(Viimeinen osa puheenvuorostani Tekesin fiksut kaupugit -seminaarissa )
Joukkoliikenteen asema paranee
Aikakustannus poistuu. Autoilijoiden mukaan joukkoliikenne on niin hidasta, ettei heillä ole aikaa tärvätä siihen. Joukkoliikenteen nopeus on tärkeä asia, ja siksi me koko ajan lisäämme joukkoliikenne-etuisuuksia. Joukkoliikenteen aikakustannus on kuitenkin vähentynyt olennaisesti sen vuoksi, ettei se enää ole hukkaan käytettyä aikaa. Ratikassa melkein kaikki näpräävät kännykkäänsä. Minä esimerkiksi luen sähköpostit ja hyväksyn blogikommentteja tai luen twitterin johdattamana mielenkiintoisia artikkeleita. Pikemminkin ihmettelen, miten autoilijoilla on aikaa tärvätä ratin takana istumiseen.
Reaaliaikainen aikataulupalvelu parantaa joukkoliikenteen käyttöä nimenomaan ratikkakaupungissa, jossa vaihtoehtoja on paljon. Kännykkä kertoo, mikä on sujuvin reitti määränpäähäsi ja näyttää kartalta, missä on pysäkki ja kertoo, koska ratikka tai bussi siihen on tulossa. Tästä on aika vähän hyötyä, jos lähiöstä tulee yksi bussilinja kaupunkiin, koska se aikataulun oppii nopeasti, mutta minulla oli monta vaihtoehtoa tulla tänään Katajanokalta tänne Messukeskukseen.
Kaupunkifillarit olivat menestystarina. Näitä kokeiltiin runsaat kymmenen vuotta sitten ja se epäonnistui täysin. Fillarit katosivat ja niitä rikottiin. Nyt uusi tekniikka on saanut ne toimimaan loistavasti. Osana tätä tietysti on se, että fillarin panttina on pankki- tai luottokortti. Mutta osa hyvää palvelua on, että näen myös kännykällä, missä on vapaita fillareita ja missä on jättöpaikka vapaana.
Kaupunkifillaritkin toimivat paremmin ratikkakaupungissa, jossa ihmiset menevät päivittäin eri suuntiin. Samaa fillaria käytetään päivittäin yli kuusi kertaa, hyvän sään sattuessa tätäkin useammin. Lähiöissä mennään aamulla yhteen suuntaan ja illalla takaisin, jolloin käyttökertoja tulisi herkästi vain kaksi päivässä.
Sama järjestely on tulossa vuorenvarmasti myös autojen yhteiskäyttöön. Tällaisia olen jo nähnyt Ranskassa. Helsingissä toimii CityCarClub. Se toimii yhä samalla järjestelmällä kuin 15 vuotta sitten. Uusi tekniikka voisi nostaa tämänkin ajatuksen paremmin lentoon.
Fillarit Kaupungeissa tapahtuu samoja asioita samanaikaisesti. Fillarin suosion kasvu on niistä yksi. Selityksenä on varmaankin, että nuoret aikuiset, siis fillareiden innokkaimmat käyttäjät, pyrkivät nyt asumaan keskustojen lähellä, mikä tarkoittaa fillarille sopivia matkoja. Kaupungit eri puolilla maailmaa ovat alkaneet suosia fillareita, koska ne vievät niin vähän tilaa. Tilan puute on kaupunkiliikenteen suurin ongelma.
Fiksu kaupunki tarjoaa myös mahdollisuuksia jakamistaloudelle ja fiksulle energiajärjestelmälle. En puhu näistä sen enempää, koska niistä on erillisiä luentoja myöhemmin tämän päivän aikana.
Energiasta sanon kuitenkin, että on vähän onnetonta keskustella siitä, millä polttoaineella tuotetaan nykyisen tyyppinen kaukolämpö, kun huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että tarvitsisi polttaa vähemmän.
Helen tuottaa kesällä puolet kaukolämmöstä kaukokylmän avulla. Kun jossain on liian kuuma, myymme kylmyyttä ja teemme siitä lämpöä, jonka myymme takaisin aamun suihkua varten. Tämä on vasta alkua. Energiajärjestelmiin on lisättävä älykkyyttä. Se on paras tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Mitä poliittisten päättäjien pitäisi tehdä?
- Pysyä poissa tieltä, Poliitikot eivät osaa tätä muutosta johtaa, koska ideat ovat muualla.
- Säännöstellä vähemmän. Uusia ideoita ei voi syntyä, jos kaikki uudenlainen on varmuuden vuoksi kiellettyä. Maailman kymmenestä tuottoisimmasta distruptiivisesta innovaatiosta kahdeksan olisi kaatunut Suomessa siihen, että toiminta on kiellettyä. Näyttelytilassa esitellään kimppakyytisovellusta. Se olisi ollut vielä kymmenen vuotta sitten kokonaan kielletty, koska taksilainsäädäntö. Nytkin siinä on oltava hyvin tarfkkana, ettei saa syytettä luvattomasta taksitoiminnasta. Ja Uber, tietysti kielletty.
- Jokainen uusi idea tarvitsee vähän joustavuutta viranomaisilta. Vaikka kehitystä ei pidä yrittää ohjata, sitä on sivusta vähän avitettava
- Anna kaikkien kukkien kukkia. Ei pidä yrittää ennustaa teknologian myllerryksessä voittajaa ja raivata pois muita.
- Hinnoittele oikein
Tästä vähän enemmän, koska tämä on poliitikkojen vastuulla.
Keskeinen asia tässä on liikenteen ulkoisvaikutusten, positiivisten ja negatiivisten, sisäistäminen hintoihin
Autojen yhteiskäyttö lisääntyisi vauhdilla, jos emme olisi sosialisoineet autoilun suurinta kustannusta, pysäköintiä. Tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa ei ole tilaa maantasoiseen pysäköintiin, autopaikka maksaa paljon enemmän kuin itse auto. Jos autoilija joutuisi sen maksamaan – eikä asukkaan tarvitsisi maksaa jos ei käytä – yhteiskäyttö lisääntyisi nopeasti, koska onhan yhteiskäyttö halvempaa kuin pelkkä oman auton seisottaminen parkkipaikalla. Pysäköintipaikkojen rakentamiseen uhrataan nyt noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Tästä ainakin puolet on haaskausta.
Älykkäät tiemaksut. Liikennemerkillä voidaan ajaminen kieltää kokonaan, mutta sitä ei voi rajoittaa vähän. Helsinki raivaa Kaivokadulta tilaa ratikoille. Toiset autokaistat katoavat. Tarkoituksena on, että liikenne siirtyy pohjoisemmaksi. Nyt tähän kannustaa vain reitin ruuhkautuminen. Parempi olisi, jos reitin käytöstä perittäisiin pieni maksu, jolloin riittävän moni valitsisi toisen reitin.
Energian oikea hinnoittelu. Aurinko- ja tuulienergia tuovat suurta vaihtelua energian tarjontaan. Olisi tärkeätä, että kuluttajahinnat vaihtelisivat jyrkästi tunti- tai jopa varttituntikohtaisesti. Se on älykkään energiajärjestelmän ehdoton edellytys.
Helsingin ratikoissa vähintään puolet väestä seisoo ruuhka-aikana tungoksessa eikä näprää mitään muuta kuin lähintä tankoa, jotta pysyisi pystyssä. On kuuma, ja ratikka seisoo valoissa ja valoissa ja valoissa.
Tasaisesti kulkevassa ratikassa, toisin kuin pomppivassa ja heiluvassa ja jarruttavassa ja kiihduyttävässä bussissa, voi lukea kännykkää myös seisoessaan-
Erinomaisia ehdotuksia! Kehitys on joka tapauksessa menossa tuohon sunntaan. Esimerkiksi on jokseenkin varmaa, että kuljettajaa vailla olevat pienbussit ja taksit ovat todellisuutta 10…15 vuodessa, mikä vähentää oleellisesti tarvetta omalla pihalla olevaan omaan autoon.
Älykkäisiin tiemaksuihin päästään mielestäni kustannustehokkaasti vain GPS yms -paikannuksen avulla. Tällaisen paikannuksen yksityiseyydensuojaa on tässä blogissa niin monta kertaa käsitelty, ettei toivottavasti mennä siihen.
Ongelmaan olisi nimittäin hyvin yksinkertainen ratkaisu: Joko otat tuon GPS-boksin ja hyväksyt a.o tieliikennemaksut, tai maksat x euroa/vuosi (ja ulkomaalaislta y euroa/päivä) könttämaksuna teiden käytöstä. Optimoivia osittaisia vapaamatkustajia toki jäisi, mutta niin se vain aina käy.
Toinen jo käytössä oleva, toimiva, mutta kallis ratkaisu on teipata autojen, myös vierailijoiden ikkunoihin sellainen RF-ID, jonka lukuetäisyys on sanotaan 50 m, ja rakentaa halutuille tienpätkille ja maan rajoille joko virtuaalisia tai konkreettisia portteja, joissa tuo ID luetaan ja sitten laskutetaan. Tuo RF-ID ei montaa euroa maksa, kustannukset tuleva porteista, niiden ylläpidosta ja hallinnosta.
PS: Tuo GPS-pohjainen liikennemaksu pitäisi aloittaa EU:ssa raskaasta tieliikenteestä. Tässä liikenteessä yksityisyyden suoja ei liene merkittävä, ellei seuranta loukkaa yrityssalaisuutta. Sellainen järjestelmä olisi kaiken järjen mukaan hyödyllinen myös vakuutusyhtiöille. Ellei tällaista hanketta ole menossa, herää kysymys miksei.
Julkista valtaa kiinnostaa vain tieto, paljonko olet velkaa, ei se, missä olet ajanut. Jälkimmäinen tieto voidaan tallettaa autoon. Jos haluat riitauttaa laskun, se puretaan. Ei tarvitse tallettaa edes autoon, jos et halua itsellesei oikeusturvaa lasku suhteen. Jos paha valtio haluaa tiedon liikkeistäsi, kysyy sitä kännykkäoperaattoriltasi. Google tietää sinusta kaiken. Olet antanut siihen itse luvan. Se oli siellä sivulla 103 alalaidassa luvassa, johon vastasit OK
Katajanokkalaisten tietotyöläisten visiot kuulostavat lähiöbussin matkustajan korviin pahimman luokan lattekupla-hipsteröinniltä.
Tänään iltapäivällä seisoin bussissa moottoritiellä koska istumapaikan saaneet keski-ikäiset naiset olivat varanneet mahdolliset vapaat paikat omille kasseilleen. Omat käteni olivat tukevasti varattu pystyssäpysymiseen, tee siinä sitten tehokkaasti töitä sen kaksikymmentä minuuttia…
Aina irvaillaan siitä miten notoriöösi ”espoolainen työsuhedekatumaasturilla ajava” vie kuuden polkupyörän tilan mutta ei koskaan näistä toisista arkipäivän egoisteista.
(joo, aina voisi röyhkeästi kysyä että anteeksi saako tuohon istua, mutta olen oppinut että lähiöbussissa se on todellinen faux-pas….!)
Ai niin, aamulla istuin taaemmalla penkkirivillä seuraten kuinka bussissa oikeasti voi tehdä työtä. Ikkunapaikalla istuva oli avannut läppärinsä ja varannut käytäväpaikan sählykassillaan. Bussi täyttyi ja viimeistä vapaata paikkaa halusi ilmeisesti hieman vammainen matkustaja jonka täytyi vilpittömällä mutta lievällä aggressiivisuudella ottaa itse tilansa tältä joukkoliikenne-etätyöläiseltä joka ei kuullut tai nähnyt itse mitään.
Luultavasti suomalaisessa kommunikaatiotavassa ja reviirihallinnassa on jotain joka estää luontevan joukkoliikenteenkäytön ja muiden huomioon ottamisen. Siksi lähiöt ja henkilöauto.
Tieliikenteessä on sentään jonkinlaiset säännöt joihin heikompikin voi turvata. Busseissa toimitaan röyhkeimmän ehdoilla.
Ympärivuotisena fillaroitsijana (myös pyryjen jälkeiset auraamattomat pyörätiet ja 20 asteen pakkaset) täytyy ihmetellä fillarien tunkemista kaupunkien kaduille, minne ne sopivat erittäin huonosti.
Kaupunkeihin kymmenen kertaa fillaria parempi väline on Kickbike tai vastaava, jollaisen myös omistan. Sillä on kevyt potkia, sillä on helppo pujotella, sillä on helppo jalkautua, sitä on helppo taluttaa ja sen kantaminenkin onnistuu hyvin. Pitkillä matkoilla se häviää jonkin verran fillarille, mutta ahtaissa väleissä voittaa sen selvästi.
Fillarit sopivat suurille kevyelle liikenteelle vartavasten rakennetuille väylille. Niillä sähköfillarilla 25-30 kilometriä tunnissa on realistinen keskinopeus ja tavallisella fillarillakin 20 km/h.
Sen sijaan että tungetaan fillarit väkijoukkoihin, pitäisi fillareille rakentaa leveitä baanoja, alikulkuja ja ylikulkuja, jolloin ne olisivat perusterveille ihmisille erityisesti sähköavusteisina aivan ylivoimaisia kulkuvälineitä työmatkoille, jotka olisivat pituudeltaan alle 30 kilometriä.
Pyöräilyn leviämisen yksi este on, että pyöräilyn sujuvuutta ei huomioida. Luulisi, että kevyen liikenteen ylityksetkin olisvat paljon halvempia rakentaa kuin autoille tarkoitetut. Ei niitä tarvitsisi talvisin edes aurata. Kyllä ne tamppautuisivat. Ylitykset voisi hyvin taluttaa, jos ajamaan ei pysty.
Ymmärrän, että kaikki eivät kuntonsa, ominaisuuksiensa, tarpeidensa tai viitseliäisyytensä vuoksi sovi aktiivifillaroitsijoiksi, mutta sähköistyvässä maailmassa osittain lihasvoimalla ja osittain sähköllä kulkeva kulkuväline on monille toimiva vaihtoehto, jos sille rakennetaan sujuvat kulkuväylät.
Jos sähköfillareita, joiden keskinopeudet ovat alkaneet suurempien tehojen vuoksi nousta, yritetään tunkea muun liikenteen joukkoon, ei niille suurta suosiota voi ennustaa.
Liikenteessä pitäisi pyrkiä eri käyttäjäryhmien eriyttämiseen. Jalankulkijat ja fillarit sopivat leveillä baanoilla yhteen, mutta fillarit eivät sovi kaupunkien kaduille. Ne ovat sinne liian nopeita ja myös vaarallisia. Fillareille pitäisi kaupunkeihinkin saada omat väylänsä, vaikka sitten muun liikenteen yläpuolelle nostetut. Vaikka väylät jonkin verran kiertäisivät, siitä ei suurta haittaa olisi. Mieluummin kilometri kiertoa kuin kymmenen minuuttia odottelua valoissa ja ihmisten väistelyä.
Minä olisin valmis jopa maksamaan pienen vuosimaksun (tiemaksun) esteettömästä fillariväylästä. Sitä en tiedä, kuinka maksaneita valvottaisiin, mutta joka tapauksessa olisin siihen halukas, jos kulkupelilleni rakennettaisiin kunnon väylät.
Case-Aarnio on todistanut, ettei se nyt ihan noin helposti käy, jos kohde haluaa sitä välttää. Auton vaihtelu on paljon vaivalloisempaa kuin puhelimen kotiinjättö ja tai prepaid-liittymät.
Lisäksi Trumpin voitto osoittaa, ettei pahan valtion pelko sittenkään ole ihan tuulesta temmattu ajatus edes modernissa länsimaisessa demokratiassa. Ja Unkarissa ja Puolassahan uidaan jo aika syvissä vesissä.
Edelleenkin jos auton ratissa ”Tärvääntyy” 20 minuuttia siinä missä julkisessa liikenteessä* voisi twiittailla samalla matkalla 70-80 minuutin ajan niin kokonaisuuden kannalta on hyödyllisempää tehdä vaikka 30 min enemmän töitä oman työpöydän ääressä keskittyneesti ja olla siltikin aiemmin kotona mitä junassa ja bussissa twiittaillessa.
Ei ratikassakaan voi lukea kännykästä mitään tärkeää, sillä joku vaklaa olkapään takana
Viime torstaina Euroopan oma Galileo-järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön. Käsiin mätänevä GPS saa tuosta mahdollisen kovan kilpailijan. Hauskaa asiassa on, että eCall paikannusjärjestelmä on jokaisessa uudessa autossa ja suomalaiset edelleen kuvittelevat, että samaa kikkaretta voidaan käyttää tiemaksuihin. Ei voida. Eli jokaisessa uudessa autossa on kohta kaksi paikannuskikkaretta. Autoilija maksaa. Ja motoristi.
Mun täytyy satä juna ja metro ovat ainoat sivistyneet tavat kulkea julkisilla pidempiä matkoja. Bussi ja ratikka (nykymuodossaan) ovat ok alle 20 minuutin matkoilla mutta sitä pidemmillä aika puisevia. Ei niissä voi juuri lukea lehteäkään ilman että matkapahoinvointi iskee.
Parasta tuossa on ymmärrys siitä, että poliitikot harvemmin ymmärtävät kokonaisuuksia ja vielä harvemmin muutosta. Joukkoliikenne on kaupunkimaisen asutuksen liikennemuoto ja sen kilpailukyky paranee edelleen kuvatusta syystä. Suomesta vain puuttuu se kaupunki.
Helsingin keskustan suurin liikenne ongelma ovat bussit. Näen sen päivittäin käyttäessäni joukkoliikennettä, spåraa. Kun Länsimetro avataan, ei ole enää yhtään syytä tuoda bussilinjoja Tapiola – Pasila – Herttoniemi kaaren sisäpuolelle tukkimaan maksavien asiakkaiden ja asukkaiden liikennemahdollisuuksia.
Julkisen liikenteen subventoimisessa (sama miten se tapahtuu) on se ongelma, että se lisää julkisen liikenteen käyttöä.
Kukaan ei varsinaisesti tykkää istua bussissa, vaan se on pieni paha jota siedetään jotta päästään paikasta toiseen.
Jos julkinen liikenne on kallista, ihmiset liikkuvat vähemmän ja käyttävät enemmän palveluita jotka sijaitsevat lähellä. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä paikallisten palveluiden paranemiseen ja siihen että ihmisten ei tarvitse liikkua niin paljon.
Minun unelmien kaupungissani on paljon pieniä keskustoja joissa ihmiset sekä asuvat että työskentelevät. Kaikki tarvittava olisi kävelymatkan päässä ja ihmisten tarvitsisi liikkua pois tuosta pienkeskustasta vain harvoin. Julkisen liikenteen lisääminen kannustaa päinvastaiseen kehitykseen.
Mihin pohdinnoista unohtui liikenteen automatisoituminen, joka on jo näköpiirissä? Google, Uber, Volvo ja monet muut kehittävät automaattiautoja kovaa kyytiä. On mahdollista, että jo ensi vuosikymmenellä teillä liikkuu automaattoautoja vai miksi näitä itseohjasvia autoja pitäisi kutsua?
Giardiniera: ”Katajanokkalaisten tietotyöläisten visiot kuulostavat lähiöbussin matkustajan korviin pahimman luokan lattekupla-hipsteröinniltä.”
Osuit juuri koko nykyisen kaupunki- ja liikennesuunnittelun ytimeen. Kaikki suunnittelu tehdään kapeasta näkövinkkelistä, jossa ratkaisut tehdään vain pienelle eturyhmälle sopivaksi. Suuren enemmistön liikkumistarpeista ei ole kukaan kiinnostunut. Puheet joukkoliikenteen edistämisestä ovat pääosin propagandaa, koska raideiden kylvämisellä uusille alueille edistetään ennen muuta tonttikauppaa ja rakennusliikkeiden bisnestä. Liikennelaitoksen ykkösprioriteetti ei ole kansalaisten kuljettaminen vaan kävelyn edistäminen. Ei ihme, että kulkeminen paikasta toiseen on hidasta.
Töitä et voi ratikassa tehdä juuri tuosta syystä, mutta voit seurata maailman menoa, eli lukea uutisotsikot. Jos työsi vuoksi on syytä ymmärtää vähän enemmän maailmasta, niin silloin Töölöstä keskustaan riittää juuri otsikoiden selaamiseen tärkeimmistä medioista Euroopasta ja USA:sta tai venäjältä ja Lähi-Idästä, jos olet niistä kiinnostuneempi.
Lähijuna mahdollistaisi myös työskentelyn, jos se toteutettaisiin oikein, mutta Suomesta puuttuu sekä se kaupunkimainen työpaikkakeskittymä johon pendlataan, että ne lähiöt, joista pendlataan. Helsingistä on tietoisesti siirretty pois varsinkin valtion työpaikkoja ja Kauniainen on ainoa eurooppalaiset mitat täyttävä lähiömme.
Henkilöauton ratissa on yksi iso etu, siinä on taattu tietoturva. Paljon ajavat tutut hoitavat kaikki soittopyynnöt autosta.
Helsingissä näyttävät vanhukset hävinneen. Miten olisi, voisiko vanhusten julkisten käyttäminen olla ilmaista. Ei ole hyvä asia, että vanhukset jäävät 4 seinän sisälle. Voisi olettaa, että enempi iikkuminen aktivoisi vanhuksia. Olettaisin, että matkan hinnalla on merkitystä.
Kuljen normaalisti polkupyörällä tai autolla, bussi on kotoani keskustaan hitain ja epävarmin vaihtoehto. Viime päivinä olen joutunut auton huollon takia kulkemaan paljon bussilla, kaikilla kerroilla bussi on ollut 5-10 minuuttia myöhässä.
Tampereen tunneli on selvästi ruuhkauttanut keskustan pääkadut ja hidastaa busseja. Tunnelin allianssimallia kehuttiin, mutta ilmeisesti tavoitteisiin päästiin jättämällä oleellinen ramppi tunnelista keskustaan rakentamatta. Nyt siitä sitten kärsii mm. Tampereen joukkoliikenne vuosikausia.
Toinen ongelma mitä olen viime päivinä bussissa havainnut on häiriökäyttäytyminen. Joka toisella kerralla bussissa on klo 12-18 välillä äänekäs humalainen, jopa aavistuksen agressiivinen. Tuollaiseen pitäisi puuttua, joukkoliikenne tarvitsisi näköjään enemmän vartijoita.
Kuljetan jatkossakin lapsiani autolla, ettei heidän tarvitse odottaa ja pelätä joukkoliikenteessä.
Miksi olit noin nössö? Minä matkustan päivittäin espoolaisissa lähiöbusseissa, eikä minulta ole vielä kertaakaan jäänyt saamatta istumapaikka sen takia, että joku on varannut sen kassilleen. Yleensä riittää jo se, että seisahdun tällaisen paikan kohdalle. Jos ei riitä, niin katson kassin omistajaa muutaman sekunnin ajan. Viimeistään tässä vaiheessa kassin omistaja on yleensä ruvennut nostamaan kassiaan pois tieltä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen joutunut kerran tai kaksi sanomaan: ”Anteeksi, onko tässä vapaa paikka?”
Sitten on kyllä eri asia, jos paikalla on oikeasti sellainen esine, jota on vaikea siirtää, esim. iso matkalaukku tai suuri soitin. Tällaisille paikoille en ole yrittänyt tunkea.
Yritätkö sanoa, että se, että Google tekee tuhmuuksia oikeuttaa yhteiskunnan tekevän samoin?
Halusin vain sanoa, että yhteiskunnan ei tarvitse käyttää auton paikallistamista mihinkään, koska se saa kaiken jo muualta, jos on halua lakia rikkoa. Sinänsä on mielenkiintoista, voisiko noihin paikallistamislaitteisiin laittaa ominaisuuden, etä omsitaja saa sen itse auki niin, että tietää, missä varastettu auto liikkuiui. Vai meneekä tässä autoarkaan ykstyisyydensuoja yli autonomistajan oikeuksien?
Teen töitä kansainvälisessä tiimissä ja hoidamme kaiken viestinnän ryhmäpuheluina. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin osallistujat, jotka soittavat autosta. Riippumatta headsetistä / handsfreestä he eivät voi katsella esitettäviä slaideja, tutkia referenssitietoja, forwardoida sähköposteista materiaalia, osallistua one noten editointiin tai ylipäätään osallistua! Pääsääntöisesti tulee aina hetkiä, jolloin useat ihmiset odottavat sitä, että tämä autoilija selviää jostain haastavammasta risteyksestä läpi ja hänen aivonsa suostuvat vastaanottamaan / tuottamaan puhetta.
Välillä tämä muiden ajan tuhlaus pistää suorastaan vihaksi ja jos olisin itse tuollaisen konsultin asiakas, olisin todella pettynyt palvelutasoon.
Bussimatkustaja voi ainakin teoriassa tehdä töitä täysillä läppärin / jopa älypuhelimen ruudulta ja olen sitä itsekin tehnyt, tosin en kyllä usko että tilanne olisi niin paljon parempi, että sillä oikeasti olisi väliä.
Jaa-a. Kertaakaan en ole joutunut pelkäämään henkeni edestä julkisessa liikenteessä, mutta yksityisautoillessa tulee vastaan hengenvaarallisia kusipäitä, joilta pitäisi ottaa pois ajoortti ja auto pikimmiten. Mutta ei voi, koska autoilu on kansalaisoikeus ja sen rajoittaminen on kommunismia tai jotain.
En pidä autoista, sen omistaminen on minulle välttämätön paha lasten takia. Pointtini oli se, että törmään säännöllisesti joukkoliikenteessä epämiellyttäviin ihmisiin. Tänä viikonloppuna kyse oli vain huutavista ja uhittelevista humalaisista. Muutama kuukausi sitten todistin humalaisen miehen rasistista huutelua bussikuskille. Onneksi mies ymmärsi jäädä bussista pois, seuraavaksi olisin varmaan potkaissut herran pihalle.
Jossain on vikaa, jos joka toisella bussimatkalla täytyy pohtia että poistanko ***ipään väkivalloin vai soitanko poliisit. Eikä tuo minua sinällään häiritse, mutta harmittaa että lapsiani pelottaa tulla illalla harrastuksista kotiin.
Eiväthän lapset noita takapenkillä huomaa.
Ja mitenkähän se olisi onnistunut esimerkiksi Aarnion tapauksessa? Kaikki keinot oli käytössä, mutta kylläpä kesti.
Arvelisin että Aarnion auton GPS-paikannustiedot olisivat erittäin arvokas lisä syyttäjän mosaiikkiin.
Aarnion tapauksessa oolivat käytössä kaikki lailliset keinot. Tässä kai pelätään, että vaikka autojen paikannintietojen urkkiminen olisi kiellettyä, paha valtiop tekisi niin kuitenkin. Ei taidettu ostaa Googlelta tietoja Aarnion kännykän käyttäytymisestä.
Google tuskin möisi ja Aarni tuskin olisi ollut niin hölmö että käyttäisi älypuhelinta tuommoiseen toimintaa.
Sinänsä kaupungeissa on jo valvontakameroiden verkko jolla julkisvalta voi halutessaan rikkoa yksityisyyttä varsin pahasti. Auton GSP tuskin muttaisi tilannetta huonommaksi. Sinänsä terveintä olisi että autossa on GPS josta julkinen valta saa tietoa vain oikeudenpäätöksellä ja sillä
Miten suuri osuus pääkaupunkiseudulla tehtävistä matkoista on tämän tyyppisiä? 5%?
Niin, minun vikanihan se oli. Mikään ei koskaan ole itsekkäiden narsistien ja ahneiden omaneduntavoittelijoiden vika vaan niiden kilttien sivustakatsojien jotka eivät uskalla alkaa taistella tilasta omilla kyynärpäillään tavallisessa arkisessa tilanteessa jonka luulisi hoituvan ihan sen toisen osapuolen oman ajattelun ja kotikasvatuksen kautta.
Lisäksi on niitä joille nössöys ei ole asia josta voi itse päättää. Minusta ei ole mukavaa liikkua julkisessa joukkoliikenteessä ja katsella sivusta kuin nämä tahtomattaan nössöt pienet, vanhat tai sairaat jäävät jalkoihin.
Kyllä kait se pelko on, että vaikka ensin tietoja ei saisi käyttää, ne siitä huolimatta ennemmin tai myöhemmin otettaisiin käyttöön.
Hallitus joka päättää järjestelmän rakentamisesta ei voi päättää, että 10v kuluttua persutrumputinien hallitus ei ensimmäiseksi määräisi tietoja käyttöön.
Vertaus valvontakameroihin on ontuva. Niistä autojen seuraaminen on tällä hetkellä tuskallisen työlästä. Tietty kun tietotekniikan kehitys varmaan jossain vaiheessa ratkaisee ongelman. Tämäkin blogiteksti on aikaisemmintänne tuutattu, mutta kertauksen vuoksi:
http://blogit.mtv.fi/elinkautinen/2013/12/18/kilometrivero-luo-taas-uutta-pohjaa-viranomaisurkinnalle/
Tästä GPS-paikannukseen perustuvasta tieverosta ja sen tietoturvasta käytiin tässä blogissa hyvä keskustelu joitain aikoja sitten, joten siihen ei kannata enemmälti palata.
Esittämääni väitettä, että tarvittava yksityisyyden suoja voidaan hoitaa sellaisella boxilla, joka ei lähetä mitään eikä talleta muuta kuin kunkin maksuluokan ajettujen kilometrien summat, ei mielestäni tyrmätty.
Sellainen laite, joka ei palauta kuin kunkin maksuluokan ajettujen kilometrien summat ei ole yksityisyyden kannalta järin ongelmallinen. Se ei kuitenkaan mahdollista laitteen oikeintoiminnan varmistamista, mikä tuottaa omat ongelmansa.
Autoliittolaiset sekä automyönteinen media käyvät omaa propagandaansa autoveron poistamiseksi, ja heille eivät mitkään korvaavat km-perusteiset verot käy päinsä, ja se että paikannuslaitteet toisivat mahdollisuuden seurata autoilijoita, on yksi argumentti, vaikka se ei pitäisi paikkansa.
Heidän mielestään autoilun pitää vain olla verovapaata.
Google on minusta huono perustelu, sillä nettiä pystyy selaamaan helposti niin, ettei Google tai viranomaiset saa tietää mitä teet, esimerkiksi käyttämällä Tor-selainta, ja anonyymisti selaaminen on laillista. Se, että autoihin asennetaan paikannin, vastaa sitä, että anonyymisti selaaminen kielletään ja selaushistoria tallennetaan nimellä viranomaisen lokiin, josta se saatetaan purkaa jonain päivänä tai sitten ei.
Joo, eikä pidä käyttää Android-puhelinta. Ei myöskään Applea.
Myönnän, että haasteita jää, mutta nekin lienevät järkevällä tavalla ratkaistavissa. Esimerkiksi, jos laskun maksaja niin haluaisi laskutusvälin reitti voitaisiin tallentaa vaikkapa muistitikkuun, johon vain hänellä olisi lukuoikeus. OK, tietenkin viranomainen tietyissä vakavissa tilanteissa voisi salauksen murtaa, mutta järkevä rosmo ei tietenkään tikkua käyttäisi.
Ja tähän vastaan jälleen ties kuinka monennen kerran Jari Aarnion osoittaneen, etteivät nuo ole asioiden hoitamisessa mitenkään pakollisia kapistuksia.
Ruuhka johtuu henkilöautoista. Ilman niitä ruuhkaa ei voisi kutsua ruuhkaksi – ajettaisiin vain enemmän vuoroja joukkoliikenteessä.
Ja jos sitä jostain syystä tämä kiinnostaa, se esimerkiksi lähettää kansalaiselle liian suuren laskun, jolloin tämä itse ”vapaaehtoisesti” kiikuttaa halutut tiedot viranomaiselle.
Ihna muuten vaan.
Jos verratan busseja ja ratikkaa, pitää verrata uutta bussia ja uutta ratikka tai vanhaa bussia ja vanhaa ratikkaa. Kysymys niiden keksinäisestä mukavuudesta on hedelmätön,koska molempia tarvitaan. Kannattaa kysyä,miten kohtuukustannuksin parantaa bussin matkustamisen mukavuutta. Sähköbussit auttavat paljon
Kohtuukustannukset vuositasolla = Länsimetron ja Raidejokern pääomakustannukset vuodessa. Jo saa olla ilkeä.
Off topic..
Helsingissä on veillä käytettäbvisäs erinomainen parkkilaite Comet. Siihen voi vielä ensi vuoinna ladata arvoa eli aikaa.
Miksei tätä systeemiä jatketa? Se sopii monille (niille, jotka osaavat ajatella vähän etenepäin)Se on yksinkertainen, nopea äyttää ja toimintavarma. Js myös sopiva esim.siivousfirmoille.
Ja paikkatiedoit eivät näy. Pidän tätä arvona siltä varalta, että Vladimir Putin saisi päähänsä vapauttaa suomalaiset fasismin orjuudesta.
Tämä ei koske kaikkia. Tosin en voi enää tehdä puoliväyrysiäs (lukea metrittäin venäläiis klassikouita) bussissa. Voi myös kuunnnella ladattavaa kirjaa.
Ei millään pahalla:
Suosittlen, etät Osmo tarkistaa jostakin sopivasta läheestä, mitä Sir Francis Bacon tarkoiti idoleilla. Muistan sen itse parhaiten Tenkun filosofian historian luennoilta.
Miksi muuten edellytän ammattitaitoisen taloustietelijän lukeneen ainakin filosofian appron? Siis lukeneen alaa systemaattisesti.
Meillä on hyvin ksinkertaien kilometrivero, joka vieläpä suosii pienikultuksisia autoja ja huolellista ajotapaa: polttoainevero.
Entäsitten sähköautot: sinetöity sähkömittari ja vero liikennepolttoaineena käytetylle sähkölle. Ekvivlaentti on helpo laskea.
Kaasuauto: sama homma toisella tapaa. Häkäpöntöt saakot kulkea ilman veroja maksuja. Näitä propellipäitä on kuitenkin rajoitetusti.
Ja sitten heräsin. Työnteko onnistuu junassa, mutta sielläkin vain, jos vaunut on jaettu osastoihin. Suomessa ei tuonkaltaisia vaunuja tiettävästi ole lähiliikenteessä.
Kyllä, mutta onko mitään järkeä verottaa liikennettä Suomessa? Täällä on pitkät etäisyydet ja liikenteen verotus aiheuttaa enemmän vahinkoa taloudelle kuin lyhyiden etäisyyksien Keski-Euroopassa. Se mikä on järkevää Saksassa, ei välttämättä ole sitä Suomessa.
Varmaan jossain, missä on paljon henkilöautoja, mutta Helsingin keskustan liikenteen jumittavat bussit. Niistä pitää päästä eroon.
Kyynärote tangon ympäri ja pystyt ihan hyvin lukemaan niin padia, kännykkää kuin kirjaakin. Niin tekevät kaupunkilaiset.
Tuo osoittaa lähinnä sen, että sporat on mitoitettu oikein. Ruuhka-aikana mahtuu mukaan pl. eräät vitosen vuorot skattalta ja ruuhka-ajan ulkopuolella mahtuu jopa istumaan. Ne seisomapaikat ovat spårissa ihan käytettäväksi. Vitosen linjalle voisi korjata joitakin yksiköitä poistamalla osan penkeistä, niin kaikki mahtuisivat mukaan.
Nyt sekoitat suloisesti asiat. Kukaan ei kaiketi ole vaatinut verotonta autoliikennettä, mutta tiedetään, etteivät pisteverot ole tehokas keino kerätä verotuloja. Tehokkainta liikenteen verotusta on matala, mutta laaja veronkanta, mikä tarkoittaa niin autojen kuin polttonesteidenkin osalta arvonlisäveroa, joka ei eroa muusta arvonlisäverokannasta.
Historiallisesti autovero ja sen jatkumot ovat vain kommunistien keksimä kateusvero ajalta, jolloin jolloin vain riistäjäporvareilla oli henkilöautoja. Nyt autovero rokottaa pahiten vähävaraisia, koska heidän käyttämänsä ajoneuvot ovat vanhoja ja turvattomia. Pidän autoveron kannattajaa hieman jälkeenjääneenä.
Minkään kuuntelu bussissa vaatii kunnollisia kuulokkeita, sellaisia, jotka sulkevat pois moottorin ärjynnän ja lämmityksen tai ilmastoinnin hurinan. Muuten joutuu huudattamaan sellaisella volyymilla, että kuulo vaurioituu pitemmän päälle. Kokemusta on.
Voihan jäkytijäk näitä Pääkaupunkiseudun Bussivnihaajat ry:n puheenjohtajan lausumia.
On. Mm. juuri sen takia eettä meillä on pitkät välimatkat. Liikenteen verotuksella ylläpidetään teitä. Sen lisäksi teitä, autoja ja näiden omistajia suojataan rikollisia ja vihollisen mahdollista hyökkästä vastaan jne.
Kävin tänään veljeni luona täältä Kirkkonummetla Hämeenkylässä suvun Tapaninpäïvän kahvilla. Hain ja vein serkkuni sekä sisarenpoikani Ruskeasuolta. Päätin kauniin ilan kunniaksi ajaa paluumatkan hieman kiertoteitä, joten mittariin kertyi n. 100 matkakm. Löpöä kului vajaat 8 litraa. Tämä maksoi osapuileen 11 euroa, joista eri verjojen osuus oli noin 8 euroa.
Koko matkakustannusket olivat tulkinnasta riippuen 25 – 45 euroa. Ja kai minun täytyy ajallenikin antaa arvoa siitä huolimatta, että kyseessä ol miellyttävä ja kiintoisa, jopa hyösyllinenekin iltapäivä.
Vein tietenkin tuliaisia, jotka taisivat maksaa siinä 12 euroa. Veljeni oli sijoittanut varoja pienen tarjoiluun noin 10 – 15 e / nuppi.
Ehkä tämä 8 euroa Ukko Kruunun kirstuun on ihan kohtuullien korvaus yhteiskunnalle siitä, että voin turvallisesti ja nopeasti matkustaa kahden pitäjän läpi.
Ihan off topic. Veljeni kertoi taksisa joulukuun alussa käydytsä keksutelusta. Hänen matkatoverinsa oli innostunut ûberistä. Taksikuski totesi lakonisesti. ”Vein tänä aamuna 3 vuotiaan tytön tarhaan. Missä muussa maassa voi antaa tämänikäisen lapsen taksin kuljetettavaksi?”
Kuljen kohtalaisen säännöllisesti bussilla Kirkkonummelta Helsinkiin ja takaisin , joskus myös aikaa myöhään illalla. En muista koskaan kohdananneeni huonosti käyttäytyviä matkustajia.
Eivät ihmiset täällä Helsingin länsipuolella ole sen parempia kuin itäpuolellakaan. Ehkä heillä on enemmän taitoa antaa väärä käsitys itsestään.
Ei se kyllä noin mene. Käypä keskustassa vertailemassa paitsi henkilöautojen ja bussien lukumääriä myös niiden viemät tiemetrit (puhumattakaan pysäköintialasta) niin näet mistä ongelma oikeasti johtuu.
Toki autoteiden poistamisessa kokonaan voisi olla ideaa.
Helsingin keskusta tursuaa nykyään busseja varsinkin siksi, että joku neropatti on taas keksinyt lopettaa kaikki poikittaislinjat ja päättää ne Rautatientorille. Nyt sinne tulevat mm. 16, 55, 65 ja 66, jotka olivat poikittaislinjoja vielä vähän aikaa sitten. Tällä menolla tilanne on sama kuin ennen metron tuloa. Kaaoksen tulevat täydentämään uudet ratikkakiskot aseman edessä.
HSL:n liikennesuunnittelijat pitäisi lähettää opintomatkalle vaikka Wieniin katsomaan, miten ahtaan keskustan liikenne kannattaa järjestää: ketteriä pieniä sähköbusseja, jotka vievät metroasemalta toiselle. Ratikat kulkevat vain leveillä kokoojakaduilla, eikä niitä kylvetä jokaiselle mutkaiselle pikkukadulle.
Bussilinjat 65 ja 66 lopetetaan Rautatientorille, koska piti tulla metro. Aseman ohi ei haluta ajaa bussilla, koska siitä otetaan yksi kaista ratikoille suuntaansa ja siksi liikenne tulee sumputtumaan.
Niinpä niin. Näinhän tämä koko ajan menee: otetaan muilta asukkailta pois pari yhteyttä, jotta saadaan yhdelle uudelle kaupunginosalle järjestettyä ratikkalinja tonttikaupan kylkiäisenä. Terkkuja vaan rakennusliikkeille, teillä menee hyvin.
Wienistä kannattaisi ottaa oppia, miten S-bahn, U-bahn ja ratikat muodostavat toisiaan täydentävän verkoston; myös ratikoita kulkee metro- ja juna-asemien kautta, jolloin vaihtaminen onnistuu helposti. Varsinaisessa ahtaassa keskustassa Ringstrassen sisällä ei ole juuri mitään julkista liikennettä, se on kävelyaluetta.