Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta

Kun eläk­er­atkaisua vielä hio­taan, esitän siitä muu­ta­man huomautuksen:

  • Nyt van­hu­useläk­keelle 63-vuo­ti­aana siir­tyväl­lä on elin­vu­osia jäl­jel­lä noin 19 vuot­ta. (Tämä luku ei ole tark­ka vaan muistin­varainen. En löytänyt tietoa tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta) Keskimäärin työvu­osia on takana 35. Niin­pä työelämään siir­tymisen jälkeis­es­tä ajas­ta ollaan keskimäärin noin 65 % työssä ja 35 % eläk­keel­lä. Luvus­ta on las­ket­tu pois työelämään kuu­lu­vat katkok­set. Jos eli­na­jan­odote kas­vaa, pitäisi tästä kasvus­ta siir­tyä pidem­pään työaikaan siis 65 %, jot­ta työssäoloa­jan ja eläk­keel­läoloa­jan suhde ei muut­tuisi. Tämä kuvaa peri­aatet­ta. Ihan näin yksinker­taista tämä ei ole, kos­ka nekin ovat mak­sa­neet eläket­tä, jot­ka kuol­e­vat ennen eläk­keelle­si­ir­tymisikää ja sit­ten jotkut siir­tyvät eläk­keelle nuoremp­ina. Olen­naista on, että vuo­den kasvu elin­iän odot­teessa ei merk­itse, että eläkeikää pitäisi nos­taa vuodella.

  • Jos eläkeikää ei nos­tet­taisi, vaan annet­taisi­in eli­naikak­er­toimen pitää huol­ta jär­jestelmän kestävyy­destä, tästä kär­si­sivät ne, joiden ter­veys ei kestä jatkamista yli 63 vuo­den, sil­lä hei­dän eläk­keen­sä pienenisi kohtu­ut­toman pienek­si. Jos eläkeikä olisi 65-vuot­ta jase joka tulisi työkyvyt­tömäk­si 63-vuo­ti­aana, saisi puut­tuvas­ta kahdes­ta vuodes­ta kor­vauk­sek­si tule­van ajan kart­tuman, eli eläke las­ket­taisi­in kuin he oli­si­vat olleet töis­sä. Superkart­tumaa ei kuitenkaan tulisi. Ter­vey­deltään heikko­jen kan­nat­taa siis tukea eläkeiän nos­tamista. Vas­taavasti hyväos­daiset oli­si­vat yhä use­am­min 68-vuo­ti­aik­si, saisi­vat superkar­tu­man ansios­ta roiman eläk­keen ja naut­ti­si­vat sitä pitkään.
  • Superkart­tuma suosii aka­teemista väkeä ja syr­jii duunare­i­ta. Siitä hyö­tyvät ne, joiden ter­veys mah­dol­lis­taa työn­teon jatkamisen ja jot­ka ovat ikään­tyneinäkin palkkake­hi­tyk­sen­sä huip­ul­la. Nämä ovat yleen­sä koulutet­tu­ja. Nämä myös elävät pitkään, joten he naut­ti­vat korotet­tua eläket­tään pidem­pään. Eri­tyisen epäoikeu­den­mukaisen tästä tekee se, että duu­nar­it, jot­ka ovat siir­tyneet nuo­ri­na työelämään, eivät ole ansain­neet eläket­tä lainkaan työvu­o­sis­taan ennen 23 vuo­den eläkeikää. Tämä on nyt kor­jat­tu, mut­ta nykyiset eläk­keelle siir­tyvät eivät tästä kor­jauk­ses­ta pääse osal­lisik­si. Jos duu­nari on töis­sä 20 – 63 vuo­ti­aana ja aka­teem­i­nen 25 – 68 vuo­ti­aana, aka­teem­i­nen saa ansio­ta­soon­sa näh­den huo­mat­tavasti parem­paa eläkettä.
  • Superkart­tuma on myös aktu­aaris­es­ti väärä tapa palki­ta työssä jatkamis­es­ta. Palki­ta pitäisi siitä, että ottaa eläk­keen­sä ulos myöhem­min, jol­loin palk­in­to riip­puu siitä, kuin­ka paljon on ansain­nut eläket­tä ennen 63 ikävuot­taan. Nyt palk­i­taan siitä, kuin­ka paljon pystyy tien­aa­maan viimeis­inä työvu­osi­naan, vaik­ka eläke­jär­jestelmä hyö­tyy yhtä paljon siitä, joka jatkaa töis­sä pienel­lä pal­ka­lla kuin siitä, joka puur­taa ylitöis­sä ansio­ta­soaan nos­taen. Kan­nustin on myös epäter­ve: olisi luon­nol­lista jäädä eläk­keelle pikkuhil­jaa, eikä nään­nyt­tävän lop­pukirin jäl­keen. Tiet­tävästi superkart­tumaa ollaankin kor­vaa­mas­sa lykkäysko­ro­tuk­sel­la. Lykkäysko­ro­tus pitäisi antaa kaikille, jot­ka otta­vat eläk­keen ulos myöhem­min, niillekin, jot­ka eivät olisi ansio­työssä lainkaan.
  • Jos superkart­tuma kor­vataan lykkäysko­ro­tuk­sel­la, siitä älähtävät naiset, joil­la on useinkin per­hesy­istä katkok­sia työuras­saan. Heille superkart­tuma on edullisem­pi. Ei pidä kuitenkaan kor­ja­ta yhtä virhet­tä toisel­la. Jos halu­taan eläket­tä per­he­vap­aiden ajal­ta, mak­se­taan eläket­tä siitä, eikä sormeil­la karttumismallia.

 

96 vastausta artikkeliin “Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta”

  1. Eläkeikä 55 vuo­teen ja eläk­er­a­has­to lihoik­si 15 vuodessa. Sit­ten onkin jo kestävyys­va­je selätetty.

    Vastaa

  2. Olisi muka­va nähdä tilas­to, paljonko superkart­tumaa käytetään yksi­tyisel­lä ja julkisel­la puolel­la. Onko­han tuol­laista vertailua?

    Ainakin Val­tion korkeampi­in palkkoi­hin, lyhyem­pään työaikaan ja pidem­pi­in lomi­in superkart­tuma sopii oikeinn hyvin.

    Vastaa

  3. Jos lykkäysko­ro­tuk­si­in men­nään, niin ryh­mäeläkkei­den suo­sio kas­vaa. Ryh­mäeläk­er­atkaisu tulisi miet­tiä samal­la uusisksi.

    Vastaa

  4. Vähän luulen, että his­to­ria tois­taa itseään.

    Val­tion eläkesys­tee­mi kaatuu, kiitos pitkit­tyneen laman ja poli­ti­ikan. Yksi­tyiset eläk­keet voisi­vat pelas­taa, mut­ta se avu­nan­to tul­pataan lain­säädän­nöl­lä (on jo tul­pat­tu). Eläkeikä nos­te­taan 70:een vuo­teen ja rajataan edel­lä maini­tu­il­la käytän­nön syistä vain virkam… Aka­teemisille ihmisille. Sit­ten onkin jo niin kuin vuon­na 1820.

    Vastaa

  5. Työeläke­jär­jestelmä on yksi esimerk­ki siitä, että meil­lä iso osa julkisen val­lan kaut­ta kulke­vista tulon­si­ir­roista, joiden jär­jestelmää kokon­aisuute­na legit­i­moidaan sol­i­daarisu­udel­la, siirtää tulo­ja köy­hiltä rikkaille.

    Vastaa

  6. Pieniä täy­den­nyk­siä.

    Työkyvyt­tömälle eläk­keeseen las­ket­ta­va tule­van ajan kart­tuma on nykyään pienem­pi kuin jos olisi saman ajan työssä. Sitä et mainitse.

    Jos näitä eläke­jär­jestelmän epäoikeu­den­mukaisuuk­sia tarkastelee niin lisätä pitäisi miesten ja nais­ten huo­mat­ta­va ero eli­na­jan odot­teessa. Nykyisel­lä molem­mille sukupuo­lille samansu­ruisek­si arvioidul­la eli­na­jan­odotek­er­toimel­la naiset nos­ta­vat eläket­tä huo­mat­tavasti pidem­pään kuin miehet. Lisätään tämä nyt tuo­hon epäoikeu­den­mukaisu­us­tarkastelu­un, jos­sa mainit­sit vain että aka­teemis­ten eli­na­jan­odote on toden­näköis­es­ti korkeampi kuin rasvanahkaduunarin.

    On mie­lenki­in­toista tarkastel­la pitääkö nou­se­va eli­na­jan­odote todel­la ottaa kor­jaa­maan eläke­jär­jestelmää kah­teen ker­taan kuten nyt suun­nitel­laan. Ensin eläk­keen määrää alen­netaan eli­na­jan­odot­teen kor­jausker­toimel­la huo­mat­tavasti ja sit­ten nyt ehdote­tusti toiseen ker­taan nos­ta­mal­la eläköi­tymisikää. Tun­tuu hiukan tår­ta-på-tår­ta jutulta.

    Vastaa

  7. Naiset val­it­se­vat las­ten­hoidon. Sen sijaan miehet eivät val­itse niitä geene­jä, joiden takia he kuol­e­vat pari vuot­ta aiem­min kuin saman­ta­paisen elämän eläneet naiset. Käytän­nössä miehet pää­tyvät elämään sen ver­ran kulut­tavam­paa elämää, että ero venähtää seit­semään vuoteen.

    Mut­ta vain toiset, ne parem­pio­saiset, yleen­sä älähtävät. Ja hyvä niin, kos­ka hukkaan tup­paa men­emään miesten tasa-arvoälähtely. 

    (Huo­mat­tavasti järkeväm­pää on suun­na­ta ener­giansa omae­htoisi­in pyrintöihin. 

    Seu­raavak­si jatkankin sen selvit­te­lyä, miten pystyn pyörit­tämään bisnestä veroparati­i­sis­sa. Miten suuret tulot voi piilot­taa netin syövereihin? 

    Kai tästä vielä ehtii kerätä eläkesäästöt, kun­han ei päästä Suomen verot­ta­jaa rahoi­hin käsik­si. Jos ei muuten ehdi, suun­nit­te­len muut­ta­vani ulko­maille. Mitään laiton­ta en tietenkään suun­nit­tele vaan nimeno­maan selvit­te­len lail­lisu­u­den rajaa kuten kaik­ki muutkin “vero­su­un­nit­teli­jat”.

    Työt­tömäl­lä on aikaa.)

    Vastaa

  8. En ymmär­rä mik­si per­he­vap­aiden aikana pitäisi mak­saa eläkettä. 

    Jos halu­aa eläket­tä per­he­vap­aiden ajal­ta, niin voi aina­han voi ottaa eläke­vaku­u­tuk­sen. Jos ei rahat riitä niin voi, voi.

    Vastaa

    1. En ymmär­rä mik­si per­he­vap­aiden aikana pitäisi mak­saa eläkettä.

      Jos halu­aa eläket­tä per­he­vap­aiden ajal­ta, niin voi aina­han voi ottaa eläke­vaku­u­tuk­sen. Jos ei rahat riitä niin voi, voi.

      Sik­si, että lapset mak­sa­vat eläk­keet. Nykyiset työssäol­e­vat mak­sa­vat van­hempi­en­sa eläket­tä. Itseasi­as­sa eläke­jär­jestelmä on val­ta­va tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapsettomille.

      Vastaa

  9. Mik­si aje­taan Prokrus­teen mallia, joka on kaikille sama, vaik­ka työolot vai­htel­e­vat? Aikaisem­min käytössä ollut jär­jestelmä, jos­sa eri ammateis­sa oli eri eläkeikä, ei ollut vail­la perusteita.

    Yksinker­tainen ratkaisu olisi myös sitoa eläk­keelle pääsy työvu­osi­in: eläkeoikeus alka­isi, kun työvu­osia on ker­tynyt tarpeeksi.
    Ja tietysti pitäisi soveltaa sitä OECD:n ‘vii­saiden’ mallia, että eläkeikää nos­te­taan asteittain.

    Nykyi­nen neu­vot­telumalli, että isketään vuosikau­sia päätä seinään, ei tun­nu järkevältä.

    Vastaa

  10. Hyvä kir­joi­tus jälleen!
    Elin­iän ja eläkeiän nos­ton selvi­tys ker­ras­saan mainio!

    Sitä kuitenkin ihmette­len, onko esim. superkart­tumi­in tule­vaisu­udessa varaa? Miten eläk­er­a­hat saadaan riit­tämään? Pitäisikö “kohtu­ut­to­mia” eläkkeitä kohtuullistaa?
    Rikkaathan eivät täysimääräis­es­ti tarvitse kovia eläkkeitään jatkaak­seen elin­ta­soaan. Mata­la­palkkaisem­mat tarvit­se­vat joka pen­nin, eikä riitäkään.

    Työssä pidem­pään olemisen kan­nustin pitäisi olla ker­tako­r­vaus jokaises­ta lisävuodes­ta, ei koko eläke­ta­soa pros­en­tu­aalis­es­ti nos­ta­va. Pros­en­tu­aal­i­sista nos­toista hyö­tyvät myös eniten tien­aa­vat suh­teel­lis­es­ti enem­män kuin vähem­män tien­aa­vat. Jos kan­nustin olis ker­tako­r­vaus lisävuodes­ta, se kohtelisi kaikkia samal­la taval­la vaik­ka olisikin las­ket­tu pros­ent­ti­na palkkatasosta!

    Tässä uusi aja­tus val­tion­talouden suunnitteluun:
    Pros­ent­tio­su­us sopii ottamiseen eli varo­jen keräämiseen, mut­ta absolu­ut­ti­nen sum­ma sopii antamiseen. Tätä kan­nat­taisi enem­män pohtia eri­tyis­es­ti kansalais­ten tasa-arvoisen kohtelun sekä val­tion talouden kestävyy­den kannoilta.

    Vastaa

  11. Kor­jatkaa jos olen väärässä mut­ta mun ymmärtääk­seni superkart­tumista ovat hyö­tyneet yhtä lail­la duu­nar­it kuin toim­i­henkilöt. Niitä saadak­seen on työ­paikoila ollut tapana korot­taa lojaalin ja ahk­er­an duu­nar­in palkkaa viimeisek­si 3 vuodek­si ennen eläkeikää ikään kuin palkin­nok­si. 3 vuot­ta korkeam­mal­la pal­ka­lla on työ­nan­ta­jalle pieni kus­tan­nus lop­pu­jen lopuk­si kun halu­taan sitout­taa työntekijä. 

    En tiedä miten käytän­tö on nykyään, enää työ­nan­ta­jat eivät halua sitout­taa ketään vaan ihmisiä potk­i­taan pois surut­ta ja ote­taan uusia tilalle.

    Vastaa

  12. Suurin ongel­ma ja epäoikeu­den­mukaisu­us on työt­tömyys ennen eläkeikää.

    Suuri osa työurista päät­tyy työt­tömyy­teen ja kun putken pää on nos­tet­tu korkeak­si niin lisäpäiville pääsee vain pieni osa ikään­tyneistä työttömistä.

    Työ­markki­nat­ues­ta ja perus­päivära­has­ta ei ker­ry eläket­tä eli +50-vuo­ti­aana työt­tömäk­si jääneestä tulee köy­hä eläkeläinen

    Meil­lä on työt­tömiä jo 485000 eli tuo työn tar­jon­nan lisäämis­poli­ti­ik­ka on onnis­tunut. Näistä viral­lisia +50-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on 120000, mut­ta kun työvoiman ulkop­uolisek­si luokitel­tu­ja työt­tömiä on 90000, pääosin +50-vuo­ti­ai­ta, niin +50-vuo­ti­aiden työt­tömyys on yli 200000.

    Kun tämän ryh­män ker­tymä 14–23-vuotiaana on ollut nol­la niin työt­tömyys leikkaa eläk­keen hyvin pieneksi.

    Tämä on sosi­aa­li­nen katas­trofi, mut­ta ei näköjään kiin­nos­ta ketään

    Vastaa

  13. Ikään­tynei­den työ­markki­nat ovat jakaan­tuneet hyvin voimakkaas­tai, julk­siela puolel­la palka­ke­hi­tys jatkuu ja irti­sanomis­suo­ja takaa sen, että työtä voi keven­tää omaan tahtiin.

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la sen sijaan palkkake­hi­tys on laske­va ja potkut ehtivät ennen kuin eläkeikä.

    Tämä näkyy työvoimao­suuk­sis­sa , kun kaik­ista työl­li­sistä julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä on 25 % niin +50-vuo­ti­ais­sa työl­li­sis­sä julkisen sek­torin osu­us on jo yli 50 %.

    Mikäli löy­ty­isi tarke­maa aineis­toa, niin +55-vuo­ti­ais­sa julkisen osu­us työl­li­sistä olisi var­maan 60 % ja +60-vuo­ti­ais­sa var­mana paljon korkeampi.

    ETK selvi­tyk­sen mukaan eläkeiän nos­to ei ole nos­tanut mis­ään maas­sa ikään­tynei­den työllisyysastetta.Tanskassa kävi päin­vas­toin, ikään­tynei­den työl­lisyys rom­ahti alle Suomen tason

    Vastaa

  14. Min­un mielestäni pitäisi tehdä toimia, jot­ka nos­ta­vat eläköitymisikää. 

    Eläkeiän nos­to ei vält­tämät­tä työuria piden­nä. Sil­lä on sama vaiku­tus kuin jos kaivet­taisi­in vaina­jia takaisin haudoista.

    Suomes­sa on yli 100 000 yli 50-vuo­ti­as­ta työtön työn­hak­i­jaa. Eläkeiän nos­to vain tarkoit­taisi, että he oli­si­vat pidem­pään yht­eskun­nan tukiean varas­sa samaan aikaan, kun eläk­er­a­has­tot yksi­tyisel­lä puolel­la näyt­tävät vain kasvavan.

    Ykstyiseltä puolelta työuria voitaisin hel­posti piden­tää pois­ta­mal­la työ­nan­ta­jien eläke­mak­sut yli 55-vuotiailta.

    Työ­nan­ta­jan työeläke­mak­su vuon­na 2014 on keskimäärin 17,75 pros­ent­tia palka­s­ta Tilapäisen työ­nan­ta­jan pros­ent­ti on peräti 24,2 %.

    Jos nämä pois­tet­taisi­in iäkkäiltä työn­tek­i­jöiltä, potku­jen sijaan työu­rat piteni­sivät hetkessä.

    Val­tio on oma lukun­sa. Siel­lä on pitkät hyvä työ­suhde­tur­va, lomat ja ker­tymät ja eläke­pros­en­tit ovat jotain, jota yksi­tyisel­lä puolel­la voi vain unek­sia. Ja meno vain kiihtyy. 

    Tänään julk­iste­tun tilas­ton mukaan val­ti­ol­la työ­tun­nin kus­tan­nus nousi peräti 5,9 pros­ent­tia. Samaan aikaan val­ti­ol­ta palkkaa nos­ta­va Aal­to yliopis­ton euro­pro­fes­sori vaatii sisäistä deval­vaa­tio­ta — yksi­tyisen sek­torin duunareille.

    Vastaa

  15. Itse ihmette­len eniten mik­si van­hu­useläkeiän nos­toa vas­tuste­taan sil­lä, että kaik­ki eivät nytkään jak­sa vanhuuseläkeikään.

    Väistämät­tä aina tulee ole­maan osa henkilöistä, jot­ka eivät jak­sa töis­sä van­hu­useläk­keelle. Näitä varten on mm. työkyvyt­tömyy­seläk­keet, joiden riit­tävästä tasos­ta on pidet­tävä huoli. Van­hu­useläkeiän jät­tämi­nen nykyiselleen ei ainakaan auta tätäkään asi­aa. On jokaisen nykyisen ja varsinkin tule­van eläk­keen­saa­jan etu, että mah­dol­lisim­man moni, joka pystyy töis­sä käymään, myös tekee niin. Mitä ylem­pänä van­hu­useläkeikä on, sitä use­ampi tekee näin. Kohtu­u­den nimis­sä on tässä täy­den­net­tävä, ettei van­hu­useläkeikää silti saa nos­taa mieli­v­al­taisen ylös. Elin­iän nousu­un sidot­tu suh­teelli­nen osu­us on peri­aat­teena juuri oikein.

    Superkart­tumas­ta olen samaa mieltä. Tot­ta kai sitä puo­lus­ta­vat ne, jot­ka jär­jestelystä eniten olet­ta­vat hyö­tyvän­sä. Lykkäyskorotus/varhennusvähennys on kuitenkin oikeu­den­mukaisem­pi tapa, vaikkei sekään toki ole täy­delli­nen ainakaan ilman mm. van­hempainva­paista mak­set­tavaa eläkettä.

    On taval­laan surullista, että yksilön kannal­ta työsken­te­lyn jatkamiseen tarvit­ta­va kan­nustin­vaiku­tus on suurem­pi kuin yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta neu­traali koro­tus. Tämänkin takia van­hu­useläkeikä pitää saa­da riit­tävän ylös, jot­ta emme joudu kom­pen­soimaan alhaista van­hu­useläkeikää kohtu­ut­tomil­la lisäkarttumilla.

    Vastaa

  16. En ihan ymmär­rä eläke­jär­jestelmän perustelua. Mik­si ihmeessä ei sovi­ta, että siir­ry­tään vähitellen tasasu­u­ruisi­in eläkkeisi­in, joi­ta saa vapaasti täy­den­tää omil­la säästöil­lä? Koko hom­man “kor­jaami­nen” näyt­tää — ja tois­tan taas itseäni — futur­ol­o­giselta kon­gres­sil­ta taas kerran.

    Vastaa

  17. R.Silfverberg:
    Kor­jatkaa jos olen väärässä mut­ta mun ymmärtääk­seni superkart­tumista ovat hyö­tyneet yhtä lail­la duu­nar­it kuin toim­i­henkilöt. Niitä saadak­seen on työ­paikoila ollut tapana korot­taa lojaalin ja ahk­er­an duu­nar­in palkkaa viimeisek­si 3 vuodek­si ennen eläkeikää ikään kuin palkin­nok­si. 3 vuot­ta korkeam­mal­la pal­ka­lla on työ­nan­ta­jalle pieni kus­tan­nus lop­pu­jen lopuk­si kun halu­taan sitout­taa työntekijä.
    ‘snip’

    Aikoinaan eläke määräy­tyi 4 viimeisen työvuo­den mukaan, nyky­isin koko työu­ran ansioiden mukaan.

    Vastaa

  18. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Val­tio on oma lukun­sa. Siel­lä on pitkät hyvä työ­suhde­tur­va, lomat ja ker­tymät ja eläke­pros­en­tit ovat jotain, jota yksi­tyisel­lä puolel­la voi vain unek­sia. Ja meno vain kiihtyy.
    ‘snip’

    Unek­sia voi, mut­ta eläk­keen kart­tuma ja pros­ent­ti on nyky­isin sama.
    Ja meno tosi­aan kiihtyy, jopa puo­lus­tusvoimat irtisanoo!

    Vastaa

  19. Val­tion palkat nou­se­vat, kos­ka pieni­palkkaisten töitä ulkois­te­taan ja jäl­jelle jää han­kalam­min ulkois­tet­tavia asiantun­ti­joi­ta. Keskipalk­ka siis nousee. Tämä ei kuvaa työhön jäänei­den palk­ka kehitystä.

    Vastaa

  20. R.Silfverberg:
    Kor­jatkaa jos olen väärässä mut­ta mun ymmärtääk­seni superkart­tumista ovat hyö­tyneet yhtä lail­la duu­nar­it kuin toim­i­henkilöt. Niitä saadak­seen on työ­paikoila ollut tapana korot­taa lojaalin ja ahk­er­an duu­nar­in palkkaa viimeisek­si 3 vuodek­si ennen eläkeikää ikään kuin palkin­nok­si. 3 vuot­ta korkeam­mal­la pal­ka­lla on työ­nan­ta­jalle pieni kus­tan­nus lop­pu­jen lopuk­si kun halu­taan sitout­taa työntekijä. 

    Kor­jataan pyyn­nöstä: kyl­lä sä olet väärässä. Ei tuom­moista tapahdu.

    Vastaa

  22. Ain­oa täyspäi­nen ratkaisu on joko tasaeläk­keet kaikille tai eläkekat­to. HS tänään, ylisu­uria eläkkeitä naut­tivista tulee bisnes perikun­nalle, jos saadaan jol­lain pidet­tyä eläk­keen­saa­ja hengis­sä mah­dol­lisim­man pitkään.

    Vastaa

  23. “Superkart­tuma suosii aka­teemista väkeä ja syr­jii duunare­i­ta. Siitä hyö­tyvät ne, joiden ter­veys mah­dol­lis­taa työn­teon jatkamisen ja jot­ka ovat ikään­tyneinäkin palkkake­hi­tyk­sen­sä huipulla.”

    Tämä joukko on suurin häviäjä jo tässä nykyisessä eläke­jär­jestelmässä. Jos on ikään­tyneenä palkkake­hi­tyk­sen­sä huip­ul­la, on eläk­keen suhde palkkaan huono esimerkik­si jopa alle 40 %. Tämä tarkoit­taa totu­tun elin­ta­van muut­tamista eläk­keelle jäädessä, kos­ka eläke ei riitä enää työ­naikaiseen elin­ta­soon. On väärin tutkia vain eläkekart­tumaa vaan pitää kat­soa myös jo tätä kor­vausastet­ta (eläk­keen suhdet­ta aiem­paan ansioon).

    Vastaa

  24. Osmo: “Superkart­tuma on myös aktu­aaris­es­ti väärä tapa palki­ta työssä jatkamis­es­ta. Palki­ta pitäisi siitä, että ottaa eläk­keen­sä ulos myöhem­min, jol­loin palk­in­to riip­puu siitä, kuin­ka paljon on ansain­nut eläket­tä ennen 63 ikävuot­taan. Nyt palk­i­taan siitä, kuin­ka paljon pystyy tien­aa­maan viimeis­inä työvuosinaan”.

    Eläke määräy­tyy nykyään koko työu­ran ajal­ta, joten superkart­tuma ei palk­itse “siitä, kuin­ka paljon pystyy tien­aa­maan viimeis­inä työvuosinaan”.

    Ja sik­si superkart­tumaa onkin vaikea perustel­la , kuka lie­nee moi­sen keksinyt? Mut­ta tarkoituk­se­na on tietysti työurien pidentäminen.

    Vastaa

    1. Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia sen vuo­den ansioista. Kyl­lä se palk­it­see siitä, että viimeiset vuodet huhkii töitä ja rasnkaisee siitä, että siir­tyy vaik­ka osa-aikatyöhön.

      Vastaa

  25. olisiko hyvä muis­tut­taa että mei­dän eläke­jär­jestelmä toimii suo­ril­la rahan­si­ir­roil­la eli siis työeläke­mak­sut joi­ta työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät mak­saa menee suo­raan eläkkei­den mak­su­un. eläke on vain lasken­nalli­nen etu­us men­neistä palkoista.

    eli siis tule­vat sukupol­vet mak­saa van­ho­jen sukupolvien eläk­keet suoraan.

    niin san­otut 160 mil­jar­dia mitä työeläkey­htiöt pant­taa pahan päivän var­alle on lop­pu­jen lopuk­si pieni sum­ma. jos työeläke­mak­sut ter­mi­noitaisi­in kestäisi 160 mil­jar­dia vain 7 vuot­ta työeläkkeisi­in. val­tio tuh­laisi 160 mil­jar­dia 3 vuodessa.

    voisi vielä maini­ta että eläkeläiset käyt­tää paljon ter­vey­den­huoltoa jon­ka mak­saa myös tule­vat sukupolvet.

    löysin mie­lenki­in­toisen linkin
    http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/tiedotteet_uusi/05092014_tulonsiirtojen_painopiste_kaantynyt_ikaantyneisiin&date=05.09.2014&tab=notices

    Vastaa

  26. Har­ri Myl­lynie­mi:
    Val­tion palkat nou­se­vat, kos­ka pieni­palkkaisten töitä ulkois­te­taan ja jäl­jelle jää han­kalam­min ulkois­tet­tavia asiantun­ti­joi­ta. Keskipalk­ka siis nousee. Tämä ei kuvaa työhön jäänei­den palk­ka kehitystä.

    Mitähän nuo “han­kalam­min ulkois­tet­ta­vat asiantun­ti­jat” ovat? Nykyään ei ole sel­l­aista tehtävää, jota ei pystyt­täisi osta­maan yksi­tyiseltä puolelta. Lain­säädän­nöl­lä tietysti voidaan suo­ja­ta jonkun etu­ryh­män virat viroik­si, mut­ta mik­si esimerkik­si Tilas­tokeskus on viras­to eikä liike­laitos tai yri­tys? Ei tilas­to­jen tekem­i­nen mitään raket­ti­tiedet­tä ole.

    Vastaa

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia sen vuo­den ansioista. Kyl­lä se palk­it­see siitä, että viimeiset vuodet huhkii töitä ja rasnkaisee siitä, että siir­tyy vaik­ka osa-aikatyöhön. 

    Näis­sä on hel­posti usei­ta näkökul­mia eikä vain yhtä totuutta.

    Itse olin osa-aikaeläk­keel­lä usei­ta vuosia enen eläk­keelle jäämistäni 65 v iässä. Helpot­tunut työr­a­situs mah­dol­listi työu­ran jatkamista ja olin ajatel­lut jatka­vani 68 ikävuo­teen asti (IT alan työtä). Läh­estyessäni 65 v ikää sain eri­laisia eläköi­tymis­esit­teitä ja min­ulle vas­ta sieltä pal­jas­tui ettei henkilö joka on osa-aikaeläk­keel­lä saakaan tuo­ta superkarttumaa.

    Päätök­seni oli ihan yksinker­tainen. Lopetan työn­teon ja ryh­dyn nos­ta­maan täyt­tä van­hu­useläket­tä kun ei ollut riit­tävää kan­nustet­ta. Kalli­im­mak­si tämä eläke­jär­jestelmälle tuli. Laskin joskus huvit­tuneena, että osa-aikaeläk­keel­läkin mak­soin paljon enem­män vero­ja kuin mitä nos­tin osa-aikaeläket­tä. Mut­ta pykälät on pykäliä.

    Mut­ta sen voin sanoa vas­toin Soin­in­vaaran käsi­tys­tä, että en minä ainakaan olisi jak­sanut “huhkia töitä” mitenkään ylimääräis­es­ti sen superkart­tuman aikana vaik­ka olinkin peri­aat­teessa suh­teel­lisen ter­ve. Enkä sitä “huhkimista” olisi saanut tehdäkään menet­tämät­tä koko osa-aikaeläket­tä. Nytkin olin jo joutunut palaut­ta­maan eläk­keeni muu­ta­mal­ta kuukaudelta kun olin saanut jotain ylimääräisiä bonuksia.

    Vastaa

  29. Pitää vielä lisätä edel­liseen kom­ment­ti­i­ni. Eräänä vuon­na jouduin pyytämään jopa palkan alen­nus­ta kun olisin ylit­tänyt palkan ja osa-aikaeläk­keen yhteenso­vi­tussään­nön määrit­telemän rajan. Ja syy oli jopa niin huvit­ta­va kuin verot­ta­jan seu­raavalle vuodelle kovasti ker­ral­la nos­ta­mat luon­toise­tu­jen vero­tusar­vot. Henkilöstöpääl­likkö ker­toi, että että tämä oli hänen uransa ensim­mäi­nen palka­nalen­nus­pyyn­tö. Mut­ta luon­nol­lis­es­ti hyväksyi pyyntöni.

    Vastaa

  30. Tarvi­taanko yleistä eläkeikää ollenkaan? Eikö jokainen voisi jäädä sil­loin eläk­keelle, kun työkykyä ei enää ole? Met­suril­la se tulee huo­mat­tavasti ennem­min vas­taan kuin työnjohtajalla.

    Vastaa

    1. Yleistä eläkeikä tarvi­taan eläk­keen tason määräämiseen. Jos met­suri joutuu jäämään eläk­keelle 55-vuo­ti­aana, hänen eläk­keestään tulisi aivan olema­ton, mut­ta para­nee olen­nais­es­ti, kun saa hyväk­seen tule­vana­jankart­tuman, muis­taak­seni 1,2 % palka­s­ta vujodessa siihen saak­ka kun täyt­tää 63 vuot­ta, myöhem­min 65 vuot­ta. Lisäk­si yleinen eläkeikä tarkoit­taa, että työ­nan­ta­jan kan­nat­taa sopåeut­taa työolot niin, että alle eläkeikäi­nen niistä selviää, kos­ka muuten joutuu mak­samaan. Eläkeiässä ole­van savus­t­a­mi­nen pois ei mak­sa mitään.

      Vastaa

  31. - Mis­tään per­he­vap­aista ei voi ker­tyä eläkettä(vrt armeija).

    - Eläkekat­to, vaikka­pa 4000e/kk (hatus­ta vedetty).
    Jos jokin työ­nan­ta­ja halu­aa tar­jo­ta ostoeläk­keen niin mak­sakoon sen katon ylimenevän osu­u­den täysimääräis­es­ti omas­ta pussistaan.

    - Ns. työt­tömyy­seläkeput­ki vaik­ka vuodel­la tai kahdel­la ylös (poli­it­tis­es­ti mahdotonta?).

    - Työ­nan­ta­jalle lisää porkkanaa ikäih­mis­ten eläke­mak­sui­hin, siis sivukuluihin.

    - Superkart­tuma vas­ta 64 ikävuodes­ta alkaen

    Vastaa

    1. Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu.

      Vastaa

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleistä eläkeikä tarvi­taan eläk­keen tason määräämiseen. Jos met­suri joutuu jäämään eläk­keelle 55-vuo­ti­aana, hänen eläk­keestään tulisi aivan olema­ton, mut­ta para­nee olen­nais­es­ti, kun saa hyväk­seen tule­vana­jankart­tuman, muis­taak­seni 1,2 % palka­s­ta vujodessa siihen saak­ka kun täyt­tää 63 vuot­ta, myöhem­min 65 vuot­ta. Lisäk­si yleinen eläkeikä tarkoit­taa, että työ­nan­ta­jan kan­nat­taa sopåeut­taa työolot niin, että alle eläkeikäi­nen niistä selviää, kos­ka muuten joutuu mak­samaan. Eläkeiässä ole­van savus­t­a­mi­nen pois ei mak­sa mitään.

    Kun tiet­teävästi vain muu­ta­ma met­suri on jäänyt nor­maalile van­hu­useläk­keelle niin yleinne eläkeikä tai työkyvyt­tömyy­seläke ovat epäikuedenmukaisia.Ei virkamiehen tarvitse repiä itseään hajalle töis­sä päästäk­seen eläk­keelle ja nämä virkamiehet palk­i­taan kun he demen­tikkoina hiihtelevät viras­ton käytävillä.

    Eläke­jär­jestelmän kestävyys­va­je­han syn­tyy pääasi­as­sa julkisen sek­torin yliko­rkeista eläkkeistä.Itse asi­as­sa julkisen sek­torin eläkeikää pitäsi nos­taa 4 vuodel­la, julkisel­la puolel­la­han tehdään aidosti töitä tai ainakin viihdytään työ­paikalla van­hu­useläkeikään saakka

    Vastaa

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu. 

    Tuos­sa on aja­tusvirhe. Eläke­mak­su­ista vain parikym­men­tä pros­ent­tia on rahas­toitu eikä edes jät­timäis­ten eläk­er­a­has­to­jen tuo­tot riitä kat­ta­maan ulos­mak­set­tu­ja eläkkeitä.

    Eli tosi isotkin eläk­keet mak­sate­taan suurelta osin tule­val­la sukupolvella.

    Yksi­ty­istä eläke­vaku­u­tus­ta myyvät yri­tyk­set veloit­ta­vat täysimääräis­es­ti arvioidut tule­vat eläke­mak­sut eikä niitä mak­sa seu­raa­va sukupolvi eläkemaksuissa.

    Eli kyl­lä tilanne muut­tuisi ainakin min­un logi­ikkani mukaan.

    Vastaa

    1. Ei siinä ole aja­tusvirhet­tä. Jos eläke­vaku­u­tuk­sen piuiri­in ovat vain euromäärää X pienem­mät tulot, vai niistä mak­se­taan eläke­mak­sua. Suu­rit­u­loi­sista mak­set­ta­vat mak­sut pienenevät. Heille jää näin tilaa vapaae­htoiseen, kokon­aan mak­set­tavaan eläk­keeseen, jol­la ei vas­ta­ta men­nei­den sukupolvien eläkkeistä.

      Vastaa

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia sen vuo­den ansioista. Kyl­lä se palk­it­see siitä, että viimeiset vuodet huhkii töitä ja rasnkaisee siitä, että siir­tyy vaik­ka osa-aikatyöhön.

    Julkisel­la sek­to­ril­la ei juurikana huhki­ta, läh­es kaik­ki superkart­tumaa keräävät tekevät töitä julkisel­la puolella.

    Vastaa

  35. Osmo Soin­in­vaara: Sik­si, että lapset mak­sa­vat eläk­keet. Nykyiset työssäol­e­vat mak­sa­vat van­hempi­en­sa eläket­tä. Itseasi­as­sa eläke­jär­jestelmä on val­ta­va tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapsettomille. 

    Mil­lä logi­ikalla? San­o­taan, että eläkesys­teemimme voisi muut­taa taikaiskul­la täysin rahas­toivak­si. Jos kaik­ki mak­saisi­vat edelleen samo­ja eläke­mak­su­ja ja nos­taisi­vat samo­ja eläkkeitä, niin eikö tämä olisi jokaisen henkilön kannal­ta ihan saman­lainen? Mikä tulon­si­ir­to lapset­tomille tässä jäisi tapah­tu­mat­ta, mikä sinus­ta nykysys­tee­mis­sä tapahtuu? 

    Minus­ta ajat­telusi menee jotenkin niin, että sukupol­ven N lap­sia han­kkineille kuu­luu jotenkin ansio siitä, että hei­dän lapsen­sa sukupolves­sa N+1 mak­saa sukupol­ven N eläk­keet. Tämä tarkoit­taisi sit­ten sitä, että tuo ansio eläke­mak­su­jen mak­samis­es­ta ei kuu­luisi sukupol­ven N+1 ihmisille, jot­ka konkreet­tis­es­ti mak­sa­vat ne eläke­mak­sut, vaan hei­dän van­hem­milleen. Eli kun minä mak­san eläke­mak­su­ja, niin tästä kiitos kuu­luu van­hem­mil­leni, ei min­ulle. Minus­ta tämä logi­ik­ka ei ole kovin kantavaa.

    Vastaa

    1. Jos siir­rymme ker­ral­la rahas­toivaan eläke­jär­jestelmään hja pidämme van­hat lupauk­set, eläke­mak­sut kaksinker­tais­tu­vat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapset­tomat siir­tyvät rea­has­toivaan eläke­jär­jestelmään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat.

      Vastaa

  36. Mei­dän eläke­jär­jestelmän ongel­ma on, että kaik­ki munat on pis­tet­ty yhteen koriin.

    Euroop­palaises­sa sys­tee­mis­sä eläkeläisen tulo tulee mon­es­ta lähteestä:
    1.Kansaneläke, se mak­se­taan kaikille asum­is­pe­rusteis­es­ti ja on tasasuuruinen

    2.Työeläke, se mak­se­taan työpe­rusteis­es­ti ja on sidot­tu työskentelyvuosiin.Tässä eläk­keesä on se kuu­luisa eläkekat­to, mikä sisältää myös maksukaton

    3.Lisäeläkkeet , ne ovat työnantaja,ammatti, henkilöko­htaisia eläkkeitä ja niitä ei ole vält­tämt­tä kaikilla

    4.Henkilöstörahasto, siihen ker­tyy tyyp­il­lis­es­ti 1–1,5 kuukau­den palk­ka työvuot­ta kohti ja sen voi nos­taa kun irti­san­o­taan tai jää eläkkeelle

    Kun useimpi­in eläke­jär­jestelmi­in sisäl­tyy varhen­nus­mah­dol­lisu­us niin käytän­nössä työelämästä voi pois­tua edelleen 55–60-vuotiaana
    useim­mis­sa mais­sa vaik­ka muodolli­nen eläkeikä on 65–67-vuotta, se kos­kee vain kaikkien köyhimpiä

    Vastaa

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu.

    Kor­jataan nyt sit­ten sen ver­ran: ei OSTA vaan reaalis­es­ti mak­saa sen eläk­keen myös.

    Nythän tilanne on se esim. huip­pu­jo­hta­jat saa­vat oste­tun eläk­keen, mut­ta tähän myös veron­mak­sa­jat otta­vat osaa eläke­jär­jestelmän kautta.

    Vastaa

  38. Puhutaan paljon eläk­keelle siir­tymisiästä. Sitä pitäisi korot­taa nykyis­es­tä n 62 vuodes­ta, jot­ta luot­tolu­okit­ta­jat eivät rankai­sisi. Halu­aisin tietää miten eläk­keelle siir­tymisikä määritellään.

    Mikäli työn­tek­i­jä halu­aa jatkaa työis­sä käyn­tiä täytet­tyään 63 vuot­ta, hänel­lä on peri­aat­teessa kak­si mahdollisuutta. 

    Hän voi jatkaa työn­tekoa entisel­lään ja siirtää eläköi­tymisen­sä myöhempään. Yhteiskun­ta palk­it­see hänet tästä tule­van eläk­keen superkart­tumal­la. Eläk­keel­lä oloai­ka kuitenkin lyhe­nee, joten henkilön saa­ma kokon­aiseläke­sum­ma voi jatkamisen takia olle suurem­pi tai pienem­pi kuin 63-vuo­ti­aana eläköityneellä.

    Toinen mah­dol­lisu­us, jota nyky­isin käytetään yhä use­am­min, on siir­tyä 63-vuo­ti­aana eläk­keelle ja alkaa naut­tia ns “täyt­tä eläket­tä. Samal­la tämä “eläkeläi­nen” voi jatkaa työn tekemistä uute­na työn­tek­i­jänä joko entisel­lä tai uudel­la tynan­ta­jal­la. Täl­löin hän saa eläk­keen­sä lisäk­si työe­htosopimuk­sen mukaisen tai erik­seen sovi­tun suu­ruisen palkan. Tämä toinen työ tuot­taa eläkeläiselle lisää eläket­tä superkarttumalla. 

    Lie­nee selvää, kumpi tapa on “eläkeläiselle” edukkaampi. Siinä syy mik­si kaik­ki joil­la on mah­dol­lisu­us saa­da uusi työ­paik­ka käyt­tävät tätä mah­dol­lisu­ut­ta. Siinä myös syy huoleeni.

    Min­ua kiin­nos­taa se, miten jatkamisen val­in­ta vaikut­taa keskimääräiseen eläk­keelle siir­tymisikään. Miten on henkilö, joka on eläk­keel­la mut­ta samaan aikaan töis­sä. Las­ke­taanko hänet sekä eläkeläi­asek­si, että työssä oli­jak­si? Minkä ikäisenä hänen kat­so­taan siir­tyneen eläk­keelle? Onko meille viral­lis­es­ti ilmoitet­tu eläk­keelle siir­tymisikä todel­li­nen vai sisäl­tyykö siihen tilas­toin­nis­sa syn­tynyt vääristymä?

    Vastaa

  39. Voisi­han tuon kan­nus­ti­men jatkaa töis­sä hoitaa niinkin että palka­nsaan­ti ei olisi este eläk­keen saamiselle, tämä olisi hyvä insen­ti­ivi jatkaa työn­tekoa eläkeiän jälkeen.
    Sit­ten jos oikein saan opti­moi­da niin lopet­taisin iän mukaan syr­jin­nän ja mak­saisin eläket­tä kaikille täysi-ikäisille. Kor­vaisi samal­la toimeen­tu­lotuen, opin­totuen, ja työt­tömyysko­r­vauk­set ja niiden aiheut­ta­mat saman­laiset insentiiviongelmat.

    Vastaa

    1. Palka­nsaami­nen ei ole este eläk­keelle siir­tymiseen. Ityse asi­as­sa miesten kan­nat­taisi pääsään­töis­es­ti tehdä näin, kos­ka he naut­ti­vat eläket­tä sen ver­ran lyhem­män ajan, että tästä aiheutu­va huonom­pi eläke ei ole niin suuri katas­trofi. Eläk­keelle jäämi­nen ja työn jatkami­nen on eri­tyisen kan­nat­tavaa, jos on joka tapauk­ses­sa siir­tymässä alem­pi­palkkaiseen duuniin.
      (Yli 63-vuo­tias ansait­see eläket­tä 4,5% vuodessa, jos ei ole eläk­keel­lä ja 1,5 % jos on. Viidessä vuodessa jää siis jäl­keen 15 % palkastaan

      Vastaa

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos siir­rymme ker­ral­la rahas­toivaan eläke­jär­jestelmään hja pidämme van­hat lupauk­set, eläke­mak­sut kaksinker­tais­tu­vat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapset­tomat siir­tyvät rea­has­toivaan eläke­jär­jestelmään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat. 

    Voisin siinä tapauk­ses­sa siir­tyä myös las­ten­tarhat­tomaan ja koulut­tomaan järjestelmään.

    Toki tiedät sen, mut­ta on aika mutkien oikaisua suorik­si sanoa, että lapsel­liset mak­sa­vat lapset­tomien eläk­keet. Yhtä älyl­listä kuin sanoa, että tap­pa­mal­la van­hempasi säästät.

    Maa­han­muut­ta­jat mak­sa­vat pitkäikäis­ten suo­ma­lais­ten eläkkeet.

    Vastaa

  41. Krtek: Yhtä älyl­listä kuin sanoa, että tap­pa­mal­la van­hempasi säästät.

    Tätä leikkiä voi jatkaa edelleen.

    Mitä enem­män maail­maan syn­tyy ihmisiä, sitä parem­min taloudel­la menee, jos ylivelka­an­tuneille sal­li­taan eutanasia.

    Jokaiselle aikuis­tu­valle nuorelle 100 000 euroa käteen opin­to­lainaa ja lupa eutanasiaan.

    Näin markki­na­t­alous voisi jatkaa “ikuista” kasvuaan, Maa­pal­lon ja Aurinkokun­nan rajal­lisen mater­ian ehdoilla.

    Sairaat, työt­tömät ja ylivelka­an­tuneet, eläkeläi­sistä puhu­mat­takaan, ovat vain turha taak­ka markkinataloudelle.

    Vastaa

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia sen vuo­den ansioista.
    ‘snip’

    Kun työn­tek­i­jä täyt­tää 63 vuot­ta, hänen ansiois­taan kart­tuu eläket­tä superkart­tuman mukaises­ti 4,5% vuodessa, mut­ta eläke las­ke­taan kuitenkin koko työu­ran ajal­ta. Onhan siitä hyö­tyä, kun nor­maali kart­tuma on 1,5%, mut­ta ei niin dramaattisesti.

    Vastaa

  43. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Eläke­jär­jestelmän kestävyys­va­je­han syn­tyy pääasi­as­sa julkisen sek­torin yliko­rkeista eläkkeistä.
    ‘snip’

    Mihinkähän tämä on perustuvinaan?

    Julkisen sek­torin eläk­keet mak­se­taan julkisen sek­torin eläke­laitosten toimes­ta eikä sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta muiden, esim. liian van­ho­jen eläkkeisi­in. Ja ne ovat parem­min rahas­toitu­ja kuin yksi­tyisen sek­torin eläkkeet.

    Ja kart­tumat ovat samat, joten ne ovat aivan yhtä yliko­rkeat kuin liian van­ho­jenkin eläkkeet.

    Vastaa

  44. Tiedemies:
    En ihan ymmär­rä eläke­jär­jestelmän perustelua. Mik­si ihmeessä ei sovi­ta, että siir­ry­tään vähitellen tasasu­u­ruisi­in eläkkeisi­in, joi­ta saa vapaasti täy­den­tää omil­la säästöil­lä? Koko hom­man “kor­jaami­nen” näyt­tää — ja tois­tan taas itseäni — futur­ol­o­giselta kon­gres­sil­ta taas kerran.

    Kos­ka siitä seu­raisi krooni­nen kaup­pataseen ali­jäämä. (Tämä on yksi har­vo­ja Osmon argu­ment­te­ja jota en ymmär­rä alku­unkaan ja joka ei min­un mielestäni kestä minkään­laista kvan­ti­tati­ivista eikä kval­i­tati­ivista analyysiä)

    Osmo Soin­in­vaara: Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu.

    Ja tämä on toinen. En ymmär­rä mikä on se luon­non­la­ki, että eläkekatos­ta seu­raa eläke­mak­su­jen katto.

    Vastaa

    1. Jos puhutaan ansioeläkkeistä, eläke­mak­sua mak­se­taan vain niistä ansioista, jot­ka vaku­ute­taan. Voidaan tietysti päät­tää, että ansioeläke­jär­jestelmä romute­taan ja siir­ry­tään jonkin­laiseen val­tion kus­tan­ta­maan tulosi­don­naiseen kansaneläk­keeseen, mut­ta se on sit­ten aivan eri logi­ikalla toimi­va ja aika huonos­ti sovitet­tavis­sa yhteen esimerkik­si ulko­mail­la työsken­te­lyn kanssa.
      Niis­sä mais­sa, jois­sa on eläkekat­to, vaku­u­tus­mak­suil­la on myös katto.

      Vastaa

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos siir­rymme ker­ral­la rahas­toivaan eläke­jär­jestelmään hja pidämme van­hat lupauk­set, eläke­mak­sut kaksinker­tais­tu­vat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapset­tomat siir­tyvät rea­has­toivaan eläke­jär­jestelmään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat.

    Olisiko nyt lapset­toman henkilön mah­dol­lista irti­sanoutua täysin eläke­jär­jestelmästä; siis tode­ta, etten halua val­tion ansioeläket­tä, ja vält­tyä mak­suil­ta? Vai­h­toe­htois­es­ti työ­nan­ta­ja voisi tilit­tää nyt hänen eläke­mak­sui­hin­sa käyte­tyn osu­u­den rahaa suo­raan hänen tililleen.

    Aja­tusleikkiä jatkaen: jos henkilölle sal­lit­taisi­in “pois­tu­mi­nen” jär­jestelmästä, mikä logi­ik­ka velvoit­taisi hänet silti vielä osal­lis­tu­maan jär­jestelmän edel­lis­ten sukupolvien kus­tan­ta­miseen? Tätä on erit­täin vaikea ymmärtää.

    Täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta­han ei voi antaa, kos­ka eläke­jär­jestelmä lakkaisi muu­ta­mas­sa viikossa. 

    Eläke­mak­su­jen nousuhan johtuu osin juuri siitä, että on ole­mas­sa sukupolvi joka ei ole itse mak­sanut juuri minkään­moisia eläkkeitä juuri kenellekään (omille van­hem­milleen siis), mut­ta kat­soo oikeudek­seen velvoit­taa (Osmon logi­ikas­sa) tule­vat sukupol­vet mak­samaan näitä itselleen. Tämä sukupolvi on nyt eläkkeellä. 

    Olisiko oikeu­den­mukaista leikel­lä hie­man hei­dän eläkkeitään, vai onko jär­jestelmän perus­ta­ja Jumalan armos­ta oikeutet­tu vetämään välistä? Onko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta siis jär­jestelmä, jos­sa voit­ta­ja on se sukupolvi, joka jär­jestelmän perus­taa ja velvoit­taa tule­vat sukupol­vet kus­tan­ta­maan oman muhkean elämän­sä, mut­tei itse halua mak­saa vas­taavaa edeltäjilleen?

    Vastaa

  46. aikansa mietiske­lin omia näke­myk­siä ja ne ovat kahdessa osassa

    osa a: jos elet­täisi­in nol­la­jär­jestelmässä ja tämän pitäisi olla pitkän ajan tavoite (yli 25 vuotta).
    kan­nat­taisin peruseläke­jär­jestelmää jos­sa voi olla jotain lisiä joit­tenkin syit­ten perus­teel­la. jos eläke­jär­jestelmä toimii suo­ril­la rahan­si­ir­roil­la sitä ei saisi sitoa men­neit­tein vuosien tuloi­hin tai ansiohin.

    osa b: kun ollaan nykyisessä tilanteessa ja lyhyen ajan tavoite (alle 25 vuotta)
    on esitet­tävä muu­tok­sia nykyjär­jestelmään. ehdot­taisin leikkau­sia pro­gres­si­ivis­es­ti 20% keskieläkkeisi­in ja 40% suurem­pi­in (varsinkin uusi­in eläkkeisi­in). täl­lä kon­stin saadaan eläke­jär­jestelmän kestävyys jonkin ver­ran parem­mal­la uralle. mui­ta kon­ste­ja on eläkeiän nos­to. eläkekat­to voi olla myös mut­ta eläke­mak­sukat­toa ei saa tul­la kos­ka se pahen­taa eläkkei­den rahoitusta.

    Vastaa

  47. Osmo Soin­in­vaara:Niis­sä mais­sa, jois­sa on eläkekat­to, vaku­u­tus­mak­suil­la on myös katto. 

    Voidaan olet­taa, että Suomes­sa ei var­masti tule mitään mak­sukat­toa, jos eläkkeisi­in tulisikin sellainen.

    Vastaa

  48. Raimo K: Mihinkähän tämä on perustuvinaan?

    Julkisen sek­torin eläk­keet mak­se­taan julkisen sek­torin eläke­laitosten toimes­ta eikä sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta muiden, esim. liian van­ho­jen eläkkeisi­in. Ja ne ovat parem­min rahas­toitu­ja kuin yksi­tyisen sek­torin eläkkeet.

    Ja kart­tumat ovat samat, joten ne ovat aivan yhtä yliko­rkeat kuin liian van­ho­jenkin eläkkeet.

    Kun­nal­lisen työ­markki­nalaitok­sen johtaj mainit­si juuri, että kun­nal­lisen sek­torin eläke­mak­su on 10 %-yksikköä korkeampi kuin yksi­tyisen sek­torin ja nousus­sa, kos­ka superkart­tumat rasit­ta­vat juuri julk­ista sektoria.

    Jukisen sek­torin henkilöstöstä yli 50 % on yli 50-vuo­ti­ai­ta, joten rasitus on muutenkin korkeampi ja kun eläk­keelle siir­ry­tään seu­raa­van 10–20 vuo­den kulues­sa mas­soit­tain niin mak­su nousee entisestään.

    Julkisen sek­torin eläk­keet rahoite­taan verovaroista pääosin, myös nuo rahas­tot on luo­tu pääosin verovaroil­la. Eikä julkisel­lakan sek­to­ril­la ole lak­isääteistä enem­män rahastoja

    Vastaa

  49. Raimo K:
    Yksinker­tainen ratkaisu olisi myös sitoa eläk­keelle pääsy työvu­osi­in: eläkeoikeus alka­isi, kun työvu­osia on ker­tynyt tarpeeksi.
    Ja tietysti pitäisi soveltaa sitä OECD:n ‘vii­saiden’ mallia, että eläkeikää nos­te­taan asteittain.

    Sukupuolten yhden­ver­tainen kohtelu vaan roski­in (per­he­vap­aat), ja työt­tömät älköön pääskö ikinä eläk­keelle. Pariskun­nillekin ihan yhden­tekevää jos toisen on pakko jatkaa vuosikau­sia pidem­pään, kun nuore­na on ollut epä­varmem­mis­sa pätkätöis­sä (ikäero on tiedos­sa jo par­i­utues­sa, työvuodet ei). Ja alan­vai­h­to (omas­ta valin­nas­ta sekä raken­nemuu­tok­sen takia) rankai­sisi vielä eläkemah­dol­lisu­u­den myöhentämisellä…

    Vastaa

  50. En nyt oikein ymmär­rä, mik­si emme voi tehdä niin, että vuon­na 2040 eläkekat­to on (nykyra­has­sa) vaikka­pa 600 euroa kuus­sa. Siihen päästään niin, että nyky­i­sistä pay-as-you-go osuuk­sista mak­se­taan eläkkeitä sel­l­aisel­la laske­val­la tra­jek­to­ri­al­la, että vuo­den 2040 eläk­er­a­has­tot on käytet­ty mutatis mutan­dis ja siir­ryt­ty sys­teemi­in jos­sa pay-as-you-go osu­us on mak­simis­saan tuon 600 euron taku­ueläk­keen mak­samiseen. Sitä ennen eläköi­tyvät saa­vat vähän isom­man tuloon sido­tun eläk­keen niin, että tänään eläk­keelle jäävät menevät tämän päivän sys­teemil­lä ja osu­us putoaa vuosi vuodelta pikkuisen. Tässä on 26 vuot­ta aikaa, eli jos leikkuri leikkaa 4% vuodessa tuos­ta ero­tuk­ses­ta, niin vuon­na 2040 sys­tee­mi on jo muuttunut.

    Minä ehdotan tätä sik­si, että minus­ta on ihan selvää, että tuol­lainen on edessä, ja joka vuosi kun sitä lykätään, niin se leikkurin jota tul­laan lop­ul­ta käyt­tämään, jyrkke­nee ja se taku­ueläke piene­nee. Minä en tule saa­maan nyky­menol­la pen­nin hyrrää mak­samis­tani eläke­mak­su­ista, joi­ta lasku­jeni mukaan menee täl­läkin het­kel­lä min­un palka­s­tani liki 15 000 euroa vuodessa. 

    Jos saisin itse lait­taa tuon 15 000 euroa vuodessa johonkin itseäni varten säästöön, niin mutatis mutan­dis min­ul­la olisi säästössä vajaa 400 000 eläköi­tyessäni. Ole­tuk­sel­la että alka­isin säästää nyt ja jäisin eläk­keelle vuon­na 2040. Tai jos jou­tu­isin tekemään työtä 70-vuo­ti­aak­si, niin sum­ma olisi jo lähempänä 500 000 euroa. Vaik­ka aloit­taisin nyt. 

    En tiedä, mikä osu­us tuos­ta rahas­ta menee nyky­is­ten eläkkei­den mak­samiseen. Veikkaan että kaik­ki, toden­näköis­es­ti ei riitäkään. Sik­si on vähän epäreilua, että sys­teemiä pide­tään yllä, vaik­ka kaik­ki tietätävät että se on Ponzi-hui­jaus. Mut­ta kun demokraat­tis­es­ti on suurten ikälu­okkien osalta näin päätet­ty, niin näin se nyt sit­ten menee. Kiitos. Kiitos paljon.

    Vastaa

  51. Eläke keskustelu­un vielä yksi ehdotelma:
    Kaik­ki julkisel­la sek­to­ril­la työsken­televät JOUTUVAT jäämään 65v täytet­tyään pois viras­taan, siis eläk­keelle. Tulee siitäkin säästöä, edes vähän ja se ei ole keneltäkään pois pait­si edunsaajalta.

    Menkööt sit­ten vaik­ka yksi­tyiselle puolelle han­kki­maan lisätuloja.

    Vastaa

  52. Osmo Soin­in­vaara:Itseasi­as­sa eläke­jär­jestelmä on val­ta­va tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapsettomille. 

    Se on nyky­muo­dos­sa myös val­ta­va tulon­si­ir­to yksi­tyisen sek­torin ikään­tyviltä palka­nsaa­jil­ta jot­ka saa­vat viisikymp­pis­inä kenkää julkisen sek­torin “keven­täville superk­er­ryt­täjille”, eli suo­raan sanoen loisille.

    Vastaa

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu.

    Kiris­tetään samal­la reip­paasti val­tion tulovero­pro­gres­sio­ta tuos­ta eläke­mak­suka­ton yläpuolelta.

    Vastaa

  54. yksi­ty­istäjä: Mitähän nuo “han­kalam­min ulkois­tet­ta­vat asiantun­ti­jat” ovat? Nykyään ei ole sel­l­aista tehtävää, jota ei pystyt­täisi osta­maan yksi­tyiseltä puolelta.

    Kävi­sivätkö vaik­ka ne ihmiset, jot­ka tekevät hankinnat…

    Vastaa

  55. Raimo K: Julkisen sek­torin eläk­keet mak­se­taan julkisen sek­torin eläke­laitosten toimes­ta eikä sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta muiden, esim. liian van­ho­jen eläkkeisi­in. Ja ne ovat parem­min rahas­toitu­ja kuin yksi­tyisen sek­torin eläkkeet.

    Samaan aikaan eläke­tur­vakeskuk­sen sivulla:

    Val­tion palveluk­ses­sa ollei­den eläk­keet mak­se­taan val­tion talousarvioon vara­tu­ista määrära­hoista. Val­tion Eläk­er­a­has­tos­ta siir­retään vuosit­tain eläke­mak­suil­la kerät­tyjä varo­ja talousarvioon (40 pros­ent­tia eläkkei­den aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista). Lop­ut 60 pros­ent­tia mak­se­tu­ista eläkkeistä rahoite­taan suo­raan kunkin vuo­den talousarviosta.

    Eli val­tion työn­tek­i­jät voivat nukkua yön­sä rauhas­sa. Tei­dän eläk­er­a­hanne rahoite­taan tarvit­taes­sa verorahoista.

    Vastaa

  56. Timo Sal­las:
    Ain­oa täyspäi­nen ratkaisu on joko tasaeläk­keet kaikille tai eläkekat­to. HS tänään, ylisu­uria eläkkeitä naut­tivista tulee bisnes perikun­nalle, jos saadaan jol­lain pidet­tyä eläk­keen­saa­ja hengis­sä mah­dol­lisim­man pitkään.

    Real­i­ty check:

    Mon­i­sairaan van­huk­sen yksi­tyi­nen hoito mak­saa suu­ru­us­lu­okkaa 20 000 €/kk. Jot­ta tämä tulisi mak­set­tua, tarvi­taan noin 500 000 €/vuosi ole­va eläke. Täl­laisen eläk­keen saa, jos koko työu­ran keskian­siot ovat olleet suu­ru­us­lu­okkaa 800 000 €/vuosi.

    Kos­ka kenel­läkään ei ole tuol­laisia ansioi­ta uran lop­pupäässä, se käytän­nössä vaatii uran lop­pupäässä use­am­man miljoo­nan vuosi­t­u­lo­ja. Optio­tu­lot eivät riitä, ne eivät ole eläkepalkkaa.

    Täl­laisia ihmisiä löy­tyy Suomen työssäkäyvistä noin kymme­nen. Tosin Suomes­ta ei vält­tämät­tä löy­dy yhtään eläkeläistä, joka saisi nor­maalin eläke­jär­jestelmän kaut­ta 20 000 €/kk net­tona eläkettä.

    Hesarin kolum­nisti epäili hoita­misen tule­van tule­vaisu­udessa halvem­mak­si, jol­loin kan­nat­tavu­us paranisi. Toisaal­ta jos van­hus­ten hoit­a­mi­nen tulee tule­vaisu­udessa halvem­mak­si, kestävyys­va­jeesta iso osa häviää sen sileän tien. Eipä tun­nu ihan todennäköiseltä.

    Käytän­nössä on niin, että jos van­hus on yksi­tyisessä hoi­dos­sa, eläke ei kata hoitokuluja.

    Toinen jut­tu on se, että jos ihmis­ten moraali arvioidaan tälle tasolle, niin itse asi­as­sa nyt yksi­tyisessä hoi­dos­sa ole­vien varakkaiden van­hus­ten omais­ten kan­nat­taisi syöt­tää mum­moille ja papoille strykni­iniä, jot­tei per­in­tö valuisi hoivayrittäjille…

    Vastaa

  57. No mut­ta miten olisi regres­si­ivi­nen ker­tymä? Ker­tymä olisi nykyi­nen 1,5 % vaikka­pa 10 000 €:n kuukausi­t­u­loi­hin asti, jon­ka ylimenevältä osalta ker­tymä on 1,4 %. Jokainen ylimenevä täysi 1 000 € pienen­tää ylimenevän osu­u­den ker­tymää pros­ent­tiyk­sikön kym­menyk­sel­lä 0,3 % ker­tymään asti, mitä pienem­mäk­si ker­tymä ei pienene.

    Eläke­mak­sui­hin ei siis koskettaisi.

    Parem­mas­ta palka­s­ta saisi edelleen parem­man eläk­keen, mut­ta tuo malli kohtu­ullis­taisi eroja.

    Vastaa

  58. Liian van­ha: Eläke­jär­jestelmän kestävyys­va­je­han syn­tyy pääasi­as­sa julkisen sek­torin yliko­rkeista eläkkeistä.

    Ei kai. Eläke­jär­jestelmämme on rahas­toin­nin ja eli­naikak­er­toimen ansios­ta itsessään varsin kestäväl­lä pohjalla.

    Eläkeiän korot­tamis­tarve ja yhteys kestävyys­va­jeeseen tulee sitä kaut­ta, että eläkeläiset mak­sa­vat vähem­män vero­ja (kos­ka eläk­keet ovat reilusti palkko­ja pienem­mät). Eläkeläis­ten suh­teel­lista osu­ut­ta van­hem­mista ikälu­oista pitää laskea, jot­ta kun­nat ja val­tio saisi­vat riit­tävästi verotuloja.

    Vastaa

  59. Sepi: Kiris­tetään samal­la reip­paasti val­tion tulovero­pro­gres­sio­ta tuos­ta eläke­mak­suka­ton yläpuolelta.

    Juuri niin. Yli 40 v. Yhteiskun­taa palvelleena jäin eläk­keelle 61-vuo­ti­aana (olisin saanut jatkaa, mut­ta halu­an antaa nuo­rille työtä). Saan eläket­tä 1760 e/kk, ja vaik­ka asun Hgin kan­takaupungis­sa, elän oikein hyvin pienessä asun­nos­sani täl­lä rahal­la. Kyl­lä 4000 e/kk pitäisi olla eläkekat­to, on se mon­es­sa muus­sakin ns. hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ( nimeno­maan sinne se kuu­luukin). Jos saa enem­män, verote­taan rajusti mei­dän pienel­lä tule­vien ja julk­isten palvelu­jen hyväksi.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu.

    Mik­si se jois­sain mais­sa onnis­tuu? Ei kukaan tarvitse yli 4000/kk eläket­tä, etenkin kun niil­lä, jot­ka sen saa­vat, on usein perintöä/sijoituksia ym. elääk­seen.? Oma eläk­keeni yli 40 vuo­den palveluk­sista yhteiskun­nalle on 1760, mikä kyl­lä riit­tää. Vero­ja voisin mak­saa enem­mänkin, jos ne eivät menisi yksi­ty­isille palveluntuottajille/veroparatiiseihin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos eläkekat­to on 4000 euroa, ylimeneviä tulo­ja ei vaku­ute­ta ja säästyneil­lä eläke­mak­suil­la työ­nan­ta­ja ostaa sen lisäeläk­keen, eikä mikään muutu.

    Sepi: Kiris­tetään samal­la reip­paasti val­tion tulovero­pro­gres­sio­ta tuos­ta eläke­mak­suka­ton yläpuolelta.

    Vastaa

  60. Ymmär­rän hyvin blo­gin pitäjän vas­tus­tuk­sen eläkekatos­ta, kos­ka sat­tuuhan O.S kuu­lumaan tähän eli­it­ti­in jon­ka eläke (osit­tain muiden mak­samana) sat­tuu ole­maan niin korkea ettei se sovi omaan ajattelumalliin.

    Näin minäkin tek­isin jos saisin suuren eläk­keen ja joku ehdot­taisi eläk­keeseeni leikkausta.

    Ensin oma napa, sit­ten kavere­it­ten napa ja sit­ten vas­ta maailmanparantaminen.

    Vastaa

  61. hukkaan meni: Sukupuolten yhden­ver­tainen kohtelu vaan roski­in (per­he­vap­aat), ja työt­tömät älköön pääskö ikinä eläkkeelle.
    ‘snip’

    Yhden­ver­taisu­ud­es­ta on jok­seenkin jokaisel­la oma käsi­tys. Eläk­keen perus­teena on kuitenkin mak­set­tu eläke­mak­su, jos sitä ei ole mak­sanut, mikä on yhden­ver­taisu­us silloin?

    Ja jos ei saa riit­tävää työeläket­tä, saa kansaneläket­tä (onko se sit­ten riit­tävä, se on toinen kysymys).

    Vastaa

  62. Osmo Soin­in­vaara: Jos puhutaan ansioeläkkeistä, eläke­mak­sua mak­se­taan vain niistä ansioista, jot­ka vakuutetaan. 

    Tämä ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkansa. (Tai ilmeis­es­ti tuo on nykyään muutet­tu) Min­un jokavuo­tises­sa(?) eläkek­er­tymära­por­tis­sani lukee eksplisi­it­tis­es­ti, että osas­ta min­un mak­samis­tani eläke­vaku­u­tus­mak­su­ista ei eläket­tä ole ker­tynyt. En tiedä miten tuo on sovitet­tu ulko­mais­ten jär­jestelmien kanssa.

    Vastaa

  63. “Kyl­lä 4000 e/kk pitäisi olla eläkekat­to, on se mon­es­sa muus­sakin ns. hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ( nimeno­maan sinne se kuu­luukin). Jos saa enem­män, verote­taan rajusti mei­dän pienel­lä tule­vien ja julk­isten palvelu­jen hyväksi.”

    Ei mis­sään maas­sa ole tosi­asial­lista eläkekat­toa, se riko­taan noil­la lisäeläkkeillä.

    Eläkeka­ton vaa­timi­nen on pelkkää kateut­ta, jos halu­taan paran­taa pieniä eläke­tu­lo­ja niin pitäisi vaa­tia min­imieläk­keen nos­toa esim 1300 euroon.

    Vero­jen korot­ta­mi­nen ajaa hyvä­tu­loisen esim Por­tu­gali­in, joka antaa eläkeläiselle 10 vuo­den verovapauden

    Vastaa

  64. pekka: Ei kai. Eläke­jär­jestelmämme on rahas­toin­nin ja eli­naikak­er­toimen ansios­ta itsessään varsin kestäväl­lä pohjalla.

    Eläkeiän korot­tamis­tarve ja yhteys kestävyys­va­jeeseen tulee sitä kaut­ta, että eläkeläiset mak­sa­vat vähem­män vero­ja (kos­ka eläk­keet ovat reilusti palkko­ja pienem­mät). Eläkeläis­ten suh­teel­lista osu­ut­ta van­hem­mista ikälu­oista pitää laskea, jot­ta kun­nat ja val­tio saisi­vat riit­tävästi verotuloja.

    Tuokaan ei pidä paikkaansa, eläkeläi­nen mak­saa n 5 % korotet­tua veroa palka­nsaa­jaan ver­rat­tuna mikä vas­taa palka­nsaa­jan veroa+eläkemaksua.

    Mut­ta palka­nsaa­jan eläke­mak­su menee vaku­u­tusy­htiölle, eläkeläisen koro­tu­sosa julkisen sek­torin bud­jetin tilkkeeksi

    Vastaa

    1. Eläkeläiset mak­sa­vat pääsään­töis­es­ti vähem­män veroa kuin palka­nsaa­jat samas­ta tulosta (eläke­tulovähen­nys) Vain suur­ta eläket­tä saa­vat mak­sa­vat palka­nsaa­jaa enem­män (“tulon­hankkimisvähen­nys” puuttuu).

      Vastaa

  65. “Mon­i­sairaan van­huk­sen yksi­tyi­nen hoito mak­saa suu­ru­us­lu­okkaa 20 000 €/kk. Jot­ta tämä tulisi mak­set­tua, tarvi­taan noin 500 000 €/vuosi ole­va eläke. ”

    Ei men aivan noin.Olen nyt joutunut selvit­telemään van­hus­ten hoitoa ja näyt­tää siltä, että yksi­tyi­nen hoitaa har­voin van­huk­sen lop­pu­un saak­ka eli kun van­hus menee arpeek­si huonoon kun­toon niin hänet siir­retään julkiselle puolelle.

    Ja kun van­hus on tarpeek­si huonos­sa kun­nos­sa niin hänen annetaan kuol­la ja minus­ta se on inhimilli­nen teko, se on parem­pi vai­h­toe­hto kuin arvo­ton elämä säng­yn pohjalla

    Vastaa

  66. uusi kas­vo tääl­lä: Ensin oma napa, sit­ten kavere­it­ten napa ja sit­ten vas­ta maailmanparantaminen.

    Var­maan joku on tehnyt laskel­mat siitä, mitä eläkekat­to ja vas­taa­va mak­sukat­to tek­i­sivät jär­jestelmälle. Intu­iti­ivis­es­ti ajatellen nimeno­maan hyvä­tu­loiset suo­si­vat eläkekat­toa ja maksurajoitusta.

    Mak­suka­tot­tomaan, mut­ta eläk­er­a­joit­teeseen jär­jestelmään siir­tymi­nen olisi mie­lenki­in­toinen poli­it­ti­nen prosessi.

    Vastaa

  67. OS: ■Jos superkart­tuma kor­vataan lykkäysko­ro­tuk­sel­la, siitä älähtävät naiset, joil­la on useinkin per­hesy­istä katkok­sia työurassaan.

    Jos sukupuol­ta tarkastel­laan niin miesten olisi syytä älähtää nyky­i­sistä eläk­er­atkaisu­ista. Varsinkin duu­narim­i­esten jot­ka eivät keskimääräis­es­tä elin­iästä johtuen juuri pääse eläkkeistään naut­ti­maan vaan hei­dän mak­sun­sa menevät keskimäärin nais­ten hyävksi.

    Tätähän ei juuri ole julkisess­sa keskustelus­sa huomioitu vaik­ka muuten sukupuoles­ta johtu­via vinou­tu­mia nos­te­taan ker­naasti esille. Ehkäpä asia on liian kiusalli­nen duu­nar­ipuoluei­den ajettavaksi.

    Noh, itse en ole duu­narim­ies joten ei ole oma lehmä ojas­sa. En siis valita

    Vastaa

  68. Liian van­ha:
    “Mon­i­sairaan van­huk­sen yksi­tyi­nen hoito mak­saa suu­ru­us­lu­okkaa 20 000 €/kk. Jot­ta tämä tulisi mak­set­tua, tarvi­taan noin 500 000 €/vuosi ole­va eläke. ”

    Ei men aivan noin.Olen nyt joutunut selvit­telemään van­hus­ten hoitoa ja näyt­tää siltä, että yksi­tyi­nen hoitaa har­voin van­huk­sen lop­pu­un saak­ka eli kun van­hus menee arpeek­si huonoon kun­toon niin hänet siir­retään julkiselle puolelle.

    En ole kanssasi eri mieltä, kos­ka noin­han se menee. Huonokun­toisen van­huk­sen yksi­tyi­nen hoito on niin kallista, että sitä hyvin har­va hankkii.

    Tässä kohdas­sa muuten julki­nen on tehokkaampi kuin yksi­tyi­nen, hoito ei mak­sa noin paljon julkisel­la. Hoidon laadus­ta en mene enem­pää sanomaan, mut­ta sen ver­ran olen asi­aa näh­nyt, että tiedän yksi­tyisel­lä puolel­la lasku­tuk­sen toimi­van varsin suju­vasti. (Kyyni­nen teo­ri­ani on se, että varakkaiden van­hus­ten jälkeläis­ten ahdis­tus­ta ja huono omaatun­toa on help­po rahastaa.)

    Oma point­ti­ni oli kuitenkin se, että Hesarin kolum­nistin aja­tus siitä, että van­huk­sia pidet­täisi­in elos­sa eläk­keen saamisek­si, on sekä inhimil­lis­es­ti että taloudel­lis­es­ti absur­di. Jos sit­ten hyvä­tu­loinen van­hus siir­retään julkiselle hoit­o­mak­su­jen säästämisek­si, hoi­dos­ta päät­tää julki­nen puoli omien kri­tee­rien­sä mukaan.

    Ja kun van­hus on tarpeek­si huonos­sa kun­nos­sa niin hänen annetaan kuol­la ja minus­ta se on inhimilli­nen teko, se on parem­pi vai­h­toe­hto kuin arvo­ton elämä säng­yn pohjalla.

    Olen tästäkin pitkälti samaa mieltä. Meil­lä tulee vielä eteemme epämiel­lyt­tävä keskustelu siitä, miten van­huk­sia pitäisi hoitaa, onko elinikä hyv­in­voin­nin mit­tari, ja mikä on ihmis­ar­voista elämää. Kysymyk­set ovat van­hus­ten­hoi­dos­sa arkipäivää, mut­ta ihmis­ten fyy­sisen elin­iän piden­tyessä ne tule­vat koko ajan tärkeämmäksi.

    Keskustelu on siitä inhot­ta­va, että siinä ei voi­da vetää kat­e­gorisia rajo­ja, kum­mas­sakin päässä vas­tas­sa on ikäih­mis­ten epäin­himilli­nen kohtelu. Jonkun pitää tehdä päätök­set jol­lain kri­teereil­lä, ja niil­lä päätök­sil­lä päätetään ihmisen elämästä ja kuole­mas­ta. Valitet­tavasti samoil­la päätök­sil­lä on iso­ja taloudel­lisia vaikutuksia.

    Aihe ei ole niitä kevy­impiä smalltalk-aihei­ta sivistyneelle sun­nun­taibrun­ssille. Toiv­ot­tavasti sil­lä ei myöskään ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa.

    Vastaa

  69. uusi kas­vo tääl­lä: Ymmär­rän hyvin blo­gin pitäjän vas­tus­tuk­sen eläkekatos­ta, kos­ka sat­tuuhan O.S kuu­lumaan tähän eli­it­ti­in jon­ka eläke (osit­tain muiden mak­samana) sat­tuu ole­maan niin korkea ettei se sovi omaan ajattelumalliin.

    Jos eläke­jär­jestelmä olisi ter­veel­lä poh­jal­la, se voisi antaa eläke­mak­su­jen mak­sa­jalle vapau­den päät­tää eläke­mak­su­jen­sa suu­ru­ud­es­ta jos­sain rajoissa.

    Voitaisi­in tode­ta esimerkik­si, että jos eläke­mak­sua mak­saa 1000 e, sil­lä saa eläk­keeseen­sä 5 e/kk lisää, mikäli jää van­hu­useläk­keen alara­jal­la eläk­keelle. (Tämä vas­taa suun­nilleen nyky­istä 25 % eläke­mak­su­ta­soa, jol­la saa 1,5 % eläkkeeseen.)

    Tähän tarvi­taan lisäk­si min­imisum­ma. Voidaan esimerkik­si vaa­tia, että jokainen mak­saa vähin­tään 400 €/kk eläke­mak­sua, jot­ta taku­ueläk­keen ver­ran ehtisi ker­tyä työu­ral­la. (Ja tähän sit­ten jokin klausu­uli pieni­palkkaisimpi­en armahdukseksi.)

    Mukana pitää tietysti olla eläk­keelle­jäämisen myöhäistämis­es­tä jokin porkkana. Ylära­jaa ei mak­suille tarvitse säätää.

    Sen jäl­keen jokainen voisi itse miet­tiä, minkälaista eläket­tä halu­aa työeläke­jär­jestelmän kaut­ta säästää. Samal­la tietysti pitäisi siir­tyä brut­topalkka­jär­jestelmään, jos­ta näky­i­sivät kaik­ki työn­tek­i­jältä nyt piilote­tut sivuku­lut. Sekin toisi vähän järkeä eläkekeskusteluun.

    (Juu, tiedän, täl­lainen jär­jestelmä romaut­taisi ponzin, joten sitä emme tule näkemään.)

    = = =

    Ettekö pidä ideas­t­ani? Ei se mitään, min­ul­la on toinenkin, jos­ta ette pidä.

    Jokaisen ihmisen kohdal­ta las­ke­taan kaik­ki hänen työu­ransa aikana mak­samansa eläke­mak­sut yhteen. Näin saadaan las­ket­tua kyseisen henkilön eläke­d­i­naar­it. Indeksinä käytetään ansiotasoindeksiä.

    Kun henkilö jää van­hu­useläk­keelle (tai työkyvyt­tömyy­seläk­keelle), dinaarien määrä kor­jataan iästä riip­pu­val­la ker­toimel­la. Tästä tulee henkilön lop­ulli­nen eläke dinaareina. Jos sen jäl­keen painaa duu­nia, dinaar­it kart­tuvat edelleen aivan nykytyyliin.

    Dinaarin ja euron suhde riip­puu eläke­jär­jestelmään sisään tule­van rahan määrästä. Ihan vuosit­taisel­la tasol­la asi­aa ei pidä tarkastel­la, mut­ta euron ja dinaarin suhde voisi olla vaik­ka sel­l­ainen, että viiden edel­lisen vuo­den sisään­tule­vat ja uloslähtevät rahavir­rat ovat balanssissa.

    Tässä jär­jestelmässä eläke­mak­su on pysyvä kiin­teä osa palka­s­ta (esimerkik­si 25 %), ja sitä numeroa ei ronki­ta. Jos kansan­talouden palkka­sum­ma nousee vauhdil­la tuot­tavu­u­den noustes­sa, eläkeläisetkin pää­sevät bileisi­in mukaan. Ja jos taas mak­sajien määrä vähe­nee ja saa­jien kas­vaa, eläk­keet pienen­vät euroissa.

    Jär­jestelmään siir­tymi­nen ei aiheuta mitään tarvet­ta purkaa rahas­to­ja. Dinaarin ja euron kurssil­la huole­hdi­taan siitä, että rahas­to­jen pusku­rit keskimäärin pysyvät, vaik­ka tietenkin notkah­duk­ses­sa puskure­i­ta pure­taan ja vauhti­paikois­sa kerätään. (Voi olla, että ehdot­ta­mani viiden vuo­den liuku­va on liian värähte­ly­herkkä, mut­ta jotain sinne päin.)

    Sys­tee­mi olisi sikäli reilu, että se ei mis­sään vai­heessa aiheuta kestävyys­va­jet­ta tai tuke­hdu­ta tule­via sukupolvia eläke­taakan alle. Toisaal­ta eläkeläiset pää­sevät naut­ti­maan täysimääräisenä talouskasvus­ta, ei taitet­tu­ja indeksejä.

    Vastaa

  70. Myön­netään, että eläkekat­to on kuolleena syn­tynyt ajatus(vaikka se ilmeis­es­ti jois­sain mais­sa toimii).

    Sen sijaan ostoeläke kaut­ta rantain pitäisi perus­tua vain oman/yrityksen sijoitet­tuun pääomaan.
    Ei mud­sen eläk­keen­saa­jien kus­tan­nuk­sel­la, vrt huip­pu­jo­hta­jien ostoeläkkeet.

    Vastaa

  71. Vielä näi­hin yksi­tyisen ostoeläkkeisiin:
    Muis­taak­seni 80-luvun lop­ul­la hal­li­tus leikkasi takau­tu­vasti näitä yksi­ty­isiä ostoeläkkeitä.

    Samat­en taisi olla 2000-luvun alkupuolel­la kun hal­li­tus leikkasi takau­tu­vasti ostoeläkkeitä, eli ei voin­ut jäädä 57-vuo­ti­aana eläk­keelle vaik­ka niin oli sopimus­ta tehdessään uskonut.

    Eli mikä tahansa laki voidaan muut­taa vaik­ka takau­tu­vasti jos hal­li­tus niin halu­aa ja eduskun­ta niin päät­tää, ainakin eläkkei­den kohdalta.

    Jostain syys­tä nämä leikkauk­set eivät kohdis­tuneet ns. eli­itin suureläkkeisi­in siis ikärajaan.
    Vaan taval­lisen keski­t­u­loisen pie­neen ostoeläkkeeseen.

    eli ostakaa vaan perk.….sti ostoeläkkeitä, rahanne ja tule­vaisuutenne on turvattu.

    Vastaa

  72. “Oma point­ti­ni oli kuitenkin se, että Hesarin kolum­nistin aja­tus siitä, että van­huk­sia pidet­täisi­in elos­sa eläk­keen saamisek­si, on sekä inhimil­lis­es­ti että taloudel­lis­es­ti absur­di. Jos sit­ten hyvä­tu­loinen van­hus siir­retään julkiselle hoit­o­mak­su­jen säästämisek­si, hoi­dos­ta päät­tää julki­nen puoli omien kri­tee­rien­sä mukaan.”

    Kun­nat kyt­täävätkin van­huk­sen säästöjä, kaivelin entisen oman kun­tani velois­tus­pe­ri­aat­tei­ta , kun isäni on lähel­lä hoito­laitos­ta ja kauhis­tu­in, kuin­ka vapaa­ta riis­taa van­huk­set ovat ja täysin suojattomia.Konkreettisena esimerkkinä oli äiti­ni täti, joka kuoli kevääl­lä hoitolaitoksessa.

    Tuo Osmon main­os­ta­ma veloi­tuskat­to on lähin­nä tarua, poli­it­tista propagandaa,se on niin help­po kiertää.

    Palvelu­a­sumises­sa mikään laki ei säätele veloitusta,joten van­hus voidaan ryöstää kun­nan avustuksella. 

    Enti­nen kun­tani on ulkois­tanut läh­es kaiken van­hus­ten­huol­lon ja takaa näille yksi­ty­isille toim­i­joille huikeat voitot ja monop­o­lin, sil­lä kap­a­siteet­tia ei ole tarpeeksi.Näin hin­noit­telu voidaan vetää taivaisiin.

    Palveua­sumises­sa asun­non vuokra on korkeampi kuin Helsingis­sä ja kuitenkin asun­to on van­ha oppi­lasasun­to­las­ta muokat­tu palve­lu­ta­lo 60 km kun­nan keskusas­ta. Yrit­täjä sai asun­tolan pilkkahin­nal­la, kos­ka mui­ta osta­jia ei ollut ja remont­tikin on varsin minimaalinen.

    Ruuas­ta veloite­taan 16 euroa päivä , ruo­ka on tavanomaista laitosruokaa , armei­jas­sa varus­mies ruok­i­taan 1,7 eurol­la ja varus­mies sen­tään kulut­taa rav­in­toa 3–4 ker­taa enem­män ja mukana on kallista sissimuonaa. 

    Hoito on hin­noitel­tu siten että hoit­o­mak­su ylit­tää aina hoidet­ta­van eläk­keen määrän

    Näin kun­ta pääsee käsik­si van­huk­sen säästöi­hin ja kun­nan tavoit­teena on tyh­jen­tää van­huk­sen säästötilit.

    Näin kävi äiti­ni tädille ja ellei hän olisi kuol­lut niin asun­to olisi ollut myytävä, kos­ka hoit­o­mak­sut ylit­tivät tädin eläk­keen eikä eläk­keestä jäänyt rahaa asun­non vastik­keeseen vaan se rahoitet­ti­in säästöistä.Sen jäl­keen tilil­lä oli­is ollut taas rahaa , jonkan kun­ta olisi ryöstänyt.

    Kun­ta on myös huole­ht­in­ut, että vain kolme n 25 palve­lu­tuot­ta­js­ta pitää yksi­ty­isiä hoidokke­ja vain kolme ja hin­taan, joka on taivaissa

    Naa­purikun­nas­ta löy­tyy jo kohtu­uhin­taisia palve­lu­talo­ja, mut­ta kun kun­nan pin­ta-ala on val­ta­va niin ne ovat 120 km päässä, joten tosi­asial­lista kil­pailua ei ole.

    Hin­taver­tailun perus­teel­la kun­ta ja yksi­tyiset vetävät n tuplahin­taa palveluista tuotan­tokus­tan­nuk­si­in verrattuna.
    Kun­ta on huole­ht­in­ut, että arvostelijoi­ta ei ole:Sosiaaliasiamies on yri­tys eli kun­ta on palkan­nut yksi­tyisen fir­man valvo­maan itseään eikä kukaan valvo­jista uskalla puuttua/arvostella kuntaa.

    Valvi­ra ilmoit­ti, etti kuu­lu heille, STM ilmoit­ti samoin .Olen tehnyt kan­telun ELYyn , mut­ta siel­lä asian käsit­te­ly kestää vuosia

    Vastaa

  73. Työssä käyvät suo­ma­laiset mak­sa­vat joka vuosi yli sadan miljoo­nan euron laskun johta­jien ja ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den lisäeläkkeistä.

    Asia kävi ilmi, kun Helsin­gin Sanomat pyysi Eläke­tur­vakeskus­ta (Etk) selvit­tämään Suomen suurimpi­en työeläkkei­den koostumusta.

    Lähde: http://www.hs.fi/talous/a1305553425960

    Suomeen ei saa­da eläkekat­toa, kos­ka eläkkeistä päät­tävät ne, jot­ka naut­ti­vat korkeista eläkkeistä. Sit­ten ihme­tel­lään, kun köy­hät köy­htyy ja rikkaat rikastuu.

    Vastaa

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos siir­rymme ker­ral­la rahas­toivaan eläke­jär­jestelmään hja pidämme van­hat lupauk­set, eläke­mak­sut kaksinker­tais­tu­vat. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että lapset­tomat siir­tyvät rea­has­toivaan eläke­jär­jestelmään ja vain hei­dän mak­sun­sa kaksinkertaistuvat. 

    Huoh. Et selvästikään ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Sil­lä “taikaiskul­la” tarkoitin tietenkin sitä, että taikaiskus­ta rahas­tot oli­si­vat täyn­nä siinä määrin, ettei sinne joudut­taisi mak­samaan kaksinker­tais­es­ti rahaa. Ole­tus oli siis, että eläke­mak­sut ja eläk­er­a­has­toista nos­tet­ta­vat eläk­keet oli­si­vat ihan samat kuin nyky­isin. Kysymys oli, että mikä olisi se tulon­si­ir­to, joka tässä tilanteessa jäisi tapah­tu­mat­ta lap­siper­heiltä lapset­tomille, joka sinus­ta nyt tapahtuu? 

    Onko yksikään lap­siper­he tuos­sa tilanteessa yhtään köy­hempi kuin on nyky­isin? Olisiko yksikään lapse­ton yhtään rikkaampi? Min­un nähdäk­seni ei, mut­ta jos sinus­ta nyky­isin joku tulon­si­ir­to tapah­tuu, niin ker­rot var­maan sen, mik­sei se näy yhtään mis­sään sen puoleen lap­siper­hei­den kuin lapset­tomienkaan elämässä? 

    Ymmärtäisin ehkä logi­ikkasi, jos siir­ryt­täisi­in nykysys­teemistä sel­l­aiseen sys­teemi­in, jos­sa lapset mak­sa­vat omien van­hempi­en­sa, mut­tei muiden eläkkeitä. Mut­ta eihän tästä olisi tuol­laises­sa rahas­toivas­sa sys­tee­mis­sä kyse. 

    Joka tapauk­ses­sa sin­ul­ta on edelleen selit­tämät­tä, mik­si nykysys­tee­mis­sä min­un pitäisi saa­da siitä jotain eri­ty­istä etua, että min­un lapseni osal­lis­tu­vat min­un sukupol­veni eläkkei­den mak­su­un? Enhän minä siinä urakoi niiden eläke­mak­su­jen kanssa, vaan lapseni. Minus­ta ansio eläke­mak­su­jen mak­samis­es­ta kuu­luu heille, ei minulle.

    Vastaa

  75. Tapio: Mak­suka­tot­tomaan, mut­ta eläk­er­a­joit­teeseen jär­jestelmään siir­tymi­nen olisi mie­lenki­in­toinen poli­it­ti­nen prosessi.

    Eikö tuo tarkoit­taisi vain samaa kuin, että tuloveron ylin­tä pro­gres­sio­ta kiris­tet­täisi­in? Tai no, raha menisi val­tion sijaan eläk­er­a­has­tolle, mut­ta mak­sa­jan kannal­ta sil­lä ei olisi mitään eroa. Tietenkin pro­gres­sion kiristämi­nen on mie­lenki­in­toinen poli­it­ti­nen pros­es­si, mut­ta mik­si se toteutet­taisi­in eläke­mak­su­jen eikä val­tion tuloveron kautta?

    Vastaa

  76. Samuli Saarel­ma: Eikö tuo tarkoit­taisi vain samaa kuin, että tuloveron ylin­tä pro­gres­sio­ta kiris­tet­täisi­in? Tai no, raha menisi val­tion sijaan eläk­er­a­has­tolle, mut­ta mak­sa­jan kannal­ta sil­lä ei olisi mitään eroa. Tietenkin pro­gres­sion kiristämi­nen on mie­lenki­in­toinen poli­it­ti­nen pros­es­si, mut­ta mik­si se toteutet­taisi­in eläke­mak­su­jen eikä val­tion tuloveron kautta?

    Siinä mielessä olet oike­as­sa, että käteen jäävä palk­ka pienenisi kum­mas­sakin tapauk­ses­sa. Regres­si­ivisel­lä vero­ker­tymäl­lä koske­mat­ta eläke­mak­sui­hin olisi kuitenkin tarkoi­tus puut­tua työeläke­jär­jestelmän ongelmi­in, joi­ta tässä keskustelus­sa on käsitelty:
    1. Riit­tääkö tule­vaisu­udessa rahat eläkkeisi­in? Leikkaa­mal­la suurimpia eläkkeitä riit­tää ainakin parem­min kuin nyt.
    2. Suurimpia eläkkeitä pide­tään epäoikeu­den­mukaisi­na ver­rat­tuna pien­impi­in eläkkeisiin.

    Työläke­jär­jestelmän ongel­mat on syytä ratkaista eläke­jär­jestelmää kor­jaa­mal­la, eikä tuloveroil­la. Pait­si jos kaik­ki lakkaute­taan nykyiset eläkey­htiöt ja ‑rahas­tot ja siir­retään koko jär­jestelmä val­ti­olle budjettirahoitteiseksi.

    Vastaa

  77. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Hoito on hin­noitel­tu siten että hoit­o­mak­su ylit­tää aina hoidet­ta­van eläk­keen määrän

    Näin kun­ta pääsee käsik­si van­huk­sen säästöi­hin ja kun­nan tavoit­teena on tyh­jen­tää van­huk­sen säästötilit.
    ‘snip’

    Rautaista logi­ikkaa — kuten aina — mut­ta eiväthän ne rahat kun­nalle tule, vaan sen hir­muhin­taisen palvelun­tuot­ta­jan tilille.

    Vastaa

  78. Evert The NeveR­est: Työssä käyvät suo­ma­laiset mak­sa­vat joka vuosi yli sadan miljoo­nan euron laskun johta­jien ja ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den lisäeläkkeistä.

    Kyl­läkyl­lä, mut­ta tämä on van­ha virhe, jota on vaikea enää kor­ja­ta. Noi­ta eläkkeitä ei enää voi rak­en­taa, ts. kyse on isos­ta ker­talu­on­teis­es­ta tem­pauk­ses­ta, jon­ka van­hat määräyk­set mah­dol­lis­ti­vat. Mikään nykyjär­jestelmän viilaami­nen ei tuo­hon auta.

    Vastaa

    1. Nuo yhteis­es­tä kas­sas­ta mak­set­ta­vat lisäeläk­keet oli­vat törkeä kaap­paus, johon pitäisi löytää syylli­nen. Yksi syylli­nen t6ietysti oli elin­iän nousu, jol­loin ne tuli­vat oletet­tua kalli­im­mak­si, mut­ta silti.

      Vastaa

  79. Pir­jo:
    …Ainakin Val­tion korkeampi­in palkkoi­hin, lyhyem­pään työaikaan ja pidem­pi­in lomi­in superkart­tuma sopii oikeinn hyvin. 

    Val­ti­ol­la vain yksinker­tai­sista suori­tus­portaan töistä mak­se­taan enem­män kuin yksi­tyisel­lä. Asiantun­ti­ja ja johtote­htävis­sä palkat ovat pienem­piä kuin yksityisellä.

    Asi­as­ta tekee vielä ikäväm­män 🙁 , kun ver­tail­laan koko EU-aluet­ta. Suomes­sa kokon­aisuute­na suori­tus­portaan palkat ovat kohtu­ut­toman kovia, kun taas asi­natun­ti­jat ja johta­jat ovat ilmaistyövoimaa.

    Vastaa

  80. Itse olen sitä mieltä, että eläkekatos­ta kan­nat­taa keskustel­la. Samal­la tulee kuitenkin muis­taa, että se tarkoit­taa samal­la kat­toa sekä työ­nan­ta­jan että työn­tek­i­jän eläkemaksuille. 

    Monille kova­palkkkaisille olisi kan­nat­tavam­paa sijoit­taa eläk­er­a­hat itse, eikä kier­rät­tää niitä yhteisen eläkekas­san kaut­ta. Nythän suuri­palkkaiset käytän­nössä mak­sa­vat pieni­palkkaisten eläkkeitä.

    Vastaa

  81. Kalle,

    ehkä vain työkyvyt­tömyy­seläkkei­den osalta sub­ven­tio menee juuri noin.

    Mut­ta miten luulet superkart­tuman vaikuttavan?

    Toiv­ot­tavasti se lakkaute­taan vaik­ka itse siitä olisin aiem­min val­tion palkkalaise­na hyötynyt.

    Vastaa

  82. Sivu­toimiseen yrit­täjyy­teen ansio­tu­lo-osin­got ja eläke­mak­su­jen mak­samat­to­muus sopii hyvin, eihän sitä tiedä vaik­ka kollek­ti­ivi­nen eläkesys­tee­mi olisikin huono diili uudem­pi­en sukupolvien osalta.. 🙂

    Voisimme kaik­ki olla Lau­ra Rätyjä ja ostaa palvelui­ta toisil­tamme käyt­täen välis­sä laskut­ta­jana oy:tä.. 🙂

    Vastaa

  83. Viherinssi: Kyl­läkyl­lä, mut­ta tämä on van­ha virhe, jota on vaikea enää kor­ja­ta. Noi­ta eläkkeitä ei enää voi rak­en­taa, ts. kyse on isos­ta ker­talu­on­teis­es­ta tem­pauk­ses­ta, jon­ka van­hat määräyk­set mah­dol­lis­ti­vat. Mikään nykyjär­jestelmän viilaami­nen ei tuo­hon auta.

    Osmo Soin­in­vaara: Nuo yhteis­es­tä kas­sas­ta mak­set­ta­vat lisäeläk­keet oli­vat törkeä kaap­paus, johon pitäisi löytää syylli­nen. Yksi syylli­nen t6ietysti oli elin­iän nousu, jol­loin ne tuli­vat oletet­tua kalli­im­mak­si, mut­ta silti.

    syyl­lis­ten löytämiseen en osaa aut­taa, mut­ta ratkaisu on kyl­lä aika help­po kek­siä. Muute­taan eläkkei­den vero­tus­ta niin, että medi­aa­ni­palkan ylittvästä eläk­keen osas­ta mak­se­taan veroa esimerkik­si 99,8%. Jos ker­tyville varoille ei parem­paa käyt­töä kek­sitä, niil­lä voidaan vaik­ka keven­tää muu­ta eläke­tu­lon verotusta.

    Vastaa

  84. Kalle:
    Itse olen sitä mieltä, että eläkekatos­ta kan­nat­taa keskustel­la. Samal­la tulee kuitenkin muis­taa, että se tarkoit­taa samal­la kat­toa sekä työ­nan­ta­jan että työn­tek­i­jän eläkemaksuille. 

    Tulee kuitenkin muis­taa, että elämme suo­ma­laises­sa veroparati­i­sis­sa. Vaik­ka kuin­ka keskusteltaisi­in kumas­takin katos­ta, niin ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto on että kat­to tulee vain ja ain­oas­taan eläkkeisi­in, ei tietenkään verolu­on­teisi­in mak­sui­hin. Pitäähän rikkaiden mak­saa oma osu­un­ten­sa ja silleen, mon­eenkin ker­taan. Tietenkin. 

    Sem­moinen about 90% mar­gin­aaliv­ero ei var­masti kuu­losta yhtään pahal­ta vasem­mis­ton korvis­sa ja sinne ysikymp­pi­in­hän se mar­gin­aaliv­ero nousee, kun laite­taan eläkekat­to, mut­ta jätetään mak­sut ennalleen.

    Vastaa

  85. Sylt­ty: Tulee kuitenkin muis­taa, että elämme suo­ma­laises­sa veroparati­i­sis­sa. Vaik­ka kuin­ka keskusteltaisi­in kumas­takin katos­ta, niin ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto on että kat­to tulee vain ja ain­oas­taan eläkkeisi­in, ei tietenkään verolu­on­teisi­in maksuihin… 

    Tuol­ta se täl­lä het­kel­lä tun­tuu 🙁 , mut­ta tosi­asi­as­sa meil­lä on kak­si tapaa hoitaa asia. Joko puramme ylisu­ur­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta hal­li­tusti tai sit­ten itkemme ja puramme sen hal­lit­se­mat­tomasti. Itse pidän ensim­mäistä parem­pana vai­h­toe­htona. Nykyisen kaltaiseen, pöhöt­tyneeseen jär­jestelmään meil­lä ei ole varaa.

    Kun kat­soo val­tioi­ta, jois­sa sosi­aal­i­tur­va on joudut­tu romut­ta­maan ker­ta­heitol­la, jäl­ki on karua. Viimeisin hyv­in­voin­ti­val­tion rom­ah­dus oli Uusi-See­lan­ti. Nyt siel­lä sosi­aalisek­to­ria ylläpitää kirkko ja val­tio ei enää sotkeudu siihen. Jotkut pitävät kehi­tys­tä hyvänä, minus­ta hal­lit­tu sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän sopeut­ta­mi­nen ole­mas­sa ole­vi­in voimavaroi­hin olisi parem­pi ratkaisu.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.