Timo Soini ja ero eurosta

Kos­ka edus­kun­nan yhden minuu­tin repli­koin­nis­sa ei voi sanoa mitään kovin perus­tel­tua, esi­tän repliik­ki­pu­heen­vuo­ro­ni vähän perus­tel­lum­pa­na tässä.

Timo Soi­ni heh­kut­ti suu­ren salin kes­kus­te­lus­sa, kuin­ka Suo­men talou­den ongel­mat joh­tu­vat euros­ta ja vain sii­tä. Hänel­tä kysyt­tiin moneen ottee­seen, pitää­kö hänen mie­les­tään euros­ta ero­ta, mut­ta vas­tauk­sek­si tuli vain, että muil­la poh­jois­mail­la menee parem­min, kos­ka ne eivät kuu­lu euroon (Tans­ka tosin de fac­to kuu­luu euroon, Nor­jal­la on öljyn­sä ja Ruot­sil­la Suo­mea fik­sum­mat porvarit.)

Soi­ni on oikeas­sa sii­nä, että Euroo­pan talous­a­lu­een ongel­mat joh­tu­vat pit­käl­ti euron epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Sii­nä on valu­vi­ko­ja, jois­ta osas­ta tie­det­tiin etu­kä­teen (epä­sym­met­ri­set syklit), osaa taas ei osat­tu ottaa huo­mioon. Raha ryn­tä­si kor­keam­man tuo­ton peris­sä ete­lään kuten piti­kin, mut­ta ei syn­nyt­tä­nyt tuo­tan­nol­li­sia inves­toin­te­ja ja kas­vua, vaan kiin­teis­tö­kuplaa ja koti­ta­louk­sien vel­kaan­tu­mis­ta. Koti­ta­lou­det vel­kaan­tui­vat ensin ja tämä joh­ti lopul­ta myös val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­seen. Meka­nis­mi tun­ne­taan nyt, mut­ta ei tun­net­tu silloin.

Jotain eurol­la on teh­tä­vä. Joko sii­tä on luo­vut­ta­va, mis­tä koi­tuu aivan vala­vat kus­tan­nuk­set tai euroa­lu­een peli­sään­tö­jä on kor­jat­ta­va. Timo Soi­ni on vas­tus­ta­nut kaik­kia toi­mia, joil­la euron valu­vi­ko­ja voi­tai­siin kor­ja­ta, mut­ta niin ovat vas­tus­ta­neet myös dema­rit. Jos euron viko­ja ei suos­tu­ta kor­jaa­maan, euros­ta luo­pu­mi­nen on ainoa tapa. Sik­si Soi­nin oli­si loo­gis­ta sanoa, että hänen rat­kai­sun­sa on euros­ta luo­pu­mi­nen, kos­ka ei hänel­le muu­ta­kaan rat­kai­sua ole. Sama siis kos­kee myös demareita.

Jot­ta euron sai­si toi­mi­maan, pitäi­si kan­sal­li­ses­ta bud­jet­ti­val­las­ta luo­pua osit­tain yli­kan­sal­li­sen talous­po­liit­ti­sen pää­tök­sen­teon hyväk­si. Täl­lä ei tar­koi­te­ta vain ali­jää­mä­kat­to­ja. On voi­ta­va päät­tää myös maan­osaa elvyt­tä­vis­tä toi­mis­ta. Eni­ten kor­jaa­mis­ta oli­si juu­ri nyt Sak­san finans­si- ja palkkapolitiikassa. 

Tämän lisäk­si pitäi­si olla enem­män yhteis­vas­tuul­li­suut­ta, joka voi­si toi­mia, jos tuo­ta bud­jet­ti­val­taa vähän suit­sit­tai­si, kos­ka se takai­si, ettei yhteis­vas­tuul­li­suus muut­tui­si kuor­mas­ta syö­mi­sek­si. Taval­laan yhteis­vas­tuul­li­suut­ta on nyt EKP:n kaut­ta syn­ty­nyt­kin, mikä on alen­ta­nut krii­si­mai­den val­tion­vel­ko­jen korot kes­tä­väl­le tasolle. 

Perus­suo­ma­lai­set ja dema­rit vas­tus­ta­vat sekä yhteis­tä talous­po­li­tiik­kaa että yhteis­vas­tuul­li­suut­ta, joi­den vaih­toeh­to­na on vain euros­ta luo­pu­mi­nen kaik­ki­ne seurausvaikutuksineen. 

Todet­ta­koon, että jos euros­ta luo­vu­taan, euroa ei enää ole. Ruot­si on nyt istu­nut kah­del­la tuo­lil­la. Sen val­tion­vel­ka on euro­mää­räi­nen, min­kä ansios­ta maa saa lai­naa hal­val­la. Jos se oli­si las­ket­tu liik­keel­le omas­sa pai­kal­lis­va­luu­tas­sa, korot oli­si­vat valuut­ta­kurs­si­ris­kin takia huomattavat. 

Edus­ta­ja Raja­mä­ki on useam­man ker­ran varoit­ta­nut var­jo­vel­kaan­tu­mi­ses­ta, mil­lä hän tar­koit­taa vas­tuu­ta Suo­men pan­kin tasees­ta. En oikein osaa kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa kes­kus­pank­ki, jol­la nyt on sen­tään sete­li­pai­no tuke­naan, jou­tui­si mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si. Sel­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa oli­si var­maan isom­pia­kin murheita.

 

55 vastausta artikkeliin “Timo Soini ja ero eurosta”

  1. Istu­ko suo­ma­lai­set­kin kah­del­la pal­lil­la ennen lamaa, kun jen­gi otti valuut­ta­lai­no­ja? Jos euroo ei olis, niin eikö­hän ruot­si vois ottaa ihan vapaas­ti val­tion­vel­kan­sa vaik­ka Sak­san mar­kois­sa tai dollareissa.

    Tus­kin se on mitään vapaa­mat­kus­ta­mis­ta, että luo­puu mah­dol­li­suu­des­taan mak­saa vel­ka takas sete­li­pai­nol­la sil­lä seu­rauk­sel­la, että ottaa valuut­ta­kurs­si­ris­kin kannettavakseen.

    1. Art­tu­ri.
      Kat­so­pa vähän, miten dol­la­rin kurs­si on hei­tel­lyt. Sii­nä on ison lai­na­sal­kun kas­sa hatus­ta kiin­ni pitä­mis­tä. Näin kävi­si myös Sak­san mar­kan kas­sa. Sekin hei­lah­te­li­si pal­jon enem­män, jos euro­maat eivät oli­si ankkureina.

  2. Kuten tie­de­tään Timo Soi­ni on popu­lis­ti, joka esit­tää asiat mus­ta­val­koi­ses­ti omiin kon­ser­va­tii­vi­siin arvoi­hin­sa poh­jau­tuen. Edes alkeel­lis­ta talous­po­liit­tis­ta ana­lyy­siä ilman kog­ni­tii­vis­ta bias­sia en ole kos­kaan hänel­tä kuullut.

  3. Soi­ni arve­lee mah­dol­li­sek­si, että on minis­te­ri puo­len vuo­den kulut­tua. Sik­si hän ei halua sanoa var­mas­ti mitään euros­ta eroa­mi­sen suh­teen. Jos sanoi­si, hän ei kel­pai­si aina­kaan val­tio­va­rain­mi­nis­te­rik­si tai pääministeriksi. 

    Euros­ta voi ero­ta vain salaa jonain vii­kon­lop­pu­na. Ja sehän ei demo­kra­tias­sa onnis­tu. Pait­si jos kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä oli­si annet­tu “lupa”.

    Nämä kak­si seik­kaa selit­tä­ne­vät Soi­nin puheet eurosta.

    Rin­ne­kin pitää euroa rasit­tee­na ja myön­tää sen. Mut­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä hän kui­ten­kin on usko­vi­naan jul­ki­sis­sa puheen­vuo­rois­sa, että Suo­men talous voi pär­jä­tä euros­ta huo­li­mat­ta. Luu­len, että oikeas­ti, ay-pomon vii­sau­del­la hän on tois­ta miel­tä. Kus­tan­nus­ta­son nopea alen­ta­mi­nen ilman valuu­tan arvon hei­ken­tä­mis­tä, tun­tu­nee rin­tees­tä pil­vi­lin­no­jen tavoit­te­lul­ta. Sik­si edes­sä on ala­ti kas­va­va mas­sa­työt­tö­myys ja sitä ei jul­ki­nen talous ei kestä.

    Rat­kai­su oli­si työt­tö­mien työl­lis­tä­mi­nen nykyis­tä hei­koim­mil­la pal­koil­la vie­lä nykyis­tä sel­väs­ti suu­rem­mas­sa mitas­sa. Mut­ta mikä puo­lue sii­hen uskal­tai­si ryhtyä?

  4. Todet­ta­koon, että jos euros­ta luo­vu­taan, euroa ei enää ole.”

    Tämä tie­ten­kin edel­lyt­täi­si sitä, että Suo­men luo­pu­mi­nen euron käy­tös­tä joten­kin maa­gi­ses­ti pyyh­ki­si koko valuu­tan ole­mat­to­miin ja/tai sai­si auto­maat­ti­ses­ti muut­kin 17 euro­maa­ta teke­mään saman. Vai mei­naa­ko edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ra, että Soi­nin vaa­ra on niin suu­ri, että Suo­men edus­kun­nas­sa pää­te­tään koko Euroo­pan asiat?

    1. Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­ja­taan tai lak­kau­te­taan koko­naan. Suo­men ero euros­ta tus­kin Euroo­pan lamaa lopet­taa ja lamas­sa ole­va Euroop­pa pitää mei­tä lamas­sa euros­ta huolimatta.

  5. Suo­men teol­li­suu­den tuot­teet eivät meni­si yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vaih­tai­sim­me takai­sin mark­kaan. Kyse on tuot­tei­den laa­dus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei nii­den hinnasta.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­ja­taan tai lak­kau­te­taan koko­naan. Suo­men ero euros­ta tus­kin Euroo­pan lamaa lopet­taa ja lamas­sa ole­va Euroop­pa pitää mei­tä lamas­sa euros­ta huolimatta. 

    Koko Euroop­pa­han ei ole lamas­sa — kuten olet use­aan ottee­seen toden­nut, myös nyt.

    Myös­kään koko Suo­mi ei ole lamas­sa, valoi­sia­kin esi­merk­ke­jä on. Synk­kyyt­tä levit­tä­vät lähin­nä EK ja Suo­men Yrittäjät.

    Mitä­pä jos luo­vu­taan met­ri­jär­jes­tel­mäs­tä, USAs­sa on kaik­ki niin pal­jon parem­min… Onko­han Japa­nis­sa myös kes­kus­tel­tu jenis­tä luopumisesta?

  7. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Suo­men teol­li­suu­den tuot­teet eivät meni­si yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vaih­tai­sim­me takai­sin mark­kaan. Kyse on tuot­tei­den laa­dus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei nii­den hinnasta. 

    Toki myös hin­nas­ta, laa­dun ohella.
    Kum­ma kyl­lä juu­ri sak­sa­lai­set näyt­tä­vät usko­van, että Suo­mes­sa voi­daan val­mis­taa laa­duk­kai­ta tuot­tei­ta kan­nat­ta­vas­ti: auto­ja, laivoja…

  8. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Suo­men teol­li­suu­den tuot­teet eivät meni­si yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vaih­tai­sim­me takai­sin mark­kaan. Kyse on tuot­tei­den laa­dus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei nii­den hinnasta. 

    Näin on. Suo­men ongel­ma ei ole euro vaan iPho­ne. Näin sanoi Ruot­sin val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri pari vuot­ta sitten.

  9. Bulk­kia­jan ajat­te­lua men­nä aina tämän rahayk­si­kön taak­se. Jos teet tuot­teen joka on laa­du­kas, ja saat sen myös näyt­tä­mään sil­tä, niin vuo­let rahaa. Jos myyt vain bulk­kia ton­neit­tain, niin sit­ten voi seli­tel­lä asioi­ta euron arvol­la. Poli­tii­kas­sa ja talous­toi­mi­tuk­sis­sa tun­tuu ole­van pahas­ti bulk­kiai­vot val­las­sa, kun 1970-luku­lai­set opit ovat yhä val­ta­vir­taa. Sää­li, että myös suur­fir­mo­jen joh­dois­sa on vie­lä van­ha kaar­ti, joka ei pysy maa­il­man menos­sa mukana.

  10. Mitä euros­ta luo­pu­mi­nen mer­kit­si­si ihan käy­tän­nös­sä? On help­po sanoa, että ote­taan mark­ka käyt­töön, mut­ta täl­lai­ses­sa siir­ty­mäs­sä on teh­tä­vä pal­jon tek­ni­siä muu­tok­sia, joi­den toteu­tus­ta­pa mer­kit­see ihmis­ten ja yri­tys­ten elä­mäs­sä valtavasti.

    Kun mar­kas­ta siir­ryt­tiin euroon, kaik­ki mark­ka­mää­räi­set sitou­muk­set muut­tui­vat euro­mää­räi­sik­si. Tämä oli help­poa, kos­ka mar­kas­ta luovuttiin.

    Jos euros­ta luo­vut­tai­siin, tilal­le tuli­si uusi raha, sano­kaam­me ora­van­nah­ka. Mit­kä sitou­muk­set muut­tui­si­vat ora­van­nah­ka­mää­räi­sik­si? Var­maan­kin suo­ma­lais­ten pal­kat mak­set­tai­siin ora­van­na­hois­sa. Muut­tui­si­vat­ko asun­to­lai­nat ja pank­ki­tal­le­tuk­set ora­van­nah­ka­mää­räi­sik­si? Entä kulu­tus­luo­tot? Miten kävi­si yri­tys­lai­no­jen? Mis­sä mää­rin val­tion­vel­ka muut­tui­si oravannahka‑, mis­sä mää­rin Sak­san uuden rahayk­si­kön määräiseksi?

    Pahin tilan­ne oli­si, jos kaik­ki velat sidot­tai­siin johon­kin euroop­pa­lai­seen valuut­ta­ko­riin. Suo­men ora­van­nah­ka, jos­sa pal­kat mak­set­tai­siin, deval­voi­tui­si välit­tö­mäs­ti 20–50 pro­sent­tia. Samal­la vel­ka­taa­kat ja kor­ko­me­not kas­vai­si­vat räjäh­dyk­sen­omai­ses­ti. Tulok­se­na oli­si pal­jon kon­kurs­se­ja ja pak­ko­huu­to­kaup­po­ja. Toi­saal­ta, valit­tiin­pa ora­van­nah­ka­mää­räis­tet­tä­vien sitou­mus­ten jouk­ko miten hyvän­sä, jol­le­kul­le jää aina mus­ta pek­ka. Jos edus­kun­ta voi asias­ta vapaas­ti itse päät­tää, oli­si täk­si mus­tak­si pekak­si valit­ta­va kan­sain­vä­li­nen rahoi­tus­maa­il­ma, joka par­hai­ten kyke­nee kan­ta­maan aiheu­tu­van tappion.

  11. Edus­ta­ja Raja­mä­ki on useam­man ker­ran varoit­ta­nut var­jo­vel­kaan­tu­mi­ses­ta, mil­lä hän tar­koit­taa vas­tuu­ta Suo­men pan­kin tasees­ta. En oikein osaa kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa kes­kus­pank­ki, jol­la nyt on sen­tään sete­li­pai­no tuke­naan, jou­tui­si maksukyvyttömäksi.”

    En ymmär­rä, että sete­li­pai­non tuki aut­tai­si Suo­men pan­kin taseon­gel­miin, jos sel­lai­sia tulee. Maal­li­kon jär­kei­lyl­lä kävi­si niin, että samaa vauh­tia kuin sete­le­jä pai­ne­taan nii­den arvo ale­nee, jol­lei uudel­le rahal­le ole katet­ta. Jos rahan pai­na­mi­nen aut­tai­si, mik­sei sitä käy­te­tä rajoituksetta?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­ja­taan tai lak­kau­te­taan koko­naan. Suo­men ero euros­ta tus­kin Euroo­pan lamaa lopet­taa ja lamas­sa ole­va Euroop­pa pitää mei­tä lamas­sa euros­ta huolimatta.

    Ei euro pidä Euroop­paa lamassa.

    Euro on help­po syyl­li­nen. Vähän kuten juu­ta­lai­set oli­vat hit­le­ril­le. Eikä syy­seu­raus­suh­det­ta ole.

    Vel­ka pitää Euroop­paa lamas­sa, ei euro. Euroo­pan oli­si pitä­nyt antaa pank­kien kaa­tua ja vel­ko­jen lau­e­ta vuon­na 2009. Oli­si het­ken teh­nyt kipe­ää, mut­ta nyt oltai­siin jo aina­kin kol­mat­ta vuot­ta plus­sal­la romah­duk­sen jälkeen.

    Sen sijaan olem­me hitaas­sa noi­dan­ke­häs­sä, joka tiukkenee.

    Valuut­ta ei itses­sään yksin­ker­tai­ses­ti voi olla syyl­li­nen mihin­kään lamaan. Se on mah­do­ton­ta. Aja­tus on täy­sin absurdi.

    Timo Soi­ni on kyl­lä aivan usko­ma­ton tapaus. Mitään kon­kreet­tis­ta en ole hänel­tä kuul­lut kah­teen­kym­me­neen vuo­teen. Nyt­kin per­su­jen vaa­lioh­jel­ma on vain läjä huo­no­ja pro­vo­ja ja kouk­ku­ja kou­lut­ta­mat­to­mil­le änkyräukoille. 

    On siel­lä per­suis­sa fik­su­ja­kin, mut­ta ehdot­to­mas­ti vähem­mis­tö­nä. Vähän kuin vihreissäkin.

  13. napan­der:
    Bulk­kia­jan ajat­te­lua men­nä aina tämän rahayk­si­kön taak­se. Jos teet tuot­teen joka on laa­du­kas, ja saat sen myös näyt­tä­mään sil­tä, niin vuo­let rahaa. Jos myyt vain bulk­kia ton­neit­tain, niin sit­ten voi seli­tel­lä asioi­ta euron arvol­la. Poli­tii­kas­sa ja talous­toi­mi­tuk­sis­sa tun­tuu ole­van pahas­ti bulk­kiai­vot val­las­sa, kun 1970-luku­lai­set opit ovat yhä val­ta­vir­taa. Sää­li, että myös suur­fir­mo­jen joh­dois­sa on vie­lä van­ha kaar­ti, joka ei pysy maa­il­man menos­sa mukana.

    Mikä on tämä bulk­kiai­ka? Entäs bulkkiaivot? 

    Se on has­sua, että 1970-luku­lai­set opit ovat muka­mas his­to­ri­aa, mut­ta jen­kit pelaa­vat edel­leen 1800-luvun alun opeil­la… Ehkä ongel­ma on että suo­ma­lai­set eivät osaa men­nä his­to­rias­sa tar­peek­si taaksepäin.

    His­to­ria opet­taa ja nuo­ret jät­kät ovat aina väärässä.

  14. Osmo nöy­ris­te­lee popu­lis­ti­ses­ti kun sanoo, että meil­lä on Ruot­sia tyh­mem­mät por­va­rit? Pitäi­si sanoa, että myös ay on lyhyt­nä­köis­tä. Ulos­mi­ta­taan etu­kä­teen arvioi­tu tuot­ta­vuu­den kas­vu. Kun sitä ei tul­lut­kaan, kil­pai­lu­ky­ky romah­ti. Meil­lä myös riit­tää näi­tä lakkokenraaleja.

    Tus­kin talou­den ongel­mia voi sälyt­tää vain euron kontolle.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Ruot­sil­la Suo­mea fik­sum­mat porvarit…

    Ja myös Suo­mea fik­sum­mat dema­rit. Ruot­sa­lai­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on jo pari sataa vuot­ta ollut ykkös­si­jal­la ruot­sa­lai­nen pää­oma. Täs­tä ei ole poi­ket­tu, vaik­ka hal­li­tus­vas­tuus­sa oli­si ollut demaritkin.

    Kom­mu­nis­te­ja taas ei hali­tuk­seen ote­ta Ruot­sis­sa, kuten huo­ma­sim­me. Dema­rien ensim­mäi­nen lin­jaus vaa­li­voi­ton jäl­keen oli sul­kea vas­sa­rit ulos hallitusyhteistyöstä!

    Ihan tur­ha Suo­mes­sa itkeä, ettei ole työ­paik­ko­ja, ei vero­tu­lo­ja eikä kas­vua, kun vero­po­li­tii­kan ainoa tavoi­te on ollut kym­me­niä vuo­sia suit­sia yri­tys­ten kas­vua ja sitä kaut­ta estää työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen sekä vero­tu­lo­jen kas­vu. Sitä saa, mitä tilaa.

    Kun vero­po­li­tiik­kaan kek­si­tään jokin muu poh­ja kuin suun­na­ton kateus, on meil­lä kai­kil­la asiat parem­min. Toi­sil­la on vie­lä parem­min kuin toi­sil­la, mut­ta kai­kil­la on nykyis­tä paremmin.

  16. puna­mul­ta:
    ‘snip’
    Vel­ka pitää Euroop­paa lamas­sa, ei euro. Euroo­pan oli­si pitä­nyt antaa pank­kien kaa­tua ja vel­ko­jen lau­e­ta vuon­na 2009. Oli­si het­ken teh­nyt kipe­ää, mut­ta nyt oltai­siin jo aina­kin kol­mat­ta vuot­ta plus­sal­la romah­duk­sen jälkeen.

    Sen sijaan olem­me hitaas­sa noi­dan­ke­häs­sä, joka tiukkenee.

    Valuut­ta ei itses­sään yksin­ker­tai­ses­ti voi olla syyl­li­nen mihin­kään lamaan. Se on mah­do­ton­ta. Aja­tus on täy­sin absurdi.
    ‘snip’

    Niin­pä.
    Aja­tel­laan­pa vaik­ka Kreik­kaa: koko his­to­ria on yhtä ja samaa, vel­kaan­tu­mis­ta ja pelas­tus­ta, vel­kaan­tu­mis­ta ja pelas­tus­ta… eikä drak­ma-aika­na­kaan vel­ka ollut drak­mois­sa — ehkä vel­ka joh­tui sadan vuo­den pääs­tä tulos­sa ollees­ta eurosta?

    Ja yhtä absur­di on aja­tus, että jos Sak­sal­la meni­si huo­nom­min, niin meil­lä meni­si paremmin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Artturi.
    Kat­so­pa vähän, miten dol­la­rin kurs­si on hei­tel­lyt. Sii­nä on ison lai­na­sal­kun kas­sa hatus­ta kiin­ni pitämistä.
    ‘snip’

    Enpä ole Oba­mal­la hat­tua näh­nyt — ja lai­na­salk­ku on tosi iso 😉

  18. Art­tu­ri:
    Istu­ko suo­ma­lai­set­kin kah­del­la pal­lil­la ennen lamaa, kun jen­gi otti valuut­ta­lai­no­ja? Jos euroo ei olis, niin eikö­hän ruot­si vois ottaa ihan vapaas­ti val­tion­vel­kan­sa vaik­ka Sak­san mar­kois­sa tai dollareissa.

    Tus­kin se on mitään vapaa­mat­kus­ta­mis­ta, että luo­puu mah­dol­li­suu­des­taan mak­saa vel­ka takas sete­li­pai­nol­la sil­lä seu­rauk­sel­la, että ottaa valuut­ta­kurs­si­ris­kin kannettavakseen. 

    Niin, jos Ruot­si pai­nai­si dol­la­rei­ta tai Sak­san mark­ko­ja ja mak­sai­si niil­lä… mitä­hän se olisi?

  19. puna­mul­ta: Ei euro pidä Euroop­paa lamassa.

    Euro on help­po syyl­li­nen. Vähän kuten juu­ta­lai­set oli­vat hit­le­ril­le. Eikä syy­seu­raus­suh­det­ta ole. 

    Ei syy-seu­raus­suh­det­ta, miten EKP:n koron nos­to 2011 kur­jis­ti EU:n heik­koa talous­ti­lan­net­ta? Ei syy-seu­raus suh­det­ta miten yhtei­nen valuut­ta Suo­men, Sak­san ja Krei­kan välil­lä on teh­nyt kus­tan­nus­ta­so­jen ja kil­pai­lu­ky­ky­jen tasaa­mi­ses­ta koh­tuut­to­man vaikeaa?

    Valuut­ta ei itses­sään yksin­ker­tai­ses­ti voi olla syyl­li­nen mihin­kään lamaan. Se on mah­do­ton­ta. Aja­tus on täy­sin absurdi.

    Väi­te, että raha­po­lit­ti­kal­la ei ole vai­ku­tus­ta talou­teen (euro­jär­jes­tel­män lisäk­si teh­des­sä myös fis­kaa­li­sen elvy­ut­tä­mi­sen pit­käl­ti mah­dot­to­mak­si) ei muu­tu sen todem­mak­si, mitä useam­man ker­ran sen toistat.

  20. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Jos euros­ta luo­vut­tai­siin, tilal­le tuli­si uusi raha, sano­kaam­me ora­van­nah­ka. Mit­kä sitou­muk­set muut­tui­si­vat ora­van­nah­ka­mää­räi­sik­si? Var­maan­kin suo­ma­lais­ten pal­kat mak­set­tai­siin ora­van­na­hois­sa. Muut­tui­si­vat­ko asun­to­lai­nat ja pank­ki­tal­le­tuk­set ora­van­nah­ka­mää­räi­sik­si? Entä kulu­tus­luo­tot? Miten kävi­si yri­tys­lai­no­jen? Mis­sä mää­rin val­tion­vel­ka muut­tui­si oravannahka‑, mis­sä mää­rin Sak­san uuden rahayk­si­kön määräiseksi? 

    Aasun­to­lai­na­pa­pe­reis­sa­ni on mai­nit­tu että nii­hin sii­hen sovel­le­taan nimen omaan Suo­men lain­sää­dän­töä. Olet­taisn saman päte­vän tää­män maan val­tion vel­ka­kir­joi­hin. Yri­tys­lai­nois­sa lie­nee enem­män hajontaa.

  21. Joko sii­tä on luo­vut­ta­va, mis­tä koi­tuu aivan val­ta­vat kustannukset”

    Miten suu­ret kus­tan­nuk­set ja mis­tä nämä kus­tan­nuk­set koostuvat?

  22. Ei Suo­men kan­na­ta ottaa mark­kaa takai­sin. Suo­mes­sa ei ole edes talou­del­lis­ta ja raha­po­liit­tis­ta osaa­mis­ta (läh­de: Erk­ki Liikanen).

    Suo­men pitää teh­dä valuut­ta­liit­to Ruot­sin kans­sa. Siel­lä val­tio­päi­vil­lä on jo sikä­läis­ten vih­rei­den teke­mä aloi­te asiasta.

    Suo­men ja Ruot­sin talou­det ovat vah­vas­ti integroi­tu­neet. Olem­me lähes samaa työ­mark­ki­naa. Lain­sää­dän­töm­me poh­ja on sama. Väes­töm­me ovat sekoit­tu­neet ja kult­tuu­rit ovat saman­lai­set ym. 

    Paras todis­tus yhtei­sen opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ole­mas­sao­los­ta on Tornio/Haaparanta kaksoiskaupunki.

    Kun­ta­lii­tos­kin on vai­keam­pi asia kuin yhtei­nen valuut­ta Ruot­sin kanssa.

  23. R.Silfverberg: Näin on. Suo­men ongel­ma ei ole euro vaan iPho­ne. Näin sanoi Ruot­sin val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri pari vuot­ta sitten. 

    Ja jos Ruot­sin kruu­nu oli­si mer­kit­tä­vä etu yri­tys­toi­min­nan kan­nal­ta, joh­ta­va kän­nyk­kä­val­mis­ta­ja oli­si Erics­son, Saab oli­si mer­kit­tä­vä auton­val­mis­ta­ja, Vol­voa eivät omis­tai­si kii­na­lai­set… ja Mer­su­ja teh­täi­siin Ruot­sis­sa, ei Suomessa… 😉

  24. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    ‘snip’
    Jos euros­ta luo­vut­tai­siin, tilal­le tuli­si uusi raha, sano­kaam­me ora­van­nah­ka. Mit­kä sitou­muk­set muut­tui­si­vat oravannahkamääräisiksi?
    ‘snip’

    Kaik­ki koti­mai­set, tie­tys­ti, sil­lä kurs­sil­la, mikä pää­tet­täi­siin — ja pajat­sot meni­si­vät taas tukkoon 😉

  25. Ris­to:
    ‘swnip’
    Väi­te, että raha­po­li­tii­kal­la ei ole vai­ku­tus­ta talou­teen (euro­jär­jes­tel­män lisäk­si teh­des­sä myös fis­kaa­li­sen elvyt­tä­mi­sen pit­käl­ti mah­dot­to­mak­si) ei muu­tu sen todem­mak­si, mitä useam­man ker­ran sen toistat. 

    Kuka sel­lais­ta on väittänyt?
    Ja Kreik­ka­han ei ole muu­ta teh­nyt, kuin vel­kael­vyt­tä­nyt, joten ei se mah­do­ton­ta ole, mut­ta jos­sain tulee raja vastaan.

  26. Rai­mo K: Enpä ole Oba­mal­la hat­tua näh­nyt – ja lai­na­salk­ku on tosi iso 

    Pie­ni vel­ka on velal­li­sen ongel­ma, iso vel­ka on vel­ko­jan ongelma:-)

  27. Jotain eurol­la on teh­tä­vä. Joko sii­tä on luo­vut­ta­va, mis­tä koi­tuu aivan vala­vat kus­tan­nuk­set tai euroa­lu­een peli­sään­tö­jä on korjattava.

    On tuo­hon mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Minun tämän­het­ki­nen suo­sik­ki­ni on se, että ote­taan mark­ka takai­sin, mut­ta euron rin­nal­le, ei sen sijaan. Tosin puh­taas­ti tili­va­luut­ta­na ja niin, että suo­men pan­kin man­daat­ti on (lähes) täys­työl­li­syys, jol­loin esi­mer­kik­si nega­tii­vi­nen kor­ko­ta­so tuli­si täy­sin mah­dol­li­sek­si työ­ka­luk­si kes­kus­pan­kin työkalupakkiin.

  28. Euroon liit­tyy ongel­mia, joi­ta ei kor­ja­ta edes mai­den itse­näi­syys pois­ta­mal­la. Kie­lie­rot ja eri­lai­set kult­tuu­rit säi­ly­vät sil­ti, ja sitä kaut­ta eril­li­set mark­ki­nat niin työ­mark­ki­noi­den kuin tuot­tei­den­kin osal­ta. Euroo­pas­ta ei yhte­näis­tä mark­ki­na-aluet­ta saa 50 vuo­teen, vaik­ka miten bud­jet­te­ja siir­te­li­si vaa­leil­la suo­raan valit­se­mat­to­mien päät­tä­jä­ta­ho­jen haltuun.

    Yksi kes­kei­nen ongel­ma euros­sa on sii­nä, että kukin val­tio kat­se­lee omia val­tion­vel­ko­jaan ja omia etu­jaan. Mut­ta vaik­ka val­tion­ve­lat yhdis­tet­täi­siin, lop­pu­tu­los ei oli­si juu­ri sen kum­mem­pi. Etu­ja val­vot­tai­siin sil­ti alueit­tain. Isot val­vo­vat etu­jaan tehok­kaam­min kuin pienet.

    Tuo idea sii­tä, että yhtei­sel­lä talous­po­li­tii­kal­la joten­kin saa­tai­siin euro pelit­tä­mään, ei toi­mi sik­si­kään, kos­ka euroa­lue ei muo­dos­ta sul­jet­tua mark­ki­naa, vaan euroa­lu­een lai­dat ovat täyn­nä naa­pu­rei­ta. USA:lla naa­pu­ri­na on pää­asias­sa meri, samoin Englan­nil­la, mikä rajoit­taa nii­tä vas­taa­via lie­veil­miöi­tä, joi­ta euroa­lu­een rajoil­la tapah­tuu, ja jos­ta tilan­tees­ta esim. Ruot­si ja Nor­ja ovat kun­nol­la hyötyneet.

    Euroa­lu­een voi­si ehkä pilk­koa pie­nem­mik­si paloiksi.

  29. tcrown: On tuo­hon mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Minun tämän­het­ki­nen suo­sik­ki­ni on se, että ote­taan mark­ka takai­sin, mut­ta euron rin­nal­le, ei sen sijaan. Tosin puh­taas­ti tili­va­luut­ta­na ja niin, että suo­men pan­kin man­daat­ti on (lähes) täys­työl­li­syys, jol­loin esi­mer­kik­si nega­tii­vi­nen kor­ko­ta­so tuli­si täy­sin mah­dol­li­sek­si työ­ka­luk­si kes­kus­pan­kin työkalupakkiin. 

    Kiin­nos­ta­va ehdo­tus. Tätä­hän sovel­let­tiin Neu­vos­to­lii­tos­sa ja Puo­las­sa, jos­sain mää­rin Venä­jäl­lä vie­lä­kin — oman valuu­tan rin­nal­la dollari.

    Muis­taak­se­ni se oli sil­loi­nen suur­lä­het­ti­läs Eero A. Wuo­ri, joka vas­ta­si kysy­myk­seen neu­vos­to­ruplan ja USAn dol­la­rin suh­tees­ta, että se on 1:1 — 1 dol­la­ri on 1 kilo ruplia. Meil­lä vas­tai­si sit­ten 1 euro 1 kiloa mark­ko­ja — ja kaik­ki oli­si­vat tyy­ty­väi­siä, joten tähän pitäi­si pyrkiä? 😉

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­ja­taan tai lak­kau­te­taan kokonaan.

    Sen kun näkis.

    Kum­ma, ettei edes koke­nut kan­san­edus­ta­ja tie­dos­ta sitä, että euro on puh­taas­ti poliit­ti­nen pro­jek­ti, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on ohja­ta EU liit­to­val­tiok­si — ja jos ei hyväl­lä niin sit­ten pahal­la. Tämän vuok­si EU-eliit­ti ja mukaan hurah­ta­neet kan­sal­li­set polii­ti­kot eivät voi luo­pua euros­ta vaik­ka sen kus­tan­nuk­set ja muut hai­tat kas­vai­si­vat yli sietokyvyn.

    Kyl­lä­hän täs­sä tulee vie­lä niin käy­mään, että euroa pide­tään väki­sin hen­gis­sa ja samal­la euro­mail­le syö­te­tään kyö­kin kaut­ta liit­to­val­tion raken­tei­ta unoh­taen kaik­ki demo­kra­tian alkeet ja EUn perus­so­pi­muk­set. Pää­tök­set iske­tään minis­te­ri­neu­vois­tois­sa ja muis­sa eli­mis­sä eteen täy­sin vaih­toeh­dot­to­mi­na — jos ei nyt teh­dä näin, niin euro kaa­tuu, tulee jät­ti­suu­ri talous­kaa­os ja maailmanloppu.

    Suo­mea täs­sä tul­laan vie­mään kuin lit­ran mit­taa kai­ken pää­tös­val­lan olles­sa puo­li­so­sia­lis­tis­ten man­ja­na mai­den (pää­roo­leis­sa Rans­ka, Espan­ja ja Ita­lia) hult­tio­po­lii­ti­koil­la ja itsel­leen hal­vas­ta valuut­ta­kurs­sis­ta naut­ti­van Sak­san toi­mies­sa koko sir­kuk­sen kummisetänä.

    Lopul­ta tulon­siir­tou­nio­ni, jos­sa mak­su­mie­hil­lä ei ole mitään sanan­val­taa, tulee kaa­tu­maan omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Toi­vot­ta­va­ti tämä tulee tapah­tu­maan jok­seen­kin rau­han­omai­ses­ti eikä balk­kan-tyy­li­sen sisäl­lis­so­dan kautta.

  31. Rai­mo K: Kaik­ki koti­mai­set, tie­tys­ti, sil­lä kurs­sil­la, mikä päätettäisiin 

    Näin­pä toi­voi­sin minä­kin, ihan vähim­mäis­vaa­tee­na, mut­ta mikä on “koti­mai­nen” sitou­mus? Onko val­tion otta­ma lai­na koti­mai­nen sitou­mus? Onko suo­ma­lai­sen yhtiön vel­ka ulko­maa­lai­sel­le yhtiöl­le koti­mai­nen? Ulko­maa­lai­sen yhtiön vel­ka koti­mai­sel­le? Jos ei ole, mihin valuut­taan nämä sitoum­nuk­set muuttuisivat?

    Käy­tän­nös­sä euros­ta eroa­mi­nen oli­si mel­kein sama kuin se, että val­tio lak­kaut­tai­si mak­sun­sa. Jos täm­möi­seen men­täi­siin, pitäi­si tilai­suus käyt­tää täy­si­mää­räi­ses­ti hyväk­si. Eli samal­la oli­si ora­van­nah­ka­mää­räis­tet­tä­vä ihan kaik­ki, min­kä val­tiom­me lain­sää­dän­tö­val­ta vain voi­si ora­van­nah­koi­hin muuntaa.

  32. Soi­nin­vaa­ra­kin siis myön­tää, että euros­ta on luo­vut­ta­va. Hyvä.

  33. puna­mul­ta: Timo Soi­ni on kyl­lä aivan usko­ma­ton tapaus. Mitään kon­kreet­tis­ta en ole hänel­tä kuul­lut kah­teen­kym­me­neen vuo­teen. Nyt­kin per­su­jen vaa­lioh­jel­ma on vain läjä huo­no­ja pro­vo­ja ja kouk­ku­ja kou­lut­ta­mat­to­mil­le änkyräukoille. 

    Huo­ma­si­ko kukaan että perus­suo­ma­la­si­ten var­jo­bud­jet­ti sisäl­ti net­to­na noin mil­jar­din edes­tä veron­ko­ro­tuk­sia? Lisäk­si he las­ki­si­vat arvon­li­sä­ve­roa 800 mil­joo­nal­la ja ottai­si­vat ne rahat lät­käi­se­mäl­lä yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le lisä­ve­ron työllistämiseen.

    Veron­ko­ro­tusin­nos­sa PS antaa jopa vas­sa­reil­le­kin kovan astuksen.

    http://www.perussuomalaiset.fi/news/varjobudjetti-2014/

  34. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    ‘snip’
    Käy­tän­nös­sä euros­ta eroa­mi­nen oli­si mel­kein sama kuin se, että val­tio lak­kaut­tai­si mak­sun­sa. Jos täm­möi­seen men­täi­siin, pitäi­si tilai­suus käyt­tää täy­si­mää­räi­ses­ti hyväk­si. Eli samal­la oli­si ora­van­nah­ka­mää­räis­tet­tä­vä ihan kaik­ki, min­kä val­tiom­me lain­sää­dän­tö­val­ta vain voi­si ora­van­nah­koi­hin muuntaa. 

    No ei sin­ne päin­kään. Muis­te­le­pa, miten euroon siir­ty­mi­nen tapah­tui, ora­van­nah­kaan siir­ty­mi­nen teh­täi­siin samal­la taval­la — muu­ta vaih­toeh­toa ei ole.

    Kaik­ki koti­maan mak­sut tie­ten­kin tapah­tui­si­vat ora­van­na­hois­sa, mut­ta eivät kes­key­tyi­si. Ulko­maan mak­sut mak­set­tai­siin edel­leen las­ku­tus­va­luu­tois­sa. Jos ora­van­nah­ka oli­si vaih­det­ta­va valuut­ta, joku var­maan hyväk­syi­si nii­tä­kin, mut­ta aina­kin aluk­si vain har­vat. Velat pysyi­si­vät edel­leen velkoina.

    Miten ora­van­nah­ko­ja pai­net­tai­siin, se oli­si jon­kin­lai­nen ongel­ma — mut­ta ei nii­tä help­po vää­ren­tää olisi.

  35. kom­ment­ti:
    Euroon liit­tyy ongel­mia, joi­ta ei kor­ja­ta edes mai­den itse­näi­syys pois­ta­mal­la. Kie­lie­rot ja eri­lai­set kult­tuu­rit säi­ly­vät sil­ti, ja sitä kaut­ta eril­li­set mark­ki­nat niin työ­mark­ki­noi­den kuin tuot­tei­den­kin osal­ta. Euroo­pas­ta ei yhte­näis­tä mark­ki­na-aluet­ta saa 50 vuo­teen, vaik­ka miten bud­jet­te­ja siir­te­li­si vaa­leil­la suo­raan valit­se­mat­to­mien päät­tä­jä­ta­ho­jen haltuun.
    ‘snip’

    Kum­ma, että Euro­pas­ta on saa­tu niin yhte­näi­nen Cel­sius-astei­den alue, vaik­ka läm­pö­ti­lat vaih­te­le­vat niin suu­res­ti eri mais­sa. Valu­vi­ka sii­nä aivan sel­väs­ti on.
    Parem­pi oli­si siir­tyä Fah­ren­heit-astei­siin, saa­tai­siin läm­pi­mäm­mät talvet.

  36. Väi­te, että raha­po­li­tii­kal­la ei ole vai­ku­tus­ta talou­teen (euro­jär­jes­tel­män lisäk­si teh­des­sä myös fis­kaa­li­sen elvyt­tä­mi­sen pit­käl­ti mah­dot­to­mak­si) ei muu­tu sen todem­mak­si, mitä useam­man ker­ran sen toistat.

    Rai­mo K: Kuka sel­lais­ta on väittänyt? 

    Hän, jota kom­men­toin ja jon­ka mie­les­tä valuut­ta (euro) ei voi­si aiheut­taa lamaa.

    Ja Kreik­ka­han ei ole muu­ta teh­nyt, kuin velkaelvyttänyt

    Meno­leik­kauk­set eivät ole elvyt­tä­mis­tä, eivät sii­nä­kään tapauk­ses­sa että BKT ja vero­tu­lot sukel­ta­vat vie­lä ripeäm­min (ja ken­ties vie­lä­pä työt­tö­myys­kor­vauk­sia maksettaisiin)

    Euro­jär­jes­tel­mä teki sekä mah­dol­li­sek­si vaih­to­ta­se­vi­nou­den Sak­san ja Ete­lä-Euroo­pan välil­lä, esti sen sopeut­ta­mi­sen deval­voi­tu­mi­sen kaut­ta krii­sin isket­tyä ja sen kaut­ta saa­tiin vie­lä­pä uitet­tua vel­vol­li­suus kol­man­sien mai­den vero­mak­sa­jil­le kor­va­ta osal­lis­ten pank­kien luottotappioita.

  37. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Suo­men teol­li­suu­den tuot­teet eivät meni­si yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vaih­tai­sim­me takai­sin mark­kaan. Kyse on tuot­tei­den laa­dus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei nii­den hinnasta. 

    Aina on kysy­mys myös hin­nas­ta (jos ei oli­si, mik­sei­vät fir­mat pyy­täi­si kor­keam­paa hin­taa sii­tä, min­kä he nyt saa­vat kau­pak­si). Se on sel­vä, että kor­keam­paa lisä­ar­voa tuot­ta­va teol­li­suus voi pitää yllä kor­keam­paa hin­ta- ja elin­ta­soa, mut­ta työl­li­syy­den yllä­pi­toon jär­ke­väl­lä raha- ja fis­kaa­li­sel­la poli­tii­kal­la itse­näi­sil­lä val­tioil­la on täs­tä riip­pu­mat­ta kei­non­sa. Kah­des­ta saman­ta­sois­ta bulk­kia tuot­ta­vas­ta val­tios­ta kor­keam­pi elin­ta­so on sii­nä, jos­sa on kor­keam­pi työllisyys.

  38. Suo­men Pank­ki on disin­for­maa­tios­saan jan­kut­ta­nut, että Suo­men ongel­mat eivät joh­du euros­ta vaan Nokias­ta ja paperiteollisuudesta.

    Nokia-seli­tys ei enää toi­mi, eikä se ole ollut oikea sel­tys alun alku­jaan­kaan. Kun tele­lait­teet put­sa­taan Suo­men vien­nis­tä 2000 luvul­la, niin havai­taan, että Nokian menes­tys vain peit­ti alleen ala­mäen, joka alkoi heti euroon käyt­töön­o­ton jälkeen.

    Pape­rin käy­tön vähe­ne­mi­nen ei seli­tä pape­ri­teol­li­suu­den vien­nin las­kua. Ruot­sin pape­ri­teol­li­suu­del­la on men­nyt 2000 luvul­la entis­tä parem­min ja sen vien­ti ohit­ti Suomen.

    Täs­sä lin­kis­sä on koea­se­tel­man omai­ses­ti ver­rat­tu Suo­men ja Ruot­sin pape­ri­teol­li­suu­den tilan­net­ta. Suo­men pape­ri­teol­li­suu­den ongel­mat joh­tu­vat nime­no­maan kal­liis­ta ja jäy­käs­tä eurosta:

    http://tinyurl.com/pupkb38

  39. Rai­mo K: No ei sin­ne päin­kään. Muis­te­le­pa, miten euroon siir­ty­mi­nen tapah­tui, ora­van­nah­kaan siir­ty­mi­nen teh­täi­siin samal­la taval­la – muu­ta vaih­toeh­toa ei ole.

    Kaik­ki koti­maan mak­sut tie­ten­kin tapah­tui­si­vat ora­van­na­hois­sa, mut­ta eivät kes­key­tyi­si. Ulko­maan mak­sut mak­set­tai­siin edel­leen las­ku­tus­va­luu­tois­sa. Jos ora­van­nah­ka oli­si vaih­det­ta­va valuut­ta, joku var­maan hyväk­syi­si nii­tä­kin, mut­ta aina­kin aluk­si vain har­vat. Velat pysyi­si­vät edel­leen velkoina. 

    Ei tämä oli­si sama jut­tu. Jos val­tio ilmoit­tai­si muut­ta­van­sa euro­mää­räi­sen vel­kan­sa ora­van­nah­ka­mää­räi­sek­si, mitä seu­rai­si 20–50 pro­sen­tin deval­vaa­tio, val­tion vel­ko­jat kir­kui­si­vat vihas­ta. Käy­tän­nös­sä Suo­men luot­to­kel­poi­suus las­ki­si vähin­tään B‑luokan alao­saan, toden­nä­köi­ses­ti C‑luokkaan.

    Velat pysy­vät toki vel­koi­na. Kysy­mys onkin sii­tä, mit­kä ovat “ulko­maan mak­su­ja” ja mikä oli­si voi­mas­sa ole­vien sopi­mus­ten las­ku­tus­va­luut­ta, jos sopi­mus on euro­mää­räi­nen ja sen osa­puo­li­na on suo­ma­lai­nen ja ulko­mai­nen yri­tys. Peri­aat­tees­sa vas­taus on yksin­ker­tai­nen: jos sopi­muk­seen sovel­le­taan Suo­men lakia, sopi­mus muut­tuu ora­van­nah­ka­mää­räi­sek­si. Täl­löin mm. val­tion vel­ka muut­tui­si oravannahkamääräiseksi.

    Vaih­toeh­to­ja on aina: val­tio voi­si esim. ilmoit­taa, että ulko­mais­ten taho­jen hal­lus­sa ole­vat vel­ka­kir­jat muut­tu­vat johon­kin valuut­ta­ko­riin sido­tuik­si tai pysy­vät euro­mää­räi­si­nä, mikä­li euro itses­sään pysyy ole­mas­sa. Tämä oli­si val­tion­ta­lou­del­li­nen kata­stro­fi, mut­ta poliit­ti­nen pai­ne sii­hen oli­si kova.

  40. Evert The Neve­Rest: Suo­men pitää teh­dä valuut­ta­liit­to Ruot­sin kans­sa. Siel­lä val­tio­päi­vil­lä on jo sikä­läis­ten vih­rei­den teke­mä aloi­te asiasta.

    Suo­men ja Ruot­sin talou­det ovat vah­vas­ti integroi­tu­neet. Olem­me lähes samaa työ­mark­ki­naa. Lain­sää­dän­töm­me poh­ja on sama. Väes­töm­me ovat sekoit­tu­neet ja kult­tuu­rit ovat saman­lai­set ym.

    Ensin euros­sa ongel­ma on kuu­lem­ma se, että me olem­me Sak­san kans­sa samas­sa valuut­ta­lii­tos­sa, ja sen vuok­si euron kurs­si on meil­le lii­an kal­lis. Sen jäl­keen valuut­ta­liit­to Ruot­sin kans­sa oli­si kuu­lem­ma hyvä jut­tu, kos­ka Ruot­sil­la menee niin hyvin, ja… Valuut­ta­liit­to Ruot­sin kans­sa toi­mii mei­dän kan­nal­tam­me hyvin vain, jos saam­me aikaan tulon­siir­tou­nio­nin, kos­ka sii­nä lii­tos­sa me olem­me se ryy­sy­läi­nen päin­vas­toin kuin eurossa.

    Lii­tos­ta voi­si saa­da ker­ta­luon­tei­sen hyö­dyn, jos ajat­te­li­si uus­mar­kan tule­van sido­tuk­si kruu­nuun alhai­sel­la kurs­sil­la. Sii­tä sai­si vähän niin­kuin deval­vaa­tion. Pait­si että kaik­ki vähän­kään rahaa omis­ta­vat vaih­tai­si­vat rahan­sa kruu­nuik­si ennen sito­mis­ta, jol­loin oikeas­ti kurs­si­kin on fik­sat­tu euron ja kruu­nun kurssiin.

    Mik­si se on niin vai­kea ymmär­tää, että Suo­men tule­vai­suu­den­nä­ky­mät ovat huo­not ihan muis­ta syis­tä? Meil­lä teh­dään vähän työ­tun­te­ja, meil­lä on mata­la työl­lis­ten osuus väes­tös­tä, meil­lä on vähän pää­omia saa­ta­vil­la, ja muu­ten­kin meil­lä on kovin vähän kil­pai­lue­tu­ja eten­kään Ruot­siin nähden.

    Ruot­sil­la menee parem­min, mut­ta perus­tee­na ei ole kruu­nu, vaan muut teki­jät. Näi­tä ovat tär­keim­pi­nä pal­jon parem­pi työl­li­syy­sas­te ja pää­oman hyvä saa­ta­vuus. Jäl­kim­mäi­nen on osin his­to­rial­lis­ta, mut­ta kyl­lä sii­hen polii­ti­koil­la­kin on ollut sanan­si­jan­sa. (Täs­sä koh­das­sa täy­den­täi­sin OS:n lis­taa sil­lä, että ruot­sa­lai­sil­la on ollut her­raon­nea myös dema­rien kans­sa, kos­ka dema­rit­kin ovat ymmär­tä­neet vau­ras­tu­mi­sen merkityksen.)

    Ja jos nyt vie­lä tätä maa­ot­te­lua käy­dään, niin Ruot­si on maan­tie­teel­li­ses­ti parem­mas­sa ase­mas­sa, Ruot­sil­la on enem­män luon­non­va­ro­ja, Ruot­sis­sa asu­taan tii­viim­min, ja Ruot­sis­sa on suu­rem­mat sisä­mark­ki­nat. Jos sve­du­pet­te­rit eivät ihan totaa­li­ses­ti mokaa, mei­dän on kovin vai­kea ihan samal­le tasol­le yltää, vaik­ka yrit­tää tie­tys­ti kannattaa.

  41. Ris­to: Rai­mo K: Kuka sel­lais­ta on väittänyt?

    Hän, jota kom­men­toin ja jon­ka mie­les­tä valuut­ta (euro) ei voi­si aiheut­taa lamaa.

    Meno­leik­kauk­set eivät ole elvyt­tä­mis­tä, eivät sii­nä­kään tapauk­ses­sa että BKT ja vero­tu­lot sukel­ta­vat vie­lä ripeäm­min (ja ken­ties vie­lä­pä työt­tö­myys­kor­vauk­sia maksettaisiin)

    Euro­jär­jes­tel­mä teki sekä mah­dol­li­sek­si vaih­to­ta­se­vi­nou­den Sak­san ja Ete­lä-Euroo­pan välil­lä, esti sen sopeut­ta­mi­sen deval­voi­tu­mi­sen kaut­ta krii­sin isket­tyä ja sen kaut­ta saa­tiin vie­lä­pä uitet­tua vel­vol­li­suus kol­man­sien mai­den vero­mak­sa­jil­le kor­va­ta osal­lis­ten pank­kien luottotappioita. 

    Meno­leik­kauk­set Kreik­ka on teh­nyt vas­ta sen jäl­keen kun nykyi­nen velan­ot­to — siis elvy­tys — tuli tien­sä päähän.
    Ja Kreik­ka on teh­nyt ihan samaa myös drak­ma-aika­na, joh­tui­ko sekin vaih­to­ta­se­vi­nous eurosta?

  42. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    ‘snip’
    Vaih­toeh­to­ja on aina: val­tio voi­si esim. ilmoit­taa, että ulko­mais­ten taho­jen hal­lus­sa ole­vat vel­ka­kir­jat muut­tu­vat johon­kin valuut­ta­ko­riin sido­tuik­si tai pysy­vät euro­mää­räi­si­nä, mikä­li euro itses­sään pysyy ole­mas­sa. Tämä oli­si val­tion­ta­lou­del­li­nen kata­stro­fi, mut­ta poliit­ti­nen pai­ne sii­hen oli­si kova. 

    Eivät ne vel­ka­kir­jat yksi­puo­li­ses­ti muu­tu. Koe­ta­pa itse vaikka!

  43. Vihe­rins­si:Ja jos nyt vie­lä tätä maa­ot­te­lua käy­dään, niin Ruot­si on maan­tie­teel­li­ses­ti parem­mas­sa asemassa… 

    Suo­mi ja Ruot­si kävi­vät tasais­ta maa­ot­te­lua omil­la valuu­toil­laan. Täs­tä on TIlas­to­kes­kuk­sel­ta mai­nio artik­ke­li vuo­del­ta 2004:
    http://www.stat.fi/tup/economictrends/econ404_pohjoismaat.html

    Vuon­na 2004 Suo­men kone osoit­ti hyy­ty­mi­sen merk­ke­jä. Finans­si­krii oli lopul­li­nen niit­ti. Ruot­sin kruu­nu jous­ti ja kas­vu jat­kui. Suo­men talous leik­ka­si entis­tä pahem­min kiin­ni. Kan­nat­taa lukea aja­tus­pa­ja lLi­be­ran tut­ki­mus “Euron tule­vai­suus – Suo­men vaihtoehdot”. 

    Jopa Mart­ti Van­ha­nen tote­si täl­lä vii­kol­la, että “Suo­mi moka­si luo­vut­tu­aan markasta”.

    Nyt Suo­mi on jää­nyt 10 vuot­ta talous­ke­hi­tyk­ses­tä Ruot­sia jälkeen. 

    Jul­ki­sen puo­len viran­hal­ti­joil­le euro ei ole ongel­ma. Pal­kat nouse­vat enti­seen tah­tiin ja hin­nat ovat las­kus­sa kau­pan ahdin­gon takia.

  44. Evert The Neve­Rest:
    ‘snip’
    Jopa Mart­ti Van­ha­nen tote­si täl­lä vii­kol­la, että “Suo­mi moka­si luo­vut­tu­aan markasta”.
    ‘snip’

    No löy­tyi­hän lopul­ta joku, joka pitää ‘Mart­ti’ Van­has­ta mer­kit­tä­vä­nä poliit­ti­se­na ajattelijana 😉
    Var­maan­kin vuo­den 2004 tiedoilla.

  45. Eikös euron paras puo­li ole juu­ri se, että se estää oma­val­tai­set deval­vaa­tiot. Var­maan suo­mes­sa oli­si jo deval­voi­tu 30% jos se oli­si mahdollista.

    Minul­la­kin on joi­tain sääs­tö­jä suo­ma­lai­ses­sa pan­kis­sa. En kyl­lä uskal­tai­si pitää jos suo­mel­la oli­si mah­dol­li­suus deval­voi­da. Joten minul­le euro on hyvä asia.

  46. Åke:
    Eikös euron paras puo­li ole juu­ri se, että se estää oma­val­tai­set deval­vaa­tiot. Var­maan suo­mes­sa oli­si jo deval­voi­tu 30% jos se oli­si mahdollista.

    Minul­la­kin on joi­tain sääs­tö­jä suo­ma­lai­ses­sa pan­kis­sa. En kyl­lä uskal­tai­si pitää jos suo­mel­la oli­si mah­dol­li­suus deval­voi­da. Joten minul­le euro on hyvä asia.

    Nyt on taju­ton asun­to­vel­ka ja palk­ka jäis­sä, kun pal­kat voi­si­vat nous­ta nous­ta ja inflaa­tio las­ki­si velkoja. 

    Näil­lä eväil­lä Suo­mi nousi poh­jois­mai­sek­si hyvinvointivaltioksi.

    Vali­tet­ta­vas­ti nyt on pääl­lä sisäi­nen deval­vaa­tio ja suun­ta on toinen.

  47. Åke:
    Eikös euron paras puo­li ole juu­ri se, että se estää oma­val­tai­set deval­vaa­tiot. Var­maan suo­mes­sa oli­si jo deval­voi­tu 30% jos se oli­si mahdollista.

    Minul­la­kin on joi­tain sääs­tö­jä suo­ma­lai­ses­sa pan­kis­sa. En kyl­lä uskal­tai­si pitää jos suo­mel­la oli­si mah­dol­li­suus deval­voi­da. Joten minul­le euro on hyvä asia.

    Euro­han devalvoituu/revalvoituu koko ajan , euro on kel­lu­va valuut­ta : Ei euro ole jäyk­kä kuin jäsen­ten välil­lä esim dol­la­riin näh­den eläm­me edel­leen deval­vaa­tio­he­vel­tis­sä eikä lop­pua näy ellei koko maa­il­ma siir­ry yhtei­seen valuuttaan

  48. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Vaih­toeh­to­ja on aina: val­tio voi­si esim. ilmoit­taa, että ulko­mais­ten taho­jen hal­lus­sa ole­vat vel­ka­kir­jat muut­tu­vat johon­kin valuut­ta­ko­riin sido­tuik­si tai pysy­vät euro­mää­räi­si­nä, mikä­li euro itses­sään pysyy ole­mas­sa. Tämä oli­si val­tion­ta­lou­del­li­nen kata­stro­fi, mut­ta poliit­ti­nen pai­ne sii­hen oli­si kova. 

    Ei kai tuo kovin hir­veä val­tion­ta­lou­del­li­nen kata­stro­fi oli­si että velat mak­set­tai­siin sii­nä valuu­tas­sa kun on alun­pe­rin sovit­tu­kin? Jos mei­naa kek­siä uuden leik­ki­ra­han jon­ka arvo oli­si vaik­ka puo­let euros­ta ja mak­saa sil­lä, eikö voi­si yhtä hyvin ilmoit­taa että jät­tää puo­let euro­ve­lois­taan mak­sa­mat­ta. Kum­mas­ta­kin tulee yhtä suu­ri tap­pio velkojille.
    Muu­ten­kin jos jon­kun yrityksen|työntekijäjoukon|työntekijäjoukon ongel­ma on että myy­vät työ­tään lii­an kal­liil­la, niin ensin­nä­kin mikään ei estä hei­tä las­ke­mas­ta hin­to­jaan euroissakin(tai jos estää niin pitäi­si muut­taa lakia eikä rik­koa hyvää valuut­taa sen kiertämiseksi).

  49. Evert The Neve­Rest: Nyt on taju­ton asun­to­vel­ka ja palk­ka jäis­sä, kun pal­kat voi­si­vat nous­ta nous­ta ja inflaa­tio las­ki­si velkoja. 

    Näil­lä eväil­lä Suo­mi nousi poh­jois­mai­sek­si hyvinvointivaltioksi.

    Vali­tet­ta­vas­ti nyt on pääl­lä sisäi­nen deval­vaa­tio ja suun­ta on toinen.

    Jos pal­kat nousi­si­vat niin työt­tö­myys nousisi

    Evert The Neve­Rest: Nyt on taju­ton asun­to­vel­ka ja palk­ka jäis­sä, kun pal­kat voi­si­vat nous­ta nous­ta ja inflaa­tio las­ki­si velkoja. 

    Näil­lä eväil­lä Suo­mi nousi poh­jois­mai­sek­si hyvinvointivaltioksi.

    Vali­tet­ta­vas­ti nyt on pääl­lä sisäi­nen deval­vaa­tio ja suun­ta on toinen.

    Tar­koi­tat­ko että pal­kat nousi­si­vat nimel­li­ses­ti vai inflaa­tio­kor­jat­tu­na? Jos nimel­li­ses­ti niin mik­si tämä oli­si hyvä asia? Nitä väliä sil­lä yleen­sä oli­si pait­si että teki­si hin­to­jen ver­taa­mi­sen vai­keam­mak­si? Jos tar­koi­tit inflaa­tio­kor­jat­tu­na niin mik­si uskot että ihmi­set suos­tui­si­vat isom­piin pal­kan­ko­ro­tuk­siin eri valuutoissa?

    Inflaa­tion vel­ko­ja las­ke­va vai­ku­tus nos­taa kor­ko­ja saman ver­ran, jol­loin käy­tän­nös­sä se vain pakot­taa nopeam­paan takai­sin­mak­suun, aiheut­taen sit­ten mak­suon­gel­mia jot­ka sit­ten aiheut­ta­vat mui­ta ongel­mia. Toki kiin­teän koron lai­nal­leen otta­vat saa­vat pika­voi­ton, mut­ta en ymmär­rä miten sekään oli­si ylei­ses­ti hyvä asia.

  50. Pet­ja Y: Jos mei­naa kek­siä uuden leik­ki­ra­han jon­ka arvo oli­si vaik­ka puo­let euros­ta ja mak­saa sil­lä, eikö voi­si yhtä hyvin ilmoit­taa että jät­tää puo­let euro­ve­lois­taan mak­sa­mat­ta. Kum­mas­ta­kin tulee yhtä suu­ri tap­pio velkojille.

    Tutus­tu­pa Argen­tii­nan vii­me­ai­kai­seen his­to­ri­aan! Korp­pi­kot­kat ovat laskeutuneet.

  51. Evert The Neve­Rest: Vuon­na 2004 Suo­men kone osoit­ti hyy­ty­mi­sen merk­ke­jä. Finans­si­krii oli lopul­li­nen niit­ti. Ruot­sin kruu­nu jous­ti ja kas­vu jatkui. 

    Jos sii­voat Suo­men luvuis­ta Nokia-vetoi­sen ICT:n, niin tilan­ne näyt­tää aivan toi­sel­ta. Nokian romah­duk­seen ei euron kurs­sil­la ollut olen­nais­ta merkitystä.

    Me olem­me aivan het­kel­li­siä tilas­to­nyt­käh­dyk­siä lukuu­not­ta­mat­ta olleet pal­jon köy­hem­pi maa kuin Ruot­si. Eikä se ole ihmeel­lis­tä, kos­ka siel­lä on parem­mat eli­no­lot (maan­tie­de), siel­lä ei nol­lat­tu tile­jä maa­il­man­so­das­sa, ja (lai­naus linkistäsi):

    Toi­saal­ta Ruot­sis­sa on myös kyky teh­dä yllät­tä­vän nopeas­ti yllät­tä­vän prag­maat­ti­sia ja epäi­deo­lo­gi­sia rat­kai­su­ja sil­loin kun oma etu sitä vaa­tii. Ruot­sis­sa on ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti tuet­tu elin­kei­noe­lä­mää ja ruot­sa­lais­yri­tys­ten int­res­se­jä. Esi­merk­ke­jä täs­tä ovat yri­tys­ve­ro­tus ja uusi suun­ni­tel­ma perin­tö­ve­ron pois­ta­mi­ses­ta. Ruot­si onkin mas­sii­vi­ses­ta hyvin­voin­ti­val­tios­taan huo­li­mat­ta onnis­tu­nut pysy­mään myös hyvä­nä ja inno­va­tii­vi­se­na yritysympäristönä.

    En tie­dä, meni­si­kö meil­lä parem­min vai huo­nom­min mar­kan kans­sa. Sen kui­ten­kin tie­dän, että oma valuut­ta ei rat­kai­se raken­neon­gel­mia. Nyt sen­tään hui­maa­va jul­ki­nen vel­ka on koti­mai­ses­sa valuu­tas­sa ja mata­lil­la koroilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.