Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suu­ri­tu­loi­sin pro­sent­ti kah­mii Yhdys­val­lois­sa 19,3 % kai­kis­ta tulois­ta ja Suo­mes­sa “vain” 5,7 %

Mik­si luku on Suo­mes­sa niin pie­ni, pie­nem­pi kuin useim­mis­sa teollisuusmaissa?

Haluam­me tie­tys­ti näh­dä asian niin, että suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on pal­jon tasa-arvoi­sem­pi ja sosi­aa­li­sem­pi. Mut­ta eihän se seli­tä, mik­si terä­vin huip­pum­me tie­naa niin huo­nos­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na. Sii­tä, että rik­kaim­mat suo­ma­lai­set tie­naa­vat pal­jon ruot­sa­lai­sia laji­to­ve­rei­taan huo­nom­min, on syy­tä iloi­ta yhtä vähän kuin sii­tä, että meil­lä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syy­nä tähän?

  1. Koh­tuul­li­suu­den kult­tuu­ri. Suo­mes­sa ei nyt vain ole tapa­na kah­mia voit­ta­ja vie kai­ken –tilan­teis­sa rahaa itsel­le vaan jakaa sitä isom­man poru­kan kans­sa eikä yri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jil­le mak­se­ta sel­lai­sia jät­ti­palk­ko­ja kuin muu­al­la. Täs­tä nyt voi vaik­ka iloitakin
  2. Suo­men hui­put ovat tum­pe­loi­ta mui­hin ver­rat­tu­na Suo­men terä­vin pää ei ole niin fik­sua kuin muu­al­la eikä sik­si menes­ty talou­del­li­ses­ti niin hyvin. Kyse on siis vähän samas­ta asias­ta kuin maa­lin­te­ko­ky­vys­tä jal­ka­pal­los­sa. Her­li­ne­jä ja Supercell-väkeä on niin vähän ver­rat­tu­na jo Ruotsiin.
  3. Yrit­tä­jyyt­tä ja ris­kin­ot­toa kaih­ta­va ilma­pii­ri. Jos Bill Gates oli­si elä­nyt Suo­mes­sa, hän oli­si pää­ty­nyt val­tion vir­ka­mie­hek­si ja näin me oli­sim­me saa­neet pide­tyk­si tulon­jaon kohtuullisena.
  4. Tilas­to valeh­te­lee. Suo­mes­sa on tapa­na (ja vero­tuk­sel­li­ses­ti jär­ke­vää) jät­tää isot tulot yri­tyk­seen jaka­mat­ta nii­tä palk­ka­na tai osin­ko­na hen­ki­lö­koh­tai­sek­si tulok­si. Her­li­nin ovat tulon­ja­ko­ti­las­ton kär­ki­kas­tia, mut­ta oikeas­ti vie­lä pal­jon suu­ri­tu­loi­sem­pia. (Täs­sä ei sinän­sä ole mitään vikaa. On jär­ke­vää kan­nus­taa jät­tä­mään voit­to yri­tyk­seen eikä jaka­maan sitä hen­ki­lö­koh­tai­seen kulutukseen.)
  5. Voi­tot tulou­te­taan ulko­mail­la. Suo­ma­lai­set rik­kaat ovat yhtä tai­ta­via ja suu­ri­tu­loi­sia kuin muut­kin, mut­ta he tulout­ta­vat tulon­sa vero­tuk­sen vuok­si jos­sain muu­al­la kuin Suo­mes­sa. Esi­mer­kik­si For­mu­la I –kul­jet­ta­jat.

 

 

98 vastausta artikkeliin “Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”

  1. 6. Pie­nem­pi tuot­ta­vuus kes­kit­ty­mi­se­tu­jen takia. Suu­kau­pun­kien tuot­ta­vuus on suu­rem­pi kuin kes­ki­ko­kois­ten kau­pun­kien. Suu­ri­tu­loi­set kes­kit­ty­vät maan­tie­teel­li­ses­ti vain muu­ta­miin paik­koi­hin mm. Yhdys­val­lois­sa. Suo­mes­sa Hel­sin­gin tuot­ta­vuus on parem­pi kuin muun maan, mut­ta Frank­fur­tin, Lon­toon, New Yor­kin, Seatt­len, Los Ange­le­sin tuot­ta­vuus on parem­pi kuin Helsingin.

    7. Lii­ke­toi­min­nan skaa­lau­tu­vuus. Suo­mes­ta laa­jen­nut­taes­sa, mark­ki­nat vaih­tu­vat eri kult­tuu­rik­si kun men­nään yli 5 mil­joo­nan asuk­kaan. Stok­man­nin, S‑ryhmän, Sone­ran, Sata­man ym. laa­jen­tu­mi­set ovat tör­män­neet eri­lai­siin kult­tuu­rei­hin ja takai­sin on tul­tu hän­tä koi­pien välis­sä. Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa voi laa­jen­tua kan­sain­vä­li­ses­ti suu­rek­si ennen kuin täy­tyy sopeu­tua eri kulttuureihin. 

    8. Finans­si­sek­to­rin pie­nuus suh­tees­sa BKT:hen Yhdys­val­lois­sa eni­ten uusia mil­jar­döö­re­jä syn­tyy finans­si­sek­to­ril­la. Suo­meen ei mah­du yksi Nal­le kokonaan. 

    9. Ter­vey­den­huol­to ja urhei­lu­bis­nes ei ole ollut suur­ta bis­nes­tä Suo­mes­sa. Yhdys­val­lois­sa self-made mil­jar­döö­rit erot­tu­vat peri­jöis­tä ter­vey­den­hoi­don ja urhei­lu­bis­nek­sen suu­rel­la edus­tuk­sel­la. Suo­mes­sa vas­ta Sote-rat­kai­sun avul­la pääs­tään teke­mään mil­jo­nää­re­jä tai mil­jar­döö­re­jä ter­veys­bis­nek­ses­tä. Urhei­lus­sa meil­lä on Hal­lis ja mon­ta muu­ta ei mahdu.

  2. Joku voi­si jun­ta­ta Ruot­sin perin­tö­ve­ro­uu­dis­tuk­sen läpi Suo­mes­sa­kin, niin vau­raut­ta ei pii­lo­tel­tai­si muu­al­le. Pal­jon toden­nä­köi­sem­pää että vau­raus palau­tuu pön­kit­tä­mään Suo­men talout­ta ja yri­tyk­siä, jos vau­ras­tu­neen elä­mä ei ole val­tion vält­te­lyä. Jos asi­aan vähän tutus­tuu, niin ei sii­nä käy­tän­nös­sä vapau­tet­tu verois­ta, vaan siir­ret­tiin veron­mak­sun ajan­koh­taa jär­ke­väm­mäk­si. Suo­mes­sa vaan toi­mit­ta­jat­kin niin lais­ko­ja että puhu­taan pel­käs­tään veron pois­tos­ta, eikä ker­ro­ta miten Ruot­sis­sa muu­ta vero­tus­ta muu­tet­tiin kor­vaa­maan se val­tion taloudessa.

  3. Ääri­va­sem­mis­ton vai­ku­tus vero­po­li­tii­kas­sa sodan­jäl­kei­si­nä vuo­si­na. Pää­oma­ve­ro­tus on Suo­mes­sa puh­das­ta rosvoamista.

    Eivät rauk­ka­pa­rat vain vie­lä­kään tajua aiheut­ta­maan­sa vahin­koa Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sil­le. Yksi­tyi­nen pää­oma rat­kai­see kan­sa­kun­nan hyvin­voin­nin. Täs­sä suh­tees­sa pitää nos­taa hat­tua ruot­sa­lai­sil­le dema­reil­le. Heil­le yksi­tyi­sen ruot­sa­lai­sen pää­oman hyvin­voin­ti on aina ollut ykkös­asia. Palk­ka­tu­lo­ja on voi­nut verot­taa, mut­ta ei pääomia.

    Sur­ku­hu­pai­sia ovat eräät polii­tik­ko­jen, vir­ka­mies­ten ja jopa pro­fes­so­rien tahal­laan vää­rin las­ke­tut pää­oma­ve­ro­pro­sen­tit. Vasem­mis­to­lai­sil­ta polii­ti­koil­ta sen voi hyväk­syä, kos­ka polii­ti­kon ei tar­vit­se pysyä aina totuu­des­sa. Näin olen ymmär­tä­nyt. Vir­ka­mies­ten ja yli­opis­ton opet­ta­jien vää­rin las­ke­mi­nen taas on tuomittavaa.

  4. Suu­ri osa huip­pu­va­ral­li­suu­des­ta on luo­tu sil­loin kun Suo­mes­sa oli mono­po­le­ja ja tiu­kas­ti jaet­tu­ja aluei­ta kar­tel­leil­le. On mah­do­ton­ta tuho­ta pie­nel­lä ris­kil­lä var­ma­tuot­tois­ta omai­suut­ta. Jos omai­suus on yhtiös­ta kadon­nut, se tar­koit­taa ns. ammat­ti­joh­ta­jaa ja “laa­jen­tu­mis­ta ulko­mail­le” jos­sa sään­nön­mu­kai­ses­ti tulee ns. pataan fiksummilta.

    Supercell on tilas­tol­li­nen poikkeus.

  5. Aika suo­rak­si vetoa pro­sen­teis­ta. Jäi nyt sel­lai­nen kuva, että ongel­ma­na on meil­lä rik­kain pro­sent­ti, joka ei omis­ta suh­tees­sa yhtä pal­jon kuin muu­al­la. Vaik­ka var­mas­ti­kaan ei oli­si ongel­ma jos Suo­mes­sa oli­si yhtä pal­jon varal­li­suut­ta yhteen­sä rik­kaim­mal­la 5 %:lla kuin ruot­sin rik­kaim­mal­la 5 %. Vai onko joku eri­tyi­nen hyö­ty terä­väs­tä kär­jes­tä jol­la pal­jon pääomaa?

    Jos näin on niin voi­daan Suo­mes­sa pitää mil­jar­döö­ri kokei­lu ja jakaa vero­va­rois­ta vuo­sit­tain yhdel­le sat­tu­man­va­rai­sel­le ihmi­sel­le mil­jar­di. Uskoi­sin että aika nopeas­ti pääs­tään Ruot­sin ja USA:n lukuihin.

    Syi­den poh­dis­ke­lus­sa taas tuli­si enem­män tut­kia miten rik­kaat ovat rikas­tu­neet. Aina­kin ero­tel­la peri­jät ja muut sek­to­rit. Niin näkee mis­tä nii­tä rik­kauk­sia oikein vaa­li­taan ja sit­ten voi ruve­ta miet­ti­mään ovat­ko syyt his­to­rian, jär­jes­tel­män vai kulttuurin.

  6. Aika iso osa seli­tys­tä voi­vat olla myös vir­heel­li­set tilas­tot. Jos eri­tyi­sen varak­kai­den suo­ma­lais­ten nimi­lis­to­ja ver­taa vero­tie­toi­hin, voi tode­ta, että heis­tä aika har­va on suu­ri­tu­loi­sia esi­mer­kik­si vero­ti­las­to­jen mukaan. Syy­nä on se, että eri­tyi­sen varak­kail­la on yleen­sä käy­tös­sä lakio­saa­jia omai­suut­ta hoi­ta­mas­sa, joi­den ansios­ta omai­suus on yleen­sä jär­jes­tel­ty sel­lai­sel­la yhtiö­ra­ken­teel­la, jon­ka myö­tä varak­kaim­pien ja suu­rim­pia pää­oma­tu­lo­ja oikeas­ti omaa­vien tulot eivät näy hei­dän hen­ki­lö­koh­tai­si­na vero­tet­ta­vi­na tuloinaan.

    Viral­lis­ten tilas­to­jen mukai­sen Suo­men suu­ri­tu­loi­sim­man pro­sen­tin ulko­puo­lel­la on aika moni Suo­men tosial­li­sis­ta suurituloisimmista.

    Viral­li­sis­ta tilas­tois­ta ei aina­kaan Suo­mes­sa ole saa­ta­vis­sa tilas­to­ja ihmis­ten oikeis­ta tulois­ta suu­ri­tu­loi­sim­pien kohdalla.

  7. Lisäyk­se­nä edel­li­seen se, että siis esi­mer­kik­si sijoi­tus­yh­tiöi­den, rahas­to­jen ja kapi­ta­li­saa­tio­so­pi­mus­ten taka­na tapah­tu­vat tuo­tot eivät ole Suo­men viral­lis­ten tilas­to­jen mukaan ihmis­ten tulo­ja lain­kaan. Viral­li­set tilas­tot huo­mioi­vat ne tuloi­na vas­ta, jos joku nos­taa sijoi­tus­yh­tiös­tään vaik­ka osin­ko­ja, tai myy pois rahas­to­jaan tai nos­taa raho­ja ulos kapi­ta­li­saa­tio­so­pi­muk­sen takaa. Jos vain kas­vat­taa omai­suut­taan, voi viral­lis­ten tilas­to­jen mukaan tulot olla hyvin­kin lähel­lä nol­laa, vaik­ka todel­li­set tulot oli­si­vat mil­joo­nia, kym­me­niä mil­joo­nia tai vaik­ka sato­ja mil­joo­nia. Tilas­toi­jil­la ei ole mitään kei­noa pääs­tä kiin­ni ihmis­ten todel­li­siin tuloi­hin sil­loin, jos tulot tapah­tu­vat vaik­ka­pa sijoi­tus­yh­tiön tai kapi­ta­li­saa­tio­so­pi­muk­sen takana.

  8. Val­tio­ny­ri­tystn kult­tuu­ri kek­kos­lo­va­kian vuo­si­kym­me­ni­nä ja se että suu­ri osa suo­ma­lais­ten suu­ry­ri­tys­ten omis­tuk­ses­ta on ins­ti­tu­tio­naa­li­sil­la sijoittajilla ?

  9. Hen­nes­Mau­rits:
    Suu­ri osa huip­pu­va­ral­li­suu­des­ta on luo­tu sil­loin kun Suo­mes­sa oli mono­po­le­ja ja tiu­kas­ti jaet­tu­ja aluei­ta kartelleille. 

    Mil­loin ja mil­lä alueil­la tämä tapahtui?

  10. 6. Suo­men hui­put eivät ole Suo­mes­sa. Jos olet todel­li­nen huip­pu, löy­dät var­mas­ti kun­nian­hi­moa­si vas­taa­via teh­tä­viä parem­min ulko­mail­ta kun­han olet ensin hank­ki­nut ilmai­sen kou­lu­tuk­sen Suo­mes­ta. Samal­la tulet myös tie­nan­neek­si aika pal­jon enem­män. Tämä on oikeas­ti ongel­ma meil­le, mut­ta vie­lä pal­jon pahem­pi esi­mer­kik­si Viros­sa. Aivovuoto.

  11. Ruot­sis­sa on enem­män star­tu­peil­la rikastuneita. 

    Englan­ti on ruot­sin lähei­nen suku­kie­li ja 

    ruot­sa­lai­sil­la on hyvä maine. 

    Jo pel­käs­tään näil­lä kah­del­la sei­kal­la on mer­ki­tys­tä nis­sä pöy­dis­sä, jois­sa rahaa jaetaan.

    Suo­mes­sa pitäi­si lopet­taa las­ten kie­li­tai­don sabo­toin­ti pak­ko­ruot­sil­la ja käyt­tää sääs­ty­nyt aika kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin, esiin­ty­mi­sen ja itsen­sä kehu­mi­sen opetteluun.

  12. Erin­omai­nen blo­gi­kir­joi­tus usein mie­ti­tyt­tä­nees­tä aihees­ta. Itse koros­tai­sin tuo­ta koh­taa kol­me, jon­ka vai­ku­tus­ta ei kan­na­ta aliar­vioi­da. Val­tiol­ta / kun­nil­ta / val­tion mono­po­leil­ta (VR, Pos­ti, Alko, Veik­kaus) saa / on saa­nut pit­kän ja hyvin­kin kil­pai­lu­ky­kyi­sen lik­san suh­tees­sa sii­hen, miten pal­jon pitää reh­kiä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la toi­mi­vas­sa yri­tyk­ses­sä menes­tyäk­seen kil­pail­taes­sa mui­den mai­den huip­pu­jen kans­sa. Itse diplo­mi­työ­tä kun­nal­li­ses­sa lii­ke­lai­tok­ses­sa teh­des­sä­ni oli huo­les­tut­ta­vaa miten hyvis­tä hom­mis­ta sin­ne tuli poruk­kaa yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta, kos­ka lik­sa oli ver­rat­ta­va (jos­kus jopa parem­pi), mut­ta teke­mi­sen tah­ti oli pal­jon hitaam­pi ja teke­mi­sen sai aina lopet­taa neljältä.

    Kaik­ki var­mas­ti haluam­me mah­dol­li­sim­man jär­ke­vää hal­lin­toa, jon­ka teke­mi­nen hui­puil­ta luon­nis­tuu hel­pom­min, mut­ta kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa nekin hui­put voi­si olla parem­pi lait­taa “maa­jouk­ku­ee­seen” yhtei­sen ja jaet­ta­van hyvän mää­rän mak­si­moi­mi­sek­si. Mil­lä sitä sit­ten läh­teä edis­tä­mään onkin mie­len­kiin­toi­nen haaste.

  13. Hen­nes­Mau­rits:
    Suu­ri osa huip­pu­va­ral­li­suu­des­ta on luo­tu sil­loin kun Suo­mes­sa oli mono­po­le­ja ja tiu­kas­ti jaet­tu­ja aluei­ta kartelleille. 

    Suo­men rik­kaim­mat eli Her­li­nit ovat juu­ri täs­sä onnis­tu­neet ja sama meno jat­kuu nyky­päi­vä­nä­kin. Kone Oyj:n hyvä kan­nat­ta­vuus poh­jau­tuu sen huol­to­toi­min­taan, jon­ka perus­tak­si on ensin lope­tet­tu kil­pai­lu yri­ty­sos­toil­la ja sit­ten estet­ty uusien kil­pai­li­joi­den alal­le tulo. Sen jäl­keen on help­po yli­las­kut­taa ja vedät­tää asiak­kai­ta tör­keil­lä tun­ti- ja varao­sien hinnoilla.

    Ja jos­tain kum­man syys­tä on Kone voi­nut jakaa vuo­si­kausia osin­kon­sa pää­omis­ta­jal­le vero­va­paa­na. Vero­hyö­ty kym­me­niä mil­joo­nia vuo­des­sa siis yhdel­le hen­ki­löl­le. Mik­si tähän ei tule muu­tos­ta? Ei ihme, että varal­li­suus kasaan­tuu. Ihmet­te­len mik­si Kone on omis­ta­ji­neen poliit­ti­ses­sa eristyissuojelussa.

    Suo­men yri­tys­joh­don ker­ma kyl­lä saa jo nyky­ään enem­män kuin tai­to­jen­sa puo­les­ta ansait­si­si­vat. Eli noin 100 ker­tai­ses­ti rivi­duu­na­riin ver­rat­tu­na + kai­ken maa­il­man elä­ke­jär­jes­te­lyt ja osa­ke­palk­kiot. Vaik­ka pal­kit­se­mis­kon­sul­tit muu­ta väit­tä­vät, niin suo­ma­lais­joh­ta­jat eivät kel­paa ulko­mais­ten suu­ryh­tiöi­den joh­toon. Näin ollen yri­tys­joh­don palk­ka­ta­son Suo­mes­sa pitää­kin olla vaik­ka­pa Ruot­sia alhaisempi.

  14. Juk­kis: Kaik­ki var­mas­ti haluam­me mah­dol­li­sim­man jär­ke­vää hal­lin­toa, jon­ka teke­mi­nen hui­puil­ta luon­nis­tuu hel­pom­min, mut­ta kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa nekin hui­put voi­si olla parem­pi lait­taa “maa­jouk­ku­ee­seen” yhtei­sen ja jaet­ta­van hyvän mää­rän maksimoimiseksi. 

    Kyl­lä hyvin toi­mi­vat ins­ti­tuu­tiot ovat äärim­mäi­sen tär­kei­tä talou­den­kin kannalta.

  15. Suo­men suu­ri vau­ras­tu­mi­sen este on ollut tapa verot­taa yksi­tyi­nen pää­oma pois siten ettei syn­ny yri­tys­toi­min­taan­sa sijoit­ta­vaa kan­san­osa. ‑70 luvul­la omaisuus+tulovero ylit­ti per­hey­ri­tyk­sis­sä pää­oman tuo­ton. Vero­lain­sää­dän­tö elää jat­ku­vas­ti poliit­tis­ten suh­dan­tei­den mukaan eikä per­hey­rit­tä­jiä voi luot­taa pesi­sääb­tö­jen pysy­vyy­teen. Pit­kän täh­täi­men vau­ras­tu­mi­nen on lii­an ris­kial­tis­ta — siis myy kun vie­lä voit ! 1970 luvun tavoit­tee­na oli myy­dä per­hey­ri­tyk­set pörs­siy­ri­tyk­sil­le joi­den kan­sal­lis­ta­mis­ta tavoi­tel­tuun. Lau­lus­ta 50!perheestä ei mon­taa ole jäljellä!
    Jos halu­taan suo­ma­lais­ta omis­tus­ta pitää suo­ma­lai­sen omis­ta­jan ehdot saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si ulko­lais­ten kanssa.
    Nyt jat­kuu edel­leen ajat­te­lu kas­vat­taa fir­mo­ja ja myy­dä ne ulko­maa­lai­sil­le kun Suo­mes­sa ei ole omis­ta­vaa ja inves­toin­ti­ky­kyis­tä väkeä. Viron mal­li voi­si olla rat­kai­su. Pää­osa yhtiöis­tä on jo myy­ty ja nyt pää­oma­si­joit­ta­jat jah­taa­vat yhä pie­nem­piä yhtiö­tä ” jalos­tet­ta­vak­si” ulko­mai­seen omistukseen.

  16. vk: Ja jos­tain kum­man syys­tä on Kone voi­nut jakaa vuo­si­kausia osin­kon­sa pää­omis­ta­jal­le vero­va­paa­na. Vero­hyö­ty kym­me­niä mil­joo­nia vuo­des­sa siis yhdel­le henkilölle.

    Ker­rot­ko vie­lä miten tämä on tapahtunut.

  17. Yksin­ker­tai­nen tipah­ti nyt kär­ryil­tä. Voi­si­ko joku vään­tää rautalangasta?

    Siis ensin Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa eni­ten tie­naa­van pro­sen­tin tulo­po­tis­ta Jen­keis­sä ja Suo­mes­sa. Suh­teel­li­ses­ta varal­li­suu­des­ta siis. Ok, vie­lä ymmärrän.

    Mut­ta sit­ten siir­ry­tään ver­tai­le­maan Suo­men eni­ten tie­naa­vien tulo­ja “mui­den mai­den” ja Ruot­sin rik­kai­den tuloi­hin. Siis edel­leen puhu­taan suh­teel­li­ses­ta rik­kau­des­ta? Vai puh­taas­ti tie­nes­teis­tä euroi­na? Kum­pa täs­sä ver­ra­taan? Eivät­kö nämä mene tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa onnel­li­ses­ti sekai­sin vai olen­ko itse ihan ulapalla?

    Jos suo­ma­lai­nen super­ri­kas tie­naa sano­taan vaik­ka­pa 0,5% koko Suo­men tulois­ta, niin tus­kin hän on kateel­li­nen vaik­ka­pa Nami­bian super­rik­kaal­le, joka tie­naa vaik­ka­pa 5% Nami­bian tulois­ta, jos euro­mää­räi­ses­ti suo­ma­lai­nen tie­naa mil­jar­din ja nami­bia­lai­nen 100 mil­joo­naa. Noin kär­jis­täen sanottuna.

    Eli jos suh­teel­lis­ten tulo­jen pro­sent­tien perus­teel­la läh­de­tään ver­tai­le­maan todel­li­sia tie­nes­te­jä, niin eikö pitäi­si ottaa huo­mioon myös kyseis­ten talouk­sien koko ja väki­mää­rä yms. seikat?

    1. Mut­ta sit­ten siir­ry­tään ver­tai­le­maan Suo­men eni­ten tie­naa­vien tulo­ja ”mui­den mai­den” ja Ruot­sin rik­kai­den tuloi­hin. Siis edel­leen puhu­taan suh­teel­li­ses­ta rik­kau­des­ta? Vai puh­taas­ti tie­nes­teis­tä euroina? 

      Ei täs­sä nyt mitään mit­ta­kaa­va­vir­het­tä ole. Suo­men, Ruot­sin ja Yhdys­val­tain BKT hen­keä koh­den on “heh­taa­ril­la”, erot liik­ku­vat kym­me­nis­sä pro­sen­teis­sa, toi­sin kuin Nami­bian, johon näh­den ero on monin­ker­tai­nen. Yhdys­val­lois­sa on enem­män asuk­kai­ta, mut­ta pro­sent­ti ame­rik­ka­lai­si­ta on pro­sen­ti niin kuin pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta on prosentti.

  18. Mihin­kö­hän suo­ma­lai­sen suu­ri­tu­loi­suu­den pro­sent­ti­ra­ja vede­tään? Olem­me niin maa­kun­ta­sar­jaa, että sin­ne pro­sent­tiin saat­taa yltää joku city­mar­ket-kaup­pias­kin. Noin niin kuin esi­mer­kik­si. USA:n rik­kaim­mas­sa pro­sen­tis­sa ei taa­tus­ti ole ketään kau­pun­ki­ta­son pelu­ria ja luul­ta­vas­ti ei edes osa­val­tio­ta­son. Ellei sit­ten kysees­sä ole joku Cali­for­nian huol­toa­se­ma­ku­nin­gas 5000 huol­toa­se­man ket­jul­laan tjms.

    1. Pro­sent­ti ame­rik­ka­lai­sis­ta on siis yli kol­me mil­joo­naa hen­keä. Kyl­lä sii­he­no­pa­ri shop­ping­mal­lin pitä­jää­kin mahtuu.

  19. PRNDL: Ker­rot­ko vie­lä miten tämä on tapahtunut.

    Kiin­nos­taa minua­kin, jän­ni­tyk­sel­lä odotan

  20. Suo­men hui­put ovat tum­pe­loi­ta mui­hin ver­rat­tu­na Suo­men terä­vin pää ei ole niin fik­sua kuin muu­al­la eikä sik­si menes­ty talou­del­li­ses­ti niin hyvin.”

    Eikö­hän kyse ole enem­män­kin sii­tä, että sii­nä vai­hees­sa kun huip­pu­tyyp­pi alkaa saa­vut­ta­maan Suo­men hui­pun, hän saa parem­pi­palk­kai­sen hom­man ulko­mail­ta ja hänes­tä voi tul­la jon­kun toi­sen maan terä­vin pää. Var­maan­kin tar­peek­si palk­kaa mak­sa­mal­la tän­ne­kin saa­tai­siin kan­sain­vä­li­siä huippuja.

    Mut­ta aina­kin tie­de­maa­il­ma vaa­tii mat­kus­ta­mis­ta ja Suo­mes­ta on pidem­pi mat­ka kon­fe­rens­sei­hin kuin mones­ta muus­ta paik­kaa, joten sik­si Suo­meen on vai­kea hou­ku­tel­la huip­puo­saa­jia. Aika kun on rahaa.

    Tun­nen erään menes­ty­neen tie­tei­li­jän, joka asuu Sveit­sis­sä. Hänes­tä on help­poa kun voi mat­kus­taa Euroo­pas­sa junal­la ja voi teh­dä töi­tä samal­la. Suo­mes­ta mat­kus­taes­sa läp­pä­rin jou­tui­si lait­ta­maan välil­lä pois len­to­kent­tien tur­va­tar­kas­tuk­sen takia. Välil­lä täl­lai­nen muu­ta­man­kin minuu­tin hidas­te voi vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka pal­jon simu­laa­tiol­le voi antaa aikaa ja kuin­ka hyviä tulok­sia saa aikaan. Mut­ta min­käs maan­tie­teel­le mah­taa ja sil­le, että Suo­mi ei jär­jes­tä tar­peek­si tie­teen huip­pu­kon­fe­rens­se­ja, jol­loin mat­kus­tuse­tu kään­tyi­si suo­ma­lai­sil­le voitolliseksi.

  21. Ame­rik­ka­lais­ten osal­ta yksi syy lie­nee maa­il­man suu­rin talous (=koti­mark­ki­nat): kun siel­lä kas­vaa mer­kit­tä­väk­si toi­mi­jak­si on pie­nem­mil­lä mark­ki­noil­la (vaik­ka­pa Suo­mes­sa) toi­mi­vat kil­pai­li­jat help­po ostaa pois tai nitis­tää myy­mäl­lä omaa tuo­tet­ta pol­ku­hin­taan yksi mark­ki­na-alue ker­ral­laan (sit­ten sopii katet­ta ruu­va­ta ylös­päin ja siir­tyä seu­raa­van mark­ki­na-alu­een kimp­puun). Jäl­kim­mäi­nen seik­ka var­maan yleen­sä ymmär­re­tään pie­nem­pien mark­ki­noi­den yri­tyk­sis­sä ja sen takia edes joten­kin koh­tuul­li­ses­ta osto­tar­jouk­ses­ta ei ole vii­sas­ta kieltäytyä.

  22. Sylt­ty: Kyl­lä hyvin toi­mi­vat ins­ti­tuu­tiot ovat äärim­mäi­sen tär­kei­tä talou­den­kin kannalta.

    Ehdot­to­mas­ti ja sik­si täs­sä ei kan­na­ta men­nä toi­seen­kaan ääri­pää­hän, mut­ta kyl­lä se terä­vin kär­ki kan­nat­tai­si pitää pais­ki­mas­sa töi­tä kan­san­ta­lou­del­le ja perus­ta­mas­sa uusia yri­tyk­siä mie­luum­min kuin jääh­dyt­te­le­mäs­sä suun­nit­te­li­ja­na jos­sain viras­tos­sa. Meil­lä on kui­ten­kin Suo­mes­sa mie­les­tä­ni aika hyvin toi­mi­vat ins­ti­tuu­tiot kes­ki­ver­toon län­si­maa­han ver­rat­tu­na ja ongel­ma on häm­men­tä­väs­ti enem­män­kin sii­nä, että mei­dän kokoi­sel­la maal­la pitäi­si olla kyky toi­mia ket­te­räm­min kuin miten nyt toi­mim­me. Osa­syy­nä täl­le jäh­mey­del­le voi olla se, että meil­lä on kokoi­sek­sem­me tar­peet­to­man isot instituutiot.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:…mut­ta pro­sent­ti ame­rik­ka­lai­si­ta on pro­sen­ti niin kuin pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta on prosentti. 

    Kos­ka oli­sit kuul­lut vasem­mis­to­lai­ses­ta polii­ti­kos­ta tai vir­ka­mie­hes­tä, joka ymmär­tää sanan pro­sent­ti? Noi­den käsis­sä on kui­ten­kin ollut Suo­men vero­po­li­tii­kan suun­nit­te­lu, joten on ihan tur­ha ihme­tel­lä, mik­si meil­lä menee näin huonosti.

    Esi­mer­kik­si mah­dol­li­suus pää­omit­taa yri­tys­toi­min­taa Nokian optioil­la sös­sit­tiin täy­sin vero­tuk­sel­la. Onnek­si Nokia ymmär­si ja siir­si kes­ki­joh­don muu­al­le maa­il­mal­le, kun optioi­den lunas­tus tapah­tui. Vii­mei­nen kun­nol­li­nen pää­omi­tus Suo­mes­sa tapah­tui kiel­to­lain aika­na! Niil­lä rahoil­la teh­tiin todel­la mon­ta työ­paik­kaa suomalaisille.

  24. PRNDL: Ker­rot­ko vie­lä miten tämä on tapahtunut.

    Täs­tä lisä­tie­toa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47

    Siis 2016 Ant­ti Her­lin sai vero­va­rois­ta vero­tu­kea yli 40 mil­joo­naa euroa Koneen omistukselleen.

    Kal­le:
    Esi­mer­kik­si mah­dol­li­suus pää­omit­taa yri­tys­toi­min­taa Nokian optioil­la sös­sit­tiin täy­sin vero­tuk­sel­la. Onnek­si Nokia ymmär­si ja siir­si kes­ki­joh­don muu­al­le maa­il­mal­le, kun optioi­den lunas­tus tapah­tui. Vii­mei­nen kun­nol­li­nen pää­omi­tus Suo­mes­sa tapah­tui kiel­to­lain aika­na! Niil­lä rahoil­la teh­tiin todel­la mon­ta työ­paik­kaa suomalaisille.

    Höpö­hö­pö. Optioil­la ei käy­tänn­nös­sä ollut mitään teke­mis­tä Nokian lii­ke­toi­min­nan pää­omit­ta­mi­sen kans­sa. Sen sijaan Nokia on käyt­tä­nyt omien osak­kei­den­sa osta­mi­seen (osta­nut myös tänä vuon­na) noin 20 mil­jar­dia euroa tukeak­seen osa­ke­kurs­si­aan ja sil­lä tavoin myös optioi­den­sa arvoa. Eli joh­to on käyt­tä­nyt sil­mit­tö­mäs­ti yhtiön varo­ja oman hen­ki­lö­koh­tai­sen varal­li­suu­ten­sa kas­vat­ta­mi­seen. Pel­käs­tään Olli­lan dream­team rahas­ti 400–500 mil­joo­naa (mak­saen toki isot verot). 

    Näi­den 20 mil­jar­dil­la ostet­tu­jen osak­kei­den arvo tänä päi­vä­nä lie­nee jotain 5 mil­jar­din luok­kaa. Eli hukat­tu on noin 15 mil­jar­dia samal­la hei­ken­täen taset­ta ja rahoi­tus­a­se­maa todel­la rajusti!!!

    1. Meil­lä on sel­lai­nen käy­tän­tö täs­sä maas­sa, että per­heyh­tiöl­tä on pois­tet­tu kak­sin­ker­tai­nen vero­tus. Yhtiö mak­saa tulok­ses­taan veroa 20 % ja osa­kas, joka omis­taa yli 10 % yhtiös­tä mak­saa osin­gos­ta veroa 7,5% tai vähän enem­män, jos osin­ko on iso. Sama kos­kee yhtiö­tä sen­kin jäl­keen, kun se on lai­tet­tu pörs­siin. Jos tätä kak­sin­ker­tai­sen vero­tuk­sen pois­toa ei oli­si teh­ty, koko­nais­ve­ro­tus, yhtiön mak­sa­mat verot ja osak­kaan mak­sa­mat verot, oli­si­vat nous­seet suu­rem­mak­si kuin pal­kan­saa­jan verot. Her­li­nin pie­net verot joh­tu­vat sii­tä, että hän jät­tää tulok­sen yri­tyk­seen ja/tai ohjaa sen hyvän­te­ke­väi­syy­teen Koneen sää­tiöl­le. On kan­san­ta­lou­den etu, että Her­li­nit ovat jät­tä­neet rahaa tyri­tyk­seen eivät­kä ole osta­neet sil­lä pur­je­ve­nei­tä ja yksi­tyi­siä suu­ih­ku­ko­nei­ta, sil­lä tuo sää­tiö on aika ahke­ra sta­rup-yri­tys­ten rahoit­ta­ja. Jos he oli­si­vat jaka­neet rahat itsel­leen, veroa oli­si tie­tys­ti men­nyt pal­jon enemmän.
      Tähän verot­ta­ja on eri­tyi­ses­ti tähdännyt.
      Tuon 20 % Her­li­nien omis­ta­ma yri­tys on siis mak­sa­nut tulok­ses­taan, mikä tuos­ta Ylen jutus­ta unohtui.
      Koneen tai Nokian ulko­mai­sil­ta omis­ta­jil­ta val­tio ei saa sent­tiä­kään. Pait­si siis sen yhtiön tulok­ses­ta mak­set­ta­van 20 pro­sen­tin veron.
      Kaik­ki menee hyvin niin kau­an kuin täs­sä ei ale­ta suun­ni­tel­la kan­sain­vä­lis­tä veron­kier­toa, sil­lä jos­kus kai on tar­koi­tus ottaa tuo­ta rahaa myös itsel­le, jol­lo­lin verot­ta­ja pää­see väliin. Jos sik­si aikaa muut­taa kir­jan­sa Viroon tai For­mu­la­täh­tien seu­rak­si Monacoon, val­tio jää nuo­le­maan näp­pe­jään. Täs­sä on mei­dän suur­ten tulo­jen vero­tuk­sen sel­vä porsaanreikä.
      Huo­mat­ta­koon, että taval­li­nen pörs­sio­sak­keen omis­ta­ja mak­saa veroa aika pal­jon. Ensin 20 % yri­tyk­sen tulok­ses­ta ja sit­ten osin­gos­ta 30 — 34 %

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pro­sent­ti ame­rik­ka­lai­sis­ta on siis yli kol­me mil­joo­naa hen­keä. Kyl­lä sii­he­no­pa­ri shop­ping­mal­lin pitä­jää­kin mahtuu.

    Nopeal­la googlaa­mi­sel­la (eli läh­tei­siin voi suh­tau­tua varauk­sel­la ja tilas­toin­ti­ta­vois­sa nyt aina­kin on var­mas­ti eroa mai­den välil­lä) Suo­mes­sa varak­kaim­paa pro­sent­tiin pää­see vajaan kah­den mil­joo­nan euron net­to­va­ral­li­suu­del­la, kun yhdys­val­lois­sa raja on noin 10 mil­joo­naa dollaria.

    Sitä en osaa sanoa mikä on city­mar­ke­tin mark­ki­na-arvo, mut­ta kyl­lä se tuon­ne 10 mil­joo­nan pin­taan menee.

    1. Tämä tilas­to kos­ki TULOJA ei varal­li­suut­ta. Varal­li­suu­den jakau­tu­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti kes­kit­ty­neem­pää kuin tulo­jen jakautuminen

  26. per­heyh­tiöi­den vero­tus on juu­ri kuten sanoit tilan­tees­sa mis­sä yhtiö on sta­bii­lis­sa tilas­sa jos­sa taset­ta on 7.5% osin­gon jaka­mi­seen tar­vit­ta­va mää­rä eikä ole tar­vet­ta suku­pol­ven­vaih­dok­sel­le. Yli­me­ne­vä menee ansio­tu­loik­si eli vero saat­taa olla pie­ny­ri­tyk­ses­sä tai nopeas­ti kas­va­vas­sa yri­tyk­ses­sä jopa yhtiön 20% + palk­ka­ma­ri­gi­naa­li 51% eli 75 % yri­tys­tu­los­ta. Onko se koh­tuul­lis­ta on poliit­ti­nen asia. Joi­den­kin äänek­käi­sen polii­tik­ko­jen mie­les­tä sekin on lii­an vähän.

    Edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni puhuin men­nei­syy­des­tä — sii­tä mik­si suo­mes­sa ei ole kumu­loi­tu­nei­ta yrityspääomia.

    Se pää­oma mitä nyt on pak­kaa mene­mään vero­tuk­sen takia rahas­toi­hin tai jos nii­tä ale­taan jah­da­ta niin se hävi­ää sit­ten ulkomaille.

    Suku­pol­ven­vaih­dos onkin sit­ten mie­len­kiin­toi­nen juttu:

    jos voit antaa yli 10% osak­keis­ta lap­sel­le saat lahaj­ve­ron huo­jen­nuk­sen. Jos lap­sia on mon­ta tämä ei ennen toi­mi­nut, mut­ta nyt onnek­si kor­kein oikeus hyväk­syi yhteis­lah­jan käsit­teen eli huo­jen­nus saa­daan myös kun osak­keet anne­taan lap­sil­le yhtei­sek­si. Jos tämä oli­si ollut aikai­sem­pi käy­tän­tö ehkä joku omis­ta­jien maas­ta­muut­to oli estynyt.
    Täl­lä het­kel­lä tämä asia on jär­ke­vis­sä puit­teis­sa, mut­ta sen pitää myös uskot­ta­vas­ti pysyä niis­sä jot­ta kumu­la­tii­vis­ta pää­omaa voi­si muo­dos­tua. Verot­ta­jan into­hi­moi­sia tul­kin­to­ja pitää kye­tä suit­si­maan ettei teh­dä asioi­ta joi­ta ei ole pää­tö­siä teh­täes­sä tar­koi­tet­tu. Pysy­vyy­teen usko­mi­nen mei­dän yhteis­kun­nas­sa vas­taa uskoa joulupukkiin.

    Asia­han ei päde hajao­mis­teis­ta tilan­net­ta tai sijoi­tuso­mai­suut­ta. MM. Eräs pan­kin­joh­ta­ja muut­ti lap­si­neen ulko­ma­lik­ke sääs­tääk­seen vajaa 200M€/n verot.

    Kui­ten­kin: Suo­mi on hyvä maa yrit­tää. Yrit­tä­mi­seen liit­tyy vain tur­han pal­jon poliit­ti­sia ris­ke­jä, jois­ta pitäi­si pääs­tä eroon.

  27. vk: Täs­tä lisä­tie­toa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47

    Siis 2016 Ant­ti Her­lin sai vero­va­rois­ta vero­tu­kea yli 40 mil­joo­naa euroa Koneen omistukselleen.

    Huhu­huh.

    Hol­ding Manu­tak­sel­le mak­se­tut osin­got eivät ole Ant­ti Her­li­nin hen­ki­lö­koh­tais­ta rahaa. Kun siel­tä mak­se­taan osin­ko­ja ulos on välis­sä jäl­leen verokiila. 

    Jut­tu on kovin sen­saa­tio­ha­kuis­ta muka­jour­na­lis­mia mut­ta uppo­aa var­maan suo­ma­lai­seen mielenmaisemaan.

    Mut­ta on tuos­sa jutus­sa jotain oikein­kin. Koneen sää­tiö saa Hol­ding Manu­tak­sel­ta vuo­sit­tain ison osin­ko­po­tin jol­la rahoi­te­taan kult­tuu­ria ja tutkimusta. 

    Sen sijaan että näi­tä hen­ki­löyh­tiö­ra­ken­tei­ta kovas­ti kadeh­dit­tai­siin pitäi­si huo­mioi­da että niis­tä monet rahoit­ta­vat uut­ta liiketoimintaa. 

    Kom­ment­ti Nokian optiois­ta liit­tyy myös tähän. Jos optiot oli­si voi­nut osoit­taa option­saa­jan yhtiöl­le oli­si maas­sam­me taa­tus­ti enem­män star­tup-ja kas­vu­vai­heen rahoi­tus­ta. Ja juu­ri rahoi­tus on se mis­sä olem­me taka­mat­kal­la esi­mer­kik­si Ruot­siin verrattuna. 

    Joi­den­kin mie­les­tä raha on oikeas­sa pai­kas­sa vain kun se on val­tion kas­sas­sa. Työ­paik­ko­jen luon­nin kan­nal­ta se ei ole näin ja sik­si ylen­mää­räi­nen vero­tus on nega­tii­vi­nen asia ja syö pää­omat pois siel­tä mis­sä ne oli­si tarpeen.

  28. vk: Täs­tä lisä­tie­toa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47

    Luin, mut­ta mis­sään ei ollut että Her­lin oli­si saa­nut osin­kon­sa Konees­ta verovapaana. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro­pro­sent­ti oli tuon jutun las­kel­mis­sa kah­den­kym­me­nen pääl­le. Ei pien­si­joit­ta­ja­kaan mak­sa veroa rahas­ton saa­mis­ta osin­gois­ta tai teke­mis­tä kaupoista.

  29. Tulo­jen osal­ta rik­kaat voi­vat aset­tua hyvin­kin vaih­te­le­vas­ti ja tulot voi­vat vaih­del­la pal­jon vuo­sit­tain. Rik­kaat omis­ta­vat, omis­tuk­set tuot­ta­vat, mut­ta tuo­tot voi­vat hyvin­kin jää­dä yhtiöi­hin joi­den kaut­ta omis­tuk­set on jär­jes­tet­ty, eikä kaik­ki täs­tä kos­kaan pää­dy luon­nol­li­sel­le hen­ki­löl­le vaan voi­daan edel­leen sijoit­taa, jakaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen, perus­taa sää­tiöi­tä, jne.

    Ket­kä oikeas­ti ovat ne eni­ten tie­naa­vat 1% jot­ka siis jen­keis­sä saa­vat 19,3% kai­kis­ta tulois­ta? Mis­tä ne tulot koos­tu­vat? Ovat­ko palk­kaa ja bonuk­sia (ja mui­ta ei raha­na mak­set­ta­via lisiä) vai onko muka­na mer­kit­tä­vä mää­rä pääomatuloja?

    Vai­kea sanoa mitään niis­tä 1% eni­ten tuloa saa­vis­ta jos ei tie­dä miten tulot muodostuvat.

  30. 2 ja 3.
    — Suo­mes­sa rik­kaat ovat kes­ki­ver­to­tyyp­pe­jä muu­hun maa­il­maan ver­rat­tu­na, yri­tys­joh­ta­jil­la taka­na kor­kein­taan yksi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to ja ulko­mail­la vie­te­tyt vuo­det lähin­nä ver­kos­ton luon­tia bai­laa­mi­sen muodossa.
    — Kor­keil­la vir­ka­mie­hil­lä lii­an hyvät pal­kat vas­tuuseen ja työ­mää­rään nähden.

  31. Kun käy­tät tulon­ja­koa indi­kaat­to­ri­na niin mei­naat­ko, että Nor­ja­lai­set ovat “tum­pe­lom­pia” ja “ris­kiä kaih­ta­vam­pia” kuin muut öljy­maat, esim. Venä­jä tai Sau­dit, kun rik­kaim­man 1%:n tulo-osuus on niin pal­jon pienempi?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä on sel­lai­nen käy­tän­tö täs­sä maas­sa, että per­heyh­tiöl­tä on pois­tet­tu kak­sin­ker­tai­nen verotus. 

    Siis tar­koi­tat­ko ett­tä Kone Oyj on “per­heyh­tiö”?

    Ant­ti Her­lin yhtiöi­neen omis­taa yhtiön osak­keis­ta yhteen­sä 22% (toki enem­mis­tön ääni­val­las­ta). Yhtiöl­lä on yli 60.000 osak­kee­no­mis­ta­jaa ja se on ollut jul­ki­ses­ti notee­rat­tu pörs­siyh­tiö vuo­si­kym­me­niä. Miten täl­lai­nen yhtiö voi­daan kat­soa “per­heyh­tiök­si”, jon­ka yhtä omis­ta­jaa pitää Suo­men vero­tuk­ses­sa suo­sia kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la vuodessa?

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Huhu­huh.

    Hol­ding Manu­tak­sel­le mak­se­tut osin­got eivät ole Ant­ti Her­li­nin hen­ki­lö­koh­tais­ta rahaa. Kun siel­tä mak­se­taan osin­ko­ja ulos on välis­sä jäl­leen verokiila. 

    Erit­täin har­va suu­ro­mis­ta­ja (ja monet pie­nem­mät­kin) omis­taa osak­keet suo­raan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Her­li­nin tapauk­ses­sa hänen peril­li­sen­sä eivät kos­kaan tule hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tar­vit­se­maan vaik­ka­pa Hol­ding Manu­tak­seen park­kee­rat­tu­ja vero­va­pai­ta Koneen osin­ko­ja. Sin­ne ker­ty­vil­lä vero­va­pail­la osin­goil­la on han­kit­tu suu­ria omis­tuk­sia mm. Sano­ma Oyj:stä ja muis­ta pörs­siyh­tiöis­tä. Näin osin­ko­jen vero­va­pau­del­la tuem­me varal­li­suu­den keskittymistä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaik­ki menee hyvin niin kau­an kuin täs­sä ei ale­ta suun­ni­tel­la kan­sain­vä­lis­tä veron­kier­toa, sil­lä jos­kus kai on tar­koi­tus ottaa tuo­ta rahaa myös itsel­le, jol­lo­lin verot­ta­ja pää­see väliin. Jos sik­si aikaa muut­taa kir­jan­sa Viroon tai For­mu­la­täh­tien seu­rak­si Monacoon, val­tio jää nuo­le­maan näp­pe­jään. Täs­sä on mei­dän suur­ten tulo­jen vero­tuk­sen sel­vä porsaanreikä.
    Huo­mat­ta­koon, että taval­li­nen pörs­sio­sak­keen omis­ta­ja mak­saa veroa aika pal­jon. Ensin 20 % yri­tyk­sen tulok­ses­ta ja sit­ten osin­gos­ta 30 – 34 %

    Täs­sä on juu­ri se point­ti jota ajan takaa.
    Minul­le varal­li­suu­den kes­kit­ty­mi­nen­kin on ok kun­han kaik­kia osak­kee­no­mis­ta­jia koh­del­laan vero­tuk­ses­sa samal­la taval­la. Erit­täin monet suo­ma­lai­set suu­ro­mis­ta­jat ovat jo siir­tä­neet suu­rim­man osan omis­tuk­sis­taan ulko­mai­sil­le yhtiöil­le, sää­tiöil­le ym. vaik­ka­pa Luxem­bur­giin. Näin tapah­tui jo varal­li­suus­ve­ro­tuk­sen aika­na eikä sen jäl­keen omis­tuk­sia ole palau­tet­tu Suo­meen. Eli Suo­men verot­ta­ja jää nuo­le­maan näp­pe­jään jo nykyi­sin. Siel­lä ole­via varo­ja sit­ten käy­te­tään eri tavoin Suo­mes­sa­kin asu­vien hen­ki­löi­den hyväk­si sekä lail­li­ses­ti että laittomasti.

    Joten­kin on vaan ihmeel­lis­tä, että kun olet riit­tä­vän vara­kas niin pys­tyt osta­maan itsel­le­si kevyem­män vero­tuk­sen taval­li­seen tal­laa­jaan ver­rat­tu­na. Ettei Her­lin vaan rahoit­tai­si joi­den­kin puo­luei­den toimintaa?

    Ja mitä tulee Koneen Sää­ti­öön, niin tie­tääk­se­ni sen varal­li­suus on kes­kei­ses­ti peräi­sin yhden Pek­ka Her­li­nin lap­sen (Han­na Nur­mi­sen) sää­tiöl­le lah­joit­ta­mis­ta Koneen osak­keis­ta. Muut peri­jät ovat pitä­neet osak­keet itsellään/yhtiöillään. Miten siis sää­tiön toi­min­nal­la voi perus­tel­la Ant­ti Her­li­nin yhtiöi­den vero­va­pai­ta osinkoja?

  33. Tulo­ja ver­tail­taes­sa on huo­mioi­ta­va myös tulo­kä­sit­tei­den erot. USA:ssa tuloik­si las­ke­taan myös sijoi­tus­ten rea­li­soi­tu­mat­to­mat arvon­nousut kun taas Suo­mes­sa vero­tet­ta­vaa tuloa syn­tyy vain kun omai­suus myy­dään tai sii­tä saa tuottoa.

    1. Tulo­ja ver­tail­taes­sa on huo­mioi­ta­va myös tulo­kä­sit­tei­den erot. USA:ssa tuloik­si las­ke­taan myös sijoi­tus­ten rea­li­soi­tu­mat­to­mat arvon­nousut kun taas Suo­mes­sa vero­tet­ta­vaa tuloa syn­tyy vain kun omai­suus myy­dään tai sii­tä saa tuottoa.

      Jos Yhdys­val­lois­sa arvon­nousu las­ke­taan tulok­si joka vuo­si ja Suo­mes­sa ker­ta­ry­säyk­sel­lä ker­ran 20 vuo­des­sa, eikä tämän pitäi­si lis­tä­tä eikä vähen­tää huip­pu­tu­lo­jen tilas­toi­tua mää­rää Suomessa?

  34. USA:n (ja maa­il­man) suu­ri­tu­loi­sim­mat hen­ki­löt ovat glo­baa­lien suu­ry­ri­tys­ten palk­ka­joh­ta­jia. Suo­meen ver­rat­tu­na pal­kat kor­re­loi­vat var­sin hyvin yri­tys­ten kokoon ja kannattavuuteen.
    Vaih­toeh­toi­ses­sa todel­li­suu­des­sa Nokia oli­si Apple ja Suo­men BKT nykyi­seen ver­rat­tu­na kak­sin­ker­tai­nen, jol­loin hyvä­tu­loi­sin 1% tie­nai­si hyvin­kin 20% kai­kis­ta tuloista 😉

  35. For­mu­la I ‑kul­jet­ta­jat usein nos­te­taan pahek­su­tuk­si esi­mer­kik­si tulo­jen ”kotiut­ta­mi­ses­ta” ulko­mail­la. Aika jär­jet­tö­mil­tä­hän ne palk­kiot tun­tu­vat, mut­ta sii­nä tapauk­ses­sa myös työ­nan­ta­ja on ulko­mail­la — ja esim. Monacos­sa aje­taan F1-kil­pai­lu vuo­sit­tain, Suo­mes­sa ei.

    Enem­män pahek­su­mis­ta lie­nee sii­nä, jos tulo tai osin­ko on ansait­tu Suo­mes­sa, mut­ta vero­tuk­sen takia tulou­tus kik­kail­laan kei­no­te­koi­ses­ti veroparatiisiin.

    1. For­mu­la I ‑kul­jet­ta­jat usein nos­te­taan pahek­su­tuk­si esi­mer­kik­si tulo­jen ”kotiut­ta­mi­ses­ta” ulko­mail­la. Aika jär­jet­tö­mil­tä­hän ne palk­kiot tun­tu­vat, mut­ta sii­nä tapauk­ses­sa myös työ­nan­ta­ja on ulko­mail­la – ja esim. Monacos­sa aje­taan F1-kil­pai­lu vuo­sit­tain, Suo­mes­sa ei.

      Enem­män pahek­su­mis­ta lie­nee sii­nä, jos tulo tai osin­ko on ansait­tu Suo­mes­sa, mut­ta vero­tuk­sen takia tulou­tus kik­kail­laan kei­no­te­koi­ses­ti veroparatiisiin.

      Tuol­la logii­kal­la oli­si kyl­lä perus­tel­tua verot­taa Her­lii­ne­jä jos­sain Aasian maas­sa, jos­sa Koneen työn­te­ki­jöi­tä­kin vero­te­taan. Työ­pai­kois­ta 96 % Suo­men ulkopuolella.

  36. Kimi­räik­köt ja tee­muse­län­teet eivät mak­sa vero­ja Suo­meen, eivät monet muut­kaan suurituloiset.

    Yri­tys­joh­don palk­kaus taas joh­tuu sii­tä, että Suo­mes­sa suu­ry­ri­tyk­set ovat var­sin pie­niä ja eri­koi­sil­la aloil­la. Ruot­sis­sa yri­tyk­set ovat kan­sain­vä­li­sem­piä ja yli­pää­tään siel­lä on enem­män suuryrityksiä.

    Joo, yri­tys­joh­to on tum­pe­loa kos­ka ei ole pys­ty­nyt etke­mään menes­ty­viä yri­tyk­siä kuin pari ja sil­loin joh­dol­le ei ole syy­tä mak­saa enem­pää. Lisäk­si kas­va­vat yri­tyk­set myy­dään yleen­sä ennen kuin ne ovat kovin arvokkaita.

    Supercell omis­ta­ji­neen tekee kiin­nos­ta­van pik­keuk­sen monel­la tapaa, sitä EK tus­kin on huo­mioi­nut tilastoissaan.

    Ruos­tin rik­kais­sa on myös kunin­gas­huo­neen jäse­niä, joi­den omai­suu­des­sa näkyy 200 vuot­ta ilman soti­mis­ta. Suo­mes­sa kiri­mi­seen menee vie­lä aikaa.

  37. Helsinki_hoi_älä_jätä: Kom­ment­ti Nokian optiois­ta liit­tyy myös tähän. Jos optiot oli­si voi­nut osoit­taa option­saa­jan yhtiöl­le oli­si maas­sam­me taa­tus­ti enem­män star­tup-ja kas­vu­vai­heen rahoi­tus­ta. Ja juu­ri rahoi­tus on se mis­sä olem­me taka­mat­kal­la esi­mer­kik­si Ruot­siin verrattuna. 

    Tot­ta, sil­lä suu­rin osa mer­kit­tä­viä optio­tu­lo­ja saa­neis­ta nokia­lai­sis­ta tomi­vat tänä­kin päi­vä­nä aktii­vi­si­na tai pas­sii­vi­si­na bis­ne­sen­ke­lei­nä. Kuvaa­ma­si vero­koh­te­lu oli­si tuplan­nut riskirahoituspotentiaalin.

  38. Oman elä­män­ko­ke­muk­se­ni mukaan otsi­kon kysy­myk­sen vas­tauk­se­na on tuo skaa­lau­tu­vuuson­gel­ma (pie­net koti­mark­ki­nat) yhdis­tet­ty­nä ris­kien kart­ta­mi­seen. Ris­kien kart­ta­mi­ses­sa van­ha kon­kurs­si­lain­sää­dän­tö (koti menee alta, eivät­kä velat van­he­ne) yhdis­tet­ty­nä ris­ki­ra­hoit­ta­jien vähyy­teen on mer­kit­tä­vä tekijä. 

    Myös koh­tuul­li­suu­den kult­tuu­ri asi­aan vai­kut­taa. Talon­poi­kai­nen perin­ne on vie­lä ole­mas­sa, vrt. Her­li­nit, min­kä lisäk­si mies­ten ylei­nen ase­vel­vol­li­suus rokot­taa aika hyvin “yli-ihmis­kom­pek­sia” vas­taan. Samaan joh­taa se, että suo­ma­lai­nen joh­ta­ja uskal­taa kävel­lä “teh­taan” lattialla.

    Yrit­tä­jä­puo­lel­la on myös se perus­on­gel­ma, ettei yhteis­työ­hön kil­pai­le­vien yri­tys­ten kans­sa halu­ta läh­teä, t.s. ettei eri­kois­tu­mi­seen luo­te­ta. Tämä kui­ten­kin vai­kutt­taa pää­asias­sa sii­hen, kas­vaa­ko yri­tys ulos kes­ki­suu­rien yri­tys­ten luokasta.

    Ännäs teki­jä on se, että Suo­mi on läh­te­nyt kuvat­tuun kisaan mel­koi­sel­ta taka­mat­kal­ta. Täl­tä osin olen opti­mis­ti­nen, sil­lä nykyi­sin syn­tyy aivan uusia, pal­jol­ti koti­maas­ta riip­pu­mat­to­mia kult­tuu­rei­ta (esim. peli­teol­li­suus), net­ti tajo­aa kei­no­ja skaa­lau­tu­mi­seen ja kon­kurs­si­lain­sää­dän­töä allaan uudistamassa.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Huo­mat­ta­koon, että taval­li­nen pörs­sio­sak­keen omis­ta­ja mak­saa veroa aika pal­jon. Ensin 20 % yri­tyk­sen tulok­ses­ta ja sit­ten osin­gos­ta 30 – 34 %

    Nooh, 85 % tuos­ta 30 — 34 %:sta.

    1. Nooh, 85 % tuos­ta 30 – 34 %:sta.

      Joo, tot­ta tuo pää­si unoh­tu­maan, kos­ka asia ei kos­ke minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Osak­kee­no­mis­ta­jan koko­nais­ve­ro­tus on siis 40,4 — 43,12 %, jos ei ole kym­me­nen pro­sen­tin kerhossa.

  40. vk: …Höpö­hö­pö. Optioil­la ei käy­tänn­nös­sä ollut mitään teke­mis­tä Nokian lii­ke­toi­min­nan pää­omit­ta­mi­sen kanssa… 

    Kuka on puhu­nut Nokian pää­omit­ta­mi­ses­ta? Ei kiel­to­lail­la­kaan pää­omi­tet­tu ALKO:a. 😀

  41. Mis­tä on peräi­sin tie­to, että suu­ri­tu­loi­sin pro­sent­ti kah­mii vain 5.7% tulois­ta? Jos se on tilas­to­kes­kuk­sen tulon­jaon koko­nais­ti­las­tos­ta niin tulo­kä­sit­tees­sä lie­nee vähen­net­ty verot. Täs­sä tapauk­ses­sa lisäi­sin syy­lis­taan kuu­den­nen syyn: kireä vero­tus. Ehkä jopa lis­tan ensim­mäi­sek­si ja sel­keäk­si ykkössyyksi.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Joo, tot­ta tuo pää­si unoh­tu­maan, kos­ka asia ei kos­ke minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Osak­kee­no­mis­ta­jan koko­nais­ve­ro­tus on siis 40,4 – 43,12 %, jos ei ole kym­me­nen pro­sen­tin kerhossa. 

    Tuo on aika lähel­lä Suo­men koko­nais­ve­roas­tet­ta. Ansio­tu­lois­sa veroas­te jää hel­pos­ti tuon alle, joten tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä pien­ten pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta pitäi­si keven­tää tai pien­ten ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta kiris­tää. Tai sit­ten tasa­ve­ro kai­kil­le tuloil­le ja perus­tu­lo tms. tulon­siir­to­ja varten.

    1. Tuo on aika lähel­lä Suo­men koko­nais­ve­roas­tet­ta. Ansio­tu­lois­sa veroas­te jää hel­pos­ti tuon alle, joten tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä pien­ten pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta pitäi­si keven­tää tai pien­ten ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta kiristää.

      Ei kyl­lä ole. Koko­nais­ve­roas­tee­seen kuu­lu­vat myös kulu­tus­ve­rot, eri­tyi­ses­ti siis arvon­li­sä­ve­rot. Lisäk­si nii­hin kuu­lu­vat pakol­li­set työ­elä­ke­mak­sut. Nii­tä ei voi täs­sä las­kea mukaan, kos­ka omai­suus­tu­lot eivät kar­tu­ta elä­ke­tur­vaa — tai jos kar­tut­ta­vat, yrit­tä­jäe­läk­keen kaut­ta, jol­loin yrit­tä­jäe­läk­keen mak­su (24%) pitää las­kea tähän pääl­le. Taval­li­sen osa­ke­sääs­tä­jän osin­ko­tu­lo­ja vero­te­taan sel­väs­ti kor­keam­min kuin palk­ka­tu­lo­ja — keskimäärin.
      Aja­tus, että pie­net osin­ko­tu­lot tuli­si verot­taa lie­vemm­pin on vähän hqan­ka­la, kos­ka yleen­sä osin­ko­tu­lo­ja saa­vil­la on myös palk­ka­tu­lo­ja, jol­loin koko­nais­tu­lois­sa osin­ko­tu­lot aset­tui­si­vat sin­ne kor­keas­ti vero­tet­ta­val­le alu­eel­le, vaik­ka nii­tä vero­tet­tai­siin kuin palkkatuloja.

  43. Vil­le: Tai sit­ten tasa­ve­ro kai­kil­le tuloil­le ja perus­tu­lo tms. tulon­siir­to­ja varten.

    Kun vero­tus­ta var­ten tie­dot tulois­ta kerä­tään pian lähes reaa­liai­kai­ses­ti, perus­tu­lo voi­si auto­maat­ti­ses­ti pie­nen­tyä tulo­jen kas­vaes­sa, jol­loin progres­sio hoi­tui­si sitä kaut­ta. Vero­pro­sent­ti oli­si sil­loin alhai­sem­pi kuin jos kai­kil­le mak­se­taan tiet­ty perustulo.

    1. Kun vero­tus­ta var­ten tie­dot tulois­ta kerä­tään pian lähes reaa­liai­kai­ses­ti, perus­tu­lo voi­si auto­maat­ti­ses­ti pie­nen­tyä tulo­jen kas­vaes­sa, jol­loin progres­sio hoi­tui­si sitä kautta.

      Tähän ei tar­vi­ta reaa­liai­kais­ta tulo­re­kis­te­riä, kos­ka perus­tu­los­sa tämä toteu­tuu auto­maat­ti­ses­ti veron­pi­dä­tyk­sen kaut­ta. Vero­tus­han alkaa ensim­mäi­ses­tä ansai­tus­ta euros­ta. Tulo­re­kis­te­ri tekee mah­dol­li­sek­si nykyis­tä sel­väs­ti pal­jon parem­min toi­mi­van sosi­aa­li­tur­van myös ilman perus­tu­loa, jol­loin se tie­tys­ti hei­ken­tää argu­mejnt­te­ja perus­tu­lon puo­les­ta. Tai siis teki­si. Voi kes­tää kau­an, ennen kuin kol­mi­kan­ta hyväk­syy radi­kaa­le­ja muu­tok­sia sosiaaliturvaan.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aja­tus, että pie­net osin­ko­tu­lot tuli­si verot­taa lie­vemm­pin on vähän hqan­ka­la, kos­ka yleen­sä osin­ko­tu­lo­ja saa­vil­la on myös palk­ka­tu­lo­ja, jol­loin koko­nais­tu­lois­sa osin­ko­tu­lot aset­tui­si­vat sin­ne kor­keas­ti vero­tet­ta­val­le alu­eel­le, vaik­ka nii­tä vero­tet­tai­siin kuin palkkatuloja.

    Kulut­ta­jays­tä­väl­li­nen rat­kai­su oli­si, että pää­oma­tu­lot voi­daan verot­taa ansio­tu­lo­na, jos vero­pro­sent­ti on sil­loin pienempi 😉

    1. Yrit­tä­jä voi mak­saa itsel­leen palk­kaa sen ver­ran, että mar­gi­naa­li­ve­ro nousee yli sen, mitä osin­koi­na peri­tään, siis 26 %:iin ja ottaa loput osin­koi­na. Jos osin­ko­ja halu­aa mak­saa enem­män kuin 8 % yhtiön tasees­ta, lop­pu vero­te­taan ansio­tu­loi­na niin, että on suun­nil­leen sama, mak­saa­ko itsel­leen palk­kaa vai osinkoja.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuol­la logii­kal­la oli­si kyl­lä perus­tel­tua verot­taa Her­lii­ne­jä jos­sain Aasian maas­sa, jos­sa Koneen työn­te­ki­jöi­tä­kin vero­te­taan. Työ­pai­kois­ta 96 % Suo­men ulkopuolella.

    En ole ihan samaa miel­tä. Konet­ta (yhtiö­tä) vero­te­taan Aasian mais­sa sen siel­lä luo­mas­ta arvon lisäs­tä (olet­taen, että siir­to­hin­noit­te­lul­la ei kik­kail­la). Kone-kon­ser­ni on kui­ten­kin suo­ma­lai­nen (pää­kont­to­ri tääl­lä). Tie­tys­ti Her­lii­nit voi­vat halu­tes­saan muut­taa pää­kont­to­rin paikkaa.

    Ulko­mail­la asu­va, ulko­mai­sel­le työ­nan­ta­jal­le ulko­mail­la teh­ty työ kai on myös ulko­mail­la vero­tet­ta­vaa. Muu­toin­han puhut­tai­siin vero­tuk­ses­ta kan­sal­li­suus- tai jopa syn­nyin­maa­pe­ri­aat­teel­la. Tämä ei tar­koi­ta sitä, että tuki­sin vero­kei­not­te­lua tai veroparatiiseja.

  46. Tulo­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa aina jou­du­taan myös pää­oma­ve­ro­tuk­sen puolelle.
    Kyl­miä las­kel­mia voi teh­dä vaik­ka­pa Suo­men valtionvelasta.Eikös velan kas­va­mi­nen tar­koi­ta sitä, että tulot eli vero­tus ei ole riittävää.

    Tie­tä­väm­mät talous­hen­ki­löt valis­ta­vat, että ei se vel­ka mer­kit­se mitään. Eihän sitä kos­kaan pois makseta.Kyllä kai velas­ta jotain kor­koa maksetaan.
    100 mil­jar­dia 1 %:n korol­la kus­tan­taa 1 mil­jar­dia. Sii­tä kai sel­vi­tään otta­mal­la lisää lainaa.

  47. Kal­le: Kuka on puhu­nut Nokian pää­omit­ta­mi­ses­ta? Ei kiel­to­lail­la­kaan pää­omi­tet­tu ALKO:a.

    Optioil­la mer­ki­tään uusia osak­kei­ta. Mer­kin­tä­hin­ta pää­tyi täs­sä tapauk­ses­sa Nokian omaan pää­omaan. Eli optioil­la pää­omi­tet­tiin Noki­aa kuten kirjoitit.

    Sen sijaan tar­koi­tit­kin siis sitä, että Nokian optioi­ta saa­neet työn­te­ki­jät käyt­tä­vät veron­jäl­kei­set optio­tu­lon­sa yri­tys­toi­min­nan pää­omit­ta­mi­seen. Käsit­tääk­se­ni useim­mat Nokian optioil­la vau­ras­tu­neet käyt­ti­vät kui­ten­kin rahan­sa pää­osin mil­joo­na-asun­non ostamiseen.

    30 vuo­den alan koke­muk­sel­la sanoi­sin, että Suo­mes­ta ei ole puut­tu­nut pää­omia yri­tys­toi­min­nan rahoit­ta­mi­seen sit­ten 80-luvun rahoi­tus­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen. Pää­oma­si­joit­ta­jia­kin on niin että päät koli­se­vat yri­ty­se­sit­te­lyis­sä. Ongel­ma­na on ollut rahoi­tus­kel­pois­ten eli riit­tä­vän hyvien ideoi­den ja tii­mien puu­te. Tii­meil­tä taas on yleen­sä ollut puut­tei­ta mm. kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen osaa­mi­ses­sa. Lisäk­si useim­mat eri­tyi­ses­ti perin­teis­ten toi­mia­lo­jen yrit­tä­jät itse­kään eivät vie­lä nyky­päi­vä­nä­kään halua lisä­tä ris­kin­ot­toa yri­tyk­sen­sä kasvattamiseksi.

  48. Jos uskom­me talous­tie­tei­li­jöi­tä, niin jokai­nen ajaa omaa etu­aan par­haan­sa mukaan. Kun Ame­ri­kan rik­kaat ovat onnis­tu­neet noin­kin pal­jon parem­min, niin tosi­aan ihme­tel­lä täytyy. 

    Ehkä­pä omat rik­kaam­me ovat vain kuten toteat koh­tuul­li­sem­pia ja tum­pe­lom­pia, mut­ta oli­vat Ame­ri­kan rik­kaat­kin koh­tuul­li­sem­pia vie­lä 1970-luvul­la. Mikä muuttui1980-luvulla?

    Help­po seli­tys on Ronald Rea­gan ja oikeis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka, joka suo­sii rik­kai­ta. Mik­si demo­kraa­tit eivät ole muut­ta­neet suun­taa, vaik­ka heil­lä oli esi­mer­kik­si Oba­man aika­na hal­lus­saan myös kongres­sin enem­mis­tö? Heil­lä oli val­ta, mik­sei­vät aja­neet enem­mis­tön asi­aa? Jos oli­si­vat, niin Trump ei oli­si voit­ta­nut. Kyl­lä kan­sa tietää?

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuol­la logii­kal­la oli­si kyl­lä perus­tel­tua verot­taa Her­lii­ne­jä jos­sain Aasian maas­sa, jos­sa Koneen työn­te­ki­jöi­tä­kin vero­te­taan. Työ­pai­kois­ta 96 % Suo­men ulkopuolella.

    Just joo. Selän­ne ja Räik­kö­nen asu­vat Suo­men ulko­puo­lel­la, joten eivät käy­tä Suo­men jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, joten ei ole syy­tä­kään verot­taa. Pait­si se kol­me vuot­ta, joka maas­ta läh­dön jäl­keen on vero­vel­vol­lien suo­ma­lai­seen vero­tus­jär­jes­tel­mään. Jos Her­lii­nit muut­ta­vat ulko­mail­le, niin ei hei­tä­kään vero­te­ta Suo­mes­sa pait­si kiin­teis­tö­jen osal­ta. En tie­dä miten ulko­mail­la asu­vat työn­te­ki­jät­kään oli­si­vat vero­vel­vol­li­sia Suomelle.

  50. vk: Optioil­la mer­ki­tään uusia osak­kei­ta. Mer­kin­tä­hin­ta pää­tyi täs­sä tapauk­ses­sa Nokian omaan pää­omaan. Eli optioil­la pää­omi­tet­tiin Noki­aa kuten kirjoitit.

    Sen sijaan tar­koi­tit­kin siis sitä, että Nokia­nop­tioi­ta saa­neet työn­te­ki­jät käyt­tä­vät veron­jäl­kei­set optio­tu­lon­sa yri­tys­toi­min­nan pää­omit­ta­mi­seen. Käsit­tääk­se­ni useim­mat Nokian optioil­la vau­ras­tu­neet käyt­ti­vät kui­ten­kin rahan­sa pää­osin mil­joo­na-asun­non ostamiseen.

    30 vuo­den alan koke­muk­sel­la sanoi­sin, että­Suo­mes­ta ei ole puut­tu­nut pää­omia yri­tys­toi­min­nan rahoit­ta­mi­seen sit­ten 80-luvun rahoi­tus­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen. Pää­oma­si­joit­ta­jia­kin on niin että päät koli­se­vat yri­ty­se­sit­te­lyis­sä. Ongel­ma­na on ollut rahoi­tus­kel­pois­ten eli riit­tä­vän hyvien ideoi­den ja tii­mien puu­te. Tii­meil­tä taas on yleen­sä ollut puut­tei­ta mm. kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen osaa­mi­ses­sa. Lisäk­si useim­mat eri­tyi­ses­ti perin­teis­ten toi­mia­lo­jen yrit­tä­jät itse­kään eivät vie­lä nyky­päi­vä­nä­kään halua lisä­tä ris­kin­ot­toa yri­tyk­sen­sä kasvattamiseksi.

    Optiol­la on yleen­sä kovin alhai­nen mer­kin­tä­hin­ta joten nii­den avul­la ei kyl­lä yri­tys­tä suu­rem­min pää­omi­te­ta. Eikä se ole kyl­lä nii­den tarkoituskaan. 

    Sinul­la lie­nee myös ensi­kä­den tie­toa mihin Nokian optioi­ta on käy­tet­ty kos­ka pys­tys esit­tä­mään että niil­lä on han­kit­tu pää­osin “mil­joo­na-asun­to­ja”. Ja vaik­ka olis­kin niin itse asias­sa kevyem­pi vero­tus oli­si vapaut­ta­nut rahaa pää­oma­mark­ki­noil­le. Toki nyt hyö­ty meni kor­keal­la mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­til­la val­tiol­le joten kysees­sä on joka tapauk­ses­sa sankariteko. 

    Rahoi­tuk­ses­ta minul­la on kyl­lä eri koke­mus. Seed-vai­heen rahoi­tus on Suo­mes­sa pää­osin kah­den kaup­pa. Tekes rahoit­taa tek­nis­luon­tei­sia inno­vaa­toi­ta ja yksi­tyis­hen­ki­löt enke­li­si­joit­ta­jan roo­lis­sa kas­vu­kel­poi­sia ideoi­ta. Enke­lis­joit­ta­jis­ta pää­osa kuu­luu Fiban-verkostoon. 

    Vie­lä 2010 ver­kos­ton kaut­ta sijoi­tet­tiin niin­kin alhai­nen sum­ma kuin kak­si mil­joo­naa euroa. Sil­lä ei kovin isoa idea­pank­kia rahoiteta. 

    Vii­me vuo­den luku on onnek­si jo yli viisikymmentä. 

    Onnek­si, kos­ka meil­tä on oikeas­ti puut­tu­nut täl­lai­nen pää­oma­mark­ki­na vaik­ka pit­kä koke­muk­se­si muu­ta sanoo­kin. Luvut puhu­vat aivan toista. 

    Omas­sa maa­il­man­ku­vas­sa star­tup-sek­to­rin pöhi­na on sidok­sis­sa saa­ta­vaan rahoi­tuk­seen. Sii­hen kan­nat­taa panos­taa kos­ka uudet työ­pai­kat tule­vat pää­osin pk-sek­to­ril­le ja eri­to­ten uusiin yrityksiin.

  51. Kau­ko: Ehkä­pä omat rik­kaam­me ovat vain kuten toteat koh­tuul­li­sem­pia ja tum­pe­lom­pia, mut­ta oli­vat Ame­ri­kan rik­kaat­kin koh­tuul­li­sem­pia vie­lä 1970-luvul­la. Mikä muuttui1980-luvulla?

    Isois­ta palk­ka­tu­lois­ta mer­kit­tä­vä osa on yleen­sä optioi­ta. 1970-luvun jäl­keen optioil­la pal­kit­se­mi­nen on yleis­ty­nyt. Samal­la talous on muut­tu­nut glo­baa­lik­si ja joi­den­kin yri­tys­ten koko ja mark­ki­na-arvo nous­sut räjähdysmäisesti.

  52. Oli­pa eri­koi­nen par­kai­su hyvä­osais­ten puo­les­ta. Älyt­tö­miä sum­mia tie­naa­vat ovat siis siu­naus yhteis­kun­nal­le(?) mut­ta perus­te­lut puut­tu­vat koko­naan. Mik­si oli­si näin? Mis­sä ne tut­ki­muk­set, jot­ka puol­ta­vat tätä? Anteek­si nyt, mut­ta tar­kal­leen ottaen, mik­si pitäi­si tavik­sen toi­voa hyvä­tu­loi­sel­le vie­lä pak­sum­paa lompakkoa?

    Pikem­min voi­si luul­la, että tasai­nen tulon­ja­ko ja varal­li­suu­den kier­to pää­asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, vero­tuk­sen avul­la, toi­si par­haan koko­nais­hyö­dyn koko yhteis­kun­nal­le. Rik­kaat pär­jää­vät ihan hyvin nykyi­sil­lä tuloil­la (ja pal­jon vähem­mäl­lä­kin), kukaan heis­tä ei kär­si vilua ja näl­kää ja tasai­nen tulon­ja­ko on yhteis­kun­ta­rau­han ja luot­ta­muk­sen edel­ly­tys. Kun demo­kraat­ti­ses­ti pää­te­tään resurs­sien jaos­ta, se ei ole täy­del­lis­tä, mut­ta pit­käs­sä juok­sus­sa var­mas­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin rahoi­tuk­sen suun­taa­mi­nen yksit­täis­ten rik­kai­den kul­lois­ten­kin mie­li­ha­lu­jen mukaan. Jul­kis­ta rahaa lai­te­taan perus­tut­ki­muk­seen, jos­ta on kehit­ty­nyt mon­ta menes­tys­ta­ri­naa. Eikä kos­kaan voi tie­tää mikä tut­ki­mus­haa­ra on tule­vai­suu­des­sa tär­keä. Jos yhteis­kun­nas­sa jae­taan suu­rim­mat potit elon mus­keil­le ym., resurs­sit koh­den­tu­vat sit­ten johon­kin ava­ruus­mat­kai­lun kehittämiseen.

    Ei rik­kai­den edel­leen rikas­tut­ta­mi­nen ole yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, vaan vero­tuk­sen por­saan­reiät, jois­ta pää­see kar­kaa­maan val­ta­via sum­mia aiheut­taen vajei­ta län­si­mais­ten yhteis­kun­tien val­tion bud­jet­tei­hin. Täs­tä voi­si pitää isom­paa mete­liä. Pelas­ta­kaa edes rik­kaat-lii­ke ei tar­vit­se ollen­kaan tukea.

  53. vk: Käsit­tääk­se­ni useim­mat Nokian optioil­la vau­ras­tu­neet käyt­ti­vät kui­ten­kin rahan­sa pää­osin mil­joo­na-asun­non ostamiseen.

    Satun tun­te­maan usei­ta Nokian optio­mil­jo­nää­re­jä ja vain har­vat heis­tä rahat saa­tu­aan muut­ti­vat oleel­li­ses­ti elä­män­ta­paan­sa. Var­maan­kin joi­ta­kin per­heen unel­mia toteu­tet­tiin, mut­ta irto­nais­ta rahaa jäi sijoi­tus­toi­min­taan. Lähes kaik­ki toi­mi­vat (tai ovat toi­mi­neet) enke­li­si­joit­ta­ji­na, osa pas­sii­vi­si­na, mut­ta suu­ri osa aktii­vi­si­na, ts. osal­lis­tu­vat yri­tyk­sen toimintaan.

    vk: 30 vuo­den alan koke­muk­sel­la sanoi­sin, että Suo­mes­ta ei ole puut­tu­nut pää­omia yri­tys­toi­min­nan rahoit­ta­mi­seen sit­ten 80-luvun rahoi­tus­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen. Pää­oma­si­joit­ta­jia­kin on niin että päät koli­se­vat yri­ty­se­sit­te­lyis­sä. Ongel­ma­na on ollut rahoi­tus­kel­pois­ten eli riit­tä­vän hyvien ideoi­den ja tii­mien puu­te. Tii­meil­tä taas on yleen­sä ollut puut­tei­ta mm. kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen osaamisessa. 

    Puo­lit­tain tot­ta, sil­lä pie­ni­ris­ki­siin hank­kei­siin rahaa on ollut tarjolla.

    Star­tup-yri­tys­ten tii­meis­sä on käy­tänn­nös­sä aina puut­tei­ta, ellei perus­ta­ja­na ole jo kan­nuk­sen­sa hank­ki­nut sar­jay­rit­tä­jä. Kyn­nys sijoit­ta­mi­seen nousee, ellei sijoit­ta­ja halua pis­tää itse­ään ja osaa­mis­taan mukaan peliin. Täs­sä mie­les­sä oli­si erit­täin hyvä, jos sijoit­ta­jayh­tei­söil­lä oli­si käy­tös­sään “keik­ka­joh­ta­jia”, jot­ka aut­tai­si­vat kas­va­via yri­tyk­siä eteen tule­vien nika­ma­vai­hei­den läpi.

  54. Timo:

    …Enem­män pahek­su­mis­ta lie­nee sii­nä, jos tulo tai osin­ko on ansait­tu Suo­mes­sa, mut­ta vero­tuk­sen takia tulou­tus kik­kail­laan kei­no­te­koi­ses­ti veroparatiisiin.

    Mitä pahek­sut­ta­vaa tuos­sa on? EU:n idea on kier­rät­tää työ­tä, pää­omia ja tava­raa tehok­kaas­ti. Se on lopul­ta mei­dän kaik­kien eduk­si. Pahek­sut­ta­vaa on, että polii­tik­kom­me ovat junail­leet niin huo­non vero­tuk­sen, ettei tän­ne kan­na­ta mak­saa vero­ja. Tyh­myy­des­tä sako­te­taan. Täs­sä tapauk­ses­sa kaik­kia mei­tä sako­te­taan polii­tik­ko­jem­me tyhmyydestä.

  55. OS kysyy aivan oikein: “Mik­si Suo­men rik­kaat eivät ole rikkaampia?”

    Syy on tie­ten­kin se, että eläm­me Hege­li­läis-Marxi­lais­ten oppien mukaan raken­ne­tus­sa sosialismissa. 

    Sii­nä kaik­ki ris­kit sysä­tään val­tion nis­kaan ja aja­tel­laan, että val­tion vel­vol­li­suus on hoi­taa kan­sa­lai­set mak­sut­ta keh­dos­ta hau­taan, Suo­mes­sa vie­lä­pä yhdes­tä maa­il­man kor­keim­mas­ta elin­ta­sos­ta nauttien.

    Marxin mukaan yri­tys­ris­kiä otta­va ihmi­nen on kaik­kein pahin, eli työ­väen­luok­kaa jul­mas­ti sor­ta­va kapi­ta­lis­ti. Hänen omai­suu­ten­sa pitää­kin sik­si konfiskoida. 

    Marxi­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa kui­ten­kin koko­naan unoh­tuu se tosia­sia, että yri­tys­ris­kin otta­mi­nen ja hal­lin­ta on se ainoa kei­no, jol­la varal­li­suut­ta voi kasvattaa. 

    Var­sin­kin glo­baa­lis­sa, kiih­ty­väl­lä nopeu­del­la kehit­ty­väs­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa Marxin epä­on­nis­tu­neet teo­riat kuu­lu­vat jo romukoppaan.

    Kun seu­raa suo­ma­lais­ta debat­tia näis­tä asiois­ta huo­maa hel­pos­ti, että Marxin (tai pii­lo­maxi­lais­ten) ajat­te­lu, on mel­kein­pä aina default-lähtökohtana. 

    Marxin teo­riois­sa ei ole ihmis­kä­si­tet­tä ollen­kaan, saa­ti sit­ten ihmisoikeuksia. 

    Ei ole yllät­tä­vää, että Suo­mes­sa jopa kan­sa­lai­sen Perus­tus­lain 2 Luvun perus­oi­keu­det ovat osit­tain mitä­töi­ty. Täs­tä esimerkit:

    - 13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdis­ty­mis­va­paus. ” Yhdis­ty­mis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lu­mat­ta yhdistykseen”.
    Kuten tun­net­tua, kan­sa­lai­sen pitää kuu­lua jon­kun pri­vaat­ti­po­ru­kan perus­ta­maan ammat­tiyh­dis­tyk­seen, saa­dak­seen samat oikeu­det kuin yhdis­tyk­seen kuuluvilla.

    - 15 § Omai­suu­den suo­ja. ”Jokai­sen omai­suus on turvattu”.
    Olen sitä miel­tä, että jos ihmi­sen saa­mas­ta tulos­ta vero­te­taan yli 50%, se on perus­tus­lain vas­tais­ta ulosmittausta.

    - 18 § Oikeus työ­hön ja elin­kei­no­va­paus: ”Jokai­sel­la on oikeus lain mukaan hank­kia toi­meen­tu­lon­sa valit­se­mal­laan työl­lä, amma­til­la tai elinkeinolla”.
    Suo­mes­sa on kui­ten­kin käsi­var­ren mit­tai­nen lis­ta niis­tä amma­teis­ta ja elin­kei­nois­ta, joi­ta ei saa vapaas­ti harrastaa.

    Suo­mes­sa on muo­tia hauk­kua suo­ma­lai­sia yrit­tä­jiä ja joh­ta­jia kyke­ne­mät­tö­mik­si, glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa pär­jää­mät­tö­mik­si, ris­kiä kaih­ta­vik­si tumpeloiksi.

    Täs­sä kan­nat­taa muis­taa, että suo­ma­lai­set tum­pe­lot ovat muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä, kovaa ris­kiä ottaen, joh­ta­neet Suo­men sodan­jäl­kei­ses­tä kon­kurs­sis­ta maak­si, jos­sa on eräs maa­il­man kor­keim­mis­ta elintasoista.

    OS aivan oikein epäi­lee, että Suo­mes­sa val­lit­see nyt ”Yrit­tä­jyyt­tä ja ris­kin­ot­toa kaih­ta­va ilmapiiri”.

    Ei var­maan ole kel­le­kään yllä­tys, että rikas­tu­mi­ses­ta haa­vei­le­vat suo­ma­lai­set läh­te­vät nyt jou­kol­la mui­hin mai­hin tumpeloimaan.

    Sep­po Korp­poo, 27 vuot­ta suo­ma­lai­nen vien­tiy­rit­tä­jä ja kovaa ris­kiä otta­va tumpelo

  56. Ongel­ma on sii­nä, että suu­ri osa työn­ha­ki­jois­ta ei ymmär­rä työt­tö­myy­den alun kriit­ti­syyt­tä. Ansio­si­don­nai­sel­la jää­dään työ­uran jäl­keen het­kek­si lepäi­le­mään ja toteut­ta­maan itse­ään, vaik­ka tilas­to­jen mukaan ensim­mäis­ten kuu­kausien aika­na työl­lis­ty­mi­nen on vie­lä toden­nä­köis­tä. Puo­len vuo­den työt­tö­myy­den jäl­keen aloi­te­taan sit­ten työn­ha­ku, jol­loin peli alkaaa jo olla mene­tet­ty ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den ris­ki on kasvanut.

  57. Out­si­der:

    Tulo­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa aina jou­du­taan myös pää­oma­ve­ro­tuk­sen puolelle.Kylmiä las­kel­mia voi teh­dä vaik­ka­pa Suo­men val­tion­ve­las­ta. Eikös velan kas­va­mi­nen tar­koi­ta sitä, että tulot eli vero­tus ei ole riittävää.

    Joko tulot on lii­an pie­net tai sit­ten menot ovat lii­an suu­ret, sekin puo­li oli­si hyvä pitää mie­les­sä. Suo­men val­tio on kui­ten­kin teh­nyt usei­na vii­me vuo­si­na ennä­tyk­siä sii­tä miten pal­jon vero­tu­lo­ja se saa kan­sal­ta kerät­tyä, mut­ta leik­kaa­vas­ta hal­li­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta menot tus­kin pie­ne­ne­vät vaan jat­ka­vat yhtä lail­la kasvuaan.

  58. Sep­po Korp­poo:
    OS kysyy aivan oikein: “Mik­si Suo­men rik­kaat eivät ole rikkaampia?”

    Syy on tie­ten­kin se, että eläm­me Hege­li­läis-Marxi­lais­ten oppien mukaan raken­ne­tus­sa sosialismissa. 

    Korp­poon tie­dot sosia­lis­mis­ta ja marxis­mis­ta ovat lii­kut­ta­van huonot.

  59. Kuu­lep­pas Petri,

    Marxin teo­rioi­hin ei kuu­lu ollen­kaan sel­lais­ta käsi­tet­tä kuin ihmi­nen ja siten niis­sä ei myös­kään voi olla ihmisoikeuksia.

    Tämä on kiis­ta­ton fakta.

    Marx itse­kin pian huo­ma­si teo­rioit­ten­sa vir­heel­li­syy­den ja jou­tui nii­tä koko ajan tuunaamaan.

    Mitä tulee Neu­vos­to­lii­ton reaa­li­so­sia­lis­miin, sen veri­nen his­to­ria ja kon­kurs­si ovat kaik­kien tiedossa.

    Mukael­len Hert­ta Kuusi­sen sano­ja, olen­kin sitä miel­tä, että Venezue­lan tie ei ole Suo­men tie.

    Eikös oli­si jo paa­tu­neim­pien­kin sosia­lis­tien aika unoh­taa Marx ja ruve­ta raken­ta­maan mark­ki­na­ta­lou­teen, demo­kra­ti­aan ja ihmi­soi­keuk­siin perus­tu­vaa uut­ta upe­aa Suomea?

  60. vk: Optioil­la mer­ki­tään uusia osak­kei­ta. Mer­kin­tä­hin­ta pää­tyi täs­sä tapauk­ses­sa Nokian omaan pää­omaan. Eli optioil­la pää­omi­tet­tiin Noki­aa kuten kirjoitit.

    Sen sijaan tar­koi­tit­kin siis sitä, että Nokia­nop­tioi­ta saa­neet työn­te­ki­jät käyt­tä­vät veron­jäl­kei­set optio­tu­lon­sa yri­tys­toi­min­nan pää­omit­ta­mi­seen. Käsit­tääk­se­ni useim­mat Nokian optioil­la vau­ras­tu­neet käyt­ti­vät kui­ten­kin rahan­sa pää­osin mil­joo­na-asun­non ostamiseen.

    Kuu­lin yhdel­lä semi­naa­ril­la pari viik­koa sit­ten että Nokian kaik­kien aiko­jen mega-moka oli että kun alkoi men­nä huo­nos­ti 2008–2010 paik­kei­ta niin omia osak­kei­ta ostet­tiin takai­sin 19 mil­jar­dil­la, jot­ta osak­kee­no­mis­ta­jil­le eli mm optio-ohjel­miin kuu­lu­vil­le ei tuli­si paha mie­li. Siis en kir­joit­ta­nut mil­joo­nal­la vaan miljardilla!
    Mitä sil­lä rahal­la oli­si voi­nut teh­dä itse lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­seen ja tuo­te­ke­hit­tä­mi­seen? Siis 9 län­si­met­ron ver­ran pol­tet­tiin rahaa ja lopul­ta myy­tiin mik­ki­sof­til­le kännykkäteolisuus.
    Suo­ma­lai­sis­ta ei ole kos­kaan mihin­kään muu­hun kuin met­ru­reik­si ja sellunkeittäjiksi!

  61. R.Silfverberg: Kuu­lin yhdel­lä semi­naa­ril­la pari viik­koa sit­ten että Nokian kaik­kien aiko­jen mega-moka oli että kun alkoi men­nä huo­nos­ti 2008–2010 paik­kei­ta niin omia osak­kei­ta ostet­tiin takai­sin 19 mil­jar­dil­la, jot­ta osak­kee­no­mis­ta­jil­le eli mmop­tio-ohjel­miin kuu­lu­vil­le ei tuli­si paha mie­li. Siis en kir­joit­ta­nut mil­joo­nal­la vaan miljardilla!
    Mitä sil­lä rahal­la oli­si voi­nut teh­dä itse lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­seen ja tuotekehittämiseen?Siis 9 län­si­met­ron ver­ran pol­tet­tiin rahaa ja lopul­ta myy­tiin mik­ki­sof­til­le kännykkäteolisuus.
    Suo­ma­lai­sis­ta ei ole kos­kaan mihin­kään muu­hun kuin met­ru­reik­si ja sellunkeittäjiksi!

    Ks. tämän ket­jun kom­ment­ti­ni 29.12.2017 kel­lo 10:24.

    Nokian teke­mä omien osak­kei­den osto ja mitä­töin­ti on Suo­men his­to­rian suu­rin bis­nes­mo­ka. Jopa Sone­ran teke­mä Sak­san ilma­ti­lan osto (tele­taa­juu­det) jää mur­to-osaan. Ja tänä­kin vuon­na Nokia on osta­nut omia osak­kei­taan las­ke­vaan kurssiin…

    Suu­rien mokien teke­mi­seen tar­vi­taan pal­jon rahaa, ja sitä Nokian joh­dol­la on ollut käy­tet­tä­vis­sään. Kas­san poh­ja hää­möt­tää taas kerran.

  62. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:
    …Pikem­min voi­si luul­la, että tasai­nen tulon­ja­ko ja varal­li­suu­den kier­to pää­asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, vero­tuk­sen avul­la, toi­si par­haan koko­nais­hyö­dyn koko yhteiskunnalle…

    Kukaan täys­jär­ki­nen ei voi edes luul­la. Sosia­lis­mi on kel­vo­ton raken­nel­ma myös talou­den kan­nal­ta. Eikö ihan oikeas­ti Neu­vos­to­lii­ton romah­dus avan­nut silmiä?

  63. vk: Nokian teke­mä omien osak­kei­den osto ja mitä­töin­ti on Suo­men his­to­rian suu­rin bis­nes­mo­ka. Jopa Sone­ran teke­mä Sak­san ilma­ti­lan osto (tele­taa­juu­det) jää mur­to-osaan. Ja tänä­kin vuon­na Nokia on osta­nut omia osak­kei­taan las­ke­vaan kurssiin…

    En nyt ymmärrä.

    Osak­kei­den osto on fir­man voi­ton­ja­koa eli voi­ton­ja­ko on siis sinun mie­les­tä­si kaa­mea bis­nes­mo­ka. Kai sit­ten myös osin­ko­jen jaka­mi­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­la­kin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä haluai­sit osin­ko­ja, niin ei ole mikään bis­nes­mo­ka jakaa voit­to­va­ro­ja taval­la mil­lä suu­rin osa omis­ta­jis­ta toi­voo tehtävän.

  64. Sylt­ty: En nyt ymmärrä.

    Osak­kei­den osto on fir­man voi­ton­ja­koa eli voi­ton­ja­ko on siis sinun mie­les­tä­si kaa­mea bis­nes­mo­ka. Kai sit­ten myös osin­ko­jen jaka­mi­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­la­kin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä haluai­sit osin­ko­ja, niin ei ole mikään bis­nes­mo­ka jakaa voit­to­va­ro­ja taval­la mil­lä suu­rin osa omis­ta­jis­ta toi­voo tehtävän.

    Tot­ta. Syy­nä omien osak­kei­den ostoon oli se, että Nokian suu­ro­mis­ta­jil­le, USA­lai­sil­le elä­ke­va­kuut­ta­jil­le oli aina­kin het­kel­liss­ti edul­li­sem­pa ottaa voi­ton­ja­ko osakeostoin.

  65. Sylt­ty: En nyt ymmärrä.

    Osak­kei­den osto on fir­man voi­ton­ja­koa eli voi­ton­ja­ko on siis sinun mie­les­tä­si kaa­mea bis­nes­mo­ka. Kai sit­ten myös osin­ko­jen jaka­mi­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­la­kin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä haluai­sit osin­ko­ja, niin ei ole mikään bis­nes­mo­ka jakaa voit­to­va­ro­ja taval­la mil­lä suu­rin osa omis­ta­jis­ta toi­voo tehtävän. 

    Niin kau­an kuin yhtiö pys­tyy jär­ke­väs­ti kehit­tä­mään lii­ke­toi­min­taan­sa niin, että odo­tuk­set tule­vis­ta voi­tois­ta kas­va­vat, ker­ty­neet voit­to­va­rat kan­nat­taa käyt­tää siihen.

    Jos voit­to­va­ro­ja ker­tyy enem­män kuin mitä joh­to kat­soo lii­ke­toi­min­nan jär­ke­vään kehit­tä­mi­seen voi­ta­van käyt­tää, voi­daan lop­pu jakaa osak­kail­le. Jot­kut pitä­vät enem­män osin­gois­ta, jot­kut kurs­si­nousus­ta (omien osak­kei­den hank­ki­mi­sen seu­raus), var­mas­ti ero­ja vero­tek­ni­ses­ti ja muutenkin.

    Mut­ta voit­to­va­ro­jen jaka­mi­nen osak­kail­le tar­koit­taa aina, ettei joh­to kyke­ne kehit­tä­mään lii­ke­toi­min­taa sitä tah­tia mitä voi­tot kas­va­vat. Jos­kus se ker­too hyvis­tä asiois­ta (voit­to kas­vaa niin ettei sitä rahaa ehdi edes käyt­tä­mään), jos­kus huo­nois­ta (joh­to ei näe lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mis­tä mahdolliseksi).

    1. On myös niin, että yhdel­lä alal­la syn­ty­nei­tä voit­to­ja kan­nat­taa käyt­tää tuo­tan­non kehit­tä­mi­seen toi­sel­la alal­la. Sik­si raho­ja on otet­ta­va yri­tyk­sis­tä esi­mer­kik­si osin­gon­jaon muo­dos­sa. Oli­si ehkä ollut hyvin­kin perus­te­lu­ta val­tiol­ta ottaa For­tu­mis­ta usen mil­jar­din edes­tä osin­ko­ja sen sijaan, että yri­tys käyt­tää yli­mää­räi­sen likvi­di­teet­tin­sä kai­ken maa­il­man yri­tys­han­kin­toi­hin ulko­mail­la. On myös oikein hyvä, että Koneen omis­ta­jat otta­vat yhtiös­tä isot osin­got ja inves­toi­vat ne koti­mai­siin kas­vu­yri­tyk­siin sen sijaanm, että oli­si­vat pakon­omai­ses­ti inves­toi­neet ne his­si­tuo­tan­non kehit­tä­mi­seen Aasiassa.

  66. Ei kai tar­vit­se omis­taa 10 % lis­taa­mat­to­mas­ta yhtiös­tä, että osin­ko­ve­ro oli­si vain 7,5%? Eikö pie­nem­pi­kin omis­tus rii­tä kun­han hen­ki­lön yhteen­las­ke­tut osin­got jää­vät alle 150t vuodessa?

  67. Sylt­ty: En nyt ymmärrä.

    Osak­kei­den osto on fir­man voi­ton­ja­koa eli voi­ton­ja­ko on siis sinun mie­les­tä­si kaa­mea bis­nes­mo­ka. Kai sit­ten myös osin­ko­jen jaka­mi­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­la­kin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä haluai­sit osin­ko­ja, niin ei ole mikään bis­nes­mo­ka jakaa voit­to­va­ro­ja taval­la mil­lä suu­rin osa omis­ta­jis­ta toi­voo tehtävän.

    Omien osak­kei­den osto hyö­dyt­tää vain nii­tä osak­kai­ta jot­ka ovat myy­mäs­sä osak­kei­taan. Ja yri­tyk­sen joh­toa, joka Nokian koh­dal­la tuki osa­ke­kurs­sia mak­si­moi­dak­seen optio­ra­has­tuk­sen­sa. Tämä vii­me mai­nit­tu tie­tys­ti hai­see epäi­lyt­tä­väl­le aika kauas.

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na Nokia voi­si nyt ostaa osak­keen­sa noin 75% hal­vem­mal­la kuin mitä se aikoi­naan teki. Rahaa jäi­si siis kas­saan jotain 13 mil­jar­dia enem­män. Nyt­hän kas­sa­krii­si taas pik­ku hil­jaa hää­möt­tää. Eli Heren ja puhe­lin­toi­min­nan myyn­nis­tä saa­dut mil­jar­dit ovat kas­saas­ta haihtuneet. 

    Pahim­mil­laan Nokia voi jou­tua jär­jes­tä­mään osa­kean­nin, jos­sa hin­nak­si tuli­si 2–3 euroa/osake. Kun siis yhtiö osti osak­kei­taan noin 16 euron kes­ki­hin­nal­la. Aika huo­no dii­li ostaa kal­liil­la ja myy­dä halvalla.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/nokia-osti-omia-osakkeitaan-ja-havitti-19-miljardia-euroa/7c69066c-91a1-39eb-8337–8692c00a7503

    Em. jutun jäl­keen Nokia on jat­ka­nut osto­jaan, myös 2017.

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti voi­ton­ja­koa vain osin­gon­jaon kaut­ta pel­käs­tään jo sik­si, että toi­mi­va joh­to ei pää­se yhtiön varoil­la mani­pu­loi­maan osa­ke­kurs­sia. Osin­ko­ve­ro­tuk­sen suu­ret ääliöi­mäi­syy­det kyl­lä pitää korjata.

  68. vk: Yksin­ker­tais­tet­tu­na Nokia voi­si nyt ostaa osak­keen­sa noin 75% hal­vem­mal­la kuin mitä se aikoi­naan teki. Rahaa jäi­si siis kas­saan jotain 13 mil­jar­dia enemmän.

    Miten niin jäi­si enem­män rahaa kas­saan? Jos osa­ke oli­si ollut hal­vem­pi, var­maan Nokia oli­si käyt­tä­nyt yhtä pal­jon rahaa, mut­ta oli­si vain saa­nut surem­man kasan osakkeita.

    Pahim­mil­laan Nokia voi jou­tua jär­jes­tä­mään osa­kean­nin, jos­sa hin­nak­si tuli­si 2–3 euroa/osake. Kun siis yhtiö osti osak­kei­taan noin 16 euron kes­ki­hin­nal­la. Aika huo­no dii­li ostaa kal­liil­la ja myy­dä halvalla.”

    Miten tämä Nokian kan­nal­ta oli­si eron­nut sii­tä, että oli­si jaka­nut saman mää­rän osin­koi­na? Tuol­la sinun logii­kal­la­han osin­ko vas­ta emä­mu­naus, sii­nä­hän anne­taan rahaa pois, eikä saa­da mitään vastineeksi!

    Ismo:
    “Mut­ta voit­to­va­ro­jen jaka­mi­nen osak­kail­le tar­koit­taa aina, ettei joh­to kyke­ne kehit­tä­mään lii­ke­toi­min­taa sitä tah­tia mitä voi­tot kasvavat.”

    Eikö­hän tämä ole ihan tavan­omai­nen tilan­ne suu­rim­mas­sa osas­sa yhtiöitä. 

    Eivät kaik­ki maa­il­man yhtiöt voi koko ajan kas­vat­taa kan­nat­ta­vas­ti voit­to­jaan ja käyt­tää ne inves­toin­tei­hin, jot­ka kas­vat­ta­vat voit­to­ja, jot­ka käy­te­tään ivnes­toin­tei­hin, jot­ka kas­vat­ta­vat voittoja.

    Usein käy niin että jos firan kas­sas­sa on pal­jon rahaa, nii­tä ale­taan käyt­tä­mään ihan jär­jet­tö­miin pro­jek­tei­hin. Raken­ne­taan älyt­tö­miä pää­kont­to­rei­ta, ostel­laan yri­tyk­siä siel­tä ja tääl­tä, pol­kais­taan käyn­tiin lii­ke­toi­min­taa jos­ta ei mitään ymmär­re­tä tai laa­jen­nu­taan mark­ki­noil­le jon­ne ei kan­nat­tai­si men­nä, han­ki­taan jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na aivan käsit­tä­mä­tön­tä yli­ka­pa­si­teet­tia yms. 

    Par­haim­mas­sa tapauk­ses­sa teh­dään näi­tä kaik­kia yhtä aikaa.

  69. Ismo: Jos voit­to­va­ro­ja ker­tyy enem­män kuin mitä joh­to kat­soo lii­ke­toi­min­nan jär­ke­vään kehit­tä­mi­seen voi­ta­van käyt­tää, voi­daan lop­pu jakaa osak­kail­le. Jot­kut pitä­vät enem­män osin­gois­ta, jot­kut kurs­si­nousus­ta (omien osak­kei­den hank­ki­mi­sen seu­raus), var­mas­ti ero­ja vero­tek­ni­ses­ti ja muutenkin.

    Osin­gois­ta ja/tai osak­kei­den ostos­ta päät­tää yhtiön hal­li­tus, ei toi­mi­va joh­to. Yhtiö­ko­kous toki asian lopul­li­ses­ti päättää.

  70. epä­tie­toi­nen: Ei kai tar­vit­se omis­taa 10 % lis­taa­mat­to­mas­ta yhtiös­tä, että osin­ko­ve­ro oli­si vain 7,5%? Eikö pie­nem­pi­kin omis­tus rii­tä kun­han hen­ki­lön yhteen­las­ke­tut osin­got jää­vät alle 150t vuodessa?

    Juu­ri noin. Ei tar­vit­se omis­taa 10 % lis­taa­mat­to­mas­ta yhtiös­tä, jot­ta osin­ko­ve­ro oli­si 7,5 %. Tuo raja on voi­mas­sa alle 150 000 euron osin­koi­hin asti, eikä se lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den tapauk­ses­sa rii­pu omis­tuso­suu­des­ta. Verot­ta­jan ohjeet asias­sa löy­ty­vät tästä:
    https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeet_ja_osingot/osingot_listaamattomasta_yhtiost/

  71. vk: Omien osak­kei­den osto hyö­dyt­tää vain nii­tä osak­kai­ta jot­ka ovat myy­mäs­sä osak­kei­taan. Ja yri­tyk­sen joh­toa, joka Nokian koh­dal­la tuki osa­ke­kurs­sia mak­si­moi­dak­seen optio­ra­has­tuk­sen­sa. Tämä vii­me mai­nit­tu tie­tys­ti hai­see epäi­lyt­tä­väl­le aika kauas.

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na Nokia voi­si nyt ostaa osak­keen­sa noin 75% hal­vem­mal­la kuin mitä se aikoi­naan teki. Rahaa jäi­si siis kas­saan jotain 13 mil­jar­dia enem­män. Nyt­hän kas­sa­krii­si taas pik­ku hil­jaa hää­möt­tää. Eli Heren ja puhe­lin­toi­min­nan myyn­nis­tä saa­dut mil­jar­dit ovat kas­saas­ta haihtuneet. 

    Pahim­mil­laan Nokia voi jou­tua jär­jes­tä­mään osa­kean­nin, jos­sa hin­nak­si tuli­si 2–3 euroa/osake. Kun siis yhtiö osti osak­kei­taan noin 16 euron kes­ki­hin­nal­la. Aika huo­no dii­li ostaa kal­liil­la ja myy­dä halvalla.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/nokia-osti-omia-osakkeitaan-ja-havitti-19-miljardia-euroa/7c69066c-91a1-39eb-8337–8692c00a7503

    Em. jutun jäl­keen Nokia on jat­ka­nut osto­jaan, myös 2017.

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti voi­ton­ja­koa vain osin­gon­jaon kaut­ta pel­käs­tään jo sik­si, että toi­mi­va joh­to ei pää­se yhtiön varoil­la mani­pu­loi­maan osa­ke­kurs­sia. Osin­ko­ve­ro­tuk­sen suu­ret ääliöi­mäi­syy­det kyl­lä pitää korjata.

    Onko­han perus­asiat nyt sel­vil­lä. Omien osak­kei­den ostos­ta päät­tää sii­tä­kin osa­to­val­tuu­tuk­sen kaut­ta yhtiö­ko­kous eli omis­ta­jat. Samoin kuin osin­gois­ta. Yhtiö­ko­kous, ei siis mah­dol­li­ses­sa optio-ohjel­mas­sa muka­na ole­vat. Omien osto on jenk­ki­ve­ro­tuk­ses­sa edul­li­nen kei­no ja sik­si sikä­läi­set omis­ta­jat mie­luus­ti sitä käyt­tä­vät, kuten Nokian­kin tilanteessa. 

    Toi­nen asia on sit­ten onko omien osak­kei­den osto fik­sua ja kos­ka. Jäl­ki­vii­saus on tie­tys­ti täs­sä­kin paras­ta vii­saut­ta. Jos aikaa sai­si kelat­tua taak­se­päin oli­si maas­sam­me kovas­ti pal­jon enem­män rik­kai­ta. Täs­sä yksi ilmai­nen vink­ki: Applen osa­ke mak­soi ennen Job­sin paluu­ta 1996 alle kak­si taa­laa. Oston paikka.

    Ja mitä tulee Nokian kas­saan nyt kan­nat­taa kat­soa mis­tä on poh­jim­mil­taan kyse. Heren ja puhe­lin­toi­minn­nan myyn­nin jäl­jil­tä kas­san kat­sot­tiin ole­van yli­pai­nos­sa ja sik­si yhtiö­ko­kous on hyväk­sy­nyt kas­san pienentämisen. 

    Nokia jul­kis­ti 29.10.2015, että sen hal­li­tus on teh­nyt perus­teel­li­sen ana­lyy­sin Nokian mah­dol­li­sis­ta pit­kän aika­vä­lin pää­oma­ra­ken­ne­vaa­ti­muk­sis­ta ja jul­kis­ti suun­ni­tel­man­sa 7 mil­jar­din euron pää­oma­ra­ken­teen tehok­kuu­den opti­moin­tioh­jel­mak­si. Ohjel­ma koos­tuu noin 4 mil­jar­din euron pää­oman palau­tuk­ses­ta osak­kee­no­mis­ta­jil­le sekä vel­ko­jen ja mui­den vel­ka­tyyp­pis­ten erien vähen­tä­mi­ses­tä noin 3 mil­jar­dil­la eurolla. ”

    Heit­tä­mä­si “mah­dol­li­nen anti” 3 euroa / osa­ke tuot­taa kas­saan toteu­tues­saan täy­si­mää­räi­se­nä vajaat kak­si­kym­men­tä mil­jar­dia. Mitä niil­lä mie­les­tä­si tehtäisiin?

  72. Helsinki_hoi_älä_jätä: Onko­han perus­asiat nyt sel­vil­lä. Omien osak­kei­den ostos­ta päät­tää sii­tä­kin osa­to­val­tuu­tuk­sen kaut­ta yhtiö­ko­kous eli omis­ta­jat. Samoin kuin osingoista.Yhtiökokous, ei siis mah­dol­li­ses­sa optio-ohjel­mas­sa muka­na olevat. 

    Nokian omis­tus on ollut niin hajal­laan, että toi­mi­val­la joh­dol­la on eri­tyi­ses­ti Olli­lan aika­na ollut käy­tän­nös­sä erit­täin pal­jon pää­tös­val­taa. Olli­la toi­mi pait­si pää­joh­ta­ja­na, suu­rim­pa­na optio-ohjel­mien rahas­ta­ja­na JA hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na 1999 alkaen. Vii­me mai­nit­tu ker­too mis­sä pää­tös­val­ta oikeas­ti oli.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Jäl­ki­vii­saus on tie­tys­ti täs­sä­kin paras­ta viisautta. 

    Osa­keos­to­jen onnis­tu­mi­sen voi arvioi­da vain jäl­ki­kä­teen. Nokia epä­on­nis­tui. Kri­tiik­kiä tuli myös etukäteen.

    Helsinki_hoi_älä_jätä:
    Heit­tä­mä­si “mah­dol­li­nen anti” 3 euroa / osa­ke tuot­taa kas­saan toteu­tues­saan täy­si­mää­räi­se­nä vajaat kak­si­kym­men­tä mil­jar­dia. Mitä niil­lä mie­les­tä­si tehtäisiin?

    Jaha, repäi­sit jos­ta­kin ison luvun. Nokia voi­si jär­jes­tää osa­kean­nin, mil­lä kerät­täi­siin vaik­ka­pa 1, 2, 5 tai 10 mil­jar­dia. Mis­tä sait 20?

    Rea­lis­ti­nen voi­si olla sel­lai­nen kupon­kian­ti, jos­sa nel­jäl­lä van­hal­la osak­keel­la saa mer­ki­tä yhden uuden esim. hin­taan 2,50 euroa/kpl. Noil­la ehdoil­la mer­kin­tä­oi­keu­den hin­ta oli­si jär­ke­väl­lä tasol­la. Annil­la yhtiö keräi­si noin 3,6 miljardia. 

    En nyt usko osa­kean­tiin 2018 kos­ka yhtiöl­lä on edel­leen ALUn puo­lel­ta tul­lei­ta lii­ke­toi­min­to­ja, joi­ta mie­luum­min myy­dään ja ehkä yhtiö ottaa tar­vit­taes­sa myös lisä­vel­kaa jos vie­lä saa edullisesti.

  73. Ei voi muu­ta kuin häm­mäs­tel­lä, miten syväl­lä marxis­mi vie­lä jois­sa­kin istuu, lukies­sa muu­ta­mia kommentteja.

    Neu­vos­to­lii­ton kaa­tu­mi­ses­ta on mel­kein yksi suku­pol­vi, 30 vuot­ta, mut­ta vie­lä­kin löy­tyy nii­tä joi­den mie­les­tä rahan kier­rät­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man pal­jon jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta on veron­mak­sa­jil­le hyväksi.

    Onhan ihmis­ten vau­ras­tu­mi­nen vaa­ral­lis­ta ja kai­kin kei­noin estet­tä­vä, kuka sil­loin enää vasem­mis­toa äänes­täi­si. Sosia­lis­ti on aina käsi naa­pu­rin tas­kul­la, sinun omai­suu­te­si on myös minun omai­suut­ta­ni, ns. tasa-arvon nimiss­sä otan puo­let tuloistasi.

    Kenel­lä­kään ulko­puo­li­sel­la ei ole eet­tis­tä oikeut­ta sanoa mikä on minul­le “koh­tuul­li­nen” tulo­ta­so ja rik­kaus ja tasa­ta loput pois yli­ki­reän ja kon­fis­ka­too­ri­sen vero­tuk­sen kautta.

    Yksi­tyi­nen pää­oma rat­kai­see maan hyvinvoinnin.

  74. ja jat­koa edel­li­sel­le: perin­tö­ve­ro on var­kaut­ta äärim­mäi­sil­leen vietynä.

  75. vk: Osa­keos­to­jen onnis­tu­mi­sen voi arvioi­da vain jäl­ki­kä­teen. Nokia epäonnistui. 

    Ker­ro nyt kun en ymmärrä:
    Jos Nokia oli­si jaka­nut omien osto­jen sijas­ta osin­koa, oli­si­ko se ollut sit­ten onnis­tu­mi­nen? Kum­pi­kaan voi­ton­ja­ko­ta­pa ei vai­ku­ta itse fir­man toi­min­taan miten­kään pait­si tie­ten­kin vähen­tä­mäl­lä kas­saa. Argu­ment­ti­si ei kuu­iten­kaan perus­tu lii­al­li­seen voi­ton­ja­koon vaan sii­hen, että voit­toa jaet­tiin osta­mal­la osakkeita. 

    Yri­tyk­sen toi­min­nal­le on sama vaik­ka voi­ton­ja­koon käy­te­tyt rahat pol­tet­tai­siin pää­kont­to­rin pihal­la. Joten mil­lä ihmeen perus­teel­la pää­omis­ta­jien tah­don mukai­set omien ostot ovat fir­man kan­nal­ta epäonnistuminen?

  76. vk: Nokian omis­tus on ollut niin hajal­laan, että toi­mi­val­la joh­dol­la on eri­tyi­ses­ti Olli­lan aika­na ollut käy­tän­nös­sä erit­täin pal­jon pää­tös­val­taa. Olli­la toi­mi pait­si pää­joh­ta­ja­na, suu­rim­pa­na optio-ohjel­mien rahas­ta­ja­na JA hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na 1999 alkaen. Vii­me mai­nit­tu ker­too mis­sä pää­tös­val­ta oikeas­ti oli.

    Nokian omis­tu­nus on hajaan­tu­nut­ta, mut­ta pien­osak­kail­la ei ole sen yhtiö­ko­kouk­ses­sa käy­tän­nös­sä mitään val­taa. Todel­la mer­kit­tä­viä pelu­rei­ta on noi­na osa­keos­to­jen vuo­si­na ollut aika vähän. Esim. v. 2007 Nokian 13 suu­rin­ta omis­ta­jaa omis­ti 93.6% sen osakekannasta.

  77. Tapio: Nokian omis­tu­nus on hajaan­tu­nut­ta, mut­ta pien­osak­kail­la ei ole sen yhtiö­ko­kouk­ses­sa käy­tän­nös­sä mitään val­taa. Todel­la mer­kit­tä­viä pelu­rei­ta on noi­na osa­keos­to­jen vuo­si­na ollut aika vähän.

    Val­ta oli har­vi­nai­sen suu­res­sa mää­rin toi­mi­val­la joh­dol­la, Olli­las­ta alkaen.

    Tapio: Esim. v. 2007 Nokian 13 suu­rin­ta omis­ta­jaa omis­ti 93.6% sen osakekannasta.

    Öööh. Mihin­kä­hän tämä tie­to perus­tuu, kos­ka ei tai­da pitää paikkaansa.

    31.12.2007 hal­lin­ta­re­kis­te­röi­ty­jen osuus oli 88,95% (31.12.2016 82,54%). Se jouk­ko taas muo­dos­tuu sadoista/tuhansista (kuka tie­tää, ei yhtiö itse­kään) osak­kais­ta, joi­den omis­tus pii­lou­tuu tilin­hoi­ta­jayh­tei­sö­jen taakse.

    Täl­lä het­kel­lä lipu­tusil­moi­tus­ten perus­teel­la Black­Rock eri yhtiöi­neen omis­taa yli 5% mut­ta alle 10%, vii­mei­sin luku 30.11.2015 oli 7,21%. Siis mui­ta yli 5%:n omis­ta­jia ei pitäi­si olla.

    Nokia itse omis­taa 3,8% kun­nes mitä­töi nuo osak­keet tai käyt­tää ne bonuk­siin. Em. lisäk­si 20 suu­rin­ta tie­dos­sa ole­vaa (pää­osin koti­mai­sia ins­ti­tuu­tioi­ta) omis­taa YHTEENSÄ 5,45%.

    Joh­to­pää­tök­se­ni on edel­leen se, että omis­tus on niin hajal­laan että ope­ra­tii­vi­sel­la (ml. nykyi­nen hall.pj) joh­dol­la on vie­lä­kin poik­keuk­sel­li­sen suu­ri pää­tös­val­ta kun kivi­jal­kao­mis­ta­jia ei ole käyt­tä­mäs­sä omis­ta­jan ään­tä. Ero esim. Konee­seen on sama kuin yöl­lä ja päivällä. 

    Vaik­ka täs­sä nyt ollaan taas aika kau­ka­na OS:n alus­tuk­ses­ta, niin Nokia ja sen optio-ohjel­mat ovat syn­nyt­tä­neet Suo­meen aika mon­ta rikas­ta, ja hyvä niin. Jos ote­taan esi­merk­kiä, niin pitäi­si­kö muis­sa­kin yri­tyk­sis­sä joh­dol­le antaa enem­män val­taa mm. pal­kit­se­mi­s­asiois­sa? Toki vaik­ka­pa Kone on rikas­tut­ta­nut joh­to­aan mut­ta pal­jon sup­peam­paa jouk­koa ja vähäi­sem­mäs­sä mää­rin kuin Nokia. Eli oli­si­ko Her­li­nin sijaan suu­rem­pi osuus kuu­lu­nut vaik­ka kai­kil­le Koneen työn­te­ki­jöil­le, jol­loin posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set Suo­men talou­teen oli­si­vat olleet taa­tus­ti suuremmat?

  78. vk: Val­ta oli har­vi­nai­sen suu­res­sa mää­rin toi­mi­val­la joh­dol­la, Olli­las­ta alkaen.

    No täs­sä asias­sa meil­lä on eri näkemys. 

    vk: Öööh. Mihin­kä­hän tämä tie­to perus­tuu, kos­ka ei tai­da pitää paikkaansa.

    Nokian 2007 vuosikertomus.

    vk: 31.12.2007 hal­lin­ta­re­kis­te­röi­ty­jen osuus oli 88,95% (31.12.2016 82,54%). Se jouk­ko taas muo­dos­tuu sadoista/tuhansista (kuka tie­tää, ei yhtiö itse­kään) osak­kais­ta, joi­den omis­tus pii­lou­tuu tilin­hoi­ta­jayh­tei­sö­jen taakse.

    Täl­lä het­kel­lä lipu­tusil­moi­tus­ten perus­teel­la Black­Rock eri yhtiöi­neen omis­taa yli 5% mut­ta alle 10%, vii­mei­sin luku 30.11.2015 oli 7,21%. Siis mui­ta yli 5%:n omis­ta­jia ei pitäi­si olla.

    Nokia itse omis­taa 3,8% kun­nes mitä­töi nuo osak­keet tai käyt­tää ne bonuk­siin. Em. lisäk­si 20 suu­rin­ta tie­dos­sa ole­vaa (pää­osin koti­mai­sia ins­ti­tuu­tioi­ta) omis­taa YHTEENSÄ 5,45%.

    Pitää paik­kan­sa. Nokial­la on ollut osa­keos­to­jen aikoi­hin ajoit­tain myös mui­ta suu­ro­mis­ta­jia kuin Black­Rock, mm. JPMor­ganCa­se, mut­ta en nyt viit­si sel­vit­tää, ket­kä ovat olleet yhtiö­ko­kouk­sien aikai­sia suu­ro­mis­ta­jia. Voi­si kui­ten­kin kuvi­tel­la, että tuol­la rei­lun 5%:n omis­tuk­sel­la on mer­kit­tä­vä voi­ma, jos sitä tah­too käyt­tää. Tilin­hoi­ta­jayh­tei­sö sitä tus­kin käyt­tää, ellei ole bulvaani.

    vk: Ero esim. Konee­seen on sama kuin yöl­lä ja päivällä.

    Vaik­ka täs­sä nyt ollaan taas aika kau­ka­na OS:n alus­tuk­ses­ta, niin Nokia ja sen optio-ohjel­mat ovat syn­nyt­tä­neet Suo­meen aika mon­ta rikas­ta, ja hyvä niin. Jos ote­taan esi­merk­kiä, niin pitäi­si­kö muis­sa­kin yri­tyk­sis­sä joh­dol­le antaa enem­män val­taa mm. pal­kit­se­mi­s­asiois­sa? Toki vaik­ka­pa Kone on rikas­tut­ta­nut joh­to­aan mut­ta pal­jon sup­peam­paa jouk­koa ja vähäi­sem­mäs­sä mää­rin kuin Nokia. Eli oli­si­ko Her­li­nin sijaan suu­rem­pi osuus kuu­lu­nut vaik­ka kai­kil­le Koneen työn­te­ki­jöil­le, jol­loin posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set Suo­men talou­teen oli­si­vat olleet taa­tus­ti suuremmat?

    Täy­sin samaa mieltä.

  79. vk: Nokian omis­tus on ollut niin hajal­laan, että toi­mi­val­la joh­dol­la on eri­tyi­ses­ti Olli­lan aika­na ollut käy­tän­nös­sä erit­täin pal­jon pää­tös­val­taa. Olli­la toi­mi pait­si pää­joh­ta­ja­na, suu­rim­pa­na optio-ohjel­mien rahas­ta­ja­na JA hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na 1999 alkaen. Vii­me mai­nit­tu ker­too mis­sä pää­tös­val­ta oikeas­ti oli.

    Osa­keos­to­jen onnis­tu­mi­sen voi arvioi­da vain jäl­ki­kä­teen. Nokia epä­on­nis­tui. Kri­tiik­kiä tuli myös etukäteen.

    Jaha, repäi­sit jos­ta­kin ison luvun. Nokia voi­si jär­jes­tää osa­kean­nin, mil­lä kerät­täi­siin vaik­ka­pa 1, 2, 5 tai 10 mil­jar­dia. Mis­tä sait 20?

    Rea­lis­ti­nen voi­si olla sel­lai­nen kupon­kian­ti, jos­sa nel­jäl­lä van­hal­la osak­keel­la saa mer­ki­tä yhden uuden esim. hin­taan 2,50 euroa/kpl. Noil­la ehdoil­la mer­kin­tä­oi­keu­den hin­ta oli­si jär­ke­väl­lä tasol­la. Annil­la yhtiö keräi­si noin 3,6 miljardia. 

    En nyt usko osa­kean­tiin 2018 kos­ka yhtiöl­lä on edel­leen ALUn puo­lel­ta tul­lei­ta lii­ke­toi­min­to­ja, joi­ta mie­luum­min myy­dään ja ehkä yhtiö ottaa tar­vit­taes­sa myös lisä­vel­kaa jos vie­lä saa edullisesti.

    Kova data ei oikein tue optio­päät­te­lyä­si. Nokian optio-ohjel­mis­ta tuot­ti yli­voi­mai­ses­ti eni­ten vuo­sien 1997 — 1999 ohjel­mat. Ne lunas­tet­tiin käy­tän­nös­sä vuo­si­na 1999–2002. Omien ostot Nokia aloit­ti vuon­na 2003. Jo vuon­na 2004 pai­no pal­kit­se­mi­ses­sa siir­ret­tiin optiois­ta osa­ke­poh­jai­siin tulos­palk­kioi­hin joka leik­ka­si ole­mas­sao­le­vian optioi­den mää­rää yli­pää­tään voimakkaasti. 

    Mut­ta mik­si optiot sit­ten tuottivat?
    Kurs­si nousi nopeas­ti vuo­den 1998 alun vii­des­tä euros­ta vuo­den 2000 huip­puun yli kuu­teen­kymp­piin. Tek­no­kuplan tuo­mal­le yli­mää­räi­sel­le arvon­nousul­le ei var­maan Olli­la­kaan voi­nut mitään tai aina­kaan se ei ollut hänen syy­tään. Mut­ta kyl­lä Nokia oli myös todel­la huo­nos­sa talou­del­li­ses­sa jamas­sa 90-luvun puo­li­vä­lis­sä ja nousu siel­tä maa­il­man kär­ki­ka­hi­noi­hin oli poik­keuk­sel­li­nen suoritus. 

    Datan perus­teel­la on kovin vai­kea pää­tel­lä että yhtiön joh­to oli­si optio­ri­kas­tu­mi­sen toi­vos­sa aloit­ta­nut omien osak­kei­den ostot. Juu­ri­syy on pää­oma­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­ses­ta alka­nut yhtiön omis­tuk­sen siir­ty­mi­nen ulko­mail­la ja eten­kin Yhdysvaltoihin. 

    Itse tuos­sa tote­sit että tar­vi­taan 3 euron anti ja nime­no­maan per osa­ke. Jako­suh­tees­ta et mai­nit­se mitään. Niin tai näin, yhtä miel­tä olem­me nyt sii­tä että antia ei tarvita. 

    Har­mi­han täs­sä on oikeas­taan ainoas­taan se että Nokian tah­ti ei riit­tä­nyt tuot­ta­maan edel­leen samas­sa mää­rin hyvin­voin­tia yhteiskuntaamme.

  80. Kau­ko: Mik­si demo­kraa­tit eivät ole muut­ta­neet suun­taa, vaik­ka heil­lä oli esi­mer­kik­si Oba­man aika­na hal­lus­saan myös kongres­sin enem­mis­tö? Heil­lä oli val­ta, mik­sei­vät aja­neet enem­mis­tön asiaa? 

    Hekin ovat lah­joit­ta­jien pus­sis­sa (Clin­to­nis­ta läh­tien eten­kin Wall Street ja ammat­ti­liit­to­jen val­lan vähe­ne­mi­nen), hekin ovat rik­kai­ta, heil­lä ei ollut val­taa (esim. senaa­tin fili­bus­ter, Al Fran­ke­nin valin­nan vii­väs­ty­mi­nen uusin­ta­las­ken­nan vuok­si, kongres­sin enem­mis­tö taas kato­si jo 2010, jota ennen piti kes­kit­tyä laman­tor­jun­taan), heil­lä ei ollut munaa (eten­kin Oba­ma), duu­na­ri­ää­nes­tä­jis­tä aina­kin puo­let oli­vat men­neet republi­kaa­nien kelkkaan/vipuun Rea­ga­nis­ta läh­tien ja Fox News piti hei­dät vihai­si­na, Oba­ma lait­toi sijoi­tus­pank­kii­re­ja jne. avain­pai­koil­le, rat­kai­se­vat demo­kraat­ti­ää­net oli­vat molem­mis­sa kama­reis­sa blue­do­ge­ja eli siis mel­kein republi­kaa­ni­sia new labour ‑tyyp­pi­siä uus­li­be­ra­lis­te­ja, kon­ser­va­tii­ve­ja ja oikeis­to­lai­sia (sit­tem­min nämä ovat kor­vau­tu­neet vasemmistolaisemmilla)…

    Riit­tää­kö?

  81. vk:

    Suu­rien mokien teke­mi­seen tar­vi­taan pal­jon rahaa, ja sitä Nokian joh­dol­la on ollut käy­tet­tä­vis­sään. Kas­san poh­ja hää­möt­tää taas kerran.

    Aamun uutis­ten valos­sa kas­san poh­ja näyt­täi­si vas­toin ennus­tet­ta­si ole­van tuke­van 5 mil­jar­din euro­pi­non pei­tos­sa. Jotain ne siel­lä kui­ten­kin osaa kun hei­koh­kos­sa mark­ki­nas­sa pys­ty­vät teke­mään kel­po lii­ke­vaih­toa ja — tulosta.

  82. Helsinki_hoi_älä_jätä: Aamun uutis­ten valos­sa kas­san poh­ja näyt­täi­si vas­toin ennus­tet­ta­si ole­van tuke­van 5 mil­jar­din euro­pi­non pei­tos­sa. Jotain ne siel­lä kui­ten­kin osaa kun hei­koh­kos­sa mark­ki­nas­sa pys­ty­vät teke­mään kel­po lii­ke­vaih­toa ja – tulosta.

    Kel­po tulos­ta? IFRS:n mukai­nen tulos 2017 on ‑1,4 mrd€ (siis mii­nus). Nokia mie­lel­lään esit­tää luku­ja jot­ka eivät täl­lä ker­taa sisällä: 

    Alca­tel-Lucent-han­kin­taan ja ‑inte­graa­tioon liit­ty­viä kulu­ja, eikä myös­kään lii­kear­von arvon­alen­tu­mis­ku­lu­ja, aineet­to­mien hyö­dyk­kei­den pois­to­ja ja mui­ta yri­tys­kau­pois­ta joh­tu­via han­kin­ta­hin­nan koh­den­ta­mi­seen liit­ty­viä eriä, uudel­leen­jär­jes­te­ly­ku­lu­ja ja mui­ta nii­hin liit­ty­viä kulu­ja sekä eräi­tä mui­ta eriä”

    Eli eri­näi­set kulut ovat “kerta“luonteisia ja ne yri­te­tään hau­da­ta pii­loon. Sen sijaan ker­ta­luon­toi­set tuo­tot kyl­lä yleen­sä kelpaavat.

    Kas­sa­ti­lan­net­ta on kyl­lä onnis­tut­tu paran­ta­maan vii­me vuo­den lopul­la mut­ta koko vuo­den tasol­la se heik­ke­ni. Paran­nus teh­ty net­to­käyt­tö­pää­omaa pie­nen­tä­mäl­lä, eli nopeut­ta­mal­la myyn­ti­saa­ta­vien tulou­tus­ta, varas­to­ja ala­sa­ja­mal­la ja osto­vel­ko­jen mak­sa­mis­ta venyttämällä.

    Nokian kau­nis­tel­tu­kin (ei-IFRS) lii­ke­voit­to 2017 2,6 mrd€ (IFRS:n mukaan 0,016 mrd€) on kovin mitä­tön sii­hen näh­den mitä se voi­si olla. Apple tekee tuon suu­rui­sen lii­ke­voi­ton 2–3 vii­kos­sa (60–65 mrd$ per vuo­si) ja sil­lä on itse asias­sa tar­ve pii­lo­tel­la voit­to­aan, päin vas­toin kuin Nokial­la. Nokia voi­si olla puhe­lin­mark­ki­nan Apple jos.…..

    Ehkä pien­tä loh­tua tuo, että Erics­so­nil­la menee vie­lä huo­nom­min. Toi­von kaik­kea hyvää Nokial­le (ja siten apua Suo­men sur­ke­aan tilanteeseen).

  83. Et ole var­maan sisäis­tä­nyt tuos­ta aivan kaikkea. 

    Nokia vaih­taa van­hen­tu­nei­ta verk­ko­lait­tei­ta uusiin ja sen sijaan että myi­si ne asiak­kaal­le ker­ta­mak­sul­la tar­jo­aa ne kuu­kausi­hin­tai­se­na pal­ve­lu­na. Lait­tei­den rahoi­tus on sit­ten tuol­la ei-ifrs — kuluis­sa noin 600 mil­joo­naa mut­ta se on erin­omai­nen inves­toin­ti tulevaan. 

    Pal­ve­lu­na myy­tä­vään koko­nai­suu­teen on hel­pom­pi myy­dä lisää eri­lai­sia — edel­leen kuu­kausi­hin­noi­tel­tu­ja tai muu­ten käy­tön mukaan hin­noi­tel­tu­ja — optioita. 

    Mal­li tuot­taa jat­kos­sa jat­ku­vaa rahaa ja samal­la Nokial­la on erin­omai­nen val­mius tar­jo­ta pal­ve­lui­den suh­teen skaa­lau­tu­vaa 5g — verk­koa asiakkaille. 

    Google­ta esi­mer­ki­ki “recur­ring reve­nue” niin tie­dät mis­sä mennään. 

    Täs­sä­hän on taval­laan kyse toi­mia­lal­le suun­na­tus­ta alus­ta­ta­lou­des­ta, mui­den koti­mais­ten yri­tys­ten kan­nat­taa seu­ra­ta sil­mä kovana. 

    Mut­ta olem­me siis samaa miel­tä sii­tä että ennus­ta­maa­si antia ei ole tulossa?

  84. Häm­mäs­tyt­tää tämä koko jul­kai­su, kun rik­kaat eivät rikas­tu? Miten koko Suo­men val­tion köy­hät tai vähä­tu­loi­set? En oli­si lain­kaan huo­lis­sa­ni, jos sai­sin palk­kaa edes 2500 €/kk. Mut­ta aina­han ns. joil­la rahaa on jo yllin kyl­lin, niin huo­lis­saan jo rahas­ta? Ihan­ko tot­ta, että ettei Suo­mes­sa ole muka­mas rik­kai­ta? Polii­ti­kot jo vetä­vät kyt­ky­kaup­po­ja raken­ta­jien kans­sa ja ovat jo kaup­po­jen hal­li­tuk­ses­sa? Mikä siis meni pie­leen? Tulee­ko kukaan meis­tä onnel­li­nen omis­ta­mal­la ja saa­mal­la lisää rahaa ja hyväk­si käyt­tä­mäl­lä mui­ta? Rahaa ei saa sii­hen hau­taan. Halu­aa­ko kir­joit­ta­ja omis­taa kal­liin veneen, omis­tusa­sun­non ja mikään ei rii­tä? Aina vain lisää ja lisää??!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.