Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.9.2014

Sau­kon­lai­tu­rin kaava

(Pöy­däl­tä, selos­tet­tu tar­kem­min viik­ko sitten)

Täs­sä on kol­me ongelmaa.

Onko suun­ni­tel­tu kana­va 35 mil­joo­nan euron arvoi­nen? Viras­to sanoo, että kun kaa­va tuot­taa joka tapauk­ses­sa kym­me­niä mil­joo­nia voit­toa, kana­van inves­toin­ti­ku­lu­jen kat­ta­mi­nen voi­tois­ta ei ole koh­tuu­ton­ta. Raha­kirs­tun var­ti­jat sano­vat, ettei kana­va ole 35 mil­joo­nan arvoi­nen. Raha­kirs­tun­var­ti­joi­den logiik­ka on oikea. Jos kana­va mak­saa 35 mil­joo­naa, se mak­saa 35 mil­joo­naa ja on kan­nat­ta­va vain, jos kana­va on rahan arvoi­nen. Sil­lä, että alue on voit­toa tuot­ta­va, ei ole tämän kans­sa mitään teke­mis­tä. Sen sijaan kana­va voi hyvin­kin olla kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­va. Sen ei tar­vit­se nos­taa raken­nusoi­keu­den arvoa pal­jon­kaan tai vas­taa­vas­ti alu­eel­le muut­ta­vien tulo­ta­son (osaop­ti­moin­ti on seu­dun kes­kei­nen suun­nit­te­lu­pe­ri­aa­te) olla pal­jon­kaan kor­keam­pi, kun kau­pun­ki saa rahan­sa takaisin.

Onko jär­ke­vää raken­taa kär­kio­sa noin tehot­to­mas­ti? Kol­mi­ker­rok­si­sia raken­nuk­sia tuol­lai­sel­la pai­kal­la! Esit­te­li­jöi­den seli­tys oli, että tämä mal­li on tuu­lio­lo­jen suh­teen pal­jon parem­pi. Tämän argu­men­tin pai­noar­voa on vai­kea arvioi­da, mut­ta kyl­lä tuol­la voi olla todel­la kovia myrskyjä.

Pysä­köin­ti. Onko jär­ke­vää pakot­taa pysä­köin­ti kor­te­li­koh­tai­sek­si vai­pi­täi­si­kö sal­lia, että pai­kat oste­taan pysä­köin­ti­ta­los­ta, johon saa mah­tu­maan auto­ja pal­jon enem­män, kun käy­te­tään tehot­to­mien ajo­ramp­pien sijas­ta moder­nim­paa tek­no­lo­gi­aa. Val­mis­te­li­jan vas­taus oli, että kovan rahan asun­nois­sa yleen­sä arvos­te­taan sit5ä, että auton saa lähel­le. Tämä ei ole mikään vas­taus. Voi niil­tä sil­ti kysyä.

Kala­sa­ta­man kok­si­ka­dun kol­min kaava

Nämä tule­vat ikä­väs­ti pos­ti­merk­ki­kaa­voi­na. Täs­sä on raken­nusoi­keut­ta vähän yli 21 000, k‑m2, mis­tä 2/3 asun­to­ja ja 1/3 toi­mis­to­ja ja vähän lii­ke­ti­laa (700k‑m2 ). Ihan hyvä tehok­kuus, noin 3,5.

Kala­sa­ta­mas­ta tun­tuu tule­van todel­la hyvä asuinalue.

Nau­la­kal­lion ja Vaar­na­tien kaavat

Län­si­mäen­tien vart­ta ale­taan raken­taa. Näis­sä kaa­vois­sa on asun­to­ja noin 1200 hen­gel­le. Mut­ta pie­nis­tä purois­ta syn­tyy iso virta.

Nämä oli­vat meil­lä 11.6.2013. Sen jäl­keen ne ovat olleet lausun­to­kier­rok­sel­la, eikä mitään kovin olen­nais­ta ole muu­tet­tu. Kovin lähel­le tulee kor­kea­jän­ni­te­lin­ja asuntoja.

 

 

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.9.2014”

  1. Jos kehi­tys kehit­tyy suun­nil­leen nyky­mal­liin, niin sii­tä mis­sä on vapaa-ajal­la kivaa, tulee talou­del­li­nen kil­pai­lu­te­ki­jä mitä suu­rem­mis­sa mää­rin. Hie­no kana­va tai puis­to voi tuo­da pal­jon enem­män rahaa sisään, jos ne kas­vat­ta­vat esi­mer­kik­si yöpy­mi­siä kau­pun­gin hotel­leis­sa. Eivät yksin, mut­ta jos kaik­ki teh­dään hyvin sijain­nis­ta riip­pu­mat­ta, niin kau­pun­kiin syn­tyy enem­män koet­ta­vaa ja yksi yö ei enää rii­tä. Töö­lön­lah­den kar­va­lak­ki­puis­to ja tämän kana­van hyl­kää­mi­nen ei tue kovin pal­joa kau­pun­gin mah­dol­li­suuk­sia matkailussa.

    Onko­han Oslon Fjordci­ty, eli vas­taa­vien ran­ta-aluei­den uudis­ra­ken­ta­mis­hank­keet kuin tääl­lä, tut­tu Hel­sin­gin her­roil­le ja rou­vil­le? Ark­ki­teh­tuu­ri on mon­ta pykä­lää kun­nian­hi­moi­sem­paa ja ran­noil­la ei todel­la­kaan har­ras­te­ta mitään sosi­aa­li­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa kukaan ei saa näh­dä kau­nii­ta mai­se­mia, vaan talois­ta nime­no­maan halu­taan poik­keuk­sel­li­sen laa­duk­kai­ta tuos­sa­kin suh­tees­sa. Tuu­leen vetoa­mi­nen on taas aika lais­ka vas­taus. Maa­il­mas­ta löy­tyy aika mon­ta kau­pun­kia, jos­sa ollaan vähän suu­rem­pien­kin lätä­köi­den ran­nal­la ja talot hip­pusen nekin suu­rem­pia, mut­ta sil­ti kel­paa asus­tel­la. Onhan Kala­sa­ta­maan suun­ni­tel­tu kor­kei­ta teras­si­ta­lo­ja­kin hii­li­ka­san pai­kal­le ja sil­loin otet­tiin tuu­let huo­mioon, mik­si nyt mikään ei taas onnis­tu? Onko vain niin, että samat jot­ka tap­poi­vat Her­ne­saa­ren tor­nit ja Jät­kän tor­ni­ho­tel­lin pää­si­vät jo ennal­ta vai­kut­ta­maan Jät­kä­saa­ren­kin kaa­vaan. Ottaen huo­mioon, että heil­lä on minis­te­ri­ta­son kave­rei­ta, niin en ihmettele.

  2. Vois­ko noi Län­si­mäen­tien var­ren talot raken­taa katuun kiin­ni? Teki­si kau­pun­ki­ku­vas­ta aika reip­paas­ti parem­paa ver­rat­tu­na parkkipaikkoihin.

  3. Mis­tä tämä kanal­jain­nos­tus? Mihin kana­vaa tar­vi­taan? Kana­va­han estää kul­kua ja edel­lyt­tää siltoja.

    Pie­ni aivo­jump­pa. Teh­kää mie­les­sän­ne läpi­leik­kaus­ku­va ehdo­te­tus­ta Hes­pe­rian­ka­dun kanavasta. 

    Kata­ja­no­kan kana­va oli aikoin­nan aivan tui­ki tar­peel­li­nen, sil­lä se mm. mah­dol­lis­ti hal­ko­kul­je­tuk­set veneil­lä T‑laiturista Kaup­pa­to­ril­le ja ete­läi­siin kaupunginosiin.

  4. Kovan rahan asun­nois­sa arvos­te­taan sitä, että tar­vit­taes­sa saa tal­lin useam­mal­le kuin yhdel­le autol­le! 😉 Kort­te­li­koh­tai­set pai­kat eivät ole jär­ke­viä var­sin­kaan, jos talot ovat kol­mi­ker­rok­si­sia. Pai­kat pitää olla oman raken­nuk­sen oman pihan alla niin, että nii­hin pää­see hissillä.

    Kana­va on toden­nä­köi­ses­ti pit­kän pääl­le kanat­ta­vaa kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta. Sil­lä luo­daan jotain, joka oikeas­ti pitää arvon­sa. Nyt pitää aja­tel­la sadan vuo­den päähän.

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että kaa­voit­ta­ja kes­kit­tyi­si sii­hen mitä kuu­luu kaa­voit­ta­jal­le? 😀 Mitä ton­til­le raken­ne­taan, kuu­luu ton­tin omistajalle.

  5. Jos ole­te­taan, että kana­va nos­taa raken­nusoi­keu­den arvoa, mut­ta nyt on kui­ten­kin kan­nat­ta­vuu­den kans­sa vähän niin ja näin, niin hel­poin rat­kai­su­han on lisä­tä rakennusoikeutta.

  6. Tämä tuu­li­pe­rus­te­lu pitäi­si pur­kaa auki, menee niin kum­mal­li­sek­si. Luu­len että taka­na on jokin las­ken­nal­li­nen nor­mi, hihas­ta vede­tyt raja-arvot ja nii­den alit­ta­mi­nen, jol­la on hyvin vähän teke­mis­tä todel­li­sen asui­nym­pä­ris­tön viih­ty­vyy­den kanssa.

    Ran­nal­la ei tuu­li­sel­la sääl­lä ole muka­vaa, eli siel­lä ei sil­loin olla. Kaa­van pitää siis olla sel­lai­nen että ole­mi­sel­ta voi halu­tes­saan vält­tyä. Lai­tim­mai­seen talo­ri­viin siis sisään­käyn­ti myös suo­jan puo­lel­le, ja tuu­li­sen sään leik­ki­paik­ka erik­seen. Umpi­kort­te­li aut­taa täs­sä­kin. Käy­tän­nös­sä se että kor­kea talo vah­vis­taa tuul­ta pit­kän ja kor­kean sei­nän vie­res­sä ei ole mer­ki­tyk­sel­lis­tä jos ja kun sin­ne ei huo­nol­la sääl­lä ole pak­ko mennä.

    Her­ne­saa­res­sa teh­tiin rat­kai­su jos­sa rai­tio­vau­nu­py­sä­kit sijoi­tet­tiin talo­jen tuu­len puo­lel­le, joka rän­tää-vaa­ka­suo­raan ‑vuo­den­ai­kaan on hyvin teho­kas tapa siir­tää jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät yksi­tyi­sau­toi­li­joik­si. Ilmei­ses­ti numee­ri­ses­sa tar­kas­te­lus­sa kaik­ki on täs­sä­kin rat­kai­sus­sa aivan kun­nos­sa, mut­ta muka­vuusas­pek­ti ei.

  7. Kaa­voil­le las­ke­taan tuot­to­ja, itse kysy­mys, mis­tä tuo­to tule­vat? Tulee­ko kana­vas­ta veneil­le sopi­va väy­lä käyt­töön? Venei­den lisää­mi­nen vaa­tii niil­le lisää tilaa ja näin alu­ees­ta tulee kyl­mi­nä tal­vi­na ahdas..

    1. Tuo­tot tule­vat sii­tä, että alu­ees­ta tulee halu­tum­pi ja kau­pun­ki saa maas­ta parem­man hin­nan. Tämä on aito hyö­ty, kos­ka asuk­kaat miel­tä­vät asian niin hyväk­si, että ovat val­miit mak­sa­maan asun­nois­ta enem­män — tai raken­nus­liik­keet olet­ta­vat niin. Tuo­tok­si voi las­kea toki sen­kin, että alu­eel­le tulee varak­kaam­pia veron­mak­sa­jia, mut­ta tämä menee vähän sopi­vuu­den toi­sel­le puolelle.

  8. Tuo­tot tule­vat sii­tä, että alu­ees­ta tulee halu­tum­pi ja kau­pun­ki saa maas­ta parem­man hinnan.”

    Toi­saal­ta myös mene­te­tään maa­ta, kun kai­ve­taan kana­va sen tilal­le sekä pal­ve­lui­ta, jot­ka syn­tyi­si­vät tihe­ään asu­tul­le alu­eel­le. Luu­lin että Hel­sin­gis­sä on tonttipula…

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­tok­si voi las­kea toki sen­kin, että alu­eel­le tulee varak­kaam­pia veronmaksajia, 

    Suvait­kaam­me toi­voa että näin todel­la tapah­tuu vero­jen mak­sun kohdalla 🙂

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­tot tule­vat sii­tä, että alu­ees­ta tulee halu­tum­pi ja kau­pun­ki saa maas­ta parem­man hin­nan. Tämä on aito hyö­ty, kos­ka asuk­kaat miel­tä­vät asian niin hyväk­si, että ovat val­miit mak­sa­maan asun­nois­ta enem­män – tai raken­nus­liik­keet olet­ta­vat niin. Tuo­tok­si voi las­kea toki sen­kin, että alu­eel­le tulee varak­kaam­pia veron­mak­sa­jia, mut­ta tämä menee vähän sopi­vuu­den toi­sel­le puolelle. 

    Mah­taa­ko täs­tä olla kon­kreet­tis­ta evi­dens­siä, ja jos on, niin min­kä­lais­ta, esim. Ruo­ho­lah­den kana­van osal­ta? Miten iso tuo ero (kana­va vs. vähä­lii­ken­tei­nen katu) mah­taa olla pro­sent­tei­na mitaten?

    Olet­tai­sin, että ylem­pien ker­ros­ten asun­nois­sa kana­van vai­ku­tus hin­taan ei vält­tä­mät­tä ole kovin suu­ri. Vai onko? Etäi­syys vas­ta­päi­seen taloon (jos siel­lä sel­lai­nen on) voi sen sijaan mer­ki­tä ehkä enemmänkin.

    Ovat­ko nuo “varak­kaam­mat veron­mak­sa­jat” muu­ten jokin ehty­mä­tön luon­non­va­ra, jota var­mas­ti riit­tää kyl­lik­si Hel­sin­gin “kai­kil­le” ran­noil­le asu­maan, uusia kana­via myöten? 

    Vie­lä yksi lisä­ky­sy­mys: ket­kä ovat koko­nai­suu­den kan­nal­ta kaik­kein par­hai­ta veron­mak­sa­jia kun­nan kannalta?

    1. Kun­nan kan­nal­ta par­hai­ta veron­mak­sa­jia ovat ne, joil­la on pal­jon palk­ka­tu­lo­ja. Omai­suus­tu­lois­ta ei niin väliä.

  11. Ovat­ko nuo “varak­kaam­mat veron­mak­sa­jat” muu­ten jokin ehty­mä­tön luon­non­va­ra, jota var­mas­ti riit­tää kyl­lik­si Hel­sin­gin “kai­kil­le” ran­noil­le asu­maan, uusia kana­via myöten? 

    Toi­vot­ta­vas­ti eivät ole. Oli­si sit­ten kes­ki­tu­loi­sel­la­kin omis­taa asun­to rannalta 🙂

    Ruo­ho­lah­den kana­va on aina­kin kesäi­sin tosi kiva, että sii­nä mie­les­sä mil­joo­naa voi­si huo­nom­min­kin sijoit­taa. Ja kes­tää­hän se tosi­aan sit­ten kym­me­niä ellei sato­ja vuo­sia siinä.

  12. Jul­lik­ka: Toi­vot­ta­vas­ti eivät ole. Oli­si sit­ten kes­ki­tu­loi­sel­la­kin omis­taa asun­to rannalta 

    Ruo­ho­lah­den kana­va on aina­kin kesäi­sin tosi kiva, että sii­nä mie­les­sä­mil­joo­naa voi­si huo­nom­min­kin sijoit­taa. Ja kes­tää­hän se tosi­aan sit­ten kym­me­niä ellei sato­ja vuo­sia siinä.

    Ihan hyvä näkö­koh­ta. Saa­ris­tos­sa muu­ten ei raken­ne­tu ausin­ra­ken­nuk­sia ran­nal­le, vaan yleen­sä sisä­saa­reen. Ran­nal­la on tuuu­lis­ta ja kyl­mää ja vedes­tä nousee hyy.

  13. Sak­ke: Olet­tai­sin, että ylem­pien ker­ros­ten asun­nois­sa kana­van vai­ku­tus hin­taan ei vält­tä­mät­tä ole kovin suu­ri. Vai onko? Etäi­syys vas­ta­päi­seen taloon (jos siel­lä sel­lai­nen on) voi sen sijaan mer­ki­tä ehkä enemmänkin.

    Ylem­pää on parem­mat näky­mät kana­val­le. Voi­sin kuvi­tel­la, että sem­moi­sia­kin joku arvos­taa. Toi­saal­ta vas­ta­päi­seen sei­nään mita­tun etäi­syy­den arvo tai­taa riip­pua voi­mak­kaas­ti sijain­nis­ta. Siis kor­pi­lä­hiös­sä kilo­met­ri raken­ta­ma­ton­ta män­ty­met­sää saat­taa hyvin olla vähem­män halut­tu kuin näky­mä tun­nel­mal­li­sel­le sisä­pi­hal­le esim. Punavuoressa.

    Jät­kä­saa­ren kana­va­kes­kus­te­lu vai­kut­taa ns. first world proble­mil­ta. Jos tont­ti­maan kans­sa oli­si joku todel­li­nen hätä, niin kana­vaa ei tie­ten­kään teh­täi­si ja tehok­kuus oli­si muu­ten­kin eri luok­kaa. Hel­sin­gil­lä var­maan on kana­vaan varaa aina­kin sii­nä mie­les­sä, että kau­pun­ki on enim­mäk­seen erit­täin har­vaan raken­net­tu ja tii­vis­tä­mis­po­ten­ti­aa­lia pii­saa joka tapauk­ses­sa riittämiin.

    Tulee mie­leen sekin, että maa­il­mas­sa näh­tä­vyyk­si­nä pide­tyis­tä kau­pun­geis­ta monet ovat saa­neet alkun­sa jon­kun val­lan­pi­tä­jän enem­män tai vähem­män kah­jo­na pro­jek­ti­na, jos­sa ei ole kan­nat­ta­vuut­ta las­ket­tu. Lähei­nen esi­merk­ki suo­hon raken­net­tu Pie­ta­ri, jos­sa aika­naan suun­ni­tel­tiin vaik­ka mitä kana­va­vi­ri­tyk­siä tun­net­tu­jen toteu­tu­nei­den lisäksi.

  14. Sak­ke: Mah­taa­ko täs­tä olla kon­kreet­tis­ta evi­dens­siä, ja jos on, niin min­kä­lais­ta, esim. Ruo­ho­lah­den kana­van osal­ta? Miten iso tuo ero (kana­va vs. vähä­lii­ken­tei­nen katu) mah­taa olla pro­sent­tei­na mitaten?

    Kon­kreet­tis­ta evi­dens­siä saa kor­kein­taan aika­ko­neel­la. Ruo­ho­lah­des­sa­han se kana­va on, joten emme voi tie­tää kuin­ka pal­jon vähem­män arvos­tet­tu Ruo­ho­lah­ti oli­si ilman kanavaa.

    Sak­ke: Olet­tai­sin, että ylem­pien ker­ros­ten asun­nois­sa kana­van vai­ku­tus hin­taan ei vält­tä­mät­tä ole kovin suu­ri. Vai onko? Etäi­syys vas­ta­päi­seen taloon (jos siel­lä sel­lai­nen on) voi sen sijaan mer­ki­tä ehkä enemmänkin.

    En usko, että kana­van vai­ku­tus rajoit­tuu ikku­na­mai­se­miin. Ole­tet­ta­vas­ti kana­van vai­ku­tus näkyy tai on näky­mät­tä koko alu­een arvos­tuk­ses­sa. Itse pidän mel­ko sel­vä­nä, että Sau­kon­lai­tu­ri oli­si parem­pi kana­van kans­sa kuin ilman kana­vaa, mut­ta tus­kin se alu­een arvos­tus­ta kui­ten­kaan 250 euroa neliöl­tä nos­taa. Sai­si­vat nyt lisä­tä raken­nusoi­keut­ta, kun sil­le on mil­joo­na muu­ta­kin järkiperustetta.

    Etäi­syys vas­ta­päi­seen taloon tun­tuu muu­ten kor­re­loi­van kään­tei­ses­ti asun­to­jen neliö­hin­to­jen kans­sa. Hyvä pointti.

  15. Jul­lik­ka: …Oli­si sit­ten kes­ki­tu­loi­sel­la­kin omis­taa asun­to rannalta … 

    Osmol­la oli juu­ri pari hyvää kir­joi­tus­ta aihees­ta, mik­si kan­nat­taa raken­taa vain par­hail­le pai­koil­le ja hyviä asun­to­ja! Sil­loin meil­lä kes­ki­tu­loi­sil­la­kin on varaa hyvään asun­toon hyväl­lä pai­kal­la. Kun eni­ten tie­naa­vat muut­ta­vat entis­tä parem­piin kämp­piin, vapau­tuu kes­ki­luo­kal­le entis­tä parem­pia asuntoja.

    Nopein kei­no paran­taa asu­mi­so­lo­suh­tei­ta on lopet­taa idioot­ti­mai­set tuet, jot­ka valu­vat suo­raan hin­toi­hin. Tämä kos­kee sekä omis­tusa­su­mi­sen tuke­mis­ta että yhtä höl­mö­jä vuo­kra-asu­mi­sen tukia. Asias­ta on aivan riit­tä­väs­ti tut­kit­tua tie­toa pää­tök­sen teon pohjaksi.

    Hel­sin­gin itse­ai­heu­tet­tu ongel­ma on, ettei ruu­tu­kaa­vaa ole kaa­voi­tet­tu vuo­si­kym­me­niin. Patou­tu­nut kysyn­tä on nos­ta­nut kan­ta­kau­pun­gin hin­nat pil­viin. vie­lä 60-luvul­la kes­ki­tu­loi­nen vir­ka­mies kyke­ni osta­maan asun­non Taka-Töö­lös­tä spå­ra­py­sä­kin lähel­tä. Nyt teh­dyt muu­ta­mat alu­eet ran­nal­la on kaa­voi­tet­tu lii­an har­vaan puhu­mat­ta­kaan Ara­bian ran­nan tapai­sis­ta täy­de­li­sis­tä katastrofeista.

  16. Kal­le: puhu­mat­ta­kaan Ara­bian ran­nan tapai­sis­ta täy­de­li­sis­tä katastrofeista.

    Tämä tai­taa olla enem­män kli­see kuin totta.

    Nyky­ään kun alue on val­mis, se on mones­sa suh­tees­sa aika onnis­tu­nut alue. Asun­toark­ki­teh­tuu­ri on kun­nian­hi­mois­ta ja moni­muo­tois­ta, vihe­ra­luei­ta on pal­jon ja eri tyyp­pi­siä, jul­ki­set ja kevyen­lii­ken­teen yhtey­det toi­mi­vat. Ihmi­set viih­ty­vän hyvin.

    Jon­kun mie­les­tä tehok­kuus voi­si tie­tys­ti olla suu­rem­pi mut­ta aina­kin nykyi­nen riit­tää aika run­saa­seen pal­ve­lu­tar­jon­taan Hämeen­tien varressa. 

    Park­ki­pai­kat ovat tie­tys­ti osit­tain maan pääl­lä mut­ta se toi­saal­ta on alen­ta­nut raken­ta­mi­sen hin­taa, park­ki­nor­mi kun on mitä on.

  17. Köö­pen­ha­mi­nas­sa ja Ams­ter­da­mis­sa kana­via ihail­lee­na toi­von, että tämä kana­va toteu­tuu meil­lä! Toi­vot­ta­vas­ti kana­va­ran­taan tulee muka­via istus­ke­lu­penk­ke­jä ja muu­ta oleskelutilaa.

  18. Nap­su: Tämä tai­taa olla enem­män kli­see kuin totta. 

    Juu tätä olen itse­kin ihme­tel­lyt. Se mitä on 2000-luvul­la raken­net­tu, on näh­däk­se­ni mel­ko tii­vis­tä. Toki sekaan on sit­ten jätet­ty pal­jon puis­toa, jon­ka tar­peel­li­suus lie­nee makuaasia.

    Jos ote­taan las­kui­hin Hämeen­tien län­si­puo­li, niin sit­ten alue toki on väl­jä. Mut­ta siel­tä löy­tyy­kin sit­ten sitä ker­rok­sel­li­suut­ta. Ehkä sekaan oli­si muu­ta­ma uusi­kin talo mahtunut?

  19. ze: Kon­kreet­tis­ta evi­dens­siä saa kor­kein­taan aika­ko­neel­la. Ruo­ho­lah­des­sa­han se kana­va on, joten emme voi tie­tää kuin­ka pal­jon vähem­män arvos­tet­tu Ruo­ho­lah­ti oli­si ilman kanavaa.

    En usko, että kana­van vai­ku­tus rajoit­tuu ikku­na­mai­se­miin. Ole­tet­ta­vas­ti kana­van vai­ku­tus näkyy tai on näky­mät­tä koko alu­een arvos­tuk­ses­sa. Itse pidän mel­ko sel­vä­nä, että Sau­kon­lai­tu­ri oli­si parem­pi kana­van kans­sa kuin ilman kana­vaa, mut­ta tus­kin se alu­een arvos­tus­ta kui­ten­kaan 250 euroa neliöl­tä nos­taa. Sai­si­vat nyt lisä­tä raken­nusoi­keut­ta, kun sil­le on mil­joo­na muu­ta­kin järkiperustetta.

    Etäi­syys vas­ta­päi­seen taloon tun­tuu muu­ten kor­re­loi­van kään­tei­ses­ti asun­to­jen neliö­hin­to­jen kans­sa. Hyvä pointti. 

    Asun­to meri­nä­kö­alal­la ete­lään, mis­sä vas­ta­päi­nen talo on “ääret­tö­män kau­ka­na”, tai aina­kin näkö­pii­rin ulot­tu­mat­to­mis­sa, on siis tun­tu­ma­si perus­teel­la ilmai­nen??? Pitäi­si­kö siis mah­dol­li­sim­man edul­lis­ta asun­toa itsel­leen etsi­vän siis aloit­taa etsin­tän­sä esim. Meri­ka­dul­ta (Lai­van­va­rus­ta­jan­ka­dun sijaan)?

    Eikös täs­sä juu­ri jokin aika sit­ten jul­kais­tu kat­saus (raport­ti tai selon­te­ko), jos­sa todet­tiin mm. puis­ton (jul­ki­si­vun puo­lel­la, siis etua­lal­la) kas­vat­ta­van talon asun­to­jen arvos­tus­ta (tai hin­taa) ete­läi­ses­sä Hel­sin­gis­sä merkittävästi!

    Aika­ko­net­ta ei var­maan­kaan tar­vi­ta, sil­lä luu­li­si Ruo­ho­lah­den alu­een osal­ta löy­ty­vän ver­tai­lu­kel­poi­sia tie­to­ja asun­to­jen hin­nois­ta kana­van var­rel­ta kana­va­nä­ky­min ja toi­saal­ta katu­jen var­sil­ta katu­nä­ky­min (ml. talot vas­ta­pää­tä). Voi­si­han sen ver­tai­lun teh­dä näi­den kah­den eri tapauk­sen välillä.

    Alu­een arvos­tuk­seen voi kana­val­la toki olla joi­ta­kin ylei­siä vai­ku­tuk­sia ikku­na­nä­ky­mis­tä riippumattakin.

  20. Jul­lik­ka:
    Jos ote­taan las­kui­hin Hämeen­tien län­si­puo­li, niin sit­ten alue toki on väljä. 

    Tämä kysy­mys ei otsi­kon aihee­seen lii­ty, mut­ta osai­si­ko joku ker­toa mis­tä löy­tyi­si tie­toa Hämeen­tien län­si­puo­len eli Tou­ko­lan alu­een vuo­kra­ton­teis­ta? Lähin­nä kiin­nos­tai­si asuin­tont­tien vuo­kra­so­pi­mus­ten päät­ty­mi­sa­jan­koh­dat sekä mah­dol­li­set uusiin vuo­kra­so­pi­muk­siin tule­vat vuo­kran­ko­ro­tuk­set. Olen seu­rail­lut alu­een asun­to­jen myyn­ti-ilmoi­tuk­sia ja vuo­kra­so­pi­muk­set näyt­täi­si­vät päät­ty­vän v.2020, kos­kee­ko­han tämä kaik­kia Tou­ko­lan tontteja?

  21. Sak­ke: Asun­to meri­nä­kö­alal­la ete­lään, mis­sä vas­ta­päi­nen talo on “ääret­tö­män kau­ka­na”, tai aina­kin näkö­pii­rin ulot­tu­mat­to­mis­sa, on siis tun­tu­ma­si perus­teel­la ilmai­nen??? Pitäi­si­kö siis mah­dol­li­sim­man edul­lis­ta asun­toa itsel­leen etsi­vän siis aloit­taa etsin­tän­sä esim. Meri­ka­dul­ta (Lai­van­va­rus­ta­jan­ka­dun sijaan)?

    Eikös täs­sä juu­ri jokin aika sit­ten jul­kais­tu kat­saus (raport­ti tai selon­te­ko), jos­sa todet­tiin mm. puis­ton (jul­ki­si­vun puo­lel­la, siis etua­lal­la) kas­vat­ta­van talon asun­to­jen arvos­tus­ta (tai hin­taa) ete­läi­ses­sä Hel­sin­gis­sä merkittävästi! 

    Puhuin lähin­nä aluei­den ylei­ses­tä arvos­tuk­ses­ta (ja pro­vo­soin myös vähän).

  22. Suo­mes­sa tuu­lio­lo­suh­teet on pak­ko spek­sa­ta tar­kas­ti ja var­mis­taa että hei­koin­kin raken­ne kes­tää, kos­ka sii­hen on gryn­de­rit tot­tu­neet eikä kes­tä­väm­män suun­nit­te­lus­ta ole koke­mus­ta (ei pelk­kä mekaa­ni­nen vaan myös pai­ne-ero­jen aiheut­ta­mat ilmiöt esim). Muu­al­la oli­si nor­maa­lia teh­dä olo­suh­tei­den mukai­nen raken­ne omatoimisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.