Kumouksellista kaupunkisuunnittelua

75 vastausta artikkeliin “Kumouksellista kaupunkisuunnittelua”

1. “suo­jel­la kaupun­gin siluet­tia mereltä nähtynä”

   Tuo on kyl­lä turhimpia ja raivos­tut­tavimpia argu­ment­te­ja mitä on esitet­ty. 100 000 ihmistä tarvit­sisi uuden kodin, ja jotkut halu­a­vat suo­jel­la kaupun­gin sil­huet­tia nähtynä jostain mereltä, vaik­ka pääosin siel­lä merel­lä ei ole ketään sitä sil­huet­tia katsomassa.

   Vastaa

2. Enti­nen kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö Lars Hed­man piti hyvin tärkeänä kan­takaupun­gin siluetin pysymistä mata­lana. Sieltä sai erot­tua vain Suurkirkko. Olen siitä hyvin ylpeä. Kaik­ki laival­la ja veneil­lä kaupunkia läh­estyvät ovat var­masti samaa mieltä.

   Vastaa

3. Sam­po,

   Mitä ihmettä oikein ajat takaa tor­ni­taloil­lasi? Myön­net­täköön että Helsingis­sä on kyl­lä kysyn­tää ehkä muu­ta­malle tusi­nalle tornille, mut­ta niihin mah­tuu asukkai­ta parhaim­mil­laan muu­ta­ma tuhat, luul­tavasti vähem­män. Onko se sen arvoista?

   Asukasti­heys saavute­taan muu­ta­man tor­ni­talon sijaan vaaka­suo­ran tilan tehokkaal­la käytöl­lä, jol­loin raken­namme halpo­ja talo­ja joi­hin kenel­lä tahansa on varaa muut­taa. Siis halpo­ja kopi­oi­ta Kalliosta. 

   Koko Suo­mi mah­tu­isi asumaan mukavasti ja väljästi Helsinki­in ilman ain­ut­takaan yli neljäk­er­roksista taloa. Jos olete­taan että Helsinki­in tuleekin vain puo­let Suomea ja raken­nam­mekin Helsingistä tut­tu­ja kahdek­sanker­roksisia keskus­tat­alo­ja, jää hukkati­laakin ruhti­naal­lis­es­ti esimerkik­si met­säry­teikköi­hin, moot­toritei­hin ja pysäköintialueiksi.

   Vastaa

4. Peri­aat­teessa tavoit­teenaset­telu on Helsin­gin keskus­tan osalta oikein, mut­ta mik­si se ei toteudu? Uudet alueet on kaavoitet­tu niin tehot­tomasti, ettei niille syn­ny palvelui­ta. Sään­te­ly tuot­taa tas­apak­sua keskiver­toa, joka ei kiinos­ta ketään. Perustyö, van­ho­jen aluei­den kaavoit­ta­mi­nen, ei etene.

   Uusien aluei­den osalta on vain katas­tro­fe­ja sekä kaavoituk­sel­lis­es­ti että lehti­jut­tu­jen mukaan myös teknis­es­ti. Kat­sokaa Google Map­sista Runeber­gin kadun ja Lapin­lah­den kadun välistä aluet­ta ydin keskus­tas­sa. Kart­taku­vana se näyt­tää kokon­aan kaupungilta. Kun vai­h­dat­te ilmaku­van, ymmär­rätte mikä siinä(kin) täy­den­nys­rak­en­tamises­sa meni pieleen.

   Sään­te­ly tuot­taa kaik­ista asuma-alueista yhtä huono­ja. Niille ei syn­ny luon­net­ta. Tarvi­taan uusia iso­ja aluei­ta, joil­la on kul­lakin oma luon­teen­sa. Kaikkein suurin tarve on uudelle Kalli­olle: 20 000 asukas­ta, pienis­sä 15 — 30 m² asun­nois­sa, tiivi­isti kuu­teen ker­rokseen raken­net­tuna ja spåra­matkan päähän keskustasta.

   Kaikkein pahin­ta on, ettei rohkeus riitä niiden van­ho­jen aluei­den uud­estaan kaavoituk­seen, jot­ka on taloudel­lis­es­ti mah­dolista rak­en­taa uud­estaan seu­raavien kym­me­nien vuosien aikana. Ruu­tukaa­va alueelle kuten Hert­tonie­mi, on vält­tämätön kaupun­gin kasvun takia. Enkä puhu Itäväylän eteläpuolis­es­ta alueesta. Lähiöt ovat ongel­ma, kos­ka ei ole ole­mas­sa taloudel­lista yhtälöä, jol­la ne voitaisi­in kor­ja­ta saati uudelleen rakakentaa.

   Vastaa

5. Jos vaik­ka uno­hdet­taisi­in se Alvar Aal­lon raskas per­in­tö, ja mietit­täisi­in miten saadaan aikaan elävä 24/7 keskus­ta. Siis sel­l­ainen alue, jos­sa olisi asi­akkai­ta liikeel­lä niin päivisin kuin illalla.

   Se merk­it­see toimis­to­ja ja asun­to­ja sekä palvelui­ta samas­sa kort­telis­sa yhdis­tet­tynä liikenneyhteyksiin.

   Vastaa

6. Kokenut:
   Enti­nen kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö Lars Hed­man piti hyvin tärkeänä kan­takaupun­gin siluetin pysymistä mata­lana. Sieltä sai erot­tua vain Suurkirkko. Olen siitä hyvin ylpeä. Kaik­ki laival­la ja veneil­lä kaupunkia läh­estyvät ovat var­masti samaa mieltä.

   Helsin­gin profi­ili mereltä päin kat­sot­tuna on kieltämät­tä kau­nis. Se luo kuvan his­to­ri­aa kun­nioit­tavas­ta kulttuurikaupungista. 

   En kuitenkaan näk­isi ongelmia siinä, että sil­huetin taustalle raken­net­taisi­in muu­tamia pil­ven­pi­irtäjäryp­päitä. Nekin voivat olla kau­ni­ita varsinkin Helsin­gin kohta­laisen tasaises­sa maise­mas­sa. Lisäk­si ne julis­taisi­vat, että kaupungis­sa on elämää, ei vain historiaa.

   Vastaa

7. Kokenut:
   Enti­nen kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö Lars Hed­man piti hyvin tärkeänä kan­takaupun­gin siluetin pysymistä mata­lana. Sieltä sai erot­tua vain Suurkirkko. Olen siitä hyvin ylpeä. Kaik­ki laival­la ja veneil­lä kaupunkia läh­estyvät ovat var­masti samaa mieltä.

   On vaar­al­lista puhua _kaikkien_ muiden puoles­ta. Esimerkik­si minä olen läh­estynyt Hel­skinkiä joskus laival­la tai veneel­lä olemat­ta kuitenkaan lainkaan sitä mieltä, että siluet­ti pitäisi säi­lyt­tää mata­lana. Luulen, en tietysti mitenkään voi olla täysin var­ma, että kaltaisiani on muitakin. Olisin kuitenkin erit­täin yllät­tynyt, jos olisin ainoa.

   Vastaa

8. Toimis­tot ohjataan pääosin Pasi­laan, asum­i­nen val­latkoon kan­takaupun­gin, kos­kee myös val­tion virastoja. 

   Ylöspäin vas­ta sit­ten kun on mah­dol­lista rak­en­taa myös korkeat raken­nuk­set tiivi­isti. Nyt autopaikkanor­mit ja muut säädök­set estää. Kukaan tuskin kaipaa har­vak­seltaan raken­net­tu­ja tor­ni­talo­ja, joiden ympäril­lä on aivan kuol­lut­ta. Hakik­sen kul­mil­ta alka­en voisi ryhtyä nos­ta­maan korkeut­ta purka­mal­la van­haa ja rak­en­ta­mal­la korkeaa tilalle van­haan kaavaan. Pitkäsil­ta olkoot tuos­sakin rajana. 

   Ele­ment­ti­rak­en­tamisen synkin aika 1960–80-luvuilla tuot­ti raken­nuk­sia, joi­ta ei kan­na­ta kor­ja­ta. Ovat teknis­es­ti huono­ja ja hutais­ten raken­net­tu­ja. Lisäk­si moni alue on niin surkeasti suun­nitel­tu, että paljon parem­paa saa purka­mal­la maan tasalle ja rak­en­ta­mal­la uut­ta samal­la tuplat­en asun­to­jen määrän. 

   Jos aikoo tupla­ta valmis­tu­vien asun­to­jen määrän, niin samal­la tuplaa vaa­dit­ta­van raken­nus­maan, jos ei sit­ten tehos­ta rak­en­tamista, mut­ta nor­mit tule­vat taas estämään. Voinee arva­ta mikä reak­tio on kun kaavoit­ta­jat ryhtyvät val­taa­maan taas lisää luon­toa. Toki lie­nee niin, että vihreät haarukoi­vat niin, että luon­non­suo­jelu on niin pienen porukan har­ras­tus, että Var­tiosaaren jäl­keenkin voi pis­tel­lä pöpe­likköä surut­ta matalaksi.

   Vastaa

9. Sam­po Smolan­der:
   “suo­jel­la kaupun­gin siluet­tia mereltä nähtynä”

   Tuo on kyl­lä turhimpia ja raivos­tut­tavimpia argu­ment­te­ja mitä on esitet­ty. 100 000 ihmistä tarvit­sisi uuden kodin, ja jotkut halu­a­vat suo­jel­la kaupun­gin sil­huet­tia nähtynä jostain mereltä, vaik­ka pääosin siel­lä merel­lä ei ole ketään sitä sil­huet­tia katsomassa. 

   Joo, lisää Mer­i­hakaa Helsinkiin 🙂

   Vastaa

10. Tun­tuu siltä, että Helsingis­sä olisi pitkään viivytel­ty tekemästä tarvit­tavia uud­is­tuk­sia ja nyt niitä pitäisi tehdä ryt­inäl­lä. Tulisi laskea tarkkaan kaupunki­taloudel­lisia vaiku­tuk­sia mm haja­tu­misen ja tehot­to­muu­den hin­taa. Sekä varsinkin nuo­ria kan­nat­taisi nyt kuul­la ja mitä he halu­a­vat kaupungiltaan, asumiseltaan, sen help­poudelta ja ympäristöystävällisyydeltä. 

    -Keskus­tas­sa ei tule suosia toimis­to­ja esim. kaavoituk­sel­la vaan antaa pikem­minkin markki­noiden ratkaista, jos asun­noista mak­se­taan enem­män niin sit­ten asun­to­ja. Täl­löin keskus­tan reuna-alueet tuli­si­vat muut­tumaan asumiselle ja oikeakasi kaupungik­si kont­torikaupungeista. Kaavoituk­sel­la ei tulisi jatkos­sa ohja­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta nykyisen lail­la, joka muis­tut­taa suun­nitel­mat­alout­ta ja on piit­tam­a­ton taloud­es­ta ja muutostarpeista. 

    - Tiivi­in vuok­si ei tarvise rak­en­taa korkeaa, joka on kallista ja tuulista. Kalasa­ta­man tor­nialue tai Mer­i­ha­ka eivät alku­unkaan pär­jää mm. 5–9 ker­rosta korkean Sil­tasaaren tiivey­delle. Korkea ei tarko­ta samaa kuin tiivis. Tämä pitäsi tehdä selväksi. 

    -Jos raken­nuk­sen perusko­r­jaus ylit­tää sen arvon niin sil­loin on järkevää uusia se varsinkin jos raken­nuste­hokku­us voidaan moninkertaistaa. 

    -Tiivis­tetään raken­net­tu­ja aluei­ta, eikä lähiörak­en­tamisen hengessä enää val­la­ta uusia laa­jen­neta ja hajaute­ta raken­net­ta yhtään lisää nykyis­es­tä, eikä varsinkaan uhra­ta viher­aluei­ta. Tiivistämi­nen on halvem­paa. Ja yllät­täen nos­taa myös alueel­la asun­to­jen arvoa, lisää palve­lu­tar­jon­taa­ja nos­taa kaupunkite­hokku­ut­ta. Eli on kan­nat­tavaa alueel­la jo asuville.

    Vastaa

11. Helsin­gin kan­takaupun­ki siluet­tei­neen on tosi­aan hieno mereltä nähtynä. Esimerkik­si Eteläsa­ta­maan laival­la saavut­taes­sa se on todel­la nähtävyys, jota moni tur­is­tikin kehuu. 

    Kan­takaupun­gin siluet­tia kan­nat­taa kyl­lä puo­lus­taa. Se on yksi Helsin­gin omi­naispi­irteistä, joka tekee Helsingistä osaltaan ihan oman­laisen­sa, tyy­likkään satamakaupungin.

    Kyse ei ole edes ain­oas­taan mereltä nähdys­tä näkymästä. Kat­sokaa­pa esimerkik­si Kallion kirkon tor­nista otet­tua val­oku­vaa tämän päivän Helsin­gin Sanomat ‑lehdessä, sivuil­la A16-A17. Siinä on niin’ikään upea kaupunk­inäkymä, mut­ta täl­lä ker­taa pohjois­es­ta etelän (ja meren) suun­taan nähtynä. 

    Täl­lais­es­ta kaupunkiku­vas­ta, ja sen säi­lyt­tämis­es­tä, voi Helsin­gin asukkaana olla suo­ras­taan ylpeä.

    Vastaa

12. Jos nyt Helsin­gin sisään­tuloväylien muut­ta­mi­nen kaupunkibule­vardeik­si ja niiden var­sien asun­torak­en­t­a­mi­nen onkin nähty oivak­si keinok­si saa­da Helsinki­in lisää kaavoituskelpoista maa­ta, nopeasti ja paljon, tois­tan jo itseäni totea­mal­la, että tuol­loin mat­ka-aika kehyskun­nista Helsinki­in kas­vaa, Nur­mi­järveltä Helsinki­in jopa 10 min­u­ut­tia. Tämä saat­taa kuu­lostaa vähäiseltä, mut­ta edestakaisin se tekee 20 min­u­ut­tia. Tämä liiken­teen ruuhkau­tu­mi­nen tarkoit­taa myös lisää saastei­ta kun auto­jono seisoo liikennevaloissa. 

    Uusien asun­to­jen kaavoit­tamista Helsinki­in perustel­laan myös kysyn­nän ja tar­jon­nan lail­la: kun lisätään tar­jon­taa, täl­lä voitaisi­in saa­da asun­to­jen hin­tata­so kuri­in. Helsinki­in, hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien ääreen, kaupunkibule­var­di­en var­sille raken­netut asun­not tule­vat ole­maan kuitenkin hyvin halut­tu­ja eli kalli­ita, jol­loin tämän kaavoituk­sen seu­rauk­se­na huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän jäävien aluei­den suh­teelli­nen hin­tata­so putoaa (absolu­ut­ti­nen hin­tata­so suh­teessa palkkata­soon tuskin putoaa mis­sään). Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­järvelle ja mui­hin Nur­mi­järvi­in: Vihti­in, Por­naisi­in, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edelleen. Ja autoilu lisään­tyykin entisestään.

    Het­ki­nen, eikös juuri tästä pitänytkin päästä eroon? Mitens tässä nyt näin kävikään?

    Vastaa

13. Michael Perukan­gas:
    Helsinki­in, hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien ääreen, kaupunkibule­var­di­en var­sille raken­netut asun­not tule­vat ole­maan kuitenkin hyvin halut­tu­ja eli kalli­ita, jol­loin tämän kaavoituk­sen seu­rauk­se­na huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän jäävien aluei­den suh­teelli­nen hin­tata­so putoaa (absolu­ut­ti­nen hin­tata­so suh­teessa palkkata­soon tuskin putoaa mis­sään). Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­järvelle ja mui­hin Nur­mi­järvi­in: Vihti­in, Por­naisi­in, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edelleen. Ja autoilu lisään­tyykin entisestään.

    Het­ki­nen, eikös juuri tästä pitänytkin päästä eroon? Mitens tässä nyt näin kävikään?

    Eikös Osmo juuri perustel­lut, mik­si kan­nat­taa rak­en­taa hyville paikoille, eikä huonoille? Ja silti tämä argu­ment­ti tulee heti esiin.

    Vastaa

14. Michael Perukan­gas:
    Jos nyt Helsin­gin sisään­tuloväylien muut­ta­mi­nen kaupunkibule­vardeik­si ja niiden var­sien asun­torak­en­t­a­mi­nen onkin nähty oivak­si keinok­si saa­da Helsinki­in lisää kaavoituskelpoista maa­ta, nopeasti ja paljon, tois­tan jo itseäni totea­mal­la, että tuol­loin mat­ka-aika kehyskun­nista Helsinki­in kas­vaa, Nur­mi­järveltä Helsinki­in jopa 10 min­u­ut­tia. Tämä saat­taa kuu­lostaa vähäiseltä, mut­ta edestakaisin se tekee 20 min­u­ut­tia. Tämä liiken­teen ruuhkau­tu­mi­nen tarkoit­taa myös lisää saastei­ta kun auto­jono seisoo liikennevaloissa. 

    Jos 130 000 asukas­ta muut­taa ympäri Uut­ta­maa­ta, niin kyl­lä siinäkin Nur­mi­järveläisen mat­ka Helsin­gin keskus­taan hidas­tuu. Voi jopa hidas­tua enem­män, kun Helsin­gin sisään­tuloväylille ei mah­du enää lisää autokaistaa.

    Uusien asun­to­jen kaavoit­tamista Helsinki­in perustel­laan myös kysyn­nän ja tar­jon­nan lail­la: kun lisätään tar­jon­taa, täl­lä voitaisi­in saa­da asun­to­jen hin­tata­so kuri­in. Helsinki­in, hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien ääreen, kaupunkibule­var­di­en var­sille raken­netut asun­not tule­vat ole­maan kuitenkin hyvin halut­tu­ja eli kalli­ita, jol­loin tämän kaavoituk­sen seu­rauk­se­na huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän jäävien aluei­den suh­teelli­nen hin­tata­so putoaa (absolu­ut­ti­nen hin­tata­so suh­teessa palkkata­soon tuskin putoaa mis­sään). Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­järvelle ja mui­hin Nur­mi­järvi­in: Vihti­in, Por­naisi­in, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edelleen. Ja autoilu lisään­tyykin entisestään.

    Het­ki­nen, eikös juuri tästä pitänytkin päästä eroon? Mitens tässä nyt näin kävikään?

    Het­ki­nen, san­otko siis, että asun­not ovat niin halut­tu­ja, ettei kenel­läkään ole varaa muut­taa niihin, jol­loin ne jäävät tyhjilleen?

    Eikö pikem­minkin käy niin, että jos asun­to­ja raken­netaan 130 000:lle, niin niiden asun­to­jen hin­ta aset­tuu sel­l­aiselle tasolle, että ne menevät kau­pak­si, jol­loin niis­sä asuu ihmisiä.

    Vastaa

15. Eteläisessä suurpi­iris­sä asuu van 128000 asuka­ta ja asun­to­ja on vain 68000.Verrattuna koko Helsinki­in (603000/310000) määrä on vähäi­nen ja se kiskoo hin­to­ja ylöspäin, sil­lä jo pieni muut­topaine nos­taa hintoja

    Kun etelä on työ­paikko­jen suh­teen rajusti yli­jäämäi­nen (128000 työ­paikkaa) niin olisi liiken­teen vuok­si järkevää hajot­taa työ­paikko­ja muualle ja muun­taa esim toimis­to­ja asunnoiksi.

    Samal­la vähenisi liiken­teen ja pysäköin­tipaikko­jen tarve

    Toinen lisäys asun­toi­hin saadaan tor­ni­taloista, joi­ta voi pystyt­tää moni­in paikkoi­hin ilman, että keskus­tan enti­nen kaa­va rikkoon­tuu esim Jätkäsaaren olisi voin­ut rak­en­taa täy­teen torneja

    Vastaa

16. Janne ehdot­ti:

    “lisää Mer­i­hakaa Helsinkiin”

    No ei sitä ole pakko ottaa juuri Mer­i­hakaa tule­vaisu­u­den ohjen­uo­rak­si. Parem­paankin on maail­mal­la pystytty:

    Auck­land: http://www.languages.ac.nz/wp-content/uploads/2012/08/Languages-International-is-located-in-the-centre-of-Auckland-City.jpg

    Welling­ton: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7b/Wellington_at_dawn.jpg

    Oslo: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dd/Barcode_June_2012_seen_from_S%C3%B8renga.JPG

    Van­cou­ver: http://images.hellobc.com/mgen/tbccw/production/TBCCWDisplay.ms?img=%2Fgetmedia%2F4149a8de-fc5d-4e54-b659-5282486fa973%2F2-200291313–001-Vancouver-skyline.jpg.aspx

    Myös Van­cou­ver: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/80/English_Bay,_Vancouver,_BC.jpg

    Liv­er­pool: http://premiervend.co.uk/wp-content/uploads/2014/03/Liverpool-Canvas-LIV-001-Liverpool-Skyline.jpg

    Vastaa

17. Janne: Joo, lisää Mer­i­hakaa Helsinkiin 

    Nythän asia on niin, että kun asuu Mer­i­haas­sa, niin ei sitä näe itse. Kun asun­ton­sa sis­us­taa viihty­isäk­si, niin alueen ulkonäkö on oikeas­t­aan aivan samantekevä.

    Vastaa

18. Michael Perukan­gas: Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua. 

    Taas Yogi Berra ‑argu­ment­ti kan­takaupungista: “Nobody goes there any­more. It’s too crowded.”

    Vastaa

19. Työ­paikkani naa­puri­in, Pitäjän­mäel­lä, raken­netaan uut­ta toimis­toraken­nus­ta. Tähän asti on vain kaivet­tu ja räjäytet­ty helkkarin syvä kuop­pa, arvioisin 4–5 ker­rosta. Tämä luul­tavasti sik­si että ase­makaa­va ei sal­li yli 8 ker­rosta korkeam­paa raken­nus­ta ton­tille joten jostain ne tarvit­ta­vat lisäk­er­rokset on otet­ta­va. Keneltä se olisi pois jos toimis­toraken­nuk­ses­sa olis 5 maanalaisen ja 8 maan­pääl­lisen ker­roksen sijaan vaik­ka 1 maanalainen ja 12 maan­pääl­listä? Tai vaik­ka 20 maan­pääl­listä? Siis Pitäjän­mäel­lä, ei mis­sään Eiras­sa! Liito-orav­il­tako? Näky­isikö 20 ker­rosta Pitäjän­mäel­lä edes ruotsin­laivalle asti? Kalli­im­mak­si tulee vain kun joka uudel­la raken­nuk­sel­la pitää olla 5 maanalaista ker­rosta kun se räys­täsko­rkeus on niin pyhä Helsinskissä?

    Vastaa

20. Michael Perukan­gas:
    Uusien asun­to­jen kaavoit­tamista Helsinki­in perustel­laan myös kysyn­nän ja tar­jon­nan lail­la: kun lisätään tar­jon­taa, täl­lä voitaisi­in saa­da asun­to­jen hin­tata­so kuri­in. Helsinki­in, hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien ääreen, kaupunkibule­var­di­en var­sille raken­netut asun­not tule­vat ole­maan kuitenkin hyvin halut­tu­ja eli kalli­ita, jol­loin tämän kaavoituk­sen seu­rauk­se­na huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän jäävien aluei­den suh­teelli­nen hin­tata­so putoaa (absolu­ut­ti­nen hin­tata­so suh­teessa palkkata­soon tuskin putoaa missään). 

    Yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mi­nen on tapah­tunut juuri noiden kaupunki­motarei­den takia. Kehyskun­tien pien­talo­jen arvo onkin perus­tunut juuri siihen, että henkilöau­tol­la on päässyt mukavasti töi­hin kaupunki­in. Kuu­lostaa mukaval­ta kehyskun­ta­laisen mielestä, mut­ta kär­si­jänä ovat olleet kaupunki­laiset. Tiheä motariverkos­to kaupungis­sa ankeut­taa elinympäristöä huo­mat­tavasti (melu+saasteet). Kaupun­gin ykköspri­or­i­teet­ti­na olisikin pitää kaupun­ki miel­lyt­tävänä elinympäristönä ja siten kan­nus­taa ihmisiä asumaan tiivi­iseen elinympäristöön.

    Vastaa

21. Anna J: minähän sanoin “Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua”. Tätä sosi­olog­it kut­su­vat kon­tra­fi­nali­teetik­si: seu­rauk­set ovat juuri päin­vas­taiset kuin mitä aiottiin.

    Vastaa

    1. Jos raken­netaan paljon asun­to­ja kan­takaupunki­in, niihin tulee paljon asukkai­ta, sil­lä tuskin ne tyhjik­si jäävät.

       Vastaa

22. Ei vält­tämät­tä ole mah­dol­lista tai kan­nat­tavaa yrit­tää estää kan­takaupun­gin toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si. Pitäisi ehkä kuitenkin yrit­tää miet­tiä, mis­sä pääkaupunkiseudun työ­paikat tule­vaisu­udessa sijait­se­vat, jos yhä pienem­pi osa niistä sijait­see kan­takaupungis­sa. Mis­sä Helsin­gin seudun asukkaat tule­vaisu­udessa käyvät töis­sä, miten tämä vaikut­taa liiken­teeseen ja mui­hin asioihin?

    Vastaa

23. Ei vält­tämät­tä ole mah­dol­lista tai kan­nat­tavaa yrit­tää estää kan­takaupun­gin toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si. Pitäisi ehkä kuitenkin yrit­tää miet­tiä, mis­sä pääkaupunkiseudun työ­paikat tule­vaisu­udessa sijait­se­vat, jos yhä pienem­pi osa niistä sijait­see kan­takaupungis­sa. Mis­sä Helsin­gin seudun asukkaat tule­vaisu­udessa käyvät töis­sä? Miten tämä vaikut­taa liiken­teeseen ja mui­hin asioihin?

    Vastaa

24. Esim. Turun­väylä kul­kee Helsin­gin puolel­la vain muu­ta­man kilo­metrin. Bule­vardis­oin­nin liiken­net­tä hidas­ta­van vaiku­tuk­sen suu­ru­us on siis riip­pu­vainen siitä har­raste­taanko sitä vain Helsingis­sä vai myös Espoon puolel­la. Kun Espoos­sa on maa­ta muutenkin yllinkyllin ja nopeat moot­tori­ti­et keskeinen asia kaupun­gin logis­ti­ikalle, moot­toritei­den bule­vardis­oin­nista Espoos­sa olisi enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Vastaa

25. R.Silfverberg:
    Tämä luul­tavasti sik­si että ase­makaa­va ei sal­li yli 8 ker­rosta korkeam­paa raken­nus­ta ton­tille joten jostain ne tarvit­ta­vat lisäk­er­rokset on otet­ta­va. Keneltä se olisi pois jos toimis­toraken­nuk­ses­sa olis 5 maanalaisen ja 8 maan­pääl­lisen ker­roksen sijaan vaik­ka 1 maanalainen ja 12 maan­pääl­listä? Tai vaik­ka 20 maanpäällistä?

    Raken­nut­ta­jal­ta, kos­ka korkeam­paan raken­nuk­seen pitäisi tehdä enem­män hisse­jä ja varauloskäyn­te­jä? Pelas­tus­laitok­selta, kos­ka sen pitäisi varautua tuli­paloi­hin ja onnet­to­muuk­si­in paljon nyky­istä korkeam­mis­sa rakennuksissa?

    Vastaa

26. Michael Perukan­gas:
    Anna J: minähän sanoin “Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua”. Tätä sosi­olog­it kut­su­vat kon­tra­fi­nali­teetik­si: seu­rauk­set ovat juuri päin­vas­taiset kuin mitä aiottiin.

    No, eikö ihmiset yleen­säkin asu siel­lä mis­sä heil­lä on varaa asua?
    Jos kovin moni muut­taa kehyskun­ti­in, niin siel­lä hin­nat eivät laske vaan nou­se­vat. Ja jos taas hin­nat laske­vat, niin se ker­too siitä, että kysyn­tää on suh­teel­lisen vähän. Eli sinne ei paljon muute­ta. Tätä kut­su­taan markki­na­t­aloudek­si, kon­tra­fi­nali­teeteista en tiedä.

    Vastaa

27. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Täl­lais­es­ta kaupunkiku­vas­ta, ja sen säi­lyt­tämis­es­tä, voi Helsin­gin asukkaana olla suo­ras­taan ylpeä.

    Voiko sitä ylpeyt­tä syödä?

    Ts. toki olisi kiva säi­lyt­tää kult­tuuri­maise­maa, mut­ta jos säi­lyt­tämisen hin­ta on kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti kova, arvo­ja pitää voi­da lait­taa vastakkain. 

    Kysymys voi olla esimerkik­si vero­pros­en­tista ja työ­mat­ka-ajoista. Jos min­ul­la menee vaikka­pa vart­ti enem­män aikaa päivässä työ­matkoi­hin sen vuok­si, että Helsin­gin sil­huet­ti merelle halu­taan säi­lyt­tää, niin en pidä sitä hyvänä vai­h­tokaup­pana. (Numerot tuli­vat hihas­ta, ei tak­er­ru­ta niihin.)

    Vastaa

28. Michael Perukan­gas:
    Anna J: minähän sanoin “Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua”. Tätä sosi­olog­it kut­su­vat kon­tra­fi­nali­teetik­si: seu­rauk­set ovat juuri päin­vas­taiset kuin mitä aiottiin. 

    Kus­tan­nussäästöil­lä noi­ta aikaisem­min mainit­semi­asi aluei­ta ei voi perustel­la. Per­heel­listä ajatellen nuo ovat käytän­nössä 2+ auton sijain­te­ja. Jo yhden auton kuukausiku­lut ovat hel­posti 500 — 1000 e työ­matkan pitu­ud­es­ta riip­puen. Ts. 6000 — 12000 e vuodessa. Täl­lä het­kel­lä tuo vas­taa 300 — 600 ke asun­to­lainan korkoku­lu­ja vuosi­ta­sol­la. Ts. kus­tan­nussäästöl­lä kaukana asum­ista ei voi perustel­la. Tut­tu­jen muut­toli­ikkeitä kun olen seu­ran­nut, niin kyse on enem­mänkin ollut Helsin­gin huonos­ta hinta/laatusuhteesta.

    Vastaa

29. Michael Perukan­gas: eurauk­se­na huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän jäävien aluei­den suh­teelli­nen hin­tata­so putoaa (absolu­ut­ti­nen hin­tata­so suh­teessa palkkata­soon tuskin putoaa mis­sään). Jol­loin alus­sa maini­tu­il­la ohjauskeinoil­la saat­taa hyvinkin olla paradok­saalis­es­ti päin­vas­tainen vaiku­tus kuin mitä aiot­ti­in: ihmiset muut­ta­vatkin lop­ul­ta sinne, jos­sa heil­lä on varaa asua. Eli Nur­mi­järvelle ja mui­hin Nur­mi­järvi­in: Vihti­in, Por­naisi­in, Asko­laan, Tuusu­laan ja niin edelleen. Ja autoilu lisään­tyykin entisestään.

    On ihan selvä, että jos asun paikas­sa X, ja min­un ja kan­takaupun­gin väli­in muut­taa 200 000 uut­ta ihmistä, mat­ka-aikani pitenevät. Se myös siirtää min­un asuin­paikkani halut­tavu­udessa noin 200 000 sijaa heikommaksi.

    Min­ulle siis käy huonos­ti. Toisaal­ta niille 200 000 uudelle asukkaalle käy parem­min. Ja itse asi­as­sa toden­näköis­es­ti käy niin, että minä olen yksi heistä ja jätän paikan X jollekin min­ua köy­hem­mälle maaltamuuttajalle.

    Vastaa

30. Omat mielip­i­teeni blogikir­joituk­ses­sa esitet­ty­i­hin kysymyksiin:

    A) Asun­to­ja pitää voi­da suosia toimis­to­jen kus­tan­nuk­sel­la, jos kiin­teistön omis­ta­ja näin halu­aa. Työ­matkali­iken­teeseen tarvi­taan kak­sisu­un­taisu­ut­ta, ja onkin vain hyvä jos työ­paikko­ja siir­tyy pois keskus­ta-alueelta pienem­pi­in aluekeskuk­si­in. Tont­te­ja tuh­lataan siihen, kun pitää rak­en­taa ja ostaa kap­a­siteet­tia vetämään koko liikenne- ja ihmis­mas­saa yhteen suun­taan ker­ral­laan. Bus­sit esimerkik­si menevät tyhjänä toiseen suun­taan läh­es koko ajan, mikä on tuhlausta.

    B) Ei pil­ven­pi­irtäjäkeskuk­sille. Helsin­gin mata­la siluet­ti on kau­nis, pil­ven­pi­irtäjät poikkeuk­set­ta rumia, eikä vetovoimai­sis­sa maail­mankaupungeis­sa korkei­ta raken­nuk­sia ole tarvit­tu muuhun kuin maamerkin rooli­in. Maamerkke­jä voidaan tehdä (esim. Pasi­lan keskuk­seen), mut­ta aitoa tarvet­ta rak­en­taa ylös ei ole sit­ten minkään­laista. Tiivistämisen varaa on niin paljon muu­toinkin. Suomes­sa ei ole myöskään minkään­laista osaamista korkeaan rak­en­tamiseen, joten tulee yksi MOT-jak­so vähem­män kun jätetään pil­jen­pi­irte­jät New Yorkin ja Tokion kaltaisille kaupungeille

    C) Asuinaluei­den purkamista romu­taloista tarvi­taan lisää. Nyt putkire­mon­toidaan ja perusko­r­jataan ääri­ti­lanteis­sa jotain Sil­tamäen kak­sik­er­roksisia ker­rostalo­ja; siis kak­sik­er­roksisia riv­i­talo­ja, jois­sa on jostain syys­tä rap­pukäytävä. Kaik­ki keinot käyt­töön, että täl­lainen haaskaus lopete­taan ja maa saadaan käyt­töön. Näin vähen­netään myös painet­ta esim. keskus­puis­ton salakavalasti etenevään nakertamiseen.

    D) Met­säisiä puis­toaluei­ta, siis niitä mis­sä luon­to ja eläimet viihtyvät, ei saa uhra­ta sent­timetriäkään lisää rak­en­tamiselle, kunnes kaik­ki muut vai­h­toe­hdot on käytet­ty (esim. väljästi raken­netut asuinalueet puret­tu romu­taloista ja kor­vat­tu uusil­la, äänieris­te­ty­il­lä ker­rostaloil­la). Kaik­ki puis­tot eivät ole täl­laisia, ja niiden kohdal­la täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen voi tapausko­htais­es­ti myös tul­la kysymykseen.

    Vastaa

31. Kokenut:
    Enti­nen kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö Lars Hed­man piti hyvin tärkeänä kan­takaupun­gin siluetin pysymistä mata­lana. Sieltä sai erot­tua vain Suurkirkko. Olen siitä hyvin ylpeä. Kaik­ki laival­la ja veneil­lä kaupunkia läh­estyvät ovat var­masti samaa mieltä.

    Kan­nat­taa oikeasti käy­dä kat­so­mas­sa sitä “sil­huet­tia” laival­ta tai vaik­ka Suomen­lin­nas­ta. Helsin­ki on yhtä uljas ja tyy­likäs kuin pannukakku.

    Kun kesäl­lä istu­in Kru­unuvuoren kallioil­la, niin Kulosaaren suun­nas­sa korkeim­malle nousi­vat voima­jo­hdot, siitä vasem­malle erot­tui Lin­nan­mäen lait­tei­ta (mm. Ukko) ja kaup­pa­torin suun­nal­la sil­huet­tia hal­lit­si­vat ruotsinlaivat.

    Ja jos vielä enem­män halu­aa järkyt­tyä näkemästään, niin laival­la kan­nat­taa suun­na­ta Länsisatamaan…

    Vastaa

32. Ensik­si Osmo epäilee, että ei Helsinki­in muu­ta 250 000 ihmistä. Sit­ten hän jatkaa ker­toma­l­la, miten 250 000 ihmistä kan­nat­taa sijoit­taa Helsinkiin.

    (Itse uskon, että Helsinki­in saadaan vaik­ka miljoona ulko­maalaista, kun­han eduskun­ta ei pistä hant­ti­in. Tosin nyky­menol­la asun­to täy­tyy löytää aika kaukaa. Ja jos Var­ti­aiselta kysyy, se miljoona on vain hyvä asia, ainakin työ­paikko­jen kannal­ta, kos­ka ulko­maalaiset työn­hak­i­jat syn­nyt­tävät työtä.)

    Vastaa

    1. Minä en epäil­lyt, että Helsinki­in muut­taa 250 000 ihmistä. Epoäilin, että’ niistä luul­tua suurem­poi osa tulee muual­ta Suomesta.

       Vastaa

33. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos raken­netaan paljon asun­to­ja kan­takaupunki­in, niihin tulee paljon asukkai­ta, sil­lä tuskin ne tyhjik­si jäävät.

    Tuokaan ei ole var­maa, sil­lä suurin osa Helsinki­in muut­ta­jista on maa­han­muut­ta­jia ja opiske­li­joi­ta ja niin­pä hei­dän ostovoimansa ei yllä keskus­tan asun­toi­hin, mut­ta voihan tuo­ta yrit­tää, pudot­taa sekin hintaa

    Vastaa

34. Val­tio velvoit­ti Helsin­gin seudun kun­nat nopeut­ta­maan kaavoitus­ta hin­tana seudun liiken­nehankkei­den rahoituksesta. 

    Melkoista bluffia. Helsin­ki halu­aa sekä sil­tarumputuki­aisia yhteis­es­tä kas­sas­ta, että lisää asukkai­ta. Luulen että OS:n ja useim­pen Helsin­gin poli­itikko­jen ei ollut kovin vaikea hyväksyä näitä “velvoit­tei­ta”.

    Moni maakun­nan mies on jo raivon par­taal­la: mik­si kaikkien on muutet­ta­va Helsinki­in? Onhan sitä työtä ja toimeli­aisu­ut­ta muual­lakin. En voisi olla enem­pää samaa mieltä. Olisi hyvä, jos Suomeen syn­ty­isi muitakin vetovoimaisia aluei­ta, mut­ta ei niitä Helsin­gin asun­top­u­lal­la synnytetä. 

    Mil­jardi­tuki­ais­ten jär­jestämi­nen kesku­s­paikkakun­nille on aika tehokas tapa keskit­tää toimeli­aisu­ut­ta näille paikkakun­nille. Jos halut­taisi­in kehi­tys­tä koko maa­han, tuki­aiset jaet­taisi­in tasaisemmin.

    Myös asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Täl­lai­sista tuki­ai­sista osa menee suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin. OS:n tulk­in­ta tästä kai on, että tuki­ais­ten aiheut­ta­man hin­tanousun jäl­keen ihmiset halu­a­vat muut­taa Helsinki­in entistä enem­män. Markki­nat osoit­ta­vat, että jos­sain mielessä halu­a­vatkin (= ovat valmi­ita mak­samaan korkei­ta hin­to­ja). Mut­ta eivät vält­tämät­tä asum­isvi­ihtyvyy­den vuok­si, vaan myös työ­paikan, val­lan, rahan ja jopa täl­laisen alueel­lisen suosimis­poli­ti­ikan vuoksi.

    Hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka on hyvin keskit­tävää. Ilmeis­es­ti vihrei­den (ja OS:n) suos­tu­muk­sel­la, tai ehkä nimeno­maan vihrei­den ajamana.

    Vastaa

35. Pekka Pes­si: Raken­nut­ta­jal­ta, kos­ka korkeam­paan raken­nuk­seen pitäisi tehdä enem­män hisse­jä ja varauloskäyn­te­jä? Pelas­tus­laitok­selta, kos­ka sen pitäisi varautua tuli­paloi­hin ja onnet­to­muuk­si­in paljon nyky­istä korkeam­mis­sa rakennuksissa? 

    Kyl­lä tietääk­seni hissit menevät kel­larei­hin asti ja jos palaa, onko helpom­paa pelas­taa ihmisiä 5 ker­rosta syvästä kel­lar­ista kuin 15 ker­rosta korkeas­ta tornista?

    Vastaa

36. Sha­keem:
    Omat mielip­i­teeni blogikir­joituk­ses­sa esitet­ty­i­hin kysymyksiin:

    A) Asun­to­ja pitää voi­da suosia toimis­to­jen kus­tan­nuk­sel­la, jos kiin­teistön omis­ta­ja näin halu­aa. Työ­matkali­iken­teeseen tarvi­taan kak­sisu­un­taisu­ut­ta, ja onkin vain hyvä jos työ­paikko­ja siir­tyy pois keskus­ta-alueelta pienem­pi­in aluekeskuk­si­in. Tont­te­ja tuh­lataan siihen, kun pitää rak­en­taa ja ostaa kap­a­siteet­tia vetämään koko liikenne- ja ihmis­mas­saa yhteen suun­taan ker­ral­laan. Bus­sit esimerkik­si menevät tyhjänä toiseen suun­taan läh­es koko ajan, mikä on tuhlausta. 

    Ei se nyt ihan noin mene. Onhan Espoos­sa län­siväylän ja tule­van län­simetron var­rel­la paljon työ­paikkarak­en­tamista, samoin Pohjois-Helsingis­sä kehäykkösen var­rel­la ja Van­taal­la lentoase­man ympäristössä. 

    Sha­keem:
    B) Ei pil­ven­pi­irtäjäkeskuk­sille. Helsin­gin mata­la siluet­ti on kau­nis, pil­ven­pi­irtäjät poikkeuk­set­ta rumia, eikä vetovoimai­sis­sa maail­mankaupungeis­sa korkei­ta raken­nuk­sia ole tarvit­tu muuhun kuin maamerkin rooli­in. Maamerkke­jä voidaan tehdä (esim. Pasi­lan keskuk­seen), mut­ta aitoa tarvet­ta rak­en­taa ylös ei ole sit­ten minkään­laista. Tiivistämisen varaa on niin paljon muu­toinkin. Suomes­sa ei ole myöskään minkään­laista osaamista korkeaan rak­en­tamiseen, joten tulee yksi MOT-jak­so vähem­män kun jätetään pil­jen­pi­irte­jät New Yorkin ja Tokion kaltaisille kaupungeille 

    Yksi pil­ven­pi­irtäjä joka kaupungi­nosaan tai lähiöön ei häir­itse ketään ja maamerkkinä toim­imi­nen on avuk­si suun­nistamiseen sel­l­aiselle jolle seu­tu ei ole tut­tu. Esim Tukhol­mas­sa on parikym­men­tä yli 20 ker­roksista pil­ven­pi­irtäjää eri puolel­la kaupunkia eivätkä ne pistä kenenkään silmi­in rumina. 

    Sha­keem:
    C) Asuinaluei­den purkamista romu­taloista tarvi­taan lisää. Nyt putkire­mon­toidaan ja perusko­r­jataan ääri­ti­lanteis­sa jotain Sil­tamäen kak­sik­er­roksisia ker­rostalo­ja; siis kak­sik­er­roksisia riv­i­talo­ja, jois­sa on jostain syys­tä rap­pukäytävä. Kaik­ki keinot käyt­töön, että täl­lainen haaskaus lopete­taan ja maa saadaan käyt­töön. Näin vähen­netään myös painet­ta esim. keskus­puis­ton salakavalasti etenevään nakertamiseen. 

    Kysymys on siitä että kos­ka asuin­raken­nuk­set ovat yksit­täis­ten taloy­htiöi­den eli niiden asukkaiden omis­tuk­ses­sa, ei kel­lään ole varaa ottaa sel­l­aista riskiä että pure­taan koko talo ja raken­netaan uusi isom­pi tilalle. Ja jos läh­tee myymään jotain van­haa pienker­rostaloa jollekin gryn­der­ille siinä toivos­sa että saisi enem­män fyrkkaa niin tuskin­pa saa. Ei siitä saa kuin ton­tin arvon edestä ja asukkaat joutu­vat pihalle.

    Vastaa

37. M.T.: Korkea ei tarko­ta samaa kuin tiivis.

    Jos muut tek­i­jät pysyvät vakioina, niin kyl­lä tarkoit­taa. Jos sama raken­nus, samal­la pihakool­la ja parkkipaikoil­la on 5 ker­rosta tai 10 ker­rosta, niin kyl­lä siinä korkeam­mas­sa läh­es kaksinker­tainen väestöti­heys on. Se mikä Suomes­sa eti­tyis­es­ti estää korkei­den raken­nusten kaupun­gin tiivistämisen, kuten jo aiem­min oli mainit­tukin, on lähin­nä eri­laiset nor­mit, etunenässä autopaikkanor­mi­tus. En eri­tyisem­min halu­aisi itsekkään ihan kan­takaupun­gin ytimi­in mitään korkeaa, siis Eira, Ullan­lin­na, Kaivopuis­to, Kaartinkaupun­ki, Kata­janok­ka tai Kru­u­nun­haka saa puolestani pysyä his­to­ri­al­lise­na. Kamp­pi, Klu­u­vi ja etenkin Sörnäi­nen (ja siitä Kalasa­ta­man alue etenkin) tosin oli­si­vat ihan otol­lista aluet­ta korkeam­mallekin rak­en­tamiselle. Jätkäsaari on ilmeis­es­ti jo vähän hävit­ty tais­telu, mut­ta toivon että Kalasa­ta­maan saadaan jotain mie­lenki­in­toista aikaan ilman että tarvi­taan sato­jen metrien tur­va- tai parkkialuei­ta joka tornin ympärille. Yllä oli jo kivo­ja kuvia mukav­ista korkeam­man rak­en­tamisen alueista, ne voivat olla erit­täin viihty­isiä, eikä mielestäni mitään dog­maat­tista sään­te­lyä niiden kieltämiseen pitäisi harrastaa.

    Vastaa

    1. Kun kat­soo Kata­janokkaa mereltä, olisi ihan siluetin kannal­ta toivonut, että Hitas-Kata­janokalla olisi korkeampia ja ylväämpiä talo­ja. Jotenkin ne tun­tu­vat säälit­täviltä uljaan Jugen-Kata­janokan korkeampi­en talo­jen rin­nal­la. Sama kos­kee myös Arabianrantaa.

       Vastaa

38. Sha­keem:
    A) Asun­to­ja pitää voi­da suosia toimis­to­jen kus­tan­nuk­sel­la, jos kiin­teistön omis­ta­ja näin halu­aa. Työ­matkali­iken­teeseen tarvi­taan kak­sisu­un­taisu­ut­ta, ja onkin vain hyvä jos työ­paikko­ja siir­tyy pois keskus­ta-alueelta pienem­pi­in aluekeskuksiin.

    On tot­ta, että työ­matkali­ikenne muut­tuu kan­takaupun­gin näkökul­mas­ta kak­sisu­un­taisem­mak­si, jos työ­paikat sijoit­tuvat tule­vaisu­udessa kan­takaupun­gin sijaan enem­män sen ulkop­uolelle. Tämä ei olisi varsi­nais­es­ti ongel­ma eikä volyymil­taan tärkein muutos. 

    Ongel­man sieme­nen näen esikaupunkialueen asukkai­ta kat­sot­taes­sa. Läh­es mis­tä tahansa osas­ta pääkaupunkiseu­tua pääsee kohtu­ullisen hyvin kan­takaupunki­in ja noin 2/3 täl­lai­sista työ­matkoista tapah­tuukin joukkoli­iken­teel­lä. Useimpi­en esikaupunkialueelle sijait­sevin asun­to­jen ja työ­paikko­jen välil­lä ei kuitenkaan ole eri­tyisen hyviä joukkoli­iken­ney­hteyk­siä. Esikaupunkialueen sisäi­sistä työ­matkoista karkeasti vain 1/3 tehdään joukkoli­iken­teel­lä. Hyvin suurel­la osal­la esikaupunkialueen asukkaista ei eri­lais­ten syi­den takia ole mah­dol­lisuuk­sia ja/tai halua asua työ­paikkansa välit­tömässä läheisyy­dessä. Sik­si näen, että jos kan­takaupungis­sa sijait­se­vien työ­paikko­jen osu­us koko seudun työ­paikoista piene­nee, niin ihmis­ten tarve suha­ta kehiä pitkin kas­vaa tule­vaisu­udessa selvästi.

    Vastaa

39. Liian van­ha: Tuokaan ei ole var­maa, sil­lä suurin osa Helsinki­in muut­ta­jista on maa­han­muut­ta­jia ja opiske­li­joi­ta ja niin­pä hei­dän ostovoimansa ei yllä keskus­tan asun­toi­hin, mut­ta voihan tuo­ta yrit­tää, pudot­taa sekin hintaa 

    Usein valmis­tu­mi­nen ja työelämään siir­tymi­nen keskeyt­tää opiske­li­jaelämän. Jos edes nyky­isil­lä hin­noil­la ei keskus­ta-asun­not jää tyhjik­si, niin on vaikea kuvitel­la niiden jäävän tyhjik­si (absolu­ut­tis­es­ti ja suh­teel­lis­es­ti) matal­im­mil­lakaan hinnoilla.

    Vastaa

40. Viherinssi: Voiko sitä ylpeyt­tä syödä?

    Ts. toki olisi kiva säi­lyt­tää kult­tuuri­maise­maa, mut­ta jos säi­lyt­tämisen hin­ta on kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti kova, arvo­ja pitää voi­da lait­taa vastakkain. 

    Kysymys voi olla esimerkik­si vero­pros­en­tista ja työ­mat­ka-ajoista. Jos min­ul­la menee vaikka­pa vart­ti enem­män aikaa päivässä työ­matkoi­hin sen vuok­si, että Helsin­gin sil­huet­ti merelle halu­taan säi­lyt­tää, niin en pidä sitä hyvänä vai­h­tokaup­pana. (Numerot tuli­vat hihas­ta, ei tak­er­ru­ta niihin.) 

    Voi toki, ja tiedän, että moni on joutunut nielemään ylpeyten­sä. (Joka kuuseen kurkot­taa, se kata­jaan kap­sah­taa, sanoo jopa sanalasku, jon­ka perusteista voimme väitel­lä, sil­lä se voi joskus turhaan hillitä posi­ti­ivis­takin yrit­teliäisyyt­tä.) Jos on kaikkiruokainen, ja lääkäri ei kiel­lä, niin uskoisin että tuo ei paljon mahavaivo­ja kenellekään aiheuta. 

    Kau­nis kan­takaupun­ki voi tuo­da enem­män tur­is­te­ja kuin ruma, joten tur­is­min lisä­tu­loil­la voi aiem­paa use­ampi myös per­heen­sä ruokkia. Mak­sa­vatko Pari­isi ja Rooma liian kovaa hin­taa kaupunki­rak­en­teestaan? Nuo ovat käsit­tääk­seni paljon suosi­tumpia tur­is­min kohteina kuin Auck­land, Oslo, Van­cou­ver tai Welling­ton, joi­ta joku edem­pänä esit­teli. Mielestäni Helsingis­sä ovat arvot olleet tässä (kaupunkiku­van säi­lyt­tämisen) suh­teessa kohdal­laan, toisin kuin esim. Turus­sa. (Et suinkaan pode sitä niin kut­sut­tua Turun tautia?)

    En nyt ihan tai­da ymmärtää, miten Helsin­gin kan­takaupun­gin siluet­ti ja työ­matkoi­hisi käyt­tämä aika liit­tyvät toisi­in­sa? Voisitko ava­ta ajatuksenjuoksuasi?

    Vastaa

41. napan­der:
    Toimis­tot ohjataan pääosin Pasi­laan, asum­i­nen val­latkoon kan­takaupun­gin, kos­kee myös val­tion virastoja… 

    Tuo on taat­tu tapa slum­mi­ut­taa kan­takaupun­ki. 🙁 Käy, niin kuin kävi pääos­alle USA van­hoista kaupungeista. Nyt mm. Bostonis­sa on onnis­tut­tu elvyt­tämään kan­takaupun­ki. Siinä on kolme kek­seistä tek­i­jää: asukaspysäköin­ti maan alle, spåra ja riit­tävästi toimitilaa.

    Vastaa

42. R.Silfverberg:
    Työ­paikkani naa­puri­in, Pitäjän­mäel­lä, raken­netaan uut­ta toimis­toraken­nus­ta. Tähän asti on vain kaivet­tu ja räjäytet­ty helkkarin syvä kuop­pa, arvioisin 4–5 ker­rosta. Tämä luul­tavasti sik­si että ase­makaa­va ei sal­li yli 8 ker­rosta korkeam­paa raken­nus­ta ton­tille joten jostain ne tarvit­ta­vat lisäk­er­rokset on otet­ta­va. Keneltä se olisi pois jos toimis­toraken­nuk­ses­sa olis 5 maanalaisen ja 8 maan­pääl­lisen ker­roksen sijaan vaik­ka 1 maanalainen ja 12 maan­pääl­listä? Tai vaik­ka 20 maan­pääl­listä? Siis Pitäjän­mäel­lä, ei mis­sään Eiras­sa! Liito-orav­il­tako? Näky­isikö 20 ker­rosta Pitäjän­mäel­lä edes ruotsin­laivalle asti? Kalli­im­mak­si tulee vain kun joka uudel­la raken­nuk­sel­la pitää olla 5 maanalaista ker­rosta kun se räys­täsko­rkeus on niin pyhä Helsinskissä?

    Ei mil­lään pahal­la. Kir­joit­t­ja voisi silmäistä taival­lae näin syyspäivän tasauk­sen tietämil­lä. Keskipäiväl­lä aurinko nousee 30 asten korkeudelle, joten raken­nus heit­tää likimäärin kak­si (1,73)kertaa korkeuten­sa pituisen varjon.

    Vastaa

43. Jul­lik­ka: Usein valmis­tu­mi­nen ja työelämään siir­tymi­nen keskeyt­tää opiske­li­jaelämän. Jos edes nyky­isil­lä hin­noil­la ei keskus­ta-asun­not jää tyhjik­si, niin on vaikea kuvitel­la niiden jäävän tyhjik­si (absolu­ut­tis­es­ti ja suh­teel­lis­es­ti) matal­im­mil­lakaan hinnoilla.

    Har­va vas­tavalmis­tunut saa palkkaa niin paljon, että saa lainaa 300000–400000 asun­toon. Mah­dol­lisu­udet päät­tyvät heil­lä Kallioon ja useim­miten tar­jol­la on van­ho­ja surkei­ta asun­to­ja hin­taan 200000–250000 ja noi­hinkin on tulos­sa put­ki- ulko­seinäre­mont­tia eli 50000–80000 remont­ti päälle.

    Kun vielä vaa­di­taan omaakin rahaa niin ei ole ihme jos asun­tokaup­pa on vaikeuksissa

    Halu ei riitä, pitää olla real­is­tiset mah­dol­lisu­udet mak­saa laina+remontit+vastike ja säästääkin pitää etukä­teen, mikä on nykyn­uorisolle aika vaikeaa

    Vastaa

44. Mietin tas­sa tata Helsin­gin siluet­tia. Voisiko se olla niin, etta ihmiset kauhis­tu­vat, jos kaupun­gin laita­mille tehdaan 12–14 ker­roksisia taloja. 

    Ehka niin on, mut­ta epailen sita. Ei Holan­nis­sakaan kukaan kauhis­tunut, kun tuulivoimaloi­ta alkoi nous­ta joka puolelle ympar­is­toon, ihmis­ten omille maille. Siel­lakin se ns. kauhis­telu oli lahin­na sikalais­ten per­su­jen vas­tus­tus­ta sille, etta jotain uut­ta yli­paataan saati­in aikaan. Jos tuuli kan­nat­taa, voi myos muu uusi asia kannattaa.

    Has­sua mut­ta tot­ta. Nain se uusi asia ete­nee (ja miten sita yrite­taan estaa).

    t. Mikko

    Vastaa

45. Markku af Heurlin: joten raken­nus heit­tää likimäärin kak­si (1,73)kertaa korkeuten­sa pituisen varjon.

    Niin mitä sitten?

    Vastaa

46. “Pien­ta­lo syr­jässä ei ole enää lap­siper­heen unelma” 

    Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta: 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/23/tallaisesta-asumisesta-nuoret-unelmoivat/201412727/12?pos=tuoreimmat

    Eli reaal­i­todel­lisu­us­pa se onkin taas jälleen jotain AIVAN muu­ta kuin punav­i­hertävän hip­ster­isakin toiveti­la. No, eipä yllättänyt!

    Vastaa

    1. Kyseinen tutkimus ei kohdis­tunut helsinkiläisi­in, ei edes Helsin­gin seudul­la asu­vi­in, vaan kokoi maa­han. Uuku­niemeläiset eivät var­maankaan halua asua Kallios­sa. Maail­man asukkaista erit­täin pieni osu­us halu­aa asua Suomes­sa. Pitäisikö Suo­mi siis tyh­jen­tää? Kaikissa asen­netutkimuk­sis­sa alka­en suh­teesta uskon­toon, helsinkiläiset poikkea­vat tyystin muus­ta maas­ta. Sik­si Helsinkiä suun­niteltaes­sa on kysyt­tävä helsinkiläisiltä. 

       Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyseinen tutkimus ei kohdis­tunut helsinkiläisi­in, ei edes Helsin­gin seudul­la asu­vi­in, vaan koko maa­han. Uuku­niemeläiset eivät var­maankaan halua asua Kalliossa. 

    Mielestäni täl­laiseen viesti­in kan­nat­taa suh­tau­tua vakavasti. Tutkimuk­ses­sa oli tosin haas­tatel­tu vain n 780 henkilöä ja mitä oli tarkalleen kysyt­ty heiltä, ei ker­rot­tu artikke­lis­sa. Toimit­ta­ja oli kanssa vään­tänyt omat johtopäätök­sen­sä siitä. 

    Ilmeis­es­ti viime aiko­jen huonot uutiset, taloudel­lis­es­ti epä­vakaa tilanne ja kas­va­va työt­tömyys puhu­mat­takaan Venäjän aiheut­ta­mas­ta ulkopoli­it­tis­es­ta epä­var­muud­es­ta on saanut nuo­ria ajat­tele­maan että “maal­la on parem­pi”. Täl­lainen ajat­te­lu­ta­pa val­lit­si myös 1990-laman aikana. 

    Huolestut­tavin­ta oli että uus­maalaiset halu­si­vat asua jos­sain muual­la. Jopa Lap­pia pidet­ti­in parem­pana mikä juoru­aa vähän epäre­al­is­ti­sista haaveista. 

    Mielestäni täl­lainen uuskon­ser­vati­ivi­su­us on haaste pääkaupunkiseudulle. En ole ihan var­ma että ns kaupunkibule­vardit eli tiivi­it ker­rostaloko­rt­telit sisään­tu­lotei­den var­rel­la houkut­telisi ihmisiä niin hyvin kuin hyvin suun­nitel­lut lähiöt 10–20 km päässä keskus­tas­ta joi­hin menee raideli­ikenne, ja jos­sa on mah­dol­lisu­us toteut­taa omakoti-onnelaa, ilman että palvelu­jen puute pakot­taa per­heet kulke­maan kaik­ki matkansa autolla. 

    Fak­ta on kuitenkin se että nykyn­uoret ovat oppi­neet elämään eri taval­la kuin me. He eivät vält­tämät­tä halua men­nä töi­hin aamukahdek­salta vaan etä­työ on hei­dän mielestä se jut­tu, vaik­ka todel­lisu­udessa on nähty että etä­työ hukkaa voimavarat, mut­ta mitäs se heitä kiin­nos­taa. Kaupun­ki ei ole enää se paik­ka jos­sa tavataan ystäviä illan­vi­eton merkeis­sä vaan niitä tavataan somes­sa, ja heilatkin isketään sieltä. Rav­in­toloitakaan ei tarvi­ta kos­ka on 200 m² koti jonne voi kut­sua kaik­ki some-kaver­it juh­li­maan jne. Lukekaa vaik­ka sis­us­tusle­htiä tai seu­ratkaa sis­us­tu­so­hjelmia telkkarista niin kaupunki­a­sum­i­nen edus­taa vähem­mistöä! Ain­oas­taan jotkut luk­suskäm­pät Töölössä tai Puu-Käpylässä kelpu­ute­taan niihin. Eli haastet­ta on.

    Vastaa

48. Markku af Heurlin: Eimil­lään pahal­la. Kir­joit­t­ja voisi silmäistä taival­lae näin syyspäivän tasauk­sen tietämil­lä. Keskipäiväl­lä aurinko nousee 30 asten korkeudelle, joten raken­nus heit­tää likimäärin kak­si (1,73)kertaa korkeuten­sa pituisen varjon.

    Pohjois-Euroopas­sa pil­ven­pi­irtäjien julk­i­sivut tehdään hei­jas­tavas­ta mate­ri­aal­ista niin että auringonva­lo hei­jas­tuu myös kadulle, eli itse asi­as­sa ne kadut jot­ka muuten olisi var­jos­sa ovat valoisampia. 

    Pitäjän­mä­ki on työ­paik­ka-alue eli sil­lä ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä mil­laiset valais­tu­solo­suh­teet siel­lä on illan hämärtyessä.

    Vastaa

49. Mau­r­izio:
    “Pien­ta­lo syr­jässä ei ole enää lap­siper­heen unelma” 

    Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta: 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/23/tallaisesta-asumisesta-nuoret-unelmoivat/201412727/12?pos=tuoreimmat

    Eli reaal­i­todel­lisu­us­pa se onkin taas jälleen jotain AIVAN muu­ta kuin punav­i­hertävän hip­ster­isakin toiveti­la. No, eipä yllättänyt!

    En tiedä, miten tuo tutkimus on toteutet­tu, mut­ta tulos lie­nee oikean­su­un­tainen, sil­lä jos suurin osa halu­aisi asua kaupungis­sa, kaupunki­a­sun­to­jen hin­nat oli­si­vat räjähtäneet käsi­in vielä nyky­istäkin pahem­min. Nythän tilanne on se, että kaupungis­sa halu­aisi asua huo­mat­tavasti suurem­pi osa kuin mihin riit­tää tar­jon­taa ja tämän takia pitäisi rak­en­taa lisää kaupunkia. On älyl­lis­es­ti epäre­hellistä kistää tätä fak­taa urput­ta­mal­la siitä, mitä suurin osa halu­aa. Jos 20 pros­ent­tia halu­aa asua kaupungis­sa, mut­ta tar­jon­taa on vain 10 pros­en­tille, niin tar­jon­ta ei selvästikään vas­taa kysyntää.

    Vastaa

50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyseinen tutkimus ei kohdis­tunut helsinkiläisi­in, ei edes Helsin­gin seudul­la asu­vi­in, vaan kokoi maa­han. Uuku­niemeläiset eivät var­maankaan halua asua Kallios­sa. Maail­man asukkaista erit­täin pieni osu­us halu­aa asua Suomes­sa. Pitäisikö Suo­mi siis tyh­jen­tää? Kaikissa asen­netutkimuk­sis­sa alka­en suh­teesta uskon­toon, helsinkiläiset poikkea­vat tyystin muus­ta maas­ta. Sik­si Helsinkiä suun­niteltaes­sa on kysyt­tävä helsinkiläisiltä. 

    Eipä tietenkään, mut­ta otok­ses­sa he ovat mukana painoarvollaan.Uukuniemeläiset ievät paljoa vaiku­ta kysellyyn 

    Ja kun lap­simäärä on pieni Helsingis­sä niin ei kasvu ja tunku syn­ny syn­tyvyy­destä vaan muu­tos­ta, lähin­nä ulko­maalais­ten ja tänne pakon edessä tulleiden.

    Sen vuok­si tutkimus kuvaa hyvin koko maan tilan­net­ta ja suo­ma­lais­ten nuorten asenteita.

    Ja onhan tässä jo empi­iristäkin koke­mus­ta kun naa­purei­den lapset ovat nyt 25–35-vuotiata eikä kukaan heistä ole muut­tanut keskus­taan vaan reuna-alueille tai kepulandiaan,tai osta­neet omakoti­talon lähistöltä, joten kyl­lä se helsinkiläis­tenkin kohdal­la pitää jol­lain tasol­la paikkansa.

    Vastaa

51. R.Silfverberg: Pohjois-Euroopas­sa pil­ven­pi­irtäjien julk­i­sivut tehdään hei­jas­tavas­ta mate­ri­aal­ista niin että auringonva­lo hei­jas­tuu myös kadulle, eli itse asi­as­sa ne kadut jot­ka muuten olisi var­jos­sa ovat valoisampia.
    …

    Hei­jas­tavas­ta pin­nas­ta­han val­on­sä­teet hei­jas­tu­vat muis­taak­seni siten, että val­on­sä­teen ja pin­nan nor­maalin väli­nen tulokul­ma on yhtä­su­uri kuin lähtökul­ma. Miten ihmeessä tuo voisi kuitenkaan aut­taa siel­lä pil­ven­pi­irtäjä-talon takana (auringon suun­nas­ta katsoen)?

    Vastaa

52. Tuo tutkimus on lois­ta­va esimerk­ki siitä, että toimit­ta­jat eivät osaa lukea tutkimuk­sia. Tutkimus on Maa-ja met­sä­talous­min­is­ter­iön rahoit­ta­mana. Yhteenvedosta:

    “Tässä tutkimuk­ses­sa on tarkastel­tu nuorten maaseu­tu­un kiin­nit­tyviä tule­vaisu­usku­via. Tule­vaisu­usku­vien ainek­sia tun­nis­tet­ti­in maaseutu‑, nuoriso- ja tule­vaisu­u­den­tutkimuk­ses­ta, minkä lisäk­si kuvien sisältöjä hah­motelti­in tule­vaisu­usver­staas­sa. Näi­den aineis­to­jen poh­jal­ta laa­dit­ti­in kuusi kuvitet­tua tule­vaisu­usku­vaa, joiden teemoina eli per­im­mäis­inä syinä maaseudul­la asumiselle ja toim­imiselle oli­vat luon­non­va­rat, moni­paikkaisu­us, oma tila, iso kehys, moni­toimisu­us ja juuret.”

    Ja tutkimuk­sen johdan­nos­sa sanotaan:
    “Maaseudun autioi­tu­mista ja elin­voiman heikken­e­mistä edis­tävät valin­nat on jätet­ty tämän tarkastelun ulkop­uolelle, kos­ka tutkimuk­sen tulosten on tarkoi­tus palvel­la maaseudun liike­toimin­nan, asumisen ja niistä muo­dos­tu­van elin­voimaisu­u­den kehit­tämistyötä eri­laisil­la yhteiskun­tapoli­ti­ikan keinoilla.”

    Tutkimuk­ses­sa ei siis pyrit­ty selvit­tämään halu­a­vatko nuoret maaseudulle vai kaupunki­in — vaan kysyt­ti­in minkälaiselle maaseudulle nuoret voisi­vat halu­ta muut­taa. Kaik­ki maini­tut tule­vaisu­usku­vat oli­vat maaseudulta.

    Vastaa

53. Lisäkaavoitus­tarve syn­tyy liiken­nein­vestoin­tien velvoit­teesta. Metron jatkami­nen, kehäradan ja mah­dol­lis­es­ti Pis­aran rak­en­t­a­mi­nen vievät pitkään voimavaro­ja ja hyö­ty­jen tulisi syn­tyä keskit­tyneen yhdyskun­tarak­en­teen kautta. 

    Tässä kuitenkin usein keski­tytään pelkästään Helsin­gin kan­takaupun­gin kehi­tys­tarpeisi­in. Itse näk­isin mielekkääk­si kehit­tää sivukeskuk­sia jot­ta kaik­ki paine ei puris­tu­isi ahtaalle Helsingin­niemelle. Vai­h­toe­htoinen suun­nit­telun tapa olisi pain­ot­taa Itäkeskus­ta, Malmia, Tikkuri­laa, Lentoase­maa, Leinelää, Myyr­mäkeä, Pitäjän­mäkeä, Matinkylää, Espoon­lahtea jne. jopa jät­tämäl­lä jo tukkoinen keskus­ta kokon­aan rauhaan. 

    Kan­takaupun­ki domi­noi pääkaupunkiseu­den suun­nit­telua siten, että muut alueet eivät löy­dä omaa iden­ti­teet­tiäään kos­ka ovat alis­teises­sa suh­teessa “keskus­tan valtakuntaan”.

    Ehkä olisi ter­veel­listä joskus ajatel­la pääkaupunkiseu­tua ilman kan­takaupunkia. Sen voisi mieliku­vis­saan luovut­taa alku­peräisille asukkailleen, lokeille ja hylkeille, tai jos se ei käy, katkaista Töölön­lahdes­ta ja uit­taa kohtu­un­sa Nevanjoensuulle.

    Vastaa

    1. Helsin­ki kehit­tää myös Malmia (lento­ken­tän alue hyö­tykäyt­töön) ja Itäkeskus­ta (huo­matavia inveswtoin­te­ja) ja Pitäjän­mäkeä. Mui­hin pääkaupunkiseudun keskuk­si­in Helsin­gin kaavoitus­val­ta ei ulo­tu, jokainen kun­ta kehit­tää omia keskuk­si­aan, eikä tätä koordi­noi­da mitenkään.

       Vastaa

54. Olli Saari­nen:
    Tässä kuitenkin usein keski­tytään pelkästään Helsin­gin kan­takaupun­gin kehi­tys­tarpeisi­in. Itse näk­isin mielekkääk­si kehit­tää sivukeskuk­sia jot­ta kaik­ki paine ei puris­tu­isi ahtaalle Helsinginniemelle. 

    Juuri näin. Jos ker­ran ihmiset halu­a­vat hyvien palvelu­jen lähelle, niin tehdään niitä keskus­to­ja enemmän.

    Vastaa

55. Mikko: Tuo tutkimus on lois­ta­va esimerk­ki siitä, että toimit­ta­jat eivät osaa lukea tutkimuk­sia. Tutkimus on Maa-ja met­sä­talous­min­is­ter­iön rahoit­ta­mana. Yhteenvedosta:

    Onhan noi­ta muitakin tutkimuk­sia kuten tuol­ta Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta löy­tyy. Asum­i­nen on kuitenkin toivei­den ja mah­dol­lisuuk­sien kom­pro­mis­si ja vaik­ka toive on jotain niin joudu­taan val­it­se­maan jokin muu vai­h­toe­hto kuin se toivotuin.Erityiseti nuorten kohdal­la on näin , sil­lä rahat eivät riitä omakoti­taloon eikä niitä ole edes tarjolla.Ja kun omakoti­talon rak­en­t­a­mi­nen vaatii paljon aikaa ja osamista ja byrokra­t­ian hallintaa niin pro­jek­ti­in ei uskalleta lähteä.

    Niin­pä Helsinki­in tyyp­il­liseti muut­ta­vat nuoret ja maa­han­muut­ta­jat val­it­se­vat jonkin muun vai­h­toe­hdon kuin sen toivotuimman.

    Toki ker­rostaloa­sum­ista suo­sivi­akin on joukos­sa, mut­ta suurin osa val­it­see sen pakosta

    “Suo­ma­lai­sista asum­is­tutkimuk­sista välit­tyy kuva, jon­ka mukaan suo­ma­laisil­la on asumisen suh­teen yksi yhteinen toive: omakoti­ta­lo rauhal­lisel­la alueel­la (Lap­in­tie & Hal­su 2010, 175). Lap­in­tie ja Hal­su (2010)”

    Vastaa

    1. Hin­nal­la, jol­la saa kak­sion Kallios­ta saa kyl­lä omakoti­talon Nurmijärveltä.

       Vastaa

56. On mon­en­ta­soista osal­lisu­ut­ta. Minä esimerkik­si vietän päivisin huo­mat­tavasti enem­män aikaa työsken­te­ly­paikkakun­nal­lani Helsingis­sä kuin asuin­paikkakun­nal­lani Por­voos­sa; samat­en käytän enem­män helsinkiläisiä palvelui­ta. Olisi siis ihan loogista, että voisin vaikut­taa Helsin­gin suunnitteluun. 

    Aja­tus voi olla kerettiläi­nen, mut­ta olen mielel­läni kerettiläinen.

    Vastaa

57. Helsin­gin ja muiden iso­jen kaupunkien kan­takaupunkien asun­to­jen hin­tata­so ei ole korkea sik­si että ne olisi halu­tu­im­mat paikat asua pidem­pään, vaan sik­si että vai­h­tu­vu­us on suur­in­ta, ja kun kaupun­git kas­va­vat, kas­vaa myös niihin asumaan pyrkivien määrä. 

    Lisäk­si hin­toi­hin vaikut­taa se että asun­to­ja siel­l­lä pide­tään var­moina sijoi­tusko­hteina, siitä juoru­aa että keskus­to­jen pien­asun­not ovat usein sijoi­tusasun­to­ja joi­ta pide­tään vuokralla. 

    Joil­lakin kan­takaupun­gin alueil­la (ei kaikil­la) asun­to­jen hin­to­ja nos­taa se käsi­tys että asum­i­nen arvoalueil­la mah­dol­lis­taa sosi­aalisen nousun jota varsinkin jotkut nuoret sinkut pitävät tavoit­telemisen arvoise­na. Rav­in­toloi­ta ja huvimah­dol­lisuuk­sia on paljon ja pääsee tutus­tu­maan samas­sa kort­telis­sa asu­vi­in kel­lokkaisi­in ja pääsee parem­pi­in piirei­hin kuin mis­tä on läht­enyt. Sil­lä voi olal merk­i­tys­tä jopa työu­raa ajatellen. Sil­lä että asun­to on liian pieni ei ole merk­i­tys­tä kos­ka siinä aio­taan asua vain väli­aikaises­ti, pääa­sia on että ykkös­lu­okas­sa mennään.

    Vastaa

58. R.Silfverberg: Tämä luul­tavasti sik­si että ase­makaa­va ei sal­li yli 8 ker­rosta korkeam­paa raken­nus­ta ton­tille joten jostain ne tarvit­ta­vat lisäk­er­rokset on otettava.

    Voi yhtä hyvin olla että raken­nuk­seen on suun­nitel­tu labra‑, serveri- tms tilo­ja mis­sä päivän­val­osta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Taik­ka simp­pelisti parkkipaikko­ja ollaan lait­ta­mas­sa kel­lari­in eikä maan päälle.

    Vastaa

59. Marko V: Juuri näin. Jos ker­ran ihmiset halu­a­vat hyvien palvelu­jen lähelle, niin tehdään niitä keskus­to­ja enemmän.

    Kun on kaupunki­jatku­mo ja siinä toimi­va joukkoli­ikenne, syn­tyvät kesku­s­tat ja keskuk­set (erikois­tuneet alueet) itse­or­gan­isoi­tu­mal­la. Mitä isom­pi kaupun­ki, sitä enem­män keskuk­sia. Tokios­sa on jopa ravintolatukkukeskus.

    Uut­ta kaupunki­jatku­moa on luon­te­va rak­en­taa laa­jen­ta­mal­la jotain jo ole­mas­saol­e­vaa, eli Helsingis­sä kantakaupunkia.

    Vastaa

60. spot­tu: Kun on kaupunki­jatku­mo ja siinä toimi­va joukkoli­ikenne, syn­tyvät kesku­s­tat ja keskuk­set (erikois­tuneet alueet) itse­or­gan­isoi­tu­mal­la. Mitä isom­pi kaupun­ki, sitä enem­män keskuk­sia. Tokios­sa on jopa ravintolatukkukeskus.

    Uut­ta kaupunki­jatku­moa on luon­te­va rak­en­taa laa­jen­ta­mal­la jotain jo ole­mas­saol­e­vaa, eli Helsingis­sä kantakaupunkia.

    Yhtä hyvin ja parem­minkin voisimme luo­da toimi­van 40.000 asukkaan alakua­pun­gin Laa­jasa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­jasa­lon sil­ta on tälle ide­alle haitaksi.

    Vastaa

61. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Hei­jas­tavas­ta pin­nas­ta­han val­on­sä­teet hei­jas­tu­vat muis­taak­seni siten, että val­on­sä­teen ja pin­nan nor­maalin väli­nen tulokul­ma on yhtä­su­uri kuin lähtökul­ma. Miten ihmeessä tuo voisi kuitenkaan aut­taa siel­lä pil­ven­pi­irtäjä-talon takana (auringon suun­nas­ta katsoen)?

    Joskus voi käy­dä has­susti. Pil­ven­pi­irtäjän hei­jas­tavas­ta pin­nas­ta tule­va valo sulat­ti ker­ran Lon­toos­sa auton muoviosat.

    Vastaa

62. Mau­r­izio:
    “Pien­ta­lo syr­jässä ei ole enää lap­siper­heen unelma” 

    Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta: 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/23/tallaisesta-asumisesta-nuoret-unelmoivat/201412727/12?pos=tuoreimmat

    Eli reaal­i­todel­lisu­us­pa se onkin taas jälleen jotain AIVAN muu­ta kuin punav­i­hertävän hip­ster­isakin toiveti­la. No, eipä yllättänyt!

    Tässä link­ki varsi­naiseen tutkimukseen:
    http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2-2014.pdf

    Tutus­tut­tuani siihen, epäilen, että vika ei ole vain toimit­ta­jas­sa, joka ei osaa lukea tutk­muk­sia. Joko hän on tarkoituk­sel­lis­es­ti johtanut luk­i­jaa harhaan tai sit­ten hänen haas­tat­tel­mansa tutk­i­ja Kuh­mo­nen on halun­nut esit­tää tutkimuk­sen­sa tulok­set tarkoituk­sel­lis­es­ti väärässä val­os­sa. Selvitän seu­raavas­sa, mitä vas­taa­jil­ta kysyt­ti­in ja ver­taan sitä Kuh­mosen niiden poh­jal­ta esit­tämi­in kommentteihin.

    Tutkimuk­sen vas­taa­jalle esitet­ti­in net­tiky­selyssä kuusi ske­naar­i­o­ta, jot­ka kuvaa­vat lyhyesti hänen tule­vaa elämään­sä maaseudul­la. Häneltä kysyt­ti­in mm. “Kuin­ka toiv­ot­ta­va täl­lainen tule­vaisu­us olisi Sin­ulle?”. Niiden jäl­keen vas­taa­jaa kehotet­ti­in: “Poh­di vielä lopuk­si sel­l­aista maaseudulle sijoit­tuvaa tule­vaisu­ut­ta, joka olisi sin­un unelmiesi täyt­tymys.” Häneltä kysyt­ti­in muu­ta­ma sitä koske­va kysymys. Viimeisenä tehtävänä oli sit­ten: “Val­itse lopuk­si paik­ka, jos­sa unelmiesi tule­vaisu­us luul­tavasti toteu­tu­isi.” Vas­tausten perus­teel­la Kuh­mosen ker­toi, mis­sä ja miten nuoret tah­to­vat asua.

    Vas­taa­jil­ta ei kysyt­ty, mis­sä he mieluiten asu­isi­vat. Heiltä kysyt­ti­in, mis­sä se hei­dän, tutk­i­jan pyyn­nöstä kehit­telemän­sä, “unelmien tule­vaisu­us”, voisi parhait­en toteu­tua. Heiltä kysyt­ti­in ensin maanti­eteelli­nen alue hei­dän fan­tasialleen. Talous­sanomis­sa tätä kon­tek­s­tia ei esitetä ja tulok­sia voisi luul­la osoituk­se­na siitä, että nuoret eivät pidä Uud­esta­maas­ta ja mielu­um­min asu­isi­vat muual­la Suomessa:

    Sisä-Suo­mi vetosi nuori­in unelma-alueena.

    – Esimerkik­si Tam­peretta, Hämeen­lin­naa ja Jyväskylää ympäröivät alueet oli­vat vetovoimaisia, ker­too Tuo­mas Kuhmonen.

    Toinen “voit­ta­ja-alue” oli Lap­pi, jonne kai­hosi pros­en­tu­aalis­es­ti suurem­pi osu­us nuo­ria kuin mitä alueen osu­us kyse­lyyn vas­taa­jista oli.

    Uudel­la­maal­la asu­vat nuoret unel­moi­vat puolestaan suh­teessa enem­män muista alueista kuin nykyis­es­tä asuinalueesta.

    Vas­taa­jil­la oli sen ver­ran real­is­mia, että kehitel­tyjä “maaseu­tu-unelmia” ei yritet­ty tunkea tiivi­ik­si tiedetylle Uudelle­maalle, vaan väl­jem­mille seuduille.

    Seu­raavak­si vas­ta­jil­ta kysyt­ti­in “mil­laises­sa paikas­sa asu­isit edel­lä val­it­se­mal­lasi alueel­la. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto oli “Alueen keskuskaupungeis­sa.” Kuh­mo­nen esit­telee tuloksia:

    - Vain neljä­sosa halu­aa asua kaupungeis­sa, Kuh­mo­nen ker­too Taloussanomille.

    Se, että neljä­sosa vas­taa­jista onnis­tui mieliku­vi­tuk­sen­sa avul­la sovit­ta­maan “oman tule­vaisuuten­sa maaseudul­la” jotenkin “aluei­den keskuskaupunkei­hin”, eikä siis maaseudulle, ker­tonee var­maan jotakin muu­ta kuin, mitä Talous­sanomien jut­tu antaa ymmärtää.

    Niistä, joiden mieliku­vi­tus ei aivan riit­tänyt sijoit­ta­maan “maaseu­tu-unel­maansa” kaupunki­in, suurin osa val­it­si toisek­si parhaan vai­h­toe­hdon, eli he sijoit­taisi­vat maaseu­tu unel­mansa “kaupunkien läheiselle maaseudulle”. Kuh­mo­nen ilmaisee tämän näin:

    Selvästi yli puo­let eli 55 pros­ent­tia nuorista unel­moi asumis­es­ta kaupunkien läheisel­lä maaseudulla.

    Vain lop­ut 20% vas­tan­neista oli­vat valmi­ita sijoit­ta­maan “maaseu­tu unel­mansa”, kirkonkyli­in, kyläkeskuk­si­in tai syvem­mälle maaseudulle. Siis vain 20% vas­tain­neista sijoit­ti “maaseu­tu unel­mansa” sinne minne sen olet­taisi kuu­lu­van, eli maaseudulle. Minus­ta tämä ker­too selvästi, että nuoret eivät halua maaseudulle, ja jos kuitenkin olisi pakko, paras paik­ka maaseudulle olisi kaupungis­sa tai mah­dol­lisim­man lähel­lä sitä.

    Talous­sanomat jatkaa:

    Unelmien talo­tyyp­pikin on maalle sopi­va. Ker­rostaloon ei moni haikaile.

    – 80 pros­ent­tia nuorista halu­aisi asua omakoti­talos­sa, vahvis­taa Kuhmonen.

    Lomak­keessa ei kysyt­ty lainkaan asum­is­toivei­ta, joten tämän väit­teen taus­taa on vieläkin han­kalampi valottaa:

    Tutkimuk­ses­sa vas­taa­jia pyy­de­tään arvioimaan kuut­ta maaseudulle sijoit­tuvaa tule­vaisu­usku­vaa. Ne on pain­o­tusten­sa perus­teel­la nimitet­ty seu­raavasti: 1) luon­non­va­rat, 2) moni­paikkaisu­us, 3) oma tila, 4) iso kehys, 5) moni­toimisu­us ja 6) juuret. Kaik­ki ovat lyhy­itä ker­to­muk­sia, jois­sa kuvataan vas­taa­jan tule­vaa elämää maaseudul­la. Ylivoimais­es­ti suosi­tu­in on tule­vaisu­usku­va 3) oma tila, joka jät­tää kaik­ki muut maaseu­tu-unel­mat kauas taakseen:

    Asun maaseudun rauhas­sa ikiomas­sa talos­sani. Han­kin elan­toni joko yrit­tämisel­lä tai palkkatyöl­lä riip­puen siitä, miten asuin­paikan ja toimeen­tu­lon yhteenso­vit­ta­mi­nen onnis­tuu. Työni liit­tyy luul­tavasti taval­la tai toisel­la ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in, esimerkik­si terveys‑, sosiaali‑, sivistys‑, rakennus‑, myynti‑, kult­tuuri- tai liikun­ta­palvelui­hin. Teen työtä luul­tavasti läheisessä keskuksessa.

    Omas­sa talos­sani ja pihas­sani min­ul­la on vapaus puuhastel­la ja tilaa toteut­taa itseäni. Puu­tarhas­sa riit­tää hoidet­tavaa ja mah­dol­lisil­la kotieläimil­lä on hyvät olta­vat. Itse tekem­i­nen on hieno jut­tu, mut­ta joskus myös vähän pakko. Naa­pu­rit ovat kaukana ja yksi­ty­isyyteni on taat­tu. Kukaan ei puu­tu siihen, mitä teen ‘oma­l­la revi­ir­il­läni’. Voin vaikut­taa elinympäristööni monin tavoin: rak­en­taa vapaasti, muoka­ta pihas­ta mieleiseni ja osal­lis­tua vaikka­pa kylän kehit­tämiseen. Jos min­ul­la on lap­sia, hei­dän on tur­val­lista ja virik­keel­listä kas­vaa täl­laises­sa ympäristössä ja lähel­lä luon­toa. Min­ul­la on varaa isoon asun­toon ja laa­jaan elin­pi­iri­in, kos­ka maal­la asum­i­nen on edullista.

    Tätä ske­naar­i­o­ta siis piti toiv­ot­ta­vana n. 80% vas­tan­neista nuorista. Lop­ut suh­tau­tu­i­v­at siihen neu­traal­isti tai kiel­teis­es­ti. Kysymys ei siis ollut siis siitä, mis­sä vas­ta­ja halu­aisi asua mielu­um­min, omakoti­talos­sa vai ker­rostalos­sa. Kysyt­ti­in ain­oas­taan suh­tau­tu­mista tähän maaseu­tu-unel­maan, joka kuvaili pääasi­as­sa lep­poisaa vapaa-ajan viet­toa “maaseudun rauhas­sa ikiomas­sa talos­sani.” Tämä tule­vaisu­u­denku­va oli siis myös mui­ta suosi­tumpi, mut­ta ne eivät käsitelleet asum­ista vaan mui­ta ikävämpiä asioita:

    1) Ammen­nan toimeen­tu­loni luon­no­varoista: pel­loista met­sistä, riis­tas­ta, maan ja veden antimista.
    2) Jaan elämäni use­an paikan välillä.
    4) Toimeen­tu­loni syn­tyy maaseudul­la, mut­ta se on osa isom­paa viitekehystä.
    5) Kokoan toimeen­tu­loni useista lähteistä ja teen mon­en­laisia töitä.
    6) Olen “juu­ri­työläi­nen”: jatkan työssäni jotain per­in­teistä toim­intaa, jol­la on oma historiansa.

    Muis­sa ske­naar­ios­sa pain­ot­tuu selvästi toimeen­tu­lon han­k­in­nan ikävyys, eikä ikiomas­sa talos­sa vietet­ty vapaa-aika. Toimeen­tu­lon han­k­in­takin sijoit­tuu niis­sä vähin­tään osit­tain maaseudulle. Suosi­tu­in vai­h­toe­hto 3) antoi sen­tään mah­dol­lisu­u­den han­kkia toimeen­tu­lo “läheis­es­tä keskuksesta”.

    Neljä tule­vaisu­u­denku­vaa ei mainitse asum­is­muo­toa lainkaan. Tule­vaisu­usku­va 6 sisäl­si kuvan maat­alosta. Sitä piti toiv­ot­ta­vana noin 40% vas­tan­neista. Täysin samal­la logi­ikalla kuin Kuh­mo­nen sanoi, että 80% nuorista halu­aa asua omakoti­talos­sa, hän olisi voin­ut sanoa, että 40% nuorista halu­aisi asua maat­alos­sa ja pitää “pitää yllä suvun tai per­heen perinnettä.”

    Ehkä tästä voi päätel­lä, että, että nuoret asui­v­at mielu­um­min omakoti­talos­sa kuin maat­alos­sa, siis jos hei­dän olisi pakko asua maaseudulla.

    Jos siis nuoren on pakko kuvitel­la “unel­ma tule­vaisuuten­sa” maaseudulle, suurin osa nuorista halu­aisi asua omakoti­talos­sa ja käy­dä töis­sä läheisessä kaupungis­sa. Jos hän voisi unel­moi­da vapaam­min, tulok­set oli­si­vat tietenkin toisen­laiset. Nyt Talous­sanomat kuitenkin kat­soo tutkimuk­sen tuke­van Van­hasen mallia:

    Nuorten asum­is­toiveet ovat siis hyvin saman­su­un­taisia kuin suo­ma­lais­ten keskimäärin eli tyyp­piä “nur­mi­järveläi­nen omakoti­ta­lo”. Monien aiem­pi­en tutkimusten mukaan suuri osa suo­ma­lai­sista kun halu­aa asua väljästi raken­netul­la alueel­la omakotitalossa.

    Vastaa

63. Luin kanssa pikaises­ti läpi ja tutkimuk­ses­sa kävi ilmi että n 25% haas­tateltavista ei mis­sään nimessä halua asua maal­la. Se ei tarkoi­ta että 75% ehdot­tomasti halu­aa asua. 

    Kuitenkin pais­taa läpi että nykyn­uo­ril­la on paljon epä­varmem­mat tule­vaisu­u­den näkymät kuin esim 10 vuot­ta sit­ten. Sel­l­ainen saat­taa nos­taa maaseu­tu-assumisen ja siel­lä sovel­tuvien elinkeino­jen har­joit­tamisen halu­tum­mak­si vaik­ka se aika mon­en kohdal­la on epärealistista.

    Vastaa

64. Markku af Heurlin: Yhtä hyvin ja parem­minkin voisimme luo­da toimi­van 40.000 asukkaan alakua­pun­gin Laa­jasa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­jasa­lon sil­ta on tälle ide­alle haitaksi.

    Vois­han sitä myös räjäyt­tää Kulosaaren sil­lat niin koko Itä-Helsin­gin lähiöistä kehit­ty­isi toimi­vampia alakaupunkeja.

    Vastaa

65. Mikko H: Vois­han sitä myös räjäyt­tää Kulosaaren sil­lat niin koko Itä-Helsin­gin lähiöistä kehit­ty­isi toimi­vampia alakaupunkeja.

    Ja muo­doste­taan Porkkalas­ta sul­jet­tu reser­vaat­ti niin Kirkkon­ummes­ta muo­dos­tuu toimi­va autonomi­nen kaupunki.

    Vastaa

66. En tiedä tarvit­seeko toimis­to­ja erik­seen suosia kun eräil­lä alueil­la näyt­täisi tavalli­nen liiketi­la ole­van kovin suosit­tua toimis­tokäytössä. Liiketi­las­sa, näyteikku­nas­ta kat­selta­vana, saat­taa olla pöytä ja pari henkilöä naput­tele­mas­sa läp­päre­itään, mitä ikinä tekevätkään. Mut­ta toimis­tona ilmeis­es­ti tuokin toimii.

    Helsin­gin merel­liseen siluet­ti­in vetoami­nen vaikut­taa vain trol­laamiselta tai napoleon-kom­pleksin tyl­sältä ilmen­tymältä. Kaik­ki kaupun­git, joi­hin olen laival­la saa­punut tai muuten mereltä kat­sel­lut ovat vaikut­ta­neet per­soon­al­lisil­ta ja sykähdyt­täviltä juuri sel­l­aisi­na kuin ne ovat. 

    Asun ja työsken­te­len keskus­tas­sa, liikun päivit­täiset matkani kävellen ja joskus kauem­mak­si joukkoli­iken­teel­lä. Merelli­nen siluet­ti on min­ulle täysin yhden­tekevä ver­rat­en kaupun­gin toimin­nal­lisu­u­teen, tur­val­lisu­u­teen tai palvelu­iden määrään ja laatu­un. Mikäli parem­pi kaupun­ki on mah­dolli­nen korkeal­la rak­en­tamisel­la, niin pidän “siluet­tia” on argu­ment­ti­na arvottomana.

    “Viheralue”-keskustelussa vaikut­taisi ole­van samo­ja piirteitä kuin liiken­nejär­jestemäkeskustelus­sa, kovin tun­nepi­toinen suh­tau­tu­mi­nen omien aja­tusten ja usein kuvitel­tu­jen etu­jen ajamiseen. Helsinkiläistä pusikkoa ja joutomaa­ta, kuten myös autoilu­väyliä ja parkkipaikko­ja, pide­tään kovas­sa arvos­sa myös Helsin­gin ulkop­uolel­la. Joskus sata vuot­ta sit­ten ei kaavoit­ta­ja Jung voin­ut aav­is­taa Helsin­gin nykyti­laa, mut­ta Keskus­puis­to on koske­ma­ton ja muut­tuu pyhem­mäk­si joka päivä. Tai Van­hankaupungin­lahti ja Viikin pel­lot mah­dol­lis­taisi­vat mer­en­täytöl­lä hil­jalleen kaisloit­tuvan tienoon rak­en­tamisen kaupungik­si, mut­ta muut­tolin­nut, Helsin­ki-puis­to, näkymät jne kat­so­taan arvokkaam­mik­si. Luot­taisin muut­tolin­tu­jen ole­van niin älykkäitä, että ne kek­si­sivät itselleen uuden lev­ähdysalueen jostkin muual­ta, jos Viikin pel­loille rakennettaisiin.

    Ei Helsin­ki ole ikuinen, luon­to kyl­lä ottaa omansa sit­ten joskus.

    Vastaa

67. Markku af Heurlin: Yhtä hyvin ja parem­minkin voisimme luo­da toimi­van 40.000 asukkaan alakua­pun­gin Laa­jasa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­jasa­lon sil­ta on tälle ide­alle haitaksi.

    Jos hyvät kulkuy­htey­det hait­taa­vat jotain kaupunkisu­un­nit­telu­par­a­dig­maa, kan­nat­taa miet­tiä olisiko par­a­dig­mas­sa jotain vikaa.

    Vastaa

68. “Markku af Heurlin: Yhtä hyvin ja parem­minkin voisimme luo­da toimi­van 40.000 asukkaan alakua­pun­gin Laa­jasa­loon. On help­poa huo­ma­ta, että Laa­jasa­lon sil­ta on tälle ide­alle haitaksi.

    Spot­tu:
    Jos hyvät kulkuy­htey­det hait­taa­vat jotain kaupunkisu­un­nit­telu­par­a­dig­maa, kan­nat­taa miet­tiä olisiko par­a­dig­mas­sa jotain vikaa.”

    Saat­taa­pa ollakin. Sil­ta paran­taa oleellsi­et­si yhteyk­siä vain Laa­jasa­lon län­sir­annal­ta Hginkeskus­taan. Mut­ta paradok­saalis­es­ti se näivet­tää Laa­jasa­lon omaa, vielä olema­ton­ta keskustaa…

    Vastaa

69. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun kat­soo Kata­janokkaa mereltä, olisi ihan siluetin kannal­ta toivonut, että Hitas-Kata­janokalla olisi korkeampia ja ylväämpiä talo­ja. Jotenkin ne tun­tu­vat säälit­täviltä uljaan Jugen-Kata­janokan korkeampi­en talo­jen rin­nal­la. Sama kos­kee myös Arabianrantaa. 

    Tai sit­ten voitaisi­in Suomes­sa ker­rankin tehdä hyvän­näköisiä talo­ja. Sitä ei olla vielä kokeil­tu kaupunkiku­van parantamisessa.

    Pet­teri Koso­nen: Esikaupunkialueen sisäi­sistä työ­matkoista karkeasti vain 1/3 tehdään joukkoliikenteellä. 

    Ongel­ma on siinä, että joukkoli­ikenne on suun­nitel­tu säteit­täisek­si ja esikaupungista toiseen on erit­täin han­kalaa liikkua joukkoliikenteellä.

    Vastaa