Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä

Aiheu­tin pie­nen myrs­kyn vesi­la­sis­sa twiitilläni:

”Sei­nä­jo­kis­ten pak­ko­ruot­si ei kel­paa Vaa­san ruot­sin­kie­li­sil­le. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

Pää­tin vuo­si sit­ten jät­täy­tyä pois pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lus­ta, kos­ka se on kes­kus­te­lun aihee­na lähes yhtä vas­ten­mie­li­nen kuin maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka. Kos­ka nuo 140 kir­jain­ta ovat syn­nyt­tä­neet sel­lai­sen mie­li­pi­de­myrs­kyn, jos­sa len­te­lee minua kos­ke­via aivan vää­riä väit­tei­tä, ajat­te­lin nyt kui­ten­kin ker­toa, mikä oli twii­tin tarkoitus.

Tämä vain oli niin her­kul­li­nen syöt­tö suo­raan lapaan. Skak­ki­kie­lel­lä oli­si ehkä puhut­tu perä­ti apu­ma­tis­ta. Halusin sanoa, että täl­lä ruot­sin­kie­li­set kumo­si­vat itse yhden perus­teis­taan ruot­sin­kie­len opis­ke­lun pakol­li­suu­del­le. Siis vain yhden, mui­ta­kin perus­te­lu­ja voi tie­tys­ti olla.

Ensik­si haluan sanoa, että en sanot­ta­vas­ti arvos­ta vies­te­jä, joi­den ainoa sisäl­tä on, että ruot­sin­kie­len opis­ke­lun pakol­li­suu­den vas­tus­ta­mi­nen osoit­taa syvää sivis­ty­mät­tö­myyt­tä perus­te­le­mat­ta tätä miten­kään. Lei­maa­mi­sen lisäk­si voi­si olla myös argumentteja.

Toi­sek­si haluan sanoa, että minä en kuu­lu ruot­sin­kie­len vihaa­jiin ja että en ole vas­tuus­sa twiit­tiä­ni kan­nat­ta­nei­den mie­li­pi­teis­tä. Olen kas­va­nut lap­suu­te­ni Hel­sin­gis­sä, jos­sa ruot­sia käy­tet­tiin elä­vä­nä kie­le­nä ja sitä puhut­tiin myös suo­men­kie­lis­ten kans­sa, ja lap­suu­den kesä­ni Sipoos­sa, jos­sa puhuim­me luon­nos­taan kau­pas­sa käy­des­sä ruot­sia, kos­ka kaup­pias ei osan­nut suo­mea. Sis­ko­ni on ollut perä­ti poh­jois­mai­sen filo­lo­gian pro­fes­so­ri­na Åbo Aka­de­mis­sa, joten kos­ke­tuk­se­ni myös ruot­sien­kie­len tut­ki­muk­seen ja sen opet­ta­mi­sen tut­ki­muk­seen on vil­kas. Talou­des­ta jotain ymmär­tä­vä­nä tie­dän, kuin­ka tär­keä ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö on maam­me talou­del­le. Sik­si olen huo­les­tu­nut ruot­sin­kie­lis­ten meneil­lään ole­vas­ta muut­to­aal­los­ta Ruotsiin.

En ole sano­nut mitään sii­tä, pitää­kö päi­vys­tyk­sen olla Vaa­sas­sa vai Sei­nä­joel­la vai perä­ti molem­mis­sa. Twii­tin tar­koi­tuk­se­na oli vain tode­ta, että jos ruot­sin opis­ke­lun pakol­li­suus  on hyö­dy­tön kie­lel­lis­ten oikeuk­sien kan­nal­ta, sitä ei voi puo­lus­taa kie­lel­li­sil­lä oikeuksilla.

Fik­suim­mat ruot­sin­kie­li­set ovat ymmär­tä­neet ansan ja  kii­reh­ti­neet sano­maan, että tämä kos­kee vain ter­vey­den­huol­toa. Muil­la kie­lel­lis­ten oikeuk­sien alueil­la ei tar­vit­se vaa­tia ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­vien pal­ve­lu­ja. Muis­ti­ni ei ole näin lyhyt. Muu­ta­ma vuo­si Poh­jan­maal­la vas­tus­tet­tiin joi­den­kin hal­lin­nol­lis­ten pal­ve­lu­jen siir­tä­mis­tä Ouluun, kos­ka Oulus­sa ei osa­ta ruot­sia. Taas­kaan ei opit­tu ruot­si kel­van­nut. Onko jokin ala, jol­la se kelpaa?

Minun vies­ti­ni on se, että ruot­sin kie­len pakol­li­suus kai­kil­le on huo­no, kal­lis ja kat­ke­ruut­ta aiheut­ta­va tapa tur­va­ta maan kak­si­kie­li­syys maas­sa. Se aika ja raha, joka tähän käy­te­tään, tuot­tai­si pal­jon enem­män hyö­tyä käy­tet­ty­nä jol­lain toi­sel­la taval­la. Jos meil­lä oli­si maas­sa kiin­teä bud­jet­ti ruot­sin kie­len hyväk­si jota vaik­ka folk­tin­get hoi­tai­si, löy­tyi­si nopeas­ti parem­pia tapo­ja tuon rahan käyt­töön kuin opet­taa ruot­sia vas­taan­han­goit­te­le­val­le liek­sa­lai­sel­le tule­val­le metsurille.

Jos perus­tei­ta ruot­sin kie­len pakol­li­suu­teen ei löy­dy ruot­sin­kie­lis­ten kie­lel­li­sis­tä oikeuk­sis­ta, nii­den on löy­dyt­tä­vä opis­ke­li­jan omas­ta edus­ta. Tämä on asia, jota voi sel­vit­tää tut­ki­mal­la. Teh­tä­köön kyse­ly­tut­ki­mus vaik­ka 35-vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa sii­tä, kuin­ka pal­jon heil­lä on ollut käyt­töä kou­lu­ruot­sil­le, käyt­tä­vät­kö he sitä päi­vit­täin, vii­koit­tain, kuu­kausit­tain, vuo­sit­tain vai har­vem­min. Voi­si myös kysyä, että jos voi­si jäl­ki­kä­teen vaih­taa ruot­sin kie­len osaa­mi­sen johon­kin toi­seen kie­leen, vaih­tai­si­ko ja jos vaih­tai­si, mihin. Tämän jäl­keen kes­kus­te­lu oli­si pal­jon tuke­vam­mal­la pohjalla.

Se, ettei ketään ole kiin­nos­tu­nut täl­lais­ta teet­tää, ker­too lähin­nä sii­tä, että täs­sä kysy­myk­ses­sä tun­teet ovat fak­to­ja tärkeämpiä.

Minä teki­sin ruot­sin­kie­les­tä valin­nai­sen aineen jol­lain sel­lai­sel­la taval­la, joka takai­si, että riit­tä­vän moni sen kui­ten­kin valit­see. Täl­lai­nen meka­nis­mi­han meil­lä on yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa. Jos ei kir­joi­ta ruot­sia, on kir­joi­tet­ta­va mate­ma­tiik­ka, jota moni pitää vie­lä suu­rem­pa­na kau­his­tuk­se­na. Luu­len, että oppi­mi­nen sujuu parem­min luo­kis­sa, jois­sa on vain itse ruot­sin­kie­len valinneita.

Nouse­van nuo­ri­son asen­teet ruot­sin­kie­len pakol­li­suut­ta vas­taan ovat niin voi­mak­kai­ta, että on vain ajan kysy­mys, mil­loin tämä kaa­tuu rytis­ten. Sik­si ruot­sin kiel­tä puol­ta­vien oli­si hyvä pur­kaa tämä mii­na itse, kos­ka muu­ten se kaa­tuu taval­la, joka on ruot­sin kie­len kan­nal­ta huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi. Esit­tä­mä­ni ruot­sin opis­ke­lun valin­taa puol­ta­va meka­nis­mi jäi­si rakentamatta.

Minä pidän ruot­sin pakol­li­suu­den suu­rim­pa­na hait­ta­na sitä, että sen seu­rauk­se­na suo­ma­lai­set ovat kan­sain­vä­li­ses­ti yksi­kie­li­siä. Poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­la käy­te­tyis­tä kie­lis­tä osaam­me vain englan­tia. Ruot­sa­lai­set ovat mei­tä parem­pia myy­mään muun muas­sa sik­si, että he osaa­vat vain yhden Poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­la käyt­tö­kel­vot­to­man kie­len ja me kaksi.

Twit­ter-kom­men­teis­sa väi­tet­tiin, että ne, jot­ka valit­si­si­vat ruot­sin kie­len sijas­ta jon­kin toi­sen kie­len, työl­lis­tyi­si­vät huo­nom­min.  Luu­len, että on toi­sin päin. Jos 10 000 suo­ma­lais­ta voi­si jol­lain tai­ka­tem­pul­la haih­dut­taa pääs­tään kou­lus­sa opi­tun ruot­sin ja vaih­taa sen vaik­ka kii­naan, he työl­lis­tyi­si­vät parem­min eivät­kä huo­nom­min. Samoin en oikein usko, että hei­kom­man koti­taus­tan omaa­vat eivät ymmär­täi­si vali­ta ruot­sia vaan sor­tui­si­vat jon­kin maa­il­man­kie­len opis­ke­li­joik­si tai että jos he näin teki­si­vät, tämä oli­si heil­le turmioksi.

Tätä­kään en hyväk­sy: vaik­ka suu­rin osa kou­lu­lai­sis­ta oppii ruot­sia niin huo­nos­ti, ettei sii­tä ole käy­tän­nös­sä mitään hyö­tyä, on hyvä opet­taa kiel­tä kai­kil­le, jot­ta jot­kut voi­vat myö­hem­min ope­tel­la sitä lisää. Nyt vähän kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta. Aika teho­ton­ta on, jos 20 kou­lu­lai­sis­ta 19 opis­ke­lee ruot­sia tur­haan (ja jät­tää siis yhden maa­il­man­kie­len oppi­mat­ta), jot­ta yksi heis­tä voi­si pon­nis­taa täl­tä alus­tal­ta eteenpäin.

Ajat­te­lin ensin käsi­tel­lä twit­te­ris­sä vas­taan tul­lei­ta höl­möim­piä vas­ta-argu­ment­te­ja, mut­ta antaa olla.

Yksi vies­ti sin­ne ruot­sin­kie­li­sel­le puo­lel­le: eris­täy­ty­mi­nen eris­tää. Minun alun perin lau­da­tur­ta­soi­nen ruot­sin osaa­mi­se­ni on hei­ken­ty­nyt, kun ruot­sin­kie­li­set vaa­ti­vat ja sai­vat oman tele­vi­sio­ka­na­van, jon­ne ruot­sin­kie­li­set uuti­set pii­lo­tet­tiin suo­men­kie­li­sil­tä kat­so­jil­ta. Ennen kat­soi ne mel­kein joka päi­vä, nyt en kos­kaan. Suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea nii­tä ei edes näe.

= = =

Ja lopuk­si. Kai­kes­ta sii­tä, mitä yllä kir­joi­tin, ei tule syyt­tää eikä kiit­tää vih­rei­tä. Vih­reä puo­lue on ruot­sin­kie­len pakol­li­suu­den kannalla.

 

 

 

 

272 vastausta artikkeliin “Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä”

  1. Tai­taa olla niin, että sen vähem­mis­tön mikä tääl­lä nyt on oikeu­det tur­vat­tai­siin pal­jon parem­min, mikä­li ne resurs­sit mitä nyt käy­te­tään kova­kal­loi­sen kan­sam­me nui­ji­mi­seen kie­lel­lä jota se ei halua oppia suun­nat­tai­siin edes osit­tain nii­hin ruot­sin­kie­li­siin palveluihin.

    Eten­kin ter­vey­den­huol­los­sa nämä oli­si­vat tär­kei­tä ja näen, että Vaa­sa­lais­ten pitäi­si saa­da poti­las­tur­val­li­suus­syis­tä pal­ve­lun­sa äidin­kie­le­nään ruot­sia puhu­van lää­kä­rin tai hen­ki­lö­kun­nan avustuksella.

    Mie­les­tä­ni Osmon havain­to oli hyvä — perus­te­lut eivät kes­tä ja ne kään­ty­vät itse­ään vas­taan lopulta.

    Oma näke­myk­se­ni on, että jos suo­mes­sa oli­si toi­nen viral­li­nen kie­li, niin sen tuli­si olla englan­ti. Lähin­nä sik­si, että asen­ne sitä koh­taan on hyvä, se on muo­dos­tu­nut yleis­maa­il­mal­li­sek­si kor­kean tason kie­lek­si ja toi­saal­ta maa­il­ma on nyky­ään niin pal­jon mobii­lim­pi kuin aikaisemmin.

  2. Minus­ta tämä sai­raa­la­kiis­ta osoit­ti hyvin aina­kin yhden asian, mil­lä taval­la ruot­sin kie­len pakol­li­suus ja pakol­li­nen vir­ka­mies­ruot­si aiheut­taa hait­taa. Kun ruot­sin kie­li on pakol­li­nen kai­kil­le ja vir­ka­mies­ruot­si kai­kil­le amk:sta ja yli­opis­tos­ta val­mis­tu­vil­le, on vaa­ti­mus­ta­so las­ket­ta­va väki­sin­kin niin alas, että vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mi­nen ei todel­la­kaan takaa sitä, että ruot­sia osai­si oikeas­ti käyttää.

    Minus­ta oli­si parem­pi, että ruot­si oli­si vapaa­eh­toi­nen kai­kil­la tasoil­la. Mie­tit­täi­siin ne työ­pai­kat, jos­sa ruot­sia ihan oikeas­ti tar­vit­see (sai­raa­la, jos­sa käy mer­kit­tä­vä mää­rä Vaa­san seu­dul­la asu­via ruot­sin­kie­li­siä, on täs­tä hyvä esi­merk­ki), ja näis­sä pai­kois­sa sit­ten vaa­dit­tai­siin nykyis­tä vir­ka­mies­ruot­sin mini­mi­vaa­ti­muk­sia sel­väs­ti parem­paa ruot­sin taitoa.

    Nykyi­nen ruot­sin kie­len pakol­li­suus aiheut­taa myös sen, että kie­len opis­ke­lus­ta moti­voi­tu­neet kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat eivät opi sitä niin hyvin kuin pys­tyi­si­vät. Tyt­tä­re­ni ker­toi, että kun hänel­lä alkoi 7. luo­kal­la ruot­si, niin hän ja monet hänen luok­ka­ka­ve­reis­taan oli­vat etu­kä­teen todel­la innos­tu­nei­ta mah­dol­li­suu­des­ta oppia uusi kie­li. Se into hävi­si muu­ta­mas­sa vii­kos­sa sii­hen, kun tun­neil­la edet­tiin eta­nan vauh­tia, jot­ta ei-moti­voi­tu­neet saa­tai­siin joten­kin pidet­tyä muka­na. Tyt­tä­re­ni luki kou­lus­sa myös pit­kää sak­saa ja englan­tia, ja nii­den ero ruot­sin tun­tei­hin oli valtava. 

    Se hyvä puo­li ruot­sis­sa tosin oli, että vähän­kin ahke­ral­le kou­lu­lai­sel­le se on nykyi­sin var­maan ter­veys­tie­don jäl­keen hel­poin aine saa­da Lau­da­tur yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa. Kun ruot­sin osaa­mi­sen ylei­nen taso on sur­kea, riit­tää Lau­da­tu­rin saa­mi­seen suun­nil­leen se, että lukee ja tekee läksynsä.

  3. Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on se, että olen tar­vin­nut kou­lus­sa oppi­maa­ni ruot­sia joka iki­ses­sä työ­pai­kas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jat­ku­vas­ti tar­vin­nut, sitä on samal­la myös oppi­nut lisää.

  4. Oikein hyvin perusteltu. 

    Nyt oli­si hal­li­tus­puo­lueil­la tuhan­nen taa­lan paik­ka. Seu­raa­vat 50 vuot­ta RKP on taas hal­li­tuk­ses­sa ja pak­ko­ruot­sis­ta ollaan pääsemättömissä.

  5. Ei kan­nat­tai­si vies­tit­tää ollen­kaan twit­te­ril­lä tai vas­taa­vil­la väli­neil­lä mis­sä vies­tin pituus on rajoi­tet­tu, kos­ka sil­loin on aina mah­dol­lis­ta että vies­ti ymm­mär­re­tään vää­rin. Var­sin­kin jos aihee­na on vähem­mis­tö­jen asema.

  6. Muil­la kie­lel­lis­ten oikeuk­sien alueil­la ei tar­vit­se vaa­tia ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­vien palveluja.

    Sivu­huo­mio­na: Eihän hel­sin­ki­läi­seen ter­veys­kes­kuk­seen mene­väl­lä suo­mea puhu­val­la suo­ma­lai­sel­la ole nyky­ään mitään takuu­ta suo­mea äidin­kie­le­nään puhu­van tar­joa­mis­ta pal­ve­luis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin suo­mea riit­tä­vän hyvin puhu­van tar­joa­mis­ta pal­ve­luis­ta (omat koke­muk­set sii­nä vähän rajoilla). 

    Ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tar­jo­taan vaa­ti­mal­la tar­vit­ta­val­ta mää­räl­tä hen­ki­lö­kun­taa riit­tä­vä ruot­sin osaa­mi­sen taso, ei kai­kil­ta suo­ri­tus tasol­la, jol­la ei pärjää.

  7. Jos täy­tyy nyt ihan tähän ajan­koh­tai­seen asi­aan men­nä, niin itse tun­nus­tan että ei ole henk koh­tais­ta käsi­tys­tä miten hyvin pal­vel­laan ruot­sik­si Sei­nä­joen kes­kus­sai­raa­las­sa, mut­ta kuvit­te­li­sin sen ole­van samaa tasoa kuin pk-seu­dul­la, eli huo­nos­ti. Eli sikä­li en ymmär­rä mik­si ete­lä-Poh­jan­maan sai­raa­la­pal­ve­lut pitää kes­kit­tää juu­ri sin­ne eikä kak­si­kie­li­seen Vaasaan.

    Kuvit­te­li­sin että Poh­jan­maan ruot­sin­kie­lis­ten huo­li on oikeu­tet­tua kos­ka he osaa­vat suo­mea kes­ki­mää­rin huo­nom­min kuin pk-seu­dun ruotsinkieliset,ja lap­set ja van­huk­set eivät vält­tä­mät­tä lainkaan. 

    Se var­si­nai­nen huo­li ei ole myös­kään se että kan­ta­suo­ma­lai­set lää­kä­rit tai hoi­ta­jat eivät osai­si ruot­sia, kos­ka he ovat juu­ri sen takia oppi­neet ruot­sia kou­lus­sa ja suo­rit­ta­neet kokeet. 

    Mut­ta Suo­mes­sa­han on tun­ne­tus­ti lää­kä­ri- ja hoi­ta­ja­pu­la, ja sik­si moni hoi­toa­lan hen­ki­lö on maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­nen, ja moni heis­tä osaa vain aut­ta­vas­ti suo­mea, ja ei ollen­kaan ruot­sia. Ei pakol­li­nen ruot­sin­ope­tus kou­luis­sa auta jos lää­kä­ri on Gha­nas­ta ja osaa vain rans­kaa tai Geor­gias­ta ja osaa vain venä­jää. HEi­dän on ensin opit­ta­va suo­mea että eh yli­pään­sä voi­vat hoi­taa ihmi­siä, ja sii­hen se pai­kal­lis­ten kiel­ten opis­ke­lu yleen­sä jää. PK-seu­dul­la tämä on arkea, en tie­dä miten se on Seinäjoella. 

    Jot­ta ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tur­vat­tai­siin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pitäi­si oikeas­taan tuo­da tän­ne ammat­ti­tai­tois­ta väkeä Ruot­sis­ta ja muu­al­ta Skan­di­na­vias­ta, mut­ta miten tuot, kun muut­to­lii­ke on toi­seen suun­taan tai tän­ne muu­te­taan vain kau­ko­mais­ta? Vaa­saan jos­sa voi elää ruot­sik­si, saa ehkä hou­ku­tel­tua ruot­sa­lai­sia lää­kä­rei­tä töi­hin mut­ta miten Seinäjoelle?

  8. Arve­li­sin että yksi syy teh­dä ruot­sin­kie­les­tä 60-luvul­la pakol­li­nen kai­kil­le oli pai­not­taa Suo­men kuu­lu­mis­ta län­teen Neu­vos­to­lii­ton uhan alla.

  9. Har­vi­nai­sen höplää väkeä tuol­la ruot­sin­kie­li­sel­lä rin­ta­mal­la. Ihan kuin oli­si menos­sa jokin juu­ta­lais­vai­noon ver­rat­ta­va myl­ler­rys, jos joku ihmet­te­lee mik­si huo­no ruot­sin kie­len tai­to on tar­peen. Vir­ka- ja pak­ko­ruot­si pois.

  10. Kan­ta­si ruot­sin ope­tuk­seen Suo­mes­sa on sekä nuo­ria oppi­lai­ta, opis­ke­lua ylei­ses­ti että ruot­sin kiel­tä arvos­ta­va, ja perus­tel­tu erin­omai­sen hyvin.

    Kan­na­tan lämpimästi.

  11. Val­ta­van hyvä kir­joi­tus Odel­la!! Olen aivan täs­mäl­li­ses­ti samaa miel­tä. Olen van­kas­ti ruot­sin vapaa­eh­toi­suu­den kan­nal­la — ja samal­la kan­na­tan Oden pork­ka­naa ruot­sin valit­se­mi­sen vauh­dit­ta­mi­sek­si. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti ruot­sin hyvää osaa­mis­ta kai­kil­le riip­pu­mat­ta sii­tä, tar­vit­see­ko ruot­sia työs­sään vai ei. Se avaa naa­pu­rin media­maa­il­man ja kult­tuu­rin, joka on sil­lä taval­la meil­le kiin­nos­ta­va, että sii­nä käsi­tel­lään samo­ja asioi­ta kuin meil­lä­kin. Ei rans­ka­lais­leh­den jutuis­sa tai uuti­sis­sa pal­jon samo­ja aihel­mia ole kuin ne, mit­kä mei­tä Suo­mes­sa kohauttavat.

  12. Tähän samaan kes­kus­te­luun liit­tyy myös eräi­den yli­opis­to­jen tai tie­de­kun­tien kie­li­kiin­tiö­me­net­te­ly. Itse olen puhu­nut täs­tä 25 vuot­ta. Ruot­sia osaa­mal­la on enem­män aloi­tus­paik­ko­ja “suo­men­kie­li­sis­sä” yli­opis­tois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa, ja ruot­sin­kie­li­set päälle. 

    Tätä perus­tel­laan ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­sel­la. Täs­mäl­leen samoin perus­tel­laan pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen kie­len (ŕuot­sin) opetusta. 

    Mikä­li pal­ve­lut tur­va­taan pakol­li­sel­la kie­len­ope­tuk­sel­la, kie­li­kiin­tiöt ovat syr­ji­viä. Mikä­li pal­ve­lut tur­va­taan kie­li­kiin­tiöil­lä, toi­sen koti­mai­sen kie­len pakol­li­sen opis­ke­le­mi­sen perus­te­lu pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­sel­la on miel­tä vailla. 

    Muu­ten juu­ri kuin kir­joi­tuk­ses­sa esitetään. 

    Kak­si­kie­li­syys mer­kit­see suu­rim­mal­le osal­le vain jotain pak­koa ja epä­miel­lyt­tä­vää rie­saa. Aivan tur­haan, sil­lä tämä aspek­ti ei tuo­ta mitään kenen­kään tar­vit­se­maa. Aina kun Suo­mes­sa puhu­taan kak­si­kie­li­syy­des­tä, puhu­taan joten­kin pakot­ta­mi­ses­ta, vel­vol­li­suuk­sis­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta ja kes­kus­te­lu on väki­sin mel­ko nega­tii­vi­ses­ti värittynyttä. 

    Toi­sin­kin voi­si olla. Suo­mi on ainoa poh­jois­maa, jos­sa toi­mi­va myyn­ti­kont­to­ri tai asia­kas­pal­ve­lu­yk­sik­kö voi­si pal­vel­la kaik­kia poh­jois­mai­ta (Islan­ti tök­ki­nee, mut­ta niin se tök­kii ruot­sa­lai­sel­le­kin, ja maa on pie­ni), kun taas Ruot­siin tai Tans­kaan sijoi­tet­tu kios­ki ei kyke­ne pal­ve­le­maan suo­mek­si yhtä helposti. 

    Luu­li­si, että tätä voi­si myydä. 

    Meil­le ker­ro­taan pro­pa­gan­das­sa, että kak­si­kie­li­syys on rik­kaus ja voi­ma­va­ra, ja täs­tä syys­tä on liu­ta pak­ko­ja ja mui­ta raken­tei­ta, joil­la tätä rik­kaut­ta yllä­pi­de­tään. Mitä­pä jos luo­pui­sim­me pakot­ta­mi­ses­ta koko­naan ja kes­kit­tyi­sim­me rik­kau­teen ja voi­ma­va­raan, jon­ka mää­rä ei vähe­ne ensin­kään, vaik­ka asi­aan liit­ty­vä pakot­ta­mi­nen lopetettaisiin.

  13. Haa­vis­to­han sanoi Suo­mea kiusaa­jien maak­si. On kyl­lä aika eri­kois­ta, että ruot­sia pako­te­taan opis­ke­le­maan niin pal­jon, että se vie pal­jon resurs­se­ja muil­ta aineil­ta. Nuo­ret pako­te­taan armei­jaan ainoa­na Euroo­pan maa­na. Ja veroas­te on Euroo­pan korkein.

    Ehkä Haa­vis­tol­la oli point­tin­sa oikeassa.

  14. Ruot­sin­kie­len vai­ku­tuk­sis­ta en tie­dä, mut­ta Suo­mes­sa val­mis­tu­taan yli­op­pi­laak­si ja yleen­sä­kin ammat­tiin ennä­tys­van­ha­na. Ei kan­na­ta­ti­si niin pit­kään opis­kel­la, kun kui­ten­kin jou­tuu vaih­ta­maan ammat­tia useam­man ker­ran elä­mäs­sään. Sie­täi­si har­ki­ta tark­kaan opetusohjelmia.Tietääkö kukaan miten on kie­lio­pin­to­jen lai­ta muis­sa moni­kie­li­sis­sä maissa?

  15. Hyvin ja tasa­pai­noi­ses­ti kirjoitettu!

    Pari näkö­kul­maa lisäi­sin: maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na on tur­ha vaa­tia kah­den uuden kie­len osaa­mis­ta. Lisäk­si per­heis­sä, jois­sa jo val­miik­si vaik­ka ita­lian kie­li­nen per­heen­jä­sen, voi olla parem­pi, että ope­tel­laan muu­ta kuin tois­ta koti­mais­ta, jos se kun­nas­sa mahdollista.

    Pak­ko­suo­men­kin voi­si samal­la pois­taa. Tois­ta koti­mais­ta voi­si olla kai­kil­le kurs­sin tai kah­den ver­ran osa­na yhteis­kun­taop­pia tai historiaa.

    Tie­teel­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta oli­sin kii­tol­li­nen, jos joku toi­nen blo­gia luke­va jakai­si tie­toa a) yksi­löi­den kyvys­tä ja rajois­ta oppia usei­ta kie­liä (kyl­lä kaik­kia kie­liä oppii ‑argu­ment­ti) ja miten kapeam­mat usean kie­len kie­li­kyl­vyt toi­mi­vat. Voi­si­ko perus­kou­lus­sa olla usei­den kiel­ten alkei­ta, jot­ta lap­set oppi­si­vat esim aasia­lais­ten ja slaa­vi­lais­ten kiel­ten ääntämystä?

    Iso voit­to oli­si, jos kiel­ten opis­ke­lun valin­nan­va­paus (yleis­tä kiel­te­no­pis­ke­lun pak­koa kan­na­tan) paran­tai­si suo­ma­lais­ten venä­jän oppi­mis­ta, ettei yksi dosent­ti oli­si ainoa suo­ma­lai­nen äänitorvi.

    n ään­tä­mys­tä?

    Iso voit­to oli­si, jos kiel­ten opis­ke­lun valin­nan­va­paus (yleis­tä kiel­te­no­pis­ke­lun pak­koa kan­na­tan) paran­tai­si suo­ma­lais­ten venä­jän oppi­mis­ta, ettei yksi dosent­ti oli­si ainoa suo­ma­lai­nen äänitorvi.

  16. ja lisäyk­sen vie­lä maa­il­man voi­mak­kain ay-lii­ke, joka estää työt­tö­mien työnteon

  17. RKP on suo­men libe­raa­lein puo­lue imo, pait­si ruot­sin kie­len suhteen.

  18. Samaa miel­tä, kiitos!

    Haluan vie­lä opet­ta­jan näkö­kul­mas­ta muis­tut­taa, että pak­ko­ruot­si on outo pak­ko: sii­tä ei saa vapau­tus­ta edes tar­vit­taes­sa. Meil­lä on pal­jon maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia oppi­lai­ta tai oppi­lai­ta, joil­la on ongel­mia nime­no­maan kie­len alu­eel­la. Muu­al­la näil­tä oppi­lail­ta ei vaa­di­ta tois­ta vie­ras­ta kiel­tä. Meil­lä hei­tä ei voi vapaut­taa pak­ko­ruot­sis­ta, kos­ka se “aset­tai­si hei­dät epä­ta­sa-arvoi­seen ase­maan”, kos­ka vain pak­ko­ruot­si avaa tien vir­koi­hin. Tämä on kes­tä­mä­tön tilan­ne. Monet oppi­laat jou­tu­vat pak­ko­ruot­sin takia pit­kit­tä­mään lukio-opin­to­ja ja jopa kes­keyt­tä­mään jat­ko-opin­not. On ereh­dys luul­la, että kaik­ki aka­tee­mi­set ovat kyke­ne­viä luke­maan suju­vas­ti usei­ta kie­liä — näin ei ole. Eri­tyi­ses­ti niil­lä, joil­le jo suo­men­kie­li­sen teks­tin luke­mi­nen on hidas­ta ja työ­läs­tä (maa­han­muut­ta­jat, dys­lek­si­kot), jou­tu­vat teke­mään opin­nois­saan muu­ten­kin pal­jon mui­ta suu­rem­man työn. Ja sit­ten he tais­te­le­vat vie­lä pak­ko­ruot­sin kans­sa, jos­ta heil­le jää ehkä kym­me­nen sanaa, vito­nen todis­tuk­seen ja pal­jon hukat­tua aikaa ja mah­dol­li­suuk­sia. Nämä nuo­ret voi­vat kui­ten­kin olla hyviä mate­ma­tii­kas­sa, tek­nii­kas­sa, empa­tias­sa ja näin ollen erin­omai­sia sai­raan­hoi­ta­jia tai insi­nöö­re­jä. Pak­ko­ruot­sis­ta on muo­dos­tu­nut täl­lai­nen hir­viö, kos­ka vapau­tuk­sia ei yksin­ker­tai­ses­ti voi­da antaa, sil­lä ne romut­tai­si­vat het­kes­sä muit­ten opis­ke­lu­mo­raa­lin ja sen ainoan todel­li­sen perus­teen pak­ko­ruot­sil­le: sinun on sel­vit­tä­vä täs­tä tai et saa kos­kaan min­kään­lais­ta pah­via mis­tään oppilaitoksesta!

  19. Aiem­min ruot­sin lau­da­tur avit­ti opis­ke­lu­paik­kaan Åbo Akde­mis­sa ja Ruot­sis­sa ruot­sa­lai­sis­sa yliopistoissa.
    Nykyi­sin Ruot­sis­sa sii­tä ei ole eri­tyis­tä hyötyä.
    Samal­la vai­val­la voi men­nä opis­ke­le­maan johon­kin Muu­hun­kin EU maahan. 

    Ruot­sis­sa ruot­sa­lai­set eivät pää­sään­töi­ses­ti tie­dä Suo­mes­ta mitään ja suo­ma­lai­sis­ta “ei saa peit­tää”, puuk­ko ja dokaa­mi­nen Suo­men lau­toil­la. Sekin vai­kut­taa kiin­nos­tuk­seen sii­hen suuntaan. 

    Vink­ki: jos ruot­sia tar­vit­see, sitä oppii. Ilman muu­mi­ruot­sin murretta. 

    Sää­lit­tä­vin perus­te­lu ruot­sin pakol­li­suu­del­le on, että kun jou­tuu luke­maan fins­kaa niin mui­den on vas­taa­vas­ti olta­va ruot­sin tun­neil­la. Muu­ten tulee ansio­ton­ta etua. Se tun­tuu simputukselta. 

    Ode on täy­sin oikeas­sa. Vain valin­nai­suus enää pelas­taa ruot­sin osaa­mi­sen Suomessa. 

    Työ­paik­koi­hin jois­sa tosis­saan tar­vi­taan ruot­sia Suo­mes­sa val­mis­tuu ihmi­siä Han­ke­nis­ta, Åbo Aka­de­mis­ta, Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta ja jou­kos­ta mui­ta oppi­lai­tok­sia. Mik­si sit­ten virkaruotsi?

  20. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että Ruot­sin kie­li on rik­kaus, kos­ka Ruot­sin kie­li on rikkaus.

  21. Jalan­kul­ki­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on se, että olen tar­vin­nut kou­lus­sa oppi­maa­ni ruot­sia joka iki­ses­sä työ­pai­kas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jat­ku­vas­ti tar­vin­nut, sitä on samal­la myös oppi­nut lisää.

    Kuin­kas pal­jon olet viet­tä­nyt aikaa­si poh­jois­mai­den ulkopuolella?

    Poh­jois­mai­hin kuu­lu­mat­to­mia mai­ta kun on 189 kap­pa­let­ta ja niis­sä on väes­töä yli 7 miljardia.

    Nuo­ri­sol­le maa­il­ma on muu­ta­kin kuin Suo­mi ja ruot­sin­lai­vat. Nuo­ri­sol­le maa­il­ma on oikeas­ti koko maa­il­ma, jon­ka inter­net yhdistää.

  22. Teh­tä­köön kyse­ly­tut­ki­mus vaik­ka 35-vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa sii­tä, kuin­ka pal­jon heil­lä on ollut käyt­töä kou­lu­ruot­sil­le, käyt­tä­vät­kö he sitä päi­vit­täin, vii­koit­tain, kuu­kausit­tain vuo­sit­tain vai harvemmin.” 

    Joi­ta­kin täl­lai­sia kyse­ly­jä on teh­ty, onko kysees­sä tut­ki­mus­kri­tee­rit täyt­tä­vä otan­ta, sitä en osaa sanoa. Yksi esi­merk­ki on Tiia Tur­kian gra­du: Ruot­sin kie­li valtionhallinnossa.
    https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN:NBN:fi:jyu-2011101211533.pdf

    Sen mukaan ruot­sia ei juu­ri tarvita/käytetä edes val­tion­hal­lin­nos­sa sisäministeriössä..

    Seu­ra-Leh­ti taas kysyi äsket­täin luki­ja­raa­dis­san, onko ruot­sil­le ollut käyttöä.
    Yli 40 % vas­ta­si, ettei ole KOSKAAN tar­vin­nut ruot­sia työs­sään, 10 % käyt­ti päivittäin.

    Oli­si siis aivan riit­tä­vää, jos ruot­sia luki­si joka kym­me­nes suo­men­kie­li­nen mah­dol­li­sim­man laa­jan oppi­mää­rän (A1-kie­li).
    Vali­tet­ta­vas­ti RKP:n masi­noi­ma B‑ruotsin aikais­ta­mi­nen söi A‑kielten (myös A‑ruotsin) luki­jat eli RKP piti parem­pa­na suu­ria mas­so­ja luke­mas­sa huo­nom­paa ruot­sia, kun jär­ke­vä ja tar­peet tyy­dyt­tä­vä läh­tö­koh­ta oli­si ollut juu­ri päin­vas­tai­nen! Pie­nem­pi mää­rä, parem­pi laatu!

  23. Tuo­mas Enbus­ke kir­joit­ti aihees­ta lähes kuusi vuot­ta sit­ten näin:

    Pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat ovat oikeas­sa. He ovat oikeas­sa yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että heis­tä sil­tä tun­tuu. Ei ole ole­mas­sa hyvää tai pahaa itses­sään, on vain hyvää ja pahaa jon­kun kokemana.

    Jos joku ei tar­vit­se ruot­sia elä­mäs­sään, niin sil­loin hän ei sitä ei tarvitse. 

    Monet filo­so­fit jo Pla­to­nis­ta läh­tien ovat väit­tä­neet sit­keäs­ti, että oli­si ole­mas­sa joku “oikei­den hyvien ideoi­den maa­il­ma”, jos­sa esi­mer­kik­si kie­li itses­sään oli­si tär­keä. Mut­ta se ei ole tot­ta. Kie­li on tär­ke­ää, jos joku sen sel­lai­sek­si kokee.”

    http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60431-pakkoruotsin-vastustajat-ovat-oikeassa

    JTS:

    Sää­lit­tä­vin perus­te­lu ruot­sin pakol­li­suu­del­le on, että kun jou­tuu luke­maan fins­kaa niin mui­den on vas­taa­vas­ti olta­va ruot­sin tun­neil­la. Muu­ten tulee ansio­ton­ta etua. Se tun­tuu simputukselta. 

    Ja kaik­kein surul­li­sin­ta on, miten pal­jon vas­taa­vaa argu­ment­tia käy­te­tään politiikassa.

  24. Meh­tä­läi­nen: Kuin­kas pal­jon olet viet­tä­nyt aikaa­si poh­jois­mai­den ulkopuolella?

    Poh­jois­mai­hin kuu­lu­mat­to­mia mai­ta kun on 189 kap­pa­let­ta ja niis­sä on väes­töä yli 7 miljardia.

    Nuo­ri­sol­le maa­il­ma on muu­ta­kin kuin Suo­mi ja ruot­sin­lai­vat. Nuo­ri­sol­le maa­il­ma on oikeas­ti koko maa­il­ma, jon­ka inter­net yhdistää.

    Jos on viet­tä­nyt aikaa muu­ten­kin kuin turis­ti­na Poh­joi­mai­den ulko­puo­lel­la, huo­maa että Ruot­si ja Nor­ja ovat, Ees­tiä ollen­kaan aliar­vioi­mat­ta, mei­tä kult­tuu­ri­ses­ti ja toi­min­ta­ta­voil­taan lähim­mät samanlaiset.

    Pakol­li­nen ruot­sin­kie­li ja sen laa­juus ovat sit­ten eri asia.

    Itse kan­na­tan edel­lä mai­nit­se­mas­ta­ni syys­tä pakol­lis­ta lyhyt­tä ruot­sin­kie­len kurs­sia. Voi sit­ten sen omak­sut­tu­aan tosi­ti­lan­teis­sa siir­tyä koh­te­li­aal­la taval­la johon­kin maa­ila­man­kie­leen tai sit­ten käy­dä mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­lu­ja kök­kö­kie­lel­lä esim. Ruot­sin saa­ris­tos­sa ja nor­ja­lais­ten lohi­jo­kien rannoilla.

    Se vain on kum­ma, että muu­ta­ma lause ruot­sik­si tai nors­kik­si avaa tie­tä kai­ken­lai­siin keskusteluihin.

  25. Osmo har abso­lut rätt i vad han säger och föreslår, Bravo!

    Men det mås­te jag säga, att det är synd om Anna-Maja Hen­riks­son nu! Säker­li­gen kun­de hon inte gis­sa vad följ­den skul­le bli av hen­nes age­ran­de i Seinäjoki-affären!

  26. Ruot­sin­kie­le­ni kel­paa vain ruot­sa­lai­sil­le ja ahve­nan­maa­lai­sil­le. Mut­ta man­te­reel­la ker­to­vat että ei kel­paa ja hän puhuu kul­la suo­mea­kin. Koen yli­mie­li­sek­si että en edes saa yrit­tää kun koh­tuu­del­la osaan kiel­tä. Ja ymmär­rän erit­täin hyvin. Jodå näin tulee aina se bätt­re folk fiilis.

  27. On naii­via kes­kus­tel­la pak­ko­ruot­sis­ta ikään kuin se oli­si jär­jen asia, ikään kuin sen puo­les­ta esi­te­tyt argu­men­tit kan­nat­tai­si ottaa tosis­saan. Mit­kään kyse­lyt eivät asi­aa mik­si­kään muuttaisi. 

    Pak­ko­ruot­si tuot­taa pal­jon mukao­pis­ke­lua ja mukao­saa­mis­ta, jot­ta “hyvät ihmi­set” oli­si­vat onnel­li­sia, jot­ta Ruot­si pitäi­si Suo­mes­ta ja jot­ta suo­men­ruot­sa­lai­set ja eten­kin suo­men­ruot­sa­lai­nen pää­oma pysyi­si vähän suo­siol­li­sem­pa­na. Mut­ta eihän näis­tä todel­li­sis­ta syis­tä kukaan mitän puhu vaan jos­tain poh­jois­mai­sis­ta työ­mark­ki­nois­ta, his­to­rian kun­noit­ta­mi­ses­ta, Suo­men kak­si­kie­li­syy­des­tä, pal­ve­lui­den takaa­mi­ses­ta ja muis­ta aidanseipäistä.

    Suo­ma­lai­nen poli­tiik­ka tun­tuu yllät­tä­vän usein vähäjärkiseltä.

  28. Ruot­si on tär­keäm­pi kie­li kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­sil­le kuin joku espan­ja tai rans­ka. Eliit­ti ope­tel­koot ruot­sin ja englan­nin lisäk­si espan­jaa tai vaik­ka man­da­rii­ni­kii­naa. Kyl­lä yli­opis­to-opis­ke­li­jam­me ovat hei­kos­sa hapes­sa jos val­mis­tu­mi­nen jää ruot­sin kie­les­tä kiinni!

    En tar­koi­ta että perus­kou­luis­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa oli­si pak­ko oppia ruot­sia mut­ta kor­keam­mas­sa kou­lu­tuk­ses­sa kyl­lä. Ihmis­ten jot­ka ovat joh­ta­vas­sa ase­mas­sa kaut­ta maan, tuli­si osa­ta kom­mu­ni­koi­maan tär­keim­män naa­pu­ri­maam­me kol­le­go­jen kans­sa ja kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la asia­kas­ra­ja­pin­nas­sa toimivien.

    Ja vaik­ka ei ole sel­lai­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä jos­sa ruot­sin tai­toa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­ne­tin aika­kau­te­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruot­sin kiel­tä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­sa­lais­ta medi­aa. Siel­lä näkee maa­il­man toi­sen­lai­sin sil­min kuin johon me olem­me tot­tu­neet. Lisäk­si voi kir­joit­taa ruot­sa­lai­siin kes­kus­te­lu­pals­toi­hin. Niil­lä kes­kus­te­lu­pals­toil­le joil­la suo­ma­lai­set kir­joit­ta­vat ovat ruot­sa­lai­set ylei­ses­ti ottaen kiin­nos­tu­nei­ta Suo­mes­ta ja suo­ma­lai­sis­ta asiois­ta, eikä ole mitään puuk­ko ja p‑rkele vitsejä.

    Sanon teil­le tämän vain yhden ker­ran: Me tulem­me ole­maan riip­pu­vai­sia Ruot­sis­ta ja muis­ta Poh­jois­mais­ta jos Putin rupe­aa ärjyä­mään kunnolla.
    Meil­lä oli vie­lä pari kuu­kaut­ta sit­ten ovi auki Natoon, mut­ta se ovi on menos­sa kiin­ni. Jos suo­ma­lai­set vain hais­tat­te­le­vat ruot­sa­lai­sil­le ja ruot­sin kie­lel­le, niin se on Suo­men menoa sit­ten. No eliit­ti ei väli­tä kos­ka ohjuk­set ei len­nä Por­tu­ga­liin asti.

  29. Jalan­kul­ki­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on se, että olen tar­vin­nut kou­lus­sa oppi­maa­ni ruot­sia joka iki­ses­sä työ­pai­kas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jat­ku­vas­ti tar­vin­nut, sitä on samal­la myös oppi­nut lisää.

    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on, että en ole tar­vin­nut ruot­sia ker­taa­kaan, vaik­ka suu­ri osa töis­tä liit­tyy poh­jois­mai­seen yhteis­työ­hön ruot­sa­lais­ten, nor­ja­lais­ten ja tans­ka­lais­ten kol­le­goi­den kans­sa. Käsi­tel­tä­vä doku­men­tit ja työ­kie­li on englanti..

  30. Ylä­as­tei­käi­se­nä minul­la oli val­ta­va asen­neon­gel­ma ruot­sin opis­ke­lua koh­taan. Mer­kit­tä­väl­tä osal­taan se oli var­mas­ti luok­ka­ka­ve­reil­ta absor­boi­tua (kos­ka van­hem­pa­ni ovat olleet hyvin posi­tii­vi­sia ruot­sin kiel­tä koh­taan), mut­ta osal­taan se joh­tui pakos­ta opis­kel­la kiel­tä, jol­le ei tun­tu­nut ole­van mitään todel­lis­ta tar­vet­ta. Lukios­sa enti­set epä­mo­ti­voi­tu­neet kave­rit vaih­tui­vat moti­voi­tu­nei­siin, ja ehkä­pä van­hem­pien­kin valis­tus teki teh­tä­vän­sä: aloi­tin lukio lähes nol­la­ta­sol­ta, mut­ta kir­joi­tin exi­mian. Yli­op­pi­las­to­dis­tus­ta nou­taes­sa­ni osa­sin kes­kus­tel­la suju­vas­ti ruot­sik­si (vaik­ka edel­leen­kään mitään todel­lis­ta tar­vet­ta ei ollut, lukuu­not­ta­mat­ta paria Tuk­hol­man risteilyä).

    Nykyi­sin asen­tee­ni ruot­sin opis­ke­lua koh­taan on taas nega­tii­vi­sen puo­lel­la, kos­ka vii­meis­ten vuo­sien aika­na olen tar­vin­nut kie­li­tai­toa­ni vain ker­ran vuo­des­sa tai kah­des­sa. Lisäk­si saan ajoit­tain kuun­nel­la kysy­myk­siä asen­neon­gel­mas­ta tai vas­taa­vas­ta. Kysees­sä ei ole asen­neon­gel­ma, vaan taus­tal­la on se kyl­mä tosia­sia ettei ruot­sin­kie­lel­le ole suu­rim­man osan koh­dal­la min­kään­lais­ta todel­lis­ta tar­vet­ta. Aivan samal­la taval­la voi­tai­siin syyt­tää asen­neon­gel­mas­ta, jos ei 10 vuot­ta lukion jäl­keen osaa enää suju­vas­ti juu­ri- ja loga­rit­mi­funk­tioi­ta. Jou­dun käyt­tä­mään pal­jon aikaa ja ener­gi­aa ammat­ti­tai­to­ni jat­ku­vaan kar­tut­ta­mi­seen ja päi­vit­tä­mi­seen, joten tun­tuu koh­tuut­to­mal­ta käyt­tää mer­kit­tä­väs­ti aikaa kie­li­tai­don yllä­pi­tä­mi­seen, jon­ka todel­li­nen tar­ve on äärim­mäi­sen vähäis­tä. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta puhui­sin mie­lel­lä­ni suju­vaa ruot­sia, oli­si­pa sil­le vain tarve.

    Asen­net­ta­ni kään­tää entis­tä nega­tii­vi­sem­paan suun­taan ruot­sin­kie­lis­ten kie­li­kiin­tiöt. Nega­tii­vi­nen asen­ne suo­men­ruot­sa­lai­sia koh­taan ei joh­du niin­kään ennak­ko­luu­lois­ta, vaan sii­tä että esi­mer­kik­si kie­li­kiin­tiöi­den puo­lus­ta­mi­sel­la anta­vat vai­ku­tel­man ettei­vät hei­tä kos­ki­si samat sään­nöt. Mis­tä tulee­kaan se type­rä hoke­ma bätt­re fol­kis­ta? Olen kes­kus­tel­lut asias­ta usei­den ihmis­ten kans­sa, ja tämä kie­li­kiin­tiö­ky­sy­mys tun­tuu ole­van monil­le (kou­lu­te­tuil­le) tut­ta­vil­le­ni punai­nen vaa­te. Asen­ne ruot­sin­kiel­tä ja ruot­sin­kie­lis­tä kult­tuu­ria koh­taan on peräi­sin pal­jol­ti suo­men­ruot­sa­lais­ten aja­mas­ta politiikasta.

    Kie­li­kiin­tiöt tun­tu­vat minus­ta suo­ras­taan tör­keil­tä: aset­tam­me äidin­kie­len perus­teel­la täy­sin eri­lai­set sisään­pää­sy­kri­tee­rit yli­opis­toon (halu­tuil­le aloil­le erit­täin suu­ri ero sisään­pää­syn pis­te­ra­jois­sa). Mikä on rat­kai­se­va moraalinen/älyllinen ero, jos aset­tai­sim­me eri kri­tee­rit iho­vä­rin perus­teel­la, val­koi­hoi­sil­le eri pis­te­ra­jat kuin tummaihoisille?

    Tode­taan­han YK:n yleis­maa­il­mal­li­sen ihmi­soi­keus­ju­lis­tuk­sen 2. artiklas­sa­kin ”jokai­nen on oikeu­tet­tu kaik­kiin täs­sä julis­tuk­ses­sa esi­tet­tyi­hin oikeuk­siin ja vapauk­siin ilman min­kään­lais­ta rotuun, väriin, suku­puo­leen, kieleen…tai muu­hun teki­jään perus­tu­vaa ero­tus­ta.” ja meil­lä Suo­mes­sa on kielikiintiöt.

  31. Pys­tyi­si­kö Osmo sel­ven­tä­mään epä­tie­toi­sel­le mik­si ihmees­sä Vih­reät puo­lu­ee­na on heti RKP.n jäl­keen kovin pak­ko­ruot­sin kannattaja?

  32. Meh­tä­läi­nen: Kuin­kas pal­jon olet viet­tä­nyt aikaa­si poh­jois­mai­den ulkopuolella?

    Poh­jois­mai­hin kuu­lu­mat­to­mia mai­ta kun on 189 kap­pa­let­ta ja niis­sä on väes­töä yli 7 miljardia.

    Nuo­ri­sol­le maa­il­ma on muu­ta­kin kuin Suo­mi ja ruot­sin­lai­vat. Nuo­ri­sol­le maa­il­ma on oikeas­ti koko maa­il­ma, jon­ka inter­net yhdistää.

    Enpä oikein ymmär­rä point­tia­si. Täs­sä puhut­tiin ruot­sin kie­len tar­pees­ta Suo­men työ­elä­mäs­sä. Kaik­ki hom­mat on saa­tu osaa­mal­la myös ruot­sia, kos­ka se on ollut niis­sä tar­peen, jot­ta ko. työ­tä on yli­pään­sä pys­ty­nyt tekemään.

    Suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen ruot­sin kie­leen alkaa olla sel­lais­ta, että koh­ta enää ei sel­vi­tä edes kadun­ni­mis­tä, niis­sä kun on kasa­päin ruotsalaisia
    nimiä vähän siel­lä sun tääl­lä. Ja tämä­hän joh­tuu Suo­men ja Ruot­sin pit­käs­tä yhtei­ses­tä his­to­rias­ta (jos joku ei ole vie­lä kuul­lut asiasta).

    Ehkä his­to­ri­aa ja ruot­sin kiel­tä pitäi­si opet­taa yhdes­sä pake­tis­sa. Muu­ten ollaan koh­ta sii­nä pis­tees­sä, että osa suo­ma­lai­sis­ta ei osaa enää ään­tää edes omaa nime­ään. Siis nämä nyy­pe­rit ja ruunekreenit.

  33. Poh­jan­maal­la puhu­tun ruot­sin kie­len mur­teen ymmär­tä­mi­nen on han­ka­laa kou­lu­ruot­sil­la, kos­ka se on mel­ko kau­ka­na stan­dar­di­ruot­sis­ta (sisäl­tää piir­tei­tä, jot­ka muu­al­la kato­si­vat jo keskiajalla).

  34. > mikä oli twii­tin tarkoitus

    Kuten Trum­pin, niin myös sinun Twit­ter-tiliä­si tuli­si suodattaa.

    > ruot­sin­kie­li­set kumo­si­vat itse yhden >perus­teis­taan ruot­sin­kie­len opis­ke­lun >pakol­li­suu­del­le.

    Ruot­sin­kie­li­set ymmär­tä­vät hyvin suh­teel­li­ses­ti pie­nen osuu­ten­sa väes­tös­tä ja jat­ku­vas­ti arjes­sa kat­so­vat läpi sor­mien sii­tä ettei kak­si­kie­li­syys usein toi­mi kuten pitäi­si. Sai­raan­hoi­to tai Oulun tapaus ovat yksit­täi­siä kyn­nys­ky­sy­myk­siä jol­loin RKP toi­mii sil­loin kun on pakko.

    > että en sanot­ta­vas­ti arvos­ta viestejä …

    Jepp

    > minä en kuu­lu ruot­sin­kie­len vihaajiin

    Sil­ti kun vii­mek­si otel­tiin niin sinä ehdot­to­mas­ti kiel­täy­dyit luo­pu­mas­ta todis­te­tus­ti ruot­sin kie­len, ja suo­men­ruot­sa­lais­ten vihaa­jien kek­si­mäs­tä ja pro­pa­goi­mas­ta pak­ko­ruot­si-sanas­ta, joka on yksi­puo­li­ses­ti nykyi­sen kou­lu­ruot­sin vas­tus­ta­jien käyt­tä­mä sana. Emme kos­kaan kuu­le lauset­ta “kan­na­tan pak­ko­ruot­sia”. Pai­na­vin perus­te­lusi oli että pak­ko­ruot­si-sana niin tehok­kaas­ti ilmen­tää mis­tä deba­tis­sa on kyse.No, mik­si sinun mie­les­tä ei sai­si käyt­tää N‑sanaa Saha­ran ete­lä­puo­li­sis­ta Afri­kan asuk­kais­ta ? (vai saa­ko sinun mie­les­tä ?) Kaik­ki muut ter­mit­hän ovat köm­pe­löm­piä. Ja lisäk­si, pahoin pel­kään että sinul­la on toi­nen argu­ment­ti jota et myön­nä, nimit­täin se että pak­ko­ruot­si-sana on popu­lis­mia tehok­kaim­mil­laan; kuka keh­taa vas­tus­taa kieliVAPAUTTA ? 

    > kuin opet­taa ruot­sia vas­taan­han­goit­te­le­val­le >liek­sa­lai­sel­le tule­val­le metsurille.

    Tuon kiel­tä­mät­tä usein tehot­to­man ruot­sin kie­len ope­tuk­sen seu­rauk­se­na kui­ten­kin umpi­suo­men­kie­li­set — liek­sa­lai­ses­ta met­su­ris­ta sta­dis­sa lymyi­le­vään vih­rei­den har­maa­seen emi­nens­siin — ymmär­tä­vät ruot­sin kie­les­tä ja sen muka­na poh­joi­mai­ses­ta kult­tuu­ris­ta yhtä sun tois­ta. Ja se on hyvä se, monel­la­kin tasolla. 

    > että täs­sä kysy­myk­ses­sä tun­teet ovat fak­to­ja tärkeämpiä.

    Kysy­pä Timo Soi­nil­ta onko hänen suh­teen­sa suo­men kie­leen ensi sijas­sa käy­tän­nöl­li­nen vai tun­teel­li­nen asia. Tai Mau­ri Pek­ka­ri­sel­ta, tai Anni Sin­ne­mäel­tä, tai … 

    >Minä pidän ruot­sin pakol­li­suu­den suu­rim­pa­na >hait­ta­na sitä, että sen seu­rauk­se­na suo­ma­lai­set >ovat kan­sain­vä­li­ses­ti yksikielisiä.

    Joo, olem­me hätää kär­si­mäs­sä suju­vas­ti kan­sain­vä­lis­ten ame­rik­ka­lais­ten, venä­läis­ten, rans­ka­lais­ten j.n.e seassa

  35. Vaik­ka pää­ty­mi­nen hesa­rin etusi­vul­le yhden vai­vai­sen twii­tin vuok­si oli ehkä koh­tuu­ton­ta ja nau­ret­ta­vaa, niin ilah­duin sii­tä sil­ti. Havain­to oli kui­ten­kin aivan oikea.

    Anek­doot­ti: Alle­kir­joi­tin kesäl­lä (uuden) pak­ko­ruot­sin pois­ta­mis­ta vaa­ti­van kan­sa­lais­aloit­teen, kos­ka sat­tui tule­maan nimien kerää­jä umpi­suo­ma­lai­sen sisä­maa­kau­pun­gin kadul­la vas­taan. Luul­ta­vas­ti äsket­täin elä­keiän saa­vut­ta­nut nai­nen osoit­tau­tui ruot­sin­kie­li­sek­si, ja hän sanoi minul­le (ven­to­vie­raal­le) ole­van­sa hyvin pahoil­laan kat­ke­ruu­des­ta, jota pak­ko­ruot­si kie­li­ryh­mien välil­le syn­nyt­tää. Nii­ni­kään hän koros­ti, että kol­mas­osa ruot­sin­kie­li­sis­tä ei kan­na­ta nykyis­tä järjestelmää.

    Koh­taa­mi­nen oli miel­lyt­tä­vä, joten lausuin nai­sel­le muu­ta­man pie­nen koh­te­liai­suu­den keh­nol­la ruot­sil­la­ni. Vie­res­sä seis­syt kuusi vuot­ta nuo­rem­pi ystä­vä­ni, jon­ka aika­na yo-ruot­si ei enää ollut pakol­lis­ta, ei ymmär­tä­nyt sano­mas­ta­ni mon­taa­kaan sanaa.

  36. Anna-Lii­sa:
    Val­ta­van hyvä kir­joi­tus Odel­la!! Olen aivan täs­mäl­li­ses­ti samaa miel­tä. Olen van­kas­ti ruot­sin vapaa­eh­toi­suu­den kan­nal­la – ja samal­la kan­na­tan Oden pork­ka­naa ruot­sin valit­se­mi­sen vauh­dit­ta­mi­sek­si. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti ruot­sin hyvää osaa­mis­ta kai­kil­le riip­pu­mat­ta sii­tä, tar­vit­see­ko ruot­sia työs­sään vai ei. Se avaa naa­pu­rin media­maa­il­man ja kult­tuu­rin, joka on sil­lä taval­la meil­le kiin­nos­ta­va, että sii­nä käsi­tel­lään samo­ja asioi­ta kuin meil­lä­kin. Ei rans­ka­lais­leh­den jutuis­sa tai uuti­sis­sa pal­jon samo­ja aihel­mia ole kuin ne, mit­kä mei­tä Suo­mes­sa kohauttavat. 

    Se olkoon ihan jokai­sen oma asia, min­kä kie­lis­tä medi­aa halu­aa seu­ra­ta ja mitä kie­liä opiskella.

    Joka tapauk­ses­sa Google Trans­la­te ja vas­taa­vat pal­ve­lut teke­vät sen (ja tule­vai­suu­des­sa yhä parem­min), että kuka tahan­sa voi seu­ra­ta min­kä kie­li­siä kir­joi­tuk­sia hyvän­sä, ilman omaa kie­li­tai­toa. Johon­kin kau­no­kir­jal­li­suu­teen auto­ma­tiik­ka ei ehkä vie­lä kovin nätis­ti tai­vu, mut­ta uutis­teks­tit kään­tyy aika hyvin pääasiassa.

  37. Ei pak­ko­ruot­si mihin­kään katoa vie­lä suku­pol­viin. Kie­li­vaa­ti­muk­set takaa­vat sen, että kor­keim­mat virat mene­vät pää­sään­töi­ses­ti ruot­sin­kie­li­sil­le ja varak­kaat sää­tiöt vaa­li­ra­hoi­tuk­si­neen sen, että pak­ko­ruot­sil­la on aina edus­kun­nas­sa puo­lus­ta­jia yli puoluerajojen.

  38. E39&e61:
    RKP on suo­men libe­raa­lein puo­lue imo, pait­si ruot­sin kie­len suhteen.

    Aina­kin Anna-Maja Hen­riks­son minis­te­ri­nä olles­saan halusi kiel­tää sek­sin osta­mi­sen lail­la. Se ei ole kovin liberaalia.

  39. Nyky­ään en juu­ri­kaan enää jak­sa osal­lis­tua kes­kus­te­luun ruot­sin kie­les­tä Suo­mes­sa. Se on mie­les­tä­ni niin itses­tään­sel­väs­ti lop­puun käsi­tel­ty asia. Jär­ki­pe­rus­tei­ta ei ole pak­ko­ruot­sil­le ja tun­ne­poh­jai­set perus­teet ovat niin type­riä ja vapau­den­vas­tai­sia, että on tosi­aan vain ajan kysy­mys kos­ka jär­jes­tel­mä lope­te­taan. Toi­saal­ta suo­ma­lai­set ovat niin hir­vit­tä­vän hidas­ta sak­kia toi­mi­maan, että val­lan­ku­mous voi hel­pos­ti vie­dä 1000 vuotta.

  40. Jalan­kul­ki­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on se, että olen tar­vin­nut kou­lus­sa oppi­maa­ni ruot­sia joka iki­ses­sä työ­pai­kas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jat­ku­vas­ti tar­vin­nut, sitä on samal­la myös oppi­nut lisää.

    ja oma­na ei niin vaa­ti­mat­to­man työ­ko­ke­mu­ke­ni var­sin monel­la työ­nan­ta­jal­la: En ole kos­kaan tar­vin­nut sanaa­kaan ruotsia.

    Ja luu­len että se on se taval­li­nen tapaus.

  41. Taan­noin kiin­nit­ti Aka­tee­mi­sen kir­ja­kau­pan myy­jien rin­ta­lip­pu­va­rus­tus­huo­mio­ta. Monel­la tytöl­lä oli kie­li­tai­don osoi­tuk­se­na ainoas­taan sini­ris­ti­lip­pu ja Union Jack. 

    Tämä sii­tä huo­li­mat­ta että lisä­kie­les­tä sai aina­kin sil­loin pie­nen pal­kan­li­sän. Ja olet­tai­sin että kausi­myy­jät­kin oli­vat vähin­tään lukion käy­nei­tä eli opis­kel­leet ruot­sia kuusi vuotta.

    Luu­li­si sii­nä ajas­sa oppi­van perus­asia­kas­pal­ve­luun riit­tä­vän kie­li­tai­don, oli pak­koa tai ei.…

  42. Ongel­ma täs­sä ruot­sin­kie­li­kes­kus­te­lus­sa on se, että ruot­sin kie­li mer­kit­see eri asioi­ta eri puo­lil­la Suo­mea. Ete­lä- ja län­si­ran­ni­kol­la ruot­si on osa pai­kal­lis­ta elä­vää elä­mää, kult­tuu­ria ja his­to­ri­aa. Ete­lä- ja län­si-Suo­mes­sa myös suo­men­kie­lis­ten kult­tuu­ri on saman­kal­tai­sem­paa ruot­sa­lais­ten kans­sa ja yhtey­det sii­hen suun­taan ovat vah­vat. Itä-Suo­mi on taas perin­tei­ses­ti suun­tau­tu­nut itään, eikä ruot­sia ole siel­lä puhu­nut muu kuin hal­lin­nol­li­nen eliit­ti ja ehkä joku­nen por­va­ri. Siel­lä suh­de ruot­sin kie­leen on saman­kal­tai­nen kuin suh­de venä­jän kie­leen enti­sis­sä itä­blo­kin mais­sa, eli sitä viha­taan “elii­tin” ja “siir­to­maa­hal­lin­non” kie­le­nä. Itä-Suo­mes­ta Hel­sin­kiin muut­ta­vat tuo­vat vali­tet­ta­vas­ti asen­teen­sa muka­naan. En ymmär­rä mik­si vihat­tua kie­len­ope­tus­ta pide­tään yllä. Mie­les­tä­ni ruot­si voi­si olla pakol­li­nen kak­si­kie­li­sis­sä maa­kun­nis­sa, muu­al­la voi­si­vat pär­jä­tä ilman.

    Oma lukun­sa toki on Poh­jan­maa, jos­sa kuu­le­ma­ni mukaan kie­li­ryh­mien välil­lä on jyr­kem­pi kui­lu ja jos­kus suo­ra­nai­nen vihan­pi­to, jota tämä sai­raa­la­kiis­ta saat­taa heijastella.

  43. R. Silf­ver­berg:

    Ruot­si on tär­keäm­pi kie­li kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­sil­le kuin joku espan­ja tai ranska.”

    Mik­si? Itse näki­sin tilan­teen ole­van juu­ri päinvastainen. 

    En tar­koi­ta että perus­kou­luis­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa oli­si pak­ko oppia ruot­sia mut­ta kor­keam­mas­sa kou­lu­tuk­ses­sa kyl­lä. Ihmis­ten jot­ka ovat joh­ta­vas­sa ase­mas­sa kaut­ta maan, tuli­si osa­ta kom­mu­ni­koi­maan tär­keim­män naa­pu­ri­maam­me kol­le­go­jen kans­sa ja kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la asia­kas­ra­ja­pin­nas­sa toimivien.”

    Täs­sä annat ymmär­tää, että kor­keam­mas­sa kou­lu­tuk­ses­sa ole­vat siir­ty­vät joten­kin auto­maat­ti­ses­ti joh­ta­viin teh­tä­viin, mikä nyt ei pidä paik­kan­sa. Toi­sek­seen, eikö tämä ole samal­la argu­ment­ti pak­ko­ve­nä­jän puo­les­ta? Itse näki­sin, että Venä­jä on vähin­tään yhtä tär­keä naa­pu­ri­maa kuin Ruotsi.

    Ja vaik­ka ei ole sel­lai­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä jos­sa ruot­sin tai­toa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­ne­tin aika­kau­te­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruot­sin kiel­tä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­sa­lais­ta medi­aa. Siel­lä näkee maa­il­man toi­sen­lai­sin sil­min kuin johon me olem­me tot­tu­neet. Lisäk­si voi kir­joit­taa ruot­sa­lai­siin keskustelupalstoihin.”

    Tämä oli aina­kin minul­le uusi tulo­kul­ma asi­aan. Inter­ne­tin aika­kau­del­la voi var­mas­ti seu­ra­ta vaik­ka kolt­ta­saa­me­lais­ta medi­aa ja ehkä­pä jopa osal­lis­tua kolt­ta­saa­me­lai­sil­le kes­kus­te­lu­pals­toil­le, mut­ta vai­kea näh­dä miten läh­ti­sin sen perus­teel­la puo­lus­te­le­maan pak­ko­kolt­ta­saa­mea mil­lään opiskelutasolla.

    Sanon teil­le tämän vain yhden ker­ran: Me tulem­me ole­maan riip­pu­vai­sia Ruot­sis­ta ja muis­ta Poh­jois­mais­ta jos Putin rupe­aa ärjyä­mään kunnolla.”

    Eli jos Putin pääs­tää lei­jo­nan kar­jai­sun, niin naa­pu­ri­maam­me vas­taa­vat ainoas­taan ruot­sin­kie­li­seen hätähuutoon?

  44. Ehkä se nyt vain on luo­vut­ta­va täs­tä, mut­ta pahoin pel­kään, että pak­ko­ruot­sis­ta luo­pu­mi­nen joh­taa sii­hen alu­eel­li­seen eriar­voi­suu­teen, että tie­tyil­lä paik­ka­kun­nil­la ruot­si ei ole lain­kaan kie­li­va­li­koi­mas­sa, eikä mikään muu kie­li tule sen tilal­le. Ei tämä valin­nan­va­paut­ta lisää.

    Hal­li­tuk­sem­me ei tun­nu eri­tyi­sen kou­lu­tus­myön­tei­sel­tä, joten en elät­te­le kovin vah­vo­ja toi­vei­ta sii­tä, että kie­li­va­li­koi­man laa­juu­des­ta pide­tään kiinni.

  45. Teh­kää dii­li: anne­taan haluk­kail­le täy­det pal­ve­lut Vaa­sas­sa ja lope­te­taan sit­ten pak­ko­ruot­si perus­kou­luis­sa. Ruot­sin kie­len alkeet voi­daan opet­taa lukios­sa van­han lyhyen englan­nin tapaan. Sitä todel­la tar­vit­se­vat voi­vat sit­ten kehit­tää kie­li­tai­to­aan omal­la ajal­laan myö­hem­min. Näin minä olen teh­nyt englan­nin suh­teen, ja nyt se on sel­väs­ti vah­vin kie­le­ni savon jälkeen.

  46. Xerxes: Tuon kiel­tä­mät­tä usein tehot­to­man ruot­sin kie­len ope­tuk­sen seu­rauk­se­na kui­ten­kin umpi­suo­men­kie­li­set – liek­sa­lai­ses­ta met­su­ris­ta sta­dis­sa lymyi­le­vään vih­rei­den har­maa­seen emi­nens­siin – ymmär­tä­vät ruot­sin kie­les­tä ja sen muka­na poh­joi­mai­ses­ta kult­tuu­ris­ta yhtä sun toista.

    Noin­han se näis­sä mark­ki­noin­ti­pu­heis­sa menee.

    Todel­li­suu­des­sa sit­ten “opi­taan”, että hur­rit on homo­ja ja nii­tä tulee viha­ta, kos­ka he ovat silk­kaa ilkeyt­tään kek­si­neet täl­lai­sen pakol­li­sen aineen ihan vain suo­ma­lai­sia kiusatakseen. 

    Ei esi­mer­kik­si nor­jan tai tans­kan kie­liin suh­tau­du­ta kou­luis­sam­me niin viha­mie­li­ses­ti kuin ruot­siin ja ruotsalaisiin.

    Mitä ihmeen jär­keä on kas­vat­taa nuo­ri­soa suun­nil­leen vihaa­maan ruot­sa­lai­sia? Jos­sain perä­ky­län rai­til­la ruot­sia puhu­mal­la saa aivan var­mas­ti toden­nä­köi­sem­min tur­paan­sa kuin solk­kaa­mal­la vaik­ka­pa espanjaa.

    Mis­tä­kö­hän se mah­tai­si johtua? 

    Vaik­ka oli­si kuin­ka sven­no­maa­ni, niin en vain käsi­tä, mitä ihmeen hyö­tyä on toi­mia täy­sin omien tavoit­tei­de vastaisesti.

  47. Itse menin töi­hin ruot­sa­lai­seen tytä­ryh­ti­öön tääl­lä Suo­mes­sa, itsea­sias­sa olin eka työn­te­ki­jä ruot­sin ulko­puo­lel­la. Tein heti sel­väk­si että kaik­ki jär­jes­tel­mät on muu­tet­ta­va englan­nik­si, kuten myös doku­men­tit on tule­vai­suu­des­sa näin oltava.
    Vas­tus­tus oli kovaa, mut­ta näin teh­tiin. Kokouk­sis­sa en puhu­nut sanaa­kaan ruot­sia, vaik­ka sitä joten­kin hal­lit­sen, kun län­si­ran­ni­kol­ta olen kotoi­sin. Nyt monen vuo­den jäl­keen on on minua kii­tel­ty päät­tä­väi­syy­des­tä, kun fir­ma on laa­jen­tu­nut ympä­ri maailmaa.

  48. Olin yli 40 vuo­tias, ennen kuin tapa­sin Ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­van suomalaisen.

    Voin rehel­li­ses­ti sanoa, että en ole tar­vin­nut Ruot­sia koskaan.

  49. bör­je:
    Ei pak­ko­ruot­si mihin­kään katoa vie­lä suku­pol­viin. Kie­li­vaa­ti­muk­set takaa­vat sen, että kor­keim­mat virat mene­vät pää­sään­töi­ses­ti ruot­sin­kie­li­sil­le ja varak­kaat sää­tiöt vaa­li­ra­hoi­tuk­si­neen sen, että pak­ko­ruot­sil­la on aina edus­kun­nas­sa puo­lus­ta­jia yli puoluerajojen.

    Kun pak­ko­ruot­sis­ta luo­vu­taan, pois­te­taan tie­tys­ti samal­la ruot­sin tai­don vaa­ti­muk­set kai­kil­ta opin­to­jen tasoilta. 

  50. Sib­bo San Sebas­tian:
    Taan­noin kiin­nit­ti Aka­tee­mi­sen kir­ja­kau­pan myy­jien rin­ta­lip­pu­va­rus­tus­huo­mio­ta. Monel­la tytöl­lä oli kie­li­tai­don osoi­tuk­se­na ainoas­taan sini­ris­ti­lip­pu ja Union Jack. 

    Tämä sii­tä huo­li­mat­ta että lisä­kie­les­tä sai aina­kin sil­loin pie­nen pal­kan­li­sän. Ja olet­tai­sin että kausi­myy­jät­kin oli­vat vähin­tään lukion käy­nei­tä eli opis­kel­leet ruot­sia kuusi vuotta.

    Stock­man jär­jes­tää kie­li­ko­kei­ta ja lip­pua saa pitää vain jos on läpäis­syt sen. Aka­tee­mi­nen ennen­kuu­lui stok­kaan joten eikö­hän se ole samoil­la säännöillä.

    Sen kuu­den­vuo­den kie­len­ope­tuk­sen jäl­keen nor­mi yli-oppi­las osaa juu­ri ja juu­ri hej på dig ja Jag heter tasois­ta ruot­sia. Sil­lä ei läpäis­tä mitään kielikoetta.

  51. Jalan­kul­ki­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on se, että olen tar­vin­nut kou­lus­sa oppi­maa­ni ruot­sia joka iki­ses­sä työ­pai­kas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jat­ku­vas­ti tar­vin­nut, sitä on samal­la myös oppi­nut lisää.

    Tähän­hän muu­ta­ma muu­kin oli jo kom­men­toi­nut, mut­ta anne­taan nyt vie­lä vii­si sent­tiä täältäkin.

    Oman työ­ura­ni aika­na olen tar­vin­nut ruot­sia muu­ta­man ker­ran. Kesä­töis­sä ker­ran, alle vii­si minuut­tia kes­tä­nee­seen puhe­luun Nor­ja­lai­sen (!) kans­sa. Jäl­ki­kä­teen aja­tel­len oli­si var­maan suju­nut myös englanniksi.

    Ekas­sa työ­pai­kas­sa­ni (Vaa­sas­sa, aina­kin nel­jän­nes pai­kal­li­sis­ta työ­ka­ve­reis­ta ruot­sin­kie­li­siä) yli 10 vuo­den aika­na pari ker­taa kuun­nel­tu­na. Puhuin suo­mea hei­kos­ti osaa­van ja sik­si sitä mie­lui­ten vält­tä­vän työ­ka­ve­rin kans­sa, hän puhui minul­le hitaas­ti ruot­sia, minä hänel­le hitaas­ti suo­mea. Kom­mu­ni­koin­ti tuli hoidettua.

    Edel­li­seen koh­taan voi tie­tys­ti vetää koh­dal­le­ni jon­kin­lais­ta asen­neon­gel­maa, mut­ta ei kyse ollut sii­tä. En vain koke­nut työ­ka­ve­rei­de­ni­kaan pitä­vän min­kään­lai­se­na ongel­ma­na kes­kus­tel­la suo­mek­si, päin­vas­toin jokai­nen ruot­sin­kie­li­nen­kin aloit­ti liki poik­keuk­set­ta kes­kus­te­lut kans­sa­ni suo­mek­si, joten ruot­sin osaa­mi­nen ei ollut käy­tän­nös­sä tar­peen. Sivu­huo­mio­na toki, että yli 90% kes­kus­te­luis­ta­ni oli mui­den kuin ruot­sin­kie­lis­ten kump­pa­nien ja kol­le­goi­den kanssa.

    Toi­ses­sa ja nykyi­ses­sä työ­pai­kas­sa­ni (Hel­sin­gis­sä) en ole tar­vin­nut ruot­sia ker­taa­kaan kol­men vuo­den aikana.

    Ja yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen ruot­sin älläs­tä huo­li­mat­ta se mitä tar­vit­se jat­ku­vas­ti har­joit­taa, ei pysy teräs­sä. Englan­tia osaan hyvin, kos­ka sitä tar­vit­see tämän päi­vän tie­to­työs­sä jatkuvasti.

  52. Jalan­kul­ki­ja:
    Oma vaa­ti­ma­ton koke­muk­se­ni työ­elä­mäs­tä on se, että olen tar­vin­nut kou­lus­sa oppi­maa­ni ruot­sia joka iki­ses­sä työ­pai­kas­sa (joi­ta on mon­ta). Ja kun sitä on jat­ku­vas­ti tar­vin­nut, sitä on samal­la myös oppi­nut lisää. 

    Erin­omai­nen argu­ment­ti pak­ko­ruot­sia vas­taan! Aivan kuten sanoit: jos tar­vit­see jotain kiel­tä, niin sitä kyl­lä oppii, taval­la tai toi­sel­la. Kyl­lä­hän ihmi­set oppi­vat mui­ta­kin kie­liä ilman, että nii­tä ope­te­taan jokai­sel­le kou­lus­sa pakol­li­sil­la kurs­seil­la. Oppi­mis­ta on todet­tu tapah­tu­van myös vapaa­eh­toi­sil­la kursseilla.

    Vas­taa­vas­ti, jos jotain kiel­tä ei tar­vit­se, niin ei sitä opi mil­lään ja jos oppii het­kek­si, sen unoh­taa saman tien. Jos yksi sadas­ta suo­mea puhu­vas­ta suo­ma­lai­ses­ta tar­vit­see ruot­sin kiel­tä, niin ne 99 muu­ta voi­si­vat opis­kel­la jotain sel­lais­ta, mitä he taas tar­vit­se­vat. Ruot­sin kie­len oppi­mi­seen ei tar­vi­ta pakkoruotsia.

  53. Tuo­mas L.:
    Itä-Suo­mi on taas perin­tei­ses­ti suun­tau­tu­nut itään, eikä ruot­sia ole siel­lä puhu­nut muu kuin hal­lin­nol­li­nen eliit­ti ja ehkä joku­nen por­va­ri. Siel­lä suh­de ruot­sin kie­leen on saman­kal­tai­nen kuin suh­de venä­jän kie­leen enti­sis­sä itä­blo­kin mais­sa, eli sitä viha­taan “elii­tin” ja “siir­to­maa­hal­lin­non” kielenä. 

    Tuo väi­te ei kyl­lä kos­ke kaik­kia itä-suo­ma­lai­sia. Äiti­ni ja hänen suku­lai­sen­sa ovat Kar­ja­lan evak­ko­ja ja hän ja hänen sisa­ruk­sen­sa ovat suh­taut­nu­neet myö­tä­mie­li­ses­ti ruot­sa­lai­siin, sekä suo­men- että rii­kin­ruot­sa­lai­siin ja ovat ope­tel­leet kie­len. Venä­jään taas ovat suh­taut­nu­neet huo­mat­ta­vas­ti pen­seäm­min, osa äidin sii­sa­ruk­sis­ta ei ole iki­nä käy­nyt Venä­jäl­lä tai Neu­vos­to­lii­tos­sa, vaik­ka asu­vat Imat­ral­la, eivät­kä aio käydä.

    Opis­ke­lin itse aikoi­naan Lap­peen­ran­nas­sa, ja vaik­ka ruos­tin­kie­li­siä ei koko kau­pun­gis­sa ollut minun lisäk­si kovin mon­ta, niin kukaan ei kysee­na­lais­ta­nut sil­loin 1980-luvul­la ruot­sin kie­len merkitystä.

    Se on mah­dol­lis­ta että 1990-luvun jäl­keen on itä-Suo­mes­sa tapah­tu­nut muu­tos suh­tau­tu­mi­ses­sa ruot­sa­lai­siin ja ruot­sin kie­leen, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen Venä­jään on ollut sit­ten sitä naii­vim­pi. Venä­läis­tu­ris­tit eivät kävi­si Suo­mes­sa ostok­sil­la ollen­kaan jos he eivät sai­si vie­dä tava­raa tääl­tä vero­va­paas­ti. Lisäk­si raja Venä­jäl­le on ja pysyy kiin­ni ja se auke­aa vain vii­su­min hal­ti­jal­le joka ei todel­la­kaan ole ilmai­nen suo­ma­lai­sil­le, ja työn­te­koon Venä­jäl­lä se ei oikeu­ta. Ruot­sin ja Poh­jo­lan kans­sa on ollut pas­si­va­paus ja yhtei­set työn­mark­kiant jo yli 60 vuotta.

  54. mjo­ki:
    Asen­net­ta­ni kään­tää entis­tä nega­tii­vi­sem­paan suun­taan ruot­sin­kie­lis­ten kie­li­kiin­tiöt. Nega­tii­vi­nen asen­ne suo­men­ruot­sa­lai­sia koh­taan ei joh­du niin­kään ennak­ko­luu­lois­ta, vaan sii­tä että esi­mer­kik­si kie­li­kiin­tiöi­den puo­lus­ta­mi­sel­la anta­vat vai­ku­tel­man ettei­vät hei­tä kos­ki­si samat sään­nöt. Mis­tä tulee­kaan se type­rä hoke­ma bätt­re fol­kis­ta? Olen kes­kus­tel­lut asias­ta usei­den ihmis­ten kans­sa, ja tämä kie­li­kiin­tiö­ky­sy­mys tun­tuu ole­van monil­le (kou­lu­te­tuil­le) tut­ta­vil­le­ni punai­nen vaa­te. Asen­ne ruot­sin­kiel­tä ja ruot­sin­kie­lis­tä kult­tuu­ria koh­taan on peräi­sin pal­jol­ti suo­men­ruot­sa­lais­ten aja­mas­ta politiikasta. 

    Kie­li­kiin­tiöis­tä pääs­täi­siin eroon jos suo­si­tuim­mil­le opis­ke­lua­loil­le lää­ke­tie­de ja oike­sus­tie­de, nos­tet­tai­siin sisään otet­ta­vien mää­rää. Lää­kä­ri­liit­to ja Laki­mies­liit­to taas vas­tus­taa opis­ke­li­joi­den lisää­mis­tä näil­le aloil­le, joten syy­tä hei­tä kielikiintiöistä. 

    Maa­kun­tien yli­opis­toi­hin pää­see hel­pom­min opisk­se­le­maan mitä tahan­sa muu­ta ainet­ta pait­si lää­ke tai­oi­keus­tie­det­tä suo­mek­si kuin vas­taa­via ainet­ta Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa ruot­sin­kie­li­sil­le tar­koi­te­tus­sa kiintiössä.

    Ainoa supis­tus ruot­sin­kiel­si­seen yli­opis­to­maa­il­maan jota kan­na­tan on Hel­sin­gin ruo­sin­kie­li­sen kaup­pa­kor­kean eli Han­ke­nin, sen yhdis­täi­sin Aal­to yli­opis­toon ja lak­kaut­tai­sin kiin­tiöt kiel­ten perusteella.

  55. ”Sei­nä­jo­kis­ten pak­ko­ruot­si ei kel­paa Vaa­san ruot­sin­kie­li­sil­le. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

    Kou­lu­ruot­sin ja ruot­sin­kie­li­sen lää­ke­tie­teel­li­sen ter­mi­no­lo­gian niput­ta­mi­nen yhteen on tar­pee­ton­ta pro­vo­soin­tia. Ei perus­kou­lus­sa kou­lu­te­ta lää­kä­rei­tä tai sai­raan­hoi­ta­jia (eikä mitään mui­ta­kaan ammat­te­ja). Sik­si on pelk­kää pro­vo­soin­tia esit­tää, että kou­lu­ruot­sil­la pitäi­si sel­vi­tä esi­mer­kik­si han­ka­lis­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä kyse­lyis­tä tyy­liin “podet­ko sepel­val­ti­mo­tau­tia ja mil­lai­nen lää­ki­tys sinul­la sii­hen on”. Tämä ei ole kou­lu­ruot­sin ope­tuk­sen tar­koi­tus. Ammat­ti­ter­mi­no­lo­gia opi­taan ihan muualla.

    Pak­ko­ruot­si on sitä pait­si ter­mi­nä tar­koi­tuk­sel­li­sen pro­vo­ka­tii­vi­nen, jol­la kerä­tään irto­pis­tei­tä. Eihän kukaan puhu pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta, pak­ko­maan­tie­tees­tä tai pakkoliikunnasta.

  56. Jos Suo­mi oli­si oikea demo­kra­tia, ruot­sin kie­len ase­mas­ta oli­si jär­jes­tet­ty kan­sa­nää­nes­tys jo aiko­ja sit­ten. Kaik­ki­han tie­tä­vät miten äänes­tyk­ses­sä kävi­si, joten pak­ko­ruot­sia kan­nat­ta­va eliit­ti ei halua sel­lais­ta jär­jes­tet­tä­vän. Se ker­too aika pal­jon sii­tä, kuka ja miten tätä maa­ta todel­li­suu­des­sa johdetaan.

  57. Kes­kus­te­lu pak­ko­ruot­sis­ta on aivan pää­tön­tä läh­tien jo sii­tä tees­ken­te­lys­tä, että pakol­le oli­si joku ratio­naa­li­nen perus­te. Pak­koa yllä­pi­de­tään voi­man osoi­tuk­se­na. Se pal­jas­taa sen kuka käs­kee ja kuka tot­te­lee. Sama idea oli neu­vos­to­lii­tos­sa kun kan­sal­le valeh­del­tiin aivan pos­ket­to­mia. Kaik­ki tie­si­vät pos­ket­to­mat val­heet pos­ket­to­mik­si ja kaik­ki tie­si­vät, että kaik­ki tie­si­vät. Sil­ti piti, hen­ken­sä uhal­la, leik­kiä muka­na. Pak­ko­ruot­sin osal­ta pakot­ta­jien val­ta vähe­nee ja pako­tet­ta­vien osal­ta vas­tus­tus kas­vaa suku­pol­vi suku­pol­vel­ta, muu­tos on väis­tä­mä­tön. Pakon hiek­ka on käy­mäs­sä vähiin.

    Olen 35 vuo­tias toh­to­ri tek­ni­sel­lä alal­la, enkä ole ruot­sia tar­vin­nut lain­kaan. En töis­sä, opin­nois­sa enkä vapaa-ajal­la. Ainoan poik­keuk­sen muo­dos­taa yli­opis­ton pak­ko­ruot­sin kurs­si, mut­ta sii­nä tar­ve oli kehäperusteltu.

  58. Mikael M.:
    Vaik­ka pää­ty­mi­nen hesa­rin etusi­vul­le yhden vai­vai­sen twii­tin vuok­si oli ehkä koh­tuu­ton­ta ja nau­ret­ta­vaa, niin ilah­duin sii­tä sil­ti. Havain­to oli kui­ten­kin aivan oikea.

    Anek­doot­ti: Alle­kir­joi­tin kesäl­lä (uuden) pak­ko­ruot­sin pois­ta­mis­ta vaa­ti­van kan­sa­lais­aloit­teen, kos­ka sat­tui tule­maan nimien kerää­jä umpi­suo­ma­lai­sen sisä­maa­kau­pun­gin kadul­la vas­taan. Luul­ta­vas­ti äsket­täin elä­keiän saa­vut­ta­nut nai­nen osoit­tau­tui ruot­sin­kie­li­sek­si, ja hän sanoi minul­le (ven­to­vie­raal­le) ole­van­sa hyvin pahoil­laan kat­ke­ruu­des­ta, jota pak­ko­ruot­si kie­li­ryh­mien välil­le syn­nyt­tää. Nii­ni­kään hän koros­ti, että kol­mas­osa ruot­sin­kie­li­sis­tä ei kan­na­ta nykyis­tä järjestelmää.

    Koh­taa­mi­nen oli miel­lyt­tä­vä, joten lausuin nai­sel­le muu­ta­man pie­nen koh­te­liai­suu­den keh­nol­la ruot­sil­la­ni. Vie­res­sä seis­syt kuusi vuot­ta nuo­rem­pi ystä­vä­ni, jon­ka aika­na yo-ruot­si ei enää ollut pakol­lis­ta, ei ymmär­tä­nyt sano­mas­ta­ni mon­taa­kaan sanaa.

    Kii­tos kom­men­tis­ta­si, Mikael!

    Olen edel­leen­kin sitä miel­tä, että pak­ko­ruot­si on jär­je­tön­tä inhi­mil­lis­ten ja talou­del­lis­ten resurs­sien haas­kaus­ta ja tehok­kain mah­dol­li­nen kie­li­ryh­mien välien tuhoa­ja. Aiheu­tet­tu vahin­ko on monin­ker­tai­nen saa­vu­tet­tuun hyö­tyyn nähden.

    Keruu­reis­sul­ta jäi pää­osin erit­täin hyvä mie­li tuhan­sien ihmis­ten koh­taa­mi­sis­ta, var­sin­kin Sisä-Suo­mes­ta ja tie­ten­kin Ilo­saa­ri-Roc­kis­ta ja Itä-Suo­mes­ta muutenkin.

    Ruis­roc­kis­sa näkyi ikä­väl­lä taval­la tämä ruot­sin kie­len “sivis­tä­vä” vai­ku­tus sekä ver­baa­lis­ti että fyy­si­ses­ti, ja toi­von todel­la, että se “sivis­tys” ei leviä muu­al­le Suomeen.

    Toki siel­lä­kin tuli­vat “sivis­ty­neim­pien” kave­rit avuk­si etsi­mään keruu­vä­li­nei­tä­ni ojis­ta, kii­tos siitä.

  59. Vapaa­eh­toi­nen ruot­si (tai muu kie­li­va­lin­ta) oppi­lai­den jaka­mi­ses­sa kou­lu­luok­kiin joh­taa voi­mak­kaa­seen segre­gaa­tioon. Sik­si A‑saksan luki­joi­ta ei ole las­te­ni kou­lus­sa kes­ki­tet­ty yhteen luok­kaan, vaik­ka se tun­ti­jaos­sa aiheut­taa­kin ongel­mia. Samas­sa kou­lus­sa ole­vas­ta musiik­ki­luo­kas­ta näkee, että segre­gaa­tio­vai­ku­tus voi olla suuri.

  60. R.Silfverberg:
    Ruot­si on tär­keäm­pi kie­li kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­sil­le kuin joku espan­ja tai rans­ka. Eliit­ti ope­tel­koot ruot­sin ja englan­nin lisäk­si espan­jaa tai vaik­ka man­da­rii­ni­kii­naa. Kyl­lä yli­opis­to-opis­ke­li­jam­me ovat hei­kos­sa hapes­sa jos val­mis­tu­mi­nen jää ruot­sin kie­les­tä kiinni!

    En tar­koi­ta että perus­kou­luis­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa oli­si pak­ko oppia ruot­sia mut­ta kor­keam­mas­sa kou­lu­tuk­ses­sa kyl­lä. Ihmis­ten jot­ka ovat joh­ta­vas­sa ase­mas­sa kaut­ta maan, tuli­si osa­ta kom­mu­ni­koi­maan tär­keim­män naa­pu­ri­maam­me kol­le­go­jen kans­sa ja kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la asia­kas­ra­ja­pin­nas­sa toimivien.

    Ja vaik­ka ei ole sel­lai­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä jos­sa ruot­sin tai­toa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­ne­tin aika­kau­te­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruot­sin kiel­tä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­sa­lais­ta mediaa. 

    Ruot­sis­sa osa­taan työ­elä­mäs­sä englan­tia. Siel­lä yli­pää­tään on ihan eri taval­la ymmär­ret­ty, että mie­lel­lään työn­te­ki­jöi­tä, , jot­ka osaa­vat hom­man — kyl­lä sii­nä ruot­sia oppii. 

    Voi seu­ra­ta vaik­ka sak­sa­lai­sia leh­tiä tai sveit­si­läi­siä, jos halu­aa seu­ra­ta ruot­sa­lai­sia leh­tiä niin kie­len oppii. 

    Poh­jois­mai­den neu­vos­tos­sa pääs­tiin eroon koro­tus­ta skan­di­na­vis­kas­ta, kun Balt­tian maat tuli­vat mukaan toimintaan. 

    Nato on aika sää­lit­tä­vä perus­te pak­ko­ruot­sil­le, huu­mo­riin kelpaa. 

    Eivät lap­set pakot­ta­mal­la enää opi. Yrit­tä­kää kek­siä perus­te­lui­ta, jot­ka edes 15-vuo­ti­aas­ta oli­si­vat tolkullisia.

  61. Seu­ra­leh­ti on las­ke­nut vir­ka­ruot­sin hintaa:

    — Tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen käy­tet­tiin 672 mil­joo­naa euroa. Yhden opin­to­pis­teen hin­ta oli siis 67 euroa. —
    Vir­ka­mies­ruot­sin laa­juus vaih­te­lee oppi­lai­tok­ses­ta riip­puen 3–5 opin­to­pis­teen välil­lä. Kun käy­te­tään kes­kiar­vo­na nel­jää opin­to­pis­tet­tä, yhden vir­ka­mies­ruot­sin kou­lu­tuk­sen hin­ta on 4×67 euroa=268 euroa.

    yhdel­lä ”vuo­si­kurs­sil­la” opis­ke­lee suun­nil­leen 50 000 hen­keä, jot­ka suo­rit­ta­vat virkamiesruotsin.
    Hin­ta­lap­pu on 50 000×268 euroa, eli 13,4 mil­joo­naa euroa vuodessa.
    — läh­tö­ta­so­tes­ti. Sel­vi­tys­ten mukaan vain joka vii­des yli­op­pi­las läpäi­see sen ilman val­men­ta­vaa ope­tus­ta. Amma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­neis­sa luke­ma on syn­kem­pi: vain kak­si pro­sent­tia sel­vi­ää ruot­sin kie­len läh­tö­ta­so­tes­tis­tä puh­tain paperein.
    — tar­koit­taa, että ammat­ti­kor­kea­kou­lut ja yli­opis­tot jou­tu­vat jär­jes­tä­mään opis­ke­li­joil­le yli­mää­räi­siä ruot­sin­kie­len kurs­se­ja, jot­ta he sel­viäi­si­vät laki­sää­tei­sis­tä opinnoista.

    Vir­ka­mies­ruot­sin hin­ta­lap­pu koho­aa 17 mil­joo­naan euroon vuodessa.

    Ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa on kas­va­va jouk­ko oppi­lai­ta, jot­ka eivät pää­se vir­ka­mies­ruot­sin ten­tis­tä läpi edes kol­mel­la yrit­tä­mäl­lä. Opin­not vii­väs­ty­vät ja työ­ura lyhe­nee alku­pääs­tä. On vai­kea arvoi­da, pal­jon­ko se mak­saa yhteiskunnalle.

    varo­vai­nen arvio vir­ka­mies­ruot­sin hin­nak­si voi­si olla 20 mil­joo­naa euroa vuodessa.”

    Eikä täs­sä ollut vie­lä hin­noi­tel­tu pak­ko­ruot­sia ala­kou­lus­sa, ylä­kou­lus­sa ja lukiossa…

  62. Kun­han riit­tä­vän moni opis­ke­li­ja jät­tää tut­kin­ton­sa pak­ko­ruot­sia vail­le val­miik­si, niin yli­opis­toil­la alkaa olla aika iso­ja ongel­mia rahoi­tuk­sen suhteen.

    Töi­tä­hän saa vaik­kei tut­kin­toa oli­si ja niin on aina ollut. Töi­hin pää­see usein jo ennen gra­dun kir­joit­ta­mis­ta. Vir­kaa ei tie­ten­kään saa, mut­ta väliä­kö tuolla.

    Opis­ke­li­jat voi­si­vat romah­dut­taa paris­sa vuo­des­sa yli­opis­tot jät­tä­mäl­lä tut­kin­not kesken.

  63. Pak­ko­ruot­si on sitä pait­si ter­mi­nä tar­koi­tuk­sel­li­sen pro­vo­ka­tii­vi­nen, jol­la kerä­tään irto­pis­tei­tä. Eihän kukaan puhu pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta, pak­ko­maan­tie­tees­tä tai pakkoliikunnasta.

    Miten sinä kään­nät suo­mek­si viral­li­sen ter­min obli­ga­to­risk svenska?

    Jos sana obli­ga­to­risk on suo­mek­si kou­lu, niin onko obli­ga­to­risk för­sä­kring kouluvakuutus?

    PS Mate­ma­tiik­ka on uni­ver­saa­li aine — sen sään­nöt ovat muut­tu­mat­to­mat vaik­ka sitä voi opis­kel­la tuhan­sil­la eri kie­lil­lä. Ei siis voi vali­ta mate­ma­tii­kois­ta. Kie­lis­tä taas on aina pak­ko vali­ta — nii­tä kun on läh­tees­tä riip­puen 6000–9000.

  64. Sib­bo San Sebas­tian:
    Taan­noin kiin­nit­ti Aka­tee­mi­sen kir­ja­kau­pan myy­jien rin­ta­lip­pu­va­rus­tus­huo­mio­ta. Monel­la tytöl­lä oli kie­li­tai­don osoi­tuk­se­na ainoas­taan sini­ris­ti­lip­pu ja Union Jack. 

    Tämä sii­tä huo­li­mat­ta että lisä­kie­les­tä sai aina­kin sil­loin pie­nen pal­kan­li­sän. Ja olet­tai­sin että kausi­myy­jät­kin oli­vat vähin­tään lukion käy­nei­tä eli opis­kel­leet ruot­sia kuusi vuotta.

    Luu­li­si sii­nä ajas­sa oppi­van perus­asia­kas­pal­ve­luun riit­tä­vän kie­li­tai­don, oli pak­koa tai ei….

    Aka­tee­mi­nen Kir­ja­kaup­pa kuu­lui vie­lä vähän aikaan sit­ten Stock­man­niin. Stock­man­nil­la on kovat vaa­ti­muk­set sil­le, että saa ruot­sin lipun rin­ta­lap­puun­sa. Kun tyt­tä­re­ni oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten muu­ta­man päi­vän Stock­man­nil­la jou­lu­myy­jä­nä, ei riit­tä­nyt sel­lai­nen kie­li­tai­to, jol­la oli muu­ta­maa kuu­kaut­ta aikai­sem­min saa­nut ruot­sin yli­op­pi­las­ko­kees­ta vah­van lau­da­tu­rin (tyt­tä­re­ni myös osa­si puhua kiel­tä eikä vain kirjoittaa). 

    Kai­kis­sa muis­sa kie­lis­sä saat­toi suo­rit­taa joko hel­pom­man tai vaa­tim­man tason, mut­ta ruot­sin lipun sai vain suo­rit­ta­mal­la vaa­ti­van tason, joka ilmei­ses­ti vaa­ti lähes äidin­kie­len verois­ta suju­vuut­ta puhees­sa. Perus­asia­kas­pal­ve­luun riit­tä­vä kie­li­tai­to ei todel­la­kaan ollut tar­peek­si. Sinän­sä tämä on ihan ymmär­ret­tä­vää, kun Stock­mann on halu­nut pro­fi­loi­tua tava­ra­ta­lo­na, jos­sa saa hyvää pal­ve­lua myös ruotsiksi.

  65. Eins­ten:

    Tämä oli aina­kin minul­le uusi tulo­kul­ma asi­aan. Inter­ne­tin aika­kau­del­la voi var­mas­ti seu­ra­ta vaik­ka kolt­ta­saa­me­lais­ta medi­aa ja ehkä­pä jopa osal­lis­tua kolt­ta­saa­me­lai­sil­le kes­kus­te­lu­pals­toil­le, mut­ta vai­kea näh­dä miten läh­ti­sin sen perus­teel­la puo­lus­te­le­maan pak­ko­kolt­ta­saa­mea mil­lään opiskelutasolla. 

    Älä nyt vit­sai­le! Kolt­ta­saa­me on käy­tän­nös­sä kuol­lut kie­li kos­ka sitä eivät muut kuin kolt­ta­saa­me­lai­set itse puhu. Väes­tö joka puhuu sitä oli lii­an pie­ni ja jou­tui mui­den kiel­ten puris­tuk­siin kun Neu­vos­to­liit­to vei Pet­sa­mon Suo­mel­ta. Toi­sen­lai­nen koh­te­lu ja jon­kin­lai­nen viran­omais­ten osaa­mis­pak­ko oli­si voi­nut aika­naan pelas­taa kielen. 

    Ruot­sia ja sen lähi­su­ku­lais­kie­liä osaa n 25 mil­liä ihmis­tä ja suu­rin osa ihan joko Suo­mes­sa tai naapurimaissa.

  66. Nimien kerää­jä:
    PS Mate­ma­tiik­ka on uni­ver­saa­li aine – sen sään­nöt ovat muut­tu­mat­to­mat vaik­ka sitä voi opis­kel­la tuhan­sil­la eri kie­lil­lä. Ei siis voi vali­ta mate­ma­tii­kois­ta. Kie­lis­tä taas on aina pak­ko vali­ta – nii­tä kun on läh­tees­tä riip­puen 6000–9000.

    Mate­ma­tiik­ka = sama kuin kaik­ki kielet.
    Mate­ma­tik­ka jakau­tuu arit­me­tii­kaan, geo­met­ri­aan, algebt­raan, tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaan jne.

    Perus­kou­luis­sa ope­te­taan näis­tä vain ne jot­ka ope­tus­suun­ni­tel­ma kat­soo tär­keim­mik­si osa­ta. Jos­kus suun­ni­tel­mia muu­te­taan. Esim pal­jon hau­kut­tu jouk­ko-oppi tuli 1970-luvul­la mut­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen aloi­tus sii­ret­tiin myö­hem­pään kos­ka ala­kou­lu­lai­set eivät ymmär­tä­neet sii­tä mitään, mut­ta ei se itses­sään ole kadon­nut mihinkään.

    Lukios­sa ope­te­taan syväl­li­sem­min ja ote­taan uusia aihei­ta mukaan, var­sin­kin pit­käs­sä oppi­mää­räs­sä, ja yli­opis­tois­sa luon­non­tie­teel­li­sis­sä ja tek­nil­li­sis­sä tie­de­kun­nis­sa ope­te­taan hyvin syväl­li­ses­ti mate­ma­tiik­kaa kai­kil­le opis­ke­li­joi­lel vaik­ka tos­del­li­suu­des­sa työ­elä­mäs­sä ei tar­vi­ta kuin osaa niistä.

    Itse kamp­pai­lin aikoi­naan vek­to­rial­gebran ja sar­jao­pin kans­sa, en taju­nut niis­tä hön­kä­sen pöläys­tä mut­ta suo­ri­tin kurs­sit, joi­ta­kin tent­te­jä jou­duin uusi­maan mon­ta­kin ker­taa että sain kurs­sin hyväksytyksi.

    Vek­to­rial­gebra oli minun pak­koai­nee­ni jota viha­sin, mut­ta en toi­vo sil­ti että tek­nil­li­sis­tä kor­kea­kou­luis­sa pitäi­si opis­ke­li­joi­den saa­da vali­ta vek­to­rial­gebran pois.

  67. Monis­sa (useim­mis­sa?) kak­si- tai useam­pi­kie­li­sis­sä val­tiois­sa tai “vas­taa­vis­sa” (esi­mer­kik­si kym­ri Wale­sis­sa) on kiel­ten oppi­mi­nen “ris­tiin” jär­jes­tet­ty joten­kin, joko pakol­li­se­na tai hel­pos­ti saavutettavana. 

    Eri asia on, mil­loin se pitäi­si aloit­taa ja mil­loin lopet­taa (tai pitää taukoa).
    Ehdo­tus hihas­ta: muu­mi­ruot­si eska­rei­hin tai jo päi­vä­ko­tei­hin, ja sit­ten murk­kui­käi­sil­lä tau­ko (eli vapaaehtoisuus).

    Miten lukios­sa, amik­ses­sa, amkeis­sa ja yli­opis­tois­sa? Tätä voi läh­teä pur­ka­maan tois­ta kautta.

    Pak­ko­ruot­sin” kak­si fun­da­men­taa­lis­ta perus­te­lua ovat: 1) Se on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja his­to­ri­aa ja 2) Suo­mes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeas­ti mones­sa amma­tis­sa tarvitaan.
    Muut perus­te­lut ovat enem­män­kin lisäyksiä.

    Mut­ta minul­le nuo kak­si riittävätkin.

    Noi­den kah­den perus­te­lun vai­ku­tus ruot­sin pakol­li­suu­teen lukios­sa ja sii­tä eteen­päin on asia, johon minul­la ei ole jyrk­kää kantaa.

    Lukio­pa­kon sijas­ta toi­nen hyvä kei­no perus­te­lun 2) saa­vut­ta­mi­sek­si voi­si olla, että kak­si­kie­li­sis­sä kun­nis­sa ja ruot­sin tai­toa vaa­ti­vis­sa pal­ve­luis­sa nii­den ulko­puo­lel­la­kin (case Sei­nä­jo­ki) tin­ki­mät­tä vaa­dit­tai­siin oike­aa ruotsintaitoa.
    Ja sii­nä aut­tai­si tuo lap­suu­den kyl­ve­tys, sekä val­miuk­sis­sa että asenteissa.

    Tätä monet RKP:ssa ilmei­ses­ti pitä­vät jon­kin­lai­se­na “slip­pe­ry slo­pe­na” kos­ka asia Hbl:ssä herät­ti taan­noin aika kiuk­kui­sen kes­kus­te­lun ruot­sin­kie­lis­ten vai­kut­ta­jien välillä.
    Kuten sanoin, minul­la ei ole niin hyvää kuvaa asias­ta, että oli­sin muo­dos­ta­nut kiveen haka­tun kannan.

  68. Pakon kan­nat­ta­jat mai­nos­ta­vat vir­heel­li­ses­ti Sveit­siä, Bel­gi­aa ja Kana­daa muka Suo­mea vas­taa­vi­na pakkovähemmistökielimaina. 

    Näis­sä mais­sa on omat alu­eel­li­set rat­kai­sun­sa, ei mitään pak­ko­ruot­sin kal­tais­ta, ja siel­lä, mis­sä jokin kan­sal­li­nen kie­li on pakol­li­nen, kie­li on ns. maa­il­man­kie­li ja sen puhujamäärä/osuus on maas­sa huo­mat­ta­va. Kai­kis­sa näis­sä mais­sa suu­rin maas­sa puhut­tu kie­li­ryh­mä kat­taa n. 60% kan­sas­ta — meil­lä maan pää­kiel­tä suo­mea puhuu n. 90% kansasta.

    Sveit­si (sak­sa, rans­ka, retoromaani)

    Sveit­si, jos­sa on kol­me viral­lis­ta ja lisäk­si yksi kan­sal­li­nen kie­li, joka on alu­eel­li­ses­ti viral­li­nen, edel­lyt­tää käy­tän­nös­sä kou­luis­sa oppi­lail­ta äidin­kie­len­sä lisäk­si vähin­tään yhden kan­sal­lis­kie­len opis­ke­lua. Ope­tuk­ses­ta pää­te­tään kui­ten­kin kan­to­ni­koh­tai­ses­ti. Kie­let, joi­ta opis­ke­lu­vel­voi­te kos­kee, ovat ns. maa­il­man­kie­liä: sak­sa ja ranska.

    Sak­saa (63,7 pro­sent­tia väes­tös­tä) puhu­taan lähin­nä maan pohjois‑, itä- ja kes­kio­sis­sa, rans­kaa (20,4 pro­sent­tia) län­nes­sä, ita­li­aa (6,5 pro­sent­tia) ete­läs­sä ja reto­ro­maa­nia (0,5 pro­sent­tia) kaa­kos­sa. Sak­sa on ainoa viral­li­nen kie­li 17 kan­to­nis­sa, rans­ka nel­jäs­sä kan­to­nis­sa (Gene­ve, Jura, Neuchâ­tel, Vaud) ja ita­lia yhdes­sä (Tici­no). Sekä rans­ka että sak­sa ovat viral­li­sia kie­liä kol­mes­sa kan­to­nis­sa (Bern, Fri­bourg, Valais). Graubün­de­nis­sä on kol­me viral­lis­ta kiel­tä: sak­sa, reto­ro­maa­ni ja italia.

    Sak­san- ja rans­kan­kie­li­sil­lä alueil­la toi­sen kie­len opis­ke­lu aloi­te­taan 9‑vuotiaana. Reto­ro­maa­nin­kie­li­sil­lä alueil­la ja Tici­nos­sa opis­kel­laan oppi­vel­vol­li­suu­den ajan sekä sak­saa että rans­kaa. Ita­lian­kie­li­ses­sä Tici­nos­sa on nykyi­sin myös englan­nin opis­ke­lu pakol­lis­ta, mut­ta vas­taa­vas­ti rans­ka­no­pis­ke­lun voi lopet­taa 8. luo­kal­la englan­nin alkaessa.

    Mitään vir­ka­pak­ko­vä­hem­mis­tö­kiel­tä kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le ei ole.

    Bel­gia (hol­lan­ti, rans­ka, saksa)

    Bel­gias­sa on kol­me viral­lis­ta kiel­tä. Ope­tus­toi­mi on kie­liyh­tei­sö­jen vas­tuul­la ja kiel­ten pakol­li­suus vaih­te­lee eri osis­sa maa­ta. Toi­nen suu­rim­mis­ta kie­lis­tä, hol­lan­ti tai rans­ka, on pakol­li­nen osas­sa maa­ta 11 ikä­vuo­des­ta eteen­päin. Hol­lan­tia puhuu Bel­gian väes­tös­tä noin 60 % ja rans­kaa noin kol­man­nes väes­tös­tä. Maan kol­mas viral­li­nen kie­li, sel­väs­ti vähem­mis­tö­ase­mas­sa ole­va sak­sa, on sak­san­kie­li­sel­lä alu­eel­la ole­vis­sa rans­kan­kie­li­sis­sä kou­luis­sa vaih­toeh­toi­nen hol­lan­nin kanssa.

    Bel­gia on sel­keäs­ti jakautunut
    — hol­lan­nin­kie­li­nen pohjoisosa
    — rans­kan­kie­li­nen eteläosa
    — pie­ni sak­san­kie­li­nen kais­ta­le idässä
    Hol­lan­nin­kie­li­sil­lä alueil­la elää 58 % väes­tös­tä, rans­kan­kie­li­sil­lä 31 %, kak­si­kie­li­sen Brys­se­lin asuk­kai­ta on 10 % ja sak­san­kie­li­siä n. 0,7 % asukkaista.

    Brys­se­lis­sä vir­ka­mie­hen tulee sekä val­tion­hal­lin­non että kun­nal­li­sis­sa virois­sa osoit­taa kie­li­tai­ton­sa molem­mis­sa viral­li­sis­sa kie­lis­sä. Hol­lan­nin­kie­li­sel­le alu­eel­le työ­hön halua­va vir­ka­mies, tar­vit­see todis­tuk­sen hol­lan­nin kie­len taidostaan.

    Ei kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ta virkapakkokieltä.

    Kana­da (englan­ti, ranska)

    Kana­dan yli 30 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta englan­nin­kie­li­siä on 56,3 % ja rans­kan­kie­li­siä 28,7 %. Muun väes­tön äidin­kie­le­nään eni­ten puhu­mia kie­liä ovat muun muas­sa kii­na, ita­lia, sak­sa, sekä alku­pe­räis­kan­so­jen kie­liä. Kana­das­sa kou­lu­jen opin­to­suun­ni­tel­mis­ta pää­te­tään pro­vins­si­koh­tai­ses­ti. Kana­da on liit­to­val­tion tasol­la täy­sin kak­si­kie­li­nen ja kaik­ki liit­to­val­tion pal­ve­lut on saa­ta­vis­sa molem­mil­la viral­li­sil­la kielillä.

    Pro­vins­seis­ta New Brunswick (englan­ti 66% ja rans­ka 32%) on täy­sin kak­si­kie­li­nen pro­vins­si, jos­sa ope­tus­ta tar­jo­taan molem­mil­la viral­li­sil­la kie­lil­lä kai­kil­la luo­kil­la, yli­opis­tois­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa. Mani­to­ban jul­kis­hal­lin­non ja viran­omais­ten pal­ve­lut ovat saa­ta­vil­la molem­mil­la kie­lil­lä ja rans­kan­kie­lis­tä ope­tus­ta on laa­jas­ti tar­jol­la. Onta­rios­sa rans­kan kie­len opis­ke­lu on pakol­lis­ta toi­se­na kie­le­nä vain vuo­si­luo­kil­la 4.–8. Qué­becis­sa ainoa viral­li­nen kie­li on rans­ka. Muis­sa pro­vins­seis­sa ja ter­ri­to­riois­sa rans­kan­kie­lis­tä ope­tus­ta on tar­jol­la vaihtelevasti.

    Ei kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ta vir­ka­pak­ko­kiel­tä. Kie­li­vaa­ti­muk­sia on vain vir­ka­mie­hil­le, englan­ti + rans­ka. Pal­ve­lu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kie­lil­lä kai­kis­sa liit­to­hal­li­tuk­sen kes­kus­vi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudulla. 

    Jos jos­sain on pak­ko­ruot­sin kal­tai­nen pakol­li­nen vähem­mis­tö­kie­li, ker­to­kaa toki!

  69. Jos­kun pak­ko­ruot­sia puo­lus­te­taan vir­heel­li­ses­ti ver­taa­mal­la suo­men­ruot­sia kym­riin Walesissa.

    Kym­ri on pakol­lis­ta Wale­sis­sa ei-yksi­tyi­sis­sä kou­luis­sa. Osa kou­luis­ta on kym­rin­kie­li­siä ja osa englan­nin­kie­li­siä, jois­sa kym­ri on pakol­li­se­na 5–16 ‑vuo­tiail­le. Kyse on englan­nin syr­jäyt­tä­män pai­kal­li­sen, unii­kin kie­len säi­lyt­tä­mi­ses­tä maas­sa, jon­ka pää­kie­li on samal­la maa­il­man­laa­jui­nen lin­gua franca. Vie­lä sata vuot­ta sit­ten lähes puo­let Wale­sis­sa puhui äidin­kie­le­nään kym­riä, mut­ta teol­li­suu­den aiheut­ta­mat muut­to­liik­keet ovat tuo­neet Wale­siin englan­nin­kie­lis­tä väes­töä. Nykyi­sin kym­riä puhuu n. 20% wale­si­lai­sis­ta äidinkielenään.

    Ver­tai­lu­koh­ta­na kym­rin pakol­li­suu­del­le oli­si lähin­nä saa­men kiel­ten pelas­ta­mi­nen Lapissa.

  70. Vek­to­rial­gebra oli minun pak­koai­nee­ni jota viha­sin, mut­ta en toi­vo sil­ti että tek­nil­li­sis­tä kor­kea­kou­luis­sa pitäi­si opis­ke­li­joi­den saa­da vali­ta vek­to­rial­gebran pois.”

    Onko vek­to­rial­gebra pakol­lis­ta ala­kou­lus­ta yli­opis­toon joka iki­sel­lä alal­la jokaikiselle?

  71. R.Silfverberg: Mate­ma­tiik­ka = sama kuin kaik­ki kielet.
    Mate­ma­tik­ka jakau­tuu arit­me­tii­kaan, geo­met­ri­aan, algebt­raan, tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaan jne.

    Eli et näe mitään eroa mate­ma­tii­kan ja tuhan­sien kie­lien opiskelussa?

    Ovat­ko kie­let mie­les­tä­si on/off-ainei­ta ilman eri osaa­mi­sen taso­ja eri tarpeisiin?

    Kun mate­ma­tii­kan perus­teet on ker­ran opit­tu, ei nii­tä tar­vit­se opis­kel­la jokais­ta uut­ta osa-aluet­ta var­ten uudel­leen. Nume­rot ovat muut­tu­mat­to­mat ja uut­ta raken­ne­taan aikai­sem­min opi­tun päälle.

    Uuden kie­len opis­ke­lu taas aloi­te­taan aina alus­ta, jopa kir­joi­tusa­sut saat­ta­vat poi­ke­ta täy­sin aiem­min opitusta.
    Ja kie­liä on tuhansia.
    Ruot­sin pää­kie­li ruot­si on niis­tä vain yksi. Suo­men pää­kie­li suo­mi on toinen.

  72. Ehkä kuvaa­vin esi­merk­ki pakol­li­sen ruot­sin älyl­li­ses­tä epä­re­hel­li­syy­des­tä on yli­opis­to­ta­sol­la vaa­dit­tu ns. vir­ka­mies­ruot­si. Aina­kin Aal­to-yli­opis­tos­sa “vir­ka­mies­ruot­sin” suo­rit­ta­mi­seen vaa­dit­tu vähim­mäis­kie­li­tai­to on jotain niin absur­din alhais­ta, että se vas­taa ehkä kol­mi­vuo­ti­aan äidin­kie­le­nään ruot­sia puhu­van lap­sen kie­li­tai­toa. Käy­tän­nös­sä kurs­sin pys­tyy suo­rit­ta­maan hyväk­sy­tys­ti Google kään­tä­jää käyt­tä­mäl­lä, var­sin­kin jos kir­joit­taa läh­tö­teks­tit englanniksi.

    Ymmär­rän hyvin jokais­ta pal­ve­lui­den­sa puo­les­ta pel­kää­vää ruot­sin­kie­lis­tä, mikä­li kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sek­si oikeas­ti hyväk­syt­täi­siin virkamiesruotsi.

  73. R.Silfverberg: Miten sinä kään­nät suo­mek­si viral­li­sen ter­min obli­ga­to­risk svenska?

    Unoh­dit keroa minul­la ei-pro­vo­ka­tii­vi­sen kään­nök­se­si ilmai­sus­ta “obli­ga­to­risk svenska”

  74. Teh­tä­köön kyse­ly­tut­ki­mus vaik­ka 35-vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa sii­tä, kuin­ka pal­jon heil­lä on ollut käyt­töä kou­lu­ruot­sil­le, käyt­tä­vät­kö he sitä päi­vit­täin, vii­koit­tain, kuu­kausit­tain vuo­sit­tain vai harvemmin”

    Ihan hyvä idea sinäl­lään, mut­ta luu­li­sin­pa, että samal­la perus­teel­la pitäi­si mon­ta muu­ta­kin perus­kou­lun ainet­ta muut­taa valin­nai­sek­si. Vai­kea sanoa mil­loin minul­le on vii­mek­si ollut hyö­tyä uskon­non, puu­kä­si­työn tai ympä­ris­tö­opin perus­kou­lun oppimäärästä. 

    Kai­ken sen oli­si voi­nut käyt­tää pal­jon hyö­dyl­li­sem­min opis­kel­len vaik­ka kie­liä ja filosofiaa.

  75. R.Silfverberg: Ja vaik­ka ei ole sel­lai­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä jos­sa ruot­sin tai­toa suo­raan vaa­di­taan, niin inter­ne­tin aika­kau­te­na ei voi väit­tää enää että ei voi käyt­tää ruot­sin kiel­tä mis­sään. Jos osaa ruot­sia, niin voi seu­ra­ta ruot­sa­lais­ta medi­aa. Siel­lä näkee maa­il­man toi­sen­lai­sin sil­min kuin johon me olem­me tot­tu­neet. Lisäk­si voi kir­joit­taa ruot­sa­lai­siin kes­kus­te­lu­pals­toi­hin. Niil­lä kes­kus­te­lu­pals­toil­le joil­la suo­ma­lai­set kir­joit­ta­vat ovat ruot­sa­lai­set ylei­ses­ti ottaen kiin­nos­tu­nei­ta Suo­mes­ta ja suo­ma­lai­sis­ta asiois­ta, eikä ole mitään puuk­ko ja p‑rkele vitsejä.

    Sanon teil­le tämän vain yhden ker­ran: Me tulem­me ole­maan riip­pu­vai­sia Ruot­sis­ta ja muis­ta Poh­jois­mais­ta jos Putin rupe­aa ärjyä­mään kunnolla.
    Meil­lä oli vie­lä pari kuu­kaut­ta sit­ten ovi auki Natoon, mut­ta se ovi on menos­sa kiin­ni. Jos suo­ma­lai­set vain hais­tat­te­le­vat ruot­sa­lai­sil­le ja ruot­sin kie­lel­le, niin se on Suo­men menoa sit­ten. No eliit­ti ei väli­tä kos­ka ohjuk­set ei len­nä Por­tu­ga­liin asti.

    Väi­tät siis, että ruot­sa­lais­ten mie­les­tä ihmi­sar­vo on riip­pu­vai­nen kie­les­tä, eikä suo­ma­lai­sia (ja samal­la ehkä itse­ään­kin) ei kan­na­ta aut­taa hädän tul­len, jos kaik­ki suo­ma­lai­set eivät osoi­ta ala­mai­suut­taan opis­ke­le­mal­la vuo­si­kausia ruot­sia, jota he eivät elä­mäs­sään tar­vit­se? Onko tämä nyt sitä kuu­lui­saa “ruot­sin­kie­lis­tä sivis­tys­tä”, ihmis­ten arvot­ta­mi­nen kie­len perus­teel­la? Epäi­len kyl­lä, että suu­rin osa ruot­sa­lai­sis­ta ei edes ole tie­toi­sia suo­men­ruot­sa­lai­sis­ta ja ihmet­te­li­si­vät suu­res­ti, jos kuu­li­si­vat Suo­men pakkoruotsista.

    Enkä myös­kään ymmär­rä, mik­si kaik­kien suo­ma­lais­ten pitäi­si pyö­riä ruot­sa­lai­sil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la. Ruot­si tai ruot­sa­lais­ten mie­li­pi­teet kun eivät eri­tyi­sem­min kiin­nos­ta. Lisäk­si jos osaa jotain tois­ta kiel­tä, niin sil­loin voi seu­ra­ta jon­kin toi­sen maan kes­kus­te­lua ja todel­la­kin näh­dä asioi­ta toi­sin sil­min. Maa­il­ma on suu­rem­pi kuin pelk­kä Skandinavia.

  76. Juk­ka Siren:
    “Pak­ko­ruot­sin” kak­si fun­da­men­taa­lis­ta perus­te­lua ovat: 1) Se on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja his­to­ri­aa ja 2) Suo­mes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeas­ti mones­sa amma­tis­sa tarvitaan.

    ..

    Lukio­pa­kon sijas­ta toi­nen hyvä kei­no perus­te­lun 2) saa­vut­ta­mi­sek­si voi­si olla, että kak­si­kie­li­sis­sä kun­nis­sa ja ruot­sin tai­toa vaa­ti­vis­sa pal­ve­luis­sa nii­den ulko­puo­lel­la­kin (case Sei­nä­jo­ki) tin­ki­mät­tä vaa­dit­tai­siin oike­aa ruot­sin­tai­toa. Ja sii­nä aut­tai­si tuo lap­suu­den kyl­ve­tys, sekä val­miuk­sis­sa että asenteissa.

    1) ja 2) ovat sinän­sä hie­no­ja perusteita.

    Mut­ta pää­osa pak­ko­ruot­sin ja vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­jis­ta saa­vut­taa aika alkeel­li­sen kie­li­tai­don, jol­la on tur­ha yrit­tää hoi­taa min­kään­ta­soi­sia työ­teh­tä­viä, saa­ti pereh­tyä kult­tuu­riin ja his­to­ri­aan. Kun jär­jes­tel­mä ei tuo­ta kie­li­tai­toa, sitä on absur­dia perus­tel­la hyö­dyil­lä, joi­ta kie­li­tai­dos­ta siunaantuisi.

    Tosi­maa­il­mas­sa ole­mas­sao­le­vat ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut jär­jes­te­tään kuten sanoit, käyt­tä­mäl­lä oikeil­la kie­li­ko­keil­la kar­sit­tua hen­ki­lö­kun­taa. Ja jos­sain mää­rin tul­keil­la. Pak­ko­ruot­sil­la ja vir­ka­mies­tut­kin­nol­la tuo­te­tut pal­ve­lut ovat Potem­ki­nin kulisseja.

  77. Juk­ka Siren: “Pak­ko­ruot­sin” kak­si fun­da­men­taa­lis­ta perus­te­lua ovat: 1) Se on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja his­to­ri­aa ja 2) Suo­mes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeas­ti mones­sa amma­tis­sa tarvitaan.

    En ole ennen kuul­lut­kaan, että pak­ko­ruot­si oli­si jo muo­dos­tu­nut osak­si his­to­ri­aa. Noh, onhan se toi­saal­ta ollut jo 60-luvul­ta, lähi­his­to­rias­ta. Höl­mö argu­ment­ti kum­mis­kin. Jul­ki­set teloi­tuk­set­kin kuu­lui­vat pit­kään Suo­men his­to­ri­aan, mut­ta ei kai nii­tä sen­tään halu­ta pakol­la kou­lu­lai­sil­le tuputtaa?

    Se, että Suoes­sa on ruot­sin­kie­li­siä kun­tia, taas ei ole min­kään­lai­nen argu­ment­ti pak­ko­ruot­sin puo­les­ta. Var­maan sen itse­kin tajuat, kun asi­aa het­ken pohdit.

  78. Tom Pesch:
    Jos Suo­mi oli­si oikea demo­kra­tia, ruot­sin kie­len ase­mas­ta oli­si jär­jes­tet­ty kan­sa­nää­nes­tys jo aiko­ja sit­ten. Kaik­ki­han tie­tä­vät miten äänes­tyk­ses­sä kävi­si, joten pak­ko­ruot­sia kan­nat­ta­va eliit­ti ei halua sel­lais­ta jär­jes­tet­tä­vän. Se ker­too aika pal­jon sii­tä, kuka ja miten tätä maa­ta todel­li­suu­des­sa johdetaan.

    Erään­lai­se­na kan­sa­nää­nes­tyk­se­nä voi­ta­neen pitää Åbo Aka­de­min ja Tam­pe­reen yli­opis­ton teke­mää kyse­lyä, jon­ka mukaan 74% suo­ma­lai­sis­ta halusi ruot­sin opis­ke­lun ole­van vapaaehtoista. 

    Tuon tie­don pitäi­si riit­tää päättäjille.

  79. Oli­si­ko hel­pom­paa pääs­tä eteen­päin, jos teh­täis niin, että Suo­men ainoa viral­li­nen kie­li on Englan­ti. Onhan tuo nyt ihan sel­vää, ettei ruot­si tule tääl­lä kos­kaan len­tä­mään, pik­ku­hil­jaa katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä. Vaan enpä näe mikä arvo on suo­mel­la­kaan viral­li­se­na kie­le­nä. Teh­täis vaan asiat hel­pom­mik­si ja puhut­tais englan­tia wiral­li­se­na kie­le­nä ja ilman vir­kaa sit­ten ihan mitä huvittaa.

    Tai näin teh­täis, jos tämä ei oli­si jos­tain minul­le pik­ka­sen vie­raas­ta syys­tä joh­tuen täm­möi­nen vain tun­nea­sia, jos­sa jär­ki väis­tää. Kan­sal­li­suus­tun­ne ja sen sel­lai­set jutut ovat jos­tain syys­tä tär­kei­tä monil­le. Demo­kra­tias­sa he toki voit­ta­vat niin kau­an kuin ovat enem­mis­tö ja me muut voim­me tyy­tyä ihmettelemään.

  80. Ruot­sin kie­len tar­peel­li­suus? Tääl­lä ylä­mais­sa ei suo­ma­lai­set työt­tö­mät voi men­nä Poh­jois­ruot­siin töi­hin eikä fir­mat saa siel­tä ura­koi­ta, kos­ka ei ole ruot­sin­kie­len tai­toa. On koi­tet­tu. Ja töis­tä kun on puhe, englan­ti ei kel­paa, kos­ka kum­pi­kaan osa­puo­li ei hal­lit­se sitä kunnolla.

  81. R.Silfverberg: Älä nyt vit­sai­le! Kolt­ta­saa­me on käy­tän­nös­sä kuol­lut kie­li kos­ka sitä eivät muut kuin kolt­ta­saa­me­lai­set itse puhu. Väes­tö joka puhuu sitä oli lii­an pie­ni ja jou­tui mui­den kiel­ten puris­tuk­siin kun Neu­vos­to­liit­to vei Pet­sa­mon Suo­mel­ta. Toi­sen­lai­nen koh­te­lu ja jon­kin­lai­nen viran­omais­ten osaa­mis­pak­ko oli­si voi­nut aika­naan pelas­taa kielen. 

    Ruot­sia ja sen lähi­su­ku­lais­kie­liä osaa n 25 mil­liä ihmis­tä ja suu­rin osa ihan joko Suo­mes­sa tai naapurimaissa.

    Oli miten oli, kolt­ta­saa­me on kui­ten­kin rikkaus. 

    Tota sä et voi miten­kään ottaa pois multa.

  82. Ahis­taa: En ole ennen kuul­lut­kaan, että pak­ko­ruot­si oli­si jo muo­dos­tu­nut osak­si historiaa. 

    En minä­kään ole vie­lä kuul­lut, mut­ta uskon ja toi­von kuu­le­va­ni lähitulevaisuudessa.

    His­to­ria on ainoa oikea vii­te­ke­hys täl­le pai­na­jai­sel­le, kos­ka tule­vai­suut­ta sil­lä ei Suo­mes­sa ole.

  83. Tivi: 1) ja 2) ovat sinän­sä hie­no­ja perusteita.

    Mut­ta pää­osa pak­ko­ruot­sin ja vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­jis­ta saa­vut­taa aika alkeel­li­sen kie­li­tai­don, jol­la on tur­ha yrit­tää hoi­taa min­kään­ta­soi­sia työ­teh­tä­viä, saa­ti pereh­tyä kult­tuu­riin ja his­to­ri­aan. Kun jär­jes­tel­mä ei tuo­ta kie­li­tai­toa, sitä on absur­dia perus­tel­la hyö­dyil­lä, joi­ta kie­li­tai­dos­ta siunaantuisi.

    Tosi­maa­il­mas­sa ole­mas­sao­le­vat ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut jär­jes­te­tään kuten sanoit, käyt­tä­mäl­lä oikeil­la kie­li­ko­keil­la kar­sit­tua hen­ki­lö­kun­taa. Ja jos­sain mää­rin tul­keil­la. Pak­ko­ruot­sil­la ja vir­ka­mies­tut­kin­nol­la tuo­te­tut pal­ve­lut ovat Potem­ki­nin kulisseja.

    Mik­si mei­dän suu­ren enem­mis­tön pitäi­si ope­tel­la ruot­sia, jota me emme koti­maas­sa tar­vit­se vain sik­si, ettei ruot­sin­kie­lis­ten tar­vit­si­si käyt­tää suo­mea, jota he joka tapauk­ses­sa tar­vit­se­vat ja opiskelevat.

  84. ruot­sa­lai­set ystä­vä­ni ja suku­lai­se­ni ovat aina pitä­neet sitä todel­la hup­su­na asia­na, että Suo­ma­lais­ten on opis­kel­ta­va ruot­sia. Emme me ruot­sik­si jut­te­le ystä­vie­ni tai suku­lais­te­ni kans­sa, kun minun ruot­si­ni on aina niin pal­jon hei­kom­pi kuin molem­pien englan­ti. Eikö­hän oli­si aika siir­tyä yhteis­kun­nas­sa täl­tä osin eteenpäin.

  85. Ongel­ma ruot­sin­kie­les­sä ovat suo­men­ruot­sa­lai­set. Ruot­sis­sa on help­poa suo­ma­lai­sen puhua ruot­sia. Ruot­sa­lai­set vain kuun­te­le­vat pok­ka­na ja vas­taa­vat heti kun ymmärtävät.

    Suo­men­ruot­sa­lai­nen kuun­te­lee suo­ma­lai­sen ruot­sia äärim­mäi­sen vai­vau­tu­nee­na tai vha­mie­li­se­nä. Kie­li vaih­tuu välit­tö­mäs­ti suomeen.

  86. Ruot­sa­lai­set eivät pys­ty suju­vas­ti kom­mu­ni­koi­maan tans­ka­lais­ten tai nor­ja­lais­ten kans­sa. Päin­vas­tai­ses­ta on pal­jon esi­merk­ke­jä. Toki skan­di­naa­veil­le on help­poa oppia tois­ten­sa kiel­tä mut­ta näi­den mai­den välil­lä on kie­li­muu­ri vaik­ka muu­ta jos­kus väitetään.

  87. Eins­ten: Oli miten oli, kolt­ta­saa­me on kui­ten­kin rikkaus. 

    Tota sä et voi miten­kään ottaa pois multa.

    Juu­ri näin, kai­kes­ta kiris­tyk­ses­tä ja mui­den pol­ke­mi­ses­ta huo­li­mat­ta, tai ehkä juu­ri sik­si, kak­si­kie­lis­ten kun­tien ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä on 25 vuo­des­sa romah­ta­nut 12299 hen­ki­löl­lä eli 1,2 ker­taa Maa­rian­ha­mi­na­lais­ten mää­räl­lä, kun taas saa­me­lais­ten mää­rä on lisään­ty­nyt sama­na aika­na 223 hen­ki­löl­lä lähes­tyen kah­ta tuhatta!
    Hyvä saamelaiset!

    Lisäk­si kak­si­kie­lis­ten kun­tien ruot­sin­kie­lis­ten mää­rän vähe­ne­mi­nen ei ole aina­kaan las­kus­sa, kos­ka muu­tok­sen ikä­ja­kau­ma 1990–2015 on
    0–45 v ‑19612, 45–65 v +457. ja yli 66 v +6856.

    Läh­de: Tilastokeskus

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Irlan­ti ja Iiri?

    Irlan­nin tilan­ne on eri­lai­nen kuin meil­lä, kos­ka siel­lä iiri on useim­pien esi­van­hem­pien alku­pe­räi­nen kie­li, lähes kadon­nut mut­ta etni­sen iden­ti­tee­tin kan­nal­ta arvos­tet­tu. Ver­tai­lus­sa kyse oli­si tilan­tees­ta, jos­sa suo­ma­lai­set puhui­si­vat englan­tia ja suo­men kie­li oli­si mil­tei kadon­nus. Iirin elvyt­tä­mi­nen siis koe­taan oman kie­len elvyt­tä­mi­sek­si ja samal­la vah­va englan­ti tekee mui­den kiel­ten kuin iirin opis­ke­lus­ta vähem­män tär­ke­ää. Toki aihees­ta käy­dään myös kriit­tis­tä keskustelua.

    Kos­ka iiril­lä on kui­ten­kin vah­va kan­na­tus, sii­hen ei ole lii­tet­ty pak­koa, joka käy­tän­nös­sä oli­si niin ehdo­ton kuin mei­dän pak­ko­ruot­sim­me. Iiri on löy­tä­mie­ni läh­tei­den mukaan Irlan­nis­sa pakol­lis­ta kai­kis­sa val­tion rahoi­tus­ta saa­vis­sa kou­luis­sa, mut­ta sen vaa­ti­mi­nen kai­kil­ta pakol­li­se­na oppiai­nee­na pois­tet­tiin jo 1973.

    Iiris­tä on mah­dol­lis­ta saa­da vapau­tuk­sia, esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jat ja dys­lek­si­kot saa­vat ilman muu­ta vapau­tuk­sen (toi­sin kuin yleen­sä meil­lä). Iiris­tä vapau­tet­tu saat­taa jopa opis­kel­la jotain muu­ta kiel­tä sen sijaan. Kyse ei siis ole vel­vol­li­suu­des­ta, jota pitää suo­ja­ta ehdot­to­mal­la pakolla. 

    Yli­opis­toon men­nes­sä on olta­va tiet­ty iirin­tai­to tai vapau­tus sii­tä tas­kus­sa (http://www.nui.ie/college/entry-requirements.asp) mut­ta yli­opis­tos­sa ei ole kai­kil­le pakol­li­sia iiri­no­pin­to­ja, ei mitään vir­kaii­riä. Ja tie­tys­ti englan­nin kie­li avaa mah­dol­li­suu­den opis­kel­la englan­nik­si lähes mis­sä tahansa.

    Näis­tä ulko­mai­sis­ta käy­tän­nöis­tä pitäi­si puhua enem­män. Pak­ko­ruot­sin kal­tais­ta todel­lis­ta pak­koa ala­kou­lus­ta yli­opis­toon vail­la vaih­toeh­to­ja ei muu­al­la ole. Lisäk­si tääl­lä ruot­si on aito vähem­mis­tö­kie­li (kir­jat­tu­ja puhu­jia man­te­reel­la alle vii­si pro­sent­tiä), ei maan alku­pe­räi­nen kie­li, kuten esi­mer­kik­si saa­met oli­si­vat. En kai­paa pak­ko­saa­mea poh­joi­seen, mut­ta se oli­si enem­män näi­den iirin ja kym­rin ja bas­kin kal­tai­nen vaih­toeh­to kuin pakkoruotsi.

  89. Jor­man:
    Ruot­sin kie­len tar­peel­li­suus? Tääl­lä ylä­mais­sa ei suo­ma­lai­set työt­tö­mät voi men­nä Poh­jois­ruot­siin töi­hin eikä fir­mat saa siel­tä ura­koi­ta, kos­ka ei ole ruot­sin­kie­len tai­toa. On koi­tet­tu. Ja töis­tä kun on puhe, englan­ti ei kel­paa, kos­ka kum­pi­kaan osa­puo­li ei hal­lit­se sitä kunnolla.

    Eli on opis­kel­tu ruot­sia, mut­ta sitä ei ole­mo­pot­tu sitä vertaa,mettämsiitämolisi hyötyä.

    Toi­sin sanoen opis­ke­lu on ollut tur­haa. Opis­ke­lun idea on oppia uusia jut­tu­ja, mut­ta jos ei opi, sii­nä ei ole miel­tä. Ei edes sil­loin, kun opis­kel­ta­va aine oli­si todel­la hyödyllinen.

    Itsel­le­ni oli­si työ­elä­mäs­sä ollut hmmm, kak­si ker­taa hyö­tyä ruot­sis­ta, yhdes­sä pala­ve­ris­sa. Ja toi­sen ker­ran doku­men­taa­tio­ta. Suku­lai­sia­ni asuu Espan­jas­sa, sitä oli­si tar­vit­tu ties kuin­ka mon­ta ker­taa ja E‑Amerikkaan menee yllät­tä­vän pal­jon tava­raa Suo­mes­ta. Espan­ja oli­si ollut­kin pal­jon hyödyllisempi.

    Olen käy­nyt jopa Sak­sas­sa useam­min loma­mat­kal­la kuin Ruotsissa.

  90. Jalan­kul­ki­ja: Enpä oikein ymmär­rä point­tia­si. Täs­sä puhut­tiin ruot­sin kie­len tar­pees­ta Suo­men työelämässä. 

    Mis­sä välis­sä teh­tiin sel­lai­nen oletus?

  91. Ahis­taal­le:
    Juu, olin epä­sel­vä. Siis ruot­sin­kie­li ja ruot­sin­kie­li­nen väes­tö on osa his­to­ri­aam­me, ei tie­ten­kään pakol­li­nen kou­lu­ruot­si. Ei sato­ja vuo­sia sit­ten ollut min­kään­lais­ta koulupakkoa.

    Opel­le:
    Halua­mat­ta men­nä kovin kau­as sivu­rai­teil­le: Kym­ri on hyvä ver­tai­lu­koh­de. Puhu­jien osuus ja sen kehi­tys lähi­his­to­rias­sa (vii­mei­sen 100–150 vuo­den aika­na), puhu­jien hajaan­tu­mi­nen kah­teen murrealueeseen…Oden mai­nit­se­ma iiri on myös hyvä vertaus.

    Que­becis­tä sen ver­ran, että siel­lä ollee­na voin ker­toa myös kie­li­vä­hem­mis­tön osa­van olla todel­la arro­gant­ti, kun se on pai­kal­li­nen enem­mis­tö ja pää­see sää­tä­mään pykä­liä osa­val­tio- ja kuntatasolla.

  92. Nimien kerää­jä: Eli et näe mitään eroa mate­ma­tii­kan ja tuhan­sien kie­lien opiskelussa?

    Ovat­ko kie­let mie­les­tä­si on/off-ainei­ta ilman eri osaa­mi­sen taso­ja eri tarpeisiin?

    Kun mate­ma­tii­kan perus­teet on ker­ran opit­tu, ei nii­tä tar­vit­se opis­kel­la jokais­ta uut­ta osa-aluet­ta var­ten uudel­leen. Nume­rot ovat muut­tu­mat­to­mat ja uut­ta raken­ne­taan aikai­sem­min opi­tun päälle.

    Uuden kie­len opis­ke­lu taas aloi­te­taan aina alus­ta, jopa kir­joi­tusa­sut saat­ta­vat poi­ke­ta täy­sin aiem­min opitusta.
    Ja kie­liä on tuhansia.
    Ruot­sin pää­kie­li ruot­si on niis­tä vain yksi. Suo­men pää­kie­li suo­mi on toinen.

    Monet kie­let ovat sukua toi­sil­leen, esim ruot­si ja sak­sa ovat, ja se tekee toi­sen oppi­mi­sen hel­pom­mak­si jos osaa toista.

    Bene­lux-mai­den kan­sa­lai­set osaa­vat yleen­sä nel­jä-vii­si kiel­tä kos­ka naa­pu­ri­mai­den kie­let ovat niin help­po oppia.

    Tie­tys­ti jos halu­aa oppia jon­kun kie­len ihan täy­del­li­ses­ti niin pitää pän­tä­tä vuo­si­kausia mut­ta nor­maa­li­ti­lan­teis­sa sal­li­taan vähän vir­hei­tä, aina­kin puhekielessä.

    Mul­le vek­to­rial­gebra ja sar­jaop­pi poik­ke­si­vat niin pal­jon sii­tä mate­ma­tii­kas­ta joka mul­le oli tut­tua ja luon­te­vaa, että nii­tä piti todel­la­kin pän­tä­tä ja har­joi­tel­la uudel­leen ja uudel­leen. Mate­ma­tii­kas­sa yleen­sä sal­li­taan vir­hei­tä nol­la mikä tekee aineen “huma­nis­teil­le” ääre­tö­män haastavaksi.

    Vai onko se joten­kin niin että suo­mi poi­kee­aa niin pal­jon kai­kis­ta muis­ta kie­lis­tä että pitää pur­kaa ato­mei­hin mui­den kile­ten kie­liop­pi ja raken­ta uudes­taan että oppii sen? Vai onko vika ope­tus­me­ne­tel­mis­sä ja kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä joka aset­taa lii­an kor­kei­ta vaa­ti­muk­sia kir­joi­te­tun kie­len suhteen?

  93. Jos ruot­sin kie­len osaa­mi­nen on sivis­tyk­sen mit­ta­ri, niin olen sit­ten ylpeäs­ti sivistymätön.

  94. Jus­si: Tai näin teh­täis, jos tämä ei oli­si jos­tain minul­le pik­ka­sen vie­raas­ta syys­tä joh­tuen täm­möi­nen vain tun­nea­sia, jos­sa jär­ki väis­tää. Kan­sal­li­suus­tun­ne ja sen sel­lai­set jutut ovat jos­tain syys­tä tär­kei­tä monil­le. Demo­kra­tias­sa he toki voit­ta­vat niin kau­an kuin ovat enem­mis­tö ja me muut voim­me tyy­tyä ihmettelemään.

    Ilman suo­ma­lais­ta kan­sal­lis­tun­net­ta Suo­men viral­li­nen kie­li oli­si venä­jä eikä englanti.

  95. Tyty: Väi­tät siis, että ruot­sa­lais­ten mie­les­tä ihmi­sar­vo on riip­pu­vai­nen kie­les­tä, eikä suo­ma­lai­sia (ja samal­la ehkä itse­ään­kin) ei kan­na­ta aut­taa hädän tul­len, jos kaik­ki suo­ma­lai­set eivät osoi­ta ala­mai­suut­taan opis­ke­le­mal­la vuo­si­kausia ruot­sia, jota he eivät elä­mäs­sään tar­vit­se? Onko tämä nyt sitä kuu­lui­saa “ruot­sin­kie­lis­tä sivis­tys­tä”, ihmis­ten arvot­ta­mi­nen kie­len perus­teel­la? Epäi­len kyl­lä, että suu­rin osa ruot­sa­lai­sis­ta ei edes ole tie­toi­sia suo­men­ruot­sa­lai­sis­ta ja ihmet­te­li­si­vät suu­res­ti, jos kuu­li­si­vat Suo­men pakkoruotsista.

    Ei ole nyt mis­tään ihmi­sar­vos­ta kysy­mys vaan sii­hen mihin kuu­lu­taan. Jos oli­si jokin muu kei­no var­mis­taa että mah­diol­li­sim­man moni suo­ma­lai­nen osai­si ruot­sia kuin pakol­li­nen ope­tus perus­kou­lus­ta läh­tien, niin ei oli­si ongelmaa. 

    Ruot­sa­lai­set ovat aina pitä­neet suo­ma­lai­sia suku­lai­si­naan kos­ka tääl­lä on sekä ruot­sa­lais­pe­räi­nen väes­tön­osa ja suu­ri osa sivis­ty­neis­tä suo­men­kie­li­sis­tä on aina osan­nut ruotsia.

    Esim Ruot­sis­sa asu­van täti­ni mies joka on ummik­ko­ruot­sa­lai­en ja sitä ikä­luo­kaa että ei osaa englan­tia, on ollut älli­kä­lä lyö­ty kun Suo­mes­sa ei nykyöään voi hoi­taa juu­ri mitään asioi­ta ruot­sik­si. Täti­ni ja hänen mie­hen­sä ovat käy­neet tääl­lä usein­kin ja mie­hel­lä on sel­lai­nen har­ras­tus joka lit­tyy Suo­meen aika syvästi.

    Ruot­sa­lai­set ovat lakan­neet pitää mei­tä suku­lai­si­na em syis­tä, nor­ja­lai­sia ja tans­ka­lai­sia sen­si­jan he pitä­vät itsestäänselvenä.

    Suo­mi on valit­se­man­sa ulko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­sen lin­jan takia riip­pu­vai­sem­pi Ruot­sis­ta kuin muis­ta maista. 

    Sii­hen­kin on ole­mas­sa toi­nen rat­kai­su mut­ta Suo­men kan­sa gal­lup­pien mukaan ei kan­na­ta sitä. 

    Viro ei ole jää­nyt odot­ta­maan että Suo­mi aut­tai­si vaan teki toi­sen ratkaisun.

  96. ij: Samas­sa kou­lus­sa ole­vas­ta musiik­ki­luo­kas­ta näkee, että segre­gaa­tio­vai­ku­tus voi olla suuri.

    Nyt en ymmär­rä: musii­kis­ta kiin­nos­tu­neet segre­goi­tu­vat niis­tä, joi­ta kiin­nos­taa jokin muu ja ongel­ma on mikä?

  97. Oiva avau­tu­mi­nen vir­ka­mies­ruot­sin kokeen mie­lek­kyy­des­tä HS:n mielipiteissä:

    Tap­paa­ko pakol­li­nen ruot­sin kurs­si unel­ma­ni tut­ki­jan urasta?

    Omal­ta osal­ta täy­tyy tode­ta, että oli lyk­ky, että aikoi­naan sil­loi­ses­sa TKK:ssa täs­tä pakol­li­ses­ta ras­tis­ta sel­vi­si yhden kurs­sin suo­ri­ta­mal­la — ja käy­tän­nös­sä täy­sin ole­mat­to­mil­la tai­doil­la (sil­loin­kin tai­si olla joku paniik­ki pääl­lä, kun val­mis­tu­mis­put­ken pääs­sä vir­ta mei­na­si kutis­tua norok­si…). Eipä sen “tek­nii­kan ruot­si 1” kurs­sin jäl­keen ole tosin tul­lut ensim­mäis­tä­kään tilan­net­ta, jos­sa ruot­sin­tai­toa oli­si tarvittu.

  98. Pak­ko­ruot­sin his­to­rias­ta ei pikai­sel­la googlauk­sel­la sel­viä mil­lä taval­la se aika­naan sumplittiin.

    Mitä RKP teki vas­ti­neek­si? On vai­kea kuvi­tel­la että kes­kel­lä pahin­ta vasem­mis­to­lais­ta­mi­stren­diä teh­tiin myön­ny­tys “por­va­reil­le” ja “suur­pää­omal­le” (lau­lus­sa kah­des­ta­kym­me­nes­tä per­hees­tä oli ruot­sa­lai­sel­ta kals­kah­ta­via suku­ni­miä enem­mis­tö) ilman että saa­tiin neu­vo­tel­tua jotain oman puo­len äänes­tä­jil­le kelpaavaa?

    Yhden suku­pol­ven aika­na sii­tä tuli sit­ten hyväk­syt­ty fak­ta ja ikui­ses­ti kiveen hakat­tu tosiasia.

  99. Kes­kus­te­lus­sa on tul­lut esiin ver­tai­lu sel­lais­ten mui­den mai­den kans­sa jos­sa myös eri kieliryhmiä.

    Ensin­nä­kin niin sen tyy­li­nen argu­ment­ti, että mis­sään maa­il­mas­sa ei ole vas­taa­vaa “jär­jet­tö­myyt­tä” kuin meil­lä kou­lu­ruot­sin kans­sa, ei ole oikein mie­le­käs kos­ka mis­sään muu­al­la ei ole juu­ri samaa taus­taa / tilan­net­ta. Sen sijaan muis­sa mais­sa on eri­lai­set “jär­jet­tö­myy­det”, mut­ta muu­al­la ollan myös jär­ke­väm­piä kuin meil­lä kos­ka siel­lä rat­kai­su­na ei näh­dä kie­lioi­keuk­sien kaven­ta­mis­ta. Esi­merk­kei­nä Bel­gian hal­li­tus­krii­si joh­tuen Brys­se­lin esi­kau­pun­kia­luei­den kie­lio­lois­ta, ja kiis­tat Que­becis­sä kos­kien englan­nin kie­len käyt­töä ulko­mai­non­nas­sa. Mitään täs­mäl­leen vas­taa­via kiis­to­ja ei ole Suo­mes­sa. Man­ner-suo­mes­sa (pliis ei men­nä Ahve­nan­maa-jut­tuun) eri­kie­li­set saa­vat vapaas­ti aset­tua min­ne tahan­sa ja fir­mat saa­vat mai­nos­taa mil­lä kie­lel­lä haluavat. 

    Sen sijaan yhteis­tä näil­lä kai­kil­la on että his­to­ri­aan perus­tu­va kie­lel­li­nen diver­si­teet­ti näh­dään tär­keä­nä säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­se­na asia­na, ja yhdes­sä ne eroa­vat radi­kaa­lis­ti Venä­jän tilan­tees­ta jos­sa suo­men­su­kuis­ten kan­so­jen kie­lioi­keuk­sien puo­les­ta ei teh­dä mitään todel­la tun­tu­vaa. Siel­lä peri­aa­te on että tämä on Venä­jä ja vain Venä­jän kie­lel­lä on oikeas­ti arvoa.

  100. Eins­ten:
    Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että Ruot­sin kie­li on rik­kaus, kos­ka Ruot­sin kie­li on rikkaus.

    Ker­toi­si­ko joku vie­lä sen, mik­si juu­ri ruot­sin­kie­li on rik­kaus, eikä esi­mer­kik­si venä­jä, lati­na, kreik­ka, kii­na, ara­bia, espanja…?

    Tun­tuu sil­tä, että useim­mat ruot­sin opis­ke­lua puo­lus­ta­vat ajat­te­le­vat, että sit­ten jää vain yksi kie­li. Kes­kus­te­lu­je­ni mukaan useim­mat pak­ko­ruot­sia vas­tus­ta­vat haluai­si­vat kak­si vapaa­va­lin­tais­ta kieltä. 

    Eli: En pidä pak­ko­ruot­sis­ta, mut­ta vähin­tään kak­si vie­ras­ta kiel­tä on perus­tel­tua. vir­ka­mies­ruot­si-yleis­vaa­ti­mus pitäi­si pois­taa ja kor­va­ta se tar­vit­taes­sa teh­tä­vä­koh­tai­ses­ti osoi­te­tul­la ruotsinkielentaidolla.

  101. R.Silfverberg:

    Ruot­sa­lai­set ovat aina pitä­neet suo­ma­lai­sia suku­lai­si­naan kos­ka tääl­lä on sekä ruot­sa­lais­pe­räi­nen väes­tön­osa ja suu­ri osa sivis­ty­neis­tä suo­men­kie­li­sis­tä on aina osan­nut ruotsia.

    On se kau­he­aa, että me sivis­ty­mät­tö­mät bar­baa­rit olem­me nous­seet kivien alta ja pimeis­tä luo­lis­ta pilaa­maan koko kan­sa­kun­nan maineen.

    No, olen kyl­lä itsea­sias­sa tun­te­nut itse­ni jos jokusen ker­ran esim. työ­mat­koil­la itse­ni sivis­ty­mät­tö­mäk­si — syy­nä on tosin ollut se, etten osaa kuin pari sanaa sak­saa tai rans­kaa. Vaik­ka työ­asiat tie­tys­ti suju­vat kan­sain­vä­li­sel­lä insi­nöö­rien bäd inglis­hil­lä, niin oli­si­han se kiva vaik­ka osa­ta ruo­kaa tilata.

    Tuli­han sitä sak­san opis­ke­lua jos­kus ylä­as­teel­la yri­tet­tyä, mut­ta oppi­mis­mo­ti­vaa­tion rajat tuli­vat kiel­ten osal­ta vas­taan ja kun lukios­sa pit­kän englan­nin jat­ka­mi­sen ehto­na oli käy­tän­nös­sä lisä­kurs­sien suo­rit­ta­mi­nen, niin sak­san jat­ka­mi­nen ei käy­nyt edes het­keä­kään mielessä.

  102. R.Silfverberg: Monet kie­let ovat sukua toi­sil­leen, esim ruot­si ja sak­sa ovat, ja se tekee toi­sen oppi­mi­sen hel­pom­mak­si jos osaa toista.

    Bene­lux-mai­den kan­sa­lai­set osaa­vat yleen­sä nel­jä-vii­si kiel­tä kos­ka naa­pu­ri­mai­den kie­let ovat niin help­po oppia.

    Tie­tys­ti jos halu­aa oppia jon­kun kie­len ihan täy­del­li­ses­ti niin pitää pän­tä­tä vuo­si­kausia mut­ta nor­maa­li­ti­lan­teis­sa sal­li­taan vähän vir­hei­tä, aina­kin puhekielessä.

    Mul­le vek­to­rial­gebra ja sar­jaop­pi poik­ke­si­vat niin pal­jon sii­tä mate­ma­tii­kas­ta joka mul­le oli tut­tua ja luon­te­vaa, että nii­tä piti todel­la­kin pän­tä­tä ja har­joi­tel­la uudel­leen ja uudel­leen. Mate­ma­tii­kas­sa yleen­sä sal­li­taan vir­hei­tä nol­la mikä tekee aineen “huma­nis­teil­le” ääre­tö­män haastavaksi.

    Vai onko se joten­kin niin että suo­mi poi­kee­aa niin pal­jon kai­kis­ta muis­ta kie­lis­tä että pitää pur­kaa ato­mei­hin mui­den kile­ten kie­liop­pi ja raken­ta uudes­taan että oppii sen? Vai onko vika ope­tus­me­ne­tel­mis­sä ja kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä joka aset­taa lii­an kor­kei­ta vaa­ti­muk­sia kir­joi­te­tun kie­len suhteen?

    Et siis edel­leen­kään suos­tu ker­to­maan meil­le ei-pro­vo­ka­tii­vis­ta kään­nös­tä­si ilmai­sus­ta “obli­ga­to­risk svenska”

    6000–9000 kie­leen mah­tuu kie­liä, jot­ka ovat sukua kes­ke­nään ja kie­liä, jot­kä eivät ole.

  103. R.Silfverberg:Jos oli­si jokin muu kei­no var­mis­taa että mah­diol­li­sim­man moni suo­ma­lai­nen osai­si ruotsia 

    on ollut älli­kä­lä lyö­ty kun Suo­mes­sa ei nykyöään voi hoi­taa juu­ri mitään asioi­ta ruotsiksi. 

    Ensin ker­roit, että tämä on ainoa kei­no ja heti perään, ettei sii­tä ole mitään hyötyä.

  104. R.Silfverberg: Vai onko vika ope­tus­me­ne­tel­mis­sä ja kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä joka aset­taa lii­an kor­kei­ta vaa­ti­muk­sia kir­joi­te­tun kie­len suhteen?

    Kir­joi­tet­tu kie­li on pal­jon hel­pom­pi opia kuin puhuttu.

  105. R.Silfverberg: Ei ole nyt mis­tään ihmi­sar­vos­ta kysy­mys vaan sii­hen mihin kuu­lu­taan. Jos oli­si jokin muu kei­no var­mis­taa että mah­diol­li­sim­man moni suo­ma­lai­nen osai­si ruot­sia kuin pakol­li­nen ope­tus perus­kou­lus­ta läh­tien, niin ei oli­si ongelmaa. 

    Ruot­sa­lai­set ovat aina pitä­neet suo­ma­lai­sia suku­lai­si­naan kos­ka tääl­lä on sekä ruot­sa­lais­pe­räi­nen väes­tön­osa ja suu­ri osa sivis­ty­neis­tä suo­men­kie­li­sis­tä on aina osan­nut ruotsia.

    Esim Ruot­sis­sa asu­van täti­ni mies joka on ummik­ko­ruot­sa­lai­en ja sitä ikä­luo­kaa että ei osaa englan­tia, on ollut älli­kä­lä lyö­ty kun Suo­mes­sa ei nykyöään voi hoi­taa juu­ri mitään asioi­ta ruot­sik­si. Täti­ni ja hänen mie­hen­sä ovat käy­neet tääl­lä usein­kin ja mie­hel­lä on sel­lai­nen har­ras­tus joka lit­tyy Suo­meen aika syvästi.

    Ruot­sa­lai­set ovat lakan­neet pitää mei­tä suku­lai­si­na em syis­tä, nor­ja­lai­sia ja tans­ka­lai­sia sen­si­jan he pitä­vät itsestäänselvenä.

    Minä kuu­lun Euroop­paan. Jos en kel­paa suo­men­kie­li­se­nä muil­le poh­jois­mail­le, niin ei se ole minul­le niin tär­ke­ää. Epäi­len kyl­lä vain, että ainoa ryh­mä, jol­le en suo­men­kie­li­se­nä kel­paa, ovat suo­men­ruot­sa­lai­set. Muut poh­jois­maa­lai­set eivät ole kie­li­ra­sis­te­ja. Enkä edel­leen­kään ole riip­pu­vai­nen ruot­sa­lais­ten mie­li­pi­tees­tä, minun maa­il­ma­ni on vähän suu­rem­pi kuin Suo­mi ja Ruotsi.

    Kun Kus­taa III aikoi­naan kävi Turus­sa, hän tote­si, ettei ymmär­rä kan­san puhu­mas­ta kie­les­tä mitään ja lait­toi poi­kan­sa opis­ke­le­maan suo­mea. Se, että Suo­mes­sa on aiem­min pitä­nyt käy­dä kou­lun­sa­kin ruot­sik­si, ei ole ollut suo­men­kie­lis­ten etu. En edel­leen­kään ymmär­rä, mik­si sinun täti­si mie­hen har­ras­tus on perus­te­lu kaik­kia suo­ma­lai­sia kos­ke­val­le pak­ko­ruot­sil­le. Mik­si hän ei ole opis­kel­lut sit­ten suo­mea? Englan­nil­la­kin pär­jää Suo­mes­sa nykyi­sin val­lan hyvin.

  106. R.Silfverberg: Monet kie­let ovat sukua toi­sil­leen, esim ruot­si ja sak­sa ovat, ja se tekee toi­sen oppi­mi­sen hel­pom­mak­si jos osaa toista.

    Bene­lux-mai­den kan­sa­lai­set osaa­vat yleen­sä nel­jä-vii­si kiel­tä kos­ka naa­pu­ri­mai­den kie­let ovat niin help­po oppia.

    Se, että ruot­sia osaa­val­le sak­san opis­ke­lu on hel­pom­paa, kos­kee vain ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­via. Tämä väi­te on sit­ten laa­jen­net­tu kos­ke­maan suo­men­kie­li­siä­kin, kos­ka eihän mei­dän koke­muk­sil­la ole mitään arvoa. Moni A2-sak­san valin­nut on jou­tu­nut lopet­ta­maan sak­san opis­ke­lun­sa pak­ko­ruot­sin alkaes­sa, kos­ka kie­let ovat men­neet sekai­sin. Tai jos eivät mene vie­lä opis­kel­les­sa, niin myö­hem­min aina­kin. Mie­luum­min minä­kin oli­sin otta­nut vah­vem­man sak­san kuin ruot­sin. Mui­ta kie­liä opis­kel­les­sa yhteyt­tä ei ole sitä­kään vähää, sama “apu” saa­daan englannistakin.

    Luxem­bour­gi­lai­nen vaih­ta­ri valit­ti, kuin­ka hei­dän kou­lus­saan on kiel­ten opis­ke­luun men­nyt niin pal­jon aikaa, että mui­den ainei­den opis­ke­lu on jää­nyt vähem­mäl­le ja oli yllät­ty­nyt suo­ma­lais­ten yli­op­pi­lai­den tie­to­ta­sos­ta. Ehkä pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jien mie­les­tä muut aineet eivät sit­ten ole niin tärkeitä.

  107. Juk­ka Siren:
    Opel­le: Kym­ri on hyvä ver­tai­lu­koh­de. Puhu­jien osuus ja sen kehi­tys lähi­his­to­rias­sa (vii­mei­sen 100–150 vuo­den aika­na), puhu­jien hajaan­tu­mi­nen kah­teen murrealueeseen…Oden mai­nit­se­ma iiri on myös hyvä vertaus. 

    Miten kym­ri ja iiri voi­si­vat olla hyvä ver­tai­lu­koh­ta pak­ko­ruot­sil­le? Molem­mis­sa mais­sa (Irlan­ti, Bri­tan­nia) yhtei­nen kie­li on englan­ti, eli maa­il­man lin­gua franca, mikä tekee muun kie­li­tai­don hank­ki­mi­sen vähem­män tär­keäk­si. Kie­lio­pin­toi­hin ei siis tar­vit­se sat­sa­ta, joten voi­daan elvyt­tää väes­tön esi­van­hem­pien alku­pe­räis­tä kieltä. 

    Ei mis­sään muu­al­la (ei myös­kään Wale­sis­sa tai Irlan­nis­sa) ole kai­kil­le ala­kou­lus­ta yli­opis­toon pakol­lis­ta pien­tä vähemmistökieltä! 

    Siel­lä, mis­sä jokin vähem­mis­tö­kie­li on osas­sa kou­lu­ja pakol­li­nen jon­kin aikaa, täyt­ty­vät opis­ke­li­joi­den kan­nal­ta oleel­li­set ehdot:
    — opis­ke­li­joi­den oma kie­li on mer­kit­tä­vä ja avaa jo itses­sään ovia elää ja opis­kel­la muualla
    — vähem­mis­tö­kie­len puhu­jia on maas­sa mer­kit­tä­vä mää­rä (esim. pää­kie­len puhu­jia on vain n. 60%) ja vähem­mis­tö­kie­let ovat usein maa­il­man­kie­liä (näin esim. Sveit­si, Bel­gia ja Kana­da) mut­ta pak­ko ei näis­sä­kään kos­ke koko maata
    — jos vähem­mis­tö­kie­let eivät ole maa­il­man­kie­liä, ne ovat väes­tön alku­pe­räis­kie­liä ja useim­pien esi­van­hem­mat ovat olo­suh­tei­den pakos­ta menet­tä­neet alku­pe­räi­sen kie­len­sä (iiri, kymri)
    — pakol­li­sis­ta kie­lis­tä saa vapau­tuk­sia tarvittaessa.

    Meil­lä har­vi­nais­ta suo­mea puhu­vien pakol­li­se­na kie­le­nä on alle vii­den pro­sen­tin vähem­mis­tön kie­li, joka ei ole maa­il­man­kie­li, joka ei ole ollut kos­kaan maan enem­mis­tön esi­van­hem­pien kie­li ja jos­ta ei voi edes myön­tää vapau­tuk­sia, kos­ka kol­man­nes tar­vit­si­si vapau­tuk­sen ja se riit­täi­si kaa­ta­maan koko pakon.

    Siis?

  108. Kie­li­po­li­tii­kan koko kuva:

    Van­taan asuk­kais­ta on suo­men­kie­li­siä 81.9%, viron­kie­li­siä 3.4%, venä­jän­kie­li­siä 3.2% ja ruot­sin­kie­li­siä 2.6%.

    Ruot­sin­kie­lis­ten tar­pei­siin rää­tä­löi­ty kie­li­la­ki tekee Van­taas­ta noin­kin pie­nel­lä vähem­mis­töl­lä kaksikielisen.

    Ruot­sin­kie­li­set pai­not­ti­vat Sei­nä­jo­ki-Gates­sa usei­ta ker­to­ja oma­kie­lis­ten ter­veys­pal­ve­lu­jen ole­van kaik­kien perus­oi­keus. Mah­toi­vat­ko­han tar­koit­taa myös viron- ja venä­jän­kie­li­siä, jot­ka ovat Van­taal­la jopa ruot­sin­kie­li­siä suu­rem­mat vähemmistöt. 

    Nykyi­sin ruot­sin­kie­li­set ovat ainoa vähem­mis­tö, jol­le oma­kie­li­siä pal­ve­lu­ja jär­jes­te­tään. 97.4% van­taa­lai­sis­ta istuu pak­ko­ruot­sin tun­nil­la päte­vöi­tyäk­seen jär­jes­tä­mään noi­ta pal­ve­lui­ta käy­tän­nös­sä suo­men­tai­toi­sil­le ruotsinkielisille.

    Väes­tö­en­nus­teen mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on v. 2030 ruot­sin­kie­li­siä n.60000 ja muun­kie­li­siä n.350000. Nykyi­sel­lä kie­li­lain­sää­dän­nöl­lä pak­ko­ruot­si ja pal­ve­lu­vel­vol­li­suus kos­ke­vat suo­men­kie­lis­ten lisäk­si tuo­ta­kin väestöryhmää.

  109. Eins­ten:
    Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että Ruot­sin kie­li on rik­kaus, kos­ka Ruot­sin kie­li on rikkaus.

    Ihan tot­ta, mut­ta mik­si Suo­mes­sa ei opis­kel­la oike­aa ruot­sia, vaan jotain ihme mur­ret­ta. Emme­hän opis­ke­le Jamai­kan englan­tia tai Yorks­hi­ren mur­ret­ta, vaan ihan stan­dar­dia englan­tia. Ruot­sa­lai­ses­ta suo­men­ruot­si kuu­los­taa kuu­lem­ma hölmöltä.

  110. Kie­li­kes­kus­te­lun kum­mal­li­sa väitteitä:
    “Ruot­si aut­taa oppi­maan sak­saa” — var­maan sak­san luke­mi­nen vie­lä enem­män tai hollannin.
    “Olem­me osa länt­tä” — joo, niin ovat sveit­si­läi­set reto­ro­ro­ma­ni­nan ja ita­lian puhu­jat­kin, ruot­sin osa­mi­nen ei asi­aan vaikuta.
    “Olta­va tasa-arvoi­sia” — jaa siis mitä? Yksi koko sopii kai­kil­le ja ja ihan oikea koko, asia­kas on vain itse vää­räs­sä. Jois­sa­kin kou­luis­sa on tar­jol­la ruot­sia ja jois­sa­kin kii­naa — onko se nyt niin ihmeel­lis­tä epä­ta­sa-arvoa? Eikö pitä­nyt olla eri­lai­sia kou­lu­ja? Ruot­sin opet­ta­jat­kin siel­lä ovat töis­sä. Oma veik­kauk­se­ni on, että kah­den päi­vän venä­jän kie­li­kyl­py saa joka jan­nun _valistemaan_ ruot­sin ilolla.

    Vaa­sas­sa rin­na­tet­tiin perus­kou­lun ruot­si (joka on eria­sia kuin vir­ka­tut­kin­to) oli­si se mil­lä men­nään? Ei lää­kä­ri­nä­kään olla perus­kou­lu­poh­jal­la. Ruot­siin kel­paa, Vaa­saan ei. 

    Jos haluat­te pitää Suo­mes­sa ruot­sin osaa­mi­sen edes ole­mas­sa niin teh­dää jotain — ei noil­la argu­men­teil­la pää­tös olla oppi­mat­ta ruot­sia muutu. 

    Täs­sä on sit­ten vie­lä point­ti: suo­mi vie­raa­na kie­le­nä (fins­ka) on myös eri aine kuin suo­mi äidin­kie­le­nä. Ope­te­taan eri taval­la ja fins­kas­sa on vähem­män opet­taa media­lu­ku­tai­toa, elo­ku­va­kas­va­tus­ta jne kul­tuu­ri­sia asioita.

  111. Ehkä ruot­sin­kie­lel­le oli­si hyvä PR-temp­pu pois­taa kie­len pak­ko-opis­ke­lu, kun jo pelk­kä aja­tus sii­tä saa niin monen aivot tilt­taa­maan. Kaik­ki ollaan kui­ten­kin hen­gis­sä sel­vit­ty pak­ko­ruot­sin tun­neis­ta, maa­il­mas­sa on kama­lim­pia­kin asioi­ta. Tun­neis­ta voi­tai­siin teh­dä niin träv­li­ga, että kaka­rat suo­ras­taan tap­pe­li­si­vat niil­le pää­sys­tä (aut­tai­si­ko ilmais­ten ämpä­rien jako myös?)

    Ruot­sin kie­len tai­ta­mi­nen on sik­si todel­la tär­ke­ää, että se avaa ikku­nan mui­den poh­jois­mai­den yhteis­kun­tiin. Poh­jois­maat ovat mei­dän tär­kein vii­te­ryh­mä, jon­ka kans­sa yhteis­työ­tä pitäi­si vie­lä tii­vis­tää enti­ses­tään. Entä jos tääl­lä kas­vaa suku­pol­via, jot­ka loit­to­ne­vat yhä enem­män poh­jois­mai­ses­ta vii­te­ke­hyk­ses­tä ja ele­le­vät vain jos­sain englan­nin­kie­li­ses­sä anglo­sak­si­ses­sa kuplas­saan, anglo­sak­si­sen arvo­maa­il­man kyllästämänä?

    Jo pel­käs­tään Ruot­sin SVT:n kana­vien seu­raa­mi­nen avar­taa tunk­kais­ta suo­ma­lais­ta mie­len­mai­se­maa. Huo­maa, että kas, tuo­ta­kin yhteis­kun­nal­lis­ta asi­aa käsi­tel­lään aivan eri taval­la Ruot­sis­sa kuin meillä.

    Ruot­sin kie­lel­lä saa ja pitää­kin olla eri­kois­a­se­ma Suo­mes­sa. Kaik­kien ei tar­vit­se osa­ta sitä erin­omai­ses­ti, mut­ta toi­mit­ta­jil­ta voi­si vaa­tia sel­lais­ta tasoa, että haas­ta­tel­les­saan ruot­sa­lai­sia pys­tyi­si­vät teke­mään haas­tat­te­lun ruot­sik­si eikä her­ra­ju­ma­la englanniksi!

  112. Tuo­mo:

    Nykyi­sin ruot­sin­kie­li­set ovat ainoa vähem­mis­tö, jol­le oma­kie­li­siä pal­ve­lu­ja jär­jes­te­tään. 97.4% van­taa­lai­sis­ta istuu pak­ko­ruot­sin tun­nil­la päte­vöi­tyäk­seen jär­jes­tä­mään noi­ta pal­ve­lui­ta käy­tän­nös­sä suo­men­tai­toi­sil­le ruotsinkielisille.

    Suo­men­kie­li­set kun­nat pane­vat vie­lä Van­taa­ta­kin paremmaksi:

    264 kun­taa
    95% maan pinta-alasta
    3,68 mil­joo­naa asu­kas­ta joista 

    suo­men­kie­li­siä 3,54 milj. eli 96,1%

    ruot­sin­kie­li­siä 15266 eli 4‰ (pro­mil­lea) eli joka 241:nen

    saa­men­kie­li­siä 1820 eli 0,5‰

    mui­ta kie­liä 125000 eli 3,4% joka on 8,5 ker­taa ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä. Jou­kos­sa useam­pia ruot­sin­kie­lis­ten ryh­mää isom­pia ryh­miä, mut­ta sii­tä en ole löy­tä­nyt tilastoa.

    Täl­lä aluel­la siis 99,6% lukee pak­ko­ruot­sia 4‰ suo­men­kie­len­tai­toi­sen “ruot­sin­kie­li­sen” takia.

    Olis­ko se vähän nii­kuin suo­men­kie­li­nen alue oli­si 4‰:n huma­las­sa niin että mikään ei oikein toi­mi niin kuin pitäi­si, eikä se ole pit­kän pääl­le kivaa eikä terveellistä. 

    Kra­pu­la­kin voi olla mel­koi­nen aina­kin niil­le jot­ka vas­toin parem­paa tie­to­aan ovat tätä tilaa ylläpitäneet.

  113. Sib­bo San Sebas­tian: Pak­ko­ruot­sin his­to­rias­ta ei pikai­sel­la googlauk­sel­la sel­viä mil­lä taval­la se aika­naan sumplittiin.

    Mitä RKP teki vas­ti­neek­si? On vai­kea kuvi­tel­la että kes­kel­lä pahin­ta vasem­mis­to­lais­ta­mi­stren­diä teh­tiin myön­ny­tys “por­va­reil­le” ja “suur­pää­omal­le” (lau­lus­sa kah­des­ta­kym­me­nes­tä per­hees­tä oli ruot­sa­lai­sel­ta kals­kah­ta­via suku­ni­miä enem­mis­tö) ilman että saa­tiin neu­vo­tel­tua jotain oman puo­len äänes­tä­jil­le kelpaavaa?

    Jos nyt oikein muis­tan, niin se suos­tui äänes­tä­mään perus­kou­lun puo­les­ta, pak­ko­ruot­si oli sil­le kyn­nys­ky­sy­mys. Sehän oli tuol­loin hal­li­tuk­ses­sa, eikä oikeas­taan ole ollut siel­tä pois­sa kuin vas­ta nyt. Asias­ta on kyl­lä muis­taak­se­ni kir­joi­tet­tu väik­kä­ri tai aina­kin gradu.

    1. Eräs noi­hin aikoi­hin ope­tus­toi­men pää­tök­sen­teos­sa muka­na ollut sanoi minul­le ker­ran sul­li­ses­ti, että ruot­sin kie­les­tä tuli perus­kou­lus­sa pakol­li­nen, jot­ta suo­men­kie­li­set eivät sdai­si ruot­sin­kie­li­siin etua. Käy­tän­nön syys­tä suo­men kie­li oli­si de fac­to pakol­li­nen ja jos ruot­sin kie­li ei oli­si, suo­men­kie­li­set voi­si­vat lukea yhden maa­il­man­kie­len enem­män kuin ruot­sin­kie­li­set. Tämä voi olla tuon jo sil­loin van­han mie­hen vär­fit­ty­nyt­tä ker­to­mus, enkä sik­si ottai­si tätä ihan fak­ta­na. Mut­ta tuol­lai­nen­kin argu­ment­ti var­maan­kin oli esi­tet­ty. Eri asia on, kuin­ka mer­kit­tä­väs­ti se vai­kut­ti päätökseen.

  114. Xerxes: Sen sijaan yhteis­tä näil­lä kai­kil­la on että his­to­ri­aan perus­tu­va kie­lel­li­nen diver­si­teet­ti näh­dään tär­keä­nä säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­se­na asiana

    Miten sel­lai­nen voi olla “kie­lel­lis­tä diver­si­teet­tiä” tai sen edis­tä­mis­tä, että moni­kie­li­ses­sä maas­sa (ja maa­il­mas­sa) 95 pro­sent­tia ihmi­sis­tä pako­te­taan opis­ke­le­maan yhtä ja samaa kiel­tä? Miten tois­ten pakot­ta­mi­nen edis­tää miten­kään min­kään­lais­ta “diver­si­teet­tiä” tai HEIDÄN kie­lel­li­siä oikeuk­si­aan? Vai onko niin, että suo­men- ja muun­kie­li­sil­lä ei ole oikeut­ta omaan kie­li-iden­ti­teet­tiin­sä, vaan heis­tä on teh­tä­vä ruot­sin­pu­hu­jia vaik­ka väkisin?

  115. JTS: Kie­li­kes­kus­te­lun kum­mal­li­sa väitteitä:
    “Ruot­si aut­taa oppi­maan saksaa”

    Äkki­näi­nen voi­si luul­la, että ruot­sin opis­ke­lu aut­taa oppi­maan ruotsia.

  116. Minä­kin aikoi­na­ni menin kes­ki­kou­lu­poh­jal­ta Ruot­siin kesä­töi­hin Tuk­hol­man ASEA:n kaa­pe­li­teh­taal­le, että kiva oli siel­lä. Jag ska dröm­ma det igen.

  117. ano­nil­li: Ilman suo­ma­lais­ta kan­sal­lis­tun­net­ta Suo­men viral­li­nen kie­li oli­si venä­jä eikä englanti.

    Kan­sal­lis­tun­ne ja suu­ri halu asua koh­ta­lai­sen vapaas­sa demo­kra­tias­sa eivät ole sama asia. Ellei sit­ten sovi­ta, että ovat, mut­ta väi­tän siis ettei­vät ole.

  118. Nimien kerää­jä: Et siis edel­leen­kään suos­tu ker­to­maan meil­le ei-pro­vo­ka­tii­vis­ta kään­nös­tä­si ilmai­sus­ta “obli­ga­to­risk svenska”

    Olet esit­tä­nyt kys­myk­sen jol­le­kin toi­sel­le, et minulle. 

    Ruot­sin­kie­li­nen media käyt­tää sanaa skols­vens­ka sii­tä mis­tä suo­men­kie­li­nen kapi­na­me­dia käyt­tää pakkoruotsi. 

    Suo­mes­sa ei ole pak­ko­kie­liä tai kie­li­pak­koa muu­al­la kuin Ahve­nan­maal­la, jos­sa kaik­ki asiat on hoi­det­ta­va ruot­sik­si. Se on vali­tet­ta­va seik­ka jol­le emme voi mitään, kos­ka Suo­mi on alle­kir­joit­ta­nut jou­kon sopi­muk­sia Ahve­nan­maan ase­mas­ta jota val­voo mm Venäjä.

    Mut­ta onnek­si man­ner-Suo­mes­sa saa hoi­taa asian­sa suo­mek­si, ja lap­set saa­vat käy­dä suo­men­kie­lis­tä koulua. 

    Kie­li­pak­ko tai pak­ko­ruot­sa­lais­ta­mi­nen tar­koit­tai­si kir­jai­mel­li­ses­ti sitä että suo­men­kie­lis­ten oli­si pak­ko käy­dä ruot­sin­kie­lis­tä koulua.

  119. Xerxes:

    Sen sijaan yhteis­tä näil­lä kai­kil­la on että his­to­ri­aan perus­tu­va kie­lel­li­nen diver­si­teet­ti näh­dään tär­keä­nä säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­se­na asia­na, ja yhdes­sä ne eroa­vat radi­kaa­lis­ti Venä­jän tilan­tees­ta jos­sa suo­men­su­kuis­ten kan­so­jen kie­lioi­keuk­sien puo­les­ta ei teh­dä mitään todel­la tun­tu­vaa. Siel­lä peri­aa­te on että tämä on Venä­jä ja vain Venä­jän kie­lel­lä on oikeas­ti arvoa.

    Ker­ras­saan mai­nio kom­ment­ti! Ihan kuin suo­ma­lai­set jot­ka sano­vat että Suo­mes­sa puhu­taan suomea!

  120. Tuo­mo:
    Väes­tö­en­nus­teen mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on v. 2030 ruot­sin­kie­li­siä n.60000 ja muun­kie­li­siä n.350000. Nykyi­sel­lä kie­li­lain­sää­dän­nöl­lä pak­ko­ruot­si ja pal­ve­lu­vel­vol­li­suus kos­ke­vat suo­men­kie­lis­ten lisäk­si tuo­ta­kin väestöryhmää.

    Sinun mie­les­tä­si siis pitää antaa Suo­men venä­läi­sil­le, viro­lai­sil­le ja soma­leil­le enem­män vapauk­sia ja vähem­män vel­vol­li­suuk­sia kuin suo­ma­lai­sil­la ja suo­men­ruot­sa­la­sil­la on?

  121. En ole kyl­lä Soi­nin­vaa­ran kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten jär­jes­tel­mä, jos­sa mate­ma­tiik­ka ja ruot­si “rin­nas­te­taan toi­siin­sa” oli­si joten­kin suo­ta­va systeemi…

    Kyl­lä ruot­sin pitäi­si olla kou­lus­sa täs­mäl­leen samal­la vii­val­la kaik­kien mui­den­kin kiel­ten kans­sa. Ihan täs­mäl­leen yhtä valin­nai­nen kuin muut­kin kie­let, sekä kurs­sien että kir­joi­tus­ten osal­ta. Nyky­ään­kin edes englan­ti ei ole pakol­li­nen kie­li ja se on yo-kir­joi­tuk­sis­sa­kin samal­la vii­val­la mui­den kiel­ten kans­sa. Ja näin voi hyvin olla­kin, sil­lä suo­ma­lai­set on ihan riit­tä­vän fik­su­ja vali­tak­seen englan­nin joka tapauksessa.

  122. R.Silfverberg: mjo­ki

    (Lai­toin alla ole­van vies­tin jo ker­ran, mut­ta se jäi ilmei­ses­ti bit­tia­va­ruu­teen. Uusi yritys.)

    R. Sil­fe­ver­berg, kaik­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la — esit­tä­mä­si syy kie­li­kiin­tiöil­le on höl­möin mitä olen kuul­lut. Lää­kä­ri­liit­to on syy­pää kie­li­kiin­tiöi­hin? Kas kun ei her­ran Huu!

    Yri­tän kui­ten­kin kes­kus­te­lun nimes­sä ymmär­tää argu­ment­tia­si. En ole var­ma käsi­tän­kö oikein sinun ajat­te­le­van, että pitää joko olla kie­li­kiin­tiöt tai lisä­tä paik­ko­ja, kos­ka muu­ten ruot­sin­kie­lis­ten opis­ke­li­joi­den mää­rä pie­nen­tyi­si yli­opis­tos­sa? Onko ruot­si­kie­lis­ten opis­ke­li­joi­den mää­rä jokin luon­non­va­kio, vai mikä ihmeen lakio­suus heil­lä on opis­ke­lu­pai­kois­ta? Täl­lä­kin het­kel­lä lää­ke­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan monet suo­men­kie­li­set hake­vat ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tiös­sä, kos­ka on niin nau­ret­ta­van help­poa pääs­tä opis­ke­le­maan ruo­tis­kie­li­se­nä ver­ra­tu­na suomenkielisenä.

    Tie­däm­me molem­mat aivan täy­del­li­ses­ti mik­si kie­li­kiin­tiöt ovat voi­mas­sa ja mik­si ne herät­tä­vät niin pal­jon tun­tei­ta: suo­men­ruot­sa­lai­set ovat onnis­tu­neet koplaa­maan omal­le vii­te­ryh­mäl­leen täy­del­li­sen perus­te­le­mat­to­man pri­vi­lee­gion eli vapaa­li­pun yli­opis­toon. Eivät­kä he aio luo­pua sii­tä vaik­ka asial­le ei ole mitään todel­li­sia perus­te­lui­ta (his­to­ria on osoit­ta­nut ihmis­ten sie­tä­vän epä­ta­sa-arvoa erit­täin hyvin, jos he itse hyö­ty­vät siitä).

    Sivuu­tit suju­vas­ti kysy­myk­sen jon­ka esi­tin, ja joka mie­les­tä­ni on kes­kei­sim­piä täs­sä kie­li­kiin­tiö­kes­kus­te­lus­sa, joten tois­tan sen: Mikä on rat­kai­se­va älyllinen/moraalinen ero jae­taan­ko ihmi­set äidin­kie­len perus­teel­la eri ryh­miin ja koh­del­laan hei­tä eri taval­la, ver­rat­tu­na sii­hen että hei­dät jaet­tai­siin eri ryh­miin ihon­vä­rin perus­teel­la. Oli­si­ko oikein, jos vaa­ti­sim­me tum­mai­hoi­sil­ta suu­rem­paa pis­te­mää­rää pää­sy­ko­keis­sa kuin valkoihoisilta?

  123. mjo­ki: (Lai­toin alla ole­van vies­tin jo ker­ran, mut­ta se jäi ilmei­ses­ti bit­tia­va­ruu­teen. Uusi yritys.)

    R. Sil­fe­ver­berg, kaik­kel­la kunnioituksella…

    Tie­däm­me molem­mat aivan täy­del­li­ses­ti mik­si kie­li­kiin­tiöt ovat voi­mas­sa ja mik­si ne herät­tä­vät niin pal­jon tun­tei­ta: suo­men­ruot­sa­lai­set ovat onnis­tu­neet koplaa­maan omal­le vii­te­ryh­mäl­leen täy­del­li­sen perus­te­le­mat­to­man pri­vi­lee­gion eli vapaa­li­pun yli­opis­toon. Eivät­kä he aio luo­pua sii­tä vaik­ka asial­le ei ole mitään todel­li­sia perus­te­lui­ta (his­to­ria on osoit­ta­nut ihmis­ten sie­tä­vän epä­ta­sa-arvoa erit­täin hyvin, jos he itse hyö­ty­vät siitä).

    Täs­sä alkaa ole­maan vil­la­koi­ran ydin. Vaa­san kes­kus­sai­raa­lan päi­vys­tys­rii­das­sa­kaan ei ole kysy­mys kysei­ses­tä päi­vys­tyk­ses­tä, vaan ylei­ses­ti ruot­sin­kie­li­sen kup­pi­kun­nan saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­ses­ta. Eli he pel­kää­vät, että etu­ja naker­re­taan pala ker­ral­laan. Tilan­ne tähän on tie­tys­ti nyt monen kym­me­nen vuo­den jäl­keen otol­li­nen RKP:n oppo­si­tio­ase­man johdosta.

    Maam­me tilan­ne on sel­lai­nen, että kaik­kia saa­vu­tet­tu­ja etu­ja jou­du­taan kriit­ti­ses­ti kysee­na­lais­ta­maan. Myös ruot­sin­kie­li­ses­sä ankkalammikossa.

    1. Tämän päi­vän Hesa­rin mukaan myös suo­men­kie­li­set vaa­sa­lai­set näki­si­vät mie­lel­lään laa­jan päi­vys­tyk­sen sijain­ti­pai­kak­si Vaasan.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eräs noi­hin aikoi­hin ope­tus­toi­men pää­tök­sen­teos­sa muka­na ollut sanoi minul­le ker­ran sul­li­ses­ti, että ruot­sin kie­les­tä tuli perus­kou­lus­sa pakol­li­nen, jot­ta suo­men­kie­li­set eivät sdai­si ruot­sin­kie­li­siin etua. Käy­tän­nön syys­tä suo­men kie­li oli­si de fac­to pakol­li­nen ja jos ruot­sin kie­li ei oli­si, suo­men­kie­li­set voi­si­vat lukea yhden maa­il­man­kie­len enem­män kuin ruot­sin­kie­li­set. Tämä voi olla tuon jo sil­loin van­han mie­hen vär­fit­ty­nyt­tä ker­to­mus, enkä sik­si ottai­si tätä ihan fak­ta­na. Mut­ta tuol­lai­nen­kin argu­ment­ti var­maan­kin oli esi­tet­ty. Eri asia on, kuin­ka mer­kit­tä­väs­ti se vai­kut­ti päätökseen.

    Syyt mik­si pakol­li­nen toi­sen koti­mai­sen kie­len ope­tus tuli perus­kou­lui­hin oli kos­ka oppi­kou­luis­sa se oli ennes­tään, ja lisäk­si suo­ma­lai­sia muut­ti todel­la pal­jon Ruot­siin sii­hen aikaan kun lakia sää­det­tiin, ja halut­tiiin tur­va­ta hei­dän pär­jää­mi­sen­sä siel­lä. Vali­tet­ta­vas­ti herät­tiin sii­hen hiu­kan lii­an myö­hään. Pää­tös oli joka tapauk­ses­sa aika yksimielinen.

  125. mjo­ki: (Lai­toin alla ole­van vies­tin jo ker­ran, mut­ta se jäi ilmei­ses­ti bit­tia­va­ruu­teen. Uusi yritys.)

    R. Sil­fe­ver­berg, kaik­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la – esit­tä­mä­si syy kie­li­kiin­tiöil­le on höl­möin mitä olen kuul­lut. Lää­kä­ri­liit­to on syy­pää kie­li­kiin­tiöi­hin? Kas kun ei her­ran Huu!

    Yri­tän kui­ten­kin kes­kus­te­lun nimes­sä ymmär­tää argu­ment­tia­si. En ole var­ma käsi­tän­kö oikein sinun ajat­te­le­van, että pitää joko olla kie­li­kiin­tiöt tai lisä­tä paik­ko­ja, kos­ka muu­ten ruot­sin­kie­lis­ten opis­ke­li­joi­den mää­rä pie­nen­tyi­si yli­opis­tos­sa? Onko ruot­si­kie­lis­ten opis­ke­li­joi­den mää­rä jokin luon­non­va­kio, vai mikä ihmeen lakio­suus heil­lä on opis­ke­lu­pai­kois­ta? Täl­lä­kin het­kel­lä lää­ke­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan monet suo­men­kie­li­set hake­vat ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tiös­sä, kos­ka on niin nau­ret­ta­van help­poa pääs­tä opis­ke­le­maan ruo­tis­kie­li­se­nä ver­ra­tu­na suomenkielisenä.

    Kie­li­kiin­tiöi­den tar­koi­tus on tur­va­ta ruot­sin­kie­li­set ope­tus- ja ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lut kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la sekä että jos esim jou­tuu oikeu­teen tai lakia val­vo­vien viran­omais­ten kans­sa teke­mi­siin että saa käyt­tää ruot­sia näil­lä alueil­la. Sen mon­ta­ko opis­ke­lii­jaa aloit­taa vuo­des­sa ruo­sin­kie­li­sis­sä kiin­tiöis­sä mää­rit­tä­vät eri ministeriöt. 

    Kiin­tiöt ei ole äidin­kie­leen sidot­tu vaan sii­hen mil­lä kie­lel­lä on suo­rit­ta­nut perus­kou­lun ja lukion, ja jos on suo­rit­ta­nut muul­la kuin ruot­sil­la, riit­tää että läpäi­see kokeen jos­sa ruot­sin tai­to mita­taan. Se on tie­ten­kin vai­keam­pi koe kuin ns virkamiesruotsi/toinen koti­mai­nen joka on kai­kil­le yli­opis­to-opis­ke­li­joil­le pakollinen. 

    Vir­ka­mies­ruot­sin vaa­dit­ta­va oppi­mää­rä mah­dol­lis­taa sen että sel­vi­ää hel­pom­mis­ta asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­teis­ta, eikä sisäl­lä ammat­ti­sa­nas­toa. Kie­li­kiin­tiöl­lä var­mis­te­taan että on ole­mas­sa ammat­ti­lai­sia jos­ka voi­vat toi­mia koko­naan ruot­sik­si kysei­sis­sä tehtävissä.

    Lisää­mäl­lä aloi­tus­pai­ko­ja lää­kik­seen ja oikik­seen eri kie­li­ryh­mien väli­set erot valin­ta­pis­teis­sä supis­tui­si­vat niin että kiin­tiöi­tä ei tarvittaisi.

  126. Täs­sä ruot­sin­ope­tuk­sen varhaisvaiheista:
    Kan­sa­kou­lus­sa ei pak­ko­ruot­sia ollut, ei 1800- eikä 1900-luvuilla.

    Oppi­kou­lu tuli Suo­meen 1870-luvul­la ja se jaet­tiin ruot­sin- ja suo­men­kie­li­seen puo­leen. Kos­ka ruot­si oli pää­asial­li­nen kie­li kou­lu­tuk­ses­sa ja yhteis­kun­nas­sa, oli ruot­si otet­ta­va pakol­li­sek­si oppiai­neek­si suo­men­kie­li­siin oppi­kou­lui­hin eli keskikouluihin. 

    1920- ja 1930-luvuil­la teh­tiin esi­tyk­siä puo­lueoh­jel­mis­sa ja jopa edus­kun­nas­sa ruot­sin ope­tuk­sen pois­ta­mi­ses­ta tai sen teke­mi­ses­tä vapaa­eh­toi­sek­si suo­men­kie­li­sis­sä oppikouluissa.

    Oit­ti­sen komi­teas­sa 1956–1959 poh­dit­tiin eri­lai­sia kie­li­vaih­toeh­to­ja kes­ki- ja kan­sa­lais­kou­lua aja­tel­len (luo­kat 5.–9. nyky­pe­rus­kou­lus­sa, tuol­loin oli vaih­toeh­to­na kes­ki­kou­lut tai kan­sa­lais­kou­lu, kan­sa­lais­kou­lus­ta ei voi­nut jat­kaa lukioon). Tulok­se­na oli kom­pro­mis­si, jos­sa kes­ki­kou­lus­sa oli kak­si vie­ras­ta kiel­tä ja kan­sa­lais­kou­lus­sa joko yksi tai ei yhtään.

    Jo sil­loi­sen kou­lu­hal­li­tuk­sen suo­men­kie­li­sen oppi­kou­luo­sas­ton pääl­lik­kö Nii­lo Kal­lio (alku­jaan mate­ma­tii­kan opet­ta­ja) esit­ti varauk­ses­saan, että ruot­sin ei enää tar­vit­si­si olla oppiai­nee­na kai­kis­sa kes­ki­kou­luis­sa, sil­lä sen mer­ki­tys oli vähen­ty­nyt maa­il­man­kie­liin ver­rat­tu­na ja ruot­sin­kie­li­set osa­si­vat var­sin hyvin suomea. 

    Samaan aikaan ruot­sin­kie­li­sen osas­ton pääl­lik­kö Gös­ta Cavo­nius ymmär­si, että mah­dol­li­suus ottaa vain englan­ti, hei­ken­täi­si ruot­sin kie­len ase­maa maas­sa. Hän esit­ti oman varauk­sen­sa (1959), mis­sä hän kat­soo, että ruot­si maan toi­se­na kan­sal­lis­kie­le­nä tuli­si nos­taa ensim­mäi­sek­si vie­raak­si kie­lek­si suo­men­kie­li­sis­sä kou­luis­sa. Perus­tee­na oli ruot­sin kie­len tar­ve sekä koti­maas­sa että poh­jois­mai­ses­sa yhteistyössä.

    Piri on väi­tös­kir­jas­saan Suo­men kie­lioh­jel­ma­po­li­tiik­ka (2001, JY s. 52) ker­to­nut mui­ta läh­tei­tä lai­na­ten sii­tä, miten pak­ko­ruot­si syn­tyi 60-luvul­la: ”— kou­lu­nuu­dis­tus toi esiin — pai­nos­tus­ryh­miä. — kie­li­kiis­tan taka­na oli Ruot­sa­lai­nen kan­san­puo­lue (RKP) — kiis­taa käy­tiin kii­vaim­min edus­kun­nas­sa ja tie­do­tus­vä­li­neis­sä. Pai­na­vim­mat ryh­mät oli­vat eräät elin­kei­noe­lä­män kes­kus­jär­jes­töt Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin joh­dol­la. — alku­pe­räis­ten ideoi­den mukai­nen perus­kou­lu jäi toteu­tu­mat­ta — [ohi­tet­tiin] kou­lu­vi­ran­omais­ten, opet­ta­ja­jär­jes­tö­jen ja kou­lu­nuu­dis­tus­toi­mi­kun­nan enem­mis­tön näke­mys sii­tä, että vain englan­nin kie­li oli­si pakol­li­nen kieli.”

    Netis­tä löy­tyy Ope­tus­neu­vos Jout­si­mäen kuvaa­mak­si nimet­ty tapah­tu­ma­kul­ku: “Dema­rit sai­vat vaa­li­voi­ton 1966 ja syn­tyi Paa­sion (sd) hal­li­tus, ope­tus­mi­nis­te­rik­si R.H. Oit­ti­nen, fil.tri (sd), jol­le perus­kou­lu oli sil­mä­te­rä. Oit­ti­nen kysyi asian­tun­ti­joill­ta, mitä kie­liä tai kie­li tule­vaan perus­kou­lu­la­kiin. Hänel­le vas­tat­tiin: englan­ti. Oit­ti­nen jat­koi suun­nit­te­lua niil­tä poh­jil­ta ja vei asian jopa edus­kun­nan sivis­tys­va­lio­kun­nan käsit­te­lyyn. 1968 Pre­si­den­tin­vaa­le­ja käy­tet­tiin perus­tee­na hal­li­tuk­sen vaih­dol­le, vaik­kei pres­sa vaih­tu­nut­kaan. Hal­li­tuk­sen pää­mi­nis­te­rik­si tuli Mau­no Koi­vis­to (sd), ope­tus­mi­nis­te­rik­si Johan­nes Viro­lai­nen. Viro­lai­nen hou­kut­te­li RKP:n hal­li­tuk­seen vasem­mis­toa tasa­pai­not­ta­vak­si teki­jäk­si. RKP:n ehto­na oli pak­ko­ruot­si perus­kou­lu­la­kiin. Kai­kel­la R.H. Oit­ti­sen sii­hen asti näke­mäl­lä vai­van­näöl­le ja sivis­tys­va­lio­kun­taan asti ehti­neel­le esi­työl­le ei pan­tu arvoa.”

  127. Ehdo­tuk­se­ni täs­tä eteenpäin:

    Jos­tain syys­tä jo lähes kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tus­oh­jel­maan kir­jat­tu ruot­si­ton kie­li­ko­kei­lu ei ole eden­nyt — se on saa­ta­va käyntiin. 

    Kokei­lun rin­nal­le tar­vi­taan kui­ten­kin vir­ka­ruot­sin pois­to — mitään vir­ka­ruot­sin kal­tais­ta kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ta vähem­mis­tö­kie­len tent­tiä ei ole mis­sään muus­sa maassa!

    Kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen pakol­li­nen vir­ka­ruot­si on kir­jat­tu ase­tuk­siin, joi­den muut­ta­mi­nen on var­sin help­poa. Pois­te­taan nyt niis­tä pakol­li­nen vir­ka­ruot­si (3–5 op) ja lisä­tään nämä pis­teet valin­nai­siin kieliopintoihin. 

    Aikui­set, aka­tee­mi­sik­si juu­ri val­mis­tu­vat ihmi­set pys­ty­vät kyl­lä päät­tä­mään, onko heil­le vir­ka­ruot­sis­ta iloa vai ei. Nyt jo ulko­mail­ta tule­vat opis­ke­li­jat saa­vat ruot­sin pakol­li­suu­des­ta vapau­tuk­sen ja val­mis­tu­vat ihan hyvil­lä mie­lin ja kai­kin puo­lin päte­vi­nä samois­ta kou­lu­tus­oh­jel­mis­ta kuin pak­ko­ruot­sin kans­sa tais­te­le­vat suo­ma­lai­set. Hei­dän kans­saan suu­rin osa suo­mea puhu­vis­ta val­mis­tu­jis­ta tulee kisaa­maan pai­kois­ta kan­sain­vä­li­sil­lä työ­mark­ki­noil­la. Vir­ka­ruot­sin kurs­sit ja kokeen voi hyvin suo­rit­taa tar­vit­taes­sa myö­hem­min, mikä­li hakee vir­kaa, johon ruot­sia tar­vi­taan — näin ruot­si saat­tai­si jopa olla viran kan­nal­ta käyt­tö­kel­poi­ses­sa kun­nos­sa. Tämä oli­si vai­vat­to­min ja ihmis­ten eri­lai­suut­ta ja ymmär­rys­tä arvos­ta­va rat­kai­su — näin aluksi.

    Samal­la vapau­tuk­set B1-kie­les­tä eli pak­ko­ruot­sis­ta on otet­ta­va käyt­töön ehdot­to­mi­na oikeuk­si­na kai­kil­la tasoil­la: lää­kä­rin­to­dis­tus dys­lek­sias­ta ja/tai puut­teel­li­nen suo­men kie­len tai­to (esim. maa­han­muut­ta­ja­taus­tal­la) antai­si­vat auto­maat­ti­ses­ti vapau­tuk­sen ja näil­le oppi­lail­le jär­jes­tet­täi­siin kou­lun tasol­la suo­men kie­len luke­mi­seen ja kir­joit­ta­mi­seen liit­ty­vää syven­tä­vää ohjaus­ta — S2-ope­tuk­ses­ta tuli­si äidin­kie­les­tä riip­pu­ma­ton syven­tä­vä suo­men kie­len osuus. Vapau­tus­ten myön­tä­mi­nen palau­tet­tai­siin ope­tus­toi­men vir­ka­mie­hil­tä kou­lun reh­to­ril­le tur­han byro­kra­tian välttämiseksi.

  128. R.Silfverberg: Sinun mie­les­tä­si siis pitää antaa Suo­men­ve­nä­läi­sil­le, viro­lai­sil­le ja soma­leil­le enem­män vapauk­sia ja vähem­män vel­vol­li­suuk­sia kuin suo­ma­lai­sil­la ja suo­men­ruot­sa­la­sil­la on?

    Tar­koi­tin, että kaik­kia kie­li­vä­hem­mis­tö­jä tulee koh­del­la yhdenvertaisesti.

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämän päi­vän Hesa­rin mukaan myös suo­men­kie­li­set vaa­sa­lai­set näki­si­vät mie­lel­lään laa­jan päi­vys­tyk­sen sijain­ti­pai­kak­si Vaasan.

    Laa­jim­man päi­vys­tyk­sen haluai­si­vat sääs­tää myös Kot­ka, Mik­ke­li, Savon­lin­na, Hämeen­lin­na, Kok­ko­la, Kajaa­ni ja Kemi. Siis kaik­ki jot­ka sen ovat Vaa­san lisäk­si menettämässä. 

    Raken­tei­ta on uudis­tet­ta­va. Laa­jim­man päi­vys­tyk­sen mene­tys on mini­maa­li­nen asia, kun suu­rin osa päi­vys­tä­vän lää­kä­rin pal­ve­luis­ta eri­kois­sai­raan­hoi­to mukaan luet­tu­na edel­leen säilyy.

    Maan heik­ke­ne­vät talou­del­li­set resurs­sit huo­mioi­den tar­ve oli­si pal­jon suu­rem­paan pal­ve­lu­jen uudel­leen jär­jes­te­lyyn, mut­ta ker­ta­hyp­päyk­seen ei poliit­ti­nen roh­keus rii­tä. Nyt­hän tavoit­tee­na on vas­ta hil­li­tä meno­jen kas­vua, ei pie­nen­tää meno­ja nyky­ta­sos­ta. Eli tar­vit­sem­me var­muu­del­la sote 2.0:n, sote 3.0:n jne.

    Myrs­ky ankkalammikossa.

  130. Itsea­sias­sa tuon twee­tis­sä mai­ni­tun tut­ki­muk­sen voi­si var­maan­kin jär­jes­tää siten, että ensin jär­jes­tet­täi­siin rahan­ke­räys ja sit­ten nämä varat käy­tet­täi­siin tuon tut­ki­muk­sen ostoon jol­ta­kin luo­tet­ta­val­ta toimijalta.

  131. ope:
    Ehdo­tuk­se­ni täs­tä eteenpäin:

    Jos­tain syys­tä jo lähes kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tus­oh­jel­maan kir­jat­tu ruot­si­ton kie­li­ko­kei­lu ei ole eden­nyt – se on saa­ta­va käyntiin. 

    Kokei­lun rin­nal­le tar­vi­taan kui­ten­kin vir­ka­ruot­sin pois­to – mitään vir­ka­ruot­sin kal­tais­ta kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ta vähem­mis­tö­kie­len tent­tiä ei ole mis­sään muus­sa maassa!

    Kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen pakol­li­nen vir­ka­ruot­si on kir­jat­tu ase­tuk­siin, joi­den muut­ta­mi­nen on var­sin help­poa. Pois­te­taan nyt niis­tä pakol­li­nen vir­ka­ruot­si (3–5 op) ja lisä­tään nämä pis­teet valin­nai­siin kieliopintoihin. 

    Aikui­set, aka­tee­mi­sik­si juu­ri val­mis­tu­vat ihmi­set pys­ty­vät kyl­lä päät­tä­mään, onko heil­le vir­ka­ruot­sis­ta iloa vai ei. Nyt jo ulko­mail­ta tule­vat opis­ke­li­jat saa­vat ruot­sin pakol­li­suu­des­ta vapau­tuk­sen ja val­mis­tu­vat ihan hyvil­lä mie­lin ja kai­kin puo­lin päte­vi­nä samois­ta kou­lu­tus­oh­jel­mis­ta kuin pak­ko­ruot­sin kans­sa tais­te­le­vat suo­ma­lai­set. Hei­dän kans­saan suu­rin osa suo­mea puhu­vis­ta val­mis­tu­jis­ta tulee kisaa­maan pai­kois­ta kan­sain­vä­li­sil­lä työ­mark­ki­noil­la. Vir­ka­ruot­sin kurs­sit ja kokeen voi hyvin suo­rit­taa tar­vit­taes­sa myö­hem­min, mikä­li hakee vir­kaa, johon ruot­sia tar­vi­taan – näin ruot­si saat­tai­si jopa olla viran kan­nal­ta käyt­tö­kel­poi­ses­sa kun­nos­sa. Tämä oli­si vai­vat­to­min ja ihmis­ten eri­lai­suut­ta ja ymmär­rys­tä arvos­ta­va rat­kai­su – näin aluksi.

    Samal­la vapau­tuk­set B1-kie­les­tä eli pak­ko­ruot­sis­ta on otet­ta­va käyt­töön ehdot­to­mi­na oikeuk­si­na kai­kil­la tasoil­la: lää­kä­rin­to­dis­tus dys­lek­sias­ta ja/tai puut­teel­li­nen suo­men kie­len tai­to (esim. maa­han­muut­ta­ja­taus­tal­la) antai­si­vat auto­maat­ti­ses­ti vapau­tuk­sen ja näil­le oppi­lail­le jär­jes­tet­täi­siin kou­lun tasol­la suo­men kie­len luke­mi­seen ja kir­joit­ta­mi­seen liit­ty­vää syven­tä­vää ohjaus­ta – S2-ope­tuk­ses­ta tuli­si äidin­kie­les­tä riip­pu­ma­ton syven­tä­vä suo­men kie­len osuus. Vapau­tus­ten myön­tä­mi­nen palau­tet­tai­siin ope­tus­toi­men vir­ka­mie­hil­tä kou­lun reh­to­ril­le tur­han byro­kra­tian välttämiseksi.

    Olen yrit­tä­nyt huo­nol­la menes­tyk­sel­lä sel­vit­tää, mitä kie­li­ko­kei­lul­la tar­koi­te­taan. Voit­ko ker­toa enemmän:

    Mihin kysy­myk­siin kokei­lul­la hae­taan vastauksia?

    Kuin­ka kau­an kokei­lu kestäisi?

    Mikä oli­si se taho, joka arvioi­si kokei­lun onnistumisen?

    Voi­si­vat­ko kokei­luun osal­lis­tu­neet jat­kos­sa val­mis­tua kai­kil­ta opin­to­jen tasoil­ta ilman ruot­sin tai­don osoittamista?

  132. Tänäi­nen hesa­ri ker­too, ettei ope­tus­mi­nis­te­ri tin­gi pakkoruotsista:

    Grahn-Laa­so­sen mukaan perustus­laki aset­taa tiu­kat rajat kokei­lul­le, joka voi­tai­siin ulot­taa vain ‘parin kun­nan alu­eel­le’. ‘Ei voi­da uha­ta ruot­sin­kie­lis­ten kie­lel­li­siä oikeuk­sia omaan äidin­kie­leen­sä’, Grahn-Laa­so­nen perus­te­lee rajaus­ta. Minis­te­ri pitää kokei­lus­sa ­ongel­mal­li­se­na myös sitä, että las­ten tuli­si jo perus­kou­lun ala­luo­kil­la teh­dä valin­to­ja, jot­ka voi­vat vai­kut­taa ura­vaih­toeh­toi­hin asti. Hän viit­taa val­tion vir­ka­mie­hil­tä vaa­dit­ta­vaan kie­li­tai­toon, jon­ka tosin ei ole kat­sot­tu riit­tä­vän kun­nol­li­seen pal­ve­luun vii­me­ai­kai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa sai­raa­loi­den päivystyksestä.”

    Mis­tä­hän löy­ty­vät nuo perus­te­lut sil­le, että perus­tus­la­ki aset­tai­si tiu­kat rajat…

  133. ”Sei­nä­jo­kis­ten pak­ko­ruot­si ei kel­paa Vaa­san ruot­sin­kie­li­sil­le. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

    Jag tror inte att man med något språk man lär sig sko­lan kan under­sö­ka och vår­da patien­ter utan att ha lärt sig mera. Att läsa språk i sko­lan är ett nöd­vän­digt men inte till­räckligt vill­kor för att kun­na använ­da ett språk sena­re. Det är vik­tigt att all språ­kun­der­vis­ning under alla skols­ta­dier är ins­pi­re­ran­de och ger en god grund för framtiden.

    1. Lää­kä­rit ja hoi­ta­jat opis­kel­vat ruot­sia pal­jon enem­män kuin perus­kou­lun pakol­li­set kurs­sit. Ovat suo­rit­ta­neet mm vir­ka­mies­ruot­sin kuu­lus­te­lun. Mut­ta olen samaa miel­tä sii­tä, ettei kou­lu­ruot­si rii­tä. Mut­ta jos sil­lä ei tee mitään, niin…?

  134. ope:
    Tänäi­nen hesa­ri ker­too, ettei ope­tus­mi­nis­te­ri tin­gi pakkoruotsista:

    Grahn-Laa­so­sen mukaan perustus­laki aset­taa tiu­kat rajat kokei­lul­le, joka voi­tai­siin ulot­taa vain ‘parin kun­nan alu­eel­le’. ‘Ei voi­da uha­ta ruot­sin­kie­lis­ten kie­lel­li­siä oikeuk­sia omaan äidin­kie­leen­sä’, Grahn-Laa­so­nen perus­te­lee rajaus­ta. Minis­te­ri pitää kokei­lus­sa ­ongel­mal­li­se­na myös sitä, että las­ten tuli­si jo perus­kou­lun ala­luo­kil­la teh­dä valin­to­ja, jot­ka voi­vat vai­kut­taa ura­vaih­toeh­toi­hin asti. Hän viit­taa val­tion vir­ka­mie­hil­tä vaa­dit­ta­vaan kie­li­tai­toon, jon­ka tosin ei ole kat­sot­tu riit­tä­vän kun­nol­li­seen pal­ve­luun vii­me­ai­kai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa sai­raa­loi­den päivystyksestä.”

    Mis­tä­hän löy­ty­vät nuo perus­te­lut sil­le, että perus­tus­la­ki aset­tai­si tiu­kat rajat…

    Huo­ma­sin saman ´HS:n jutun heti kysy­myk­set kir­joi­tet­tua­ni. Itse asias­sa en kuvit­te­le kenen­kään tie­tä­vän, mitä kie­li­ko­kei­lu oli­si ollut.

    Todel­li­suu­des­sa edus­kun­nan pon­si asias­sa oli lähin­nä kes­kus­ta­lais­ten vaa­libluf­fi: Pak­ko­ruot­sia kyl­lä tuli­ses­ti kan­na­tet­tiin mut­ta pon­nel­la yri­tet­tiin antaa se kuva, että vähän muka vastustettiinkin.

    Kie­li­ko­kei­lu kan­nat­taa unoh­taa kokonaan.

  135. Luke­kaa­pa Svens­ka Ylen sivul­ta “Läsar­na berät­tar: Så är vår­den på svens­ka i verkli­ga livet” ja sitä seu­raa­vat kommentit.

    Asen­teet ovat jota­kin aivan muu­ta kuin vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa nähdyt.

  136. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lää­kä­rit ja hoi­ta­jat opis­kel­vat ruot­sia pal­jon enem­män kuin perus­kou­lun pakol­li­set kurs­sit. Ovat suo­rit­ta­neet mm vir­ka­mies­ruot­sin kuu­lus­te­lun. Mut­ta olen samaa miel­tä sii­tä, ettei kou­lu­ruot­si rii­tä. Mut­ta jos sil­lä ei tee mitään, niin…?

    Puheen­vuo­ros­ta saa sel­lai­sen kuvan, että vir­ka­mies­ruot­sil­la teki­si jotain…

    Vir­ka­mies­ruot­si on kai­kis­ta pak­ko­ruot­sin muo­dois­ta se kaik­kein sur­ku­hu­pai­sin. Perus­kou­lu­ruot­sis­ta ja lukion pakol­li­sis­ta ruot­si­no­pin­nois­ta jää ehkä edes jon­kin­lai­nen käsi­tys suo­men­ruot­sa­lai­ses­ta ja ruot­sa­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta, mut­ta vir­ka­mies­ruot­sin arvo ei eroa nollasta. 

    Vir­ka­mies­ruot­si ei anna min­kään­lai­sia edel­ly­tyk­siä käy­dä alkeel­li­sim­pia ter­veh­dyk­siä laa­jem­paa kes­kus­te­lua ruot­sik­si. Pak­ko­ruot­sin pur­ka­mi­nen pitäi­si­kin aloit­taa nime­no­maan vir­ka­mies­ruot­sis­ta; joku pari pakol­lis­ta kurs­sia ruot­sia ala-asteel­la on vie­lä ihan perus­tel­tua kie­li­kyl­py- ja kult­tuu­ri­mie­les­sä, mut­ta mitä pidem­mäl­le opin­nois­sa ede­tään sitä irvok­kaam­mak­si pak­ko­ruot­si muuttuu.

  137. Vaik­ka suo­men­kie­li­set eivät luki­si kou­lus­sa mitään muu­ta kuin ruot­sin kiel­tä tun­nis­ta, päi­väs­tä, kuu­kau­des­ta, vuo­des­ta ja vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen, he eivät voi kos­kaan oppia sitä yhtä hyvin kuin äidin­kie­le­nään ruot­sia puhu­vat suo­men­ruot­sa­lai­set. Siis­pä pak­ko­ruot­sil­la on nyky­ään vähän ja vain ja ainoas­taan vähän yksin­ker­tais­taen vain yksi ainoa tar­koi­tus: tuh­la­ta suo­men­kie­lis­ten opiskeluaikaa.

  138. Lai­la Bjur­ström:
    ”Sei­nä­jo­kis­ten pak­ko­ruot­si ei kel­paa Vaa­san ruot­sin­kie­li­sil­le. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

    Jag tror inte att man med något språk man lär sigs­ko­lan kan under­sö­ka och vår­da patien­ter utan att ha lärt sig mera. Att läsa språk i sko­lan är ett nöd­vän­digt men inte till­räckligt vill­kor för att kun­na använ­da ett språk sena­re. Det är vik­tigt att all språ­kun­der­vis­ning under alla skols­ta­dier är ins­pi­re­ran­de och ger en god grund för framtiden.

    Ei ole ihan kau­hean koh­te­lias­ta kir­joit­taa suo­men­kie­li­seen blo­giin muu­ten kuin suo­mek­si, mut­ta mis­tä­pä minä mitään tie­dän. Olen vain mehtäläinen.

  139. Liu­kas aihe tämä pakkoruotsi.

    Brax oikeus­mi­nis­te­ri­nä (2007–2011) tote­si yksi­se­lit­tei­ses­ti, ettei pak­ko­ruot­si ole perustuslaissa.

    Edel­li­sen sivis­tys­va­lio­kun­nan pj Vaha­sa­lo mää­rit­te­li kan­sa­lais­aloit­teen käsit­te­ly­vai­hees­sa, että pak­ko­ruot­sin perus­te on vain ja ainoas­taan ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­nen 3.10.2014: “Kun meil­lä on ruot­sin kie­li viral­li­se­na kie­le­nä ja on lin­jat­tu, miten ne pal­ve­lut ja osaa­mi­nen tur­va­taan, tämä on ollut se tapa. Jos löy­tyy joku muu tapa, jol­la ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tur­va­taan, niin kyl­lä vapaa­eh­toi­suus sil­loin käy.”

    Mut­ta Ilta­leh­des­sä nel­jä kuu­kaut­ta edel­li­sen kom­men­tin jäl­keen Vaha­sa­lo ohit­ti niin perus­tus­lain kuin ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut­kin pak­ko­ruot­sin perus­tee­na: “Valio­kun­ta käsit­te­li asi­aa vain kou­lu­tuk­sen ja kas­va­tuk­sen näkö­kul­mas­ta, ei perus­tus­lain tai kie­lel­lis­ten perus­oi­keuk­sien näkö­kul­mas­ta. Kan­sal­lis­kie­liä kos­ke­vat perus­tai­dot kuu­lu­vat yleis­si­vis­tyk­seen.” Täs­sä Vaha­sa­lon mukaan ruot­sin kie­len opis­ke­luun liit­ty­vil­lä kysy­myk­sil­lä on laa­jem­pi “yhteis­kun­nal­li­nen, his­to­rial­li­nen ja sivis­tyk­sel­li­nen ulot­tu­vuus”, joka pitää ottaa huo­mioon tar­kas­tel­taes­sa ruot­sin kie­len ase­maa osa­na ope­tuk­sen kokonaisuutta.

    Nyt taas Grahn-Laa­so­sen mukaan perustus­laki aset­taa tiu­kat rajat kokei­lul­le, kos­ka muka ei voi­da uha­ta ruot­sin­kie­lis­ten kie­lel­li­siä oikeuk­sia omaan äidin­kie­leen­sä. Siis 95%:n nor­maa­li kie­li­va­paus uhkai­si ruot­sin­kie­lis­ten äidinkieltä?

    Mikä oikeas­ti on pakon perus­te? Mik­si jopa inhi­mil­li­ses­ti ääret­tö­män tär­keät vapau­tuk­set on käy­tän­nös­sä estetty?

    Täl­lä het­kel­lä jo huo­mat­ta­va osa opis­ke­li­jois­ta on suo­rit­ta­nut opin­ton­sa ulko­mail­la ja näin ollen he ovat vapau­tet­tu­ja pak­ko­vir­ka­ruot­sis­ta. Meil­lä on myös pal­jon ulko­mai­sia opis­ke­li­joi­ta, jot­ka ovat tääl­lä vapau­tet­tu­ja pak­ko­vir­ka­ruot­sis­ta. Ei tämä ole nos­ta­nut hei­dän tie­tään pys­tyyn eikä teh­nyt heis­tä vähem­män päte­viä. Ei tämä oikeas­ti ole mikään ongel­ma — mut­ta sii­tä halu­taan teh­dä sellainen.

    Nyt odo­tan sitä, pys­tyy­kö mikään taho — kuten perus­suo­ma­lais­ten seu­ran­ta­työ­ryh­mä tai kokei­lu­pon­nen laa­ti­jat, kokoo­muk­sen Laus­lah­ti ja Kiu­ru — vaa­ti­maan seli­tys­tä. Vai jat­ke­taan­ko kuten ennen­kin eli puhu­taan mitä sat­tuu mut­ta pide­tään pak­ko­ruot­sis­ta lujas­ti kiinni.

  140. ope:
    Tänäi­nen hesa­ri ker­too, ettei ope­tus­mi­nis­te­ri tin­gi pakkoruotsista:

    Grahn-Laa­so­sen mukaan perustus­laki aset­taa tiu­kat rajat kokei­lul­le, joka voi­tai­siin ulot­taa vain ‘parin kun­nan alu­eel­le’. ‘Ei voi­da uha­ta ruot­sin­kie­lis­ten kie­lel­li­siä oikeuk­sia omaan äidin­kie­leen­sä’, Grahn-Laa­so­nen perus­te­lee rajaus­ta. Minis­te­ri pitää kokei­lus­sa ­ongel­mal­li­se­na myös sitä, että las­ten tuli­si jo perus­kou­lun ala­luo­kil­la teh­dä valin­to­ja, jot­ka voi­vat vai­kut­taa ura­vaih­toeh­toi­hin asti. Hän viit­taa val­tion vir­ka­mie­hil­tä vaa­dit­ta­vaan kie­li­tai­toon, jon­ka tosin ei ole kat­sot­tu riit­tä­vän kun­nol­li­seen pal­ve­luun vii­me­ai­kai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa sai­raa­loi­den päivystyksestä.”

    Mis­tä­hän löy­ty­vät nuo perus­te­lut sil­le, että perus­tus­la­ki aset­tai­si tiu­kat rajat…

    itse olen nyky­ään sitä miel­tä, että lah­jak­kai­den nuor­ten (eri­tyi­ses­ti mies­ten) kan­nat­taa läh­teä täs­tä maas­ta muu­al­le. Suo­mi on öyk­kä­ri­val­tio pak­ko­ruot­si­neen ja pak­koar­mei­joi­neen ja ryös­tö­ta­son vero­tuk­si­neen. Sitä voi lyö­dä nyr­kil­lä naa­maan läh­te­mäl­lä mak­sa­maan veron­sa muualle.

  141. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lää­kä­rit ja hoi­ta­jat opis­kel­vat ruot­sia pal­jon enem­män kuin perus­kou­lun pakol­li­set kurs­sit. Ovat suo­rit­ta­neet mm vir­ka­mies­ruot­sin kuu­lus­te­lun. Mut­ta olen samaa miel­tä sii­tä, ettei kou­lu­ruot­si rii­tä. Mut­ta jos sil­lä ei tee mitään, niin…?

    … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suo­mes­ta johon kou­lu­ruot­sia tar­vi­taan. Esim. Juha­ni Aho kir­jois­saan olet­taa luki­jan osaa­van hiuk­ka­sen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­nei­syyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jää­dä unho­laan. Näi­tä esi­merk­ke­jä voi kek­siä zil­joo­nan ver­ran, jokai­nen pie­ni mut­ta ei triviaali.

    Vas­taan samal­la toi­seen van­haan tut­tuun pak­ko­sor­ron yös­tä nouse­van kan­san väit­tee­seen, joka myös on nyt vilah­ta­nut, eli saksakortti:

    Jos haluan oppia sak­saa, menen sak­san­tun­nil­le, en ruot­sia lukemaan”. 

    Ruot­sia opis­kel­laan mm. sik­si että se Suo­mes­sa on osa yleis­si­vis­tys­tä (miten­kään mol­laa­mat­ta nii­tä jot­ka syys­tä taik­ka toi­ses­ta eivät ollen­kaan osaa sitä). Jos sak­saa ei ole oppi­nut niin syy sii­hen löy­tyy lähin­nä sii­tä mik­si englan­tia opi­taan, eli jäl­kim­mäi­nen tun­kee väki­sin nyky-Suo­mes­sa kor­vis­ta sisään, sak­sa ei. Vaik­ka ruot­si ei joh­da suo­raan sak­san kie­len osaa­mi­seen, niin ei sii­tä todel­la­kaan hait­taa ole sii­hen tar­koi­tuk­seen. Javisst/Jawohl ? On tur­ha las­kea että jos oli­sin ne x tun­tia lait­ta­nut lisää sak­saan niin se oli­si rat­kais­sut ongelman. 

    Menee­kö­hän täs­sä ket­jus­sa 200 kom­men­tin raja rikki ?

  142. ope:
    Liu­kas aihe tämä pakkoruotsi.

    Brax oikeus­mi­nis­te­ri­nä (2007–2011) tote­si yksi­se­lit­tei­ses­ti, ettei pak­ko­ruot­si ole perustuslaissa.

    Edel­li­sen sivis­tys­va­lio­kun­nan pj Vaha­sa­lo mää­rit­te­li kan­sa­lais­aloit­teen käsit­te­ly­vai­hees­sa, että pak­ko­ruot­sin perus­te on vain ja ainoas­taan ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­nen 3.10.2014: “Kun meil­lä on ruot­sin kie­li viral­li­se­na kie­le­nä ja on lin­jat­tu, miten ne pal­ve­lut ja osaa­mi­nen tur­va­taan, tämä on ollut se tapa. Jos löy­tyy joku muu tapa, jol­la ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tur­va­taan, niin kyl­lä vapaa­eh­toi­suus sil­loin käy.”

    Mut­ta Ilta­leh­des­sä nel­jä kuu­kaut­ta edel­li­sen kom­men­tin jäl­keen Vaha­sa­lo ohit­ti niin perus­tus­lain kuin ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut­kin pak­ko­ruot­sin perus­tee­na: “Valio­kun­ta käsit­te­li asi­aa vain kou­lu­tuk­sen ja kas­va­tuk­sen näkö­kul­mas­ta, ei perus­tus­lain tai kie­lel­lis­ten perus­oi­keuk­sien näkö­kul­mas­ta. Kan­sal­lis­kie­liä kos­ke­vat perus­tai­dot kuu­lu­vat yleis­si­vis­tyk­seen.” Täs­sä Vaha­sa­lon mukaan ruot­sin kie­len opis­ke­luun liit­ty­vil­lä kysy­myk­sil­lä on laa­jem­pi “yhteis­kun­nal­li­nen, his­to­rial­li­nen ja sivis­tyk­sel­li­nen ulot­tu­vuus”, joka pitää ottaa huo­mioon tar­kas­tel­taes­sa ruot­sin kie­len ase­maa osa­na ope­tuk­sen kokonaisuutta.

    Nyt taas Grahn-Laa­so­sen mukaan perustus­laki aset­taa tiu­kat rajat kokei­lul­le, kos­ka muka ei voi­da uha­ta ruot­sin­kie­lis­ten kie­lel­li­siä oikeuk­sia omaan äidin­kie­leen­sä. Siis 95%:n nor­maa­li kie­li­va­paus uhkai­si ruot­sin­kie­lis­ten äidinkieltä?

    Mikä oikeas­ti on pakon perus­te? Mik­si jopa inhi­mil­li­ses­ti ääret­tö­män tär­keät vapau­tuk­set on käy­tän­nös­sä estetty?

    Täl­lä het­kel­lä jo huo­mat­ta­va osa opis­ke­li­jois­ta on suo­rit­ta­nut opin­ton­sa ulko­mail­la ja näin ollen he ovat vapau­tet­tu­ja pak­ko­vir­ka­ruot­sis­ta. Meil­lä on myös pal­jon ulko­mai­sia opis­ke­li­joi­ta, jot­ka ovat tääl­lä vapau­tet­tu­ja pak­ko­vir­ka­ruot­sis­ta. Ei tämä ole nos­ta­nut hei­dän tie­tään pys­tyyn eikä teh­nyt heis­tä vähem­män päte­viä. Ei tämä oikeas­ti ole mikään ongel­ma – mut­ta sii­tä halu­taan teh­dä sellainen.

    Nyt odo­tan sitä, pys­tyy­kö mikään taho – kuten perus­suo­ma­lais­ten seu­ran­ta­työ­ryh­mä tai kokei­lu­pon­nen laa­ti­jat, kokoo­muk­sen Laus­lah­ti ja Kiu­ru – vaa­ti­maan seli­tys­tä. Vai jat­ke­taan­ko kuten ennen­kin eli puhu­taan mitä sat­tuu mut­ta pide­tään pak­ko­ruot­sis­ta lujas­ti kiinni.

    Nyt pitää perus­taa koko­naan uusi toi­mi­ja asi­aa hoi­ta­maan. Enti­set ovat evään­sä syö­neet ja kan­sa­lais­aloit­teet­kin oli perus­tel­tu kovin heppoisesti.

    Kuten jo kir­joi­tin­kin, tuo kie­li­ko­kei­lu on pelk­kä bluf­fi, enkä alun perin usko­nut sen ole­van toteutuskelpoinen.
    Olen itse seu­ran­nut kie­li­po­li­tiik­kaa yli 10 vuot­ta. Nyt on aika toimia.

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämän päi­vän Hesa­rin mukaan myös suo­men­kie­li­set vaa­sa­lai­set näki­si­vät mie­lel­lään laa­jan päi­vys­tyk­sen sijain­ti­pai­kak­si Vaasan.

    Tämä tosi­aan näyt­tää täy­sin pai­kal­lis­po­liit­ti­sel­ta jutul­ta, jos­sa kiel­tä käy­te­tään keppihevosena.

    Poh­jan­maan ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä aika pie­ni. Ei heis­tä kovin suu­ria mää­riä lää­kä­rei­tä eikä eri­kois­lää­kä­rei­tä val­mis­tu. Uuden­maan ja Turun seu­dun ruot­sin­kie­li­sil­le lää­kä­reil­le jne. löy­tyy töi­tä koti­seu­dul­ta, joten muut­to­ha­luk­kuus ei ole kovin korkea.

    Ymmär­tääk­se­ni Vaa­san kes­kus­sai­raa­las­sa on ollut pulaa niin suo­men- kuin ruot­sin­kie­li­sis­tä lääkäreistä.

  144. Suo­mes­sa ruot­sia todel­la työs­sään tar­vit­se­vat aka­tee­mi­set hen­ki­löt on kou­lu­tet­tu ruot­sin­kie­li­siä tut­kin­to­ja myön­tä­vis­sä yli­opis­tois­sa: Åbo Aka­de­mi, Han­del­högs­ko­la, Hel­sin­gin yli­opis­to ja Aal­to. Lisäk­si ovat ruot­si­kie­li­tä ope­tus­ta anta­vat amk:t.

    Mitä voi­si teh­dä? Ehdo­tuk­sia on — neli­raa­ja­jar­ru­tus on estänyt 

    Kuudennen/seitsemännen luo­kan kie­lek­si oli­si valit­ta­va jokin naa­pu­ri­maan kie­li: ruot­si, viro, venä­jä tai nor­ja. Valin­nai­suu­des­ta huo­li­mat­ta se oli­si jote­kin pakol­lis­ta. Täl­löin yli­opis­to­jen tut­kin­to­vaa­ti­muk­sia on myös muu­tet­ta­va, mikä tus­kin on ongelma.

    Fik­sua oli­si teh­dä K3:sta valin­nai­nen tehod­te­tun äidin­kie­len ope­ty­uk­sen kans­sa, jol­loin tar­vit­taes­sa saa­daan perus­tia­dot luke­mi­nen ja kir­joit­ta­mi­nen edes perus­kou­lus­sa kuntoon. 

    Mon­kie­lis­ten per­hei­den ja maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ihmis­ten lisään­ty­mi­nen on muu­tos ajas­sa, jon­ka täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa soi­si muis­tet­ta­van. Koti­kie­len tai­to se mil­le myös suo­men osaa­mi­nen rakentuu.

    Jos eri­ty­so­pe­tuk­sen pau­kut mene­vät huo­nos­ti suo­mea ja vie­lä vähem­män ruot­sia oppi­nei­den las­ten pai­men­ta­mi­seen, kuten nykyi­sin, asiat ovat var­sin huo­nos­ti. Kaik­ki kun yri­te­tään saa­da ulos perus­kou­lus­ta ruot­sia osaavina.

    Aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa tar­vit­tai­siin lisää ruot­sin ope­tus­ta, mikä loh­dut­ta­nee työ­pai­kois­taan huolestuneita.

    Englan­nin oppi­mi­nen lie­nee itses­tään sel­vää ja tar­peel­lis­ta. Sii­tä ei sen enem­pää. Kun omak­su­taan äidin­kie­len lisäk­si yksi vie­ras kie­li kun­nol­la, se antaa poh­jan kiel­ten oppi­mi­seen muutenkin.

    Muut valin­nais­kie­let oli­si­vat suu­ria maa­il­man ja EU:n kieliä:
    espan­ja (417 mil­joo­naa puhu­jaa), venä­jä (211), rans­ka (128 mil­joo­naa), japa­ni (125), sak­sa (128), ita­lia (61) ja sit­ten vie­lä kii­na (1,4 mil­jar­dia) ja ara­bia (255).

    On jo ole­mas­sa urheilu‑, musiik­ki- jne eri­kois­lu­kioi­ta. Maa­kun­nas­sa voi­si olla kie­li­lu­kio, jos­sa oli­si laa­jem­pi kie­li­va­li­koi­ma tar­jol­la. Ei IB-lukio louk­kaa tasa-arvoa? Sit­ten on ole­mas­sa nyky­ai­kais­ta ope­tus­tek­no­lo­gi­aa, on aikuis-perus­o­pe­tuk­sen ja useam­man kou­lun opet­ta­jia. Aineo­pet­ta­jil­la suo­men opin­not poh­jus­ta­vat myös viron opet­ta­mis­ta, ruot­sin tut­kin­to nor­jan opettamista.

    Sit­ten — jo nyt on ihmi­siä jot­ka sai­ras­ta­vat, eivät­kä puhu suo­mea tai ruot­sia tai englan­tia. Sekin on rat­kais­ta­vis­sa ole­va ongel­ma. Kään­tä­jien ja tulk­kien kou­lus ja toi­min­ta­ta­vat ovat osa keskustelua.

  145. R.Silfverberg: Olet esit­tä­nyt kys­myk­sen jol­le­kin toi­sel­le, et minulle. 

    Ruot­sin­kie­li­nen media käyt­tää sanaa skols­vens­ka sii­tä mis­tä suo­men­kie­li­nen kapi­na­me­dia käyt­tää pakkoruotsi 

    Kom­men­teis­sa­ni 15.12. klo 15.51. ja 18.07 sekä 16.12. klo 14.17 on kysy­mys esi­tet­ty sinul­le. Ymmär­rän kyl­lä vas­taa­mi­sen vaikeuden.

    Minua ei tark­kaan ottaen kii­nos­ta miten ruot­sin­kie­li­nen media vään­te­lee sano­ja ja vää­ris­te­lee asioita.

    Kun joku sanoo, että pär­jää hyvin kou­luenglan­nil­laan, hän tar­koit­taa kou­lus­sa luet­tua vapaa­eh­tois­ta englan­tia ilman lisä­opin­to­ja. Pak­ko­ruot­si ero­aa kai­kis­ta muis­ta vie­rais­ta kie­lis­tä sii­nä, että sitä nimen­sä mukaan on kaik­kien pak­ko lukea.

    Kysy­mys on yksin­ker­tai­nen: Mikä on suo­ra kään­nös viral­li­sel­le ilmai­sul­le “obli­ga­to­risk svenska”. 

    En elät­te­le epä­rea­lis­ti­sia odo­tuk­sia vas­tauk­sen suhteen.

  146. Lai­la Bjur­ström:
    Att läsa språk i sko­lan är ett nöd­vän­digt men inte till­räckligt vill­kor för att kun­na använ­da ett språk senare. 

    Kyl­lä kie­len voi oppia myö­hem­min­kin. Jos pak­ko­ruot­sis­ta luo­vut­tai­siin, ruot­sia työs­sään tar­vit­se­vil­le pitäi­si tar­jo­ta yhteis­kun­nan spon­so­roi­mia inten­sii­vi­kurs­se­ja, joi­den avul­la ruot­sia työs­sään tar­vit­se­vat voi­si­vat aivan hyvin muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa hank­kia koh­ta­lai­sen kie­li­tai­don, jos­ta on help­po paran­taa. Sii­nä vai­hees­sa moti­vaa­tio ei ole ongel­ma. Pak­ko­ruot­si ei ole täs­sä mikään ehdo­ton edellytys. 

    Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lus­sa unoh­de­taan usein myös se, että ruot­sin­kie­li­set nuo­ret (var­sin­kin saa­ris­tos­ta ja Poh­jan­maal­ta) jou­tu­vat käyt­tä­mään todel­la pal­jon aikaa ja vai­vaa oppiak­seen kun­nol­la suo­mea pär­jä­täk­seen Suo­men työ­elä­mäs­sä, ja sil­ti on usein hei­kom­mas­sa ase­mas­sa kun ilmai­su ei ole täy­del­lis­tä. Ei kak­si­kie­li­syys ole pelk­kä suo­men­kie­lis­ten rasite.

    Asues­sa­ni Sveit­sis­sä oli ilo näh­dä, kuin­ka rans­kan- ja sak­san­kie­li­set opet­te­li­vat ja paran­si­vat aikui­siäl­lä tois­ta kiel­tä, kun tavoit­tee­na oli laa­jen­taa omia työ­mark­ki­noi­ta, ja jos­kus per­he­ti­lan­teen takia. Netin kaut­ta han­kit­tiin kes­kus­te­lu­kump­pa­nei­ta, joi­den kans­sa puhut­tiin vuo­ro­tel­len kum­man­kin kiel­tä. Samaa näkee omal­la alal­la­ni tie­de­maa­il­mas­sa, jos­sa nuor­ten ei-natii­vien tut­ki­joi­den ylei­nen amma­til­li­nen tavoi­te on oppia työn ohes­sa täy­del­lis­tä englan­tia. Tämä on ihan nor­maa­li osa elämää.

  147. GOLAJTTI: itse olen nyky­ään sitä miel­tä, että lah­jak­kai­den nuor­ten (eri­tyi­ses­ti mies­ten) kan­nat­taa läh­teä täs­tä maas­ta muu­al­le. Suo­mi on öyk­kä­ri­val­tio pak­ko­ruot­si­neen ja pak­koar­mei­joi­neen ja ryös­tö­ta­son vero­tuk­si­neen. Sitä voi lyö­dä nyr­kil­lä naa­maan läh­te­mäl­lä mak­sa­maan veron­sa muualle.

    Ei se kyl­lä ole näin.

    Lah­jak­kai­den nuor­ten kan­nat­taa jää­dä tän­ne ja muut­taa epä­koh­dat kuten esi­mer­kik­si pak­ko­ruot­sis­ta vapaa­eh­toi­seen ruotsiin.

    Ensi vuon­na on Suo­men itse­näi­syy­den juh­la­vuo­si ja esi­mer­kik­si sil­loin suo­men­suo­ma­lai­set nuo­ret voi­si­vat osoit­taa oma-aloit­tei­suut­ta esi­mer­kik­si kunnallisvaaleissa.

    Eri­tyi­ses­ti Poh­jois- ja Itä-Suo­men nuo­rien pitäi­si olla ylpei­tä omis­ta juu­ris­taan, opis­kel­la ja pala­ta raken­ta­maan koti­seu­tu­aan vaik­ka se onkin vai­ke­aa. Sil­lä noin­han esi­mer­kik­si suo­men­ruot­sa­lai­sil­la alueil­la pal­jol­ti tapahtuu.

    Pak­ko­ruot­si lop­puu kun­han suo­men­suo­ma­lai­set lopet­ta­vat sen sal­li­mi­sen, kos­ka polii­ti­kot teke­vät tasan sitä mitä äänes­tä­jät tah­to­vat. Jos äänes­tä­jät kaik­koa­vat, niin polii­tik­ko kään­tää takkiaan.

    Suo­mes­sa on lähes 40 pro­sen­tin nuk­ku­vien jouk­ko, joka on lähes koko­naan suo­men­suo­ma­lai­sia. Ehkä­pä joku ensi vuon­na herät­tää tämän nuk­ku­van joukon.

    Ase­pal­ve­lus­ta voi­daan kehit­tää siten, että sin­ne ote­taan sekaan myös elä­män perus­tai­to­jen hal­lin­taan liit­ty­vää kou­lu­tus­ta. Maan­puo­lus­tus on käsit­tääk­se­ni pal­jon muu­ta­kin kuin ryn­näk­kö­ki­vää­rin kans­sa met­säs­sä ryö­mi­mis­tä. Se on esi­mer­kik­si kaupankäyntiä.

    Vero­tuk­sel­le voi­daan niin ikään teh­dä pal­jon­kin, kun­han vain saa­daan talous kas­vuun. Se ei onnis­tu, jos nuo­ri­so läh­tee Suo­mes­ta pysy­väs­ti. Mut­ta, maa­il­ma on vapaa, joten ketään ei saa estää läh­te­mäs­tä. Jokai­nen teh­köön oman pää­tök­sen­sä, että mis­sä halu­aa elää ja asua.

    Kan­sal­lis­val­tioil­la tulee ole­maan vie­lä suu­ria ongel­mia nuo­ri­son kans­sa, kos­ka nuo­ri­sol­la näyt­tää ole­van voi­mak­kaam­pi sidos esi­mer­kik­si omaan kau­pun­kiin­sa kuin kansallisvaltioon.

    Tapa­sin joku aika sit­ten erään nuo­ren aikui­sen, joka oli Joen­suus­ta. Hän oli mie­les­tään pel­käs­tään joen­suu­lai­nen, eikä suo­ma­lai­nen. Hänel­le Suo­mi ei mer­kin­nyt lähes­kään yhtä pal­jon kuin Joen­suu. Se oli häm­men­tä­vää, mut­ta näin­hän ajat­te­lee moni maa­il­man suur­kau­pun­ki­lai­nen. Epäi­len, että juu­ri nyt moni vaa­sa­lai­nen ajat­te­lee samoin.

  148. Lai­la Bjur­ström: Det är vik­tigt att all språ­kun­der­vis­ning under alla skols­ta­dier är ins­pi­re­ran­de och ger en god grund för framtiden.

    Vas­tus­tat siis kui­ten­kin pak­ko­ruot­sia. Hyvä.

  149. Xerxes: … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suo­mes­ta johon kou­lu­ruot­sia tar­vi­taan. Esim. Juha­ni Aho kir­jois­saan olet­taa luki­jan osaa­van hiuk­ka­sen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­nei­syyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jää­dä unho­laan. Näi­tä esi­merk­ke­jä voi kek­siä zil­joo­nan ver­ran, jokai­nen pie­ni mut­ta ei tri­vi­aa­li. Ruot­sia opis­kel­laan mm. sik­si että se Suo­mes­sa on osa yleissivistystä 

    Ymmär­rän, että tar­koi­tat hyvää — mut­ta kat­sot nyt tilan­net­ta aika kapeas­ta ja jous­ta­mat­to­mas­ta näkökulmasta.

    Yleis­si­vis­tys on moni­mää­rit­tei­nen käsi­te. Juha­ni Ahon teok­set saa­vat sivu­jen­sa ala­reu­noi­hin lisä­teks­te­jä, jois­sa kään­ne­tään ja kuva­taan sel­lai­sia sano­ja ja lausei­ta, joi­ta nyky­lu­ki­jan ei vält­tä­mät­tä aja­tel­la tun­te­van tai osaa­van kään­tää. Yleis­si­vis­tys­tä on se, että osaam­me ava­ta klas­sik­koa näin aiko­jen ja kie­len muut­tues­sa, sitä teh­dään kaikkialla.

    Ruot­sin, rans­kan, venä­jän, saa­men kie­let voi­vat olla yksin tai yhdes­sä yleis­si­vis­tys­tä joil­le­kin — mut­ta sel­lais­ta yleis­si­vis­tys­tä ne eivät ole, että ne pitäi­si vaa­tia kai­kil­ta. Nuo­ril­le itä­hel­sin­ki­läi­sil­le voi olla yleis­si­vis­tys­tä osa­ta ter­veh­tiä ja kiroil­la mah­dol­li­sim­man monel­la alu­een­sa maa­han­muut­ta­ja­kie­lel­lä — mut­ta meil­le van­hem­mil­le se ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Nämä pai­no­tuk­set vaihtelevat.

    Myös käsi­tys suo­ma­lai­suu­des­ta vaih­te­lee ja me kes­täm­me sen kyl­lä. Jokai­nen voi mää­ri­tel­lä oman suo­ma­lai­suu­ten­sa, ne asiat, joi­ta ajat­te­lee lau­laes­saan Kuop­pa­mäen Sinis­tä ja val­kois­ta: juu­ret kas­voi maa­han sen, kyl­män sekä rou­tai­sen, läm­mön tun­sin kui­ten­kin, lujuu­des­sa graniitin…

    Tämä on elä­mää, vaa­tii rea­lis­mia. On peri­aat­teel­li­ses­ti aivan eri asia vaa­tia omil­le lap­sil­le oikeut­ta vali­ta näil­le tär­kei­tä kie­liä kuin vaa­tia muit­ten lap­sil­le pakol­la omas­ta mie­les­tä tär­kei­tä kie­liä. Tämän eron ymmär­tä­mi­nen on yleis­si­vis­tys­tä jos mikä!

    Inhi­mil­li­ses­ti on mer­kit­tä­vää se, että olem­me kadot­ta­neet kos­ke­tuk­sen kie­len oppi­mi­sen proble­ma­tiik­kaan ja sii­hen, miten eri tavoin olem­me sii­hen raken­tu­neet. Nyt vaa­di­taan kaik­kia opis­ke­le­maan ruot­sia, jot­ta voi­sim­me koh­da­ta inhi­mil­li­ses­ti alle vii­den pro­sen­tin vähem­mis­tön har­vat ummi­kot hei­dän omal­la kie­lel­lään! Mut­ta samal­la uhra­taan pal­jon suu­rem­pi jouk­ko, nimit­täin ne (noin vii­den­nes ikä­luo­kas­ta), joil­la on oppi­mi­sen haas­tei­ta ja ne (hel­sin­ki­läis­nuo­ris­ta noin vii­den­nes), joil­la on taus­ta muu­al­la kuin koti­mai­sis­sa kie­lis­sä. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa noin kol­man­nes ikä­luo­kas­ta vapau­te­taan luke­mas­ta tois­ta vie­ras­ta kiel­tä ja he luke­vat sen sijaan joko lisää kou­lu­kiel­tä tai lisää omaa kotikieltä. 

    Tämän­kin ymmär­tä­mi­sen pitäi­si kuu­lua yleis­si­vis­tyk­seen. Luo­tan sii­hen, että uskot­te minua, kun sanon, että näen oppi­lai­ta, jot­ka aina aloit­ta­vat kie­len opis­ke­lun kuta­kuin­kin nol­las­ta kurs­sin vaih­tues­sa — eivät­kä he ole ase­nen­vam­mai­sia tai kehi­tys­vam­mai­sia tai pel­käs­tään met­su­reik­si sopi­via vaan ihan taval­li­sia nuo­ria, joil­la on erias­tei­nen dys­lek­sia (jos­kus vai­keas­ti diag­no­soi­ta­vis­sa), min­kä ei tar­vit­si­si koh­tuut­to­mas­ti han­ka­loit­taa hei­dän opis­ke­lu­aan ja ura­toi­vei­taan — mate­maa­ti­kok­si voi hyvin pää­tyä dys­lek­sian kanssa. 

    Yleis­si­vis­tys on ymmär­rys­tä, halua ottaa sel­vää, kuun­nel­la mui­ta, pun­ni­ta vaih­toeh­to­ja,… Kiitos!

  150. JTS: Mon­kie­lis­ten per­hei­den ja maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ihmis­ten lisään­ty­mi­nen on muu­tos ajas­sa, jon­ka täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa soi­si muis­tet­ta­van. Koti­kie­len tai­to se mil­le myös suo­men osaa­mi­nen rakentuu

    Viit­ta­sin aiem­min väes­tö­en­nus­tee­seen, jon­ka mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asuu v.2030 350000 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta ihmis­tä ja ruot­sin­kie­li­siä on sil­loin n. 60000. Kie­li­la­kien muut­ta­mi­sen aika on nyt.

  151. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Jo pel­käs­tään Ruot­sin SVT:n kana­vien seu­raa­mi­nen avar­taa tunk­kais­ta suo­ma­lais­ta mie­len­mai­se­maa. Huo­maa, että kas, tuo­ta­kin yhteis­kun­nal­lis­ta asi­aa käsi­tel­lään aivan eri taval­la Ruot­sis­sa kuin meillä.

    Puhu­mat­ta sii­tä, että voi­si kat­soa saksan‑, venäjän‑, espan­jan- tai rans­kan­kie­li­siä tv-ohjel­mia osto­ka­na­vien, sate­liii­tin tai netin väli­tyk­sel­lä. Mut­ta sehän oli­si jo lii­kaa, tot­ta kai, pilai­si suo­ma­lai­set. Sik­si pak­kor­ruot­si onkin tosi hyvä juts­ka, eikös vaan? Ei opi­ta lii­an vie­rai­ta kie­liä vaan tol­la­sia tur­val­li­sen läheisiä.

  152. Nimien kerää­jä: Kom­men­teis­sa­ni 15.12. klo 15.51. ja 18.07 sekä 16.12. klo 14.17 on kysy­mys esi­tet­ty sinul­le. Ymmär­rän kyl­lä vas­taa­mi­sen vaikeuden.

    Minua ei tark­kaan ottaen kii­nos­ta miten ruot­sin­kie­li­nen media vään­te­lee sano­ja ja vää­ris­te­lee asioita.

    Kun joku sanoo, että pär­jää hyvin kou­luenglan­nil­laan, hän tar­koit­taa kou­lus­sa luet­tua vapaa­eh­tois­ta englan­tia ilman lisä­opin­to­ja. Pak­ko­ruot­si ero­aa kai­kis­ta muis­ta vie­rais­ta kie­lis­tä sii­nä, että sitä nimen­sä mukaan on kaik­kien pak­ko lukea.

    Kysy­mys on yksin­ker­tai­nen: Mikä on suo­ra kään­nös viral­li­sel­le ilmai­sul­le “obli­ga­to­risk svenska”. 

    En elät­te­le epä­rea­lis­ti­sia odo­tuk­sia vas­tauk­sen suhteen.

    Obli­ga­to­risk svens­ka” on “pakol­li­nen ruot­si”, “pak­ko­ruot­si” on “tvångss­vens­ka”.

    Kun joku sanoo että pär­jää hyvin kou­luenglan­nil­laan hän tar­koit­taa kou­luenglan­tia. Jos taas joku puhuu kou­lu­ruot­sis­ta, hän puhuu kouluruotsista.

    Pak­ko­ruot­si” on erit­täin menes­tyk­sel­li­ses­ti poliit­ti­ses­sa aivo­pe­su­tar­koi­tuk­ses­sa lan­see­rat­tu ter­mi. Nykyi­sen kou­lu­ruot­sin vas­tus­ta­jien ongel­ma on se, että jos har­kin­taa käyt­tää niin voi aja­tel­la sil­leen, että val­ta­kun­nan ykkös­luo­kan ongel­mien jou­kos­sa ei ole ruot­sin kie­len yli­suu­ri ase­ma. Ei ehkä ollen­kaan ! Pak­ko­ruot­si-ter­min nos­ta­mi­nen esiin on aut­ta­nut täs­sä asias­sa. Se saa muu­ten jär­ke­vis­sä ihmi­sis­sä pai­su­tet­tua kou­lu­ruot­sin epä­koh­dis­ta joh­tu­van närän poliit­ti­ses­ti rai­vo­ra­di­kaa­liin käyt­täy­ty­mi­seen. Var­sin­kin net­ti­kir­joit­te­lun muodossa. 

    Ei ole eka ker­ta Suo­men his­to­rias­sa. Vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la työ­väen­liik­keel­le tuli alku­me­nes­tyk­sen jäl­keen, v. 1905–1916, esiin se kysy­mys että ede­tään­kö jat­kos­sa par­la­men­ta­ris­min kaut­ta, joka tar­koit­taa käy­tän­nös­sä jat­ku­vaa neu­vot­te­lua ja kinas­te­lua por­va­ril­lis­ten puo­luei­den kans­sa, vai ote­taan­ko val­ta väki­val­lal­la omiin käsiin. 

    Var­sin­kin ne jot­ka kan­nat­ti­vat jäl­kim­mäis­tä vaih­toeh­toa käyt­ti­vät ahke­ras­ti ter­miä “lah­ta­ri”. Ensin suo­je­lus­kun­tien jäse­nis­tä ja sit­ten vähän kai­kis­ta jot­ka tun­nus­ti­vat val­kois­ta väriä. Lah­ta­ri­ter­min käyt­tö oli oleel­li­nen osa radi­kaa­lien punais­ten pro­pa­gan­daa jol­la pyrit­tiin demo­ni­soi­maan kaik­ki val­koi­set, ja saa­maan työ­vän­luok­ka koko­nai­suu­des­saan luo­pu­maan aja­tuk­ses­ta että oli­si ehkä sit­ten­kin parem­paa toi­mia parlamentaarisesti.

  153. Xerxes: … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suo­mes­ta johon kou­lu­ruot­sia tar­vi­taan. Esim. Juha­ni Aho kir­jois­saan olet­taa luki­jan osaa­van hiuk­ka­sen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­nei­syyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jää­dä unho­laan. Näi­tä esi­merk­ke­jä voi kek­siä zil­joo­nan ver­ran, jokai­nen pie­ni mut­ta ei triviaali.

    Ruot­sia opis­kel­laan mm. sik­si että se Suo­mes­sa on osa yleissivistystä…

    On kyl­lä niin impi­vaa­ra­lai­nen käsi­tys sivis­ty­nei­syy­des­tä kuin olla ja voi. Tai­taa olla niin, että kauim­mak­si men­nei­syy­teen täs­sä maas­sa kai­paa­vat per­su­jen sijaan freu­dent­ha­li­lai­set kak­si­kie­li­syys­fa­naa­ti­kot — muis­tois­sa var­maan­kin siin­tää suur­ruh­ti­nas­kun­nan ajat, jol­loin rah­vas osa­si vie­lä pysyä ruo­dus­sa ja sivis­ty­neem­pi kan­sao­sa kävi hais­te­le­mas­sa maa­il­man tuu­lia mat­kaa­mal­la höy­ry­lai­val­la ihan Stock­hol­miin asti.

    Ilmeis­tä tus­kaa tun­tuu tuot­ta­van tun­nus­taa, että Ruot­si on ihan yhtä mitä­tön peri­fe­ri­nen napa­pii­rin tun­tu­mas­sa sijait­se­va pik­ku­maa kuin Suo­mi­kin. Kun tämän tosi­asian här­kä­päi­ses­ti kiis­tää, niin on var­maa­kin han­ka­la taju­ta sitä, että rah­vaan kes­kuu­des­ta pul­lah­ta­neet nousuk­kaat kat­so­vat Ruot­sin ohi kau­ak­si maa­ii­mal­le ja hake­vat yhteis­työ­kump­pa­nin­sa kaik­kial­ta muu­al­ta kuin naapurista.

  154. Xerxes: … vaan kun jotain pien­tä aina löy­tyy Suo­mes­ta johon kou­lu­ruot­sia tar­vi­taan. Esim. Juha­ni Aho kir­jois­saan olet­taa luki­jan osaa­van hiuk­ka­sen ruot­sia. Ja joo, Aho on men­nei­syyt­tä mut­ta eipä tai­da ihan pian jää­dä unho­laan. Näi­tä esi­merk­ke­jä voi kek­siä zil­joo­nan ver­ran, jokai­nen pie­ni mut­ta ei triviaali.

    Samal­la perus­teel­la venä­jä pitäi­si myös ottaa pakol­li­sek­si kie­lek­si — onhan isol­le osal­le kan­saa yhteys Venä­jään ollut huo­mat­ta­vas­ti mer­kit­tä­väm­pi kuin joku “ran­ta­ruot­sa­lais­ten” olemassaolo.

    Oman suku­taus­tan osal­ta tämä oli­si aika luon­nol­lis­ta — isän suku on peräi­sin Van­han Suo­men alu­eel­ta — joku esi-isis­tä jopa asui pit­kään Pie­ta­ris­sa — ja äidin puo­le suvun koti­seu­dut nousi­vat kukois­tuk­seen vil­kaan Pie­ta­riin suun­tau­tu­neen kau­pan ansiosta.

    Kyl­lä tämän vuok­si venä­jän opis­ke­lu oli­si aloi­tet­ta­va jo leik­ki­kou­luis­sa ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­toi­hin pitäi­si kuu­lua vir­ka­mies­ve­nä­jän koe!

  155. Xerxes: “Obli­ga­to­risk svens­ka” on “pakol­li­nen ruot­si”, “pak­ko­ruot­si” on “tvångss­vens­ka”.

    Pak­ko tai pakol­li­nen — samaa tarkoittaa.

    Kun joku sanoo että pär­jää hyvin kou­luenglan­nil­laan hän tar­koit­taa kouluenglantia.” 

    Kiel­ten ryh­mäs­sä kouluenglanti/koulusaksa/kouluvenäjä ovat vapaa­eh­toi­sia kie­liä, jot­ka voi lopet­taa tai vaih­taa toi­seen kie­leen tai perä­ti ainee­seen jos esim. huo­maa, että valin­ta oli väärä

    Jos taas joku puhuu kou­lu­ruot­sis­ta, hän puhuu kouluruotsista.” 

    Sel­lais­ta ainet­ta ei ole. Pak­ko­ruot­sia on yri­tet­ty jalos­taa kou­lu­ruot­sik­si jopa kan­sa­lais­aloit­teil­la sii­nä vie­lä onnistumatta.

    Pak­ko­ruot­sia ei voi vaih­taa muu­hun kie­leen eikä ainee­seen eikä lopet­taa oli­pa tilan­ne mikä tahan­sa, sen pakol­li­suus pysyy.

  156. Kaik­ki raken­ne­taan ihan kir­jai­mel­li­ses­ti lujuuso­pin varaan, joten vaa­din sitä pakol­li­sek­si aineeksi.

  157. R.Silfverberg: Kie­li­kiin­tiöi­den tar­koi­tus on tur­va­ta ruot­sin­kie­li­set ope­tus- ja ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lut kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la sekä että jos esim jou­tuu oikeu­teen tai lakia val­vo­vien viran­omais­ten kans­sa teke­mi­siin että saa käyt­tää ruot­sia näil­lä alueil­la. Sen mon­ta­ko opis­ke­lii­jaa aloit­taa vuo­des­sa ruo­sin­kie­li­sis­sä kiin­tiöis­sä mää­rit­tä­vät eri ministeriöt. 

    […]

    Lisää­mäl­lä aloi­tus­pai­ko­ja lää­kik­seen ja oikik­seen eri kie­li­ryh­mien väli­set erot valin­ta­pis­teis­sä supis­tui­si­vat niin että kiin­tiöi­tä ei tarvittaisi.

    Ruot­sin­kie­lis­ten oikeus hoi­taa asian­sa ruot­sik­si viran­omais­ten kans­sa voi­tai­siin tur­va­ta vaik­ka tulk­ki­pal­ve­lun avul­la. Se ei edel­ly­tä kielikiintiöitä. 

    Palaat ker­ta toi­sen­sa jäl­keen kie­li­kiin­tiöi­den tek­ni­siin seik­koi­hin, kuten miten nii­den koko mää­ri­te­tään yms, ja miten ne on kir­jat­tu lakei­hin ja ase­tuk­siin. Lakei­hin on his­to­ri­na aika­na ollut kir­jat­tu­na vaik­ka mitä asioi­ta, jot­ka ovat olleet moraa­li­ses­ti täy­sin vää­rin. Oli­ko orjuus mie­les­tä­ni oikeu­tet­tua, se kun oli kir­jat­tu esim Yhdys­val­to­jen laki­kir­jaan? Ei ollut!

    Kom­ment­ti­si aloi­tus­paik­ko­jen erois­ta tun­tuu kovin has­sul­ta, kos­ka piai­sel­la google­tuk­sel­la tör­mä­sin van­haa artik­kel­liin, jos­sa todet­tiin “Hel­sin­gin yli­opis­ton lää­ke­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan ruot­sin­kie­lis­ten kiin­ti­öön pää­si opis­ke­le­maan kah­dek­san pis­tet­tä hei­kom­mil­la tulok­sil­la kuin suo­men­kie­li­sel­le puo­lel­le. 30 opis­ke­li­jan ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tiös­tä täy­tet­tiin vain 26, lop­pu­jen koe­pis­teet oli­vat lii­an huo­no­ja.” Vaik­ka uuti­nen onkin van­ha, niin se vain alle­vii­vaa kie­li­kiin­tiöi­den epäoikeudenmukaisuutta. 

    http://yle.fi/uutiset/3–5432237

    Kos­ka et halua (ymmär­ret­tä­väs­tä syys­tä) ker­toa, mikä ero on ihmis­ten erot­te­lul­la kie­len tai ihon­vä­rin perus­teel­la, niin voin ker­toa oman kan­ta­ni. Se on vää­rin, eikä moraa­lis­ta tai älyl­lis­tä eroa ole. 

    Töis­sä­ni työs­ken­te­len suo­men­ruot­sa­lais­ten kans­sa, he ovat älyk­käi­tä ja muka­via ihmi­siä, ja oli­sin val­mis tais­te­le­maan sen puo­les­ta ettei hei­hin koh­di­tet­tai­si saman­lais­ta epä­ta­sa-arvoa ja erot­te­lua, kuin mitä ruot­sin­kie­li­set koko­nai­suu­te­na koh­dis­ta­vat suo­men­kie­li­sin (esim kie­li­kiin­tiöt, totaa­li­kiel­to kak­si­kie­li­sil­le lukioil­le ja kou­luil­le jne)

  158. Ote­taan taas esi­merk­ki Vantaalta:

    Ruot­sin­kie­li­set, siis tuo 2.6%:n vähem­mis­tö, luke­vat kou­lus­sa suo­mea. He tar­vit­se­vat suo­mea työ­elä­mäs­sä ja arjes­sa muu­ten­kin ja kaik­ki osaa­vat sitä sujuvasti.

    Mut­ta ruot­sin­kie­li­sil­lä on perus­tus­lain turvaamat“kielelliset perus­oi­keu­det”, tuo Suo­men nyt ylin oikeus­nor­mi. Noi­den oikeuk­sien perus­teel­la ruot­sin­kie­li­set, siis tuo 2.6%, vaaa­ti­vat van­taa­lais­ten 97.4%:n enem­mis­töä jär­jes­tä­mään ruot­sin­kie­li­siä jul­ki­sia palveluita.

    Sel­vi­täk­seen noi­den pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä luke­vat kaik­ki 97.4% pakol­li­se­na ruot­sia kai­kil­la opin­to­jen asteil­la, vaik­ka eivät muu­ten Suo­mes­sa ruot­sin­tai­toa tarvitsekaan.Todellisen tar­peen puut­tues­sa vain har­va saa­vut­taa kos­kaan käyt­tö­kel­pois­ta ruot­sin­tai­toa, sen ovat pal­vel­ta­vat ruot­sin­kie­li­set­kin huomanneet.

    Pal­ve­lu­ti­lan­tees­sa ruot­sin­kie­li­nen osaa poik­keuk­set­ta parem­min suo­mea kuin suo­men­kie­li­nen ruotsia.

    Pal­ve­lu sujuu siis par­hai­ten kun puhu­taan suo­mea. Suo­men- ja muun­kie­lis­ten pak­ko­ruot­sin käyt­tö hei­ken­tää pal­ve­lua, ei paran­na sitä.

    Sen pitui­nen se.

  159. ksee: Samal­la perus­teel­la venä­jä pitäi­si myös ottaa pakol­li­sek­si kie­lek­si – onhan isol­le osal­le kan­saa yhteys Venä­jään ollut huo­mat­ta­vas­ti mer­kit­tä­väm­pi kuin joku “ran­ta­ruot­sa­lais­ten” olemassaolo.

    Oman suku­taus­tan osal­ta tämä oli­si aika luon­nol­lis­ta – isän suku on peräi­sin Van­han Suo­men alu­eel­ta – joku esi-isis­tä jopa asui pit­kään Pie­ta­ris­sa – ja äidin puo­le suvun koti­seu­dut nousi­vat kukois­tuk­seen vil­kaan Pie­ta­riin suun­tau­tu­neen kau­pan ansiosta.

    Kyl­lä tämän vuok­si venä­jän opis­ke­lu oli­si aloi­tet­ta­va jo leik­ki­kou­luis­sa ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­toi­hin pitäi­si kuu­lua vir­ka­mies­ve­nä­jän koe!

    Kat­so Xerxes 16.12, kl. 12:48

  160. ope: Ymmär­rän, että tar­koi­tat hyvää – mut­ta kat­sot nyt tilan­net­ta aika kapeas­ta ja jous­ta­mat­to­mas­ta näkökulmasta.

    Yleis­si­vis­tys on moni­mää­rit­tei­nen käsi­te. Juha­ni Ahon teok­set saa­vat sivu­jen­sa ala­reu­noi­hin lisä­teks­te­jä, jois­sa kään­ne­tään ja kuva­taan sel­lai­sia sano­ja ja lausei­ta, joi­ta nyky­lu­ki­jan ei vält­tä­mät­tä aja­tel­la tun­te­van tai osaa­van kään­tää. Yleis­si­vis­tys­tä on se, että osaam­me ava­ta klas­sik­koa näin aiko­jen ja kie­len muut­tues­sa, sitä teh­dään kaikkialla.

    Ruot­sin, rans­kan, venä­jän, saa­men kie­let voi­vat olla yksin tai yhdes­sä yleis­si­vis­tys­tä joil­le­kin – mut­ta sel­lais­ta yleis­si­vis­tys­tä ne eivät ole, että ne pitäi­si vaa­tia kai­kil­ta. Nuo­ril­le itä­hel­sin­ki­läi­sil­le voi olla yleis­si­vis­tys­tä osa­ta ter­veh­tiä ja kiroil­la mah­dol­li­sim­man monel­la alu­een­sa maa­han­muut­ta­ja­kie­lel­lä – mut­ta meil­le van­hem­mil­le se ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Nämä pai­no­tuk­set vaihtelevat.

    Myös käsi­tys suo­ma­lai­suu­des­ta vaih­te­lee ja me kes­täm­me sen kyl­lä. Jokai­nen voi mää­ri­tel­lä oman suo­ma­lai­suu­ten­sa, ne asiat, joi­ta ajat­te­lee lau­laes­saan Kuop­pa­mäen Sinis­tä ja val­kois­ta: juu­ret kas­voi maa­han sen, kyl­män sekä rou­tai­sen, läm­mön tun­sin kui­ten­kin, lujuu­des­sa graniitin…

    Tämä on elä­mää, vaa­tii rea­lis­mia. On peri­aat­teel­li­ses­ti aivan eri asia vaa­tia omil­le lap­sil­le oikeut­ta vali­ta näil­le tär­kei­tä kie­liä kuin vaa­tia muit­ten lap­sil­le pakol­la omas­ta mie­les­tä tär­kei­tä kie­liä. Tämän eron ymmär­tä­mi­nen on yleis­si­vis­tys­tä jos mikä!

    Inhi­mil­li­ses­ti on mer­kit­tä­vää se, että olem­me kadot­ta­neet kos­ke­tuk­sen kie­len oppi­mi­sen proble­ma­tiik­kaan ja sii­hen, miten eri tavoin olem­me sii­hen raken­tu­neet. Nyt vaa­di­taan kaik­kia opis­ke­le­maan ruot­sia, jot­ta voi­sim­me koh­da­ta inhi­mil­li­ses­ti alle vii­den pro­sen­tin vähem­mis­tön har­vat ummi­kot hei­dän omal­la kie­lel­lään! Mut­ta samal­la uhra­taan pal­jon suu­rem­pi jouk­ko, nimit­täin ne (noin vii­den­nes ikä­luo­kas­ta), joil­la on oppi­mi­sen haas­tei­ta ja ne (hel­sin­ki­läis­nuo­ris­ta noin vii­den­nes), joil­la on taus­ta muu­al­la kuin koti­mai­sis­sa kie­lis­sä. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa noin kol­man­nes ikä­luo­kas­ta vapau­te­taan luke­mas­ta tois­ta vie­ras­ta kiel­tä ja he luke­vat sen sijaan joko lisää kou­lu­kiel­tä tai lisää omaa kotikieltä. 

    Tämän­kin ymmär­tä­mi­sen pitäi­si kuu­lua yleis­si­vis­tyk­seen. Luo­tan sii­hen, että uskot­te minua, kun sanon, että näen oppi­lai­ta, jot­ka aina aloit­ta­vat kie­len opis­ke­lun kuta­kuin­kin nol­las­ta kurs­sin vaih­tues­sa – eivät­kä he ole ase­nen­vam­mai­sia tai kehi­tys­vam­mai­sia tai pel­käs­tään met­su­reik­si sopi­via vaan ihan taval­li­sia nuo­ria, joil­la on erias­tei­nen dys­lek­sia (jos­kus vai­keas­ti diag­no­soi­ta­vis­sa), min­kä ei tar­vit­si­si koh­tuut­to­mas­ti han­ka­loit­taa hei­dän opis­ke­lu­aan ja ura­toi­vei­taan – mate­maa­ti­kok­si voi hyvin pää­tyä dys­lek­sian kanssa. 

    Yleis­si­vis­tys on ymmär­rys­tä, halua ottaa sel­vää, kuun­nel­la mui­ta, pun­ni­ta vaih­toeh­to­ja,… Kiitos!

    Oikein hyvä kirjoitus. 

    Jos teks­ti­ni antaa vai­ku­tel­man ”kapeas­ta ja jous­ta­mat­to­mas­ta näkö­kul­mas­ta”, niin ehkä net­ti­kir­joi­te­lun lyhyel­lä ja spon­taa­nil­la luon­teel­la on jotain asian kans­sa tekemistä.
    Olen samaa miel­tä että ”Yleis­si­vis­tys on moni­mää­rit­tei­nen käsi­te”, ja lisäi­sin että sen mää­rit­te­ly ei nykyi­sen info­äh­kyn aika­na ole miten­kään jon­nin­jou­ta­vaa puu­haa. Ehkä blo­gi-isän­näl­le vink­ki mitä voi­si käsi­tel­lä jos­kus tule­vai­suu­des­sa ? Mut­ta se on eri asia kuin tämä keskustelu.

    Yleis­si­vis­tyk­sen pai­no­tuk­set vaih­te­le­vat ajas­sa ja mait­tain. Täs­sä yhtey­des­sä puhu­taan nime­no­maan suo­ma­lai­ses­ta yleis­si­vis­tyk­ses­tä. Näi­den väit­te­lyi­den monien olkiuk­ko­jen seas­sa on ollut ”rans­ka­lai­nen” jos­ta retoo­ri­ses­ti kysy­tään eikö voi olla sivis­ty­nyt ellei osaa ruot­sia. Tot­ta­kai voi, mut­ta Rans­kal­la onkin hiuk­ka­sen eri­lai­nen his­to­ria ja maan­tie­de kuin meillä.

    Suo­men val­tio­na ja itse­näi­se­nä kan­sa­kun­ta­na ovat luo­neet rin­ta rin­nan suo­men- ja ruot­sin­kie­li­set kan­ta­suo­ma­lai­set, eivät muut. Suo­men saa­me­lai­set ovat kan­ta­suo­ma­lai­sia — jos arkeo­lo­gi­siin aikoi­hin men­nään niin vie­lä­pä enem­män kuin me muut — mut­ta eivät tähän val­tion muo­dos­ta­mi­seen osal­lis­tu­neet. Jos heil­lä oli­si aiem­min ollut opil­lis­ta poh­jaa ja jotain aseel­lis­ta voi­maa, niin kai­pa vää­jää­mä­tön seu­raus oli­si ollut että he oli­si­vat yhdes­sä Ruot­sin ja Nor­jan saa­me­lais­ten kans­sa muo­dos­ta­neet saa­me­lai­sen val­tion. Täs­sä on rat­kai­se­va ero suo­men­ruot­sa­lais­ten — joi­hin nime­no­maan täs­sä kon­teks­tis­sä ei las­ke­ta mukaan ahve­nan­maa­lai­sia — ja Suo­men saa­me­lais­ten välil­lä, ero joka vali­tet­ta­vas­ti ei ole sel­vä lähes­kään kai­kil­le. Niin­pä ruot­sin kie­li on suo­men kie­len ohel­la suo­ma­lai­suu­den perus­tuk­sis­sa, ja nime­no­maan suo­men­ruot­sa­lai­sel­la aksen­til­la. Näin ollen, jos suo­ma­lai­nen ei osaa ollen­kaan ruot­sia, niin kyl­lä sil­loin yleis­si­vis­tyk­ses­sä on mojo­va auk­ko. Täs­sä puhu­taan siis opil­li­ses­ta yleis­si­vis­tyk­ses­tä. Sydä­men sivis­tys on eri asia, mut­ta se on taas oma aiheen­sa se. 

    Ruot­si kie­li on ollut aina, siis aina, pakol­li­nen kai­kil­le jot­ka luke­vat ihan perus­op­pe­ja enem­män. Se tuli pakol­li­sek­si perus­kou­lus­sa 60–70-lukujen vaih­tees­sa, kun oppi­vaa­ti­muk­set muu­ten­kin laa­je­ni­vat ja syve­ni­vät reip­paas­ti koko kan­san kes­kuu­des­sa. Taas sivu­rai­de: samoi­hin aikoi­hin käsi­te ”sivis­ty­neis­tö” rupe­si vähen­ty­mään rajus­ti, mel­kein­pä katoa­maan, ylei­ses­tä kie­len­käy­tös­tä. Tämä oli luon­nol­li­nen seu­raus sii­tä että yo-lak­ki ei enää teh­nyt ”her­raa”, ja muu­ten­kin sii­tä että luok­kayh­teis­kun­ta teki tilaa meritokratialle.

    Sanot että käsi­tys suo­ma­lai­suu­des­ta vaih­te­lee, se on elä­mää, rea­lis­mia. No se on tot­ta, tiet­ty, ajat muut­tu­vat, mut­ta edel­leen on yli­ver­tai­sen pai­na­via perus­tei­ta opet­taa ruot­sia jon­kin ver­ran kai­kil­le. Vali­tet­ta­vas­ti pak­ko­ruot­si­de­ma­go­gia on saa­nut aikaan sen että kes­kus­te­lu täs­sä asias­sa pyö­rii myrk­kyä lin­koa­vaa kehää.

    Sit­ten vie­lä otat esiin aiheen jos­ta ilmei­ses­ti sinul­la on oma­koh­tais­ta koke­mus­ta, nimit­täin kou­lu­ruot­si eri­näi­siä oppi­mis­vai­keuk­sia pote­vien oppi­lai­den jou­kos­sa. En osaa sanoa mikä oli­si jär­ke­vä rat­kai­su täs­sä yhtey­des­sä, mut­ta uskon että puhut vaka­vas­ta ongelmasta.

  161. mjo­ki:

    Kom­ment­ti­si aloi­tus­paik­ko­jen erois­ta tun­tuu kovin has­sul­ta, kos­ka piai­sel­la google­tuk­sel­la tör­mä­sin van­haa artik­kel­liin, jos­sa todet­tiin “Hel­sin­gin yli­opis­ton lää­ke­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan ruot­sin­kie­lis­ten kiin­ti­öön pää­si opis­ke­le­maan kah­dek­san pis­tet­tä hei­kom­mil­la tulok­sil­la kuin suo­men­kie­li­sel­le puo­lel­le. 30 opis­ke­li­jan ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tiös­tä täy­tet­tiin vain 26, lop­pu­jen koe­pis­teet oli­vat lii­an huo­no­ja.” Vaik­ka uuti­nen onkin van­ha, niin se vain alle­vii­vaa kie­li­kiin­tiöi­den epäoikeudenmukaisuutta. 

    Hmmm… Onko­han kukaan teh­nyt kos­kaan tut­ki­mus­ta hoi­to­vir­hei­den suh­teel­li­ses­ta mää­räs­tä ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tös­tä val­mis­tu­nei­den ja mui­den lää­kä­rei­den välil­lä? Hel­pos­ti luu­li­si, että hei­kom­pi oppi­las­ma­te­ri­aa­li hei­jas­tui­si myös kes­ki­mää­räi­seen osaa­mis­ta­soon myö­hem­mis­sä uravaiheissa.

    Oli­ko­han poti­las­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta paras­ta, että tut­ki­mus­tu­lok­sia odo­tel­les­sa ruot­sin­kie­li­ses­tä kiin­tiös­tä val­mis­tu­neet lää­kä­rit pitäi­si­vät sini­kel­tais­ta käsi­var­si­nau­haa? Poti­laat voi­si­vat aina­kin vali­ta, että ottaa­ko tie­toi­sen ris­kin vai odot­taa­ko tois­ta lääkäriä.

    (Huu­mo­ri­haas­tee­li­sil­le ker­ro­ta­koon, että edel­lä­ole­va ehdo­tus on pelk­kä vitsi…)

  162. ope: Ymmär­rän, että tar­koi­tat hyvää – mut­ta kat­sot nyt tilan­net­ta aika kapeas­ta ja jous­ta­mat­to­mas­ta näkökulmasta.

    .….……

    Yleis­si­vis­tys on ymmär­rys­tä, halua ottaa sel­vää, kuun­nel­la mui­ta, pun­ni­ta vaih­toeh­to­ja,… Kiitos!

    395 sanaa aihee­seen liit­tyen ilman yhtä­kään pak­ko­ruot­si-ter­miä. Esi­mer­kik­si Soi­nin­vaa­ra voi­si ottaa mallia.

  163. R.Silfverberg:
    Vir­ka­mies­ruot­sin vaa­dit­ta­va oppi­mää­rä mah­dol­lis­taa sen että sel­vi­ää hel­pom­mis­ta asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­teis­ta, eikä sisäl­lä ammattisanastoa. 

    Tämä­hän siis ei pidä käy­tän­nös­sä paik­kaan­sa, esi­mer­kik­si asia­kas­pal­ve­luun tar­vit­ta­va osaa­mi­nen on yleen­sä niin laa­jaa, että kou­lu­ruot­si ei rii­tä alkuun­kaan. Ongel­ma on, että kiel­tä pitäi­si osa­ta tuot­taa ja sitä­hän kou­lus­sa ei kun­nol­la opi — pas­sii­vi­nen sana­va­ras­to on laa­ja mut­ta aktii­vi­nen sana­va­ras­to yleen­sä heik­ko. Asia­kas­pal­ve­lus­sa pitää osa­ta rea­goi­da nopeas­ti, se ei tosi­aan ole mikään yksin­ker­tai­nen jut­tu hoi­taa, kos­ka soit­ta­ja voi puhua mitä tahan­sa mur­ret­ta, puhua hyvin nopeas­ti ja epäselvästi.

    Se mik­si kou­lu­ruot­si ei onnis­tu täs­sä saat­taa joh­tua sii­tä, että luo­kas­sa on niin monen­ta­soi­sia oppi­lai­ta, että on men­tä­vä hei­koim­pien ehdoil­la. Esim. itse opis­ke­lin koko seis­ka­luo­kan ruot­sin­kir­jan kaik­ki kap­pa­leet ulkoa — kos­ka ne oli­vat niin help­po­ja. mut­ta se käy­tän­nös­sä tuo vain aiheut­ti sen että moti­vaa­tio läs­säh­ti, mikä har­mit­taa näin jäl­ki­kä­teen suuresti.

    Eihän viu­lua tai pia­noa­kaan opis­kel­la soit­ta­maan niin, että pako­te­taan kaik­ki opis­ke­le­maan samaa tah­tia, vaan jokai­nen voi vali­ta soit­ti­men­sa ja ope­tus on yksi­löl­lis­tä ja seu­raa oppi­laan omaa tasoa. Näin on mah­dol­lis­ta, että lah­jak­kaat oppi­laat oikeas­ti oppi­vat hyvik­si soittajiksi.

    Ja en ole kuul­lut, että vaik­ka­pa sin­fo­niaor­kes­te­ris­sa oli­si var­si­nai­ses­ti pulaa hyvis­tä soit­ta­jis­ta — vaik­ka opis­ke­lun alkeet tapah­tu­vat vapaa­eh­toi­ses­ti, omal­la ajal­la ja usein niin että van­hem­mat osta­vat soit­ti­met itse, ne eivät tule vaik­ka­pa koulusta.

    Kiel­ten opis­ke­lun suh­teen ehkä val­lit­see jon­kin­lai­nen har­ha­ku­va sii­tä, että muu­ta­ma tun­ti vii­kos­sa riit­tää, vaik­ka moti­vaa­tio­ta ei ole.

    Tämä on siis ehkä vähän ylei­sem­pi­kin kou­lua kos­ke­va ongel­ma, ei vain ruot­sin opis­ke­lua kos­ke­va problee­ma. Sama ongel­ma kos­kee mui­ta­kin tai­toai­nei­ta, mm. matematiikkaa.

  164. Jus­si: Kan­sal­lis­tun­ne ja suu­ri halu asua koh­ta­lai­sen vapaas­sa demo­kra­tias­sa eivät ole sama asia. Ellei sit­ten sovi­ta, että ovat, mut­ta väi­tän siis ettei­vät ole.

    Halu asua koh­ta­lai­sen vapaas­sa demo­kra­tias­sa toteu­tuu hel­poim­min niin, että muu­te­taan tai pae­taan jon­ne­kin, jos­sa sel­lai­nen jo on, eikä niin, että puo­lus­te­taan här­kä­päi­ses­ti maa­ta, jon­ka ole­mas­sao­lo ei ole miten­kään jär­jel­li­ses­ti perusteltavissa.

  165. Xerxes: — otat esiin aiheen [miten ruot­si­vaa­ti­mus on koh­tuu­ton ja kar­si­va maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten tai kie­lel­li­sen oppi­mis­vai­keu­den omaa­vien koh­dal­la] jos­ta ilmei­ses­ti sinul­la on oma­koh­tais­ta koke­mus­ta, nimit­täin kou­lu­ruot­si eri­näi­siä oppi­mis­vai­keuk­sia pote­vien oppi­lai­den jou­kos­sa. En osaa sanoa mikä oli­si jär­ke­vä rat­kai­su täs­sä yhtey­des­sä, mut­ta uskon että puhut vaka­vas­ta ongelmasta. 

    Kii­tos, että huo­mioit tämän! 

    Kie­len opis­ke­lun ongel­mat on kaik­kial­la maa­il­mas­sa rat­kais­tu vapau­tuk­sin tai pitäen alun­pe­rin kie­li­vaa­ti­muk­set mini­mis­sä. Suo­mes­sa näin ei voi­da teh­dä. Mik­si­kö ei voi­da? Kos­ka ruot­sin pakol­li­suus pysyy pys­tys­sä vain ehdot­to­muu­del­laan. Jos sii­tä annet­tai­siin tar­vit­taes­sa vapau­tuk­sia, koko raken­nel­ma romah­tai­si — kos­ka ne tun­teet, joi­ta sinä ruot­siin lii­tät, eivät ole meil­le yhtei­siä. Ruot­si ei ole kuin iiri. Sik­si meil­le on, toi­sin kuin mihin­kään muu­hun maa­han maa­il­mas­sa, raken­net­tu pakol­li­nen ruot­sio­suus myös kor­kea­kou­lui­hin ja yli­opis­toi­hin — kos­ka vain siten voi­daan perus­tel­la alem­pien taso­jen pak­ko ja pitää aina­kin kil­tit ja suo­ri­tuso­rien­toi­tu­neet oppi­laat muka­na opetuksessa. 

    Oleel­lis­ta on edel­leen tämä, min­kä jo kirjoitin:

    Tämä on elä­mää, vaa­tii rea­lis­mia. On peri­aat­teel­li­ses­ti aivan eri asia vaa­tia omil­le lap­sil­le oikeut­ta vali­ta näil­le tär­kei­tä kie­liä kuin vaa­tia muit­ten lap­sil­le pakol­la omas­ta mie­les­tä tär­kei­tä kieliä!

  166. Enpä jak­sa­nut lukea kaik­kia näi­tä lähes kah­ta­sa­taa kom­ment­tia läpi. Tämä on ehkä jo saa­tet­tu sanoa­kin. Soi­nin­vaa­ran kom­ment­ti tuos­ta “pak­ko­ruot­sin” tar­peet­to­muu­des­ta ei tun­nu kovin harkitulta.

    Lää­kä­rin vas­taan­ot­to, kuten kaik­ki poti­laat tie­däm­me, vaa­tii aika sofis­ti­koi­tua kie­len osaa­mis­ta. Poti­laan vai­va ei näy usein pääl­le­päin, vaan lää­kä­rin pitää teh­dä kysy­myk­siä ja saa­da vas­tauk­sia poti­laal­ta. Näi­den prus­teel­la lää­kä­rin on pää­tet­tä­vä jat­ko­tut­ki­muk­sis­ta. Vää­ri­nym­mär­rys­ten mah­dol­li­suus on suuri.

    On kovin nai­via aja­tel­la, että tuol­lai­nen kie­li­tai­to voi­tai­siin hank­kia jo perus­kou­lus­sa. Lie­nee kui­ten­kin sel­vää, että täy­sin suo­men­kie­li­sen hen­ki­lön on tuos­sa­kin tapauk­ses­sa aloi­tet­ta­va perus­teis­ta. Ana­lo­gi­ses­ti voi­si tode­ta, ettei perus­kou­lun “pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka” rii­tä len­to­ko­neen lujuuslaskelmiin.

    1. Ei ole kysym,ys vain sai­raa­lois­ta. Samaan perus­oi­keu­teen vedot­tiin myös, kun ELY-pal­ve­lu­ja oltiin siir­tä­mäs­sä Ouluun. Jos kou­lu­ruot­si ei kel­paa myös­kään hal­lin­non kie­lek­si, mikä on sel­lai­nen perus­oi­keus, johon se kelpaa?

  167. Suo­men­kie­lis­ten tar­joa­mat ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut ovat pelk­kä tuu­les­sa huo­ju­va pah­vi­nen kulis­si täs­sä kie­li­po­liit­ti­ses­sa näy­tel­mäs­sä, jon­ka nimi on “Kei­sa­rin uudet vaatteet”.

  168. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei ole kysym,ys vain sai­raa­lois­ta. Samaan perus­oi­keu­teen vedot­tiin myös, kun ELY-pal­ve­lu­ja oltiin siir­tä­mäs­sä Ouluun. Jos kou­lu­ruot­si ei kel­paa myös­kään hal­lin­non kie­lek­si, mikä on sel­lai­nen perus­oi­keus, johon se kelpaa?

    Perus­kou­lun ruot­si lie­nee kui­ten­kin hyvä perus­ta kie­len jat­ko-opin­noil­le. Miten tuo voi olla niin vai­ke­aa ymmär­tää? Eihän tilas­to­tie­teen appro­ba­tur­kaan (nyk. tai­taa olla perus­o­pin­not) rii­tä vakuutusmatemaatikolle.

  169. Olen yrit­tä­nyt löy­tää viral­li­set perus­te­lut pak­ko­ruot­sil­le, mut­ta nii­tä ei näy­tä ole­van, vaan jokai­nen polii­tik­ko ja kel­lo­kas kehit­tää oman ver­sion­sa perus­teek­si tilan­teen mukaan.

    Pak­ko­ruot­si­jat­ku­mon mal­li­na on mitä ilmei­sim­min ollut aika­naan DDR:n pak­ko­ve­nä­jä — mut­ta muu­rien mur­tues­sa maan val­ta­va venä­jän­opet­ta­jien jouk­ko uudel­leen­kou­lu­tet­tiin nopeas­ti maa­il­man­kiel­ten opet­ta­jik­si työn ohes­sa. Meil­lä nyt ole­va pak­ko on ehdot­to­muu­des­saan ja kes­tos­saan uniik­ki: ala­kou­lus­ta yli­opis­toon ja kai­kil­le — pie­ni vähem­mis­tö­kie­li on ainoa aina ja joka pai­kas­sa pakol­li­nen oppiai­ne, jota ilman ei voi val­mis­tua mihin­kään ammat­tiin (ja sen myös anne­taan kar­sia sekä opin­toi­hin hakeu­tu­via että valmistujia)!

    Lähes viral­li­nen seli­tys pakol­le löy­tyy muu­ta­man vuo­den takai­ses­ta kansalliskielistrategiasta:
    “— [Pak­ko] on perus­tel­tua, sil­lä suo­mi ja ruot­si ovat ne kie­let, joi­ta sään­nön­mu­kai­ses­ti voi käyt­tää viran­omai­sis­sa asioi­des­sa ja joil­la jul­kis­ta pal­ve­lua jär­jes­te­tään. Jär­jes­te­lyn tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, että jokai­sel­la on mah­dol­li­suus tutus­tua maan niin suo­men- kuin ruot­sin­kie­li­seen kult­tuu­riin. — Ruot­sin­kie­li­sil­le on etu osa­ta maan val­ta­kiel­tä, jota käy­te­tään lähes kai­kis­sa osis­sa maa­ta. Ruot­sin kie­len oppi­mi­nen puo­les­taan liit­tää suo­men­kie­li­set­kin suo­ma­lai­set yhtei­sen kie­len myö­tä tii­viim­min Suo­mel­le monin tavoin lähei­seen poh­jois­mai­seen yhteisöön. —”

    Täs­sä on siis kak­si osaa:
    — pal­ve­lu­jen järjestäminen
    — liit­ty­mi­nen poh­jois­mai­seen yhtei­söön ja tutus­tu­mi­nen suo­men­ruot­sa­lai­seen kulttuuriin.
    Molem­mat näis­tä näke­myk­sis­tä ovat minus­ta kiis­ta­na­lai­sia — ne riit­tä­vät heh­kut­ta­maan vapaa­eh­tois­ta eli valin­nais­ta ruot­sia mut­ta eivät rii­tä pakol­li­suu­teen. Englan­nin ase­ma nykyi­sin lin­gua franca­na riit­täi­si pakol­li­suu­teen (vapau­tus­mah­dol­li­suuk­sin), mut­ta sii­tä ei ole teh­ty pakollista.

    Soi­nin­vaa­ran kysy­mys sii­tä, mik­si meil­lä on pak­ko­ruot­si (tai mihin se siis riit­tää?), on oleel­li­nen. Tähän oli­si saa­ta­va sel­keä vas­taus, jot­ta jat­ko­kes­kus­te­lu voi­daan käy­dä avoi­mes­ti ilmais­tu­ja perus­tei­ta pun­ni­ten. Nyt ope­tus­mi­nis­te­rin tuli­si myös tuo­da esiin se val­tio­sään­tö­asian­tun­ti­ja, jon­ka arvioon noja­ten hän jou­tuu rajaa­maan ruot­sit­to­man kokei­lun perus­tus­la­kiin vedoten.

    Entä­pä jos perus­teet pakol­le eivät ker­ta kaik­ki­aan rii­tä, vaik­ka ruot­sia rakas­ta­vat ihmi­set niin haluai­si­vat­kin? Entä­pä jos ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut­kin jär­jes­tyi­si­vät parem­min muul­ta poh­jal­ta? Entä oli­si­vat­ko tämän maan kou­lu­lais­ten van­hem­mat riit­tä­vän kou­lu­tet­tu­ja, elä­mää näh­nei­tä ja fik­su­ja teke­mään las­ten­sa kans­sa ajan­mu­kai­set kie­li­va­lin­nat, kuten teh­dään Ahve­nan­maal­la, kuten teh­dään Ruot­sis­sa, kuten teh­dään kuta­kuin­kin kaikkialla? 

    Voi­tai­siin­ko tämä kes­kus­te­lu jo käydä?

  170. Ilkas­sa hyvä pää­kir­joi­tus Soi­nin­vaa­ran twii­tis­tä: “Ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön oikeu­det on laeis­sa tur­vat­tu hyvin, mikä on erin­omai­nen asia. Myös muil­la kie­li­vä­hem­mis­töil­lä on oikeus hyvään pal­ve­luun. Nyt on oikea aika aloit­taa asial­li­nen kes­kus­te­lu ruot­sin kie­len ope­tuk­ses­ta. Pakol­li­suus kai­kil­le voi olla huo­no, kal­lis ja kat­ke­ruut­ta aiheut­ta­va tapa tur­va­ta kaksikielisyys.”

    http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/ruotsinkielen-asemaan-on-uskallettava-tarttua-avoimesti-ja-tosiasiat-tunnustaen‑1.2182723

  171. ope:
    Olen yrit­tä­nyt löy­tää viral­li­set perus­te­lut pak­ko­ruot­sil­le, mut­ta nii­tä ei näy­tä ole­van, vaan jokai­nen polii­tik­ko ja kel­lo­kas kehit­tää oman ver­sion­sa perus­teek­si tilan­teen mukaan.

    Pak­ko­ruot­si­jat­ku­mon mal­li­na on mitä ilmei­sim­min ollut aika­naan DDR:n pak­ko­ve­nä­jä – mut­ta muu­rien mur­tues­sa maan val­ta­va venä­jän­opet­ta­jien jouk­ko uudel­leen­kou­lu­tet­tiin nopeas­ti maa­il­man­kiel­ten opet­ta­jik­si työn ohes­sa. Meil­lä nyt ole­va pak­ko on ehdot­to­muu­des­saan ja kes­tos­saan uniik­ki: ala­kou­lus­ta yli­opis­toon ja kai­kil­le – pie­ni vähem­mis­tö­kie­li on ainoa aina ja joka pai­kas­sa pakol­li­nen oppiai­ne, jota ilman ei voi val­mis­tua mihin­kään ammat­tiin (ja sen myös anne­taan kar­sia sekä opin­toi­hin hakeu­tu­via että valmistujia)!

    Lähes viral­li­nen seli­tys pakol­le löy­tyy muu­ta­man vuo­den takai­ses­ta kansalliskielistrategiasta:
    “— [Pak­ko] on perus­tel­tua, sil­lä suo­mi ja ruot­si ovat ne kie­let, joi­ta sään­nön­mu­kai­ses­ti voi käyt­tää viran­omai­sis­sa asioi­des­sa ja joil­la jul­kis­ta pal­ve­lua jär­jes­te­tään. Jär­jes­te­lyn tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, että jokai­sel­la on mah­dol­li­suus tutus­tua maan niin suo­men- kuin ruot­sin­kie­li­seen kult­tuu­riin. — Ruot­sin­kie­li­sil­le on etu osa­ta maan val­ta­kiel­tä, jota käy­te­tään lähes kai­kis­sa osis­sa maa­ta. Ruot­sin kie­len oppi­mi­nen puo­les­taan liit­tää suo­men­kie­li­set­kin suo­ma­lai­set yhtei­sen kie­len myö­tä tii­viim­min Suo­mel­le monin tavoin lähei­seen poh­jois­mai­seen yhteisöön. —”

    Täs­sä on siis kak­si osaa:
    – pal­ve­lu­jen järjestäminen
    – liit­ty­mi­nen poh­jois­mai­seen yhtei­söön ja tutus­tu­mi­nen suo­men­ruot­sa­lai­seen kulttuuriin.
    Molem­mat näis­tä näke­myk­sis­tä ovat minus­ta kiis­ta­na­lai­sia – ne riit­tä­vät heh­kut­ta­maan vapaa­eh­tois­ta eli valin­nais­ta ruot­sia mut­ta eivät rii­tä pakol­li­suu­teen. Englan­nin ase­ma nykyi­sin lin­gua franca­na riit­täi­si pakol­li­suu­teen (vapau­tus­mah­dol­li­suuk­sin), mut­ta sii­tä ei ole teh­ty pakollista.

    Soi­nin­vaa­ran kysy­mys sii­tä, mik­si meil­lä on pak­ko­ruot­si (tai mihin se siis riit­tää?), on oleel­li­nen. Tähän oli­si saa­ta­va sel­keä vas­taus, jot­ta jat­ko­kes­kus­te­lu voi­daan käy­dä avoi­mes­ti ilmais­tu­ja perus­tei­ta pun­ni­ten. Nyt ope­tus­mi­nis­te­rin tuli­si myös tuo­da esiin se val­tio­sään­tö­asian­tun­ti­ja, jon­ka arvioon noja­ten hän jou­tuu rajaa­maan ruot­sit­to­man kokei­lun perus­tus­la­kiin vedoten.

    Entä­pä jos perus­teet pakol­le eivät ker­ta kaik­ki­aan rii­tä, vaik­ka ruot­sia rakas­ta­vat ihmi­set niin haluai­si­vat­kin? Entä­pä jos ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut­kin jär­jes­tyi­si­vät parem­min muul­ta poh­jal­ta? Entä oli­si­vat­ko tämän maan kou­lu­lais­ten van­hem­mat riit­tä­vän kou­lu­tet­tu­ja, elä­mää näh­nei­tä ja fik­su­ja teke­mään las­ten­sa kans­sa ajan­mu­kai­set kie­li­va­lin­nat, kuten teh­dään Ahve­nan­maal­la, kuten teh­dään Ruot­sis­sa, kuten teh­dään kuta­kuin­kin kaikkialla? 

    Voi­tai­siin­ko tämä kes­kus­te­lu jo käydä?

    Kes­kus­te­lua ei käy­dä vaan pikem­min­kin rääkymistä.

    Täs­sä pari vink­kiä jol­la taso voi­si nousta:

    a) Pak­ko­ruot­si-ter­min voi jät­tää. Se on juu­ri yhtä raken­ta­va kuin lah­ta­ri aikoi­naan jakaan­tu­neen kan­san väli­ses­sä vuo­ro­pu­he­lus­sa. Joil­le­kin se ker­too että kou­lu­ruot­sin ase­maa halu­taan muut­taa perus­teil­la jot­ka ovat pin­nal­li­sia ja sik­si nii­den poliit­tis­ta voi­maa on buus­tat­ta­va popu­lis­ti­sin keinoin. 

    b) Kiis­ta ruot­sin kie­len ase­mas­ta Suo­mes­sa on sii­nä mie­les­sä lähem­pä­nä Brexit-kiis­taa kuin Tal­vi­vaa­ran tapaus­ta, että jäl­kim­mäi­ses­sä voi odot­taa että saa­daan jos­sain vai­hees­sa tie­to ollaan­ko plus­san vai mii­nuk­sen puo­lel­la, kun taas Brexi­tin tapauk­ses­sa kiis­tel­lään asiois­ta joil­le ei voi aset­taa numee­ri­sia, ver­tai­lu­kel­poi­sia arvo­ja kos­kaan. Sen voi­si pitää mie­les­sä kun arvioi tois­ten argumenttejä.

  172. Pak­ko­ruot­si tuli perus­kou­lun ope­tuk­seen vuon­na 1968. Sitä ennen sitä tai­det­tiin pakol­la opis­kel­la oppi­kou­luis­sa. 50 vuo­des­sa maa­il­ma ja Suo­mi sii­nä muka­na on muut­tu­nut aivan toi­sen­lai­sek­si myös kie­lel­lis­ten tar­pei­den osalta. 

    Aivan val­tao­sal­la perus­kou­lu­lai­sis­ta ja lukio­lai­sis­ta ruot­sin ope­tus menee täy­sin huk­kaan kun min­kään­lais­ta käy­tän­nön osaa­mis­ta ei mukaan tar­tu. On siis joko tehos­tet­ta­va opetusta/oppimista tai luo­vut­ta­va pakol­li­suu­des­ta ja teh­tä­vä tilaa vaik­ka­pa muil­le kielille. 

    Maa­il­man muut­tu­mi­sen huo­mioon ottaen ei ruot­sin pakol­li­sel­le opis­ke­lul­le ole enää ole­mas­sa perusteita. 

    RKP on pit­käl­ti ollut kie­li­puo­lue ja vuo­si­kym­me­nien hal­li­tus­tai­pa­leel­laan se on pys­ty­nyt ruot­sin kie­len ase­man säi­lyt­tä­mään. Kai­ken muun suh­teen RKP on ollut val­mis kompromisseihin.

    Vali­tet­ta­vas­ti nykyi­nen hal­li­tus ei ohjel­maan­sa pak­ko­ruot­sin pois­ta­mis­ta otta­nut muu­ta kuin jon­kin­lai­sen alu­eel­li­sen kokei­lun muo­dos­sa, kos­ka maan huo­non tilan­teen joh­dos­ta muu­ta kii­reel­li­sem­pää teke­mis­tä on riit­tä­väs­ti tarjolla.

    Toi­voi­sin­kin, että RKP:n nykyi­nen joh­to tun­nus­tai­si tosi­asiat ja oli­si aloit­teel­li­nen pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­ses­sa. Tämä sai­si monen umpi­suo­ma­lai­sen­kin äänes­tä­mään RKP:tä seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lui­den saa­ta­vuus ja taso saat­tai­si­vat paran­tua, kun kiel­tä opis­ke­li­si­vät vain haluk­kaat ja oppi­mis­tu­lok­set paranisivat.

  173. Xerxes: Kes­kus­te­lua ei käy­dä vaan pikem­min­kin rääkymistä.

    Mik­si pak­koa ei sai­si kut­sua pakoksi?

    Mik­si pakon perus­tei­ta ei sai­si vaa­tia kes­kus­te­lun pohjaksi?

    Mik­si kes­kus­te­lu pitäi­si ohit­taa lei­maa­mal­la se “rää­ky­mi­sek­si”, kun täs­sä on tun­ti­kausia vään­net­ty asial­li­sia kommentteja?

    Olen tar­koin har­kin­nut ja aja­tuk­sel­la kir­joit­ta­nut jokai­sen vies­ti­ni ja niin on moni muu­kin tääl­lä. Tämä on asial­lis­ta keskustelua.

    Jos joku halu­aa ohit­taa valis­tu­nei­den van­hem­pien oikeu­den teh­dä las­ten­sa kans­sa kie­li­va­lin­nat muun maa­il­man tapaan ja sen sijaan halu­aa muit­ten lap­sil­le oman näke­myk­sen­sä mukai­set kie­lio­pin­not, niin täl­lä jol­la­kul­la vähin­tään­kin pitäi­si olla suo­ra­sel­käi­syyt­tä käy­dä asias­ta avoin kes­kus­te­lu ja vas­ta­ta tois­ten kri­tiik­kiin. Eikö?

  174. Xerxes: a) Pak­ko­ruot­si-ter­min voi jät­tää. Se on juu­ri yhtä raken­ta­va kuin lah­ta­ri aikoi­naan jakaan­tu­neen kan­san väli­ses­sä vuo­ro­pu­he­lus­sa. Joil­le­kin se ker­too että kou­lu­ruot­sin ase­maa halu­taan muut­taa perus­teil­la jot­ka ovat pin­nal­li­sia ja sik­si nii­den poliit­tis­ta voi­maa on buus­tat­ta­va popu­lis­ti­sin keinoin. 

    Minä en ymmär­rä, mik­si “pak­ko­ruot­si” ter­mi­nä aiheut­taa näp­py­löi­tä. Se on lyhyt, napak­ka, vakiin­tu­nut ilmai­su jos­ta hyvin käy ilmi kes­kus­te­lun aihee­na ole­va asia, eli pakol­li­nen ruot­sin opis­ke­lu. Kes­kus­te­lu­nai­hee­na sekä pakol­li­suus että ruot­si ovat yhtä tärkeitä.

    Kor­vaa­vak­si ehdo­tet­tu ter­mi “kou­lu­ruot­si” on huo­no, kos­ka a) sii­tä ei käy ilmi toi­nen kes­kus­te­lu­nai­hee­na ole­va omi­nai­suus eli pakol­li­suus, ja b) se rajaa lukio- ja yli­opis­to­ta­soi­sen “pak­ko­ruot­sin” ter­min ulkopuolelle. 

    Pakol­li­nen ruot­si” oli­si yhtä hyvä, mut­ta pidem­pi kuin pak­ko­ruot­si. Suo­men kie­leen kuu­luu luon­te­va uusien yhdys­sa­no­jen muo­dos­ta­mi­nen; olkaam­me ylpei­tä kansalliskielestämme!

    Lopuk­si vie­lä ennal­taeh­käi­se­vä kom­ment­ti aihee­seen “pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka”: mate­ma­tii­kan opis­ke­lus­ta puhut­taes­sa pak­ko ei ole oleel­li­nen osa kes­kus­te­lua, vaan yleen­sä puhu­taan lähin­nä sii­tä, että mate­ma­tiik­kaa pitäi­si pakot­taa opis­ke­le­maan nykyis­tä enem­män. Pak­ko on sii­nä kes­kus­te­lus­sa otet­tu annet­tu­na, ja se voi­daan sivuut­taa. Mikä­li jos­kus ryh­dy­tään vaka­vas­ti kes­kus­te­le­maan mate­ma­tii­kan pakol­li­suu­des­ta ja mah­dol­li­ses­ta pakol­li­suu­des­ta luo­pu­mi­ses­ta, hyväk­syn “pak­ko­ma­te­ma­tii­kan” sii­nä yhtey­des­sä ehdot­to­mas­ti par­haak­si termiksi.

    1. Tääl­lä blo­gil­la joku mati­kan­maik­ka valit­ti, että mate­ma­tiik­ka ei ole Suo­mes­sa pakol­lis­ta. Sen opet­ta­mi­nen aloi­te­taan vas­ta lukios­sa ja vain pit­kän mate­ma­tii­kan valin­neil­le. Hämäys mie­les­sä vaih­toeh­to­na tar­jot­ta­val­le las­ken­nol­le on annet­tu hämää­vä nimi lyhyt matematiikka.

  175. Xerxes: Kes­kus­te­lua ei käy­dä vaan pikem­min­kin rääkymistä.
    Täs­sä pari vink­kiä jol­la taso voi­si nousta:
    a) Pak­ko­ruot­si-ter­min voi jät­tää. Se on juu­ri yhtä raken­ta­va kuin lah­ta­ri aikoi­naan jakaan­tu­neen kan­san väli­ses­sä vuo­ro­pu­he­lus­sa. Joil­le­kin se ker­too että kou­lu­ruot­sin ase­maa halu­taan muut­taa perus­teil­la jot­ka ovat pin­nal­li­sia ja sik­si nii­den poliit­tis­ta voi­maa on buus­tat­ta­va popu­lis­ti­sin keinoin.
    b) Kiis­ta ruot­sin kie­len ase­mas­ta Suo­mes­sa on sii­nä mie­les­sä lähem­pä­nä Brexit-kiis­taa kuin Tal­vi­vaa­ran tapaus­ta, että jäl­kim­mäi­ses­sä voi odot­taa että saa­daan jos­sain vai­hees­sa tie­to ollaan­ko plus­san vai mii­nuk­sen puo­lel­la, kun taas Brexi­tin tapauk­ses­sa kiis­tel­lään asiois­ta joil­le ei voi aset­taa numee­ri­sia, ver­tai­lu­kel­poi­sia arvo­ja kos­kaan. Sen voi­si pitää mie­les­sä kun arvioi tois­ten argumenttejä

    Åbo Aka­de­min ja Tam­pe­reen Yli­opis­ton teke­män kyse­lyn mukaan 74% suo­ma­lai­sis­ta halu­aa ruot­sin ope­tuk­sen ole­van vapaaehtoista.

    Suo­ma­lais­ten enem­mis­tö toi­mii var­mas­ti kan­tan­sa mukaan ja muut­taa nor­maa­lis­sa demo­kraat­ti­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä ruot­sin opis­ke­lun vapaaehtoiseksi.

  176. Olin vii­kon­lo­pun pois näp­päi­mis­töl­tä ja kes­kus­te­lu on sil­lä välin laa­jen­tu­nut yhden komment(aattor)in ulottumattomiin.

    Jotain nopeas­ti kui­ten­kin: Ver­taus brit­tein saar­ten kelt­ti­läi­siin kie­liin herät­ti näkö­jään kommentteja.
    Ruot­si ja suo­mi eivät ole ns. maa­il­man­kie­liä. Ruot­si ei ole uha­na­lai­nen kie­li. Sikä­li ver­taus ontuu.
    Point­ti­ni oli­kin vain se, että maas­sa on his­to­rial­li­ses­ti kak­si kiel­tä, jois­ta toi­sen puhu­jia huo­mat­ta­vas­ti vähemmän. 

    Tun­tuu hyväl­tä aja­tuk­sel­ta kyl­vet­tää tena­vat sii­hen toi­seen kie­leen. Myös ruot­sin­kie­li­set suomeen.
    Vaik­ka joten­kin monia ainei­ta (his­to­ri­aa, maan­tie­toa) yhdis­tel­len. No joo, eska­ris­sa ei kai ole niin monia oppi­nai­nei­ta, päi­vä­ko­dis­ta puhumattakaan.
    Tuo on käy­tän­tö Kana­das­sa, aina­kin mones­sa pro­vins­sis­sa — kai­kis­ta en osaa sanoa.

    Pakol­li­suus myö­hem­min on asia, jon­ka mää­räs­tä, laa­dus­ta ja ajoi­tuk­ses­ta en osaa sanoa lopul­lis­ta kan­taa­ni, kuten jo aiem­min kirjoitin. 

    Kui­ten­kin ruot­sin­kie­li­sil­lä on oikeus saa­da esi­mer­kik­si ter­veys- ja oikeus­pal­ve­lut ruotsiksi.
    Jos tätä yri­te­tään vie­dä ja puhu­taan tulk­ki­pal­ve­luis­ta tai ruot­sin teke­mi­ses­tä “koti­kie­lek­si” — mitä se sit­ten tar­koit­taa­kaan — men­nään minus­ta niin vas­ta­vir­taan Euroo­pan ylei­seen kehi­tyk­seen näh­den näis­sä asiois­sa, että kii­tos ei.

    Ja monet “pak­ko­ruot­sin” puo­les­ta puhu­jat taas ampu­vat itse­ään ja asi­aa jal­kaan “tädin kum­min kai­mal­le oli ruot­sis­ta pal­jon hyö­tyä” ‑tyyp­pi­sil­lä argu­men­teil­la (en jak­sa lukea ket­jua enkä tie­dä kolah­ti­ko johon­ku­hun täällä).

    Minul­le­kin on ruot­sis­ta ollut hyvin pal­jon hyö­tyä ja kan­na­tan “pakol­lis­ta” (=ope­tus­suun­ni­tel­maan sisältyvää)toista koti­mais­ta tena­vil­le esim. muumikuorrutuksella.
    Ja myö­hem­min tiuk­kaa vaa­ti­mus­ta ruot­sin tai­dos­ta heil­le, jot­ka aiko­vat ruot­sin­kie­li­siä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palvella.
    Mut­ta yri­tän argu­men­toi­da aikui­sen tavoin.

  177. Tuli­pa täs­sä mie­leen, että oli­si­ko syy­tä teh­dä joku kan­te­lu vir­ka­mies­ruot­sin kokeen tasos­ta eri korkeakouluissa?

    Vai­kut­taa ilmei­sel­tä, että jos­sain oppi­lai­tok­sis­sa ko. koe on lähin­nä muo­dol­li­suus, jon­ka läpäi­see ole­mat­to­mal­la­kin kie­li­tai­dol­la — ja toi­sis­sa pai­kois­sa koe taas saat­taa muo­dos­tua monil­le val­mis­tu­mi­sen esteek­si tai aina­kin hidas­teek­si. Näin ollen lie­nee sel­vää, että opis­ke­li­jat jou­tu­vat eriar­voi­seen ase­maan oppi­lai­tok­ses­ta ja kou­lu­tus­oh­jel­mas­ta riip­puen. Lisäk­si on ilmeis­tä, ettei kokees­ta hel­pol­la pääs­tet­ty­jen ruot­sin­tai­to täy­tä nii­tä (“perus­tus­lail­li­sia”) vaa­ti­muk­sia, joi­ta ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön pal­ve­lui­den takaa­mi­sek­si on asetettu.

    Mikä­hän oli­si oikea osoi­te vali­tuk­sel­le? Oikeus­asia­mies / ‑kans­le­ri? Joku muu?

    Oli­si­pa nimit­täin aika hie­no näh­dä seu­rauk­set, jos jon­kun viran­omai­sen mah­ti­käs­kyl­lä vir­ka­mies­ruot­sin kokeet yhte­näis­tet­täi­siin ja nos­tet­tai­siin sil­le tasol­le, jota ase­tuk­set anta­vat olet­taa… Ehkä val­mis­tu­mis­mää­rien romah­dus voi­si saa­da koko kokeen tar­peel­li­suu­den sil­le kuu­lu­vaan tar­kas­te­lun alle.

  178. Juk­ka Siren:
    Tun­tuu hyväl­tä aja­tuk­sel­ta kyl­vet­tää tena­vat sii­hen toi­seen kie­leen. Myös ruot­sin­kie­li­set suomeen.
    Vaik­ka joten­kin monia ainei­ta (his­to­ri­aa, maan­tie­toa) yhdis­tel­len. No joo, eska­ris­sa ei kai ole niin monia oppi­nai­nei­ta, päi­vä­ko­dis­ta puhumattakaan.
    Tuo on käy­tän­tö Kana­das­sa, aina­kin mones­sa pro­vins­sis­sa – kai­kis­ta en osaa sanoa. 

    Kana­das­sa ei ole mitään pak­ko­ruot­sin kaltaista.

    Kana­da (englan­ti, rans­ka — huom! molem­mat maailmankieliä)

    Kana­dan yli 30 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta englan­nin­kie­li­siä on 56,3 % ja rans­kan­kie­li­siä 28,7 %.

    Kana­da on liit­to­val­tion tasol­la täy­sin kak­si­kie­li­nen ja kaik­ki liit­to­val­tion pal­ve­lut on saa­ta­vis­sa molem­mil­la viral­li­sil­la kielillä.

    Pro­vins­seis­ta New Brunswick (englan­ti 66% ja rans­ka 32%) on täy­sin kak­si­kie­li­nen pro­vins­si, jos­sa ope­tus­ta tar­jo­taan molem­mil­la viral­li­sil­la kie­lil­lä kai­kil­la luo­kil­la, yli­opis­tois­sa ja ammat­ti­kou­luis­sa. Mani­to­ban jul­kis­hal­lin­non ja viran­omais­ten pal­ve­lut ovat saa­ta­vil­la molem­mil­la kie­lil­lä ja rans­kan­kie­lis­tä ope­tus­ta on laa­jas­ti tar­jol­la. Onta­rios­sa rans­kan kie­len opis­ke­lu on pakol­lis­ta toi­se­na kie­le­nä, mut­ta vain vuo­si­luo­kil­la 4.–8. Qué­becis­sa ainoa viral­li­nen kie­li on rans­ka. Muis­sa pro­vins­seis­sa ja ter­ri­to­riois­sa rans­kan­kie­lis­tä ope­tus­ta on tar­jol­la vaihtelevasti.

    Ei kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ta virkapakkokieltä. 

    Taus­ta­tie­dok­si voi­si ottaa eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Kari Saja­vaa­ran sel­vi­tyk­sen , jos­sa hän käy läpi mm Kanan­dan kie­li­kou­lu­tus­ta ja sen kus­tan­nuk­sia, miten pal­jon mak­saa jul­kis­hal­lin­non pal­ve­luk­seen aiko­van kie­li­kou­lu­tus, jot­ta hän tuli­si toi­meen ”toi­sel­la kotimaisella”.

    VALTIONHALLINNON KIELIKOKEET: JOITAKIN KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA
    http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf

    Kana­da — kie­li­vaa­ti­muk­sia vain vir­ka­mie­hil­le, englan­ti + ranska
    Pal­ve­lu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kie­lil­lä kai­kis­sa liit­to­hal­li­tuk­sen kes­kus­vi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudulla.

    Kana­dan tilas­to­kes­kuk­sen sel­vi­tyk­sen mukaan noin 17 pro­sent­tia kana­da­lai­sis­ta on
    kaksikielisiä.

    Kana­das­sa astui huh­ti­kuus­sa 2004 voi­maan uusi sää­dös kak­si­kie­lis­ten virkojen
    täyt­tä­mi­ses­tä, mikä edel­lyt­tää, että kak­si­kie­li­seen vir­kaan nimi­tet­ty hen­ki­lö sitoutuu
    hank­ki­maan kak­si­kie­li­syys­tai­don kah­den vuo­den kuluessa.

    Tämä on mer­kin­nyt jopa kah­den vuo­den jono­tus­lis­taa liit­to­val­tion hal­lin­no­na­lan kou­luun (Cana­da School of Public Ser­vice). Uudis­tus on herät­tä­nyt jul­ki­suu­des­sa jon­kin ver­ran arvostelua
    Vuo­sit­tai­nen käyt­tö­kus­tan­nus­bud­jet­ti on lähes 20 mil­joo­naa dol­la­ria. Kie­li­tai­don kehit­tä­mis­tä var­ten on kuusi kes­kus­ta, ja kie­li­kou­lu­tuk­ses­sa on käy­tös­sä pari­sen­sa­taa oppi­mis­ma­te­ri­aa­lia mukaan lukien eri­lai­nen verkkomateriaali.
    Jul­kis­hal­lin­nos­sa on kol­me kie­li­tai­don tasoa A,B ja C. Kor­keim­man —tason saa­vut­ta­mi­nen mak­saa arvion mukaan hie­man yli 20 000 dol­la­ria kou­lu­tet­ta­vaa koh­ti ja vaa­tii lähes 2300 koulutustuntia.”

  179. Sana “kie­li­kyl­py” mais­tuu ihmis­ten mie­lis­sä leik­ki­kou­lun käy­mi­sel­tä osin vie­raal­la kie­lel­lä (vie­lä­pä sel­lai­sis­sa per­hei­den toi­vo­mis­sa kie­lis­sä kuten englan­ti, espan­ja, rans­ka, sak­sa, venä­jä,…), jol­loin oppi­laat jat­kai­si­vat nor­mi­luo­kil­le luke­maan tätä kyl­vys­sä käy­tet­tyä kiel­tä A‑kielenä ja kyse oli­si kunta/koulukohtaisesti raken­ne­tus­ta väy­läs­tä kieliopinnoissa.

    MUTTA kie­li­kyl­py ei ole sitä, mil­tä se kuu­los­taa, vaan: “kie­li­kyl­vyl­lä tar­koi­te­taan suo­mek­si, ruot­sik­si tai saa­mek­si annet­ta­vaa opetusta”. 

    Suo­men- ja saa­men­kyl­vyil­le on vain vähän kysyntää.

    Käy­tän­nös­sä kie­li­kyl­py on varat­tu vain ruot­sin vah­vis­ta­mi­seen ja kyse on jat­ku­mos­ta läpi kou­lun. Kie­li­kyl­pyyn kuu­luu myös usei­den ainei­den opet­ta­mi­ses­ta ruot­sik­si, mikä vaa­tii pal­jon resursseja.

    Tämä ei ole se suun­ta, johon per­heet toi­vo­vat kou­lu­jen kiel­ten­ope­tuk­sen kehittyvän.

  180. Juk­ka Siren: Minul­le­kin on ruot­sis­ta ollut hyvin pal­jon hyö­tyä ja kannatan“pakollista” (=ope­tus­suun­ni­tel­maan sisältyvää)toista koti­mais­ta tena­vil­le esim. muumikuorrutuksella.
    Ja myö­hem­min tiuk­kaa vaa­ti­mus­ta ruot­sin tai­dos­ta heil­le, jot­ka aiko­vat ruot­sin­kie­li­siä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palvella.
    Mut­ta yri­tän argu­men­toi­da aikui­sen tavoin. 

    Kos­ka kan­na­tat pak­ko­ruot­sia, mut­ta vai­ku­tat argu­men­toi­val­ta ihmi­sel­tä, niin voi­sit­ko poh­tia seu­raa­vaa mallia:
    — Perus­kou­lus­sa ja toi­sen asteen oppi­lai­tok­sis­sa on kak­si pakol­lis­ta, mut­ta vapaa­va­lin­tais­ta kiel­tä. Haluk­kaat saa­vat toki vali­ta edel­leen myös lisä­kie­liä kou­lun tar­jon­nas­ta kuten nykyäänkin.
    — Vir­ka­mies­ruot­sia ei ole ylei­se­nä vaa­ti­muk­se­na yli­opis­tos­ta valmistumiseen.
    — Viran­omai­sil­la on vel­vol­li­suus pal­ka­ta toi­mi­pis­tei­siin­sä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen mää­rä kie­li­tai­tois­ta työ­voi­maa tai jär­jes­tää käy­tet­tä­väk­si tulk­ke­ja siten, että pal­ve­lut voi­daan jär­jes­tää asiak­kai­den omal­la kielellä.

    Eten­kin minua kiin­nos­taa mik­si tämä mal­li on mie­les­tä­si huo­nom­pi kuin kan­nat­ta­ma­si pak­ko­ruot­si. Voi­sit­ko kommentoida?

  181. Juk­ka Siren:

    Ja monet “pak­ko­ruot­sin” puo­les­ta puhu­jat taas ampu­vat itse­ään ja asi­aa jal­kaan “tädin kum­min kai­mal­le oli ruot­sis­ta pal­jon hyö­tyä” ‑tyyp­pi­sil­lä argu­men­teil­la (en jak­sa lukea ket­jua enkä tie­dä kolah­ti­ko johon­ku­hun täällä).”

    Kolah­ti kyl­lä ihan omaan muu­mi­kuor­ru­tuk­seen, sil­lä heti seu­raa­va kap­pa­le alkaa seuraavasti:

    Minul­le­kin on ruot­sis­ta ollut hyvin pal­jon hyö­tyä ja kan­na­tan “pakol­lis­ta” (=ope­tus­suun­ni­tel­maan sisältyvää)toista koti­mais­ta tena­vil­le esim. muumikuorrutuksella.”

  182. On tämä vaikeaa…ehkä sit­ten olen ollut epä­sel­vä. Kun koko asia on minul­le kuten Väi­nö Tan­ne­ril­le “kuu­den­nen luo­kan kysymys”.

    Kan­na­tan toi­sen koti­mai­sen ja sii­hen liit­ty­vän his­to­rian ja kult­tuu­rin otta­mis­ta eska­rin ja eka­luo­kan ohjel­maan. Ehkä jo päi­vä­ko­ti­ryh­miin — kuka sit­ten päät­tää­kin, kun­ta vai vanhemmat…

    Kan­na­tan tätä samas­ta syys­tä kuin muu­ta­kin his­to­ri­aa ja “ympä­ris­tö­op­pia” lap­sil­le sovellettuna.

    Kana­das­sa on kie­li­kyl­ve­tys-eska­rei­ta, tai mihin ne nyt sijoit­tu­vat suo­ma­lai­ses­sa astei­kos­sa. Koko kie­li­kyl­py on kana­da­lai­nen idea.
    Tähän osaan aja­tuk­sen­juok­sua siis ei lii­ty Kana­dan pro­vins­sien tar­kat kie­li­suh­teet yms. 

    Joku tääl­lä — en edes jak­sa skrol­la­ta, kan­nat­ta­ja­ko vai vas­tus­ta­ja — laven­si kie­li­kyl­vyn käsit­tä­mään kaik­ki kou­lu­vuo­det. Minun sanas­tos­sa­ni se ei tar­koi­ta sitä. Eikä mis­sään tapaa­mas­sa­ni lähteessä.

    Sit­ten oikeas­taan koko­naan eri asi­aan eli kie­li­vä­hem­mis­tön oikeuk­siin ja “pak­ko­ruot­siin” lukios­sa ja sen jälkeen.

    Kol­man­nen ker­ran: minul­la ei ole sii­hen muu­ta kan­taa, kuin että joten­kin ruot­sin­kie­lis­ten oikeu­det jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­hin on järjestettävä. 

    R‑V.:n ehdo­tus voi toi­mia sii­nä mis­sä jokin muu­kin, kun­han tuo tulk­kaus jäte­tään kei­no­va­li­koi­mas­ta pois, aina­kin kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la. Kyl­lä koti­seu­dul­laan vuo­si­sa­to­ja asu­neen kie­li­ryh­män ihmis­ten on saa­ta­va puhua alue­sai­raa­lan tms. lää­kä­ril­le äidinkieltään.

    Kana­dan sys­tee­mi, joka vel­voit­taa joka pos­ti­kont­to­ris­ta löy­ty­mään kum­man­kin kie­len tai­ta­jia on ihan OK.
    Siir­ryn seu­raa­maan ja mahd. kom­men­toi­maan minul­le jo amma­til­li­ses­ti­kin kiin­nos­ta­vam­paa ARA-ket­jua ennen kuin se van­he­nee käsiin.

  183. Xerxes:
    Pak­ko­ruot­si-ter­min voi jättää. 

    Ter­mi jäte­tään ilo­mie­lin heti kun pak­ko­ruot­si loppuu!

    Sivis­tys­sa­na­kir­ja:

    pak­ko­ruot­si

    ruot­sin kie­les­tä pakol­li­se­na kou­luai­nee­na käy­tet­ty nimi­tys. Pak­ko­ruot­sil­la tar­koi­te­taan myös sitä, että ope­tuk­sen lisäk­si ruot­sin kie­len osaa­mi­sen näyt­tö on pakol­lis­ta myös monis­sa jul­ki­sis­sa tilan­teis­sa, kuten tut­kin­to­jen suo­rit­ta­mi­ses­sa, viran, toi­men, ura­kan ja muun toi­mek­sian­non saamisessa.

    Tai­vu­tus
    yks. nom. pakkoruotsi
    yks. gen. pakkoruotsin
    yks. part. pakkoruotsia
    yks. ill. pakkoruotsiin
    mon. gen. pakkoruotsien
    mon. part. pakkoruotseja
    mon. ill. pakkoruotseihin

    Englan­nin sana­kir­ja: pakkoruotsi
    pak­ko­ruot­si englanniksi

    (lb) The obli­ga­to­ry Swe­dish lan­gua­ge taught in Fin­nish schools.

    Muis­tut­taa englan­nin kie­lel­lä kovas­ti ruot­sin kie­len viral­lis­ta ilmai­sua *obli­ga­to­risk svenska*.

  184. mik­ko v: Perus­kou­lun ruot­si lie­nee kui­ten­kin hyvä perus­ta kie­len jat­ko-opin­noil­le. Miten tuo voi olla niin vai­ke­aa ymmär­tää? Eihän tilas­to­tie­teen appro­ba­tur­kaan (nyk. tai­taa olla perus­o­pin­not) rii­tä vakuutusmatemaatikolle.

    Täs­sä on nyt kir­joit­ta­jal­ta men­neet asiat pahas­ti sekai­sin, eli puhu­taan ihan eri asioista.

    Tilastotiedettä/vakuutusmatematiikkaa hakeu­du­taan opis­ke­le­maan vapaa­eh­toi­ses­ti. Suu­rin osa ei niin tee, kos­ka he eivät nii­tä tarvitse.
    Ruot­sia­kaan ei suu­rin osa tar­vit­se, mut­ta sitä on sil­ti kaik­kien pak­ko lukea.

  185. mik­ko v: Ana­lo­gi­ses­ti voi­si tode­ta, ettei perus­kou­lun “pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka” rii­tä len­to­ko­neen lujuuslaskelmiin.

    Jol­lain taval­la vir­kis­tä­vä ja uusi argu­ment­ti pakol­li­sen ruot­sin kie­len opis­ke­lun puolesta.

    En kyl­lä ymmär­rä miten tämä ana­lo­gia toi­mii. Kaik­kien pitää opis­kel­la mate­ma­tiik­kaa, kos­ka jot­kut tar­vit­se­vat sitä len­to­ko­neen lujuus­las­kel­mis­sa? Vai miten tämä ana­lo­gia etenee? 

    Minun mie­les­tä­ni meil­lä on pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka, kun sii­tä suh­teel­li­sen sel­väs­ti on hyö­tyä kai­kil­le. Sama pätee pak­ko­lu­ke­mi­seen, pak­ko­kir­joi­tuk­seen, ja useim­piin pakol­li­siin yleis­si­vis­tä­viin ainei­siin, en haluai­si elää sel­lai­ses­sa Suo­mes­sa, mis­sä ihmi­sil­lä ei oli­si alkeel­lis­ta ymmär­rys­tä maan­tie­dos­ta, bio­lo­gias­ta, his­to­rias­ta tai eri uskon­nois­ta. (Ikä­vä kyl­lä jou­dun elä­mään Suo­mes­sa, jos­sa mer­kit­tä­väl­lä osal­la ei ole alkeel­lis­ta ymmär­rys­tä talous­tie­dos­ta tai tietotekniikasta)

  186. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On myös aika teho­ton­ta, jos kym­me­nen jou­tuu luke­maan ruot­sin alkeet, jot­ta yksi voi jat­kaa sii­tä eteenpäin.

    Pakol­li­sen ruot­sin opis­ke­lun lopul­li­sek­si motii­vik­si näyt­tää jää­vän suo­ma­lais­ten ampu­mi­nen jal­kaan, ettei­vät sai­si kau­laa yhdel­lä maa­il­man­kie­lel­lä ruot­sin­kie­li­seen verrattuna. 

    On ihan sel­vä, että jos suo­ma­lais­ten kie­li­tai­to maa­il­man puhu­tuim­mis­sa kie­lis­sä kohen­tui­si, ruot­sin­kie­lis­ten suh­teel­li­nen etu työ­mark­ki­noil­la suo­men­kie­li­siin näh­den kärsisi.

    Var­mas­ti­kin mer­kit­tä­vä osa ruot­sin­kie­li­sis­tä opis­ke­li­si edel­leen­kin suo­mea. Eikä Poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­la suo­mel­la ja ruot­sil­la tee kum­mal­la­kaan yhtään mitään. Rahak­kaat ja kie­li­tai­toa vaa­ti­vat hom­mat meni­si­vät entis­tä useam­min suomenkielisille. 

    Ja tämä ei käy, sik­si on ole­mas­sa pak­ko­ruot­si. Kos­ka motii­vi on raa­dol­li­nen, pak­kor­tuo­sin kan­nat­ta­jien on valeh­del­ta­va jopa itsel­leen, että kie­len pakol­li­suu­den kan­nat­ta­mi­sel­le on yle­vät ja sivis­tyk­sel­li­set perus­teet, eikä vain raa­dol­li­nen ruot­sin­kie­lis­ten tsemp­paa­mi­nen pilaa­mal­la osa suo­men­kie­lis­ten ainevalinnoista.

  187. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tääl­lä blo­gil­la joku mati­kan­maik­ka valit­ti, että mate­ma­tiik­ka ei ole Suo­mes­sa pakol­lis­ta. Sen opet­ta­mi­nen aloi­te­taan vas­ta lukios­sa ja vain pit­kän mate­ma­tii­kan valin­neil­le. Hämäys mie­les­sä vaih­toeh­to­na tar­jot­ta­val­le las­ken­nol­le on annet­tu hämää­vä nimi lyhyt matematiikka.

    Tuli­pa mie­leen, että teh­dään­kö suo­ma­lai­sil­le nuo­ril­le todel­li­nen kar­hun­pal­ve­lus sil­lä, että kou­lu tar­jo­aa vain sur­ke­aa tai vaih­toeh­toi­ses­ti totaa­li­sen kata­stro­faa­lis­ta mate­ma­tii­kan ja kovien luon­non­tie­tei­den opetusta?

    Kor­kea­kou­luis­sa toh­to­rioh­jel­mat ovat olleet jo pidem­pään sel­väs­ti avoi­mia kaik­kil­le tuli­joil­le, mut­ta nyt sama pätee myös mais­te­rioh­jel­miin. Kun suo­ma­lai­nen yli­op­pi­las aloit­taa tek­nil­lis-mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­set opin­ton­sa tai­dol­li­ses­ti pahim­mil­laan useam­man vuo­den taka­mat­kal­ta moniin mui­hin mai­hin näh­den, niin ei kai tämä voi olla näky­mät­tä saavutuksissa.

    Tein pikai­sen las­kel­man itsel­le tutun lai­tok­sen hen­ki­lös­tös­tä ja näyt­tää sil­tä, että ulko­lais­ten ouus toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­vis­ta on 2/3. Mais­te­rioh­jel­mas­ta rek­ry­toi­ta­vien har­joit­te­li­joi­den suh­teen luvut näyt­tä­vät ole­van vähän parem­mat, mut­ta kui­ten­kin 60/40 ulko­maa­lais­ten eduksi.

    Toki voi aina kuvi­tel­la kor­kea­kou­lu­jem­me ole­van niin kovaa tasoa, että ne hou­kut­te­le­vat ulko­lai­sia huip­pu­lah­jak­kuuk­sia. No, voi­vat­han tuli­jat edel­leen­kin olla lah­jak­kai­ta, mut­ta tus­kin­pa imu on ihan maa­il­man huip­pu­yli­opis­to­jen tasoa.

    Nyt kun kou­lua ollaan uudis­ta­mas­sa sii­hen suun­taan, ettei oppi­lail­ta voi edes vaa­tia yhtään mitään jos ei hui­vi­ta, niin ollaan­ko me ennen pit­kää samas­sa tilan­tees­sa kuin Yhdys­val­lois­sa jos­sa mel­kein kaik­ki em. ainei­den mais­te­ri­ta­son tut­ki­non suo­rit­ta­jat ovat ulkomaailaisia?

  188. Sylt­ty: Pakol­li­sen ruot­sin opis­ke­lun lopul­li­sek­si motii­vik­si näyt­tää jää­vän suo­ma­lais­ten ampu­mi­nen jal­kaan, ettei­vät sai­si kau­laa yhdel­lä maa­il­man­kie­lel­lä ruot­sin­kie­li­seen verrattuna. 

    On ihan sel­vä, että jos suo­ma­lais­ten kie­li­tai­to maa­il­man puhu­tuim­mis­sa kie­lis­sä kohen­tui­si, ruot­sin­kie­lis­ten suh­teel­li­nen etu työ­mark­ki­noil­la suo­men­kie­li­siin näh­den kärsisi.

    Var­mas­ti­kin mer­kit­tä­vä osa ruot­sin­kie­li­sis­tä opis­ke­li­si edel­leen­kin suo­mea. Eikä Poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­la suo­mel­la ja ruot­sil­la tee kum­mal­la­kaan yhtään mitään. Rahak­kaat ja kie­li­tai­toa vaa­ti­vat hom­mat meni­si­vät entis­tä useam­min suomenkielisille. 

    Ja tämä ei käy, sik­si on ole­mas­sa pak­ko­ruot­si. Kos­ka motii­vi on raa­dol­li­nen, pak­kor­tuo­sin kan­nat­ta­jien on valeh­del­ta­va jopa itsel­leen, että kie­len pakol­li­suu­den kan­nat­ta­mi­sel­le on yle­vät ja sivis­tyk­sel­li­set perus­teet, eikä vain raa­dol­li­nen ruot­sin­kie­lis­ten tsemp­paa­mi­nen pilaa­mal­la osa suo­men­kie­lis­ten ainevalinnoista.

    Lois­ta­va kom­ment­ti! Pak­ko­ruot­sil­la ei torpedoida
    ainoas­taan mui­den kie­li­ryh­mien kie­lio­pin­to­ja, vaan kaik­ki muu­kin lah­jak­kuus luki­taan pak­ko­ruot­sin taak­se. Tuhan­net nuo­ret ovat jää­neet pel­kän parus­kou­lun varaan kun he armo­vi­to­sel­la nöy­ryy­tet­tyi­nä eivät ole uskal­ta­neet har­ki­ta­kaan jatko-opintoja.
    Eikä pel­käs­tään perus­kou­lus­sa, vaan kai­kil­la muil­la­kin kou­lu­tusas­teil­la suo­rit­ta­mat­ta jää­nyt pak­ko­ruot­si mitä­töi kaik­ki muut arvo­sa­nat. Vaik­ka siel­lä esim. oli­si hyviä arvo­sa­no­ja muis­ta vie­rais­ta kie­lis­tä, niin sii­nä ei kie­li­tai­don moni­puo­lis­ta­mi­nen pai­na mitään jos ruot­si puuttuu.
    Muis­tok­si vuo­sien opis­ke­lus­ta on monel­le jää­nyt vain opintovelka.
    Tätä et pys­ty ulko­maa­lai­sel­le selit­tä­mään. Kokeil­tu on vii­me kesänä.

  189. Mik­si kukaan suo­men­kie­li­nen kan­nat­tai­si pakol­lis­ta ruot­sia, kun sitä kui­ten­kin halu­tes­saan voi­si opis­kel­la vapaaehtoisesti.

  190. Juk­ka Siren:
    Kol­man­nen ker­ran: minul­la ei ole sii­hen muu­ta kan­taa, kuin että joten­kin ruot­sin­kie­lis­ten oikeu­det jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­hin on järjestettävä. 

    R‑V.:n ehdo­tus voi toi­mia sii­nä mis­sä jokin muu­kin, kun­han tuo tulk­kaus jäte­tään kei­no­va­li­koi­mas­ta pois, aina­kin kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la. Kyl­lä koti­seu­dul­laan vuo­si­sa­to­ja asu­neen kie­li­ryh­män ihmis­ten on saa­ta­va puhua alue­sai­raa­lan tms. lää­kä­ril­le äidinkieltään.

    Siir­ryn seu­raa­maan ja mahd. kom­men­toi­maan minul­le jo amma­til­li­ses­ti kiin­nos­ta­vam­paa ARA-ket­jua ennen kuin se van­he­nee käsiin.

    Siis kan­na­tat pak­ko­ruot­sia, mut­ta et kan­na­ta sitä? Voi­sit­ko sanoa kan­ta­si sel­väs­ti. Huo­maa, että ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen saa­mi­nen äidin­kie­lel­län­sä ei ole syno­nyy­mi pak­ko­ruot­sin kans­sa, vaan kysees­sä on täy­sin eri asiat.

    Voit toki myös pae­ta ARA-kir­joi­tuk­sen kom­ment­tei­hin. Tämä toki ker­too sii­tä, että sinul­la­kaan ei ole argu­ment­te­ja pak­ko­ruot­sin puo­les­ta. Lisäk­si se ker­too sii­tä, että sinul­la ei ollut­kaan kes­kus­te­lu­ha­lua vaik­ka niin väi­tit olevan.

  191. teek­ka­ri: Minä en ymmär­rä, mik­si “pak­ko­ruot­si” ter­mi­nä aiheut­taa näp­py­löi­tä. Se on lyhyt, napak­ka, vakiin­tu­nut ilmai­su jos­ta hyvin käy ilmi kes­kus­te­lun aihee­na ole­va asia, eli pakol­li­nen ruot­sin opis­ke­lu. Kes­kus­te­lu­nai­hee­na sekä pakol­li­suus että ruot­si ovat yhtä tärkeitä.

    a) Mie­ti­pä tätä kap­pa­let­ta: “Minä en ymmär­rä, mik­si “nee­ke­ri” ter­mi­nä aiheut­taa näp­py­löi­tä. Se on lyhyt, napak­ka, vakiin­tu­nut ilmai­su jos­ta hyvin käy ilmi kes­kus­te­lun aihee­na ole­va asia, eli Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­ta Afri­kas­ta kotoi­sin ole­vat ihmiset.”

    b) Sanaa “pak­ko­ruot­si” käyt­tää vakiin­tu­nees­ti vain tämän kiis­tan toi­nen osa­puo­li. Poik­keuk­set ovat har­vi­nai­sia ja vah­vis­ta­vat sään­nön. Lisäk­si ter­mi nime­no­maan on syn­ty­nyt tämän asian akti­vis­tien kes­kuu­des­sa, tar­koi­tuk­se­naan levit­tää hei­dän agendaansa.

    Lopuk­si: Uskon kyl­lä että kou­lu- ja vir­ka­mies­ruot­sin kans­sa on ongel­mia ja että varo­vais­ta remont­tia tulee teh­dä. Minun osal­ta “kes­kus­te­lu” päät­tyy tähän.

  192. ksee: Tuli­pa mie­leen, että teh­dään­kö suo­ma­lai­sil­le nuo­ril­le todel­li­nen kar­hun­pal­ve­lus sil­lä, että kou­lu tar­jo­aa vain sur­ke­aa tai vaih­toeh­toi­ses­ti totaa­li­sen kata­stro­faa­lis­ta mate­ma­tii­kan ja kovien luon­non­tie­tei­den opetusta?

    Kor­kea­kou­luis­sa toh­to­rioh­jel­mat ovat olleet jo pidem­pään sel­väs­ti avoi­mia kaik­kil­le tuli­joil­le, mut­ta nyt sama pätee myös mais­te­rioh­jel­miin. Kun suo­ma­lai­nen yli­op­pi­las aloit­taa tek­nil­lis-mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­set opin­ton­sa tai­dol­li­ses­ti pahim­mil­laan useam­man vuo­den taka­mat­kal­ta moniin mui­hin mai­hin näh­den, niin ei kai tämä voi olla näky­mät­tä saavutuksissa.

    Tein pikai­sen las­kel­man itsel­le tutun lai­tok­sen hen­ki­lös­tös­tä ja näyt­tää sil­tä, että ulko­lais­ten ouus toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­vis­ta on 2/3. Mais­te­rioh­jel­mas­ta rek­ry­toi­ta­vien har­joit­te­li­joi­den suh­teen luvut näyt­tä­vät ole­van vähän parem­mat, mut­ta kui­ten­kin 60/40 ulko­maa­lais­ten eduksi.

    Ei tuo nyt ihan pel­käs­tään suo­ma­lais­ten kou­lu­jen mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen tasos­ta joh­du. Sekä kii­na­lai­sia että intia­lai­sia on yli mil­jar­di. Kun hei­dän jou­kos­taan pääs­tään valit­se­maan hyviä opis­ke­li­joi­ta, niin onhan sitä valin­nan­va­raa, vaik­ka kaik­kein par­haat mene­vät­kin ame­rik­ka­lai­siin huip­pu­yli­opis­toi­hin. Ei ole kovin kum­mal­lis­ta, että vii­den mil­joo­nan suo­ma­lai­sen jou­kos­ta kel­vol­li­sia opis­ke­li­joi­ta löy­tyy pal­jon vähemmän.

    Sii­tä olen kyl­lä samaa miel­tä, että suo­ma­lai­sen lukion mate­ma­tii­kan ja luon­non­tie­tei­den ope­tuk­ses­sa oli­si pal­jon paran­ta­mi­sen varaa. Mie­tin juu­ri pari päi­vää sit­ten, että minul­la oli koko lukio­ai­ka­na pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa tasan kak­si koti­teh­tä­vää, joi­den rat­kai­su­pe­ri­aa­tet­ta ei kek­si­nyt alle vii­des­sä minuu­tis­sa. Toki mekaa­ni­seen las­ke­mi­seen saat­toi kulua vähän pitem­pi­kin aika, mut­ta se oli puh­das­ta mekaa­nis­ta las­ke­mis­ta, kun rat­kai­su­pe­ri­aa­te oli jo sel­vä. Sen jäl­keen hyp­päys TKK:n opin­to­jen alus­sa oli tur­han iso.

  193. Sylt­ty: Noin­han se näis­sä mark­ki­noin­ti­pu­heis­sa menee.

    Todel­li­suu­des­sa sit­ten “opi­taan”, että hur­rit on homo­ja ja nii­tä tulee viha­ta, kos­ka he ovat silk­kaa ilkeyt­tään kek­si­neet täl­lai­sen pakol­li­sen aineen ihan vain suo­ma­lai­sia kiusatakseen. 

    Ei esi­mer­kik­si nor­jan tai tans­kan kie­liin suh­tau­du­ta kou­luis­sam­me niin viha­mie­li­ses­ti kuin ruot­siin ja ruotsalaisiin.

    Mitä ihmeen jär­keä on kas­vat­taa nuo­ri­soa suun­nil­leen vihaa­maan ruot­sa­lai­sia? Jos­sain perä­ky­län rai­til­la ruot­sia puhu­mal­la saa aivan var­mas­ti toden­nä­köi­sem­min tur­paan­sa kuin solk­kaa­mal­la vaik­ka­pa espanjaa.

    Mis­tä­kö­hän se mah­tai­si johtua? 

    Vaik­ka oli­si kuin­ka sven­no­maa­ni, niin en vain käsi­tä, mitä ihmeen hyö­tyä on toi­mia täy­sin omien tavoit­tei­de vastaisesti.

    Mah­taa­ko Suo­mes­sa ylei­nen ruot­sa­lais­ten vihaa­mi­nen tai hei­dän nimit­te­lyn­sä jne. joh­tua täs­tä kou­lu­jen ruot­sin opis­ke­lus­ta? Mikä sii­nä tapauk­ses­sa selit­tää suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­sen venäläisiin?

  194. R. V.: Huo­maa, että ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen saa­mi­nen äidin­kie­lel­län­sä ei ole syno­nyy­mi pak­ko­ruot­sin kans­sa, vaan kysees­sä on täy­sin eri asiat

    Kyl­lä pak­ko­ruot­sia lähin­nä perus­tel­laan tar­peel­la tur­va­ta ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut. Näin teki juu­ri ope­tus­mi­nis­te­ri Grahn-Laasonen.

    Eivät­hän suo­men­kie­lis­ten tuot­ta­mat ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut toi­mi ollen­kaan, mut­ta kulis­sia yri­te­tään pitää pystyssä.

  195. Xerxes: a) Mie­ti­pä tätä kap­pa­let­ta: “Minä en ymmär­rä, mik­si “nee­ke­ri” ter­mi­nä aiheut­taa näp­py­löi­tä. Se on lyhyt, napak­ka, vakiin­tu­nut ilmai­su jos­ta hyvin käy ilmi kes­kus­te­lun aihee­na ole­va asia, eli Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­ta Afri­kas­ta kotoi­sin ole­vat ihmiset.”

    b) Sanaa “pak­ko­ruot­si” käyt­tää vakiin­tu­nees­ti vain tämän kiis­tan toi­nen osa­puo­li. Poik­keuk­set ovat har­vi­nai­sia ja vah­vis­ta­vat sään­nön. Lisäk­si ter­mi nime­no­maan on syn­ty­nyt tämän asian akti­vis­tien kes­kuu­des­sa, tar­koi­tuk­se­naan levit­tää hei­dän agendaansa.

    Väi­tät­kö siis, että kou­lus­sa ope­tet­ta­va ruot­si pahoit­taa mie­len­sä, jos sitä kut­su­taan pak­ko­ruot­sik­si, var­sin­kin kos­ka sitä on sor­ret­tu ja hau­kut­tu vuo­si­sa­to­ja? Vai miten nämä ovat miten­kään verrannollisia?

    Eikä tie­ten­kään vas­ta­puo­li käy­tä sanaa, kos­ka ensin­nä­kään asia ei kos­ke hei­tä mil­lään taval­la, ruot­sin­kie­li­set eivät lue pak­ko­ruot­sia ja suo­men­kie­li­set pak­ko­ruot­sit­ta­jat luki­si­vat ilmei­ses­ti muu­ten­kin ruot­sia, vaik­ka se oli­si vapaa­eh­tois­ta. Pak­ko­ruot­si on pak­ko­ruot­sia vain heil­le, joil­la oli­si sil­le ajal­le ja resurs­seil­le tär­keäm­pää­kin opis­kel­ta­vaa, mut­ta hei­tä var­maan onkin sit­ten enem­mis­tö suomalaisista. 

    Se nyt on vaan niin, että pak­ko­ruot­sit­ta­jien mie­li­pi­de ei ole arvok­kaam­pi kuin nii­den, jot­ka sitä vas­tus­ta­vat, ja ottaen huo­mioon, että asia kos­kee vain ihmis­tä itse­ään, hänen oma mie­li­pi­teen­sä (ja mah­dol­li­ses­ti per­heen­sä) on täs­sä asias­sa ainoa, jol­la pitäi­si olla mitään merkitystä.

    1. Minä en ymmär­rä, mikä ero oan pakol­li­ses­sa ruot­sis­sa ja pak­ko­ruot­sis­sa. Molem­mat tar­koit­ta­vat samaa, toi­nen on vain yti­mek­kääm­pi. Kai sii­tä on kui­ten­kin voi­ta­va kes­kus­tel­la, että opis­ke­lu on pakollista.

  196. Hyvät ihmi­set, oli­si­ko jo aika kat­soa avoi­min sil­min pak­ko­ruot­si­li­tur­gi­aa ja sen kol­mea kan­ta­vaa aja­tus­ta, perusvirhettä:

    1. Ruot­sis­ta on muka kai­kil­le hyötyä

    vaan kuin­ka sanoi­kaan moni­kult­tuu­ri­suus­tut­ki­jam­me ja Mag­man enti­nen luot­to­tut­ki­ja Saukkonen: 

    Ruot­si voi ava­ta muu­ta­mil­le suo­men­kie­li­sil­le ovia mut­tei kai­kil­le — Vah­vin argu­ment­ti pak­ko­ruot­sia vas­taan on se, että hyvin suu­ri osa opis­ke­li­jois­ta ei saa mitään hyö­tyä ruot­sin opinnoistaan”.

    2. Pak­ko­ruot­sis­ta ei voi muka olla kenel­le­kään haittaa

    Kui­ten­kin pak­ko­ruot­sil­le rin­nas­tei­nen Ahve­nan­maan pak­ko­suo­mi pois­tet­tiin, kos­ka “se söi nuor­ten muun kie­li­tai­don”. Kie­liin ei voi panos­taa rajat­to­mas­ti. Eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­le tai dys­lek­si­koil­le pak­ko­ruot­si on jul­kea, jul­ma este ja resurs­si­syöp­pö opinnoissa. 

    Vii­mek­si kou­lun päät­tyes­sä jut­te­lin kasi­luok­ka­lai­sen pojan kans­sa. “Vit­si kuin mul­la voi olla näin hyvä todis­tus”, rie­muit­si kave­ri. Dys­lek­sias­ta huo­li­mat­ta hän oli saa­nut nos­tet­tua kes­kiar­vo­aan ja monen aineen koh­dal­la oli tyy­dyt­tä­vä tai jopa kii­tet­tä­vä nume­ro, esim. mate­ma­tii­kas­sa. “Olet­ko har­kin­nut lukio­ta ensi vuon­na”, kysyin. “Äh, kun mul­la on toi ruot­si”, sanoi kave­ri ja viit­ta­si koval­la työl­lä saa­tuun kuu­to­seen, jon­ka pitäi­si kokei­den perus­teel­la olla vii­to­nen. Näin muu­ten lah­ja­kas ja hyvä­luon­tei­nen nuo­ri mies on jo madal­ta­mas­sa opin­to­toi­vei­taan pak­ko­ruot­sin vuoksi. 

    3. Pak­ko­ruot­si on muka suo­men­kie­lis­ten etu

    RKP on luo­nut pak­ko­ruot­sin ja teh­nyt kaik­ki sii­hen liit­ty­vät tiu­ken­ta­vat, laa­jen­ta­vat ja var­hais­ta­vat aloit­teet itse, toki folk­tin­get-ver­kos­ton kaut­ta on haet­tu tukea muil­ta. Tätä ei RKP suin­kaan ole teh­nyt suo­men­kie­lis­ten eduk­si. Pak­ko­ruot­si on nime­no­maan ruot­sin­kie­lis­ten etu — mah­dol­lis­taes­saan ruot­sin­kie­lis­ten oiko­po­lut, kiin­tiöt, alem­mat pää­sy­ra­jat ja vir­ka­mie­su­rat, se on niin tär­keä, että se menee jopa ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sen edelle.

    Kie­li­va­paus oli­si suo­men­kie­li­sen ja uus­suo­ma­lai­sen etu. Se on läh­tö­koh­ta kie­lio­pin­nois­sa muu­al­la­kin ja mah­dol­lis­tai­si laa­jan kie­li­va­ran­non yksi­löi­den vali­tes­sa itsel­leen mie­lek­käi­tä kieliä. 

    Pak­ko­ruot­sin kal­tais­ta pien­tä pakol­lis­ta vähem­mis­tö­kiel­tä ala­kou­lus­ta yli­opis­toon ei ole mis­sään muu­al­la. Mis­sään ei ole myös­kään kaik­kia aka­tee­mi­sia alas­ta riip­pu­mat­ta kah­lit­se­via vir­ka­pak­ko­pal­ve­lu­kie­len opintoja.

    Suret­taa asial­li­sen tie­don ja joh­don­mu­kai­sen päät­te­lyn vähyys tämän tee­man ympä­ril­lä. Kuka voi haas­taa esim. Grahn-Laa­so­sen tuo­maan esiin sen val­tio­sään­tö­op­pi­neen, jon­ka neu­vo­jen perus­teel­la jopa ruot­si­ton kie­li­ko­kei­lu nyt vesitetään?

  197. Xerxes: a) Mie­ti­pä tätä kap­pa­let­ta: “Minä en ymmär­rä, mik­si “nee­ke­ri” ter­mi­nä aiheut­taa näp­py­löi­tä. Se on lyhyt, napak­ka, vakiin­tu­nut ilmai­su jos­ta hyvin käy ilmi kes­kus­te­lun aihee­na ole­va asia, eli Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­ta Afri­kas­ta kotoi­sin ole­vat ihmiset.”

    b) Sanaa “pak­ko­ruot­si” käyt­tää vakiin­tu­nees­ti vain tämän kiis­tan toi­nen osa­puo­li. Poik­keuk­set ovat har­vi­nai­sia ja vah­vis­ta­vat sään­nön. Lisäk­si ter­mi nime­no­maan on syn­ty­nyt tämän asian akti­vis­tien kes­kuu­des­sa, tar­koi­tuk­se­naan levit­tää hei­dän agendaansa.

    Lopuk­si: Uskon kyl­lä että kou­lu- ja vir­ka­mies­ruot­sin kans­sa on ongel­mia ja että varo­vais­ta remont­tia tulee teh­dä. Minun osal­ta “kes­kus­te­lu” päät­tyy tähän.

    A) “Nee­ke­ri” on nykyi­sin erit­täin vah­van pejo­ra­tii­vi­sen kon­no­taa­tion sisäl­tä­vä ilmai­su. Jos haluai­sit vält­tä­mät­tä käyt­tää afrik­ka­lai­sen tai tum­mai­hoi­sen sijas­ta vält­tä­mät­tä lati­na­lai­naa oli­si negri­di asial­li­sem­pi ilmai­su. Ver­ra­tes­sa­si sanaa “nee­ke­ri” sanaan “pak­ko­ruot­si”, osoi­tat täy­del­li­ses­ti sen, ettei sinul­la ole mitään suh­tee­li­suu­den­ta­jua tai arvostelukykyä. 

    B) “Pak­ko­ruot­si” ilmai­sua käy­tet­tään, kos­ka ruot­sin opis­ke­lu on pakol­lis­ta ylä­as­teel­ta yli­opis­toon. Mikä sii­nä on niin ihmeel­lis­tä? Kuvaa­vaa on kuin­ka kes­ki­tyt lähin­nä meta­kes­kus­te­luun, eli suos­tut kes­kus­te­le­maan etu­pääs­sä sii­tä mitä ilmai­su­ja saa käyt­tää täs­sä kes­kus­te­lus­sa, etkä ota sanal­la­kaan kan­taa sii­hen, ovat­ko esim kie­li­kiin­tiöt oikeu­tet­tu­ja, ja “pak­ko­ruot­sin” tar­peel­li­suu­des­ta­kin toteat vain “varo­vais­ta remont­tia tulee tehdä”. 

    Etkö todel­la­kaan käsi­tä, ettei ongel­ma ole nykyi­ses­tä kie­li­po­li­tii­kas­ta käy­te­tyis­sä ilmai­suis­sa, vaan ongel­ma on nykyi­nen kie­li­po­li­tiik­ka itses­sään. Yleen­sä yhteis­kun­nal­li­set ongel­mat ja jän­nit­teet eivät ole kor­jaan­tu­neet sai­var­te­le­mal­la ja syyt­tä­mäl­lä mui­ta vää­ris­tä sanavalinnoista.

  198. Kan­nat­tai­si ehkä ottaa oppia Ruot­sis­ta, joka on mie­les­tä­ni hyvä esi­merk­ki sii­tä miten vähem­mis­tö­kie­lien oikeu­det kan­nat­taa jär­jes­tää. Suo­mea puhu­vien mää­rä Ruot­sis­sa on suu­rin­piir­tein samaa luok­kaa nykyi­sin kuin ruot­sia puhu­vien Suo­mes­sa ja alu­eel­li­set erot ovat siel­lä­kin suuria.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka

    Vuon­na 2010 suo­mes­ta tuli viral­li­nen kie­li myös 18 muus­sa kun­nas­sa ja hel­mi­kuus­sa 2011 vie­lä vii­des­sä lisää. Nyt muka­na on Kes­ki- ja Ete­lä-Ruot­sin kun­tia ja suu­ria teol­li­suus­paik­ka­kun­tia kuten Tuk­hol­ma ja Göte­borg. Uudis­tuk­sen jäl­keen 40% ruot­sin­suo­ma­lai­sis­ta asuu kun­nas­sa, jos­sa suo­mi on viral­li­nen vähemmistökieli”

    Eli Ruot­sis­sa on vih­doin pääs­ty sii­hen, että suo­mel­la on myös viral­li­nen ase­ma kie­le­nä jois­sain osis­sa maa­ta — täs­sä oli­si hyvä tavoi­te mie­les­tä­ni Suomellekin.

    Mui­ta vähem­mis­tö­kie­liä Ruot­sis­sa ovat mm. Jid­diš, meän­kie­li ja saa­me. Täs­sä kate­go­rias­sa siis ollaan eikä se ilmei­ses­ti ole ollut este suo­ma­lais­ten muu­tol­le Ruotsiin.

    Esim. Tam­pe­reel­la on enem­män syn­ty­pe­räi­siä Kii­na­lai­sia kuin Ruot­sin kan­sa­lai­sia eikä se, että tääl­lä ei ole man­da­rii­ni­kie­li­siä perus­pal­ve­lui­ta ole estä­nyt hei­tä muut­ta­mas­ta tänne. 

    Tääl­lä asuu myös ihmi­siä Yhdys­val­lois­ta, Sak­sas­ta ja Bri­tan­nias­ta suu­rin­piir­tein yhtä pal­jon kuin Ruot­sin kan­sa­lai­sia ja ilmei­ses­ti hekin joten­kin sin­nit­te­le­vät tääl­lä, vaik­ka käsit­tääk­se­ni mitään eri­tyi­siä “rans­kan­kie­li­siä” perus­pal­ve­lui­ta ei ole val­tion toi­mes­ta järjestettynä.

  199. mjo­ki: Etkö todel­la­kaan käsi­tä, ettei ongel­ma ole nykyi­ses­tä kie­li­po­li­tii­kas­ta käy­te­tyis­sä ilmai­suis­sa, vaan ongel­ma on nykyi­nen kie­li­po­li­tiik­ka itsessään

    Juu­ri tuos­sa on asian ydin. Vika on nime­no­maan kie­li­po­li­tii­kas­sa ja se tuot­taa enem­män muu­ta vahin­koa kuin vain sup­peam­mat kielivalinnat.

    Ruot­sin pakol­li­suu­den pur­ka­mi­nen edel­lyt­tää kie­li­po­li­tii­kan muuttamista.

  200. Sit­ten on vie­lä tämä kie­li­tai­don moni­puo­lis­ta­mi­nen, johon pak­ko­ruot­sit­ta­jat tar­joa­vat pak­ko­ruot­sia ainoak­si rat­kai­suk­si. Meil­lä on jo yli sadan kie­len rik­kaus ole­mas­sa maa­han­muut­ta­jis­sam­me, mut­ta hul­luu­den hui­pen­tu­ma­na heil­lä lue­te­taan pak­ko­ruot­sia, joka kat­kai­see opin­not monil­ta. Jos he sai­si­vat käyt­tää pak­ko­ruot­sin tun­nit koti­kie­leen­sä, siel­tä tuli­si val­miil­ta poh­jal­ta sitä kiel­ten moni­muo­toi­suut­ta ja opis­ke­lul­la oli­si vie­lä kotien vah­va tuki takanaan.

  201. Mikael M.: Vie­res­sä seis­syt kuusi vuot­ta nuo­rem­pi ystä­vä­ni, jon­ka aika­na yo-ruot­si ei enää ollut pakol­lis­ta, ei ymmär­tä­nyt sano­mas­ta­ni mon­taa­kaan sanaa. 

    Ja juu­ri tämä on ongel­mal­lis­ta. Minus­ta tämä on asian ytimessä.

    Arto: hän puhui minul­le hitaas­ti ruot­sia, minä hänel­le hitaas­ti suo­mea. Kom­mu­ni­koin­ti tuli hoidettua. 

    Siis mei­naat­ko, että oli­sit­te ymmär­tä­neet tuol­la taval­la toi­sian­ne ilman pakol­lis­ta kie­len­ope­tus­ta? Hän ymmär­täen kuun­te­li­si suo­mea ja sinä ruot­sia ilman min­kään­lai­sia opintoja?

    ope: Vir­ka­mies­ruot­sin hin­ta­lap­pu koho­aa 17 mil­joo­naan euroon vuodessa. 

    Eikös se siten ole hel­ve­tin halpaa?

    Juk­ka Siren: “Pak­ko­ruot­sin” kak­si fun­da­men­taa­lis­ta perus­te­lua ovat: 1) Se on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja his­to­ri­aa ja 2) Suo­mes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeas­ti mones­sa amma­tis­sa tarvitaan. 

    Kol­mas on yhteis­kun­nan yhte­näi­syys ja kan­san kyky ymmär­tää toi­si­aan. Täy­tyy muis­taa, että pak­ko­ruot­sin muka­na läh­tee pakkosuomi.

    ope: Bel­gia on sel­keäs­ti jakautunut 

    Ja se on todel­la ongel­mal­lis­ta. Bel­gian mal­li on huo­no.

  202. Näkö­jään minun piti vie­lä pala­ta tän­ne, kos­ka RV syyt­ti pakenemisesta:)
    1) Kan­na­tan kie­li- ja kult­tuu­ri­kyl­ve­tys­tä tena­vil­le. En pidä sitä var­si­nai­se­na kiel­te­no­pis­ke­lu­na, vaik­ka se var­maan luo myös sii­hen valmiuksia.

    2) Kan­na­tan ruot­sin­kie­lis­ten oikeut­ta käyt­tää kak­si­kie­li­sis­sä kun­nis­sa äidin­kiel­tään jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ilman tul­kin muka­na oloa.

    Miten koh­ta 2)järjestetään, on eri asia. Se voi­daan ehkä jär­jes­tää myös niin, että ruot­sin­kie­len tun­te­ja on haluk­kail­le riit­tä­väs­ti tar­jol­la, ja että ruot­sin­kie­lis­ten oikeuk­sis­ta lasa­re­teis­sa ja raas­tu­vis­sa pide­tään lujas­ti kiin­ni. Ennen kaik­kea he itse, mut­ta tar­vit­se­vat sii­hen enem­mis­tön myötämieltä.

    Täl­lai­sen ajat­te­lun monet RKP:ssä pel­kää­vät ole­van jon­kin­lai­nen slip­pe­ry slo­pe. Ymmär­rän pelon, mut­ta en ole var­ma, että monet ylei­set pakol­li­sen ruot­sin puo­les­ta käy­te­tyt argu­men­tit sen kum­mem­min edis­tä­vät asiaa.

  203. ope: Suret­taa asial­li­sen tie­don ja joh­don­mu­kai­sen päät­te­lyn vähyys tämän tee­man ympä­ril­lä. Kuka voi haas­taa esim. Grahn-Laa­so­sen tuo­maan esiin sen val­tio­sään­tö­op­pi­neen, jon­ka neu­vo­jen perus­teel­la jopa ruot­si­ton kie­li­ko­kei­lu nyt vesitetään?

    Asial­lis­ta tie­toa on kyl­lä saa­ta­vis­sa, mut­ta joh­don­mu­kai­sen päät­te­lyn puut­tues­sa on jumiu­dut­tu vään­tä­mään pel­käs­tä kiel­ten ope­tuk­ses­ta. Var­si­nai­nen vika on kui­ten­kin kie­li­po­li­tii­kass­sa. Pitäi­si lopul­ta­kin kes­kit­tyä olennaiseen.

    Kun tie­de­tään, että suo­ma­lais­ten suu­ri enem­mis­tö halu­aa ruot­sin opis­ke­lun ole­van vapaa­eh­tois­ta, niin mihin tuo­ta kie­li­ko­kei­lua tarvitaan?

  204. Nimien kerää­jä:
    Jos he sai­si­vat käyt­tää pak­ko­ruot­sin tun­nit koti­kie­leen­sä, siel­tä tuli­si val­miil­ta poh­jal­ta sitä kiel­ten moni­muo­toi­suut­ta ja opis­ke­lul­la oli­si vie­lä kotien vah­va tuki takana. 

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että vaik­ka jos­sain itä­hel­sin­ki­läi­ses­sä kou­lus­sa suo­ma­lais­taus­tai­set nuo­ret voi­si­vat mie­luum­min opis­kel­la viroa, venä­jää, ara­bi­aa tai far­sia jos kave­ri­pii­ris­sä on nii­tä osaa­via. Ala­tyy­lin yksit­täi­set sanat ovat kyl­lä käy­tös­sä suo­ma­lais­taus­tai­sil­la­kin joten sii­tä oli­si hyvä jatkaa. 

    Moti­vaa­tio­ta lisää kum­mas­ti jos pys­tyy kie­li­tai­dol­la päte­mään poru­kas­sa tai jopa otta­maan kon­tak­tia vas­tak­kai­seen suku­puo­leen. Ruot­sin­kie­li­siä­hän ei lähi­pii­ris­tä löy­dy kos­ka ovat segre­goi­tu omiin kouluihinsa.

  205. Juk­ka Siren:
    Näkö­jään minun piti vie­lä pala­ta tän­ne, kos­ka RV syyt­ti pakenemisesta:)
    1) Kan­na­tan kie­li- jakult­tuu­ri­kyl­ve­tys­tä tena­vil­le. En pidä sitä var­si­nai­se­na kiel­te­no­pis­ke­lu­na, vaik­ka se var­maan luo myös sii­hen valmiuksia.

    2) Kan­na­tan ruot­sin­kie­lis­ten oikeut­ta käyt­tää kak­si­kie­li­sis­sä kun­nis­sa äidin­kiel­tään jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ilman tul­kin muka­na oloa.

    Miten koh­ta 2)järjestetään, on eri asia. Se voi­daan ehkä jär­jes­tää myös niin, että ruot­sin­kie­len tun­te­ja on haluk­kail­le riit­tä­väs­ti tar­jol­la, ja että ruot­sin­kie­lis­ten oikeuk­sis­ta lasa­re­teis­sa ja raas­tu­vis­sa pide­tään lujas­ti kiin­ni. Ennen kaik­kea he itse, mut­ta tar­vit­se­vat sii­hen enem­mis­tön myötämieltä.

    Täl­lai­sen ajat­te­lun monet RKP:ssä pel­kää­vät ole­van jon­kin­lai­nen slip­pe­ry slo­pe. Ymmär­rän pelon, mut­ta en ole var­ma, että monet ylei­set pakol­li­sen ruot­sin puo­les­ta käy­te­tyt argu­men­tit sen kum­mem­min edis­tä­vät asiaa. 

    Ter­ve­tu­loa takai­sin. Koh­taan 1) kysyi­sin vie­lä, että kan­na­tat­ko kie­li- ja kult­tuu­ri­kyl­ve­tys­tä mil­lä tahan­sa kiel­lä vai vain ruot­sin kielellä?

    Koh­taan 2) kysyi­sin vie­lä, että mis­tä syys­tä tul­kin muka­nao­lo oli­si niin kau­he­aa, että se pitää kiel­tää? Asia on toki ilman tulk­ke­ja­kin jär­jes­tet­tä­vis­sä, mut­ta mie­les­tä­ni se mak­saa enem­män ja ei tuo mitään lisää asiak­kaal­le. (Haluat­ko siis tosi­aan, että Hel­sin­gis­sä joka pal­ve­lu­pis­teel­lä on kaik­kien saa­men kiel­ten osaa­jia, vai riit­täi­si­kö, että tar­vit­taes­sa jär­jes­te­tään tulk­ki paikalle?)

  206. Tuo­mo: Asial­lis­ta tie­toa on kyl­lä saa­ta­vis­sa, mut­ta joh­don­mu­kai­sen päät­te­lyn puut­tues­sa on jumiu­dut­tu vään­tä­mään pel­käs­tä kiel­ten ope­tuk­ses­ta. Var­si­nai­nen vika on kui­ten­kin kie­li­po­li­tii­kass­sa. Pitäi­si lopul­ta­kin kes­kit­tyä olennaiseen.

    Kun tie­de­tään, että suo­ma­lais­ten suu­ri enem­mis­tö halu­aa ruot­sin opis­ke­lun ole­van vapaa­eh­tois­ta, niin mihin tuo­ta kie­li­ko­kei­lua tarvitaan?

    Asial­lis­ta tie­toa ei jae­ta: ei tie­toa sii­tä, miten ainoa laa­tu­aan pak­ko­ruot­sim­me on maa­il­mas­sa, miten voi­mak­kaas­ti sitä gal­lu­peis­sa kri­ti­soi­daan ja miten jopa Ahve­nan­maal­ta vas­taa­va pak­ko­suo­mi pois­tet­tiin, miten sur­kean näy­tel­män seu­rauk­se­na pak­ko saa­tet­tiin voi­maan ja miten pakon vii­me aikai­set lujit­ta­mi­set on niin ikään teh­ty sul­jet­tu­jen ovien taka­na ja…Sen sijaan jat­ku­vaa nal­jai­lua sii­tä, että suo­ma­lai­set ovat asen­neon­gal­mai­sia, lais­ko­ja ja ken­ties jopa tyh­miä, kun pak­ko­ruot­si ei mais­tu, saa lukea ja kuul­la riittämään.

    Kie­li­ko­kei­lun ehdot­ta­mi­nen oli tie­tys­ti vain hätä­rat­kai­su, jol­la toi­saal­ta rau­hoi­tel­tiin pak­ko­ruot­sis­ta eroon halua­vaa enem­mis­töä mut­ta ei yri­tet­ty suo­raan haas­taa pak­ko­ruot­sin jat­kos­ta kyn­sin ham­pain kiin­ni pitä­vää kak­si­kie­lis­tä eliittiä. 

    Kie­li­po­li­tiik­ka on hämä­rä käsi­te useim­mil­le ja sik­si sii­tä on vie­lä hel­pom­pi runoil­la litur­gi­aa kuin pak­ko­ruot­sis­ta — sik­si haluan kes­kit­tyä tähän sel­ke­ään ongel­maan enkä raken­tei­siin sen taka­na. Hyvä, jos joku jak­saa kri­ti­soi­da myös noi­ta raken­tei­ta eli kie­li­po­li­tiik­kaa yleensä.

    Perus­te­lin tuol­la ylem­pä­nä, miten pak­ko­ruot­sia heh­kut­te­le­va litur­gia perus­tuu val­heel­li­siin näke­myk­siin enem­mis­tön kiel­ten­ope­tuk­ses­ta ja miten litur­gial­la ohi­te­taan realismi:

    1. “Ruot­si voi ava­ta muu­ta­mil­le suo­men­kie­li­sil­le ovia mut­tei kai­kil­le — Vah­vin argu­ment­ti pak­ko­ruot­sia vas­taan on se, että hyvin suu­ri osa opis­ke­li­jois­ta ei saa mitään hyö­tyä ruot­sin opin­nois­taan”. (moni­kult­tuu­ri­suus­tut­ki­ja Saukkonen)

    2. Eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­le tai dys­lek­si­koil­le pak­ko­ruot­si on jul­kea, jul­ma este ja resurs­si­syöp­pö opin­nois­sa. Ja aivan kuten pak­ko­suo­mi Ahve­nan­maal­la “söi nuor­ten muun kie­li­tai­don”, pak­ko­ruo­si man­ner­maal­la syö muun kie­li­tai­don. Ala­kou­lus­ta yli­opis­toon jat­ku­va panos­tus on muus­ta, tär­keäm­mäs­tä poissa.

    3. Pak­ko­ruot­si on hait­ta suo­men­kie­li­sil­le ja uus­suo­ma­lai­sil­le, mut­ta se on nime­no­maan ruot­sin­kie­lis­ten tai oikeas­taan ruot­si/­suo­mi-kak­si­kie­lis­ten etu: mah­dol­lis­taes­saan ruot­sin­kie­lis­ten oiko­po­lut, kiin­tiöt, alem­mat pää­sy­ra­jat ja vir­ka­mie­su­rat, se on niin tär­keä, että se menee jopa ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sen edelle.

    Pakon puo­lus­ta­jat nos­ta­vat näi­den rea­li­teet­tien sijaan esiin oman litur­gian­sa, jos­sa pak­ko­ruot­si on vält­tä­mä­tön, kos­ka muka
    1. pak­ko­ruot­si on osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja his­to­ri­aa — tosin onhan lati­na­kin osa län­si­mais­ta kult­tuu­ria ja historiaa
    2) Suo­mes­sa on mon­ta kuntaa/aluetta, jois­sa sitä oikeas­ti mones­sa amma­tis­sa tar­vi­taan — tosin monia mui­ta­kin kie­liä tar­vi­taan ja tar­vi­taan pal­jon muu­ta­kin, mitä ei vaa­di­ta pakol­li­sen, eikä vas­taa­vien tar­pei­den vuok­si ole valit­tu pakol­lis­ta pien­tä vähem­mis­tö­kiel­tä kai­kil­le mis­sään muuallakaan
    3. yhteis­kun­nan yhte­näi­syys ja kan­san kyky ymmär­tää toi­si­aan, kosa pak­ko­ruot­sin muka­na läh­tee pak­ko­suo­mi — ikään kuin alle vii­den pro­sen­tin vähem­mis­tö kaa­tai­si maan “yhte­näi­syy­den”, mikä­li suu­tus­päis­sään lak­kai­si opis­ke­le­mas­ta maan pää­kiel­tä, kos­ka ei ole pakkoruotsiakaan…

    Ver­tail­kaa nyt näi­tä perus­te­lu­ja ja miettikää!

    Ei mikään ihme, ettei täl­le pals­tal­le ole eksy­nyt yksi­kään Vih­rei­den viral­li­sis­ta pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jis­ta — he tie­tä­vät, ettei pakos­ta kan­na­ta nos­taa vuo­ro­pu­he­lua, kos­ka heil­lä on tar­jo­ta vain litur­gian­sa, ei muuta.

  207. Toi­von, että Suo­men sata­vuo­tis­vuon­na, 2017, voi­daan teh­dä kau­an pan­tat­tu ja kan­san enem­mis­tön jo pit­kään odot­ta­ma pää­tös pak­ko­ruot­sin lakkauttamisesta.

    Åbo aka­de­min tut­ki­mus­tu­los vuo­del­ta 2014 ker­too totuu­den: 74% suo­men­kie­li­sis­tä kan­nat­taa pak­ko­ruot­sis­ta luopumista.

  208. Giar­di­nie­ra: Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että vaik­ka jos­sain itä­hel­sin­ki­läi­ses­sä kou­lus­sa suo­ma­lais­taus­tai­set nuo­ret voi­si­vat mie­luum­min opis­kel­la viroa, venä­jää, ara­bi­aa tai far­sia jos kave­ri­pii­ris­sä on nii­tä osaa­via. Ala­tyy­lin yksit­täi­set sanat ovat kyl­lä käy­tös­sä suo­ma­lais­taus­tai­sil­la­kin joten sii­tä oli­si hyvä jatkaa. 

    Moti­vaa­tio­ta lisää kum­mas­ti jos pys­tyy kie­li­tai­dol­la päte­mään poru­kas­sa tai jopa otta­maan kon­tak­tia vas­tak­kai­seen suku­puo­leen. Ruot­sin­kie­li­siä­hän ei lähi­pii­ris­tä löy­dy kos­ka ovat segre­goi­tu omiin kouluihinsa.

    Miten oikeas­sa oletkaan!
    Kau­pas­sa äsken autoin yhtä nuor­ta mies­tä löy­tä­mään maus­te­hyl­lys­tä kane­li­tan­ko­ja ja kii­tok­sek­si hän opet­ti minul­le mitä se on ara­biak­si. Hyvä me!

    Elä­mä­ni haus­kim­mat kiel­ten tun­nit ovat olleet juu­ri­kin viron kie­len tun­nit. Sel­lais­ta oppi­mi­sen iloa ilman nöy­ryy­tys­tä soi­si nuo­ril­le­kin ja käyt­töä on vähin­tään se ver­ran kuin pak­ko­ruot­sil­la­kin. Käy­tän­nön har­joit­te­lu­kin oli­si haus­kaa ja oli­si­han se kau­nis käde­no­jen­nus vel­jes­kan­sal­lem­me joka on vuo­si­kym­me­net opis­kel­lut suomea.

  209. ano­nyy­mi:
    Kol­mas on yhteis­kun­nan yhte­näi­syys ja kan­san kyky ymmär­tää toi­si­aan. Täy­tyy muis­taa, että pak­ko­ruot­sin muka­na läh­tee pakkosuomi.
    .

    Mik­si? Jos kie­li­pa­kot­ta­jat uskoi­si­vat omaan pro­pa­gan­daan­sa — että toi­sen koti­mai­sen pakol­li­suus on vält­tä­mät­tö­män lois­ta­va asia, niin sil­loin­han he kan­nat­tai­si­vat pak­ko­suo­mea ihan riip­pu­mat­ta pak­ko­ruot­sin kohtalosta.

  210. Mik­si? Jos kie­li­pa­kot­ta­jat uskoi­si­vat omaan pro­pa­gan­daan­sa – että toi­sen koti­mai­sen pakol­li­suus on vält­tä­mät­tö­män lois­ta­va asia, niin sil­loin­han he kan­nat­tai­si­vat pak­ko­suo­mea ihan riip­pu­mat­ta pak­ko­ruot­sin kohtalosta.”

    Niin­pä. Ja edel­leen­kin pak­ko­ruot­sin tosia­sial­li­nen perus­te on suo­men­kie­lis­ten ajan tuh­laa­mi­nen. Todis­tei­ta, ei sit­ten pie­nin­tä­kään, muus­ta ei ole eikä tule. 

    Muis­tu­tuk­sek­si todis­ta­jan­lausun­to pak­ko­ruot­sin syn­nyn alkuajoilta: 

    Jo 70-luvul­la erääs­sä perus­kou­lu­ko­kouk­ses­sa, muis­taak­se­ni Jyväs­ky­läs­sä Perus­kou­lu 5 vuot­ta ‑semi­naa­ris­sa, uskal­si eräs sil­loi­sen kou­lu­hal­li­tuk­sen ruot­sin­kie­li­sen osas­ton edus­ta­ja esit­tää pakol­li­suu­den todel­li­sen syyn, joka pal­jas­taa, että alku­jaan­kaan ei ole ollut kysy­mys kou­lu­jen kie­li­po­li­tii­kas­ta vaan ylei­ses­tä yhteis­kun­ta­po­li­tii­kas­ta. Hän sanoi pak­ko­ruot­sis­ta käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa jok­seen­kin sana­tar­kas­ti näin: ‘Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa pie­nen vähem­mis­tön on pak­ko oppia val­ta­väes­tön kie­li eli suo­mi, jos halu­aa työ­tä pie­nen koti­paik­kan­sa ulko­puo­lel­ta — var­sin­kin ruot­sin­kie­li­sel­lä ran­ni­kol­la. Ruot­sin­kie­li­sil­tä lap­sil­ta kuluu sii­hen val­ta­vas­ti aikaa ja voi­mia. Jos suo­men­kie­li­sil­lä ei oli­si tätä vas­taa­vaa ‘rasi­tet­ta’, he voi­si­vat käyt­tää aikan­sa ja voi­man­sa hyö­dyl­li­sem­min esim. englan­tiin tai mate­ma­tiik­kaan, jol­loin ruot­sin­kie­li­set lap­set jou­tui­si­vat epä­oi­keu­den­mu­kai­seen ase­maan.’ Tämä oli siis pakol­li­sen ruot­sin aja­jien filo­so­fia ja todel­li­nen motii­vi — -.” Asse­ri Jout­si­mä­ki, Opet­ta­ja-leh­ti 10/2004.

  211. Pak­ko­ruot­sin puol­ta­jien ja vas­tus­ta­jien kes­ken voi­tai­siin teh­dä kom­pro­mis­si, joka lie­ven­tää ruot­sin pakol­li­suut­ta, mut­ta ei koko­naan pois­ta sitä.

    Kom­pro­mis­si: Nykyi­sin ruot­sia pitää opis­kel­la vii­meis­tään toi­se­na kie­le­nä. Jat­kos­sa sitä pitäi­si lukea vii­meis­tään kol­man­te­na kielenä. 

    Eli jos oppi­las opis­ke­lee vain kak­si kiel­tä, niin ruot­sin ei tar­vit­se olla nii­den kiel­ten jou­kos­sa. Ruot­si tuli­si kui­ten­kin vas­taan vii­meis­tään lukiossa.

  212. vih­reä nyö­ri:
    Kom­pro­mis­si — ruot­sia vii­meis­tään kol­man­te­na kie­le­nä — Ruot­si tuli­si kui­ten­kin vas­taan vii­meis­tään lukiossa. 

    Siis jos opis­ke­lee vain kah­ta vie­ras­ta kiel­tä, ei tar­vit­se ottaa ruot­sia perus­kou­lus­sa, mut­ta kol­mas kie­li oli­si vii­meis­tään ruot­si ja kaik­kien lukio­lais­ten oli­si luet­ta­va ruot­sia ja ilmei­ses­ti kor­kea­kou­luis­sa jat­ket­tai­siin virkapakkoruotsilla.

    Mil­lä tavoin vaik­ka­pa mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat dys­lek­si­kot tai laa­ja-alai­sis­ta opin­nois­ta kiin­nos­tu­neet maa­han­muut­ta­jat hyö­tyi­si­vät täs­tä kom­pro­mis­sis­ta? Eivät miten­kään, mikä­li mie­li­vät lukioon tai ammat­ti­kou­lun kaut­ta korkeakouluun. 

    Ainoa ryh­mä, joka hyö­tyi­si, oli­si­vat kaik­kein kie­li­lah­jak­kaim­mat, jot­ka pää­se­vät panos­ta­maan kah­teen vie­raa­seen kie­leen ennen ruot­sia. Mut­ta hei­dät­kö täs­sä pitää pelas­taa ensin? Muut lopet­tai­si­vat perus­kou­lus­sa aloit­ta­man­sa toi­sen kie­len pak­ko­ruot­sin alkaessa. 

    Ennen kuin läh­det muo­vaa­maan kom­pro­mis­sia, joka ei pal­ve­le ketään, vas­taa­pa oleel­li­seen kysy­myk­seen: Mik­si meil­lä pitää olla pak­ko­ruot­si, mihin sitä tar­vi­taan ja ketä se hyödyttää?

  213. ope: Mik­si meil­lä pitää olla pak­ko­ruot­si, mihin sitä tar­vi­taan ja ketä se hyödyttää?

    Ei meil­lä pitäi­si­kään olla pak­ko­ruot­sia, kos­ka kan­san suu­ri enem­mis­tö halu­aa ruot­sin opis­ke­lun ole­van vapaaehtoista.

    Pak­ko­ruot­sia tar­vi­taan ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön, ruot­sin kie­len ja Suo­men hep­poi­sen kak­si­kie­li­syy­den tukemiseen.

    Me 95%:n enem­mis­tö emme tie­ten­kään tar­vit­se emme­kä hyö­dy pak­ko­ruot­sis­ta mil­lään taval­la. Kaik­ki asias­ta kiin­nos­tu­neet­han voi­si­vat joka tapauk­ses­sa opis­kel­la ruot­sia vapaaehtoisesti.

  214. ope: Ainoa ryh­mä, joka hyö­tyi­si, oli­si­vat kaik­kein kie­li­lah­jak­kaim­mat, jot­ka pää­se­vät panos­ta­maan kah­teen vie­raa­seen kie­leen ennen ruot­sia. Mut­ta hei­dät­kö täs­sä pitää pelas­taa ensin? Muut lopet­tai­si­vat perus­kou­lus­sa aloit­ta­man­sa toi­sen kie­len pak­ko­ruot­sin alkaessa. 

    Ei kenen­kään tar­vit­se lopet­taa mitään. Jos lukee perus­kou­lus­sa pit­kän englan­nin ja pit­käh­kön Venä­jän, niin voi sel­vit­tää perus­kou­lun ilman ruot­sin opin­to­ja. Lukios­sa nämä samat kie­let jat­ku­vat ja nii­den lisäk­si tulee lyhyt ruotsi. 

    Tämä­hän on sel­vä paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen. Puo­let ikä­luo­kas­ta sääs­tyy pakol­li­sel­ta ruot­sil­ta koko­naan ja lukioon jat­ka­vil­la ruot­sin pak­ko-opin­not vähe­ne­vät 7 vuo­des­ta 3 vuoteen.

  215. Lukios­sa pakol­lis­ta on uskon­to ja ruot­si. Sii­nä vas­ta kum­mal­li­nen lainsäädäntö.

    Eri­tyi­so­pet­ta­ja­tut­tu tuos­sa juu­ri huo­kai­li, että moni­kie­li­sil­le per­heil­le juu­ri ruot­si tuot­taa har­mia — ja ihan ok ihmi­set roi­ko­te­taan hänen tut­kiop­tuk­ses­saan, että se vito­nen voi­daan antaa päättötodistukseen.
    Fik­sum­paa oisi opet­taa suo­mea, sekä ään­tä­mis­tä että luke­mis­ta ja kirjoittamista.

    Perus­kou­lu 1) Äidin­kie­li 2) K1 Englan­ti 3) K2 valin­nai­nen, pakol­li­nen kie­li, ruot­si lie­nee aina tar­jol­la, muut valin­nat paik­ka­kun­nan mukaan — yleen­sä kait ruot­sin leh­to­ril­la on joku muu­kin päte­vyys 4) K3 valin­nai­nen, vapaa­eh­toi­nen (voi olla ruotsikin)
    K2 ja K3 tun­nit voi käyt­tää koti­kie­len ja/tai suo­men vahvistamiseen.

    Lukios­sa voi lukea pit­kä­nä K2 ja K3 kie­let, jos halu­aa. Kie­let voi lukea lyhye­nä, jol­loin taas perus­kou­lun valin­nat evät tuo­ta haittaa.

    Yli­opis­tos­sa on englan­nin amma­til­li­nen pai­no­tus ja toi­von mukaan moni­puo­li­nen kie­li­tar­jo­tin kiin­nos­tu­neil­le. Joka tapauk­ses­sa ruot­sia vie­raa­na kie­le­nä pitä­si voi­da siel­lä­kin lukea ja mie­lel­lään siten, että se kol­men vuo­den kurs­si­tus riit­tää ammat­ti­käyt­töön edes Ruotsissa. 

    Ruot­sil­le on käy­töä, jol­loin sitä oppi­vat juu­ri oikeat hen­ki­löt. Se on ihan opit­ta­va kie­li. Ulko­maan opis­ke­lu­vaih­to vain suun­tau­tuu muu­al­le­kin, joten… valin­ta ja vapaa­eh­toi­suus ovat hyvä asia.

  216. 1. Luo­vu­taan ruot­sin kie­les­tä tutkintovaatimuksissa
    2. Säi­ly­te­tään ruot­sin kie­li virkavaatimuksissa

    Näin toi­mi­mal­la he, jot­ka eivät haa­vei­le kivas­ta palk­kio­vi­ras­ta pää­se­vät päl­kä­häs­tä ja suo­men­ruot­sa­lai­set saa­vat pal­ve­lua jat­kos­sa­kin ruotsiksi.

    Win win.

  217. Ilta­leh­des­sä on Ilma­ri Ros­ti­lan blo­gin peräs­sä iso jouk­ko osu­via kom­ment­te­ja tämän ket­jun aiheesta.

    Luke­kaa­pas!

  218. Verum Fal­sum:
    1. Luo­vu­taan ruot­sin kie­les­tä tutkintovaatimuksissa
    2. Säi­ly­te­tään ruot­sin kie­li virkavaatimuksissa

    Näin toi­mi­mal­la he, jot­ka eivät haa­vei­le kivas­ta palk­kio­vi­ras­ta pää­se­vät päl­kä­häs­tä ja suo­men­ruot­sa­lai­set saa­vat pal­ve­lua jat­kos­sa­kin ruotsiksi.

    Win win.

    Tämä oli­si rea­lis­ti­nen alku — mut­ta seu­raa­va askel oli­si vää­jää­mät­tä vir­ka­mies­ten kie­li­vaa­ti­mus­ten jär­ke­vöit­tä­mi­nen. Ei voi­da aja­tel­la, että pian suu­rin osa kan­sas­ta oli­si kel­paa­ma­ton vir­koi­hin. Pal­ve­lut voi­daan hoi­taa ilman, että kaik­ki vir­ka­mie­het viet­tä­vät vuo­sia ruot­si­no­pin­to­jen parissa.

  219. JTS:
    Lukios­sa pakol­lis­ta on uskon­to ja ruot­si. Sii­nä vas­ta kum­mal­li­nen lainsäädäntö.

    Eri­tyi­so­pet­ta­ja­tut­tu tuos­sa juu­ri huo­kai­li, että moni­kie­li­sil­le per­heil­le juu­ri ruot­si tuot­taa har­mia – ja ihan ok ihmi­set roi­ko­te­taan hänen tut­kio­pe­tuk­ses­saan, että se vito­nen voi­daan antaa päättötodistukseen.
    Fik­sum­paa oisi opet­taa suo­mea, sekä ään­tä­mis­tä että luke­mis­ta ja kirjoittamista.

    Kii­tos, että huo­mioit tämän. Tar­ken­nan, että myös moni dys­lek­sik­ko tai kie­lis­sä vähem­män lah­ja­kas tar­vit­si­si saman paketin.

    Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa toi­mi­taan näin ja noin kol­man­nes opis­ke­li­jois­ta (dys­lek­si­kot, maa­han­muut­ta­jat,…) luke­vat toi­sen vie­raan kie­len sijaan lisää ruot­sia (siis kou­lu­kiel­tä) tai omaa koti­kiel­tä tai jopa lisää englan­tia. Tavoit­tee­na on saa­da jokai­sel­le sel­lai­nen kie­li­tai­to, että se par­hai­ten tukee jat­ko-opin­to­ja, joi­den perus­ta­na on suju­va äidinkieli/koulukieli ja koh­tuul­li­nen englan­ti. Ruot­sis­sa ihmi­siä ei yri­te­tä kar­sia jat­ko-opin­nois­ta kie­li­tai­don perusteella.

  220. vih­reä nyö­ri: Ei kenen­kään tar­vit­se lopet­taa mitään. Jos lukee perus­kou­lus­sa pit­kän englan­nin ja pit­käh­kön Venä­jän, niin voi sel­vit­tää perus­kou­lun ilman ruot­sin opin­to­ja. Lukios­sa nämä samat kie­let jat­ku­vat ja nii­den lisäk­si tulee lyhyt ruotsi. 

    Tämä­hän on sel­vä paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen. Puo­let ikä­luo­kas­ta sääs­tyy pakol­li­sel­ta ruot­sil­ta koko­naan ja lukioon jat­ka­vil­la ruot­sin pak­ko-opin­not vähe­ne­vät 7 vuo­des­ta 3 vuoteen.

    Ei se lyhyt ruot­si­kaan ilman työ­tä tule, var­sin­kaan pit­kän venä­jän ja englan­nin ohel­la. Mik­si pai­not­taa pakol­la kie­lio­pin­to­ja lukios­sa, kun moni muu tär­keä alue jää opis­ke­li­jan oman valin­nan varaan? 

    Kiel­ten oppi­mis­ky­ky on ihmi­sil­lä var­sin eri­lai­nen. Mik­si jat­ko-opin­nois­ta pitäi­si kar­sia ihmi­siä juu­ri kiel­ten osaa­mi­sen perusteella?

    Yli­op­pi­las­tut­kin­non raken­ne­uu­dis­tuk­sen yhtey­des­sä ruot­sin yo-kokees­ta tuli valin­nai­nen, vain äidin­kie­li jäi pakol­li­sek­si. Perus­tee­na tähän oli se, että halut­tiin vähen­tää mer­kit­tä­vää kie­li­pai­no­tus­ta. Mei­dän lukiom­me on ollut kie­li­pai­not­tei­nen kai­kil­la lin­joil­la sik­si, että van­ha oppi­kou­lu kou­lut­ti nime­no­maan vir­ka­mie­hiä maa­han, jos­sa oli ruot­sin­kie­li­nen eliitti.

    Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jien suu­ri unel­ma on ollut saa­da kou­lui­hin pakol­li­sek­si kol­me vie­ras­ta kiel­tä, jois­ta yksi oli­si aina ruot­si. Tämä “ruot­si tulee vii­meis­tään lukios­sa” on yksi ver­sio kol­men vie­raan kie­len pakko-opiskelusta.

    Se perus­tuu van­haan aja­tuk­seen, että lukio­lais­ten on olta­va kie­li­lah­jak­kai­ta ja että kor­kea­kou­lui­hin men­nään lukioi­den kaut­ta. Tämä ei ole realismia. 

    Rei­lu tavoi­te oli­si mie­les­tä­ni se, että laa­jan yleis­si­vis­tyk­sen tar­joa­va lukio oli­si eri­lais­ten nuor­ten ulot­tu­vil­la, myös mate­maat­ti­set ja/tai ei-kie­lel­li­ses­ti suun­tau­tu­neet oli­si­vat oikeu­tet­tu­ja käy­mään lukion omil­la painotuksillaan. 

    Kor­kea­kou­lui­hin tulee pait­si opis­ke­li­joi­ta suo­raan lukios­ta, myös ammat­ti­kou­lu­lin­jan käy­nei­tä ja nii­tä, jot­ka ovat olleet pit­kään työ­elä­mäs­sä — näil­lä kor­kea­kou­lu­jen kie­lio­pin­not hel­pos­ti nouse­vat kor­kea­kou­lu­tut­kin­non han­ka­lim­mak­si osak­si, jopa kar­si­vak­si osaksi.

    Tär­kein­tä oli­si vas­ta­ta sii­hen, kenen kans­sa “kom­pro­mis­sia” pak­ko­ruot­sis­ta pitäi­si neu­vo­tel­la, kuka on kie­li­va­paut­ta vas­taan ja mis­tä syys­tä, mik­si pak­ko­ruot­si on tarpeen. 

    Vain näi­den vas­taus­ten jäl­keen voi­daan miet­tiä, onko ole­mas­sa “kom­pro­mis­sia”, joka oikeas­ti vas­tai­si johon­kin. Pel­käs­tään “aka­tee­mis­ten on osat­ta­va ruot­sia” ei ole voi olla läh­tö­koh­ta — sil­le ei ole perusteita.

  221. Tär­kein­tä oli­si vas­ta­ta sii­hen, kenen kans­sa “kom­pro­mis­sia” pak­ko­ruot­sis­ta pitäi­si neu­vo­tel­la, kuka on kie­li­va­paut­ta vas­taan ja mis­tä syys­tä, mik­si pak­ko­ruot­si on tarpeen. 

    Vas­tus­ta­jat ja puol­ta­jat ovat edus­kun­nas­sa, enim­mäk­seen suo­men­kie­li­siä kum­mas­sa­kin lei­ris­sä, joten kan­san­edus­ta­jien tuli­si kes­kus­tel­la kom­pro­mis­sis­ta keskenään.

  222. vih­reä nyori: Vas­tus­ta­jat ja puol­ta­jat ovat edus­kun­nas­sa, enim­mäk­seen suo­men­kie­li­siä kum­mas­sa­kin lei­ris­sä, joten kan­san­edus­ta­jien tuli­si kes­kus­tel­la kom­pro­mis­sis­ta keskenään.

    Oleel­li­nen kysy­mys on, mihin ja kenen tar­pee­seen pak­ko­ruot­si vas­taa, eikö vain? Vain tämän kysy­myk­sen vas­taus voi mää­rit­tää, mitä kukin antaa ja mitä menet­tää ja onko “kom­pro­mis­sia” olemassa.

    Edel­li­sen sivis­tys­va­lio­kun­nan pj Vaha­sa­lo mää­rit­te­li kan­sa­lais­aloit­teen käsit­te­ly­vai­hees­sa, että pak­ko­ruot­sin perus­te on vain ja ainoas­taan ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­nen 3.10.2014: “Kun meil­lä on ruot­sin kie­li viral­li­se­na kie­le­nä ja on lin­jat­tu, miten ne pal­ve­lut ja osaa­mi­nen tur­va­taan, tämä [pak­ko­ruot­si] on ollut se tapa. Jos löy­tyy joku muu tapa, jol­la ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tur­va­taan, niin kyl­lä vapaa­eh­toi­suus sil­loin käy.”

    Oleel­li­nen onkin nyt Soi­nin­vaa­ran kysy­mys: Jos pak­ko­ruot­sil­la ei ensin­kään voi­da jär­jes­tää näi­tä pal­ve­lu­ja, mihin pak­ko­ruot­sia tarvitaan? 

    Tie­tys­ti oleel­li­nen on myös kysy­mys, voi­daan­ko yli 95% väes­tös­tä vel­voit­taa luke­maan alle vii­den pro­sen­tin pien­tä vähem­mis­tö­kiel­tä ala­kou­lus­ta yli­opis­toon vas­toin omia intressejään.

    Ei tie­ten­kään mak­sa vai­vaa laa­tia “kom­pro­mis­sia”, mikä­li vas­taus on, ettei pak­ko­ruot­sil­la voi tur­va­ta pal­ve­lui­ta eikä enem­mis­töl­tä voi muu­ten­kaan edel­lyt­tää täl­lai­sia kie­lio­pin­to­ja vas­toin sen omia tar­pei­ta ja tavoitteita.

  223. pak­ko­ruot­sin lak­kaut­ta­mis­ta kan­nat­ta­va:
    Toi­von, että Suo­men sata­vuo­tis­vuon­na, 2017, voi­daan teh­dä kau­an pan­tat­tu ja kan­san enem­mis­tön jo pit­kään odot­ta­ma pää­tös pak­ko­ruot­sin lakkauttamisesta.

    Åbo aka­de­min tut­ki­mus­tu­los vuo­del­ta 2014 ker­too totuu­den: 74% suo­men­kie­li­sis­tä kan­nat­taa pak­ko­ruot­sis­ta luopumista.

    Eikä tuo 74% ole koko totuus. ÅA:n kyse­lys­tä v. 2010 sel­vi­si, että vajaa puo­let ruot­sin­kie­li­sis­tä eli 46% kan­nat­ti pak­ko­ruot­sia ja 39% vas­tus­ti sitä. Vas­taus oli kyse­li­jän kan­nal­ta niin vää­rä, että sen jäl­keen heil­tä ei ole kysel­ty. Samoin kävi suo­men­kie­lis­ten­kin koh­dal­la nel­jä vuot­ta myöhemmin. 

    Lisäk­si 6%:n maa­han­muut­ta­ja­jou­kos­ta ei juu­ri pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jia löy­dy. Ensim­mäis­tä­kään pak­ko­ruot­sia kan­nat­ta­nut­ta maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta suo­ma­lais­ta en vii­me kesä­nä tavannut.

    Suo­men koko kan­sas­ta siis noin 80% vas­tus­taa pak­ko­ruot­sia eli pak­ko­ruot­si­lo­gii­kal­la sen ver­ran Suo­mes­sa on perussuomalaisia.

  224. ope: Ei tie­ten­kään mak­sa vai­vaa laa­tia “kom­pro­mis­sia”, mikä­li vas­taus on, ettei pak­ko­ruot­sil­la voi tur­va­ta pal­ve­lui­ta eikä enem­mis­töl­tä voi muu­ten­kaan edel­lyt­tää täl­lai­sia kie­lio­pin­to­ja vas­toin sen omia tar­pei­ta ja tavoitteita. 

    Kom­pro­mis­sil­la ei hae­ta­kaan vas­taus­ta pak­ko­ruot­sin tar­peel­li­suu­teen, vaan yri­te­tään saa­da ongel­maan lievennystä.

    Pak­ko­ruot­sis­ta pää­te­tään edus­kun­nas­sa. Siel­lä mah­dol­li­set lop­pu­tu­lok­set ovat pää­piir­teis­sään nämä: (1) Pak­ko­ruot­si säi­lyy ennal­laan. (2) Pak­ko­ruot­si pois­tuu koko­naan. (3) Kom­pro­mis­si­na pak­ko­ruot­sin mää­rä vähe­nee 4 vuotta.

    Jos edus­kun­nan enem­mis­tö oli­si val­mis hyväk­sy­mään kom­pro­mis­sin, mut­tei pois­ta­mis­ta koko­naan, niin toki­han sekin oli­si parem­pi, kuin jat­ka­mi­nen nykyisellään.

  225. vih­reä nyö­ri: Kom­pro­mis­sil­la ei hae­ta­kaan vas­taus­ta pak­ko­ruot­sin tar­peel­li­suu­teen, vaan yri­te­tään saa­da ongel­maan lievennystä. 

    Ongel­ma on se, että pak­ko­ruot­si tekee hal­laa, esimerkiksi
    — estää laa­jan kielivarannon
    — hait­taa eri­tyi­sop­pi­lai­ta pait­si perus­kou­lus­sa (mut­ta siel­lä raa­ha­taan eri­tyi­so­pe­tuk­sel­la läpi) niin eri­tyi­ses­ti lukio/amk/yliopistotasolla, pit­kit­tää opin­to­ja ja jät­tää osan ilman loppututkintoa
    — hait­taa maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mis­ta ja kou­lut­tau­tu­mis­ta esim. ter­vey­den­huol­toon tai poliisiin

    Ehdot­ta­ma­si “pak­ko pois perus­kou­lus­ta mut­ta pak­ko sen jäl­keen” ei mil­lään taval­la paran­na tilan­net­ta! Ehdo­tuk­se­si jäl­keen vain maa­han­muut­ta­jat, dys­lek­si­kot ja kie­lel­li­ses­ti vähem­män lah­jak­kaat sul­je­taan koko­naan kor­keam­man opis­ke­lun pii­ris­tä — siis se jopa tehos­tai­si pakon nykyi­siä ongelmia!

    Eräs pak­ko­ruot­sin suu­ris­ta hai­tois­ta on myös sen irra­tio­naa­li­suus ja val­ta­po­pu­lis­tien vaa­ti­mus hyväk­syä tämä osa­na “sivis­tys­tä”. Mil­lä mit­taat vahin­gon, joka teh­dään ihmis­ten ajat­te­lul­le, vaa­ti­mal­la hei­tä hyväk­sy­mään pak­ko, jol­le ei ole perus­tei­ta ja jos­ta kukaan ei edes myön­nä hyö­ty­vän­sä — mut­ta kun kan­san­edus­ta­jat eivät muka voi­neet teh­dä muu­ta kuin vesityksen.

    Kaik­ki­nai­nen puhe “kom­pro­mis­sis­ta” on pelk­kää vet­kut­te­lua. Minul­le oli­si riit­tä­nyt alku­jaan se, että erityisoppilaat/maahanmuuttajat oli­si­vat saa­neet vapau­tuk­sen, joka oli­si kes­tä­nyt läpi hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa. EI! Ei ollut mah­dol­lis­ta, kos­ka pakon näin sel­keä uhmaa­mi­nen ja nime­no­maan aka­tee­mis­ten opin­to­jen avaa­mi­nen ruot­sit­to­mil­le oli­si muren­ta­nut mui­den pak­ko­ruot­si­tet­tu­jen opiskelumoraalin. 

    Mik­si sinul­le ei kel­paa aiem­min tääl­lä ehdot­ta­ma­ni jatkopolku:

    1) Jos­tain syys­tä jo lähes kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tus­oh­jel­maan kir­jat­tu ruot­si­ton kie­li­ko­kei­lu ei ole eden­nyt – se on saa­ta­va käyntiin.

    2) Kokei­lun rin­nal­le tar­vi­taan kui­ten­kin vir­ka­ruot­sin pois­to – mitään vir­ka­ruot­sin kal­tais­ta kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ta vähem­mis­tö­kie­len tent­tiä ei ole mis­sään muus­sa maassa!

    Kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen pakol­li­nen vir­ka­ruot­si on kir­jat­tu ase­tuk­siin, joi­den muut­ta­mi­nen on var­sin help­poa. Pois­te­taan nyt niis­tä pakol­li­nen vir­ka­ruot­si (3–5 op) ja lisä­tään nämä pis­teet valin­nai­siin kieliopintoihin.

    Aikui­set, aka­tee­mi­sik­si juu­ri val­mis­tu­vat ihmi­set pys­ty­vät kyl­lä päät­tä­mään, onko heil­le vir­ka­ruot­sis­ta iloa vai ei. Nyt jo ulko­mail­ta tule­vat opis­ke­li­jat saa­vat ruot­sin pakol­li­suu­des­ta vapau­tuk­sen ja val­mis­tu­vat ihan hyvil­lä mie­lin ja kai­kin puo­lin päte­vi­nä samois­ta kou­lu­tus­oh­jel­mis­ta kuin pak­ko­ruot­sin kans­sa tais­te­le­vat suo­ma­lai­set. Hei­dän kans­saan suu­rin osa suo­mea puhu­vis­ta val­mis­tu­jis­ta tulee kisaa­maan pai­kois­ta kan­sain­vä­li­sil­lä työ­mark­ki­noil­la. Vir­ka­ruot­sin kurs­sit ja kokeen voi hyvin suo­rit­taa tar­vit­taes­sa myö­hem­min, mikä­li hakee vir­kaa, johon ruot­sia tar­vi­taan – näin ruot­si saat­tai­si jopa olla viran kan­nal­ta käyt­tö­kel­poi­ses­sa kun­nos­sa. Tämä oli­si vai­vat­to­min ja ihmis­ten eri­lai­suut­ta ja ymmär­rys­tä arvos­ta­va rat­kai­su – näin aluksi.

    3) Samal­la vapau­tuk­set B1-kie­les­tä eli pak­ko­ruot­sis­ta on otet­ta­va käyt­töön ehdot­to­mi­na oikeuk­si­na kai­kil­la tasoil­la: lää­kä­rin­to­dis­tus dys­lek­sias­ta ja/tai puut­teel­li­nen suo­men kie­len tai­to (esim. maa­han­muut­ta­ja­taus­tal­la) antai­si­vat auto­maat­ti­ses­ti vapau­tuk­sen ja näil­le oppi­lail­le jär­jes­tet­täi­siin kou­lun tasol­la suo­men kie­len luke­mi­seen ja kir­joit­ta­mi­seen liit­ty­vää syven­tä­vää ohjaus­ta – S2-ope­tuk­ses­ta tuli­si äidin­kie­les­tä riip­pu­ma­ton syven­tä­vä suo­men kie­len osuus. Vapau­tus­ten myön­tä­mi­nen palau­tet­tai­siin ope­tus­toi­men vir­ka­mie­hil­tä kou­lun reh­to­ril­le tur­han byro­kra­tian välttämiseksi.

    Tämä oli­si toi­mi­va ja inhi­mil­li­nen askel! Kel­paa­ko Sinulle?

  226. Nyt pitäi­si lopul­ta­kin aloit­taa Suo­men kie­li­po­li­tii­kas­ta kan­sa­lais­kes­kus­te­lu, johon myös poliit­ti­set päät­tä­jät ja media osal­lis­tui­si­vat. Sitä­hän ei tähän päi­vään men­nes­sä vie­lä ole tapahtunut.

    Tuon kes­kus­te­lun kulues­sa ruot­sin vapaa­eh­toi­suu­den kan­na­tus kas­vai­si edel­leen, eikä edus­kun­nan enem­mis­tö lopul­ta enää voi­si toi­mia suu­ren enem­mis­tön kan­nan vastaisesti.

    Uusi kie­li­po­li­tiik­ka voi­si toi­mia näin:

    Ruot­si teh­dään vapaa­eh­toi­sek­si kai­kil­la opin­to­jen asteil­la ja vir­ka­ruot­si sekä muut ruot­sin muo­dol­li­set vaa­ti­muk­set pää­sään­töi­ses­ti poistetaan.

    Kak­si­kie­li­set pal­ve­lut rajoi­te­taan lähin­nä Poh­jan­maan ran­ni­kon maa­kun­tiin. Noil­la alueil­la on tar­vet­ta kak­si­kie­li­sil­le pal­ve­luil­le ja äidin­kie­lel­tään ruot­sin­kie­li­siä nii­tä tuottamaan.

    Suo­men- ja muun­kie­li­sil­tä ei edel­ly­te­tä osal­lis­tu­mis­ta ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lui­den tuottamiseen.

  227. Minus­ta on jo jon­kun aikaa tun­tu­nut sil­tä, että rovio pak­ko­ruot­sin alle on lopul­ta­kin raken­net­tu val­miik­si. RKP on vuo­si­kym­me­net kii­tet­tä­väs­ti osal­lis­tu­nut raken­nus­tal­koi­siin omaan yli­ver­tai­suu­teen­sa uskoen, ja Anna-Maja Hen­riks­son teki osal­taan suu­ren pal­ve­luk­sen tuo­mal­la vie­lä kui­vat sytykkeet. 

    Olen vain odot­ta­nut, että joku tuik­kai­si tuleen koko pai­na­jai­sen (Gäv­leen­kin päin olen tähyil­lyt toi­veik­kaa­na), ja joten­kin tun­tuu oikeal­ta, että se näyt­täi­si ole­van juu­ri Osmo Soi­nin­vaa­ran twiit­taa­ma yksin­ker­tai­nen kysy­mys joka lopul­ta sytyt­ti liekin.

    Pak­ko­ruot­sit­ta­jil­ta on tilan­ne karan­nut sikä­li, että he tus­kin enää saa­vat kes­kus­te­lua tukahdutettua. 

    Eri foo­ru­meil­ta näyt­tä­vät pak­ko­ruot­sit­ta­jat pää­sään­töi­ses­ti kadon­neen, mut­ta eipä Neu­vos­to­lii­ton kaa­tu­mi­sen jäl­keen­kään lii­em­min löy­ty­nyt nii­tä, jot­ka oli­si­vat myön­tä­neet sitä kos­kaan edes kannattaneensa.

  228. Arvoi­sa her­ra Soi­nin­vaa­ra, kii­tos jär­ke­väs­tä kir­joi­tuk­ses­ta. Pak­ko­ruot­si tulee kaa­tu­maan, se on mie­les­tä­ni täy­sin var­maa. Nyt on meneil­lään pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jien har­joit­ta­ma vii­vy­tys­tais­te­lu, joka tulee yhteis­kun­nal­le kal­liik­si. Voi kun­pa mui­den muas­sa tie­tyt suo­men­ruot­sa­lai­set polii­ti­kot ymmär­täi­si­vät luo­pua hys­tee­ri­ses­tä asen­tees­ta “kyse on ihmi­soi­keuk­sis­ta­ni” (sanot­tu­na TV-uuti­sis­sa väpä­jä­väl­lä äänel­lä), tai “pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­mi­nen on hen­ki­lö­koh­tai­nen louk­kaus minua koh­taan” (eräs toi­nen RKP-läi­nen) yms. Nois­ta kan­na­no­tois­ta tulee sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on jokin sel­lai­nen ihmi­soi­keus, joka pakot­taa mei­dät muut opis­ke­le­maan ruot­sia — eihän sel­lais­ta voi olla. Kuu­los­taa aivan lii­kaa sil­tä, että yhdet ovat her­ro­ja, ja toi­set orjia.

  229. Ongel­ma on, että aloit­teet pak­ko­ruot­sis­ta tai yli­pää­tään maa­han­muut­toa sivua­vas­ta kiel­po­li­tii­kas­ta ovat olleet popu­lis­tis­hen­ki­sä enem­män kuin kan­sa­lis­ten etu­ja huo­mioi­vaa ongelmanratkaisua.

    Asi­aa ei ole aut­ta­nut idean lei­maa­mi­nen Peru­jen poli­tii­kan dina­lu­eek­si tai Suo­ma­lai­suu­den liit­to. Anteek­si vain. Kyse on todel­la­ki laa­jem­mas­ta asias­ta. Suo­mes­sa on jo yli 120 eri­lais­ta äidin­kiel­tä käytössä.

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on tul­lut jär­ke­viä, perus­tel­tu­ja ja myös ruot­sia äidin­kie­le­nään huoi­mioi­via puheen­vuo­ro­ja. Täs­tä­kin sai­si jo kan­sa­lais­aloit­teen aihion, eri­tyi­ses­ti kii­tos nimim ope.

    1) valin­nai­suus tur­vaa ruot­sin osaa­mi­nen Suo­mes­sa, nyky­ti­lan­ne on kes­tä­mä­tön tehot­to­muu­des­saaj ja sii­nä, että tulos ei kel­paa. Ruot­sin osa­mi­nen on tai­to, jole yhteis­kun­nas­sa on tar­vet­ta ja ihmi­set osaa­vat itse pää­tel­lä tar­peen ja hyödyllisyyden.

    2) ruot­sin­kie­li­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä säi­lyy rin­nak­kais­jär­jes­tel­mä­nä ja se tuot­taa tar­vit­ta­van asiantuntijamäärän

    3) aikuis­kou­lu­tus­ta ja työ­hon liit­ty­vää kou­lu­tus­tar­vet­ta syn­tyy nykyis­tä enemmän

    4) äidin­kie­len ja suo­mi vie­raa­na kie­le­nä tehos­tet­tu ope­tus on tar­peen, johon joi­daan käyt­tää perus­kou­lun nykyi­siä ruot­sin tun­ti­ke­hyk­siä tar­vit­taes­sa. Tämä aut­taa oppi­mis­vai­keuk­sis­sa ole­via ja maa­han­muu­to­taus­tai­sia ihmisiä.

    4) nykyis­ten ruot­sin aineen­opet­ta­jien työl­li­syys ei ole ongel­ma — kun­nat pää­tä­vät oman kurs­si­tar­jot­ti­men­sa, jos­sa on aina myös ruot­si valit­ta­vis­sa. Kie­len­ope­tuk­sen lsiä­pät­vyy­den hank­ki­mi­nen esim saksn tai nor­jan kie­leen tai mui­hin ei ole yli­voi­mai­nen pon­nis­tus vaan aivan nor­maa­li osa työ­elä­mää. Äidin­kei­len­opett­jil­la on myös help­po päte­vöi­tyä viron opettamiseen.

    Muu­tos suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on tapah­tu­mas­sa maa­han­muu­ton ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen osana. 

    Enään ei ole näkö­pii­ris­sä, että Suo­mes­ta muut­tai­sia Ruot­siin työ­voi­mak­si 400 000 vain suo­mea osaa­vaa hen­ki­löä. Jos 1960-luvun opul­la aja­tel­tiin Suo­men ole­van Ruot­sin työ­voi­ma­re­ser­vaat­ti, niin se idea lop­pui jo alle vuosikymmenessä.

    Hal­lin­nos­sa osa­taan suoe­ma, viran­omai­s­asioin­tiin e tar­vi­ta edes ruot­sin alkeis­mää­rää mis­sään enää. 

    Minun aikoi­na käy­tiin pit­kä kes­ki­kou­lu ja lukio pää­osin ruot­sin ehto­jen takia, sii­nä yli­op­pi­las­tut­kin­to vii­väs­tyi pari kol­me vuot­ta kova­päi­sem­mil­lä. Kurs­si­muo­toi­ses­sa lukios­sa ihan kai­kea ei tar­vit­se ker­ra­ta, sil­ti siel­lä­kin opis­ke­luai­ka pite­nee ihan vain ruot­sin vuok­si hel­pos­ti puo­lel­la vuo­del­la. Vir­ka­mis­ruot­sin tut­kin­non laki­sää­tei­nen hyö­ty osoit­tau­tui RKP:n sel­vit­tä­mä­nä ja Pre­si­den­tin lausu­ma­na nol­lak­si. Sii­nä se.

    Toi­von uut­ta kan­sa­lais­aloi­tet­ta käyn­nis­tet­tä­vän nopeas­sa tahdissa.

  230. Aikoi­naan syn­tyi Lex Shar­ma, joka mah­dol­lis­ti yli­opis­ton pro­fes­suu­riin nimit­täi­sen ilman ruot­sin osa­mis­ta. Tie­to­lii­ken­ne­tek­nii­kan pro­fes­so­ri Shar­mall nimit­täin oli var­maan 20 Val­tion­neu­vos­ton kokouk­ses­san myön­tä­mää eri­va­paut­ta _hakea_ vir­kaa. Täs­tä ei mah­dot­to­mia aiko­ja, mut­ta enää ei voi kuvi­tel­la yli­opis­toa, jos­sa rofes­so­ri­kun­ta osiais suo­mea _ja_ ruot­sia ope­tus­kei­len tasolla.

    Kiel­tai­toa kos­ke­vat ase­tuk­set ja lain­sää­dön­tö on aika seka­va ja vanha.Kielitaitovaatimuksena ruot­si ja suo­mi ovat aika teho­kas ste työ­voi­man vapaal­le liik­ku­vuu­del­le, menet­tä­jä­nä on valtio.

    no, sote:n myö­tä yksi­ty­sien yri­tys­muo­toi­sen pal­ve­lu­tuot­ta­jan osal­ta ei tar­vit­ta­ne ruot­sin osaa­mis­ta eikä sii­hen voi­ne edes velvoittaa.

  231. Kuu­los­taa aivan lii­kaa sil­tä, että yhdet ovat her­ro­ja, ja toi­set orjia.”

    Sii­tä ei ole kau­a­kaan, kun vir­ka­mies­ko­neis­to oli läpeen­sä ruot­sin­kie­li­nen ja ‑mie­li­nen. Myös oikeus­tur­va oli pal­jon nykyis­tä huo­nom­pi. Tämän seu­rauk­se­na ruot­sin­kie­lis­ten vir­ka­mies­ten teh­tä­vä­nä oli lähes yksi­no­maan teh­dä sel­lai­sia pää­tök­siä, jot­ka rikas­tut­ti­vat “bätt­re folkia”. 

    Ruot­sin­mie­li­sen raha­val­lan vai­ku­tus näkyy vie­lä tänä­kin päi­vä­nä esi­mer­kik­si sii­nä, että verot­ta­ja tahal­li­ses­ti vii­vyt­te­li vero­seu­raa­muk­sia eikä teh­nyt riko­sil­moi­tuk­sia Ehrn­root­hien ym. ruot­sin­kie­lis­ten suku­jen vero­ri­kok­sis­ta vero­pa­ra­tii­seis­sa, vaik­ka sai­kin tie­dot osa­na kan­sain­vä­lis­tä tietojenvaihtoa.

  232. Perus­suo­ma­lai­set nuo­ret tosin kävi­vät vas­tais­kuun ja rien­si­vät RKPn avuk­si idioot­ti­mai­sil­la videoil­laan. Pal­lo tuke­vas­ti omaan maaliin.

  233. Sylt­ty:
    Perus­suo­ma­lai­set nuo­ret tosin kävi­vät vas­tais­kuun ja rien­si­vät RKPn avuk­si idioot­ti­mai­sil­la videoil­laan. Pal­lo tuke­vas­ti omaan maaliin.

    Ihai­lin Tynk­ky­sen ja kump­pa­nei­den otet­ta, “nuo­ruus vel­voit­taa, sil­lä nuo­ruus on aate­luut­ta” — kaik­kea pitää kokeilla. 

    Jos tar­koi­tus on rik­koa media­hil­jai­suus, jon­ka val­li­tes­sa asial­li­sia argu­ment­te­ja ei saa­da ylei­seen kes­kus­te­luun, niin räväk­kä pro­vo­kaa­tio on lois­ta­va veto. 

    Ensim­mäi­sen videon jäl­keen tuli jo toi­nen, jos­sa nyt samois­sa kulis­seis­sa, mut­ta vähem­män kohah­dut­ta­vas­ti, käy­dään läpi pak­ko­ruot­sin ontu­via perus­te­lua ja herä­tel­lään ihmi­siä ajat­te­le­maan, voi­maan­tu­maan otta­maan kantaa. 

    Hil­jai­suus on pahin­ta, mitä kiel­ten­ope­tuk­sel­lem­me nyt voi tapah­tua. Tämä video rik­koi hil­jai­suu­den. Se on ainoa tie eteenpäin.

    1. Minus­ta taas perus­nuo­ret taka­si­vat ruot­sin­kie­len pakol­li­suu­den vuo­sik­si eteen­päin. Kukaan ei kos­ke pit­käl­lä kepilläkään.

  234. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minus­ta taas perus­nuo­ret taka­si­vat ruot­sin­kie­len pakol­li­suu­den vuo­sik­si eteen­päin. Kukaan ei kos­ke pit­käl­lä kepilläkään.

    Kuka muu tun­ne­tuis­ta polii­ti­kois­ta on kysee­na­lais­taen kos­ket­ta­nut pak­koa edes pit­käl­lä kepil­lä sinun lisäk­se­si vii­me vuo­sien aikana?

  235. Minus­ta taas perus­nuo­ret taka­si­vat ruot­sin­kie­len pakol­li­suu­den vuo­sik­si eteen­päin. Kukaan ei kos­ke pit­käl­lä kepilläkään.”

    Noh, noh. Koh­ta ääri­liik­keet kek­si­vät teh­dä vähin­tään saman­ta­soi­sen tem­pauk­sen vas­tus­ta­man­sa asian puo­les­ta, jol­loin vai­ku­tus onkin ikään kuin päin­vas­tai­nen eli tar­koi­tus­pe­rien mukainen. 

    En nyt väi­tä, että video oli­si epä­asial­li­nen, mut­ta epä­asial­li­sia kan­nan­ot­to­ja löy­ty­nee min­kä tahan­sa asian puo­les­ta ja vas­taan. Niil­lä ei kui­ten­kaan saa olla mitään pai­noar­voa kes­kus­te­lus­sa tai pää­tök­sen­teos­sa, tai koh­ta esi­mer­kik­si Sipi­lä kek­sii pal­ka­ta jon­kun ruos­kit­ta­vak­si sijoitusvakuutuskuorista.

  236. Ymmär­rän, että on yksi­näis­tä nous­ta pak­ko­ruot­sin krii­ti­kok­si jul­ki­suu­des­sa. Sel­kään taput­te­li­joik­si tar­jou­tuu vain mei­tä, jul­ki­ses­ti ruot­sin­vi­haa­jik­si ja asen­ne­vam­mai­sik­si lei­mat­tu­ja kiih­keäs­ti kir­joit­ta­via van­ho­ja kapinallisia.

    Ja sit­ten tulee Tynk­ky­sen video, jol­la näy­te­tään, että pak­ko­ruot­si on per­for­mans­sien per­for­mans­si eivät­kä sen krii­ti­kot yri­tä enää leik­kiä fiiniä.

    Fii­nin leik­ki­mi­nen on ollut meil­lä kan­sa­lais­vel­vol­li­suus. Hel­sin­ki­läis­kou­luis­sa reh­to­rit ovat tänä syk­sy­nä esi­tel­leet uut­ta tun­ti­ja­koa, jos­sa pak­ko­ruot­sin tun­ti­mää­rä on nous­sut kol­man­nek­sel­la — val­ta­va, aivan poik­keuk­sel­li­nen sat­saus ja syö eri­tyi­ses­ti valin­nai­sai­ne­tun­te­ja. Kat­se­lin omas­sa kou­lus­sa­ni, miten reh­to­ri kii­reh­ti muun asian lomas­sa lausu­maan, että “Hel­sin­ki on stra­te­gian­sa mukaan kak­si­kie­li­nen ja kan­sain­vä­li­nen kau­pun­ki, joten tämä ruot­sin tun­tien mää­rän lisäys on lin­jas­sa kau­pun­gin stra­te­gian kans­sa”. Opet­ta­jat kat­se­li­vat vai­to­nai­si­na sei­niä, pöy­tiä, toi­si­aan ja mui­den kuin kiel­ten­opet­ta­jien naa­mas­ta saat­toi aavis­tel­la, että mie­les­sä lausut­tiin maa­gi­nen v:llä alka­va vii­si­kir­jai­mi­nen sana. Sana­kaan ei sano­ta — pait­si myö­hem­min kal­jan ääres­sä löy­tyy teks­tiä, mitä folk­tin­get kuvit­te­lee löy­ty­vän vain per­su­jen kaljailloista.

    On aika rik­koa tämä tabu. Kaik­ki ei ole fint. Loput­to­maan vet­ku­tuk­seen ei ole varaa. Todel­li­sia yksi­näi­siä ovat ne dys­lek­si­kot, maa­han­muut­ta­jat ja tek­niik­kaan tms. suun­tau­tu­neet oppi­laat, joil­la ruot­si ei suju. Hei­dän per­heen­sä rii­te­le­vät sii­tä, kuka on luke­nut lii­an vähän satu­ja, kenen rahoil­la käy­dään lisä­kurs­se­ja ja pit­ki­te­tään lukio­ta, ammat­ti­kor­ke­aa, yli­opis­toa ja — mitä jos sei­nä nousee pys­tyyn. He ovat yksinäisiä! 

    Tämä tabu on rikottava!

  237. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minus­ta taas perus­nuo­ret taka­si­vat ruot­sin­kie­len pakol­li­suu­den vuo­sik­si eteen­päin. Kukaan ei kos­ke pit­käl­lä kepilläkään. 

    Eipä sii­hen ole kovin moni polii­tik­ko muu­ten­kaan kos­ke­nut, vaan lähin­nä yrit­tä­nyt hys­sy­tel­lä asian unoh­duk­siin. Har­mil­li­ses­ti hys­syt­te­ly ei pois­ta itse ongel­maa eli ei-kielivapautta.

    Suo­sit­te­len äänes­tä­mään Piraat­ti­puo­luet­ta, Libe­raa­li­puo­luet­ta tai Perus­suo­ma­lai­sia, kos­ka he ovat ainoi­ta, jot­ka vas­tus­ta­vat pak­ko­ruot­sia puo­luei­na. Puo­lu­ku­ri estää muil­ta ehdok­kail­ta jär­ke­vän toiminnan.

    Ja on aika mie­len­kiin­toi­nen teko jät­tää hyvä asia aja­mat­ta, kos­ka joku ajaa samaa asi­aa vää­räl­lä tavalla.

  238. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minus­ta taas perus­nuo­ret taka­si­vat ruot­sin­kie­len pakol­li­suu­den vuo­sik­si eteen­päin. Kukaan ei kos­ke pit­käl­lä kepilläkään.

    Enpä usko. Ruot­sin Rap­por­ti käsit­te­li asian tyylikkäästi.

    Ruot­sin Rapport´in jut­tu on asial­li­suu­des­saan var­maan jär­ky­tys pakkoruotsittajille.
    http://www.svtplay.se/video/11685926/ra … ‑dec-19–30
    Alkaa noin 6.40 kohdalla

    Mikä sit­ten on pak­ko­ruot­sit­ta­jien kan­nal­ta pielessä?
    ‑Juon­to-osuus ker­too ven­koi­le­mat­ta vain sen mis­tä on kysy­mys ilman mitään liturgiapläjäyksiä
    ‑Tynk­ky­nen saa rau­has­sa ker­toa oman kan­tan­sa asi­aan ilman pääl­le huu­ta­vaa taus­ta­kuo­roa, ja tekee sen hyvin.
    ‑Tynk­ky­nen puhuu kielipolitiikasta
    ‑Schau­man sanoo tämän ole­van hyök­käys hänen omaa kan­san­ryh­mään­sä ja uskon­toa vas­taan, vaik­ka juu­ri on juon­nos­sa ker­rot­tu mis­tä on kyse.

    Kun vie­lä muis­te­taan, että rii­kin­ruot­sa­lai­sil­ta ei muu­ten­keen ymmär­rys­tä heru pak­ko­ruot­sil­le, on tämä jut­tu ihan mainio.
    Toki­han siel­lä on suu­ri mää­rä suru­taus­tai­sia jot­ka yrit­tä­vät vään­tää vas­taan, mut­ta ei se pal­jon vai­ku­ta, kun suu­ri osa rii­kin­ruot­sa­lai­sis­ta ei edes tie­dä suru­ja ole­van ole­mas­sa­kaan. Sel­lai­sel­le, joka ei tie­dä suru­jen ole­mas­sao­los­ta, on tuo Rap­por­tin jut­tu takuul­la vieä suu­rem­pi ihmet­te­lyn aihe. Miten niin pakol­la ruot­sia Suomessa?

  239. ope: Ihai­lin Tynk­ky­sen ja kump­pa­nei­den otet­ta, “nuo­ruus vel­voit­taa, sil­lä nuo­ruus on aate­luut­ta” – kaik­kea pitää kokeilla.
    Jos tar­koi­tus on rik­koa media­hil­jai­suus, jon­ka val­li­tes­sa asial­li­sia argu­ment­te­ja ei saa­da ylei­seen kes­kus­te­luun, niin räväk­kä pro­vo­kaa­tio on lois­ta­va veto.
    Ensim­mäi­sen videon jäl­keen tuli jo toi­nen, jos­sa nyt samois­sa kulis­seis­sa, mut­ta vähem­män kohah­dut­ta­vas­ti, käy­dään läpi pak­ko­ruot­sin ontu­via perus­te­lua ja herä­tel­lään ihmi­siä ajat­te­le­maan, voi­maan­tu­maan otta­maan kantaa.
    Hil­jai­suus on pahin­ta, mitä kiel­ten­ope­tuk­sel­lem­me nyt voi tapah­tua. Tämä video rik­koi hil­jai­suu­den. Se on ainoa tie eteenpäin.

    Tynk­ky­sen höl­möi­ly vahin­goit­taa koko yhteis­tä asi­aa. Tuo ei ole vain oma maa­li vaan hat trick omaan maa­liin. Perus­suo­ma­lai­sil­la ei näy­tä muu­ten­kaan ole­van sel­ke­ää käsi­tys­tä koko asiasta. 

    Nyt tar­vit­tai­siin vih­doin puo­lueis­ta riip­pu­ma­ton aja­tus­pa­ja avaa­maan ja joh­ta­maan kan­sa­lais­kes­kus­te­lua kie­li­po­li­tii­kas­ta. Löy­tyy­kö tulijoita?

  240. Entä jos kysei­nen video oli­si­kin ollut vasem­mis­to­nuor­ten teke­mä, jos­sa via­ton­ta työn orjaa oli­si ruos­ki­nut iso paha porvari?

  241. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Entä jos kysei­nen video oli­si­kin ollut vasem­mis­to­nuor­ten teke­mä, jos­sa via­ton­ta työn orjaa oli­si ruos­ki­nut iso paha porvari?

    No eipä se SAKn por­va­ri­vi­deo oikein toi­mi­nut. Jos hom­ma menee yli, niin se menee yli.

  242. R. V.

    Suo­sit­te­len äänes­tä­mään Piraat­ti­puo­luet­ta, Libe­raa­li­puo­luet­ta tai Perus­suo­ma­lai­sia, kos­ka he ovat ainoi­ta, jot­ka vas­tus­ta­vat pak­ko­ruot­sia puolueina. 

    Kokoo­muk­sel­la on valin­nan­va­pau­den mukai­nen puoluekokouspäätös.

  243. Tuo­mo: Tynk­ky­sen höl­möi­ly vahin­goit­taa koko yhteis­tä asi­aa. Tuo ei ole vain oma maa­li vaan hat trick omaan maa­liin. Perus­suo­ma­lai­sil­la ei näy­tä muu­ten­kaan ole­van sel­ke­ää käsi­tys­tä koko asiasta. 

    Nyt tar­vit­tai­siin vih­doin puo­lueis­ta riip­pu­ma­ton aja­tus­pa­ja avaa­maan ja joh­ta­maan kan­sa­lais­kes­kus­te­lua kie­li­po­li­tii­kas­ta. Löy­tyy­kö tulijoita?

    Hat trick pak­ko­ruot­sit­ta­jien omaan maa­liin oli tämä levi­tys ruot­siin ja ennen kaik­kea pääuutislähetykseen.

    Aikai­sem­min Expres­se­nil­le syö­tet­ty uudel­leen läm­mi­tet­ty muu­ta­man vuo­den takai­nen “tap­pouh­kaus” meni pri­kul­leen toi­mek­sian­ta­jan nuo­teil­la, mut­ta Rap­port ei ole sen­saa­tio­leh­ti, ja heil­lä on sel­väs­ti ammat­ti­mai­nen ote asioihin.

    Nais­toi­mit­ta­ja alus­sa sanoo, että väki­val­tai­nen ja pro­vo­soi­va video­fil­mi, joka on suun­nat­tu pakol­li­seen kou­lu­ruot­sin ope­tuk­seen herät­tää juu­ri nyt huo­mio­ta Suomessa.

    Myö­hem­min mie­sää­ni sanoo ennen haas­tat­te­lu­ja, että video on teh­ty pro­tes­tik­si pakol­li­sel­le ruot­sin ope­tuk­sel­le Suo­men kouluissa.

    Tynk­ky­nen: Ruot­sin kie­len opis­ke­lu on yli­mi­toi­tet­tua Suo­mes­sa. Me näh­dään, että kak­si­kie­li­syy­den sijaan Suo­men pitäi­si olla enem­män­kin moni­kie­li­nen, ja me tar­vit­tais laa­jem­paa kielitarjotinta.

    Schau­man: Se on video, joka käy sekä kan­san­ryh­mä­ni että myös­kin uskon­non kimp­puun pil­ka­ten myös kristinuskoa…

    Suo­mes­sa on totut­tu aina dii­ba­daa­bal­la ohit­ta­maan epä­mie­lui­sat fak­tat näis­sä kie­li­kes­kus­te­luis­sa, mut­ta Ruot­sin uuti­sis­sa se kyl­lä näyt­ti todel­la omituiselta.

  244. Sylt­ty: Kokoo­muk­sel­la on valin­nan­va­pau­den mukai­nen puoluekokouspäätös. 

    Sii­tä huo­li­mat­ta Kokoo­mus ei ole teh­nyt mitään asian eteen. Kokoo­mus on hal­li­tuk­ses­sa, joten sitä kan­nat­taa arvioi­da teko­jen eikä sano­jen perus­teel­la. Käy­tän­nös­sä siis Kokoo­mus kan­nat­taa pak­ko­ruot­sia (eli ei aktii­vi­ses­ti pyri sen poistamiseen).

    Samaa ongel­maa on toki Perus­suo­ma­lai­sil­la, mut­ta vähem­mäs­sä mää­rin. Ehkä edus­kun­nan ulko­puo­li­set puo­lu­eet ovat ratkaisu.

  245. Kyy­ni­nen ana­lyy­si ker­too, että Perus­suo­ma­lai­sia hyö­dyt­tää se, että asia ei ete­ne. Jos asia ete­ni­si, niin sii­tä mölyä­mi­nen muut­tui­si aina vain hankalammaksi.

    Kana­dan mal­li kuu­los­taa kyl­lä fik­sul­ta. Englan­ti voi­si jat­kaa pakol­li­se­na ja sen lisäk­si ylä­as­teel­la tuli­si pakol­li­se­na valin­nai­nen kie­li, joka voi­si olla myös eksoot­ti­sem­pi äidin­kie­li tai viral­li­sen kie­len täy­den­tä­vät opin­not maa­han­muut­ta­jia ja mui­ta aja­tel­len. Tosin tämän valin­nai­sen kie­len aloit­ta­mi­seen pitäi­si tar­jo­ta mah­dol­li­suus jo ennen pakol­li­suut­ta ala-asteella.

    Näin äkki­sel­tään sitä uskoi­si, että ruot­sin opin­not­kin sujui­si­vat sit­ten sut­jak­kaam­min ja vaa­ti­mus­ta­soa voi­tai­siin nos­taa. Mikä­li edel­leen toi­nen vie­ras kie­li oli­si pakol­li­nen, niin jotain kiel­tä­hän tämä kie­lis­sä hei­kom­pi oppi­la­sai­nes meni­si hidastamaan.

    Kana­dan vii­toit­ta­man esi­mer­kin mukaan sit­ten vir­ka­mie­hil­le voi­si sälyt­tää nykyis­tä tujum­mat kie­li­vaa­ti­muk­set. Poliit­ti­ses­sa mie­les­sä tämä oli­si mie­les­tä­ni fik­sua, kos­ka Ruot­sin rat­kai­su­ja pitäi­si yhä usea­min miet­tiä ver­tai­lu­poh­ja­na ainai­sen uuden jul­kis­joh­ta­mi­sen mant­ro­jen toteu­ta­mi­sen sijaan.

    Veik­kaan, että itsea­sias­sa aika moni valit­si­si ylä­as­teel­la kol­man­nek­si pakol­li­sek­si kie­lek­seen sen ruot­sin joka tapauk­ses­sa, vaik­ka sak­sa saa­vut­tai­si var­mas­ti suo­sio­ta. Eit­tä­mät­tä kui­ten­kin asi­aan liit­ty­vät anti­pa­tiat häl­ve­ni­si­vät kun eri­tyi­ses­ti ruot­si ei oli­si pakol­li­nen kieli.

    Yli­opis­to­ta­sol­la en näe ruot­sin pakol­li­su­del­le perus­tei­ta myös­kään, mut­ta sen sijaan vaa­ti­va­man tasoi­sil­le kurs­seil­le luu­li­si ole­van kysyn­tää osa­na yli­opis­to-opin­to­ja, mikä­li ase­ma vir­ka­mie­he­nä kiinnostaa.

    Mikä­li tule­vai­suu­des­sa jon­kin kie­len puhu­jien mää­rä ylit­tää jol­lain paik­ka­kun­nal­la jär­ke­väk­si ase­te­tun kynyk­sen, niin siel­lä kai­ken jär­jen mukaan pitäi­si antaa vir­ka­mies­ten palk­kauk­ses­sa etua kie­li­tai­dos­ta. Vas­taa­vas­ti sen kie­len tar­jon­taa oli­si sit­ten jär­jes­tet­tä­vä perus­kou­luun ja lukioonkin.

  246. Olli K: Kyy­ni­nen ana­lyy­si ker­too, että Perus­suo­ma­lai­sia hyö­dyt­tää se, että asia ei etene. 

    Vali­tet­ta­vas­ti näyt­tää sil­tä, että kaik­kien puo­luei­den joh­to­ja hyö­dyt­tää se, ettei asia etene.

    Koti­teh­tä­väk­si jää miet­tiä, mik­si näin.

  247. Olli K: Englan­ti voi­si jat­kaa pakollisena

    Suo­mes­sa englan­ti on valin­nais­kie­li, pakol­li­nen englan­ti on vain Ahve­nan­maal­la, poh­jois­mai­sen mal­lin mukaan. 

    Man­ner­maal­la jokai­nen perus­kou­lu tar­jo­aa englan­tia A‑kielenä, mut­ta oppi­laan opin­to-ohjel­maan ei tar­vit­se kuu­lua englan­tia — ei lainkaan.

    Mut­ta ruot­si on pakol­li­nen eikä vapau­tuk­sia juu­ri myönnetä!

  248. Olli K: Kana­dan vii­toit­ta­man esi­mer­kin mukaan sit­ten vir­ka­mie­hil­le voi­si sälyt­tää nykyis­tä tujum­mat kielivaatimukset. 

    Kana­dan sys­tee­mi on huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea jous­ta­vam­pi. Kie­len voi Kana­das­sa oppia työssä.

    Kana­das­sa ei jokai­sen val­tion vir­ka­mie­hen tar­vit­se osa­ta molem­pia kie­liä kie­li­tai­to­lain perus­teel­la, vaan ainoas­taan kaik­kein “poliit­ti­sim­pien”, Suo­mes­sa esim. lap­sia­sia­val­tuu­te­tun pitäi­si osa­ta molem­pia erin­omai­ses­ti, samoin kie­li­mi­nis­te­rin, jos sel­lai­nen meil­lä oli­si. Muut kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat sit­ten osa­val­tio- ja alue­koh­tai­sia. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jän kak­si­kie­li­syys ei ole vaa­ti­mus lain tasol­la, vaan esi­mies päät­tää asias­ta tar­peen mukaan.

    Meil­lä on siis huo­mat­ta­vas­ti koven­net­tu ver­sio Kana­dan kie­li­sys­tee­mis­tä, mis­sä kui­ten­kin maan pää­kie­li on englan­ti (jol­loin oikeas­taan vie­rai­den kiel­ten opis­ke­lu ei muu­ten ole edes eri­tyi­sen tär­ke­ää) ja vähem­mis­tö­kie­li on myös ns. maa­il­man­kie­li (mitä Kana­das­sa­kin muis­tu­te­taan rans­kas­ta puhut­taes­sa) ja sen puhu­jia on maas­sa lähes kol­man­nes kan­sas­ta. Eikä edes siel­lä (kuten ei mis­sään muu­al­la­kaan) ole täl­lais­ta kaik­kia ala­kou­lus­ta yli­opis­toon sito­vaa pak­koa kuin mei­dän pakkoruotsimme!

    Oleel­lis­ta on edel­leen­kin se, mihin meil­lä pakol­li­sia ruot­si­no­pin­to­ja aikuis­ten oikeas­ti tar­vi­taan? Ja jos/kun ei tar­vi­ta mihin­kään jär­jel­li­seen, mik­si nii­tä pitää olla?

  249. R. V.Kokoo­mus on hal­li­tuk­ses­sa, joten sitä kan­nat­taa arvioi­da teko­jen eikä sano­jen perus­teel­la. Käy­tän­nös­sä siis Kokoo­mus kan­nat­taa pak­ko­ruot­sia (eli ei aktii­vi­ses­ti pyri sen poistamiseen). 

    Kokoo­mus­nuo­ril­ta tuli tuo­re kan­nan­ot­to, jos­sa pak­ko­ruot­sia ei enää kri­ti­soi­da vaan perus­tel­laan näin:

    1. Pal­ve­lu­vel­voi­te: “Ruot­sin tai­to on kui­ten­kin pal­ve­lu­jen laa­dun kan­nal­ta puh­das vält­tä­mät­tö­myys esi­mer­kik­si monis­sa maam­me talou­den vetu­ri­na toi­mi­vis­sa Ete­lä- ja Län­si-Suo­men kun­nis­sa, jois­sa toi­sen koti­mai­sen kie­len ope­tus tulee täten turvata.”

    ope:

    Kokoo­mus­nuo­ril­ta tuli tuo­re kan­nan­ot­to, jos­sa pak­ko­ruot­sia ei enää kri­ti­soi­da vaan perus­tel­laan näin:

    1. Pal­ve­lu­vel­voi­te: “Ruot­sin tai­to on kui­ten­kin pal­ve­lu­jen laa­dun kan­nal­ta puh­das vält­tä­mät­tö­myys esi­mer­kik­si monis­sa maam­me talou­den vetu­ri­na toi­mi­vis­sa Ete­lä- ja Län­si-Suo­men kun­nis­sa, jois­sa toi­sen koti­mai­sen kie­len ope­tus tulee täten turvata.”

    Täs­tä­hän olem­me kes­kus­tel­leet — ei vakuuta.

    2. Nor­dis­mi­vel­voi­te: “Täy­tyy kui­ten­kin aina tätä maas­sam­me pakol­li­se­na ope­tet­ta­vaa poh­jois­ger­maa­nis­ta kiel­tä kri­ti­soi­des­sa muis­taa, että aina­kin osit­tain sen ope­tuk­sen myö­tä enem­mis­töl­tään suo­ma­lais-ugri­lai­nen maam­me on vah­vas­ti sidok­sis­sa muu­toin skan­di­naa­vi­seen Poh­jo­laan, johon maam­me on kaut­ta aiko­jen kuu­lu­nut niin kult­tuu­ri­ses­ti kuin poliittisesti.”

    Hm. Kun val­tao­sa suo­ma­lai­si­ta kom­mu­ni­koi jo nyt niin Ruot­sis­sa kuin muu­al­la Nor­de­nis­sa englan­nik­si ja se sopii nord­bo­reil­le oikein hyvin ja kun niin työ- kuin opis­ke­lu vie pää­sään­töi­ses­ti nuo­riam­me ihan muu­al­le kuin Nor­de­niin, mikä on tämä mys­ti­nen “sidos skan­di­naa­vi­seen Poh­jo­laan”, jota tuli­si uusin­taa pakkoruotsilla? 

    Kokoo­mus­nuor­ten pää­blo­gi­kir­joit­ta­ja näyt­tää ole­van tie­toi­nen sii­tä, että täs­sä ollaan hei­koil­la jäil­lä, sil­lä lopuk­si tulee vie­lä folk­tin­ge­tin lan­see­raa­ma osuus:“Nykyään, kun Euroo­pan unio­nia koet­te­le­vat monen­lai­set haas­teet, on Poh­jois­mais­sa herän­nyt tah­to yhä tii­viim­mäs­tä yhteis­työs­tä mai­den välil­lä, min­kä takia ruot­sin kie­len opet­ta­mis­ta ja osaa­mis­ta tulee tule­vai­suu­des­sa vaa­lia Suomessa.”

    Siis ei ehkä nyt, mut­ta IHAN KOHTA pak­ko­ruot­sil­la vah­vis­tet­tua sidos­ta Nor­de­niin tarvitaan.

    Pait­si, ettei täs­sä aikuis­ten oikeas­ti ole perus­tel­tu pak­koa — ainoas­taan annet­tu seli­se­li kokoo­mus­nuo­ril­le sii­tä, miten nyt kuu­luu ajatella.

    Täs­tä­hän olem­me kes­kus­tel­leet — ei vakuuta.

    2. Nor­dis­mi­vel­voi­te: “Täy­tyy kui­ten­kin aina tätä maas­sam­me pakol­li­se­na ope­tet­ta­vaa poh­jois­ger­maa­nis­ta kiel­tä kri­ti­soi­des­sa muis­taa, että aina­kin osit­tain sen ope­tuk­sen myö­tä enem­mis­töl­tään suo­ma­lais-ugri­lai­nen maam­me on vah­vas­ti sidok­sis­sa muu­toin skan­di­naa­vi­seen Poh­jo­laan, johon maam­me on kaut­ta aiko­jen kuu­lu­nut niin kult­tuu­ri­ses­ti kuin poliittisesti.”

    Hm. Kun val­tao­sa suo­ma­lai­si­ta kom­mu­ni­koi jo nyt niin Ruot­sis­sa kuin muu­al­la Nor­de­nis­sa englan­nik­si ja se sopii nord­bo­reil­le oikein hyvin ja kun niin työ- kuin opis­ke­lu vie pää­sään­töi­ses­ti nuo­riam­me ihan muu­al­le kuin Nor­de­niin, mikä on tämä mys­ti­nen “sidos skan­di­naa­vi­seen Poh­jo­laan”, jota tuli­si uusin­taa pakkoruotsilla? 

    Kokoo­mus­nuor­ten pää­blo­gi­kir­joit­ta­ja näyt­tää ole­van tie­toi­nen sii­tä, että täs­sä ollaan hei­koil­la jäil­lä, sil­lä lopuk­si tulee vie­lä folk­tin­ge­tin lan­see­raa­ma osuus:
    “Nyky­ään, kun Euroo­pan unio­nia koet­te­le­vat monen­lai­set haas­teet, on Poh­jois­mais­sa herän­nyt tah­to yhä tii­viim­mäs­tä yhteis­työs­tä mai­den välil­lä, min­kä takia ruot­sin kie­len opet­ta­mis­ta ja osaa­mis­ta tulee tule­vai­suu­des­sa vaa­lia Suomessa.”

    Siis ei ehkä nyt, mut­ta IHAN KOHTA pak­ko­ruot­sil­la vah­vis­tet­tua sidos­ta Nor­de­niin tarvitaan.

    Pait­si, ettei täs­sä aikuis­ten oikeas­ti ole perus­tel­tu pak­koa — ainoas­taan annet­tu seli­se­li kokoo­mus­nuo­ril­le sii­tä, miten nyt kuu­luu ajatella.

  250. Mark­ki­nat hoi­tai­si­vat tämän­kin ongel­man päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä, jos vain annet­tai­siin niin tapahtua.

    Siel­lä mis­sä oli­si riit­tä­väs­ti kysyn­tää ruot­sin kie­li­sel­le pal­ve­lul­le oli­si taa­tus­ti myös ruot­sia tai­ta­via työn­te­ki­jöi­tä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että työ­nan­ta­jat vaa­ti­si­vat sen työnhakijoilta.

    Siel­lä mis­sä ei sil­le ole kysyn­tää, ei sitä myös­kään tar­vit­se vaatia.

    Vas­taa­vas­ti juu­ri nyt on kovas­ti kysyn­tää kii­nan kie­len osaa­jis­ta Lapis­sa ja venä­jän kie­len osaa­jis­ta Itä-Suo­mes­sa, kun kii­na­lai­nen verk­ko­kaup­pa tuo kym­me­niä tuhan­sia kii­na­lai­sia turis­te­ja Lap­piin ja ruplan arvon koho­tes­sa venä­läi­set taas saa­pu­vat Itä-Suomeen.

    Yhdys­val­tain dol­la­rin muut­taes­sa suun­taan­sa var­sin radi­kaa­lis­ti ja Trum­pin aika­kau­del­la Suo­men vien­ti Yhdys­val­toi­hin voi voi­mis­tua mer­kit­tä­väs­ti, jol­la voi olla vuo­si­kym­me­nien vai­ku­tus vien­tiin, mikä­li suo­ma­lai­set kyke­ne­vät saa­maan jalan­si­jaa Yhdys­val­lois­sa. Sil­loin taas suju­van ame­ri­ka­nenglan­nin osaa­jis­ta oli­si pulaa.

    Kau­pan­käyn­ti ei ole vain tava­roi­den ja rahan vaih­toa vaan se on myös kult­tuu­rien levittäytymistä.

    Pel­käs­tään kah­des­sa maa­il­man 194 val­tios­ta on yli 2 500 mil­joo­naa poten­ti­aa­lis­ta asia­kas­ta. Siel­lä ne suo­ma­lais­ten tär­keim­mät mark­ki­nat ovat ja kau­pan­käyn­ti on se voi­ma, joka pitää Suo­men elossa.

    Nuo­ri­sol­le ja nuo­ril­le aikui­sil­le maa­il­ma on avoin ja vapaa, kii­tos inter­ne­tin. Kaik­ki kek­kos­lo­va­kian aika­kau­den jään­teet tule­vat mur­tu­maan yksi toi­sen­sa jäl­keen ja pak­ko­ruot­si on yksi näistä.

    Onnel­lis­ta uut­ta vuot­ta! — 新年快乐! — Hap­py new year! — Fro­hes neues Jahr! — Nav varsh ki subh­kam­na! — Luholâš uđđâ ive! — Buor­re ådå jagev! — Lih­ko­laš ođđa jagi! — Lekl­vaz ođđ eeˊjj! — Bue­rie orre jae­pie! — Щасливого Нового Року! — С Новым Годом! — שנה טובה!

  251. Myr­sy Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton nimes­tä kuvaa hyvin pak­ko­ruot­sin tilan­net­ta: ruot­sin­kie­lis­ten mie­len­sä­pa­hoit­ta­jien ään­tä kuul­laan aina, sen sijaan muit­ten todel­lis­ta huol­ta tur­his­ta kie­lio­pin­nois­ta ala­kou­lus­ta yli­opis­toon ei olla kuu­le­vi­naan. Mitä tahan­sa, kun­han suo­men­ruot­sa­lai­set eivät louk­kaan­nu! Mis­tä täl­lai­nen valta?

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Vil­ja­nen sanoo, että hänen mie­len­sä asias­sa on muut­ta­nut palau­te: “Voi havai­ta, että vähem­mis­tön edus­ta­jal­la on Suo­mes­sa vai­kea olla. Moni kokee olon­sa ahtaak­si ja on huo­li tule­vai­suu­des­ta. Tämä kos­kee myös ruotsinkielisiä.”

    Mas­sii­vi­nen palau­te pak­ko­ruot­sin vapaa­eh­toi­suu­den puo­les­ta on kai­ku­nut kuu­roil­le kor­vil­le ja pak­ko­ruot­sia on moni­kie­li­ses­sä Hel­sin­gis­sä vain lisät­ty kaik­kien vahin­gok­si (kol­man­nek­sen lisäys tänä vuon­na, aivan käsit­tä­mä­tön resurs­sien siir­to kou­lu­jen sisäl­lä valin­nai­sai­neis­ta ruotsille).

    Hel­pot­ti­ko­han tämä nimi­pää­tös nyt kaik­kien muit­ten­kin kie­li­vä­hem­mis­tö­jen oloa, hei­tä joi­ta on Hel­sin­gis­sä enem­män kuin suo­men­ruot­sa­lai­sia ja joil­la on opis­kel­ta­va­na koti­kiel­ten ohel­la pait­si suo­mi ja englan­ti myös pakkoruotsi?

    Ehkä­pä nyt “Oodi” pitäi­si kään­tää kai­kil­le niil­le kie­lil­le, joi­ta Hel­sin­gis­sä puhu­taan, ja teh­dä näis­tä nimis­tä pit­kä loru­ni­mi muis­tut­ta­maan todellisuudesta:

    Oodi ode ood ода oda ode odet…

    1. Eni­ten täs­sä kui­ten­kin ihme­tyt­tää, miten Oodi ero­aa Kias­mas­ta. Molem­mat ovat lai­na­sa­no­ja Krei­kas­ta. Ruot­sik­si Kias­ma oli­si Kiasm, mut­ta kukaan ei vaa­ti­nut sitä kak­si­kie­li­sek­si. Onko se tuo Oodin kak­si oota vai se, ettei­vät kaik­ki tie­dä, mitä Kias­ma tar­koit­taa. Vai onko nyky­hal­li­tuk­sen ruot­sin­kie­lis­ten kiusaa­mi­nen vain saa­nut mie­li­pi­teet militantimmiksi?
      Jos Kias­mas­ta oli­si teh­ty kak­si­kie­li­nen, ruot­sin­kie­li­nen muo­to oli­si tus­kin ollut mää­rät­ty muo­to Kias­met. Voi joh­tua minus­ta, että RKP halu­aa täs­sä käyt­tää mää­rät­tyä muo­toa Odet. 🙂

  252. Yli­opis­to­la­ki:

    12 §

    Ruot­sin kiel­tä tai­ta­vien hen­ki­löi­den kouluttaminen

    Åbo Aka­de­mi, Svens­ka Han­dels­högs­ko­lan, Hel­sin­gin yli­opis­to, Kuva­tai­dea­ka­te­mia, Sibe­lius-Aka­te­mia, Teat­te­ri­kor­kea­kou­lu ja Aal­to-yli­opis­to vas­taa­vat sii­tä, että ruot­sin kiel­tä tai­ta­via hen­ki­löi­tä kou­lu­te­taan riit­tä­vä mää­rä maan tarpeisiin.

    On aika mie­len­kiin­tois­ta, että yli­opis­to­lais­sa ekspli­siit­ti­ses­ti lue­tel­laan yli­opis­tot, jot­ka “takaa­vat” ruot­sin kiel­tä tai­ta­vien hen­ki­löi­den lukumäärän.

  253. Hyvä tapa vas­tus­taa pak­ko­ruot­sia on muut­taa Suo­mes­ta pois. Opis­kel­kaa vaik­ka DIk­si ja hake­kaa ulko­mail­ta töi­tä. Mik­si työs­ken­nel­lä Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa, joka a)ryöstöverottaa b)pakottaa armei­jaan c)pakottaa luke­maan tur­haa ainet­ta kiusaamistarkoituksessa

  254. Kyl­lä­hän RKP ampui itse­ään omaan jal­kaan nau­ret­ta­val­la kirjasto-kielipelleilyllä.

    Ihan tur­ha kuvi­tel­la, että tuol­lai­sel­la änky­röin­nil­lä apran­ne­taan suo­men ja ruot­sin­kie­lis­ten väli­siä suhteita. 

    Hyvä vain, sil­lä pak­ko­ruot­sin pois­tu­mien on jäl­leen yhden aske­leen lähem­pä­nä. Vii­saam­pi tai­pui­si ja myö­täi­li­si, jol­loin pak­ko­ruot­si­kin sai­si enem­män elinaikaa.

  255. Mer­kit­tä­vin lausun­to pak­ko­ruot­sis­ta kym­me­neen vuo­teen löy­tyy vuon­na 2017 maa­lis­kui­sen hesa­rin nettimielipidepalstalta:

    [quote]Toimittaja Mar­juk­ka Lii­ten kir­joit­ti Hel­sin­gin Sano­mis­sa (19.2.), että kie­li­tai­to kai­paa uut­ta loik­kaa. Olem­me samaa miel­tä. Suo­men kie­li­po­li­tii­kan perus­ra­ken­ne luo­tiin lähes 50 vuot­ta sit­ten perus­kou­lu­jär­jes­tel­mään siirryttäessä.

    Useim­mat suo­men­kie­li­set oppi­laat alkoi­vat opis­kel­la äidin­kie­len jäl­keen ensin englan­tia ja myö­hem­min ruot­sia. Nel­jäs kie­li oli mah­dol­lis­ta aloit­taa perus­kou­lus­sa tai lukios­sa, mut­ta nel­jän­nen kie­len opin­not jää­vät her­käs­ti kesken.

    Suo­men kie­li­tai­to­va­ran­to alkaa kui­ten­kin moni­puo­lis­tua vas­ta opis­ke­li­jan nel­jän­nes­tä kie­les­tä läh­tien. Toi­vom­me luki­jan poh­ti­van, miten moni hänen lähi­pii­ris­sään on saa­vut­ta­nut nel­jän­nes­sä kie­les­sään niin hyvän kie­li­tai­don, että sil­lä voi oikeas­ti teh­dä vaa­ti­vaa työtä.

    Kie­li­tai­to­va­ran­non moni­puo­lis­tu­mi­nen jo kol­man­nes­ta kie­les­tä läh­tien on Suo­men ja suo­ma­lais­ten etu. Nyt olem­me lukin­neet kie­li­tai­to­va­ran­non kah­teen vähän puhut­tuun kie­leen ja yhteen maa­il­man­kie­leen. Poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­la suo­mel­la ja ruot­sil­la on vähän käyt­töä. Suo­men kie­li­tai­to­va­ran­non kor­jaa­mi­nen edel­lyt­tää ruot­sin kie­len pakol­li­suu­des­ta luopumista.

    Tie­däm­me hyvin, että tämän mie­li­pi­teen esit­tä­jät lei­ma­taan sivis­ty­mät­tö­mik­si mou­kik­si. Otam­me ris­kin. Ruot­sin kie­li, poh­jois­mai­set arvot ja poh­jois­mai­nen yhteis­työ ovat arvok­kai­ta asioi­ta Suo­mel­le. Täs­tä ei kui­ten­kaan seu­raa, että kaik­kien suo­ma­lais­ten pitäi­si opis­kel­la ruot­sia pakol­li­se­na kielenä.

    Kan­sain­vä­li­sen yhteis­työn edel­lyt­tä­mät kie­li­tai­to­tar­peet ovat muut­tu­neet 50 vuo­des­sa radi­kaa­lis­ti. Myös tie­tä­mys kie­le­nop­pi­mi­ses­ta on mul­lis­tu­nut. Nyt tie­däm­me, että kie­len opis­ke­lu kan­nat­taa aloit­taa varhain.

    Suo­mes­sa tar­vi­taan myös sak­san, venä­jän, rans­kan ja espan­jan osaa­jia. Osa väes­tös­tä voi­si hank­kia koh­tuul­li­sen kie­li­tai­don kii­nas­sa, japa­nis­sa tai ara­bias­sa. Jokais­ta suo­men­kie­lis­tä ei tule enää pakot­taa lähes ident­ti­seen kielitaitoprofiiliin.

    Anna-Kai­sa Mustaparta

    Lii­sa Jääskeläinen

    ope­tus­neu­vok­sia, eläk­keel­lä, Helsinki
    [/quote]
    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

    Tämän jäl­keen ei enää voi­da sanoa, että alan asian­tun­ti­jat kan­nat­ta­va pak­ko­ruot­sia ja ettei se ole pois­sa mistään!

    Nämä ovat alan kovim­mat lei­dit — se että hei­dän oli jää­tä­vä eläk­keel­le voi­dak­seen sanoa tämän ääneen, ker­too jotain pai­nos­tuk­sen kovuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.