Kaupunkirakenteen päästäminen hajautumaan on ympäristörikos

Kir­joitin otsikon mukaisen väit­teen edel­lisessä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lis­taa koskevas­sa pos­trauk­ses­sani. Mikko Särelä lähet­ti Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑pal­stalle kuva­parin, joka kuvaa väitet­täni havauin­noil­lis­es­ti. Vuodes­ta 1960 vuo­teen 2010 Helsin­gin seudun asukasluku on kaksinker­tais­tunut, mut­ta asu­tuk­sen vaa­ti­ma maa-ala on kas­vanut  nolin kym­menker­taisek­si. Tämän me halu­amme lopettaa!

Asutus 1960
Helsin­gin seudun asu­tus vuon­na 1960
Asutus 2010
Helsin­gin seudun asu­tus vuon­na 2010

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakenteen päästäminen hajautumaan on ympäristörikos”

  1. Tuo kart­ta vuodelta 1960 on kyl­lä harhaan­jo­hta­va. Sil­loinkin asut­ti­in Espoon ja Helsin­gin maalaisku­nan perukoil­la. Talo­ja ei vaan ollut niin tiheästi mut­ta monis­sa paikois­sa oli van­hoista huviloista tai rin­ta­mami­estaloista koos­t­u­via kokon­aisia kyliä.

  2. 1960 myös aus­in­pin­ta-ala oli mur­to-osa nykyis­es­tä. Yksiö oli pitkälle 70-luvulle ihan nor­maali lap­siper­heen asunto.

  3. Rak­en­ta­mal­la Var­tiosaa­reen, keskus­puis­toon, por­nais­ten­niemeen jne..
    Melko paranoidia.

  4. Vähänkin kri­it­tisem­mät silmät huo­maa­vat tosin heti sen että kart­ta­han kuvaa _rakennuskantaa_ kokon­aisu­udessaan ei asutusta. 

    Tuon huo­maa viimeistään siinä että Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tän ter­mi­naalit hohta­vat punaise­na keskel­lä keskisen Van­taan tyhjyyttä.

  5. Onhan tuo­ta maa­ta Suomes­sa. Eikö suurem­pi ongel­ma ole kulu­tuskult­tuuri tavaroi­neen ja palveluineen eikä se, mis­sä ihmi­nen asuu?

    Näistäkin lennoista voitaisi­in kaiketi leika­ta 95 % eikä mikään ratkai­sev­asti muut­tuisi. Pait­si tietysti se, että ihmiset eivät pää­sisi lomalle. 

    https://www.youtube.com/watch?v=yx7_yzypm5w

    Ihan aina en pysy maail­man­paran­nuk­ses­sa mukana, kun yhtäältä poli­itikot toivo­vat kulut­tamista, mut­ta toisaal­ta yrit­tävät estää sitä. Vähän kuin Alkon pääjo­hta­jan pesti, jos­sa on myytävä mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man vähän viinaa.

  6. Mitä tämän lopet­tamisek­si sit­ten tehdään? 

    Eikö se vaatisi huo­mat­tavaa lisåkaavoitus­ta uusien käve­lykeskus­to­jen luomisek­si? Kai se on ainakin 20vuoden pro­jek­ti ennenkuin asuin­ti­heys saadaan kuntoon? 

    P.s. Motarien muut­ta­mi­nen bule­vardeik­si keskel­lä taa­ja­maa ennenkuin ne taa­ja­mat on keskus­takelpoisia tun­tuu väärältä järjestyk­seltä. Ihan kuin huonon­netaan infraa ilman parannuksia. 

    Esim. Tukhol­mas­sa eri keskus­to­jen väliä pääsee erit­täin hyvin motar­il­la tai lois­tavil­la julkisilla.

  7. R.Silfverberg:
    Tuo kart­ta vuodelta 1960 on kyl­lä harhaan­jo­hta­va. Sil­loinkin asut­ti­in Espoon ja Helsin­gin maalaisku­nan perukoil­la. Talo­ja ei vaan ollut niin tiheästi mut­ta monis­sa paikois­sa oli van­hoista huviloista tai rin­ta­mami­estaloista koos­t­u­via kokon­aisia kyliä.

    Olet­taisin, että kar­tas­sa yksi punainen pik­seli vas­taa tiet­tyä asukas­määrää. Onhan punaista Espoos­sakin, vaikkei paljon.

  8. Ai siis minkä halu­at­te lopet­taa? Kan­nat­taa käy­dä Työväen asun­to­museossa Kult­tuu­ri­talon takana. Siel­lä näkee, miten asut­ti­in eri vuosikym­meninä. Suo­mi on vauras­tunut ja se näkyy myös siinä, että alivuokralaisu­us ei ole sinkku­jen ain­oa asum­is­muo­to tai edes johta­va asumisen muoto.
    Neu­vos­toli­itossa Pavel Ivanov voit­ti palkin­nok­si taulun, mut­ta ei hak­enut sitä, sil­lä hän sat­tui asumaan asun­non keskellä.

  9. Miten ajat­telitte lopet­taa? Palaam­meko 1960-luvun asumistasollle?

  10. 42 neliön yksiöni oli tuol­loin per­hea­sun­to. Kuin­ka lev­eis­sä neliöis­sä kir­joit­ta­ja asuu? Otit­teko alivuokralaisen keit­tiöön ja olkkari­in ja asutko oman per­heen kanssa makkarassa?

  11. Kauko:
    Miten ajat­telitte lopettaa?Palaammeko 1960-luvun asumistasollle?

    Mitä 60-luvun asum­is­ta­sol­la on mitään tekemistä tämän kanssa? Tää voi tul­la tiet­ty uute­na jut­tuna joillekin, mut­ta ker­rostaloa­sun­not voi olla myös iso­ja. I KNOW — ENNENKUULUMATONTA! :O

  12. Otsikon väite on pöyristyt­tävää huuhaa­ta, jol­la ei ole mitään todellisuuspohjaa.

  13. No daa — väki karkaa Nur­mi­järvelle ja Ker­avalle ja Kirkkon­um­melle kun sieltä on halvem­pi tul­la julk­isil­la duu­ni­in kuin pkseudul­ta. Ajaako kaik­ki vihrei­den kan­nat­ta­jat pum­mil­la kun hin­to­ja voi joukkoli­iken­teessä nos­taa noin törkeästi? Ei tämä julk­isten käyt­töä lisää vaan vähen­tää. Js sit­ten vingutaan autoista hui! Tosin koh­ta ne duu­nit on Van­taal­la ja Ker­aval­la ja helsinkiläiset ihmettelee miten sinne pääsee. Pen­delöin­ti on taat­tua jos ei osaa pyhäl­lä hen­gel­lä elellä.

    Ja sit­ten on niin, että tuol­laiset Jätkäsaaren kaltaiset kivikaupun­git ovat epäon­nis­tunei­ta. Tulee muuten ankea asuinalue sata­man viereen. Lähin­nä täyn­nä kuollei­ta hoita­mat­to­mia kukkaistu­tuk­sia viher­aluei­ta kor­vaa­mas­sa. Kapeat pimeät asuinku­jat. Paljon asun­to­ja joi­hin aurinko ei koskaan paista. Sen kun jotain rak­en­taa pyöräytetään ja niille osille jot­ka valmis­tu­i­v­at 2–3v sit­ten ei ole saatu mitään viher­aluei­ta vieläkään valmi­ik­si. Hel­vettiä sekä tur­is­teille että asukkaille että rak­en­ta­jille että tak­seille. Voi olla että tiivistä on. Viihty­isää ei ole.

  14. Mietin seu­raavaa tari­naa, jon­ka opet­ta­jaystäväni ker­toi lap­su­ud­estaan 50-luvun Töölössä. Van­hem­mat oli­vat toimit­ta­jia, eivät siis suuri- eivätkä myöskään kovin pien­i­t­u­loisia ja asui­v­at kak­sios­sa tai kolmios­sa Eino Leinonkadul­la. Lap­si taisi olla kolme

    Per­heessä oli palkat­tu koti­a­pu­lainen, kai 16 kesäi­nen reipas tyt­tö. Hän nukkui keit­tiössä; aina illal­la petasi itselleen 60 cm lev­eän vuo­teen keit­tiön pöy­dän ja seinän väliin. 

    Eiköä pitänyt itseään mitenkään huono-osaise­na. Hänel­lähän oli ensimäistä ker­taa elämässä kaik­ki mukavu­udet, ker­ras­saan kylpy­huone käytettävissä.

  15. Luuletko että muiden kun­tien kasvu lop­puu, jos Helsin­gin suun­nitel­mat puoli­tois­tak­er­tais­taa asukaslukun­sa onnis­tu­vat? EI var­mas­tikaan. Helsin­ki on kas­vanut tähän saak­ka, ja muut seudun kun­nat sen mukana. Helsin­gin kasvu hei­jas­tuu jatkos­sakin mitä toden­näköisim­min naa­purikun­ti­in kasvu­na. On pään pen­saaseen lait­tamista kuvitel­la, että muut kun­nat “uhrau­tu­isi­vat” ja jät­täi­sivät kas­va­mat­ta, jos Helsin­ki kas­vaa niin paljon kuin pystyy. Edus­ta­mal­lasi kasvupoli­ti­ikalla metropolin pin­ta-ala jatkaa kasvuaan.

    1. Juho. Uskotko, että kaavoitus saa aikaan väestönkasvua? Mis­sä olit kun punastel­e­va opet­ta­ja yrit­ti selit­tää näitä asioita?

  16. Tätä on vaikea lopet­taa, kos­ka ihmiset vas­tus­ta­vat kaikkea kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä, oli se sit­ten täy­den­nys­rak­en­tamista tai golf- tai lento­kent­tien ja viher­aluei­den ottamista asuntokäyttöön.

    Vas­tus­tamisen seu­rauk­se­na asu­tus hajaan­tuu laa­jalle alueelle. Kansa siis val­it­see mielu­um­min liiken­nehel­vetin. Ei ehkä tietois­es­ti, mut­ta siihen kai vas­tus­t­a­mi­nen johtaa.

  17. Lento­kent­tä on Van­taal­la ja kasvu tulee sen ympärille kun duu­nit on siel­lä. Toki helsinkiläiset voi pen­de­loi­da meren­rannal­ta Van­taalle töi­hin ja asua kivikaupungis­saan ahtaasti.

  18. Tästä “ympäristörikok­ses­ta” pitää syyt­tää niitä jot­ka päät­tivät asioista 100–50 vuot­ta sit­ten. Myös Helsingissä.
    Hajaan­tu­mi­nen tapah­tui sik­si että Suo­mi oli ennen sotaa ja pitkälle sen jäl­keen pääo­maköy­hää. Helsin­ki pant­tasi aluk­si parhai­ta raken­nusalueitaan teol­lisu­udelle. Monien oli pakko muut­taa kaupun­gin ulkop­uolelle kos­ka ei ollut varaa asua kan­takaupungis­sa. 1950–60 luvul­la kek­si­tyt sosi­aaliset ohjel­mat taas ohja­si­vat ihmisiä uusi­in lähiöi­hin. Tapi­olan esiku­va oli­vat sodan­jälkeisen ajan esikaupun­git Tukhol­mas­sa, brit­tiläi­sis­sä, ran­skalai­sis­sa ja sak­salai­sis­sa kaupungeis­sa. Se että alet­ti­in rak­en­taa 30 km päähän keskus­tas­ta on jo aika suo­ma­laine ilmiö. Sen syynö oli jälleen pääo­maköy­hyys. Helsingillä ei ollut irroit­taa mai­ta raken­nus­li­ikkeille, jot­ka osti­vat maa­ta hal­val­la Espoos­ta ja Van­taal­ta ja “jalosti­vat” sen omien väit­tei­den­sä mukaan oma­l­la rahjoituk­sel­la, vaik­ka kaikki­han tiesivät että asun­nonos­ta­jat rahoit­ti­vat sen, mut­ta mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei siihen aikaan ollut. Autois­tu­mus­ta ei siihen aikaan vielä pidet­ty minään suure­na haittana.
    Vielä 1960-luvul­la olisi Helsingillä ollut mah­dol­lista rak­en­taa lähiöitä tiivi­im­min, keskus­puis­toa ja mui­ta viher­aluei­ta vähän nap­si­mal­la kos­ka met­siä keskel­lä kaupunkia ei pidet­ty niin arvokkaana kuin nyt.
    Sil­loin olisi ollut mah­dol­lista rak­en­taa uusi­in likel­lä toisi­aan ole­vi­in lähiöi­hin pikaraiti­otie-tyyp­pinen metro­verkos­to, mut­ta Helsin­ki aikaili ja Espoo ja Van­taa menivät lähiörak­en­tamises­sa ohi. Helsin­gin ain­oak­si suurek­si lähiö­pain­o­tuk­sek­si jäi itä-Helsin­ki joka sai huonon maineen liial­lisen vuokra-asun­to-osu­u­den ja sitä kaut­ta seu­ran­nei­den sosi­aal­is­ten ongelmien takia.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho. Uskotko, että kaavoitus saa aikaan väestönkasvua? Mis­sä olit kun punastel­e­va opet­ta­ja yrit­ti selit­tää näitä asioita?

    Kymmenet vuodet Helsin­gin kasvu on saanut aikaan kasvua myös naa­purikun­nis­sa. Mik­si tämä muut­tuisi? Jos ei muu­tu, myös naa­purikun­nis­sa jatke­taan rak­en­tamista. Mihin perus­tuu ajatuk­sesi, että naa­purikun­nis­sa ei kas­vatet­taisi raken­net­tua maa-alaa enää jatkos­sa, vaik­ka Helsingis­sä raken­net­taisi­in yhä kiihtyvään tahti­in? Sel­l­ainen mah­dolli­nen toive, että kun Helsin­ki rak­en­taa paljon, se imee kaiken kasvun lähialueil­ta, ei toteu­tune, kos­ka ei ole toteu­tunut ennenkään. On toden­näköistä, että naa­purikun­nat jatka­vat kuten ennenkin, ja kas­va­vat Helsin­gin kyl­jessä (sekä väkimäärä että raken­net­tu pinta-ala).

    Jos kaik­ki maail­man kaupun­git jatka­vat tuol­la lin­jal­la, tähän liit­tyy myös väestön kasvua. Jos tiedät, mikä paik­ka autioituu, kun Helsin­gin seudun väestömäärä kas­vaa, niin ker­ro. Muis­taak­seni olet sanonut, että Suomen maaseu­tu ei ole se lähde. Siis­pä joko Helsinkiläiset lisään­tyvät, tai ihmiset lisään­tyvät muis­sa mais­sa ja muut­ta­vat sit­ten Helsinki­in (tuskin muutkaan maat autioitu­vat). Osaatko ker­toa, miten maa­pal­lon väk­iluku pysyy kohtu­udessa, jos poli­ti­ikkasi mukaises­ti maa­pal­lon kaik­ki puolen miljoo­nan ja suurem­mat kaupun­git kas­vat­ta­vat väkimäärän­sä puoli­tois­tak­er­taisek­si, ja pienem­mätkin yrit­tävät samaa?

    Parem­pi lääke olisi vaa­tia väestönkasvun hillit­semistä, ja samal­la vähen­tää uusien asun­to­jen rak­en­tamista. Uuden betonikaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa myös hiilid­iok­sidipäästöjä. Suomes­sa kaikil­la on jo koti, joten luon­non kannal­ta voisi olla parem­pi käyt­tää niitä asumiseen, eikä peit­tää uut­ta maa­ta asfaltil­la ja betonilla.

  20. Ihan tot­ta, ker­rostaloa­sun­not voivat olla iso­ja, mut­ta puhe oli tiivistämis­es­tä. 1960 Helsin­gin keskus­tas­sa asui enem­män ihmisiä, kos­ka he asui­v­at ahtaam­min. Kallion yksiöt oli­vat työläis­ten perheasuntoja. 

    Jos halu­taan, että keskus­tas­sa asuu enem­män ihmisiä, niin on muu­ta­ma vai­h­toe­hto, kuten voidaan asua ahtaam­min, rak­en­taa korkeampia talo­ja tai sit­ten naker­taa puis­to­ja, täyt­tää mer­ta tai näitä kaikkia. Onko vielä jotain mui­ta mahdollisuuksia?

    Raino Järvi: Mitä 60-luvun asum­is­ta­sol­la on mitään tekemistä tämän kanssa? Tää voi tul­la tiet­ty uute­na jut­tuna joillekin, mut­ta ker­rostaloa­sun­not voi olla myös iso­ja. I KNOW – ENNENKUULUMATONTA! :O

  21. Tässä on kyl­lä men­nyt syyt ja seu­rauk­set mon­es­sakin mielessä,pahasti sekaisin. 

    Ensin­näkin sen kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­misen suurin syy on se että keskus­tan ja metro — ja junare­it­tien välit­tömäön läheisyy­teen ei ole kaavoitet­tu riit­tävästi. Suuri joukko halu­aisi asua kaupunki­maises­sa kaupungis­sa mut­ta asun­to­ja ei ole tar­jol­la, varsinkaan sel­l­aisel­la hin­nal­la jon­ka pysty­isi mak­samaan. Tässä siis suurin ympäristörikok­sen tek­i­jä on Helsin­gin kaupun­ki. Siitä on ihmisiä trhan­syyt­tää tai ran­gais­tus­mak­su­ja määrätä jos joku tulee työn perässä jan­joutuu osta­maan asun­non mis­tä saa. 

    Siis, vauhdil­la maali­iken­nekeskus ja vuosaaren sata­ma ulos­m­jan­ti­lalle varsinkin pasi­laan kun­non pilvenpiirtäjäkeskusta.

    Toisek­si, on jo mon­een ker­taan ja mon­es­ta läh­teestä todet­tu että ihmis­rn aiheut­ta­ma ympäristökuor­ma tai hiil­i­jalan­jäl­ki riip­puu kulutustottumuksista„ei asuin­paikas­ta. Tot­ta­to­ki Kirkknum­mel­la­ta voimkulkea öky­maas­turil­lamkeskus­taan ja läm­mit­tää talon­sa suo­rasähkölle mut­ta niin se keskus­tana­sukaskin voi käyt­tää “autora­hansa” ulko­maan­matkoi­hin ja asun­non läm­pö tulee kivihiilestä.
    Taim­toise­na ääripäänä, se Kirkkon­um­me­lainen voi läm­mit­tää talon­sa maaläm­möl­lä jokamkäyt­tää tuulisähköä ja kulkea matkansa junal­la tai sähköau­tol­la. Täl­löin hiil­i­jalan­jäl­ki on nol­la, siihen ei pääse keskus­tas­sa millään.

    1. Kate. Luitko ollenkaan kir­joituk­seni. Sitähän yritin sanoa, että kun Helsinki­in ei ole kaavoitet­tu tarpeek­si, tulok­se­na on ollut mitä vas­tu­ut­tomampi kehi­tys ja sik­si ylewiskaavas­sa suun­taa kään­netään edes vähän.
      Suuri määrä tutkimuk­sia ymn­päri maail­maa ker­too, että kaupunki­rak­en­teen hajaan­tu­mi­nen lisää ympäristöpäästöjä. Tässä yhtey­dessä vedo­taan yhteen (1), jon­ka tulos on, että kun asum­i­nen kaupungis­sa on niin tavoiteltavaa, sinne valikoituu varakkai­ta ja tästä vede­tään ilman sen parem­paa dataa, että var­maankin ne sit­ten tuot­ta­vat suurem­mat päästöt. Lisäk­si tiivi­inä kaupunk­i­na on pidet­ty sel­l­aisia aluei­ta kuin Pak­i­la ja jopa suuri osa Espoo­ta. Sitä, miten elämä elämän­muo­dos­sa ratik­ka ja hissi toimii, ei ole edes tutkit­tu, kos­ka siitä ei ole dataa.
      TYut5kimuksessa on keskeisenä ole­tuk­se­na, että kun suu­rit­u­loiset käyt­tävät enem­män rahaa ruokaan, hei­dän täy­tyy ostaa sitä enem­män sen sijaan että ostaisi­vat laadukkaam­paa tai peräti luomua.

  22. Val­i­t­ul­la ajan­jak­sol­la 1960-luvul­ta 2010-luvulle Suomen väestö on keskit­tynyt hyvin, hyvin voimakkaasti maakun­tien kun­takeskusten ympärille ja maaseu­tu autioitunut. 

    Iso osa tästä muut­tovir­ras­ta on osa tuo­ta Helsin­gin seudun laajentumista.

    Entä, jos tätä muut­toli­iket­tä ei olisi tapah­tunut, mut­ta teknolo­gia olisi kehit­tynyt kuten se teki?

    Uhratkaa­pa het­ki sille ajatuk­selle, että Suomen väestö olisi jäänyt 1950-luvun lop­un laa­ju­u­teen, mut­ta muuten oltaisi­in saavut­tu tähän pisteeseen.

    Täl­löin Helsin­ki olisi tiivis, eikä laa­jen­tu­mista olisi tarvit­tu Helsin­gin seudulla.

    Ymmär­rän kyl­lä sen ajatuk­sen, että kos­ka muut­tovir­ta edelleen jatkuu, niin se halu­taan paka­ta Helsin­gin seudulle tiivi­im­min, ettei laa­jen­nu­ta enää tästä suurem­mak­si esimerkik­si kehä 4, kehä 5 jne.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kate. Luitko ollenkaan kir­joituk­seni. Sitähän yritin sanoa, että kun Helsinki­in ei ole kaavoitet­tu tarpeek­si, tulok­se­na on ollut mitä vas­tu­ut­tomampi kehi­tys ja sik­si ylewiskaavas­sa suun­taa kään­netään edes vähän.
    Suuri määrä tutkimuk­sia ymn­päri maail­maa ker­too, että kaupunki­rak­en­teen hajaan­tu­mi­nen lisää ympäristöpäästöjä. Tässä yhtey­dessä vedo­taan yhteen (1), jon­ka tulos on, että kun asum­i­nen kaupungis­sa on niin tavoiteltavaa, sinne valikoituu varakkai­ta ja tästä vede­tään ilman sen parem­paa dataa, että var­maankin ne sit­ten tuot­ta­vat suurem­mat päästöt. Lisäk­si tiivi­inä kaupunk­i­na on pidet­ty sel­l­aisia aluei­ta kuin Pak­i­la ja jopa suuri osa Espoo­ta. Sitä, miten elämä elämän­muo­dos­sa ratik­ka ja hissi toimii, ei ole edes tutkit­tu, kos­ka siitä ei ole dataa.

    Osmo, eikö edes “Hul­lu­jen junas­ta” tai “Katu­vaunus­ta” löy­dy muka lainkaan dadaa? Aaro ker­too kyl­lä ainakin sen, mihin liika tiivistämi­nen voi mm. ratikas­sa taval­lisen pienen miehen johtaa.

  24. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Osmo, eikö edes “Hul­lu­jen junas­ta” tai “Katu­vaunus­ta” löy­dy muka lainkaan dadaa? Aaro ker­too kyl­lä ainakin sen, mihin liika tiivistämi­nen voi mm. ratikas­sa taval­lisen pienen miehen johtaa.

    Juu, ja Heik­ki Jyl­hän “New Yorkin hissipoi­ka” antaa taas aika oival­lisen kuvan urake­hi­tyk­sen monista eri mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta riit­tävän iso kaupun­ki taloi­neen jo aikoinaan hissipo­jillekin soi. 

    Opti­mis­mi on syytä säi­lyt­tää aina, vaik­ka hissi menisi joskus välil­lä myös alaspäin. Se on edelleen tuon runon oiva ope­tus tänäänkin aika monelle. 

    Poh­jal­ta voi jälleen pon­nistaa, vaik­ka vihel­lellen, tai hyvän hissipuheen kera! Voisin yrit­tää tuo­ta ehkä itsekin …

    “Etsi­ikö joku pääjo­hta­jaa, no tässäpä on tar­jol­la yksi. Jos Suo­mi-laivan kurssi näyt­tää kulke­van mutapo­h­jaa tai karikkoa kohti, ei enää ole niin välik­si sen, kuka sin­nepäin sitä alku­un johti. Nyt on tärkein­tä saa­da kurssi kään­netyk­si, ja lep­at­ta­vat pur­jeet pullis­tu­maan lop­ul­ta, näin myös joku muu yksin ja yhdessä mei­dän muiden kanssa selvästi jo pohti.”

  25. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ymmär­rän kyl­lä sen ajatuk­sen, että kos­ka muut­tovir­ta edelleen jatkuu, niin se halu­taan paka­ta Helsin­gin seudulle tiivi­im­min, ettei laa­jen­nu­ta enää tästä suurem­mak­si esimerkik­si kehä 4, kehä 5 jne.

    Kuten san­ot, ymäär­ret­tävä aja­tus ja toive. Samaa mieltä siis. Analysoin tässä kuitenkin vähän lisää sitä, mik­si jotkut noin toivo­vat, ja mik­si toive voi olla katteeton.

    Pääsään­tö on se, että jos yksi kas­vaa, niin naa­pu­ritkin saa­vat kasvus­ta osansa.

    Jos Helsin­ki päät­tää rak­en­taa jon­ain vuon­na tuplas­ti tavanomaisen määrän lisää, voi olet­taa, että naa­purikun­nis­sa asun­to­jen kysyn­tä ale­nee jonkin ver­ran (ja Helsingis­säkin asun­to­jen hin­ta putoaa jonkin ver­ran). Jos seu­raa­vana vuon­na ei raken­neta enää ylim­i­toite­tusti, tilanne palaa nor­maa­lik­si, ja ympäristökun­nis­sa kysyn­tä kas­vaa ja väki lisääntyy.

    Jos Helsin­ki jatkaa ylim­i­toitet­tua rak­en­tamista joka vuosi hamaan tule­vaisu­u­teen, ympäristökun­nis­sakin pysytään hie­man alem­mal­la kasvu-ural­la kuin nor­maal­isti. Helsin­gin koon run­sas kasvu nos­taa kuitenkin kysyn­tää myös ympäristökun­nis­sa, ja niidenkin kasvu kiihtyy vas­taavasti. Keinotekoinen Helsin­gin kas­vat­ta­mi­nen siis lisäisi Helsin­gin rak­en­tamista ja väkimäärää run­saasti, ja tek­isi samaa ympäristökun­nis­sa, mut­ta pienel­l­lä viiveellä.

    Jot­ta ympäristökun­tien kasvua saataisi­in rajoitet­tua myös tilanteessa, jos­sa niiden viere­inen kaskuskaupun­ki kas­vaa rajat­ta, niille pitäisi aset­taa joitain kasvu­ra­joit­tei­ta. Olete­taan vaik­ka, että maakun­takaavaan kir­jat­taisi­in niiden pysymi­nen jok­seenkin nykyisen kokoisi­na. Nyt Helsin­gin kasvu voisi pysyä Helsin­gin rajo­jen sisäpuolel­la. Mut­ta jos tavoite oli kasvun ja maap­in­ta-alan peit­tämisen hillit­sem­i­nen, maakun­takaa­va var­maankin säätäisi vas­taa­vat kasvu­ra­joituk­set myös Helsingille. Näin myös Helsin­gin viher­alueet säästyisivät.

    Kasvun rajoit­tamises­sa on se peru­songel­ma, että käytän­nössä kaik­ki Suomen kun­nat halu­a­vat kas­vaa. Helsin­gin lisäk­si myös Van­taa ja Nur­mi­järvi halu­a­vat kas­vaa. Syitä on monia.

    Yksi perussyy on kun­ta­p­a­tri­oot­tisu­us. Oma kun­ta on hienoin ja kaunein, ja halu­aa lisää val­taa, rahaa ja mainet­ta. Ihan luon­te­va asen­noi­tu­mistapa. Ehkä ihmis­ten pitäisi kuitenkin nykyään huomioi­da jo luon­non kestokyvyn rajal­lisu­us, ja sik­si tyy­tyä entiseen kokoonsa.

    Toinen perussyy on raha. Suuri kun­ta pär­jää taloudel­lis­es­ti. Kun­nan koon kas­vat­ta­mi­nen tuo sinne enem­män kallispalkkaista väkeä kuin kui­h­tu­vaan naa­purikun­taan. Hyvistä veron­mak­sajista kan­nat­taakin kil­pail­la. Jos tähän halu­taan vaikut­taa rahan kaut­ta, pitäisi kai kor­ja­ta val­tion ja kun­tien rahoi­tusjär­jestelmää niin, että val­tio keräisi nyky­istä enem­män rikkaiden vero­tu­lo­ja, ja kun­tien tulot oli­si­vat enem­män suh­teessa asukas­määrään (perus­palvelu­iden tuot­tamisen voi olet­taa vaa­ti­van jok­seenkin kiin­teän määrän rahaa per asukas).

    Kun­nille ja kun­ta­laisille pitää kuitenkin jät­tää jotain insen­ti­iviä siitä, että hoita­vat talouten­sa hyvin. Mut­ta väkimäärän ja rak­en­tamisen kasvun ja naa­pure­i­ta suurem­mak­si kas­vamisen ei siis pitäisi koroste­tusti hyödyt­tää kun­nan taloutta.

    Sit­ten vielä takaisin blogikir­joituk­sen otsikkoon. Jos halu­amme estää metropolin pin­ta-alan laa­jen­tu­misen, käytän­nössä pitää kai rajoit­taa nyky­istä kasvuin­toa joko kiel­loin tai pois­ta­mal­la rahal­liset insen­tiv­it. Ilman rajoit­tei­ta Helsin­gin lisäkasvu kas­vat­taa myös naa­pure­i­ta (korkein­taan siirtää niiden kasvua muu­ta­mal­la vuodel­la eteenpäin).

    Ja mikä olisi sit­ten järkevä vihreä vihreä tapa rak­en­taa tule­vaisu­ut­ta? Pitäisi tun­nus­taa se, että luon­non kestokykyä koet­tel­e­van kasvun järkevät rajat on jo saavutet­tu, ja ihmisen ei tulisi enää tuo­ta rasitet­ta lisätä. Hom­ma ei toi­mi niin, että joku on vapaa­matkus­ta­ja ja muut ovat vas­tu­ullisia. Jos Nur­mi­järvi ottaa uuden entistä parem­man suun­nan, myös Helsin­gin ja kaikkien Suomen (ja maail­mankin) kun­tien tulee ottaa uusi suun­ta. Se että yksi mak­si­moi kasvun­sa johtaa siihen, että muutkin katso­vat oikeudek­seen tehdä täs­mälleen samoin.

  26. Onko Espoo ympäristörikos? Ruokakaup­paan 1km, ostari­in 4km, pieni piha, ei viikon­lop­pumatko­ja mökille, en tarvitse kalli­ita liiken­nein­vestoin­te­ja. Onko tässä jotain vikaa. Ihmette­len Helsin­gin kalli­ita asum­is- ja liiken­nekus­tan­nuk­sia. Onnek­si siel­lä ei juuri tarvitse käydä.

  27. Erk­ki Nii­ni:
    Onko Espoo ympäristörikos? Ruokakaup­paan 1km, ostari­in 4km, pieni piha, ei viikon­lop­pumatko­ja mökille, en tarvitse kalli­ita liiken­nein­vestoin­te­ja. Onko tässä jotain vikaa. Ihmette­len Helsin­gin kalli­ita asum­is- ja liiken­nekus­tan­nuk­sia. Onnek­si siel­lä ei juuri tarvitse käydä.

    Jos ympäristörikok­sia mitataan pitk­inä kulku­matkoina, Helsin­ki tai sen luo­ma pääkaupunkiseu­tu kokon­aisu­udessaan on ehkä suurin ympäristörikos. Uudel­la­maal­la on Suomen pisim­mät työ­matkat, ja sen kai selit­tää nimeno­maan pääkaupunkiseudun yhteiskun­tarakenne. Pitk­iä työ­matko­ja ei luo Espoon omako­ti­a­su­tus, vaan ehkä enem­män se kokon­aisu­us, jos­sa työ­paikat ovat usein esim. Helsingis­sä, mut­ta työn­tek­i­jät asu­vat muis­sa alueen kunnissa.

    Blo­gin otsikko halusi ehkä viita­ta myös ker­rosta­jo­jen vs. omakoti­talo­jen vaa­ti­maan maap­in­ta-alaan per asukas. Pikkukun­nan koko asu­jaimis­ton voisi saa­da mah­tu­maan yhteen ker­rostaloon. Mut­ta toden­näköis­es­ti kun­ta­laiset eivät tuol­laista asum­is­muo­toa halu­aisi. Suomes­sa asu­tuk­sen alle jäävä pin­ta-ala ei ole vielä kovin suuri ongel­ma (met­sä­talous, suo­talous, vesivoima ja mök­it ovat ehkä pahempia). Helsin­ki rak­en­taa lisää, ja pikkukun­tienkin keskus­tois­sa raken­netaan vähän lisää. Ker­rostalot säästävät toki vähän, ja on hyvä rak­en­taa jon­nekin myös tiivi­itä betonikeskus­to­ja niitä haluaville.

    Pääkaupunkiseudul­la pin­ta-alaa syö lähin­nä väkimäärän kasvu. Luon­toa säästävä vai­h­toe­hto tälle olisi asukkait­ten pitämi­nen pääsään­töis­es­ti hei­dän nyky­isil­lä (jo raken­ne­tu­il­la) asuinsijoillaan.

  28. Erk­ki Nii­ni:
    Onko Espoo ympäristörikos? Ruokakaup­paan 1km, ostari­in 4km, pieni piha, ei viikon­lop­pumatko­ja mökille, en tarvitse kalli­ita liiken­nein­vestoin­te­ja. Onko tässä jotain vikaa. Ihmette­len Helsin­gin kalli­ita asum­is- ja liiken­nekus­tan­nuk­sia. Onnek­si siel­lä ei juuri tarvitse käydä. 

    Jos Espoos­sa asu­isi vain yli 70-vuo­ti­ai­ta niin ei olisi ongel­ma, mut­ta työikäiset espoolaiset eivät suos­tu asumaan noin jos ei tee pari ulko­maan­matkaa vuodessa, ja kak­si autoa pitää olla per­heessä että pääsee töi­hin ja kauppoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.