Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä

Kau­pan yksik­kö­koon sää­te­lys­tä voi­daan luo­pa kaik­kial­la siel­lä, mis­sä kilo­met­rin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kym­me­nen­tu­hat­ta ihmis­tä sekä siel­lä, mis­sä lähim­mäl­le rai­de­lii­ken­teen pysä­kil­le on alle 600 met­riä. Kun­ta voi ase­ma­kaa­vaan liit­ty­vis­tä syis­tä kui­ten­kin rajoit­taa myy­mä­lä­ko­koa, mut­ta maa­kun­ta­kaa­vaa tai ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön hyväk­syn­tää nämä kes­kei­ses­ti sijait­se­vat kau­pat eivät tarvitse.

Suo­mes­sa sää­del­lään kau­pan suu­ryk­si­köi­den perus­ta­mis­ta, mikä sinän­sä on aivan oikein. Tämän sään­te­lyn tar­koi­tuk­se­na oli estää taa­ja­mien pal­ve­lu­ta­soa syö­vien pel­to­mar­ket­tien raken­ta­mis­ta. Ne on havait­tu kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­sek­si vir­heek­si kaik­kial­la. Olin aika­naan suur­myy­mä­lä­työ­ryh­män puheen­joh­ta­ja. Tämä sään­te­ly on peräi­sin tuon työ­ryh­män mie­tin­nös­tä. Me kui­ten­kin esi­tim­me, ettei mitään sään­te­lyä tar­vi­ta kes­kus­tois­sa, kos­ka juu­ri sin­ne kaup­paa halu­taan ohja­ta, eikä hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sin (=rai­de) lähel­lä. Joten­kin tuo sään­te­ly on kehit­ty­nyt nyt niin, että kau­pan perus­ta­mis­ta jar­ru­te­taan siel­lä­kin, min­ne sitä halu­taan ohja­ta. Kun kau­pan kil­pai­lus­sa on muu­te­kin paran­ta­mi­sen varaa, täl­lais­ta kil­pai­lun estet­tä ei pidä yllä­pi­tää. On viit­tei­tä, että suur­myy­mä­löi­den estä­mis­tä käy­te­tään tie­toi­ses­ti kil­pai­lun rajoit­ta­mi­seen ja haas­ta­jien (Lidl) toi­min­nan vaikeuttamiseen.

18 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä”

  1. Jos 600 met­rin pääs­sä on joku syr­jäi­nen sei­sa­ke, jol­la pysäh­tyy kis­ko­bus­si kak­si ker­taa päi­väs­sä arki­sin, niin sii­hen­kö sit­ten saa raken­taa min­kä­lai­sen mar­ket­kes­kit­ty­män tahansa?

    1. Niko L
      Toki ase­mall­la tar­koi­et­taan sel­lais­ta ase­maa, jos­sa on hen­ki­lö­lii­ken­net­tä. Vähin­tään nyt pari ker­taa tunnissa.

  2. Mik­si kilo­met­ri? Mik­si rai­de­lii­ken­ne? Mik­sei kak­si kilo­met­riä, ja mik­si muu jul­ki­nen lii­ken­ne ei kel­paa? Mik­si 600 met­riä eikä 1200 metriä?

    Ihan vaan sik­si kyse­len, että eikö nor­mioh­jaus nyt täs­sä asias­sa ole­kaan ihan vää­rä kei­no? Mitä jos kaup­pa­paik­ka sat­tuu ole­maan kah­den asu­tus­kes­kit­ty­män välis­sä niin, että toi­seen on 900 met­riä ja toi­seen 1200 met­riä, ja kilo­met­rin säteel­lä asuu­kin vain 8500 ihmis­tä, kun 1400 met­rin säteel­lä asui­si 11 000 ihmistä? 

    Täs­sä ajat­te­lus­sa moni muu­kin menee rik­ki. Tam­pe­reel­la voi ottaa esi­mer­kik­si vaik­ka­pa Lie­lah­den kaup­pa­kes­kit­ty­män. Sin­ne on jos­kus pää­tet­ty että kaik­ki kau­pat nyt vaan samaan paik­kaan, ja että täs­tä on jokin kum­mal­li­sel­la taval­la koi­tu­va etua asuk­kail­le. Siel­lä on kaik­ki kol­me (Lidl, CM ja Pris­ma) vie­rek­käin, on Gigant­ti, on Tok­man­ni, on Urhei­lu­liik­kei­tä, on auto­kaup­paa, ja pari-kol­me ostos­kes­kus­ta. Pal­ve­lu­ra­ken­ne on sel­lai­nen että se riit­tää peri­aat­tees­sa koko län­ti­sen Tam­pe­reen tarpeisiin.

    Ja samaan aikaan on käsit­tääk­se­ni kiel­let­ty raken­ta­mas­ta kau­em­mas län­teen käy­tän­nös­sä mitään, pait­si tie­tys­ti ABC:n S‑marketit jokai­seen ohi­tus­tien liit­ty­mään, pitä­mään huo­li sii­tä että lähiöi­den pik­ku­kau­pat var­mas­ti kuo­le­vat ja kehän sisäl­le kak­si K‑Supermarkettia. Autot­to­mil­ta on siis vie­ty näil­lä alueil­la mel­kein kaik­ki mah­dol­li­suu­det käy­dä kau­pas­sa. Teso­mal­la ehkä pär­jää juu­ri ja juu­ri ilman autoa “kir­kon­ky­län” ympä­ris­tös­sä, ran­taan päin men­täes­sä onkin sit­ten kau­pun­gin sisäi­nen “republi­kaa­ni­vyö­hy­ke”.

    En var­si­nai­ses­ti pro­tes­toi yhtään sen kum­mem­min iso­ja kuin pie­niä kaup­po­ja vas­taan, mut­ta tämä kaa­va­ra­joi­tus­ten kans­sa pul­jaa­mi­nen, minus­ta näyt­tää että se on teh­tail­tu sitä var­ten että K ja S voi­vat jakaa mark­ki­nan halua­mal­laan taval­la, mitä nyt Lidl pääs­te­tään sörk­ki­mään paris­sa paikassa.

    1. Esi­tin, että tuo maa­kun­ta­kaa­van lupa­vaa­ti­mus pois­tui­si, jos tie­tyt sel­keät ehdot toteu­tu­vat. Raja­ta­pauk­sis­sa, joi­ta Tie­de­mies poh­ti, voi­daan edel­leen mene­tel­lä kuten nyt­kin. Kyse on siis yli 2000 neliön päivittäistavarakaupoista.

  3. Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen vir­he menee sit­ten täs­sä tapauk­ses­sa ihmis­ten muka­vuu­den ja ostopre­fe­rens­sien edelle?

    Kun kyse on asun­nois­ta, ei ihmis­ten pre­fe­rens­se­jä tar­vit­se kuun­nel­la kos­ka neliö­hin­nat ja sii­tä vään­net­ty har­hai­nen “mark­ki­noi­den valin­ta” on oikeas­sa, mut­ta kaup­po­jen koh­dal­la ei. 

    Eli pälä­pä­lä, ideo­lo­gis­ta hump­paa jole sit­ten kädet hei­luen hae­taan pseu­doin­tel­lek­tuel­li­sia tai “tie­teel­li­siä” selityksiä.

    No hyvä kui­ten­kin jos sää­te­lyä edes jos­sain vähen­net­täi­siin. Se että hel­sin­ki­läi­nen tun­net­tu sil­ta­rum­pu­po­lii­tik­ko Soi­nin­vaa­ra pää­see vai­kut­ta­maan pel­to­mar­ket­tien raken­ta­mi­seen muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä on kyl­lä tör­keä jää­viy­son­gel­ma, mut­ta ilmei­ses­ti ns. maan tapa.

  4. Oikeu­del­li­ses­ti vaa­ti­mus sii­tä, että alue on maa­kun­ta­kaa­vas­sa mer­kit­ty kes­kus­ta­toi­min­to­jen alu­eek­si on mel­ko yksi­se­lit­tei­nen. Asuk­kai­den las­ke­mi­nen tie­tyn mat­kan pääs­sä on vai­keam­paa ja muut­tuu toi­si­naan nopeam­min. Kysei­nen sään­nös­hän ei perus­tu var­si­nai­ses­ti pelk­kii­en idea­park­kien syn­nyt­tä­miin ongel­miin, vaan sii­hen, että monet kau­pun­git raken­ta­vat asuin­lä­hiöt 10 km etäi­syy­del­le toi­sis­taan ja lyk­kää­vät Pris­man lähiöi­den väliin moot­to­ri­tien var­teen tai lai­ta­kau­pun­gin teollisuusalueelle.

    Ehdo­tus näkyi ole­van, että sään­te­lyä ei tar­vi­ta, jos kilo­met­rin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kym­me­nen­tu­hat­ta ihmis­tä. Tämä on asu­kas­ti­hey­te­nä 3184 as/km2. Tähän tihey­teen pää­see esi­mer­kik­si Tik­ku­ri­la, Puo­ti­la, Itä-Kes­kus ja Laut­ta­saa­ri mut­ta Oulun­ky­lä, Mal­mi, Jät­kä­saa­ri, Hiek­ka­har­ju tai Kor­so ovat lii­an har­vaa­na­sut­tu­ja. Väit­täi­sin, että noi­ta kes­kus­ta­toi­min­to­jen aluei­ta on rois­kit­tu maa­kun­ta­kaa­vaan vähän ren­nom­mal­la kädellä.

    1. Oli tuon suur­myy­mä­lä­työ­ryh­mäl­le aja­tus, että kau­pun­gin kes­kus­taan sai­si suur­myy­mä­län apaas­ti raken­taa ja esi­tim­me, että kes­kus­ta on alue, joka on mer­kit­ty kes­kus­ta­toi­min­to­jen alu­eek­si, niin kuin se sil­loin oli. Heti ryh­dyt­tiin kui­ten­kin täy­sin asu­mat­to­mia seu­tu­ja mer­kit­se­mään­täl­lä mer­kin­näl­lä. Sik­si asia pitäi­si mjkää­ri­tel­lä uudes­taan, että kes­kus­ta on alue joka tihey­del­tään (asun­not ja/tai työ­pai­kat) vas­taa kes­kus­taa. Jot­ta ei vai­kut­tai­si lii­an Hel­sin­ki­kes­kei­sel­tä, otet­ta­koon tiheys­vaa­ti­mus vaik­ka Porin tai Mik­ke­lin keskustoista.

  5. Tie­de­mie­hel­le: Lou­nais-Tam­pe­reel­le on suun­ni­tel­tu vaik­ka min­kä­lai­sia ostos­pa­ra­tii­se­ja. Ne on kaa­ta­nut Nokia, joka pel­kää nii­den tap­pa­van omat palvelunsa.

  6. Olen töis­sä suu­res­sa kaup­pa­ket­jus­sa ja olen samaa miel­tä, ettei pykä­lien raken­ne tue kil­pai­lua päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa (kaa­voit­ta­mis- ja neliö­ra­joi­tuk­set yms.). 

    Asi­aa oli­si­tuo rajoi­tus­ten pur­ka­mi­nen. Kuten edel­lä ole­vas­ta kes­kus­te­lus­ta huo­maa, niin aluei­den rajaa­mi­nen ei ole niin helppoa.

    Jutun lopus­sa on kohta:
    “On viit­tei­tä, että suur­myy­mä­löi­den estä­mis­tä käy­te­tään tie­toi­ses­ti kil­pai­lun rajoit­ta­mi­seen ja haas­ta­jien (Lidl) toi­min­nan vaikeuttamiseen.”

    Perus­tuu­ko tämä lause johon­kin fak­toi­hin vai auto­maat­ti­seen suur­ten kaup­pa­ket­ju­jen syyllisyyteen?

  7. Yleen­sä kaik­ki rajoi­tus­ten pur­ku on nykyi­ses­sä tilan­tees­sa hyväk­si. Vaik­ka siel­lä meni­si joku jär­ke­vä­kin rajoi­tus muka­na, se on pie­nem­pi paha kuin nykyi­nen tilanne.

  8. Yksi tapa lähes­tyä ongel­maa voi­si olla sel­lai­nen, että kau­pan sal­lit­tu yksik­kö­ko­ko mää­ri­tel­täi­siin käve­lye­täi­syy­del­lä (500 m) sii­tä löy­ty­vien uusien asuk­kai­den mää­räs­tä. Vähen­net­ty­nä siis ole­mas­sa ole­vil­le kau­poil­le “kiin­tiöi­ty­jen” asiak­kai­den mää­rä. Yli 2000 m^2 kokoi­sen kau­pan sai­si raken­taa esim. alka­vaa 10 000 asu­kas­ta kohti.

    Osmo: Viral­li­se­na aja­tuk­se­na oli kai estää Idea­park­kien, Hämeen­lin­nan Tii­riöi­den ja Van­taan Jum­bo­jen tapais­ten kau­pan kes­kit­ty­mi­sen syn­ty­mi­nen tai aina­kin mini­moi­da nii­den mää­rä? Ja pyr­kiä sen sijaan suo­si­maan Hel­sin­gin Mal­min Pris­man, Hyvin­kään Wil­lan tai perin­teis­ten tava­ra­ta­lo­jen kal­tais­ta liiketoimintaa?

    Ongel­man perus­syi­tä ovat näh­däk­se­ni mm. vähit­täis­kau­pan suu­ryk­sik­kö-kon­sep­tin perus­tu­mi­nen Suo­mes­sa autoi­luun ja kaik­kien kiin­teis­tö­alan toi­mi­joi­den mie­les­sä kirk­kaa­na siin­tä­vä kuva ainoas­ta oikeas­ta vähit­täis­kau­pan suu­ryk­si­kös­tä: Kes­kel­lä tont­tia sijait­se­va 1–2 ker­rok­si­nen peltihalli.

  9. Olen samaa miel­tä tuos­ta, että kaup­po­jen yksik­kö­ko­koa ei tuli­si sää­del­lä tehok­kaas­ti raken­ne­tuil­la kau­pu­kia­lueil­la. Sen sijaan kaa­voi­tuk­ses­sa tuli­si huo­leh­tia, että kau­pat eivät saa levit­täy­tyä lii­an suu­ril­le tonteille.
    Esim. Hel­sin­gis­sä mel­ko tuo­re kaup­pa­kes­kus Kaa­ri oli­si todel­la pal­jon parem­pi, jos se oli­si voi­tu pakot­taa kort­te­lin kokoi­sel­le alu­eel­le useam­paan ker­rok­seen. Edes siten, että sen pysä­köin­ti voi­si olla vie­rei­sel­lä ton­til­la maan­ta­sos­sa sii­hen asti, kun kau­pun­ki­ra­ken­ne ympä­ril­lä tii­vis­tyy, jol­loin se voi­tai­siin jär­jes­tää pysä­köin­ti­lai­tok­seen. Nyt tuo kaup­pa­kes­kus vie noin 4 kort­te­lin kokoi­sen alu­een ja se ympä­ril­le on vai­keam­pi saa­da raken­tu­maan oike­aa kau­pun­kia. Jos kaup­pa­kes­kus vei­si n. kort­te­lin kokoi­sen alu­een, sen vie­reen voi­si raken­tua tehok­kai­ta asuin­kort­te­lei­ta ja kävel­tä­vää kaupunkia.

    Verk­ko­kaup­pa Jät­kä­saa­res­sa on hyvä esi­merk­ki taval­li­sen kort­te­lin kokoi­sel­le alu­eel­le raken­ne­tus­ta suu­res­ta kau­pan hank­kees­ta (kort­te­li­te­hok­kuus 4,5). Sii­nä on jopa maan­ta­sos­sa muu­ta­ma kadul­le avau­tu­va liiketila. 

    Kau­pan mää­räyk­sis­sä ja kai­kis­sa muis­sa­kin raken­ta­mis­ta ohjaa­vis­sa mää­räyk­sis­sä pitäi­si huo­lel­la miet­tiä, että mihin oikeas­taan halu­taan vai­kut­taa, ennen kuin teh­dään kate­go­ri­sia kiel­to­ja ja rajoi­tuk­sia. Esim. tuon kau­pan suh­teen on mie­les­tä­ni olen­nais­ta alueil­la, jois­sa jo on tai on tulos­sa tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, että se ei vie lii­an suur­ta maa-alaa ja täten estä sopi­van kokoi­sen kort­te­li­ra­ken­teen syn­ty­mis­tä ja että maan­ta­so­ker­rok­sis­sa on kadul­le avau­tu­via lii­ke­ti­lo­ja edes kes­keis­ten katu­jen suuntaan.

    Tuo kau­pan suh­de jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja väes­tö­poh­jaan on kii­nos­ta­va. Esim. Hel­sin­gis­sä alueil­le, min­ne havi­tel­laan uut­ta teho­kas­ta kort­te­li­kau­pun­kia mm. mah­dol­li­ses­ti bule­var­di­soi­ta­vien sisään­tu­lo­väy­lien var­sil­le pitäi­si miet­tiä, että onko jär­ke­vä vaa­tia, että alu­eel­la on jo joku tiet­ty väes­tö­poh­ja, ennen kuin kau­pan saa raken­taa. Mie­les­tä­ni riit­täi­si, että kau­pan lähei­syy­des­sä (max 200m eli parin kort­te­lin pääs­sä) on rai­de­jouk­ko­lii­ken­teen pysäk­ki ja em. ehdot ton­tin koos­ta ja raken­nuk­sen maan­ta­so­ker­rok­ses­ta täyt­ty­vät. Oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä, ryh­tyi­si­vät­kö suu­ret ket­jut täl­lai­sil­la mää­räyk­sil­lä lob­baa­maan Hel­sin­gis­sä pika­ra­ti­koi­den kii­reel­lis­tä rakentamista.

  10. Täy­den­nyk­se­nä edel­li­sen vies­ti­ni vii­mei­seen kappaleeseen:
    Ajoin tuos­sa takaa sitä, että usein uusil­le asui­na­lueil­le ei tah­do syn­tyä pal­ve­lui­ta. Oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä, että miten kaup­paa voi­si saa­da etu­pai­not­tei­ses­ti uusil­le alueil­le. Voi­si­han tuol­lai­sel­le kort­te­lin kokoi­sel­le ton­til­le ensin raken­taa pie­nen mar­ke­tin maan­ta­so­py­sä­köin­tei­neen ja maan arvon nousu ja rei­pas raken­nusoi­keus voi­si­vat pitää huo­len sii­tä, että kun kau­pun­ki ympä­ril­lä tii­vis­tyy, myös kau­pan kort­te­li tehos­tuu ja pysä­köin­ti jär­jes­te­tään laitokseen. 

    Voi­si toki kui­ten­kin miet­tiä, että voi­si­ko raken­nusoi­keu­den kui­ten­kin suh­teut­taa pykä­lit­täin sii­hen, että kuin­ka hyvä jouk­ko­lii­ken­ne alu­eel­la on. Esim. bus­si­lin­ja-run­ko­bus­si-rai­de. Lähin­nä siis isom­mis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa yli­pään­sä on kun­nol­li­nen joukkoliikenne.

  11. Jos vain puret­tai­siin sel­lai­sia sään­tö­jä, jot­ka teke­vät pie­nes­tä kau­pas­ta kan­nat­ta­mat­to­man. Ei pie­nien kaup­po­jen omis­ta­jat yleen­sä saman­lai­sia voit­to­ja halua kuin suu­ry­ri­tys­ten omis­ta­jat. Heil­le riit­tää pie­nem­pi­kin tuot­to, kun­han tulee toimeen.

    Pie­nil­tä kau­poil­ta arvon­li­sä­ve­ro vaik­ka koko­naan pois.

    Meil­lä päät­tä­jät rakas­ta­vat sään­te­lyä. Esit­te­lin täs­sä ker­ran erääl­le maa­han­muut­ta­jal­le miten Suo­mes­sa myy­dään tupakkaa 😀

    Asia herät­ti ihmetystä.

    Sään­te­ly saa suo­ras­taan koo­mi­sia piir­tei­tä. Kau­pois­sa pitää kal­ja­hyl­lyt pis­tää illal­la luk­koon ym.

  12. - Jos lähiös­sä ei ole rai­de­lii­ken­net­tä ja tar­vit­ta­vaa asu­kas­ti­heyt­tä — ei ole kaup­paa, ja mil­lä sin­ne kaup­paan sit­ten men­nään? (autol­la).

    - Kukaan ei käy rai­de­lii­ken­net­tä käyt­täen lähiös­tä A kau­pas­sa joka on lähiös­sä B, kun sil­loin­han kum­man­kin lähiön ase­man kupees­sa on jo se kauppa

    - Yli­pää­tään, rai­de­lii­ken­net­tä käyt­täen ei havain­to­je­ni mukaan juu­ri­kaan käy­dä päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa, asian voi hel­pos­ti havai­ta mat­kus­ta­mal­la vaik­ka­pa lähi­lii­ken­teen junal­la muu­ta­mia ker­to­ja päivässä. 

    - Sään­te­ly joh­taa mel­koi­seen höl­möi­lyyn ja näi­den jäl­ki­jät­töis­ten sään­te­ly­py­kä­lien rus­taa­mi­nen vai­kut­taa sil­tä että niil­lä vain suo­jel­laan näen­näis­vih­reäl­lä poli­tii­kal­la nii­tä joil­la ne kau­pan suu­ryk­si­köt on jo olemassa.

    Nykyi­sin on siis: 

    - 64 Prismaa
    — 80 Citymarket:ia
    — 110 ABC! asemaa

    Pal­jon par­jat­tu­ja Idea­par­ke­ja on perä­ti 1 kappale.

    Kun Vih­din Idea­park tor­pat­tiin tun­ne­tun kokoo­mus­po­lii­ti­kon toi­mes­ta kil­pai­le­va Lom­mi­lan kaup­pa­kes­kus ete­nee kokoo­mus­ve­toi­ses­sa Espoossa:

    http://www.lansivayla.fi/artikkeli/276381-lommilan-kauppakeskukseen-otetaan-mallia-ideaparkista

    http://www.talouselama.fi/uutiset/espoon+uusi+monsterkauppakeskus+sai+vihreaa+valoa++vain+itiksessa+enemman+nelioita/a2228714

  13. Mika:
    – Yli­pää­tään, rai­de­lii­ken­net­tä käyt­täen ei havain­to­je­ni mukaan juu­ri­kaan käy­dä päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa, asian voi hel­pos­ti havai­ta mat­kus­ta­mal­la vaik­ka­pa lähi­lii­ken­teen junal­la muu­ta­mia ker­to­ja päivässä. 

    Minä olen luul­ta­vas­ti “ei kukaan” kos­ka poik­kean usein Sel­los­sa kun kul­jen junal­la töis­tä kotiin. ja kyl­lä monet muut­kin kul­ke­vat junal­la kaup­pa­kas­si mukanaan.

    Se että onko se nime­no­maan juna tai met­ro­lii­ken­teen var­rel­la ei ole se oleel­li­nen asia vaan se että kaup­pa­kes­kuk­ses­ta on yli­pään­sä hyvät ja tiheät jul­ki­set yhtey­det, ja että se on hel­pos­ti kävel­tä­vän mat­kan pääs­sä suht tiheäs­tä asu­tuk­ses­ta ja että se tukee paik­ka­ku­nan muu­ta palvelurakennetta. 

    Mika:

    Kun Vih­din Idea­park tor­pat­tiin tun­ne­tun kokoo­mus­po­lii­ti­kon toi­mes­ta kil­pai­le­va Lom­mi­lan kaup­pa­kes­kus ete­nee kokoo­mus­ve­toi­ses­sa Espoossa:

    Lom­mi­laan ei onnek­si annet­tu lupaa raken­taa hyper­mar­ket­te­ja kos­ka ne oli­si­vat tap­pa­neet Espoon kes­kuk­sen nykyi­set kau­pat ja pakot­ta­nut asuk­kaat kaik­ki kul­ke­maan autol­la päi­vit­täi­sil­le ruokaostoksille.

    1. Minä teen mel­kein kaik­ki kaup­pa­reis­su­ni rai­de­lii­ken­teel­lä (nelo­sen ratik­ka) ja kyl­lä Itä­kes­kuk­seen tul­laan pal­jon metrolla.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä teen mel­kein kaik­ki kaup­pa­reis­su­ni rai­de­lii­ken­teel­lä (nelo­sen ratik­ka) ja kyl­lä Itä­kes­kuk­seen tul­laan pal­jon metrolla.

    Kai­kes­ta päät­täen oS tekee kaup­pa­reis­sun­sa suu­reen kaup­pa­kes­kit­ty­mään Alexan­de­rin­ka­dun ja Man­ner­hei­min­tien kul­mas­sa. Itä­kes­kus on sekä met­ron, Itä­väy­län että Kehä I:n ris­teyk­ses­sä. Ja park­ki­paik­ko­ja riittää.

    En tie­dä, mikö tilan­ne on nyt. 10 vuot­ta sit­ten met­roa­se­man pääl­lä ole­va Vuo­saa­ren kaup­pa­kes­kus kitui.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.