Pohjanmaan päivystyskiista on vain esimakua tulevasta

Kiista laajasta päivystyksestä Vaasassa on vain esimakua siitä, mitä seuraa, kun maakunnilla ei ole verotusoikeutta.

Jos verotusoikeus olisi, ei kuuluisi muille, mihin Pohjanmaalla rahaa käytetään ja kuinka paljon. Siitäkään ei tarvitsisi riidellä, onko valtio laskenut päivystyksen hinnan oikein. Jos pohjalaiset osaavat järjstää sen halvalla, sen kun järjestävät.

Laajan päivystyksen vaatimat valmiudet ovat aika kallis juttu maakunnalle, jossa asukkaita on paljon vähemmän kuin vaikkapa Vantaalla. Jos verotusoikeus olisi, kiista voitaisiin ratkaista itsehallintoa kunnioittaen maakunnan sisällä. Nostaisivat vain veroa sen verran, että rahat riittäisivät – jos siis tämän jälkeenkin pitäisivät laajaa päivystystä järkevänä noin pienen väestömäärän maksamana .

Kun maakunnat tulevat ainakin aluksi toimimaan valtion varoin, ilman omaa verotusoikeutta, niiden jokaisen kannattaa vaatia itselleen kaikkea mahdollista, jota eivät edes harkitsisi, jos pitäisi itse maksaa.

Se oma verotusoikeus tulisi järjestää mahdollisimman pikaisesti. Pelkkään mankumiseen perustuva hallinto on masentavaa. Mitä pidempään sitä sovelletaan, sitä syvempään se ehtii juurtua.

Ei käy kateeksi peruspalveluministeriä eduskunnan kyselytunneilla. Maakuntien mankujat tulevat olemaan äänessä jokaisella kyselytunnilla.

38 vastausta artikkeliin “Pohjanmaan päivystyskiista on vain esimakua tulevasta”

  1. Niinpä verotusoikeuden yhteydessä pitäisi maakuntien määrä ja rajat määritellä niin, että niissä on riittävä väestöpohja palveluiden rahoittamiseksi.

  2. Olisipa todella mielenkiintoista tietää, miksi tähän malliin mentiin. Oliko kysymys keskushallinnon virkamiesten vallan menettämisen pelosta, Kepun ”kehitysalue”politiikasta (rintamaat maksaa), vai mistä.

    Ymmärtääkseni Tanskassa maakunnat saavat rahoituksensa (myös) valtion budjetista, joten ei se ihan mahdoton ajatus ole. Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus, mutta tuntematta asiaa luulen, että myös siellä valtio jotenkin tasaa maakuntien vaurauseroja. Ruotsissakin ne ovat todella suuret. Joku tällainen sekamalli sopisi myös Suomeen.

  3. Veroista puheenollen. Luin Soikun Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia. Siellä esitettiin, että Suomen julkinen talous paranisi, jos työttömät keräisivät puita metsästä ja jos nämä käytettäisiin energian tuotantoon. Näin Suomi säästäisi energian tuonnissa rahaa. Onko tämä idea haudattu kokonaan, kun sitä ei ole ehdoteltu enää?

  4. Näin on.
    Yhdenkään kunnan etu ei ole lupua mistään jo saavuttamastaan, koska joku muu sen maksaa – piikki on auki.

    Kunnallispoliitikon kannalta on koiva, että voi syyttää ”valtiosta”, kuten mykyisin tavataan kaikesta ikävästä syylliseksi nimetä ”EU”.
    Eduskunt taas ei oikein voi kauheasti vaikuttaa , koska asiasta päättää maakunta. Maakuntavaltuustolla taas ei ole vastuuta rahoista vaain ainostaan niiden kuluttamisesta?

    Isoimmat rahat liikkuvat sosiaalipuolella, joten paljon on vielä luvassa kinuamista ja valittamista syystä ja syyttä.

    Missään tapauksessa toiminnan sujuvoittaminen, järkevöittäminen, prosesin tehostaminen tai hallinnon keventäminen EI ole kunnan etu enää. Yhtään uutta lääkäriä tai hoitajaa sote prosesi ei tuota, joten plabveluiden määrä ei ainakaan lisäänny.

    Bonus: maakuntia on edelleen liikaa, jotta kaikkien veropohja kantaisi.
    10 olisi ollut aika hyvä, eteäisyydet huomioiden.

  5. Sotesta on tulossa Kaikkien Katastrofien Äiti. Maakunnille ei siis verotusoikeutta eli rahahanat ja päätösvalta valtion käsissä. Maakuntien valtuustoilta viedään päätösvalta myös Maakunnan Sote Oy:n kautta. MK-Sote Oy:ssä keskustalaiset ja kokoomuslaiset hääräävät hämärässä mitä huvittaa.

    Isot yksityiset sote-yritykset valtaavat ns. markkinat (vaikka kansalaisten sote-palvelut eivät koskaan saa olla markkina!). Pienillä sote-yrityksillä ei ole mitään toivoa. Kansainväliset sote-yritykset siirtävät verovaroista lypsämänsä voitot konserniketjua pitkin kikkailemalla veroparatiiseihin. Tätä yritetään vähätellä, mutta katsokaa miten Ruotsissa on käynyt. Nuo yritykset maksavat hyvin vähän veroja Ruotsiin. Röyhkeä verokikkailu on jo nyt nähtävissä Suomessakin toimivissa sote-jäteissä.

    Mummelit, vammaiset ym. tarvitsevat jonkun koordinaattorin (mikä maksaa!) selvitäkseen sote-viidakossa.

    Hoidon integraatiotavoitetta ei enää kukaan muista.

    Sitten, jos ja kun valtio pitää rahasäkkinsä suut kireällä, se tulee eriarvoistamaan hoitoa. Ratikka-argumentin analogia ei nyt päde tässä asiassa. Kun rajallisesta kokonaisbudjetista tuhlataan suuri osa hyvinvoivilla alueilla johonkin varpaankänsien hoitoon, se väistämättä tulee näkymään huonompiosaisten ja syrjäseutujen palveluissa. Jos Possulassa (jossa tarjontaa on paljon) laukataan yksityisellä lääkärillä jatkuvasti, se haukkaa resursseja pois Luuserilasta, jossa palveluja hoitaa MK-Sote Oy. Jos piikki olisi taivaaseen asti auki, ratikka-argumentti olisi relevantti: Possulan palvelut eivät olisi pois Luuserilan väeltä.

    Hirveätä katastrofia syventävät vielä taustalla lymyilevät vapaakauppasopimukset CETA TTIP TISA, jotka voivat estää yksityistettyjen palvelujen palauttamisen julkisiksi. Demarit voisivat pysähtyä miettimään tätä jekkua oikein kunnolla markkinoidessaan esimerkiksi CETA:a mahtavana diilinä!

    Lopuksi kiitos ja korkea veisu yksityisten sote-yritysten terrierimäisellä edunvalvojapuolueelle kokoomukselle ja vallanhimon sokaisemalle maakuntasaatrappien puolueelle keskustalle! Takiaispuolue perussuomalaisille kunniamaininta huikeasta selkärangattomuudesta ja ovimattona olosta (”no kaikki käy kunhan mamuja vähän kurmuutetaan”).
    Te laitatte viimeisen naulan arkkuun tälle maalle pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.

  6. Koko maakunnallinen itsehallinto on huonosti valmisteltu. Yritetään tuoda suuren maailman malleja pieneen maahan. Se on kallis ja tehoton, mutta luo mahdollisuuden saneerata sosiaali- ja terveydenhuollon myöhemmin. Saman voi tehdä nopeammin ja halvemmalla.

    Pohjalaisilla on ollut tapana muutenkin yrittää ajaa kahdella hevosella, mikä maakunnan koko huomioon ottaen ei ole mahdollista. Samalla he jakavat voimavaroja kahden keskuksen kesken, eikä maakuntaan muodostu vetovoimaista keskusta.

    Voin kertoa salaisuuden. Seinäjoki ole se voittaja. se on vain rautateiden risteys.

  7. Täällä tosiaan mangutaan oikeuksien eteen. Ei ainakaan bablata stadin slangia. Osmo, paljonkos oli Pohjalaisten yritysten osuus Suomen viennistä ?! T. Suomenkielinen kolmen ruotsinkiellisen lapsen isä 😉

  8. Kaksikielinen Pohjanmaa mankuu oikeuksien perään, koska päivystys siirtyy väestöltään samansuuruiselle Etelä-Pohjanmaalle, joka on suomenkielinen. Pohjanmaan väestö jakautuu 53%:sesti ruotsin- ja 47%:sesti suomenkielisiin mutta suuri osa Pohjanmaan kunnista on 80-90%:sesti ruotsinkielisiä ja ennen 70-lukua syntyneet ovat yleensä käyneet kansakoulua, jossa ei suomea opetettu ja muuutenkin kaikki on kunnassa hoidettu ruotsinkielellä. Yleensä vanhimmat ikäluokat tarvitsevat eniten sairaalan päivystyspalveluita ja niitä on tähän asti hoidettu hyvin Vaasassa (jossa väestöjakautuma on 75%:sesti suomenkielinen ja 25%:sesti ruotsinkielinen). Luonnollisesti ruotsinkielisissa kunnissa ollaan syvästi huolestuneita ja loukkaantuneita kun perusoikeuksia loukataan. Vaasassa on tähän asti hoidettu palveluita hyvin molemmilla kielillä, joten siksi suuremmankin alueen palveluita voitaisiin jatkossakin hoitaa, mutta ainakin Pohjanmaan. Olen samaa mieltä siitä, että maakunta
    verolla sote-kustannukset pitäisi hoitaa!

  9. Kepu innostui kesämökkien muuttamiseen pysyvään asuntokäyttöön. Mökki pysyy ennallaan, palveluvelvoitteet vain muuttuvat. Mitä tapahtui?

    Sote tapahtui. Mökilleen muuttaneiden ikäihmisten vanhuspalveluista ei makseta kunnan toimesta. Tervetuloa verotulot, hyvästi kulut! Siivoja, sairaanhoitaja, perushoitaja, ruokapalvelu, vanhuselämän apuvälineet ja muutostyöt: ne maksaa sote.

    Samaa on tulossa lisää. Aiemmin kunta joutui edes vähän miettimään mihin rahat riittävät.

  10. Kalle:

    Voin kertoa salaisuuden. Seinäjoki ole se voittaja. se on vain rautateiden risteys.

    Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi syksyllä oman raporttinsa seutukuntien kehityksestä 2008-2016. Alla listaus kaikista yli 7 kouluarvosanan saaneista seutukunnista. Seutukuntia on kaikkiaan 67.

    Kaupunkiseutujen vertailu

    1. 9,6 Vaasan seutukunta
    2. 9,5 Helsingin seutukunta
    3. 9,1 Turun seutukunta
    4. 9,0 Kuopion seutukunta
    5. 8,8 Porvoon seutukunta
    6. 8,8 Tampereen seutukunta
    7. 8,7 Hämeenlinnan seutukunta
    7. 8,7 Seinäjoen seutukunta
    9. 8,5 Oulun seutukunta
    9. 8,5 Kokkolan seutukunta
    11. 8,3 Lappeenrannan seutukunta
    11. 8,3 Rauman seutukunta
    13. 7,9 Jyväskylän seutukunta
    13. 7,9 Joensuun seutukunta
    15. 7,8 Lahden seutukunta
    16. 7,7 Pietarsaaren seutukunta
    17. 7,6 Porin seutukunta
    18. 7,5 Rovaniemen seutukunta

    Maaseutumaisten seutujen vertailu

    1. 9,6 Ylivieskan seutukunta
    2. 9,4 Åboland-Turunmaan seutukunta
    3. 9,3 Sydösterbottenin seutukunta
    4. 9,0 Loimaan seutukunta
    4. 9,0 Loviisan seutukunta
    6. 8,4 Tunturi-Lapin seutukunta
    6. 8,4 Pohjois-Lapin seutukunta
    8. 7,5 Lounais-Pirkanmaan seutukunta

  11. Kun on kyse maakunnista, se ilmiselvä olemassaoleva ja asukastyytyväisyydessään maan huippua oleva esimerkkitapaus jätetään aina mainitsematta. Ahvenanmaalla ei ole verotusoikeutta eikä kenellekään muulle kuulu, mihin Ahvenanmaa käyttää osuutensa valtion keräämistä veroista. Ei tässä ole mitään ristiriitaa.

  12. Jos CETA ja muut Suomen kymmenet aiemmat investointisuojasopimukset ovat tosiaan aiheuttaneet kaiken tuon pahan, josta Pia-Petri kirjoittaa, niin sitten TTIP:stä ei ole paljonkaan lisähaittaa, vaan sen vastustajat valehtelevat päin naamaa. Sen sijaan lisähyödyt suuresta markkina-alueesta USA:n protektionismin ja oikeuskustannusten ohi ovat valtavia, etenkin pk-yrityksille ja kuluttajille.

    Jokainen soteyrityksen voittoveroeuro on valtiolle puhdasta voittoa. Jos valtio tuottaa palvelun itse, se maksaa enemmän eikä edes tuota yhteisöveroa.

  13. Rääkkylän, Juupajoen ja muuidenkin konkurssissa olevien kuntien pysyminen itsenäisisenä tulee vielä lissää hämmentämään sotkua.

    Ratkaisu lienee, joko järjen lisääntyminen kuntapäättäjissä (jouluna voi toivoa) tai tai jotain radikaalimpia ratkaisuja.

    Koska viranomaispäätökset on tehtävä viranmaisen, kaikea ei voi yksityistää – mutta voisiko viranomaistoiminnat ostaa myös palveluna toiselta kunnalta? Silloin kuntaan jäisi valtuusto, hllitus, kunnanjohtaja ja vahtimestari nostamaan kunnan lipun, kiilloiitamaan vaakunan ja kehittämään kokouskahvit. Palvelua saa sitten sen mihin on rahaa – mutta sentään useimpina viikonpäivinä ja mmatti-ihmisiltä. Veroj säästyy sen verran kuin palvelutuotanto tehostuu.

    Tästä penimmästä mahdollisesta kuntahallinnosta on ennenkin keskusteltu. Lainsääsdöntöön se vaatii muutoksia, esimerkiksi, että kaikki palvelut voidaan järjestää kokonaan tai osin yhteystyöss muiden kuntien kanssa ja kunta vastaa tilaajana, että palvelut ovat lakien mukaisia.

    Vaihtoehto sille on sitten vain, että valtion piikki on auki ja kunta saa päättä mitä tahansa. Eteenkin nyt KHO:n päätöksen jälkeen.

    Tuntuma on, että paikallislehdet tunnistavat elinvoimasen talousalueen – jos ilmoitustuloilla ja tilausmaksuill on elettävä on yrityksiä ja asukkaita oltava tarpeeksi.

  14. Yhteenvetona ”Case Vaasan sairaalan laaja päivystys” voisi todeta, että minun käy vilpittömästi sääliksi suomenruotsalaisia ja RKP:tä, koska he eivät selvästikään ole ymmärtäneet, kuinka tämä tapaus tulee johtamaan negatiivisen kehitykseen suomenruotsalaisten osalta, kunhan joku toimittaja tajuaa kysyä oikeat kysymykset.

    RKP ja ruotsinkieliset ovat vääntäneet paikallispoliittisen ongelman perustuslailliseksi kysymykseksi, aivan kuin Vaasan sairaala oltaisiin räjäyttämässä maantasalle ja hylkäämässä ruotsinkieliset mummot ja ukit.

    Todellisuudessa laajan päivystyksen lopettaminen Vaasan sairaalasta tarkoittaa 24/7 leikkausvalmiuden lopettamista (ja samalla se vaikuttaisi synnytysten järjestämisen, koska uusi päivystysasetus vaatii synnytyssairaalassa leikkausvalmiutta). Todellisuudessa Vaasan sairaala jatkaa toimintaansa 95% entisestään, vaikka laaja päivystys loppuisikin sieltä. Sinne jäisi päivystävä YLE/akuutti-lääkäri, päivystävä sisätautilääkäri, päivystävä psykiatri. Vaasan sairaalassa jatkaisi toimintaansa entiseen tapaan psykiatrian, sisätautien, kirurgian, pediatrian, syöpäsairauksien ykiskkö, sädehoitoyksikkö, tehovalvonta ja sydänvalvonta, kaiki poliklinikat jne. Ruotsinkieliset asukkaat hoidettaisiin 99% edelleen Vaasassa ruotsiksi. Kunhan joku tajuaa tämän, niin sen jälkeen alkaa ihmettely miksi näin laajamittaiseen propagandakanpanjaan on ruvettu.

    Yhteenvetona todettakoon, että valtion suunnitelee ottavansa velkaa 2017 5,5 mrd euroa, ja SOTE-uudistus on yksi keskeisimmistä uudistuksista koko maassa, ja siitä haetaan merkittäviä säästöjä. Tässä asiassa ei ole mahdollista antaa periksi RKP:lle, koska silloin myös yksikään muista 7 laajan päivystyksen menittävistä kunnista ei suostuisi siihen.

    RKP ja ruotsinkieliset eivät siis menetä juuri mitään siinä, että Vaasasta loppuu laaja päivystys, vaan lähinnä he osoittavat sen kuinka yhteiset säästötavoitteet eivät kosketa heitä! Tämä on asia, joka olisi syytä viedä julkiseen keskusteluun, jotta kaikille suomalaisille tulisi selväksi, ettei valtion taloutta voi enää pyrkiä romuttamaan omilla paikallispoliittisilla intresseillä, ja että julkisessa keskustelussa pitäisi pyrkiä edes alustavaan älylliseen rehellisyyteen.

    Osmo nauttii laajaa kunnioitusta ja arvostusta ylipuoluerajojen, joten voisit laittaa uuden Twitter viestin tästä kysymyksestä. Esim: ”Laaja päivystys loppuu Vaasasta, hoito jatkuu 95% ennallaan. Miksi tämä on kielikysymys” tai jotain mielummin jokin paremmin formuloitu twitterviesti.

    1. Laaja päivystys loppuu Vaasasta, hoito jatkuu 95% ennallaan.

      Tuo 99 % on laskettu väärin. Keskimäärin yksi potilas/päivä. Kai Vaasassa on päivässä yli satakäyntiä.

  15. Osmo Soininvaara: Tuo 99 % on laskettu väärin. Keskimäärin yksi potilas/päivä. Kai Vaasassa on päivässä yli satakäyntiä.

    Totta puhut. Ajattelin ensin laittaa 99% tms, mutta ajattelin, että se olisi liian provokatiivista.

    Kuitenkin kuntaliiton julkaisussa ilmoitetaan, että Vaasan sairaalassa oli vuonna 2015 22.624 päivystyskäyntiä. Tähän sisältyy varmastikin TK-päivystyspotilaat, koska käyntejä olisi noin 60/vrk.

    http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/katsaukset/Documents/Sairaaloiden-ja-sairaanhoitopiirien-tammi-joulukuu-2015.pdf

    Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Seinäjoelle siirrettäviä potilaita olisi vuosittain 50.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005004287.html

    Laskenko ihan oikein, että toiminta jatkuisi 99,9978% entisellään? Mikäli ei tullut nyt aivan täydellistä aivopierua pöräytettyä ilmoille, niin siinäpä sinulle seuraava Hesarin pääuutiseksi päätyvä Twitter-viesti. Enkä tarkoita nyt irviä, vaan vakavasti esitän, että ottaisit kantaa asiaan, koska kovin monella ei ole uskottavuutta tai rohkeutta esittää faktoja Suomessa.

  16. Vaalipiirit ja maakunnat?

    Nythän Seinäjoki on väärä vaalipiiri, jonne kunnon kansaedustaja Vaasasta ei anna missään tapuksesa mitään.

    Jos vaalipiirit pysyvät jonain muuna kuin sote-maakunnat, luvassa on lisää itkua-huutoa-valitusta. Valtio kuitekin ohjaa sote-maakuntien rahat, siis Eduskunta.

    Jos tierummut ja oman vaalipiirin tien junaileminen ohi paremmin perusteltujen hankkeiden, mitähän arvaatte tässäsote-rahoissa tapahtuvan?

    Sitten jos on full-tack edustaja, joka on kunnanvaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja Eduskunnassa valittuna – no, on ainakin hattuja mistä valita ja ainakin täysin ristiriitaisia asioita ajattevana.

    Valtion velkaantumisen kannalta aimmin SHP:t eivät velkaantuneet vaan kunnat. Nyt viime metreillä aloitettiin kilpavarusteluhenkin laajennusrakentaminen ja modernisaatio, jotta tarpeemmotmat tilat olisivat modernimpia kuin tarpeelliset ja siksi käytössä — rahoitus hoitui sillä, että sairaanhoitopiirit alkoivat velkaantua, kuka lie taannut tai sitten on katselu tasetta.

    Mitenkä sote-maakunta hoitaa homman? Saako maakuna ottaa lainaa niin paljon kuin joku sitä myöntää, automaattisella valtion takauksessa?

  17. Hyyryläinen: Jos CETA ja muut Suomen kymmenet aiemmat investointisuojasopimukset

    CETA ei ole vielä mennyt läpi (eikä toivottavasti menekään) ja mitkä ovat nämä kertomasi kymmenet aiemmat investointisuojasopimukset, jotka mahdollistavat yksityisten yritysten omissa lautakunnissaan riitauttaa suvereenin valtiomme lakeja ja asetuksia?

  18. Pia-Petri Pampula-Kutri: Hirveätä katastrofia syventävät vielä taustalla lymyilevät vapaakauppasopimukset CETA TTIP TISA, jotka voivat estää yksityistettyjen palvelujen palauttamisen julkisiksi

    Olisi kyllä hyvä saada näitä sote-palveluja ja muutakin infraa koskien selvä laki, joka kertoisi yrityksen ja toiminnan voitavan halutessa sosialisoitavan valtiolle ilmoitusmenettelyllä. Erityisesti tätä toivoisi käytettävän silloin, jos kustannukset karkaavat käsistä, valvonta muuttuu hankalaksi tai toiminnasta löytyy jotain muita puutteita tai ongelmallisia piirteitä. Tämä pitäisi alan toimijat sopivasti varpaillaan.

  19. Valinnanvapaus, jossa maksetaan hoidosta ilmoittautuneiden nuppiluvun mukaan, antaa loistavan tilaisuuden rikastua järjettömästi:

    Valitse hoidettavaksesi mahdollisimman terveet kansalaiset, (markkinoi kohdennetusti, sijoita toimitila huonojalkaisille ikävästi jne) jollojn hoidon tarve on keskimääräistä pienempi.

    Loppupeleissä kuraportaan kansalaiset päätyvät aina jonnekin, käytännössä ns julkisen palvelun piiriin. Jolloin sitä tullaan tehostamaan roimasti, ovathan heillä kulut korkeammat kuin muilla.

    Vähänkään syrjäseudulle tai ikääntyvien asuinalueelle ei kannata sijoittaa valinnanvapaustoimintaa.

    Tämä oli suunnilleen ainoa minkä ymmärrsin sote-ratkaisun lopputuloksesta.

  20. anonyymi: Olisi kyllä hyvä saada näitä sote-palveluja ja muutakin infraa koskien selvä laki, joka kertoisi yrityksen ja toiminnan voitavan halutessa sosialisoitavan valtiolle ilmoitusmenettelyllä. Erityisesti tätä toivoisi käytettävän silloin, jos kustannukset karkaavat käsistä, valvonta muuttuu hankalaksi tai toiminnasta löytyy jotain muita puutteita tai ongelmallisia piirteitä. Tämä pitäisi alan toimijat sopivasti varpaillaan.

    Maakunnilla on järjestämis-, m.l. ylin kustannus- ja laatuvastuu. Palvelun tuottajan pitää olla jonkun maakunnan hyväsymä, jotta se saa rahaa maakuntien kautta. Ymmärtääkseni maakunta voi myös peruutaa hyväksynnän ja poistaa palvelun tuottajan rekistereistään.

  21. JTS:

    Valitse hoidettavaksesi mahdollisimman terveet kansalaiset, (markkinoi kohdennetusti, sijoita toimitila huonojalkaisille ikävästi jne) jollojn hoidon tarve on keskimääräistä pienempi.

    Minä ymmärsin sen niin, että henkilö menee omakanta -palveluun ja täppää itselleen palveluntuottajan vuodeksi. Eli siellä on valittavana kaikki ne, jotka on ko. maakunnassa hyväksytty palveluntuottajiksi. Ilmeisesti nämä vielä kertovat nuppiluvun, jonka voivat maksimissaan hoitaa. Valitsija on siis maakunnan asukas, ei palvelun tuottaja. Huonosta palvelusta voi varmasti reklamoida maakuntaan.

  22. JTS:
    Valinnanvapaus, jossa maksetaan hoidosta ilmoittautuneiden nuppiluvun mukaan, antaa loistavan tilaisuuden rikastua järjettömästi:

    Valitse hoidettavaksesi mahdollisimman terveet kansalaiset, (markkinoi kohdennetusti, sijoita toimitila huonojalkaisille ikävästi jne) jollojn hoidon tarve on keskimääräistä pienempi..

    Tuohan riippuu ihan siitä, mistä maksetaan ja paljonko.

    Terveet kannattaa hoitaa mahdollisimman kevyellä organisaatiolla ja joku kunnallinen palvelu ei organisoinnissa yleensä ole loistanut. Siksi ei ole minusta mitenkään automaattisesti huono, että todella sairaat ja terveet eivät käy edes samalla luukulla.

    Joku yliopistollinen keskussairaala on turhan raskas organisaatio hoitamaan yksinkertaisia perustapauksia. Yleiskulut ovat ihan eri sfääreissä vs. pieni yksityinen.

  23. Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta miten ihmeessä se hallitus meinaa tuottaa esh:n palvelut tulevaisuudessa?

    Hallitus linjasi, että 15% esh:sta lähtee. En tiedä muiden lukuja, mutta Hussissa tämä on mittaluokkaa 75% potilaista. Veikkaan nimittäin, että Hus tulee jatkossakin hoitamaan sen pienen porukan, joka aiheuttaa 85% kaikista kuluista.

    Tämä linjaus tekee jo yksistään erikoissairaanhoidosta erittäin kallista. Vaikka se 15% porukka on lääkäreitä eniten kuormittavaa porukkaa, niin silti suuri osa siitä kulusta tulee ympärivuorokautisesta sairaalahoidosta, kalliista laitteistosta ja kalliista lääkityksestä. Kun massa puuttuu, niin mitä työtä hus aikoo keksiä lääkäreille, joilta otetaan pois 85% asiakkaista?

    No joo. Ei pitäisi ottaa kierroksia siitä, kun hömöt hallituksessa määräävät, että 15% kuluista ulos esh:sta. Kun yksikään laajan päivystyksen sairaaloista ei pystyisi päivystämään 85% asiakaskadon jälkeen, niin läpi tämä ei voi mennä.

    Vai voiko sittenkin? Eihän sote alue maksa, vaan pyytää tarvittavan rahan valtiolta. Ja valtion taikaseinä on rajaton.

  24. Tapio: Ymmärtääkseni maakunta voi myös peruutaa hyväksynnän ja poistaa palvelun tuottajan rekistereistään.

    Tuommoinen toimintahan on niin helppo polkaista tyhjästä pystyyn lyhyessä ajassa.

    Minusta pitää lähteä siitä, että pitää olla keino ottaa toiminta julkishallinnon haltuun myös käytännön osalta niin monopoli- tai oligopolitilanteessa kuin muutenkin. Se, että kiinnijääneille yrityksille tulee vuoden karenssi ja joutuvat rekisteröitymään uudestaan, kun on ensin kiskottu voittoa ja tehty ties mitä, ei oikein riitä. Ja jos edes joudutaan miettimään maakunnan pääasiallisen sotetuottajan rekisteröinnin poistamista (tai yhden pääasiallisista tuottajista), annetaan vähän liian suuri mahdollisuus päästä kuin koira veräjästä väärinkäytöstilanteissa. Kun vain otetaan koko toimija julkiseen hallintaan (ilman että tarvitsee antaa mitään perusteita, joista joutuisi sitten käymään oikeutta) niin edes markkina-asemalla ja maakunnan hoitovelvoitteilla ei voi kiristää.

    ft maailmalta: Vai voiko sittenkin?

    Laskuistasi unohtuu se, että julkisen itse tuottama hoito on aina liian kallista ja että yksityistetyn kuluja ei huomioida vaan ne maksetaan kitisemättä, koska Yksityinen On Tehokkaampi™.

  25. anonyymi: Tuommoinen toimintahan on niin helppo polkaista tyhjästä pystyyn lyhyessä ajassa.

    Minusta pitää lähteä siitä, että pitää olla keino ottaa toiminta julkishallinnon haltuun myös käytännön osalta niin monopoli- tai oligopolitilanteessa kuin muutenkin. Se, että kiinnijääneille yrityksille tulee vuoden karenssi ja joutuvat rekisteröitymään uudestaan, kun on ensin kiskottu voittoa ja tehty ties mitä, ei oikein riitä. Ja jos edes joudutaan miettimään maakunnan pääasiallisen sotetuottajan rekisteröinnin poistamista (tai yhden pääasiallisista tuottajista), annetaan vähän liian suuri mahdollisuus päästä kuin koira veräjästä väärinkäytöstilanteissa. Kun vain otetaan koko toimija julkiseen hallintaan (ilman että tarvitsee antaa mitään perusteita, joista joutuisi sitten käymään oikeutta) niin edes markkina-asemalla ja maakunnan hoitovelvoitteilla ei voi kiristää.

    Laskuistasi unohtuu se, että julkisen itse tuottama hoito on aina liian kallista ja että yksityistetyn kuluja ei huomioida vaan ne maksetaan kitisemättä, koska Yksityinen On Tehokkaampi™.

    Ehdotan, että tutustut a.o. lakiluonnokseen:

    http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf

    Siinä maakunnille annetaan tavattoman suuri valta. Nähtäväksi jää, haluavatko tai osaavatko ne sitä käyttää.

  26. anonyymi:
    Laskuistasi unohtuu se, että julkisen itse tuottama hoito on aina liian kallista ja että yksityistetyn kuluja ei huomioida vaan ne maksetaan kitisemättä, koska Yksityinen On Tehokkaampi™.

    Hitonmoinen kiire yksityisille tulee. Jokaisessa yksityisessä, jossa olen käynyt on tilat järjestelty siten, että oikeasti sairas ei sinne pääse ja jos tulee paarikyydillä, niin vastaanotolle ei ole mitään mahdollisuutta. Yksityisten sairaaloiden rakentamisella on kova kiire. Rahaa luulisi olevan, kun tulevaisuuden tulos on taattu ja tähänkin mennessä sen on voinut tehdä verottomana.

  27. Olen tässä kinkun syönnin ja lahjakirjojen lukemisen ohessa silmäillyt tuota uutta maakunta-sote-kokonaisuutta. Sille on luotu erinomainen informaatiokotisivu: alueuudistus.fi

    Ensinnäkin, uudistus on jo lakiteknillisesti todella haastava ja laaja. Hatunnosto osallistuneille.

    Toiseksi, ainakin sote-osuudessa on sekä tasa-arvo idealismia että velvoittavaa laatuvastuuta. Esim. jos palveluntuottaja mokaa, se myös maksaa. Nythän yksityinen palveluntuottaja lähettää mokansa julkisen puolen hoidettavaksi ja maksettavaksi. Lakiluonnoksissa yksityinen ja julkinen palveluntuottaja ovat tässä suhteessa samalla viivalla.

    Kolmanneksi, lakiesitykset on kirjoitettu niin, että maakunnilla on todella suuri vastuu ja valta, mutta myös mahdollisuus maakunnan omiin sovellutuksiin. Esim. maakunta voi modifioida palveluntarjoajien saamaa maksatusta oman maakunnan sairausprofiililla. Maakunnan ei myöskään pidä kilpailuttaa kaikkia palveluita, vaan kilpailutukselle pitää olla yksilöity syy: joko löytää uusia palvelukonsepteja ja/tai kustannussäästöjä.

    Neljänneksi, maakunnilla on pääsy ainakin vapaasti valittavien palvelujen (suurten) tuottajien tilinpäätös- ja verotustietoihin ja tuotettujen palvelujen vaikuttavuus- ja kustannustietoihin. Tässäkin julkinen ja yksityinen tuottaja ovat samalla viivalla.

    Uudistuksessa on mielestäni todella paljon hyvää. Minua kuitenkin lähes pelottaa, että muutos tehdään samanaikaisesti koko maassa. Johtaja Tuomas Pöysti valitteli samaa: Nykyinen perustuslaki ei salli, että uudistus tehtäisiin samoin kuin aikoinaan peruskouluun siirtyminen. Se toteutettiin viidessä vuodessa Lapista aloittaen ja Helsingin seudulle päätyen.

  28. Tapio: Maakunnan ei myöskään pidä kilpailuttaa kaikkia palveluita, vaan kilpailutukselle pitää olla yksilöity syy: joko löytää uusia palvelukonsepteja ja/tai kustannussäästöjä.

    Ehkäpä, mutta jos sote-puoli pakkoyhtiöitetään, eikös silloin pidä hankintalain mukaan aina kilpailuttaa? Ristiriitaa ei ole, sillä ”lain vaatimus” on aika selvä yksilöity syy.

  29. anonyymi: Ehkäpä, mutta jos sote-puoli pakkoyhtiöitetään, eikös silloin pidä hankintalain mukaan aina kilpailuttaa? Ristiriitaa ei ole, sillä “lain vaatimus” on aika selvä yksilöity syy.

    Huomasin saman ristiriidan myöhemmin illalla. Tuo asiaa koskeva lakiteksti (Laki sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä, 14 §) on hieman kryptinen. Voi olla, että tulkitsin sitä väärin.

  30. anonyymi: Ehkäpä, mutta jos sote-puoli pakkoyhtiöitetään, eikös silloin pidä hankintalain mukaan aina kilpailuttaa? Ristiriitaa ei ole, sillä “lain vaatimus” on aika selvä yksilöity syy.

    Tuosta kokonaisuudesta ei pelkällä selailulla saa selvää vanha Erkkikään.

    Vaikutelmaksi jäi, että toisessa päässä ovat vaativan erikoissairaanhoidon ja laaja-alaisen päivystyksen tuottaminen, joita ei tarvitse kilpailuttaa (mutta ilmeisesti joiltain osin saa sen tehdä), toisessa päässä tavanomaiset hoivapalvelut ja labororatoriopalvelut, jotka pitää kilpailuttaa, jos sopimus ylittää hankintalaissa määritellyn kynnysarvon.

    Veikkaisin, että jäljelle jätetty epämääräisyys on tahallista.

  31. Olisiko peruskoulu-uudistus eri aikaan tehtävien siirtymisineen nykyään perustuslain vastaista?

    1. Olisiko peruskoulu-uudistus eri aikaan tehtävien siirtymisineen nykyään perustuslain vastaista?

      Ilmeisesti ei olisi. Tämä tulee meille vielä kalliiksi, koska nyt Soten valinnanvapaus pitää totyeuttaa kertakokeiluna koko maassa sen sijaan, että mokattaisiin vain osassa maata.

  32. Osmo Soininvaara: Ilmeisesti ei olisi. Tämä tulee meille vielä kalliiksi, koska nyt Soten valinnanvapaus pitää totyeuttaa kertakokeiluna koko maassa sen sijaan, että mokattaisiin vain osassa maata.

    Tuomas Pöystin tulkinnan mukaan sote-uudistusta ei perustuslaillisista syistä voi toteuttaa maakunta kerrallaan.

  33. http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf

    ”Jos maakunta on osoittanut asiakkaalle palvelun tuottajan, asiakas tai hänen laillinen edustajansa
    voi kuitenkin tällöin vaihtaa palvelun tuottajaa määräajasta riippumatta.”

    Tarkoittaako tämä siis sitä, että toisin kuin nykyään, ei voi kokeilla sitoumuksetta paikallista terveyskeskusta ja vaihtaa sitä sen jälkeen, jos se osoittautuu huonoksi, vaan jos haluaa kokeilla paikallista terveyskeskusta, sitä on pakko käyttää sen jälkeen seuraavat 12 kuukautta? Aika huono asia, jos näin on, sillä moni ei viitsi sitten kokeilla paikallista terveyskeskusta siltä varalta että se onkin huono.

    ft maailmalta: Hitonmoinen kiire yksityisille tulee. Jokaisessa yksityisessä, jossa olen käynyt on tilat järjestelty siten, että oikeasti sairas ei sinne pääse ja jos tulee paarikyydillä, niin vastaanotolle ei ole mitään mahdollisuutta. Yksityisten sairaaloiden rakentamisella on kova kiire. Rahaa luulisi olevan, kun tulevaisuuden tulos on taattu ja tähänkin mennessä sen on voinut tehdä verottomana.

    Ihmettelen sitä, mitä ”17 § Erityistason toimipisteen valinta” käytännössä tarkoittaa. Koskeeko se vain vaativia toimenpiteitä, joihin kuitenkin tullaan pystyasennossa ja jotka on suunniteltu ainakin muutama päivä etukäteen, vai kiikutetaanko myös paaripotilaat mahdolliseen aikaisemmin valittuun erityistason toimipisteeseen? Nuo kaikki yksityiset päivystykset on tosiaan tarkoitettu vain sellaisille potilaille, jotka pääsee sinne omin jaloin.

    Kuinka muuten laittomien maahanmuuttajien hoito toimii jatkossa? …

  34. Makkaratalon Hautuumaa: Tarkoittaako tämä siis sitä, että toisin kuin nykyään, ei voi kokeilla sitoumuksetta paikallista terveyskeskusta ja vaihtaa sitä sen jälkeen, jos se osoittautuu huonoksi, vaan jos haluaa kokeilla paikallista terveyskeskusta, sitä on pakko käyttää sen jälkeen seuraavat 12 kuukautta? Aika huono asia, jos näin on, sillä moni ei viitsi sitten kokeilla paikallista terveyskeskusta siltä varalta että se onkin huono.

    Hyvä kysymys. Löytyikö tässä nyt Kokoomuksen hautaama koira?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.