Fennovoiman hanke on ydinvoimaloista huonoin

Vaik­ka kuin­ka ihan­noisi ydin­voimaa, on vaikea löytää perustelu­ja sil­lä, mik­si kaik­ista tar­jol­la ole­vista ydin­voima­hankkeista toteutet­tavak­si on päätet­ty vali­ta venäläisen Rosatomin Fennovoima-hanke.
Se, että voimala raken­netaan täysin neit­seel­liseen paikkaan, jos­sa ei ole mitään asi­aan kuu­lu­vaa infra­struk­tu­uria, tekee siitä mil­jar­di euroa – joidenkin tois­t­en mukaan jopa kak­si mil­jar­dia – kalli­im­man. Mitä hyvää täl­lä mil­jardil­la tai kahdel­la saadaan? En tiedä, mitkä tek­i­jät johti­vat siihen, että lupa myön­net­ti­in nimeno­maan Fen­novoimalle, mut­ta type­r­ää tuh­laus­ta se nyt ainakin on. Jat­ka lukemista “Fen­novoiman han­ke on ydin­voimaloista huonoin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.9.2014

Saukon­lai­turin kaava

(Pöy­dältä, selostet­tu tarkem­min viikko sitten)

Tässä on kolme ongelmaa.

Onko suun­nitel­tu kana­va 35 miljoo­nan euron arvoinen? Viras­to sanoo, että kun kaa­va tuot­taa joka tapauk­ses­sa kym­meniä miljoo­nia voit­toa, kana­van investoin­tiku­lu­jen kat­ta­mi­nen voitoista ei ole kohtu­u­ton­ta. Rahakirstun var­ti­jat sanovat, ettei kana­va ole 35 miljoo­nan arvoinen. Rahakirstun­var­ti­joiden logi­ik­ka on oikea. Jos kana­va mak­saa 35 miljoon­aa, se mak­saa 35 miljoon­aa ja on kan­nat­ta­va vain, jos kana­va on rahan arvoinen. Sil­lä, että alue on voit­toa tuot­ta­va, ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan kana­va voi hyvinkin olla kaupun­gin talouden kannal­ta kan­nat­ta­va. Sen ei tarvitse nos­taa raken­nu­soikeu­den arvoa paljonkaan tai vas­taavasti alueelle muut­tavien tulota­son (osaop­ti­moin­ti on seudun keskeinen suun­nit­telu­pe­ri­aate) olla paljonkaan korkeampi, kun kaupun­ki saa rahansa takaisin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.9.2014”

Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki

Kuvitelka­amme, että Suomes­sa vuokrav­il­je­ly olisi maanvil­je­lyn pää­muo­to. Vil­jeli­jät eivät omis­taisi pel­to­jaan, vaan niiden omis­tus olisi kasaan­tunut koroil­la elävälle ylälu­okalle, joka käyt­täisi vuokrat­u­lot iloiseen elämään maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa. Pel­to­jen vuokra määräy­ty­isi markki­noil­la ja vuokra­sopimuk­set oli­si­vat lyhy­itä niin, että vuokraa voidaan tark­istaa olo­suhtei­ta vas­taaviksi nopeasti. Suun­nilleen näin oli­vat asi­at 1800-luvul­la Bri­tan­ni­as­sa ja Ranskassa.

Vil­jeli­jöi­den ansio­ta­so on huono, kos­ka pel­to­jen vuokrat ovat korkeat. Tukeak­seen vil­jeli­jöi­den ansio­ta­soa hal­li­tus korot­taa maat­alous­tukea. Vil­jelystä tulee kan­nat­tavam­paa, pel­toalas­ta halu­tumpaa ja omis­ta­jat tietysti nos­ta­vat vuokria. Lyhyessä ajas­sa koko maat­aloustuen koro­tus on val­unut pel­lon vuokri­in. Maanvil­jeli­jät ovat yhtä köy­hiä kuin ennenkin, mut­ta maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa suo­ma­laiset maan­omis­ta­jat iloit­si­si­vat. Jat­ka lukemista “Maat­alous­tu­ki ja Ricar­don maanvuokralaki”

Monikanavarahoitus

Suomes­sa poti­laan ohel­la ter­vey­den­huol­lon rahoituk­seen osal­lis­tu­vat kun­nat, val­tio, Kela, vaku­u­tusy­htiöt, työ­nan­ta­jat ja työeläkey­htiöt. Rahoi­tus tuot­taa sekä tehot­to­muut­ta että luo epä­tasa-arvoa. On toki sel­l­ais­takin san­ot­tu, että onhan se hyvä, että rahaa tulee mon­es­ta tuutista, kun ter­vey­den­huolto on niin kallista. Kaik­ki tämä raha on peräisin veron­mak­sajil­ta, eikä ver­an­mak­sa­jan taak­ka siitä vähene, että rahavir­to­ja on monia.

Monikanavara­hoi­tus syn­nyt­tää tehot­to­muut­ta, kos­ka menon siirtämi­nen oma­l­ta organ­isaa­ti­ol­ta toisen mak­set­tavak­si kan­nat­taa tehdä, vaik­ka rahaa menisi enem­män. Jat­ka lukemista “Monikanavara­hoi­tus”

Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta

Kun eläk­er­atkaisua vielä hio­taan, esitän siitä muu­ta­man huomautuksen:

  • Nyt van­hu­useläk­keelle 63-vuo­ti­aana siir­tyväl­lä on elin­vu­osia jäl­jel­lä noin 19 vuot­ta. (Tämä luku ei ole tark­ka vaan muistin­varainen. En löytänyt tietoa tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta) Keskimäärin työvu­osia on takana 35. Niin­pä työelämään siir­tymisen jälkeis­es­tä ajas­ta ollaan keskimäärin noin 65 % työssä ja 35 % eläk­keel­lä. Luvus­ta on las­ket­tu pois työelämään kuu­lu­vat katkok­set. Jos eli­na­jan­odote kas­vaa, pitäisi tästä kasvus­ta siir­tyä pidem­pään työaikaan siis 65 %, jot­ta työssäoloa­jan ja eläk­keel­läoloa­jan suhde ei muut­tuisi. Tämä kuvaa peri­aatet­ta. Ihan näin yksinker­taista tämä ei ole, kos­ka nekin ovat mak­sa­neet eläket­tä, jot­ka kuol­e­vat ennen eläk­keelle­si­ir­tymisikää ja sit­ten jotkut siir­tyvät eläk­keelle nuoremp­ina. Olen­naista on, että vuo­den kasvu elin­iän odot­teessa ei merk­itse, että eläkeikää pitäisi nos­taa vuodella.

Jat­ka lukemista “Reunahuo­mau­tuk­sia eläkeratkaisusta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2014

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tämä ase­makaa­va ei koske Val­lisaar­ta ja Kuninkaansaar­ta, jois­sa ase­makaavaa kai­vat­taisi­in nopeasti.

Aikamoinen paket­ti, jos­sa koko saaris­to kaavoite­taan ker­ral­la. Min­ul­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä ottaa asi­aan kan­taan, kos­ka ymmär­ret­tävistä syistä en ole noil­la saar­il­la käynyt kuin muu­ta­mas­sa. (Kajak­ki Sipoon Hangel­byssä, jos­ta pitkä mat­ka näi­hin saariin.)

Koko saaris­ton tule­vaista käytöstä pitäisi keskustel­la per­in­po­h­jais­es­ti ennen kuin men­nään ase­makaa­vata­solle. Saaret pitäisi saa­da parem­min yleiseen käyt­töön (vrt. Tukhol­ma, Göte­borg) ja voisi­pa niille joillekin harki­ta pysyvää asu­tus­takin (vrt. Göte­borg). Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.9.2014”

Paljonko ihminen pystyy päivässä oppimaan?

Ver­rat­tuna mui­hin mai­hin koul­u­laiset oppi­vat suo­ma­laises­sa perusk­oulus­sa häm­mästyt­tävän paljon, kun ote­taan huomioon koulupäivän poikkeuk­selli­nen lyhyys ja pitkät väl­i­tun­nit lyhyi­den tun­tien välis­sä. Joskus olen miet­tinyt, joh­tu­isiko hyvä oppimis­tu­los juuri lyhy­istä koulupäivästä ja välitunneista.

Oppimi­nen on kemi­aa eivätkä aiv­ot pysty oppi­maan päivässä enem­män kuin pystyvät, ei ainakaan mon­ta päivää peräkkäin. Jos yrit­tää oppia enem­män, oppii huonom­min. Tämä on siis ihan oma teo­ri­ani eikä siis mikään tieteel­lis­es­ti todis­tet­tu tosi­a­sia.  Ei silti vält­tämät­tä kaukana todel­lisu­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Paljonko ihmi­nen pystyy päivässä oppimaan?”

Kaupunginjohtajapeli ja pormestarit

Helsin­gin johtamisjär­jestelmä on pakko muut­taa, kos­ka virkami­esten pitää olla virkamiehiä ja poli­itikko­jen poli­itikko­ja. Niin kauan kun sään­nöt ovat nämä, niiden mukaan on pakko toimia.

Helsingis­sä on oikeas­t­aan liki sata vuot­ta sovel­let­tu epävi­ral­lista ver­sio­ta niin san­otus­ta pormes­tari­mallista, jol­laisen Tam­pere otti käyt­töön tämän vaa­likau­den alus­sa. Kaupung­in­jo­hta­jat ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat on valit­tu muu­ta­maa poikkeusta luku­un otta­mat­ta val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja jonkin­laista poli­it­tista tas­a­puolisu­ut­ta nou­dat­taen. Aiem­min kaupung­in­jo­hta­ja johti puhet­ta kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja myös apu­laiskaupung­in­jo­hta­jil­la oli kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa äänioikeus. Viidestä­toista kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen­estä seit­semän oli kaupung­in­jo­hta­jia, joten he päät­tivät käytän­nössä kaikesta. Kaupung­in­jo­hta­jien äänioikeus pois­tui kun­ta­lain muu­tok­sen yhtey­dessä noin 35 vuot­ta sit­ten. Jat­ka lukemista “Kaupung­in­jo­hta­japeli ja pormestarit”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.9.2014

Aluk­si saimme selostuk­sen syksyn työ­su­un­nitel­mas­ta. Paino tulee ole­maan yleiskaava­puolel­la. Varsi­naisen Yleiskaa­va 2016:n lisäk­si tule­vat käsit­te­lyyn Koivusaaren ja Öster­sun­domin osayleiskaa­vat. Ase­makaava­puolel­la kaavaa pukkaa sen ver­ran paljon, että tavoite 5500 asun­non kaavoit­tamis­es­ta ylit­tynee. Liiken­teen puolel­la tulos­sa on tärkeitä fil­lariy­hteyk­siä, mut­ta tärkeim­pänä on kuitenkin  HLJ-suun­nitel­ma. Päästään otta­maan kan­taa mm. ruuhkamaksuihin.

Kalasa­ta­mankatu

Kalasa­ta­mankatu muute­taan kate­tuk­si käve­lykaduk­si. Lev­eys pienen­netään 25 metristä (Bule­var­di) 14 metri­in (Mikonkatu). Ratik­ka siir­tyy vähän syr­jem­mälle Her­man­nin rantatielle. Uut­ta liiketi­laa tulee pari hehtaaria. Kaupun­ki tien­aa tästä liki kahdek­san miljoon­aa. Taas riit­tää van­huk­sille vaippoja.

Hyväksyt­ti­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.9.2014”

Kansojen oikeudesta omaan valtioonsa

Kun olen kat­sel­lut, mil­laisia kom­ment­te­ja kir­joituk­ses­tani ”Kansal­liski­ihko saa aikaan pelkkää pahaa”, täy­tynee myön­tää, että olen epäon­nis­tunut viestin­nässä. Syynä var­maankin on, että olen muo­toil­lut argu­mentin huonos­ti ja myös se, että ajanko­h­ta on kovin herkkä.

Yritetään siis uudestaan:

Mil­lainen olisi hyvä maail­man­järjestys val­tioiden rajo­jen suh­teen? Eri maid­en sisäl­lä on paljon sor­ret­tu­ja vähem­mistöjä, jot­ka halu­aisi­vat vapaak­si isän­tän­sä ikeestä. YK:n peruskir­jas­sa on tähän peri­aat­teeseen viit­taa­va koh­ta, mut­ta sitä ei ole kai koskaan sovel­let­tu. Jat­ka lukemista “Kan­so­jen oikeud­es­ta omaan valtioonsa”