Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.

(Viimeinen osa puheenvuorostani Tekesin fiksut kaupugit -seminaarissa )

Joukkoliikenteen asema paranee

Aikakustannus poistuu.  Autoilijoiden mukaan joukkoliikenne on niin hidasta, ettei heillä ole aikaa tärvätä siihen. Joukkoliikenteen nopeus on tärkeä asia, ja siksi me koko ajan lisäämme joukkoliikenne-etuisuuksia. Joukkoliikenteen aikakustannus on kuitenkin vähentynyt olennaisesti sen vuoksi, ettei se enää ole hukkaan käytettyä aikaa. Ratikassa melkein kaikki näpräävät kännykkäänsä. Minä esimerkiksi luen sähköpostit ja hyväksyn blogikommentteja tai luen twitterin johdattamana mielenkiintoisia artikkeleita. Pikemminkin ihmettelen, miten autoilijoilla on aikaa tärvätä ratin takana istumiseen.

Reaaliaikainen aikataulupalvelu parantaa joukkoliikenteen käyttöä nimenomaan ratikkakaupungissa, jossa vaihtoehtoja on paljon. Kännykkä kertoo, mikä on sujuvin reitti määränpäähäsi ja näyttää kartalta, missä on pysäkki ja kertoo, koska ratikka tai bussi siihen on tulossa. Tästä on aika vähän hyötyä, jos lähiöstä tulee yksi bussilinja kaupunkiin, koska se aikataulun oppii nopeasti, mutta minulla oli monta vaihtoehtoa tulla tänään Katajanokalta tänne Messukeskukseen. Jatka lukemista ”Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen STM:n selvitystehtäväni kanssa.

= = = =

Kaksi käsitystä kaupunkien tulevaisuudesta

Internetin piti jossain vaiheessa lopettaa kaupungit, koska tieto siirtyi rajoituksetta, eikä siksi mitään osaamiskeskittymiä tarvita. Kuitenkin 2000-luvulla kaupungistuminen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lopulta käy, on esitetty kaksi aivan vastakkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kirjassaan Triumph of the City ennustanut, että voitto aluekisassa kuuluu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoonan asukkaan kaupunkien kannata ilmoittautua edes kisaan. (Sittemmin, kun hänet kutsuttiin Suomeen asiantuntijaksi, hän pudotti rajasta kohteliaasti pois kaksi nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Harris taas sanoi, että suurkaupunki on teollisuusyhteiskunnan tuote. Informaatioyhteiskunnassa on jo alkanut muutto pois kaupunkien keskustoista niiden laidoille tai pieniin kaupunkeihin. Uusi teknologia merkitsee, että pienissäkin sarjoissa voi tuottaa tehokkaasti. Siksi pienissäkin kaupungeissa tulee olemaan yhtä monipuolinen palvelutarjonta kuin suurissa. Suuret kaupungit tulevat tyhjenemään pieniin, koska asuminen on niissä paljon halvempaa. (?) Jatka lukemista ”Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?”