Avainsana: #100lasissa

Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.

(Viimeinen osa puheen­vuorostani Tekesin fik­sut kaupugit ‑sem­i­naaris­sa )

Joukkoliikenteen asema paranee

Aikakus­tan­nus pois­tuu.  Autoil­i­joiden mukaan joukkoli­ikenne on niin hidas­ta, ettei heil­lä ole aikaa tärvätä siihen. Joukkoli­iken­teen nopeus on tärkeä asia, ja sik­si me koko ajan lisäämme joukkoli­ikenne-etu­isuuk­sia. Joukkoli­iken­teen aikakus­tan­nus on kuitenkin vähen­tynyt olen­nais­es­ti sen vuok­si, ettei se enää ole hukkaan käytet­tyä aikaa. Ratikas­sa melkein kaik­ki näpräävät kän­nykkään­sä. Minä esimerkik­si luen sähkö­pos­tit ja hyväksyn blogikom­ment­te­ja tai luen twit­terin joh­dat­ta­mana mie­lenki­in­toisia artikkelei­ta. Pikem­minkin ihmette­len, miten autoil­i­joil­la on aikaa tärvätä ratin takana istumiseen.

Reaali­aikainen aikataulu­palvelu paran­taa joukkoli­iken­teen käyt­töä nimeno­maan ratikkakaupungis­sa, jos­sa vai­h­toe­hto­ja on paljon. Kän­nykkä ker­too, mikä on suju­vin reit­ti määrän­päähäsi ja näyt­tää kar­tal­ta, mis­sä on pysäk­ki ja ker­too, kos­ka ratik­ka tai bus­si siihen on tulos­sa. Tästä on aika vähän hyö­tyä, jos lähiöstä tulee yksi bus­sil­in­ja kaupunki­in, kos­ka se aikataulun oppii nopeasti, mut­ta min­ul­la oli mon­ta vai­h­toe­htoa tul­la tänään Kata­janokalta tänne Mes­sukeskuk­seen. Jat­ka lukemista “Fik­sut kaupun­git (3/3) Miten teknolo­gia helpot­taa kaupungis­sa asumista.”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa — fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen STM:n selvi­tys­te­htäväni kanssa.

= = = =

Kak­si käsi­tys­tä kaupunkien tulevaisuudesta

Inter­netin piti jos­sain vai­heessa lopet­taa kaupun­git, kos­ka tieto siir­tyi rajoituk­set­ta, eikä sik­si mitään osaamiskeskit­tymiä tarvi­ta. Kuitenkin 2000-luvul­la kaupungis­tu­mi­nen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lop­ul­ta käy, on esitet­ty kak­si aivan vas­takkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kir­jas­saan Tri­umph of the City ennus­tanut, että voit­to aluek­isas­sa kuu­luu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoo­nan asukkaan kaupunkien kan­na­ta ilmoit­tau­tua edes kisaan. (Sit­tem­min, kun hänet kut­sut­ti­in Suomeen asiantun­ti­jak­si, hän pudot­ti rajas­ta kohteliaasti pois kak­si nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Har­ris taas sanoi, että suurkaupun­ki on teol­lisu­usy­hteiskun­nan tuote. Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa on jo alka­nut muut­to pois kaupunkien keskus­toista niiden laidoille tai pieni­in kaupunkei­hin. Uusi teknolo­gia merk­it­see, että pienis­säkin sar­jois­sa voi tuot­taa tehokkaasti. Sik­si pienis­säkin kaupungeis­sa tulee ole­maan yhtä monipuo­li­nen palve­lu­tar­jon­ta kuin suuris­sa. Suuret kaupun­git tule­vat tyh­jen­emään pieni­in, kos­ka asum­i­nen on niis­sä paljon halvem­paa. (?) Jat­ka lukemista “Miltä näyt­tää tule­vaisu­u­den fik­su kaupun­ki ja yhteiskunta?”