Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta

Kun elä­ke­rat­kai­sua vie­lä hio­taan, esi­tän sii­tä muu­ta­man huomautuksen:

  • Nyt van­huuse­läk­keel­le 63-vuo­ti­aa­na siir­ty­väl­lä on elin­vuo­sia jäl­jel­lä noin 19 vuot­ta. (Tämä luku ei ole tark­ka vaan muis­tin­va­rai­nen. En löy­tä­nyt tie­toa tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta) Kes­ki­mää­rin työ­vuo­sia on taka­na 35. Niin­pä työ­elä­mään siir­ty­mi­sen jäl­kei­ses­tä ajas­ta ollaan kes­ki­mää­rin noin 65 % työs­sä ja 35 % eläk­keel­lä. Luvus­ta on las­ket­tu pois työ­elä­mään kuu­lu­vat kat­kok­set. Jos elin­aja­no­do­te kas­vaa, pitäi­si täs­tä kas­vus­ta siir­tyä pidem­pään työ­ai­kaan siis 65 %, jot­ta työs­sä­oloa­jan ja eläk­keel­lä­oloa­jan suh­de ei muut­tui­si. Tämä kuvaa peri­aa­tet­ta. Ihan näin yksin­ker­tais­ta tämä ei ole, kos­ka nekin ovat mak­sa­neet elä­ket­tä, jot­ka kuo­le­vat ennen eläk­keel­le­siir­ty­mi­si­kää ja sit­ten jot­kut siir­ty­vät eläk­keel­le nuo­rem­pi­na. Olen­nais­ta on, että vuo­den kas­vu eli­niän odot­tees­sa ei mer­kit­se, että elä­kei­kää pitäi­si nos­taa vuodella.

  • Jos elä­kei­kää ei nos­tet­tai­si, vaan annet­tai­siin elin­ai­ka­ker­toi­men pitää huol­ta jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­des­tä, täs­tä kär­si­si­vät ne, joi­den ter­veys ei kes­tä jat­ka­mis­ta yli 63 vuo­den, sil­lä hei­dän eläk­keen­sä pie­ne­ni­si koh­tuut­to­man pie­nek­si. Jos elä­kei­kä oli­si 65-vuot­ta jase joka tuli­si työ­ky­vyt­tö­mäk­si 63-vuo­ti­aa­na, sai­si puut­tu­vas­ta kah­des­ta vuo­des­ta kor­vauk­sek­si tule­van ajan kart­tu­man, eli elä­ke las­ket­tai­siin kuin he oli­si­vat olleet töis­sä. Super­kart­tu­maa ei kui­ten­kaan tuli­si. Ter­vey­del­tään heik­ko­jen kan­nat­taa siis tukea elä­keiän nos­ta­mis­ta. Vas­taa­vas­ti hyvä­os­dai­set oli­si­vat yhä useam­min 68-vuo­tiaik­si, sai­si­vat super­kar­tu­man ansios­ta roi­man eläk­keen ja naut­ti­si­vat sitä pitkään.
  • Super­kart­tu­ma suo­sii aka­tee­mis­ta väkeä ja syr­jii duu­na­rei­ta. Sii­tä hyö­ty­vät ne, joi­den ter­veys mah­dol­lis­taa työn­teon jat­ka­mi­sen ja jot­ka ovat ikään­ty­nei­nä­kin palk­ka­ke­hi­tyk­sen­sä hui­pul­la. Nämä ovat yleen­sä kou­lu­tet­tu­ja. Nämä myös elä­vät pit­kään, joten he naut­ti­vat koro­tet­tua elä­ket­tään pidem­pään. Eri­tyi­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­sen täs­tä tekee se, että duu­na­rit, jot­ka ovat siir­ty­neet nuo­ri­na työ­elä­mään, eivät ole ansain­neet elä­ket­tä lain­kaan työ­vuo­sis­taan ennen 23 vuo­den elä­kei­kää. Tämä on nyt kor­jat­tu, mut­ta nykyi­set eläk­keel­le siir­ty­vät eivät täs­tä kor­jauk­ses­ta pää­se osal­li­sik­si. Jos duu­na­ri on töis­sä 20 – 63 vuo­ti­aa­na ja aka­tee­mi­nen 25 – 68 vuo­ti­aa­na, aka­tee­mi­nen saa ansio­ta­soon­sa näh­den huo­mat­ta­vas­ti parem­paa eläkettä.
  • Super­kart­tu­ma on myös aktu­aa­ri­ses­ti vää­rä tapa pal­ki­ta työs­sä jat­ka­mi­ses­ta. Pal­ki­ta pitäi­si sii­tä, että ottaa eläk­keen­sä ulos myö­hem­min, jol­loin pal­kin­to riip­puu sii­tä, kuin­ka pal­jon on ansain­nut elä­ket­tä ennen 63 ikä­vuot­taan. Nyt pal­ki­taan sii­tä, kuin­ka pal­jon pys­tyy tie­naa­maan vii­mei­si­nä työ­vuo­si­naan, vaik­ka elä­ke­jär­jes­tel­mä hyö­tyy yhtä pal­jon sii­tä, joka jat­kaa töis­sä pie­nel­lä pal­kal­la kuin sii­tä, joka puur­taa yli­töis­sä ansio­ta­so­aan nos­taen. Kan­nus­tin on myös epä­ter­ve: oli­si luon­nol­lis­ta jää­dä eläk­keel­le pik­ku­hil­jaa, eikä nään­nyt­tä­vän lop­pu­ki­rin jäl­keen. Tiet­tä­väs­ti super­kart­tu­maa ollaan­kin kor­vaa­mas­sa lyk­käys­ko­ro­tuk­sel­la. Lyk­käys­ko­ro­tus pitäi­si antaa kai­kil­le, jot­ka otta­vat eläk­keen ulos myö­hem­min, niil­le­kin, jot­ka eivät oli­si ansio­työs­sä lainkaan.
  • Jos super­kart­tu­ma kor­va­taan lyk­käys­ko­ro­tuk­sel­la, sii­tä äläh­tä­vät nai­set, joil­la on usein­kin per­he­syis­tä kat­kok­sia työ­uras­saan. Heil­le super­kart­tu­ma on edul­li­sem­pi. Ei pidä kui­ten­kaan kor­ja­ta yhtä vir­het­tä toi­sel­la. Jos halu­taan elä­ket­tä per­he­va­pai­den ajal­ta, mak­se­taan elä­ket­tä sii­tä, eikä sor­meil­la karttumismallia.

 

96 vastausta artikkeliin “Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta”

  1. Elä­kei­kä 55 vuo­teen ja elä­ke­ra­has­to lihoik­si 15 vuo­des­sa. Sit­ten onkin jo kes­tä­vyys­va­je selätetty.

  2. Oli­si muka­va näh­dä tilas­to, pal­jon­ko super­kart­tu­maa käy­te­tään yksi­tyi­sel­lä ja jul­ki­sel­la puo­lel­la. Onko­han tuol­lais­ta vertailua?

    Aina­kin Val­tion kor­keam­piin palk­koi­hin, lyhyem­pään työ­ai­kaan ja pidem­piin lomiin super­kart­tu­ma sopii oikeinn hyvin.

  3. Jos lyk­käys­ko­ro­tuk­siin men­nään, niin ryh­mäe­läk­kei­den suo­sio kas­vaa. Ryh­mäe­lä­ke­rat­kai­su tuli­si miet­tiä samal­la uusisksi.

  4. Vähän luu­len, että his­to­ria tois­taa itseään.

    Val­tion elä­ke­sys­tee­mi kaa­tuu, kii­tos pit­kit­ty­neen laman ja poli­tii­kan. Yksi­tyi­set eläk­keet voi­si­vat pelas­taa, mut­ta se avun­an­to tul­pa­taan lain­sää­dän­nöl­lä (on jo tul­pat­tu). Elä­kei­kä nos­te­taan 70:een vuo­teen ja raja­taan edel­lä mai­ni­tuil­la käy­tän­nön syis­tä vain vir­kam… Aka­tee­mi­sil­le ihmi­sil­le. Sit­ten onkin jo niin kuin vuon­na 1820.

  5. Työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä on yksi esi­merk­ki sii­tä, että meil­lä iso osa jul­ki­sen val­lan kaut­ta kul­ke­vis­ta tulon­siir­rois­ta, joi­den jär­jes­tel­mää koko­nai­suu­te­na legi­ti­moi­daan soli­daa­ri­suu­del­la, siir­tää tulo­ja köy­hil­tä rikkaille.

  6. Pie­niä täydennyksiä. 

    Työ­ky­vyt­tö­mäl­le eläk­kee­seen las­ket­ta­va tule­van ajan kart­tu­ma on nyky­ään pie­nem­pi kuin jos oli­si saman ajan työs­sä. Sitä et mainitse.

    Jos näi­tä elä­ke­jär­jes­tel­män epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia tar­kas­te­lee niin lisä­tä pitäi­si mies­ten ja nais­ten huo­mat­ta­va ero elin­ajan odot­tees­sa. Nykyi­sel­lä molem­mil­le suku­puo­lil­le saman­su­rui­sek­si arvioi­dul­la elin­aja­no­do­te­ker­toi­mel­la nai­set nos­ta­vat elä­ket­tä huo­mat­ta­vas­ti pidem­pään kuin mie­het. Lisä­tään tämä nyt tuo­hon epä­oi­keu­den­mu­kai­suus­tar­kas­te­luun, jos­sa mai­nit­sit vain että aka­tee­mis­ten elin­aja­no­do­te on toden­nä­köi­ses­ti kor­keam­pi kuin rasvanahkaduunarin.

    On mie­len­kiin­tois­ta tar­kas­tel­la pitää­kö nouse­va elin­aja­no­do­te todel­la ottaa kor­jaa­maan elä­ke­jär­jes­tel­mää kah­teen ker­taan kuten nyt suun­ni­tel­laan. Ensin eläk­keen mää­rää alen­ne­taan elin­aja­no­dot­teen kor­jaus­ker­toi­mel­la huo­mat­ta­vas­ti ja sit­ten nyt ehdo­te­tus­ti toi­seen ker­taan nos­ta­mal­la elä­köi­ty­mi­si­kää. Tun­tuu hiu­kan tår­ta-på-tår­ta jutulta.

  7. Nai­set valit­se­vat las­ten­hoi­don. Sen sijaan mie­het eivät valit­se nii­tä gee­ne­jä, joi­den takia he kuo­le­vat pari vuot­ta aiem­min kuin saman­ta­pai­sen elä­män elä­neet nai­set. Käy­tän­nös­sä mie­het pää­ty­vät elä­mään sen ver­ran kulut­ta­vam­paa elä­mää, että ero venäh­tää seit­se­mään vuoteen.

    Mut­ta vain toi­set, ne parem­pio­sai­set, yleen­sä äläh­tä­vät. Ja hyvä niin, kos­ka huk­kaan tup­paa mene­mään mies­ten tasa-arvoälähtely. 

    (Huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää on suun­na­ta ener­gian­sa omaeh­toi­siin pyrintöihin. 

    Seu­raa­vak­si jat­kan­kin sen sel­vit­te­lyä, miten pys­tyn pyö­rit­tä­mään bis­nes­tä vero­pa­ra­tii­sis­sa. Miten suu­ret tulot voi pii­lot­taa netin syövereihin? 

    Kai täs­tä vie­lä ehtii kerä­tä elä­ke­sääs­töt, kun­han ei pääs­tä Suo­men verot­ta­jaa rahoi­hin käsik­si. Jos ei muu­ten ehdi, suun­nit­te­len muut­ta­va­ni ulko­mail­le. Mitään lai­ton­ta en tie­ten­kään suun­nit­te­le vaan nime­no­maan sel­vit­te­len lail­li­suu­den rajaa kuten kaik­ki muut­kin “vero­suun­nit­te­li­jat”.

    Työt­tö­mäl­lä on aikaa.)

  8. En ymmär­rä mik­si per­he­va­pai­den aika­na pitäi­si mak­saa eläkettä. 

    Jos halu­aa elä­ket­tä per­he­va­pai­den ajal­ta, niin voi aina­han voi ottaa elä­ke­va­kuu­tuk­sen. Jos ei rahat rii­tä niin voi, voi.

    1. En ymmär­rä mik­si per­he­va­pai­den aika­na pitäi­si mak­saa eläkettä.

      Jos halu­aa elä­ket­tä per­he­va­pai­den ajal­ta, niin voi aina­han voi ottaa elä­ke­va­kuu­tuk­sen. Jos ei rahat rii­tä niin voi, voi.

      Sik­si, että lap­set mak­sa­vat eläk­keet. Nykyi­set työs­sä­ole­vat mak­sa­vat van­hem­pien­sa elä­ket­tä. Itsea­sias­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä on val­ta­va tulon­siir­to lap­si­per­heil­tä lapsettomille.

  9. Mik­si aje­taan Prok­rus­teen mal­lia, joka on kai­kil­le sama, vaik­ka työ­olot vaih­te­le­vat? Aikai­sem­min käy­tös­sä ollut jär­jes­tel­mä, jos­sa eri amma­teis­sa oli eri elä­kei­kä, ei ollut vail­la perusteita.

    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su oli­si myös sitoa eläk­keel­le pää­sy työ­vuo­siin: elä­keoi­keus alkai­si, kun työ­vuo­sia on ker­ty­nyt tarpeeksi.
    Ja tie­tys­ti pitäi­si sovel­taa sitä OECD:n ‘vii­sai­den’ mal­lia, että elä­kei­kää nos­te­taan asteittain.

    Nykyi­nen neu­vot­te­lu­mal­li, että iske­tään vuo­si­kausia pää­tä sei­nään, ei tun­nu järkevältä.

  10. Hyvä kir­joi­tus jälleen!
    Eli­niän ja elä­keiän nos­ton sel­vi­tys ker­ras­saan mainio!

    Sitä kui­ten­kin ihmet­te­len, onko esim. super­kart­tu­miin tule­vai­suu­des­sa varaa? Miten elä­ke­ra­hat saa­daan riit­tä­mään? Pitäi­si­kö “koh­tuut­to­mia” eläk­kei­tä kohtuullistaa?
    Rik­kaat­han eivät täy­si­mää­räi­ses­ti tar­vit­se kovia eläk­kei­tään jat­kaak­seen elin­ta­so­aan. Mata­la­palk­kai­sem­mat tar­vit­se­vat joka pen­nin, eikä riitäkään.

    Työs­sä pidem­pään ole­mi­sen kan­nus­tin pitäi­si olla ker­ta­kor­vaus jokai­ses­ta lisä­vuo­des­ta, ei koko elä­ke­ta­soa pro­sen­tu­aa­li­ses­ti nos­ta­va. Pro­sen­tu­aa­li­sis­ta nos­tois­ta hyö­ty­vät myös eni­ten tie­naa­vat suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin vähem­män tie­naa­vat. Jos kan­nus­tin olis ker­ta­kor­vaus lisä­vuo­des­ta, se koh­te­li­si kaik­kia samal­la taval­la vaik­ka oli­si­kin las­ket­tu pro­sent­ti­na palkkatasosta!

    Täs­sä uusi aja­tus val­tion­ta­lou­den suunnitteluun:
    Pro­sent­tio­suus sopii otta­mi­seen eli varo­jen kerää­mi­seen, mut­ta abso­luut­ti­nen sum­ma sopii anta­mi­seen. Tätä kan­nat­tai­si enem­män poh­tia eri­tyi­ses­ti kan­sa­lais­ten tasa-arvoi­sen koh­te­lun sekä val­tion talou­den kes­tä­vyy­den kannoilta.

  11. Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä mut­ta mun ymmär­tääk­se­ni super­kart­tu­mis­ta ovat hyö­ty­neet yhtä lail­la duu­na­rit kuin toi­mi­hen­ki­löt. Nii­tä saa­dak­seen on työ­pai­koi­la ollut tapa­na korot­taa lojaa­lin ja ahke­ran duu­na­rin palk­kaa vii­mei­sek­si 3 vuo­dek­si ennen elä­kei­kää ikään kuin pal­kin­nok­si. 3 vuot­ta kor­keam­mal­la pal­kal­la on työ­nan­ta­jal­le pie­ni kus­tan­nus lop­pu­jen lopuk­si kun halu­taan sitout­taa työntekijä. 

    En tie­dä miten käy­tän­tö on nyky­ään, enää työ­nan­ta­jat eivät halua sitout­taa ketään vaan ihmi­siä pot­ki­taan pois surut­ta ja ote­taan uusia tilalle.

  12. Suu­rin ongel­ma ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suus on työt­tö­myys ennen eläkeikää.

    Suu­ri osa työ­uris­ta päät­tyy työt­tö­myy­teen ja kun put­ken pää on nos­tet­tu kor­keak­si niin lisä­päi­vil­le pää­see vain pie­ni osa ikään­ty­neis­tä työttömistä.

    Työ­mark­ki­na­tues­ta ja perus­päi­vä­ra­has­ta ei ker­ry elä­ket­tä eli +50-vuo­ti­aa­na työt­tö­mäk­si jää­nees­tä tulee köy­hä eläkeläinen

    Meil­lä on työt­tö­miä jo 485000 eli tuo työn tar­jon­nan lisää­mis­po­li­tiik­ka on onnis­tu­nut. Näis­tä viral­li­sia +50-vuo­tiai­ta työt­tö­miä on 120000, mut­ta kun työ­voi­man ulko­puo­li­sek­si luo­ki­tel­tu­ja työt­tö­miä on 90000, pää­osin +50-vuo­tiai­ta, niin +50-vuo­tiai­den työt­tö­myys on yli 200000.

    Kun tämän ryh­män ker­ty­mä 14–23-vuotiaana on ollut nol­la niin työt­tö­myys leik­kaa eläk­keen hyvin pieneksi.

    Tämä on sosi­aa­li­nen kata­stro­fi, mut­ta ei näkö­jään kiin­nos­ta ketään

  13. Ikään­ty­nei­den työ­mark­ki­nat ovat jakaan­tu­neet hyvin voi­mak­kaas­tai, julk­sie­la puo­lel­la pal­ka­ke­hi­tys jat­kuu ja irti­sa­no­mis­suo­ja takaa sen, että työ­tä voi keven­tää omaan tahtiin.

    Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la sen sijaan palk­ka­ke­hi­tys on las­ke­va ja pot­kut ehti­vät ennen kuin eläkeikä.

    Tämä näkyy työ­voi­mao­suuk­sis­sa , kun kai­kis­ta työl­li­sis­tä jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä on 25 % niin +50-vuo­tiais­sa työl­li­sis­sä jul­ki­sen sek­to­rin osuus on jo yli 50 %.

    Mikä­li löy­tyi­si tar­ke­maa aineis­toa, niin +55-vuo­tiais­sa jul­ki­sen osuus työl­li­sis­tä oli­si var­maan 60 % ja +60-vuo­tiais­sa var­ma­na pal­jon korkeampi.

    ETK sel­vi­tyk­sen mukaan elä­keiän nos­to ei ole nos­ta­nut misään maas­sa ikään­ty­nei­den työllisyysastetta.Tanskassa kävi päin­vas­toin, ikään­ty­nei­den työl­li­syys romah­ti alle Suo­men tason

  14. Minun mie­les­tä­ni pitäi­si teh­dä toi­mia, jot­ka nos­ta­vat eläköitymisikää. 

    Elä­keiän nos­to ei vält­tä­mät­tä työ­uria piden­nä. Sil­lä on sama vai­ku­tus kuin jos kai­vet­tai­siin vai­na­jia takai­sin haudoista.

    Suo­mes­sa on yli 100 000 yli 50-vuo­tias­ta työ­tön työn­ha­ki­jaa. Elä­keiän nos­to vain tar­koit­tai­si, että he oli­si­vat pidem­pään yhtes­kun­nan tukie­an varas­sa samaan aikaan, kun elä­ke­ra­has­tot yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la näyt­tä­vät vain kasvavan.

    Yks­tyi­sel­tä puo­lel­ta työ­uria voi­tai­sin hel­pos­ti piden­tää pois­ta­mal­la työ­nan­ta­jien elä­ke­mak­sut yli 55-vuotiailta.

    Työ­nan­ta­jan työ­elä­ke­mak­su vuon­na 2014 on kes­ki­mää­rin 17,75 pro­sent­tia pal­kas­ta Tila­päi­sen työ­nan­ta­jan pro­sent­ti on perä­ti 24,2 %.

    Jos nämä pois­tet­tai­siin iäk­käil­tä työn­te­ki­jöil­tä, pot­ku­jen sijaan työ­urat pite­ni­si­vät hetkessä.

    Val­tio on oma lukun­sa. Siel­lä on pit­kät hyvä työ­suh­de­tur­va, lomat ja ker­ty­mät ja elä­ke­pro­sen­tit ovat jotain, jota yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la voi vain unek­sia. Ja meno vain kiihtyy. 

    Tänään jul­kis­te­tun tilas­ton mukaan val­tiol­la työ­tun­nin kus­tan­nus nousi perä­ti 5,9 pro­sent­tia. Samaan aikaan val­tiol­ta palk­kaa nos­ta­va Aal­to yli­opis­ton euro­pro­fes­so­ri vaa­tii sisäis­tä deval­vaa­tio­ta — yksi­tyi­sen sek­to­rin duunareille.

  15. Itse ihmet­te­len eni­ten mik­si van­huuse­lä­keiän nos­toa vas­tus­te­taan sil­lä, että kaik­ki eivät nyt­kään jak­sa vanhuuseläkeikään.

    Väis­tä­mät­tä aina tulee ole­maan osa hen­ki­löis­tä, jot­ka eivät jak­sa töis­sä van­huuse­läk­keel­le. Näi­tä var­ten on mm. työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet, joi­den riit­tä­väs­tä tasos­ta on pidet­tä­vä huo­li. Van­huuse­lä­keiän jät­tä­mi­nen nykyi­sel­leen ei aina­kaan auta tätä­kään asi­aa. On jokai­sen nykyi­sen ja var­sin­kin tule­van eläk­keen­saa­jan etu, että mah­dol­li­sim­man moni, joka pys­tyy töis­sä käy­mään, myös tekee niin. Mitä ylem­pä­nä van­huuse­lä­kei­kä on, sitä useam­pi tekee näin. Koh­tuu­den nimis­sä on täs­sä täy­den­net­tä­vä, ettei van­huuse­lä­kei­kää sil­ti saa nos­taa mie­li­val­tai­sen ylös. Eli­niän nousuun sidot­tu suh­teel­li­nen osuus on peri­aat­tee­na juu­ri oikein.

    Super­kart­tu­mas­ta olen samaa miel­tä. Tot­ta kai sitä puo­lus­ta­vat ne, jot­ka jär­jes­te­lys­tä eni­ten olet­ta­vat hyö­ty­vän­sä. Lykkäyskorotus/varhennusvähennys on kui­ten­kin oikeu­den­mu­kai­sem­pi tapa, vaik­kei sekään toki ole täy­del­li­nen aina­kaan ilman mm. van­hem­pain­va­pais­ta mak­set­ta­vaa eläkettä.

    On taval­laan surul­lis­ta, että yksi­lön kan­nal­ta työs­ken­te­lyn jat­ka­mi­seen tar­vit­ta­va kan­nus­tin­vai­ku­tus on suu­rem­pi kuin yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun kan­nal­ta neut­raa­li koro­tus. Tämän­kin takia van­huuse­lä­kei­kä pitää saa­da riit­tä­vän ylös, jot­ta emme jou­du kom­pen­soi­maan alhais­ta van­huuse­lä­kei­kää koh­tuut­to­mil­la lisäkarttumilla.

  16. En ihan ymmär­rä elä­ke­jär­jes­tel­män perus­te­lua. Mik­si ihmees­sä ei sovi­ta, että siir­ry­tään vähi­tel­len tasa­suu­rui­siin eläk­kei­siin, joi­ta saa vapaas­ti täy­den­tää omil­la sääs­töil­lä? Koko hom­man “kor­jaa­mi­nen” näyt­tää — ja tois­tan taas itseä­ni — futu­ro­lo­gi­sel­ta kongres­sil­ta taas kerran.

  17. R.Silfverberg:
    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä mut­ta mun ymmär­tääk­se­ni super­kart­tu­mis­ta ovat hyö­ty­neet yhtä lail­la duu­na­rit kuin toi­mi­hen­ki­löt. Nii­tä saa­dak­seen on työ­pai­koi­la ollut tapa­na korot­taa lojaa­lin ja ahke­ran duu­na­rin palk­kaa vii­mei­sek­si 3 vuo­dek­si ennen elä­kei­kää ikään kuin pal­kin­nok­si. 3 vuot­ta kor­keam­mal­la pal­kal­la on työ­nan­ta­jal­le pie­ni kus­tan­nus lop­pu­jen lopuk­si kun halu­taan sitout­taa työntekijä.
    ‘snip’

    Aikoi­naan elä­ke mää­räy­tyi 4 vii­mei­sen työ­vuo­den mukaan, nykyi­sin koko työ­uran ansioi­den mukaan.

  18. Evert The Neve­Rest:
    ‘snip’
    Val­tio on oma lukun­sa. Siel­lä on pit­kät hyvä työ­suh­de­tur­va, lomat ja ker­ty­mät ja elä­ke­pro­sen­tit ovat jotain, jota yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la voi vain unek­sia. Ja meno vain kiihtyy.
    ‘snip’

    Unek­sia voi, mut­ta eläk­keen kart­tu­ma ja pro­sent­ti on nykyi­sin sama.
    Ja meno tosi­aan kiih­tyy, jopa puo­lus­tus­voi­mat irtisanoo!

  19. Val­tion pal­kat nouse­vat, kos­ka pie­ni­palk­kais­ten töi­tä ulkois­te­taan ja jäl­jel­le jää han­ka­lam­min ulkois­tet­ta­via asian­tun­ti­joi­ta. Kes­ki­palk­ka siis nousee. Tämä ei kuvaa työ­hön jää­nei­den palk­ka kehitystä.

  20. R.Silfverberg:
    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä mut­ta mun ymmär­tääk­se­ni super­kart­tu­mis­ta ovat hyö­ty­neet yhtä lail­la duu­na­rit kuin toi­mi­hen­ki­löt. Nii­tä saa­dak­seen on työ­pai­koi­la ollut tapa­na korot­taa lojaa­lin ja ahke­ran duu­na­rin palk­kaa vii­mei­sek­si 3 vuo­dek­si ennen elä­kei­kää ikään kuin pal­kin­nok­si. 3 vuot­ta kor­keam­mal­la pal­kal­la on työ­nan­ta­jal­le pie­ni kus­tan­nus lop­pu­jen lopuk­si kun halu­taan sitout­taa työntekijä. 

    Kor­ja­taan pyyn­nös­tä: kyl­lä sä olet vää­räs­sä. Ei tuom­mois­ta tapahdu.

  21. Ainoa täys­päi­nen rat­kai­su on joko tasae­läk­keet kai­kil­le tai elä­ke­kat­to. HS tänään, yli­suu­ria eläk­kei­tä naut­ti­vis­ta tulee bis­nes peri­kun­nal­le, jos saa­daan jol­lain pidet­tyä eläk­keen­saa­ja hen­gis­sä mah­dol­li­sim­man pitkään.

  22. Super­kart­tu­ma suo­sii aka­tee­mis­ta väkeä ja syr­jii duu­na­rei­ta. Sii­tä hyö­ty­vät ne, joi­den ter­veys mah­dol­lis­taa työn­teon jat­ka­mi­sen ja jot­ka ovat ikään­ty­nei­nä­kin palk­ka­ke­hi­tyk­sen­sä huipulla.”

    Tämä jouk­ko on suu­rin häviä­jä jo täs­sä nykyi­ses­sä elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä. Jos on ikään­ty­nee­nä palk­ka­ke­hi­tyk­sen­sä hui­pul­la, on eläk­keen suh­de palk­kaan huo­no esi­mer­kik­si jopa alle 40 %. Tämä tar­koit­taa totu­tun elin­ta­van muut­ta­mis­ta eläk­keel­le jää­des­sä, kos­ka elä­ke ei rii­tä enää työn­ai­kai­seen elin­ta­soon. On vää­rin tut­kia vain elä­ke­kart­tu­maa vaan pitää kat­soa myös jo tätä kor­vausas­tet­ta (eläk­keen suh­det­ta aiem­paan ansioon).

  23. Osmo: “Super­kart­tu­ma on myös aktu­aa­ri­ses­ti vää­rä tapa pal­ki­ta työs­sä jat­ka­mi­ses­ta. Pal­ki­ta pitäi­si sii­tä, että ottaa eläk­keen­sä ulos myö­hem­min, jol­loin pal­kin­to riip­puu sii­tä, kuin­ka pal­jon on ansain­nut elä­ket­tä ennen 63 ikä­vuot­taan. Nyt pal­ki­taan sii­tä, kuin­ka pal­jon pys­tyy tie­naa­maan vii­mei­si­nä työvuosinaan”.

    Elä­ke mää­räy­tyy nyky­ään koko työ­uran ajal­ta, joten super­kart­tu­ma ei pal­kit­se “sii­tä, kuin­ka pal­jon pys­tyy tie­naa­maan vii­mei­si­nä työvuosinaan”.

    Ja sik­si super­kart­tu­maa onkin vai­kea perus­tel­la , kuka lie­nee moi­sen kek­si­nyt? Mut­ta tar­koi­tuk­se­na on tie­tys­ti työ­urien pidentäminen.

    1. Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia sen vuo­den ansiois­ta. Kyl­lä se pal­kit­see sii­tä, että vii­mei­set vuo­det huh­kii töi­tä ja rasn­kai­see sii­tä, että siir­tyy vaik­ka osa-aikatyöhön.

  24. oli­si­ko hyvä muis­tut­taa että mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­mä toi­mii suo­ril­la rahan­siir­roil­la eli siis työ­elä­ke­mak­sut joi­ta työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät mak­saa menee suo­raan eläk­kei­den mak­suun. elä­ke on vain las­ken­nal­li­nen etuus men­neis­tä palkoista.

    eli siis tule­vat suku­pol­vet mak­saa van­ho­jen suku­pol­vien eläk­keet suoraan.

    niin sano­tut 160 mil­jar­dia mitä työ­elä­keyh­tiöt pant­taa pahan päi­vän varal­le on lop­pu­jen lopuk­si pie­ni sum­ma. jos työ­elä­ke­mak­sut ter­mi­noi­tai­siin kes­täi­si 160 mil­jar­dia vain 7 vuot­ta työ­eläk­kei­siin. val­tio tuh­lai­si 160 mil­jar­dia 3 vuodessa.

    voi­si vie­lä mai­ni­ta että elä­ke­läi­set käyt­tää pal­jon ter­vey­den­huol­toa jon­ka mak­saa myös tule­vat sukupolvet.

    löy­sin mie­len­kiin­toi­sen linkin
    http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/tiedotteet_uusi/05092014_tulonsiirtojen_painopiste_kaantynyt_ikaantyneisiin&date=05.09.2014&tab=notices

  25. Har­ri Myl­ly­nie­mi:
    Val­tion pal­kat nouse­vat, kos­ka pie­ni­palk­kais­ten töi­tä ulkois­te­taan ja jäl­jel­le jää han­ka­lam­min ulkois­tet­ta­via asian­tun­ti­joi­ta. Kes­ki­palk­ka siis nousee. Tämä ei kuvaa työ­hön jää­nei­den palk­ka kehitystä.

    Mitä­hän nuo “han­ka­lam­min ulkois­tet­ta­vat asian­tun­ti­jat” ovat? Nyky­ään ei ole sel­lais­ta teh­tä­vää, jota ei pys­tyt­täi­si osta­maan yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta. Lain­sää­dän­nöl­lä tie­tys­ti voi­daan suo­ja­ta jon­kun etu­ryh­män virat viroik­si, mut­ta mik­si esi­mer­kik­si Tilas­to­kes­kus on viras­to eikä lii­ke­lai­tos tai yri­tys? Ei tilas­to­jen teke­mi­nen mitään raket­ti­tie­det­tä ole.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia sen vuo­den ansiois­ta. Kyl­lä se pal­kit­see sii­tä, että vii­mei­set vuo­det huh­kii töi­tä ja rasn­kai­see sii­tä, että siir­tyy vaik­ka osa-aikatyöhön. 

    Näis­sä on hel­pos­ti usei­ta näkö­kul­mia eikä vain yhtä totuutta.

    Itse olin osa-aikae­läk­keel­lä usei­ta vuo­sia enen eläk­keel­le jää­mis­tä­ni 65 v iäs­sä. Hel­pot­tu­nut työ­ra­si­tus mah­dol­lis­ti työ­uran jat­ka­mis­ta ja olin aja­tel­lut jat­ka­va­ni 68 ikä­vuo­teen asti (IT alan työ­tä). Lähes­tyes­sä­ni 65 v ikää sain eri­lai­sia elä­köi­ty­mi­se­sit­tei­tä ja minul­le vas­ta siel­tä pal­jas­tui ettei hen­ki­lö joka on osa-aikae­läk­keel­lä saa­kaan tuo­ta superkarttumaa.

    Pää­tök­se­ni oli ihan yksin­ker­tai­nen. Lope­tan työn­teon ja ryh­dyn nos­ta­maan täyt­tä van­huuse­lä­ket­tä kun ei ollut riit­tä­vää kan­nus­tet­ta. Kal­liim­mak­si tämä elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le tuli. Las­kin jos­kus huvit­tu­nee­na, että osa-aikae­läk­keel­lä­kin mak­soin pal­jon enem­män vero­ja kuin mitä nos­tin osa-aikae­lä­ket­tä. Mut­ta pykä­lät on pykäliä.

    Mut­ta sen voin sanoa vas­toin Soi­nin­vaa­ran käsi­tys­tä, että en minä aina­kaan oli­si jak­sa­nut “huh­kia töi­tä” miten­kään yli­mää­räi­ses­ti sen super­kart­tu­man aika­na vaik­ka olin­kin peri­aat­tees­sa suh­teel­li­sen ter­ve. Enkä sitä “huh­ki­mis­ta” oli­si saa­nut teh­dä­kään menet­tä­mät­tä koko osa-aikae­lä­ket­tä. Nyt­kin olin jo jou­tu­nut palaut­ta­maan eläk­kee­ni muu­ta­mal­ta kuu­kau­del­ta kun olin saa­nut jotain yli­mää­räi­siä bonuksia.

  27. Pitää vie­lä lisä­tä edel­li­seen kom­ment­tii­ni. Erää­nä vuon­na jou­duin pyy­tä­mään jopa pal­kan alen­nus­ta kun oli­sin ylit­tä­nyt pal­kan ja osa-aikae­läk­keen yhteen­so­vi­tus­sään­nön mää­rit­te­le­män rajan. Ja syy oli jopa niin huvit­ta­va kuin verot­ta­jan seu­raa­val­le vuo­del­le kovas­ti ker­ral­la nos­ta­mat luon­toi­se­tu­jen vero­tusar­vot. Hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö ker­toi, että että tämä oli hänen uran­sa ensim­mäi­nen pal­kan­alen­nus­pyyn­tö. Mut­ta luon­nol­li­ses­ti hyväk­syi pyyntöni.

  28. Tar­vi­taan­ko yleis­tä elä­kei­kää ollen­kaan? Eikö jokai­nen voi­si jää­dä sil­loin eläk­keel­le, kun työ­ky­kyä ei enää ole? Met­su­ril­la se tulee huo­mat­ta­vas­ti ennem­min vas­taan kuin työnjohtajalla.

    1. Yleis­tä elä­kei­kä tar­vi­taan eläk­keen tason mää­rää­mi­seen. Jos met­su­ri jou­tuu jää­mään eläk­keel­le 55-vuo­ti­aa­na, hänen eläk­kees­tään tuli­si aivan ole­ma­ton, mut­ta para­nee olen­nai­ses­ti, kun saa hyväk­seen tule­van­ajan­kart­tu­man, muis­taak­se­ni 1,2 % pal­kas­ta vujo­des­sa sii­hen saak­ka kun täyt­tää 63 vuot­ta, myö­hem­min 65 vuot­ta. Lisäk­si ylei­nen elä­kei­kä tar­koit­taa, että työ­nan­ta­jan kan­nat­taa sopåeut­taa työ­olot niin, että alle elä­kei­käi­nen niis­tä sel­vi­ää, kos­ka muu­ten jou­tuu mak­sa­maan. Elä­keiäs­sä ole­van savus­ta­mi­nen pois ei mak­sa mitään.

  29. - Mis­tään per­he­va­pais­ta ei voi ker­tyä eläkettä(vrt armeija).

    - Elä­ke­kat­to, vaik­ka­pa 4000e/kk (hatus­ta vedetty).
    Jos jokin työ­nan­ta­ja halu­aa tar­jo­ta ostoe­läk­keen niin mak­sa­koon sen katon yli­me­ne­vän osuu­den täy­si­mää­räi­ses­ti omas­ta pussistaan.

    - Ns. työt­tö­myy­se­lä­ke­put­ki vaik­ka vuo­del­la tai kah­del­la ylös (poliit­ti­ses­ti mahdotonta?).

    - Työ­nan­ta­jal­le lisää pork­ka­naa ikäih­mis­ten elä­ke­mak­sui­hin, siis sivukuluihin.

    - Super­kart­tu­ma vas­ta 64 ikä­vuo­des­ta alkaen

    1. Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleis­tä elä­kei­kä tar­vi­taan eläk­keen tason mää­rää­mi­seen. Jos met­su­ri jou­tuu jää­mään eläk­keel­le 55-vuo­ti­aa­na, hänen eläk­kees­tään tuli­si aivan ole­ma­ton, mut­ta para­nee olen­nai­ses­ti, kun saa hyväk­seen tule­van­ajan­kart­tu­man, muis­taak­se­ni 1,2 % pal­kas­ta vujo­des­sa sii­hen saak­ka kun täyt­tää 63 vuot­ta, myö­hem­min 65 vuot­ta. Lisäk­si ylei­nen elä­kei­kä tar­koit­taa, että työ­nan­ta­jan kan­nat­taa sopåeut­taa työ­olot niin, että alle elä­kei­käi­nen niis­tä sel­vi­ää, kos­ka muu­ten jou­tuu mak­sa­maan. Elä­keiäs­sä ole­van savus­ta­mi­nen pois ei mak­sa mitään.

    Kun tiet­teä­väs­ti vain muu­ta­ma met­su­ri on jää­nyt nor­maa­li­le van­huuse­läk­keel­le niin ylein­ne elä­kei­kä tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke ovat epäikuedenmukaisia.Ei vir­ka­mie­hen tar­vit­se repiä itse­ään hajal­le töis­sä pääs­täk­seen eläk­keel­le ja nämä vir­ka­mie­het pal­ki­taan kun he demen­tik­koi­na hiih­te­le­vät viras­ton käytävillä.

    Elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys­va­je­han syn­tyy pää­asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin yli­kor­keis­ta eläkkeistä.Itse asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin elä­kei­kää pitä­si nos­taa 4 vuo­del­la, jul­ki­sel­la puo­lel­la­han teh­dään aidos­ti töi­tä tai aina­kin viih­dy­tään työ­pai­kal­la van­huuse­lä­kei­kään saakka

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu. 

    Tuos­sa on aja­tus­vir­he. Elä­ke­mak­suis­ta vain pari­kym­men­tä pro­sent­tia on rahas­toi­tu eikä edes jät­ti­mäis­ten elä­ke­ra­has­to­jen tuo­tot rii­tä kat­ta­maan ulos­mak­set­tu­ja eläkkeitä.

    Eli tosi isot­kin eläk­keet mak­sa­te­taan suu­rel­ta osin tule­val­la sukupolvella.

    Yksi­tyis­tä elä­ke­va­kuu­tus­ta myy­vät yri­tyk­set veloit­ta­vat täy­si­mää­räi­ses­ti arvioi­dut tule­vat elä­ke­mak­sut eikä nii­tä mak­sa seu­raa­va suku­pol­vi eläkemaksuissa.

    Eli kyl­lä tilan­ne muut­tui­si aina­kin minun logiik­ka­ni mukaan.

    1. Ei sii­nä ole aja­tus­vir­het­tä. Jos elä­ke­va­kuu­tuk­sen piui­riin ovat vain euro­mää­rää X pie­nem­mät tulot, vai niis­tä mak­se­taan elä­ke­mak­sua. Suu­ri­tu­loi­sis­ta mak­set­ta­vat mak­sut pie­ne­ne­vät. Heil­le jää näin tilaa vapaa­eh­toi­seen, koko­naan mak­set­ta­vaan eläk­kee­seen, jol­la ei vas­ta­ta men­nei­den suku­pol­vien eläkkeistä.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia sen vuo­den ansiois­ta. Kyl­lä se pal­kit­see sii­tä, että vii­mei­set vuo­det huh­kii töi­tä ja rasn­kai­see sii­tä, että siir­tyy vaik­ka osa-aikatyöhön.

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei juu­ri­ka­na huh­ki­ta, lähes kaik­ki super­kart­tu­maa kerää­vät teke­vät töi­tä jul­ki­sel­la puolella.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sik­si, että lap­set mak­sa­vat eläk­keet. Nykyi­set työs­sä­ole­vat mak­sa­vat van­hem­pien­sa elä­ket­tä. Itsea­sias­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä on val­ta­va tulon­siir­to lap­si­per­heil­tä lapsettomille. 

    Mil­lä logii­kal­la? Sano­taan, että elä­ke­sys­tee­mim­me voi­si muut­taa tai­kais­kul­la täy­sin rahas­toi­vak­si. Jos kaik­ki mak­sai­si­vat edel­leen samo­ja elä­ke­mak­su­ja ja nos­tai­si­vat samo­ja eläk­kei­tä, niin eikö tämä oli­si jokai­sen hen­ki­lön kan­nal­ta ihan saman­lai­nen? Mikä tulon­siir­to lap­set­to­mil­le täs­sä jäi­si tapah­tu­mat­ta, mikä sinus­ta nyky­sys­tee­mis­sä tapahtuu? 

    Minus­ta ajat­te­lusi menee joten­kin niin, että suku­pol­ven N lap­sia hank­ki­neil­le kuu­luu joten­kin ansio sii­tä, että hei­dän lap­sen­sa suku­pol­ves­sa N+1 mak­saa suku­pol­ven N eläk­keet. Tämä tar­koit­tai­si sit­ten sitä, että tuo ansio elä­ke­mak­su­jen mak­sa­mi­ses­ta ei kuu­lui­si suku­pol­ven N+1 ihmi­sil­le, jot­ka kon­kreet­ti­ses­ti mak­sa­vat ne elä­ke­mak­sut, vaan hei­dän van­hem­mil­leen. Eli kun minä mak­san elä­ke­mak­su­ja, niin täs­tä kii­tos kuu­luu van­hem­mil­le­ni, ei minul­le. Minus­ta tämä logiik­ka ei ole kovin kantavaa.

    1. Jos siir­rym­me ker­ral­la rahas­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään hja pidäm­me van­hat lupauk­set, elä­ke­mak­sut kak­sin­ker­tais­tu­vat. Voi­daan tie­tys­ti teh­dä niin­kin, että lap­set­to­mat siir­ty­vät rea­has­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat.

  34. Mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­män ongel­ma on, että kaik­ki munat on pis­tet­ty yhteen koriin.

    Euroop­pa­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä elä­ke­läi­sen tulo tulee mones­ta lähteestä:
    1.Kansaneläke, se mak­se­taan kai­kil­le asu­mis­pe­rus­tei­ses­ti ja on tasasuuruinen

    2.Työeläke, se mak­se­taan työ­pe­rus­tei­ses­ti ja on sidot­tu työskentelyvuosiin.Tässä eläk­kee­sä on se kuu­lui­sa elä­ke­kat­to, mikä sisäl­tää myös maksukaton

    3.Lisäeläkkeet , ne ovat työnantaja,ammatti, hen­ki­lö­koh­tai­sia eläk­kei­tä ja nii­tä ei ole vält­tämt­tä kaikilla

    4.Henkilöstörahasto, sii­hen ker­tyy tyy­pil­li­ses­ti 1–1,5 kuu­kau­den palk­ka työ­vuot­ta koh­ti ja sen voi nos­taa kun irti­sa­no­taan tai jää eläkkeelle

    Kun useim­piin elä­ke­jär­jes­tel­miin sisäl­tyy var­hen­nus­mah­dol­li­suus niin käy­tän­nös­sä työ­elä­mäs­tä voi pois­tua edel­leen 55–60-vuotiaana
    useim­mis­sa mais­sa vaik­ka muo­dol­li­nen elä­kei­kä on 65–67-vuotta, se kos­kee vain kaik­kien köyhimpiä

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu.

    Kor­ja­taan nyt sit­ten sen ver­ran: ei OSTA vaan reaa­li­ses­ti mak­saa sen eläk­keen myös.

    Nyt­hän tilan­ne on se esim. huip­pu­joh­ta­jat saa­vat oste­tun eläk­keen, mut­ta tähän myös veron­mak­sa­jat otta­vat osaa elä­ke­jär­jes­tel­män kautta.

  36. Puhu­taan pal­jon eläk­keel­le siir­ty­mi­siäs­tä. Sitä pitäi­si korot­taa nykyi­ses­tä n 62 vuo­des­ta, jot­ta luot­to­luo­kit­ta­jat eivät ran­kai­si­si. Haluai­sin tie­tää miten eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kä määritellään.

    Mikä­li työn­te­ki­jä halu­aa jat­kaa työis­sä käyn­tiä täy­tet­ty­ään 63 vuot­ta, hänel­lä on peri­aat­tees­sa kak­si mahdollisuutta. 

    Hän voi jat­kaa työn­te­koa enti­sel­lään ja siir­tää elä­köi­ty­mi­sen­sä myö­hem­pään. Yhteis­kun­ta pal­kit­see hänet täs­tä tule­van eläk­keen super­kart­tu­mal­la. Eläk­keel­lä oloai­ka kui­ten­kin lyhe­nee, joten hen­ki­lön saa­ma koko­nai­se­lä­ke­sum­ma voi jat­ka­mi­sen takia olle suu­rem­pi tai pie­nem­pi kuin 63-vuo­ti­aa­na eläköityneellä.

    Toi­nen mah­dol­li­suus, jota nykyi­sin käy­te­tään yhä useam­min, on siir­tyä 63-vuo­ti­aa­na eläk­keel­le ja alkaa naut­tia ns “täyt­tä elä­ket­tä. Samal­la tämä “elä­ke­läi­nen” voi jat­kaa työn teke­mis­tä uute­na työn­te­ki­jä­nä joko enti­sel­lä tai uudel­la tynan­ta­jal­la. Täl­löin hän saa eläk­keen­sä lisäk­si työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­sen tai erik­seen sovi­tun suu­rui­sen pal­kan. Tämä toi­nen työ tuot­taa elä­ke­läi­sel­le lisää elä­ket­tä superkarttumalla. 

    Lie­nee sel­vää, kum­pi tapa on “elä­ke­läi­sel­le” eduk­kaam­pi. Sii­nä syy mik­si kaik­ki joil­la on mah­dol­li­suus saa­da uusi työ­paik­ka käyt­tä­vät tätä mah­dol­li­suut­ta. Sii­nä myös syy huoleeni.

    Minua kiin­nos­taa se, miten jat­ka­mi­sen valin­ta vai­kut­taa kes­ki­mää­räi­seen eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kään. Miten on hen­ki­lö, joka on eläk­keel­la mut­ta samaan aikaan töis­sä. Las­ke­taan­ko hänet sekä elä­ke­läia­sek­si, että työs­sä oli­jak­si? Min­kä ikäi­se­nä hänen kat­so­taan siir­ty­neen eläk­keel­le? Onko meil­le viral­li­ses­ti ilmoi­tet­tu eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kä todel­li­nen vai sisäl­tyy­kö sii­hen tilas­toin­nis­sa syn­ty­nyt vääristymä?

  37. Voi­si­han tuon kan­nus­ti­men jat­kaa töis­sä hoi­taa niin­kin että pal­kan­saan­ti ei oli­si este eläk­keen saa­mi­sel­le, tämä oli­si hyvä insen­tii­vi jat­kaa työn­te­koa elä­keiän jälkeen.
    Sit­ten jos oikein saan opti­moi­da niin lopet­tai­sin iän mukaan syr­jin­nän ja mak­sai­sin elä­ket­tä kai­kil­le täy­si-ikäi­sil­le. Kor­vai­si samal­la toi­meen­tu­lo­tuen, opin­to­tuen, ja työt­tö­myys­kor­vauk­set ja nii­den aiheut­ta­mat saman­lai­set insentiiviongelmat.

    1. Pal­kan­saa­mi­nen ei ole este eläk­keel­le siir­ty­mi­seen. Ity­se asias­sa mies­ten kan­nat­tai­si pää­sään­töi­ses­ti teh­dä näin, kos­ka he naut­ti­vat elä­ket­tä sen ver­ran lyhem­män ajan, että täs­tä aiheu­tu­va huo­nom­pi elä­ke ei ole niin suu­ri kata­stro­fi. Eläk­keel­le jää­mi­nen ja työn jat­ka­mi­nen on eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa, jos on joka tapauk­ses­sa siir­ty­mäs­sä alem­pi­palk­kai­seen duuniin.
      (Yli 63-vuo­tias ansait­see elä­ket­tä 4,5% vuo­des­sa, jos ei ole eläk­keel­lä ja 1,5 % jos on. Vii­des­sä vuo­des­sa jää siis jäl­keen 15 % palkastaan

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos siir­rym­me ker­ral­la rahas­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään hja pidäm­me van­hat lupauk­set, elä­ke­mak­sut kak­sin­ker­tais­tu­vat. Voi­daan tie­tys­ti teh­dä niin­kin, että lap­set­to­mat siir­ty­vät rea­has­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat. 

    Voi­sin sii­nä tapauk­ses­sa siir­tyä myös las­ten­tar­hat­to­maan ja kou­lut­to­maan järjestelmään.

    Toki tie­dät sen, mut­ta on aika mut­kien oikai­sua suo­rik­si sanoa, että lap­sel­li­set mak­sa­vat lap­set­to­mien eläk­keet. Yhtä älyl­lis­tä kuin sanoa, että tap­pa­mal­la van­hem­pa­si säästät.

    Maa­han­muut­ta­jat mak­sa­vat pit­käi­käis­ten suo­ma­lais­ten eläkkeet.

  39. Krtek: Yhtä älyl­lis­tä kuin sanoa, että tap­pa­mal­la van­hem­pa­si säästät.

    Tätä leik­kiä voi jat­kaa edelleen.

    Mitä enem­män maa­il­maan syn­tyy ihmi­siä, sitä parem­min talou­del­la menee, jos yli­vel­kaan­tu­neil­le sal­li­taan eutanasia.

    Jokai­sel­le aikuis­tu­val­le nuo­rel­le 100 000 euroa käteen opin­to­lai­naa ja lupa eutanasiaan.

    Näin mark­ki­na­ta­lous voi­si jat­kaa “ikuis­ta” kas­vu­aan, Maa­pal­lon ja Aurin­ko­kun­nan rajal­li­sen mate­rian ehdoilla.

    Sai­raat, työt­tö­mät ja yli­vel­kaan­tu­neet, elä­ke­läi­sis­tä puhu­mat­ta­kaan, ovat vain tur­ha taak­ka markkinataloudelle.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Super­kart­tu­ma on 4,5 pro­sent­tia sen vuo­den ansioista.
    ‘snip’

    Kun työn­te­ki­jä täyt­tää 63 vuot­ta, hänen ansiois­taan kart­tuu elä­ket­tä super­kart­tu­man mukai­ses­ti 4,5% vuo­des­sa, mut­ta elä­ke las­ke­taan kui­ten­kin koko työ­uran ajal­ta. Onhan sii­tä hyö­tyä, kun nor­maa­li kart­tu­ma on 1,5%, mut­ta ei niin dramaattisesti.

  41. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys­va­je­han syn­tyy pää­asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin yli­kor­keis­ta eläkkeistä.
    ‘snip’

    Mihin­kä­hän tämä on perustuvinaan?

    Jul­ki­sen sek­to­rin eläk­keet mak­se­taan jul­ki­sen sek­to­rin elä­ke­lai­tos­ten toi­mes­ta eikä sil­lä ole mitään vai­ku­tus­ta mui­den, esim. lii­an van­ho­jen eläk­kei­siin. Ja ne ovat parem­min rahas­toi­tu­ja kuin yksi­tyi­sen sek­to­rin eläkkeet.

    Ja kart­tu­mat ovat samat, joten ne ovat aivan yhtä yli­kor­keat kuin lii­an van­ho­jen­kin eläkkeet.

  42. Tie­de­mies:
    En ihan ymmär­rä elä­ke­jär­jes­tel­män perus­te­lua. Mik­si ihmees­sä ei sovi­ta, että siir­ry­tään vähi­tel­len tasa­suu­rui­siin eläk­kei­siin, joi­ta saa vapaas­ti täy­den­tää omil­la sääs­töil­lä? Koko hom­man “kor­jaa­mi­nen” näyt­tää — ja tois­tan taas itseä­ni — futu­ro­lo­gi­sel­ta kongres­sil­ta taas kerran.

    Kos­ka sii­tä seu­rai­si kroo­ni­nen kaup­pa­ta­seen ali­jää­mä. (Tämä on yksi har­vo­ja Osmon argu­ment­te­ja jota en ymmär­rä alkuun­kaan ja joka ei minun mie­les­tä­ni kes­tä min­kään­lais­ta kvan­ti­ta­tii­vis­ta eikä kva­li­ta­tii­vis­ta analyysiä)

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu.

    Ja tämä on toi­nen. En ymmär­rä mikä on se luon­non­la­ki, että elä­ke­ka­tos­ta seu­raa elä­ke­mak­su­jen katto.

    1. Jos puhu­taan ansio­eläk­keis­tä, elä­ke­mak­sua mak­se­taan vain niis­tä ansiois­ta, jot­ka vakuu­te­taan. Voi­daan tie­tys­ti päät­tää, että ansio­elä­ke­jär­jes­tel­mä romu­te­taan ja siir­ry­tään jon­kin­lai­seen val­tion kus­tan­ta­maan tulos­i­don­nai­seen kan­sa­ne­läk­kee­seen, mut­ta se on sit­ten aivan eri logii­kal­la toi­mi­va ja aika huo­nos­ti sovi­tet­ta­vis­sa yhteen esi­mer­kik­si ulko­mail­la työs­ken­te­lyn kanssa.
      Niis­sä mais­sa, jois­sa on elä­ke­kat­to, vakuu­tus­mak­suil­la on myös katto.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos siir­rym­me ker­ral­la rahas­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään hja pidäm­me van­hat lupauk­set, elä­ke­mak­sut kak­sin­ker­tais­tu­vat. Voi­daan tie­tys­ti teh­dä niin­kin, että lap­set­to­mat siir­ty­vät rea­has­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat.

    Oli­si­ko nyt lap­set­to­man hen­ki­lön mah­dol­lis­ta irti­sa­nou­tua täy­sin elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä; siis tode­ta, etten halua val­tion ansio­elä­ket­tä, ja vält­tyä mak­suil­ta? Vaih­toeh­toi­ses­ti työ­nan­ta­ja voi­si tilit­tää nyt hänen elä­ke­mak­sui­hin­sa käy­te­tyn osuu­den rahaa suo­raan hänen tililleen.

    Aja­tus­leik­kiä jat­kaen: jos hen­ki­löl­le sal­lit­tai­siin “pois­tu­mi­nen” jär­jes­tel­mäs­tä, mikä logiik­ka vel­voit­tai­si hänet sil­ti vie­lä osal­lis­tu­maan jär­jes­tel­män edel­lis­ten suku­pol­vien kus­tan­ta­mi­seen? Tätä on erit­täin vai­kea ymmärtää.

    Täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta­han ei voi antaa, kos­ka elä­ke­jär­jes­tel­mä lak­kai­si muu­ta­mas­sa viikossa. 

    Elä­ke­mak­su­jen nousu­han joh­tuu osin juu­ri sii­tä, että on ole­mas­sa suku­pol­vi joka ei ole itse mak­sa­nut juu­ri min­kään­moi­sia eläk­kei­tä juu­ri kenel­le­kään (omil­le van­hem­mil­leen siis), mut­ta kat­soo oikeu­dek­seen vel­voit­taa (Osmon logii­kas­sa) tule­vat suku­pol­vet mak­sa­maan näi­tä itsel­leen. Tämä suku­pol­vi on nyt eläkkeellä. 

    Oli­si­ko oikeu­den­mu­kais­ta lei­kel­lä hie­man hei­dän eläk­kei­tään, vai onko jär­jes­tel­män perus­ta­ja Juma­lan armos­ta oikeu­tet­tu vetä­mään välis­tä? Onko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta siis jär­jes­tel­mä, jos­sa voit­ta­ja on se suku­pol­vi, joka jär­jes­tel­män perus­taa ja vel­voit­taa tule­vat suku­pol­vet kus­tan­ta­maan oman muh­kean elä­män­sä, mut­tei itse halua mak­saa vas­taa­vaa edeltäjilleen?

  44. aikan­sa mie­tis­ke­lin omia näke­myk­siä ja ne ovat kah­des­sa osassa

    osa a: jos elet­täi­siin nol­la­jär­jes­tel­mäs­sä ja tämän pitäi­si olla pit­kän ajan tavoi­te (yli 25 vuotta).
    kan­nat­tai­sin perus­e­lä­ke­jär­jes­tel­mää jos­sa voi olla jotain lisiä joit­ten­kin syit­ten perus­teel­la. jos elä­ke­jär­jes­tel­mä toi­mii suo­ril­la rahan­siir­roil­la sitä ei sai­si sitoa men­neit­tein vuo­sien tuloi­hin tai ansiohin.

    osa b: kun ollaan nykyi­ses­sä tilan­tees­sa ja lyhyen ajan tavoi­te (alle 25 vuotta)
    on esi­tet­tä­vä muu­tok­sia nyky­jär­jes­tel­mään. ehdot­tai­sin leik­kausia progres­sii­vi­ses­ti 20% kes­kie­läk­kei­siin ja 40% suu­rem­piin (var­sin­kin uusiin eläk­kei­siin). täl­lä kons­tin saa­daan elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys jon­kin ver­ran parem­mal­la ural­le. mui­ta kons­te­ja on elä­keiän nos­to. elä­ke­kat­to voi olla myös mut­ta elä­ke­mak­su­kat­toa ei saa tul­la kos­ka se pahen­taa eläk­kei­den rahoitusta.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Niis­sä mais­sa, jois­sa on elä­ke­kat­to, vakuu­tus­mak­suil­la on myös katto. 

    Voi­daan olet­taa, että Suo­mes­sa ei var­mas­ti tule mitään mak­su­kat­toa, jos eläk­kei­siin tuli­si­kin sellainen.

  46. Rai­mo K: Mihin­kä­hän tämä on perustuvinaan?

    Jul­ki­sen sek­to­rin eläk­keet mak­se­taan jul­ki­sen sek­to­rin elä­ke­lai­tos­ten toi­mes­ta eikä sil­lä ole mitään vai­ku­tus­ta mui­den, esim. lii­an van­ho­jen eläk­kei­siin. Ja ne ovat parem­min rahas­toi­tu­ja kuin yksi­tyi­sen sek­to­rin eläkkeet.

    Ja kart­tu­mat ovat samat, joten ne ovat aivan yhtä yli­kor­keat kuin lii­an van­ho­jen­kin eläkkeet.

    Kun­nal­li­sen työ­mark­ki­na­lai­tok­sen joh­taj mai­nit­si juu­ri, että kun­nal­li­sen sek­to­rin elä­ke­mak­su on 10 %-yksik­köä kor­keam­pi kuin yksi­tyi­sen sek­to­rin ja nousus­sa, kos­ka super­kart­tu­mat rasit­ta­vat juu­ri jul­kis­ta sektoria.

    Juki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­tös­tä yli 50 % on yli 50-vuo­tiai­ta, joten rasi­tus on muu­ten­kin kor­keam­pi ja kun eläk­keel­le siir­ry­tään seu­raa­van 10–20 vuo­den kulues­sa mas­soit­tain niin mak­su nousee entisestään.

    Jul­ki­sen sek­to­rin eläk­keet rahoi­te­taan vero­va­rois­ta pää­osin, myös nuo rahas­tot on luo­tu pää­osin vero­va­roil­la. Eikä jul­ki­sel­la­kan sek­to­ril­la ole laki­sää­teis­tä enem­män rahastoja

  47. Rai­mo K:
    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su oli­si myös sitoa eläk­keel­le pää­sy työ­vuo­siin: elä­keoi­keus alkai­si, kun työ­vuo­sia on ker­ty­nyt tarpeeksi.
    Ja tie­tys­ti pitäi­si sovel­taa sitä OECD:n ‘vii­sai­den’ mal­lia, että elä­kei­kää nos­te­taan asteittain.

    Suku­puol­ten yhden­ver­tai­nen koh­te­lu vaan ros­kiin (per­he­va­paat), ja työt­tö­mät älköön pääs­kö iki­nä eläk­keel­le. Paris­kun­nil­le­kin ihan yhden­te­ke­vää jos toi­sen on pak­ko jat­kaa vuo­si­kausia pidem­pään, kun nuo­re­na on ollut epä­var­mem­mis­sa pät­kä­töis­sä (ikäe­ro on tie­dos­sa jo pariu­tues­sa, työ­vuo­det ei). Ja alan­vaih­to (omas­ta valin­nas­ta sekä raken­ne­muu­tok­sen takia) ran­kai­si­si vie­lä elä­ke­mah­dol­li­suu­den myöhentämisellä…

  48. En nyt oikein ymmär­rä, mik­si emme voi teh­dä niin, että vuon­na 2040 elä­ke­kat­to on (nyky­ra­has­sa) vaik­ka­pa 600 euroa kuus­sa. Sii­hen pääs­tään niin, että nykyi­sis­tä pay-as-you-go osuuk­sis­ta mak­se­taan eläk­kei­tä sel­lai­sel­la las­ke­val­la tra­jek­to­rial­la, että vuo­den 2040 elä­ke­ra­has­tot on käy­tet­ty muta­tis mutan­dis ja siir­ryt­ty sys­tee­miin jos­sa pay-as-you-go osuus on mak­si­mis­saan tuon 600 euron takuu­eläk­keen mak­sa­mi­seen. Sitä ennen elä­köi­ty­vät saa­vat vähän isom­man tuloon sido­tun eläk­keen niin, että tänään eläk­keel­le jää­vät mene­vät tämän päi­vän sys­tee­mil­lä ja osuus puto­aa vuo­si vuo­del­ta pik­kui­sen. Täs­sä on 26 vuot­ta aikaa, eli jos leik­ku­ri leik­kaa 4% vuo­des­sa tuos­ta ero­tuk­ses­ta, niin vuon­na 2040 sys­tee­mi on jo muuttunut.

    Minä ehdo­tan tätä sik­si, että minus­ta on ihan sel­vää, että tuol­lai­nen on edes­sä, ja joka vuo­si kun sitä lykä­tään, niin se leik­ku­rin jota tul­laan lopul­ta käyt­tä­mään, jyrk­ke­nee ja se takuu­elä­ke pie­ne­nee. Minä en tule saa­maan nyky­me­nol­la pen­nin hyr­rää mak­sa­mis­ta­ni elä­ke­mak­suis­ta, joi­ta las­ku­je­ni mukaan menee täl­lä­kin het­kel­lä minun pal­kas­ta­ni liki 15 000 euroa vuodessa. 

    Jos sai­sin itse lait­taa tuon 15 000 euroa vuo­des­sa johon­kin itseä­ni var­ten sääs­töön, niin muta­tis mutan­dis minul­la oli­si sääs­tös­sä vajaa 400 000 elä­köi­tyes­sä­ni. Ole­tuk­sel­la että alkai­sin sääs­tää nyt ja jäi­sin eläk­keel­le vuon­na 2040. Tai jos jou­tui­sin teke­mään työ­tä 70-vuo­ti­aak­si, niin sum­ma oli­si jo lähem­pä­nä 500 000 euroa. Vaik­ka aloit­tai­sin nyt. 

    En tie­dä, mikä osuus tuos­ta rahas­ta menee nykyis­ten eläk­kei­den mak­sa­mi­seen. Veik­kaan että kaik­ki, toden­nä­köi­ses­ti ei rii­tä­kään. Sik­si on vähän epä­rei­lua, että sys­tee­miä pide­tään yllä, vaik­ka kaik­ki tie­tä­tä­vät että se on Ponzi-hui­jaus. Mut­ta kun demo­kraat­ti­ses­ti on suur­ten ikä­luok­kien osal­ta näin pää­tet­ty, niin näin se nyt sit­ten menee. Kii­tos. Kii­tos paljon.

  49. Elä­ke kes­kus­te­luun vie­lä yksi ehdotelma:
    Kaik­ki jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vät JOUTUVAT jää­mään 65v täy­tet­ty­ään pois viras­taan, siis eläk­keel­le. Tulee sii­tä­kin sääs­töä, edes vähän ja se ei ole kenel­tä­kään pois pait­si edunsaajalta.

    Men­kööt sit­ten vaik­ka yksi­tyi­sel­le puo­lel­le hank­ki­maan lisätuloja.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Itsea­sias­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä on val­ta­va tulon­siir­to lap­si­per­heil­tä lapsettomille. 

    Se on nyky­muo­dos­sa myös val­ta­va tulon­siir­to yksi­tyi­sen sek­to­rin ikään­ty­vil­tä pal­kan­saa­jil­ta jot­ka saa­vat vii­si­kymp­pi­si­nä ken­kää jul­ki­sen sek­to­rin “keven­tä­vil­le super­ker­ryt­tä­jil­le”, eli suo­raan sanoen loisille.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu.

    Kiris­te­tään samal­la reip­paas­ti val­tion tulo­ve­ro­progres­sio­ta tuos­ta elä­ke­mak­su­ka­ton yläpuolelta.

  52. yksi­tyis­tä­jä: Mitä­hän nuo “han­ka­lam­min ulkois­tet­ta­vat asian­tun­ti­jat” ovat? Nyky­ään ei ole sel­lais­ta teh­tä­vää, jota ei pys­tyt­täi­si osta­maan yksi­tyi­sel­tä puolelta.

    Kävi­si­vät­kö vaik­ka ne ihmi­set, jot­ka teke­vät hankinnat…

  53. Rai­mo K: Jul­ki­sen sek­to­rin eläk­keet mak­se­taan jul­ki­sen sek­to­rin elä­ke­lai­tos­ten toi­mes­ta eikä sil­lä ole mitään vai­ku­tus­ta mui­den, esim. lii­an van­ho­jen eläk­kei­siin. Ja ne ovat parem­min rahas­toi­tu­ja kuin yksi­tyi­sen sek­to­rin eläkkeet.

    Samaan aikaan elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen sivulla:

    Val­tion pal­ve­luk­ses­sa ollei­den eläk­keet mak­se­taan val­tion talous­ar­vioon vara­tuis­ta mää­rä­ra­hois­ta. Val­tion Elä­ke­ra­has­tos­ta siir­re­tään vuo­sit­tain elä­ke­mak­suil­la kerät­ty­jä varo­ja talous­ar­vioon (40 pro­sent­tia eläk­kei­den aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta). Loput 60 pro­sent­tia mak­se­tuis­ta eläk­keis­tä rahoi­te­taan suo­raan kun­kin vuo­den talousarviosta.

    Eli val­tion työn­te­ki­jät voi­vat nuk­kua yön­sä rau­has­sa. Tei­dän elä­ke­ra­han­ne rahoi­te­taan tar­vit­taes­sa verorahoista.

  54. Timo Sal­las:
    Ainoa täys­päi­nen rat­kai­su on joko tasae­läk­keet kai­kil­le tai elä­ke­kat­to. HS tänään, yli­suu­ria eläk­kei­tä naut­ti­vis­ta tulee bis­nes peri­kun­nal­le, jos saa­daan jol­lain pidet­tyä eläk­keen­saa­ja hen­gis­sä mah­dol­li­sim­man pitkään.

    Rea­li­ty check:

    Moni­sai­raan van­huk­sen yksi­tyi­nen hoi­to mak­saa suu­ruus­luok­kaa 20 000 €/kk. Jot­ta tämä tuli­si mak­set­tua, tar­vi­taan noin 500 000 €/vuosi ole­va elä­ke. Täl­lai­sen eläk­keen saa, jos koko työ­uran kes­kian­siot ovat olleet suu­ruus­luok­kaa 800 000 €/vuosi.

    Kos­ka kenel­lä­kään ei ole tuol­lai­sia ansioi­ta uran lop­pu­pääs­sä, se käy­tän­nös­sä vaa­tii uran lop­pu­pääs­sä useam­man mil­joo­nan vuo­si­tu­lo­ja. Optio­tu­lot eivät rii­tä, ne eivät ole eläkepalkkaa.

    Täl­lai­sia ihmi­siä löy­tyy Suo­men työs­sä­käy­vis­tä noin kym­me­nen. Tosin Suo­mes­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy yhtään elä­ke­läis­tä, joka sai­si nor­maa­lin elä­ke­jär­jes­tel­män kaut­ta 20 000 €/kk net­to­na eläkettä.

    Hesa­rin kolum­nis­ti epäi­li hoi­ta­mi­sen tule­van tule­vai­suu­des­sa hal­vem­mak­si, jol­loin kan­nat­ta­vuus para­ni­si. Toi­saal­ta jos van­hus­ten hoi­ta­mi­nen tulee tule­vai­suu­des­sa hal­vem­mak­si, kes­tä­vyys­va­jees­ta iso osa hävi­ää sen sileän tien. Eipä tun­nu ihan todennäköiseltä.

    Käy­tän­nös­sä on niin, että jos van­hus on yksi­tyi­ses­sä hoi­dos­sa, elä­ke ei kata hoitokuluja.

    Toi­nen jut­tu on se, että jos ihmis­ten moraa­li arvioi­daan täl­le tasol­le, niin itse asias­sa nyt yksi­tyi­ses­sä hoi­dos­sa ole­vien varak­kai­den van­hus­ten omais­ten kan­nat­tai­si syöt­tää mum­moil­le ja papoil­le stryk­nii­niä, jot­tei perin­tö valui­si hoivayrittäjille…

  55. No mut­ta miten oli­si regres­sii­vi­nen ker­ty­mä? Ker­ty­mä oli­si nykyi­nen 1,5 % vaik­ka­pa 10 000 €:n kuu­kausi­tu­loi­hin asti, jon­ka yli­me­ne­väl­tä osal­ta ker­ty­mä on 1,4 %. Jokai­nen yli­me­ne­vä täy­si 1 000 € pie­nen­tää yli­me­ne­vän osuu­den ker­ty­mää pro­sent­tiyk­si­kön kym­me­nyk­sel­lä 0,3 % ker­ty­mään asti, mitä pie­nem­mäk­si ker­ty­mä ei pienene.

    Elä­ke­mak­sui­hin ei siis koskettaisi.

    Parem­mas­ta pal­kas­ta sai­si edel­leen parem­man eläk­keen, mut­ta tuo mal­li koh­tuul­lis­tai­si eroja.

  56. Lii­an van­ha: Elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys­va­je­han syn­tyy pää­asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin yli­kor­keis­ta eläkkeistä.

    Ei kai. Elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me on rahas­toin­nin ja elin­ai­ka­ker­toi­men ansios­ta itses­sään var­sin kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Elä­keiän korot­ta­mis­tar­ve ja yhteys kes­tä­vyys­va­jee­seen tulee sitä kaut­ta, että elä­ke­läi­set mak­sa­vat vähem­män vero­ja (kos­ka eläk­keet ovat rei­lus­ti palk­ko­ja pie­nem­mät). Elä­ke­läis­ten suh­teel­lis­ta osuut­ta van­hem­mis­ta ikä­luois­ta pitää las­kea, jot­ta kun­nat ja val­tio sai­si­vat riit­tä­väs­ti verotuloja.

  57. Sepi: Kiris­te­tään samal­la reip­paas­ti val­tion tulo­ve­ro­progres­sio­ta tuos­ta elä­ke­mak­su­ka­ton yläpuolelta.

    Juu­ri niin. Yli 40 v. Yhteis­kun­taa pal­vel­lee­na jäin eläk­keel­le 61-vuo­ti­aa­na (oli­sin saa­nut jat­kaa, mut­ta haluan antaa nuo­ril­le työ­tä). Saan elä­ket­tä 1760 e/kk, ja vaik­ka asun Hgin kan­ta­kau­pun­gis­sa, elän oikein hyvin pie­nes­sä asun­nos­sa­ni täl­lä rahal­la. Kyl­lä 4000 e/kk pitäi­si olla elä­ke­kat­to, on se mones­sa muus­sa­kin ns. hyvin­voin­ti­val­tios­sa ( nime­no­maan sin­ne se kuu­luu­kin). Jos saa enem­män, vero­te­taan rajus­ti mei­dän pie­nel­lä tule­vien ja jul­kis­ten pal­ve­lu­jen hyväksi.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu.

    Mik­si se jois­sain mais­sa onnis­tuu? Ei kukaan tar­vit­se yli 4000/kk elä­ket­tä, eten­kin kun niil­lä, jot­ka sen saa­vat, on usein perintöä/sijoituksia ym. elääk­seen.? Oma eläk­kee­ni yli 40 vuo­den pal­ve­luk­sis­ta yhteis­kun­nal­le on 1760, mikä kyl­lä riit­tää. Vero­ja voi­sin mak­saa enem­män­kin, jos ne eivät meni­si yksi­tyi­sil­le palveluntuottajille/veroparatiiseihin.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos elä­ke­kat­to on 4000 euroa, yli­me­ne­viä tulo­ja ei vakuu­te­ta ja sääs­ty­neil­lä elä­ke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäe­läk­keen, eikä mikään muutu.

    Sepi: Kiris­te­tään samal­la reip­paas­ti val­tion tulo­ve­ro­progres­sio­ta tuos­ta elä­ke­mak­su­ka­ton yläpuolelta.

  58. Ymmär­rän hyvin blo­gin pitä­jän vas­tus­tuk­sen elä­ke­ka­tos­ta, kos­ka sat­tuu­han O.S kuu­lu­maan tähän eliit­tiin jon­ka elä­ke (osit­tain mui­den mak­sa­ma­na) sat­tuu ole­maan niin kor­kea ettei se sovi omaan ajattelumalliin.

    Näin minä­kin teki­sin jos sai­sin suu­ren eläk­keen ja joku ehdot­tai­si eläk­kee­see­ni leikkausta.

    Ensin oma napa, sit­ten kave­reit­ten napa ja sit­ten vas­ta maailmanparantaminen.

  59. huk­kaan meni: Suku­puol­ten yhden­ver­tai­nen koh­te­lu vaan ros­kiin (per­he­va­paat), ja työt­tö­mät älköön pääs­kö iki­nä eläkkeelle.
    ‘snip’

    Yhden­ver­tai­suu­des­ta on jok­seen­kin jokai­sel­la oma käsi­tys. Eläk­keen perus­tee­na on kui­ten­kin mak­set­tu elä­ke­mak­su, jos sitä ei ole mak­sa­nut, mikä on yhden­ver­tai­suus silloin?

    Ja jos ei saa riit­tä­vää työ­elä­ket­tä, saa kan­sa­ne­lä­ket­tä (onko se sit­ten riit­tä­vä, se on toi­nen kysymys).

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos puhu­taan ansio­eläk­keis­tä, elä­ke­mak­sua mak­se­taan vain niis­tä ansiois­ta, jot­ka vakuutetaan. 

    Tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kan­sa. (Tai ilmei­ses­ti tuo on nyky­ään muu­tet­tu) Minun joka­vuo­ti­ses­sa(?) elä­ke­ker­ty­mä­ra­por­tis­sa­ni lukee ekspli­siit­ti­ses­ti, että osas­ta minun mak­sa­mis­ta­ni elä­ke­va­kuu­tus­mak­suis­ta ei elä­ket­tä ole ker­ty­nyt. En tie­dä miten tuo on sovi­tet­tu ulko­mais­ten jär­jes­tel­mien kanssa.

  61. Kyl­lä 4000 e/kk pitäi­si olla elä­ke­kat­to, on se mones­sa muus­sa­kin ns. hyvin­voin­ti­val­tios­sa ( nime­no­maan sin­ne se kuu­luu­kin). Jos saa enem­män, vero­te­taan rajus­ti mei­dän pie­nel­lä tule­vien ja jul­kis­ten pal­ve­lu­jen hyväksi.”

    Ei mis­sään maas­sa ole tosia­sial­lis­ta elä­ke­kat­toa, se riko­taan noil­la lisäeläkkeillä.

    Elä­ke­ka­ton vaa­ti­mi­nen on pelk­kää kateut­ta, jos halu­taan paran­taa pie­niä elä­ke­tu­lo­ja niin pitäi­si vaa­tia mini­mie­läk­keen nos­toa esim 1300 euroon.

    Vero­jen korot­ta­mi­nen ajaa hyvä­tu­loi­sen esim Por­tu­ga­liin, joka antaa elä­ke­läi­sel­le 10 vuo­den verovapauden

  62. pek­ka: Ei kai. Elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me on rahas­toin­nin ja elin­ai­ka­ker­toi­men ansios­ta itses­sään var­sin kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Elä­keiän korot­ta­mis­tar­ve ja yhteys kes­tä­vyys­va­jee­seen tulee sitä kaut­ta, että elä­ke­läi­set mak­sa­vat vähem­män vero­ja (kos­ka eläk­keet ovat rei­lus­ti palk­ko­ja pie­nem­mät). Elä­ke­läis­ten suh­teel­lis­ta osuut­ta van­hem­mis­ta ikä­luois­ta pitää las­kea, jot­ta kun­nat ja val­tio sai­si­vat riit­tä­väs­ti verotuloja.

    Tuo­kaan ei pidä paik­kaan­sa, elä­ke­läi­nen mak­saa n 5 % koro­tet­tua veroa pal­kan­saa­jaan ver­rat­tu­na mikä vas­taa pal­kan­saa­jan veroa+eläkemaksua.

    Mut­ta pal­kan­saa­jan elä­ke­mak­su menee vakuu­tus­yh­tiöl­le, elä­ke­läi­sen koro­tus­osa jul­ki­sen sek­to­rin bud­je­tin tilkkeeksi

    1. Elä­ke­läi­set mak­sa­vat pää­sään­töi­ses­ti vähem­män veroa kuin pal­kan­saa­jat samas­ta tulos­ta (elä­ke­tu­lo­vä­hen­nys) Vain suur­ta elä­ket­tä saa­vat mak­sa­vat pal­kan­saa­jaa enem­män (“tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nys” puuttuu).

  63. Moni­sai­raan van­huk­sen yksi­tyi­nen hoi­to mak­saa suu­ruus­luok­kaa 20 000 €/kk. Jot­ta tämä tuli­si mak­set­tua, tar­vi­taan noin 500 000 €/vuosi ole­va eläke. ”

    Ei men aivan noin.Olen nyt jou­tu­nut sel­vit­te­le­mään van­hus­ten hoi­toa ja näyt­tää sil­tä, että yksi­tyi­nen hoi­taa har­voin van­huk­sen lop­puun saak­ka eli kun van­hus menee arpeek­si huo­noon kun­toon niin hänet siir­re­tään jul­ki­sel­le puolelle.

    Ja kun van­hus on tar­peek­si huo­nos­sa kun­nos­sa niin hänen anne­taan kuol­la ja minus­ta se on inhi­mil­li­nen teko, se on parem­pi vaih­toeh­to kuin arvo­ton elä­mä sän­gyn pohjalla

  64. uusi kas­vo tääl­lä: Ensin oma napa, sit­ten kave­reit­ten napa ja sit­ten vas­ta maailmanparantaminen.

    Var­maan joku on teh­nyt las­kel­mat sii­tä, mitä elä­ke­kat­to ja vas­taa­va mak­su­kat­to teki­si­vät jär­jes­tel­mäl­le. Intui­tii­vi­ses­ti aja­tel­len nime­no­maan hyvä­tu­loi­set suo­si­vat elä­ke­kat­toa ja maksurajoitusta.

    Mak­su­ka­tot­to­maan, mut­ta elä­ke­ra­joit­tee­seen jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen oli­si mie­len­kiin­toi­nen poliit­ti­nen prosessi.

  65. OS: ■Jos super­kart­tu­ma kor­va­taan lyk­käys­ko­ro­tuk­sel­la, sii­tä äläh­tä­vät nai­set, joil­la on usein­kin per­he­syis­tä kat­kok­sia työurassaan.

    Jos suku­puol­ta tar­kas­tel­laan niin mies­ten oli­si syy­tä äläh­tää nykyi­sis­tä elä­ke­rat­kai­suis­ta. Var­sin­kin duu­na­ri­mies­ten jot­ka eivät kes­ki­mää­räi­ses­tä eli­niäs­tä joh­tuen juu­ri pää­se eläk­keis­tään naut­ti­maan vaan hei­dän mak­sun­sa mene­vät kes­ki­mää­rin nais­ten hyävksi.

    Tätä­hän ei juu­ri ole jul­ki­sess­sa kes­kus­te­lus­sa huo­mioi­tu vaik­ka muu­ten suku­puo­les­ta joh­tu­via vinou­tu­mia nos­te­taan ker­naas­ti esil­le. Ehkä­pä asia on lii­an kiusal­li­nen duu­na­ri­puo­luei­den ajettavaksi.

    Noh, itse en ole duu­na­ri­mies joten ei ole oma leh­mä ojas­sa. En siis valita

  66. Lii­an van­ha:
    “Moni­sai­raan van­huk­sen yksi­tyi­nen hoi­to mak­saa suu­ruus­luok­kaa 20 000 €/kk. Jot­ta tämä tuli­si mak­set­tua, tar­vi­taan noin 500 000 €/vuosi ole­va eläke. ”

    Ei men aivan noin.Olen nyt jou­tu­nut sel­vit­te­le­mään van­hus­ten hoi­toa ja näyt­tää sil­tä, että yksi­tyi­nen hoi­taa har­voin van­huk­sen lop­puun saak­ka eli kun van­hus menee arpeek­si huo­noon kun­toon niin hänet siir­re­tään jul­ki­sel­le puolelle.

    En ole kans­sa­si eri miel­tä, kos­ka noin­han se menee. Huo­no­kun­toi­sen van­huk­sen yksi­tyi­nen hoi­to on niin kal­lis­ta, että sitä hyvin har­va hankkii.

    Täs­sä koh­das­sa muu­ten jul­ki­nen on tehok­kaam­pi kuin yksi­tyi­nen, hoi­to ei mak­sa noin pal­jon jul­ki­sel­la. Hoi­don laa­dus­ta en mene enem­pää sano­maan, mut­ta sen ver­ran olen asi­aa näh­nyt, että tie­dän yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la las­ku­tuk­sen toi­mi­van var­sin suju­vas­ti. (Kyy­ni­nen teo­ria­ni on se, että varak­kai­den van­hus­ten jäl­ke­läis­ten ahdis­tus­ta ja huo­no omaa­tun­toa on help­po rahastaa.)

    Oma point­ti­ni oli kui­ten­kin se, että Hesa­rin kolum­nis­tin aja­tus sii­tä, että van­huk­sia pidet­täi­siin elos­sa eläk­keen saa­mi­sek­si, on sekä inhi­mil­li­ses­ti että talou­del­li­ses­ti absur­di. Jos sit­ten hyvä­tu­loi­nen van­hus siir­re­tään jul­ki­sel­le hoi­to­mak­su­jen sääs­tä­mi­sek­si, hoi­dos­ta päät­tää jul­ki­nen puo­li omien kri­tee­rien­sä mukaan.

    Ja kun van­hus on tar­peek­si huo­nos­sa kun­nos­sa niin hänen anne­taan kuol­la ja minus­ta se on inhi­mil­li­nen teko, se on parem­pi vaih­toeh­to kuin arvo­ton elä­mä sän­gyn pohjalla.

    Olen täs­tä­kin pit­käl­ti samaa miel­tä. Meil­lä tulee vie­lä eteem­me epä­miel­lyt­tä­vä kes­kus­te­lu sii­tä, miten van­huk­sia pitäi­si hoi­taa, onko eli­ni­kä hyvin­voin­nin mit­ta­ri, ja mikä on ihmi­sar­vois­ta elä­mää. Kysy­myk­set ovat van­hus­ten­hoi­dos­sa arki­päi­vää, mut­ta ihmis­ten fyy­si­sen eli­niän piden­tyes­sä ne tule­vat koko ajan tärkeämmäksi.

    Kes­kus­te­lu on sii­tä inhot­ta­va, että sii­nä ei voi­da vetää kate­go­ri­sia rajo­ja, kum­mas­sa­kin pääs­sä vas­tas­sa on ikäih­mis­ten epäin­hi­mil­li­nen koh­te­lu. Jon­kun pitää teh­dä pää­tök­set jol­lain kri­tee­reil­lä, ja niil­lä pää­tök­sil­lä pää­te­tään ihmi­sen elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta. Vali­tet­ta­vas­ti samoil­la pää­tök­sil­lä on iso­ja talou­del­li­sia vaikutuksia.

    Aihe ei ole nii­tä kevyim­piä small­talk-aihei­ta sivis­ty­neel­le sun­nun­tai­bruns­sil­le. Toi­vot­ta­vas­ti sil­lä ei myös­kään ole mitään teke­mis­tä tämän kes­kus­te­lun kanssa.

  67. uusi kas­vo tääl­lä: Ymmär­rän hyvin blo­gin pitä­jän vas­tus­tuk­sen elä­ke­ka­tos­ta, kos­ka sat­tuu­han O.S kuu­lu­maan tähän eliit­tiin jon­ka elä­ke (osit­tain mui­den mak­sa­ma­na) sat­tuu ole­maan niin kor­kea ettei se sovi omaan ajattelumalliin.

    Jos elä­ke­jär­jes­tel­mä oli­si ter­veel­lä poh­jal­la, se voi­si antaa elä­ke­mak­su­jen mak­sa­jal­le vapau­den päät­tää elä­ke­mak­su­jen­sa suu­ruu­des­ta jos­sain rajoissa.

    Voi­tai­siin tode­ta esi­mer­kik­si, että jos elä­ke­mak­sua mak­saa 1000 e, sil­lä saa eläk­kee­seen­sä 5 e/kk lisää, mikä­li jää van­huuse­läk­keen ala­ra­jal­la eläk­keel­le. (Tämä vas­taa suun­nil­leen nykyis­tä 25 % elä­ke­mak­su­ta­soa, jol­la saa 1,5 % eläkkeeseen.)

    Tähän tar­vi­taan lisäk­si mini­mi­sum­ma. Voi­daan esi­mer­kik­si vaa­tia, että jokai­nen mak­saa vähin­tään 400 €/kk elä­ke­mak­sua, jot­ta takuu­eläk­keen ver­ran ehti­si ker­tyä työ­ural­la. (Ja tähän sit­ten jokin klausuu­li pie­ni­palk­kai­sim­pien armahdukseksi.)

    Muka­na pitää tie­tys­ti olla eläk­keel­le­jää­mi­sen myö­häis­tä­mi­ses­tä jokin pork­ka­na. Ylä­ra­jaa ei mak­suil­le tar­vit­se säätää.

    Sen jäl­keen jokai­nen voi­si itse miet­tiä, min­kä­lais­ta elä­ket­tä halu­aa työ­elä­ke­jär­jes­tel­män kaut­ta sääs­tää. Samal­la tie­tys­ti pitäi­si siir­tyä brut­to­palk­ka­jär­jes­tel­mään, jos­ta näkyi­si­vät kaik­ki työn­te­ki­jäl­tä nyt pii­lo­te­tut sivu­ku­lut. Sekin toi­si vähän jär­keä eläkekeskusteluun.

    (Juu, tie­dän, täl­lai­nen jär­jes­tel­mä romaut­tai­si ponzin, joten sitä emme tule näkemään.)

    = = =

    Ette­kö pidä ideas­ta­ni? Ei se mitään, minul­la on toi­nen­kin, jos­ta ette pidä.

    Jokai­sen ihmi­sen koh­dal­ta las­ke­taan kaik­ki hänen työ­uran­sa aika­na mak­sa­man­sa elä­ke­mak­sut yhteen. Näin saa­daan las­ket­tua kysei­sen hen­ki­lön elä­ke­di­naa­rit. Indek­si­nä käy­te­tään ansiotasoindeksiä.

    Kun hen­ki­lö jää van­huuse­läk­keel­le (tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le), dinaa­rien mää­rä kor­ja­taan iäs­tä riip­pu­val­la ker­toi­mel­la. Täs­tä tulee hen­ki­lön lopul­li­nen elä­ke dinaa­rei­na. Jos sen jäl­keen pai­naa duu­nia, dinaa­rit kart­tu­vat edel­leen aivan nykytyyliin.

    Dinaa­rin ja euron suh­de riip­puu elä­ke­jär­jes­tel­mään sisään tule­van rahan mää­räs­tä. Ihan vuo­sit­tai­sel­la tasol­la asi­aa ei pidä tar­kas­tel­la, mut­ta euron ja dinaa­rin suh­de voi­si olla vaik­ka sel­lai­nen, että vii­den edel­li­sen vuo­den sisään­tu­le­vat ja ulos­läh­te­vät raha­vir­rat ovat balanssissa.

    Täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä elä­ke­mak­su on pysy­vä kiin­teä osa pal­kas­ta (esi­mer­kik­si 25 %), ja sitä nume­roa ei ron­ki­ta. Jos kan­san­ta­lou­den palk­ka­sum­ma nousee vauh­dil­la tuot­ta­vuu­den nous­tes­sa, elä­ke­läi­set­kin pää­se­vät bilei­siin mukaan. Ja jos taas mak­sa­jien mää­rä vähe­nee ja saa­jien kas­vaa, eläk­keet pie­nen­vät euroissa.

    Jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen ei aiheu­ta mitään tar­vet­ta pur­kaa rahas­to­ja. Dinaa­rin ja euron kurs­sil­la huo­leh­di­taan sii­tä, että rahas­to­jen pus­ku­rit kes­ki­mää­rin pysy­vät, vaik­ka tie­ten­kin not­kah­duk­ses­sa pus­ku­rei­ta pure­taan ja vauh­ti­pai­kois­sa kerä­tään. (Voi olla, että ehdot­ta­ma­ni vii­den vuo­den liu­ku­va on lii­an väräh­te­ly­herk­kä, mut­ta jotain sin­ne päin.)

    Sys­tee­mi oli­si sikä­li rei­lu, että se ei mis­sään vai­hees­sa aiheu­ta kes­tä­vyys­va­jet­ta tai tukeh­du­ta tule­via suku­pol­via elä­ke­taa­kan alle. Toi­saal­ta elä­ke­läi­set pää­se­vät naut­ti­maan täy­si­mää­räi­se­nä talous­kas­vus­ta, ei tai­tet­tu­ja indeksejä.

  68. Myön­ne­tään, että elä­ke­kat­to on kuol­lee­na syn­ty­nyt ajatus(vaikka se ilmei­ses­ti jois­sain mais­sa toimii).

    Sen sijaan ostoe­lä­ke kaut­ta ran­tain pitäi­si perus­tua vain oman/yrityksen sijoi­tet­tuun pääomaan.
    Ei mud­sen eläk­keen­saa­jien kus­tan­nuk­sel­la, vrt huip­pu­joh­ta­jien ostoeläkkeet.

  69. Vie­lä näi­hin yksi­tyi­sen ostoeläkkeisiin:
    Muis­taak­se­ni 80-luvun lopul­la hal­li­tus leik­ka­si takau­tu­vas­ti näi­tä yksi­tyi­siä ostoeläkkeitä.

    Sama­ten tai­si olla 2000-luvun alku­puo­lel­la kun hal­li­tus leik­ka­si takau­tu­vas­ti ostoe­läk­kei­tä, eli ei voi­nut jää­dä 57-vuo­ti­aa­na eläk­keel­le vaik­ka niin oli sopi­mus­ta teh­des­sään uskonut.

    Eli mikä tahan­sa laki voi­daan muut­taa vaik­ka takau­tu­vas­ti jos hal­li­tus niin halu­aa ja edus­kun­ta niin päät­tää, aina­kin eläk­kei­den kohdalta.

    Jos­tain syys­tä nämä leik­kauk­set eivät koh­dis­tu­neet ns. elii­tin suu­re­läk­kei­siin siis ikärajaan.
    Vaan taval­li­sen kes­ki­tu­loi­sen pie­neen ostoeläkkeeseen.

    eli osta­kaa vaan perk.….sti ostoe­läk­kei­tä, rahan­ne ja tule­vai­suu­ten­ne on turvattu.

  70. Oma point­ti­ni oli kui­ten­kin se, että Hesa­rin kolum­nis­tin aja­tus sii­tä, että van­huk­sia pidet­täi­siin elos­sa eläk­keen saa­mi­sek­si, on sekä inhi­mil­li­ses­ti että talou­del­li­ses­ti absur­di. Jos sit­ten hyvä­tu­loi­nen van­hus siir­re­tään jul­ki­sel­le hoi­to­mak­su­jen sääs­tä­mi­sek­si, hoi­dos­ta päät­tää jul­ki­nen puo­li omien kri­tee­rien­sä mukaan.”

    Kun­nat kyt­tää­vät­kin van­huk­sen sääs­tö­jä, kai­ve­lin enti­sen oman kun­ta­ni velois­tus­pe­ri­aat­tei­ta , kun isä­ni on lähel­lä hoi­to­lai­tos­ta ja kau­his­tuin, kuin­ka vapaa­ta riis­taa van­huk­set ovat ja täy­sin suojattomia.Konkreettisena esi­merk­ki­nä oli äiti­ni täti, joka kuo­li kevääl­lä hoitolaitoksessa.

    Tuo Osmon mai­nos­ta­ma veloi­tus­kat­to on lähin­nä tarua, poliit­tis­ta propagandaa,se on niin help­po kiertää.

    Pal­ve­lua­su­mi­ses­sa mikään laki ei sää­te­le veloitusta,joten van­hus voi­daan ryös­tää kun­nan avustuksella. 

    Enti­nen kun­ta­ni on ulkois­ta­nut lähes kai­ken van­hus­ten­huol­lon ja takaa näil­le yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le hui­keat voi­tot ja mono­po­lin, sil­lä kapa­si­teet­tia ei ole tarpeeksi.Näin hin­noit­te­lu voi­daan vetää taivaisiin.

    Pal­veu­a­su­mi­ses­sa asun­non vuo­kra on kor­keam­pi kuin Hel­sin­gis­sä ja kui­ten­kin asun­to on van­ha oppi­la­sa­sun­to­las­ta muo­kat­tu pal­ve­lu­ta­lo 60 km kun­nan kes­kusas­ta. Yrit­tä­jä sai asun­to­lan pilk­ka­hin­nal­la, kos­ka mui­ta osta­jia ei ollut ja remont­ti­kin on var­sin minimaalinen.

    Ruu­as­ta veloi­te­taan 16 euroa päi­vä , ruo­ka on tavan­omais­ta lai­tos­ruo­kaa , armei­jas­sa varus­mies ruo­ki­taan 1,7 eurol­la ja varus­mies sen­tään kulut­taa ravin­toa 3–4 ker­taa enem­män ja muka­na on kal­lis­ta sissimuonaa. 

    Hoi­to on hin­noi­tel­tu siten että hoi­to­mak­su ylit­tää aina hoi­det­ta­van eläk­keen määrän

    Näin kun­ta pää­see käsik­si van­huk­sen sääs­töi­hin ja kun­nan tavoit­tee­na on tyh­jen­tää van­huk­sen säästötilit.

    Näin kävi äiti­ni tädil­le ja ellei hän oli­si kuol­lut niin asun­to oli­si ollut myy­tä­vä, kos­ka hoi­to­mak­sut ylit­ti­vät tädin eläk­keen eikä eläk­kees­tä jää­nyt rahaa asun­non vas­tik­kee­seen vaan se rahoi­tet­tiin säästöistä.Sen jäl­keen tilil­lä oliis ollut taas rahaa , jon­kan kun­ta oli­si ryöstänyt.

    Kun­ta on myös huo­leh­ti­nut, että vain kol­me n 25 pal­ve­lu­tuot­tajs­ta pitää yksi­tyi­siä hoi­dok­ke­ja vain kol­me ja hin­taan, joka on taivaissa

    Naa­pu­ri­kun­nas­ta löy­tyy jo koh­tuu­hin­tai­sia pal­ve­lu­ta­lo­ja, mut­ta kun kun­nan pin­ta-ala on val­ta­va niin ne ovat 120 km pääs­sä, joten tosia­sial­lis­ta kil­pai­lua ei ole.

    Hin­ta­ver­tai­lun perus­teel­la kun­ta ja yksi­tyi­set vetä­vät n tupla­hin­taa pal­ve­luis­ta tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin verrattuna.
    Kun­ta on huo­leh­ti­nut, että arvos­te­li­joi­ta ei ole:Sosiaaliasiamies on yri­tys eli kun­ta on pal­kan­nut yksi­tyi­sen fir­man val­vo­maan itse­ään eikä kukaan val­vo­jis­ta uskal­la puuttua/arvostella kuntaa.

    Val­vi­ra ilmoit­ti, etti kuu­lu heil­le, STM ilmoit­ti samoin .Olen teh­nyt kan­te­lun ELYyn , mut­ta siel­lä asian käsit­te­ly kes­tää vuosia

  71. Työs­sä käy­vät suo­ma­lai­set mak­sa­vat joka vuo­si yli sadan mil­joo­nan euron las­kun joh­ta­jien ja ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den lisäeläkkeistä.

    Asia kävi ilmi, kun Hel­sin­gin Sano­mat pyy­si Elä­ke­tur­va­kes­kus­ta (Etk) sel­vit­tä­mään Suo­men suu­rim­pien työ­eläk­kei­den koostumusta.

    Läh­de: http://www.hs.fi/talous/a1305553425960

    Suo­meen ei saa­da elä­ke­kat­toa, kos­ka eläk­keis­tä päät­tä­vät ne, jot­ka naut­ti­vat kor­keis­ta eläk­keis­tä. Sit­ten ihme­tel­lään, kun köy­hät köyh­tyy ja rik­kaat rikastuu.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos siir­rym­me ker­ral­la rahas­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään hja pidäm­me van­hat lupauk­set, elä­ke­mak­sut kak­sin­ker­tais­tu­vat. Voi­daan tie­tys­ti teh­dä niin­kin, että lap­set­to­mat siir­ty­vät rea­has­toi­vaan elä­ke­jär­jes­tel­mään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat. 

    Huoh. Et sel­väs­ti­kään ymmär­tä­nyt, mitä tar­koi­tin. Sil­lä “tai­kais­kul­la” tar­koi­tin tie­ten­kin sitä, että tai­kais­kus­ta rahas­tot oli­si­vat täyn­nä sii­nä mää­rin, ettei sin­ne jou­dut­tai­si mak­sa­maan kak­sin­ker­tai­ses­ti rahaa. Ole­tus oli siis, että elä­ke­mak­sut ja elä­ke­ra­has­tois­ta nos­tet­ta­vat eläk­keet oli­si­vat ihan samat kuin nykyi­sin. Kysy­mys oli, että mikä oli­si se tulon­siir­to, joka täs­sä tilan­tees­sa jäi­si tapah­tu­mat­ta lap­si­per­heil­tä lap­set­to­mil­le, joka sinus­ta nyt tapahtuu? 

    Onko yksi­kään lap­si­per­he tuos­sa tilan­tees­sa yhtään köy­hem­pi kuin on nykyi­sin? Oli­si­ko yksi­kään lap­se­ton yhtään rik­kaam­pi? Minun näh­däk­se­ni ei, mut­ta jos sinus­ta nykyi­sin joku tulon­siir­to tapah­tuu, niin ker­rot var­maan sen, mik­sei se näy yhtään mis­sään sen puo­leen lap­si­per­hei­den kuin lap­set­to­mien­kaan elämässä? 

    Ymmär­täi­sin ehkä logiik­ka­si, jos siir­ryt­täi­siin nyky­sys­tee­mis­tä sel­lai­seen sys­tee­miin, jos­sa lap­set mak­sa­vat omien van­hem­pien­sa, mut­tei mui­den eläk­kei­tä. Mut­ta eihän täs­tä oli­si tuol­lai­ses­sa rahas­toi­vas­sa sys­tee­mis­sä kyse. 

    Joka tapauk­ses­sa sinul­ta on edel­leen selit­tä­mät­tä, mik­si nyky­sys­tee­mis­sä minun pitäi­si saa­da sii­tä jotain eri­tyis­tä etua, että minun lap­se­ni osal­lis­tu­vat minun suku­pol­ve­ni eläk­kei­den mak­suun? Enhän minä sii­nä ura­koi nii­den elä­ke­mak­su­jen kans­sa, vaan lap­se­ni. Minus­ta ansio elä­ke­mak­su­jen mak­sa­mi­ses­ta kuu­luu heil­le, ei minulle.

  73. Tapio: Mak­su­ka­tot­to­maan, mut­ta elä­ke­ra­joit­tee­seen jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen oli­si mie­len­kiin­toi­nen poliit­ti­nen prosessi.

    Eikö tuo tar­koit­tai­si vain samaa kuin, että tulo­ve­ron ylin­tä progres­sio­ta kiris­tet­täi­siin? Tai no, raha meni­si val­tion sijaan elä­ke­ra­has­tol­le, mut­ta mak­sa­jan kan­nal­ta sil­lä ei oli­si mitään eroa. Tie­ten­kin progres­sion kiris­tä­mi­nen on mie­len­kiin­toi­nen poliit­ti­nen pro­ses­si, mut­ta mik­si se toteu­tet­tai­siin elä­ke­mak­su­jen eikä val­tion tulo­ve­ron kautta?

  74. Samu­li Saa­rel­ma: Eikö tuo tar­koit­tai­si vain samaa kuin, että tulo­ve­ron ylin­tä progres­sio­ta kiris­tet­täi­siin? Tai no, raha meni­si val­tion sijaan elä­ke­ra­has­tol­le, mut­ta mak­sa­jan kan­nal­ta sil­lä ei oli­si mitään eroa. Tie­ten­kin progres­sion kiris­tä­mi­nen on mie­len­kiin­toi­nen poliit­ti­nen pro­ses­si, mut­ta mik­si se toteu­tet­tai­siin elä­ke­mak­su­jen eikä val­tion tulo­ve­ron kautta?

    Sii­nä mie­les­sä olet oikeas­sa, että käteen jää­vä palk­ka pie­ne­ni­si kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa. Regres­sii­vi­sel­lä vero­ker­ty­mäl­lä kos­ke­mat­ta elä­ke­mak­sui­hin oli­si kui­ten­kin tar­koi­tus puut­tua työ­elä­ke­jär­jes­tel­män ongel­miin, joi­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa on käsitelty:
    1. Riit­tää­kö tule­vai­suu­des­sa rahat eläk­kei­siin? Leik­kaa­mal­la suu­rim­pia eläk­kei­tä riit­tää aina­kin parem­min kuin nyt.
    2. Suu­rim­pia eläk­kei­tä pide­tään epä­oi­keu­den­mu­kai­si­na ver­rat­tu­na pie­nim­piin eläkkeisiin.

    Työ­lä­ke­jär­jes­tel­män ongel­mat on syy­tä rat­kais­ta elä­ke­jär­jes­tel­mää kor­jaa­mal­la, eikä tulo­ve­roil­la. Pait­si jos kaik­ki lak­kau­te­taan nykyi­set elä­keyh­tiöt ja ‑rahas­tot ja siir­re­tään koko jär­jes­tel­mä val­tiol­le budjettirahoitteiseksi.

  75. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Hoi­to on hin­noi­tel­tu siten että hoi­to­mak­su ylit­tää aina hoi­det­ta­van eläk­keen määrän

    Näin kun­ta pää­see käsik­si van­huk­sen sääs­töi­hin ja kun­nan tavoit­tee­na on tyh­jen­tää van­huk­sen säästötilit.
    ‘snip’

    Rau­tais­ta logiik­kaa — kuten aina — mut­ta eivät­hän ne rahat kun­nal­le tule, vaan sen hir­mu­hin­tai­sen pal­ve­lun­tuot­ta­jan tilille.

  76. Evert The Neve­Rest: Työs­sä käy­vät suo­ma­lai­set mak­sa­vat joka vuo­si yli sadan mil­joo­nan euron las­kun joh­ta­jien ja ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den lisäeläkkeistä.

    Kyl­lä­kyl­lä, mut­ta tämä on van­ha vir­he, jota on vai­kea enää kor­ja­ta. Noi­ta eläk­kei­tä ei enää voi raken­taa, ts. kyse on isos­ta ker­ta­luon­tei­ses­ta tem­pauk­ses­ta, jon­ka van­hat mää­räyk­set mah­dol­lis­ti­vat. Mikään nyky­jär­jes­tel­män vii­laa­mi­nen ei tuo­hon auta.

    1. Nuo yhtei­ses­tä kas­sas­ta mak­set­ta­vat lisäe­läk­keet oli­vat tör­keä kaap­paus, johon pitäi­si löy­tää syyl­li­nen. Yksi syyl­li­nen t6ietysti oli eli­niän nousu, jol­loin ne tuli­vat ole­tet­tua kal­liim­mak­si, mut­ta silti.

  77. Pir­jo:
    …Aina­kin Val­tion kor­keam­piin palk­koi­hin, lyhyem­pään työ­ai­kaan ja pidem­piin lomiin super­kart­tu­ma sopii oikeinn hyvin. 

    Val­tiol­la vain yksin­ker­tai­sis­ta suo­ri­tus­por­taan töis­tä mak­se­taan enem­män kuin yksi­tyi­sel­lä. Asian­tun­ti­ja ja joh­to­teh­tä­vis­sä pal­kat ovat pie­nem­piä kuin yksityisellä.

    Asias­ta tekee vie­lä ikä­väm­män 🙁 , kun ver­tail­laan koko EU-aluet­ta. Suo­mes­sa koko­nai­suu­te­na suo­ri­tus­por­taan pal­kat ovat koh­tuut­to­man kovia, kun taas asi­na­tun­ti­jat ja joh­ta­jat ovat ilmaistyövoimaa.

  78. Itse olen sitä miel­tä, että elä­ke­ka­tos­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la. Samal­la tulee kui­ten­kin muis­taa, että se tar­koit­taa samal­la kat­toa sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän eläkemaksuille. 

    Monil­le kova­palkk­kai­sil­le oli­si kan­nat­ta­vam­paa sijoit­taa elä­ke­ra­hat itse, eikä kier­rät­tää nii­tä yhtei­sen elä­ke­kas­san kaut­ta. Nyt­hän suu­ri­palk­kai­set käy­tän­nös­sä mak­sa­vat pie­ni­palk­kais­ten eläkkeitä.

  79. Kal­le,

    ehkä vain työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den osal­ta sub­ven­tio menee juu­ri noin.

    Mut­ta miten luu­let super­kart­tu­man vaikuttavan?

    Toi­vot­ta­vas­ti se lak­kau­te­taan vaik­ka itse sii­tä oli­sin aiem­min val­tion palk­ka­lai­se­na hyötynyt.

  80. Sivu­toi­mi­seen yrit­tä­jyy­teen ansio­tu­lo-osin­got ja elä­ke­mak­su­jen mak­sa­mat­to­muus sopii hyvin, eihän sitä tie­dä vaik­ka kol­lek­tii­vi­nen elä­ke­sys­tee­mi oli­si­kin huo­no dii­li uudem­pien suku­pol­vien osalta.. 🙂

    Voi­sim­me kaik­ki olla Lau­ra Räty­jä ja ostaa pal­ve­lui­ta toi­sil­tam­me käyt­täen välis­sä las­kut­ta­ja­na oy:tä.. 🙂

  81. Vihe­rins­si: Kyl­lä­kyl­lä, mut­ta tämä on van­ha vir­he, jota on vai­kea enää kor­ja­ta. Noi­ta eläk­kei­tä ei enää voi raken­taa, ts. kyse on isos­ta ker­ta­luon­tei­ses­ta tem­pauk­ses­ta, jon­ka van­hat mää­räyk­set mah­dol­lis­ti­vat. Mikään nyky­jär­jes­tel­män vii­laa­mi­nen ei tuo­hon auta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nuo yhtei­ses­tä kas­sas­ta mak­set­ta­vat lisäe­läk­keet oli­vat tör­keä kaap­paus, johon pitäi­si löy­tää syyl­li­nen. Yksi syyl­li­nen t6ietysti oli eli­niän nousu, jol­loin ne tuli­vat ole­tet­tua kal­liim­mak­si, mut­ta silti.

    syyl­lis­ten löy­tä­mi­seen en osaa aut­taa, mut­ta rat­kai­su on kyl­lä aika help­po kek­siä. Muu­te­taan eläk­kei­den vero­tus­ta niin, että medi­aa­ni­pal­kan ylitt­väs­tä eläk­keen osas­ta mak­se­taan veroa esi­mer­kik­si 99,8%. Jos ker­ty­vil­le varoil­le ei parem­paa käyt­töä kek­si­tä, niil­lä voi­daan vaik­ka keven­tää muu­ta elä­ke­tu­lon verotusta.

  82. Kal­le:
    Itse olen sitä miel­tä, että elä­ke­ka­tos­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la. Samal­la tulee kui­ten­kin muis­taa, että se tar­koit­taa samal­la kat­toa sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän eläkemaksuille. 

    Tulee kui­ten­kin muis­taa, että eläm­me suo­ma­lai­ses­sa vero­pa­ra­tii­sis­sa. Vaik­ka kuin­ka kes­kus­tel­tai­siin kumas­ta­kin katos­ta, niin ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on että kat­to tulee vain ja ainoas­taan eläk­kei­siin, ei tie­ten­kään vero­luon­tei­siin mak­sui­hin. Pitää­hän rik­kai­den mak­saa oma osuun­ten­sa ja sil­leen, moneen­kin ker­taan. Tietenkin. 

    Sem­moi­nen about 90% mar­gi­naa­li­ve­ro ei var­mas­ti kuu­los­ta yhtään pahal­ta vasem­mis­ton kor­vis­sa ja sin­ne ysi­kymp­piin­hän se mar­gi­naa­li­ve­ro nousee, kun lai­te­taan elä­ke­kat­to, mut­ta jäte­tään mak­sut ennalleen.

  83. Sylt­ty: Tulee kui­ten­kin muis­taa, että eläm­me suo­ma­lai­ses­sa vero­pa­ra­tii­sis­sa. Vaik­ka kuin­ka kes­kus­tel­tai­siin kumas­ta­kin katos­ta, niin ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on että kat­to tulee vain ja ainoas­taan eläk­kei­siin, ei tie­ten­kään vero­luon­tei­siin maksuihin… 

    Tuol­ta se täl­lä het­kel­lä tun­tuu 🙁 , mut­ta tosia­sias­sa meil­lä on kak­si tapaa hoi­taa asia. Joko puram­me yli­suur­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tus­ta hal­li­tus­ti tai sit­ten itkem­me ja puram­me sen hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Itse pidän ensim­mäis­tä parem­pa­na vaih­toeh­to­na. Nykyi­sen kal­tai­seen, pöhöt­ty­nee­seen jär­jes­tel­mään meil­lä ei ole varaa.

    Kun kat­soo val­tioi­ta, jois­sa sosi­aa­li­tur­va on jou­dut­tu romut­ta­maan ker­ta­hei­tol­la, jäl­ki on karua. Vii­mei­sin hyvin­voin­ti­val­tion romah­dus oli Uusi-See­lan­ti. Nyt siel­lä sosi­aa­li­sek­to­ria yllä­pi­tää kirk­ko ja val­tio ei enää sot­keu­du sii­hen. Jot­kut pitä­vät kehi­tys­tä hyvä­nä, minus­ta hal­lit­tu sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män sopeut­ta­mi­nen ole­mas­sa ole­viin voi­ma­va­roi­hin oli­si parem­pi ratkaisu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.