Sympaattinen startup; kasvata yrtit älypuutarhassa keittiön pöydällä!

Kävin syksyl­lä puhu­mas­sa kasvuyri­tys­ten rahoi­tu­songelmista eräässä investoin­ti­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa main­os­tet­ti­in rahoituk­sen tarpeessa ole­via yri­tyk­siä. Yksi kolmes­ta markki­noin­nin kohteesta oli turku­lainen Plan­tui, joka on kehit­tänyt varsin pitkälle älykästä keit­tiöpu­u­tarhaa. Idea vaikut­ti niin sym­pa­at­tiselta, että päätin itsekin aut­taa yri­tys­tä yli kuole­man­laak­son oma­l­la, rajal­lisel­la panostuksellani.

Yri­tyk­sen tuoteke­hi­tys on ollut hyvin edis­tyk­sel­listä. On tutkit­tu tarkoin, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa kasvit men­estyvät parhait­en, opti­moitu valais­tus,  val­on spek­tri, kastelu ja rav­in­teet niin, että kasvit kehit­tävät eniten vita­mi­ine­ja ja aro­mi­ainei­ta. Lop­putu­lok­se­na on 4,2 ker­tainen määrä C‑vitamiinia, 5,5 ker­tainen määrä E‑vitaminia ja 4,3 ker­tainen määrä beta-karo­tee­nia ja 2,8 ker­tainen määrä rautaa ver­rat­tuna kau­pas­ta ostet­tui­hin yrtteihin.

Puu­tarhan ulkonäköön on myös viimeis­tel­ty. Se on kau­nis­tus keit­tiön pöy­däl­lä ja voipa sitä käyt­tää näinä pimeinä aikoina myös kirkas­val­o­lam­pun korvikkeena.

Kun läh­tee loma­lle, kasvit voi aset­taa stand by ‑tilaan. Vio­let­ti valo pitää ne hengis­sä, mut­ta läh­es lopet­taa niiden kasvamisen.

Kaiken tämän yri­tys oli tehnyt lois­tavasti. Vain yksi oli uno­htunut — myymi­nen. Tuote on eri­no­mainen, mut­ta yri­tys oli pahasti kural­la. Sik­si sen pelas­tamiseen kerät­ti­in rahaa.

Hyvä joul­u­lah­jav­i­h­je: osta koti­isi täl­lainen ja anna kaver­ille­sikin. Tuos­sa oike­as­sa palkissa on yri­tyk­sen main­os. Sitä klikkaa­mal­la pääset verkkokaup­paan tai jos olet pois­tanut main­ok­set, paina­mal­la tästä.

Jos joku blogi­ni lukioista halu­aa täl­laisen ostaa, min­ul­ta saa sähkö­postis­sa raha­nar­voisen taikasanan, ‑30 %.

= = =

Noin yleis­es­ti. Monel­la suo­ma­laisel­la on jäänyt jonkin ver­ran rahaa säästöön sen jäl­keen, kun asun­to­lainan lyhen­tämi­nen on tyssän­nyt lainan lop­pumiseen. Rahan sijoit­ta­mi­nen kiin­nos­tavi­in ja sym­pa­at­tisi­in star­tu­pei­hin olisi järkeväm­pää kuin niiden maku­ut­ta­mi­nen nol­lako­rkoisil­la pankki­tileil­lä. Tässä Plan­tu­in tapauk­ses­sa min­imi­panos­tus, 10 000 €, oli ainakin min­un riskinot­to­halu­ni ylära­joil­la. Pienem­pää panos­tus­ta ei halu­ta ottaa vas­taan korkeista hallinnol­li­sista kuluista johtuen.

Meil­lä vähem­män rikkail­la on paljon enem­män rahaa kuin oikeasti rikkail­la, kos­ka meitä on niin paljon ja rikkai­ta niin vähän. Pitäisi kehit­tää jokin jous­ta­va tapa tehdä pieniä, joukko­ra­hoi­tus­ta lähen­tele­viä osakesijoituksia.

 

35 vastausta artikkeliin “Sympaattinen startup; kasvata yrtit älypuutarhassa keittiön pöydällä!”

  2. Minus­ta tämän fir­man ongel­ma on tuot­teis­sa, ei myymisessä. Kohderyh­mä ovat nuoret urbaan­it sybari­itit, joil­la on tyyp­il­lis­es­ti niukku­ut­ta tilas­ta, eikä yhtiöl­lä ole tar­jo­ta seinälle nos­tet­tavaa, pöytäpin­ta-alaa säästävää tuotetta.

    Toinen asia mikä näyt­täisi puut­tuvan ovat OEM-tuot­teet. Rumasti val­oa tait­ta­va muovi­här­päke ei luon­non­ma­te­ri­aa­likeit­tiössä ole mikään kau­nis­tus, yrt­tip­is­teen pitäisi tyylil­lis­es­ti inte­groitua keit­tiökalus­teisi­in, ja tämä onnis­tuu myymäl­lä sis­uskalu­ja erik­seen (vrt. Peu­geotin pippurimyllyt).

    Nykyi­nen tuoteport­fo­lio on silkkaa TV-ostoskanavaka­maa, tosin nuorisolle toimi­vam­mal­la imagolla.

    Vastaa

  3. Noiden pitäisi rak­en­taa tuos­ta torni. Tosi­aan keit­tiöis­sä ei ole laskupin­ta-alaa, mut­ta useim­mat halu­a­vat help­po­hoitoisia huonekasve­ja -> eli olo­huoneen nurkkaan yrttitorni.

    Vastaa

    1. Tämän puu­tarhan ei ole pakko olla keit­tiössä. Olo­huone on kuitenkin lähempänä kuin ruokakaup­pa. Kir­jahyl­lyynkin voi lait­taa. Mut­ta seinälle laitet­ta­va puu­tarha on hyvä tuoteidea.

      Vastaa

  4. spot­tu:
    Minus­ta tämän fir­man ongel­ma on tuot­teis­sa, ei myymisessä. Kohderyh­mä ovat nuoret urbaan­it sybari­itit, joil­la on tyyp­il­lis­es­ti niukku­ut­ta tilas­ta, eikä yhtiöl­lä ole tar­jo­ta seinälle nos­tet­tavaa, pöytäpin­ta-alaa säästävää tuotetta. 

    No tuon­han voi lait­taa vaik­ka mat­ka-arkku­un, kun siinä on ker­ran valot 😉

    Vastaa

  5. Englan­nis­sa joukko­ra­hoituk­seen edel­lytetään aina liitet­tävän lause “joukko­ra­hoituk­sel­la toden­näköis­es­ti häviät sijoituk­sesi” mikä on aika tot­ta. Kiva tietysti tuot­taa lisää krääsää maailmaan.

    Vastaa

  6. Sylt­ty: No tuon­han voi lait­taa vaik­ka mat­ka-arkku­un, kun siinä on ker­ran valot 

    Mikä lie tuot­teen tehonku­lu­tus. Lähtöko­htais­es­ti kasvien kas­vat­ta­mi­nen keino­val­ol­la on äärim­mäisen teho­ton­ta, vain muu­ta­ma pros­ent­ti valais­tuk­seen käyte­tys­tä ener­gias­ta saadaan tal­teen syötävään kasvi­in. Pimeään aikaan ja kotona ollessa täl­lä voi kor­va­ta muutenkin pääl­lä ole­van lam­pun, muuten hukkaval­okaan ei tule hyödyk­si. Joten jos halu­taan maail­ma pelas­taa, tämä ei ole ratkaisu. Jopa keskitet­ty vil­je­ly kasvi­huoneis­sa on toden­näköis­es­ti selvästi ener­giate­hokkaam­paa. Ja ylivoimais­es­ti kestävin ratkaisu on syödä kau­den mukaises­ti, auringon val­os­sa kas­vanei­ta kasvikun­nan tuot­tei­ta. Kui­v­atut yrtit anta­vat makua siinä kuin tuoreetkin.

    Tässä tuot­teessa posi­ti­ivista ainakin koti­maiseen maat­alouteen näh­den on se, että on lähdet­ty tekemään tuotet­ta maku edellä.

    Vastaa

  7. tcrown: http://www.invesdor.com

    Tuo, ja epä­ta­vanomaisia rahoit­ta­jata­ho­ja alkaa olla muitakin. Plan­tui esimerkik­si on Innovestorin rahoit­ta­ma, puti­ik­ki jon­ka olen main­in­nut tääl­lä aikaisemmin.

    Toinen vihreähenk­i­nen tapaus hei­dän tuutis­taan on Linkker, akkukäyt­töi­nen sähköbus­si joka pikala­dataan aina lin­jan kääntöpisteessä.

    Vastaa

  8. Mikko Kivi­ran­ta: Plan­tui esimerkik­si on Innovestorin rahoittama, 

    Piti kir­joit­ta­mani: Innovestorin kaut­ta rahoitettu.

    Jokkis: eli olo­huoneen nurkkaan yrttitorni.

    Plan­tu­il­la oli joskus vähin­täänkin suun­nitelmis­sa ellei tuot­teenakin sem­moinen lasiv­it­ri­i­ni jos­sa yrt­te­jä kasvoi monel­la päällekkäisel­lä hyl­lyl­lä. En tiedä minne se on kadonnut.

    Vastaa

    1. Tuo enem­män ammat­tikäyt­töön tarkoitet­tu hyl­ly­malli näyt­tää ole­van tulos­sa ensi vuon­na. Himokok­ki voi han­kkia sel­l­aisen var­maankin kotiinsakin.

      Vastaa

  9. Myös jal­ka­lam­pus­sa voisi olla muu­ta­ma hyl­ly ker­roksit­tain, vaik­ka siten eri suun­ti­in, että saman val­on äärel­lä voi vaik­ka lukea.

    Vastaa

  10. O. Soin­in­vaara: Rahan sijoit­ta­mi­nen kiin­nos­tavi­in ja sym­pa­at­tisi­in star­tu­pei­hin olisi järkeväm­pää kuin niiden maku­ut­ta­mi­nen nol­lako­rkoisil­la pankkitileillä…Pitäisi kehit­tää jokin jous­ta­va tapa tehdä pieniä, joukko­ra­hoi­tus­ta lähen­tele­viä osakesijoituksia.

    Täm­möiseen käyt­töön sopisi hyvin start­up-indek­si­in sidot­tu kansan­ra­has­to.

    Vastaa

  11. Jos tuot­teen hin­noit­telu perus­tuu kus­tan­nuk­si­in, niitä olisi myös tarve kar­sia, että myös hin­ta vas­taisi parem­min ko. tarhan “arvoa”?

    Vastaa

  13. Tuure Nyqvist:
    Jos tuot­teen hin­noit­telu perus­tuu kus­tan­nuk­si­in, niitä olisi myös tarve kar­sia, että myös hin­ta vas­taisi parem­min ko. tarhan “arvoa”?

    Täl­laisel­la kotikas­vatuk­sel­la, m.l. run­sasle­htiten kotikukkien kas­vatuk­sel­la saat­taa olla myös myön­teisiä terveysvaikutuksia.

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämän puu­tarhan ei ole pakko olla keit­tiössä. Olo­huone on kuitenkin lähempänä kuin ruokakaup­pa. Kir­jahyl­lyynkin voi lait­taa. Mut­ta seinälle laitet­ta­va puu­tarha on hyvä tuoteidea.

    Suomes­sa on jo usei­ta täl­laista yri­tyk­siä. Väit­tävät, että viher­seinä pois­taa ilmas­ta epäpuhtauksia.

    Vastaa

  15. Tuure Nyqvist: Jos tuot­teen hin­noit­telu perus­tuu kus­tan­nuk­si­in, niitä olisi myös tarve kar­sia, että myös hin­ta vas­taisi parem­min ko. tarhan “arvoa”?

    Ei perus­tune kus­tan­nuk­si­in. Kaavail­tu yhtiön val­u­aa­tio oli edel­lisen rahoi­tuskier­roksen jäl­keen 8,3 M€ (en tiedä toteutuiko).

    Korkeahkoa val­u­aa­tio­ta täy­tyy tietysti vas­ta­ta nopea ja kan­nat­ta­va liike­vai­h­don kasvu. Sijoit­ta­jap­re­sen­taa­tios­sa liike­vai­h­dok­si on arvioitu vuodelle 2016 4M€, 2017 12,4M€ ja vuodelle 2020 peräti 50.8 M€.

    Itse kukin voi arvioi­da kuin­ka real­is­tisia nämä kasvu­tavoit­teet ovat huomioiden että kyse on hel­posti kopi­oitavas­ta tuot­teesta joka vaatii tuek­seen logistiikan.

    En ole kovin häm­mästynyt että yhtiön tari­na on vai­heessa “meil­lä on lois­ta­va tuote jota emme vaan osaa myydä”.

    Vastaa

  16. OS: “Meil­lä vähem­män rikkail­la on paljon enem­män rahaa kuin oikeasti rikkail­la, kos­ka meitä on niin paljon ja rikkai­ta niin vähän. Pitäisi kehit­tää jokin jous­ta­va tapa tehdä pieniä, joukko­ra­hoi­tus­ta lähen­tele­viä osakesijoituksia.”

    Asi­as­ta käyti­in tässä blo­gis­sa pari vuot­ta sit­ten ihan mie­lenki­in­toinen keskustelu. Mikko Kivi­ran­ta viit­taa siihen.

    Kovin paljon ei ole tapah­tunut., Joukko­ra­hoi­tus on onnek­si läht­enyt käyn­ti­in, mut­ta hyö­ty/ris­ki- suhde siel­lä on kovin heikko.

    Parem­min säädellyssä sijoi­tusjär­jeste­lyis­sä ongel­mana on hallintokus­tan­nus. Sen takia min­imisi­joi­tus on tyyp­il­lis­es­ti 50 k€, mikä vaatii todel­la pak­sua lomp­saa. Mikko Kivi­ran­nan idea start­up-inek­sir­a­has­tos­ta on tässä mielessä kehit­tämisen arvoinen.

    Noi­ta suurehko­ja sijoituk­sia vaa­tivia säädel­tyjä enke­li­ra­has­to­ja on jo usei­ta. Niitä ei tarvitse kek­siä. Entäpä jos kek­sit­täi­sisi­in seu­raa­van kaltainen “uskot­tu mies” (kon­sor­tio) ‑jär­jestelmä:

    Enkisi­joit­ta­jara­has­to ker­too usko­tulle miehelle halun­sa sijoit­taa yhtiöön X. Mukaan pyy­de­tään yksi­ty­isiä sijoit­ta­jia esim. 100 k€ panoksin. Uskot­tu mies sit­ten yrit­tää han­kkia pien­si­joit­ta­jil­ta kasaan yhden tai use­am­man 100k€ sijoituk­sen. Kukin täl­lainen sijoi­tus saisi oman nimen­sä Kalle1, Kalle2 jne. Niis­sä kus­sakin saat­taisi olla esim. 100 pien­si­joit­ta­jaa. Pien­si­joit­ta­jan osu­ut­ta ei voisi real­isoi­da, ain­oas­taan Kalle 1 jne.

    Oleel­lista olisi, ettei sijoi­tus­ra­has­ton tarvit­sisi hoitaa lak­isääteisiä velvoit­teitaan mon­en sadan ihmisen vaan pelkästään a.o. usko­tun miehen kanssa. 

    Tämä puolestaan hoitaisi yhtey­det pien­si­joit­ta­jien sovi­tu­il­la min­imisään­nöil­lä, esim. “Sijoituk­sesi on hyväksyt­ty Kalle 2een, rahat menevät tililtäsi.” Ja sit­ten aikoinaan: “Kalle 2 on real­isoitu, sum­ma xxx mak­se­taan tilille­si neljän pankkipäivää kuluessa.”

    Uskot­tun miehen pitäisi olla jonkun säädel­lyn organ­isaa­tion, esim Finnver­an, hallinnoima. Villille toim­i­jalle houku­tus hui­jaamiseen olisi liian suuri.

    Vastaa

  17. Tuon hökö­tyk­sen hin­ta näyt­tää ole­van 265 €. Lisäk­si sieme­nenistä nyhde­tään kovaa hin­taa. Näil­lä rahoil­la ostaa aika todel­la mon­ta yrt­ti­puskaa kau­pas­ta. Vaikea nähdä mitään taloudel­lista järkeä tämän lait­teen han­k­in­nas­sa. Lähin­nä siinä saa itselleen kalli­in tilan­viejän, jos­ta on kaiken­laista vaivaa.

    Ihmette­len Soun­in­vaara nyt myös vähän talousosaamis­tasi laa­jem­minkin. Näi­hin star­tup­pei­hin osal­lis­tu­mi­nen, esim. Inves­dorin kaut­ta, on erit­täin riskip­i­toista touhua. Myyn­tipuheet on huimat, mut­ta niin on riskitkin. On hyvin mah­dol­lista, että näi­hin laitet­tu­ja raho­ja ei koskaan enää näe. Tietämät­tömät sanoo usein samaa pörssistä, mut­ta siel­lä on käytän­nössä hyvin vaikea menet­tää kaikkea. Omaisu­us pysyy myös lik­vidis­sä muo­dos­sa. Star­tup­pei­hin laitet­tu pääo­ma taas on erit­täin epälikvidiä.

    Vastaa

  18. Nass­er:

    Ihmette­len Soun­in­vaara nyt myös vähän talousosaamis­tasi laa­jem­minkin. Näi­hin star­tup­pei­hin osal­lis­tu­mi­nen, esim. Inves­dorin kaut­ta, on erit­täin riskip­i­toista touhua. Myyn­tipuheet on huimat, mut­ta niin on riskitkin. On hyvin mah­dol­lista, että näi­hin laitet­tu­ja raho­ja ei koskaan enää näe. Tietämät­tömät sanoo usein samaa pörssistä, mut­ta siel­lä on käytän­nössä hyvin vaikea menet­tää kaikkea. Omaisu­us pysyy myös lik­vidis­sä muo­dos­sa. Star­tup­pei­hin laitet­tu pääo­ma taas on erit­täin epälikvidiä.

    Tot­ta! Juuri sen takia pitäisi pystyä sijoit­ta­maan 10…15 star­tup­pi­in, sil­lä joku niistä toden­näköis­es­ti läh­tee lentoon. Jos min­imisi­joi­tus on 50k€, sijoit­ta­jal­la pitää olla todel­la pak­su lomp­sa, jos se on 1k€, mah­dol­lisia sijoit­ta­jia olisi ainakin 100 ker­taa enemmän.

    Riskin min­i­moimisek­si paras kuvio olisi sel­l­ainen, että yksi tai muu­ta­ma sijoit­ta­ja pistää peli­in ison sum­man rahaa ja sit­ten osal­lis­tuu yri­tyk­sen toim­intaan hal­li­tuk­ses­sa ja/tai johdon spar­raa­jana, minkä lisäk­si sijoituk­sen kokon­ais­pot­tia kas­vate­taan pien­si­joit­ta­jien rahal­la. Ymmärtääk­seni ainakin muu­ta­mat enke­li­ra­has­tot toimi­vat näin. Taval­lisen tal­laa­jan kannal­ta ongel­mana on, että “pien­si­joit­ta­jankin” pitää pan­na peli­in tuo 50 k€.

    Vastaa

  19. Siis en itse tiedä kaveista paljoakaan, mut­ta jos tuo laite on niin pieni kuin se näyt­tää ja jos yhden kasvisatsin kestää viikko­ja eikä päiviä, niin eikö tuos­ta saata­va kasvisat­si ole aika pieni? Yhteen lämpimään ate­ri­aan kasvit ker­ran kuussa?

    Vastaa

  20. Yleis­est start­up tarvit­see sijoit­ta­jia, jot­ka tuo­vat fir­maan rahan lisäk­si osaamista (rahoi­tus, markki­noin­ti, tuotan­to jne). Kas­vaes­saan yri­tyk­seen on saata­va nopeasti mon­ben­laista osaamista ja se on vaa­ti­vaa, myös perus­ta­jaomis­ta­jien on osat­ta­va ottaa nevos­ta vaarin ja kehitet­tävä rakas­ta ideaansa jok­sikin muuk­si, joka käy asiakkaille.

    Sijoit­ta­jan puolestaan on mietit­tävä mikä se fir­man ydin on ja mihin se kan­taa ja mihin perustuu. 

    Osram on tuot­teis­tanut näitä kasv­val­otaa­ju­uslede­jä. Ener­giate­hokkai­ta mut­ta investoin­nil­taan kalli­ita kasvi­huonevalais­tusjär­jestelmiä on usei­ta, myös Suomessa.
    Ammat­ti­tuotan­nos­sa ne säästävät itsen­sä­varsin nopeasti.

    Sit­ten on näitä pienkas­vat­to­moiden tek­i­jöitä. Esimerkik­si chili-kas­va­tushar­rasa­jat arvosta­vat niitä. Ihan esimerkkinä, toinen koti­mainen ratkaisu: http://www.netled.fi/fi/netled-delight

    Tämän jäl­keen on ihan hyvä arvioi­da sijoi­tus­ta. Ode on aivan oike­as­sa — Suomes­sa puut­tuu täl­laista sijoi­tuskul­tu­uria. Ruot­sis­sa tässä ollaan pidem­mäl­lä ja star­tup­si­joit­ta­jia on useampia.

    Se on uhkapeliä, no, mut­ta paljon fik­sumpaa kuin rikas­tut­taa uhkapeliyhtiöitä.

    Start­up-yrit­täjältä on hyvä jos­sain vai­heessa kysyä hänen visio­taan tulev­as­ta. Joskus miljonäärik­si pääsi ide­al­la “myyn tämän Googlelle”.

    Kasvikas­vat­to­mot kotikäyt­töön kisaa­vat keskenään, joku men­estyy omil­laan, joku toinen saa hyvän diilin Ikean tai vas­taa­van tuot­ta­jana, joku löytää erikoisen pien­markki­nan, osa taas katoaa mut­ta lisää kansakun­nan osaamista niin kehi­tys­töl­lään kuin osal­lis­tu­jien koke­mek­sen lisään­tymisenä. Asi­akas ratkaisee.

    Onnea Plan­tu­ille!
    (Viherkas­va­tus­seinät ovat maail­mal­la jo iso jut­tu. Se on toinen teema.)

    Vastaa

  21. Arvelisin että alall kan­nat­taisi keräil­lä pieniä toim­i­joi­ta nip­pu­un mit­takaavae­tu­jen saamisek­si. Suurin osa kuitenkin keikahtaa.

    Vastaa

  22. “Lop­putu­lok­se­na on 4,2 ker­tainen määrä C‑vitamiinia, 5,5 ker­tainen määrä E‑vitaminia ja 4,3 ker­tainen määrä beta-karo­tee­nia ja 2,8 ker­tainen määrä rautaa ver­rat­tuna kau­pas­ta ostet­tui­hin yrtteihin.”

    Mihin nuo luvut perus­tu­vat? Fir­man markki­noin­ti­ma­te­ri­aalei­hin vai fir­man rahoituk­ses­ta riip­pumat­tomi­in ulkop­uolisi­in tutkimuksiin?

    Käsit­tääk­seni kau­pas­ta oste­tu­il­la yrteil­lä ei edes oikeasti ole mitään vakiovi­ta­mi­i­ni- tai beta-karo­teeni ‑pitoisuuk­sia, joi­hin voisi määrit­tää yhden ver­tailu­lu­vun kaikille “kau­pas­ta oste­tu­ille yrteille”. Pitoisu­udet riip­pu­vat kasvista, lajik­keesta ja mon­es­ta muus­ta asiasta.

    Vastaa

  23. Kaipa vihan­nek­sia voi kas­vat­taa kukkaruukus­sakin ilman tuo­ta härveliä. Sähköä kas­va­tus toki kulut­taa, toden­näköis­es­ti enem­män kuin kap­papu­u­tarhavai­h­toe­hto. Mut­ta ehkä tulee hyvä mieli, aiheut­ta­vathan muutkin lem­mik­it kasvihuonepäästöjä.

    Vastaa

  24. Tämä on mallies­imerk­ki turhu­u­den myymis­es­tä eli maa­pal­lon tuhoamis­es­ta, mut­ta sinän­sä toki sym­pa­at­ti­nen sellainen.

    Pahoin vain pelkään, että hom­ma tyssää hin­noit­telu­un. Jos tuo­ta myytäisi­in muu­ta­mal­la kympil­lä mar­keteis­sa, se olisi monille mainio joul­u­lah­ja, mut­ta hin­ta pistää vastaan.

    Kum­mek­sun myös muo­vista ulkonäköä. Jokin raskaampi luon­nol­liselta vaikut­ta­va mate­ri­aali tek­isi tuot­teesta paljon viehättävämmän.

    Rahan tekemisen näkökul­mas­ta sinän­sä kelpo idea on pilat­tu hin­taan ja muo­vi­su­u­teen. Nyt ensim­mäisek­si mieliku­vak­si syn­tyy muovikrääsäl­lä k*s*tus.

    Vastaa

  25. spot­tu: Ei perus­tune kus­tan­nuk­si­in. Kaavail­tu yhtiön val­u­aa­tio oli edel­lisen rahoi­tuskier­roksen jäl­keen 8,3 M€ (en tiedä toteutuiko).

    Korkeahkoa val­u­aa­tio­ta täy­tyy tietysti vas­ta­ta nopea ja kan­nat­ta­va liike­vai­h­don kasvu. Sijoit­ta­jap­re­sen­taa­tios­sa liike­vai­h­dok­si on arvioitu vuodelle 2016 4M€, 2017 12,4M€ ja vuodelle 2020 peräti 50.8 M€.

    Itse kukin voi arvioi­da kuin­ka real­is­tisia nämä kasvu­tavoit­teet ovat huomioiden että kyse on hel­posti kopi­oitavas­ta tuot­teesta joka vaatii tuek­seen logistiikan.

    En ole kovin häm­mästynyt että yhtiön tari­na on vai­heessa “meil­lä on lois­ta­va tuote jota emme vaan osaa myydä”.

    Edel­lisen Plan­tui Oy:n osakean­nin (9/2016) pre-mon­ey arvos­tus oli noin 2,7me (ei siis 8,3me).
    Osakean­ti toteu­tui onnistuneesti.

    Vastaa

  26. Tapio: Tot­ta! Juuri sen takia pitäisi pystyä sijoit­ta­maan 10…15 star­tup­pi­in, sil­lä joku niistä toden­näköis­es­ti läh­tee lentoon. Jos min­imisi­joi­tus on 50k€, sijoit­ta­jal­la pitää olla todel­la pak­su lomp­sa, jos se on 1k€, mah­dol­lisia sijoit­ta­jia olisi ainakin 100 ker­taa enemmän.

    Riskin min­i­moimisek­si paras kuvio olisi sel­l­ainen, että yksi tai muu­ta­ma sijoit­ta­ja pistää peli­in ison sum­man rahaa ja sit­ten osal­lis­tuu yri­tyk­sen toim­intaan hal­li­tuk­ses­sa ja/tai johdon spar­raa­jana, minkä lisäk­si sijoituk­sen kokon­ais­pot­tia kas­vate­taan pien­si­joit­ta­jien rahal­la. Ymmärtääk­seni ainakin muu­ta­mat enke­li­ra­has­tot toimi­vat näin. Taval­lisen tal­laa­jan kannal­ta ongel­mana on, että“piensijoittajankin” pitää pan­na peli­in tuo 50 k€.

    Hajaut­ta­mi­nen on kan­natet­tavaa kaikessa sijoit­tamises­sa. Eri­tyisen tärkeää tämä on start­up ‑sijoit­tamises­sa niiden sisältämän korkean yri­tysko­htaisen riskin vuoksi. 

    Ammat­ti­maisen pros­essin kaut­ta valit­tu hajautet­tu start­up ‑salkku tuot­taa kuitenkin keskimäärin rahat takaisin 2.2–2.6 ker­taise­na, joka vas­taa noin 15–25 % vuo­tu­ista tuot­toa. Muun muas­sa tähän lop­putu­lok­seen on päässyt arvostet­tu tohtori Robert Wilt­bank, joka on alan tutkimuk­sen pioneereja.
    https://techcrunch.com/2012/10/13/angel-investors-make‑2–5x-returns-overall/

    Start­up ‑sijoit­ta­mi­nen omana omaisu­us­la­ji­naan on iskenyt läpi vas­ta aivan viime vuosi­na. Uskomme että lähi­t­ule­vaisu­udessa näemme eri­laisia hajautet­tu­ja sijoi­tus­muo­to­ja myös tässä omaisuusluokassa.

    Vastaa

  27. Oikein hyvä, jos Investor Oy kehit­tää jotain start-up investoin­ti­mallia. Tois­taisek­si ette kai ole sel­l­aisek­si profiloituneet.

    Vastaa

  28. Ajat­telin hie­man val­ot­taa Plan­tui Smart Gar­den teknolo­giaa vas­tauk­se­na muu­tami­in esille nous­seisi­in kysymyksiin.

    Hyvä teknolo­gia ei yksin myy, vaan tarvi­taan paljon muu­takin, vaik­ka tässä keski­tynkin tyl­si­in faktoihin:

    Plan­tui Smart Gar­den teknologia.

    * 16 bit­ti­nen pros­es­sori (Microchip) ohjaa ja tulk­it­see koro­tus­palo­jen avul­la kul­loisenkin kasvu­vai­heen ja sille tarvit­ta­van kastelun sekä fotonivir­ran (valo)aallonpituudet sekä aal­lon­pituuk­sie (spek­trit) inten­si­teetin (voimakku­u­den)

    * teknolo­gia on tämän het­ken huip­pua mm. ammat­tikäyt­töön tarkoitet­tu­jen val­o­jen osalta ja edel­lä kil­pail­i­joitaan. Tärkein­tä on kuitenkin se ettei teknolo­gia tule näkyvi­in vaan hoitaa taustal­la kasvatusprosessia.

    * Plan­tui Smart Gar­den tar­joaa auringonva­l­on tehon kasvin kannal­ta ja erit­täin pienel­lä kulu­tuk­sel­la. Kulu­tus on vain 9 wat­tia 16 tun­tia vuorokaudessa. Kos­ka kas­va­tus käyt­tää huoneen läm­pöti­laa ja asu­jan omaa hiilid­iok­sidia ver­rat­tuna kasvi­huone­tuotan­toon, niin kyl­lä voidaan sanoa että täl­lä maail­ma para­nee. Toimii myös taus­taval­ona, jol­loin muus­ta kulu­tuk­ses­ta voidaan säästää enem­män kuin tuo 9 W.

    * tietokone ohjaa nukku­mi­saikaa (val­o­ton aika) niin etteivät kasvit eikä ihmiset stres­saan­nu turhaan. Nukku­mi­sai­ka on 8 tun­tia ja se on ohjat­tavis­sa kädel­lä koskien jokaisen miel­tymyk­si­in sopi­vak­si esim, nukku­maan kel­lo 22 ja herä­tys kel­lo 6 aamul­la kirkasvaloon.

    * sekä kas­va­tus­menetelmä, joka on skaalat­tavis­sa eri­laisi­in kokolu­okki­in että Plan­tui Smart Gar­den ovat paten­toitu­ja maailmanlaajuisesti.

    * muovi on korkealu­okkaista elin­tarvike ABS muovia

    * huoli­mat­ta tek­nol­o­gis­es­ta etu­matkas­ta Plan­tui Smart Gar­den on myös empaat­ti­nen 🙂 ja sympaattinen 🙂

    Vita­mi­init Plan­tui Smart­Gar­de­nil­la kas­vate­tus­sa yrtis­sä C,D,B,E, joi­ta oli moniker­tais­es­ti ver­rokki­in nähden.

    * Eurofinns lab­o­ra­to­rio tes­tasi Plan­tui Oy:n pyyn­nöstä kesäl­lä ykeis­es­ti kau­pas­ta saata­vat hyvän­laa­tuiset ver­rokit suh­teessa Plan­tui Smart Gar­de­nil­la kas­vatet­tui­hin vas­taavi­in yrtteihin.
    * ravin­nemäärä jota käy­timme oli 4g/vesilitra kun se tyyp­il­lis­es­ti on 4–7g/vesilitra
    * Suuri vit­mi­inip­toisu­us tietysti 

    * Plan­tui smart Gar­denin kas­va­tus­laatu on mon­en tek­i­jän yhteis­sum­ma ja tuo­ta sum­maa kon­trol­loidaan edel­lä maini­tun pros­es­sorin ja sulaute­tun ohjelmis­ton avulla.

    Pöytäpin­ta-ala.

    * Suosit­telemme myös vai­h­toe­htoisia paikko­ja, olo­huone, maku­uhuone jne ja vaik­ka seinähyl­lyä, jol­loin usei­ta Plan­tui­ta voi olla päällekkäin ja näin saadaan suurem­paa satoa sen lisäk­si että kokon­aisu­u­den voidaan sanoa ole­van jopa taiteelli­nen tai sisustuksellinen.

    Lisäti­eto­ja http://www.plantui.com

    Kari Vuori­nen CTO, Plan­tui Oy

    Vastaa

  30. Täl­lainen joukko­ra­hoi­tus­palvelu sijoit­tamiseen on jo ole­mas­sa: https://www.crowdcube.com/ .

    En tiedä sit­ten mitä Suomen laki sanoo sijoit­tamiseen tai rahoituk­sen hakemiseen tuol­laises­sa palvelussa.

    Vastaa

  31. Näin täl­laisen taan­noin erään Otaniemen henkilöstöruokalan pöy­däl­lä. Kiin­nos­tu­in samantien, mut­ta uno­hdin sit­ten asian.

    Kun kyseessä on tuote joka voisi oikeas­t­aan löy­tyä melkein jokaisen keit­tiön pöy­dältä, hin­ta on vähän turhan korkea. Itse käytän ruokaa lait­taes­sani aika paljon eri­laisia yrt­te­jä ja tarvit­sisin noil­la main­os­te­tu­il­la 5–8 viikon kas­va­tusajoil­la ainakin 2–3 tuol­laista Plan­tui 6 laatikkoa tyy­dyt­tääk­seni oman tarpeeni yrteille.

    Hin­nas­sa tietysti on vähän muna vai kana ‑tyy­li­nen ongel­ma. Jos tuotan­tomäärät oli­si­vat sadois­sa tuhan­sis­sa tai miljoonis­sa, yksikköhin­ta olisi var­maan mur­to-osan nykyis­es­tä. Mut­ta toisaal­ta jot­ta siihen päästäisi­in joskus, pitää ensin saa­da myy­tyä pienem­piä määriä kalli­im­mil­la hinnoilla.

    Muuten, tuo kasvikapselien myymi­nen tuo hom­maan vähän rah­stuk­sen fiilik­sen. En löy­dä tietoa kuin­ka mon­ta basi­likaa yhdel­lä 5,9 euron kapselil­la saadaan aikaan, mut­ta basi­likan­siemenet mak­sa­vat kau­pas­sa luokkaa euron per pus­si jos­sa on siemeniä var­maan sato­ja. Mielu­um­min ostaisin vain tyhjän kapselin ker­ran ja sit­ten kylväisin siihen omat kasvi­ni. Juok­se­vat kulut täl­lai­sis­sa tuot­teis­sa herät­tävät aina epäluuloa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.