Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.12.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta pitää ylimääräisen kok­ouk­sen, jon­ka varsi­nainen syy on Bauhausin poikkeamis­lu­pa­hake­mus Vallilas­sa. Listal­la on kuitenkin toinenkin tärkeä asia, nimit­täin asuinker­rostalo­jen huoneistokokosääntely.

Bauhausin poikkeamis­lu­pa­hake­mus VR:n Konepaja-alueella

VR:n konepa­ja-alueel­la suo­jel­tu­ja makasi­ine­ja on ajatel­tu erään­laisek­si Vallilan Kaapelite­htaak­si, ja sel­l­aista on asukkaille lupail­tu asun­to­ja myytäessä. Nyt sinne kaavail­laan poikkeamis­lu­val­la Bauhausin hehtaar­i­hal­lia (vähän yli 10 000 k‑m2)

Aloite­taan myön­tei­sistä asioista. Minus­ta olisi hyvä, että Bauhausin kaltainen myymälä tulisi Helsin­gin joukkoli­iken­nekaupun­gin alueelle. Voisi­vatko ne harki­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta, jos­sa on vaikea löytää metro­radan vier­essä ole­valle alueelle ylipään­sä mitään järkevää käyttöä?

En halua täl­laista katunäkymään Teollisuuskadulle

Olisi erit­täin ikävää, jos upeasti käyn­ti­in läht­enyt kult­tuurikei­das Konepa­ja-alueel­la näin tuhot­taisi­in. Har­mi vain, että alue ei ole kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, joten kaupun­ki on tässä vähän käde­tön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.12.2016”

Pohjanmaan päivystyskiista on vain esimakua tulevasta

Kiista laa­jas­ta päivystyk­ses­tä Vaasas­sa on vain esi­makua siitä, mitä seu­raa, kun maakun­nil­la ei ole verotusoikeutta.

Jos vero­tu­soikeus olisi, ei kuu­luisi muille, mihin Poh­jan­maal­la rahaa käytetään ja kuin­ka paljon. Siitäkään ei tarvit­sisi riidel­lä, onko val­tio laskenut päivystyk­sen hin­nan oikein. Jos poh­jalaiset osaa­vat jär­jstää sen hal­val­la, sen kun järjestävät.

Laa­jan päivystyk­sen vaa­ti­mat valmi­udet ovat aika kallis jut­tu maakun­nalle, jos­sa asukkai­ta on paljon vähem­män kuin vaikka­pa Van­taal­la. Jos vero­tu­soikeus olisi, kiista voitaisi­in ratkaista itse­hallintoa kun­nioit­taen maakun­nan sisäl­lä. Nos­taisi­vat vain veroa sen ver­ran, että rahat riit­täi­sivät – jos siis tämän jäl­keenkin pitäi­sivät laa­jaa päivystys­tä järkevänä noin pienen väestömäärän mak­samana . Jat­ka lukemista “Poh­jan­maan päivystyski­ista on vain esi­makua tulevasta”

Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.

(Viimeinen osa puheen­vuorostani Tekesin fik­sut kaupugit ‑sem­i­naaris­sa )

Joukkoliikenteen asema paranee

Aikakus­tan­nus pois­tuu.  Autoil­i­joiden mukaan joukkoli­ikenne on niin hidas­ta, ettei heil­lä ole aikaa tärvätä siihen. Joukkoli­iken­teen nopeus on tärkeä asia, ja sik­si me koko ajan lisäämme joukkoli­ikenne-etu­isuuk­sia. Joukkoli­iken­teen aikakus­tan­nus on kuitenkin vähen­tynyt olen­nais­es­ti sen vuok­si, ettei se enää ole hukkaan käytet­tyä aikaa. Ratikas­sa melkein kaik­ki näpräävät kän­nykkään­sä. Minä esimerkik­si luen sähkö­pos­tit ja hyväksyn blogikom­ment­te­ja tai luen twit­terin joh­dat­ta­mana mie­lenki­in­toisia artikkelei­ta. Pikem­minkin ihmette­len, miten autoil­i­joil­la on aikaa tärvätä ratin takana istumiseen.

Reaali­aikainen aikataulu­palvelu paran­taa joukkoli­iken­teen käyt­töä nimeno­maan ratikkakaupungis­sa, jos­sa vai­h­toe­hto­ja on paljon. Kän­nykkä ker­too, mikä on suju­vin reit­ti määrän­päähäsi ja näyt­tää kar­tal­ta, mis­sä on pysäk­ki ja ker­too, kos­ka ratik­ka tai bus­si siihen on tulos­sa. Tästä on aika vähän hyö­tyä, jos lähiöstä tulee yksi bus­sil­in­ja kaupunki­in, kos­ka se aikataulun oppii nopeasti, mut­ta min­ul­la oli mon­ta vai­h­toe­htoa tul­la tänään Kata­janokalta tänne Mes­sukeskuk­seen. Jat­ka lukemista “Fik­sut kaupun­git (3/3) Miten teknolo­gia helpot­taa kaupungis­sa asumista.”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa – fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen.

Muka­vat kaupun­git houkut­tel­e­vat koulutet­tu­ja nuoria

Mik­si työ­paikat ja asukkaat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suuri­in kaupunkei­hin; menevätkö asukkaat töi­den perässä vai työ­paikat työvoiman perässä?

Vas­taus on, että molem­mat seu­raa­vat toisi­aan, mut­ta eri­tyis­es­ti niin, että nuoret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, menevät minne halu­a­vat ja työ­paikat seu­raa­vat heitä ja tavikset seu­raa­vat työ­paikko­ja. Nuoret koulute­tut osaa­jat suo­si­vat suuria, mie­lenki­in­toisia kaupunkeja.

Har­ris on oike­as­sa, että suuret teol­lisu­uskaupun­git kuten vaikka­pa Detroit ovat vaikeuk­sis­sa, kos­ka niihin nuoret jupit eivät hakeudu. Ruostevyöhyk­keen protesti ratkaisi Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalit. Meil­läkin on paljon vaikeuk­sis­sa ole­via teol­lisu­uskaupunke­ja, ja niis­sä äänestyskäyt­täy­tymi­nen on ollut vähän saman­laista. Jat­ka lukemista “Miltä näyt­tää tule­vaisu­u­den fik­su kaupun­ki ja yhteiskun­ta (2) Äly­puhe­lin paran­taa keskus­ta-asumisen laatua.”

Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä

Aiheutin pienen myrskyn vesi­la­sis­sa twiitilläni:

”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

Päätin vuosi sit­ten jät­täy­tyä pois pakko­ruot­sikeskustelus­ta, kos­ka se on keskustelun aiheena läh­es yhtä vas­ten­mieli­nen kuin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Kos­ka nuo 140 kir­jain­ta ovat syn­nyt­täneet sel­l­aisen mielipi­de­myrskyn, jos­sa lentelee min­ua koske­via aivan vääriä väit­teitä, ajat­telin nyt kuitenkin ker­toa, mikä oli twi­itin tarkoitus.

Tämä vain oli niin herkulli­nen syöt­tö suo­raan lapaan. Skakkikielel­lä olisi ehkä puhut­tu peräti apuma­tista. Halusin sanoa, että täl­lä ruotsinkieliset kumo­si­vat itse yhden perusteis­taan ruotsinkie­len opiskelun pakol­lisu­udelle. Siis vain yhden, muitakin perustelu­ja voi tietysti olla. Jat­ka lukemista “Ruotsin opiskelus­ta yli 140 merkkiä”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa — fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen STM:n selvi­tys­te­htäväni kanssa.

= = = =

Kak­si käsi­tys­tä kaupunkien tulevaisuudesta

Inter­netin piti jos­sain vai­heessa lopet­taa kaupun­git, kos­ka tieto siir­tyi rajoituk­set­ta, eikä sik­si mitään osaamiskeskit­tymiä tarvi­ta. Kuitenkin 2000-luvul­la kaupungis­tu­mi­nen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lop­ul­ta käy, on esitet­ty kak­si aivan vas­takkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kir­jas­saan Tri­umph of the City ennus­tanut, että voit­to aluek­isas­sa kuu­luu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoo­nan asukkaan kaupunkien kan­na­ta ilmoit­tau­tua edes kisaan. (Sit­tem­min, kun hänet kut­sut­ti­in Suomeen asiantun­ti­jak­si, hän pudot­ti rajas­ta kohteliaasti pois kak­si nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Har­ris taas sanoi, että suurkaupun­ki on teol­lisu­usy­hteiskun­nan tuote. Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa on jo alka­nut muut­to pois kaupunkien keskus­toista niiden laidoille tai pieni­in kaupunkei­hin. Uusi teknolo­gia merk­it­see, että pienis­säkin sar­jois­sa voi tuot­taa tehokkaasti. Sik­si pienis­säkin kaupungeis­sa tulee ole­maan yhtä monipuo­li­nen palve­lu­tar­jon­ta kuin suuris­sa. Suuret kaupun­git tule­vat tyh­jen­emään pieni­in, kos­ka asum­i­nen on niis­sä paljon halvem­paa. (?) Jat­ka lukemista “Miltä näyt­tää tule­vaisu­u­den fik­su kaupun­ki ja yhteiskunta?”

Pitäisikö rikoksen olla rangaistavaa?

Posti toi yri­tyk­sel­leni Tietokeino Oy:lle kovin viral­lisen tun­tuisen kir­jeen, jos­sa ker­rot­ti­in, että EU-vira­nomaisil­ta puut­tuu yri­tyk­seni tiedoista LY-tun­nus ja että min­un pitää tämän kuun lop­pu­un men­nessä se ilmoit­taa.  (Täs­mälleen näin ei san­ot­tu, mut­ta tämä vaikutel­ma siitä tuli, eikä ehkä ihan vahin­gos­sa) Kir­jeen läjhet­täjäk­si oli merkit­ty EBN Europen Busi­ness Num­ber. Arvon­lisveros­ta 0li kyse.

Jos ei olisi kysyt­ty noin triv­i­aalia asi­aa, olisin voin­ut men­näkin vipu­un, mut­ta jos lähet­täjä tietää yri­tyk­ses­täni tarkan osoit­teen ja nimen, se tietää myös LY-tun­nuk­sen. Minkään vira­nomaisen ei tarvitse sitä kysel­lä. Vaikut­ti vah­vasti hui­jauk­selta, mut­ta en ymmärtänyt, mitä hui­jaamisen arvoista siinä on, jos ilmoi­tan fir­mani LY-tun­nuk­sen, joka on kenen tahansa hankittavissa.

Sit­ten kak­si­sivuisen karhukir­jeen toisen sivun takaa löy­tyi hyvin har­maal­la kir­joitet­tua tek­stiä, jon­ka ole­mas­saolon tuskin huo­masi. Se oli englan­ninkielistä juris­tika­pu­lakieltä, jota ei mitenkään jak­sanut lukea läpi. Mut­ta tämä se siis var­maankin oli. Sitä luke­mal­la saanut selvää, mihin min­un halut­ti­in suos­tu­van, mut­ta var­maankin johonkin, joka halut­ti­in piilot­taa kapu­lakie­len taakse.

Goo­glasin karhukir­jeen otsikon ja hui­jauskir­je se olikin. Jos olisin tähän vas­tan­nut, olisin samal­la tul­lut tilan­neek­si fir­mal­leni ”näkyvyyt­tä” hei­dän kat­a­l­o­gis­saan 670 euron edestä. Ei siis ihan vähän, mut­ta kuitenkin niin vähän, etten jak­saisi käy­dä oikeut­ta tätä vaa­timista vas­taan. Jat­ka lukemista “Pitäisikö rikok­sen olla rangaistavaa?”

Ara-asunnoista asumistukeen

Kuvitelka­amme, että Helsin­gin asun­tokur­ju­ut­ta yritet­täisi­in kor­ja­ta korote­tul­la asum­istuel­la, joka olisi 300 euroa kuus­sa tavanomaista asum­is­tukea suurem­pi. Kos­ka rahaa ei riitä kaikille, sen piiri­in otet­taisi­in vuosit­tain tuhat koti­talout­ta, joiden val­in­ta­pe­rustei­ta ei julk­istet­taisi. Oikeus korotet­tuun tukeen säi­ly­isi, vaik­ka tulot nousisivat.

Ara-asun­not toimi­vat juuri näin. Tuki on Helsin­gin olois­sa huo­mat­ta­van suuri, sen piiri­in pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asun­toon säi­lyy, vaik­ka tulot nou­se­vat. Asun­to on vält­tämät­tömyys, jon­ka sivistynyt yhteiskun­ta tur­vaa niillekin, jot­ka eivät pysty sitä itse rahoit­ta­maan. Vähä­varaisia on tuet­ta­va raaoil­la asun­tomarkki­noil­la, mut­ta ovatko Ara-asun­not oikea keino? Jat­ka lukemista “Ara-asun­noista asumistukeen”

Sympaattinen startup; kasvata yrtit älypuutarhassa keittiön pöydällä!

Kävin syksyl­lä puhu­mas­sa kasvuyri­tys­ten rahoi­tu­songelmista eräässä investoin­ti­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa main­os­tet­ti­in rahoituk­sen tarpeessa ole­via yri­tyk­siä. Yksi kolmes­ta markki­noin­nin kohteesta oli turku­lainen Plan­tui, joka on kehit­tänyt varsin pitkälle älykästä keit­tiöpu­u­tarhaa. Idea vaikut­ti niin sym­pa­at­tiselta, että päätin itsekin aut­taa yri­tys­tä yli kuole­man­laak­son oma­l­la, rajal­lisel­la panos­tuk­sel­lani. Jat­ka lukemista “Sym­pa­at­ti­nen start­up; kas­va­ta yrtit äly­pu­u­tarhas­sa keit­tiön pöydällä!”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man luonnon

(Pöy­dältä)

Tämä on todel­la tärkeä paperi, kos­ka yleiskaava­han oli aika yleis­lu­on­teinen ja mitoituk­sil­taan sen ver­ran väljä, että paljon jäi myöhemp­inä aikoina päätet­täväk­si. Suurin asia on päät­tämi­nen toteut­tamisjärjestyk­ses­tä ja toki keskus­puis­ton osalta siitä, miten rak­en­t­a­mi­nen rajau­tuu. Yleiskaavaa käsiteltäessä moni vaati, että päätös­val­ta pitäisi siirtää seu­raavalle val­tu­us­tolle. Minus­ta tämän toteut­tamiso­hjel­man tärkeim­mät päätök­set pitäisi siirtää vaalien yli, vaik­ka tietysti vaale­ja varten eri ryh­mil­lä, myös vihreil­lä, on tarvet­ta pro­filoitua asiassa.

Ryh­mät var­maankin vielä kokoon­tu­vat tämän asian ympärillä.

Torni­hotellin ja Son­ckin makasi­inien kaava

Torni­hotel­li on jo valmis, mut­ta nyt kaavoite­taan näitä makasi­ine­ja. Tämä on nyt meil­lä lausun­to­jen jäkeen, eikä mitään mainit­tavia muu­tok­sia ole tehty. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.12.2016”