Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti

Eli­na Moisia kiel­si min­ua ker­tomas­ta, että käsit­te­limme tätä 287 sekun­tia (900 asukasta/sekunti) mut­ta ker­ron kuitenkin. Se ei johtunut siitä, että olisimme suh­tau­tuneet asi­aan yli­olkaises­ti vaan päin vas­toin. Ei tässä viime aikoina ole muu­ta tehtykään.

Nopea käsit­te­ly joh­tui siitä, että asi­as­ta oli lau­takun­nan lukui­sis­sa neu­vot­teluis­sa päästy sop­u­un, jos­sa kaik­ki oli­vat mukana. Käsit­te­ly tapah­tui niin, että lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja teki yhdessä sovi­tut muu­tosesi­tyk­set ja minä kan­natin. Se oli siinä.

Sop­u­un sisäl­tyi mer­en­täytöistä luop­umi­nen Laut­tasaa­res­sa, Vuosaa­res­sa Uute­lan kana­van itäran­nan rak­en­tamis­es­ta luop­umi­nen pääosin ja kymme­nen hehtaarin muut­ta­mi­nen keskus­puis­tossa asuinalueesta viheralueeksi.

Näis­sä neu­vot­teluis­sa on tapana päästä yksimielisyy­teen, kos­ka van­ha käytän­tö on, että joka ei tule mukaan sop­u­un, siltä ote­taan pois kaik­ki, mitä on neu­vot­teluis­sa saavut­tanut. Tyl­sä käytän­tö, mut­ta monipuolue­jär­jestelmässä läh­es vält­tämätön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yleiskaa­van yksimielisesti”

Mitä iloa yksityisistä palveluista voisi olla terveydenhuollossa?

Kir­joituk­ses­tani ryöstökapi­ta­mista voisi saa­da sen käsi­tyk­sen, että ole jyrkästi kaikkia yksi­ty­isiä palvelu­ja vas­taan – Suomes­sa kun on tapana olla joko puoles­ta tai vas­taan ja vali­ta kaik­ki näköko­h­dat palvele­maan omaa kan­taa. Minä näen kuitenkin yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa myös mah­dol­lisu­u­den selvään laadun parane­miseen ja myös kus­tan­nusten säästöön. Kaik­ki on kiin­ni siitä, miten se tehdään.

On paljon asioi­ta, jois­sa yksi­tyiset ovat sekä halvem­pia että parem­pia.  Oheinen kuva on peräisi Atten­do Oy:ltä, mut­ta sen tiedot ovat kuu­den suurim­man kaupun­gin (Kuusikkokun­nat) raportista. Se on siis kun­ta­puolen käsi­tys asi­as­ta.  Van­hus­ten palve­lut tule­vat ostopalveluina selvästi halvem­mak­si kuin itse tehtynä. Ero on niin suuri, etteivät mitkään ”mutku” ‑seli­tyk­set sitä kumoa.Vanhuspalvelujen kustannukset

Eri­tyisen tehot­to­mia ovat suuret kun­nat. Tämä vähän viit­taa siihen, että kun­taor­gan­isaa­tiot eivät selviä iso­jen yksiköi­den mon­imutkaises­ta hallinnos­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la skaalae­tu menee toisin päin. Jat­ka lukemista “Mitä iloa yksi­ty­i­sistä palveluista voisi olla terveydenhuollossa?”

Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa — paitsi Suomessa

Ener­giauuti­sis­sa oli hätkähdyt­tävä artikke­li päästövähen­nys­ten kus­tan­nuk­sista. Suo­mi on käyt­tänyt vähen­net­tyä hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden 27 euroa ja Ruot­si 1300 euroa. Hölmöin on ollut Ran­s­ka, joka on käyt­tänyt peräti 1400 euroa. EU:n keskiar­vo on 400 euroa/tonni. Artikke­li perus­tuu ital­ialaisen tohtori Car­lo Stag­naron tutkimuk­seen. 

Vähen­netyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta eri EU-maissa

Jat­ka lukemista “Päästövähen­nyk­sis­sä haaskataan val­tavasti rahaa — pait­si Suomessa”

Ryöstökapitalismin aika: valinnanvapauden hinta voi olla kova

Kävin viime viikol­la pitkän puhe­linkeskustelun Mart­ti Kekomäen kanssa sote-uud­is­tuk­seen sisäl­tyvästä valin­nan­va­paud­es­ta. Olimme pää­tyneet molem­mat siihen, että tässä on val­ta­va taloudelli­nen ris­ki. Yritän val­ot­taa oma­l­la taval­lani sitä, mikä tässä voi men­nä vikaan.

Valin­nan­va­pau­den ja sen mukana yksi­ty­is­ten palve­lu­tar­joa­jien tuomi­nen mukaan sote-palvelui­hin sisältää suuria mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan paran­tamiseen. Yksi­tyiset yri­tyk­set ovat yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan huo­mat­tavasti parem­pia hal­lit­se­maan muut­tuvia olo­suhtei­ta kuin julkiset organ­isaa­tiot, jot­ka ovat kovin kyvyt­tömiä luop­umaan van­hoista käytännöistä.

Iso­ja muu­tok­sia on ter­vey­den­huol­los­sa edessä, kos­ka dig­i­taalises­sa maail­mas­sa lääkäril­lä käyn­ti on ruti­in­ion­gelmis­sa läh­es yhtä köm­pelö aja­tus kuin laskun mak­sami­nen pankin tiskil­lä. Kun tekoä­ly tekee diag­noose­ja parem­min kuin lääkäri, eri ammat­tiryh­mien työn­jako tulee muut­tumaan – tai sen pitäisi muut­tua. Täl­laista muu­tos­ta yksi­tyiset yri­tyk­set han­skaa­vat parem­min kuin julkiset organ­isaa­tiot, joiden hallintoon on raken­net­tu paljon muu­tos­ta vas­tus­tavia barrikadeja.

Tähän sisäl­tyy myös val­taisan kus­tan­nus­pom­min uhka. Jat­ka lukemista “Ryöstökap­i­tal­is­min aika: valin­nan­va­pau­den hin­ta voi olla kova”

Lisää markkinoita asuntomarkkinoille

Kir­joitin kansan­taloudel­liseen aikakauskir­jaan arvostelun Lib­er­an pam­fletista Pur­si­ainen, H. ja Saari­maa, T. (2016),  Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille, Lib­era Ana­lyysi, Helmikuu.

Se on julka­istu eilen ilmestyneessä kansan­taloudel­lises­sa aikakauskir­jas­sa. Siinä myös kir­joit­ta­jat vas­taa­vat arv­bostelu­u­ni. Se on luet­tavis­sa tästä. Vähän ihmette­len vas­tus­ta. Min­ua ei ole ennen­syytet­tykään siitä, että hyväksy esimerkik­si autopaikkanormin. Pikem­minkin yritin kir­joituk­ses­sani huu­taa ekoomis­te­ja apu­un tämän jär­jet­tömyy­den kor­jaamisek­si. Ja siihen taloudel­liseen jär­jet­tömyy­teen, että kaupunkien raha­pu­la hidas­taa men­estyvien kaupunkien kasvua samanaikaises­ti, kun Ruot­sis­sa val­tio tukee jät­timäisin infrain­vestoin­nein Tukhol­man kaupun­gin kasvua.

= = = =

Heik­ki Pur­si­ainen ja Tuuk­ka Saari­maa kir­joit­ta­vat tuoreessa pam­fletis­saan tärkeästä ja täysin ali­tutk­i­tus­ta asi­as­ta (Pur­si­ainen ja Saari­maa 2016). Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on Suomen suurin investoin­ti – Helsin­gin valmis­teil­la ole­van yleiskaa­van toteut­ta­mi­nen mak­saa suun­nilleen 60 mil­jar­dia euroa. Kaupunkia ja asum­ista koske­vat päätök­set tehdään yhä pitkälti per­in­teisen suun­nit­telu­ide­olo­gian varas­sa, joka ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neen silmin on joskus peräti outoa. Tähän asi­aan pitäisi talousti­eteil­i­jöi­den paneu­tua nyky­istä paljon intensiivisemmin.

Tätä taus­taa vas­ten on käsit­tämätön­tä, että Suomen ain­oa kaupunki­talousti­eteen pro­fes­su­uri näyt­tää lop­pu­van Heik­ki. A. Loikkasen siir­ryt­tyä eläk­keelle. Jat­ka lukemista “Lisää markki­noi­ta asuntomarkkinoille”

Kaupunkirakenteen päästäminen hajautumaan on ympäristörikos

Kir­joitin otsikon mukaisen väit­teen edel­lisessä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lis­taa koskevas­sa pos­trauk­ses­sani. Mikko Särelä lähet­ti Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑pal­stalle kuva­parin, joka kuvaa väitet­täni havauin­noil­lis­es­ti. Vuodes­ta 1960 vuo­teen 2010 Helsin­gin seudun asukasluku on kaksinker­tais­tunut, mut­ta asu­tuk­sen vaa­ti­ma maa-ala on kas­vanut  nolin kym­menker­taisek­si. Tämän me halu­amme lopettaa!

Asutus 1960
Helsin­gin seudun asu­tus vuon­na 1960
Asutus 2010
Helsin­gin seudun asu­tus vuon­na 2010

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.6.2016

(esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­va

Pöy­dältä. Tämä menee nyt päätökseen.

Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to ja samal­la hyvin vaikea asia keskus­puis­ton vuoksi.

Voit­to se on, kos­ka yleiskaa­va ottaa voimakkaan suun­nan kohden ehyem­pää kaupunki­raken­net­ta sekä pikaratikoi­hin ja muutenkin raideli­iken­teeseen perus­tu­vaa liiken­net­tä. Moot­tori­ti­et muute­taan Kehä I:n sisäl­lä kaduik­si ja niiden var­relle raken­netaan asun­not 80 000 ihmiselle.

Han­kala asia tämä on, kos­ka bule­vardeista tärkein, Hämeen­lin­nan­väylän bule­var­di, menee läpi keskus­puis­ton. Kak­si vihreille tärkeää tavoitet­ta on ris­tiri­idas­sa keskenään. Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä on päät­tänyt, että kan­natamme bule­var­dia mut­ta niin, että keskus­puis­toa naker­re­taan mah­dol­lisim­man vähän ja paikoista, jot­ka eivät kuu­lu arvokkaimpiin.

Keskus­puis­tossa on tämän tavoit­teen kannal­ta turhia pik­se­leitä merkit­ty asumiseen. Niitä pitäisi saa­da pois mah­dol­lisim­man paljon, mielu­um­min kaik­ki. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.6.2016”

Vihreät etsivät valokuvaajaa ehdokaskuvauksiin

Täl­laista ilmoi­tus­ta pyy­det­ti­in levittämään

Helsin­gin Vihreät, Espoon Vihreät ja Van­taan Vihreät etsivät kun­tavaalien mate­ri­aal­i­tuotan­toa varten *VALOKUVAAJA- JA VIDEOTUOTANTOTAHOA TOTEUTTAMAAN EHDOKASKUVAUKSET*

Haus­sa on tuotan­toti­i­mi, joka pystyy tuot­ta­maan seu­raa­vat mate­ri­aalit: * Jokaises­ta ehdokkaas­ta stu­dioku­vat (noin 2 kuvaa per ehdokas) valkoisel­la poh­jal­la + val­oku­vien käsit­te­ly ja kuvat kolmes­sa koos­sa (iso, pieni, web) Jat­ka lukemista “Vihreät etsivät val­oku­vaa­jaa ehdokaskuvauksiin”

Mistä saan salkkutoiminnot takaisin?

Menin vai­h­ta­maan win­dows 10:iin. Kaik­ki on sujunut muuten hyvin, mut­ta käyt­täjär­jestelmästä katosi Win­dowsin salkku­toim­into, joka on ollut min­un tiedos­ton­hallintani ydin. Kaik­ki tiedot siir­tyvät tikus­sa joka muo­dostaa samal­la var­muusko­pi­on. Nyt tätä ei ole. Tarkoi­tus on ilmeised­sti pakot­taa tietoni pil­vipalve­limelle. Min­ua ei tässä huolestu­tua palve­li­men sijain­ti “NSA:n vin­til­lä” vaan epäkäytän­nöl­lisyys. Lentokoneessa työsken­te­ly nyt esimerkik­si on vähän han­kalaa eikä pelitä oikein junas­sakaan. Ja mak­saa ulkomailla.

Tietääkö kukaan, onko jostain saatavis­sa vas­taa­va ohjel­ma. Sehän nyt ei ole kovin mon­imutkainen. Yksinker­tainen synkro­noin­ti niin, että kahdes­ta saman­nimis­es­tä tiedos­tos­ta uudem­pi jää henkiin.

Vai onko win­dows 10:ssä ehkä jokin kor­vaa­va mah­dol­lisu­us samaan?

 

[LISÄYS. Ongel­ma on ratken­nut. Kiitän lukuisia neuvojia.]

Minä, rakennussuojelun ykkösvihollinen?

Tämä kir­joi­tus on kir­joitet­tu Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑sivus­tolle, jos­sa min­ua arvostelti­in raken­nus­suo­jelus­ta piit­taa­mat­tomak­si, kos­ka en pitänyt Alvar Aal­lon suun­nit­tele­man Ratakatu 9:ssä sijait­se­van toimis­to­talon sisätilo­jen suo­jelua tarpeel­lise­na. Lai­tan sen myös tänne blogilleni.

Vaik­ka min­ut luokitelti­in raken­nus­suo­jelun ykkösvi­hol­lisek­si, pidän raken­nus­suo­jelua yht­enä tärkeänä arvona kaupunkike­hi­tyk­sessä. Köy­denve­dos­sa toimis­to­jen muut­tamises­sa asun­noik­si ei pääsään­töis­es­ti ole kyse lainkaan raken­nus­suo­jelus­ta vaan viras­ton halus­ta suo­jel­la toimis­to­työ-paikko­ja, jot­teivät ne karkaisi naa­purikun­ti­in vero­ja maksamaan.

Mut­ta tässä Ratakatu 9:ssä on kyse myös rakennussuojelusta.

Min­ulle raken­nus­suo­jelu on ennen kaikkea ansiokkaiden raken­nusten suo­jelua. Kaikki­nainen henkilö­palvon­ta on min­ulle hyvin vieras­ta. Sik­si minus­ta raken­nus­ta pitää arvioi­da raken­nuk­se­na ja vain sinä, ei sen perus­teel­la, kuka sen on suun­nitel­lut. Jat­ka lukemista “Minä, raken­nus­suo­jelun ykkösvihollinen?”