Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa — fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen STM:n selvi­tys­te­htäväni kanssa.

= = = =

Kak­si käsi­tys­tä kaupunkien tulevaisuudesta

Inter­netin piti jos­sain vai­heessa lopet­taa kaupun­git, kos­ka tieto siir­tyi rajoituk­set­ta, eikä sik­si mitään osaamiskeskit­tymiä tarvi­ta. Kuitenkin 2000-luvul­la kaupungis­tu­mi­nen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lop­ul­ta käy, on esitet­ty kak­si aivan vas­takkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kir­jas­saan Tri­umph of the City ennus­tanut, että voit­to aluek­isas­sa kuu­luu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoo­nan asukkaan kaupunkien kan­na­ta ilmoit­tau­tua edes kisaan. (Sit­tem­min, kun hänet kut­sut­ti­in Suomeen asiantun­ti­jak­si, hän pudot­ti rajas­ta kohteliaasti pois kak­si nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Har­ris taas sanoi, että suurkaupun­ki on teol­lisu­usy­hteiskun­nan tuote. Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa on jo alka­nut muut­to pois kaupunkien keskus­toista niiden laidoille tai pieni­in kaupunkei­hin. Uusi teknolo­gia merk­it­see, että pienis­säkin sar­jois­sa voi tuot­taa tehokkaasti. Sik­si pienis­säkin kaupungeis­sa tulee ole­maan yhtä monipuo­li­nen palve­lu­tar­jon­ta kuin suuris­sa. Suuret kaupun­git tule­vat tyh­jen­emään pieni­in, kos­ka asum­i­nen on niis­sä paljon halvempaa. (?)

Tuo shakki­ana­lyy­seista tut­tu kysymys­merk­ki kuvaa ihme­tys­täni tämän logi­ikas­ta. Jos suuret kaupun­git tyh­jenevät pieni­in, asun­not suuris­sa kaupungeis­sa tule­vat ole­maan halpo­ja eivätkä kalli­ita, niin kuin ne ovat monis­sa kui­h­tu­vis­sa aiem­min suuris­sakin kaupungeis­sa. Asumisen kalleus hidas­taa suurien kaupunkien kasvua, mut­ta se ei pysty kään­tämään niiden kasvua laskuk­si. Detroitista väki kaikkoaa, mut­ta siel­lä ovat halpoja.

Ihmette­len sitäkin väitet­tä, että suurkaupun­ki palveli teol­lista yhteiskun­taa. Ei tehdas tarvitse ympärilleen kovin suur­ta kaupunkia, Myl­lykos­ki riit­ti hyvin paperite­htaalle. Väite­tyt skaalae­dut koske­vat juuri osaamis­in­ten­si­ivisiä luo­van luokan kaupunkeja.

Mut­ta Har­risin väite oli siis, että inter­net pois­taa nämä skaalae­dut myös luo­van luokan keskuk­sil­ta ja lopet­taa suurten kaupunkien kasvun.

Molem­mat voivat olla oike­as­sa yhtä aikaa. Uskon, että Glaeser on oike­as­sa suurten kaupunkien men­estyk­ses­tä, vaik­ka Har­ris olisi oike­as­sa siinä, ettei tiedon väl­i­tys enää vaa­di lähekkäin asum­ista, ja mei­dän kaikkien on syytä toivoa, että myös Har­ris on oike­as­sa siinä, että myös pie­nil­lä kaupungeil­la on hyvät mah­dol­lisu­udet menestyä.

Pien­ten kaupunkien suuri mahdollisuus

Riedlin­gen, Baijeri

Minus­ta on osoitet­tu, että luo­van luokan tuot­tavu­us on suurem­pi isois­sa ja monipuoli­sis­sa keskuk­sis­sa, mut­ta skaalae­dut eivät ole niin muser­tavia, ettei muille näköko­hdille jäisi tilaa. Tiedon ja osaamisen kumu­loi­tu­mi­nen hidas­tu­isi jonkin ver­ran mut­ta ei ratkai­sev­asti, jos vaikka­pa kulku­tau­tien paluu tai rikol­lisu­u­den kasvu kään­täisi suurten kaupunkien kasvun laskuk­si. Paljon suurem­pia tehokku­ustap­pi­oi­ta on oll­tu valmi­ita hyväksymään alueel­lisen tas­apain­on nimissä.

Olen pyöräil­lessäni Kes­ki-Euroopas­sa näh­nyt todel­la viehät­täviä pikkukaupunke­ja, jois­sa voisi hyvin kuvitel­la asu­vansa. Ja aivan oikein, niis­sä asuu arkkite­hte­jä, taiteil­i­joi­ta, kir­jail­i­joi­ta ja mui­ta luovia ihmisiä niin kuin meil­läkin asuu myös esimerkik­si Porvoossa.

Tulen myöhem­min tässä esi­tyk­sessä sanomaan, että nyt on muo­tia pyrk­iä asumaan kaupunkien keskus­tois­sa, down­town ‑alueel­la. Kuo­pi­o­lai­sista keskus­tan ruu­tukaa­va-alueel­la asuu yli puo­let kaupunki­lai­sista, mut­ta Helsingis­sä vain joka kuudes.

Mut­ta suo­ma­laiset kaupun­git eivät ole muu­ta­maa poikkeusta luku­un otta­mat­ta sel­l­aisia kuin tuos­sa yllä olevas­sa kuvas­sa ole­va Riedlin­gen. Mon­et niistä on todel­la rumia. Minkä sota säästi, sen rauha tuhosi. On veikat­tu aivan väärää hevos­ta. Jos kaupun­gin keskus­tan arvokkain alue ei saisi olla Pris­man parkkipaikka.

Täl­lä on suuri merk­i­tys, kos­ka nyky­isin asumisen miel­lyt­tävyys – ja siis myös kaupunkiku­van esteet­tisyys – ovat tärkeä kil­pailu­valt­ti. Telakka­te­ol­lisu­u­den ja muiden teol­lis­ten työ­paikko­jen häviämis­es­tä kär­sivä Rau­ma olisi täysin tuhoon tuomit­tu, ellei se olisi ymmärtänyt säi­lyt­tää Wan­haa Raumaa.

Jatkuu …

 

25 vastausta artikkeliin “Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?”

  1. Tässä kir­joituk­ses­sa ollaan asian ytimessä.

    Kos­ka esteet­tisyys on tärkeää, niin olisi mukavaa, jot­ta se otet­taisi­in mukaan myös kaupunkisu­un­nit­telu­un. Nykyään tun­tuu, että ain­oa tavoite on rak­en­taa halpo­ja asun­to­ja. Ne tule­vat kuitenkin pitkässä juok­sus­sa aika kalli­ik­si, kos­ka rumienkin raken­nusten käyt­töikä tup­paa ole­maan pitkä.

  2. Jos suuret kaupun­git tyh­jenevät pieni­in, pienistä tulee suuria ja päin­vas­toin. Mah­taako­han täl­lainen heil­urili­ike toteutua!

  3. Kaupunkien keskus­tois­sa (down­town-alueel­la) asu­taan mielel­lään kos­ka sieltä löy­tyy kylä. Ase­makaa­va on yleen­sä autoilua edeltävältä ajal­ta eli jalankulk­i­jan mit­takaavas­sa. Palve­lut ovat käve­lyetäisyy­del­lä. Suurem­mis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa julki­nen liikenne on toimiv­in­ta juurikin keskustoissa.

    Keskus­to­jen asuinalueil­la ei ole tyyp­il­lis­es­ti läpi­a­joa, eli ään­i­maise­ma ja visuaa­li­nen dynami­ik­ka on rauhal­lisem­paa kuin liiken­ney­hteyk­siltään vas­taav­il­la keskus­tan ulkop­uolisil­la alueilla. 

    Keskus­ta-alueet ovat seg­re­goitunei­ta ja homogeenisia, eli toden­näköisyys tör­mätä sosi­aal­isi­in ongelmi­in koti­ra­pus­sa ovat vähäiset. Väärän­laisia naa­pure­i­ta ei ole.

    Keskus­ta-asumisen suo­sio ei ole mitenkään eri­tyis­es­ti tämän het­ken muoti-ilmiö, gen­tri­fikaa­tio on jo tapah­tunut suurim­mas­sa osas­sa Euroopan suurkaupunke­ja. Juuri täl­lä het­kel­lä eniten otsikois­sa taita­vat olla Liss­abon ja Berli­i­ni, jois­sa ensik­si maini­tun gen­tri­fikaa­tio­ta on hidas­tanut syr­jäisyys ja köy­hyys, jälkim­mäisen Itä-Saksa.

    Kaikkein viihty­isim­mät keskus­ta-alueet ovat jo muut­tuneet tur­is­mil­la eläviksi teema­puis­toik­si ja huvit­telu­alueik­si. On jotenkin oireel­lista että ihmiset pakkau­tu­vat men­neinä vuo­sisatoina raken­net­tuun ympäristöön kun uut­ta yhtä hyvää ei enää osa­ta luoda.

  4. Sanois­in että dig­i­tal­isaa­tio sekä loiton­taa että tiivistää kaupunke­ja. Se antaa mah­dol­lisu­u­den assosi­aaleille sohvape­runoille ja toisaal­ta luon­to tai puu­tarha­har­ras­ta­jille asua kaukana kaupun­gin melskeestä mut­ta vas­taavasti ne ihmiset jot­ka halu­a­vat olla keskip­is­teessä, voivat men­nä läp­pärin kanssa rav­in­to­laan tai kahvi­laan tekemään töitä. Jälkim­mäi­nen on vähän ärsyt­tävä ilmiö sel­l­aiselle joka on tot­tunut siihen että kahvilois­sa ja rav­in­tolos­sa nau­ti­taan siitä mitä siel­lä tar­jo­taan eikä malek­si­ta tai tekey­dytä tärkeäksi.

  5. OS: “Suuret kaupun­git tule­vat tyh­jen­emään pieni­in, kos­ka asum­i­nen on niis­sä paljon halvempaa. ”
    Suomes­sa on vain yksi suurkaupun­ki mut­ta kym­meniä pikku­paupunke­ja. Tuon yhden suurkaupun­gin muut­tumien epä­su­osi­tuk­si ei riitä kään­täm­män näi­den pikkukaupunkien asun­to­jen hin­to­ja nousu­un. Suurkaupun­gin kupla kyl­lä puhkeaisi.

  6. Ydin­voimalat tuot­ta­vat Rau­malle paljon vero­ja ja kysyn­tää. Por­voo hyö­tyy Helsin­gin läheisyy­destä. Tämä ei todista väitet­täsi vääräk­si, mut­ta mikä todis­taa sen oikeaksi?

  7. Tuos­sa val­oku­van näkymässä (Riedlin­gen, Baijeri)
    on kaik­ki väärin jos uskomme “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmää.
    3‑kerroksisia talo­ja; tilan tuh­laus­ta. Pitää olla korkeam­paa, pak­sumpaa, tiivi­im­pää, tehokkaampaa.
    Ei tuol­laista ainakaan enää pidä rakentaa ?

    1. Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

  8. Janne: Kos­ka esteet­tisyys on tärkeää, niin olisi mukavaa, jot­ta se otet­taisi­in mukaan myös kaupunkisuunnitteluun. 

    Helsingis­sä pitäisi pikem­minkin pala­ta kaupunkisuunnitteluun.

  9. Täl­lä on suuri merk­i­tys, kos­ka nyky­isin asumisen miel­lyt­tävyys – ja siis myös kaupunkiku­van esteet­tisyys – ovat tärkeä kilpailuvaltti. 

    Tämä pitäisi tiivistäjien viimenkin huo­ma­ta: Tiivis ei ole mukavaa. Muka­va on mukavaa. Tiivis voi olla mukavaa ja kivaa, mut­ta se ei ole sitä automaat­tis­es­ti. Tiivis voi myös olla ikävää slummia.

    Ainakin ne uudet tiivi­it alueet, joi­ta olen näh­nyt eivät ole mukavia vaan tun­tu­vat ahtail­ta. Pihat ovat yksinker­tais­es­ti liian pieniä tai vain ankeik­si suun­nitel­tu­ja. (Liekö osak­si kyse siitä, että pihoista raken­netaan autoteitä?) Lisäk­si tiivi­isti asetet­tu­jen talo­jen suuret ikku­nat ovat usein todel­la han­kalasti suo­raan vastakkain.

    Tiivistä kestäisi parem­min, jos se ei olisi karu­ja asfalt­tip­i­ho­ja, piir­teet­tömiä tai tyl­siä perus­ge­ometrisia kuvioi­ta joko betoniele­menteistä tai teräk­ses­tä ja lasista. Mis­sä on uusi Eira?

  10. Pääkaupunkiseudulle voitaisi­in rak­en­taa viihty­isiä “pikkukaupunke­ja”, mut­ta niin ei tehdä vaan uudet alueet ovat jär­jestään ker­rostalolähiöitä. Tässä blo­gis­sa on ollut kuvia englan­ti­lai­sista asuinalueista, jois­sa ei ole yhtään ker­rostaloa, mut­ta silti on tehokas­ta rak­en­tamista, kau­nista ja kylämäistä ja talot raken­net­tu vieriv­iereen takapi­hat vas­takkain. Voitaisi­inko ottaa oppia?

    Espoos­sa on muuten vierekkäin pien­ta­lo-Lau­rin­lahti ja ker­rosta­lo-Kiven­lahti. Yllä­tys, yllä­tys, molem­mis­sa asum­isti­heys on sama!

  11. Suomen viehät­tävistä pikkukaupungeista täy­tyy kir­joit­taa muu­ta­ma sana: Ne ovat enem­män tai vähem­män eristyk­sessä ja väki mummoutuu.
    Sik­si kai pikkukaupunkimme ovat säi­lyt­täneet viehät­tävyyten­sä. Vain kesäisin on jotain eloa kun kesämökkkivier­aat ja muut tur­is­tit tule­vat. Suurim­man osan vuodes­ta kadut ammot­ta­vat tyhjyyttään. 

    Ne ovat han­kalasti tavoitet­tavis­sa jos halu­aa pen­delöidä suurem­paan kaupunki­in. Junay­hteyk­siä ei ole, viimeiset on lakkautet­tu yli 40 vuot­ta sit­ten. Bus­siy­htey­det ovat hitaat. Oma auto on ain­oa mah­dolli­nen tapa pen­delöidä, ja ajo­matkoista tulee pitk­iä. Eli on paras han­kkia työ­paik­ka paikan päältä jos selaiseen halu­aa muu­ut­taa, mut­ta töytä ei useim­miten vaan ole. 

    Joil­lakin pikkukaupungeil­la on jotain teol­lisu­ut­ta n 10 km säteel­lä keskus­tas­ta, ja osas­sa teol­lisu­us­tuotan­toa listään. Näin esim Uudessakaupungis­sa, Äänekoskel­la, Kemi­järvel­lä,…? Mon­elle tar­jo­taan houkut­tel­e­vaa työtä mut­ta nämä ovat sel­l­aista jota ei voi tehdä etänä ja pen­delöin­nin pitäisi tapah­tua nyt suurem­mas­ta keskuk­ses­ta pienem­pään jos työn­tek­i­jät eivät halua muut­taa pikkukaupunki­in asumaan. Ja jos muut­taa, on aina ole­mas­sa ris­ki että ne työt eivät jatku ikuisesti. 

    Kes­ki-Euroopan pikkukaupungeis­sa on se ero Suomeen että ne ovat yleen­sä kohta­laisen juna­matkan päässä isom­mista kaupungeista, ja niihin on luon­nos­taan kehit­tynyt sel­l­ainen palvelu­rakenne joka vas­taa mei­dän keskikokoi­sisa kaupunke­ja. Tai sit­ten ne ovat pelkästään matkailun vuok­si olemassa.

  12. Leena:
    Pääkaupunkiseudulle voitaisi­in rak­en­taa viihty­isiä “pikkukaupunke­ja”, mut­ta niin ei tehdä vaan uudet alueet ovat jär­jestään ker­rostalolähiöitä. Tässä blo­gis­sa on ollut kuvia englan­ti­lai­sista asuinalueista, jois­sa ei ole yhtään ker­rostaloa, mut­ta silti on tehokas­ta rak­en­tamista, kau­nista ja kylämäistä ja talot raken­net­tu vieriv­iereen takapi­hat vas­takkain. Voitaisi­inko ottaa oppia?

    Espoos­sa on muuten vierekkäin pien­ta­lo-Lau­rin­lahti ja ker­rosta­lo-Kiven­lahti. Yllä­tys, yllä­tys, molem­mis­sa asum­isti­heys on sama!

    Mut­ta onko kumpikaan niin tehokkaasti raken­net­tu, että ne mukavalle kaupungille olen­naiset palve­lut syn­tyvät alueelle?

    Tiivistä ja matalaa/keskikorkeaa kyl­lä tarvit­taisi­in suo­ma­laisi­in kaupunkei­hin lisää.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

    Kyl­lä.
    Kir­joitinkin siitä, kuin­ka tämä face­book-ryh­mä arvioi rak­en­tamista Helsingis­sä, aina liian vähän ker­roksia. Ihanteena tun­tuu ole­van 12kerroksinen pak­su­runk­oinen umpikortteli.…
    Pienimit­takaavaista elävää kaupunkia siel­lä ei käsitetä ollenkaan.

  14. Espoo on aika hyvä. On monikeskus­tainen. Asun pien­talos­sa, ruokakaup­paan 1km, ostari­in 4km, lento­ken­tälle 24km, palve­lut ja viihde tule­vat paljolti netistä. Käyn kyl­lä Hel­sigis­sä muu­toman ker­ran vuodessa, enem­pään ei ole aihet­ta. Helsin­ki asuin­paikkana ei houkut­tele, vaik­ka siel­lä lap­suuteni vietinkin. En min­nekään kor­peenkaan välit­täisi muut­taa. No meitä on vaan erlaisia.

  15. Hare: Kyl­lä.
    Kir­joitinkin siitä, kuin­ka tämä face­book-ryh­mä arvioi rak­en­tamista Helsingis­sä, aina liian vähän ker­roksia. Ihanteena tun­tuu ole­van 12kerroksinen pak­su­runk­oinen umpikortteli….
    Pienimit­takaavaista elävää kaupunkia siel­lä ei käsitetä ollenkaan.

    Mis­tähän täl­lainen käsi­tys on syn­tynyt? Luen kyseistä face­book-ryh­mää suh­teel­lisen akti­ivis­es­ti enkä koskaan muista näh­neeni siel­lä puhut­ta­van 12-ker­roksi­sista umpiko­rt­teleista. Kort­telite­hokku­us 3 on ihan mah­dolli­nen 6‑kerroksisilla taloil­la, kuten esimerkik­si Etu-Töölössä.

  16. Veikkaisin­pa että tuos­ta Riedlin­genin viihty­isyy­destä ollaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakin melko yksimielisiä. Silti Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen on enim­mäk­seen ollut YIT:n stan­dard­iele­ment­tikuu­tio­ta, lasi­seinää ja tuulisia kivi­aukioi­ta. Palkit­tu arkkite­htu­uri on jotain Viik­in­mäen tyylistä har­maa­ta lentokone­hangaaria parkkiaavikkoineen.
    Mik­sei kaupunkisu­un­nt­telu­lau­takun­nas­sa suun­nitel­la parem­paa kaupunkia? Viihty­isyy­den ja suun­nit­telijoiden oman edun välil­lä ei ole tarpeek­si tiivistä takaisinkytkentää?

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

    Tämä on niin tot­ta, ja tun­tuu hel­posti uno­htu­van. Asuimme pari vuot­ta sak­salaises­sa “pikkukaupungis­sa” (~130 000 asukas­ta), ja asuinympäristön miel­lyt­tävyys ja käytän­nöl­lisyys lait­toi ajat­tele­maan. Peri­aat­teessa lähiömäis­es­tä ympäristöstä löy­tyy paljon lähipalvelui­ta (kaup­po­ja, leipo­moi­ta, rav­in­toloi­ta jne.). Talot ovat pääasi­as­sa noin kolmik­er­roksisia rivi-/omakoti­talo­ja, mut­ta yhdessä talos­sa asuu usein mon­ta ruokakun­taa (esim. me asuimme erit­täin viihty­isässä “ullakkoa­sun­nos­sa”, vuokranan­ta­jamme poikansa kanssa kahdessa välik­er­rokses­sa, ja kak­si eläkeläistä alak­er­rokses­sa), luulen että tämä vaikut­taa huo­mat­tavasti myös tar­jol­la ole­vien vuokra-asun­to­jen määrään. Lisäk­si asuinkadut ovat suo­ma­laisen mit­ta­pu­un mukaan erit­täin kapei­ta ja jalka­käytävät kapei­ta tai olemat­to­mia. Tämä ei kuitenkaan ole ongel­ma, sil­lä ajonopeudet ovat erit­täin alhaisia (ja kevyt­tä liiken­net­tä kun­nioite­taan), eri­tyis­es­ti kun kadun­var­sipysäköin­nin vuok­si vain yksi auto saat­taa mah­tua ker­ral­laan suun­taansa. Tämä käytän­tö myös tehokkaasti ohjaa autoli­iken­teen pois asuinkaduilta.
    Eli Kes­ki-Euroop­palaisit­tain kau­nis on usein myös tiivis ja tehokas.

  18. jjr:
    Veikkaisin­pa että tuos­ta Riedlin­genin viihty­isyy­destä ollaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakin melko yksimielisiä. 

    Google Earth­in perus­teel­la Riedlin­gen näyt­tää ole­van omakoti­talo­mat­toa, jol­la on tuol­lainen pieni van­ha keskus­ta. Ratikkaa ei tavi­ta ja seg­rekaa­tios­ta ei tarvitse kan­taa huolta.

  19. En halua kokon­aan kiistää Osmon ajatuk­sia, kos­ka niis­sä on myös paljon perää. Minus­ta kuitenkin näyt­tää, että kaupuniku­vaan est­teet­tisyy­destä vede­tään vähän iian suo­ria lin­jo­ja taloudel­liseen tuot­tavu­u­teen. Kovimpi­en urban­is­mi­hehkut­ta­jien argu­ment­tien taustal­la tun­tuu ole­van jonkin­lainen laiskan ajat­telun Gehl-Florida-Glaeser-hybridi.

  20. Pari vuot­ta sit­ten “Helsin­ki Alert” kiteyt­ti hyvin luon­nonympäristön ja vihrey­den elin­tärkey­den kaikil­la asuinalueil­la myös kaupungeis­sa. Onkin traag­ista, että juuri vihreät kaik­ista puolueista ovat akti­ivis­es­ti mah­dol­lis­ta­mas­sa Tam­pereel­la kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti merkit­tävän ja kaupunki­laisille elin­tärkeän Eteläpuis­ton kaavoit­tamisen tor­ni­taloik­si. Ei ole ekol­o­gista sekään, että jatkos­sa puis­toon käve­lyn sijaan autoile­maan mökeille per­ife­ri­at­er­api­aan nos­ture­i­ta ja maan­si­ir­tokonei­ta pakoon.

  21. hare:
    Tuos­sa val­oku­van näkymässä (Riedlin­gen, Baijeri)
    on kaik­ki väärin jos uskomme “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmää.
    3‑kerroksisia talo­ja; tilan tuh­laus­ta. Pitää olla korkeam­paa, pak­sumpaa, tiivi­im­pää, tehokkaampaa.
    Ei tuol­laista ainakaan enää pidä rakentaa ?

    Itse asi­as­sa tuo kuva on juurikin LKH-ryh­män tavoit­teen mukainen. Tiivistä, ihmisen kok­ous­ta kort­telia käve­lykadun var­rel­la. Ei yksit­täisiä laatikoi­ta haulikol­la ammut­tuna lähiössä.

  22. Esa: Itse asi­as­sa tuo kuva on juurikin LKH-ryh­män tavoit­teen mukainen. Tiivistä, ihmisen kok­ous­ta kort­telia käve­lykadun var­rel­la. Ei yksit­täisiä laatikoi­ta haulikol­la ammut­tuna lähiössä.

    Aus­tralia on raken­net­tu puh­taal­ta pöy­dältä. Niin­pä yli 90 % asuu viidessä kaupungissa.

    Mut­ta ei mis­sään 20 m² tai pienem­mis­sä kanikopeis­sa vaan omakotitaloissa

    Silti etäisyy­det eivät ole pitk­iä ja suurin osa matkoista tehdään julkisilla

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

    Sat­tuman­varaisia ver­tauk­sia. Vierailin juuri Stuttgardissa 

    Sen pin­ta-ala on n 204 km² ja asukkai­ta 590000.

    Helsin­gin vas­taa­vat luvut 215 km² (maa-alue) ja asukkai­ta n 635000.

    Ei se mod­erni Sak­sakaan ole kovin tiheään asuttu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.