Se nousee sittenkin

208 vastausta artikkeliin “Se nousee sittenkin”

1. Jutus­sa maini­taan ja sekoite­taan toisi­in­sa Ajanko­htainen kakko­nen (YLE TV2) ja A‑studio (YLE TV1). Näistä jälkim­mäi­nen on se, jota tarkoitetaan.

   Vastaa

   1. Pasi Toivi­ainen. Anteek­si kovasti. Kävin tark­ista­mas­sa tiedon ja muutin ajanko­htaisen kakkosen A‑Studioksi ennen julkaisemista, mut­ta en huo­man­nut, että se esi­in­tyi jutus­sa kak­si ker­traa. Kor­jasin tek­sti­in. Pahoittelen

      Vastaa

2. Tästä aiheesta on julka­istu korkean profi­ilin tiedet­tä ihan viime aikoina. Tosin ilmeis­es­ti mikään näistä teo­ri­oista ei ole ainakaan vielä nous­sut yleis­es­ti hyväksyt­tyyn asemaan.

   http://www.sciencemag.org/content/345/6199/860.summary

   http://www.sciencemag.org/content/345/6199/897

   http://www.bbc.com/news/science-environment-28870988

   Vastaa

3. Tämän vuo­den läm­pö­sum­mas­ta muo­dos­tuu jytky.

   Vastaa

4. Mis­tä syys­tä YLE:n ja etunenässä Mat­ti Vir­tasen annetaan suoltaa tätä tuubaa jatku­vasti? Kri­it­ti­nen saa ja pitää olla ilmas­ton­muu­tostakin kohtaan, mut­ta jatku­va vääris­te­ly sopii parem­min öljy-yhtiöi­den pr-toimistoille.

   Vastaa

5. Ja nousee vas­takin. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­punkäyt­tämi­nen lop­puu vas­ta sil­loin, kun se on globaal­isti kan­nat­tam­a­ton­ta taloudel­lis­es­ti. Globaal­isti merk­i­tyk­sessä halvim­mas­sa käyttöpaikkassaan.

   Vastaa

6. Ongel­ma on, että tuo­hon aika­janaan tarvi­taan lisää, ennen kuin saadaan arvioitua mitään järke­viä ten­densse­jä. Vii­sisa­taa vuot­ta ei riitä. Viisi­tuhat­ta vuot­takaan ei ole mikään mit­ta ilmas­toa­siois­sa. Lyhin aika­jak­so ollee 50 000 vuot­ta, mitä kan­nat­taa käsitel­lä. Ilmas­to muut­tuu, me emme vain tiedä muu­tok­sen nopeut­ta, muu­tok­sen suun­taa tai sen syitä.

   Ilmas­to­muu­tos on iso asia, joten sen tutkimuk­seen kan­nat­taa panos­taa. Raho­ja ei kan­na­ta tuh­la­ta han­kkeisi­in, jois­sa aikaper­spek­ti­ivi on tutkimuk­seen sopimaton.

   Vastaa

7. Osmo, eipä mitään. Kor­jasin vain, kun pisti silmään. Itse asi­a­han on kuten kirjoitat.

   Vastaa

8. Silmä on monas­ti vähän huono analysoimaan aikasar­jo­ja luotet­tavasti. Onnek­si asi­as­ta ei tarvitse kiivail­la, kos­ka aiheesta on julka­istu aivan viime aikoina kun­nol­lisia ana­lyy­se­jakin, esim.:

   HAC-Robust Mea­sure­ment of the Dura­tion of a Trend­less Sub­sam­ple in a Glob­al Cli­mate Time Series

   “Appli­ca­tion of the method shows that there is now a trend­less inter­val of 19 years dura­tion at the end of the HadCRUT4 sur­face tem­per­a­ture series, and of 16 — 26 years in the low­er tro­pos­phere. Use of a sim­ple AR1 trend mod­el sug­gests a short­er hia­tus of 14 — 20 years but is like­ly unreliable.”

   Vastaa

9. Tämä ei kiin­nos­tane suo­ma­laista medi­aa, mut­ta tässä NY Timesin jutus­ta selviää muun muas­sa, että 2014 näyt­täisi ole­van tulos­sa ennätysvuodeksi…
   http://www.nytimes.com/2014/09/22/nyregion/new-york-city-climate-change-march.html?smid=tw-nytimesscience

   Vastaa

10. Kalle: Ilmas­to muut­tuu, me emme vain tiedä muu­tok­sen nopeut­ta, muu­tok­sen suun­taa tai sen syitä.

    Nopeus on kova. Suun­ta on ylös. Syy on ihminen.

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa pitää erot­taa ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen luon­nol­lis­es­ta lämpenemisestä.

    Ihmisen aiheut­ta­ma muu­tos on nopeampi, kuin luon­non aiheut­ta­ma muutos.

    Nasa laukaisi uuden satel­li­itin kier­toradalle, jol­la voidaan mallintaa hiilid­iok­sidin esi­in­tymi­nen kolmi­u­lot­teis­es­ti ilmake­hässä. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua on aika kovaa dataa pöydässä.

    Vastaa

11. Poth1ue1: …aiheesta on julka­istu aivan viime aikoina kun­nol­lisia analyysejakin… 

    Osaa­mat­ta ottaa kan­taa itse paperin pätevyy­teen, miten tulit valin­neek­si nimeno­maan Turhamaisu­us-julka­isi­jan? John Bohan­non teki noista testin Sci­ence-lehteen, tässä Guardian­in tiivis­telmä.

    Wikipedia: Sci­en­tif­ic Research Pub­lish­ing.

    Vastaa

12. Ilmas­to ei läm­men­nyt 17 vuo­teen, mut­ta ei myöskään viilentynyt.

    Tämä näkyi luon­nos­sa siten, että lajit siir­tyivät kohti pohjoista keskimäärin 6 km vuodessa. 

    Monien Suomes­sa elävien lajien levin­näisyyskar­tat ovat muut­tuneet val­tavasti vuosien 1990 ja 2010 välil­lä. Voidaan poimia monia laje­ja esimerkeik­si, kuten vaikka­pa puu­ti­ainen. Biolog­it havait­se­vat uusia laje­ja vuosit­tain ja määrä kas­vaa rajusti. 

    http://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastonmuutos+tuomassa+vitsauksen+suomeen++is+viime+vuonna+123+uutta/a2258167

    Viime vuon­na 123 uut­ta pis­tiäis­la­jia. Hyön­teis­ten lisäk­si myös lin­tu­la­jeis­sa nähdään paljon muutoksia.

    Nämä muu­tok­set ovat nopei­ta ja seu­rauk­set voivat olla arvaamattomia.

    Met­sät ovat haavoit­tuvaisia uusille kasvi­taudeille ja tuho­hyön­teisille. Eivätkä puu­la­jit kykene kehit­tämään uusia puo­lus­tuskeino­ja elämän­sä aikana.

    Vastaa

13. Kalle: Vii­sisa­taa vuot­ta ei riitä. Viisi­tuhat­ta vuot­takaan ei ole mikään mit­ta ilmas­toa­siois­sa. Lyhin aika­jak­so ollee 50 000 vuot­ta, mitä kan­nat­taa käsitel­lä. Ilmas­to muut­tuu, me emme vain tiedä muu­tok­sen nopeut­ta, muu­tok­sen suun­taa tai sen syitä.

    Meinaatko että on mah­do­ton­ta ennus­taa että kolme kuukaut­ta tästä eteen­päin on luul­tavasti kylmem­pää kuin nyt, ja että yhdek­sän kuukau­den kulut­tua on luul­tavasti lämpimäm­pää kuin kol­men kuukau­den kulut­tua? Ja että emme tiedä edes syytä mikä muu­tok­sen aiheuttaa?

    Mietin vaan mis­tä sait nimeno­maan luvut 500, 5000 ja 50 000 vuot­ta, ellet sit­ten per­in­teisel­lä Kalle-menetelmäl­lä: hihas­ta rav­is­taen ilman perusteluja?

    Vastaa

14. Ja tuo luke­ma 6 km vuodessa on puh­taasti muis­tista vetäisty ja luet­tu kir­jas­ta uusi pohjoinen ‑maail­ma vuon­na 2050.

    Vastaa

15. Olen aikaisem­minkin täl­lä pal­stal­la ilmoit­tau­tunut nykyisen ilmas­ton­muu­tos-höm­pän skeptikoksi.

    Syynä on se, että olen seu­ran­nut tätä tilan­net­ta jo varsin pitkään ja toisaal­ta olen joskus itsekin ollut tekemässä matemaat­tisia malleja.

    Lai­tan tähän joitakin fak­to­ja pureskeltaviksi:

    1) Ilmas­to on käsit­tämätömän mon­imutkainen sys­tee­mi, joka pyörii koko ajan. Ilman keskimääräi­nen läm­pöti­la nousee tai las­kee jatku­vasti. Siihen vaikut­taa erit­täin mon­ta, vielä vähän ymmär­ret­tyäkin tekijää.
    Ilmas­tom­a­llin tek­i­jät ovat tästä yksimielisiä ja tuu­naa­vatkin malli­aan koko ajan, sitä mukaa kun uut­ta tutkimusti­etoa tulee.

    2) Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on ymmärtääk­seni fak­ta, vaikkakin n. 12 viime vuo­den aikana läm­pen­e­m­i­nen onkin pysähtynyt. (En tiedä mis­tä OS on yllä esite­tyn käyrän vetäis­syt, sil­lä se ei kyl­lä vas­taa “ns. tiedey­hteisön konsensus-mielipidettä”!)
    Ilmas­ton läm­pen­e­misen syy onkin sit­ten jo aivan toinen asia.

    3) Päin­vas­tai­sista väit­teistä huoli­mat­ta, maan ilmas­tosys­teemin kood­ia ei ole vielä mur­ret­tu. Esimerkik­si 1000 vuot­ta sit­ten viikin­git eliv­ät Grön­lan­nis­sa maitokar­jat­aloudessa. Tätä läm­pö­jak­soa ei kukaan ole pystynyt selittämään!

    4) Ilmas­toon vaikut­tavista tun­ne­tu­is­takin tek­i­jöistä on ole­mas­sa ver­rat­tain lyhy­taikaisia ja kyseenalaisi­akin mit­tauk­sia: Merien läm­pötiloista ja pil­vistä on tuskin mitään pidem­män aikavälin mit­tauk­sia. Ilman pölyp­i­toisuuk­sista ja muiden kuin CO2 kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sista on varsin vähän tietoa. Maan ulkop­uolis­ten tek­i­jöi­den, kuten auringon syk­lit, avaru­us­pö­lyt, yms. ovat melkeim­pä kokon­aan tun­tem­at­to­mia tek­i­jöitä. Eri tek­i­jöi­den ris­tikkäis­vaiku­tuk­set ovat suurelta osin tutkimatta…

    5) Ilmas­ton läm­pen­e­mis-höm­pästä on tul­lut uskon­toon ver­rat­tivis­sa ole­va CO2-liike ja iso busi­ness, jos­ta 10 000 tutk­i­jaa saa leipän­sä. Lisäk­si poli­itikot ja lob­bar­it ovat pan­neet likaisen lusikkansa sop­paan. Tässä menos­sa ei rehellisil­lä tutk­i­joil­la ole juurikaan sanan sijaa.

    6) Vaik­ka asia on vielä em. syistä paljolti epä­selvä, CO2-usko­vaiset ovat jo kiire­hti­neet tuomit­se­maan pahan ihmisen ilmas­ton­läm­pen­e­misen pääsyylliseksi.

    7) Suurel­la toden­näköisyy­del­lä tämä CO2-hömp­pä pal­jas­tuu pian tiede­his­to­ri­an suurim­mak­si ja kalleim­mak­si huijaukseksi.
    Tätä voi ver­ra­ta esimerkik­si siihen, että takavu­osi­na “tiedey­hteisö” oli 100-var­ma siitä, että vat­sa­haa­va oli leikat­ta­va, joka oli kirurgeille hyvä busi­ness. Mon­en vuo­den ajan oli kuitenkin jo selvää, että vat­sa­haa­van aiheut­ti heli­co-tyypin bak­teeri, johon tehosi antibioot­ti. Siitä ei kuitenkaan saanut puhua…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la ei ole varaa hömppään

    Vastaa

16. Olisi­han se hauskaa, jos edes vihreis­sä joku yrit­täisi vielä tem­paista tämän suh­teen ja tuo­da pöytään kaik­ki asi­aan liit­tyvä. Nyt tämä on tätä per­hanan ener­giantuotan­nos­ta tap­pelemista ja uno­hde­taan mukavasti kaik­ki muut, esimerkik­si se että jos sitä ener­giaa tuote­taan sitä varten että jos­sain muus­sa toimin­nas­sa päästöt kas­vaa ja luon­toa tuhoutuu, niin aika sama halkeaako ensin ato­mi vai pyöri­ikö joku vispilämylly.

    Juuri Suomes­sakin taidet­ti­in julka­ista rohkeasti uuti­nen tutkimuk­ses­ta, jos­sa vaa­ti­mat­tomasti tul­ti­in lop­putu­lok­seen, että jo ruuan­tuotan­to kas­vavalle väestölle tuot­taa niin paljon päästöjä, että jo tuo riit­tää viemään asi­at päin hel­vettiä kirjaimellisesti.

    Yksinker­tais­es­ti teolli­nen yhteiskun­ta, jos­sa väestömääräkin kas­vaa, ei tule koskaan ole­maan kestävä ekol­o­gis­es­ti tai ilmas­ton kannal­ta. Ja nyt voi alkaa jo puhua teol­lis­es­ta maa­pal­losta, kun kestävistä elin­tavoista siir­ry­tään pois joka paikassa. 

    Valitet­tavasti nykyi­nen vihreä poli­ti­ik­ka on uskoa aina vain laa­jenevaan teol­liseen yhteiskun­taan, nyt se teol­lisu­us olisi sit­ten vain jotain vihreänä myy­tyä. Kun joku toim­inta pitäisi kokon­aan lopet­taa, niin yritetäänkin löytää tapa jatkaa sitä, vaik­ka se on jo lähtöko­htais­es­ti kestämätöntä.

    Valitet­tavasti metaani taitaa olla otta­mas­sa vähitellen pääosaa, ja nimeno­maan luon­nos­ta vapau­tu­va ilman ihmisen apua. On siis aika myöhä tehdä mitään, ja sekin mitä yritetään on lähin­nä van­han jatkamista uusin tavoin, jot­ka eivät ole paljoa van­ho­ja parempia. 

    Onko­han niin, että Linko­la sai aikanaan vihreis­sä aikaan niin kovan vastareak­tion, kun hänen puheet karka­si­vat aika karkeik­si turhau­tu­misen takia, niin nyt vihreis­sä kukaan ei uskalla enää pala­ta esimerkik­si väestönkasvu­un tai luon­non itseis­ar­voon peljäten uut­ta noitavainoa. 

    Kuitenkin on selvää, että ihmisen toim­inta ei voi aina vain kas­vaa, mut­ta silti poli­ti­ikan ain­oa tavoite on kas­vat­taa sitä. Tuos­sa kai se ydinkysymys onkin, että miten päästä tuos­ta kier­teestä pois ilman että tulee heti lisää ongelmia.

    Vastaa

17. Hyön­teiset ja kasvit eivät niin kauheasti piit­taa ilmas­to­muu­tos­mall­ien käyristä. Jotenkin niiden levin­neisyys ja käyt­täy­tymi­nen ovat vas­tan­neet näitä malleja. 

    Suomes­sa aihe tun­tuu uno­htuneen. Salali­it­to­te­o­ri­oista huoli­mat­ta mallit ovat osoit­tau­tuneet hyvin saman tulok­sen antavak­si vuosikym­me­nien ajan. Jos muu­ta olisi ilmen­nyt, se olisi löy­det­ty. Sen sijaan nämä ilmas­ton­muu­tok­sen kieltävien perus­teet laa­haa­vat paikallaan ja ne on kumot­tu ker­ta toisen­sa jäl­keen. Pal­sta­ti­laa ne toki saa­vat yhä uudelleen ja uudelleen. 

    Ilmas­ton­muu­tos ei ole enää pitävän aikaan ollut mielipi­de tai pitämisa­s­ia sen enem­pää kuin painovoima. 

    Jos vaik­ka riideltäisi­in mitä tehdään mielu­um­min kuin siitä onko vaiko eikö. Tässä hukat­ti­in vuosikym­men ihan turhaan.

    Vastaa

18. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huolestunei­ta alkaa selvästi pelot­ta­maan ja kovasti har­mit­ta­maan aja­tus, ettei ilmas­to olisikaan läm­pen­emässä katastrofaalisesti.

    Vastaa

19. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ilmas­to ei läm­men­nyt 17 vuo­teen, mut­ta ei myöskään viilentynyt.

    Tämä näkyi luon­nos­sa siten, että lajit siir­tyivät kohti pohjoista keskimäärin 6 km vuodessa. 

    Monien Suomes­sa elävien lajien levin­näisyyskar­tat ovat muut­tuneet val­tavasti vuosien 1990 ja 2010 välil­lä. Voidaan poimia monia laje­ja esimerkeik­si, kuten vaikka­pa puu­ti­ainen. Biolog­it havait­se­vat uusia laje­ja vuosit­tain ja määrä kas­vaa rajusti. 

    http://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastonmuutos+tuomassa+vitsauksen+suomeen++is+viime+vuonna+123+uutta/a2258167

    Viime vuon­na 123 uut­ta pis­tiäis­la­jia. Hyön­teis­ten lisäk­si myös lin­tu­la­jeis­sa nähdään paljon muutoksia.

    Nämä muu­tok­set ovat nopei­ta ja seu­rauk­set voivat olla arvaamattomia.

    Met­sät ovat haavoit­tuvaisia uusille kasvi­taudeille ja tuho­hyön­teisille. Eivätkä puu­la­jit kykene kehit­tämään uusia puo­lus­tuskeino­ja elämän­sä aikana.

    Ilmas­to näyt­täisi läm­penevän, mut­ta se ei mene oikein mallinnusten mukaan. Seli­tyk­sistä use­at tun­tu­vat melko keinotekoisil­ta ja huonoilta.

    Sit­ten lajien lev­iämiseen vaikut­tuvat niin mon­et muutkin tek­i­jät kuin nyt havait­tu melko pieni läm­pen­e­m­i­nen. Esimerkik­si monien lajien lev­iämi­nen tapah­tuu paljolti itä-län­sisu­un­nas­sa (satakieli,punavarpunen,kaulushaikara , supikoira jne). Puu­ti­ais­ten ja bor­re­lioosin yleistymiseen vaikut­taa myös lisään­tynyt vil­lieläin­ten/väli-isän­tien määrä. 

    Met­sän kasvu on Suomes­sa kiihtynyt, mut­ta myös tau­tiriskit myrsky­jen jäl­keen. Kasvun kiihtymiseen ei sinän­sä tarvi­ta läm­pen­e­mistä, pelkkä ilman hiil­iok­sidip­i­toisu­u­den nousem­i­nen nos­taa selvästi met­sän kasvunopeutta.

    Vastaa

20. Sep­po Korp­poo:
    Olen aikaisem­minkin täl­lä pal­stal­la ilmoit­tau­tunut nykyisen ilmas­ton­muu­tos-höm­pän skeptikoksi.

    Syynä on se, että olen seu­ran­nut tätä tilan­net­ta jo varsin pitkään ja toisaal­ta olen joskus itsekin ollut tekemässä matemaat­tisia malleja.

    Lai­tan tähän joitakin fak­to­ja pureskeltaviksi:

    …snip…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la ei ole varaa hömppään

    Tiivis­telmä:

    Ilmas­to­jär­jestelmä on ääret­tömän mon­imutkainen eikä kukaan siitä oikein mitään ymmär­rä. Väite, että maa­pal­lon läm­pöti­lat nou­se­vat ihmisen toimin­nan lisäämän hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­ses­ta, kuten läm­pöti­la nousee pienis­sä sul­je­tuis­sa sys­teemeis­sä, tulisi todis­taa hyvin vah­vasti, mieluiten aukot­tomasti. Päin­vas­tainen väite, eli se, että maa­pal­lon läm­pöti­la ei nouse kuten se nousee sul­je­tuis­sa sys­teemeis­sä hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­ses­ta, ei vaa­di lainkaan todis­tei­ta ja sen kri­ti­ik­itön hyväksymi­nen on noin muutenkin osoi­tus tas­apain­ois­es­ta luon­teesta ja tervejärkisyydestä.

    Vastaa

21. Sep­po: “fak­to­ja pureskeltaviksi”? Sin­ul­la ei ollut tuos­sa lis­tas­sa kuin yksi fak­ta eli se, että ilmas­to on käsit­tämätömän mon­imutkainen sys­tee­mi. Jotkut kyl­lä käsit­tävät siitäkin enem­män kuin toiset.

    Vastaa

22. Minkälaista on mah­tanut olla auringon säteilyn inten­si­teetin vai­htelu kyseisenä aikana, vas­taaval­la taval­la esitet­tynä? (Siis ei mitat­tuna maan pin­nal­la, vaan riit­tävän kaukana ilmake­hämme, ja mah­dol­lis­ten CO2-vaiku­tusten ulkopuolella.)

    Eri­laisia aikasar­jo­ja joskus itsekin silmäilleenä min­ua ainakin kiin­nos­taisi tietää, miltä näyt­täi­sivät vas­taa­vat sar­jat esim. seu­raav­il­ta ajan­jak­soil­ta: 1952–1984, 1922–1954 jne.? Löy­tyykö vas­taavaa dataa aiem­mil­ta 30 vuo­den ajanjaksoilta?

    Vastaa

23. Sep­po Korp­poo:
    Olen aikaisem­minkin täl­lä pal­stal­la ilmoit­tau­tunut nykyisen ilmas­ton­muu­tos-höm­pän skeptikoksi.

    Syynä on se, että olen seu­ran­nut tätä tilan­net­ta jo varsin pitkään ja toisaal­ta olen joskus itsekin ollut tekemässä matemaat­tisia malleja.

    Lai­tan tähän joitakin fak­to­ja pureskeltaviksi:

    1) Ilmas­to on käsit­tämätömän mon­imutkainen sys­tee­mi, joka pyörii koko ajan. Ilman keskimääräi­nen läm­pöti­la nousee tai las­kee jatku­vasti. Siihen vaikut­taa erit­täin mon­ta, vielä vähän ymmär­ret­tyäkin tekijää.
    Ilmas­tom­a­llin tek­i­jät ovat tästä yksimielisiä ja tuu­naa­vatkin malli­aan koko ajan, sitä mukaa kun uut­ta tutkimusti­etoa tulee.

    2) Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on ymmärtääk­seni fak­ta, vaikkakin n. 12 viime vuo­den aikana läm­pen­e­m­i­nen onkin pysähtynyt. (En tiedä mis­tä OS on yllä esite­tyn käyrän vetäis­syt, sil­lä se ei kyl­lä vas­taa “ns. tiedey­hteisön konsensus-mielipidettä”!)
    Ilmas­ton läm­pen­e­misen syy onkin sit­ten jo aivan toinen asia.

    3) Päin­vas­tai­sista väit­teistä huoli­mat­ta, maan ilmas­tosys­teemin kood­ia ei ole vielä mur­ret­tu. Esimerkik­si 1000 vuot­ta sit­ten viikin­git eliv­ät Grön­lan­nis­sa maitokar­jat­aloudessa. Tätä läm­pö­jak­soa ei kukaan ole pystynyt selittämään!

    4) Ilmas­toon vaikut­tavista tun­ne­tu­is­takin tek­i­jöistä on ole­mas­sa ver­rat­tain lyhy­taikaisia ja kyseenalaisi­akin mit­tauk­sia: Merien läm­pötiloista ja pil­vistä on tuskin mitään pidem­män aikavälin mit­tauk­sia. Ilman pölyp­i­toisuuk­sista ja muiden kuin CO2 kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sista on varsin vähän tietoa. Maan ulkop­uolis­ten tek­i­jöi­den, kuten auringon syk­lit, avaru­us­pö­lyt, yms. ovat melkeim­pä kokon­aan tun­tem­at­to­mia tek­i­jöitä. Eri tek­i­jöi­den ris­tikkäis­vaiku­tuk­set ovat suurelta osin tutkimatta…

    5) Ilmas­ton läm­pen­e­mis-höm­pästä on tul­lut uskon­toon ver­rat­tivis­sa ole­va CO2-liike ja iso busi­ness, jos­ta 10 000 tutk­i­jaa saa leipän­sä. Lisäk­si poli­itikot ja lob­bar­it ovat pan­neet likaisen lusikkansa sop­paan. Tässä menos­sa ei rehellisil­lä tutk­i­joil­la ole juurikaan sanan sijaa.

    6) Vaik­ka asia on vielä em. syistä paljolti epä­selvä, CO2-usko­vaiset ovat jo kiire­hti­neet tuomit­se­maan pahan ihmisen ilmas­ton­läm­pen­e­misen pääsyylliseksi.

    7) Suurel­la toden­näköisyy­del­lä tämä CO2-hömp­pä pal­jas­tuu pian tiede­his­to­ri­an suurim­mak­si ja kalleim­mak­si huijaukseksi.
    Tätä voi ver­ra­ta esimerkik­si siihen, että takavu­osi­na “tiedey­hteisö” oli 100-var­ma siitä, että vat­sa­haa­va oli leikat­ta­va, joka oli kirurgeille hyvä busi­ness. Mon­en vuo­den ajan oli kuitenkin jo selvää, että vat­sa­haa­van aiheut­ti heli­co-tyypin bak­teeri, johon tehosi antibioot­ti. Siitä ei kuitenkaan saanut puhua…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la ei ole varaa hömppään

    Lue aluk­si tämä kirja:

    http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TUOTE=94

    Vastaa

24. Kyl­lä sitä läm­pöä on tässä jo odotel­tukin, mut­ta viimeinkin taitaa tulla!

    Vastaa

25. Ylessä on erikoinen klik­ki toimit­ta­jia, joiden tarkoituk­se­na on kyseenalais­taa tieteen saavu­tuk­sia. Mil­loin joku MOT-toimit­ta­ja ilmoit­taa, että masen­nus­lääk­keet ovat tehot­to­mia, mil­loin A‑studion toimit­ta­ja ker­too, että ilmas­to ei läm­pene. Suurin osa Ylen toimit­ta­jis­takin var­maan pud­is­telee päätään ja ihmettelee, mik­si tämä tietämätön ja asen­teelli­nen anti-intel­li­gentsia pääsee levit­tämään vahin­gol­lista pro­pa­gan­daansa verovaroilla.

    Ylel­lä on paljon laadukkai­ta toimit­ta­jia ja ohjelmia, jot­ka valitet­tavasti jäävät näi­den skibent­tien nol­la­suori­tusten var­joon. Jospa Yle aloit­taisi säästön­sä MOT:sta ja ajankohtaistoimituksista?

    Kan­natan sanan­va­paut­ta ja raju­jenkin väit­tei­den esit­tämistä, jos niiden taakse on esit­tää fak­to­ja. Sen sijaan inhoan sel­l­aista jour­nal­is­mia, jos­sa yhden kiis­tanalaisen tutk­i­jan kom­menteista tehdään totu­us ja jos­sa tieteel­liset fak­tat esitetään suure­na salaliittona.

    Vastaa

26. Lau­ri Kumpu­lainen: Ihmisen aiheut­ta­ma muu­tos on nopeampi, kuin luon­non aiheut­ta­ma muutos.

    Mil­loinka­han tämä nopeampi muu­tos olisi sit­ten alka­mas­sa? Tois­taisek­si, kun ei ole vielä nähty mitään, mitä ei olisi nähty jo aiem­min.

    Vastaa

27. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Nämä muu­tok­set ovat nopei­ta ja seu­rauk­set voivat olla arvaamattomia.

    Met­sät ovat haavoit­tuvaisia uusille kasvi­taudeille ja tuho­hyön­teisille. Eivätkä puu­la­jit kykene kehit­tämään uusia puo­lus­tuskeino­ja elämän­sä aikana.

    Joo, met­sät häviää, aav­itkot laa­jenevat ja heinäsirkkalau­mat syövät lop­ut… eiku…

    Deserts ‘green­ing’ from ris­ing car­bon diox­ide: Green foliage boost­ed across the world’s arid regions

    Glob­al change: Trees con­tin­ue to grow at a faster rate

    Vastaa

28. Näis­sä aikasar­jois­sa, kuten tämän artikke­linkin alus­sa olevas­sa, on se ongel­ma, että niitä voidaan vali­ta tarkoituk­sen­mukaises­ti. Alun graafi esit­tää vain vuodet 1982 alka­en, jol­loin selvem­pi nousu alkoi. Cher­ry picking ?

    Kuitenkin, ainakin Suomen osalta, ilmas­to kyl­meni 1930-luvul­ta 1970-luvulle asti. Itse asi­as­sa oheisen Syken/Ilmatieteen laitok­sen tilas­ton mukaaan 10 vuo­den liuku­va keskiar­vo olisi lopus­sa jopa laske­va. Siis myös liuku­van keskiar­von ikku­na vaikut­taa tulokseen.

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskilampotila_on_kohonnut_asteen(28550)

    Myös näyt­tää siltä, ettei pohjoinen napa­jäätikkö tänä vuon­na sula mitenkään ennä­tyspi­enek­si ja eteläi­nen jääpeite on läh­es laajimmillaan.

    Vastaa

    1. Kun puhutaan maa­pal­lon keskiläm­pöti­las­ta, jonkin yksit­täisen paikkakuin­nan tai vaikka­pa pienen maan keskiläm­pöti­las­ta ei san­o­ta mitään. Ilmas­ton­muu­tos voi myös viik­len­tää Suomea jopa merkit­tävästi, jos Golf-vir­ta heikkenee.

       Vastaa

29. Sakke:
    Minkälaista on mah­tanut olla auringon säteilyn inten­si­teetin vai­htelu kyseisenä aikana, vas­taaval­la taval­la esitet­tynä? (Siis ei mitat­tuna maan pin­nal­la, vaan riit­tävän kaukana ilmake­hämme, ja mah­dol­lis­ten CO2-vaiku­tusten ulkopuolella.)

    Eri­laisia aikasar­jo­ja joskus itsekin silmäilleenä min­ua ainakin kiin­nos­taisi tietää, miltä näyt­täi­sivät vas­taa­vat sar­jat esim. seu­raav­il­ta ajan­jak­soil­ta: 1952–1984, 1922–1954 jne.? Löy­tyykö vas­taavaa dataa aiem­mil­ta 30 vuo­den ajanjaksoilta?

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/36635/2012nro3.pdf?sequence=1

    Ilmati­eteen­laitos, Heik­ki Nevanlinna.

    Ei ehkä juuri mitä etsit, mut­ta on lukemisen arvoinen.

    Vastaa

30. Olen niin ikään ihme­tel­lyt Ylen tapaa päästää ääneen toimit­ta­jia, joiden tieto on peräisin ilmas­toskep­tikko­jen blo­geista ja joiden pää­tarkoi­tus on lytätä tutk­i­jat, hämärtää fak­tat ja tar­jo­ta tiedon sijas­ta enem­män tai vähem­män puh­das­ta huuhaata. 

    Jour­nal­is­tis­es­ta uro­teosta tuskin on kyse. 

    Onko kyse sit­ten viih­teestä ja toimittajien/toimituksen saa­mas­ta mieli­hyvästä, kun taas vas­takkaiset osa­puo­let saadaan nokit­ta­maan toisi­aan. Jos taas val­i­t­ul­la asen­teel­lisel­la näkökul­mak­si halu­taan osoit­taa, että moni­ar­voinen ääni on Ylessäkin mah­dol­lista, niin ei voi kuin ihme­tel­lä jos se tapah­tuu fak­to­jen ja jour­nal­is­tisen laadun kustannuksella.

    Kyl­lä totis­es­ti tässä on hukat­tu vuosikym­men ellei kaksikin!

    Vastaa

31. Coun­try­boy: Kasvun kiihtymiseen ei sinän­sä tarvi­ta läm­pen­e­mistä, pelkkä ilman hiil­iok­sidip­i­toisu­u­den nousem­i­nen nos­taa selvästi met­sän kasvunopeutta.

    Pait­si, että lisään­tynyt hiilid­iok­sidin määrä heiken­tää puiden ravin­netas­apain­oa ja voi jopa heiken­tää kasvua, jos ero kas­vaa liian suureksi.

    Vastaa

32. Poth1ue1: Joo, met­sät häviää, aav­itkot laa­jenevat ja heinäsirkkalau­mat syövät lop­ut… eiku…

    Met­sät häviävät, kos­ka ihmiset hakkaa­vat niitä enem­män kuin ne kas­va­vat. Se aiheut­taa aavikoi­tu­mista. Suomes­sa met­sät kas­va­vat enem­män kuin niitä hakataan, mut­ta globaal­isti asia on päinvastoin.

    Vastaa

33. Sep­po Korp­poo: Ilmas­ton läm­pen­e­mis-höm­pästä on tul­lut uskon­toon ver­rat­tivis­sa ole­va CO2-liike ja iso busi­ness, jos­ta 10 000 tutk­i­jaa saa leipänsä.

    Kan­nat­taaa muuten liit­toutua niiden 10 000 tutk­i­jan kanssa. Ne ovat siis niin hyviä lob­baa­maan, että vastapuolel­la ole­vat kymmenet mijloonat fos­si­il­i­sista polt­toaineista leipän­sä saa­vat ihmiset ja kymmenet val­tiot ovat ihan kädet­tömiä sitä vastaan…

    Vastaa

34. Sirk­ka-Liisa: Olen niin ikään ihme­tel­lyt Ylen tapaa päästää ääneen toimit­ta­jia, joiden tieto on peräisin ilmas­toskep­tikko­jen blo­geista ja joiden pää­tarkoi­tus on lytätä tutk­i­jat, hämärtää fak­tat ja tar­jo­ta tiedon sijas­ta enem­män tai vähem­män puh­das­ta huuhaata.

    Itse ihmette­len miten tutk­i­jat kir­joit­ta­vat julka­isu­ja jot­ka ovat puh­das­ta huuhaa­ta ja joi­ta sit­ten ote­taan IPC­Cn raport­tei­hin, vaik­ka ne vain hämärtävät fak­to­ja ja tar­joa­vat tiedon sijas­ta sat­un­naisko­hi­naa. Vrt lätkä­mailat; IPC­Cn menetelmil­lä saadaan tehtyä lätkä­mailo­ja pelkästä kohi­nas­ta. IPC­Cn menetelmil­lä saadaan saas­tuneen jär­ven poh­ja­mud­ista lätkä­maila ja väitetään että siinä on maa­pal­lon ilmas­to­his­to­ria viimeisen tuhan­nen vuo­den ajal­ta. Ei, en saa palkkaa enkä kor­vaus­ta öljy-enkä hiiliyhtiöiltä.

    Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun puhutaan maa­pal­lon keskiläm­pöti­las­ta, jonkin yksit­täisen paikkakuin­nan tai vaikka­pa pienen maan keskiläm­pöti­las­ta ei san­o­ta mitään. Ilmas­ton­muu­tos voi myös viik­len­tää Suomea jopa merkit­tävästi, jos Golf-vir­ta heikkenee.

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta eikö meil­lä ole aika hyvä käsi­tys Suomen ilmas­tos­ta globaalien läm­pökausien aikana. 

    Ilmas­to­his­to­ri­an perus­teel­la voi päätel­lä, että kun pla­neet­ta on ollut taval­lista lämpimämpi, on Suomes­sa ollut poikkeuk­sel­lisen hyvät kelit. Näin oli esimerkik­si pron­ssikau­den keski­vai­heil­la, jol­loin Suomen met­sät kasvoivat pääasi­as­sa jalopui­ta ja Skan­di­navi­as­sa syn­tyi kukois­ta­va kult­tuuri, jon­ka vaiku­tuk­sia nähti­in Suomes­sa asti. 

    Kun taas on ollut kylmem­pi, Suo­mi on ollut kilo­me­tre­jä pak­sun jään peitossa.Tai jos nyt sivu­ute­taan jääkaudet, globaalit kylmyyskaudet oli­vat silti tuhoisia Suomen väestölle. Esimerk­si pron­ssikausi lop­ul­la väestö näyt­tää kur­jis­tuneen sukupu­u­ton par­taalle. Pienen jääkau­den aikana kansas­ta kuoli huonoim­mil­laan jopa kol­mannes yhdessä vuodessa. kylmään, nälkään ja tauteihin.

    Vastaa

    1. Siitä, mil­laista oli Suomes­sa, ei voi päätel­lä, mil­laista oli Chilessä.

       Vastaa

36. En ymmär­rä ilmas­to­de­nial­istien ajatusmallia.

    Fak­ta on että lab­o­ra­to­rios­sa nos­taa läm­pötilo­ja. Jos emme tei­dä miten ilmas­to käyt­täy­tyy (kuten denial­is­tit väit­tävät) tai tiedämme siitä aivan liian vähän jot­ta voisimme tehdä oikeas­t­aan minkään­laisia joht­päätök­siä (kuten denial­is­tit väit­tävät), niin joudumme otta­maan uomioon että ehkäpä ilmas­to käyt­täy­tyy kuten laborfa­to­ri­omit­tauk­set anta­vat olettaa. 

    Jos ei käyt­täy­dy niin sehän on erit­täin hienoa, mut­ta kuten denial­is­tit suureen ääneen toitot­ta­vat, se selviää hei­dän ajat­telumallil­laan vas­ta kun on jo liian myöhäistä.

    PS jos emme tiedä ilmas­ton käyt­täy­tymisetä oikeas­t­aan yhtään mitään, niin siltikin eri­tyis­es­ti denial­is­tipi­ireis­sä näyt­tää val­lit­se­van ihmeelli­nen yhteisym­mär­rys siitä, että vaik­ka emme tiedä mitään, tiedämme että Venus-ilmiö ei ole mah­dolli­nen. Miten me tämän tiedämme, jos emme ker­ran mitään tiedä ja ilmas­ton on hirvit­tävän mon­imutkainen systeemi?

    Vastaa

37. Sylt­ty:
    Fak­ta on että lab­o­ra­to­rios­sa nos­taa läm­pötilo­ja. Jos emme tei­dä miten ilmas­to käyt­täy­tyy (kuten denial­is­tit väit­tävät) tai tiedämme siitä aivan­li­ian vähän jot­ta voisimme tehdä oikeas­t­aan minkään­laisia joht­päätök­siä (kuten denial­is­tit väit­tävät), niin joudumme otta­maan uomioon että ehkäpä ilmas­to käyt­täy­tyy kuten laborfa­to­ri­omit­tauk­set anta­vat olettaa. 

    Vau! En tien­nytkään, että tiede on edis­tynyt jo niin paljon, että kokon­aista ilmas­toa pystytään mit­taa­maan lab­o­ra­to­rio-olois­sa. Mah­taa olla tutk­i­joil­la aikamoi­set tutkimuskam­miot tätä varten? Mis­sähän täl­laisia mit­tauk­sia on muuten tehty tai raportoitu?

    Jos tarkoituk­se­nasi oli sanoa, että hiilid­iok­sidin absorp­tiospek­tri on mitat­tu lab­o­ra­to­rio-olois­sa, niin tästä on vielä aika pitkä mat­ka fak­taan, että ilmas­to läm­penisi niin-ja-niin paljon tietyl­lä päästö­ta­sol­la. Kukaan ei esim. tiedä onko CO2:n vaiku­tus jo sat­ur­oitunut tai pian sat­ur­oi­tu­mas­sa. Edes IPCC:n käyt­tämä kaa­va CO2:n säteily­pakot­teelle ei perus­tu mihinkään lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­si­in vaan havain­to­jen, proksi­datan, mallinnusten yms. tulok­sista koot­tuun konsensusarvioon.

    Toisaal­ta — mitä sit­ten, jos CO2 toimisikin, niin kuin on oletet­tu? Käytän­nössä CO2-pitoisu­u­den tuplaami­nen esi­te­ol­li­sista ajoista riit­täisi sinän­sä nos­ta­maan läm­pöti­laa vain noin 1°C (kon­sen­sus lie­nee 1,2±0,2 K) ja tämähän ei pitäisi aiheut­taa mitään hätää missään.

    Kaiken lop­un läm­pen­e­misen olete­taan tule­van nk. posi­ti­ivi­sista takaisinkytken­nöistä (jot­ka muiden tietei­den paris­sa kyl­lä tun­netaan negati­ivisi­na — huom. pieni tutus­tu­mi­nen esim. ter­mostaatin toim­intaan avan­nee ehkä asi­aa havain­nol­lis­es­ti…) Näistä takaisinkytken­nöistä — tai edes niiden etumerkeistä — ei sit­ten ole sitäkään var­muut­ta kuin itse CO2:n vaiku­tuk­ses­ta. Suurin osa “posi­ti­ivis­ten” takaisinkytken­tö­jen vaiku­tuk­sista perus­tuu puh­taasti teo­reti­soin­ti­in eri­laisi­in (perus­teet­tomi­in) alkuoletuksiin.

    Jo nyt on nähtävis­sä, että ainakin osa näistä ole­tuk­sista on vääriä, kos­ka todel­li­nen kehi­tys erka­nee yhä voimakkaam­min mallien tulok­sista. Esim. ole­tuk­set voimakkaim­man kasvi­huonekaa­sun, vesi­höyryn pitoisuuk­sien kehi­tyk­ses­tä läm­pen­e­misen myötä ei pidäkään ilmeis­es­ti paikkansa.

    On siis aika turha lähteä läl­lätelemään “denial­is­teille” sil­lä perus­teel­la, että “kaik­ki on lab­o­ra­to­rios­sa mitat­tu” — kos­ka näin ei ole.

    Vastaa

38. Mitä sit­ten?

    Mitä me Suo­ma­laiset voidaan tehdä Aasian kas­vavalle taloudelle, joka vähät välit­tää päästöistä ja Euroop­palai­sista ympäristöstandardeista?
    Päin­vas­toin, Suo­ma­laiset yhtiöt ovat siirtäneet tuotan­toaan sinne.

    Muu­tos­ta ei tule ennenkuin se on pakko. globaalisti.

    Pes­simisti ei pety.

    Vastaa

39. antti: Itse ihmette­len miten tutk­i­jat kir­joit­ta­vat julka­isu­ja jot­ka ovat puh­das­ta huuhaa­ta ja joi­ta sit­ten ote­taan IPC­Cn raport­tei­hin, vaik­ka ne vain hämärtävät fak­to­ja ja tar­joa­vat tiedon sijas­ta sat­un­naisko­hi­naa. Vrt lätkä­mailat; IPC­Cn menetelmil­lä saadaan tehtyä lätkä­mailo­ja pelkästä kohi­nas­ta. IPC­Cn menetelmil­lä saadaan saas­tuneen jär­ven poh­ja­mud­ista lätkä­maila ja väitetään että siinä on maa­pal­lon ilmas­to­his­to­ria viimeisen tuhan­nen vuo­den ajal­ta. Ei, en saa palkkaa enkä kor­vaus­ta öljy-enkä hiiliyhtiöiltä.

    No mut­ta Antti, aina­han voit raa­pustel­la kasaan paperin, jol­la todi­s­tat kaiken tämän huuhaak­si. Sit­ten voitkin men­nä pokaa­maan Nobelin. 

    Se on ilmeisen help­poa, kun kykenet väit­tämään julka­isut ihan puh­taak­si huuhaaksi.

    Vastaa

40. Kalle:
    Ongel­ma on, että tuo­hon aika­janaan tarvi­taan lisää, ennen kuin saadaan arvioitua mitään järke­viä ten­densse­jä. Vii­sisa­taa vuot­ta ei riitä. Viisi­tuhat­ta vuot­takaan ei ole mikään mit­ta ilmas­toa­siois­sa. Lyhin aika­jak­so ollee 50 000 vuot­ta, mitä kan­nat­taa käsitel­lä. Ilmas­to muut­tuu, me emme vain tiedä muu­tok­sen nopeut­ta, muu­tok­sen suun­taa tai sen syitä.

    Huoh. Että odotel­laan nyt ja tutk­i­taan, selvitel­lään ja arvioidaan ja jahkail­laan seu­raa­vat 5000 vuot­ta? Että muut­tuuko se ja mil­lä taval­la ja vaikut­taako ihmi­nen siihen aukot­tomasti vai ei? 

    Use­at tun­tu­vat uno­hta­van mik­si tämä asia on ajanko­htainen. Ihmis­ten takia. Jos meil­lä ihmisil­lä on kur­jaa parin vuosikymme­nen kulut­tua, ei paljon lohdu­ta tietää, että kyl­lä se siitä viiden tuhan­nen vuo­den kulut­tua tasaan­tuu. Tai että “aina­han se ilmas­to on muut­tunut maa­pal­lon historiassa”. 

    Toki voi aina speku­loi­da geol­o­gisil­la mit­takaavoil­la (mikä toki on pla­neet­tamme his­to­ri­aa ja tule­vaisu­ut­ta ajatellen oleel­lista), mut­ta ihmisille on tärkeää saa­da ruokaa, vet­tä ja koti.

    Mon­et saa bar­rikadeille jo aika paljon pienem­mätkin asiat…

    Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä, mil­laista oli Suomes­sa, ei voi päätel­lä, mil­laista oli Chilessä.

    Näin se kaiken jär­jen mukaan on. Mut­ta IPCC perus­taa eteläisen pal­lon­puoliskon läm­pöti­lahis­to­ri­an kes­ki-Suomes­sa sijait­se­van Kort­ta­jär­ven pohjista kairat­tui­hin näytteisiin.

    Vastaa

42. Oikeis­tode­mari: Mil­loin joku MOT-toimit­ta­ja ilmoit­taa, että masen­nus­lääk­keet ovat tehot­to­mia, mil­loin A‑studion toimit­ta­ja ker­too, että ilmas­to ei lämpene.

    Masen­nus­lääkkei­den hyö­ty lievis­sä ja keski­vaikeis­sa masen­nuk­sis­sa on laa­jalti kyseenalais­tet­tu. Kri­ti­ik­ki ei perus­tu pelkästään toimit­ta­jan valikoivaan tulkintaan.

    Vastaa

43. Poth1ue1: Silmä on monas­ti vähän huono analysoimaan aikasar­jo­ja luotet­tavasti. Onnek­si asi­as­ta ei tarvitse kiivail­la, kos­ka aiheesta on julka­istu aivan viime aikoina kun­nol­lisia ana­lyy­se­jakin, esim.:

    Meil­lä on datan kanssa kak­si perusongelmaa:

    1. data on maanti­eteel­lis­es­ti har­vaa (lähin­nä epä­ta­sais­es­ti jakau­tunei­ta pin­ta­havain­to­ja ja satelliittihavaintoja)

    2. van­haa dataa on vielä surkeam­min saatavilla

    Jos kat­so­taan vaikka­pa Osmon näyt­tämää käyrää, sitä voidaan perustel­lusti kri­ti­soi­da kahdes­ta asi­as­ta. Ei ole mitään takei­ta, että annetut läm­pöti­lat ovat oikein (johtuen har­vas­ta havain­toverkos­ta). Lisäk­si aika­jänne on niin lyhyt, että muu­tok­set voivat aivan hyvin olla sys­teemin nor­maalia heilahtelua.

    Jälkim­mäi­nen on varsin tehokas argu­men­toin­nin joukko­tuhoase, jos siihen lisätään se, että moni ilmas­tolli­nen ilmiö näyt­tää nou­dat­ta­van 1/f ‑kohi­naa (“vaalean­punainen kohi­na”, “-3dB/oktaavi”). Sig­naalinkäsit­te­lyä ja mit­taustekni­ikkaa vähän enem­män oppi­neet tun­te­vat 1/f‑kirouksen: siitä on vaikea päästä eroon, eikä sen syn­tymekanis­mi ole yleen­sä tunnettu.

    Voin aivan hyvin väit­tää, että Osmon data on alipäästö­suo­datet­tua (vuosikeskiar­vois­t­a­mi­nen) 1/f ‑kohi­naa. Asia on help­po vali­doi­da tekemäl­lä sopi­va 1/f ‑kohi­na ja leikkimäl­lä suo­datuk­sel­la. Sieltä saa vaik­ka tuon näköistä jälkeä.

    Datan hataru­u­den vuok­si siitä vähästä yritetään saa­da mah­dol­lisim­man paljon irti tekemäl­lä jotain ole­tuk­sia. Lop­putu­lok­sen hyvyys riip­puu olen­nais­es­ti ole­tusten paikkansapitävyydestä.

    Tästä syys­tä läm­pöti­la­datas­ta voidaan perustel­lusti tehdä suuri määrä eri­laisia tulk­in­to­ja. Mitään lop­ullista totu­ut­ta ei syn­ny yhden artikke­lin perus­teel­la, mut­ta toki tilanne sel­ve­nee koko ajan datan ja ole­tuk­si­in liit­tyvän ymmär­ryk­sen lisääntyessä.

    (Asiantun­te­muk­seni ei riitä arvioimaan linkkaa­masi artikke­lin validi­teet­tia sel­l­aise­naan. Kiin­nitän kuitenkin aika vah­vasti huomio­ta siitä, että se on julka­istu open access ‑julka­is­us­sa. Yleen­sä niin käy siinä vai­heessa, kun artikke­li ei muille kelpaa.)

    Ylläol­e­va ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että data olisi hyödytön­tä. Se tarkoit­taa sitä, että tieteel­lisen keskustelun pitää keskit­tyä niihin ole­tuk­si­in, joi­ta dataa analysoitaes­sa tehdään. Pelkkien numeroiden poh­jal­ta on vaikea sanoa pitävästi, että ilmas­to on lämmennyt/lämpenee, ja vielä vaikeam­paa on sanoa, että se ei ole lämmennyt/lämpene.

    Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä, mil­laista oli Suomes­sa, ei voi päätel­lä, mil­laista oli Chilessä.

    Ei voi, ei, mut­ta Suomen ilmas­tos­ta voi. Sik­si en pidä Golf-vir­ran hidas­tu­mista kovin merkit­tävänä riskinä.

    Luin juuri, muuten, Nate Sil­verin suo­ras­taan eri­no­maisen (vaik­ka liian pitkän) The Sig­nal and the Noisen. Eri­no­maisu­us voi tosin johtua siitä, että en ennen kir­jan lukemista tien­nyt bayeslais­es­tä toden­näköisyy­destä kuin perus­pe­ri­aat­teen ja senkin hatarasti. 

    Joka tapauk­ses­sa kir­jas­ta tuli mieleen, että pitäisi vih­doin perus­taa ilmas­to­muu­tok­sen pre­dic­tion mar­ket eli prog­noosi­markki­nat vai mitä se on suomek­si. Sil­ver ei tosin ehdoit­ta sel­l­aisia kan­na­ta, mut­ta bayeslainen perus­pe­ri­aate kuitenkin toteu­tu­isi: jos luulet tietäväsi parem­min, lyö vetoa tai vaikene. 

    Googlaa­mal­la selviää, että sel­l­aista on ehdotel­tu vuosikaudet ja asi­as­ta on kir­joitet­tu tieteel­lisiä artikkele­ja. Mut­ta aikaan ei ole saatu käsit­tääk­seni mitään.

    Mitkähän voimat sitä vastustavat?

    Vastaa

45. Yksi ongel­ma on myös se, että ihmiset eivät tun­nu hah­mot­ta­van mikä “mallien” epis­te­mologi­nen tehtävä on. Malli on abstrak­tio; abstrak­tio tarkoit­taa yksinker­tais­tus­ta, jos­sa on jätet­ty jotakin epäolen­naista tai vähämerk­i­tyk­sel­listä pois, so. abstrahoitu. 

    Abstrak­tio on vaikeaa sil­loin kun kyse on takaisinkytken­nöistä. Näitä on todel­lakin ilmas­tossa; pääl­lim­mäisenä skep­tikko­jen lem­pi­lap­si eli pil­vien vaiku­tus. Lyhyesti: Läm­pen­e­m­i­nen lisää hai­h­tu­mista, hai­h­tu­mi­nen lisää pil­visyyt­tä, pil­vet vaikut­ta­vat, niin, tarkalleenot­taen miten, se vähän riip­puu. Tästä takaisinkytken­nän ker­toimes­ta on erim­ielisyyt­tä; jos se on yli 1, niin Venus-ske­naar­i­o­ta kohden men­nään herkästi, jos se on alle 1, niin teo­ri­as­sa läm­pen­e­m­i­nen tasoit­tuu jollekin tasolle, joka riip­puu ker­toimen suu­ru­ud­es­ta, vaik­ka hiilid­iok­sidia lykät­täisi­in ilmake­hään kuin­ka paljon. 

    Non­i­in, yksi skep­tikoiden väit­teistä joka tässä on, on että se ker­roin on melkein var­masti hyvin pieni, ja mallit jot­ka arvioi­vat läm­pöti­lan nousun kovin suurek­si, perus­tu­vat isom­malle ker­toimelle. — Tähän väli­in siis huo­mau­tus, että tämä(kin) on äärim­mäisen rank­ka yksinker­tais­tus joka ei todel­lakaan tee oikeut­ta aiheelle, tarkoi­tus on osoit­taa argu­ment­tien yleinen muoto.

    Tälle väit­teelle voi olla näyt­töä, mut­ta olen­naisil­ta osin näyt­tö on heikom­paa kuin näyt­tö hiilid­iok­sidin läm­mit­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Kiista kos­kee siis (kiltisti tulkit­tuna) sitä, miten paljon ilmas­tom­a­lleis­sa on lupa abstra­hoi­da ja mil­lä tavoin, ja edelleen väit­tää että saadul­la ennus­teel­la on sel­l­aista arvoa että sen perus­teel­la voidaan esit­tää päästövähennyksiä. 

    Yksi ongel­ma, joka ruokkii “skep­tikoiden” argu­ment­te­ja, on toisel­la puolen aitaa tapah­tu­va cher­ry pick­ing ja alarmisti­nen retori­ik­ka. Tämä on ihan nor­maali psykologi­nen ilmiö, eli kun havaitun todel­lisu­u­den ja koh­datun retori­ikan välil­lä on ris­tiri­ita, niin ihmi­nen joka on epälu­u­loinen, kor­jaa näke­myk­siään enem­män pois­päin retori­ikas­ta. Eli kun puhutaan Venus-ske­naar­i­oista — jot­ka ovat äärim­mäisen epä­to­den­näköisiä ja joka tapauk­ses­sa tuhan­sien vuosien päässä nykyti­lanteesta vaik­ka mikä olisi — tavalli­nen kansalainen pitää tätä aivan huuhaana: Talvi tulee joka vuosi, on pakkasaa­mu­ja kesäku­us­sa ja rankko­ja lumimyrskyjä tam­miku­us­sa. Kun lumi­la­pi­on kanssa heiluu niin ei usko, että mitään läm­pen­e­mistä tapah­tuu. Täl­lä ei ole mitään tekemistä “toden” ja “epä­to­den” kanssa, vaan se on tapa jol­la ihmiset muo­dosta­vat usko­muk­sia siitä miten maail­ma makaa. Epälu­u­loiset ihmiset kiistävät “viral­lisen” tiedon kuitenkin, ja tästä on todis­teena se että peri­aat­teessa kli­inisessä mielessä nor­maalit ihmiset (no, asi­as­ta voidaan olla mon­taa mieltä) luke­vat ja vieläpä otta­vat tosiss­saan jotain mag­neet­ti­me­di­an jut­tu­ja. Meil­lä on kansane­dus­ta­jia jot­ka ovat huolis­saan sähköal­ler­gias­ta ja jot­ka kan­nat­ta­vat home­opa­ti­aa. Jne. 

    Ihmiset nyt vaan muo­dosta­vat mon­i­naisia usko­muk­sia, ja osa kavah­taa kon­sen­sus­ta, ja se on ollut ihmis­ten selviy­tymiselle vält­tämätön­tä. Joskus lei­jona tuleekin kallion vasem­mal­ta puolelta, joskus gasellilau­ma onkin juos­sut etelään, joskus tul­va alka­akin kuukaut­ta aikaisem­min, ja joskus niitä myrkyl­lis­inä ja kiel­let­ty­inä pidet­tyjä eläim­iä syömäl­lä on pysynyt hengis­sä. Olisi kum­mallista jos kaik­ki hyväksy­i­sivät ylipäätään minkään sel­l­aisen teo­ri­an jon­ka hyväksymi­nen vaatii vähänkään enem­män pere­htymistä, tai jolle voi kehit­tää uskot­ta­van vai­h­toe­htoisen teo­ri­an hie­man muut­ta­mal­la lähtöko­htia. Etenkin, jos sen teo­ri­an anta­ma ennuste on jotain mitä ei voi suo­raan henkilöko­htaisel­la koke­muk­sel­la vahvistaa.

    Vastaa

46. Sylt­ty: Fak­ta on että lab­o­ra­to­rios­sa nos­taa läm­pötilo­ja. Jos emme tei­dä miten ilmas­to käyt­täy­tyy (kuten denial­is­tit väit­tävät) tai tiedämme siitä aivan liian vähän jot­ta voisimme tehdä oikeas­t­aan minkään­laisia joht­päätök­siä (kuten denial­is­tit väittävät),

    Sivistyneil­lä ilmas­toskep­tikoil­la kyl­lä mielestäni on ihan point­ti. Vaik­ka CO2:n vaiku­tuk­ses­ta säteily­tas­apain­oon ei ole suur­ta erim­ielisyyt­tä, oleel­lisia maan pin­taläm­pöti­lan kannal­ta ovat takaisinkytken­nät ja hyvin mon­imutkaiset läm­mönkul­je­tus­mekanis­mit, esimerkik­si meris­sä tapah­tu­va tur­bu­lent­ti sekoi­tus. Peri­aat­teel­lisel­la tasol­la mekanis­mit saat­ta­vat olla mallinnet­tavis­sa (tai saat­ta­vat olla olemat­ta), mut­ta on hyvä kysymys ovatko mallit ennus­tusvoimaisel­la tasol­la jo nyt. Itse en ole juuri seu­ran­nut alaa, joten jätän sen puuhan ammat­ti­laisille ja luotan heihin.

    Lab­o­ra­to­rios­sa kaik­ki (tai enim­mät) osatek­i­jät sisältävää kasvi­huoneilmiö-koet­ta ei voi tehdä, kos­ka osamekanis­mit eivät skaalaudu — koe olisi pakko tehdä täysimit­takaavaisel­la mallil­la. Siitä huoli­mat­ta ilmas­ton käyt­täy­tymis­es­tä ymmär­retään enem­män kuin ‘ei mitään’. 

    Mut­ta niinkuin vih­jaat, nykyti­lanteessa on pakko har­ras­taa ‘päätök­sen­tekoa epä­var­muu­den val­lites­sa’. Han­kalaa on sekin,koska kyseessä ovat suuret taloudel­liset arvot, kallis­tui vaa­ka sit­ten kumpaan suun­taan hyvänsä.

    Vastaa

47. Tästä huoli­mat­ta vihreät kat­e­goris­es­ti kieltäy­tyvät hyväksymästä sitä ener­giantuotan­to­muo­toa joka mah­dol­lis­taisi merkit­tävät CO2 päästö­jen vähennykset.

    Mik­si ain­oa asia mikä vihre­itä kiin­nos­taa on uusi­u­tu­vien lisäämi­nen, eikä se oleel­lisin, eli päästö­jen vähentäminen?

    Vastaa

48. Lau­ri Kumpu­lainen: Pait­si, että lisään­tynyt hiilid­iok­sidin määrä heiken­tää puiden ravin­netas­apain­oa ja voi jopa heiken­tää kasvua, jos ero kas­vaa liian suureksi.

    Eipäs nyt olla niin negati­ivisia ja aina peloitel­la. Eipä ole heiken­tänyt Suomes­sa, vaan met­sä­varan­not kas­va­vat tääl­lä. Muu­ta­man vuo­den takaisen Lapin met­siä koske­van näyt­te­lyn mukaan kasvun kiihtymi­nen joh­tui ensi sijas­sa nousseesta CO2-pitoisu­ud­es­ta, ei niinkään läm­pen­e­mis­es­tä (Sodankylässä vain +0,1 C/100v.). Ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den nos­t­a­mi­nen (“ilmalan­noi­tus”) on van­has­taan tun­net­tu kasvi­huonevil­jeli­jöi­den joukossa.

    Vastaa

49. Poth1ue1: Vau! En tien­nytkään, että tiede on edis­tynyt jo niin paljon, että kokon­aista ilmas­toa pystytään mit­taa­maan lab­o­ra­to­rio-olois­sa. Mah­taa olla tutk­i­joil­la aikamoi­set tutkimuskam­miot tätä varten? Mis­sähän täl­laisia mit­tauk­sia on muuten tehty tai raportoitu?

    Jos tarkoituk­se­nasi oli sanoa, että hiilid­iok­sidin absorp­tiospek­tri on mitat­tu lab­o­ra­to­rio-olois­sa, niin tästä on vielä aika pitkä mat­ka fak­taan, että ilmas­to läm­penisi niin-ja-niin paljon tietyl­lä päästö­ta­sol­la. Kukaan ei esim. tiedä onko CO2:n vaiku­tus jo sat­ur­oitunut tai pian sat­ur­oi­tu­mas­sa. Edes IPCC:n käyt­tämä kaa­va CO2:n säteily­pakot­teelle ei perus­tu mihinkään lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­si­in vaan havain­to­jen, proksi­datan, mallinnusten yms. tulok­sista koot­tuun konsensusarvioon.

    Toisaal­ta – mitä sit­ten, jos CO2 toimisikin, niin kuin on oletet­tu? Käytän­nössä CO2-pitoisu­u­den tuplaami­nen esi­te­ol­li­sista ajoista riit­täisi sinän­sä nos­ta­maan läm­pöti­laa vain noin 1°C (kon­sen­sus lie­nee 1,2±0,2 K) ja tämähän ei pitäisi aiheut­taa mitään hätää missään.

    Kaiken lop­un läm­pen­e­misen olete­taan tule­van nk. posi­ti­ivi­sista takaisinkytken­nöistä (jot­ka muiden tietei­den paris­sa kyl­lä tun­netaan negati­ivisi­na – huom. pieni tutus­tu­mi­nen esim. ter­mostaatin toim­intaan avan­nee ehkä asi­aa havain­nol­lis­es­ti…) Näistä takaisinkytken­nöistä – tai edes niiden etumerkeistä – ei sit­ten ole sitäkään var­muut­ta kuin itse CO2:n vaiku­tuk­ses­ta. Suurin osa “posi­ti­ivis­ten” takaisinkytken­tö­jen vaiku­tuk­sista perus­tuu puh­taasti teo­reti­soin­ti­in eri­laisi­in (perus­teet­tomi­in) alkuoletuksiin.

    Jo nyt on nähtävis­sä, että ainakin osa näistä ole­tuk­sista on vääriä, kos­ka todel­li­nen kehi­tys erka­nee yhä voimakkaam­min mallien tulok­sista. Esim. ole­tuk­set voimakkaim­man kasvi­huonekaa­sun, vesi­höyryn pitoisuuk­sien kehi­tyk­ses­tä läm­pen­e­misen myötä ei pidäkään ilmeis­es­ti paikkansa.

    On siis aika turha lähteä läl­lätelemään “denial­is­teille” sil­lä perus­teel­la, että “kaik­ki on lab­o­ra­to­rios­sa mitat­tu” – kos­ka näin ei ole.

    Niin todel­la pelkkä CO2-pitoisu­u­den kaksinker­tais­t­a­mi­nen nos­taa läm­pöti­laa maa­pal­lol­la noin 1 C. Sen lisäk­si ns. spek­trin kyl­lästymisilmiö vaikut­taa niin, että seu­raa­va sama ppm-lisäys ei aiheuta yhtä suur­ta läm­pen­e­mistä. Nämä ovat mitä tiedämme fysi­ikan lakien perus­teel­la CO2:n suorista vaikutuksia. 

    Sit­ten tule­vat ne vaikeam­min mallinnet­ta­vat asi­at, kuten mah­dolli­nen pil­visyy­den lisään­tymi­nen ja sen vaiku­tuk­sen suu­ru­us. Edes tämän vaiku­tuk­sen etumerk­istä ei olla täysin varmoja.

    Satel­li­it­timit­tauk­set näyt­tävät noin 0,15 C/10 vuot­ta läm­pen­e­mistrendiä. En ole tark­istanut aivan viimeistä dataa, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee tämä.

    Vastaa

50. Oikeis­tode­mari:
    Ylessä on erikoinen klik­ki toimit­ta­jia, joiden tarkoituk­se­na on kyseenalais­taa tieteen saavu­tuk­sia. Mil­loin joku MOT-toimit­ta­ja ilmoit­taa, että masen­nus­lääk­keet ovat tehot­to­mia, mil­loin A‑studion toimit­ta­ja ker­too, että ilmas­to ei läm­pene. Suurin osa Ylen toimit­ta­jis­takin var­maan pud­is­telee päätään ja ihmettelee, mik­si tämä tietämätön ja asen­teelli­nen anti-intel­li­gentsia pääsee levit­tämään vahin­gol­lista pro­pa­gan­daansa verovaroilla.

    Ylen ja asiao­hjelmien tila olisi aivan oman keskustelun paik­ka. Vain pin­taa raa­pais­taan, eikä 10:ssä min­uutis­sa muu­ta ehdikään. Näin eri­tyis­es­ti tv:n puolel­la. Radios­sa on aikaa pitem­millekin kokonaisuuksille.Se on hienoa, kun saa­vat niinkin paljon aikaan resurs­seil­la, joi­ta taas ollaan leikkaamassa.

    Ulko­maan kir­jeen­vai­h­ta­jia oli ennen muinoin hyv­inä aikoina enem­män kuin nykyään. EU:sta kai rapor­toi vain yksi toimit­ta­ja. Ehkä sekin leikataan säästämiseksi.Joskus Oli myös muis­taak­seni tiedetoimittajia.

    Joku kuningasku­lut­ta­jao­hjel­man pikat­esti on kait otet­ta­va kepeänä ruudun­täyt­teenä. Ei niistä juuri muu­ta iloa ole.

    Nyky­isille toimit­ta­jille on annet­ta­va anteek­si, että he eivät aina ole luon­non­ti­eteel­lis­teknisi­in asioi­hin pere­htyneitä. he yrit­tävät var­maan parhaansa human­is­tik­oulu­tuk­sen pohjalta.

    Vastaa

51. Coun­try­boy: Niin todel­la pelkkä CO2-pitoisu­u­den kaksinker­tais­t­a­mi­nen nos­taa läm­pöti­laa maa­pal­lol­la noin 1 C. Sen lisäk­si ns. spek­trin kyl­lästymisilmiö vaikut­taa niin, että seu­raa­va samappm-lisäys ei aiheuta yhtä suur­ta läm­pen­e­mistä. Nämä ovat mitä tiedämme fysi­ikan lakien perus­teel­la CO2:n suorista vaikutuksia. 

    Sit­ten tule­vat ne vaikeam­min mallinnet­ta­vat asi­at, kuten mah­dolli­nen pil­visyy­den lisään­tymi­nen ja sen vaiku­tuk­sen suu­ru­us. Edes tämän vaiku­tuk­sen etumerk­istä ei olla täysin varmoja.

    Satel­li­it­timit­tauk­set näyt­tävät noin 0,15 C/10 vuot­ta läm­pen­e­mistrendiä. En ole tark­istanut aivan viimeistä dataa, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee tämä.

    Turha väit­te­ly jäisi vähäisem­mäk­si, jos Suomes­sakin puhut­taisi­in ilmas­ton muu­tok­ses­ta eikä pelkästään sen lämpenemisestä.

    Min­ulle riit­tää se, että kasvi­huoneilmiön takia maan pin­nalle (+- muu­ta­ma kilo­metri) jää enem­män ener­giaa, päivän­tasaa­jan tienoille enem­män, navoille vähem­män. Se aiheut­taa pien­tä, epä­ta­saista läm­pöti­lan nousua, mikä käyn­nistää tai vahvis­taa mon­en­laisia muu­tos­ta vas­tus­tavia pros­esse­ja, kuten hai­h­dun­ta, pil­vet, tuulet, merivir­rat. Ilmas­to siis muut­tuu, toi­sis­sa paikois­sa enem­män, toi­sis­sa vähemmän.

    Ilmas­ton muut­tumi­nen aiheut­taa melkoisen täy­teen ahde­tul­la maa­pal­lol­la vääjäämät­tä ongelmia.

    Vastaa

52. Sepi:
    Tästä huoli­mat­ta vihreät kat­e­goris­es­ti kieltäy­tyvät hyväksymästä sitä ener­giantuotan­to­muo­toa joka mah­dol­lis­taisi merkit­tävät CO2 päästö­jen vähennykset.

    Ja mik­seivät vihreät kan­na­ta hiil­i­t­ul­lia tuon­ti­maan ener­gia­rak­en­teen mukaan? Mik­si vain län­si­maid­en teol­lisu­ut­ta kiusataan?

    Toinen asia, joka saa epäilemään vihrei­den sitou­tu­mista CO2-päästö­jen tor­jun­taan, on maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Vähen­nä tässä nyt 0,5 %:n vuo­si­vauhdil­la omia päästöjä, kun Suomen nykyi­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka lisää niitä melkein samaa tah­tia valtakunnallisesti.

    Suo­mi on yksi maail­man hiili-inten­si­ivisimpiä mai­ta asumisen suh­teen. Onko tässä nyt tosi kyseessä vai ei?

    Ter­veisin häm­men­tynyt äänestäjä

    Vastaa

53. Viherinssi: Voin aivan hyvin väit­tää, että Osmon data on alipäästö­suo­datet­tua (vuosikeskiar­vois­t­a­mi­nen) 1/f ‑kohi­naa. Asia on help­po vali­doi­da tekemäl­lä sopi­va 1/f ‑kohi­na ja leikkimäl­lä suo­datuk­sel­la. Sieltä saa vaik­ka tuon näköistä jälkeä.

    Täl­laista leikkiä onkin jo harrastettu:

    Roe, Feed­backs, Timescales, and See­ing Red

    Muis­taak­seni tuos­sa osoitet­ti­in se, että jos ilmas­to­jär­jestelmässä on posi­ti­ivisia takaisinkytken­töjä, jot­ka vaikut­ta­vat viiveel­lä (esim. meret), niin seu­rauk­se­na on vääjäämät­tä 1/f ‑kohi­naa. Tämän havin­non avul­la sit­ten luoti­in aikasar­jo­ja, jot­ka muis­tut­ti­vat aivan PDO:ta, jäätikkö­jen vetäy­tymistä ja laa­jemista jne.

    Datan hataru­u­den vuok­si siitä vähästä yritetään saa­da mah­dol­lisim­man paljon irti tekemäl­lä jotain ole­tuk­sia. Lop­putu­lok­sen hyvyys riip­puu olen­nais­es­ti ole­tusten paikkansapitävyydestä.

    Jos­sain vai­heessa tuli vähän kum­ma tunne seu­rates­sa kiivailua siitä, miten GIS­temp sar­ja on huo­mat­tavasti parem­pi kuin HAD­crut, kos­ka ensin­mainit­tu ottaa “huomioon” myös pohjois­t­en napa-aluei­den läm­pen­e­misen. Molem­pi­en poh­jal­la on kuitenkin peri­aat­teessa aika tarkalleen sama data — toises­sa vain har­van havain­toverkon läm­pen­e­m­i­nen levitetään rohkeasti aina 1200 km päähän avomerelle — toises­sa taas tyy­dytään siihen, ettei dataa vain yksinker­tais­es­ti ole.

    Joidenkin mielestä kyse oli kuitenkin ihan aidos­ta havai­tus­ta lämpenemisestä…

    (Asiantun­te­muk­seni ei riitä arvioimaan linkkaa­masi artikke­lin validi­teet­tia sel­l­aise­naan. Kiin­nitän kuitenkin aika vah­vasti huomio­ta siitä, että se on julka­istu open access ‑julka­is­us­sa. Yleen­sä niin käy siinä vai­heessa, kun artikke­li ei muille kelpaa.)

    No, mikäli McK­itricki­in on luot­ta­mi­nen, niin “lätkä­jen­gin” pal-review ‑piiri estää hänen paperei­den­sa julka­isun kun­nol­li­sis­sa lehdis­sä. Tämän voisi tietysti hel­posti kui­tata höyrähtäneen pölvästin salali­it­to­te­o­reti­soin­niksi, mut­ta jokun ver­ran asi­aa seu­ran­neena jutus­sa on kyl­lä ollut monia sel­l­aisia kään­teitä, joi­ta ei ihan olisi valmis pitämään nor­maali­in aka­teemiseen julka­isukäytän­töön kuuluvina.

    Kuitenkin selkein todiste kulissien takaises­ta sodas­ta lie­nee kuitenkin se, että use­at aka­teemis­ten julka­isu­jen toimit­ta­jat tai jopa pää­toimit­ta­jat ovat joutuneet ajo­jahdin kohteek­si, jos ovat päästäneet läpi “kon­sen­suk­sen vas­taisia” artikkelei­ta. Onpa joillekin jopa hom­mat­tu potkut ja pidet­ty huol­ta siitä, että aka­teem­i­nen ura päät­tyy samal­la siihen.

    Ylläol­e­va ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että data olisi hyödytön­tä. Se tarkoit­taa sitä, että tieteel­lisen keskustelun pitää keskit­tyä niihin ole­tuk­si­in, joi­ta dataa analysoitaes­sa tehdään. Pelkkien numeroiden poh­jal­ta on vaikea sanoa pitävästi, että ilmas­to on lämmennyt/lämpenee, ja vielä vaikeam­paa on sanoa, että se ei ole lämmennyt/lämpene.

    No, eipä tästä ole vielä niin hirveän pitkää aikaa, kun läm­pöti­lan ja CO2-pitoisu­u­den tasa­tahtista nousua main­os­tet­ti­in kaikkein varmim­pana merkkinä teo­ri­oiden oikeellisuudesta…

    Toisek­seen, vaik­ka luvuista on vaikea sanoa mitään kovinkaan luotet­tavaa mil­lään järkevil­lä virhe­mar­gin­aaleil­la, niin aina kun näitä läm­pen­e­misväit­teitä esitel­lään käyrien kera, on ihan perustel­tua muis­tut­taa, että asian voi hyvinkin perustel­lusti tulki­ta muil­lain tavoilla.

    Vastaa

54. Mikko Kivi­ran­ta:
    Lab­o­ra­to­rios­sa kaik­ki (tai enim­mät) osatek­i­jät sisältävää kasvi­huoneilmiö-koet­ta ei voi tehdä, kos­ka osamekanis­mit eivät skaalaudu – koe olisi pakko tehdä täysimit­takaavaisel­la mallilla. 

    Mut­ta kun se on tehty läm­pen­e­misen palautekytken­tö­jen osalta! Eemin läm­pökaudel­la ja hyvin toden­näköis­es­ti use­am­mal­la muul­lakin aiem­mal­la inter­glasi­aalil­la, jot­ka oli­vat omaamme selvästi lämpimämpiä (ehkä myös holoseen­imme mak­simis­sa), tuhan­sia vuosia kestäneil­lä aikakausil­la, jot­ka oli­vat ainakin yhtä lämpim­iä tai selvästi lämpimämpiäkin kuin mik­si arvioidaan CO2:n tuplaan­tu­misen vaiku­tus, eli, myös IPCC:n arvios­sa, n. +1C(+luonnollinen vai­htelu) esi­te­ol­liseen aikaan nähden.

    Nämä men­neet läm­pökaudet ovat plan­e­taarisia ‘kokei­ta’ läm­pöti­lan palautekytken­nöistä, pitk­iä ajan­jak­so­ja jol­loin oli lämpimäm­pää kuin taso, minkä nyt, sik­si virheel­lis­es­ti, pelätään voimakkai­ta posi­ti­ivisia palautekytken­töjä laukai­se­van. Tässä samas­sa geol­o­gises­sa ajas­sa, eli koeasetel­ma on myös pätevä. Auringon säteily, man­terei­den sijain­ti, vulka­a­ni­nen toim­inta jne. eivät ole merkit­tävästi muuttuneet.

    Näi­den ‘kokei­den’ tulos on: katas­tro­faalis­es­ti läm­pöti­laa edelleen nos­tavia palautekytken­tä­vaiku­tuk­sia ei ole odotettavissa.

    Täl­lä maail­mal­lamme on edessään usei­ta paljon ilmas­ton­muu­tos­ta vakavampia sosi­aal­isia ja ympäristöl­lisiä ongelmia, ja ilmas­ton­muu­tok­sen pitäisi aset­tua oikealle paikalleen täl­lä asteikol­la. Kuten se aset­tuu taloudel­lis­es­ta pakos­ta. Pari lain­aus­ta Talouselämästä:

    Kiina tuot­ti viime vuon­na 7,2 ton­nia ilmas­toa läm­mit­tävää hiilid­iok­sidia henkeä kohti. EU:ssa luku oli 6,8 tonnia.

    Yhteen­sä Kiinan hiilid­iok­sid­iopäästöt ovat suurem­pia kuin Euroopan union­in ja Yhdys­val­to­jen yhteen­sä, ker­too uusi Glob­al Car­bon Project tutkimus.

    Kiinan osu­us päästöistä on 28 pros­ent­tia, kun Yhdys­val­to­jen osu­us on 14 pros­ent­tia ja EU:n 10 prosenttia.

    Jokainen taho tulee puhu­maan kau­ni­ita ilmas­tosopimuk­ses­ta, mut­ta kukaan, ei kukaan tule sitä maksamaan. 

    Denial­istin huutelu on aivan yhtä tyhjän kanssa. Pelkkää iden­ti­teetil­listä moraali­pat­sastelua “olen parem­pi ihmi­nen kuin type­rä ja kier­outunut denial­isti”. Yhtäkään rak­en­tavaa ehdo­tus­ta ei Osmol­ta (tilas­toti­eteil­i­jältä, talousosaa­jal­ta ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vuosikym­meniä huolestuneelta) tai muil­ta vihreiltä ole siitä nähty, miten Suo­mi ja maail­ma voisi­vat päästöjään real­is­tis­es­ti vähen­tää ja miten niiden vähen­tämis­es­tä sopia. Ei hänel­lä, tai vihreäl­lä liik­keel­lä ylipään­sä ole tar­jo­ta yhtään mitään konkreet­tisia vas­tauk­sia. Kiinan päästöt ovat kas­va­neet jo nyt enem­män kuin he vuon­na 2000 kuvit­te­liv­at niiden kas­va­van vuo­teen 2050 mennessä.
    Mut­ta sil­lä ei ole ollut minkään­laista ilmastopoli­it­tista tai ilmas­to­taloudel­lista teo­reet­tista vaiku­tus­ta. Ydin­voiman takia hal­li­tuk­ses­ta lähtem­i­nen alle­vi­ivaa sitä, mis­tä heille ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on kysymys. Moni heistä tulee oikeasti masen­tu­maan, kun läm­pöti­lat eivät katas­tro­faalis­es­ti nousekaan. Se on kietoutunut aivan liian tiukasti hei­dän iden­ti­teet­ti­in­sä ja maail­man merk­i­tyk­sel­lisenä hah­mot­tamiseen, että niiden on nous­ta­va. Muuten­han denial­is­tit oli­si­vat olleet oike­as­sa, ja se jos mikä olisi kamalaa.

    Jos älykäs ihmi­nen, kuten Osmo, olisi oikeasti ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huolis­saan maail­man suurim­pana ongel­mana, niin hän olisi jo vuosikaudet pyrkinyt epä­toivois­es­ti kehit­telemään malle­ja siitä, miten päästöjä voitaisi­in mah­dol­lisim­man alhaisel­la taloudel­lisel­la, poli­it­tisel­la ja sosi­aalisel­la kyn­nyk­sel­lä alen­taa. Siinä mallis­sa ratio­naalisel­la ihmisel­lä aivan väistämät­tä esi­in­ty­i­sivät ydin­te­knolo­gian kehit­tämiseen panos­t­a­mi­nen ja mm. liuskekaa­sun run­sas hyö­dyn­tämi­nen, kos­ka ne numeeri­sis­sa arviois­sa aut­taisi­vat pienen­tämään päästöjä. Kukaan kym­menistä tuhan­sista vihreistä työ­paikoista ja inno­vati­ivi­sista uusista vihreistä teknolo­gioista vuosikaudet runoil­e­va tai uskon­sa aurinkoen­er­gian skaalau­tu­vu­u­den ja super­gridin sci­ence fic­tioni­in aset­ta­va, ei oikeasti väl­itä CO2-päästö­jen vähentämisestä.

    Vastaa

55. Poth1ue1: Toisek­seen, vaik­ka luvuista on vaikea sanoa mitään kovinkaan luotet­tavaa mil­lään järkevil­lä virhe­mar­gin­aaleil­la, niin aina kun näitä läm­pen­e­misväit­teitä esitel­lään käyrien kera, on ihan perustel­tua muis­tut­taa, että asian voi hyvinkin perustel­lusti tulki­ta muil­lain tavoilla.

    Tuos­ta olen samaa mieltä. Varsinkin pop­u­lar­isoin­ti­vai­heessa dataa käsitel­lään kovin varo­mat­tomasti puolin ja toisin. Infor­maa­tio­teo­ri­aa tai sig­naalinkäsit­te­lyä ymmärtävälle tulee väk­isinkin vähän meri­sairas olo mon­es­ta asi­as­ta, jot­ka kuulem­ma siitä datas­ta näkee selvästi.

    Oma kan­tani asi­aan on se, että meil­lä on selvä perus­mekanis­mi, johon liit­tyy iso joukko eri­laisia epäi­li­neerisia takaisinkytken­tämekanis­me­ja. Näistä mekanis­meista osa tun­netaan, osaa toden­näköis­es­ti ei. Jär­jestelmä voi olla hyvinkin stabi­ili ja kestää mon­en­laista pahoin­pite­lyä — tai sit­ten se voi käyt­täy­tyä hyvinkin epämiellyttävästi.

    En menisi lyömään omaisu­ut­tani vetoa siitä, että ihmi­nen saa muutet­tua ilmas­toa mitenkään radikaalil­la taval­la. Toisaal­ta min­ulle riit­tää se, että tuo­hon tun­tuu ole­van hyvin merkit­tävästi nol­las­ta poikkea­va mah­dol­lisu­us, ja sil­loin kus­tan­nuk­set ovat sekä inhimil­lis­es­ti että taloudel­li­sisti kovin korkeita.

    Nimeno­maan sys­teemin mon­imutkaisu­us ja mallien suuri vai­htelu­väli tekee ainakin min­ut varovaisek­si. Holti­ton päästö­jen jatkami­nen edel­lyt­täisi hyvää var­muut­ta siitä, että sil­lä ei saa­da pahaa aikaan.

    Ja kyl­lä, min­ul­la on myös kotivakuutus.

    Vastaa

56. az: Jos älykäs ihmi­nen, kuten Osmo, olisi oikeasti ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huolis­saan maail­man suurim­pana ongel­mana, niin hän olisi jo vuosikaudet pyrkinyt epä­toivois­es­ti kehit­telemään malle­ja siitä, miten päästöjä voitaisi­in mah­dol­lisim­man alhaisel­la taloudel­lisel­la, poli­it­tisel­la ja sosi­aalisel­la kyn­nyk­sel­lä alentaa. 

    Seu­raa­va pätkä ei liity Osmoon mitenkään, mut­ta tämä lain­aus vain tuo jotain mieleen.

    Päästöjä ei alen­neta, kos­ka siinä on maail­man suurin yhteis­maan ongel­ma. Päästö­jen vähen­tämi­nen on kallista puuhaa; aluk­si vain vähän kallista, sit­ten todel­la kallista. Ketään ei huvi­ta lähteä vähen­tämään päästöjä, kos­ka muutkaan eivät tee.

    Jos olemme aikaansaa­mas­sa merkit­tävästi eli­noloi­himme vaikut­tavaa ilmas­ton­muu­tos­ta, olemme siitä kur­jas­sa tilanteessa, että tietä ulos ei tiede­tä. Kaik­ki tun­netut tavat ovat joko teknis­es­ti, taloudel­lis­es­ti tai poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia. Kyse on liian suurista taloudel­li­sista arvoista.

    On ratkaisu­ja, jois­sa sosi­aa­li­nen, poli­it­ti­nen ja taloudelli­nen kyn­nys on vähem­män korkea kuin toi­sis­sa ratkaisu­is­sa, jois­sa se on vielä korkeampi. Ei ole ratkaisu­ja, jois­sa se olisi siedet­tävä nyky­maail­man mit­ta­pu­ul­la. Asiantun­ti­jat tietävät tämän.

    Jos olisi ole­mas­sa maail­man dik­taat­tori, joka olisi val­is­tunut itse­val­tias, ongel­ma olisi tak­lat­tavis­sa. Nyt tarvit­tavaa yksi­tu­umaisu­ut­ta saadaan toden­näköis­es­ti aikaan vain, jos jotain todel­la ikävää tapah­tuu. Viidenkymme­nen vuo­den päässä ole­vat ongel­mat eivät kiin­nos­ta neljän vuo­den vaalikausilla.

    Har­taasti toivon, että denial­is­tit ovat oike­as­sa. Muuten voi tul­la vähän vaikeaa.

    Vastaa

57. Päästö­jen vähen­tämi­nen on help­poa. Luop­uu autos­ta tai ainakin lopet­taa vapaa-ajal­la ajamisen, syö vähem­män lihaa, asuu ahtaam­min, lopet­taa osta­mas­ta Kiinas­sa tehtyjä turhakkei­ta, matkailee korkein­taan koti­maas­sa ja alkaa har­ras­ta­maan asioi­ta, joi­hin ei tarvi­ta ener­giaa (lenkkeily esimerkik­si). Elämä ei noista toimen­piteistä huonone, päin vastoin.

    Vastaa

58. az: Mut­ta kun se on tehty läm­pen­e­misen palautekytken­tö­jen osalta! Eemin läm­pökaudel­la ja hyvin toden­näköis­es­ti use­am­mal­la muul­lakin aiem­mal­la inter­glasi­aalil­la, jot­ka oli­vat omaamme selvästi lämpimämpiä (ehkä myös holoseen­imme mak­simis­sa), tuhan­sia vuosia kestäneil­lä aikakausilla—-

    Nämä men­neet läm­pökaudet ovat plan­e­taarisia ‘kokei­ta’ läm­pöti­lan palautekytken­nöistä, pitk­iä ajan­jak­so­ja jol­loin oli lämpimäm­pää kuin taso, minkä nyt, sik­si virheel­lis­es­ti, pelätään voimakkai­ta posi­ti­ivisia palautekytken­töjä laukaisevan.

    Näi­hin läm­pökausi­in siir­tymi­nen tuskin tapah­tui alle 100 vuo­den aikake­hyk­sessä? Nykyisessä läm­pen­e­misessä ja aina lähel­lä tas­apain­oa olleessa läm­pen­e­misessä voi olla iso­jakin ero­ja takaisinkytken­nöis­sä. Esimerkkinä kuu­luisa metaaniklatraatti.

    Mis­tä muuten luulet luon­non­his­to­ri­an suurimpi­en ekokatas­trofien, esim. per­mikau­den joukko­tuhon johtuneen?

    Vastaa

59. az:
    Mut­ta kun se on tehty läm­pen­e­misen palautekytken­tö­jen osalta! Eemin läm­pökaudel­la ja hyvin toden­näköis­es­ti use­am­mal­la muul­lakin aiem­mal­la interglasiaalilla…
    Nämä men­neet läm­pökaudet ovat plan­e­taarisia ‘kokei­ta’ läm­pöti­lan palautekytkennöistä…

    Hyvä point­ti, luon­nol­liset kokeet ovat tärkeitä kaikkial­la mis­sä ulkop­uolelta jär­jestet­tyjä, kon­trol­loitu­ja kokei­ta ei voi tehdä — talousti­eteis­sä esimerkiksi.

    Eem-tapauk­ses­sakaan ei maa­pal­losta tul­lut Venus­ta. Muis­tu­tan kuitenkin yhdestä eros­ta nykyti­lanteeseen: jääkausien ja inter­glasi­aalien vuorot­telus­sa (joista Eem-kausi oli yksi), CO2 lie­nee höl­skynyt merista ilmake­hään ja takaisin, mut­ta fos­si­ili­nen hiili oli ja pysyi maan poves­sa. Nykyään ihmiskun­ta on kaivanut esi­in fos­si­ilisen hiilen ja liit­tänyt sen CO2:na mukaan hölskymisleikkiin.

    En itse asi­as­sa tiedä suo­ral­ta kädeltä kuin­ka oleelli­nen lisätek­i­jä fos­si­ili­nen hiili on, täy­tyypä arvioi­da. Jos se ei ole oleelli­nen, Eem-ennakko­ta­paus on sitäkin merkit­tävämpi. Äskeisen käyrän mukaan tosin CO2-pitoisu­us on jo nyt korkeampi kuin se oli Eem-mak­simis­sa, mut­ta se se ei vielä paljoa todista jos tuo CO2 mah­tuu meri­in liukoisu­us­ta­sol­la ei kovin paljoa nykyläm­pöti­lan yläpuolella.

    Vastaa

60. Viherinssi: Päästöjä ei alen­neta, kos­ka siinä on maail­man suurin yhteis­maan ongelma.

    Aamen, täs­mälleen samaa mieltä.

    Vastaa

61. nos:
    alkaa har­ras­ta­maan asioi­ta, joi­hin ei tarvi­ta ener­giaa (lenkkeily esimerkiksi).

    Sano, että vitsailet!

    Vastaa

62. Mikko Kivi­ran­ta: En itse asi­as­sa tiedä suo­ral­ta kädeltä kuin­ka oleelli­nen lisätek­i­jä fos­si­ili­nen hiili on..

    Wikipedi­an mukaan meris­sä on 38 400 giga­ton­nia hiiltä ja nyky­il­make­hässä 720 giga­ton­nia. San­i­ty check: 5 200 000 giga­ton­nin pain­oinen ilmake­hä ja nykyiset 370ppm CO2:ta jos­ta 1/3 hiiltä… OK suun­nilleen täsmää.

    Jääkau­sisyk­leis­sä Eem-kausi mukaan­lukien CO2 on höl­skynyt 100 kilo­vuo­den jak­sois­sa 200ppm ja 250ppm välil­lä (jota on vas­tan­nut läm­pötilo­jen vai­htelu jääkausien ja inte­glasi­aalien välil­lä) merk­it­see että ilmake­hän hiil­imäärä on heilunut 390 giga­ton­nin ja 490 giga­ton­nin välil­lä. Sata giga­ton­nia on siis men­nyt vuoroin meri­in ja bios­fääri­in, vuoroin takaisin ilmakehään.

    Tuo­ta 100 Gt:n ‘luon­nol­lista heilun­taa’ voi suh­teut­taa ihmiskun­nan jo polt­ta­maan 330 giga­ton­ni­in fos­si­ilista hiiltä. Tai fos­si­ilisen hiilen kokon­ais­määrään 4 100 giga­ton­nia, mikäli ihmiskun­ta sen kaiken pistää taivaalle.

    Ei tuo nyt ihan olema­ton potku ole, mil­lä ihmiskun­ta on anta­mas­sa monoa glasi­aal­isyk­lin persauksiin.

    Tuo ei itse asi­as­sa ker­ro koko totu­ut­ta, sil­lä liukoisu­us meri­in ratkaisee kaiken, ja meris­sä kyl­lä riit­tää kap­a­siteet­tia ottaa kaik­ki hiili vas­taan. Pitää tehdä eri lasku…

    Vastaa

63. nos:
    Päästö­jen vähen­tämi­nen on help­poa. Luop­uu autos­ta tai ainakin lopet­taa vapaa-ajal­la ajamisen, syö vähem­män lihaa, asuu ahtaam­min, lopet­taa osta­mas­ta Kiinas­sa tehtyjä turhakkei­ta, matkailee korkein­taan koti­maas­sa ja alkaa har­ras­ta­maan asioi­ta, joi­hin ei tarvi­ta ener­giaa (lenkkeily esimerkik­si). Elämä ei noista toimen­piteistä huonone, päin vastoin.

    Elämän­laatu on sub­jek­ti­ivi­nen asia. Jollekulle mainit­se­masi asi­at voivat olla hyvinkin tärkeitä, toisille ehkä taas eivät. Kuvit­telisin, että jos ylläol­e­vat tun­tu­vat läheisiltä, niitä ihmi­nen jo totetuttaa.

    Ehdot­tamis­tasi muu­tok­sista seu­raa kuitenkin enem­män tai vähem­män suo­rasti kak­si ongelmaa.

    1. Jos päästö­ta­so ale­nee kulu­tus­ta alen­ta­mal­la (kaik­ki nuo mainit­se­masi säästävät myös yksilön raho­ja), markki­na­t­alouden perus­pi­lar­it hor­ju­vat, mikä suis­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan todel­lisi­in vaikeuksiin.

    2. Jos kulu­tus­ta­so ale­nee huo­mat­ta­van paljon, isol­ta joukol­ta ihmisiä lop­pu­vat työt.

    Nämä liit­tyvät toisi­in­sa mut­ta ovat silti itsenäisiä pul­mia. Asioi­ta voi yrit­tää kor­ja­ta, mut­ta lop­putu­los muis­tut­taa erästä laa­jaa yhteiskun­nal­lista kokeilua itäisessä ystävyys­maas­samme. Ei toi­mi ihmisen nykyisel­lä softaversiolla.

    Ahneus, omane­dun­tavoit­telu ja kateus ovat hyvin vahvo­ja inhimil­lisiä voimia. Markki­na­t­alous val­jas­taa ne kehi­tys­tä vetämään, ja vaik­ka tulos ei ole täy­delli­nen, se on paras tähä­nas­ti­sista kokeiluista.

    Tästä syys­tä on parem­pi pyrk­iä ohjaa­maan kulu­tus­ta kuin vähen­tää sitä. Jos kasvi­huonekaa­supäästöt ovat ongel­ma, sit­ten rahaste­taan sil­lä. Lop­putu­los voi hyvinkin sisältää ele­ment­te­jä ylläole­vista asioista, mut­ta markki­na­t­alouden toimivu­us saadaan säästettyä.

    Vastaa

64. Maaseu­tu­lainen: Masen­nus­lääkkei­den hyö­ty lievis­sä ja keski­vaikeis­sa masen­nuk­sis­sa on laa­jalti kyseenalais­tet­tu. Kri­ti­ik­ki ei perus­tu pelkästään toimit­ta­jan valikoivaan tulkintaan.

    Lievien kohdal­la kyl­lä, mut­ta vaka­va-asteiset (joi­hin myös keski­vaikeat lue­taan) käsit­tääk­seni suositel­laan hoidet­tavak­si masen­nus­lääkkei­den ja ter­api­an yhdis­telmäl­lä. Käsit­tääk­seni masen­nus­lääkkeistä on hyö­tyä osalle käyt­täjistä ja osalle ei, ja taustal­la saat­taa olla geneti­ik­ka. Jos lääkkeistä ei ole hyö­tyä, niitä ei tietenkään pidä käyttää.

    En nyt ihan lähtisi kyseenalais­ta­maan (kuten “laa­jat kyseenalais­ta­japi­ir­it” eli osa psykolo­geista) masen­nus­lääkkei­den tehoa, joka kuitenkin on moni­tu­i­sis­sa tutkimuk­sis­sa todis­tet­tu. En vain suos­tu usko­maan salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, joiden mukaan psykolog­it määräi­sivät keski­vaikeaa masen­nus­ta sairas­taville turhia lääkkeitä ja masen­tuneetkin sit­ten vain ter­ve­hty­i­sivät place­bo-vaiku­tuk­ses­ta. Omas­sa lähipi­iris­säni (joka ei ole tieteel­lis­es­ti pätevä otos, sen kyl­lä myön­nän ja tiedän) olen näh­nyt niin mon­ta ihmistä, joille masen­nus­lääk­i­tyk­ses­tä on ollut hyö­tyä, että arvostan uudem­man pol­ven masen­nus­lääkkeitä. Paras olisi, jos ihmiset pär­jäi­sivät ilman niitä, mut­ta maail­ma ei ole täy­delli­nen ja ihmi­nen on ihminen.

    Vastaa

65. Mikko Kivi­ran­ta: En itse asi­as­sa tiedä suo­ral­ta kädeltä kuin­ka oleelli­nen lisätek­i­jä fos­si­ili­nen hiili on, täy­tyypä arvioida.

    Mer­il­lä on erit­täin suuri vaiku­tus, kos­ka meri­in on liuen­neena val­ta­va määrä hiiltä. Suu­ru­us­lu­okat menevät niin, että ihmiskun­nan teol­lisen ajan päästöt fos­si­il­i­sista lähteistä ovat suu­ru­us­lu­okas­sa 1000 Gt hiiltä, jos­ta noin 400 Gt on ilmake­hässä. Mer­essä taas on suu­ru­us­lu­okas­sa 40 000 Gt hiiltä.

    Meren ja ilmake­hän välil­lä pyörii paljonkin hiiltä jatku­vasti. Lisäk­si meri tar­joaa mah­dol­lisu­u­den hävit­tää se sama hiili fos­si­ilisek­si litos­fääri­in kalkkikivenä.

    Tähän syk­li­in liit­tyy monia kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin olen­naisia tun­tem­at­to­mia. Jos ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den nousu vähen­tää merien puskurika­p­a­siteet­tia esimerkik­si hap­pamoi­tu­misen kaut­ta, sil­lä voi olla iso vaiku­tus. Tai toisaal­ta jos jokin mekanis­mi päin­vas­toin nopeut­taakin hiilid­iok­sidin liuken­e­mista ja häviämistä poh­jased­i­ment­ti­in tai litos­fääri­in, se voi pelas­taa mei­dät pulmilta.

    Meren hiilikier­rossa on sekä kemi­al­lisia, fysikaal­isia että biol­o­gisia merkit­täviä pros­esse­ja. Ilmas­tokin voi vaikut­taa, jos se jol­lain taval­la muut­taa merive­den kier­toa läm­pö­tas­apain­on muut­tumisen kautta.

    Meren osalta yksi ongel­ma on aikaskaala. Pin­tak­er­roksen liuken­e­m­i­nen on nopeaa, mut­ta kier­to poh­jalle asti on hidas­ta. Meri voi tul­la vuo­sisato­ja perässä, jol­loin voi käy­dä niinkin, että peri­aat­teessa sen puskurika­p­a­siteet­ti riit­tää hyvin, mut­ta mei­dän sotkemisemme on ollut liian nopeaa.

    Toisaal­ta nämä mekanis­mit ovat siitä yksinker­taisia, että ne koske­vat hiilid­iok­sidin kier­toa ilmake­hästä jon­nekin. Se taas on mitat­tavis­sa ilmake­hän CO2-pitoisu­u­den kautta.

    Tois­taisek­si CO2-pitoisu­us­mit­tauk­set eivät ole osoit­ta­neet merten imevän hiiltä mitenkään eri­tyisen ahnaasti — mut­ta aikaskaala voi silti hämätä. Lapsen­lapsemme voivat ehkä tode­ta, että pitoisu­us ei nous­sutkaan yli 450 ppm:n, kos­ka meret ehtivät mukaan. Nykytiedon val­os­sa näin ei toden­näköis­es­ti käy, mut­ta vaikea sitä on poissulkeakaan.

    Fos­si­ili­nen hiili on siinä olen­nainen lisätek­i­jä, että se toden­näköis­es­ti tulee vaikut­ta­maan meren pin­tak­er­roksen hap­pa­muu­teen merkit­tävästi, arviot ovat luokas­sa pH:n muu­tos ‑0,2 vuo­teen 2100. Se taas ei ole mitenkään selvää, minkälaisia vaiku­tuk­sia täl­lä muu­tok­sel­la on hiilikier­toon. (On ole­mas­sa selviä fysikaal­isia ja kemi­al­lisia pros­esse­ja, joiden mukaan merten puskurika­p­a­siteet­ti piene­nee tuon vuok­si, mut­ta asian biologi­nen luonne voi yllät­tää. Me tun­nemme mer­iä huonosti.)

    Vastaa

66. Viherinssi kir­joit­ti: “Päästö­jen vähen­tämi­nen on kallista puuhaa; aluk­si vain vähän kallista, sit­ten todel­la kallista.”

    Tämä ei ilmeis­es­ti pidä paikkaansa, kahdes­ta syys­tä. Ensin­näkin se, mikä aiheut­taa ilmastopäästöjä ja sitä kaut­ta ilmeis­es­ti globaalia hait­taa aiheut­taa usein myös muu­ta, yleen­sä paikallista hait­taa niin paljon, että suun­taa kan­nat­taisi muut­taa, vaik­ka viis vei­saisi ilmas­ton­muu­tok­sen uhas­ta. Tämä voi päteä niin met­sien hävit­tämiseen kuin kivi­hi­ilen polt­tamiseenkin. Toisek­si, mon­et uusi­u­tu­van ener­gian ja ener­giasäästön teknolo­giat ovat viime vuosi­na paran­tuneet ja hal­ven­tuneet niin paljon, että yhä use­am­min niihin investoimisen perusteluk­si ei tarvi­ta enää mitään ilmas­to­valveu­tuneisu­ut­ta, vaan ihan tavalli­nen kan­nat­tavu­us­lasken­ta riittää.

    Ilmastopoli­ti­ikas­sa puhutaan joskus ns. no regret-toimen­piteistä, joi­ta ei tarvit­sisi kat­ua vaik­ka kävisikin ilmi, että ilmas­ton­muu­tos olikin sat­ua. Tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen ansios­ta täl­laisia toimen­piteitä alkaa olla paljon. (Ja Suomel­la on muuten paljon kokoaan suurem­pi rooli tässä tek­nol­o­gises­sa kehi­tyk­sessä. Esimerkik­si aurinkoen­er­giate­knolo­giaa taide­taan tänä vuon­na viedä Suomes­ta jo yli 100 miljoo­nan euron arvosta.)

    Talous­no­belisti Paul Krug­man kolum­noi aiheesta vastikään näin: Sav­ing the plan­et would be cheap; it might even be free.

    http://www.nytimes.com/2014/09/19/opinion/paul-krugman-could-fighting-global-warming-be-cheap-and-free.html?_r=0

    Vastaa

67. Lau­ri Kumpu­lainen: Sano, että vitsailet!

    En vit­saile, late.

    Vastaa

68. Poth1ue1:Jos tarkoituk­se­nasi oli sanoa, että hiilid­iok­sidin absorp­tiospek­tri on mitat­tu lab­o­ra­to­rio-olois­sa, niin tästä on vielä aika pitkä mat­ka fak­taan, että ilmas­to läm­penisi niin-ja-niin paljon tietyl­lä päästö­ta­sol­la. Kukaan ei esim. tiedä onko CO2:n vaiku­tus jo sat­ur­oitunut tai pian saturoitumassa.

    [ja sit­ten pitkät löpinät siitä, että emmme taas tiedä mitään, mut­ta voimme olet­taa että nou hätä]

    Niin eli sun point­ti oli taas että kun emme tiedä, niin voimme kum­minkin tuos­ta vain olet­taa että mitään pahu­ut­ta ei tapah­du. Vaik­ka huo­maamme sit­ten myöhässä että hup­sista vain, näyt­tipäs tapahtuvan.

    No näin­hän minä taisin väit­tääkin. Kiitok­sia kun osoitit perustelu­ni täysin oikeiksi.

    Mitä tulee takaisinkytken­töi­hin, niin tiede­tään myös että kun ilma läm­pe­nee, se sitoo enem­män vesi­höyryä, joka on hiilid­iok­sidia voimakkaampi kasvi­huonekaa­su. Meil­lä on kuitenkin lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­sia ja epäilys siitä että näin voi käy­dä. Kyl­lä nyt denial­istien pitäisi kaivaa jostakin vähän luotet­tavampia perustelui­ta kuin vain “ei me nyt vaan tiede­tä mitään”

    Vastaa

69. Vas­tauk­sia yllä ole­vi­in, ja tarken­nus­ta sille, mik­si Eem-kausi ja muut aiem­mat inter­glasi­aalit ovat tärkeitä ymmär­ryk­sellemme ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja siihen liit­tyvien uhkaku­vien todennäköisyydestä.

    Per­mikausi oli n. 300–250 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Sil­loista ilmas­toa ei voi kovin hel­posti ver­ra­ta nykyiseen. Auringon läm­mi­tys­vaiku­tus oli heikom­pi. Vulka­a­ni­nen toim­inta oli paljon akti­ivisem­paa. Oli yksi iso Pan­ga­ian jät­ti­man­ner ja sitä ympäröinyt kah­den Tyy­nen meren kokoinen Pan­tha­las­san meri oman­lai­sine merivir­toi­neen. Geol­o­gisen arvion mukaan sekä läm­pöti­lat, että hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä nousi­vat hyvin jyrkästi n. 260 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä oli 4–5 ker­tainen nykyiseen näh­den ja läm­pöti­lat korkeim­mil­laan läh­es kymme­nen astet­ta nyky­istä korkeampia. Sukupu­ut­toaal­to alkoi kuitenkin vas­ta n. 10 miljoon­aa vuot­ta tätä läm­pen­e­mistä myöhem­min. Sen syitä voimme vain speku­loi­da. Äkilli­nen se ei ollut, vaan tapah­tui asteit­tain miljoonien vuosien kuluessa.

    Eem-inter­glasi­aali oli n. 130–115 tuhat­ta vuot­ta sit­ten. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eem-interglasiaali

    Geol­o­gisen aineis­ton perus­teel­la keskiläm­pöti­lat tuhan­sien kilo­me­trien säteel­lä navoil­ta oli­vat ainakin 3 astet­ta, korkeim­mil­laan mah­dol­lis­es­ti jopa 5, nyky­istä lämpimämpiä. Grön­lan­nin ja Etelä­man­tereen jäätiköt suli­vat siinä määrin, että val­tame­rien pin­ta oli korkeim­mil­laan 6 metriä nyky­istä ylem­pänä. Skan­di­navia oli saari, jota ympäröi nykyisen Itämeren altaan paikalla paljon laa­jem­pi Eem-meri, siitä inter­glasi­aalin nimi. Hiilid­iok­si­di ei aiheut­tanut tätä läm­pen­e­mistä vaan hiilid­iok­sidin lisään­tymi­nen seurasi sitä usei­den sato­jen vuosien viiveel­lä. Me emme tiedä tarkalleen, mik­si inter­glasi­aalien läm­pöti­lat vai­htel­e­vat merkit­tävästi toisi­in­sa näh­den, vaik­ka yllä maini­tut tek­i­jät (aurinko, vulka­a­ni­nen toim­inta, man­tereet, val­tameret) ovat olleet näin lyhyessä geol­o­gises­sa ajas­sa aika vakioitu­ja; yht­enä mah­dol­lise­na poikkeuk­se­na ainakin merivir­to­jen toim­inta, mut­ta siitä löy­tyy paljon ris­tiri­itaista tutkimus­ta, eikä kysymys­tä ole help­po arvioi­da (nykyisel­läänkin tiedämme val­tamerten ja ilmas­ton suh­teesta vielä kovin vähän). 

    Mik­si aikaisem­mat nyky­istä lämpimäm­mät kaudet ovat ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta keskeisen tärkeä kysymys? Voimakkaat posi­ti­iviset palautekytken­nät eivät ole lisään­tyneen hiilid­iok­sidin vaan nousseen läm­pöti­lan hypo­teet­ti­nen funk­tio. Hiilid­iok­sidin itsen­sä kaksinker­tais­tu­misen läm­mi­tys­vaiku­tuk­sek­si IPCC:kin arvioi n. 1C:n. Tästä läm­pen­e­mis­es­tä jo ainakin puo­let on arvioitu tapah­tuneek­si. Eikä CO2:n ja läm­pen­e­misen välil­lä ole lin­eaarista suhdet­ta, vaan läm­pen­e­mis­vaiku­tus heikke­nee sat­ur­oi­tu­misen myötä. Tämän takia voimakkaat posi­ti­iviset palautekytken­nät ovat keskeisiä muut­tu­jia kaikissa niis­sä arviois­sa, jois­sa ilmas­ton pelätään läm­penevän katastrofaalisesti. 

    On yhä pain­otet­ta­va, että nämä palautekytken­nät ovat läm­pen­e­misen eivät hiilid­iok­sidin funk­tioi­ta. Jäätiköt ja mer­i­jäät sulavat, albe­do muut­tuu, metaa­nia pelätään vapau­tu­van ikiroudas­ta, vesi­höyryn määrä lisään­tyy, pil­visyys muut­tuu (…) ihmisen ilmake­hään tuot­ta­man CO2:n aiheut­ta­man läm­pen­e­misen myötä; ei CO2:n itsessään, jon­ka tuplaan­tu­misen läm­pen­e­mis­vaiku­tuk­sek­si, ker­rataan tämä vielä, IPCC:kin arvioi n. 1C:n, mitä korkeampia arvioi­ta tähä­nas­ti­nen läm­pen­e­m­i­nen ei ainakaan tue.
    Eli, jos voimme hyvin vahvoin perustein olet­taa, että on ollut mei­dän geol­o­gises­sa ajas­samme selvästi nyky­istä, ja nyky­istä + CO2:n läm­pen­e­mis­vaiku­tus­ta, lämpimämpiä ajan­jak­so­ja, niin vahvo­jen palautekytken­tö­jen hypo­teesin mukaises­ti korkeampi­en läm­pötilo­jen olisi pitänyt tuol­loin nämä palautekytken­nät laukaista ja kohot­taa läm­pöti­lat vielä paljon korkeam­mik­si. Mut­ta tästä ei kuitenkaan ole geol­o­gista näyttöä. 

    Kysymys on keskeisen tärkeä, perustel­tu, loogi­nen ja tieteelli­nen kysymys kos­ket­taen odotet­tavis­sa ole­vaa läm­pen­e­mistä. Jos Eemin läm­pökausi, ja use­ampi muu aiem­pi inter­glasi­aali, oli nyky­istä selvästi lämpimämpi ja läm­pen­e­m­i­nen ei kuitenkaan käyn­nistänyt katas­tro­faalisen voimakkai­ta posi­ti­ivisia palautekytken­töjä, niin sil­loin me voimme erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä olet­taa, että täl­laisia pelät­tyjä katas­tro­faal­isia palautekytken­töjä ei ole odotet­tavis­sa, eikä ole­mas­sa myöskään ihmisen tuot­ta­man CO2-läm­pen­e­misen myötä. Palautekytken­nät eivät kat­so sitä, miten läm­pöti­la on nous­sut, vaan että se on nous­sut, ja his­to­ri­al­lis­es­ti se on nous­sut korkeam­malle, kuin mihin on nyt nouse­mas­sa ihmis­vaiku­tuk­ses­ta. (On tot­ta, että voidaan esit­tää hypo­teet­tisia ske­naar­i­oi­ta, jois­sa yhtälö ei ole näin yksinker­tainen, kuin mil­laise­na olen sen kuvan­nut. Voidaan muu­ta­man mutkan kaut­ta yrit­tää hypo­teet­tis­es­ti kuva­ta, kuin­ka saisimme aikaisek­si tilanteen, jos­sa ihmis­vaiku­tus yhdis­ty­isi tek­i­jöi­hin, joiden voidaan speku­loi­da Eemin läm­pen­e­miseen vaikut­ta­neen ja täten kumu­loituen aika korkeak­si. Mut­ta huomioitakoon myös, koskien tätä kumu­laa­tio­ta, että olemme jo ohit­ta­neet holoseen­imme mak­simin, so. inter­glasi­aal­imme luon­nol­lisen vai­htelun läm­pöti­lahuipun, joka sekin oli Eemin huip­pua selvästi alhaisempi).

    Seit­semän vuo­den aikana, sen jäl­keen kun oma kan­tani kään­tyi alarmis­mista skep­ti­sis­mi­in, en ole tähän kysymyk­seen tyy­dyt­tävää vas­taus­ta saanut. Maail­man johtavi­in kuu­lu­vien ilmas­to­tutk­i­joiden Real Cli­mate sivus­tol­la kysymys sen­suroiti­in, kuten siel­lä sys­temaat­tis­es­ti sen­suroidaan paljon muitakin tieteel­lis­es­ti täysin perustel­tu­ja skep­tisiä kysymyk­siä. Ei hyvä merk­ki tieteen ter­vey­den tilasta.
    Olen havain­nut, että ilmas­ton­muu­tok­seen korvikeuskon­non tavoin suh­tau­tuville kysymys on hyvin epä­muka­va. Yhden esimerkin tästä saa Eem-läm­pökau­den englan­ninkielis­es­tä wikipedia-sivus­tos­ta, joka on tieteel­lis­es­ti run­nel­tu tun­netun ilmas­to-tal­iban­in, sabotöörin ja trollin William Con­nel­leyn toimes­ta ja jäljiltä, joka lop­ul­ta sai toimin­nas­taan pysyvät ban­nit wikipedi­aan. Jos ei pystytä vaku­ut­tavasti yhdis­tämään toisi­in­sa sekä läm­mintä Eem-kaut­ta ja väitet­tä katas­tro­faalisen voimakkaista posi­ti­ivi­sista palautekytken­nöistä, niin eräs keino on kieltää, että Eem (tai muut aiem­mat inter­glasi­aalit) oli­si­vat olleet Holosee­ni­amme lämpimämpiä. Napo­jen ympäriltä nyky­is­ten tun­drien ja jopa jäätiköi­den havupu­umet­sistä aina kasvus­toltaan läh­es sub­troop­piseen Bri­tan­ni­aan ja Reinin vir­ta­he­p­oi­hin asti tämä on mah­do­ton­ta, joten täy­tyy väit­tää, että laa­jo­jen napa-aluei­den väliltä ilmas­to oli hyvin kylmää nykyiseen ver­rat­tuna, ja siten maa­pal­lon keskiläm­pöti­la holosee­ni­amme vas­taa­va. Mik­si näin olisi ollut? Geologi­nen näyt­tö on olema­ton­ta. Con­nel­ley viit­taakin GCM-mallinnuk­seen (Glob­al Cir­cu­la­tion Mod­el, eli perus­ta, johon koko val­tavir­tainen ilmas­totiede pohjim­mil­taan perus­taa), jos­sa yhdessä mallinnuk­sista tämä vas­taus on saatu, syöt­tämäl­lä malli­in para­metrit, jot­ka tämän vas­tauk­sen antavat.
    Anteek­si vain jos luotan yhtä para­metrisoitua ennal­ta toiv­o­tun vas­tauk­sen antanut­ta mallia enem­män hyvin run­saaseen geol­o­giseen dataan, että näin ei ollut. Tämä oli myös aika ris­tiri­ida­ton näke­mys Eem-inter­glasi­aal­ista ennen alarmis­min edel­lyt­tämää koheesio­ta, johon läm­min Eem-kausi ei sopin­ut. Ei ole yllät­tävää, että geolog­it ovat skep­tisin tiedemiesten ryh­mä koskien ilmas­tokatas­trofin todennäköisyyttä.

    Vastaa

70. “Elämä ei noista toimen­piteistä huonone, päin vastoin.” 

    Ja tässäpä meil­lä taas yksi, joka tietää asi­amme parem­min kuin me itse. Ajat­telitko perus­taa dik­tatu­urin isona?

    Vastaa

71. JaSa: Toisek­si, mon­et uusi­u­tu­van ener­gian ja ener­giasäästön teknolo­giat ovat viime vuosi­na paran­tuneet ja hal­ven­tuneet niin paljon, että yhä use­am­min niihin investoimisen perusteluk­si ei tarvi­ta enää mitään ilmas­to­valveu­tuneisu­ut­ta, vaan ihan tavalli­nen kan­nat­tavu­us­lasken­ta riittää. 

    “Yhä use­am­min” on edelleenkin nau­ret­ta­van vähän siihen näh­den mitä tarvittaisiin.

    Vastaa

72. Elämän­tapo­jen muut­ta­mi­nen ei tarkoi­ta kulu­tuk­sen vähen­tämistä, vaan kulu­tuk­sen suun­taamista eri asioi­hin. Sen sijas­ta että moot­torikelkkailaan, hiihde­tään jne. Ongel­ma ei ole kulu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen, vaan resurssien siirtämi­nen tuot­ta­maan esimerkik­si suk­sia moot­torikelkko­jen sijaan, mikä ei ole luon­nol­lis­es­ti pieni ongel­ma. Markki­nat puolestaan ovat ihmisy­hteisön joukko, mis­tä ei voi vetää mitään moraal­isia pohd­in­to­ja. Jos toteaa, että markki­nat päät­tävät, toteaa, että ihmiset päät­tävät. Ihmiset voivat sit­ten päät­tää hyvin tai huonos­ti. Se, että naa­puri elää kuin viimeistä päivää ei kuitenkaan tarkoi­ta, että asia on hyväksyt­tävää tai järkevää.

    Vastaa

73. Ompa az lait­tanut edel­lä painavaa anti-hömppää. 

    Tuol­la tyylil­lä voi vielä saa­da vaik­ka Nobelin?

    Kiitos!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka mielel­lään antaisi tuol­laisille azlle töitä…

    Vastaa

74. nos:
    Elämän­tapo­jen muut­ta­mi­nen ei tarkoi­ta kulu­tuk­sen vähen­tämistä, vaan kulu­tuk­sen suun­taamista eri asioi­hin. Sen sijas­ta että moot­torikelkkailaan, hiihde­tään jne. Ongel­ma ei ole kulu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen, vaan resurssien siirtämi­nen tuot­ta­maan esimerkik­si suk­sia moot­torikelkko­jen sijaan, mikä ei ole luon­nol­lis­es­ti pieni ongelma. 

    Näin se menee ja se saat­taa olla ain­oa mah­dol­lisu­utemme tor­jua ilmas­to­muu­tos ja mon­ta muu­takin ihmiskun­nan on ongelmaa.

    nos: Markki­nat puolestaan ovat ihmisy­hteisön joukko, mis­tä ei voi vetää mitään moraal­isia pohd­in­to­ja. Jos toteaa, että markki­nat päät­tävät, toteaa, että ihmiset päät­tävät. Ihmiset voivat sit­ten päät­tää hyvin tai huonosti.

    Mut­ta näin se ei mene. Markki­nat eivät ole ihmisjoukko, jol­la on moraali. Markki­nat muo­dos­tu­vat yrityksistä,ei ihmisjoukos­ta. Päin vas­toin markki­nat hyö­dyn­tävät ihmisjoukko­ja. Markki­nat tavoit­tel­e­vat suur­in­ta mah­dol­lista voit­toa kaikin mah­dol­lisin kan­nat­tavin keinoin. Kun ihmiset valvo­vat omia etu­jaan markki­noi­ta vas­taan, kuten kan­ta­vat huol­ta ilmastosta,sitä usein pide­tään moraalina.
    Siinä nos on tärkeäl­lä taval­la oike­as­sa, että jos markki­nat hyö­tyvät vaikka­pa suk­sista enem­män kuin moot­torikelkoista, markki­nat voivat olla pelas­tuk­semme, vaik­ka ne nyky­menol­la ovat tuhon kiertei­den syyl­lisiä. Täl­lä yritän osoit­taa, että ympäristöys­täväl­lis­es­tä voi tehdä kil­pailukykyisen, joka syr­jäyt­tää tuhoisan.

    Vastaa

75. “vaan kulu­tuk­sen suun­taamista eri asioihin.” 

    No hyvä, käynkin sit­ten tuon sin­un edel­lä esit­tämäsi lis­tan läpi oma­l­ta kohdaltani. 

    “ainakin lopet­taa vapaa-ajal­la ajamisen” 

    Ei käy mis­sään tapauk­ses­sa, huonon­taa elämän­laat­ua aivan liikaa. Tykkään nimit­täin pyöriä muual­lakin kuin vain Kurvin, Kuu­den­nen lin­jan ja oman exit-aukkoni ympärillä. 

    “syö vähem­män lihaa” 

    En paljoa syö nykyäänkään (syön esim. arkivi­ikol­la yleen­sä kalaa), mut­ta tuon lop­un vähen­tämi­nen ei käy kyl­lä mis­sään tapauk­ses­sa, kos­ka se huonon­taisi elämän­laat­ua aivan liikaa. 

    “asuu ahtaam­min”

    No ei AINAKAAN käy mis­sään tapauk­ses­sa, huonon­taa elämän­laat­ua aivan liikaa. 

    “lopet­taa osta­mas­ta Kiinas­sa tehtyjä turhakkeita” 

    Näitä en osta muutenkaan, joten ei kommenttia. 

    “matkailee korkein­taan kotimaassa” 

    Ei käy mis­sään tapauk­ses­sa, huonon­taa elämän­laat­ua aivan liikaa. Tykkään nimit­täin pyöriä muual­lakin kuin vain Kurvin, Kuu­den­nen lin­jan, koivun & täh­den ja oman exit-aukkoni ympärillä. 

    “alkaa har­ras­ta­maan asioi­ta, joi­hin ei tarvi­ta energiaa” 

    Liikun jo nyt paljon sekä vapaa-ajal­la että töis­sä, joten ei kommenttia. 

    “Elämä ei noista toimen­piteistä huonone, päin vastoin.” 

    No tämä voita­neen ignoroi­da, kos­ka väit­teen esit­täjäl­lä ei onnek­si ole minkään­laista auk­tori­teet­tia pakot­taa mui­ta hyväksymään omaa näke­mys­tään hyvästä elämästä.

    Vastaa

76. nos: En vit­saile, late.

    No mietitään­pä het­ki. Toteisit että jotain, mikä ei kulu­ta ener­giaa ja sanoit, että lenkkeily.

    Jos sinä lähdet lenkille, niin palaa ener­giaa. Tämä ener­gia sin­un pitää han­kkia syömäl­lä lisää ruokaa. Tämä ruo­ka pitää viedä kaup­paan fos­si­il­isin polt­toainein. Tämä ruo­ka tuote­taan fos­si­il­isin polttoainein.

    Tosi viher­pi­ipertäjä ei käy lenkil­lä, vaan istuu hil­jaa pimeässä. Eikä ajat­tele, kos­ka ajat­telem­i­nen kulut­taa paljon energiaa.

    Vastaa

77. Az, olet hyvin perustein skepti­nen katas­tro­faalisen ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen. Mikä on suh­tau­tu­mis­esi nähtävil­lä ole­vaan 1…2 C‑asteen läm­pen­e­mis­es­tä johtu­vaan ilmastonmuutokseen?

    Vastaa

78. “se nousee sittenkin” 

    No jos kat­soo kumpaa vaan käp­pyrää niin nousuhan näyt­tää tasaan­tuneen, vaik­ka hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä on kas­vanut koko ajan. Mut­ta siltikin tämä mei­dän her­ra tilas­toti­eteil­i­jämme kat­soo viisaak­si nap­a­ta tuol­ta käyrän lop­pupäästä sel­l­aisen pätkän, joka ei itse asi­as­sa ker­ro läm­pöti­lan pitkäaikaises­ta nousus­ta yhtään mitään…

    Vastaa

79. Sylt­ty: Mitä tulee takaisinkytken­töi­hin, niin tiede­tään myös että kun ilma läm­pe­nee, se sitoo enem­män vesi­höyryä, joka on hiilid­iok­sidia voimakkaampi kasvi­huonekaa­su. Meil­lä on kuitenkin lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­sia ja epäilys siitä että näin voi käy­dä. Kyl­lä nyt denial­istien pitäisi kaivaa jostakin vähän luotet­tavampia perustelui­ta kuin vain “ei me nyt vaan tiede­tä mitään”

    Niitä kytken­töjä on enem­mänkin, ja jokainen (riit­tävän merkit­tävä) on otet­ta­va huomioon. Lainaan aikaisem­mas­ta kom­men­tis­tani:

    *** Positiiviset
    – Vesi­höyry. Jos maa­pal­lo jostain syys­tä läm­pe­nee, ilmake­hä muut­tuu kosteam­mak­si. Mut­ta vesi­höyry on kasvi­huonekaa­su, mikä nos­taa läm­pöti­laa lisää. Tai, jos maa­pal­lo kylme­nee, ilmake­hä kuiv­uu, läm­pösäteily karkaa helpom­min avaru­u­teen ja pal­lo jäähtyy vielä lisää.
    – Jääalbe­do. Jos maa­pal­lo läm­pe­nee, jäätiköt sulavat. Pal­jas­tunut maa tai merivesi ottaa tehokkaamin vas­taan auringon­säteilyä joten pal­lo läm­pe­nee vielä lisää. Jos maa­pal­lo taas kylme­nee, jäätiköt laa­jenevat, hei­jas­ta­vat tehokkaam­min auringonva­l­oa pois, jol­loin maa kylme­nee vielä lisää.
    – Hiilid­iok­sidin liukoisu­us. Jos meret läm­penevät, niihin liuen­nut CO2 vapau­tuu samal­la taval­la kuin se vapau­tuu läm­men­neessä lim­sa­pul­los­sa. Mut­ta CO2 on kasvi­huonekaa­su, joten meret läm­penevät vielä lisää. Toisaal­ta jos meret jäähtyvät, niihin liuke­nee enem­män hiilid­iok­sidia, jol­loin CO2 ei ilmake­hässä enää estä läm­pösäteilyn karkaamista, ja maa­pal­lo jäähtyy vielä lisää.

    *** On myös negati­ivisia takaisinkytken­töjä: ilman niitä ilmas­to olisi epä­vakaa ja keikah­taisi heti superkylmäk­si tai superkuumaksi.
    – Planckin takaisinkytken­tä. Kuuma maail­ma säteilee tehokkaam­min läm­pöä pois kuin kylmä maail­ma. Kun mus­tan kap­paleen läm­pöti­la nousee 19% (kelv­inasteis­sa), sen läm­pösäteilynä pois­ta­ma teho kaksinker­tais­tuu. Tämä on se ISO negati­ivi­nen takaisinkytken­tä joka pitää posi­ti­iviset kurissa.
    – Pil­vet. Läm­men­neessä maail­mas­sa kos­teus myös tiivistyy pil­viksi, jot­ka hei­jas­ta­vat auringonva­l­oa pois, mil­lä on jäähdyt­tävä vaiku­tus. Jos maail­ma jäähtyy, ilmake­hä kuiv­uu, pil­vet vähenevät ja päästävät enem­män auringonva­l­oa maa­han asti.
    – Kastepis­teprofi­ili. Kasvi­huonevaiku­tuk­sen voimis­tu­mi­nen muut­taa ilmake­hän pysty­su­un­taista läm­pö­jakau­maa, mil­lä on oma vaiku­tuk­sen­sa. Mut­ta vaiku­tus toimii eri tavoin navoil­la ja päiväntasaajalla. 

    Eikä tuos­sa edes kaik­ki. CO2:n liuken­e­m­i­nen ja läm­mön siir­to meri­in on merkit­tävä mekanis­mi, joka riip­puu oleel­lis­es­ti pin­tavesien ja syvem­pi­en vesien tur­bu­len­tista sekoit­tumis­es­ta. Peter Berenyi joskus argu­men­toi että jopa vuorovedet on otet­ta­va mukaan malli­in — vaikkei niihin sisäl­ly kovin suur­ta ener­giaa läm­pöen­er­gioi­hin ver­rat­tuna, se on puh­das­ta (hyvin negen­troop­pista) mekaanista ener­giaa joka suo­raan ajaa sekoitusmyllyä.

    Mut­ta oikeat ammat­ti­laiset tekevät työtä tuon kaiken mallintamisek­si, joten jätän duunin heille enkä amatöörinä yritä arva­ta lopputulosta. 

    Mitä tulee Az:in argu­ment­ti­in Eem-kaud­es­ta luon­nol­lise­na kokeena jos­sa kaik­ki takaisinkytken­nät ovat taa­tusti olleet mukana, minus­ta tun­tuu että ihmiskun­ta on ajamssa ilmas­toa rutkasti Eem-kaudel­la koetel­tu­jen rajo­jen ulkop­uolelle: jo polte­tut 400 Gt fos­silista hiiltä ja tran­si­entin jälkeinen lop­puläm­pöti­la (mikä lie­neekin); ver­sus Eem-kau­den 100 Gt hiilen­vai­h­to ja 3 asteen läm­pöti­lan­nousu. Mut­ta asia on mon­imutkaisem­pi, enkä ehdi muil­ta kiireiltä pohtimaan.

    Ja jo uusi Eem-kausikin johtaisi melkoiseen myl­läkkään nykyisel­lä tiheäs­ti­a­sute­tul­la pal­lol­lamme ver­rat­tuna 100 000 vuo­den takaiseen, nyt jos ihmiskun­ta toimil­laan aikaistaa uuden Eemin tuloa 50 000 vuodel­la ver­rat­tuna luon­nol­liseen sykliin.

    Vastaa

80. Lau­ri Kumpu­lainen: No mietitään­pä het­ki. Toteisit että jotain, mikä ei kulu­ta ener­giaa ja sanoit, että lenkkeily.

    Jos sinä lähdet lenkille, niin palaa ener­giaa. Tämä ener­gia sin­un pitää han­kkia syömäl­lä lisää ruokaa. Tämä ruo­ka pitää viedä kaup­paan fos­si­il­isin polt­toainein. Tämä ruo­ka tuote­taan fos­si­il­isin polttoainein.

    Tosi viher­pi­ipertäjä ei käy lenkil­lä, vaan istuu hil­jaa pimeässä. Eikä ajat­tele, kos­ka ajat­telem­i­nen kulut­taa paljon energiaa.

    ok, late

    Vastaa

81. Luulempa,että olen Patomäen kanssa samaa mieltä asioista. Se, mitä vas­tus­tan, on käsit­teen markki­na käyt­tämi­nen. Markki­nat muo­dos­tu­vat ihmi­sistä, jot­ka sit­ten enem­män ja vähem­män akti­ivis­es­ti halu­a­vat ja kykenevät vaikut­ta­maan tois­t­en ihmis­ten toim­intaan. Näin siis reaalielämässä. Kan­sik­sen oppikir­jois­sa markki­nat ovat kuin pain­ovoima, johon ihmi­nen ei kykene vaikut­ta­maan. Patomä­ki tekee hal­laa oma­lle asialleen ulkois­ta­mal­la markki­nat ihmisen toimin­nas­ta. Kuka järkevä ihmi­nen pyrk­isi muut­ta­maan painovoimaa.

    Vastaa

82. Mau­r­izio:
    “vaan kulu­tuk­sen suun­taamista eri asioihin.” 

    No hyvä, käynkin sit­ten tuon sin­un edel­lä esit­tämäsi lis­tan läpi oma­l­ta kohdaltani. 

    “ainakin lopet­taa vapaa-ajal­la ajamisen” 

    Ei käy mis­sään tapauk­ses­sa, huonon­taa elämän­laat­ua aivan liikaa. Tykkään nimit­täin pyöriä muual­lakin kuin vain Kurvin, Kuu­den­nen lin­jan ja oman exit-aukkoni ympärillä. 

    “syö vähem­män lihaa” 

    En paljoa syö nykyäänkään (syön esim. arkivi­ikol­la yleen­sä kalaa), mut­ta tuon lop­un vähen­tämi­nen ei käy kyl­lä mis­sään tapauk­ses­sa, kos­ka se huonon­taisi elämän­laat­ua aivan liikaa. 

    “asuu ahtaam­min”

    No ei AINAKAAN käy mis­sään tapauk­ses­sa, huonon­taa elämän­laat­ua aivan liikaa. 

    “lopet­taa osta­mas­ta Kiinas­sa tehtyjä turhakkeita” 

    Näitä en osta muutenkaan, joten ei kommenttia. 

    “matkailee korkein­taan kotimaassa” 

    Ei käy mis­sään tapauk­ses­sa, huonon­taa elämän­laat­ua aivan liikaa. Tykkään nimit­täin pyöriä muual­lakin kuin vain Kurvin, Kuu­den­nen lin­jan, koivun & täh­den ja oman exit-aukkoni ympärillä. 

    “alkaa har­ras­ta­maan asioi­ta, joi­hin ei tarvi­ta energiaa” 

    Liikun jo nyt paljon sekä vapaa-ajal­la että töis­sä, joten ei kommenttia. 

    “Elämä ei noista toimen­piteistä huonone, päin vastoin.” 

    No tämä voita­neenig­noroi­da, kos­ka väit­teen esit­täjäl­lä ei onnek­si ole minkään­laista auk­tori­teet­tia pakot­taa mui­ta hyväksymään omaa näke­mys­tään hyvästä elämästä.

    Jokainen tekee niin kuin parhaak­si näkee, tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la tai sit­ten ei.

    Vastaa

83. Sylt­ty: Niin eli sun point­ti­oli taas että kun emme tiedä, niin voimme kum­minkin tuos­ta vain olet­taa että mitään pahu­ut­ta ei tapah­du. Vaik­ka huo­maamme sit­ten myöhässä että hup­sista vain, näyt­tipäs tapahtuvan.

    Emme voi myöskään tietää, etteivätkö vogo­nit tule seu­raa­vana aamu­na hävit­tämään maa­pal­loa. Tämän vuok­si kaikkien olisi hyvä kulkea jatku­vasti kylpypyy­he mukana?

    Meil­lä on ole­mas­sa läh­es ääretön joukko eri­laisia mah­dol­lisia katas­trofiske­naar­i­oi­ta, mut­ta kuitenkin rajalli­nen määrä resursse­ja niihin varautu­miseen. Sik­si “ei voi­da täysin sulkea pois, joten pakko lait­taa kaik­ki paukut estämiseen” ei ole oikein toimi­va strategia.

    Toisek­seen — onhan meil­lä havain­to­ja: 1945–1975 CO2-pitoisu­us nousi, mut­ta läm­pöti­lat lask­i­vat; ja viimeisen kak­sivu­osiky­men­tä CO2-pitoisu­udet ovat nousseet jatku­vasti nopeam­min ja keskiläm­pöti­la on jun­nan­nut paikoil­laan. Toisaal­ta läm­pöti­lat nousi­vat ihan samal­la taval­la 1860–1880, 1920–1930 ‑luvuil­la kuin 1980–1990 ‑luvuil­la.

    Jotenkin nämä lab­o­ra­to­rios­sa todis­te­tut hiilid­iok­sidis­eli­tyk­set tun­tu­vat vaa­ti­van aivan val­ta­van joukon apuseli­tyk­siä paikkaa­maan CO2-pitoisu­u­den ja maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan kohtalony­htey­dessä havait­tu­ja lukuisia kupru­ja… joten jos tässä Occamin par­taveistä tosis­saan lähtisi heilut­tele­maan, niin lop­utu­los ei vält­tämät­tä olisi “tietel­liselle kon­sen­suk­selle” kovinkaan ototlllinen.

    Mitä tulee takaisinkytken­töi­hin, niin tiede­tään myös että kun ilma läm­pe­nee, se sitoo enem­män vesi­höyryä, joka on hiilid­iok­sidia voimakkaampi kasvi­huonekaa­su. Meil­lä on kuitenkin lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­sia ja epäilys siitä että näin voi käy­dä. Kyl­lä nyt denial­istien pitäisi kaivaa jostakin vähän luotet­tavampia perustelui­ta kuin vain “ei me nyt vaan tiede­tä mitään”

    Onhan meil­lä epäi­lyk­sien lisäk­si jo ihan oikei­ta mittauksiakin.

    Esim. ilmas­ton­muu­tosteo­ri­at ja ilmas­tom­a­llit olet­ta­vat, että ilman suh­teelli­nen kos­teus pysy­isi läm­pöti­lan noustes­sa vakiona ja kos­ka läm­min ilma näin sisältäisi aina vain yhä suurem­man määrän vesi­höyryä, niin kasvi­huoneilmiö tietysti vahvis­tu­isi tästä. Havain­to­jen mukaan ilmake­hä kuitenkin “kuiv­uu” eli suh­teelli­nen kos­teus las­kee läm­pöti­lan noustessa.

    Sen mitä minä olen seu­ran­nut asi­aaa, niin tätä ei ole vielä kor­jat­tu mallei­hin — tai ainakaan IPCC:n AR5:n taus­ta­ma­te­ri­aali­na käyte­tyis­sä ajois­sa sitä ei ole oltu huomioitu. Tältä osin siis “posi­ti­iviset” takaisinkytken­nät on ainakin arvioitu liian suurik­si ja siten ennustet­tu läm­pen­e­m­i­nen ei vält­tämät­tä olekaan niin suur­ta — vaik­ka muuten uskoisi mallien ennustusvoimaan.

    Vastaa

84. Luu­len­pa että suuri osa erim­ielisyyk­sistä tässä aiheessa johtuu siitä, että tiedemiehet läh­tivät vähän liian varhain “sci­ence is set­tled” viestil­lä eteen­päin. Nyt sit­ten tääl­lä kat­so­mossa tun­netaan pien­tä huvit­tuneisu­ut­ta kun “kadon­nut­ta läm­pöä” etsitään val­tameristä tms.

    Aina välilä joku julkaisee jonkun käyrän jon­ka viimeinen nykäisy on ylöspäin poh­jal­ta “joko nyt uskotte?”

    Minus­ta ainakin on erit­täin hienoa että näitä denial­is­te­jä ja epäil­i­jöitä on ole­mas­sa. Muuten poli­itikot kaap­paisi­vat ilmas­ton­muu­tok­sen ja meille alet­taisi­in perustel­la kaikkia mah­dol­lisia ratkaisu­ja ilmastonmuutoksella.

    Vastaa

85. Alka­a­han niitä luon­nol­lisia seli­tyk­siäkin löy­tymään pikku hil­jaa ja alue kerrallaan:

    John­stone & Man­tua, Atmos­pher­ic con­trols on north­east Pacif­ic tem­per­a­ture vari­abil­i­ty and change, 1900–2012, PNAS Sep­tem­ber 22, 2014

    “North­east Pacif­ic coastal warm­ing since 1900 is often ascribed to anthro­pogenic green­house forc­ing, where­as mul­ti­decadal tem­per­a­ture changes are wide­ly inter­pret­ed in the frame­work of the Pacif­ic Decadal Oscil­la­tion (PDO), which responds to region­al atmos­pher­ic dynam­ics. This study uses sev­er­al inde­pen­dent data sources to demon­strate that cen­tu­ry-long warm­ing around the north­east Pacif­ic mar­gins, like mul­ti­decadal vari­abil­i­ty, can be pri­mar­i­ly attrib­uted to changes in atmos­pher­ic cir­cu­la­tion. It presents a sig­nif­i­cant rein­ter­pre­ta­tion of the region’s recent cli­mate change ori­gins, show­ing that atmos­pher­ic con­di­tions have changed sub­stan­tial­ly over the last cen­tu­ry, that these changes are not like­ly relat­ed to his­tor­i­cal anthro­pogenic and nat­ur­al radia­tive forc­ing, and that dynam­i­cal mech­a­nisms of inter­an­nu­al and mul­ti­decadal tem­per­a­ture vari­abil­i­ty can also apply to observed cen­tu­ry-long trends.”

    Tätähän tässä on jo vuosikaudet yritet­ty vihjaillakin…

    Vastaa

86. Fos­si­il­i­sista polt­toaineista kan­nat­taa pyrk­iä irtau­tu­maan jo pelkästään sik­si, etteivät ne uusiudu. 

    On vähän tyh­mää, että sitä lähdet­ti­in perustele­maan ilmas­ton­muu­tok­sel­la, kun riit­täisi perustel­la vain sil­lä, että fos­si­iliset polt­toaineet nyt vain joskus loppuvat.

    Esimerkik­si Suomen huolto­var­muudelle olisi hyvä asia, jos me kykenisimme tuot­ta­maan tarvit­se­mamme ener­gian Suomes­sa. Liiken­nepolt­toaineista kaukolämpöön.

    Mielestäni olisi pitänyt mm. Tar­ja Halosenkin peräänku­u­lut­ta­maa kestävää kehi­tys­tä pain­ot­taa enemmän. 

    Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuotan­tokus­tan­nuk­set nyt nou­se­vat joka tapauk­ses­sa. Jenkkien tuot­ta­ma kaa­su ja öljy on kallista ver­rat­tuna vaik­ka Sau­di­en öljyyn. Venäläisil­läkin on pian edessä se, että tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat hurjasti.

    Ydin­voima on hyvä ratkaisu siir­tymäa­jalle kohti uusi­u­tu­via, niin kuin olen toden­nut ker­ta toisen­sa jälkeen.

    Joka tapauk­ses­sa ihmiskun­ta joutuu x ajan jäl­keen luop­umaan fos­si­il­i­sista polt­toaineesta, vaik­ka niitä olisi kuin­ka kauheasti jäl­jel­lä. Tuotan­to on vain liian kallista.

    Se onkin has­sua, että peri­aat­teessa talouskasvun räjähtämi­nen käsi­in taval­laan joudut­taisi muu­tos­ta ja talous­la­ma hidas­taa muutosta.

    Kos­ka, jos talous lähtisi hur­jaan nousu­un, niin öljyn­hin­takin lähtisi hur­jaan nousu­un. Uusi­u­tu­vienkin tuotan­tokus­tan­nuk­set nousi­si­vat, mut­ta öljy häviää siinä, että sitä on rajalli­nen määrä kohta­laisil­la tuotantokustannuksilla.

    Mut­ta nyt on lama ja Aasi­as­sakin yskii. Fos­si­iliset eivät siis ole mihinkään häviämässä. Öljy on halpaa.

    Vastaa

87. åke:

    Minus­ta ainakin on erit­täin hienoa että näitä denial­is­te­jä ja epäil­i­jöitä on ole­mas­sa. Muuten poli­itikot kaap­paisi­vat ilmas­ton­muu­tok­sen ja meille alet­taisi­in perustel­la kaikkia mah­dol­lisia ratkaisu­ja ilmastonmuutoksella. 

    Tässä kom­men­tis­sa kitey­tyy oival­lis­es­ti syy, jon­ka joh­dos­ta ilmas­ton­muu­tok­seen kohdis­tu­va tutkimus ei ole hyvää tiedet­tä, jos tiedet­tä lainkaan. 

    Tieteel­lisen tutkimuk­sen perusasetel­mas­sa yritet­tän _kumota_ teo­ri­as­ta johdet­tu hypo­teesi datan avul­la. Jos hypo­teesia ei onnis­tu­ta kumoa­maan, tode­taan se pitäväksi. 

    Ilmas­ton­muu­tosti­eteessä ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ihmisen toimin­nan seu­rauk­se­na on aksiooma. Aksioomaa ei sovi kyseenalais­taa: ehdot­ti­han Ilmati­eteen­laitok­sen johta­ja julkises­ti ilmas­ton­muu­tostutkimuk­sen lopet­tamista, kos­ka aiheesta tiede­tään jo tarpeek­si! Pienikin virhe aksiomaat­tises­sa perusasetel­mas­sa aiheut­taa kuitenkin vakavia vääristymiä koko tieteek­si kut­sut­tavalle raken­nel­malle. Näitä raken­nelmia tiede kor­jaa itsenäis­es­ti: uudet tutkimuk­set rep­likoi­vat van­ho­ja ja ainakin peri­aat­teessa uud­is­ta­vat tiedettä. 

    Ilmas­ton­muu­tostutkimuk­sen näkökul­mas­ta uud­is­tu­misen tulisi olla kiivas­ta. Mit­ta­lait­teet kehit­tyvät, uut­ta dataa syn­tyy ja datan käsit­te­lymah­dol­lisu­udet paranevat harp­pauksin vuosi vuodelta. On kum­mallista, ettei tämä kehi­tys hei­jas­tu perus­pre­missien uudelleenarviointi­na. Joko uudet tutkimuk­set vahvis­ta­vat van­ho­ja tutkimuk­sia, tai äänessä ovat kva­siti­eteel­liset denialistipellet. 

    Tältä poh­jal­ta ilmas­totiedet­tä on perustel­lumpaa kut­sua johdon­mukaisek­si usko­musjär­jestelmäk­si kuin tieteeksi.

    Vastaa

88. Anteek­si, mut­ta Nasan data ei kyl­lä osoi­ta mitään merkit­tävää nousua. Täl­lä vauhdil­la kah­den asteen raja ei tule vas­taan ainakaan täl­lä vuo­sisadal­la. http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.C.gif

    Vastaa

    1. Mat­ti Vir­ta­nen, aika tarkoituk­sen­mukaises­ti valit­tu ajan­jak­so. Ja tuo kuukausiko­htainen data saa sen näyt­tämään pelkäsltä kohinal­ta. Kat­so alku­peräisen blog­gauk­ses­ta sama kuva siis­tit­tynä ja vähän pidempänä.

       Vastaa

89. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Tieteel­lisen tutkimuk­sen perusasetel­mas­sa yritet­tän _kumota_ teo­ri­as­ta johdet­tu hypo­teesi datan avul­la. Jos hypo­teesia ei onnis­tu­ta kumoa­maan, tode­taan se pitäväksi. 

    Täs­mälleen! Muu­tamia kysymyksiä:

    1 Onko datan avul­la pystyt­ty kumoa­maan se, että kasvi­huoneilmiö on olemassa?

    2 Onko datan avul­la pystyt­ty kumoa­maan, että kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sien nousu on muut­tanut säteily­tas­apain­oa, ja siihen suun­taan, että maa­pal­lon pin­nalle jää enem­män energiaa?

    3 Jos näin ei ole tehty, loogi­nen seu­raushy­po­teesi on se, että maa­pal­lon pin­nalle +- muu­ta­ma kilo­metri, varas­toituu enem­män ener­giaa, ja että varas­toituneen ener­gian määrä ei jakaudu tasais­es­ti. Onko tätä datan avul­la kumottu?

    4 Onko datan avul­la kumot­tu, että varas­toituneen ener­gian määrän muu­tos vaikut­taa ilmastoon?

    Kat­ta­va takaisinkytken­tämekanis­mi­jär­jestelmä ja tarkat takaisinkytken­tä­para­me­trien arvot pystytään datan avul­la kyseenalais­ta­maan, mut­ta se ei ole oleellista.

    Vastaa

90. Poth1ue1: Emme voi myöskään tietää, etteivätkö vogo­nit tule seu­raa­vana aamu­na hävit­tämään maapalloa.

    Onko vogonei­den ja kylpypyyhkei­den vaiku­tuk­set havait­tu laboratoriotutkimuksissa?

    Ja sun point­ti oli edelleenkin että emme osa mallintaa emmekä tiedä edelleenkään mitään, pait­si sit­ten me yhtäkkiä tiedäm­mekin taas että ilmas­to kuiv­uu lämmetessään.

    Vastaa

91. Tapio: Täs­mälleen! Muu­tamia kysymyksiä:

    1 Onko datan avul­la pystyt­ty kumoa­maan se, että kasvi­huoneilmiö on olemassa?

    Mik­si pitäisi? Eihän kasvi­huoneilmiötä kiistä kuin aivan mar­gin­aa­li­nen hörhöporukka.

    2 Onko datan avul­la pystyt­ty kumoa­maan, että kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sien nousu on muut­tanut säteily­tas­apain­oa, ja siihen suun­taan, että maa­pal­lon pin­nalle jää enem­män energiaa?

    Ei, mut­ta eipä tuo­ta säteilyepä­tas­apain­oakaan ole mit­tauksin pystyt­ty osoittamaan.

    Säteily­tas­apain­o­jen laskeskelu on tietysti peri­aat­teessa mah­dol­lista jopa 1‑ulotteisella mallil­la, mut­ta vain ja ain­oas­taan “hyvän sään aikaan” eli täysin kirkkaan taivaan tapauk­ses­sa. Pil­vien kanssa hom­ma meneekin sit­ten täysin mah­dot­tomak­si eikä ilmas­tom­a­lleis­takaan ole tähän apua — kun ei niidenkään voima riitä pil­vien mallintamiseen.

    Tähän kun lisää sen, että maa­pal­lon keskip­il­visyysaste taitaa olla sel­l­aiset 70% ja pros­ent­tiyk­sikön suu­ru­inen muu­tos pil­visyy­dessä aiheut­ta­nee suurem­man pakot­te­muu­tok­sen kuin kaik­ki ihmis­peräiset säteily­pakot­teet yhteen­sä, niin eiköhän tässä olisi ensin velvol­lisu­us osoit­taa nk. säteilyepä­tas­apain­on ole­mas­sa olo ja etumerk­ki noin niin kuin yleensä.

    3 Jos näin ei ole tehty, loogi­nen seu­raushy­po­teesi on se, että maa­pal­lon pin­nalle +- muu­ta­ma kilo­metri, varas­toituu enem­män ener­giaa, ja että varas­toituneen ener­gian määrä ei jakaudu tasais­es­ti. Onko tätä datan avul­la kumottu?

    Ainakin sen ver­ran, että vaik­ka läm­pö menisikin meri­in niin syvälle, ettei se ole mit­tausten ulot­tuvis­sa, niin kyseinen mah­dolli­nen varas­toi­tu­mi­nen ei vas­taa suu­ru­udeltaan oletet­tua säteilyepä­tas­apain­oa. Jotain vikaa teo­ri­ois­sa ja laskelmis­sa siten pitäisi olla — ellei läm­pö sit­ten mene salaa myös jon­nekin maaperän uumeni­in ja/tai sula­ta jäätikköjä sisältäpäin ontoiksi.

    4 Onko datan avul­la kumot­tu, että­varas­toituneen ener­gian määrän­muu­tos vaikut­taa ilmastoon?

    No, ei se ainakaan ilmake­hää juuri täl­lä het­kel­lä lämmitä.

    Kat­ta­va takaisinkytken­tämekanis­mi­jär­jestelmä ja tarkat takaisinkytken­tä­para­me­trien arvot pystytään datan avul­la kyseenalais­ta­maan, mut­ta se ei ole oleellista.

    Takaisinkytken­nät vaikut­ta­vat koko ajan eivätkä vas­ta joskus 2050. Eli jos yksinker­taiset säteily­pako­te­o­le­tuk­set pitävät paikkansa, niin syyl­lisen paus­si­in pitää löy­tyä sil­loin juuri takaisinkytken­nöistä — ja vaiku­tus on täl­lainen, niin ilmeis­es­ti ei riitä pelkkä des­i­maalien viilaus vaan para­me­trien etumerkkiäkin voi olla syytä pohtia.

    Vastaa

92. Poth1ue1: Emme voi myöskään tietää, etteivätkö vogo­nit tule seu­raa­vana aamu­na hävit­tämään maa­pal­loa. Tämän vuok­si kaikkien olisi hyvä kulkea jatku­vasti kylpypyy­he mukana?

    Pidätkö ihmisen GHG-päästö­jen aiheut­ta­man eli­noloi­hin merkit­tävästi vaikut­ta­van ilmas­ton­muu­tok­sen toden­näköisyyt­tä siis yhtä suure­na kuin sitä, että vogo­nit tule­vat rak­en­ta­maan inter­galak­tisen val­ta­tien pla­neet­tamme yli?

    Vastaa

93. Maaseu­tu­lainen: Masen­nus­lääkkei­den hyö­ty lievis­sä ja keski­vaikeis­sa masen­nuk­sis­sa on laa­jalti kyseenalais­tet­tu. Kri­ti­ik­ki ei perus­tu pelkästään toimit­ta­jan valikoivaan tulkintaan.

    Masen­nus­lääkkeil­lä on todet­tu teho kaikissa laa­jois­sa meta-ana­lyy­seis­sä joi­ta on tehty. Teho on vähäi­nen mut­ta ole­mas­sa ole­va ja suure­nee sitä mukaa mitä vakavam­mista oireista puhutaan. Teho on samaa luokkaa kuin psykoter­api­as­sa kun puhutaan lievistä oireista. Parem­pia hoito­ja tarvittaisiin.

    Oikeis­tode­mari:
    En vain suos­tu usko­maan salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, joiden mukaan psykolog­it määräi­sivät keski­vaikeaa masen­nus­ta sairas­taville turhia lääkkeitä ja masen­tuneetkin sit­ten vain ter­ve­hty­i­sivät placebo-vaikutuksesta. 

    Ei kan­natakaan uskoa. Psykolog­it eivät määrää mitään resepte­jä. Sen tekevät lääkärit.

    Vastaa

94. JaSa: Tämä ei ilmeis­es­ti pidä paikkaansa, kahdes­ta syys­tä. Ensin­näkin se, mikä aiheut­taa ilmastopäästöjä ja sitä kaut­ta ilmeis­es­ti globaalia hait­taa aiheut­taa usein myös muu­ta, yleen­sä paikallista hait­taa niin paljon, että suun­taa kan­nat­taisi muut­taa, vaik­ka viis vei­saisi ilmas­ton­muu­tok­sen uhas­ta. Tämä voi päteä niin met­sien hävit­tämiseen kuin kivi­hi­ilen polttamiseenkin.

    Mik­si näitä sit­ten tehdään? Kivi­hi­iltä esimerkik­si polte­taan hyvinkin paljon iso­jen asu­tuskeskusten liepeil­lä. Kyl­lä siitä on hait­taa, mut­ta ei se tee sen kivi­ihilen kor­vaamista jol­lain muul­la yhtään sen halvem­mak­si. (Maankäytössä voi olla kohtei­ta, jois­sa saa säästöjä hal­val­la, mut­ta ne tup­paa­vat hel­posti ole­maan poli­it­tis­es­ti ulot­tumat­tomis­sa esimerkik­si kehitysmaissa.)

    Jos olete­taan, että kivi­hi­iltä voisi näin ensi vai­heessa kor­va­ta sähkön­tuotan­nos­sa edullisim­min tuulivoimal­la, lisäkus­tan­nus lie­nee noin 50 €/MWh. Jostain pitäisi löytää se taho, joka mak­saa tuon ero­tuk­sen. Keskikokoisen hiilivoimalan kohdal­la puhutaan suu­ru­us­lu­okas­ta 100 M€/vuosi.

    Sit­ten, kun tuulivoimal­la kor­vaami­nen on tehty, jatke­taan aurinkovoimal­la (ehkä jo rin­nakkainkin). Sitä saa raken­net­tua sen ver­ran, ettei se tuulen kanssa vedä hin­taa nollille kesäl­lä kovin usein. Sen jäl­keen lisärak­en­t­a­mi­nen tulee huo­mat­ta­van kalli­ik­si rak­en­ta­jalleen, ja tarvi­taan kallista varastointiteknologiaa.

    (Tähän on ole­mas­sa resepte­jä, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat yli­rak­en­tamisen, mut­ta sil­loin koko sähkön hin­nan­muo­dos­tumekan­si­mi pitää rak­en­taa uudelleen, ja yhteis­maan ongel­ma iskee. Sama pul­ma tulee muuten jos­sain vai­heessa eteen myös ydin­voimau­to­pi­ois­sa, joskin vähän hallittavampana.)

    Toisek­si, mon­et uusi­u­tu­van ener­gian ja ener­giasäästön teknolo­giat ovat viime vuosi­na paran­tuneet ja hal­ven­tuneet niin paljon, että yhä use­am­min niihin investoimisen perusteluk­si ei tarvi­ta enää mitään ilmas­to­valveu­tuneisu­ut­ta, vaan ihan tavalli­nen kan­nat­tavu­us­lasken­ta riittää.

    Uusi­u­tu­va ener­gia on yleistynyt markki­nae­htois­es­ti erit­täin vähän, joten siihen investoimi­nen ei kyl­lä ole mitenkään yleistä ilman tukia. Vesivoimaa raken­netaan niin paljon kuin pystytään, mut­ta muut eivät pär­jää tuetta.

    Ener­gian­säästöä tehdään koko ajan, ja sitä on tehty jo vuosikym­meniä niiltä osin, kun se on rahal­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Se saat­taa kuitenkin olla yksit­täisenä palikkana hyvin teho­ton päästö­jen kannalta.

    Nimit­täin jos tuote X voidaan jol­lain inno­vaa­ti­ol­la tehdä vähem­mäl­lä ener­gial­la kuin aikaisem­min, tehdas joko lisää tuotan­toaan tai ener­gianku­lu­tus las­kee. Jos ener­gianku­lu­tus las­kee, ener­gian hin­ta alkaa laskea. Tämä taas sekä syö ener­gian­säästöin­vestoin­tien kan­nat­tavu­ut­ta että lisää energiankulutusta.

    Ain­oa tapa saa­da fos­si­ilis­ten polt­toainei­den osu­ut­ta alas on taval­la tai toisel­la saa­da niiden käyt­tämi­nen suh­teessa kalli­im­mak­si kuin muiden ener­gian­lähtei­den. Tämä voi tapah­tua joko muiden hal­ventues­sa tai fos­si­ilis­ten kallistues­sa. Käytän­nössä on aika epäre­al­is­tista, että nykyi­nen ener­giamäärä voitaisi­in tuot­taa nykyiseen hin­taan ilman fos­si­ilis­ten laa­jaa käyt­töä, joten men­nään tuo­hon kallistumiseen.

    Vastaa

95. Jos kuva näyt­tää kohinal­ta ja kuu­lostaa kohinal­ta, se toden­näköis­es­ti on kohi­naa. Vapausastei­ta vähen­tämäl­lä saat siitä tietysti irti vaik­ka mitä sig­naale­ja, kuten ammat­timiehenä tiedät. Tilas­totiedet­tä ei kuitenkaan tarvi­ta sil­loin kun aineis­to todis­taa itse itsensä.

    Läm­pen­e­m­i­nen on ollut pysähdyk­sis­sä noin 18 vuot­ta, riip­puen siitä mitä aikasar­jaa käytetään (niitä on muitakin kuin tämä Sin­un val­it­se­masi), ja miten suurek­si olete­taan luon­taisen vai­htelun ampli­tu­di ja siitä riip­pu­vainen muu­tok­sen merkitsevyys. 

    Joka tapauk­ses­sa kan­nat­taa muis­taa, että IPCC on johdon­mukaises­ti vuodes­ta 1990 läh­tien ennus­tanut läm­pen­e­misen jatku­van ainakin 0,2 asteen vauhdil­la per vuosikym­men. Ennuste­tus­ta läm­pen­e­mis­es­tä puut­tuu nyt ainakin 0,3 astet­ta. Tässä on ongel­ma, jota ilmas­toti­eteessä parhail­laan yritetään kuumeis­es­ti ratkaista, ja uusia seli­tyk­siä kek­sitään jatkuvasti.

    Vastaa

96. Lau­ri Kumpu­lainen: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/36635/2012nro3.pdf?sequence=1

    Ilmati­eteen­laitos, Heik­ki Nevanlinna.

    Ei ehkä juuri mitä etsit, mut­ta on lukemisen arvoinen. 

    Kiitos luku­vinkistä, vaik­ka maal­likolle (ilmas­toa­siois­sa) itsen­sä osin tun­te­valle hie­man vaikeaselkoista tek­stiä tuo ehkä olikin. En toki väitä, että mah­dol­lisen ilmas­ton­muu­tok­sen osoit­ta­mi­nen tai kiistämi­nen mikään help­po tehtävä olisi.

    Svar­tis­dalenis­sa (Nor­jas­sa) jäätikön reunan alla aikoinaan ker­ran käyneenä mietin tässä vain sitä, eivätkö juuri sen kaltaiset jäätiköt, tai meren jääpeite, ja niis­sä havait­ta­vat muu­tok­set, ole kohta­laisen hyvä indikaat­tori, jota maal­likonkin on help­po ymmärtää. Kohi­nan alipäästö­suo­da­tus on sig­naal­ista usein jotenkin jär­jestet­tävä, jot­ta sen varsi­naisen, kiin­nos­tus­ta herät­tävän sig­naalin sisältämän viestin luon­teen voisi parem­min havai­ta ja ehkä jopa ymmärtää. 

    Tuo Osmon toinen käp­pyrä on melko lail­la vaku­ut­tavampi kuin se edelli­nen. Kiitok­set siitä. Toivoa vain sopii, että tuol­laisen trendin mukanaan tuo­mat muu­tok­set eivät olisi ihmiskun­nan kannal­ta liian raju­ja tai tuhoisia.

    Vastaa

97. eggo: Masen­nus­lääkkeil­lä on todet­tu teho kaikissa laa­jois­sa meta-ana­lyy­seis­sä joi­ta on tehty. Teho on vähäi­nen mut­ta ole­mas­sa ole­va ja suure­nee sitä mukaa mitä vakavam­mista oireista puhutaan. Teho on samaa luokkaa kuin psykoter­api­as­sa kun puhutaan lievistä oireista. Parem­pia hoito­ja tarvittaisiin.

    Pait­si lievien ja keski­vaikei­den oirei­den kohdal­la meta-ana­lyy­seis­sä jois­sa on otet­tu huomioon myös julka­isuharha, eli jois­sa on mukana myös julkaise­mat­ta jääneet tutkimuk­set. Mut­ta se nyt ei varsi­nais­es­ti tähän asi­aan liity.

    Vastaa

98. Se on vain has­sua, että miten ilmas­toa tun­te­via “asiantun­ti­joi­ta” riit­tää. Filosofitkin tun­te­vat ilmake­hän parem­min kuin meteorologit. 

    Se nyt on vaan niin, että tämän het­kisen tiedon mukaan ilmas­to läm­pe­nee ja läm­pen­e­mis­es­tä suurim­mak­si osak­si vas­taa ihminen.

    Tämä tieto voi osoit­tau­tua vääräk­si tai sit­ten se ei osoittaudu.

    Jos te luo­tat­te tieteeseen, niin te myös luo­tat­te siihen, että näin tapahtuu. 

    Ja edelleen, kyse on fysi­ikas­ta, kemi­as­ta ja matem­ati­ikas­ta, että eikun vaan paper­ile­htiö käteen ja kynä sauhua­maan. Siel­lä se Nobel siintää.

    Otan tähän lain­auk­sen Han­nu Kart­tusen kir­jas­ta Matem­ati­ik­ka, Ursan tiedet­tä kaikille kirjasarjasta.

    *****

    Tähti­ti­eteil­i­jä, fyysikko ja matemaatikko matkus­ti­vat junal­la. Ikku­nas­ta näkyi lai­tumel­la ole­van mus­tia lehmiä.

    Tähti­ti­eteil­i­jä: “Tämän maan lehmät ovat mustia.”

    Fyysikko: “Ei niin voi sanoa. Tiedämme vain, että tässä maas­sa on joitakin mus­tia lehmiä.”

    Matemaatikko: “Ei, tiedämme ain­oas­taan, että tässä maas­sa on lehmiä, joiden toinen kyl­ki on musta”.

    Mitä se on: Tähti­ti­eteil­i­jä on sikäli ikävässä ase­mas­sa, että hän voi havai­ta vain pienen otok­sen kohteis­taan eikä voi kier­rel­lä tutku­mas­sa niitä eri suun­nista. Hänen on tyy­dyt­tävä niihin havain­toi­hin, mitä luon­to sat­tuu tar­joa­maan. Niiden perus­teel­la hän joutuu joskus tekemään melkoisia yleistyk­siä havait­semien­sa kohtei­den luon­teesta. Fyysikko voi tutkia kohteitaan paljon monipuolisem­min, joten hänen päätelmän­sä ovat myös yksi­tyisko­htaisem­pia. Matemaatikko edus­taa täl­läisen päät­te­lyn ääripäätä: hän pitäy­tyy pelkästään teo­ri­an ole­tuk­si­in (esimerkin tapauk­ses­sa havait­tui­hin tosi­a­sioi­hin) ja tutkii, mitä niiden avul­la voi päätellä.

    *****

    Ei se geolo­gin tehtävä ole tähti­ti­eteil­i­jän tehtävää helpom­pi. Hyvin pienistä rippeistä täy­tyy muo­dostaa kuva men­neisyy­den ilmake­hän ominaisuuksista.

    Tähti­ti­eteil­i­jätkin useim­miten tutki­vat men­neisyyt­tä, kos­ka kohteesta saa­pu­va valo on saat­tanut lähteä liik­keelle miljoo­nia vuosia sit­ten. Pelkästään tämän val­on spek­trin avul­la he tekevät johtopäätök­siä. Geolog­it tutki­vat samankaltaisel­la taval­la Maa­pal­lon menneisyyttä.

    On siis aika arve­lut­tavaa alkaa kumoa­maan nyky­istä ilmas­to­tutkimus­ta sen poh­jal­ta, mitä me tiedämme men­neisyy­destä, ajal­ta ennen havain­to­ja ja ihmisiä. 

    Ja lopuk­si: suu­tari pysykööt lestis­sään! Minä en tiedä fysi­ikas­ta niin paljoa, että voisin sanoa mitään ilmas­to­tutkimuk­ses­ta. Mut­ta voin kyl­lä puo­lus­taa tieteen­tek­i­jöitä, jot­ka tekevät työtään.

    Vastaa

99. Esit­täisin sel­l­aisen kysymyk­sen tuos­ta käp­pyrästä, että viit­taako “se nousee sit­tenkin” tuo­hon viimeisen 12 kuukau­den nousu­un vai siihen, että kat­sot­taes­sa aikaväliä 1998-nyky­het­ki tren­di on tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävästi nol­las­ta poikkeava? 

    Jos kyse on edel­lis­es­tä, niin tuos­ta käyrästä voi jokainen selvästi nähdä, että noin lyhyi­den nousu­jen perus­teel­la tren­di­en vetämi­nen on yhtä tyhjän kanssa. 

    Jos kyse on jälkim­mäis­es­tä, niin olisin toivonut, että ammat­ti­ti­las­toti­eteil­i­jä olisi esit­tänyt sen ana­lyysin, joka tuon osoit­taa. Silmämääräis­es­ti käyrästä on vaikea tuo­ta sanoa. Voi olla, että siinä hienoinen nou­se­va tren­di on välil­lä 1998-nyky­het­ki, mut­ta sitä on mah­do­ton­ta sanoa, poikkeaako sen kul­mak­er­roin tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävästi nollasta. 

    Hyväksyn sen kri­ti­ikin “ilmas­to ei enää läm­pene” ‑väitet­tä vas­taan, että siinä tuo vuosi 1998 on tarkoituk­sel­la valit­tu, mut­ta jos tämä kri­ti­ik­ki jätetään sivu­un, niin osoit­taako data jopa tuon itse väit­teen vääräksi?

    Vastaa

    1. Jos tuo­ta käyrää ale­taan analysoi­da tilas­tol­lis­es­ti, kan­nat­taa ottaa vai­htelu­un mukaan joitakin muitakin läm­pöti­laa selit­täviä muut­tu­jia, eri­tyis­es­ti El Nino. Täl­löin trendis­tä tulee tilas­tol­lis­es­ti merkitsevä.

       Vastaa

100. Mat­ti Vir­ta­nen: Jos kuva näyt­tää kohinal­ta ja kuu­lostaa kohinal­ta, se toden­näköis­es­ti on kohi­naa. Vapausastei­ta vähen­tämäl­lä saat siitä tietysti irti vaik­ka mitä sig­naale­ja, kuten ammat­timiehenä tiedät. Tilas­totiedet­tä ei kuitenkaan tarvi­ta sil­loin kun aineis­to todis­taa itse itsensä.

     Mitähän tuo viimeinen virke tarkoitti?

     Tästä sig­naal­ista me tiedämme, että luon­tainen kohi­na on suur­ta, ja että etsimämme tren­di on hidas ver­rat­tuna kohi­naan. Jos tuol­la olisi sel­l­ainen tren­di, joka näky­isi yksiselit­teisen selvästi kohi­nas­ta huoli­mat­ta, olisimme aivan käsit­tämät­tömän pulas­sa (läm­pöti­la olisi nous­sut astelu­okas­sa vuosikymmenessä).

     Jot­ta tuos­ta datas­ta voisi sanoa jotain, pitää tehdä ole­tuk­sia niistä mekanis­meista, joil­la data syn­tyy. Voidaan — kuten aiem­min totesin — tode­ta, että se on alipäästö­suo­datet­tua 1/f‑kohinaa, ja se keskustelusta.

     Toisaal­ta voidaan myös väit­tää, että kyse on alipäästö­suo­date­tus­ta 1/f‑kohinasta, jon­ka alla on tasainen nou­se­va tren­di. Aineis­to taipuu tähän tulk­in­taan myös erit­täin hyvin, valit­tua tarkastelu­jak­soa kat­soen parem­minkin kuin edel­liseen tulkintaan.

     Jos halu­amme hyväl­lä var­muudel­la päästä tuos­ta datas­ta sanomaan, että siinä on tai ei ole trendiä, tarvi­taan ehkä sata vuot­ta lisää dataa. (Ja sil­loinkin joudumme tekemään jotain ole­tuk­sia luon­nol­li­sista prosesseista.)

     Vastaa

101. “Uusi­u­tu­va ener­gia on yleistynyt markki­nae­htois­es­ti erit­täin vähän, joten siihen investoimi­nen ei kyl­lä ole mitenkään yleistä ilman tukia. Vesivoimaa raken­netaan niin paljon kuin pystytään, mut­ta muut eivät pär­jää tuetta.”

     Remont­ti ja täyskään­nös ener­giapoli­ti­ikas­sa ja ‑tuotan­nos­sa ei vält­tämät­tä tapah­du päivässsä tai kahdessa. Ensi­askeleet ovat pieniä, ja ne tarvit­se­vat tukea. 

     Nyt ollaan kuitenkin jo paljon pidem­mäl­lä kuin mitä keskustelu eri blo­g­is­fääreis­sä antaa ymmärtää. Meil­lä rak­en­teet ja eri­tyis­es­ti asen­teet ovat olleet ongel­mana, ja ovat kaiketi — valitet­tavasti — sitä yhä.

     Olen ko. muu­tok­sen (= uusi­u­tu­va ener­gia tulee ykkös­vai­h­toe­hdok­si) suh­teen kuitenkin opti­misti; ko. juna on liik­keessä eikä sitä enää voi pysäyttää. 

     Otan esimerkin Helsin­gin seudun liiken­teestä, joka tulee mullis­tu­maan Kehä-/Mar­ja-radan ja Län­simetron valmis­tut­tua. Ja kun samal­la on tehty määräti­etois­es­ti myös kevyen liiken­teen verkos­ton eteen (baanat ym.), liiken­teessä on todel­la tapah­tu­mas­sa muu­tos, jota ei neljän­nesvu­osi­ta sit­ten olisi voin­ut uskoa. 

     Vas­taa­va kehi­tys näkyy myös esim. Tam­pereen seudul­la (raideli­ikenne).

     Toki tietyt kaavoituk­sel­liset ongel­mat (asuinalueet kehäkun­nis­sa jne.) näkyvät yksityisautoiluna.

     Maailma/Maailmanmeno siis muut­tuu, vaik­ka useis­sa tapauk­sis­sa muu­tok­sen jar­runa ovat asen­teet, joiden muu­tos vie usein toiv­ot­toman pitkän ajan.

     Jo kauan on ollut myös tiedos­sa, että sijoi­tus asun­toon, joka on raideli­iken­teen tai hyvin tihei­den bus­sili­iken­nere­it­tien var­rel­la on parem­pi sijoi­tus kuin asunto/talo, jos­sa asu­va per­hekun­ta käytän­nössä tarvit­see jopa kak­si autoa. 

     Enkä nyt syyl­listä ko. sijoi­tus­ratkaisu­ja tehneitä, “hul­vat­tomas­ta” menos­ta ovat vas­tu­us­sa päät­täjät ja ajas­taan jäl­keen jäänyt hallinto- ja päätök­sen­teko­ma­lli, vaik­ka sitä on eri toimin pyrit­tykin paran­ta­maan. [Metropoli­hallinnolle siis olisi ollut tilaus vuosikym­meniä sit­ten, mut­ta sen toteut­ta­mi­nen oli kaiketi mah­do­ton yhtälö.]

     Ja eiköhän Odelle ja kump­paneille kuu­lu todel­la iso kiitos, että ilmasto‑, ener­gia- ja niihen sisäl­tyvät liikenne- ja kaavoitusasi­at ovat olleet agen­dal­la. Eten­e­misessä voi lähivu­osiana olla vähem­män kitkaa, toivottavasti!

     Vastaa

102. Lau­ri Kumpu­lainen: Fos­si­il­i­sista polt­toaineista kan­nat­taa pyrk­iä irtau­tu­maan jo pelkästään sik­si, etteivät ne uusiudu.
     On vähän tyh­mää, että sitä lähdet­ti­in perustele­maan ilmas­ton­muu­tok­sel­la, kun riit­täisi perustel­la vain sil­lä, että fos­si­iliset polt­toaineet nyt vain joskus loppuvat.

     Näis­sä puhutaan kyl­lä aika eri aikaskaalan ongelmista. Hiiltä riit­täisi poltet­tavak­si var­maan tuhan­sik­si vuosik­si. Jos ilmas­to­muu­tos­ta ei tapah­tu­isi, voisi olla hyvinkin järkevää suh­tau­tua hiilen polt­toon aika lail­la eri tavoin. Tietenkin se siltikin olisi huono ener­gia­muo­to ilmansaastei­den vuok­si, mut­tei lähellekään niin huono kuin mitä siitä tulee, kun ilmas­to­muu­tos huomioidaan. 

     Ja siis ilmansaastei­den kanssa olemme tot­tuneet elämään. Vaik­ka ne tap­pa­vatkin sato­ja tuhan­sia ihmisiä, niin kuitenkin implisi­it­tis­es­ti hyväksymme ne hin­tana sille, että val­ot pysyvät päällä. 

     Joka tapauk­ses­sa se kiire, mil­lä mei­dän on löy­det­tävä vai­h­toe­htoisia ener­gia­muo­to­ja fos­si­ilis­ten polt­tamiselle, pois­tu­isi, jos ain­oa fos­si­il­isia rajoit­ta­va tek­i­jä olisi niiden riit­tävyys. Samoin riit­tävy­den ollessa rajoit­ta­va tek­i­jä, markki­nat tuli­si­vat avuk­si, kos­ka automaat­tis­es­ti ohjaisi­vat resursse­ja vai­h­toe­hto­jen kehit­tämiseen sitä mukaa, kun fos­si­iliset kävi­sivät vähi­in ja niiden hin­ta nousisi. Ilmas­to­muu­tok­sen kohdal­la puh­das markki­noi­hin luot­ta­mi­nen ei toi­mi, kos­ka hiilen polt­ta­ja ei koe kukkarossaan aiheut­ta­mansa hai­tan hin­taa. Tämä hin­ta voidaan tietenkin keinotekois­es­ti tuot­taa, mut­ta siihen tarvi­taan poli­it­tisia globaale­ja päätök­siä ja tämä taas puolestaan tun­tuu ole­van varsin vaikeaa.

     Vastaa

103. “Tilas­totiedet­tä ei kuitenkaan tarvi­ta sil­loin kun aineis­to todis­taa itse itsensä.”

     Asiantun­ti­ju­ut­ta, laa­jem­paa ymmär­rystä ilmake­hästä ja lähdekri­ti­ikkiä tarvi­taan aineiston/tulosten tulkin­nas­sa ja johtopäätösten tekemisessä. Vai eikö tarvi­ta, Mat­ti Virtanen? 

     Ja välil­lä tun­tuu, että ilmas­tokeskustelus­sa puute on jo perusasioiden (fak­to­jen) puut­teesta, valitettavasti.

     Vastaa

104. No, saisiko sen ana­lyysin nyt kuitenkin näkyville? Mikä on ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen (mii­nus El Nino) tilas­tol­li­sine vai­htelu­välei­neen sit­ten vuo­den 1998? Eroaako tämä tren­di (jälleen tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevästi ja El Nino huomioitu­na) vaikka­pa 1970–1998 tehdys­tä trendistä? 

     Toinen kysymys on sit­ten, että jos tuo El Nino on niin merkit­tävä tek­i­jä, että riip­puen siitä, onko se huomioitu vai ei, saadaan eri vas­taus ilmas­toläm­pen­e­miselle, niin mik­si edes vaivaudu­taan raa­ka-dataa näyt­tämään ja olete­taan sen osoit­ta­van jostain jotain? Miltä tuo käyrä (ja se alem­pi) näyt­tävät El Nino huomioonotettuina?

     Vastaa

105. Poth1ue1: Mik­si pitäisi? Eihän kasvi­huoneilmiötä kiistä kuin aivan mar­gin­aa­li­nen hörhöporukka.

     » Hyvä, mut­ta kyl­lä heitäkin näkyy julk­isu­udessa riittävästi.

     Ei, mut­ta eipä tuo­ta säteilyepä­tas­apain­oakaan ole mit­tauksin pystyt­ty osoittamaan.

     » Suo­rat sateli­it­timit­tauk­set osoit­ta­vat takaisin­säteilyn pienen­tyneen GHG-kaistoil­la, esim. http://airs.jpl.nasa.gov/system/presentations/files/71_Conundrum-v4-11_15_12-mh_dc_pn.pdf

     Säteily­tas­apain­o­jen laskeskelu on tietysti peri­aat­teessa mah­dol­lista jopa 1‑ulotteisella mallil­la, mut­ta vain ja ain­oas­taan “hyvän sään aikaan” eli täysin kirkkaan taivaan tapauk­ses­sa. Pil­vien kanssa hom­ma meneekin sit­ten täysin mah­dot­tomak­si eikä ilmas­tom­a­lleis­takaan ole tähän apua – kun ei niidenkään voima riitä pil­vien mallintamiseen.

     Tähän kun lisää sen, että maa­pal­lon keskip­il­visyysaste taitaa olla sel­l­aiset 70% ja pros­ent­tiyk­sikön suu­ru­inen muu­tos pil­visyy­dessä aiheut­ta­nee suurem­man pakot­te­muu­tok­sen kuin kaik­ki ihmis­peräiset säteily­pakot­teet yhteen­sä, niin eiköhän tässä olisi ensin velvol­lisu­us osoit­taa nk. säteilyepä­tas­apain­on ole­mas­sa olo ja etumerk­ki noin niin kuin yleensä.

     » Viit­taan edel­liseen kommenttiin.

     Ainakin sen ver­ran, että vaik­ka läm­pö menisikin meri­in niin syvälle, ettei se ole mit­tausten ulot­tuvis­sa, niin kyseinen mah­dolli­nen varas­toi­tu­mi­nen ei vas­taa suu­ru­udeltaan oletet­tua säteilyepä­tas­apain­oa. Jotain vikaa teo­ri­ois­sa ja laskelmis­sa siten pitäisi olla – ellei läm­pö sit­ten mene salaa myös jon­nekin maaperän uumeni­in ja/tai sula­ta jäätikköjä sisältäpäin ontoiksi.

     » Tästäkin on toisen­laista dataa, esim. http://www.sciencemag.org/content/345/6199/897.abstract Asi­aa on käsitel­lyt mm. The Econ­o­mist numerossa August 23rd 2014.

     No, ei se ainakaan ilmake­hää juuri täl­lä het­kel­lä lämmitä.

     Takaisinkytken­nät vaikut­ta­vat koko ajan eivätkä vas­ta joskus 2050. Eli jos yksinker­taiset säteily­pako­te­o­le­tuk­set pitävät paikkansa, niin syyl­lisen paus­si­in pitää löy­tyä sil­loin juuri takaisinkytken­nöistä – ja vaiku­tus on täl­lainen, niin ilmeis­es­ti ei riitä pelkkä des­i­maalien viilaus vaan para­me­trien etumerkkiäkin voi olla syytä pohtia.

     » Tästä täysin samaa mieltä. Odotellaan.

     Takaisinkytken­täpros­es­sit todel­lakin toimi­vat koko ajan ja ovat toim­i­neet iät ja ajat. Muu­tok­set takaisinkytken­tö­jen inten­si­teetis­sä näkyvät muu­toksi­na ilmas­tossa ja merissä.

     Vastaa

106. El Nino/ENSO on kuitenkin nor­maali, tietyin aikavälein tois­tu­va luon­nolli­nen ilmiö, joten sen pois­t­a­mi­nen on mielestäni kyseenalaista.

     Pikem­minkin pitäisi tehdä niin, että tarkasteltavaa aikaväliä on muutet­ta­va (esim 100 vuo­teen). Täl­löin tilanne näyt­tää vähän toiselta, näkyy esim laske­va tren­di 1930-luvul­ta 1970 asti. Nyt on esitet­ty vain voimakkaan nousun aika 1970-luvun lop­ul­ta (Ode) ja tasainen vai­he vuodes­ta 1996 (Mat­ti Virtanen).

     Vastaa

     1. Kesä ja talvi ovat ietyin aikavälein tois­tu­via luon­non­ilmiöitä, mut­ta tästä huoli­mat­ta ne kan­nat­taa ottaa huomioon, kun ver­taa eri kuukaisien läm­pöti­laa keskenään. Jos halu­aa tutkia trendiä, on yksinker­traista ver­ra­ta keskenään vuosia, joiden tilanne on El Ninon suh­teen sama aivan samas­ta syys­tä kun kan­nat­taa ver­ra­ta heinäkuiden läm­pötilo­ja keskenään.

        Vastaa

107. Lau­ri Kumpu­lainen: Ja edelleen, kyse on fysi­ikas­ta, kemi­as­ta ja matem­ati­ikas­ta, että eikun vaan paper­ile­htiö käteen ja kynä sauhua­maan. Siel­lä se Nobel siintää.

     …

     Ja lopuk­si: suu­tari pysykööt lestis­sään! Minä en tiedä fysi­ikas­ta niin paljoa, että voisin sanoa mitään ilmas­to­tutkimuk­ses­ta. Mut­ta voin kyl­lä puo­lus­taa tieteen­tek­i­jöitä, jot­ka tekevät työtään.

     Kan­nat­taa ehkä huomioi­da sel­l­ainen nol­las­ta poikea­va mah­dol­lisu­us, etteivät kaik­ki keskusteli­jat ole erkaan­tuneet kovinkaan kauak­si lestistään vaan saat­ta­vat oma­ta kyvyn ymmärtää ja jopa arvioi­da jonkin ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvän tutkimuk­sen osa-alueen kysymyksiä.

     Jos joku esimerkik­si koulu­tuk­sen­sa puoles­ta ymmärtää (tieteellistä)ohjelmointia, mallinnus­ta, aikasar­jo­ja ja sig­naalinkäsit­te­lyä sekä ken­ties työsken­telee päivit­täin oman alansa kom­plek­sis­ten jär­jestelmien paris­sa, niin — jos nyt ei aivan ole nukkunut yliopis­ton perus­fys­san kurs­seil­la — ei ole mitenkään mah­do­ton­ta ymmärtää lasken­nal­lis­ten ilmas­tom­a­llien toim­intaa ja niihin liit­tyiviä vakavia ongelmia.

     Täl­lainen “joku” pystyy myös varsin hyvin ihan oma­toimis­es­ti tutus­tu­maan aihet­ta koske­vaan tieteel­liseen lähdekir­jal­lisu­u­teen ja asiantun­ti­joiden keskinäiseen keskustelu­un. Vaik­ka ymmär­rys ei alan ulkop­uolise­na vält­tämät­tä riitä sen arvioimisek­si, että ovatko käyte­tyt menetelmät ja niiden sovelt­a­mi­nen perustel­tu­ja, niin kir­jal­lisu­ud­es­ta on help­po ymmärtää alan asiantun­ti­joiden itse esi­in nos­tamia ongelmia.

     Itse en ainakaan usko ilmas­tom­a­llien ennus­tuskykyyn — tai edes siihen, että voisimme ikinä saa­da aikaisek­si luotet­tavaa mallia mil­lään kuviteltavis­sa ole­val­la real­is­tisel­la lasken­ta- ja muis­tika­p­a­siteetil­la (jos joskus tähän pystytään, niin sit­ten on pitänyt kyl­lä kek­siä jotain aika mullis­tavaa…) Olen myös aika vaku­ut­tunut, että tämä mielip­i­teeni on varsin perusteltu.

     Vastaa

108. Osmo Soin­in­vaara:
     Jos tuo­ta käyrää ale­taan analysoi­da tilas­tol­lis­es­ti, kan­nat­taa ottaa vai­htelu­un mukaan joitakin muitakin läm­pöti­laa selit­täviä muut­tu­jia, eri­tyis­es­ti El Nino. Täl­löin trendis­tä tulee tilas­tol­lis­es­ti merkitsevä.

     Mik­si pelkkä El Niño? Entä PDO, AMO, NAO, NAM, auringon pilkut, Bond, de Vries jne.?

     No, taitaa olla kuin­tekin niin, että kun kat­ti­laan heit­tää riitävän mon­ta eri­laista aikasar­jaa, niin aina löy­tyy sopi­va tilas­tolli­nen menetelmä, jol­la sopas­ta saa häm­men­net­tyä sel­l­aisen lop­putule­man, jol­la voi todis­taa ihan mitä kok­ki vain ikinä haluaa.

     Kuten vaik­ka tähän malli­in: Empir­i­cal evi­dence for a celes­tial ori­gin of the cli­mate oscil­la­tions and its implications

     Vastaa

     1. Kun­han muut­tu­jia on selvästi vähem­män kuin havain­to­ja, voidaan usei­ta läm­pöti­laan vaikut­tavia tek­i­jöitä ottaa regses­sioma­llis­sa huomioon ja puh­taan trendin osu­us saadaan luotet­tavam­min selville. Tämän oppii tilas­toti­eteen peruskurssilla.

        Vastaa

109. Lau­ri Kumpu­lainen tuos­sa edel­lä kir­joit­ti, että “Se nyt on vaan niin, että tämän het­kisen tiedon mukaan ilmas­to läm­pe­nee ja läm­pen­e­mis­es­tä suurim­mak­si osak­si vas­taa ihmi­nen…. Jos te luo­tat­te tieteeseen, niin te myös luo­tat­te siihen, että näin tapahtuu.”

     Kyl­lä Lau­ril­la on tässä ketun­hän­tä kainalos­sa, sil­lä koko län­si­mainen tiede perus­tuu juuri päin­vas­taiseen ajatuk­seen: Tieteel­lisiä par­a­dig­mo­ja pitää koko ajan epäil­lä ja tes­ta­ta. Ei niihin voi lapsenuskois­es­ti luottaa.

     Eipä tai­da olla yhtäkään par­a­dig­maa joka olisi selvin­nyt ehjänä tästä testistä paria sataa vuot­ta kauempaa? 

     Jos Lau­ri halu­aa keskustel­la Nobel-tasol­la, kan­nat­taisiko­han puhal­taa aluk­si pölyt pois Thomas Kuh­nin kult­ti-kir­jas­ta ”The Struc­ture of Sci­en­tif­ic Rev­o­lu­tions (1962).

     Minus­ta on selvää, että nyt ilmas­toti­eteen ”par­a­digm shift” on meneillään.

     Ne jot­ka vielä usko­vat, että CO2 / Homo sapi­ens on se keskip­iste, jon­ka ympäril­lä melkein koko ilmas­to pyörii tule­vat pettymään.

     Par­a­digm shift on menos­sa nyt monel­la alal­la, sil­lä tiedon määrä kas­vaa nyky­isin ekspo­nen­ti­aalisen rajua vauh­tia, tuplaantuen aina kahdessa vuodessa!

     Toise­na merkit­tävänä par­a­digm shift­inä voi maini­ta Richard Wrang­hamin kir­jan ”Catch­ing Fire: How Cook­ing Made Us Human”. (Tästä eri­no­mainen suomen­nos – ”Tulel­la kypsennetty”/ Ter­ra Kognita)

     Siinä ruok­ien kalo­ri­ar­vo / ruoan­su­la­tus ‑par­a­dig­ma pan­naan uusik­si: Aikaisem­min eri ruok­ien kalo­ri­ar­vot mitat­ti­in simu­loimal­la lab­o­ra­to­ri­on lämpö-kaapissa.

     Ihmisen ruoan­su­la­tusjär­jestelä on kuitenkin niin mon­imutkainen, että tulok­set ovat olleet jo lähtöko­htais­es­ti pielessä. 

     Ilmas­tom­a­llien tapaan, lab­o­ra­to­riokaapin tulok­sia piti tuu­nail­la eri­laisil­la yhtälöil­lä ja kertoimilla.

     Nyt tämä tilanne on muut­tunut ja saamme jo ruo­ka-aineille real­is­tisen bio-teo­ri­an mukaisia kalo­ri­ar­vo­ja käyttöömme.

     Kun Lau­ri seu­raa­van ker­ran lait­taa ruokaa suuhun­sa, hän voi huo­let­ta luot­taa siihen, että kalorit on tieteel­lis­es­ti oikein laskettu.

     Sep­po Korppoo
     Yrit­täjä, joka las­kee kalore­ja ja ter­ve­htii täten muitakin tieteeseen luot­tavia laihduttajia

     Vastaa

110. Poth1ue1:

     Itse en ainakaan usko ilmas­tom­a­llien ennus­tuskykyyn – tai edes siihen, että voisimme ikinä saa­da aikaisek­si luotet­tavaa mallia mil­lään kuviteltavis­sa ole­val­la real­is­tisel­la lasken­ta- ja muis­tika­p­a­siteetil­la (jos joskus tähän pystytään, niin sit­ten on pitänyt kyl­lä kek­siä jotain aika mullis­tavaa…) Olen myös aika vaku­ut­tunut, että tämä mielip­i­teeni on varsin perusteltu.

     No huh huh. Et vain halua uskoa. Kyse ei ole uskos­ta, vaan luottamuksesta.

     Tämähän menee jo absurdiksi. 

     Jos ilmas­to on niin kaoot­ti­nen, ettei sitä voi­da ennus­taa mil­lään mallil­la, niin miten kuitenkin voimme ennus­taa vuo­de­naiko­jen olemassaolon?

     On mah­do­ton­ta ennus­taa, että 21.2.2100 on 15 astet­ta pakkas­ta, mut­ta voimme hel­posti tode­ta, että 21.2.2100 on kylmem­pää kuin 21.7.2100. Vaik­ka kyseessä onkin kaoot­ti­nen jär­jestelmä. Toden­näköisyys tälle on korkea.

     Ilmeis­es­ti El nin­jo ja NAOkin ovat huuhaata? 

     Se mitä me tiedämme ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on se mitö me nyt tiedämme. Se voi muut­tua ta i olla muuttumatta.

     Vastaa

111. Ässä: Pait­si lievien ja keski­vaikei­den oirei­den kohdal­la meta-ana­lyy­seis­sä jois­sa on otet­tu huomioon myös julka­isuharha, eli jois­sa on mukana myös julkaise­mat­ta jääneet tutkimuk­set. Mut­ta se nyt ei varsi­nais­es­ti tähän asi­aan liity.

     Ei liity tosi­aan asi­aan mut­ta silti: Julka­isuharhan huomioimisen jäl­keenkin kaikissa meta-ana­lyy­seis­sä on havait­tu teho. Kuten mainit­tua, se on pieni.

     Vastaa

112. Lau­ri Kumpu­lainen: No huh huh. Et vain halua uskoa. Kyse ei ole uskos­ta, vaan luottamuksesta.

     Kiitos viikon pakol­lis­es­ta sanakikkailupläjäyksestä.

     Tämähän menee jo absurdiksi. 

     Tosi­aankin. Jos pus­sis­sa ei ole enää muu­ta kuin kikkailu “uskoa” sanan mon­imerk­i­tyk­sel­lisyy­del­lä, niin absur­dik­si­han tämä keskustelu tosi­aan menee.

     Jos ilmas­to on niin kaoot­ti­nen, ettei sitä voi­da ennus­taa mil­lään mallil­la, niin miten kuitenkin voimme ennus­taa vuo­de­naiko­jen olemassaolon?

     Ehkä tässä tulee syötet­tyä helmiä sioille, mut­ta menköön nyt sit­ten samaan hintaan.

     Jot­ta me voisimme luotet­tavasti mallintaa miten ilmas­ton­muu­tos ete­nee, niin mallien pitäisi kyetä ennus­ta­maan miten läm­pöti­lan noustes­sa esim. ilmake­hän kos­teuspi­toisu­us ja ‑profi­ili muut­tuu (vesi­höyryn aiheut­ta­ma takaisinkytken­tä), miten pil­visyys muut­tuu (lisään­tyy vai vähe­nee, enenemmän/vähemmän ala- vai yläpil­viä — ts. takaisinkytken­tä albedon ja IR-säteilyn blokkauk­sen kaut­ta), sataako talvel­la lun­ta vai vet­tä (albe­do), sataako vuoris­tois­sa (jäätiköt eli albe­do), lisään­tyykö aavikoiden sateisu­us vai käykö päin­vas­toin (kasvil­lisu­u­den muu­tok­set; seu­rauk­se­na albedon ja kokon­aishaidun­nan muu­tok­set) jne.

     Toki takaisinkytken­täk­er­toimet voidaan vetää vaik­ka hihas­ta, mut­ta sit­ten en kyl­lä ymmär­rä mihin super­ti­etokonei­ta vaa­tivia lasken­nal­lisia ilmas­tom­a­lle­ja oikein tarvi­taan — vakiok­er­toimil­la lasku kun onnis­tuu ihan ruutupaperillakin.

     Vastaa

113. Korostan nyt, että olen hyvin, hyvin huolis­sani siitä, että jos ilmas­tom­a­llit ovat oike­as­sa ja läm­pen­e­m­i­nen entis­es­tään tästä kiihtyy.

     Ottaisin lämpimästi vas­taan tiedon, että ilmas­to tästä hitaasti, korostan hitaasti, vähän viilenisi.

     Viimeisen kol­men vuosikymme­nen aikana on tapah­tunut Suomenkin luon­nos­sa hyvin paljon muu­tok­sia ja se muu­tos jatkuu yhä. On hyvin vah­va epäi­ly, että ne johtu­vat ilmastonmuutoksesta. 

     Mei­dän luon­tomme muut­tuu Kes­ki-Euroopan luon­toa vas­taavak­si ja se voi tapahtues­saan mm. aiheut­taa ongelmia met­sän­o­mis­ta­jille. Tästä olen henkilöko­htais­es­ti erit­täin huolissani.

     Minä EN kan­na­ta mitään total­i­taris­mia, jos­sa kiel­letään vaikka­pa lihan­syön­ti tai autol­la ajami­nen. Syön­hän itse lihaa ja ajan myös autol­la. Ja polkupyöräil­i­jänä min­ua huolestut­taa uusien vähäpäästöis­ten moot­tor­ei­den pien­hiukkaspäästöt, kun tei­den var­sil­la pyöräilen.

     Minä kan­natan sitä, että YK:n, val­tioiden, yri­tys­ten ja jär­jestö­jen avul­la pää­sisimme yhteistyöhön, jos­sa kaik­ki hyö­tyvät ja että kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat tasaisesti.

     Minä myös kan­natan sitä, että uusi­u­tu­vi­in ener­giantuotan­to­muo­toi­hin panos­te­taan entistä enem­män rahaa, kos­ka fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuotan­tokus­tan­nuk­set kasvavat.

     Minä myös kan­natan ydinvoimaa.

     Min­ua myös kiehtoo val­tavasti eri­laiset kaoot­tiset ilmiöt. En vielä omaa osaamista, että osaisin sel­l­aisia mallintaa, puhu­mat­takaan ymmärtämis­es­tä. Mete­o­rolo­gia kiehtoo niin paljon, että saatan sitä eksyä opiskele­maan, kun­han tämä tutk­in­to on alta pois.

     En voi muu­ta kuin luot­taa siihen, että ihmiskun­ta löytää oikeat ratkaisut ja keinot, että ihmiskun­ta kyke­nee jatkos­sakin elämään täl­lä pla­nee­tal­la. Kiin­nos­taisi kovasti olla mukana kehit­tämässä täl­läisiä ratkaisu­ja ja keino­ja. En luo­ta lihat­tomaan lokaku­uhun tai muovit­tomaan syyskuuhun.

     Olete­taan että X har­ras­taa letukoi­ta. Tämä X käy sil­lä kur­vaile­mas­sa kesälauan­taisin kaupungilla. Muuten se letuk­ka seisoo tallissa.

     Mik­si täl­läi­nen pitäisi kieltää? Kyl­lähän se letuk­ka on järkyt­tävän teho­ton polt­toaineenku­lu­tuk­sen suh­teen ja päästötkin hirveät, mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta sen letukka­har­ras­ta­jan har­ras­tuk­sen kieltämi­nen ei auta mitään. 

     Antakoot poikien siis tuu­na­ta ja käy­dä kylil­lä kur­vaile­mas­sa lauan­tai-iltaisin, ilman että siitä joutuu mak­samaan järkyt­tävästi ylimääräisiä veroja.

     Kri­ti­ik­ki joka kohdis­tuu Suomes­sa toteutet­tui­hin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta­toimi­in, on mon­es­sa kohtaa aivan perusteltua.

     Esimerkik­si ener­gia­todis­tus ja uudet rakennusmääräykset. 

     Ei tarvitse men­nä aivan muovi­pus­sir­ak­en­tamisen tasolle, kun jo pelkästään van­ho­jen talo­jen läm­mönkier­rä­tysjär­jestelmäl­lä saadaan aivan konkreet­tis­es­ti suuria säästöjä ener­gianku­lu­tuk­ses­sa. Yhdessä keskisu­ures­sa ker­rostalos­sa sum­ma voi olla hyvinkin suuri kovana pakkastal­ve­na, mikä säästyy läm­mönkier­rä­tyk­sel­lä ja hyvin tiivis­te­ty­il­lä ikkunoilla.

     Edelleenkin sit­ten voidaan jatkaa tätä, että onko järkeä men­nä nol­lan­er­giata­solle, jos tule­vaisu­u­den ener­gia on uusi­u­tu­vaa? Näin­hän tulee tapahtumaan.

     Arvostan kovasti kaikkien tieteenalo­jen tutk­i­joi­ta ja tutkimustyötä. Ei se help­poa ole han­kkia rahoi­tus­ta, tehdä tutkimus­ta ja pär­jätä tiede­maail­mas­sa. Kil­pailu on kovaa. Pikku pojas­ta saak­ka olen lukenut tiedele­htiä suurel­la mie­lenki­in­nol­la ja edelleenkin uusi tieto kiehtoo.

     Vastaa

114. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/meri-yllatti-atlantti-nielee-ilmakehan-lampoa-syvyyksiinsa/

     On mah­dol­lista, että ilmas­ton läm­pen­e­misessä pitem­piäkin syk­le­jä kuin ENSO. Atlant­ti mah­dol­lis­es­ti olisi myös 1940–1970-lukujen paussin syynä, eikä ilmansaasteet.

     Vastaa

115. Nyt sotket pahan ker­ran sään, vuo­de­na­jan ja ilmaston !

     Minäkään en luo­ta paljoa ilmas­tom­a­llei­hin, mut­ta uskon silti ilmas­ton lämpenemiseen. 

     Uskon, että peri­aat­teessa fysi­ikan lakien mukaan CO2-pitoisu­u­den nousem­i­nen noin 560 ppm tasoon nos­taa vuo­den keskiläm­pöti­laa noin 1 C esi­te­ol­lis­es­ta ajas­ta. Tämä ei ole varsi­naista mallinnus­ta vaan perus­tuu pikem­minkin fysi­ikan lakei­hin. Eri­laiset takaisinkytken­nät ovat sit­ten erit­täin vaikeasti mallinnet­tavis­sa. Esimerkik­si miten vesi­höyry ja pil­visyys vaikut­taa, edes vaiku­tuk­sen etumerk­istä ei olla täysin yksimielisiä.

     Nyt ei ole viime aikoina (15 vuot­ta) men­nyt ihan mallien mukaan. Ilmeis­es­ti ns. ilmas­to­herkkyys ja riip­pu­vu­us CO2-pitoisu­ud­es­ta ei ole niin suuri kuin mitä on mallinnettu.

     Vastaa

116. Osmo Soin­in­vaara:
     Kesä ja talvi ovat ietyin aikavälein tois­tu­via luon­non­ilmiöitä, mut­ta tästä huoli­mat­ta ne kan­nat­taa ottaa huomioon, kun ver­taa eri kuukaisien läm­pöti­laa keskenään. Jos halu­aa tutkia trendiä, on yksinker­traista ver­ra­ta keskenään vuosia, joiden tilanne on El Ninon suh­teen sama aivan samas­ta syys­tä kun kan­nat­taa ver­ra­ta heinäkuiden läm­pötilo­ja keskenään.

     El Nino ´vuodet ovat tuskin koskaan saman­laisia ja ilmas­ton­muu­tok­seen voi liit­tyä myös ilmiön voimis­tu­mi­nen tai heikken­e­m­i­nen. Paras tulos ja tilas­tolli­nen voima saadaan kun ote­taan tarpeek­si pitkä aikasar­ja ja mah­dol­lisim­man paljon havain­to­ja. Toisin sanoen 100 vuo­den tarkastelul­la saadaan enem­män tietoa ilmiöstä kuin 10 vuo­den tarkastelul­la eikä ihmisen toimin­nan vaiku­tus ilmas­toon alka­nut vuon­na 1980 !

     Vastaa

117. Osmo Soin­in­vaara:
     Kun­han muut­tu­jia on selvästi vähem­män kuin havain­to­ja, voidaan usei­ta läm­pöti­laan vaikut­tavia tek­i­jöitä ottaa regses­sioma­llis­sa huomioon ja puh­taan trendin osu­us saadaan luotet­tavam­min selville. Tämän oppii tilas­toti­eteen peruskurssilla. 

     Odotan edelleen sitä puh­das­ta trendiä virher­a­joi­neen ajalle 1998-nykyhetki. 

     Olisi myös mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka tarkasti ne “vaikut­ta­vat tek­i­jät” oikein tarkalleen ottaen tunnetaan.

     Vastaa

118. Coun­try­boy: Nyt ei ole viime aikoina (15 vuot­ta) men­nyt ihan mallien mukaan. Ilmeis­es­ti ns. ilmas­to­herkkyys ja riip­pu­vu­us CO2-pitoisu­ud­es­ta ei ole niin suuri kuin mitä on mallinnettu.

     Tot­ta, mut­ta ilmas­to­herkkyy­den lisäk­si pitäisi huomioi­da myös “vesistöherkkyys”.

     Aivan uuden julka­istun datan perus­teel­la näyt­tää siltä, että läm­pöä on varas­toitunut nimeno­man Atlantin syvi­in vesi­in. Tämä on ollut seu­raus­ta ark­tisen jään lisään­tyneestä sulamis­es­ta. (http://www.sciencemag.org/content/345/6199/897.abstract. Asi­aa on käsitel­lyt mm. The Econ­o­mist numerossa August 23rd 2014.)

     Golf-vir­ta näyt­tää nyt painu­van syvyyk­si­in aikaisem­min kuin ennen.

     Vastaa

119. Jos ale­taan jos­sit­tele­maan, niin El Ninon ja muiden oskil­laa­tioiden lisäk­si pitäisi ottaa tarkastelu­un suuret tulivuoren­purkauk­set, tai niiden puute. 1982 El Chiconin ja 1993 Pinatubon jäl­keen ei ole ollut yhtään mas­si­ivista purkaus­ta tropi­ikissa. Eivät ne ole mitään ilmas­to­jär­jestelmän ulkop­uolisia pakot­tei­ta, vaan osa luon­non omaa “ilmas­ton­muokkaus­ta” levit­täessään viilen­täviä rikkiy­hdis­teitä molem­pi­en pal­lon­puolisko­jen yläilmakehään. 

     Eli mitä jos otet­taisi­in kuitenkin tarkastelu­un vain toteu­tunut läm­pöti­lake­hi­tys. Ja sehän on ennustei­den vas­tais­es­ti pysähdyk­sis­sä. Ennus­teet ovat perus­tuneet ilmas­tom­a­llei­hin. Kum­mat ovat siis oike­as­sa, mit­tauk­set vai mallit?

     Myön­nän toki, että vielä ei tarvitse vas­ta­ta. Olen itsekin pitänyt lievää läm­pen­e­mistä toden­näköisem­pänä kuin viilen­e­mistä, enkä vas­tus­ta ener­gia­jär­jestelmien dekar­bon­isaa­tio­ta (esim. ydin­voiman osu­u­den lisäämistä). 

     IPCC on kuitenkin veikan­nut aivan väärää hevos­ta. Sen omien laskelmien mukaan läm­pen­e­mis­vauhti on ollut 0,05 astet­ta per vuosikym­men, kun ennuste on ollut vähin­tään 0,2. Futis­ter­meil­lä ilmais­tu­na laukaus on men­nyt nelink­er­tais­es­ti yli maalin, melkein piip­puhyl­lylle. Jos peliken­täl­lä olisi ammat­tiurheil­i­joiden sijas­ta ilmas­toalarmis­te­ja, he tuulet­taisi­vat näitäkin vetoja.

     Vastaa

120. Lau­ri Kumpu­lainen: Ei tarvitse men­nä aivan muovi­pus­sir­ak­en­tamisen tasolle, kun jo pelkästään van­ho­jen talo­jen läm­mönkier­rä­tysjär­jestelmäl­lä saadaan aivan konkreet­tis­es­ti suuria säästöjä ener­gianku­lu­tuk­ses­sa. Yhdessä keskisu­ures­sa ker­rostalos­sa sum­ma voi olla hyvinkin suuri kovana pakkastal­ve­na, mikä säästyy läm­mönkier­rä­tyk­sel­lä ja hyvin tiivis­te­ty­il­lä ikkunoilla.

     Tähän pitää vähän kom­men­toi­da, vaik­ka menee vähän OT. Olen tätä asi­aa ener­giate­hokku­u­den suun­nas­ta joutunut jonkin ver­ran pöyhimään.

     Meil­lä on läm­mi­tys­tekni­ikaltaan olen­nais­es­ti kol­men­laisia kerrostaloja:

     1. Van­hat talot ovat pain­ovoimaisel­la ilman­vai­h­dol­la (60-luvulle asti). Pois­toil­ma menee horme­ja pitkin läm­pöti­laero­jen aja­mana, tuloil­ma tulee ikku­nan­raoista ja tuloilmaventtiileistä.

     2. Vähän uudem­mat talot toimi­vat koneel­lisel­la pois­toil­mal­la (2000-luvulle asti). Pois­toil­ma vede­tään pois­toil­makoneil­la pois, kor­vausil­ma tulee ikku­nan­raoista, ikku­navent­ti­ileistä tai tuloilmaventtiileistä.

     3. Uusim­mis­sa (viimeinen 10 vuot­ta) tuloil­ma on keskitet­ty. Pois­toil­ma menee puhal­timien kaut­ta, ja pois­toil­mal­la läm­mitetään tuloil­maa (LTO, läm­mön tal­teenot­to). Ikku­nat ja ovet pide­tään tiiviinä.

     Jos kiin­teistössä on pain­ovoimainen ilman­vai­h­to, säästöjä on aika vaikea saa­da aikaan. Kesäaikaan ongel­mana on riit­tämätön ilman­vai­h­to, ja har­voin se talvel­lakaan on niin kova, että sitä pää­sisi kuris­ta­maan. Teo­ri­as­sa ehkä pois­toilma­hormien kuris­t­a­mi­nen koval­la pakkasel­la olisi järkevää, mut­ta siinäkin on teknisiä vaikeuk­sia. Vähän paradok­saalis­es­ti nämä talot voivat olla ener­giate­hokkaampia kuin uudem­mat talot, mut­ta se syn­tyy paljolti ilman­laadun kustannuksella.

     Jos kiin­teistössä on keskitet­ty pois­toil­ma, mut­ta kor­vausil­ma tulee miljoonas­ta räp­pänästä, säästöä saa otta­mal­la pois­toil­man ener­gian tal­teen PILP:lla. Täl­löin läm­pöpump­pu ottaa läm­pöä pois­toil­mas­ta ja läm­mit­tää sil­lä kier­tovet­tä (pat­terikier­to) ja läm­mintä käyt­tövet­tä (hanavet­tä). Temp­pu voi olla raken­nuk­ses­ta riip­puen kan­nat­ta­va, mut­ta investoin­ti on suuri. Siinä myös vähen­netään kaukoläm­mön kulu­tus­ta mut­ta lisätään sähkön kulutusta.

     Jos raken­nuk­ses­sa taas on keskitet­tu tuloil­ma ja toimi­va LTO, asialle ei kan­na­ta tehdä yhtään mitään. Ratkaisu on sinän­sä ener­giate­hokkain vai­h­toe­hto, mut­ta sen jälki­asen­t­a­mi­nen van­hempaan taloon on erit­täin suuri remontti.

     - — -

     Ikkunoiden tiivistämi­nen toki ainakin teo­ri­as­sa säästää läm­mönku­lu­tus­ta, jos kor­vausil­ma tulee ikku­nan­raoista. Yksit­täisen asun­non osalta kuitenkin käy niin, että tiivistämi­nen ei kovin paljon vaiku­ta raken­nuk­sen pois­toil­man kokon­ais­määrään (kor­vau­tuu jostain muual­ta), jol­loin suurin vaiku­tus on huoneis­ton läm­pen­e­m­i­nen. Vain sisäläm­pötilo­ja mit­taa­vat läm­mi­tysjär­jestelmät (vielä harv­inaisia) pystyvät kom­pen­soimaan tämän alen­ta­mal­la lämmitystä.

     Ikkunoiden tiivistämisel­lä on se pieni sivu­vaiku­tus, että se heiken­tää sisäil­man laat­ua. Tämä voi tarkoit­taa huonom­pi­laa­tu­ista sisäil­maa ja esimerkik­si kylpy­huoneen hitaam­paa kuiv­u­mista ja mikro­bi­vau­ri­oriskiä. Kan­nat­taa muis­taa, että ne ikkunoiden välistä puhal­ta­vat ilmat on nimeno­maan mitoitet­tu toim­i­maan siten.

     Lisäk­si ikkunoiden tiivistämisel­lä voi saa­da aikaan sen, että asun­toon saa ali­paineen suh­teessa por­raskäytävään. Sen jäl­keen asun­non kor­vausil­ma tulee rapus­ta, mukana naa­purin silakkalaatikko.

     Talon ilman­vai­h­to on suun­nitel­tu toim­i­maan tietyl­lä taval­la, ja se on tas­apain­otet­tu siten, että asun­nois­sa vai­h­tuu oikea määrä ilmaa. Ilmamäärän muut­ta­mi­nen yhtääl­lä muut­taa sitä toisaal­la, sys­tee­mi on varsin mon­imutkainen käytök­seltään. Sik­si niihin vent­ti­ilei­hin tai kor­vausil­mare­it­tei­hin ei pidä koskea ilman hyvää syytä ja ymmärtämys­tä seu­rauk­sista. (Ja kyl­lä, siel­lä on myös mah­dol­lisuuk­sia yhteis­maan ongel­man minä-keskeiseen ratkaisemiseen.)

     - — -

     Tätä älköön tulkit­tako niin, että väit­täisin raken­nusten ilman­vai­h­don tai läm­mi­tys­ten ole­van hyvin tas­apain­os­sa. Olen näh­nyt luotet­ta­van oloista dataa siitä, että ne ovat ker­rostalois­sa mit­tausten perus­teel­la hyvinkin epä­tas­apain­os­sa. Niiden ongelmien kor­jaamisel­la säästet­täisi­in val­takun­nan tasol­la merkit­tävästi ener­giaa ja paran­net­taisi­in asum­is­mukavu­ut­ta. Raken­nusten säätö- ja automaa­tiotekni­ik­ka on isol­ta osin hyvin vanhanaikaista.

     (Säätötekni­ikas­ta ymmärtävät yleen­sä kauhis­tu­vat tajutes­saan, miten ker­rostalo­jen ilman­vai­h­to ja läm­mi­tys toimi­vat. Suun­nit­telukauheuk­sia on kuitenkin hyvin vaikea kor­ja­ta ole­mas­saol­e­vaan rakennuskantaan.)

     Mitään sel­l­aista help­poa taikanap­pu­laa ei kuitenkaan ole. Läm­mön­säätöjär­jestelmän uusimi­nen toden­näköis­es­ti mak­saa itsen­sä takaisin. Fik­suim­mat sys­teemit mit­taa­vat pan­nuhuoneen suurei­den lisäk­si asun­toko­htaiset läm­pöti­lat, jol­loin ener­giavir­to­ja voidaan seu­ra­ta ja ongelmia etsiä. Lisäk­si raken­nus­ta voidaan läm­mit­tää tasan tarpeen mukaan, mikä vähen­tää var­muu­den vuok­si lämmittämistä.

     Täl­laiseen jär­jestelmään investoimi­nen voi olla hyvinkin järkevää, mukavu­ut­ta ja kun­nos­s­api­toa paran­tavaa, mut­ta ei sel­l­aisel­lakaan fysi­ikan lake­ja riko­ta. Real­isti­nen odotus säästöstä voisi olla 10 % läm­mi­ty­sen­er­gias­ta. Alal­la on kyl­lä vaik­ka mitä hui­jare­i­ta lupaa­mas­sa iso­ja säästöjä, mut­ta fysi­ikkaa se läm­mi­tysjär­jestelmäkin nou­dat­taa. (Jos talo ei ole eri­tyisen kuuma, ja läm­mi­ty­sen­er­giaa pudote­taan 30 %, sisäl­lä tulee ihan var­masti kylmä.)

     Investoin­neista kan­nat­tavia voivat olla myös PILP:n asen­t­a­mi­nen, ja ehkä aurinkoläm­pök­eräimet. Tosin jälkim­mäis­ten inte­groin­ti kaukoläm­mön kanssa ei ole mitenkään ihan triv­i­aalia, ja sitä on tehty vähän.

     Vesikalus­tei­den uusimi­nen voi vähen­tää viemäri­in menevän lämpimän veden määrää, joten siinäkin voi olla joskus ihan järkeä. Eteen voi kuitenkin tul­la kom­pro­mis­si mukavu­u­den ja ener­gian­säästön välillä. 

     Eri­laiset julk­i­sivu- tai eris­ter­e­mon­tit voivat joskus olla hyvä jut­tu, mut­ta niiden säästöpo­ten­ti­aali riip­puu lähtökohdasta.

     - — -

     Valitet­tavasti raken­nuk­sen ener­gianku­lu­tus päätetään pitkälti suun­nit­telu­vai­heessa. Jälki­asen­net­tavil­la taloudel­lis­es­ti kan­nat­tail­la ratkaisuil­la on varsin rajal­lisia mah­dol­lisuuk­sia. Kan­nat­taa niitä hyö­dyn­tää, mut­ta ei niil­lä ihmeitä tehdä.

     Vastaa

121. eggo:
     Ei kan­natakaan uskoa. Psykolog­it eivät määrää mitään resepte­jä. Sen tekevät lääkärit.

     Olet oike­as­sa. Kun jokin voi men­nä pieleen, se menee. MOT. Eli psykiatrit.

     Vastaa

122. Viherinssi: Jos kiin­teistössä on keskitet­ty pois­toil­ma, mut­ta kor­vausil­ma tulee miljoonas­ta räp­pänästä, säästöä saa otta­mal­la pois­toil­man ener­gian tal­teen PILP:lla.

     Jos nyt sit­ten sat­tuisi käymään niin, että joku yrit­täisi pitää tuo­ta ylläol­e­vaa jut­tuani jonkin­laise­na ohjen­uo­rana, niin min­un pitää kyl­lä lisätä PILP-tari­naan yksi hyvin merkit­tävä asia.

     PILP voi jois­sain tapauk­sis­sa olla taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va investoin­ti järkeväl­lä takaisin­mak­sua­jal­la. Se sijaan kaukoläm­pö­taloon asen­net­tuna siitä on vaikea saa­da hiil­i­jalan­jäl­jen kannal­ta kan­nat­tavaa investointia.

     Syitä tähän on use­ampia. Ensim­mäi­nen on yksinker­tais­es­ti se, että siinä kor­vataan kaukoläm­pöä sähköl­lä. Vai­h­tokaup­pa ei ole kovin hyvä, kos­ka kaukoläm­mön tuotan­non lisäämisen (tai vähen­tämisen) päästö­vaiku­tus on pieni. Kaukoläm­pö syn­tyy suurelta osin sähkön­tuotan­non sivu­tuot­teena (ts. kaukoläm­mön tuot­tamisen vaiku­tus sähkön­tuotan­non hyö­ty­suh­teeseen on suh­teel­lisen pieni, ja kaukoläm­pöä sel­l­aise­naan tuote­taan vain kovim­mil­la pakkasilla).

     Toinen syy on kaukoläm­pöön liit­tyvä tekni­nen syy. PILP vähen­tää kaukoläm­mön käyt­töä eri­tyis­es­ti lämpimäl­lä ilmal­la. Sen sijaan sen teho putoaa kylmim­mil­lä keleil­lä, jol­loin se ei vähen­nä kovinkaan paljon kaukoläm­mön huip­puku­lu­tus­ta. Ja juuri tuo huip­puku­lu­tus tuote­taan läm­pövoimalois­sa pelkkänä lämpönä.

     Kol­maskin on tekni­nen syy. Toim­inta­pe­ri­aat­teen­sa vuok­si PILP:n läm­pöä käytetään veden esiläm­mit­tämiseen, ja lop­pu hoide­taan kaukoläm­möl­lä. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kaukoläm­mön vir­taa­ma ei pienene kovinkaan paljon, mut­ta kaukoläm­mön läm­pöti­lan alen­e­ma piene­nee roimasti. Toisin sanoen kiin­teistöstä kaukoläm­mön palu­u­verkkoon meneekin lämpimäm­pää paluuvetta.

     Täl­lä on ikävä vaiku­tus kaukoläm­pövoimalan hyö­ty­suh­teeseen. Kaukoläm­pö syn­tyy sitä helpom­min, mitä mata­lampi on tulovesi, ja mitä kylmem­pi verkos­ton palu­u­vesi. PILP ei vaiku­ta tulove­den läm­pötilavaa­timuk­seen, mut­ta se nos­taa palu­uve­den läm­pöti­laa. (PILP siis paran­taa hyö­ty­suhdet­ta kiin­teistöl­lä ja heiken­tää voimalassa.)

     Näistä syistä en suosit­tele PILP:n käyt­töä kaukoläm­mite­tyis­sä talois­sa. Sen sijaan nuo muut kon­stit (kun­nolli­nen tas­apain­o­tus, ajan­mukainen automaa­tio- ja säätötekni­ik­ka, asial­liset eristämiset) ovat ekolo­gian kannal­ta hyvä jut­tu myös kaukoläm­mite­tyis­sä taloissa.

     Vastaa

123. Mat­ti Vir­ta­nen:
     Jos ale­taan jos­sit­tele­maan, niin El Ninon ja muiden oskil­laa­tioiden lisäk­si pitäisi ottaa tarkastelu­un suuret tulivuoren­purkauk­set, tai niiden puute. 1982 El Chiconin ja 1993 Pinatubon jäl­keen ei ole ollut yhtään mas­si­ivista purkaus­ta tropi­ikissa. Eivät ne ole mitään ilmas­to­jär­jestelmän ulkop­uolisia pakot­tei­ta, vaan osa luon­non omaa “ilmas­ton­muokkaus­ta” levit­täessään viilen­täviä rikkiy­hdis­teitä molem­pi­en pal­lon­puolisko­jen yläilmakehään. 

     Eli mitä jos otet­taisi­in kuitenkin tarkastelu­un vain toteu­tunut läm­pöti­lake­hi­tys. Ja sehän on ennustei­den vas­tais­es­ti pysähdyk­sis­sä. Ennus­teet ovat perus­tuneet ilmas­tom­a­llei­hin. Kum­mat ovat siis oike­as­sa, mit­tauk­set vai mallit?

     Myön­nän toki, että vielä ei tarvitse vas­ta­ta. Olen itsekin pitänyt lievää läm­pen­e­mistä toden­näköisem­pänä kuin viilen­e­mistä, enkä vas­tus­ta ener­gia­jär­jestelmien dekar­bon­isaa­tio­ta (esim. ydin­voiman osu­u­den lisäämistä). 

     IPCC on kuitenkin veikan­nut aivan väärää hevos­ta. Sen omien laskelmien mukaan läm­pen­e­mis­vauhti on ollut 0,05 astet­ta per vuosikym­men, kun ennuste on ollut vähin­tään 0,2. Futis­ter­meil­lä ilmais­tu­na laukaus on men­nyt nelink­er­tais­es­ti yli maalin, melkein piip­puhyl­lylle. Jos peliken­täl­läolisi ammat­tiurheil­i­joiden sijas­ta ilmas­toalarmis­te­ja, he tuulet­taisi­vat näitäkin vetoja.

     Täysin samaa mieltä, tämä on main­stream-tieteen käsi­tys nyky­isin, jon­ka yhä use­am­mat tahot myöntävät. 

     Lukuisia seli­tyk­siä on yritet­ty löytää, kuten läm­mön varas­toi­tu­mi­nen meren syvi­in ker­roksi­in. Mut­ta mik­si tätä ei ole tapah­tunut aiem­min ja mik­si menee syvi­in ker­roksi­in vain. Pin­taläm­pöti­lat eivät tiet­tävästi ole juuri nous­set. Tulee jotenkin täl­lainen “seli-seli” tun­te­mus, kun ei menekään mallien mukaan.

     Itsekin ympäristöa­sioiden mallinnus­ta tehneenä sanois­in, että niis­sä saadaan usein yliarvio. Tämä johtuu siitä, että eri lasken­ta­para­me­treille annetaan var­muu­den vuok­si hie­man yläkan­tis­sa ole­va arvo/arvio. Sit­ten nämä ker­taan­tu­vat lasku­toim­i­tuk­sis­sa vieden tulosta vielä enem­män harhaan.

     Vastaa

124. Keskustelua tuoreesta artikke­lista, jon­ka mukaan CO2-pitoisu­u­den tuplaus nos­tasi läm­pöti­laa vain 1,64 °C

     http://judithcurry.com/2014/09/24/lewis-and-curry-climate-sensitivity-uncertainty/

     http://climateaudit.org/2014/09/24/the-implications-for-climate-sensitivity-of-ar5-forcing-and-heat-uptake-estimates‑2/

     http://wattsupwiththat.com/2014/09/25/new-research-finds-earth-even-less-sensitive-to-co2-than-previously-thought/

     Noil­ta sivuil­ta löy­tyy myös link­ki itse paperiin.

     Vastaa

125. Coun­try­boy: Lukuisia seli­tyk­siä on yritet­ty löytää, kuten läm­mön varas­toi­tu­mi­nen meren syvi­in ker­roksi­in. Mut­ta mik­si tätä ei ole tapah­tunut aiem­min ja mik­si menee syvi­in ker­roksi­in vain. Pin­taläm­pöti­lat eivät tiet­tävästi ole juuri nous­set. Tulee jotenkin täl­lainen “seli-seli” tun­te­mus, kun ei menekään mallien mukaan.

     Kyl­lä tuo läm­mön varas­toi­tu­mi­nen Atlantin ja Etelämeren (South­ern Ocean) syvi­in ker­roksi­in on mit­tauk­sil­la osoitet­tu, kuten myös pin­taläm­pötilo­jen nousun jak­sol­lisu­us. Hidas­tus­vai­hei­ta on ollut n. 1880–2010. ja n. 1945–1970. Syk­lisyy­den syyk­si on esitet­ty navoille päin suun­tau­tu­vien merivir­to­jen (esim. Golf-vir­ta) jak­sot­tais­tan vahvis­tu­mista ja heiken­tymistä, mikä puolestaan johtuu napa­jäi­den sulamisen ja jää­tymisen aihet­tamista veden suo­laisu­us- ja siten tihey­seroista. Tämä on huomioitu ainakin ilmas­tom­a­llis­sa Com­mu­ni­ty Cli­mate Sys­tem Mod­el 4 (CCSM4).

     Kan­nat­taa tutus­tua aiem­min mainit­se­maani Chenin ja Tun­gin artikke­li­in. Se löy­tyy kyl­lä googlaa­mal­la, vaikkei Sci­en­cen sivuille suo­raan pääsisikään.

     Siitä, mik­si läm­pöä on viime vuosi­na men­nyt nimeno­maan syvi­in vesi­in, ei ole tois­taisek­si yksimielisyyt­tä. Näin vain on käynyt eikä tämä voi jatkua lop­ut­tomi­in. Sit­ten läm­pe­nee ja rutkasti.

     Vastaa

126. http://en.wikipedia.org/wiki/Deforestation

     Osaran aukiot oli­vat pien­tä tämän toimin­nan rinnalla…

     Vastaa

127. Tapio: Kyl­lä tuo läm­mön varas­toi­tu­mi­nen Atlantin ja Etelämeren (South­ern Ocean) syvi­in ker­roksi­in on mit­tauk­sil­la osoitet­tu, kuten myös pin­taläm­pötilo­jen nousun jaksollisuus. 

     Mil­lä mit­tauk­sil­la? Mis­tä näistä mit­tauk­sista löytää tieto­ja? Onko tilanne tältä osin jotenkin radikaal­isti muut­tunut viime vuodes­ta, jol­loin brit­tien Met Off­i­cen tutk­i­jat pää­tyivät toteamaan:

     “In addi­tion, direct mea­sure­ments of the exchange of heat between the upper and deep ocean do not exist because the present ocean observ­ing net­work does not sam­ple the ocean below 2000m ade­quate­ly. Even if it did, the poten­tial changes in tem­per­a­ture could be very small, remem­ber­ing that the ener­gy imbal­ances involved are less than 1Wm‑2 (Fig­ure 10) and there­fore poten­tial­ly not detectable as tem­per­a­ture changes.”

     http://www.metoffice.gov.uk/research/news/recent-pause-in-warming

     Hidas­tus­vai­hei­ta on ollut n. 1880–2010. ja n. 1945–1970. Syk­lisyy­den syyk­si on esitet­ty­navoille päin suun­tau­tu­vien merivir­to­jen (esim. Golf-vir­ta) jak­sot­tais­tan vahvis­tu­mista ja heiken­tymistä, mikä puolestaan johtuu napa­jäi­den sulamisen ja jää­tymisen aihet­tamista veden suo­laisu­us- ja siten tihey­seroista. Tämä on huomioitu ainakin ilmas­tom­a­llis­sa Com­mu­ni­ty Cli­mate Sys­tem Mod­el 4 (CCSM4).

     Jos val­tameret ovat aiheut­ta­neet hidas­tus­vai­hei­ta, niin eivätkö ne aivan hyvin ole voineet aiheut­taa myös kiihdy­tys­vai­hei­ta? Vai miten mallit selit­tävät 1860–1880 ja 1920–1930 lämpenemiset?

     Kan­nat­taa tutus­tua aiem­min mainit­se­maani Chenin ja Tun­gin artikke­li­in. Se löy­tyy kyl­lä googlaa­mal­la, vaikkei Sci­en­cen sivuille suo­raan pääsisikään.

     Tutus­tut­tu. Kum­ma kyl­lä heil­läkin on mit­tauk­sia vain 1500m syvyy­teen — eikä merien pohjia myö­den kuin koi­tat ilmeis­es­ti väittää.

     Siitä, mik­si läm­pöä on viime vuosi­na men­nyt nimeno­maan syvi­in vesi­in, ei ole tois­taisek­si yksimielisyyt­tä. Näin vain on käynyt eikä tämä voi jatkua lop­ut­tomi­in. Sit­ten läm­pe­nee ja rutkasti.

     Maa­pal­lon men­neisyy­dessä syvät vedet ovat olleet ajoit­tain yhtä lämpim­iä kuin suo­ma­lainen jär­vivesi kau­ni­ina kesäpäivänä helle­jak­son jäl­keen. Eipä vaan ole maa­pal­lo muut­tunut Venuk­sek­si tästäkään huolimatta.

     Vastaa

128. Innos­tu­in laske­maan maan merien ves­i­mas­san vaa­ti­man läm­pöen­er­gian määrän, jot­ta se lämpiäisi yhden asteen.

     Siihen tarvi­taan 5,5 x 10e24 Joulea

     Miten paljon sit­ten tarvi­taan läm­pöen­er­giaa, jot­ta ilmake­hän läm­pöti­la nousisi keskimäärin 1 aseella?

     Vas­taus: 5,5 x 10e21 Joulea

     Siis­pä: Meret vaas­toi­vat astet­ta kohden 1000 ker­taa emem­män läm­pöä kuin ilmakehä.

     Johtopäätös: Ennekuin kan­nat­taa puhua seri­oosisti ilmas­ton läm­pöti­las­ta, pitäisi olla pitkäaikaista dataan myös merien ves­i­mas­san läm­pätiloista, tuhat ker­taa tarkem­mil­la mit­tauk­sil­la kuin ilmakehästä.

     Me kaik­ki tiedämme, että täl­laista mit­taus­dataa ei ole ole­mas­sa, eikä paljon muu­takaan tärkeää dataa.

     Täysjärk­isille pitää olla selvää, että merien vir­tauk­set, yms. ovat yhtä käsitämät­tömän mon­imutkaisia kuin ilmas­tonkin vas­taa­vat, joi­ta maail­man tehokkaim­matkaan tietokoneet eivät pysty ennus­ta­maan muu­ta­maa päivää pidemmälle.

     Sep­po Korppoo
     Yrit­täjä, joka aina välil­lä innostuuu…

     Vastaa

129. Poth1ue1: Maa­pal­lon men­neisyy­dessä syvät vedet ovat olleet ajoit­tain yhtä lämpim­iä kuin suo­ma­lainen jär­vivesi kau­ni­ina kesäpäivänä helle­jak­son jäl­keen. Eipä vaan ole maa­pal­lo muut­tunut Venuk­sek­si tästäkään huolimatta.

     Min­ulle on nyt jäänyt vähän epä­selväk­si, puhutaanko tässä maa­pal­lon muut­tumis­es­ta Venuk­sek­si (460 °C) vai ihmiskun­nan kannal­ta inhimil­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti haas­tavas­ta ilmastonmuutoksesta?

     Jälkim­mäiseen riit­tävät muu­ta­man asteen paikalliset (eivät globaalit) vai­hte­lut yhdis­tet­tynä sademäärämuutoksiin.

     = = =

     Jot­ta min­ulle selviäisi, mis­sä kohdas­sa tässä keskustelus­sa nyt men­nään, niin heitän omat teesi­ni tästä aiheesta:

     - ihmiskun­nan toimil­la on merk­i­tys ilmas­toon GHG-kaa­sumäärän nousun kautta

     - tämän aiheut­ta­man läm­pen­e­misen tarkkaa määrää ei osa­ta ennus­taa, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka on nol­las­ta muu­ta­maan asteeseen keskilämpötilassa

     - ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat muu­tok­set toden­näköis­es­ti eivät tule jakau­tu­maan tasan maa­pal­lol­la, vaan esimerkik­si läm­pen­e­m­i­nen on toi­sis­sa paikois­sa voimakkaam­paa kuin toisissa

     - keskiläm­pöti­lan muu­tok­set eivät jakaudu tasan vuo­de­naiko­jen välil­lä, vaan kesät tai tal­vet voivat paikallis­es­ti läm­metä enemmän

     - myös pil­visyys, tuulisu­us ja sateisu­us voivat muut­tua (samoin isoil­la paikallisil­la eroilla)

     - näil­lä muu­tok­sil­la on merkit­täviä vaiku­tuk­sia eliökuntaan

     Pelis­sä voi hyvinkin olla voit­ta­jia ja häviäjiä. Suomes­sa saat­taa esimerkik­si met­sien kasvu kiihtyä. Toisaal­ta sen hin­tana voi sit­ten olla se, että vuo­de­naikamme ovat kevät, kesä, syksy ja pitkä mar­raskuu. Häviäjät löy­tynevät kuumil­ta lev­eysasteil­ta, ja kos­ka häviäjil­lä tun­netusti on jo nyt Kalash­nikove­ja, he saat­ta­vat levit­tää pahaa mieltään nyky­istä vielä akti­ivisem­min ympärilleen.

     Min­ul­la ei siis ole mitään vaikeut­ta uskoa, etteikö läm­pen­e­m­i­nen voisi olla “vain” 1,65 °C, kun CO2-pitoisu­us kaksinker­tais­tuu. Toisaal­ta tuokin on maa­pal­lon mitas­sa oikeasti todel­la paljon, kos­ka se ei toden­näköis­es­ti tarkoi­ta sitä, että kul­lakin het­kel­lä joka paikas­sa on tasan 1,65 °C lämpimäm­pää kuin olisi ilman mei­dän tuprutteluamme.

     Vastaa

130. Sep­po Korp­poo: Johtopäätös: Ennekuin kan­nat­taa puhua seri­oosisti ilmas­ton läm­pöti­las­ta, pitäisi olla pitkäaikaista dataan myös merien ves­i­mas­san läm­pätiloista, tuhat ker­taa tarkem­mil­la mit­tauk­sil­la kuin ilmakehästä.

     Me kaik­ki tiedämme, että täl­laista mit­taus­dataa ei ole ole­mas­sa, eikä paljon muu­takaan tärkeää dataa.

     Puolit­tain tot­ta, sil­lä globaali, yht­enäi­nen mit­tausjär­jestelmä ARGO saati­in valmi­ik­si vas­ta kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten. Se mit­taa val­tame­rien läm­pöti­laa ja suo­lapi­toisu­ut­ta 3000 lau­tal­ta aina 2000 m:n syvyy­teen asti. Tämän lisäk­si on tietysti luke­ma­ton määrä paikallista dataa Golf-fir­ras­ta, El-Nin­jos­ta jne.

     Nimeno­maan ARGO vahvisti esil­lä ole­van syvien vesien lämpenemisen.

     Vastaa

131. Poth1ue1: Jos val­tameret ovat aiheut­ta­neet hidas­tus­vai­hei­ta, niin eivätkö ne aivan hyvin ole voineet aiheut­taa myös kiihdy­tys­vai­hei­ta? Vai miten mallit selit­tävät 1860–1880 ja 1920–1930 lämpenemiset?

     Täs­mälleen, läm­pöti­la on suo­ras­taan hypähtänyt, kun meri­in varas­toitunut ener­gia on vapau­tunut ilmake­hään. Havain­nol­lis­tuu, kun piir­rät käyrän y=x+cos(x).

     Min­ul­la oli nois­sa vuosilu­vuis­sa lap­sus: Hidas­tu­mis­vai­hei­ta teol­lise­na aikana on ollut 1880–1910 ja 1945–1970 ja nyt 2002 lähtien.

     Poth1ue1: utus­tut­tu. Kum­ma kyl­lä heil­läkin on mit­tauk­sia vain 1500m syvyy­teen – eikä merien pohjia myö­den kuin koi­tat ilmeis­es­ti väittää.

     Olin epätäs­mälli­nen, tarkoitin syvil­lä vesil­lä merten pin­tak­er­roksen alaisia vesiä. Poh­jan­lah­den ran­nal­la asu­valle jo 150 m on syvää 🙂

     Poth1ue1: Eipä vaan ole maa­pal­lo muut­tunut Venuk­sek­si tästäkään huolimatta.

     En yritäkään ottaa kan­taa katas­tro­faalisen ilmas­to­muu­tok­sen toden­näköisyy­teen, mut­ta aivan kuten Viherinssi edel­lä huo­mat­taa, jo vajaan kah­den asteen nousu aiheut­taa vakavia ongelmia, sil­lä läm­pen­e­m­i­nen ei jakaudu tasaisesti.

     Vastaa

132. “Jokainen tekee niin kuin parhaak­si näkee, tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la tai sit­ten ei.” 

     Jep, ja juuri sik­si aionkin jatkaa omaa kohta­laisen mukavaa keskilu­okkaista elämän­ta­paani surut­ta. Ja parhaak­si olen näh­nyt myös mak­saa vero­ja, jot­ta Kallion punav­ihreä luok­ka pysty­isi ilmaise­maan pyhän vihansa kaltaisiani ympäristörikol­lisia kohtaan tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la tulevaisuudessakin.

     Vastaa

133. Coun­try­boy: Nyt ei ole viime aikoina (15 vuot­ta) men­nyt ihan mallien mukaan. Ilmeis­es­ti ns. ilmas­to­herkkyys ja riip­pu­vu­us CO2-pitoisu­ud­es­ta ei ole niin suuri kuin mitä on mallinnettu. 

     Tai sit­ten läm­pö on vuotanut jon­nekin jäätiköi­den ja ikiroudan sulamiseen tms. Sil­lä ei kuitenkaan ole niin suur­ta merk­i­tys­tä, meneekö kaik­ki juuri ennus­tusten mukaises­sa järjestyk­sessä, kos­ka kaik­ki tämä vuo­to on ain­utk­er­taista. Jäätiköt eivät sula kuin ker­ran, jos läm­pö on sinne men­nyt. Jos se on pump­pau­tunut mereen, se jää sinne eikä katoa mihinkään. Läm­mi­tys­vaiku­tus on joka tapauk­ses­sa saata­va lop­pumaan, kos­ka se ei lop­ut­tomi­in voi olla vaikut­ta­mat­ta mihinkään.

     Vastaa

134. Viherinssi. 1,65 astet­ta on selvästi vähem­män kuin vaar­al­lise­na pidet­ty 2,00. Eli ilmas­ton­muu­tok­sen edut ovat täl­lä läm­pen­e­mis­vauhdil­la ilmeis­es­ti suurem­pia kuin hai­tat — vai mitä tuo kah­den asteen raja oiken tarkoittikaan?

     Vastaa

135. Viherinssi: Min­ulle on nyt jäänyt vähän epä­selväk­si, puhutaanko tässä maa­pal­lon muut­tumis­es­ta Venuk­sek­si (460 °C) vai ihmiskun­nan kannal­ta inhimil­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti haas­tavas­ta ilmastonmuutoksesta?

     Tarkoi­tus oli lähin­nä aset­taa pelot­te­lut syvien vesien läm­pen­e­mis­es­tä määräl­lä, joka on vielä mit­taus­tarkku­u­den rajois­sa näkymätön­tä, johonkin kon­tek­sti­in. Eli itse en ainakaan jak­sa uskoa johonkin sada­sosa-astei­den läm­pen­e­misen aiheut­ta­maan vääjäämät­tömään katastrofiin.

     Vastaa

136. Tapio: Täs­mälleen, läm­pöti­la on suo­ras­taan hypähtänyt, kun meri­in varas­toitunut ener­gia on vapau­tunut ilmake­hään. Havain­nol­lis­tuu, kun piir­rät käyrän y=x+cos(x).

     Jos syvältä mer­estä kum­munnut läm­pö on aiem­min aiheut­tanut nopei­ta 2–3 vuosikymme­nen läm­pen­e­mis­jak­so­ja, niin eikö sama ole voin­ut tapah­tua 1980–90 ‑luku­jen läm­pen­e­misen yhtey­dessäkin? Ja jos tämä vuo­sisadan lop­pupuolen läm­pen­e­m­i­nen on ollut yhtä voimakas­ta kuin noiden aiem­pi­en jak­so­jen aikana, niin eikö havai­tus­ta läm­pen­e­mis­es­tä suurim­man osa luulisi sil­loin ole­van luon­nol­lista vaihtelua?

     Olin epätäs­mälli­nen, tarkoitin syvil­lä vesil­lä merten pin­tak­er­roksen alaisia vesiä. Poh­jan­lah­den ran­nal­la asu­valle jo 150 m on syvää 

     Ahaa… luulin, että koitit puhua tästä ilmas­to­tutk­i­joiden syvistä vesistä, jot­ka ovat siis yli 2000m syvyy­dessä ja jonne läm­pö on väit­tei­den mukaan karan­nut sopi­vasti mittarei­den ulottumattomiin.

     No, tuos­sa paperis­sa las­ket­ti­in, että mit­tausten mukaan meret oli­si­vat 0–1500m ker­rokses­sa varas­toi­neet läm­pöä noin 0,5 W/mˆ2 säteily­pakot­teen ver­ran. Kun arvio säteily­pakot­teesta taitaa edelleen olla 1,5 W/mˆ2, niin jon­nekin edelleen katoaa 1 W/mˆ2 — tai sit­ten tuo­ta wat­tia ei edes ole ollut olemassa.

     En yritäkään ottaa kan­taa katas­tro­faalisen ilmas­to­muu­tok­sen toden­näköisyy­teen, mut­ta aivan kuten Viherinssi edel­lä huo­mat­taa, jo vajaan kah­den asteen nousu aiheut­taa vakavia ongelmia, sil­lä läm­pen­e­m­i­nen ei jakaudu tasaisesti.

     Mil­lä ihmeen perus­teel­la? Aina aiem­min­han lämpimät kaudet ovat merkin­neet kukois­tus­ta ja yltäkyl­läisyyt­tä kun taas ilmas­ton kylmen­e­m­i­nen on merkin­nyt kulku­taute­ja, kan­sain­vael­luk­sia ja val­takun­tien romahduksia.

     Vastaa

137. Mat­ti Vir­ta­nen:
     Viherinssi. 1,65 astet­ta on selvästi vähem­män kuin vaar­al­lise­na pidet­ty 2,00. Eli ilmas­ton­muu­tok­sen edut ovat täl­lä läm­pen­e­mis­vauhdil­la ilmeis­es­ti suurem­pia kuin hai­tat – vai mitä tuo kah­den asteen raja oiken tarkoittikaan?

     Kah­den asteen raja tuskin on ikinä ollut mikään etu­jen ja hait­to­jen break even. Se on jostain tem­pais­tu luke­ma, jon­ka jäl­keen hait­to­jen usko­taan ole­van jo melkoisen suuria. Ei tuos­sa mitään sel­l­aista kyn­nys­tä ole, että 1,99 astet­ta läm­pen­e­mistä olisi tosi kivaa ja 2,01 astet­ta hirveä katastrofi.

     Pääsään­töis­es­ti kaik­ki ilmas­ton­muu­tos on keskimäärin huonom­paan suun­taan johtuen siitä, että luon­to on sopeu­tunut johonkin tilanteeseen, ja uuteen tas­apain­oon sopeu­tu­mi­nen on hidas pros­es­si. Läm­pen­e­misessä voi olla paikallisia voit­ta­jia (esimerkik­si mei­dän maa- ja met­sä­taloutemme), mut­ta globaal­isti arviot ovat vastakkaisia.

     Tuo kah­den asteen raja on ihan yhtä epämääräi­nen kuin kaik­ki muukin mallintamiseen liit­tyvä. Voihan se olla niinkin, että kaik­ki ilmas­ton­muu­tos osuu asumat­tomille seuduille, eikä sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta tiheästi asut­tu­jen seu­tu­jen eli­nolo­suhteisi­in. Tai sit­ten juuri toisin.

     Vastaa

     1. Kah­de­nas­teen raja on toki epämääräi­nen, mut­ta monis­sa ske­naar­i­ois­sa sen ylit­tämi­nen merk­it­see astu­mista tun­tem­at­tomaan. Takaisinkytken­nät voivat olla todel­la vahvo­ja ja koko pros­es­si voi kara­ta lapas­es­ta. Esimerkik­si Siper­ian soiden metaanivarastot.

        Vastaa

138. Poth1ue1: Aina aiem­min­han lämpimät kaudet ovat merkin­neet kukois­tus­ta ja yltäkyl­läisyyt­tä kun taas ilmas­ton kylmen­e­m­i­nen on merkin­nyt kulku­taute­ja, kan­sain­vael­luk­sia ja val­takun­tien romahduksia.

     Euroopas­sa vai globaal­isti? Minkälaisel­la väestörak­en­teel­la? Kuin­ka suuria/pitkäaikaisia keskilämpötilan/paikallislämpötilan muutoksia?

     Vastaa

139. Poth1ue1:
     Mil­lä ihmeen perus­teel­la? Aina aiem­min­han lämpimät kaudet ovat merkin­neet kukois­tus­ta ja yltäkyl­läisyyt­tä kun taas ilmas­ton kylmen­e­m­i­nen on merkin­nyt kulku­taute­ja, kan­sain­vael­luk­sia ja val­takun­tien romahduksia.

     Liian läm­min on yhtä paha kuin liian kylmä.

     Vastaa

140. Näin maal­likkona kuvit­telisin vielä että nor­maali­in läm­pen­e­miseen ver­rat­tuna kasvi­huoneilmiö-läm­pen­e­misessä on se hyvä puoli että nyky­isin kylmät alueet läm­penevät enem­män kuin lämpimät. Varsinkin pohjoiskanadan ja venäjän elinkelpoisem­mak­si tulem­i­nen ovat aika val­tavia hyö­tyjä. Ja lämpimäm­mät meret tarkoit­ta­vat enem­män vet­tä ilmass­sa -> kasvit kas­va­vat paremmin.
     Huonoina puoli­na sit­ten enem­män myrskyjä ja veden­pin­nan nousu, kaiken kaikki­aan en osaa sanoa meneekö maail­man kannal­ta parem­paan vai huonom­paan suun­taan, epäil­isin että hiukan parem­paan ja Suomen kannal­ta odotusar­vo on var­masti positiivinen.

     Vastaa

141. anonyy­mi: Läm­mi­tys­vaiku­tus on joka tapauk­ses­sa saata­va lop­pumaan, kos­ka se ei lop­ut­tomi­in voi olla vaikut­ta­mat­ta mihinkään.

     Tässähän oli hyvä esimerk­ki “sci­ence is set­tled” argumentoinnista.

     Käytän­nössä var­maan vaan odotamme ja kat­somme. Ei tuom­moi­sen perus­teel­la voi ryhtyä toimenpiteisiin.

     Vastaa

142. Poth1ue1: Jos syvältä mer­estä kum­munnut läm­pö on aiem­min aiheut­tanut nopei­ta 2–3 vuosikymme­nen läm­pen­e­mis­jak­so­ja, niin eikö sama ole voin­ut tapah­tua 1980–90 ‑luku­jen läm­pen­e­misen yhteydessäkin?

     Niin­hän on käynyt, kat­so esim. OS:n kakkaoskäppyrää.

     Poth1ue1: Ja jos tämä vuo­sisadan lop­pupuolen läm­pen­e­m­i­nen on ollut yhtä voimakas­ta kuin noiden aiem­pi­en jak­so­jen aikana, niin eikö havai­tus­ta läm­pen­e­mis­es­tä suurim­man osa luulisi sil­loin ole­van luon­nol­lista vaihtelua?

     Onko tämä pinta/syvä oleelli­nen asia selviää seu­raa­van 30 vuo­den aikana. Jos on, tasan­net­ta kestää vielä 10…15 vuot­ta. Sit­ten läm­pe­nee reip­paasti. Toki vain, jak­so voi olla lyhentynytkin.

     Yhtälössäni y=x+cos(x) (parem­pi olisi ollut y=a*t+b*cos(t)) lin­eaari­nen ter­mi kuvasi kasvi­huoneilmiötä, syk­li­nen luon­nol­lista vai­htelua. Ilman lin­eaarista ter­miä käyrät ovat kovin erilaiset.

     Poth1ue1: No, tuos­sa paperis­sa las­ket­ti­in, että mit­tausten mukaan meret oli­si­vat 0–1500m ker­rokses­sa varas­toi­neet läm­pöä noin 0,5 W/mˆ2 säteily­pakot­teen ver­ran. Kun arvio säteily­pakot­teesta taitaa edelleen olla 1,5 W/mˆ2, niin jon­nekin edelleen katoaa 1 W/mˆ2 – tai sit­ten tuo­ta wat­tia ei edes ole ollut olemassa.

     Tois­taisek­si on osoitet­tu, että muu­ta­mat val­tameret ovat läm­men­neet 300…1500 m:n välil­lä. Syvem­mältähän kat­tavia tulok­sia ei line julka­istu. Onhan se läm­pen­e­m­i­nen voin­ut pysähtyä 1500 m:iin.

     Poth1ue1: Mil­lä ihmeen perus­teel­la? Aina aiem­min­han lämpimät kaudet ovat merkin­neet kukois­tus­ta ja yltäkyl­läisyyt­tä kun taas ilmas­ton kylmen­e­m­i­nen on merkin­nyt kulku­taute­ja, kan­sain­vael­luk­sia ja val­takun­tien romahduksia.

     Tot­ta, mut­ta maa­pal­lo alkaa olla täyn­nä ihmisiä ja lisää tulee. Kaiken­lais­ten muu­tosten sietokyky on huonon­tunut. On hyvin toden­näköistä, että syn­tyy paikallisia katas­tro­fe­ja, vrt. Sahel, ja auta armias, jos sel­l­ainen sat­tuu merkit­tävän vil­jan­tuotan­toalueen, esim USA/Kanadan keskilän­si, tai väestönkeskit­tymän, esim Bangladesh, kohdalle.

     Vastaa

     1. Val­tamerten läm­pen­e­misessä on yksi iso ongel­ma, läm­pölaa­jen­e­m­i­nen. Se nos­taa meren pin­taa. Jos vesi läm­pe­nee asteen, sen tilavu­us nousee 0,18 o/oo. Kun merten keskisyvyys on 4000 metriä, asteen nousu nos­taisi meren­pin­taa 72 cm. Kokon­aisen asteen nousu tietysti vie sato­ja vuosia.

        Vastaa

143. Osmo Soin­in­vaara:
     Kah­de­nas­teen raja on toki epämääräi­nen, mut­ta monis­sa ske­naar­i­ois­sa sen ylit­tämi­nen merk­it­see astu­mista tun­tem­at­tomaan. Takaisinkytken­nät voivat olla todel­la vahvo­ja ja koko pros­es­si voi kara­ta lapas­es­ta. Esimerkik­si Siper­ian soiden metaanivarastot.

     Eivät vapau­tuneet Eem-kaudel­la, kun oli paljon tuo­ta lämpimäm­pää. Eikä ole datas­sa merkkiä “lapas­es­ta karkaamis­es­ta”. Tuo argu­ment­tisi ei yksinker­tais­es­ti voi pitää paikkaansa, eikä ole kyse astu­mis­es­ta tun­tem­at­tomaan, sil­lä lämpimäm­pääkin on ollut geol­o­gises­sa lähi­his­to­ri­as­sa. 2 astet­ta esi­te­ol­liseen aikaan ver­rat­tuna tarkoit­taa reilun asteen koro­tus­ta nyky­isi­in läm­pötiloi­hin. Lue yltä kom­ment­ti­ni Eem-kaud­es­ta. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, miten haa­s­tat sen sisäisen logiikan.

     Vastaa

144. Viherinssi:
     Pääsään­töis­es­ti kaik­ki ilmas­ton­muu­tos on keskimäärin huonom­paan suun­taan johtuen siitä, että luon­to on sopeu­tunut johonkin tilanteeseen, ja uuteen tas­apain­oon sopeu­tu­mi­nen on hidas prosessi. 

     Man­ner­jäätiköi­den vetäy­tymi­nen, aavikoiden vihertämi­nen, talvien muut­tumi­nen vähem­män ankarik­si, roudan sulami­nen elämää tuke­vam­mak­si ympäristök­si. Lajit löytävät lokeron­sa ja sopeu­tu­vat uusi­in tas­apain­otiloi­hin yleen­sä nopeasti. Toinen asia on, pidäm­mekö itse tuos­ta tas­apain­oti­las­ta, jos esimerkik­si tulokasla­ji syr­jäyt­tää van­han paikallislajin. 

     Jos ihmisen näkökul­mas­ta kat­so­taan, niin keski­a­jan ja Rooman läm­pökausil­la elämä kukoisti Euroopas­sa ver­rat­tuna niiden välis­sä olleeseen kylmem­pään jak­soon, ja mm. nälän­hätiä oli vähemmän.

     Läm­pen­e­misen myötä sateet lisään­tyvät. Myös CO2 lisää kasvua. Ainakin ruoan­tuotan­non vaikeu­tu­mista pelkäävä saa aikamoisia aja­tus­mutkia kehitellä.

     Vastaa

145. Tapio: Yhtälössäni y=x+cos(x) (parem­pi olisi ollut y=a*t+b*cos(t)) lin­eaari­nen ter­mi kuvasi kasvi­huoneilmiötä, syk­li­nen luon­nol­lista vai­htelua. Ilman lin­eaarista ter­miä käyrät ovat kovin erilaiset.

     Tämä kel­paa min­ulle ihan hyvin — täl­löin­hän lin­eaarisek­si ter­mik­si jää joku 0,07±0,01 °C per vuosikym­men eikä joku 0,17 °C (puhu­mat­takaan IPCC:n ennustelemista 0,2–0,3 °C per vuosikym­men). Sen parin asteen rajan saavut­tamiseenkin menisi vielä pari vuo­sisa­taa ja muu­tok­si­in varautu­miseen pitäisi jäädä hyvin aikaa.

     Vastaa

146. az: Jos ihmisen näkökul­mas­ta kat­so­taan, niin keski­a­jan ja Rooman läm­pökausil­la elämä kukoisti Euroopas­sa ver­rat­tuna niiden välis­sä olleeseen kylmem­pään jak­soon, ja mm. nälän­hätiä oli vähemmän.

     En näe Euroop­paa ongel­mallise­na alueena, kos­ka tääl­lä on pohjoista, jonne vetäy­tyä. Mut­ta entä jos jostain syys­tä Aasian tai Afrikan tiheim­min kan­soite­tu­il­la alueil­la alkaa tul­la iso­ja vaikeuk­sia ruuan kanssa. Intialaiset tyy­tyvät osaansa?

     Point­ti ei vält­tämät­tä ole se, etteikö maa­pal­lon resursse­ja voisi opti­maalisel­la jaol­la jakaa hyvinkin mon­en­lai­sis­sa tilanteis­sa siten, että kaikille riit­tää elinedel­ly­tyk­siä. Niitä ei nyt kuitenkaan ole jaet­tu siten, enkä kek­si, mik­si niitä tule­vaisu­udessa ruvet­taisi­in vapaae­htois­es­ti jaka­maan yhtään tasaisemmin.

     Vastaa

147. az:.

     Läm­pen­e­misen myötä sateet lisään­tyvät. Myös CO2 lisää kasvua. Ainakin ruoan­tuotan­non vaikeu­tu­mista pelkäävä saa aikamoisia aja­tus­mutkia kehitellä.

     Liikaa hiilid­iok­sidia suh­teessa mui­hin rav­in­teisi­in ja kasvu heikkenee. 

     Ilman vet­tä mikään ei kasva.

     Esimerkik­si juuri nyt eletään his­to­ri­al­lisen kuiv­aa kaut­ta Väli-Amerikas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Väli-Amerikas­sa on pian nälän­hätä. Kali­for­ni­as­sa joudu­taan täl­lä menol­la tuot­ta­maan kastelu­vet­tä 40 miljoo­nan ihmisen ruokkimisek­si merivedestä. Ei muuten ole hal­paa ruokaa.

     Läm­pen­e­m­i­nen lisää satei­ta jos­sain, mut­ta toisaal­la vähen­tää niitä.

     Mikäli läm­pöti­la nousee niin toden­näköisyys sulkuko­rkea­paineen kehit­tymiseen kas­vaa Venäjäl­lä. Se taas tarkoit­taa Suomes­sa hel­let­tä tai pakkasta. 

     Toinen huolestut­ta­va tilanne on sitkeä pikku­mata­la, joka paikalleen jäädessään voi pudot­taa val­ta­van määrän lun­ta, jos meri on sula. Esi­makua näistä on jo saatu. Esim kesinä 2004 ja 2012. 

     Ääri-ilmiöt, kuten vuo­den 2012 sateisu­us Suomes­sa, ovat hyvin haitallisia maat­aloudelle. Myös turve­tuotan­nolle vuosi oli ump­isurkea. Maat­alous tarvit­see vet­tä ja läm­pöä, mut­ta tiet­ty­inä aikoina ja tietyssä tasapainossa.

     Vastaa

148. Luin parisen vuot­ta sit­ten Val­metin vara­toim­i­tusjo­ht­jan muis­tel­mat Kakkos­mies. Asial­lista insinööritekstiä.

     Hän oli aikoinaan rak­en­ta­mas­sa Val­metin trak­torite­hdas­ta Brasil­i­aan (Val­met do Brasil S.A.). Sil­loin todel­la merkit­tävä hanke. 

     Vir­ka-asiois­sa hän tapasi myös maan terveysministerin:

     - Min­un täy­tyy onnitel­la Teitä siitä, että maas­sanne on niin suo­tu­isa ilmasto.
     -??
     — Ensin­näkin kylmä ilmas­to saa kansan työteliääk­si. Ja toisek­si kylmä talvi sur­maa loiset ja tuhohyönteiset.

     Kun ilmas­tomme läm­pe­nee kohti Pohjois-Sak­san ilmas­toa, niin myös kasvi­tau­dit lev­iävät. Mie­lenki­in­toista muuten, että tal­vet tule­vat lyhyem­mik­si mut­ta lumisemmiksi.

     Vastaa

149. Eem-kaudel­la Siperi­as­sa ei ollut tundraa.

     Vastaa

150. Poth1ue1: Tämä kel­paa min­ulle ihan hyvin – täl­löin­hän lin­eaarisek­si ter­mik­si jää joku 0,07±0,01 °C per vuosikym­men eikä joku 0,17 °C (puhu­mat­takaan IPCC:n ennustelemista 0,2–0,3 °C per vuosikym­men). Sen parin asteen rajan saavut­tamiseenkin menisi vielä pari vuo­sisa­taa ja muu­tok­si­in varautu­miseen pitäisi jäädä hyvin aikaa.

     Tot­ta. Toiv­ot­tavasti olet oike­as­sa. Itse puo­lus­tan enem­mänkin kasvi­huoneilmiön ole­mas­saoloa kuin tarkko­ja kertoimia.

     az: Läm­pen­e­misen myötä sateet lisään­tyvät. Myös CO2 lisää kasvua. Ainakin ruoan­tuotan­non vaikeu­tu­mista pelkäävä saa aikamoisia aja­tus­mutkia kehitellä.

     Toiv­ot­tavasti sinäkin olet oike­as­sa, mut­ta jälleen ker­ran: läm­pöti­la, pil­visyys, sateet, tuulet jne eivät tule muut­tumaan tasais­es­ti. Tääl­lä maa­pal­lol­la on ainakin pari herkkää, läh­es epästabi­il­ia ilmas­tosys­teemiä, mon­suu­nit ja El-Nin­jo. Molem­pi­en vaiku­tuk­set kohdis­tu­vat vil­jan­tuotan­non ja/tai suuren väestöti­hey­den alueille. 

     Meitä on paljon ja lisää tulee. Varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaan huonom­pi­inkin ske­naar­i­oi­hin on syytä varautaua.

     Vastaa

151. Eem-kaudel­la on ollut tun­draa Siperi­as­sa, mut­ta läm­pen­e­misen seu­rauk­se­na tun­dra on hävin­nyt ja lop­ul­ta sitä on ollut vain aivan pohjoisim­mil­la alueil­la. Kunnes sit­ten taas on kyl­men­tynyt ja tun­dra on palan­nut. Puhutaan pitkälti yli 10 000 vuo­den jak­sos­ta, jon­ka aikana tämä on tapahtunut.

     Saarlen lop­ut­tua on alka­nut muo­dos­tu­maan uut­ta tun­draa ja se on läm­pen­e­misen seu­rauk­se­na kadon­nut, kunnes Veik­selin läh­estyt­tyä se on taas muut­tunut tundraksi.

     Tun­dra on ollut ikiroudas­sa, sulanut, kadon­nut, muo­dos­tunut uudelleen, joutunut takaisin ikiroutaan ja lop­ul­ta taas jääkausi on painanut sen alleen.

     Min­un mielestäni ilmas­to­tutkimuk­sen aivan tärkein kysymys on kuitenkin se, että mik­si läm­min kausi lop­ul­ta muu­tuu takaisin jääkaudek­si? Mikä laukaisee viilen­e­misen? Mikä lop­ul­ta lopet­taa jääkauden?

     Vaik­ka Maa­pal­lon keskiläm­pöti­la nyt nousisi ihmiskun­nan toimes­ta sen 6 astet­ta, niin silti, jos­sain vai­heessa Maa­pal­loa kohtaisi taas jääkausi.

     Dinosauruk­sien häviämisen jäl­keen ollaan oltu järkyt­tävis­sä luke­mis­sa, luokkaa +25 astet­ta nykyiseen keskiläm­pöti­laan verrattuna.

     Hul­lul­ta kuul­lostaa myös se, että esimerkik­si Jura-kaudel­la Maa­pal­lol­la ei ole ollut jäätiköitä lainkaan! Vielä hul­lum­mal­ta kuul­lostaa lumi­pal­lo­maan teo­ria, jon­ka mukaan koko Maa­pal­lo oli jään peitossa vajaat mil­jar­di vuot­ta sitten!

     Itse olen syk­lisen maail­mankaikkeu­den kan­nat­ta­ja ja peruste­len sitä sil­lä, että luon­nonkier­tokulkua on nähtävis­sä kaikkial­la. Kaaos saa taval­laan kimmokkei­ta sattumasta. 

     Tosin tämän het­kisen tietämyk­sen mukaan maail­mankaikkeus ei ole syk­li­nen, vaan maail­mankaikkeus sai alkun­sa alkuräjähdyk­ses­tä, jota ennen ei ollut mitään, eikä ole odotet­tavis­sa big crunchia. 

     Lisäk­si matemaatikot todis­ti­vat äsket­täin, että maail­mankaikkeus voi het­kel­lä minä hyvän­sä rom­ah­taa kasaan…joten sen pitäisi olla matemaat­tis­es­ti mahdollista. 🙂

     Tässä mielessä lajien häviämi­nen on luon­nol­lista kier­tokulkua. Sitä on tapah­tunut ja tulee tapah­tu­maan. Taval­laan ihmi­nenkin luon­tokap­paleena on nyt vain sat­tuman kaut­ta tääl­lä ja aiheut­taa nykyiseen ilmas­toon jonkin “kimmok­keen”.

     Uusim­mas­sa sci­ence lehdessä (Vol. 345 no. 6204 pp. 1558–1560) oli artikke­li luon­non­suo­jelun muu­tok­ses­ta. Kan­nat­taa lukea. Ehkä niin käy myös ilmas­ton­muu­toskeskustelulle eli se muuntuu. 

     Eli ollaan men­ty täl­läi­nen kehi­tys läpi.

     Nature for itself->Nature despite people->Nature for people->People and nature.

     Joka tapauk­ses­sa ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on uhka suurelle osaa ihmiskun­taa. Lisäk­si fos­si­il­isien polt­toainei­den tuotan­to muut­tuu liian kalli­ik­si. Myös monille muille eläin­la­jeille se on suuri ongelma.

     Vastaa

152. Lau­ri Kumpu­lainen:
     Lisäk­si fos­si­il­isien polt­toainei­den tuotan­to muut­tuu liian kalliiksi.

     Ja tämä ei toki johdu ilmastonmuutoksesta 🙂

     Vastaa

153. Tapio:
     Meitä on paljon ja lisää tulee. Varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaan huonom­pi­inkin ske­naar­i­oi­hin on syytä varautaua.

     Tämä on tot­ta. Pitkät alueel­liset kuiv­u­us­jak­sot, jo kauan ennen ihmisen CO2-vaiku­tus­ta ilmas­toon, saat­toi­vat tuho­ta kokon­aisia sivil­isaa­tioi­ta. Nyky­ih­mi­nen on parem­min varautunut kestämään muu­tok­sia, etenkin vau­rais­sa ja tek­nol­o­gis­es­ti kehit­tyneis­sä yhteiskun­nis­sa asu­vat. Eivätkä kaik­ki maat ole enää ruoan suh­teen omavaraisia muutenkaan. Yksi keino varautua kuiv­u­u­teen on kehit­tää kasvi­la­jikkeista kuiv­u­ut­ta kestävämpiä. Tämä onnis­tuu geen­imuun­telul­la. Ainakin täl­laisia lajikkei­ta olisi hyvä olla var­al­la ole­mas­sa, jos niihin joskus joudu­taan tur­vau­tu­maan. Aika vihreä saa olla, että näk­isi mielu­um­min nälkää kuin söisi gmo-ruokaa.

     Vastaa

154. GMO:sta vielä. Jos biopolt­toaineet halu­taan merkit­täväk­si osak­si ener­gia­palet­tia, niin ener­giakasvien geen­imuun­telun täy­ty­isi olla itses­tään selvää.

     Vastaa

155. az: Man­ner­jäätiköi­den vetäy­tymi­nen, aavikoiden vihertämi­nen, talvien muut­tumi­nen vähem­män ankarik­si, roudan sulami­nen elämää tuke­vam­mak­si ympäristöksi. 

     Tun­dran sulami­nen aiheut­taa ensin kyl­lä val­ta­vat ongel­mat, kos­ka ikiroudan alueel­la kaik­ki raken­nuk­set on perustet­tu ikiroudalle. Jos se sulaa, niin joudu­taan rak­en­ta­maan kaik­ki perus­tuk­set uusik­si. Samoin tiet, öljy­putket, sähkölinjat…

     Talvien muut­tumi­nen leu­dom­mik­si taas aiheut­taa kylmi­in talvi­in tot­tuneille met­sille ongelmia kasvi­tau­tien ja tuho­hyön­teis­ten suhteen. 

     Maa­pal­lon aavikot laa­jen­tu­vat, eivätkä kutistu.

     Vastaa

156. Lau­ri Kumpu­lainen:
     Eem-kaudel­la Siperi­as­sa ei ollut tundraa.

     En nyt tiedä tarkkaan, mihin tuo viit­taa, mut­ta ole­tan, että vas­tauk­seeni Osmon mainit­semista Siper­ian soista.

     Tarkem­min tarkoite­taan, käsit­tääk­seni, pohjois­t­en ikiroudan aluei­den maaperän, eri­tyis­es­ti soiden luon­taisen hiilikier­ron häiri­in­tymistä läm­pen­e­misen myötä. Pelätään, että olisi jokin tip­ping point, jos­sa rupeaisi vapau­tu­maan ilmake­hään run­saasti maaperään jääkau­den jälkeis­inä tuhansi­na vuosi­na sitoutunut­ta hiilid­iok­sidia ja metaania.

     Tästä kir­joitelti­in paljon pelot­te­lu­tari­noi­ta n. kymme­nen vuot­ta sit­ten, kuten: http://www.theguardian.com/environment/2005/aug/11/science.climatechange1

     Val­tamerten toimin­nas­ta johtuen Siperi­as­sa on ollut pitkä taval­lista huo­mat­tavasti lämpimäm­män sään jak­so. Edel­lis­ten kymme­nen vuo­den aikana on kuitenkin ilmaan­tunut aika paljon rauhoitel­lut­ta tutkimus­ta. Vaik­ka olisi usei­ta astei­ta taval­lista lämpimäm­pää, niin ikirou­ta sulaa kuitenkin hyvin, hyvin hitaasti, eikä metaani viivy kauaa ilmakehässä.

     Eli sel­l­aista äkil­lis­es­ti heilaut­tavaa piikkiä ei oikein voi syn­tyä, jos pelko nyt kaik­il­ta muil­takaan kohdin on perustel­tu. Sama kos­kee meren­po­h­jan metaanikla­traat­te­ja. Näi­den palautekytken­tö­jen vaste ei tapah­du nopeasti, eikä ker­ral­la, mut­ta metaani häviää ilmake­hästä nopeasti. Tämä on nyky­isin aika val­tavir­tainen käsi­tys tietääk­seni. Jos tuol­laisia piikke­jä voisi tapah­tua, niin niistä pitäisi olla näyt­töä geol­o­gises­sa datas­sa, kun läm­pöti­la on läm­min­nyt muista syistä ja nyky­istä paljon korkeammalle.

     Eikä ikiroudan sulami­nen ja pohjois­t­en aluei­den maaperän hiilikier­ron asteit­tainen muu­tos tapahtues­saan pitkien ajan­jak­so­jen kulues­sa heilau­ta läm­pötilo­ja merkit­tävässä määrin ylöspäin. Ylipään­sä näyt­tö läm­pen­e­m­i­nen lisää läm­pen­e­mistä lisää läm­pen­e­mistä ‑kytken­nöistä on hyvin heikkoa. Jotenkin usko­taan, että jos ihmi­nen, eikä luon­tainen vai­htelu, aiheut­taa sen ensim­mäisen asteen läm­pen­e­misen, niin tämä olisi eri asia. Mis­sä on tieteelli­nen jär­ki sel­l­aises­sa väitteessä?

     Vastaa

157. az: En nyt tiedä tarkkaan, mihin tuo viit­taa, mut­ta ole­tan, että vas­tauk­seeni Osmon mainit­semista Siper­ian soista.

     Kir­joitin uuden viestin, kuten var­maan jo huomasitkin.

     Eem-kaudel­la­han maail­ma meni paljon lämpimäm­mäk­si, kuten kirjoititkin.

     Englan­ti on ollut sub­troop­pisel­la ilmas­tovyöhyk­keel­lä! Vir­ta­he­p­o­ja ja leijonia.

     Euroop­pa ei ole Eem-kaudel­la ollut Euroop­pa, kuten me sen tun­nemme, vaan Afrikan pohjoisosia vas­taa­va. Eem-kau­den alus­sa ja lopus­sa se on muis­tut­tanut nyky­istä Eurooppaa.

     Jos nyt ilmas­to läm­penisi Eem-kau­den lukemi­in, +5 astet­ta, niin Euroopan ruuan­tuotan­to yksinker­tais­es­ti romahtaisi. 

     Jos se tapah­tu­isi pahimpi­en ske­naar­i­oiden ennus­ta­mal­la taval­la, niin se tapah­tu­isi jopa 10 ker­taa nopeam­min kuin Eem-kaudella. 

     Eem-kaudel­la tuo­hon läm­pöti­lan nousu­un meni tuhan­sia vuosia ja samoin viilenemiseen.

     Siinä se prob­leema nykyisen ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa on. Sen tule­van muu­tok­sen ennuste­taan ole­van niin nopea, ettei sel­l­aista ole ilmas­to­his­to­ri­as­sa nykyisen tietämyk­sen mukaan nähty. Liian nopea muu­tos on katas­tro­faa­li­nen ekosysteemeille.

     Nyt ei kuitenkaan olla mil­lään viiden asteen käyräl­lä, ja hyvä niin.

     Ainakin luon­to­har­ras­tus­ta har­ras­tavalle nämä ovat mie­lenki­in­toisia aiko­ja. Luon­to muut­tuu Suomes­sakin ja yllä­tyk­siäkin on luvassa.

     Vastaa

158. Lau­ri Kumpulainen:
     “Min­un mielestäni ilmas­to­tutkimuk­sen aivan tärkein kysymys on kuitenkin se, että mik­si läm­min kausi lop­ul­ta muu­tuu takaisin jääkaudek­si? Mikä laukaisee viilen­e­misen? Mikä lop­ul­ta lopet­taa jääkauden?”

     Paras seli­tys tois­tuville jääkausille on kai edelleenkin Milankovichin syk­lit eli maa­pal­lon muut­tu­va ase­ma aurinkoon näh­den. Niistä löy­tyy tietoa vaikka­pa Wikipediasta. 

     Fysi­ikas­sa näyt­tää kyl­lä nyky­isin ole­van val­lal­la pikem­minkin käsi­tys maail­mankaikkeu­den kiihtyvästä laa­jen­e­mis­es­ta kuin kokoon lysähtämis­es­tä. Pimeä aine aiheut­taa sen ???

     Käsi­tyskykyni ylit­tää kyl­lä se, että alus­sa ei ollut mitään, joka sit­ten räjähti. Ennen kai on selitet­ty, että oli äärim­mäisen tiivi­is­sä muo­dos­sa ole­vaa mate­ri­aa ja ener­giaa, joka räjähti.

     Tiedele­htien jutut ovat usein liian pop­u­lar­isoitu­ja ja yksinker­tais­tavia. Niis­sä esitetään usein epä­var­mat asi­at ja teo­ri­at tosina.

     Vastaa

159. Lau­ri Kumpu­lainen: Maa­pal­lon aavikot laa­jen­tu­vat, eivätkä kutistu.

     Ai?

     No, tämä link­ki taisi olla tääl­lä jo ker­ran aiemmin:

     Deserts ‘green­ing’ from ris­ing car­bon diox­ide: Green foliage boost­ed across the world’s arid regions

     Ote­taan nyt vielä mukaan lyhyt lain­auskin, jos joku ei jak­sa seu­ra­ta linkkiä:

     In find­ings based on satel­lite obser­va­tions, CSIRO, in col­lab­o­ra­tion with the Aus­tralian Nation­al Uni­ver­si­ty (ANU), found that this CO2 fer­til­i­sa­tion cor­re­lat­ed with an 11 per cent increase in foliage cov­er from 1982–2010 across parts of the arid areas stud­ied in Aus­tralia, North Amer­i­ca, the Mid­dle East and Africa, accord­ing to CSIRO research sci­en­tist, Dr Ran­dall Donohue.

     Vastaa

160. Lau­ri Kumpu­lainen: Esimerkik­si juuri nyt eletään his­to­ri­al­lisen kuiv­aa kaut­ta Väli-Amerikas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Väli-Amerikas­sa on pian nälän­hätä. Kali­for­ni­as­sa joudu­taan täl­lä menol­la tuot­ta­maan kastelu­vet­tä 40 miljoo­nan ihmisen ruokkimisek­si merivedestä. Ei muuten ole hal­paa ruokaa.

     His­to­ri­alli­nen tarkoit­taa ajan­jak­sona siis muu­ta­maa vuosikymmentä?

     Cook et al, The Worst North Amer­i­can Drought Year of the Last Mil­len­ni­um: 1934, GRL, 2014

     Dur­ing the sum­mer of 1934, over 70% of West­ern North Amer­i­ca expe­ri­enced extreme drought, plac­ing this sum­mer far out­side the nor­mal range of drought vari­abil­i­ty and mak­ing 1934 the sin­gle worst drought year of the last mil­len­ni­um. Strong atmos­pher­ic ridg­ing along the West Coast sup­pressed cold sea­son pre­cip­i­ta­tion across the North­west, South­west, and Cal­i­for­nia, a cir­cu­la­tion pat­tern sim­i­lar to the win­ters of 1976–1977 and 2013–2014. In the spring and sum­mer, the dry­ing spread tothe Mid­west and Cen­tral Plains, dri­ven by severe pre­cip­i­ta­tion deficits down­wind from regions of major dust storm activ­i­ty, con­sis­tent with pre­vi­ous work link­ing dry­ing dur­ing the Dust Bowl to anthro­pogenic dust aerosol forc­ing. Despite a mod­er­ate La Niña, con­tri­bu­tions from sea sur­face tem­per­a­ture forc­ing were small, sug­gest­ing that the anom­alous 1934 drought was pri­mar­i­ly a con­se­quence of atmos­pher­ic vari­abil­i­ty, pos­si­bly ampli­fied by dust forc­ing that inten­si­fied and spread the drought across near­ly all of West­ern North America.

     Vastaa

161. Tietäisikö joku meren­po­h­jan vulka­anisen toimin­nan vaiku­tuk­ses­ta merive­den läm­pöti­laan ja sitä kaut­ta ilmas­ton lämpötilaan?

     Muis­taak­seni man­ner­laat­to­jen yhtymäko­hdis­sa merien poh­jas­sa on pari miljoon­aa tulivuor­ta, jot­ka syök­sevät mm. kuumaa kaa­sua, vet­tä ja laavaa merenpohjalle.

     Muutenkin luulisi, että maan sula ydin vaikut­taa jotenkin siel­lä syväl­lä. Yti­men vir­tauk­sia ei kun­nol­la tun­neta. Kuitenkin, tiede­tään, että mag­neet­tiset navat siir­tyvät, joskus rajustikin…

     Mikähän sen ARCO-läm­pömit­tauk­sen tarkku­us on ja riit­tääkö sen 2000 m mit­taus-syvyys, kun tiedämme, että merien poh­javir­tauk­set ovat tärkeitä ja merien keskisyvyys on 4 270m?

     Sep­po Korppoo
     Yrit­täjä, joka yrit­tää ymmärtää…

     Vastaa

162. az: Aika vihreä saa olla, että näk­isi mielu­um­min nälkää kuin söisi gmo-ruokaa.

     Valitet­tavasti tuo ei ole se val­in­ta. Vihreät val­it­se­vat sen ei gmo-ruokaa ja kehi­tys­maalaiset näkevät nälkää ja me mak­samme hie­man enem­män ruuas­tamme kuin nyky­isin (15% koti­talouden menoista).

     Vastaa

163. az: Läm­pen­e­misen myötä sateet lisään­tyvät. Myös CO2 lisää kasvua. Ainakin ruoan­tuotan­non vaikeu­tu­mista pelkäävä saa aikamoisia aja­tus­mutkia kehitellä.

     Eri­no­maista, jos se läm­pen­e­m­i­nen johtaa satei­den lisään­tymiseen (tai no, ainakin johonkin mit­taan eri­no­maista, tul­vien lisään­tymi­nen ei ole niin hyvä asia). Mut­ta onko tämä nyt siis selvä jut­tu? Ainakin ilmas­to­muu­tok­ses­ta puhut­taes­sa usein maini­taan, että se voi johtaa myös kuiv­u­uskausien lisääntymiseen. 

     En osaa maal­likkona sanoa, miten paljon nykyi­nen maanvil­je­ly on opti­moitunut niin, että kaikkial­la vil­jel­lään juuri sinne soveli­ai­ta laje­ja ja juuri siel­lä sovel­tuvin menetelmin ja miten paljon vaikka­pa lisäsateet tai pidem­pi kasvukausi paran­taisi oikeasti sato­ja. Miten hyvin vaikka­pa Suomes­sa olisi mah­dol­lista siir­tyä riisin vil­je­lyyn, jos sateet ja läm­pö lisääntyisivät?

     Vastaa

164. Coun­try­boy:

     Fysi­ikas­sa näyt­tää kyl­lä nyky­isin ole­van val­lal­la pikem­minkin käsi­tys maail­mankaikkeu­den kiihtyvästä laa­jen­e­mis­es­ta kuin kokoon lysähtämisestä.

     Näin onkin.

     Minus­ta se nyt vain olisi loogista, että myös maail­mankaikkeus syn­ty­isi, eläisi ja kuolisi. 

     Coun­try­boy:

     Käsi­tyskykyni ylit­tää kyl­lä se, että alus­sa ei ollut mitään, joka sit­ten räjähti. Ennen kai on selitet­ty, että oli äärim­mäisen tiivi­is­sä muo­dos­sa ole­vaa mate­ri­aa ja ener­giaa, joka räjähti. 

     Sen sin­gu­lar­i­teetin ei tarvin­nut olla mis­sään tai tul­la mistään.

     Ei se tutkit­ta­va maail­mas­ta kesken lopu. Suomes­sakin voisi­vat alkaa opet­ta­maan kvant­timekani­ikkaa jo yläkoulussa.

     Vastaa

165. Poth1ue1: Ai?

     No, tämä link­ki taisi olla tääl­lä jo ker­ran aiemmin:

     Deserts ‘green­ing’ from ris­ing car­bon diox­ide: Green foliage boost­ed across the world’s arid regions

     Ote­taan nyt vielä mukaan lyhyt lain­auskin, jos joku ei jak­sa seu­ra­ta linkkiä:

     In find­ings based on satel­lite obser­va­tions, CSIRO, in col­lab­o­ra­tion with the Aus­tralian Nation­al Uni­ver­si­ty (ANU), found that this CO2 fer­til­i­sa­tion cor­re­lat­ed with an 11 per cent increase in foliage cov­er from 1982–2010 across parts of the arid areas stud­ied in Aus­tralia, North Amer­i­ca, the Mid­dle East and Africa, accord­ing to CSIRO research sci­en­tist, Dr Ran­dall Donohue.

     Luin kyl­lä tämän linkkisi jo aiem­min. Siinä on huolestut­ta­va kuva heti aluksi.

     http://images.sciencedaily.com/2013/07/130708103521-large.jpg

     Nimit­täin tuon keltainen väri osuu hyvin suurien met­säaluei­den kohdalle ja niil­lä kohtaa on tapah­tunut vähen­mistä. Toisin sanoen sademet­sät ja met­sät vähenevät.

     Alaskas­sa ja Kanadas­sa on keltaista ja punaista, Siperi­as­sakin näkyy ole­van keltaista ja punaista. Samoin suuris­sa osis­sa Etelä-Amerikkaa ja varsinkin Afrikan sademet­sävyöhyk­keel­lä. Aasi­as­sa on keltaista, mm. Indonesiassa. 

     Araljär­ven seu­tu on punaista, sopi­vasti oli uutis­sa tänään esimerkkinä ihmisen aiheut­ta­mas­ta paikallis­es­ta ilmastonmuutoksesta.

     Vastaa

166. Poth1ue1: His­to­ri­alli­nen tarkoit­taa ajan­jak­sona siis muu­ta­maa vuosikymmentä?

     Ero 1930-luvun tilanteeseen on se, että sil­loin fos­si­ilista poh­javet­tä vielä oli ja vuosikym­me­nien kulues­sa ne ovat käyneet vähi­in. Jos­sain välis­sä vet­tä taas tulee taivaal­ta, mut­ta poh­javedet uusi­u­tu­vat tuhan­sien vuosien kulues­sa ja kun maat­alous on sen poh­jave­den varassa…

     Vastaa

167. Poth1ue1: Ai?

     No, tämä link­ki taisi olla tääl­lä jo ker­ran aiemmin:

     Deserts ‘green­ing’ from ris­ing car­bon diox­ide: Green foliage boost­ed across the world’s arid regions

     http://xa.yimg.com/kq/groups/18383638/1708677228/name/grl50563.pdf

     Täältä saa koko tutkimuk­sen luettavaksi.

     Vastaa

168. Sadan­nan muu­tok­sista vielä sen ver­ran, ettei ainakaan jo tapah­tunut läm­pen­e­m­i­nen ole kovastikaan vaikut­tanut tilanteeseen ja ettei ilmas­to­tutk­i­joiden peukalosään­tö “kui­v­at alueet kuiv­u­vat, märät kas­tu­vat entis­es­tään” ihan suo­raan pidäkään paikkansa:

     Greve et al, Glob­al assess­ment of trends in wet­ting and dry­ing over land, Nature Geo­science 7, 716–721 (2014)

     We find that over about three-quar­ters of the glob­al land area, robust dry­ness changes can­not be detect­ed. Only 10.8% of the glob­al land area shows a robust ‘dry gets dri­er, wet gets wet­ter’ pat­tern, com­pared to 9.5% of glob­al land area with the oppo­site pat­tern, that is, dry gets wet­ter, and wet gets dri­er. We con­clude that arid­i­ty changes over land, where the poten­tial for direct socio-eco­nom­ic con­se­quences is high­est, have not fol­lowed a sim­ple inten­si­fi­ca­tion of exist­ing patterns.

     Tiedote:

     Rules of thumb turned upside down

     Vastaa

169. Lau­ri Kumpu­lainen: Ero 1930-luvun tilanteeseen on se, että sil­loin fos­si­ilista poh­javet­tä vielä oli ja vuosikym­me­nien kulues­sa ne ovat käyneet vähi­in. Jos­sain välis­sä vet­tä taas tulee taivaal­ta, mut­ta poh­javedet uusi­u­tu­vat tuhan­sien vuosien kulues­sa ja kun maat­alous on sen poh­jave­den varassa…

     …ja täl­lä oli tekemistä alku­peräisen “his­to­ri­alli­nen kuiv­u­us” ‑väit­teesi kanssa mitä?

     En nyt halu­aisi mitenkään louka­ta tai men­nä henkilöko­htaisuuk­si­in, mut­ta keskuste­lu­tyylisi muis­tut­taa kyl­lä aika paljon pikku hui­jauk­sil­la itsen­sä elät­tävän help­po­heikin maneereil­ta. Jos joku sat­tuu kiin­nit­tämään huomio­ta merkit­ty­i­hin kort­tei­hin, hihan­su­us­ta näkyvään ässään tai muuhun han­kalaan, niin äkkiäkös sitä saa joukon fokuk­sen kään­tymään muualle kaata­mal­la lasin tai kamp­paa­mal­la tarjoilijan.

     Sinän­sähän täl­lainen alkaa ole­maan enem­min sään­tö kuin poikkeus, kun koit­taa keskustel­la ilmas­ton­muu­tos­alarmistin kanssa — kun yhden väärän väit­tet­teen saa kumot­tua, niin alarmistil­la on vähin­tään viisi “entä sit­ten poh­javesi” ‑tason heit­toa, joil­la ajaa keskustelu sivuraiteille.

     Mut­ta mitäpä näistä vänkkäämään — voin vain tode­ta, että jos sinä Lau­ri Kumpu­lainen olet sitä mieltä, että em. artikke­lin kir­joit­ta­jat oli­vat johtopäätök­sis­sään väärässä fos­si­ilisen poh­jave­den vuok­si, niin kan­nat­taa var­maankin kir­joit­taa vas­tine asi­as­ta. Tuo artikke­li on vielä sen ver­ran tuore, että GRL:n toimit­ta­jakun­ta on var­maankin vain kovasti iloinen perustel­lus­ta kritiikista.

     Vastaa

170. Lau­ri Kumpu­lainen: Nimit­täin tuon keltainen väri osuu hyvin suurien met­säaluei­den kohdalle ja niil­lä kohtaa on tapah­tunut vähen­mistä. Toisin sanoen sademet­sät ja met­sät vähenevät.

     …ja täl­lä on mitä tekemistä sen kanssa, että aavikoiden reuna-alueet kui­h­tu­miseen sijaan vihertävät ja siten merk­it­sevät aavikoi­tu­misen sijaan jopa kehi­tyk­sen kään­tymistä vas­takkaisek­si? Taas joku “mut­ta kat­sopa Kanadan met­siä” ‑argu­ment­ti? Voisitko joskus edes yhden ker­ran keskustel­la asi­as­ta loogis­es­ti fak­to­ja käyt­täen — ilman, että koi­tat vetää kaiken ylle “entäpä jääkarhut” ‑ilmas­ton­muu­tossumu­tus­ta?

     Vastaa

171. Poth1ue1: …ja täl­lä on mitä tekemistä sen kanssa, että aavikoiden reuna-alueet kui­h­tu­miseen sijaan vihertävät ja siten merk­it­sevät aavikoi­tu­misen sijaan jopa kehi­tyk­sen kään­tymistä vas­takkaisek­si? Taas joku “mut­ta kat­sopa Kanadan met­siä” ‑argu­ment­ti? Voisitko joskus edes yhden ker­ran keskustel­la asi­as­ta loogis­es­ti fak­to­ja käyt­täen – ilman, että koi­tat vetää kaiken ylle “entäpä jääkarhut” ‑ilmas­ton­muu­tossumu­tus­ta?

     Tässä on tutkimuk­sen koko otsikko

     “Impact of CO 2 fer­til­iza­tion on max­i­mum foliage cov­er across the globe’s
     warm, arid environments”

     Tutkimuk­ses­sa tutkit­ti­in hiilid­ioksin aiheut­ta­man lan­noituk­sen vaiku­tus­ta lehtipeit­teisyy­delle lämpimis­sä ja kuivis­sa ympäristöis­sä. Tutkimuk­ses­sa ei tutkit­tu aavikoi­tu­mista, itse ter­miä deser­ti­fi­ca­tion ei esi­in­tynyt itse tutkimuk­ses­sa kertaakaan.

     Linkit­tämässäsi uutises­sa todetaan:

     “If ele­vat­ed CO2 caus­es the water use of indi­vid­ual leaves to drop, plants in arid envi­ron­ments will respond by increas­ing their total num­bers of leaves. These changes in leaf cov­er can be detect­ed by satel­lite, par­tic­u­lar­ly in deserts and savan­nas where the cov­er is less com­plete than in wet loca­tions, accord­ing to Dr Donohue.”

     “Jos kas­vanut hiilid­iok­sidin määrä aiheut­taa yksit­täis­ten lehtien vedenku­lu­tuk­sen vähen­tymisen, niin kuivis­sa ympäristöis­sä kasvit vas­taa­vat tähän kas­vat­ta­mal­la lehtien kokon­ais­lukumäärää. Nämä muu­tok­set lehtipeit­teisyy­dessä voidaan havai­ta satel­li­it­il­la, varsinkin aavikoil­la ja savan­neil­la mis­sä lehtipeit­teisyys on harvem­paa, kuin märem­mis­sä sijain­nis­sa”, tohtori Dono­huen mukaan.

     Lähetin vielä sähkö­pos­tia Dono­huelle, jos­sa kysyn, että mitä tämä tulos tarkoit­taa aavikoi­tu­misen lisään­tymiselle. Jos saan vas­tauk­sen ja saan sitä laina­ta, niin lähetän sen sit­ten tänne.

     Vastaa

172. Poth1ue1:
     En nyt halu­aisi mitenkään louka­ta tai men­nä henkilöko­htaisuuk­si­in, mut­ta keskuste­lu­tyylisi muis­tut­taa kyl­lä aika paljon pikku hui­jauk­sil­la itsen­sä elät­tävän help­po­heikin maneereilta. 

     Voi her­ran jes­tas sen­tään. Lainasin nyt vain amerikkalais­ten uuti­soin­tia sanal­la “his­to­ri­alli­nen”.

     Sitä pait­si sil­lä viit­tasin az:n kom­ment­ti­in hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­ses­ta. Ja tarkointin sitä mitä sanoin, että jos ei ole vet­tä, niin mikään ei kasva.

     Etten vain nyt tul­lut trol­latuk­si pahem­man kerran?

     Vastaa

173. Samaa mieltä kuin Porthue Lau­ri Kumpu­lais­es­ta. Pitäisi oma­ta laa­jem­pi kat­san­tokan­ta, eikä heit­el­lä yksit­täisiä heit­to­ja ja ole­tuk­sia ilman kun­non pere­htymistä asioi­hin. Kom­ment­tien perus­teel­la vaikut­taa nuorelta henkilöltä, joka ei ole luon­non­ti­eteisi­in kovin hyvin perehtynyt.

     Vastaa

174. Lau­ri Kumpu­lainen: Sen sin­gu­lar­i­teetin ei tarvin­nut olla mis­sään tai tul­la mistään.

     Sin­gu­lar­i­teet­ti on enem­mänkin teo­reet­ti­nen kon­struk­tio ja kiis­tanalainen asia.

     Wikipedi­as­ta:

     “Sin­gu­lar­i­teet­tien ole­mas­saolosta ei ole mitään var­maa todis­tet­ta, ja kos­ka nykykäsi­tyk­sen mukaan ääret­tömyyt­tä ei pitäisi esi­in­tyä luon­nos­sa, sin­gu­lar­i­teet­ti saat­taa olla enem­män klas­sisen suh­teel­lisu­us­teo­ri­an puut­teel­lisu­u­den seu­raus kuin todel­li­nen luon­non­ilmiö. Klas­siset teo­ri­at eivät edes päde, kun on kyse sin­gu­lar­i­teet­tei­hin liit­tyvistä ilmiöistä.”

     Vastaa

175. Coun­try­boy: Sin­gu­lar­i­teet­ti on enem­mänkin teo­reet­ti­nen kon­struk­tio ja kiis­tanalainen asia. 

     No voi elämä.…

     No kor­jataan, sen äärimäisen kuuman ja tiheän tilan ei tarvin­nut olla mis­sään tai tul­la mis­tään, vaik­ka se ei ymmär­ryk­seesi sopisikaan. 

     Pitäisiköhän var­muu­den vuok­si pyytää lausun­to joltakul­ta kos­mologilta, että miten se nyt olisikaan ilmais­tu­na poli­it­tis­es­ti korrektisti?

     Sitä pait­si, tämä on blo­gin kom­ment­ti­pal­s­ta. Jos joku mak­saisi palkkaa tänne kir­joit­telus­ta, niin voisin ehkä viit­siäkin valmis­tel­la vies­ti­ni. Siihen saak­ka nämä ovat puh­das­ta tajun­nan­vir­taa ja repaleisia muis­tiku­via, joi­ta voin tarvit­taes­sa tarkentaa.

     Jos kos­molo­gia kiin­nos­taa, niin aiheesta löy­tyy paljon suomek­si julka­istua ja laadukas­ta kirjallisuutta. 

     P.S

     Aiem­min viit­tasin tähän

     http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/universumin-romahtaminen-on-luultua-todennakoisempaa.html

     http://www.spacedaily.com/reports/Collapse_of_the_universe_is_closer_than_ever_before_999.html

     Vastaa

176. Sep­po Korp­poo: Mikähän sen ARCO-läm­pömit­tauk­sen tarkku­us on ja riit­tääkö sen 2000 m mit­taus-syvyys, kun tiedämme, että merien poh­javir­tauk­set ovat tärkeitä ja merien keskisyvyys on 4 270m?

     ARGO on laa­jen­ta­mas­sa suo­laisu­u­den ja läm­pöti­lan mit­tauk­sia syvem­mälle kuin 2000 m. http://www.argo.ucsd.edu/

     Vastaa

177. Lau­ri Kumpu­lainen: No voi elämä….

     No kor­jataan, sen äärimäisen kuuman ja tiheän tilan ei tarvin­nut olla mis­sään tai tul­la mis­tään, vaik­ka se ei ymmär­ryk­seesi sopisikaan. 

     Pitäisiköhän var­muu­den vuok­si pyytää lausun­to joltakul­ta kos­mologilta, että miten se nyt olisikaan ilmais­tu­na poli­it­tis­es­ti korrektisti?

     Sitä pait­si, tämä on blo­gin kom­ment­ti­pal­s­ta. Jos joku mak­saisi palkkaa tänne kir­joit­telus­ta, niin voisin ehkä viit­siäkin valmis­tel­la vies­ti­ni. Siihen saak­ka nämä ovat puh­das­ta tajun­nan­vir­taa ja repaleisia muis­tiku­via, joi­ta voin tarvit­taes­sa tarkentaa.

     Jos kos­molo­gia kiin­nos­taa, niin aiheesta löy­tyy paljon suomek­si julka­istua ja laadukas­ta kirjallisuutta. 

     P.S

     Aiem­min viit­tasin tähän

     http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/universumin-romahtaminen-on-luultua-todennakoisempaa.html

     http://www.spacedaily.com/reports/Collapse_of_the_universe_is_closer_than_ever_before_999.html

     Kiitos vaan kom­menteista, min­ul­la on kyl­lä yliopis­toar­vosana fysi­ikas­ta ja olen luon­non­ti­eteil­i­jä. Viit­teesi ovat lähin­nä pop­u­laar­ile­htiä, eivät tieteel­lisiä julkaisuja.

     Vastaa

178. åke: Tässähän oli hyvä esimerk­ki “sci­ence is set­tled” argumentoinnista.
     Käytän­nössä var­maan vaan odotamme ja kat­somme. Ei tuom­moi­sen perus­teel­la voi ryhtyä toimenpiteisiin. 

     Eli siis pal­lo läm­pe­nee ja se on tosi­a­sia. Lisäk­si tiede­tään, että se vaikut­taa väk­isinkin johonkin ja jokainen aiv­ot omaa­va tietää, ettei se voi olla hyvä asia.

     Ihme­tyt­tää vain kovin sel­l­aiset mielip­i­teet, että tämä on joku hyvä syy olla tekemät­tä läm­pen­e­miselle (eli hiilid­iok­sidipäästöille) mitään. Avaatko nyt sitä syytä, mik­si tämän perus­teel­la ei voi­da tehdä mitään? Minus­ta tuo on nimeno­maan syy tehdä asialle jotain.

     Vastaa

179. Täy­tyy lait­taa link­ki tähän uutiseen tännekin:

     NASA Study Finds Earth­’s Ocean Abyss Has Not Warmed

     “The cold waters of Earth­’s deep ocean have not warmed mea­sur­ably since 2005, accord­ing to a new NASA study, leav­ing unsolved the mys­tery of why glob­al warm­ing appears to have slowed in recent years.

     Sci­en­tists at NASA’s Jet Propul­sion Lab­o­ra­to­ry in Pasade­na, Cal­i­for­nia, ana­lyzed satel­lite and direct ocean tem­per­a­ture data from 2005 to 2013 and found the ocean abyss below 1.24 miles (1,995 meters) has not warmed measurably.”

     Ei siis men­nyt läm­pö meri­inkään. Alkaa käymään ilmas­to­tutk­i­joiden seli­tyk­set aikalail­la vähi­in paussin syistä.

     Sinän­sä tässä alkaa taas pikkuhil­jaa palaile­maan luot­ta­mus tieteen prose­du­urei­hin — kyl­lä tiede näyt­tää edelleen etenevän ja kor­jaa­van virheen­sä vaik­ka ilmas­ton­muu­tosinkvisi­it­torit ja ‑kar­di­naalit kuin­ka yrit­tävät pitää dog­meis­taan kiinni.

     Vastaa

180. Poth1ue1: Ei siis men­nyt läm­pö meri­inkään. Alkaa käymään ilmas­to­tutk­i­joiden seli­tyk­set aikalail­la vähi­in paussin syistä.

     Sinän­sä tässä alkaa taas pikkuhil­jaa palaile­maan luot­ta­mus tieteen prose­du­urei­hin – kyl­lä tiede näyt­tää edelleen etenevän ja kor­jaa­van virheen­sä vaik­ka ilmas­ton­muu­tosinkvisi­it­torit ja ‑kar­di­naalit kuin­ka yrit­tävät pitää dog­meis­taan kiinni.

     Kiitos viit­teestä! Tietel­li­sistä metodeista olen samaa mieltä kanssasi, mut­ta en johtopäätök­sistäsi. Tek­stis­sä jopa mainitaan:

     “Coau­thor Felix Lan­der­er of JPL not­ed that dur­ing the same peri­od, warm­ing in the top half of the ocean con­tin­ued unabat­ed, an unequiv­o­cal sign that our plan­et is heat­ing up. Some recent stud­ies report­ing deep-ocean warm­ing were, in fact, refer­ring to the warm­ing in the upper half of the ocean but below the top­most lay­er, which ends about 0.4 mile (700 meters) down.”

     Siinä mielessä olin aiem­min epätäs­mälli­nen, että pidin noi­ta pin­tak­er­roksen alaisia, mut­ta alle 2000 vesiä syv­inä vesinä. Niin näyt­tävät tosin muutkin tehneet.

     Vastaa

181. Poth1ue1:

     NASA Study Finds Earth’s Ocean Abyss Has Not Warmed

     Sinän­sä tässä alkaa taas pikkuhil­jaa palaile­maan luot­ta­mus tieteen prose­du­urei­hin – kyl­lä tiede näyt­tää edelleen etenevän ja kor­jaa­van virheen­sä vaik­ka ilmas­ton­muu­tosinkvisi­it­torit ja ‑kar­di­naalit kuin­ka yrit­tävät pitää dog­meis­taan kiinni.

     Erit­täin posi­ti­ivista, että ilmas­tokatas­trofi näyt­täy­tyy objek­ti­ivisen tieteen val­os­sa yhä toden­näköisem­min suurelta kuplal­ta ja emo­tion­aaliselta joukkoliikkeeltä.

     Muu­toin voisi huumori lop­pua täl­lais­ten mielet­tömyyk­sien suh­teen http://www.vihreat.fi/files/liitto/kotimainen_energiaratkaisu.pdf , kuten Janne Korho­nen blogillaan aika tyh­jen­tävästi perustelee http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177433-vihreiden-vaihtoehto-fennovoimalle .

     Vastaa

182. Poth1ue1:
     Täy­tyy lait­taa link­ki tähän uutiseen tännekin:

     NASA Study Finds Earth’s Ocean Abyss Has Not Warmed

     Laite­taan tähän sit­ten toinen linkki:

     Quan­ti­fy­ing under­es­ti­mates of long-term upper-ocean warming

     Tari­na on julka­istu pari päivää sit­ten Nature Cli­mate Changes­sa, ja jutun juoni on siinä, että uudet mit­tauk­set ovat pal­jas­ta­neet eteläisi­in meri­in upon­neen paljon enem­män ener­giaa kuin aiem­min on arvioitu. Pohjois­es­ta on paljon enem­män mit­taus­tu­lok­sia, etelästä on lähin­nä arvat­tu tähän asti.

     Ero aikaisem­pi­en arvioiden ja mit­tausten välil­lä on niin suuri, että sil­lä on merk­i­tys­tä koko pal­lon ener­giataseen arvioinnissa.

     Vastaa

183. az: Erit­täin posi­ti­ivista, että ilmas­tokatas­trofi näyt­täy­tyy objek­ti­ivisen tieteen val­os­sa yhä toden­näköisem­min suurelta kuplal­ta ja emo­tion­aaliselta joukkoliikkeeltä.

     Olet tark­ka lähteistä. Mik­set nyt NASA:n refer­aat­tia lukenut?

     Vastaa

184. Tapio: Olet tark­ka lähteistä. Mik­set nyt NASA:n refer­aat­tia lukenut?

     Itse nouk­it sieltä pätkän, joka ei kuvaa kokon­aisu­ut­ta. Näin tulok­set vedet­ti­in yhteen:

     “In the 21st cen­tu­ry, green­house gas­es have con­tin­ued to accu­mu­late in the atmos­phere, just as they did in the 20th cen­tu­ry, but glob­al aver­age sur­face air tem­per­a­tures have stopped ris­ing in tan­dem with the gas­es. The tem­per­a­ture of the top half of the world’s ocean — above the 1.24-mile mark — is still climb­ing, but not fast enough to account for the stalled air temperatures.

     Many process­es on land, air and sea have been invoked to explain what is hap­pen­ing to the “miss­ing” heat. One of the most promi­nent ideas is that the bot­tom half of the ocean is tak­ing up the slack, but sup­port­ing evi­dence is slim.”

     Kevin Tren­berth et co ovat etsi­neet kadon­nut­ta läm­pöä syvästä mer­estä vuosikaudet, joten keskustelua seu­ran­neille tämä on mie­lenki­in­toinen tulos.

     Vastaa

185. Viherinssi:
     Tari­na on julka­istu pari päivää sit­ten Nature Cli­mate Changes­sa, ja jutun juoni on siinä, että uudet mit­tauk­set ovat pal­jas­ta­neet eteläisi­in meri­in upon­neen paljon enem­män ener­giaa kuin aiem­min on arvioitu. Pohjois­es­ta on paljon enem­män mit­taus­tu­lok­sia, etelästä on lähin­nä arvat­tu tähän asti.

     Ehkä pidem­män ajan tren­deis­sä asia voi hyvinkin olla näin. Kuitenkin, jos keskit­tyy viimeisen vähin­tään 15 vuo­den läm­pen­e­mis­taukoon, niin se NASAn tutkimus sanoo “läm­mön piiloon menos­ta meri­in” aika oleellisen:

     Deep-ocean con­tri­bu­tion to sea lev­el and ener­gy bud­get not detectable over the past decade

     Account­ing for addi­tion­al pos­si­ble sys­tem­at­ic uncer­tain­ties, the deep ocean (below 2,000 m) con­tributes −0.13 ± 0.72 mm yr−1 to glob­al sea-lev­el rise and −0.08 ± 0.43 W m−2 to Earth’s ener­gy bal­ance. The net warm­ing of the ocean implies an ener­gy imbal­ance for the Earth of 0.64 ± 0.44 W m−2 from 2005 to 2013.

     Eli ei men­nyt läm­pö syvi­in vesi­in eikä merien läm­pen­e­m­i­nen muutenkaan syönyt “säteily­pakot­teesta” kuin ehkä kol­ma­sosan. Mis­sä on siis 1 W/mˆ2 edestä ker­tynyt­tä ener­giaa vuosien ajalta?

     Ero aikaisem­pi­en arvioiden ja mit­tausten välil­lä on niin suuri, että sil­lä on merk­i­tys­tä koko pal­lon ener­giataseen arvioinnissa.

     Mit­tausten? Tarkoitit kai mallinnusten?

     Yhden näkemäni lain­auk­sen mukaan tuos­sa paperis­sa sanotaan:

     Rely­ing on the close cor­re­spon­dence between hemi­spher­ic-scale ocean heat con­tent and steric changes, we adjust the poor­ly con­strained South­ern Hemi­sphere observed warm­ing esti­mates so that hemi­spher­ic ratios are con­sis­tent with the broad range of mod­elled results. These adjust­ments yield large increas­es (2.2–7.1 × 10ˆ22 J 35 yr−1) to cur­rent glob­al upper-ocean heat con­tent change esti­mates, and have impor­tant impli­ca­tions for sea lev­el, the plan­e­tary ener­gy bud­get and cli­mate sen­si­tiv­i­ty assessments.

     Min­un silmi­i­ni tämä näyt­tää pelkältä jälkikä­teen tehdyltä datan sormeilul­ta vas­taa­maan malleja…

     Vastaa

186. Poth1ue1: Min­un silmi­i­ni tämä näyt­tää pelkältä jälkikä­teen tehdyltä datan sormeilul­ta vas­taa­maan malleja…

     Mie­lenki­in­toista näis­sä kahdessa tutkimuk­ses­sa on se, että ne käyt­tävät pitkälti samaa dataa, ja niis­sä on jopa yksi sama kir­joit­ta­jakin. Ne on myös julka­istu samanaikaises­ti samas­sa lehdessä toden­näköis­es­ti hyvin koordinoituna.

     Kum­mas­sakin siis nojataan satel­li­it­tien mit­taa­maan meren­pin­nan korkeus­dataan ja Argo-mit­taus­laut­to­jen dataan (3600 mit­taus­laut­taa, läm­pöprofi­ili 2000 metri­in asti). Kyse on siis siinä mielessä jostain ihan muus­ta kuin kir­joi­tus­pöytäti­eteestä, että takana on ihan oikeaa dataa.

     Tutkimuk­set eivät ole ris­tiri­idas­sa keskenään, eivätkä tek­i­jät sitä itsekään väitä. Llov­el (NASA) toteaa, ettei syvä meri ole läm­men­nyt olen­nais­es­ti vuosi­na 2005–2013. Durack (LLNL) taas toteaa, että eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la meren kah­den kilo­metrin pin­tak­er­ros on läm­men­nyt vuosi­na 1970–2004 huo­mat­tavasti enem­män kuin aikaisem­min on ajateltu.

     Tutkimuk­sis­sa ei tutkit­tu meren kokon­ais­lämpiämistä vuosi­na 2005–2013, kos­ka siitä on ole­mas­sa mit­taus­dataa. Yksi NASAn tutkimuk­sen tek­i­jöistä (Lan­der­er) toteaa jo ihan tuol­la JPL:n referaattisivullakin: 

     Coau­thor Felix Lan­der­er of JPL not­ed that dur­ing the same peri­od, warm­ing in the top half of the ocean con­tin­ued unabat­ed, an unequiv­o­cal sign that our plan­et is heat­ing up. Some recent stud­ies report­ing deep-ocean warm­ing were, in fact, refer­ring to the warm­ing in the upper half of the ocean but below the top­most lay­er, which ends about 0.4 mile (700 meters) down.

     NASAn tutkimus ei siis väitä sitä, että ener­gia ei menisi mereen. Se toteaa, että ener­gia ei näytä men­neen meren syvimpi­in kerroksiin.

     Vastaa

187. az: Itse nouk­it sieltä pätkän, joka ei kuvaa kokon­aisu­ut­ta. Näin tulok­set vedet­ti­in yhteen:

     Noukin tuon pätkän sik­si, että kom­men­toin Poht1ue1:n väitet­tä, ettei läm­pö men­nyt meri­in. Meni­hän se, mut­tei selitä kaikkea.

     En muuten löytänyt tuon JPL-linkin takaa esit­tämääsi yhteenvetoa. 

     Meil­lä näyt­tää ole­van eri­lainen pain­o­tus p.o. asi­as­sa. Sinä puhut ilmas­tokatas­trofista, minä puolestaan ener­gian kumu­loi­tu­misen aiheut­ta­mas­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta. Ener­gian kumu­loi­tu­mi­nen näyt­tää jatku­van, vaik­ka pin­taläm­pöti­lan nousu on pysähtynyt.

     Vastaa

188. Meil­lä näyt­tää ole­van eri­lainen pain­o­tus p.o. asi­as­sa. Sinä puhut ilmas­tokatas­trofista, minä puolestaan ener­gian kumu­loi­tu­misen aiheut­ta­mas­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta. Ener­gian kumu­loi­tu­mi­nen näyt­tää jatku­van, vaik­ka pin­taläm­pöti­lan nousu on pysähtynyt. 

     Ener­giaa on mah­dol­lis­es­ti kumu­loitunut meri­in sen ver­ran, että ves­i­mas­san läm­pöti­la on nous­sut keskimäärin joitakin asteen sada­sosia. Jos se palaa sieltä joskus ilmake­hään, niin se voi läm­mit­tää korkein­taan samat asteen sada­sosat. Eikös tämä ole ter­mo­dy­nami­ikan alkeita?

     Vastaa

     1. Mat­ti Vir­ta­nen, muista että (pinta)veden läm­pen­e­m­i­nen lisää höyrystymistä.

        Vastaa

189. Osmo Soin­in­vaara:
     Mat­ti Vir­ta­nen, muista että (pinta)veden läm­pen­e­m­i­nen lisää höyrystymistä.

     Joka lisää pil­visyyt­tä, joka lisää albedoa ja sateisu­ut­ta, joka taas viilen­tää pin­tavet­tä. Näin­hän se kiertää; me voisimme rak­en­taa tästä yksinker­taisen ilmastomallin!

     Vastaa

190. Mat­ti Vir­ta­nen: Ener­giaa on mah­dol­lis­es­ti kumu­loitunut meri­in sen ver­ran, että ves­i­mas­san läm­pöti­la on nous­sut keskimäärin joitakin asteen sada­sosia. Jos se palaa sieltä joskus ilmake­hään, niin se voi läm­mit­tää korkein­taan samat asteen sada­sosat. Eikös tämä ole ter­mo­dy­nami­ikan alkeita?

     Tuon höyrystymisen lisäk­si on syytä huomioi­da, että pin­taan siir­tyvä varas­toitunut läm­pö sulat­taa mer­i­jäätä aiem­paa nopeam­min. Siihen riit­tää jo se sadasosa-astekin. 

     Napa-aluei­den mer­i­jäi­den sulamis­es­ta on sit­ten omat seurauksensa.

     Vastaa

191. Tapio: Tuon höyrystymisen lisäk­si on syytä huomioi­da, että pin­taan siir­tyvä varas­toitunut läm­pö sulat­taa mer­i­jäätä aiem­paa nopeam­min. Siihen riit­tää jo se sadasosa-astekin. 

     Napa-aluei­den mer­i­jäi­den sulamis­es­ta on sit­ten omat seurauksensa.

     Mer­i­jäi­den laa­ju­us on viime vuosikymme­nen heilahtelun jäl­keen palan­nut kli­ma­tol­o­gisen keskiar­von kieppeille. Eteläi­nen, ennä­tys­laa­ja jääpeite hei­jas­taa auringonva­l­oa monin ver­roin enem­män kuin hie­man sulanut pohjoinen Jäämeri imee. http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/global.daily.ice.area.withtrend.jpg

     Vastaa

192. Mat­ti Vir­ta­nen: Joka lisää pil­visyyt­tä, joka lisää albedoa ja sateisu­ut­ta, joka taas viilen­tää pintavettä.

     Eikö pil­visyy­den ja sateisu­u­den muut­tumi­nen mielestäsi merk­itse ilmas­ton muut­tumista? Eikä mer­estä hai­h­tunut kos­teus takaisin samaan paikkaan putoa.

     Vastaa

193. Mat­ti Vir­ta­nen: Mer­i­jäi­den laa­ju­us on viime vuosikymme­nen heilahtelun jäl­keen palan­nut kli­ma­tol­o­gisen keskiar­von kieppeille. Eteläi­nen, ennä­tys­laa­ja jääpeite hei­jas­taa auringonva­l­oa monin ver­roin enem­män kuin hie­man sulanut pohjoinen Jäämeri imee. http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/global.daily.ice.area.withtrend.jpg

     Eikö se pin­nan läm­pen­e­m­i­nen ole ollut viime aikoina pysähdyk­sis­sä. Muu­ta­mat meret ovat läm­men­neet keskisyvyyk­sistä ja kyl­lä sekin läm­pö sieltä aikaa myöten palaa pintaan.

     Mie­lenki­in­toinen viite!

     Vastaa

194. Tapio: Eikö pil­visyy­den ja sateisu­u­den muut­tumi­nen mielestäsi merk­itse ilmas­ton muut­tumista? Eikä mer­estä hai­h­tunut kos­teus takaisin samaan paikkaan putoa. 

     En ymmär­rä kysymys­tä. Pil­visyys ja sateisu­us ovat ilmas­ton kom­po­nent­te­ja. Vähän sama kuin kysy­isi, että etkö usko lapsen kasvun lisäävän hänen pitu­ut­taan? Lap­si kas­vaa aina, ilmas­to muut­tuu aina.

     Vastaa

195. Mat­ti Vir­ta­nen: En ymmär­rä kysymys­tä. Pil­visyys ja sateisu­us ovat ilmas­ton kom­po­nent­te­ja. Vähän sama kuin kysy­isi, että etkö usko lapsen kasvun lisäävän hänen pitu­ut­taan? Lap­si kas­vaa aina, ilmas­to muut­tuu aina.

     Nyt ollaan oleel­lises­sa asi­as­sa: Säät vai­htel­e­vat, mut­ta ilmas­to ei vält­tämät­tä. Jonkin paikan ilmas­to on nimit­täin sen sen “säi­den pitkäaikaiskeskiarvo”.

     Pil­visyys, sateisu­us, tuulisu­us jne. ovat ilmas­ton kom­po­nent­te­ja siinä, mis­sä läm­pöti­lakin. Jonkin alueen ilmas­toa kuvataan näi­den kom­po­nent­tien aika­jak­sona T tuol­la alueel­la mitat­tu­jen arvo­jen (siis säähavain­to­jen) keskiar­voil­la ja hajon­noil­la. Aika­jak­son T tulee olla riit­tävän pitkä, 30 vuot­ta lie­nee tavalli­nen arvo.

     Jos siis jol­lain alueel­la mitatu­tu­jen pil­visyys- tai sateisu­ushavain­to­jen keskiar­vot tuona 30 vuote­na eroa­vat edel­liseen 30 vuo­den jak­son keskiar­voista, ilmas­to on muut­tunut, vaik­ka läm­pöti­la­havain­to­jen keskiar­vo olisi pysynyt ennallaan.

     Ilmas­to­muu­toskeskustelus­sa kiin­nitetään usein huomio pelkkään läm­pöti­lan muu­tok­seen, mikä on harhaan­jo­htavaa. Mon­et läm­pöti­lan­muu­tos­ta vas­tus­ta­vat mekanis­mit muut­ta­vat paikallisia ilmas­to­ja ja sen seu­rauk­se­na esim bio­mas­san tuotan­toa niil­lä. Toiset alueet hyö­tyvät, toiset kär­sivät. Ongelmia syn­tyy, jos tiheän asu­tuk­sen ja/tai tärkeät ruuan­tuotan­toalueet kärsivät.

     Vastaa

196. Mat­ti Vir­ta­nen: Ener­giaa on mah­dol­lis­es­ti kumu­loitunut meri­in sen ver­ran, että ves­i­mas­san läm­pöti­la on nous­sut keskimäärin joitakin asteen sada­sosia. Jos se palaa sieltä joskus ilmake­hään, niin se voi läm­mit­tää korkein­taan samat asteen sada­sosat. Eikös tämä ole ter­mo­dy­nami­ikan alkeita?

     Vastaa

197. Vir­tasen arki­a­jat­telu ei päde täsää tapauk­ses­sa. Kos­ka val­tame­rien läm­pöka­p­a­siteet­ti on noin tuhatk­er­tainen ilmake­hään ver­rat­tuna, merk­it­see sil­loin 1/1000 asteen nousu val­tame­rien lämpötiloissa
     aa noin 1 asteen nousun ilmake­hässä. Sik­si on tärkeää tietää miten val­tame­rien läm­pö­sisältö kehit­tyy ja mitet sieltä läm­pöen­er­giaa vapau­tuu ElNinjo/LaNinja prosesseissa.

     Vastaa

198. Heik­ki Nevan­lin­na:
     Vir­tasen arki­a­jat­telu ei päde täsää tapauk­ses­sa. Kos­ka val­tame­rien läm­pöka­p­a­siteet­ti on noin tuhatk­er­tainen ilmake­hään ver­rat­tuna, merk­it­see sil­loin 1/1000 asteen nousu val­tame­rien lämpötiloissa
     aa noin 1 asteen nousun ilmake­hässä. Sik­si on tärkeää tietää miten val­tame­rien läm­pö­sisältö kehit­tyy ja mitet sieltä läm­pöen­er­giaa vapau­tuu ElNinjo/LaNinja prosesseissa. 

     Tässä lisää arki­a­jat­telua. Olete­taan, että meren ja ilmake­hän läm­pöti­lat ovat tasan 15 ja 15 astet­ta. Jos nyt jol­lakin keinol­la meren keskiläm­pö nousee 15,01 asteeseen ja annamme jär­jestelmän tasoit­tua, niin lop­puti­lanteessa molem­pi­en läm­pöti­la on 15,009. Nämä numerot ovat var­maan väärin, mut­ta peri­aate on se, että ilman läm­pöti­la keskimäärin ei nouse mer­ta korkeam­mak­si. Läm­pöka­p­a­siteetista puhumi­nen ei tässä yhtey­dessä ole edes tarpeen. Val­tame­rien oskil­laa­tiot tietysti aiheut­ta­vat paikallisia ja tilapäisiä lämpöpiikkejä.

     Vastaa