Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää ylimääräisen kokouksen, jonka varsinainen syy on Bauhausin poikkeamislupahakemus Vallilassa. Listalla on kuitenkin toinenkin tärkeä asia, nimittäin asuinkerrostalojen huoneistokokosääntely.
Bauhausin poikkeamislupahakemus VR:n Konepaja-alueella
VR:n konepaja-alueella suojeltuja makasiineja on ajateltu eräänlaiseksi Vallilan Kaapelitehtaaksi, ja sellaista on asukkaille lupailtu asuntoja myytäessä. Nyt sinne kaavaillaan poikkeamisluvalla Bauhausin hehtaarihallia (vähän yli 10 000 k-m2)
Aloitetaan myönteisistä asioista. Minusta olisi hyvä, että Bauhausin kaltainen myymälä tulisi Helsingin joukkoliikennekaupungin alueelle. Voisivatko ne harkita Herttoniemen teollisuusaluetta, jossa on vaikea löytää metroradan vieressä olevalle alueelle ylipäänsä mitään järkevää käyttöä?
Olisi erittäin ikävää, jos upeasti käyntiin lähtenyt kulttuurikeidas Konepaja-alueella näin tuhottaisiin. Harmi vain, että alue ei ole kaupungin omistuksessa, joten kaupunki on tässä vähän kädetön.
Asukkaat ovat valittaneet myös lisääntyvästä autoliikenteestä, eivätkä ihan turhaan. Tavaraa tuodaan paikalle 12 metrin kuorma-autoilla ja viedään pois henkilö- ja pakoettiautoilla ja peräkärryillä.
Poikkeamisluvan ehdoissa sanotaan, ettei ratikkaliikennettä saisi häiritä. Tässä ei ole mukana katupiirrustusta, joten emme tiedä, onko tämä silkkaa hurskastelua. Joka tapauksessa ajo parkkihalliin on suunniteltu Traverssikujalta, joka nyt on ratikkakatuna. En ymmärrä, miten muuten sinne pääsee kuin kiskoja pitkin. Pysäköintipaikkoja on 350. Jos halliin pyyrkii 400 autoilijaa, ne 50 jäävät siihen kiskoille ehkä pitkäksikin aikaa. Suunnitelma vaatisi todennäköisesti sitä, että ratikka ohjattaisiin muuta kautta. Maksaisi paljon ja heikentäisi palvelutasoa.
Teollisuuskadun ilmeelle ei myöskään tekisi hyvää se, että siinä on pitkä pätkä katukuvaa hallitsevaa pysäköintihallin seinää. Teollisuuskadusta on tulevaisuutta ajatellen paljon kunnianhimoisempia suunnitelmia.
Ja sitä paitsi. Tämän kokoisia asioita ei voi ratkaista poikkeamishakemuksella. Tämä on aivan itsestään selvästi kaava-asia. Eikä tätä voi myöskään ratkaista ilman liikennesuunnitelmaa. Minua todella kiinnostaa tietää.
Asuinhuoneistojen pinta-alasäännntely
Muualla kuin kaupungin omistamalla maalla tulee omistusasuntotuotannossa noudattaa seuraavaa kaavamääräystä. Tämä ei koske institutionaalisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.
”( AL-, AK- jne.) tonteilla asuntojen huoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m².”
Tämä on melko hyvä näin, mutta yhdestä asiasta olen vahvasti eri mieltä. En pidä tuota 80 neliön keskipinta-alaa perusteltuna. Sitä puolletaan sillä, että tulisi myös isompia perheasuntoja.
Suurempi riski minusta on, että rakentaja kuittaa tämän vaatimuksen rakentamalla muutaman ylisuuren asunnon. Näin onb nimittäin oikeasti tapahtunut, vaikka en kyllä ymmärrä, mitä taloudellista järkeä siinä on. Näin tapahtui aikanaan, kun kaikkien asuntojen keskikoko oli 75 neliötä. Silloin voitiin tietysti rakentaa yksi miniyksiö enemmän, jos kahden 80 neliön asunnon sijaan rakennettiin yksi 160 neliön asunto.
En ollut aikanaan täysin syytän tuohon 75 neliön keskikokoon. Sen piti kuitenkin tarkoittaa koko kaupunkia keskimäärin. Jossain byrokratian rattaissa, taisi olla kaupunginkansilasta, siitä tehtiin kuitenkin tonttikohtainen, mikä on aivan eri asia.
Sen, tarvitaanko jossain kolmiota suurempia asuntoja, jättäisin markkinoille, samalla kun puolustan voimakkaasti sitä, että kaupunkiin on rakennettava myös perheasuntoja – siis vähintään kolmioita. Lapsiperheiden tukeminen raaoilla asuntomarkkinoilla on ollut aina asuntopolitiikan ytimessä, ja niin sen tulee olla nytkin.
Pienasuntojen kysyntä tulee jatkossa vähenemään, kun nuorten ikäluokat pienenevät ja kun Virosta ei tule enää nuoria miehiä Helsingin asuntomarkkinoille.
Helsinkiläisistä kotitalouksista 80 % on yhden tai kahden hengen talouksia. Näistä kuitenkin puolet on entisten lapsiperheitä, joissa vanheneva pariskunta (tai leski) on jäänyt asumaan entiseen perheasuntoon. Meitä ei saa siirretyksi yksiöön mitenkään – ei ainakaan, kun on tehty verotuksella mahdottomaksi muuttaa asuntovarallisuutta lisäeläkkeeksi.
Minä siis haluaisin poistaa tuon vaatimuksen 80 neliön keskikoosta perheasuntojen osalta. Jos rakennusliikkeet alkavat keskittyä 60 neliön kolmioihin, niitä tulee vastaavasti enemmän.
Huomattakoon, ettei tässä säädellä enää pienasuntojen keskikokoa lainkaan. Periaatteessa saa siis tehdä vaikka 20 neliön yksiöitä loput.
Hissi Katajanokalle Wellamon taloon
Virasto vastusti tätä aikanaan, mutta lautakunta oli eri mieltä ja palautti. Nyt se on tullut takain, mutta todella tiukoin ehdoin.
Poikkeamisluvalla Hotelli Bulevardi 28:n taloon
Tässä talossa on aikanaan ollut muun muassa Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskus.
Elin jo toivossa, että olisi kyse poistavasta saneerauksesta, koska minusta tämä 50-luvun nauhaikkunarumilus sotii räikeästi Bulevardin muuten hienoja rakennuksia vastaan, mutta olin väärässä. Museovirasto ei ole luokitellut tätä julkisivua ainoastaan rakennushistoriallisesti merkittäväksi vaan jopa valtakunnallisesti merkittäväksi.
Lausunnoissa naapuritontilla oleva kilpaileva hotelliyrittäjä sanoo, ettei olisi niin väliksi saada lisää hotellitarjontaa. Tällaisia lausuntoja emme voi ottaa huomioon.
Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni yhden hengen talouksista on oikeasti eronneita, joilla lapset kuitenkin esim. joka toinen viikko. Lapset voivat olla kirjoilla vain yhdessä paikassa, jolloin toinen vanhemmista lasketaan yksineläjäksi, vaikka perheasunnon tarve on yhtä suuri. (Ärsyttää, kun kolmioista puhutaan perheasuntoina – ovat vasta ”pikkuperheasuntoja”, vain kaksi makuuhuonetta.)
Se mitä vielä jäin ihmettelemään, on se, että miten KSV:stä tulee noin ilmeisesti menettelyn (poikkeamislupa)rajat ylittävä päätösesitys? Eikö virkamiestyöhön kuuluisi asian toteaminen?
Lapsiperheelle keskusta-asunto on harvoin puoliksikaan yhtä tärkeä kuin samaan tilaan yksiöihin mahtuville kolmelle sinkulle. Tai kolmasosaksikaan. On tuhlausta ja moraalisesti väärin ostaa se lapsiperhe keskustaan rahapalkintoon verrattavalla kaavan tuottamalla alennuksella noiden sinkkujen kustannuksella.
Onko tuo VRn ja Bauhausin suunnitelma tehty ihan tosissaan? Siis oletettu että menisi läpi? Vai onko tässä jotain muuta mitä nyt ei papereista selviä? Vaikuttaa todella surkeasti valmistellulta suunnitelmalta. Bauhaus olisi hyvä lisä rautakauppojen tarjontaan, mutta tuo sijainti ja etenkin noin huonoilla suunnitelmilla vaikuttaa lähinnä vitsiltä.
Tosiaankin ihmetyttää KSV:n tulkinta, että tuollaisen muutoksen voisi viedä läpi poikkeamishakemuksella. Esittelytekstistä löytyy vielä tällainen lause: ”Kokoonpanohallin maantasokerrokseen tulee myymälätilaa, mutta sähköjunahalliin esitetty pysäköintitalo ilman liiketiloja ei ole yleiskaavan tavoitteiden, eikä Teollisuuskadun kehittämistavoitteiden mukainen.”
Kun yhtenä laissa annettuna ehtona poikkeamisluvalle on, että se ei saa hankaloittaa kaavan toteuttamista, niin tuon lauseenhan pitäisi suoraan kertoa että tätä ei voi ratkaista poikkeamisluvalla.
Sikäli ei kyllä yllätä, koska poikkeamislupia tunnutaan hakevan ja myöntävän kunnissa yleisesti aika löysästi. Ainakin vuonna 2015 tilanne oli, että yleensä kaavavalituksista meni läpi noin 10%, mutta poikkeamisluvista tehdyistä valituksista noin 60%. Ja ylivoimaisesti yleisimpänä luvan kumoamisen syynä oli, että asiat ovat olleet sellaisia, joista pitäisi päättää uudella kaavalla eikä poikkeamisluvalla. Kertoo aika hyvin, että poikkeamisluvan tarkoitusta helposti venytetään liikaa.
Mitähän valtakunnallisesti merkittävää tuossa tusinajulkisivussa on? Se, että se on rakennettu jo 50-luvulla, eikä vasta 60-luvun lopulla, jolloin tuollaisia tehtiin joka taloon?
Ei tuo ole katastrofaalisen ruma, mutta ihmettelen kyllä, miksi museovirasto haluaa jatkuvasti tahrata mainettaan suojelemalla rakennuksia, jotka eivät ole kenenkään maallikon tai kenenkään rakennusalan ammattilaisen mielestä mitenkään erityislaatuisia, ja samalla oikeasti onnistuneen vanhan rakennusperinnön hävittäminen sallitaan, koska se on aikakaudelleen tyypillistä (mikä sitten taas betonilähiöissä on suojeluperuste).
”Pienasuntojen kysyntä tulee jatkossa vähenemään, kun nuorten ikäluokat pienenevät ja kun Virosta ei tule enää nuoria miehiä Helsingin asuntomarkkinoille.”
Onko tämän arvion taakse jotain kättä pidempää? Tilastoa tai tutkimusta?
Varsin ylimalkaiselta tuntuu. Pienasuntojen kysyntään vaikuttavat muutkin syyt kuin virolaiset raksaduunarit ja pienenevät ikäluokat. Esim: maalaiset, jotka ostaa kaupunkiyksiön oopperailtoja varten, intialaiset jotka tulevat pariksi vuodeksi koodaaamaan.
Ylipäänsä asiaa kannattaa tarkastella ennemmin niin miten tarjonnan muutos vaikuttaa kysyntään kuin toisinpäin: missä on halpoja yksiöitä, sinne on helpompi houkutella työvoimaa.
Tukholmassa ja monessa muussa metropolissa yritykset kärsivät, kun eivät löydä työntekijöilleen asuntoja. Minusta nimenomaan meidän pitäisi rakentaa mahdollisimman paljon halpoja yksiöitä. Jopa ikkunattomia koppeja. Kaupunkinomadit käyvät kotonaan vain nukkumassa, aivan turhaa heidän on maksaa asioista, joita eivät käytä
Hylätkää vaan Bauhausin tulo, mutta pieni varoitus: Miltähän se sitten ulospäin näyttää, kun jonain päivänä paikalla on S tai K-ryhmän kauppa?
Toinen kysymys: Tietääkö kukaan mistä Museoviraston suunnaton viha ihmiskuntaa kohden kumpuaa?
Helsingin laidoilla on myös koko joukko kaupunginosia, joissa yksiöiden ja kaksioiden rakentaminen monipuolistaisi asuntotarjontaa ja nopeuttaisi perheasuntojen ja pientalojen kiertoa. Vaikkapa radanvarressa Malmilta pohjoiseen on paljon tiivistämisen varaa väljästi rakennetuilla tonteilla, hiipuvilla ostareilla ja entisillä tehdasalueilla ja pulaa itsenäistyville nuorille tai perheasunnosta pienempään muuttaville senioreille sopivista asunnoista. Pienasuntoihin keskittyvä täydennysrakentaminen etenkin asemien, ostarien ja muiden keskusten tuntumassa elävöittäisi vanhoja lähiöitä ja toisi kysyntää palveluille.
Museovirastoa kuten EU:ta voi toki syyttää monenlaisesta. Ehkä toisaan kannattaisi otsikko enemmän lukea lausuntoa.
Helsingin ja muun Suomen ongelma on, että omaperäisiä, rakenntuaslaa edistäviä ja historialliksi muuttuvia uusia rakennuksia tehdään todella harvoin ja vielä harvemmin olemassaolevien talojen joukkoon. Sen sijaan Prisma-KKKK peltisenää syntyy reippaasti ja muuta elementtitehtaiden standaroidun elementtiohjelman mukaista tusnatavara on paljion ja kaikkialla.
Mitäs Helsingin keskustaan on satu aikaan? Kampin Kirnu-kappeli, onko muuta?
Tuo bauhaus-veturihalli on aika karu veto. Tekijälle Suomen arkkitehtuuripalkinto! Tätä on täällä tyyli.
Mitäs jos annettaisiin markkinoiden eli kysynnän päättää minkäkokoisia omistusasuntoja rakennetaan? Vaikka muutaman vuoden ajan. Samalla voisi kokeilla esteettömyysvaatimuksien poistamista.
Veikkaanpa, että lopputuloksena olisivat toimivammat asuntomarkkinat sekä alhaisemmat vuokrat ja hinnat erityisesti pienemmissä asunnoissa. Eli saisimme helpotusta juuri pahimpaaan pullonkaulaan ja vaikkapa asuntoja pienempipalkkaisille palvelualojen työntekijöille.
bulevardin talon joutaisi kyllä purkaa pois. olen sitä kadun toiselta puolen usein katsellut eikä siitä oikein millään kaunistusta kadulle saa. museovirasto ei liene kuin yksi lausunnonantja sen vataa pitäisi mielestäni rajoittaa jotta kehitystä ei turhaan jarruteltaisi.
jos talo saneerataan paljon hotellia mieluummin näkisin sen asuintalona. yksi hotelli korttelissa riittää. elävä asuinkeskusta olisi mielestäni parempi ratkaisu.
Teollisuuskadun ilmeestä puheen ollen, ei se Bauhausin pitkä pätkä pysäköintihallin seinää olisi niin ympäristöön kuulumattomalta näyttänyt kun muistaa että siitä tien toiselta puolelta alkaa monta sataa metriä pitkä YITn monotoninen punatiiliseinä.
Mutta joo eihän Bauhaus mikään hyvä vaihtoehto sille paikalle ole, vaikka Veturitiestä/Teollisuuskadusta parhaan mukaan motaria tehdäänkin. Vähän vaan epäilen että nyt se rakennus ja tila jää tyhjilleen ränsistymään, kun eihän millään hipsteri-kirpputoreilla ole sellaisia resursseja mitä vanhan kiinteistön remppaamiseen tarvittaisiin. Kaupungillakaan ei ole varaa ostella tällaisia, ja en tiedä pystyykö kukaan muu siihen mitään kehittää.
Käy niin kuin sen Hämeentie 39 rakennuksen Teollisuuskadun päässä.
Joo, Bauhaus olisi kiva, mutta eikös sen voisi aivan hyvin tuutata Redin/Triplan/Gigahertsin yhteyteen? Nykyisinhän Ruoholahdessa on jo kattavahko rautakauppa ja pienempiä kaupunkilaisiin tarpeisiin vastaavia löytyy vähän joka puolelta, jopa aivan Konepajan vierestä.
Eikö tuolle Museovirastolle voisi määrätä jonkin kiintiön, että saavat suojella esim. kolme rakennusta vuodessa koko maan tasolla?
Joutuisivat vähän miettimäänkin.
Tuon Bulevardin rakennuksen kohdalla relevanttia lienee juuri se, että rakentamisaikaan 1952 talo ei ollut tusina-arkkitehtuuria, vaan tyyli menetti arvonsa kun sitä tehtailtiin suhteettoman paljon 60-luvun rakennusbuumissa. Rakennuksen estetiikka ei välttämättä täysin avaudu minullekaan, mutta mielummin näkisin säilytettyinä juuri nämä edelläkävijät kuin myöhemmin rakennetut jäljittelijät. Toisinaan tyylin ”mielenkiintoisuus” on myös tärkeämpää kuin ”kauneus”
Museoviraston puolustukseksi pitää heittää vastakysymys siitä, onko museoinnin tehtävä vain säilyttää kauniita asioita vai taltioida historiaa jälkipolville siten että se muuttuu näille ymmärrettäväksi.
Tai sitten rakennuksen herättämä mielenkiinto rakentamisvuotenaan perustui sen uutuusarvoon joka ei jaksanut kantaa kun huomattiin että valittu tie johti vain taiteelliseen umpikujaan.
Jos tyyli menettäisi arvonsa tehtailun ja kopioinnin takia, purettaisiin Helsingissä nyt arvottomina loputkin Jugend-talot joita rakennettiin aikanaan suhteessa todella paljon.
Vallilassa on käynnissä huvittava nimby-kuplan voimannäytös. Ovat sinänsä ihan ymmärrettävällä asialla, mutta oikeasti. Kirpputoria ja kulttuuria kun kyseessä ei ole kaupungin omistama kohde, jossa muut veronmaksajat ilomielin (?) kustantaisivat paikallisten hienot ja totaalisen tuottamattomat harrastukset.
Tuossa jo yllä ounasteltiin, että siihen tulee sitten Bauhausin tilalle ruokakauppa. Kysymys vain kuuluu miten pahasti talo ehtii rappeutua ennen sitä. Ilman kunnolla maksavaa vuokralaista ei omistajalla juurikaan ole intressiä panostaa tilaan. Ennustan, että kun sitä vajaakäyttöä ja rappeutumista on tarpeeksi pitkään katsottu, saadaan lopulta aikaan taloudellisesti järkevä vaihtoehto.
Eikö konepajahallia voisi myydä HKL:lle raitiovaunujen säilytykseen? Nyt joudutaan Jokeria ja Laajasalon raitioteitä varten rakentamaan uuudet hallit. Pasilan konepajassa ainakin pari pilttuuta on ollut vuokralla Bobardier-yhtiölle HKL:n nykyisten Variotram raitiovaunujen sopimuskorjauksia varten. Miksei isompoi osa hallista voisi toimia raitiovaunuvarikkona ja sitten pienempi osa kulttuuri- ja ajanvietekäytössä.
Käypäs vilkaisemassa millainen seinä siinä on nykyään….
https://goo.gl/maps/JUiiwna8Rk62
Bauhausin torppaamisessa näkee kunnan kaavoitusmonopolin keskeisen ongelman. Että on vanha, suojeltavaksi katsottu rakennus, jolle ei ole käyttöä, ei ainakaan sellaista, josta kukaan maksaisi mitään järkevää.
Omistaja keksii tuottavaa käyttöä, bisneksen, jolla olisi verrattain vähän negatiivisia ulkoisvaikutuksia, mutta syntyy hippien kansanliike, koska oma puoli-ilmainen hiekkalaatikko on uhattuna ja poliitikot kuntavaalien pelossa jänistävät, kehoittavat kiiteistönomistajaa luopumaan koko suunnitelmasta.
Sama homma kuin kiellossa muuttaa kantakaupungin alueen toimitiloja asunnoiksi. Turhaa ja tarpeetonta säätelyä.
Mihin ihmeen umpikujaan? Seurauksenahan oli esteettisesti silmiähivelevää pelkistettyä ja rationalistista kaupunkikuvaa, jonka hienoudet avautuvat usein vasta oivalluksen kautta.
No, kyllä kansa ihailee suuresti myös muovisia käkikelloja ja kiinassa tehtailtuja koristelautasia, mutta ei se tee kitschistä taidetta.
Ratikoiden haittaaminen ei olisi vähäinen vaikutus, jos nyt esitetyn suunnitelman mukaan mennään. Liikenne toki voidaan varmasti ratkaista ainakin vähän paremmin vaikka Bauhaus hyväksyttäisiinkin.
Aivan totta. Siis sekä se, että suunnitelma on raitiovaunujen kannalta ongelmallinen, tai mitä sitä kiertelemään: kestämättömän huono, ja että asia on ratkottavissa suhteellisen helposti ja halvalla.
Myös tuon Teollisuuskadun varren parkkihallin näen ongelmana, mutta se ratkeaa ihan vain sillä, että kaupunki kaavoittaa hallien uuden ja ruman osan paikalle paljon kerrosneliöitä asumiseen ja toimitilaksi. Pysäköinti ratkeaa siinä sivussa niin, että se tulee maan alle.
Rautava kaavoitusdiktatuurin johtomiehenä on kuitenkin jo päättänyt, ettei VR:n kannata enää jatkaa rakennusten ja alueen suunnittelmista rautakaupan käyttöön.
Tuon asuintalon kellarikerros menisi kokonaan sen talon pakollisille autopaikoille. Johonkin tarvittaisiin vielä ne Baughausin autopaikat.
Se on poliittinen päätös, että kenelle autopaikkoja tässä kaupungissa tarvitaan ja rakennetaan. Normia pystytään kiertämään nykyisinkin. Ilmeisin vaihtoehto on soittaa esim. HOAS:lle ja kysyä, kiinostaako rakentaa opiskelija-asuntoja. Ei tarvittaisi autopaikkoja.
Noin yleisemmin vihreät voisivat ainaisen mussutuksen sijaan yrittää tehdä normille jotain. Se ei ole laki ja lakejakin muutetaan.
Sun juttujaskin kun tästä blogista lukee, niin tuntuu että normi on ihan kiva, koska jos ei muuten, niin sitä voi syyttää kaikesta ja sillä voi haukkua muita puolueita.
Ns. autopaikkanormikortti.
Tuo on nyt aivan kohtuuton syyte. Me olemme yrittäneet vastustaa tätä normia aina ja kaikkialla, mutta valtuustossa tehdään päätöksen enemmistön kannan mukaan.
Tämän edesauttamiseksi, saisikohan museovirastolta tai kaupunginmuseolta lausunnon, jossa todettaisiin, että halli on tärkeä osa konepaja-alueen kerroksellista historiaa ja ainutlaatuinen esimerkki oman aikansa rautatieliikenteen konepajahallirakentamista ja sen tulisi säilyä alkuperäisen kaltaisessa käytössä 😉
En minä (Alppilassa asuvana, eli myönnän auliisti että tässä on oma lehmä ojassa) haluaisi tuota nimbyilyä allekirjoittaa. Eihän siihen pelkkää hipsterien kirpputori-kulttuurikeskusta haluta, vaan monipuolisia palveluja ml. ruokakauppa/-kauppoja, kahvila/ravintola, tiloja käsityöläisille ja muille pienyrittäjille, ja vaikka se Bauhauskin mutta kantakaupunkiin tuunattuna versiona joka ei vaadi rekka- ja henkilöautorallia tienoolla jossa jo nyt kärsitään läpiajoliikenteestä.
Kukaan, tai ei ainakaan kaikki, ei ole haluamassa kieltää kaupallista tuottavaa toimintaa tuolla, enemmän ihmiset ovat huolissaan ainutlaatuisen alueen ilmeen ja luonteen peruuttamattomasta pilaamisesta (vrt.VR:n makasiinit Töölönlahdella).
Politiikka ei ole vastustamista tai kannattamista, vaan kaupantekoa. Vihreät ovat käyneet kauppaa monesta muusta asiasta, mutta autopaikkanormi ei ole niissä pöydissä ollut ja on aika vaikea välttyä ajatukselta, ettei se ole ollut, koska a) moni asia, ml. nimitykset, ovat puolueelle tärkeämpiä, b) puolueen identiteetille keskeinen autosaatanan vastustaminen kävisi vaikeaksi, jos ei olisi autosaatanaa, jota vastustaa.
Rakennusteollisuus lobbaa enemmän autopaikkanormia vastaan kuin vihreät. Jos ja kun normista luovutaan/normia merkittävästi väljennetään, se ei tule olemaan vihreiden ansiota, vaan näillä näkymin kokoomuksen päätös.
Katsotaan.
Saas nähdä, mutta jos niin ihmeellisesti käy, että Vihreät on Helsingissä kunnallisvaalien jälkeen suurin puolue, niin luulen, että autopaikkanormi kumotaan kohtuullisen äkkiä. Se on osoittautunut hankalaksi kumota, koska aika suuri osa puolueista kamppailee sen ihmisryhmän äänistä, jotka parkkinormista hyötyvät (tai kuvittelevat hyötyvänsä).
Sanoisin, että yleiskaava on sen mittakaavan saavutus, että parkkinormin kumoamisen viivästyminen muutamalla vuodella ei ole siitä kummoinenkaan hinta.
Kaikenlaista on aina kiva toivoa ja kuten kirjoitinkin, se on täysin ymmärrettävää. Sama juttu kun arkkitehtitoimistojen havainnekuvien kanssa. Aina on kesä (tai mielettömän kaunis syyspäivä) ja ihmisiä vilisee toreilla ja turuilla ja istuskelee terassikahviloissa filosofiaa lukien. Mutta sitten iskee totuus ja se onkin se, että ihmiset eivät halua hengailla tuulisessa ja räntäisessä paikassa, jossa ei ole terasseja eikä kahviloita kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa toimintaa juuri siinä paikassa.
Olisihan se tosi kiva, jos siihen saisi hienon kauppahallin, jossa käsityöläiset takoisivat ovenkahvoja ja puhaltelisivat lasia ja pienkauppa kukoistaisi. Mutta kun sellaiset kauppahallit eivät yleensä ihan hirveästi kukoista eikä niitä oikein kukaan muu halua ylläpitää kuin kaupunki. Kyseessä on 10 000 m2:n halli keskeisellä paikalla. Sellaisen saaminen kaupallisesti järkevään käyttöön on hyvin vaikeaa.
No, kyllä tuo ainakin huomattavasti miellyttävämpi on kuin makkaratalo tai nykyrakentaminen. Siinä mielessä edes jossain määrin pisteet kotiin.
Mihin perustuu väite, ettei Herttoniemen metroradan vieressä oleva alue ole järkevässä käytössä. Kyseessähän on myynnillä mitattuna Suomen toiseksi suurin kaupan ja palvelujen keskittymä, jonka myynnin ylittää vain Helsingin keskusta.
Alueella myydään ja huolletaan vuodessa autoja melkein miljardilla eurolla. Vertailukohtana esimerkiksi Itäkeskuksessa käydään kauppaa noin 600-700 miljoonalla jos Citymarket ja Prisma huomioidaan. Itäkeskuskin kyllä on aika laajalle levinnyt.
Ja jos tuolla Herttoniemen alueella katselee ympärilleen huomaa, että uudet autokaupat ovat useampikerroksia rakennuksia.
Itsekin kuulisin kanssa mielelläni mihin arvio perustuu.
Itse mutuilisin päin vastoin siihen suuntaan, että jossain vaiheessa tulemma saavuttamaan tilanteen jossa aiwan kaikki täysi-ikäiset asuvat yksin koska parisuhteessa eläminen nyt vaan on niin kovin, kovin vaikiaa ja vaivalloista kun täytyy alistua johonkin ihmeen kompromisseihin, rakkauden ja välittämisen yleissitovuuteen ja ylipäätään myönnytyksiin sen sijaan, että voisi läpi elämän vain multihäslätä (tai tyypillisemmin multisluibailla) projektiluontoisesti oman päänsä mukaan äd hokkina sohvalla läppäri tukevasti sylissä, kokis kourassa ja likaiset kalsarit jalassa Gears of War:ia tai änhooällää ammatikseen pelaten (tai jotain ihan yhtä yhteiskunnallisesti kriittistä tehtävää suorittaen).
Interneteistä voi tilata mamun tai opiskelijatyttösen piikomaan kerta viikkoon (lähinnä tuomaan lisää jaffaa ja kiikuttamaan lattialla lojuvat tyhjät limpparit takaisin siwaan). Selänpesusta ja muusta inhimillisestä lämmöstä joutuu luonnollisesti maksamaan vähän extraa, mutta klopälli kilpailujutska pitää huolen siitä, että nämäkin taksat pysyvät kaiken aikaa riittävän ”kannustavina” eli luovan luokan saatavilla 24/7.
Skidit – jos niitä kukaan enää viitsii edes duunata – hoidetaan ns. perustuottamattoman luokan kohdalla edullisesti valtion automatisoiduissa kasvattamoissa jossa pleikkarin ohjain tippuu nappia painamalla suoraan kouraan, Pekka Puskan hyväksymää velliä saa lipittää suoraan puutarhaletkun suusta ja tarpeetkin voi tehdä suoraan lattialle josta valuvat automaattisuuttimien toimesta putkia pitkin keräysastiaan josta robokuormuri käy dumppaamassa Ämmässuolle ja/tai poltettavaksi.
Nykyiset broilerinkasvattajat siirtyvät siis sujuvasti kasvatuskonsulteiksi. Avainsanana tehokkuus.
Rikkaiden naperoiden kasvattamoiden ero on lähinnä siinä, että aina löytyy uusimmat pelit ja vehkeet, kouluttajat ja hoitajat ovat oikeita ihmisiä eivätkä pelkästään koneita tai virtuaalihahmoja (koulutusvideotkin haavaadin juippien laatimia ja lisensoituja eikä ”lastaan” siis tarvitse altistaa ilmaisten perustubettajien mutuiluille mikä siis normiarkea julkisella puolella) ja uloskin pääsee tarvittaessa viettämään lajityypillistä käyttäytymistä – mitä ikinä se sitten siinä vaiheessa onkaan. Niin, ja faija tai mutsi (ei kuitenkaan molemmat koska yhteishuoltajuus on kriminalisoitu luonnottomana) – tai kuka nyt onkaan rekisteriin merkitty viralliseksi huoltajaksi – lupaa tulla joka joulu käymään (mutta ei tietenkään tule mistä vanhemmat asukit aina jaksavat nälviä junnumpia koska ovat niin ”saaterin höynäytettäviä” että saavat hävetä heidänkin puolesta silmät päästään).
Alaluokassa yhä piilevä vanhemmustietoisuus juuritaan pois määrätietoisesti ”kannustavalla” työpolitiikalla jolloin aikaa tapaamiseen ei ole vaikka haluja löytyisikin koska aina on oltava hälytysvalmiudessa jos luovalta luokalta uhkaa Pepsi HyperVentilationMax tai luomu wc-paperi loppua… tai jos kyseisen luokan edustaja vain sattuisi kaipaamaan juttuseuraa (= hän puhuu, sinä nyökyttelet) yön pikkutunneille koska silloin ihminen saattaa helposti alkaa kokea epämääräisiä alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita vaikka personal physicianin määräämään lääkityksen pitäisikin kyseiset tuntemukset suodattaa tyystin pois omasta kokemusmaailmasta…
Tokikin tähän oma aikansa menee kun muutosvastaisuutta on nykyään niin tavattoman paljon ilmassa, että en voi vielä ensi jouluksi luvata perheetöntä perhejuhlaa. Voin vain luottaa ihmisiin (ja luotankin), että eiköhän se sieltä tule kun on tullakseen.
Notta veri meri fakin ristusmessua vaan joka tontulle tupaan ja tapoohin kahtomatta. Taas on pian vuosi lusittu ilman vakuuttavia henkilökohtaisia näyttöjä kansantuotteen maksimoinniksi. Aion jatkaa samaan malliin myös tulevina vuosina. Luvatkaa tekin – suurin piirtein ainoa uuden vuoden lupaus jota ei tarvitse perua. 🙂
Jos asia on näin, niin kannattaako ihan joka asiassa vedota normiin? Tuota itkua tällä palstalla on jatkunut vuodesta toiseen.
Einsteinin sanomaksi on laitettu seuraava: typeryyttä on toistaa samaa asiaa, samoilla parametreilla yhä uudestaan odottaen, että lopputulos muuttuisi.
Kannattaa toistaa, koska demokratiassa parametrejä voi muuttaa. Seuraavan kerran autopuolueen tuki mitataan kevään kunnallisvaaleissa. Yleiskaava, sen tavoitteet ja toteutuksessa käytettävät suunnitteluperiaatteet ovat Helsingissä varmasti keskeinen vaaliteema.
Aseman vieressä on ollut parin korttelin verran tyhjänä joutomaana ainakin parikymmentä vuotta. Kaavoitus toki on meneillään ja suunnitelmissa aika tiivistä.
Osmo, miksi uskot, että poliitikko tai virkamies tietäisi tontin omistajaa paremmin, mitä tontille kannattaa rakentaa?
Ei Helsinkiä paranneta normeilla. Normien purku sen sijaan auttaa takuuvarmasti.
Paikoitusnormikin saa mennä, kunhan samalla estetään grynderirakentaminen, jolla on Suomessa onneksi lyhyt, mutta valitettavasti sitäkin tuhoisampi historia.
Grynderi tehtävä on lain mukaan maksimoida oma voittonsa. Grynderillä on eturistiriitaa asukkaan kanssa. Yksi tapa maksimoida voittoja on rakentaa liian vähän autopaikkoja.
Grynderillä ei oikeastaan ole eturistiriitaa asukkaan kanssa. Esim. jos tehdään halvalla ja laadusta tinkien, voidaan joutua tekemään korjaustöitä moneen kertaan, ja se vasta maksaa. Jos voittoja maksimoidaan, autopaikkoja rakennetaan optimaalinen määrä (tai varmuuden vuoksi vähän enemmän). Niin autopaikkojen kuin asuinneliöiden osalta olisi ihan terve tilanne, jos kaikkea kaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta ei aina käytettäisi.
Helsingissä asuintalojen kaavat mahdollistavat rajattomasti autopaikkoja. Autopaikkanormi on miniminormi, siis niin monta autopaikkaa on vähintään rakennettava, enemmän saa rakentaa, mutta kukaan ei rakenna.
Panin merkille tämän kohdan OS:n aloituksesta
”Aloitetaan myönteisistä asioista. Minusta olisi hyvä, että Bauhausin kaltainen myymälä tulisi Helsingin joukkoliikennekaupungin alueelle. Voisivatko ne harkita Herttoniemen teollisuusaluetta, jossa on vaikea löytää metroradan vieressä olevalle alueelle ylipäänsä mitään järkevää käyttöä?”
Oikean tuntuinen näkökohta.
Sitten muistin, että yksi Bauhaus sijaitsee Suomenojalla, jonne Kampista pääsee linja-autolla n. 15 minuutissa. Metron lopullinen valmistuminen pidentää matka-aikaa. Ruoholahdessa on – tai oli- suuri K-rauta. Samoin Herttoniemessä.
Punavuoressa on keskikoinen rautakauppa Punavuoren Rauta. Harmittelin kerran siellä asioidessani hintoja. ”Tämmän kympin ritilän saisi Kehä III:n varresta vitosella.” Kipakka vastaus: ”Hae sitten sieltä Kehä III:lta.”
Hetken mietittyäni totesin myyjän olevan oikeassa-. Asioiden luonteen vuoksi myymälän hinnat ovat korkemmat kuin kaupungin ulkopuolella. Sitä paitsi ostin vain pientä puutelistaaan kuuluvaa tarviketta tähän Kaartinkaupungin toimiston remonttin. Isot pänikät olin ostanut Kirkkonumemn Värisilmästä.
Parkkinormi on siitä kätevä että aiheuttaja maksaa. Joskus osan maksaa myös autoton naapuri, mutta hyötyä siitä tulee hänellekin kun autoille on paikka ja kävelemään pääsee turvallisesti.
Normitettujen parkkipaikkojen hyöty on nimenomaan siinä että autoille on osoitettu ja lunastettu erillinen tila jossa niitä säilytetään. Ne eivät ole pitkin pyöräteitä, puistoja ja jalkakäytäviä. kaikki voittavat.
Tarvitsee vain katsella ympärilleen uusissä lähiöissä joissa parkkipaikkojen määrää on rajoitettu. Etenkin vuokratalojen läheisyydessä pyörätiet ja aukiot ovat käytössä ilmaisina pysäköintipaikkoina. Ilman esteitä, ilman maksua, ilman sanktiota.
Meillä Helsingissä toimii pysäköinnin valvona. Pysäköidä saa mihin haluaa, mutta se maksaa 40 – 60 €.
Onko kukaan joskus nähnyt pysäköinninvalvojia kantakaupungin ulkopuolella? Ja sakottaako kukaan oikeasti koskaan kevyen liikenteen väylälle pysäköiviä?
Katajanokan perspektiivistä on varmasti kaikki toki kunnossa. Tai tilastoja katsomalla.
Tämä kiinnostaisi. Nyt, kun en enää asu Helsingissä, voin todeta, että Helsingissä on pahin ongelma Suomessa jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnin ja pysäyttämisen suhteen. Eikä siihen rehellisyyden nimissä oikeastaan puututa.
Koska kaava rajoittaa maan päällä olevan rakennuksen kokoa riippumatta siitä, missä käytössä neliö- ja kuutiometrit ovat, rajattomat autopaikat tarkoittaisi, että maan alle saisi rakentaa miten paljon tahansa? Ei kai asia ihan noin ole?
Kyllä maan alle sdaa rakentaa autopaikkoja kuinka paljon tahansa. Elokuvateatterin tai jäähallin suhteen ollaan vähän tiukempia.
Kysymys.
Kuinka paljon Bauhaus-tyyppinen rautakauppa tarvitsee parkkipaikkoja? Ole siis käynyt Suomenojalla eikä ainakaan silmämäärin nähnyt niitä kauheasti. Mutta enpä ole laskenutkaan, ja silmäarvio on huono mittari..
Tuli tähän konehalliin mitä tahansa kaupallista toimintaa, niin sekä asiakas- että tavaraliikennettä se tarvitsee. Toisaalta rautakauppoja tarvitaan kantakaupungissa, joapa suuria. Se voi vähentää muuta tavarantoimitusliikennettä työmaille??
Tämä on kyllä huomattu. Eri asia kannattaako vihreän kunnallispoliitikon niin kauheasti kehuskella sillä.
Muualla Euroopassa ei saa pysäköidä mihin haluaa. Sitä oikeasti valvotaan ja tarvittaessa se estetään.
Helsingin pysäköinninvalvonta keskittyy laputtamaan autoja joiden pysäköintiaika muuten laillisella paikalla on mennyt muutamalla minuutilla yli. Tarkoituksellisen jalkakäytäväpysäköinnin suhteen se on täysin hampaaton.
No sama koskee luvatonta pyöräilyä jalkakäytävillä ja päin punaista ajoa. Eihän siihenkään puututa millään lailla.
Pysäköityjä ajoneuvoja on huomattavasti helpompi valvoa kuin liikkuvia, eikä kunnallisella pysäköinninvalvonnalla ole natsoja puuttua muuhunn rikollisuuteen.
Tämä toimii myös niin, että kun hinta on sama, ei tarvitse nähdä vaivaa parkkeeratakseen auton kadun reunaan, vaan sen voi jättää keskelle katua…
Kiitos asuntojen pinta-alasääntelyn pöydällepanoehdotuksesta. Asiassa on sellaisiakin puolia, joita ei ole välttämättä osattu ottaa huomioon. Kuten esimerkiksi vanha taloyhtiö omalla tontillaan, joka haluaa rahoittaa vaikkapa putkiremppaansa täydennysrakentamisella. Tontille ehkä saisi luontevasti sovitettua pienen hissillisen lisärakennuksen. Perheasuntovaatimus tällaisessa tilanteessa saattaa tappaa hankkeen talouden ja raskaat poikkarimenettelyt taas uuvuttavat muutenkin takkuisessa taloyhtiön päätöksenteossa.