Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoä­ly­työryh­män yhteiskun­nal­lis­ten vaiku­tusten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­mana työ­pa­jaa. Tässä joitain muis­ti­in­pano­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tuvat turhem­mik­si? Jos ole­tamme, että työn tuot­tavu­us nousee vaikka­pa 30 % ja ole­tamme, että maail­ma pysyy muuten saman­laise­na, menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle löy­tyy peri­aat­teessa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysymys työa­jan lyhen­tämis­es­tä nousee väk­isin esille.

Maail­ma tuskin kuitenkaan pysyy saman­laise­na. Kek­sitään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työtä, joka voi olla tähdel­lisem­pää kuin menete­tyt työ­paikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisi­in vain 10 – 15 tun­tia viikos­sa työtä, kos­ka hänen aikaisen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaat­in­ut, mut­ta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4 900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]    Jat­ka lukemista “Muis­ti­in­pano­ja tekoälytyöpajasta”

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma. Osaa­jista on puutet­ta samal­la kun vähem­män koulute­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tömyyspros­ent­ti oli pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa kak­sikym­men­täku­usi ja aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huol­ta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulu­tus­ta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonom­mik­si? Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma uhkaa hyvinvointivaltiota”

Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskaltaudun taas kir­joit­ta­maan asi­as­ta, jon­ka tun­nen vain sat­u­nais­ten lehti­ti­eto­jen poh­jal­ta. Korvi­i­ni on usein tart­tunut  tieto, että yri­tyk­sil­lä on suuria rekry­toin­tion­gelmia alueil­la, joil­la on korkea työt­tömyys. Tämä johdu työt­tömien työn vält­telystä vaan siitä, että ei löy­dy ammat­ti­taitoista työvoimaa. Viimek­si Lapin matkailuyrit­täjät peruste­liv­at suur­ta ulko­maisen työvoiman määrää sil­lä, että paikalli­sis­sa ei ole vaa­dit­tavien ammat­tien taitajia.

Vähän oikaise­mal­la ongel­man voisi esit­tää näin: moni yri­tys pysty­isi kyl­lä työl­listämään paikallisia työt­tömiä, jos se saisi käyt­töön­sä myös ammat­ti­taitoista työvoimaa, mut­ta ei pysty toim­i­maan pelkkien amat­ti­taidot­tomien varassa.

Muut­toli­ik­keen valikoivu­us on saanut aikaan sen, että on kovin vaikea perus­taa yri­tys­tä muut­to­tap­pioalueille,  sinne mis­sä väestön medi­aani-ikä on pitkälti yli 50 vuotta

Ajat­telka­amme iskelmärunouden kuu­luisak­si tekemää paikkakun­taa Lärvät­sa­lo, jos­sa poten­ti­aa­li­nen yri­tys voisi palkata sata paikallista, jos paikkakun­nalle saataisi­in jotenkin muut­ta­maan 50 osaa­jaa kaupungeista. Onko enem­män väärin velvoit­taa sata lärvät­sa­lo­laista muut­ta­maan työn perässä kaupunkei­hin kuin 50 kaupunki­laista muut­ta­maan työn perässä Lärvät­sa­loon? Jat­ka lukemista “Lärvät­sa­lon työttömyysloukku”

Kansanäänestyksiin kolme vaihtoehtoa

Viimeaikaiset kansanäänestyk­set ovat saa­neet mon­et epäilemään kansanäänestys­ten järkevyyt­tä, eniten tietysti Bri­tann­ian Brex­it. Ei niinkään sen takia, että britit äänes­tivät ”väärin”. Nyt jo selvä enem­mistö briteistä on sitä mieltä, että ei pitäisi ero­ta EU:sta. Epäi­lyk­siä herät­tävät lähin­nä tapah­tu­mat äänestyk­sen aikana. Kam­pan­jas­sa käytet­ti­in täysin val­heel­lisia argu­ment­te­ja, joiden val­heel­lisu­us pal­jas­tui äänestäjille vas­ta, kun äänestys oli ohi.

Moni on sitä mieltä, että kansaa pitää kuul­la ja moni toinen taas sitä mieltä, että on parem­pi, että kansane­dus­ta­jat päät­täköön, kos­ka näil­lä on fak­tat parem­min hal­lus­saan ja enem­män aikaa paneu­tua asioihin.

On ikävää, jos päätök­set tapah­tu­vat aivan epäolen­nais­ten tai virheel­lis­ten fak­to­jen poh­jal­ta mut­ta on ikävää myös, jos päätök­set eivät lainkaan vas­taa kansan käsi­tyk­siä. Jat­ka lukemista “Kansanäänestyk­si­in kolme vaihtoehtoa”

Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Kuvan saa suurem­mak­si napauttamalla.

Tässä on vas­taa­va kuva vuosien 1930 – 50 kohort­eista, jot­ka ovat olleet tarkastelukaudel­la siir­tyneet eläk­keelle. Kuvios­sa on kunkin kohortin medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko väestön medi­aan­i­t­u­loi­hin samana vuonna.

Huo­maamme kak­si efek­tiä.  Eläk­keet ovat nousseet merkit­tävästi (käyrän vaaka­suo­ra osa on nous­sut ylöspäin) ja eläk­keelle siir­tymisikä on nous­sut (käyrän laske­va osa on siir­tynyt oikealle.) Lisäk­si kuvas­sa näkyy viime vuosi­na tehty eläkein­deksin sormeilu. Jokin on nos­tanut eläkeläis­ten ansio­ta­soa tilapäis­es­ti vuon­na 2009. Tähän en keksinyt syytä.

Kuvas­sa alin­pana on vuo­den 1930 kohort­ti. Sen jäl­keen kohor­tit ovat päällekkäin vuo­teen 1950 saak­ka. Vuo­den 1950 kohort­ti puolisoi­neen ei ole vielä kokon­aan eläk­keel­lä. Sen erot­taa toisek­si viimeis­es­tä vuo­den 1945 kohortista siitä, että se päät­tyy aiem­min, 66:n vuo­den iässä. Jat­ka lukemista “Eläkeläis­ten tulota­so on nous­sut merkittävästi”

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikälu­okkako­htainen tulon­jakoti­las­to, jon­ka alku­perän olen selostanut edel­lisessä postauk­ses­sani ”Tulon­jaon kehi­tys ikälu­okkien sisäl­lä” sisältää myös ikälu­okkien medi­aani- ja keski­t­u­lot. Pienel­lä käsi­työl­lä laadin niistä kohort­tiko­htaiset aikasar­jat kohort­tien medi­aan­i­t­u­loista eri ikäis­inä. Oheinen kuva ker­too, mitä vuon­na 2008 puh­jen­nut lama vaikut­ti eri kohort­tien tulota­soon. Vuon­na 1975 syn­tynyt kohort­ti oli tuol­loin 33-vuo­tias ja oli siten pitkälti vaki­in­nut­tanut ase­mansa työ­markki­noil­la. Seu­raavien kohort­tien oli jo vähän vaikeampi päästä työ­markki­noille. Jat­ka lukemista “Nuoret sai­vat mak­saa laman.”

Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohes­sa on kuvat­tuina ikälu­okkien sisäiset Giniker­toimet viiden vuo­den välien vuodes­ta 1996 vuo­teen 2016 saak­ka. Tämä antaa tulon­jaon kehi­tyk­ses­tä aav­is­tuk­sen ver­ran toisen­laisen kuvan, kos­ka Gini-ker­roin voi nous­ta ja laskea myös pelkästään ikälu­okkien koko­jen muuttuessa.

Mukana ovat myös myyn­tivoitot, mikä aiheut­taa lukui­hin jonkin ver­ran kohi­naa. Niin­pä olen laskenut ikälu­okkien Gini-ker­toimista viiden vuo­den pain­ote­tut ker­toimet pain­oina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävit­tää infor­maa­tio­ta, mut­ta tekee kuvas­ta havainnollisemman.

Aineis­tossa ovat kaik­ki suo­ma­laiset siten, että hei­dän tuloik­seen on las­ket­tu sen ruokakun­nat tulot kulu­tusyk­sikköä kohden, joi­hin he kuu­lu­vat. Kolmi­henk­i­nen per­he on tässä siis kolme ker­taa ja kolmes­sa eri ikälu­okas­sa. Niin­pä las­ten osalta tulo­erois­sa ei ole kyse erisu­u­rui­sista viikko­ra­hoista vaan siitä, kuin­ka suuria ovat lap­siper­hei­den tulo­erot. Jat­ka lukemista “Tulon­jaon kehi­tys ikälu­okkien sisällä”

Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osana työt­tömien aktivoin­tia hal­li­tus edel­lyt­tää, että työtön han­kkii yrit­täjänä tulo­ja 250 € kuus­sa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toim­imis­es­ta ei ran­gaista heti, mut­ta neljän kuukau­den kulut­tua se voi johtaa työt­tömyysko­r­vauk­sen menet­tämiseen kokon­aan, jon­ka jäl­keen on siis elet­tävä sil­lä 250 eurol­la kuus­sa. Ei kuitenkaan ker­ro­ta, mil­loin siitä ran­gais­taan ja mil­loin ei, vaan tämä jätetään yksit­täisen TE-toimis­ton hark­in­taan, eikä harkin­nan luva­ta nou­dat­ta­van samo­ja kri­teere­jä eri puolel­la maata.

Näin ei voi olla. Työt­tömiltä ei voi edel­lyt­tää täl­laista riskinot­toa. Lain pitää olla yksikäsit­teinen ja sama koko maas­sa, ellei erik­seen päätetä alueel­li­sista kokeiluista. Nyt tämä epä­var­muus ja kieltäy­tymien anta­mas­ta ennakkopäätök­siä on tosi­asialli­nen este työt­tömien pien­imuo­toisellekaan yritystoiminnalle

Ain­oa ohje, joka asi­as­ta annetaan, on tämä periaate:

Henkilön kat­so­taan työl­listyvän yrit­täjänä tai sitä vas­taaval­la taval­la omas­sa työssään pää­toimis­es­ti, jos toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vas­taan­ot­tamiselle.” Jat­ka lukemista “Työt­tömän oikeud­es­ta sivu­toimiseen yrit­tämiseen on säädet­tävä yksiselitteisesti”

Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hal­li­tus on iskenyt pahasti kirveen­sä kiveen työt­tömien aktivoin­ti­mallinsa kanssa. Se on herät­tänyt niin laa­jaa suut­tumus­ta, että sil­lä voi olla suuri vaiku­tus tule­vien eduskun­tavaalien tulok­si­in.

Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lop­ul­takin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tyssätä nopeastikin työvoima­pu­laan samal­la, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patis­telus­sa on nyt, kun täyt­tömien määrä vähe­nee itses­tään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on todel­la pas­sivoi­va, jos sitä ver­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan. Tääl­lä on aika help­po jäädä roikku­maan työt­tömyys­tur­van varaan. Tästä asi­as­ta on vähän vaikea puhua, kos­ka kun näin sanoo, syyl­listää kaikkia työt­tömiä ja eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka oikeasti yrit­tävät päästä töi­hin, mut­ta eivät pääse. Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töi­hin. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len työt­tömyys­tur­van aktiivimallista.”

Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suu­rit­u­loisin pros­ent­ti kah­mii Yhdys­val­lois­sa 19,3 % kaik­ista tuloista ja Suomes­sa “vain” 5,7 %

Mik­si luku on Suomes­sa niin pieni, pienem­pi kuin useim­mis­sa teollisuusmaissa?

Halu­amme tietysti nähdä asian niin, että suo­ma­lainen yhteiskun­ta on paljon tasa-arvoisem­pi ja sosi­aalisem­pi. Mut­ta eihän se selitä, mik­si terävin huip­pumme tien­aa niin huonos­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Siitä, että rikkaim­mat suo­ma­laiset tien­aa­vat paljon ruot­salaisia laji­tovere­itaan huonom­min, on syytä iloi­ta yhtä vähän kuin siitä, että meil­lä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syynä tähän? Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”