Mitä tehdä Vallilan toimitila-aluelle

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.3.2020

Edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta jäi pöy­dälle melkein kai­ki isot asi­at, osit­tain kok­ouk­sen ajan­pu­ut­teen vuok­si. Pöy­dälle jäivät muun muassa

  • Kil­pailulli­nen ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­telybn jär­jestämi­nen Mosai­ikkiko­rt­telin kehit­tämisek­si Vuosaa­res­sa. Laadulli­nen kil­pailu puh­taan hin­tak­il­pailun sijaan.
  • Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telin asemakaava
  • Malmin keskus­tavi­sio

Uusi­na asioina ovat pari pien­tä täy­den­nyskaavaa Malmil­la ja katusu­un­nitel­mat fil­lar­itun­nelin vuok­si Kaisaniemen puis­tossa ja Ood­in vier­essä. Näitä kuvia min­un oli todel­la vaikea tulkita.

Vallilan toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Tämä on iso ja todel­la vaikea asia. Alue on todel­la tärkeäl­lä kohdal­la, osana Pasi­lan ja Kalasa­ta­man kas­vavaa akselia.

Viras­to halu­aa suo­jel­la pääosan raken­nuk­sista. On ihan söpö aja­tus tehdä 1930-luvun teol­lisu­us­rak­en­tamisen ulkoil­ma­museo Helsinki­in, mut­ta pelkään, että suo­jelu johtaa alueen rapis­tu­miseen ja sitä kaut­ta turmioon. Minus­ta aika ison osan noista suo­jeltaviksi esite­ty­istä raken­nuk­sista voisi purkaa käyt­tökelpoisem­man toim­i­ti­lan tieltä.

Aja­tus uud­es­ta yöelämän keskuk­ses­ta on sinän­sä mie­lenki­in­toinen ja toteutues­saan hyvä, mut­ta narul­la ei voi työntää.

Täl­lä alueelle suo­jelun hin­ta menetet­ty­inä mah­dol­lisuuksi­na on huo­mat­ta­van korkea. Ovatko suo­jelta­vat arvot todel­la näin suuria? Huo­maan, että myös asiantun­ti­joiden (lue: arkkite­hdit) kesken alueen­suo­jelu­ar­voista on kovin vai­htele­via näkemyksiä.

Toinen kysymys kos­kee asum­ista. Viras­to suos­tuu lähin­nä vain asun­to­latyyp­piseen asumiseen. Asum­i­nen toisi alueelle kutenkin elämää. Haaveet kivi­jalka­kaupoista voi uno­htaa, jos alueelle ei liiku ketään. Tuolle alueelle on myös todel­la suuri paine asumiselle. Niin­pä kak­si ylin­tä ker­rosta asumiseen voisi olla hyvä pääsääntö.

Vain asun­to­latyyp­pistä ja muu­ta eri­ty­isas­um­ista sik­si, että kun­nol­lisia pikku­las­ten piho­ja on vähän vaikea ton­teille mah­dut­taa, eikä kaupun­ki voi päät­tää, ketkä alueelle muut­ta­vat. Ovatko tässä nyt jaet­tu kun­nan ja koti­talouk­sien vas­tu­ut oikein? Val­taos­al­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole pieniä lap­sia. Vaik­ka emme voi pan­na ase­makaavamääräyk­si­in lap­siper­heiltä kiel­let­ty asuinalue, jokin vas­tuu sitä pitäisi per­heel­lä itsel­läänkin olla siitä, mihin aset­tuu asumaan.

 

 

 

 

 

 

Minä, rakennussuojelun ykkösvihollinen?

Tämä kir­joi­tus on kir­joitet­tu Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑sivus­tolle, jos­sa min­ua arvostelti­in raken­nus­suo­jelus­ta piit­taa­mat­tomak­si, kos­ka en pitänyt Alvar Aal­lon suun­nit­tele­man Ratakatu 9:ssä sijait­se­van toimis­to­talon sisätilo­jen suo­jelua tarpeel­lise­na. Lai­tan sen myös tänne blogilleni.

Vaik­ka min­ut luokitelti­in raken­nus­suo­jelun ykkösvi­hol­lisek­si, pidän raken­nus­suo­jelua yht­enä tärkeänä arvona kaupunkike­hi­tyk­sessä. Köy­denve­dos­sa toimis­to­jen muut­tamises­sa asun­noik­si ei pääsään­töis­es­ti ole kyse lainkaan raken­nus­suo­jelus­ta vaan viras­ton halus­ta suo­jel­la toimis­to­työ-paikko­ja, jot­teivät ne karkaisi naa­purikun­ti­in vero­ja maksamaan.

Mut­ta tässä Ratakatu 9:ssä on kyse myös rakennussuojelusta.

Min­ulle raken­nus­suo­jelu on ennen kaikkea ansiokkaiden raken­nusten suo­jelua. Kaikki­nainen henkilö­palvon­ta on min­ulle hyvin vieras­ta. Sik­si minus­ta raken­nus­ta pitää arvioi­da raken­nuk­se­na ja vain sinä, ei sen perus­teel­la, kuka sen on suun­nitel­lut. Jat­ka lukemista “Minä, raken­nus­suo­jelun ykkösvihollinen?”