Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti”

1. Hienoa että yleiskaa­va menee eteen­päin! Toisaal­ta kismit­tää, että niin paljon men­ti­in taka­pakkia viime metreil­lä, mut­ta onhan tämä kuitenkin suur­in­pi­irtein täyskään­nös edel­liseen yleiskaavaan nähden.

   Mik­si muuten Laut­tasaaen mer­en­täytöstä luovu­ti­in? Oliko taustal­la jotain mui­ta syitä kuin jonkun pienen intres­sipi­irin huoli näköaloista.

   Vastaa

   1. MikkoR
      Jotain pilaamista pitää jät­tää tuleville päättäjille.

      Vastaa

2. Onnek­si olkoon. Hieno saavu­tus. Helsin­ki kiittää.

   Vastaa

3. Vaikut­taa asial­liselle ja nykyisen perus-Suomen olois­sa usko­mat­tomankin avarakat­seiselle ratkaisulle.

   On käsit­tämätön (ja säälit­tävä) yksi­tyisko­h­ta, että autop­uolue halusi tuh­la­ta pelimerkke­jään saadak­seen option bule­var­di­en eritasoliittymille.

   Vastaa

4. Mut­ta voihan nämäkin pois­te­tut alueet kaavoit­taa ympäristörikok­se­na pitkin entistä Sipoota.

   Vastaa

5. Yleiskaa­vat on poh­jat, joista kaup­pa alkaa. kuka pääseen tont­ti­ra­has­ta­jak­si selvin­nee van­han käytän­nön mukaan aikanaan!

   Vastaa

6. Näyt­tää, että Hämeen­lin­nan­väylän bule­var­doin­nista luovut­ti­in Met­sälän­tien pohjois­puolel­la, kun itäpuolelle ei voi­da rak­en­taa mitään.

   Vastaa

7. Lau­takun­nan jokainen jäsen tun­tee var­masti erit­täin hyvin yhdyskun­tarak­en­teen hajoamisen taloudel­liset ja ympäristövaikutukset. 

   He tun­te­vat hyvin myös Helsin­gin ain­ut­laa­tuisen roolin seudun yhteiskun­tarak­en­teen hajau­tu­misen estämisessä: kaik­ki tänne kehä I:n sisään tule­va kaavoitus rak­en­tuu vähen­täen hajau­tu­mista ympäri keskisen Uuden­maan met­siä ja peltoja. 

   Niin­pä kun he päät­tävät pois­taa kaavas­ta rak­en­tamista, vas­tu­un­tun­toise­na he var­masti lisäävät sitä vähin­tään yhtä paljon vieläkin keskeisem­mälle sijain­nille. Eikun.

   Vastaa

8. Ihan off topic.

   Onko Odel­la mitään san­ot­tavaa Län­simetro-farssin uusim­mas­ta kääänteestä?

   Vastaa

   1. Onko Odel­la mitään san­ot­tavaa Län­simetro-farssin uusim­mas­ta kääänteestä?

      Olen sana­ton.

      Vastaa

9. Huoli pois, kaa­van tulk­in­tamääräys­ten mukaan läh­es puo­let noista Pirkkolan pik­se­leistä voi yhä rak­en­taa, kun­han yli puo­let kus­takin säi­lyy viher­alueena. Tai ehkä riit­tää vähempikin, kun tarkastel­laan muitakin naa­puripik­se­leitä samalla.

   Vastaa

   1. Ohikulk­i­ja,
      Mikä tahansa ei mene val­tu­us­tos­ta läpi.

      Vastaa

10. Keskus­puis­tossa asuu kyl­lä jo väkeä. Hyvä ehkä että niillekin jäi jotain jäl­jelle. Keskus­puis­to on pelot­ta­va met­sä — ei sen poik­ki viit­si kulkea yksin koskaan. Nämä asukkaat käyt­tävät puis­toa ves­sana jne.
    Onko kir­joit­ta­ja kulkenut puistossa?

    Vastaa

11. Raken­namme siis edelleen “tiivistä raideli­ikenne (pikaratik­ka) pain­ot­teista euroop­palaista kaupunkia”. Samal­la toivomme, että ennus­teet Itämeren viher­tymis­es­tä jäävät toteu­tu­mat­ta. Se ske­naario on sitä inhot­tavampi ja vaar­al­lisem­pi, mitä enem­män keskitämme väestöä ja kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta rannalle.

    Vastaa

12. Onko Keskus­puis­tos­ta ollut tarkoi­tus tehdä _puisto_, kun se on nimet­ty sel­l­aisek­si? Met­sä olisi osu­vampi nimitys.

    (Samoin esim. _puutarhakaupunki_ Tapi­o­la on oikeam­min met­säkaupun­ki… Vai onko tuo kaupunkikin liikaa…)

    Vastaa

13. Keskus­puis­to ei säästy sil­lä, että sieltä täältä pelaste­taan joku pik­selin­puo­likas. Keskus­puis­toon rak­en­tamis­es­ta tulee luop­ua, ja puis­tolle pitäisi laa­tia yht­enäi­nen suo­jelukaa­va, jot­ta jatku­va puis­toalueen kaven­t­a­mi­nen ja val­taami­nen raken­nus­maak­si saadaan loppumaan.

    Vastaa

14. On ollut hienoa nähdä miten eri poli­it­tiset ryh­mät ovat pystyneet yhteistyöhön uuden yleiskaa­van kanssa. Kiitok­set! Nyt tehdyt muu­tok­set eivät vesitä kaa­van ideaa ja val­lanku­mouk­sel­lisu­ut­ta. Eri­ta­soli­it­tymät bule­vardeille voi rak­en­taa taval­la joka sopii kaupunki­in, esim tun­neleina jot­ka alit­ta­vat isot risteyk­set. Samal­la saadaan risteyk­siä rauhoitet­tua käveli­jöille. Muu­tok­set Keskus­puis­ton oli­vat myös paikallaan.

    Vastaa

15. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on pelkkä kumileimasin, joka tun­tuu asun­to­jen rak­en­tamisvim­mas­saan kelpu­ut­ta­van läh­es kaiken, mitä viras­to vain kek­sii esit­tää. Vai onko kaik­ki sovit­tu jo etukäteen?

    Yleiskaa­va vaikut­taa ihan ratkai­sev­asti kaupun­gin kehit­tämiseen, eikä sen pitäisi olla mikään läpi­hu­u­to­jut­tu. Kaupung­in­val­tu­us­tol­la on nyt iso vas­tuu yleiskaavasta.

    Vastaa

16. Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardis­oin­nil­ta menee kyl­lä vähän poh­ja pois, jos siihen ei saa­da kun­nol­la kaavoitet­tua molem­mille puo­lille. Toiv­ot­tavasti ainakin yksi tiivis ja jatku­va kort­telirivi saadaan aikaisek­si hyväksytyl­läkin yleiskaaval­la. Muu­toin kyseisen väylän bule­vardis­oin­nin voisi unohtaa.

    Itseäni ihme­tyt­tää tuos­sa Pirkkolan kohdal­la, että kovasti ollaan huolis­saan pien­estä kaistaleesta met­sää moot­tori­tien var­res­sa, mut­ta alle 300 metrin päässä keskel­lä puis­toa on val­ta­va parkkialue, liikun­ta­hal­lit, futisken­tät ja urheilukent­tä. Eikö nämä parkkiken­tät ja urheiluhal­lit voisi jol­lain aikataul­ul­la siirtää aivan muualle ja muut­taa alue takaisin puis­tok­si. Tämä on juuri se kapein koh­ta koko Keskus­puis­tos­ta. Sit­ten jäisi hyvin tilaa rak­en­taa muu­ta­ma kort­teli Hämeen­lin­nan­väylän varteen.

    Vastaa

17. Ville:
    Onko Keskus­puis­tos­ta ollut tarkoi­tus tehdä _puisto_, kun se on nimet­ty sel­l­aisek­si? Met­sä olisi osu­vampi nimitys.

    (Samoin esim. _puutarhakaupunki_ Tapi­o­la on oikeam­min met­säkaupun­ki… Vai onko tuo kaupunkikin liikaa…)

    Kyl­lä met­säkin voi olla puis­to. Lain­aus Kotukselta:

    “Puis­to on joh­dos puu-sanas­ta. Sen täh­den ymmär­rämme puis­tol­la ensisi­jais­es­ti aluet­ta, jos­sa on pui­ta, siis virk­istys- tai luonnonsuojelualuetta.”

    Kieli­toimis­ton sanakirjasta:

    “pui­ta kas­va­va (taa­jamis­sa us. istu­tuksin koris­tet­tu) oleskelu‑, virk­istys- t. luonnonsuojelualue.”

    Sekoitit var­maan sanaan “puu­tarha”.

    Vastaa

18. Riip­puu mitä eri­ta­soli­it­tymäl­lä tarkoite­taan. Mielestäni kaupunkibule­vardille sopii ihan hyvin liit­tymä­tyyp­pi, jos­sa on katu­verkos­ta kak­si tasoli­it­tymää ja näi­den välil­lä sil­ta tai tun­neli pääkadun yli/ali. Täl­löin ei tarvi­ta eril­lisiä liit­tymäteitä, kos­ka katu­verkko tehdään joka tapauk­ses­sa. Esimerkke­jä löy­tyy heikosti, tässä vähän sinne päin (Kehä III / Petikko) https://goo.gl/maps/rekfugz8Xj32. Toki nuo katu­jen väli­in jäävät kort­telit pitää rak­en­taa tiivi­im­min, mut­ta tuo liit­tymä ei sitä estä.

    Vastaa

19. LisääKaupunkia:

    Itseäni ihme­tyt­tää tuos­sa Pirkkolan kohdal­la, että kovasti ollaan huolis­saan pien­estä kaistaleesta met­sää moot­tori­tien var­res­sa, mut­ta alle 300 metrin päässä keskel­lä puis­toa on val­ta­va parkkialue, liikun­ta­hal­lit, futisken­tät ja urheilukent­tä. Eikö nämä parkkiken­tät ja urheiluhal­lit voisi jol­lain aikataul­ul­la siirtää aivan muualle ja muut­taa alue takaisin puis­tok­si. Tämä on juuri se kapein koh­ta koko Keskus­puis­tos­ta. Sit­ten jäisi hyvin tilaa rak­en­taa muu­ta­ma kort­teli Hämeen­lin­nan­väylän varteen.

    Niin että liikun­ta­paikat pitäisi siirtää pois Keskus­puis­tos­ta, jot­ta tilalle voitaisi­in rak­en­taa asuintaloja?

    Vastaa

20. Ville:
    Onko Keskus­puis­tos­ta ollut tarkoi­tus tehdä _puisto_, kun se on nimet­ty sel­l­aisek­si? Met­sä olisi osu­vampi nimitys.

    Keskus­puis­to on ainakin vielä tois­taisek­si met­sä. Raken­nusvi­ras­to tosin halu­aisi tehdä siitä puis­ton, kos­ka viras­to ei voi sietää mitään sel­l­aista luon­non­va­raista kasvil­lisu­ut­ta, mitä viras­to ei ole itse istuttanut.

    Raken­nusvi­ras­ton mielestä puis­tossa pitää olla avarat maise­mat ja paljon nur­mikoi­ta. Viras­ton käsikir­jas­sa pui­ta, pen­sai­ta ja pien­pu­us­toa kut­su­taan pusikoik­si ja risukoiksi.

    Vastaa

21. EKK:
    Riip­puu mitä eri­ta­soli­it­tymäl­lä tarkoite­taan. Mielestäni kaupunkibule­vardille sopii ihan hyvin liit­tymä­tyyp­pi, jos­sa on katu­verkos­ta kak­si tasoli­it­tymää ja näi­den välil­lä sil­ta tai tun­neli pääkadun yli/ali. Täl­löin ei tarvi­ta eril­lisiä liit­tymäteitä, kos­ka katu­verkko tehdään joka tapauk­ses­sa. Esimerkke­jä löy­tyy heikosti, tässä vähän sinne päin (Kehä III / Petikko) https://goo.gl/maps/rekfugz8Xj32. Toki nuo katu­jen väli­in jäävät kort­telit pitää rak­en­taa tiivi­im­min, mut­ta tuo liit­tymä ei sitä estä.

    Espan­jas­sa osaa­vat täl­laisen liiken­nesu­un­nit­telun, pari esimerkkiä Madridista

    https://www.google.fi/maps/@40.4373965,-3.677309,145m/data=!3m1!1e3

    https://www.google.fi/maps/@40.4452287,-3.6853262,296m/data=!3m1!1e3

    Vastaa

    1. Peksu,
       Huo­mat­takoon, että tuos­sa sdukelta­va väylä nousee takaisin muu­ta­man kymme­nen metrin matkalla. Suomes­sa se vie yli sata metriä, kos­ka autot eivät meil­lä pysty nouse­maan viit­tä pros­ent­tia jyrkem­pää mäkeä. Mei­dän stan­dard­eil­lamme tuo on siis mahdotonta.

       Vastaa

22. Kielipol­li­isi: Kyl­lä met­säkin voi olla puis­to. Lain­aus Kotukselta:

    “Puis­to on joh­dos puu-sanas­ta. Sen täh­den ymmär­rämme puis­tol­la ensisi­jais­es­ti aluet­ta, jos­sa on pui­ta, siis virk­istys- tai luonnonsuojelualuetta.”

    Kieli­toimis­ton sanakirjasta:

    “pui­ta kas­va­va (taa­jamis­sa us. istu­tuksin koris­tet­tu) oleskelu‑, virk­istys- t. luonnonsuojelualue.”

    Sekoitit var­maan sanaan “puu­tarha”.

    Kaupunkikon­tek­stis­sa puis­tol­la on aika vaki­in­tunut merk­i­tys (raken­net­tu ja suun­nitel­tu puis­to, enin­tään puis­tomet­sä), mut­ta Keskus­puis­ton perus­tamisen aikaan se on hyvinkin voin­ut ver­tau­tua kansal­lispuis­toi­hin ja luon­non­puis­toi­hin, eli puis­to on tarkoit­tanut luon­non­va­raista met­sää. Sinän­sä “puis­to” voi olla vaik­ka mitä kuten vaik­ka traileripuisto.

    Vastaa

23. Oliko ennakkookn mitään keskustelua satamien tule­vaisu­ud­es­ta? Nykyiset sata­mat ovat onnet­tomasti sijoit­tuneet ja estävät aluei­den parem­paa käyt­töä. Skat­ta ja Olympiater­mi­naali syövät tilaa Helsin­gin arvoim­mal­la paikalla ja Län­siter­mi­naalin kohdal­la liikenne tukkii jo koko Etelä-Helsiningin ja aiheut­taa kohtu­u­ton­ta hait­taa Jätkäsaaren asukkaille.

    Vastaa

24. Mitä asun­noil­la Helsingis­sä tehdään jos duu­nit savuste­taan pois Helsingistä? Vai pen­de­loiko väki Viroon ja Van­taalle jatkos­sa ja Helsingistä tulee asum­slähiö ja merenrantapuisto?

    Vastaa

25. Opiske­lin 60-luvul­la Haa­gas­sa Pohjo­is­maid­en upeim­mas­sa ammat­tik­oulus­sa. Liikun­tatun­neil­la kävim­mee useim­miten Pirkkolan uima­hal­lis­sa uimas­sa. Opet­ta­jamme oli HJK:n futis­val­men­ta­ja ja kos­ka uima­hal­likin oli kaupun­gin, kuten koulu, niin uimme ilmaisek­si. Hyvät muis­tot jäivät myös keskus­puis­tos­ta, jos­sa suun­nis­tim­mekin mon­esti. Uima­hal­li ja urheilupuis­to ovatkin mielestäni säi­lyt­tämisen arvoisia, kuten koko keskus­puis­to, vaik­ka tiet halko­vat sitä. Kaupunkisu­un­nit­telu on kom­pro­missien tekemistä, kuten poli­ti­ik­ka yleen­säkin ja tässä on kyl­lä toimit­tu oikein mielestäni.

    Vastaa

26. En voi sanoa muu­ta kuin, että aikamoista puuhastelua. Mis­sä on se kaupun­ki, mitä piti rak­en­taa? Koko lau­takun­taa pitää rankaista karkoituk­sel­la Pari­isi­in. Sieltä saa pala­ta vas­ta, kun on ymmärtänyt, mikä on kaupunki.

    Vastaa

27. No, ehkäpä pikaraiti­o­tien ja tun­nelin Tallinnaan ja nämä liit­tymät rak­en­taa yhtä yliop­ti­mistiset pöljäk­keet kuin metron län­teen. Tuplakus­tan­nuk­set ja joukkoli­ikenne pois­tet­tu vaik­ka valmista ei tule. Onnea Espoo. Onnea Laru.
    Oikeasti 60 mil­jardin päätös on 120 mil­jardin päätös. Onnea meille veron­mak­sajille Helsingis­sä. Toiv­ot­tavasti duune­jam­mevei savuste­ta ulos kaupungista että jak­samme mak­saa. Miten on suun­nitel­tu Helsin­gin tulo­ja? Vai suun­nit­telet­teko vain menoja?

    Vastaa

    1. Tuio 60 mil­jar­dia koos­t­uu val­taos­altaan asun­noista, joi­ta veron­mak­sa­jat eivät sen­tään rahoi­ta. Julk­isia investoin­te­ja on noin 11 miljardia.

       Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Huo­mat­takoon, että tuos­sa sukelta­va väylä nousee takaisin muu­ta­man kymme­nen metrin matkalla. 

    Ainakin toinen noista laskeu­tuu alas melkein 200 metriä. Aikamoinen estevaikutus.

    Niz­zan ja Antiben välil­lä Cagnes-sur-Meris­sä oli tuol­laisia mini­tun­nelei­ta vielä fran­giaikaan, ajat­telin joskus lait­taa google-maps-linkke­jä niistä mut­ta nykyaikainen kaupunkisu­un­nit­telu on saavut­tanut Ran­skan ja ne on täytetty.

    Uuti­nen kymme­nen vuo­den takaa:

    http://www.riviera-press.fr/zeit/node/29172

    Vastaa

29. Jos keskus­puis­to uhkaa kaven­tua liikaa Pirkkolan kohdal­ta, niin purku­un vaan urheilupuis­ton raken­nuk­set. Urheilupuis­tolle voisi etsiä parem­m­man paikan jostain muual­ta. Esimerkik­si Palo­heinästä löy­ty­isi var­masti tilaa, siel­lä keskus­puis­to ei ole niin kri­iti­nen ahdas.

    Vastaa

30. Annvanne: Mitä asun­noil­la Helsingis­sä tehdään jos duu­nit savuste­taan pois Helsingistä?

    Ei huol­ta, kaa­va ei ole rak­en­tamis­päätös ja raken­nut­ta­jat var­masti osaa­vat jät­tää raken­nut­ta­mat­ta jos kysyn­tää ei ole. Helsin­gin hin­take­hi­tys­tä kat­soes­sa näyt­täis kysyn­tää olevan.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Peksu,
    Huo­mat­takoon, että tuos­sa sdukelta­va väylä nousee takaisin muu­ta­man kymme­nen metrin matkalla. Suomes­sa se vie yli sata metriä, kos­ka autot eivät meil­lä pysty nouse­maan viit­tä pros­ent­tia jyrkem­pää mäkeä. Mei­dän stan­dard­eil­lamme tuo on siis mahdotonta.

    Muis­taak­seni Helsingis­sä käytetään mak­simis­saan 7% pitu­uskalte­vu­ut­ta ja risteyk­sis­sä 4% mak­simikalte­vu­ut­ta. Kos­ka myös ylit­tävä tie voidaan luiska­ta ver­tikaalis­es­ti toiseen suun­taan, vaa­di­taan siis tei­den yli­tyk­seille ja ali­tuk­sille (4 metriä ajo­ra­to­jen korko­ero) min­imis­sään noin 50 metrin luiskia. Käytän­nössä kuitenkin on helpom­paa tehdä luiska vain toiseen tiehen joten täl­löin luiskaus olisi noin 100 metriä. Esimerkik­si Töölössä ja Kamp­is­sa kort­telit ovat noin 100 — 200 metriä pitk­iä joten este­vaiku­tus on pienem­pi kuin kort­teleil­la. Man­ner­heim­intielle ja muil­la isom­mil­la kaduil­la suo­jatieväli vai­htelee välil­lä 50 — 250 metriä, yleisim­män suo­jatievälin ollessa noin 100 — 150 metriä.

    Ainakin Barcelonas­sa tehdään myös uusia ajotiekan­jonei­ta, nämä näyt­tävät toimi­van hyvin etenkin melun­hallinnan osalta.

    Vastaa

32. peksu: Muis­taak­seni Helsingis­sä käytetään mak­simis­saan 7% pitu­uskalte­vu­ut­ta ja risteyk­sis­sä 4% mak­simikalte­vu­ut­ta. Kos­ka myös ylit­tävä tie voidaan luiska­ta ver­tikaalis­es­ti toiseen suun­taan, vaa­di­taan siis tei­den yli­tyk­seille ja ali­tuk­sille (4 metriä ajo­ra­to­jen korko­ero) min­imis­sään noin 50 metrin luiskia. Käytän­nössä kuitenkin on helpom­paa tehdä luiska vain toiseen tiehen joten täl­löin luiskaus olisi noin 100 metriä. Esimerkik­si Töölössä ja Kamp­is­sa kort­telit ovat noin 100 – 200 metriä pitk­iä joten este­vaiku­tus on pienem­pi kuin kort­teleil­la. Man­ner­heim­intielle ja muil­la isom­mil­la kaduil­la suo­jatieväli vai­htelee välil­lä 50 – 250 metriä, yleisim­män suo­jatievälin ollessa noin 100 – 150 metriä.

    Ainakin Barcelonas­sa tehdään myös uusia ajotiekan­jonei­ta, nämä näyt­tävät toimi­van hyvin etenkin melun­hallinnan osalta

    Lisätään­pä vielä, että esimerkik­si Hämeen­lin­nan­väylän ja Met­sälän­tien risteyk­sen kaut­ta kul­kee jo nykyäänkin läh­es 60 000 autoa vuorokaudessa. On vaikea uskoa, että Man­ner­heim­intien (ex-Hämeen­lin­nan­väylä) liiken­teen ohjaami­nen risteyk­sen ali voisi enää huonon­taa kaupunkiym­päristöä tuos­sa paikkaa. Tun­nelin myötä paikalla olisi vilkkaan risteyk­sen sijaan aukio, jon­ka kaut­ta kulk­isi neljä­sosa tuon tasoristeyk­sen automäärästä. Istu­tuk­sil­la saadaan kan­jo­nia myös vähän maise­moitua. En ole var­ma, onko tun­neli tuos­sa hin­tansa väär­ti, mut­ta en halu­aisi suo­ril­ta käsin tuomi­ta eri­ta­so­ratkaisu­ja yksi­no­maan yksi­ty­isautoilua suo­si­vana harhaop­pisuute­na ja van­hanaikaise­na kaupunkisu­un­nit­telu­na, vaan jos­sain ne voisi­vat olla mah­dol­lisu­us luo­da esimerkik­si urbaane­ja aukioita/puistikoita muuten toden­näköis­es­ti aika ankeaan liiken­ne­miljööseen. Luulisi, että tuol­lainen aukio pikaraitikkapysäkil­lä varustet­tuna myös houkut­telisi ihan eri taval­la palvelui­ta asukkaiden käyttöön.

    Vastaa

33. Mikko H: Ei huol­ta, kaa­va ei ole rak­en­tamis­päätös ja raken­nut­ta­jat var­masti osaa­vat jät­tää raken­nut­ta­mat­ta jos kysyn­tää ei ole. Helsin­gin hin­take­hi­tys­tä kat­soes­sa näyt­täis kysyn­tää olevan. 

    Kaa­va ei tosi­aan ole rak­en­tamis­päätös. Tarkoituk­se­na onkin kaavoit­taa huo­mat­tavasti yli todel­lisen tarpeen, jot­ta gryn­der­it voivat sit­ten vali­ta niistä toteutet­tavak­si parhaat meren­ran­nat ja viher­alueet. Huonom­mat alueet raken­nut­ta­jat var­masti osaa­vat jät­tää raken­nut­ta­mat­ta siel­lä, mis­sä kysyn­tää ei ole.

    Vastaa

34. Näyt­täis kysyn­tää ole­van: Kaa­va ei tosi­aan ole rak­en­tamis­päätös. Tarkoituk­se­na onkin kaavoit­taa huo­mat­tavasti yli todel­lisen tarpeen, jot­ta gryn­der­it voivat sit­ten vali­ta niistä toteutet­tavak­si parhaat meren­ran­nat ja viher­alueet. Huonom­mat alueet raken­nut­ta­jat var­masti osaa­vat jät­tää raken­nut­ta­mat­ta siel­lä, mis­sä kysyn­tää ei ole.

    Onko sit­ten niin suuri ongel­ma jos gryn­der­it val­it­se­vat parhaat ton­tit? Mik­si pitäisi vali­ta myös epämiel­lyt­tävät tontit?

    Vastaa

35. Tuo­mas L.: Lisätään­pä vielä, että esimerkik­si Hämeen­lin­nan­väylän ja Met­sälän­tien risteyk­sen kaut­ta kul­kee jo nykyäänkin läh­es 60 000 autoa vuorokaudessa.

    Hämeen­lin­nan­väylän liiken­nemäärä Met­sälän­tien kohdal­la on noin 32 000 autoa vuorokaudessa. Pysynyt jok­seenkin samana jostain 80-luvul­ta läh­tien. http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikennetutkimus/Liikennemaarat.pdf

    Vastaa