alu­eet oli­vat veto­voi­mai­sia, ker­too Tuo­mas Kuhmonen.

    Toi­nen “voit­ta­ja-alue” oli Lap­pi, jon­ne kai­ho­si pro­sen­tu­aa­li­ses­ti suu­rem­pi osuus nuo­ria kuin mitä alu­een osuus kyse­lyyn vas­taa­jis­ta oli.

    Uudel­la­maal­la asu­vat nuo­ret unel­moi­vat puo­les­taan suh­tees­sa enem­män muis­ta alueis­ta kuin nykyi­ses­tä asuinalueesta.

    Vas­taa­jil­la oli sen ver­ran rea­lis­mia, että kehi­tel­ty­jä “maa­seu­tu-unel­mia” ei yri­tet­ty tun­kea tii­viik­si tie­de­tyl­le Uudel­le­maal­le, vaan väl­jem­mil­le seuduille.

    Seu­raa­vak­si vas­ta­jil­ta kysyt­tiin “mil­lai­ses­sa pai­kas­sa asui­sit edel­lä valit­se­mal­la­si alu­eel­la. Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to oli “Alu­een kes­kus­kau­pun­geis­sa.” Kuh­mo­nen esit­te­lee tuloksia:

    - Vain nel­jäs­osa halu­aa asua kau­pun­geis­sa, Kuh­mo­nen ker­too Taloussanomille.

    Se, että nel­jäs­osa vas­taa­jis­ta onnis­tui mie­li­ku­vi­tuk­sen­sa avul­la sovit­ta­maan “oman tule­vai­suu­ten­sa maa­seu­dul­la” joten­kin “aluei­den kes­kus­kau­pun­kei­hin”, eikä siis maa­seu­dul­le, ker­to­nee var­maan jota­kin muu­ta kuin, mitä Talous­sa­no­mien jut­tu antaa ymmärtää.

    Niis­tä, joi­den mie­li­ku­vi­tus ei aivan riit­tä­nyt sijoit­ta­maan “maa­seu­tu-unel­maan­sa” kau­pun­kiin, suu­rin osa valit­si toi­sek­si par­haan vaih­toeh­don, eli he sijoit­tai­si­vat maa­seu­tu unel­man­sa “kau­pun­kien lähei­sel­le maa­seu­dul­le”. Kuh­mo­nen ilmai­see tämän näin:

    Sel­väs­ti yli puo­let eli 55 pro­sent­tia nuo­ris­ta unel­moi asu­mi­ses­ta kau­pun­kien lähei­sel­lä maaseudulla.

    Vain loput 20% vas­tan­neis­ta oli­vat val­mii­ta sijoit­ta­maan “maa­seu­tu unel­man­sa”, kir­kon­ky­liin, kylä­kes­kuk­siin tai syvem­mäl­le maa­seu­dul­le. Siis vain 20% vas­tain­neis­ta sijoit­ti “maa­seu­tu unel­man­sa” sin­ne min­ne sen olet­tai­si kuu­lu­van, eli maa­seu­dul­le. Minus­ta tämä ker­too sel­väs­ti, että nuo­ret eivät halua maa­seu­dul­le, ja jos kui­ten­kin oli­si pak­ko, paras paik­ka maa­seu­dul­le oli­si kau­pun­gis­sa tai mah­dol­li­sim­man lähel­lä sitä.

    Talous­sa­no­mat jatkaa:

    Unel­mien talo­tyyp­pi­kin on maal­le sopi­va. Ker­ros­ta­loon ei moni haikaile.

    – 80 pro­sent­tia nuo­ris­ta haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa, vah­vis­taa Kuhmonen.

    Lomak­kees­sa ei kysyt­ty lain­kaan asu­mis­toi­vei­ta, joten tämän väit­teen taus­taa on vie­lä­kin han­ka­lam­pi valottaa:

    Tut­ki­muk­ses­sa vas­taa­jia pyy­de­tään arvioi­maan kuut­ta maa­seu­dul­le sijoit­tu­vaa tule­vai­suus­ku­vaa. Ne on pai­no­tus­ten­sa perus­teel­la nimi­tet­ty seu­raa­vas­ti: 1) luon­non­va­rat, 2) moni­paik­kai­suus, 3) oma tila, 4) iso kehys, 5) moni­toi­mi­suus ja 6) juu­ret. Kaik­ki ovat lyhyi­tä ker­to­muk­sia, jois­sa kuva­taan vas­taa­jan tule­vaa elä­mää maa­seu­dul­la. Yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin on tule­vai­suus­ku­va 3) oma tila, joka jät­tää kaik­ki muut maa­seu­tu-unel­mat kau­as taakseen:

    Asun maa­seu­dun rau­has­sa ikio­mas­sa talos­sa­ni. Han­kin elan­to­ni joko yrit­tä­mi­sel­lä tai palk­ka­työl­lä riip­puen sii­tä, miten asuin­pai­kan ja toi­meen­tu­lon yhteen­so­vit­ta­mi­nen onnis­tuu. Työ­ni liit­tyy luul­ta­vas­ti taval­la tai toi­sel­la ihmis­ten hyvin­voin­tiin, esi­mer­kik­si terveys‑, sosiaali‑, sivistys‑, rakennus‑, myynti‑, kult­tuu­ri- tai lii­kun­ta­pal­ve­lui­hin. Teen työ­tä luul­ta­vas­ti lähei­ses­sä keskuksessa.

    Omas­sa talos­sa­ni ja pihas­sa­ni minul­la on vapaus puu­has­tel­la ja tilaa toteut­taa itseä­ni. Puu­tar­has­sa riit­tää hoi­det­ta­vaa ja mah­dol­li­sil­la kotie­läi­mil­lä on hyvät olta­vat. Itse teke­mi­nen on hie­no jut­tu, mut­ta jos­kus myös vähän pak­ko. Naa­pu­rit ovat kau­ka­na ja yksi­tyi­syy­te­ni on taat­tu. Kukaan ei puu­tu sii­hen, mitä teen ‘omal­la revii­ril­lä­ni’. Voin vai­kut­taa eli­nym­pä­ris­töö­ni monin tavoin: raken­taa vapaas­ti, muo­ka­ta pihas­ta mie­lei­se­ni ja osal­lis­tua vaik­ka­pa kylän kehit­tä­mi­seen. Jos minul­la on lap­sia, hei­dän on tur­val­lis­ta ja virik­keel­lis­tä kas­vaa täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja lähel­lä luon­toa. Minul­la on varaa isoon asun­toon ja laa­jaan elin­pii­riin, kos­ka maal­la asu­mi­nen on edullista.

    Tätä ske­naa­rio­ta siis piti toi­vot­ta­va­na n. 80% vas­tan­neis­ta nuo­ris­ta. Loput suh­tau­tui­vat sii­hen neut­raa­lis­ti tai kiel­tei­ses­ti. Kysy­mys ei siis ollut siis sii­tä, mis­sä vas­ta­ja haluai­si asua mie­luum­min, oma­ko­ti­ta­los­sa vai ker­ros­ta­los­sa. Kysyt­tiin ainoas­taan suh­tau­tu­mis­ta tähän maa­seu­tu-unel­maan, joka kuvai­li pää­asias­sa lep­poi­saa vapaa-ajan viet­toa “maa­seu­dun rau­has­sa ikio­mas­sa talos­sa­ni.” Tämä tule­vai­suu­den­ku­va oli siis myös mui­ta suo­si­tum­pi, mut­ta ne eivät käsi­tel­leet asu­mis­ta vaan mui­ta ikä­väm­piä asioita:

    1) Ammen­nan toi­meen­tu­lo­ni luon­no­va­rois­ta: pel­lois­ta met­sis­tä, riis­tas­ta, maan ja veden antimista.
    2) Jaan elä­mä­ni usean pai­kan välillä.
    4) Toi­meen­tu­lo­ni syn­tyy maa­seu­dul­la, mut­ta se on osa isom­paa viitekehystä.
    5) Kokoan toi­meen­tu­lo­ni useis­ta läh­teis­tä ja teen monen­lai­sia töitä.
    6) Olen “juu­ri­työ­läi­nen”: jat­kan työs­sä­ni jotain perin­teis­tä toi­min­taa, jol­la on oma historiansa.

    Muis­sa ske­naa­rios­sa pai­not­tuu sel­väs­ti toi­meen­tu­lon han­kin­nan ikä­vyys, eikä ikio­mas­sa talos­sa vie­tet­ty vapaa-aika. Toi­meen­tu­lon han­kin­ta­kin sijoit­tuu niis­sä vähin­tään osit­tain maa­seu­dul­le. Suo­si­tuin vaih­toeh­to 3) antoi sen­tään mah­dol­li­suu­den hank­kia toi­meen­tu­lo “lähei­ses­tä keskuksesta”.

    Nel­jä tule­vai­suu­den­ku­vaa ei mai­nit­se asu­mis­muo­toa lain­kaan. Tule­vai­suus­ku­va 6 sisäl­si kuvan maa­ta­los­ta. Sitä piti toi­vot­ta­va­na noin 40% vas­tan­neis­ta. Täy­sin samal­la logii­kal­la kuin Kuh­mo­nen sanoi, että 80% nuo­ris­ta halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa, hän oli­si voi­nut sanoa, että 40% nuo­ris­ta haluai­si asua maa­ta­los­sa ja pitää “pitää yllä suvun tai per­heen perinnettä.”

    Ehkä täs­tä voi pää­tel­lä, että, että nuo­ret asui­vat mie­luum­min oma­ko­ti­ta­los­sa kuin maa­ta­los­sa, siis jos hei­dän oli­si pak­ko asua maaseudulla.

    Jos siis nuo­ren on pak­ko kuvi­tel­la “unel­ma tule­vai­suu­ten­sa” maa­seu­dul­le, suu­rin osa nuo­ris­ta haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja käy­dä töis­sä lähei­ses­sä kau­pun­gis­sa. Jos hän voi­si unel­moi­da vapaam­min, tulok­set oli­si­vat tie­ten­kin toi­sen­lai­set. Nyt Talous­sa­no­mat kui­ten­kin kat­soo tut­ki­muk­sen tuke­van Van­ha­sen mallia:

    Nuor­ten asu­mis­toi­veet ovat siis hyvin saman­suun­tai­sia kuin suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­rin eli tyyp­piä “nur­mi­jär­ve­läi­nen oma­ko­ti­ta­lo”. Monien aiem­pien tut­ki­mus­ten mukaan suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta kun halu­aa asua väl­jäs­ti raken­ne­tul­la alu­eel­la omakotitalossa.

  60. Luin kans­sa pikai­ses­ti läpi ja tut­ki­muk­ses­sa kävi ilmi että n 25% haas­ta­tel­ta­vis­ta ei mis­sään nimes­sä halua asua maal­la. Se ei tar­koi­ta että 75% ehdot­to­mas­ti halu­aa asua. 

    Kui­ten­kin pais­taa läpi että nyky­nuo­ril­la on pal­jon epä­var­mem­mat tule­vai­suu­den näky­mät kuin esim 10 vuot­ta sit­ten. Sel­lai­nen saat­taa nos­taa maa­seu­tu-assu­mi­sen ja siel­lä sovel­tu­vien elin­kei­no­jen har­joit­ta­mi­sen halu­tum­mak­si vaik­ka se aika monen koh­dal­la on epärealistista.

  61. Mark­ku af Heur­lin: Yhtä hyvin ja parem­min­kin voi­sim­me luo­da toi­mi­van 40.000 asuk­kaan ala­kua­pun­gin Laa­ja­sa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­ja­sa­lon sil­ta on täl­le ideal­le haitaksi.

    Vois­han sitä myös räjäyt­tää Kulos­aa­ren sil­lat niin koko Itä-Hel­sin­gin lähiöis­tä kehit­tyi­si toi­mi­vam­pia alakaupunkeja.

  62. Mik­ko H: Vois­han sitä myös räjäyt­tää Kulos­aa­ren sil­lat niin koko Itä-Hel­sin­gin lähiöis­tä kehit­tyi­si toi­mi­vam­pia alakaupunkeja.

    Ja muo­dos­te­taan Pork­ka­las­ta sul­jet­tu reser­vaat­ti niin Kirk­ko­num­mes­ta muo­dos­tuu toi­mi­va auto­no­mi­nen kaupunki.

  63. En tie­dä tar­vit­see­ko toi­mis­to­ja erik­seen suo­sia kun eräil­lä alueil­la näyt­täi­si taval­li­nen lii­ke­ti­la ole­van kovin suo­sit­tua toi­mis­to­käy­tös­sä. Lii­ke­ti­las­sa, näy­teik­ku­nas­ta kat­sel­ta­va­na, saat­taa olla pöy­tä ja pari hen­ki­löä naput­te­le­mas­sa läp­pä­rei­tään, mitä iki­nä teke­vät­kään. Mut­ta toi­mis­to­na ilmei­ses­ti tuo­kin toimii.

    Hel­sin­gin merel­li­seen siluet­tiin vetoa­mi­nen vai­kut­taa vain trol­laa­mi­sel­ta tai napo­leon-komplek­sin tyl­säl­tä ilmen­ty­mäl­tä. Kaik­ki kau­pun­git, joi­hin olen lai­val­la saa­pu­nut tai muu­ten merel­tä kat­sel­lut ovat vai­kut­ta­neet per­soo­nal­li­sil­ta ja sykäh­dyt­tä­vil­tä juu­ri sel­lai­si­na kuin ne ovat. 

    Asun ja työs­ken­te­len kes­kus­tas­sa, lii­kun päi­vit­täi­set mat­ka­ni kävel­len ja jos­kus kau­em­mak­si jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Merel­li­nen siluet­ti on minul­le täy­sin yhden­te­ke­vä ver­ra­ten kau­pun­gin toi­min­nal­li­suu­teen, tur­val­li­suu­teen tai pal­ve­lui­den mää­rään ja laa­tuun. Mikä­li parem­pi kau­pun­ki on mah­dol­li­nen kor­keal­la raken­ta­mi­sel­la, niin pidän “siluet­tia” on argu­ment­ti­na arvottomana.

    Viheralue”-keskustelussa vai­kut­tai­si ole­van samo­ja piir­tei­tä kuin lii­ken­ne­jär­jes­te­mä­kes­kus­te­lus­sa, kovin tun­ne­pi­toi­nen suh­tau­tu­mi­nen omien aja­tus­ten ja usein kuvi­tel­tu­jen etu­jen aja­mi­seen. Hel­sin­ki­läis­tä pusik­koa ja jou­to­maa­ta, kuten myös autoi­lu­väy­liä ja park­ki­paik­ko­ja, pide­tään kovas­sa arvos­sa myös Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Jos­kus sata vuot­ta sit­ten ei kaa­voit­ta­ja Jung voi­nut aavis­taa Hel­sin­gin nyky­ti­laa, mut­ta Kes­kus­puis­to on kos­ke­ma­ton ja muut­tuu pyhem­mäk­si joka päi­vä. Tai Van­han­kau­pun­gin­lah­ti ja Vii­kin pel­lot mah­dol­lis­tai­si­vat meren­täy­töl­lä hil­jal­leen kais­loit­tu­van tie­noon raken­ta­mi­sen kau­pun­gik­si, mut­ta muut­to­lin­nut, Hel­sin­ki-puis­to, näky­mät jne kat­so­taan arvok­kaam­mik­si. Luot­tai­sin muut­to­lin­tu­jen ole­van niin älyk­käi­tä, että ne kek­si­si­vät itsel­leen uuden leväh­dy­sa­lu­een jost­kin muu­al­ta, jos Vii­kin pel­loil­le rakennettaisiin.

    Ei Hel­sin­ki ole ikui­nen, luon­to kyl­lä ottaa oman­sa sit­ten joskus.

  64. Mark­ku af Heur­lin: Yhtä hyvin ja parem­min­kin voi­sim­me luo­da toi­mi­van 40.000 asuk­kaan ala­kua­pun­gin Laa­ja­sa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­ja­sa­lon sil­ta on täl­le ideal­le haitaksi.

    Jos hyvät kul­ku­yh­tey­det hait­taa­vat jotain kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pa­ra­dig­maa, kan­nat­taa miet­tiä oli­si­ko para­dig­mas­sa jotain vikaa.

  65. Mark­ku af Heur­lin: Yhtä hyvin ja parem­min­kin voi­sim­me luo­da toi­mi­van 40.000 asuk­kaan ala­kua­pun­gin Laa­ja­sa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­ja­sa­lon sil­ta on täl­le ideal­le haitaksi.

    Spot­tu:
    Jos hyvät kul­ku­yh­tey­det hait­taa­vat jotain kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pa­ra­dig­maa, kan­nat­taa miet­tiä oli­si­ko para­dig­mas­sa jotain vikaa.”

    Saat­taa­pa olla­kin. Sil­ta paran­taa oleell­siet­si yhteyk­siä vain Laa­ja­sa­lon län­si­ran­nal­ta Hgin­kes­kus­taan. Mut­ta para­dok­saa­li­ses­ti se näi­vet­tää Laa­ja­sa­lon omaa, vie­lä ole­ma­ton­ta keskustaa…

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun kat­soo Kata­ja­nok­kaa merel­tä, oli­si ihan silue­tin kan­nal­ta toi­vo­nut, että Hitas-Kata­ja­no­kal­la oli­si kor­keam­pia ja ylvääm­piä talo­ja. Joten­kin ne tun­tu­vat sää­lit­tä­vil­tä uljaan Jugen-Kata­ja­no­kan kor­keam­pien talo­jen rin­nal­la. Sama kos­kee myös Arabianrantaa. 

    Tai sit­ten voi­tai­siin Suo­mes­sa ker­ran­kin teh­dä hyvän­nä­köi­siä talo­ja. Sitä ei olla vie­lä kokeil­tu kau­pun­ki­ku­van parantamisessa.

    Pet­te­ri Koso­nen: Esi­kau­pun­kia­lu­een sisäi­sis­tä työ­mat­kois­ta kar­keas­ti vain 1/3 teh­dään joukkoliikenteellä. 

    Ongel­ma on sii­nä, että jouk­ko­lii­ken­ne on suun­ni­tel­tu säteit­täi­sek­si ja esi­kau­pun­gis­ta toi­seen on erit­täin han­ka­laa liik­kua joukkoliikenteellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.