Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suu­rit­u­loisin pros­ent­ti kah­mii Yhdys­val­lois­sa 19,3 % kaik­ista tuloista ja Suomes­sa “vain” 5,7 %

Mik­si luku on Suomes­sa niin pieni, pienem­pi kuin useim­mis­sa teollisuusmaissa?

Halu­amme tietysti nähdä asian niin, että suo­ma­lainen yhteiskun­ta on paljon tasa-arvoisem­pi ja sosi­aalisem­pi. Mut­ta eihän se selitä, mik­si terävin huip­pumme tien­aa niin huonos­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Siitä, että rikkaim­mat suo­ma­laiset tien­aa­vat paljon ruot­salaisia laji­tovere­itaan huonom­min, on syytä iloi­ta yhtä vähän kuin siitä, että meil­lä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syynä tähän?

  1. Kohtu­ullisu­u­den kult­tuuri. Suomes­sa ei nyt vain ole tapana kah­mia voit­ta­ja vie kaiken –tilanteis­sa rahaa itselle vaan jakaa sitä isom­man porukan kanssa eikä yri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jille mak­se­ta sel­l­aisia jät­ti­palkko­ja kuin muual­la. Tästä nyt voi vaik­ka iloitakin
  2. Suomen huiput ovat tumpeloi­ta mui­hin ver­rat­tuna Suomen terävin pää ei ole niin fik­sua kuin muual­la eikä sik­si men­esty taloudel­lis­es­ti niin hyvin. Kyse on siis vähän samas­ta asi­as­ta kuin maal­in­tekokyvys­tä jalka­pal­los­sa. Her­line­jä ja Super­cell-väkeä on niin vähän ver­rat­tuna jo Ruotsiin.
  3. Yrit­täjyyt­tä ja riskinot­toa kai­h­ta­va ilmapi­iri. Jos Bill Gates olisi elänyt Suomes­sa, hän olisi pää­tynyt val­tion virkamiehek­si ja näin me olisimme saa­neet pide­tyk­si tulon­jaon kohtuullisena.
  4. Tilas­to vale­htelee. Suomes­sa on tapana (ja vero­tuk­sel­lis­es­ti järkevää) jät­tää isot tulot yri­tyk­seen jaka­mat­ta niitä palkkana tai osinkona henkilöko­htaisek­si tulok­si. Her­lin­in ovat tulon­jakoti­las­ton kärkikas­tia, mut­ta oikeasti vielä paljon suu­rit­u­loisem­pia. (Tässä ei sinän­sä ole mitään vikaa. On järkevää kan­nus­taa jät­tämään voit­to yri­tyk­seen eikä jaka­maan sitä henkilöko­htaiseen kulutukseen.)
  5. Voitot tuloute­taan ulko­mail­la. Suo­ma­laiset rikkaat ovat yhtä taitavia ja suu­rit­u­loisia kuin muutkin, mut­ta he tulout­ta­vat tulon­sa vero­tuk­sen vuok­si jos­sain muual­la kuin Suomes­sa. Esimerkik­si For­mu­la I –kul­jet­ta­jat.

 

 

100 vastausta artikkeliin “Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”

  1. 6. Pienem­pi tuot­tavu­us keskit­tymise­tu­jen takia. Suukaupunkien tuot­tavu­us on suurem­pi kuin keskikokois­t­en kaupunkien. Suu­rit­u­loiset keskit­tyvät maanti­eteel­lis­es­ti vain muu­tami­in paikkoi­hin mm. Yhdys­val­lois­sa. Suomes­sa Helsin­gin tuot­tavu­us on parem­pi kuin muun maan, mut­ta Frank­furtin, Lon­toon, New Yorkin, Seat­tlen, Los Ange­lesin tuot­tavu­us on parem­pi kuin Helsingin.

    7. Liike­toimin­nan skaalau­tu­vu­us. Suomes­ta laa­jen­nut­taes­sa, markki­nat vai­h­tu­vat eri kult­tuurik­si kun men­nään yli 5 miljoo­nan asukkaan. Stok­man­nin, S‑ryhmän, Son­er­an, Sata­man ym. laa­jen­tu­miset ovat tör­män­neet eri­laisi­in kult­tuurei­hin ja takaisin on tul­tu hän­tä koip­i­en välis­sä. Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa voi laa­jen­tua kan­sain­välis­es­ti suurek­si ennen kuin täy­tyy sopeu­tua eri kulttuureihin. 

    8. Finanssisek­torin pienu­us suh­teessa BKT:hen Yhdys­val­lois­sa eniten uusia mil­jardööre­jä syn­tyy finanssisek­to­ril­la. Suomeen ei mah­du yksi Nalle kokonaan. 

    9. Ter­vey­den­huolto ja urheilu­bisnes ei ole ollut suur­ta bisnestä Suomes­sa. Yhdys­val­lois­sa self-made mil­jardöörit erot­tuvat per­i­jöistä ter­vey­den­hoidon ja urheilu­bis­nek­sen suurel­la edus­tuk­sel­la. Suomes­sa vas­ta Sote-ratkaisun avul­la päästään tekemään miljonääre­jä tai mil­jardööre­jä ter­veys­bis­nek­ses­tä. Urheilus­sa meil­lä on Hal­lis ja mon­ta muu­ta ei mahdu.

    Vastaa

  2. Joku voisi jun­ta­ta Ruotsin per­in­töver­ou­ud­is­tuk­sen läpi Suomes­sakin, niin vau­raut­ta ei piiloteltaisi muualle. Paljon toden­näköisem­pää että vau­raus palau­tuu pönkit­tämään Suomen talout­ta ja yri­tyk­siä, jos vauras­tuneen elämä ei ole val­tion vält­te­lyä. Jos asi­aan vähän tutus­tuu, niin ei siinä käytän­nössä vapautet­tu veroista, vaan siir­ret­ti­in veron­mak­sun ajanko­htaa järkeväm­mäk­si. Suomes­sa vaan toimit­ta­jatkin niin laisko­ja että puhutaan pelkästään veron pois­tos­ta, eikä ker­ro­ta miten Ruot­sis­sa muu­ta vero­tus­ta muutet­ti­in kor­vaa­maan se val­tion taloudessa.

    Vastaa

  3. Ääri­vasem­mis­ton vaiku­tus veropoli­ti­ikas­sa sodan­jälkeis­inä vuosi­na. Pääo­mavero­tus on Suomes­sa puh­das­ta rosvoamista.

    Eivät raukka­parat vain vieläkään tajua aiheut­ta­maansa vahinkoa Suomelle ja suo­ma­laisille. Yksi­tyi­nen pääo­ma ratkaisee kansakun­nan hyv­in­voin­nin. Tässä suh­teessa pitää nos­taa hat­tua ruot­salaisille demareille. Heille yksi­tyisen ruot­salaisen pääo­man hyv­in­voin­ti on aina ollut ykkösa­sia. Palkkat­u­lo­ja on voin­ut verot­taa, mut­ta ei pääomia.

    Surkuhu­paisia ovat eräät poli­itikko­jen, virkami­esten ja jopa pro­fes­sorien tahal­laan väärin las­ke­tut pääo­mavero­pros­en­tit. Vasem­mis­to­laisil­ta poli­itikoil­ta sen voi hyväksyä, kos­ka poli­itikon ei tarvitse pysyä aina totu­udessa. Näin olen ymmärtänyt. Virkami­esten ja yliopis­ton opet­ta­jien väärin laskem­i­nen taas on tuomittavaa.

    Vastaa

  4. Suuri osa huip­pu­var­al­lisu­ud­es­ta on luo­tu sil­loin kun Suomes­sa oli monopole­ja ja tiukasti jaet­tu­ja aluei­ta kartelleille. On mah­do­ton­ta tuho­ta pienel­lä riskil­lä var­matuot­toista omaisu­ut­ta. Jos omaisu­us on yhtiös­ta kadon­nut, se tarkoit­taa ns. ammat­ti­jo­hta­jaa ja “laa­jen­tu­mista ulko­maille” jos­sa sään­nön­mukaises­ti tulee ns. pataan fiksummilta.

    Super­cell on tilas­tolli­nen poikkeus.

    Vastaa

  5. Aika suo­rak­si vetoa pros­en­teista. Jäi nyt sel­l­ainen kuva, että ongel­mana on meil­lä rikkain pros­ent­ti, joka ei omista suh­teessa yhtä paljon kuin muual­la. Vaik­ka var­mas­tikaan ei olisi ongel­ma jos Suomes­sa olisi yhtä paljon var­al­lisu­ut­ta yhteen­sä rikkaim­mal­la 5 %:lla kuin ruotsin rikkaim­mal­la 5 %. Vai onko joku eri­tyi­nen hyö­ty terävästä kär­jestä jol­la paljon pääomaa?

    Jos näin on niin voidaan Suomes­sa pitää mil­jardööri kokeilu ja jakaa verovaroista vuosit­tain yhdelle sat­tuman­varaiselle ihmiselle mil­jar­di. Uskoisin että aika nopeasti päästään Ruotsin ja USA:n lukuihin.

    Syi­den pohdiskelus­sa taas tulisi enem­män tutkia miten rikkaat ovat rikas­tuneet. Ainakin erotel­la per­i­jät ja muut sek­torit. Niin näkee mis­tä niitä rikkauk­sia oikein vaal­i­taan ja sit­ten voi ruve­ta miet­timään ovatko syyt his­to­ri­an, jär­jestelmän vai kulttuurin.

    Vastaa

  6. Aika iso osa seli­tys­tä voivat olla myös virheel­liset tilas­tot. Jos eri­tyisen varakkaiden suo­ma­lais­ten nim­ilis­to­ja ver­taa veroti­etoi­hin, voi tode­ta, että heistä aika har­va on suu­rit­u­loisia esimerkik­si veroti­las­to­jen mukaan. Syynä on se, että eri­tyisen varakkail­la on yleen­sä käytössä lakiosaa­jia omaisu­ut­ta hoita­mas­sa, joiden ansios­ta omaisu­us on yleen­sä jär­jestel­ty sel­l­aisel­la yhtiörak­en­teel­la, jon­ka myötä varakkaimpi­en ja suurimpia pääo­mat­u­lo­ja oikeasti omaavien tulot eivät näy hei­dän henkilöko­htaisi­na verotet­tavina tuloinaan.

    Viral­lis­ten tilas­to­jen mukaisen Suomen suu­rit­u­loisim­man pros­entin ulkop­uolel­la on aika moni Suomen tosial­li­sista suurituloisimmista.

    Viral­li­sista tilas­toista ei ainakaan Suomes­sa ole saatavis­sa tilas­to­ja ihmis­ten oikeista tuloista suu­rit­u­loisimpi­en kohdalla.

    Vastaa

  7. Lisäyk­senä edel­liseen se, että siis esimerkik­si sijoi­tusy­htiöi­den, rahas­to­jen ja kap­i­tal­isaa­tiosopimusten takana tapah­tu­vat tuo­tot eivät ole Suomen viral­lis­ten tilas­to­jen mukaan ihmis­ten tulo­ja lainkaan. Viral­liset tilas­tot huomioi­vat ne tuloina vas­ta, jos joku nos­taa sijoi­tusy­htiöstään vaik­ka osinko­ja, tai myy pois rahas­to­jaan tai nos­taa raho­ja ulos kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­sen takaa. Jos vain kas­vat­taa omaisu­ut­taan, voi viral­lis­ten tilas­to­jen mukaan tulot olla hyvinkin lähel­lä nol­laa, vaik­ka todel­liset tulot oli­si­vat miljoo­nia, kym­meniä miljoo­nia tai vaik­ka sato­ja miljoo­nia. Tilas­toi­jil­la ei ole mitään keinoa päästä kiin­ni ihmis­ten todel­lisi­in tuloi­hin sil­loin, jos tulot tapah­tu­vat vaikka­pa sijoi­tusy­htiön tai kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­sen takana.

    Vastaa

  8. Val­tionyri­tystn kult­tuuri kekko­slo­va­kian vuosikym­meninä ja se että suuri osa suo­ma­lais­ten suuryri­tys­ten omis­tuk­ses­ta on insti­tu­tion­aal­isil­la sijoittajilla ?

    Vastaa

  9. Hen­nes­Mau­rits:
    Suuri osa huip­pu­var­al­lisu­ud­es­ta on luo­tu sil­loin kun Suomes­sa oli monopole­ja ja tiukasti jaet­tu­ja aluei­ta kartelleille. 

    Mil­loin ja mil­lä alueil­la tämä tapahtui?

    Vastaa

  10. 6. Suomen huiput eivät ole Suomes­sa. Jos olet todel­li­nen huip­pu, löy­dät var­masti kun­ni­an­hi­moasi vas­taavia tehtäviä parem­min ulko­mail­ta kun­han olet ensin han­kkin­ut ilmaisen koulu­tuk­sen Suomes­ta. Samal­la tulet myös tien­an­neek­si aika paljon enem­män. Tämä on oikeasti ongel­ma meille, mut­ta vielä paljon pahempi esimerkik­si Virossa. Aivovuoto.

    Vastaa

  11. Ruot­sis­sa on enem­män star­tu­peil­la rikastuneita. 

    Englan­ti on ruotsin läheinen sukukieli ja 

    ruot­salaisil­la on hyvä maine. 

    Jo pelkästään näil­lä kahdel­la seikalla on merk­i­tys­tä nis­sä pöy­dis­sä, jois­sa rahaa jaetaan.

    Suomes­sa pitäisi lopet­taa las­ten kieli­taidon sabotoin­ti pakko­ruot­sil­la ja käyt­tää säästynyt aika keskustelukult­tuurin, esi­in­tymisen ja itsen­sä kehu­misen opetteluun.

    Vastaa

  12. Eri­no­mainen blogikir­joi­tus usein mieti­tyt­täneestä aiheesta. Itse korostaisin tuo­ta kohtaa kolme, jon­ka vaiku­tus­ta ei kan­na­ta aliarvioi­da. Val­ti­ol­ta / kun­nil­ta / val­tion monopoleil­ta (VR, Posti, Alko, Veikkaus) saa / on saanut pitkän ja hyvinkin kil­pailukykyisen lik­san suh­teessa siihen, miten paljon pitää rehk­iä yksi­tyisel­lä puolel­la toimi­vas­sa yri­tyk­sessä men­estyäk­seen kil­pail­taes­sa muiden maid­en huip­pu­jen kanssa. Itse diplomi­työtä kun­nal­lises­sa liike­laitok­ses­sa tehdessäni oli huolestut­tavaa miten hyvistä hom­mista sinne tuli porukkaa yksi­tyiseltä puolelta, kos­ka lik­sa oli ver­rat­ta­va (joskus jopa parem­pi), mut­ta tekemisen tahti oli paljon hitaampi ja tekemisen sai aina lopet­taa neljältä.

    Kaik­ki var­masti halu­amme mah­dol­lisim­man järkevää hallintoa, jon­ka tekem­i­nen huipuil­ta luon­nis­tuu helpom­min, mut­ta kan­sain­välisessä kil­pailus­sa nekin huiput voisi olla parem­pi lait­taa “maa­joukkueeseen” yhteisen ja jaet­ta­van hyvän määrän mak­si­moimisek­si. Mil­lä sitä sit­ten lähteä edis­tämään onkin mie­lenki­in­toinen haaste.

    Vastaa

  13. Hen­nes­Mau­rits:
    Suuri osa huip­pu­var­al­lisu­ud­es­ta on luo­tu sil­loin kun Suomes­sa oli monopole­ja ja tiukasti jaet­tu­ja aluei­ta kartelleille. 

    Suomen rikkaim­mat eli Her­lin­it ovat juuri tässä onnis­tuneet ja sama meno jatkuu nykypäivänäkin. Kone Oyj:n hyvä kan­nat­tavu­us poh­jau­tuu sen huolto­toim­intaan, jon­ka perus­tak­si on ensin lopetet­tu kil­pailu yri­tysos­toil­la ja sit­ten estet­ty uusien kil­pail­i­joiden alalle tulo. Sen jäl­keen on help­po ylilaskut­taa ja vedät­tää asi­akkai­ta törkeil­lä tun­ti- ja varaosien hinnoilla.

    Ja jostain kum­man syys­tä on Kone voin­ut jakaa vuosikau­sia osinkon­sa pääomis­ta­jalle verova­paana. Vero­hyö­ty kym­meniä miljoo­nia vuodessa siis yhdelle henkilölle. Mik­si tähän ei tule muu­tos­ta? Ei ihme, että var­al­lisu­us kasaan­tuu. Ihmette­len mik­si Kone on omis­ta­ji­neen poli­it­tises­sa eristyissuojelussa.

    Suomen yri­tysjo­hdon ker­ma kyl­lä saa jo nykyään enem­män kuin taito­jen­sa puoles­ta ansait­si­si­vat. Eli noin 100 ker­tais­es­ti riv­idu­u­nari­in ver­rat­tuna + kaiken maail­man eläke­jär­jeste­lyt ja osakepalkkiot. Vaik­ka palk­it­semiskon­sul­tit muu­ta väit­tävät, niin suo­ma­laisjo­hta­jat eivät kel­paa ulko­mais­ten suury­htiöi­den johtoon. Näin ollen yri­tysjo­hdon palkkata­son Suomes­sa pitääkin olla vaikka­pa Ruot­sia alhaisempi.

    Vastaa

  14. Jukkis: Kaik­ki var­masti halu­amme mah­dol­lisim­man järkevää hallintoa, jon­ka tekem­i­nen huipuil­ta luon­nis­tuu helpom­min, mut­ta kan­sain­välisessä kil­pailus­sa nekin huiput voisi olla parem­pi lait­taa “maa­joukkueeseen” yhteisen ja jaet­ta­van hyvän määrän maksimoimiseksi. 

    Kyl­lä hyvin toimi­vat insti­tuu­tiot ovat äärim­mäisen tärkeitä taloudenkin kannalta.

    Vastaa

  15. Suomen suuri vauras­tu­misen este on ollut tapa verot­taa yksi­tyi­nen pääo­ma pois siten ettei syn­ny yri­tys­toim­intaansa sijoit­tavaa kansanosa. ‑70 luvul­la omaisuus+tulovero ylit­ti per­heyri­tyk­sis­sä pääo­man tuo­ton. Vero­lain­säädän­tö elää jatku­vasti poli­it­tis­ten suh­dan­tei­den mukaan eikä per­heyrit­täjiä voi luot­taa pesisääbtö­jen pysyvyy­teen. Pitkän tähtäi­men vauras­tu­mi­nen on liian riskialtista — siis myy kun vielä voit ! 1970 luvun tavoit­teena oli myy­dä per­heyri­tyk­set pörssiyri­tyk­sille joiden kansal­lis­tamista tavoitel­tu­un. Laulus­ta 50!perheestä ei mon­taa ole jäljellä!
    Jos halu­taan suo­ma­laista omis­tus­ta pitää suo­ma­laisen omis­ta­jan ehdot saa­da kil­pailukyky­isik­si ulko­lais­ten kanssa.
    Nyt jatkuu edelleen ajat­telu kas­vat­taa fir­mo­ja ja myy­dä ne ulko­maalaisille kun Suomes­sa ei ole omis­tavaa ja investoin­tikyky­istä väkeä. Viron malli voisi olla ratkaisu. Pääosa yhtiöistä on jo myy­ty ja nyt pääo­masi­joit­ta­jat jah­taa­vat yhä pienem­piä yhtiötä ” jalostet­tavak­si” ulko­maiseen omistukseen.

    Vastaa

  16. vk: Ja jostain kum­man syys­tä on Kone voin­ut jakaa vuosikau­sia osinkon­sa pääomis­ta­jalle verova­paana. Vero­hyö­ty kym­meniä miljoo­nia vuodessa siis yhdelle henkilölle.

    Ker­rotko vielä miten tämä on tapahtunut.

    Vastaa

  17. Yksinker­tainen tipahti nyt kär­ry­iltä. Voisiko joku vään­tää rautalangasta?

    Siis ensin Soin­in­vaara kir­joit­taa eniten tien­aa­van pros­entin tulopo­tista Jenkeis­sä ja Suomes­sa. Suh­teel­lis­es­ta var­al­lisu­ud­es­ta siis. Ok, vielä ymmärrän.

    Mut­ta sit­ten siir­ry­tään ver­taile­maan Suomen eniten tien­aavien tulo­ja “muiden maid­en” ja Ruotsin rikkaiden tuloi­hin. Siis edelleen puhutaan suh­teel­lis­es­ta rikkaud­es­ta? Vai puh­taasti tien­esteistä euroina? Kumpa tässä ver­rataan? Eivätkö nämä mene tuos­sa kir­joituk­ses­sa onnel­lis­es­ti sekaisin vai olenko itse ihan ulapalla?

    Jos suo­ma­lainen super­rikas tien­aa san­o­taan vaikka­pa 0,5% koko Suomen tuloista, niin tuskin hän on kateelli­nen vaikka­pa Namib­ian super­rikkaalle, joka tien­aa vaikka­pa 5% Namib­ian tuloista, jos euromääräis­es­ti suo­ma­lainen tien­aa mil­jardin ja namib­ialainen 100 miljoon­aa. Noin kär­jistäen sanottuna.

    Eli jos suh­teel­lis­ten tulo­jen pros­ent­tien perus­teel­la lähde­tään ver­taile­maan todel­lisia tien­este­jä, niin eikö pitäisi ottaa huomioon myös kyseis­ten talouk­sien koko ja väkimäärä yms. seikat?

    Vastaa

    1. Mut­ta sit­ten siir­ry­tään ver­taile­maan Suomen eniten tien­aavien tulo­ja ”muiden maid­en” ja Ruotsin rikkaiden tuloi­hin. Siis edelleen puhutaan suh­teel­lis­es­ta rikkaud­es­ta? Vai puh­taasti tien­esteistä euroina? 

      Ei tässä nyt mitään mit­takaavavirhet­tä ole. Suomen, Ruotsin ja Yhdys­val­tain BKT henkeä kohden on “hehtaar­il­la”, erot liikku­vat kym­menis­sä pros­en­teis­sa, toisin kuin Namib­ian, johon näh­den ero on moninker­tainen. Yhdys­val­lois­sa on enem­män asukkai­ta, mut­ta pros­ent­ti amerikkalaisi­ta on pros­en­ti niin kuin pros­ent­ti suo­ma­lai­sista on prosentti.

      Vastaa

  18. Mihinköhän suo­ma­laisen suu­rit­u­loisu­u­den pros­ent­ti­ra­ja vede­tään? Olemme niin maakun­tasar­jaa, että sinne pros­ent­ti­in saat­taa yltää joku city­mar­ket-kaup­pi­askin. Noin niin kuin esimerkik­si. USA:n rikkaim­mas­sa pros­en­tis­sa ei taa­tusti ole ketään kaupunki­ta­son peluria ja luul­tavasti ei edes osaval­tio­ta­son. Ellei sit­ten kyseessä ole joku Cal­i­forn­ian huoltoase­makuningas 5000 huoltoase­man ketjul­laan tjms.

    Vastaa

  19. PRNDL: Ker­rotko vielä miten tämä on tapahtunut.

    Kiin­nos­taa min­u­akin, jän­ni­tyk­sel­lä odotan

    Vastaa

  20. “Suomen huiput ovat tumpeloi­ta mui­hin ver­rat­tuna Suomen terävin pää ei ole niin fik­sua kuin muual­la eikä sik­si men­esty taloudel­lis­es­ti niin hyvin.”

    Eiköhän kyse ole enem­mänkin siitä, että siinä vai­heessa kun huip­putyyp­pi alkaa saavut­ta­maan Suomen huipun, hän saa parem­pi­palkkaisen hom­man ulko­mail­ta ja hänestä voi tul­la jonkun toisen maan terävin pää. Var­maankin tarpeek­si palkkaa mak­samal­la tän­nekin saataisi­in kan­sain­välisiä huippuja.

    Mut­ta ainakin tiede­maail­ma vaatii matkus­tamista ja Suomes­ta on pidem­pi mat­ka kon­fer­ens­sei­hin kuin mon­es­ta muus­ta paikkaa, joten sik­si Suomeen on vaikea houkutel­la huip­pu­osaa­jia. Aika kun on rahaa.

    Tun­nen erään men­estyneen tieteil­i­jän, joka asuu Sveit­sis­sä. Hänestä on help­poa kun voi matkus­taa Euroopas­sa junal­la ja voi tehdä töitä samal­la. Suomes­ta matkus­taes­sa läp­pärin jou­tu­isi lait­ta­maan välil­lä pois lento­kent­tien tur­vatarkas­tuk­sen takia. Välil­lä täl­lainen muu­ta­mankin min­uutin hidaste voi vaikut­taa siihen, kuin­ka paljon sim­u­laa­ti­olle voi antaa aikaa ja kuin­ka hyviä tulok­sia saa aikaan. Mut­ta minkäs maanti­eteelle mah­taa ja sille, että Suo­mi ei jär­jestä tarpeek­si tieteen huip­pukon­fer­ensse­ja, jol­loin matkus­tuse­tu kään­ty­isi suo­ma­laisille voitolliseksi.

    Vastaa

  21. Amerikkalais­ten osalta yksi syy lie­nee maail­man suurin talous (=koti­markki­nat): kun siel­lä kas­vaa merkit­täväk­si toim­i­jak­si on pienem­mil­lä markki­noil­la (vaikka­pa Suomes­sa) toimi­vat kil­pail­i­jat help­po ostaa pois tai nitistää myymäl­lä omaa tuotet­ta polkuhin­taan yksi markki­na-alue ker­ral­laan (sit­ten sopii katet­ta ruu­va­ta ylöspäin ja siir­tyä seu­raa­van markki­na-alueen kimp­pu­un). Jälkim­mäi­nen seik­ka var­maan yleen­sä ymmär­retään pienem­pi­en markki­noiden yri­tyk­sis­sä ja sen takia edes jotenkin kohtu­ullis­es­ta osto­tar­jouk­ses­ta ei ole viisas­ta kieltäytyä.

    Vastaa

  22. Sylt­ty: Kyl­lä hyvin toimi­vat insti­tuu­tiot ovat äärim­mäisen tärkeitä taloudenkin kannalta.

    Ehdot­tomasti ja sik­si tässä ei kan­na­ta men­nä toiseenkaan ääripäähän, mut­ta kyl­lä se terävin kär­ki kan­nat­taisi pitää paiski­mas­sa töitä kansan­taloudelle ja perus­ta­mas­sa uusia yri­tyk­siä mielu­um­min kuin jäähdyt­telemässä suun­nit­teli­jana jos­sain viras­tossa. Meil­lä on kuitenkin Suomes­sa mielestäni aika hyvin toimi­vat insti­tuu­tiot keskiver­toon län­si­maa­han ver­rat­tuna ja ongel­ma on häm­men­tävästi enem­mänkin siinä, että mei­dän kokoisel­la maal­la pitäisi olla kyky toimia ket­teräm­min kuin miten nyt toim­imme. Osasyynä tälle jäh­mey­delle voi olla se, että meil­lä on kokoisek­semme tarpeet­toman isot instituutiot.

    Vastaa

  23. Osmo Soin­in­vaara:…mut­ta pros­ent­ti amerikkalaisi­ta on pros­en­ti niin kuin pros­ent­ti suo­ma­lai­sista on prosentti. 

    Kos­ka olisit kuul­lut vasem­mis­to­lais­es­ta poli­itikos­ta tai virkamiehestä, joka ymmärtää sanan pros­ent­ti? Noiden käsis­sä on kuitenkin ollut Suomen veropoli­ti­ikan suun­nit­telu, joten on ihan turha ihme­tel­lä, mik­si meil­lä menee näin huonosti.

    Esimerkik­si mah­dol­lisu­us pääomit­taa yri­tys­toim­intaa Nokian optioil­la sös­sit­ti­in täysin vero­tuk­sel­la. Onnek­si Nokia ymmär­si ja siir­si keski­jo­hdon muualle maail­malle, kun optioiden lunas­tus tapah­tui. Viimeinen kun­nolli­nen pääomi­tus Suomes­sa tapah­tui kiel­to­lain aikana! Niil­lä rahoil­la tehti­in todel­la mon­ta työ­paikkaa suomalaisille.

    Vastaa

  24. PRNDL: Ker­rotko vielä miten tämä on tapahtunut.

    Tästä lisäti­etoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47

    Siis 2016 Antti Her­lin sai verovaroista vero­tukea yli 40 miljoon­aa euroa Koneen omistukselleen.

    Kalle:
    Esimerkik­si mah­dol­lisu­us pääomit­taa yri­tys­toim­intaa Nokian optioil­la sös­sit­ti­in täysin vero­tuk­sel­la. Onnek­si Nokia ymmär­si ja siir­si keski­jo­hdon muualle maail­malle, kun optioiden lunas­tus tapah­tui. Viimeinen kun­nolli­nen pääomi­tus Suomes­sa tapah­tui kiel­to­lain aikana! Niil­lä rahoil­la tehti­in todel­la mon­ta työ­paikkaa suomalaisille.

    Höpöhöpö. Optioil­la ei käytännnössä ollut mitään tekemistä Nokian liike­toimin­nan pääomit­tamisen kanssa. Sen sijaan Nokia on käyt­tänyt omien osakkei­den­sa ostamiseen (ostanut myös tänä vuon­na) noin 20 mil­jar­dia euroa tukeak­seen osakekurssi­aan ja sil­lä tavoin myös optioiden­sa arvoa. Eli johto on käyt­tänyt silmit­tömästi yhtiön varo­ja oman henkilöko­htaisen var­al­lisuuten­sa kas­vat­tamiseen. Pelkästään Ollilan dreamteam rahasti 400–500 miljoon­aa (mak­saen toki isot verot). 

    Näi­den 20 mil­jardil­la ostet­tu­jen osakkei­den arvo tänä päivänä lie­nee jotain 5 mil­jardin luokkaa. Eli hukat­tu on noin 15 mil­jar­dia samal­la heiken­täen taset­ta ja rahoi­tusase­maa todel­la rajusti!!!

    Vastaa

    1. Meil­lä on sel­l­ainen käytän­tö tässä maas­sa, että per­hey­htiöltä on pois­tet­tu kaksinker­tainen vero­tus. Yhtiö mak­saa tulok­ses­taan veroa 20 % ja osakas, joka omis­taa yli 10 % yhtiöstä mak­saa osin­gos­ta veroa 7,5% tai vähän enem­män, jos osinko on iso. Sama kos­kee yhtiötä senkin jäl­keen, kun se on laitet­tu pörssi­in. Jos tätä kaksinker­taisen vero­tuk­sen pois­toa ei olisi tehty, kokon­aisvero­tus, yhtiön mak­samat verot ja osakkaan mak­samat verot, oli­si­vat nousseet suurem­mak­si kuin palka­nsaa­jan verot. Her­lin­in pienet verot johtu­vat siitä, että hän jät­tää tulok­sen yri­tyk­seen ja/tai ohjaa sen hyvän­tekeväisyy­teen Koneen säätiölle. On kansan­talouden etu, että Her­lin­it ovat jät­täneet rahaa tyri­tyk­seen eivätkä ole osta­neet sil­lä pur­jeveneitä ja yksi­ty­isiä suuihkukonei­ta, sil­lä tuo säätiö on aika ahk­era starup-yri­tys­ten rahoit­ta­ja. Jos he oli­si­vat jaka­neet rahat itselleen, veroa olisi tietysti men­nyt paljon enemmän.
      Tähän verot­ta­ja on eri­tyis­es­ti tähdännyt.
      Tuon 20 % Her­lin­ien omis­ta­ma yri­tys on siis mak­sanut tulok­ses­taan, mikä tuos­ta Ylen jutus­ta unohtui.
      Koneen tai Nokian ulko­maisil­ta omis­ta­jil­ta val­tio ei saa sent­tiäkään. Pait­si siis sen yhtiön tulok­ses­ta mak­set­ta­van 20 pros­entin veron.
      Kaik­ki menee hyvin niin kauan kuin tässä ei ale­ta suun­nitel­la kan­sain­välistä veronkier­toa, sil­lä joskus kai on tarkoi­tus ottaa tuo­ta rahaa myös itselle, jol­lolin verot­ta­ja pääsee väli­in. Jos sik­si aikaa muut­taa kir­jansa Viroon tai For­mu­latäh­tien seu­rak­si Mona­coon, val­tio jää nuole­maan näppe­jään. Tässä on mei­dän suurten tulo­jen vero­tuk­sen selvä porsaanreikä.
      Huo­mat­takoon, että tavalli­nen pörssiosak­keen omis­ta­ja mak­saa veroa aika paljon. Ensin 20 % yri­tyk­sen tulok­ses­ta ja sit­ten osin­gos­ta 30 — 34 %

      Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Pros­ent­ti amerikkalai­sista on siis yli kolme miljoon­aa henkeä. Kyl­lä siihenopari shop­ping­mallin pitäjääkin mahtuu.

    Nopeal­la googlaamisel­la (eli lähteisi­in voi suh­tau­tua varauk­sel­la ja tilas­toin­ti­tavois­sa nyt ainakin on var­masti eroa maid­en välil­lä) Suomes­sa varakkaim­paa pros­ent­ti­in pääsee vajaan kah­den miljoo­nan euron net­to­var­al­lisu­udel­la, kun yhdys­val­lois­sa raja on noin 10 miljoon­aa dollaria.

    Sitä en osaa sanoa mikä on city­mar­ketin markki­na-arvo, mut­ta kyl­lä se tuonne 10 miljoo­nan pin­taan menee.

    Vastaa

    1. Tämä tilas­to kos­ki TULOJA ei var­al­lisu­ut­ta. Var­al­lisu­u­den jakau­tu­mi­nen on huo­mat­tavasti keskit­tyneem­pää kuin tulo­jen jakautuminen

      Vastaa

  26. per­hey­htiöi­den vero­tus on juuri kuten sanoit tilanteessa mis­sä yhtiö on stabi­ilis­sa tilas­sa jos­sa taset­ta on 7.5% osin­gon jakamiseen tarvit­ta­va määrä eikä ole tarvet­ta sukupol­ven­vai­h­dok­selle. Ylimenevä menee ansio­tu­loik­si eli vero saat­taa olla pienyri­tyk­sessä tai nopeasti kas­vavas­sa yri­tyk­sessä jopa yhtiön 20% + palkka­ma­rig­i­naali 51% eli 75 % yri­tys­tu­losta. Onko se kohtu­ullista on poli­it­ti­nen asia. Joidenkin äänekkäisen poli­itikko­jen mielestä sekin on liian vähän.

    Edel­lisessä viestis­säni puhuin men­neisyy­destä — siitä mik­si suomes­sa ei ole kumu­loitunei­ta yrityspääomia.

    Se pääo­ma mitä nyt on pakkaa men­emään vero­tuk­sen takia rahas­toi­hin tai jos niitä ale­taan jah­da­ta niin se häviää sit­ten ulkomaille.

    Sukupol­ven­vai­h­dos onkin sit­ten mie­lenki­in­toinen juttu:

    jos voit antaa yli 10% osakkeista lapselle saat laha­jveron huo­jen­nuk­sen. Jos lap­sia on mon­ta tämä ei ennen toimin­ut, mut­ta nyt onnek­si korkein oikeus hyväksyi yhteis­lah­jan käsit­teen eli huo­jen­nus saadaan myös kun osak­keet annetaan lap­sille yhteisek­si. Jos tämä olisi ollut aikaisem­pi käytän­tö ehkä joku omis­ta­jien maas­ta­muut­to oli estynyt.
    Täl­lä het­kel­lä tämä asia on järke­vis­sä puit­teis­sa, mut­ta sen pitää myös uskot­tavasti pysyä niis­sä jot­ta kumu­lati­ivista pääo­maa voisi muo­dos­tua. Verot­ta­jan into­hi­moisia tulk­in­to­ja pitää kyetä suit­si­maan ettei tehdä asioi­ta joi­ta ei ole päätösiä tehtäessä tarkoitet­tu. Pysyvyy­teen uskomi­nen mei­dän yhteiskun­nas­sa vas­taa uskoa joulupukkiin.

    Asi­a­han ei päde hajaomis­teista tilan­net­ta tai sijoi­tu­so­maisu­ut­ta. MM. Eräs pank­in­jo­hta­ja muut­ti lapsi­neen ulko­ma­likke säästääk­seen vajaa 200M€/n verot.

    Kuitenkin: Suo­mi on hyvä maa yrit­tää. Yrit­tämiseen liit­tyy vain turhan paljon poli­it­tisia riske­jä, joista pitäisi päästä eroon.

    Vastaa

  27. vk: Tästä lisäti­etoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47

    Siis 2016 Antti Her­lin sai verovaroista vero­tukea yli 40 miljoon­aa euroa Koneen omistukselleen.

    Huhuhuh.

    Hold­ing Manu­tak­selle mak­se­tut osin­got eivät ole Antti Her­lin­in henkilöko­htaista rahaa. Kun sieltä mak­se­taan osinko­ja ulos on välis­sä jälleen verokiila. 

    Jut­tu on kovin sen­saa­tio­hakuista muka­jour­nal­is­mia mut­ta uppoaa var­maan suo­ma­laiseen mielenmaisemaan.

    Mut­ta on tuos­sa jutus­sa jotain oikeinkin. Koneen säätiö saa Hold­ing Manu­tak­selta vuosit­tain ison osinkopotin jol­la rahoite­taan kult­tuuria ja tutkimusta. 

    Sen sijaan että näitä henkilöy­htiörak­en­tei­ta kovasti kade­hdit­taisi­in pitäisi huomioi­da että niistä mon­et rahoit­ta­vat uut­ta liiketoimintaa. 

    Kom­ment­ti Nokian optioista liit­tyy myös tähän. Jos optiot olisi voin­ut osoit­taa option­saa­jan yhtiölle olisi maas­samme taa­tusti enem­män start­up-ja kasvu­vai­heen rahoi­tus­ta. Ja juuri rahoi­tus on se mis­sä olemme taka­matkalla esimerkik­si Ruot­si­in verrattuna. 

    Joidenkin mielestä raha on oike­as­sa paikas­sa vain kun se on val­tion kas­sas­sa. Työ­paikko­jen luon­nin kannal­ta se ei ole näin ja sik­si ylen­määräi­nen vero­tus on negati­ivi­nen asia ja syö pääo­mat pois sieltä mis­sä ne olisi tarpeen.

    Vastaa

  30. Tulo­jen osalta rikkaat voivat aset­tua hyvinkin vai­htel­ev­asti ja tulot voivat vai­hdel­la paljon vuosit­tain. Rikkaat omis­ta­vat, omis­tuk­set tuot­ta­vat, mut­ta tuo­tot voivat hyvinkin jäädä yhtiöi­hin joiden kaut­ta omis­tuk­set on jär­jestet­ty, eikä kaik­ki tästä koskaan päädy luon­nol­liselle henkilölle vaan voidaan edelleen sijoit­taa, jakaa hyvän­tekeväisyy­teen, perus­taa säätiöitä, jne.

    Ketkä oikeasti ovat ne eniten tien­aa­vat 1% jot­ka siis jenkeis­sä saa­vat 19,3% kaik­ista tuloista? Mis­tä ne tulot koos­t­u­vat? Ovatko palkkaa ja bonuk­sia (ja mui­ta ei rahana mak­set­tavia lisiä) vai onko mukana merkit­tävä määrä pääomatuloja?

    Vaikea sanoa mitään niistä 1% eniten tuloa saav­ista jos ei tiedä miten tulot muodostuvat.

    Vastaa

  31. 2 ja 3.
    — Suomes­sa rikkaat ovat keskiver­to­tyyppe­jä muuhun maail­maan ver­rat­tuna, yri­tysjo­hta­jil­la takana korkein­taan yksi korkeak­oulu­tutk­in­to ja ulko­mail­la viete­tyt vuodet lähin­nä verkos­ton luon­tia bailaamisen muodossa.
    — Korkeil­la virkamiehillä liian hyvät palkat vas­tu­useen ja työmäärään nähden.

    Vastaa

  32. Kun käytät tulon­jakoa indikaat­to­ri­na niin meinaatko, että Nor­jalaiset ovat “tumpelom­pia” ja “riskiä kai­h­tavampia” kuin muut öljy­maat, esim. Venäjä tai Sau­dit, kun rikkaim­man 1%:n tulo-osu­us on niin paljon pienempi?

    Vastaa

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on sel­l­ainen käytän­tö tässä maas­sa, että per­hey­htiöltä on pois­tet­tu kaksinker­tainen verotus. 

    Siis tarkoi­tatko ett­tä Kone Oyj on “per­hey­htiö”?

    Antti Her­lin yhtiöi­neen omis­taa yhtiön osakkeista yhteen­sä 22% (toki enem­mistön ääni­val­las­ta). Yhtiöl­lä on yli 60.000 osak­keen­o­mis­ta­jaa ja se on ollut julkises­ti noteer­at­tu pörssiy­htiö vuosikym­meniä. Miten täl­lainen yhtiö voidaan kat­soa “per­hey­htiök­si”, jon­ka yhtä omis­ta­jaa pitää Suomen vero­tuk­ses­sa suosia kym­me­nil­lä miljoonil­la vuodessa?

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Huhuhuh.

    Hold­ing Manu­tak­selle mak­se­tut osin­got eivät ole Antti Her­lin­in henkilöko­htaista rahaa. Kun sieltä mak­se­taan osinko­ja ulos on välis­sä jälleen verokiila. 

    Erit­täin har­va suuromis­ta­ja (ja mon­et pienem­mätkin) omis­taa osak­keet suo­raan henkilöko­htais­es­ti. Her­lin­in tapauk­ses­sa hänen per­il­lisen­sä eivät koskaan tule henkilöko­htais­es­ti tarvit­se­maan vaikka­pa Hold­ing Manu­tak­seen park­keer­at­tu­ja verova­pai­ta Koneen osinko­ja. Sinne ker­tyvil­lä verova­pail­la osin­goil­la on han­kit­tu suuria omis­tuk­sia mm. Sanoma Oyj:stä ja muista pörssiy­htiöistä. Näin osinko­jen verova­paudel­la tuemme var­al­lisu­u­den keskittymistä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki menee hyvin niin kauan kuin tässä ei ale­ta suun­nitel­la kan­sain­välistä veronkier­toa, sil­lä joskus kai on tarkoi­tus ottaa tuo­ta rahaa myös itselle, jol­lolin verot­ta­ja pääsee väli­in. Jos sik­si aikaa muut­taa kir­jansa Viroon tai For­mu­latäh­tien seu­rak­si Mona­coon, val­tio jää nuole­maan näppe­jään. Tässä on mei­dän suurten tulo­jen vero­tuk­sen selvä porsaanreikä.
    Huo­mat­takoon, että tavalli­nen pörssiosak­keen omis­ta­ja mak­saa veroa aika paljon. Ensin 20 % yri­tyk­sen tulok­ses­ta ja sit­ten osin­gos­ta 30 – 34 %

    Tässä on juuri se point­ti jota ajan takaa.
    Min­ulle var­al­lisu­u­den keskit­tymi­nenkin on ok kun­han kaikkia osak­keen­o­mis­ta­jia kohdel­laan vero­tuk­ses­sa samal­la taval­la. Erit­täin mon­et suo­ma­laiset suuromis­ta­jat ovat jo siirtäneet suurim­man osan omis­tuk­sis­taan ulko­maisille yhtiöille, säätiöille ym. vaikka­pa Lux­em­burgi­in. Näin tapah­tui jo var­al­lisu­usvero­tuk­sen aikana eikä sen jäl­keen omis­tuk­sia ole palautet­tu Suomeen. Eli Suomen verot­ta­ja jää nuole­maan näppe­jään jo nyky­isin. Siel­lä ole­via varo­ja sit­ten käytetään eri tavoin Suomes­sakin asu­vien henkilöi­den hyväk­si sekä lail­lis­es­ti että laittomasti.

    Jotenkin on vaan ihmeel­listä, että kun olet riit­tävän varakas niin pystyt osta­maan itselle­si kevyem­män vero­tuk­sen taval­liseen tal­laa­jaan ver­rat­tuna. Ettei Her­lin vaan rahoit­taisi joidenkin puoluei­den toimintaa?

    Ja mitä tulee Koneen Säätiöön, niin tietääk­seni sen var­al­lisu­us on keskeis­es­ti peräisin yhden Pekka Her­lin­in lapsen (Han­na Nur­misen) säätiölle lahjoit­tamista Koneen osakkeista. Muut per­i­jät ovat pitäneet osak­keet itsellään/yhtiöillään. Miten siis säätiön toimin­nal­la voi perustel­la Antti Her­lin­in yhtiöi­den verova­pai­ta osinkoja?

    Vastaa

  34. Tulo­ja ver­tail­taes­sa on huomioita­va myös tulokäsit­tei­den erot. USA:ssa tuloik­si las­ke­taan myös sijoi­tusten real­isoi­tu­mat­tomat arvon­nousut kun taas Suomes­sa verotet­tavaa tuloa syn­tyy vain kun omaisu­us myy­dään tai siitä saa tuottoa.

    Vastaa

    1. Tulo­ja ver­tail­taes­sa on huomioita­va myös tulokäsit­tei­den erot. USA:ssa tuloik­si las­ke­taan myös sijoi­tusten real­isoi­tu­mat­tomat arvon­nousut kun taas Suomes­sa verotet­tavaa tuloa syn­tyy vain kun omaisu­us myy­dään tai siitä saa tuottoa.

      Jos Yhdys­val­lois­sa arvon­nousu las­ke­taan tulok­si joka vuosi ja Suomes­sa ker­tarysäyk­sel­lä ker­ran 20 vuodessa, eikä tämän pitäisi listätä eikä vähen­tää huip­putu­lo­jen tilas­toitua määrää Suomessa?

      Vastaa

  36. USA:n (ja maail­man) suu­rit­u­loisim­mat henkilöt ovat globaalien suuryri­tys­ten palkka­jo­hta­jia. Suomeen ver­rat­tuna palkat kor­reloi­vat varsin hyvin yri­tys­ten kokoon ja kannattavuuteen.
    Vai­h­toe­htoises­sa todel­lisu­udessa Nokia olisi Apple ja Suomen BKT nykyiseen ver­rat­tuna kaksinker­tainen, jol­loin hyvä­tu­loisin 1% tien­aisi hyvinkin 20% kaik­ista tuloista 😉

    Vastaa

  37. For­mu­la I ‑kul­jet­ta­jat usein nos­te­taan pahek­su­tuk­si esimerkik­si tulo­jen ”kotiut­tamis­es­ta” ulko­mail­la. Aika jär­jet­tömiltähän ne palkkiot tun­tu­vat, mut­ta siinä tapauk­ses­sa myös työ­nan­ta­ja on ulko­mail­la — ja esim. Mona­cos­sa aje­taan F1-kil­pailu vuosit­tain, Suomes­sa ei.

    Enem­män pahek­sum­ista lie­nee siinä, jos tulo tai osinko on ansait­tu Suomes­sa, mut­ta vero­tuk­sen takia tulou­tus kikkail­laan keinotekois­es­ti veroparatiisiin.

    Vastaa

    1. For­mu­la I ‑kul­jet­ta­jat usein nos­te­taan pahek­su­tuk­si esimerkik­si tulo­jen ”kotiut­tamis­es­ta” ulko­mail­la. Aika jär­jet­tömiltähän ne palkkiot tun­tu­vat, mut­ta siinä tapauk­ses­sa myös työ­nan­ta­ja on ulko­mail­la – ja esim. Mona­cos­sa aje­taan F1-kil­pailu vuosit­tain, Suomes­sa ei.

      Enem­män pahek­sum­ista lie­nee siinä, jos tulo tai osinko on ansait­tu Suomes­sa, mut­ta vero­tuk­sen takia tulou­tus kikkail­laan keinotekois­es­ti veroparatiisiin.

      Tuol­la logi­ikalla olisi kyl­lä perustel­tua verot­taa Her­li­ine­jä jos­sain Aasian maas­sa, jos­sa Koneen työn­tek­i­jöitäkin verote­taan. Työ­paikoista 96 % Suomen ulkopuolella.

      Vastaa

  38. Kimiräikköt ja teemuselän­teet eivät mak­sa vero­ja Suomeen, eivät mon­et muutkaan suurituloiset.

    Yri­tysjo­hdon palkkaus taas johtuu siitä, että Suomes­sa suuryri­tyk­set ovat varsin pieniä ja erikoisil­la aloil­la. Ruot­sis­sa yri­tyk­set ovat kan­sain­välisem­piä ja ylipäätään siel­lä on enem­män suuryrityksiä.

    Joo, yri­tysjo­hto on tumpe­loa kos­ka ei ole pystynyt etkemään men­estyviä yri­tyk­siä kuin pari ja sil­loin johdolle ei ole syytä mak­saa enem­pää. Lisäk­si kas­va­vat yri­tyk­set myy­dään yleen­sä ennen kuin ne ovat kovin arvokkaita.

    Super­cell omis­ta­ji­neen tekee kiin­nos­ta­van pikkeuk­sen monel­la tapaa, sitä EK tuskin on huomioin­ut tilastoissaan.

    Ruostin rikkaissa on myös kuningashuoneen jäseniä, joiden omaisu­udessa näkyy 200 vuot­ta ilman sotimista. Suomes­sa kir­im­iseen menee vielä aikaa.

    Vastaa

  39. Helsinki_hoi_älä_jätä: Kom­ment­ti Nokian optioista liit­tyy myös tähän. Jos optiot olisi voin­ut osoit­taa option­saa­jan yhtiölle olisi maas­samme taa­tusti enem­män start­up-ja kasvu­vai­heen rahoi­tus­ta. Ja juuri rahoi­tus on se mis­sä olemme taka­matkalla esimerkik­si Ruot­si­in verrattuna. 

    Tot­ta, sil­lä suurin osa merkit­täviä optio­tu­lo­ja saaneista nokialai­sista tomi­vat tänäkin päivänä akti­ivisi­na tai pas­si­ivisi­na bis­ne­senkeleinä. Kuvaa­masi veroko­htelu olisi tuplan­nut riskirahoituspotentiaalin.

    Vastaa

  40. Oman elämänkoke­muk­seni mukaan otsikon kysymyk­sen vas­tauk­se­na on tuo skaalau­tu­vu­u­songel­ma (pienet koti­markki­nat) yhdis­tet­tynä riskien kart­tamiseen. Riskien kart­tamises­sa van­ha konkurssi­lain­säädän­tö (koti menee alta, eivätkä velat van­hene) yhdis­tet­tynä riski­ra­hoit­ta­jien vähyy­teen on merkit­tävä tekijä. 

    Myös kohtu­ullisu­u­den kult­tuuri asi­aan vaikut­taa. Talon­poikainen perinne on vielä ole­mas­sa, vrt. Her­lin­it, minkä lisäk­si miesten yleinen asevelvol­lisu­us rokot­taa aika hyvin “yli-ihmiskom­peksia” vas­taan. Samaan johtaa se, että suo­ma­lainen johta­ja uskaltaa kävel­lä “tehtaan” lattialla.

    Yrit­täjäpuolel­la on myös se peru­songel­ma, ettei yhteistyöhön kil­paile­vien yri­tys­ten kanssa halu­ta lähteä, t.s. ettei erikois­tu­miseen luote­ta. Tämä kuitenkin vaikutt­taa pääasi­as­sa siihen, kas­vaako yri­tys ulos keskisu­urien yri­tys­ten luokasta.

    Ännäs tek­i­jä on se, että Suo­mi on läht­enyt kuvat­tuun kisaan melkoiselta taka­matkalta. Tältä osin olen opti­misti­nen, sil­lä nyky­isin syn­tyy aivan uusia, paljolti koti­maas­ta riip­pumat­to­mia kult­tuure­i­ta (esim. peli­te­ol­lisu­us), net­ti tajoaa keino­ja skaalau­tu­miseen ja konkurssi­lain­säädän­töä allaan uudistamassa.

    Vastaa

  41. Osmo Soin­in­vaara: Huo­mat­takoon, että tavalli­nen pörssiosak­keen omis­ta­ja mak­saa veroa aika paljon. Ensin 20 % yri­tyk­sen tulok­ses­ta ja sit­ten osin­gos­ta 30 – 34 %

    Nooh, 85 % tuos­ta 30 — 34 %:sta.

    Vastaa

    1. Nooh, 85 % tuos­ta 30 – 34 %:sta.

      Joo, tot­ta tuo pääsi uno­h­tu­maan, kos­ka asia ei koske min­ua henkilöko­htais­es­ti. Osak­keen­o­mis­ta­jan kokon­aisvero­tus on siis 40,4 — 43,12 %, jos ei ole kymme­nen pros­entin kerhossa.

      Vastaa

  42. vk: …Höpöhöpö. Optioil­la ei käytännnössä ollut mitään tekemistä Nokian liike­toimin­nan pääomit­tamisen kanssa… 

    Kuka on puhunut Nokian pääomit­tamis­es­ta? Ei kiel­to­lail­lakaan pääomitet­tu ALKO:a. 😀

    Vastaa

  43. Mis­tä on peräisin tieto, että suu­rit­u­loisin pros­ent­ti kah­mii vain 5.7% tuloista? Jos se on tilas­tokeskuk­sen tulon­jaon kokon­ais­ti­las­tos­ta niin tulokäsit­teessä lie­nee vähen­net­ty verot. Tässä tapauk­ses­sa lisäisin syylis­taan kuu­den­nen syyn: kireä vero­tus. Ehkä jopa lis­tan ensim­mäisek­si ja selkeäk­si ykkössyyksi.

    Vastaa

  44. Osmo Soin­in­vaara: Joo, tot­ta tuo pääsi uno­h­tu­maan, kos­ka asia ei koske min­ua henkilöko­htais­es­ti. Osak­keen­o­mis­ta­jan kokon­aisvero­tus on siis 40,4 – 43,12 %, jos ei ole kymme­nen pros­entin kerhossa. 

    Tuo on aika lähel­lä Suomen kokon­aisveroast­et­ta. Ansio­tu­lois­sa veroaste jää hel­posti tuon alle, joten tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pien­ten pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta pitäisi keven­tää tai pien­ten ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta kiristää. Tai sit­ten tasavero kaikille tuloille ja perus­tu­lo tms. tulon­si­ir­to­ja varten.

    Vastaa

    1. Tuo on aika lähel­lä Suomen kokon­aisveroast­et­ta. Ansio­tu­lois­sa veroaste jää hel­posti tuon alle, joten tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pien­ten pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta pitäisi keven­tää tai pien­ten ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta kiristää.

      Ei kyl­lä ole. Kokon­aisveroas­t­eeseen kuu­lu­vat myös kulu­tusverot, eri­tyis­es­ti siis arvon­lisäverot. Lisäk­si niihin kuu­lu­vat pakol­liset työeläke­mak­sut. Niitä ei voi tässä laskea mukaan, kos­ka omaisu­us­tu­lot eivät kar­tu­ta eläke­tur­vaa — tai jos kar­tut­ta­vat, yrit­täjäeläk­keen kaut­ta, jol­loin yrit­täjäeläk­keen mak­su (24%) pitää laskea tähän päälle. Taval­lisen osakesäästäjän osinko­tu­lo­ja verote­taan selvästi korkeam­min kuin palkkat­u­lo­ja — keskimäärin.
      Aja­tus, että pienet osinko­tu­lot tulisi verot­taa lievemmpin on vähän hqankala, kos­ka yleen­sä osinko­tu­lo­ja saav­il­la on myös palkkat­u­lo­ja, jol­loin kokon­ais­tu­lois­sa osinko­tu­lot aset­tuisi­vat sinne korkeasti verotet­tavalle alueelle, vaik­ka niitä verotet­taisi­in kuin palkkatuloja.

      Vastaa

  45. Ville: Tai sit­ten tasavero kaikille tuloille ja perus­tu­lo tms. tulon­si­ir­to­ja varten.

    Kun vero­tus­ta varten tiedot tuloista kerätään pian läh­es reaali­aikaises­ti, perus­tu­lo voisi automaat­tis­es­ti pienen­tyä tulo­jen kas­vaes­sa, jol­loin pro­gres­sio hoi­tu­isi sitä kaut­ta. Vero­pros­ent­ti olisi sil­loin alhaisem­pi kuin jos kaikille mak­se­taan tiet­ty perustulo.

    Vastaa

    1. Kun vero­tus­ta varten tiedot tuloista kerätään pian läh­es reaali­aikaises­ti, perus­tu­lo voisi automaat­tis­es­ti pienen­tyä tulo­jen kas­vaes­sa, jol­loin pro­gres­sio hoi­tu­isi sitä kautta.

      Tähän ei tarvi­ta reaali­aikaista tulorek­ister­iä, kos­ka perus­tu­los­sa tämä toteu­tuu automaat­tis­es­ti veron­pidä­tyk­sen kaut­ta. Vero­tushan alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Tulorek­isteri tekee mah­dol­lisek­si nyky­istä selvästi paljon parem­min toimi­van sosi­aal­i­tur­van myös ilman perus­tu­loa, jol­loin se tietysti heiken­tää argume­jnt­te­ja perus­tu­lon puoles­ta. Tai siis tek­isi. Voi kestää kauan, ennen kuin kolmikan­ta hyväksyy radikaale­ja muu­tok­sia sosiaaliturvaan.

      Vastaa

  46. Osmo Soin­in­vaara: Aja­tus, että pienet osinko­tu­lot tulisi verot­taa lievemmpin on vähän hqankala, kos­ka yleen­sä osinko­tu­lo­ja saav­il­la on myös palkkat­u­lo­ja, jol­loin kokon­ais­tu­lois­sa osinko­tu­lot aset­tuisi­vat sinne korkeasti verotet­tavalle alueelle, vaik­ka niitä verotet­taisi­in kuin palkkatuloja.

    Kulut­ta­jaystävälli­nen ratkaisu olisi, että pääo­mat­u­lot voidaan verot­taa ansio­tu­lona, jos vero­pros­ent­ti on sil­loin pienempi 😉

    Vastaa

    1. Yrit­täjä voi mak­saa itselleen palkkaa sen ver­ran, että mar­gin­aaliv­ero nousee yli sen, mitä osinkoina per­itään, siis 26 %:iin ja ottaa lop­ut osinkoina. Jos osinko­ja halu­aa mak­saa enem­män kuin 8 % yhtiön taseesta, lop­pu verote­taan ansio­tu­loina niin, että on suun­nilleen sama, mak­saako itselleen palkkaa vai osinkoja.

      Vastaa

  47. Osmo Soin­in­vaara: Tuol­la logi­ikalla olisi kyl­lä perustel­tua verot­taa Her­li­ine­jä jos­sain Aasian maas­sa, jos­sa Koneen työn­tek­i­jöitäkin verote­taan. Työ­paikoista 96 % Suomen ulkopuolella.

    En ole ihan samaa mieltä. Konet­ta (yhtiötä) verote­taan Aasian mais­sa sen siel­lä luo­mas­ta arvon lisästä (olet­taen, että siir­to­hin­noit­telul­la ei kikkail­la). Kone-kon­serni on kuitenkin suo­ma­lainen (pääkont­tori tääl­lä). Tietysti Her­li­init voivat halutes­saan muut­taa pääkont­torin paikkaa.

    Ulko­mail­la asu­va, ulko­maiselle työ­nan­ta­jalle ulko­mail­la tehty työ kai on myös ulko­mail­la verotet­tavaa. Muu­toin­han puhut­taisi­in vero­tuk­ses­ta kansal­lisu­us- tai jopa syn­ny­in­maape­ri­aat­teel­la. Tämä ei tarkoi­ta sitä, että tuk­isin verokeinot­telua tai veroparatiiseja.

    Vastaa

  48. Tuloverokeskustelus­sa aina joudu­taan myös pääo­mavero­tuk­sen puolelle.
    Kylmiä laskelmia voi tehdä vaikka­pa Suomen valtionvelasta.Eikös velan kas­vami­nen tarkoi­ta sitä, että tulot eli vero­tus ei ole riittävää.

    Tietäväm­mät taloushenkilöt val­is­ta­vat, että ei se vel­ka merk­itse mitään. Eihän sitä koskaan pois makseta.Kyllä kai velas­ta jotain korkoa maksetaan.
    100 mil­jar­dia 1 %:n korol­la kus­tan­taa 1 mil­jar­dia. Siitä kai selvitään otta­mal­la lisää lainaa.

    Vastaa

  49. Kalle: Kuka on puhunut Nokian pääomit­tamis­es­ta? Ei kiel­to­lail­lakaan pääomitet­tu ALKO:a.

    Optioil­la merk­itään uusia osakkei­ta. Merk­in­tähin­ta pää­tyi tässä tapauk­ses­sa Nokian omaan pääo­maan. Eli optioil­la pääomitet­ti­in Noki­aa kuten kirjoitit.

    Sen sijaan tarkoititkin siis sitä, että Nokian optioi­ta saa­neet työn­tek­i­jät käyt­tävät veron­jälkeiset optio­tu­lon­sa yri­tys­toimin­nan pääomit­tamiseen. Käsit­tääk­seni useim­mat Nokian optioil­la vauras­tuneet käyt­tivät kuitenkin rahansa pääosin miljoona-asun­non ostamiseen.

    30 vuo­den alan koke­muk­sel­la sanois­in, että Suomes­ta ei ole puut­tunut pääo­mia yri­tys­toimin­nan rahoit­tamiseen sit­ten 80-luvun rahoi­tus­markki­noiden vapaut­tamisen. Pääo­masi­joit­ta­ji­akin on niin että päät koli­se­vat yri­ty­sesit­te­lyis­sä. Ongel­mana on ollut rahoi­tuskelpois­t­en eli riit­tävän hyvien ideoiden ja tiimien puute. Tiimeiltä taas on yleen­sä ollut puut­tei­ta mm. kan­sain­välistymisen osaamises­sa. Lisäk­si useim­mat eri­tyis­es­ti per­in­teis­ten toimi­alo­jen yrit­täjät itsekään eivät vielä nykypäivänäkään halua lisätä riskinot­toa yri­tyk­sen­sä kasvattamiseksi.

    Vastaa

  50. Jos uskomme talousti­eteil­i­jöitä, niin jokainen ajaa omaa etu­aan parhaansa mukaan. Kun Amerikan rikkaat ovat onnis­tuneet noinkin paljon parem­min, niin tosi­aan ihme­tel­lä täytyy. 

    Ehkäpä omat rikkaamme ovat vain kuten toteat kohtu­ullisem­pia ja tumpelom­pia, mut­ta oli­vat Amerikan rikkaatkin kohtu­ullisem­pia vielä 1970-luvul­la. Mikä muuttui1980-luvulla?

    Help­po seli­tys on Ronald Rea­gan ja oikeis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka, joka suosii rikkai­ta. Mik­si demokraatit eivät ole muut­ta­neet suun­taa, vaik­ka heil­lä oli esimerkik­si Oba­man aikana hal­lus­saan myös kon­gressin enem­mistö? Heil­lä oli val­ta, mik­seivät aja­neet enem­mistön asi­aa? Jos oli­si­vat, niin Trump ei olisi voit­tanut. Kyl­lä kansa tietää?

    Vastaa

  51. Osmo Soin­in­vaara: Tuol­la logi­ikalla olisi kyl­lä perustel­tua verot­taa Her­li­ine­jä jos­sain Aasian maas­sa, jos­sa Koneen työn­tek­i­jöitäkin verote­taan. Työ­paikoista 96 % Suomen ulkopuolella.

    Just joo. Selänne ja Räikkö­nen asu­vat Suomen ulkop­uolel­la, joten eivät käytä Suomen julk­isia palvelu­ja, joten ei ole syytäkään verot­taa. Pait­si se kolme vuot­ta, joka maas­ta lähdön jäl­keen on verov­elvol­lien suo­ma­laiseen vero­tusjär­jestelmään. Jos Her­li­init muut­ta­vat ulko­maille, niin ei heitäkään verote­ta Suomes­sa pait­si kiin­teistö­jen osalta. En tiedä miten ulko­mail­la asu­vat työn­tek­i­jätkään oli­si­vat verov­elvol­lisia Suomelle.

    Vastaa

  52. vk: Optioil­la merk­itään uusia osakkei­ta. Merk­in­tähin­ta pää­tyi tässä tapauk­ses­sa Nokian omaan pääo­maan. Eli optioil­la pääomitet­ti­in Noki­aa kuten kirjoitit.

    Sen sijaan tarkoititkin siis sitä, että Nokianop­tioi­ta saa­neet työn­tek­i­jät käyt­tävät veron­jälkeiset optio­tu­lon­sa yri­tys­toimin­nan pääomit­tamiseen. Käsit­tääk­seni useim­mat Nokian optioil­la vauras­tuneet käyt­tivät kuitenkin rahansa pääosin miljoona-asun­non ostamiseen.

    30 vuo­den alan koke­muk­sel­la sanois­in, että­Suomes­ta ei ole puut­tunut pääo­mia yri­tys­toimin­nan rahoit­tamiseen sit­ten 80-luvun rahoi­tus­markki­noiden vapaut­tamisen. Pääo­masi­joit­ta­ji­akin on niin että päät koli­se­vat yri­ty­sesit­te­lyis­sä. Ongel­mana on ollut rahoi­tuskelpois­t­en eli riit­tävän hyvien ideoiden ja tiimien puute. Tiimeiltä taas on yleen­sä ollut puut­tei­ta mm. kan­sain­välistymisen osaamises­sa. Lisäk­si useim­mat eri­tyis­es­ti per­in­teis­ten toimi­alo­jen yrit­täjät itsekään eivät vielä nykypäivänäkään halua lisätä riskinot­toa yri­tyk­sen­sä kasvattamiseksi.

    Opti­ol­la on yleen­sä kovin alhainen merk­in­tähin­ta joten niiden avul­la ei kyl­lä yri­tys­tä suurem­min pääomite­ta. Eikä se ole kyl­lä niiden tarkoituskaan. 

    Sin­ul­la lie­nee myös ensikä­den tietoa mihin Nokian optioi­ta on käytet­ty kos­ka pystys esit­tämään että niil­lä on han­kit­tu pääosin “miljoona-asun­to­ja”. Ja vaik­ka oliskin niin itse asi­as­sa kevyem­pi vero­tus olisi vapaut­tanut rahaa pääo­ma­markki­noille. Toki nyt hyö­ty meni korkeal­la mar­gin­aaliv­ero­pros­en­til­la val­ti­olle joten kyseessä on joka tapauk­ses­sa sankariteko. 

    Rahoituk­ses­ta min­ul­la on kyl­lä eri koke­mus. Seed-vai­heen rahoi­tus on Suomes­sa pääosin kah­den kaup­pa. Tekes rahoit­taa teknis­lu­on­teisia inno­vaa­toi­ta ja yksi­ty­ishenkilöt enke­lisi­joit­ta­jan roolis­sa kasvukelpoisia ideoita. Enke­lisjoit­ta­jista pääosa kuu­luu Fiban-verkostoon. 

    Vielä 2010 verkos­ton kaut­ta sijoitet­ti­in niinkin alhainen sum­ma kuin kak­si miljoon­aa euroa. Sil­lä ei kovin isoa idea­pankkia rahoiteta. 

    Viime vuo­den luku on onnek­si jo yli viisikymmentä. 

    Onnek­si, kos­ka meiltä on oikeasti puut­tunut täl­lainen pääo­ma­markki­na vaik­ka pitkä koke­muk­sesi muu­ta sanookin. Luvut puhu­vat aivan toista. 

    Omas­sa maail­manku­vas­sa start­up-sek­torin pöhi­na on sidok­sis­sa saatavaan rahoituk­seen. Siihen kan­nat­taa panos­taa kos­ka uudet työ­paikat tule­vat pääosin pk-sek­to­rille ja eri­toten uusi­in yrityksiin.

    Vastaa

  53. Kauko: Ehkäpä omat rikkaamme ovat vain kuten toteat kohtu­ullisem­pia ja tumpelom­pia, mut­ta oli­vat Amerikan rikkaatkin kohtu­ullisem­pia vielä 1970-luvul­la. Mikä muuttui1980-luvulla?

    Isoista palkkat­u­loista merkit­tävä osa on yleen­sä optioi­ta. 1970-luvun jäl­keen optioil­la palk­it­sem­i­nen on yleistynyt. Samal­la talous on muut­tunut globaa­lik­si ja joidenkin yri­tys­ten koko ja markki­na-arvo nous­sut räjähdysmäisesti.

    Vastaa

  54. Oli­pa erikoinen parkaisu hyväo­sais­ten puoles­ta. Älyt­tömiä sum­mia tien­aa­vat ovat siis siu­naus yhteiskun­nalle(?) mut­ta peruste­lut puut­tuvat kokon­aan. Mik­si olisi näin? Mis­sä ne tutkimuk­set, jot­ka puolta­vat tätä? Anteek­si nyt, mut­ta tarkalleen ottaen, mik­si pitäisi taviksen toivoa hyvä­tu­loiselle vielä pak­sumpaa lompakkoa?

    Pikem­min voisi luul­la, että tasainen tulon­jako ja var­al­lisu­u­den kier­to pääasi­as­sa julkisen sek­torin kaut­ta, vero­tuk­sen avul­la, toisi parhaan kokon­aishyö­dyn koko yhteiskun­nalle. Rikkaat pär­jäävät ihan hyvin nyky­isil­lä tuloil­la (ja paljon vähem­mäl­läkin), kukaan heistä ei kär­si vilua ja nälkää ja tasainen tulon­jako on yhteiskun­ta­rauhan ja luot­ta­muk­sen edel­ly­tys. Kun demokraat­tis­es­ti päätetään resurssien jaos­ta, se ei ole täy­del­listä, mut­ta pitkässä juok­sus­sa var­masti parem­pi vai­h­toe­hto kuin rahoituk­sen suun­taami­nen yksit­täis­ten rikkaiden kul­lois­t­enkin mieli­halu­jen mukaan. Julk­ista rahaa laite­taan perus­tutkimuk­seen, jos­ta on kehit­tynyt mon­ta men­estys­tari­naa. Eikä koskaan voi tietää mikä tutkimushaara on tule­vaisu­udessa tärkeä. Jos yhteiskun­nas­sa jae­taan suurim­mat potit elon muskeille ym., resurssit kohden­tu­vat sit­ten johonkin avaru­us­matkailun kehittämiseen.

    Ei rikkaiden edelleen rikas­tut­ta­mi­nen ole yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, vaan vero­tuk­sen por­saan­reiät, joista pääsee karkaa­maan val­tavia sum­mia aiheut­taen vajei­ta län­si­mais­ten yhteiskun­tien val­tion bud­jet­tei­hin. Tästä voisi pitää isom­paa meteliä. Pelas­takaa edes rikkaat-liike ei tarvitse ollenkaan tukea.

    Vastaa

  55. vk: Käsit­tääk­seni useim­mat Nokian optioil­la vauras­tuneet käyt­tivät kuitenkin rahansa pääosin miljoona-asun­non ostamiseen.

    Sat­un tun­temaan usei­ta Nokian optiomiljonääre­jä ja vain har­vat heistä rahat saat­u­aan muut­ti­vat oleel­lis­es­ti elämän­ta­paansa. Var­maankin joitakin per­heen unelmia toteutet­ti­in, mut­ta irton­aista rahaa jäi sijoi­tus­toim­intaan. Läh­es kaik­ki toimi­vat (tai ovat toim­i­neet) enke­lisi­joit­ta­ji­na, osa pas­si­ivisi­na, mut­ta suuri osa akti­ivisi­na, ts. osal­lis­tu­vat yri­tyk­sen toimintaan.

    vk: 30 vuo­den alan koke­muk­sel­la sanois­in, että Suomes­ta ei ole puut­tunut pääo­mia yri­tys­toimin­nan rahoit­tamiseen sit­ten 80-luvun rahoi­tus­markki­noiden vapaut­tamisen. Pääo­masi­joit­ta­ji­akin on niin että päät koli­se­vat yri­ty­sesit­te­lyis­sä. Ongel­mana on ollut rahoi­tuskelpois­t­en eli riit­tävän hyvien ideoiden ja tiimien puute. Tiimeiltä taas on yleen­sä ollut puut­tei­ta mm. kan­sain­välistymisen osaamisessa. 

    Puolit­tain tot­ta, sil­lä pieniriskisi­in han­kkeisi­in rahaa on ollut tarjolla.

    Start­up-yri­tys­ten tiimeis­sä on käytännnössä aina puut­tei­ta, ellei perus­ta­jana ole jo kan­nuk­sen­sa han­kkin­ut sar­jayrit­täjä. Kyn­nys sijoit­tamiseen nousee, ellei sijoit­ta­ja halua pistää itseään ja osaamis­taan mukaan peli­in. Tässä mielessä olisi erit­täin hyvä, jos sijoit­ta­jay­hteisöil­lä olisi käytössään “keikka­jo­hta­jia”, jot­ka aut­taisi­vat kas­vavia yri­tyk­siä eteen tule­vien nika­mavai­hei­den läpi.

    Vastaa

  56. Timo:

    …Enem­män pahek­sum­ista lie­nee siinä, jos tulo tai osinko on ansait­tu Suomes­sa, mut­ta vero­tuk­sen takia tulou­tus kikkail­laan keinotekois­es­ti veroparatiisiin.

    Mitä pahek­sut­tavaa tuos­sa on? EU:n idea on kier­rät­tää työtä, pääo­mia ja tavaraa tehokkaasti. Se on lop­ul­ta mei­dän kaikkien eduk­si. Pahek­sut­tavaa on, että poli­itikkomme ovat junailleet niin huonon vero­tuk­sen, ettei tänne kan­na­ta mak­saa vero­ja. Tyh­myy­destä sakote­taan. Tässä tapauk­ses­sa kaikkia meitä sakote­taan poli­itikko­jemme tyhmyydestä.

    Vastaa

  57. OS kysyy aivan oikein: “Mik­si Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”

    Syy on tietenkin se, että elämme Hegeliläis-Marx­i­lais­ten oppi­en mukaan raken­netus­sa sosialismissa. 

    Siinä kaik­ki riskit sysätään val­tion niskaan ja ajatel­laan, että val­tion velvol­lisu­us on hoitaa kansalaiset mak­sut­ta kehdos­ta hau­taan, Suomes­sa vieläpä yhdestä maail­man korkeim­mas­ta elin­ta­sos­ta nauttien.

    Marx­in mukaan yri­tys­riskiä otta­va ihmi­nen on kaikkein pahin, eli työväen­lu­okkaa jul­masti sor­ta­va kap­i­tal­isti. Hänen omaisuuten­sa pitääkin sik­si konfiskoida. 

    Marx­i­laises­sa ajat­telus­sa kuitenkin kokon­aan uno­htuu se tosi­a­sia, että yri­tys­riskin otta­mi­nen ja hallinta on se ain­oa keino, jol­la var­al­lisu­ut­ta voi kasvattaa. 

    Varsinkin globaalis­sa, kiihtyväl­lä nopeudel­la kehit­tyvässä markki­na­t­aloudessa Marx­in epäon­nis­tuneet teo­ri­at kuu­lu­vat jo romukoppaan.

    Kun seu­raa suo­ma­laista debat­tia näistä asioista huo­maa hel­posti, että Marx­in (tai piilo­max­i­lais­ten) ajat­telu, on melkein­pä aina default-lähtökohtana. 

    Marx­in teo­ri­ois­sa ei ole ihmiskäsitet­tä ollenkaan, saati sit­ten ihmisoikeuksia. 

    Ei ole yllät­tävää, että Suomes­sa jopa kansalaisen Perus­tus­lain 2 Luvun peru­soikeudet ovat osit­tain mitätöi­ty. Tästä esimerkit:

    - 13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdis­tymis­va­paus. ” Yhdis­tymis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lumat­ta yhdistykseen”.
    Kuten tun­net­tua, kansalaisen pitää kuu­lua jonkun pri­vaat­ti­porukan perus­ta­maan ammat­tiy­hdis­tyk­seen, saadak­seen samat oikeudet kuin yhdis­tyk­seen kuuluvilla.

    - 15 § Omaisu­u­den suo­ja. ”Jokaisen omaisu­us on turvattu”.
    Olen sitä mieltä, että jos ihmisen saa­mas­ta tulosta verote­taan yli 50%, se on perus­tus­lain vas­taista ulosmittausta.

    - 18 § Oikeus työhön ja elinkeino­va­paus: ”Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla”.
    Suomes­sa on kuitenkin käsi­var­ren mit­tainen lista niistä ammateista ja elinkeinoista, joi­ta ei saa vapaasti harrastaa.

    Suomes­sa on muo­tia haukkua suo­ma­laisia yrit­täjiä ja johta­jia kyken­emät­tömik­si, globaalis­sa kil­pailus­sa pär­jäämät­tömik­si, riskiä kai­h­taviksi tumpeloiksi.

    Tässä kan­nat­taa muis­taa, että suo­ma­laiset tumpelot ovat muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä, kovaa riskiä ottaen, johta­neet Suomen sodan­jälkeis­es­tä konkurssista maak­si, jos­sa on eräs maail­man korkeim­mista elintasoista.

    OS aivan oikein epäilee, että Suomes­sa val­lit­see nyt ”Yrit­täjyyt­tä ja riskinot­toa kai­h­ta­va ilmapiiri”.

    Ei var­maan ole kellekään yllä­tys, että rikas­tu­mis­es­ta haaveil­e­vat suo­ma­laiset lähtevät nyt joukol­la mui­hin mai­hin tumpeloimaan.

    Sep­po Korp­poo, 27 vuot­ta suo­ma­lainen vien­tiyrit­täjä ja kovaa riskiä otta­va tumpelo

    Vastaa

  58. Ongel­ma on siinä, että suuri osa työn­hak­i­joista ei ymmär­rä työt­tömyy­den alun kri­it­tisyyt­tä. Ansiosi­don­naisel­la jäädään työu­ran jäl­keen het­kek­si lep­äilemään ja toteut­ta­maan itseään, vaik­ka tilas­to­jen mukaan ensim­mäis­ten kuukausien aikana työl­listymi­nen on vielä toden­näköistä. Puolen vuo­den työt­tömyy­den jäl­keen aloite­taan sit­ten työn­haku, jol­loin peli alka­aa jo olla menetet­ty ja pitkäaikaistyöt­tömyy­den ris­ki on kasvanut.

    Vastaa

  59. Out­sider:

    Tuloverokeskustelus­sa aina joudu­taan myös pääo­mavero­tuk­sen puolelle.Kylmiä laskelmia voi tehdä vaikka­pa Suomen val­tion­ve­las­ta. Eikös velan kas­vami­nen tarkoi­ta sitä, että tulot eli vero­tus ei ole riittävää.

    Joko tulot on liian pienet tai sit­ten menot ovat liian suuret, sekin puoli olisi hyvä pitää mielessä. Suomen val­tio on kuitenkin tehnyt useina viime vuosi­na ennä­tyk­siä siitä miten paljon vero­tu­lo­ja se saa kansalta kerät­tyä, mut­ta leikkaavas­ta hal­li­tuk­ses­ta huoli­mat­ta menot tuskin pienenevät vaan jatka­vat yhtä lail­la kasvuaan.

    Vastaa

  60. Sep­po Korp­poo:
    OS kysyy aivan oikein: “Mik­si Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”

    Syy on tietenkin se, että elämme Hegeliläis-Marx­i­lais­ten oppi­en mukaan raken­netus­sa sosialismissa. 

    Korp­poon tiedot sosial­is­mista ja marx­is­mista ovat liikut­ta­van huonot.

    Vastaa

  61. Kuulep­pas Petri,

    Marx­in teo­ri­oi­hin ei kuu­lu ollenkaan sel­l­aista käsitet­tä kuin ihmi­nen ja siten niis­sä ei myöskään voi olla ihmisoikeuksia.

    Tämä on kiis­ta­ton fakta.

    Marx itsekin pian huo­masi teo­ri­oit­ten­sa virheel­lisyy­den ja jou­tui niitä koko ajan tuunaamaan.

    Mitä tulee Neu­vos­toli­iton reaal­isosial­is­mi­in, sen ver­i­nen his­to­ria ja konkurssi ovat kaikkien tiedossa.

    Mukaellen Hert­ta Kuu­sisen sano­ja, olenkin sitä mieltä, että Venezue­lan tie ei ole Suomen tie.

    Eikös olisi jo paatuneimpi­enkin sosial­istien aika uno­htaa Marx ja ruve­ta rak­en­ta­maan markki­na­t­alouteen, demokra­ti­aan ja ihmisoikeuk­si­in perus­tu­vaa uut­ta upeaa Suomea?

    Vastaa

  62. vk: Optioil­la merk­itään uusia osakkei­ta. Merk­in­tähin­ta pää­tyi tässä tapauk­ses­sa Nokian omaan pääo­maan. Eli optioil­la pääomitet­ti­in Noki­aa kuten kirjoitit.

    Sen sijaan tarkoititkin siis sitä, että Nokianop­tioi­ta saa­neet työn­tek­i­jät käyt­tävät veron­jälkeiset optio­tu­lon­sa yri­tys­toimin­nan pääomit­tamiseen. Käsit­tääk­seni useim­mat Nokian optioil­la vauras­tuneet käyt­tivät kuitenkin rahansa pääosin miljoona-asun­non ostamiseen.

    Kuulin yhdel­lä sem­i­naar­il­la pari viikkoa sit­ten että Nokian kaikkien aiko­jen mega-moka oli että kun alkoi men­nä huonos­ti 2008–2010 paikkei­ta niin omia osakkei­ta ostet­ti­in takaisin 19 mil­jardil­la, jot­ta osak­keen­o­mis­ta­jille eli mm optio-ohjelmi­in kuu­luville ei tulisi paha mieli. Siis en kir­joit­tanut miljoon­al­la vaan miljardilla!
    Mitä sil­lä rahal­la olisi voin­ut tehdä itse liike­toimin­nan kehit­tämiseen ja tuoteke­hit­tämiseen? Siis 9 län­simetron ver­ran poltet­ti­in rahaa ja lop­ul­ta myyti­in mikkisoft­ille kännykkäteolisuus.
    Suo­ma­lai­sista ei ole koskaan mihinkään muuhun kuin metrureik­si ja sellunkeittäjiksi!

    Vastaa

  63. R.Silfverberg: Kuulin yhdel­lä sem­i­naar­il­la pari viikkoa sit­ten että Nokian kaikkien aiko­jen mega-moka oli että kun alkoi men­nä huonos­ti 2008–2010 paikkei­ta niin omia osakkei­ta ostet­ti­in takaisin 19 mil­jardil­la, jot­ta osak­keen­o­mis­ta­jille eli mmop­tio-ohjelmi­in kuu­luville ei tulisi paha mieli. Siis en kir­joit­tanut miljoon­al­la vaan miljardilla!
    Mitä sil­lä rahal­la olisi voin­ut tehdä itse liike­toimin­nan kehit­tämiseen ja tuotekehittämiseen?Siis 9 län­simetron ver­ran poltet­ti­in rahaa ja lop­ul­ta myyti­in mikkisoft­ille kännykkäteolisuus.
    Suo­ma­lai­sista ei ole koskaan mihinkään muuhun kuin metrureik­si ja sellunkeittäjiksi!

    Ks. tämän ketjun kom­ment­ti­ni 29.12.2017 kel­lo 10:24.

    Nokian tekemä omien osakkei­den osto ja mitätöin­ti on Suomen his­to­ri­an suurin bis­nesmo­ka. Jopa Son­er­an tekemä Sak­san ilmati­lan osto (tele­taa­ju­udet) jää mur­to-osaan. Ja tänäkin vuon­na Nokia on ostanut omia osakkeitaan laske­vaan kurssiin…

    Suurien mok­ien tekemiseen tarvi­taan paljon rahaa, ja sitä Nokian johdol­la on ollut käytet­tävis­sään. Kas­san poh­ja häämöt­tää taas kerran.

    Vastaa

  64. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
    …Pikem­min voisi luul­la, että tasainen tulon­jako ja var­al­lisu­u­den kier­to pääasi­as­sa julkisen sek­torin kaut­ta, vero­tuk­sen avul­la, toisi parhaan kokon­aishyö­dyn koko yhteiskunnalle…

    Kukaan täysjärki­nen ei voi edes luul­la. Sosial­is­mi on kelvo­ton raken­nel­ma myös talouden kannal­ta. Eikö ihan oikeasti Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus avan­nut silmiä?

    Vastaa

  65. vk: Nokian tekemä omien osakkei­den osto ja mitätöin­ti on Suomen his­to­ri­an suurin bis­nesmo­ka. Jopa Son­er­an tekemä Sak­san ilmati­lan osto (tele­taa­ju­udet) jää mur­to-osaan. Ja tänäkin vuon­na Nokia on ostanut omia osakkeitaan laske­vaan kurssiin…

    En nyt ymmärrä.

    Osakkei­den osto on fir­man voiton­jakoa eli voiton­jako on siis sin­un mielestäsi kaamea bis­nesmo­ka. Kai sit­ten myös osinko­jen jakami­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­lakin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä halu­aisit osinko­ja, niin ei ole mikään bis­nesmo­ka jakaa voit­to­varo­ja taval­la mil­lä suurin osa omis­ta­jista toivoo tehtävän.

    Vastaa

  66. Sylt­ty: En nyt ymmärrä.

    Osakkei­den osto on fir­man voiton­jakoa eli voiton­jako on siis sin­un mielestäsi kaamea bis­nesmo­ka. Kai sit­ten myös osinko­jen jakami­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­lakin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä halu­aisit osinko­ja, niin ei ole mikään bis­nesmo­ka jakaa voit­to­varo­ja taval­la mil­lä suurin osa omis­ta­jista toivoo tehtävän.

    Tot­ta. Syynä omien osakkei­den ostoon oli se, että Nokian suuromis­ta­jille, USAlaisille eläke­vaku­ut­ta­jille oli ainakin het­kel­lis­sti edullisem­pa ottaa voiton­jako osakeostoin.

    Vastaa

  67. Sylt­ty: En nyt ymmärrä.

    Osakkei­den osto on fir­man voiton­jakoa eli voiton­jako on siis sin­un mielestäsi kaamea bis­nesmo­ka. Kai sit­ten myös osinko­jen jakami­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­lakin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä halu­aisit osinko­ja, niin ei ole mikään bis­nesmo­ka jakaa voit­to­varo­ja taval­la mil­lä suurin osa omis­ta­jista toivoo tehtävän. 

    Niin kauan kuin yhtiö pystyy järkevästi kehit­tämään liike­toim­intaansa niin, että odotuk­set tule­vista voitoista kas­va­vat, ker­tyneet voit­to­varat kan­nat­taa käyt­tää siihen.

    Jos voit­to­varo­ja ker­tyy enem­män kuin mitä johto kat­soo liike­toimin­nan järkevään kehit­tämiseen voita­van käyt­tää, voidaan lop­pu jakaa osakkaille. Jotkut pitävät enem­män osin­go­ista, jotkut kurssi­nousus­ta (omien osakkei­den han­kkimisen seu­raus), var­masti ero­ja veroteknis­es­ti ja muutenkin.

    Mut­ta voit­to­varo­jen jakami­nen osakkaille tarkoit­taa aina, ettei johto kykene kehit­tämään liike­toim­intaa sitä tah­tia mitä voitot kas­va­vat. Joskus se ker­too hyvistä asioista (voit­to kas­vaa niin ettei sitä rahaa ehdi edes käyt­tämään), joskus huonoista (johto ei näe liike­toimin­nan kehit­tämistä mahdolliseksi).

    Vastaa

    1. On myös niin, että yhdel­lä alal­la syn­tyneitä voit­to­ja kan­nat­taa käyt­tää tuotan­non kehit­tämiseen toisel­la alal­la. Sik­si raho­ja on otet­ta­va yri­tyk­sistä esimerkik­si osin­gon­jaon muo­dos­sa. Olisi ehkä ollut hyvinkin peruste­lu­ta val­ti­ol­ta ottaa For­tu­mista usen mil­jardin edestä osinko­ja sen sijaan, että yri­tys käyt­tää ylimääräisen lik­vidi­teet­tin­sä kaiken maail­man yri­tyshank­in­toi­hin ulko­mail­la. On myös oikein hyvä, että Koneen omis­ta­jat otta­vat yhtiöstä isot osin­got ja investoi­vat ne koti­maisi­in kasvuyri­tyk­si­in sen sijaanm, että oli­si­vat pakono­mais­es­ti investoi­neet ne hissi­tuotan­non kehit­tämiseen Aasiassa.

      Vastaa

  68. Ei kai tarvitse omis­taa 10 % lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä, että osinkovero olisi vain 7,5%? Eikö pienem­pikin omis­tus riitä kun­han henkilön yhteen­las­ke­tut osin­got jäävät alle 150t vuodessa?

    Vastaa

  69. Sylt­ty: En nyt ymmärrä.

    Osakkei­den osto on fir­man voiton­jakoa eli voiton­jako on siis sin­un mielestäsi kaamea bis­nesmo­ka. Kai sit­ten myös osinko­jen jakami­nen on aivan tyh­mää? Kum­mal­lakin taval­la siir­tyy rahaa omistajille.

    Vaik­ka sinä halu­aisit osinko­ja, niin ei ole mikään bis­nesmo­ka jakaa voit­to­varo­ja taval­la mil­lä suurin osa omis­ta­jista toivoo tehtävän.

    Omien osakkei­den osto hyödyt­tää vain niitä osakkai­ta jot­ka ovat myymässä osakkeitaan. Ja yri­tyk­sen johtoa, joka Nokian kohdal­la tuki osakekurssia mak­si­moidak­seen optio­ra­has­tuk­sen­sa. Tämä viime mainit­tu tietysti haisee epäi­lyt­tävälle aika kauas.

    Yksinker­tais­tet­tuna Nokia voisi nyt ostaa osak­keen­sa noin 75% halvem­mal­la kuin mitä se aikoinaan teki. Rahaa jäisi siis kas­saan jotain 13 mil­jar­dia enem­män. Nythän kas­sakri­isi taas pikku hil­jaa häämöt­tää. Eli Heren ja puhe­lin­toimin­nan myyn­nistä saadut mil­jardit ovat kas­saas­ta haihtuneet. 

    Pahim­mil­laan Nokia voi joutua jär­jestämään osakean­nin, jos­sa hin­naksi tulisi 2–3 euroa/osake. Kun siis yhtiö osti osakkeitaan noin 16 euron keski­hin­nal­la. Aika huono diili ostaa kalli­il­la ja myy­dä halvalla.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/nokia-osti-omia-osakkeitaan-ja-havitti-19-miljardia-euroa/7c69066c-91a1-39eb-8337–8692c00a7503

    Em. jutun jäl­keen Nokia on jatkanut osto­jaan, myös 2017.

    Kan­natan ehdot­tomasti voiton­jakoa vain osin­gon­jaon kaut­ta pelkästään jo sik­si, että toimi­va johto ei pääse yhtiön varoil­la manip­u­loimaan osakekurssia. Osinkovero­tuk­sen suuret ääliöimäisyy­det kyl­lä pitää korjata.

    Vastaa

  70. vk: Yksinker­tais­tet­tuna Nokia voisi nyt ostaa osak­keen­sa noin 75% halvem­mal­la kuin mitä se aikoinaan teki. Rahaa jäisi siis kas­saan jotain 13 mil­jar­dia enemmän.

    Miten niin jäisi enem­män rahaa kas­saan? Jos osake olisi ollut halvem­pi, var­maan Nokia olisi käyt­tänyt yhtä paljon rahaa, mut­ta olisi vain saanut surem­man kasan osakkeita.

    “Pahim­mil­laan Nokia voi joutua jär­jestämään osakean­nin, jos­sa hin­naksi tulisi 2–3 euroa/osake. Kun siis yhtiö osti osakkeitaan noin 16 euron keski­hin­nal­la. Aika huono diili ostaa kalli­il­la ja myy­dä halvalla.”

    Miten tämä Nokian kannal­ta olisi eron­nut siitä, että olisi jakanut saman määrän osinkoina? Tuol­la sin­un logi­ikalla­han osinko vas­ta emä­mu­naus, siinähän annetaan rahaa pois, eikä saa­da mitään vastineeksi!

    Ismo:
    “Mut­ta voit­to­varo­jen jakami­nen osakkaille tarkoit­taa aina, ettei johto kykene kehit­tämään liike­toim­intaa sitä tah­tia mitä voitot kasvavat.”

    Eiköhän tämä ole ihan tavanomainen tilanne suurim­mas­sa osas­sa yhtiöitä. 

    Eivät kaik­ki maail­man yhtiöt voi koko ajan kas­vat­taa kan­nat­tavasti voit­to­jaan ja käyt­tää ne investoin­tei­hin, jot­ka kas­vat­ta­vat voit­to­ja, jot­ka käytetään ivnestoin­tei­hin, jot­ka kas­vat­ta­vat voittoja.

    Usein käy niin että jos firan kas­sas­sa on paljon rahaa, niitä ale­taan käyt­tämään ihan jär­jet­tömi­in pro­jek­tei­hin. Raken­netaan älyt­tömiä pääkont­tor­e­i­ta, ostel­laan yri­tyk­siä sieltä ja täältä, polka­istaan käyn­ti­in liike­toim­intaa jos­ta ei mitään ymmär­retä tai laa­jen­nu­taan markki­noille jonne ei kan­nat­taisi men­nä, han­ki­taan jälkikä­teen ajatel­tuna aivan käsit­tämätön­tä ylika­p­a­siteet­tia yms. 

    Parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa tehdään näitä kaikkia yhtä aikaa.

    Vastaa

  71. Ismo: Jos voit­to­varo­ja ker­tyy enem­män kuin mitä johto kat­soo liike­toimin­nan järkevään kehit­tämiseen voita­van käyt­tää, voidaan lop­pu jakaa osakkaille. Jotkut pitävät enem­män osin­go­ista, jotkut kurssi­nousus­ta (omien osakkei­den han­kkimisen seu­raus), var­masti ero­ja veroteknis­es­ti ja muutenkin.

    Osin­go­ista ja/tai osakkei­den ostos­ta päät­tää yhtiön hal­li­tus, ei toimi­va johto. Yhtiökok­ous toki asian lop­ullis­es­ti päättää.

    Vastaa

  72. epäti­etoinen: Ei kai tarvitse omis­taa 10 % lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä, että osinkovero olisi vain 7,5%? Eikö pienem­pikin omis­tus riitä kun­han henkilön yhteen­las­ke­tut osin­got jäävät alle 150t vuodessa?

    Juuri noin. Ei tarvitse omis­taa 10 % lis­taa­mat­tomas­ta yhtiöstä, jot­ta osinkovero olisi 7,5 %. Tuo raja on voimas­sa alle 150 000 euron osinkoi­hin asti, eikä se lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den tapauk­ses­sa riipu omis­tu­so­su­ud­es­ta. Verot­ta­jan ohjeet asi­as­sa löy­tyvät tästä:
    https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeet_ja_osingot/osingot_listaamattomasta_yhtiost/

    Vastaa

  73. vk: Omien osakkei­den osto hyödyt­tää vain niitä osakkai­ta jot­ka ovat myymässä osakkeitaan. Ja yri­tyk­sen johtoa, joka Nokian kohdal­la tuki osakekurssia mak­si­moidak­seen optio­ra­has­tuk­sen­sa. Tämä viime mainit­tu tietysti haisee epäi­lyt­tävälle aika kauas.

    Yksinker­tais­tet­tuna Nokia voisi nyt ostaa osak­keen­sa noin 75% halvem­mal­la kuin mitä se aikoinaan teki. Rahaa jäisi siis kas­saan jotain 13 mil­jar­dia enem­män. Nythän kas­sakri­isi taas pikku hil­jaa häämöt­tää. Eli Heren ja puhe­lin­toimin­nan myyn­nistä saadut mil­jardit ovat kas­saas­ta haihtuneet. 

    Pahim­mil­laan Nokia voi joutua jär­jestämään osakean­nin, jos­sa hin­naksi tulisi 2–3 euroa/osake. Kun siis yhtiö osti osakkeitaan noin 16 euron keski­hin­nal­la. Aika huono diili ostaa kalli­il­la ja myy­dä halvalla.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/nokia-osti-omia-osakkeitaan-ja-havitti-19-miljardia-euroa/7c69066c-91a1-39eb-8337–8692c00a7503

    Em. jutun jäl­keen Nokia on jatkanut osto­jaan, myös 2017.

    Kan­natan ehdot­tomasti voiton­jakoa vain osin­gon­jaon kaut­ta pelkästään jo sik­si, että toimi­va johto ei pääse yhtiön varoil­la manip­u­loimaan osakekurssia. Osinkovero­tuk­sen suuret ääliöimäisyy­det kyl­lä pitää korjata.

    Onko­han perusasi­at nyt selvil­lä. Omien osakkei­den ostos­ta päät­tää siitäkin osato­val­tu­u­tuk­sen kaut­ta yhtiökok­ous eli omis­ta­jat. Samoin kuin osin­go­ista. Yhtiökok­ous, ei siis mah­dol­lises­sa optio-ohjel­mas­sa mukana ole­vat. Omien osto on jenkkivero­tuk­ses­sa edulli­nen keino ja sik­si sikäläiset omis­ta­jat mielu­usti sitä käyt­tävät, kuten Nokiankin tilanteessa. 

    Toinen asia on sit­ten onko omien osakkei­den osto fik­sua ja kos­ka. Jälkivi­isaus on tietysti tässäkin paras­ta viisaut­ta. Jos aikaa saisi kelat­tua taak­sepäin olisi maas­samme kovasti paljon enem­män rikkai­ta. Tässä yksi ilmainen vink­ki: Applen osake mak­soi ennen Job­sin palu­u­ta 1996 alle kak­si taalaa. Oston paikka.

    Ja mitä tulee Nokian kas­saan nyt kan­nat­taa kat­soa mis­tä on pohjim­mil­taan kyse. Heren ja puhe­lin­toiminnnan myyn­nin jäljiltä kas­san kat­sot­ti­in ole­van yli­pain­os­sa ja sik­si yhtiökok­ous on hyväksynyt kas­san pienentämisen. 

    “Nokia julk­isti 29.10.2015, että sen hal­li­tus on tehnyt perus­teel­lisen ana­lyysin Nokian mah­dol­li­sista pitkän aikavälin pääo­maraken­nevaa­timuk­sista ja julk­isti suun­nitel­mansa 7 mil­jardin euron pääo­marak­en­teen tehokku­u­den opti­moin­tio­hjel­mak­si. Ohjel­ma koos­t­uu noin 4 mil­jardin euron pääo­man palau­tuk­ses­ta osak­keen­o­mis­ta­jille sekä velko­jen ja muiden velkatyyp­pis­ten erien vähen­tämis­es­tä noin 3 mil­jardil­la eurolla. ”

    Heit­tämäsi “mah­dolli­nen anti” 3 euroa / osake tuot­taa kas­saan toteutues­saan täysimääräisenä vajaat kak­sikym­men­tä mil­jar­dia. Mitä niil­lä mielestäsi tehtäisiin?

    Vastaa

  74. Helsinki_hoi_älä_jätä: Onko­han perusasi­at nyt selvil­lä. Omien osakkei­den ostos­ta päät­tää siitäkin osato­val­tu­u­tuk­sen kaut­ta yhtiökok­ous eli omis­ta­jat. Samoin kuin osingoista.Yhtiökokous, ei siis mah­dol­lises­sa optio-ohjel­mas­sa mukana olevat. 

    Nokian omis­tus on ollut niin hajal­laan, että toimi­val­la johdol­la on eri­tyis­es­ti Ollilan aikana ollut käytän­nössä erit­täin paljon päätös­val­taa. Ollila toi­mi pait­si pääjo­hta­jana, suurim­pana optio-ohjelmien rahas­ta­jana JA hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana 1999 alka­en. Viime mainit­tu ker­too mis­sä päätös­val­ta oikeasti oli.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Jälkivi­isaus on tietysti tässäkin paras­ta viisautta. 

    Osakeosto­jen onnis­tu­misen voi arvioi­da vain jälkikä­teen. Nokia epäon­nis­tui. Kri­ti­ikkiä tuli myös etukäteen.

    Helsinki_hoi_älä_jätä:
    Heit­tämäsi “mah­dolli­nen anti” 3 euroa / osake tuot­taa kas­saan toteutues­saan täysimääräisenä vajaat kak­sikym­men­tä mil­jar­dia. Mitä niil­lä mielestäsi tehtäisiin?

    Jaha, repäisit jostakin ison luvun. Nokia voisi jär­jestää osakean­nin, mil­lä kerät­täisi­in vaikka­pa 1, 2, 5 tai 10 mil­jar­dia. Mis­tä sait 20?

    Real­isti­nen voisi olla sel­l­ainen kuponkianti, jos­sa neljäl­lä van­hal­la osak­keel­la saa merk­itä yhden uuden esim. hin­taan 2,50 euroa/kpl. Noil­la ehdoil­la merk­in­täoikeu­den hin­ta olisi järkeväl­lä tasol­la. Annil­la yhtiö keräisi noin 3,6 miljardia. 

    En nyt usko osakean­ti­in 2018 kos­ka yhtiöl­lä on edelleen ALUn puolelta tullei­ta liike­toim­into­ja, joi­ta mielu­um­min myy­dään ja ehkä yhtiö ottaa tarvit­taes­sa myös lisävelkaa jos vielä saa edullisesti.

    Vastaa

  75. Ei voi muu­ta kuin häm­mästel­lä, miten syväl­lä marx­is­mi vielä jois­sakin istuu, lukies­sa muu­tamia kommentteja.

    Neu­vos­toli­iton kaa­tu­mis­es­ta on melkein yksi sukupolvi, 30 vuot­ta, mut­ta vieläkin löy­tyy niitä joiden mielestä rahan kier­rät­tämi­nen mah­dol­lisim­man paljon julkisen sek­torin kaut­ta on veron­mak­sajille hyväksi.

    Onhan ihmis­ten vauras­tu­mi­nen vaar­al­lista ja kaikin keinoin estet­tävä, kuka sil­loin enää vasem­mis­toa äänestäisi. Sosial­isti on aina käsi naa­purin taskul­la, sin­un omaisu­ute­si on myös min­un omaisu­ut­tani, ns. tasa-arvon nimisssä otan puo­let tuloistasi.

    Kenel­läkään ulkop­uolisel­la ei ole eet­tistä oikeut­ta sanoa mikä on min­ulle “kohtu­ulli­nen” tulota­so ja rikkaus ja tasa­ta lop­ut pois ylikireän ja kon­fiska­toorisen vero­tuk­sen kautta.

    Yksi­tyi­nen pääo­ma ratkaisee maan hyvinvoinnin.

    Vastaa

  76. ja jatkoa edel­liselle: per­in­tövero on varkaut­ta äärim­mäisilleen vietynä.

    Vastaa

  77. vk: Osakeosto­jen onnis­tu­misen voi arvioi­da vain jälkikä­teen. Nokia epäonnistui. 

    Ker­ro nyt kun en ymmärrä:
    Jos Nokia olisi jakanut omien osto­jen sijas­ta osinkoa, olisiko se ollut sit­ten onnis­tu­mi­nen? Kumpikaan voiton­jako­ta­pa ei vaiku­ta itse fir­man toim­intaan mitenkään pait­si tietenkin vähen­tämäl­lä kas­saa. Argu­ment­tisi ei kuuitenkaan perus­tu liial­liseen voiton­jakoon vaan siihen, että voit­toa jaet­ti­in osta­mal­la osakkeita. 

    Yri­tyk­sen toimin­nalle on sama vaik­ka voiton­jakoon käyte­tyt rahat poltet­taisi­in pääkont­torin pihal­la. Joten mil­lä ihmeen perus­teel­la pääomis­ta­jien tah­don mukaiset omien ostot ovat fir­man kannal­ta epäonnistuminen?

    Vastaa

  78. vk: Nokian omis­tus on ollut niin hajal­laan, että toimi­val­la johdol­la on eri­tyis­es­ti Ollilan aikana ollut käytän­nössä erit­täin paljon päätös­val­taa. Ollila toi­mi pait­si pääjo­hta­jana, suurim­pana optio-ohjelmien rahas­ta­jana JA hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana 1999 alka­en. Viime mainit­tu ker­too mis­sä päätös­val­ta oikeasti oli.

    Nokian omis­tunus on hajaan­tunut­ta, mut­ta pienosakkail­la ei ole sen yhtiökok­ouk­ses­sa käytän­nössä mitään val­taa. Todel­la merkit­täviä pelure­i­ta on noina osakeosto­jen vuosi­na ollut aika vähän. Esim. v. 2007 Nokian 13 suur­in­ta omis­ta­jaa omisti 93.6% sen osakekannasta.

    Vastaa

  79. Tapio: Nokian omis­tunus on hajaan­tunut­ta, mut­ta pienosakkail­la ei ole sen yhtiökok­ouk­ses­sa käytän­nössä mitään val­taa. Todel­la merkit­täviä pelure­i­ta on noina osakeosto­jen vuosi­na ollut aika vähän.

    Val­ta oli harv­inaisen suures­sa määrin toimi­val­la johdol­la, Ollilas­ta alkaen.

    Tapio: Esim. v. 2007 Nokian 13 suur­in­ta omis­ta­jaa omisti 93.6% sen osakekannasta.

    Öööh. Mihinkähän tämä tieto perus­tuu, kos­ka ei tai­da pitää paikkaansa.

    31.12.2007 hallintarek­isteröi­ty­jen osu­us oli 88,95% (31.12.2016 82,54%). Se joukko taas muo­dos­tuu sadoista/tuhansista (kuka tietää, ei yhtiö itsekään) osakkaista, joiden omis­tus piiloutuu tilin­hoita­jay­hteisö­jen taakse.

    Täl­lä het­kel­lä lipu­tusil­moi­tusten perus­teel­la Black­Rock eri yhtiöi­neen omis­taa yli 5% mut­ta alle 10%, viimeisin luku 30.11.2015 oli 7,21%. Siis mui­ta yli 5%:n omis­ta­jia ei pitäisi olla.

    Nokia itse omis­taa 3,8% kunnes mitätöi nuo osak­keet tai käyt­tää ne bonuk­si­in. Em. lisäk­si 20 suur­in­ta tiedos­sa ole­vaa (pääosin koti­maisia insti­tuu­tioi­ta) omis­taa YHTEENSÄ 5,45%.

    Johtopäätök­seni on edelleen se, että omis­tus on niin hajal­laan että oper­ati­ivisel­la (ml. nykyi­nen hall.pj) johdol­la on vieläkin poikkeuk­sel­lisen suuri päätös­val­ta kun kivi­jalka­omis­ta­jia ei ole käyt­tämässä omis­ta­jan ään­tä. Ero esim. Koneeseen on sama kuin yöl­lä ja päivällä. 

    Vaik­ka tässä nyt ollaan taas aika kaukana OS:n alus­tuk­ses­ta, niin Nokia ja sen optio-ohjel­mat ovat syn­nyt­täneet Suomeen aika mon­ta rikas­ta, ja hyvä niin. Jos ote­taan esimerkkiä, niin pitäisikö muis­sakin yri­tyk­sis­sä johdolle antaa enem­män val­taa mm. palk­it­semisas­iois­sa? Toki vaikka­pa Kone on rikas­tut­tanut johtoaan mut­ta paljon sup­peam­paa joukkoa ja vähäisem­mässä määrin kuin Nokia. Eli olisiko Her­lin­in sijaan suurem­pi osu­us kuu­lunut vaik­ka kaikille Koneen työn­tek­i­jöille, jol­loin posi­ti­iviset vaiku­tuk­set Suomen talouteen oli­si­vat olleet taa­tusti suuremmat?

    Vastaa

  80. vk: Val­ta oli harv­inaisen suures­sa määrin toimi­val­la johdol­la, Ollilas­ta alkaen.

    No tässä asi­as­sa meil­lä on eri näkemys. 

    vk: Öööh. Mihinkähän tämä tieto perus­tuu, kos­ka ei tai­da pitää paikkaansa.

    Nokian 2007 vuosikertomus.

    vk: 31.12.2007 hallintarek­isteröi­ty­jen osu­us oli 88,95% (31.12.2016 82,54%). Se joukko taas muo­dos­tuu sadoista/tuhansista (kuka tietää, ei yhtiö itsekään) osakkaista, joiden omis­tus piiloutuu tilin­hoita­jay­hteisö­jen taakse.

    Täl­lä het­kel­lä lipu­tusil­moi­tusten perus­teel­la Black­Rock eri yhtiöi­neen omis­taa yli 5% mut­ta alle 10%, viimeisin luku 30.11.2015 oli 7,21%. Siis mui­ta yli 5%:n omis­ta­jia ei pitäisi olla.

    Nokia itse omis­taa 3,8% kunnes mitätöi nuo osak­keet tai käyt­tää ne bonuk­si­in. Em. lisäk­si 20 suur­in­ta tiedos­sa ole­vaa (pääosin koti­maisia insti­tuu­tioi­ta) omis­taa YHTEENSÄ 5,45%.

    Pitää paikkansa. Nokial­la on ollut osakeosto­jen aikoi­hin ajoit­tain myös mui­ta suuromis­ta­jia kuin Black­Rock, mm. JPMor­gan­Case, mut­ta en nyt viit­si selvit­tää, ketkä ovat olleet yhtiökok­ouk­sien aikaisia suuromis­ta­jia. Voisi kuitenkin kuvitel­la, että tuol­la reilun 5%:n omis­tuk­sel­la on merkit­tävä voima, jos sitä tah­too käyt­tää. Tilin­hoita­jay­hteisö sitä tuskin käyt­tää, ellei ole bulvaani.

    vk: Ero esim. Koneeseen on sama kuin yöl­lä ja päivällä.

    Vaik­ka tässä nyt ollaan taas aika kaukana OS:n alus­tuk­ses­ta, niin Nokia ja sen optio-ohjel­mat ovat syn­nyt­täneet Suomeen aika mon­ta rikas­ta, ja hyvä niin. Jos ote­taan esimerkkiä, niin pitäisikö muis­sakin yri­tyk­sis­sä johdolle antaa enem­män val­taa mm. palk­it­semisas­iois­sa? Toki vaikka­pa Kone on rikas­tut­tanut johtoaan mut­ta paljon sup­peam­paa joukkoa ja vähäisem­mässä määrin kuin Nokia. Eli olisiko Her­lin­in sijaan suurem­pi osu­us kuu­lunut vaik­ka kaikille Koneen työn­tek­i­jöille, jol­loin posi­ti­iviset vaiku­tuk­set Suomen talouteen oli­si­vat olleet taa­tusti suuremmat?

    Täysin samaa mieltä.

    Vastaa

  81. vk: Nokian omis­tus on ollut niin hajal­laan, että toimi­val­la johdol­la on eri­tyis­es­ti Ollilan aikana ollut käytän­nössä erit­täin paljon päätös­val­taa. Ollila toi­mi pait­si pääjo­hta­jana, suurim­pana optio-ohjelmien rahas­ta­jana JA hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana 1999 alka­en. Viime mainit­tu ker­too mis­sä päätös­val­ta oikeasti oli.

    Osakeosto­jen onnis­tu­misen voi arvioi­da vain jälkikä­teen. Nokia epäon­nis­tui. Kri­ti­ikkiä tuli myös etukäteen.

    Jaha, repäisit jostakin ison luvun. Nokia voisi jär­jestää osakean­nin, mil­lä kerät­täisi­in vaikka­pa 1, 2, 5 tai 10 mil­jar­dia. Mis­tä sait 20?

    Real­isti­nen voisi olla sel­l­ainen kuponkianti, jos­sa neljäl­lä van­hal­la osak­keel­la saa merk­itä yhden uuden esim. hin­taan 2,50 euroa/kpl. Noil­la ehdoil­la merk­in­täoikeu­den hin­ta olisi järkeväl­lä tasol­la. Annil­la yhtiö keräisi noin 3,6 miljardia. 

    En nyt usko osakean­ti­in 2018 kos­ka yhtiöl­lä on edelleen ALUn puolelta tullei­ta liike­toim­into­ja, joi­ta mielu­um­min myy­dään ja ehkä yhtiö ottaa tarvit­taes­sa myös lisävelkaa jos vielä saa edullisesti.

    Kova data ei oikein tue optiopäät­te­lyäsi. Nokian optio-ohjelmista tuot­ti ylivoimais­es­ti eniten vuosien 1997 — 1999 ohjel­mat. Ne lunastet­ti­in käytän­nössä vuosi­na 1999–2002. Omien ostot Nokia aloit­ti vuon­na 2003. Jo vuon­na 2004 paino palk­it­semises­sa siir­ret­ti­in optioista osake­po­h­jaisi­in tulospalkkioi­hin joka leikkasi ole­mas­saole­vian optioiden määrää ylipäätään voimakkaasti. 

    Mut­ta mik­si optiot sit­ten tuottivat?
    Kurssi nousi nopeasti vuo­den 1998 alun viidestä eurosta vuo­den 2000 huip­pu­un yli kuu­teenkymp­pi­in. Teknoku­plan tuo­ma­lle ylimääräiselle arvon­nousulle ei var­maan Ollilakaan voin­ut mitään tai ainakaan se ei ollut hänen syytään. Mut­ta kyl­lä Nokia oli myös todel­la huonos­sa taloudel­lises­sa jamas­sa 90-luvun puo­livälis­sä ja nousu sieltä maail­man kärkikahi­noi­hin oli poikkeuk­selli­nen suoritus. 

    Datan perus­teel­la on kovin vaikea päätel­lä että yhtiön johto olisi optiorikas­tu­misen toivos­sa aloit­tanut omien osakkei­den ostot. Juurisyy on pääo­ma­markki­noiden vapaut­tamis­es­ta alka­nut yhtiön omis­tuk­sen siir­tymi­nen ulko­mail­la ja etenkin Yhdysvaltoihin. 

    Itse tuos­sa tote­sit että tarvi­taan 3 euron anti ja nimeno­maan per osake. Jako­suh­teesta et mainitse mitään. Niin tai näin, yhtä mieltä olemme nyt siitä että antia ei tarvita. 

    Harmi­han tässä on oikeas­t­aan ain­oas­taan se että Nokian tahti ei riit­tänyt tuot­ta­maan edelleen samas­sa määrin hyv­in­voin­tia yhteiskuntaamme.

    Vastaa

  82. Kauko: Mik­si demokraatit eivät ole muut­ta­neet suun­taa, vaik­ka heil­lä oli esimerkik­si Oba­man aikana hal­lus­saan myös kon­gressin enem­mistö? Heil­lä oli val­ta, mik­seivät aja­neet enem­mistön asiaa? 

    Hekin ovat lahjoit­ta­jien pus­sis­sa (Clin­ton­ista läh­tien etenkin Wall Street ja ammat­tili­it­to­jen val­lan vähen­e­m­i­nen), hekin ovat rikkai­ta, heil­lä ei ollut val­taa (esim. senaatin fil­i­buster, Al Frankenin valin­nan viivästymi­nen uus­in­ta­lasken­nan vuok­si, kon­gressin enem­mistö taas katosi jo 2010, jota ennen piti keskit­tyä laman­tor­jun­taan), heil­lä ei ollut munaa (etenkin Oba­ma), duu­nar­iäänestäjistä ainakin puo­let oli­vat men­neet repub­likaanien kelkkaan/vipuun Rea­gan­ista läh­tien ja Fox News piti hei­dät vihaisi­na, Oba­ma lait­toi sijoi­tus­pankki­ire­ja jne. avain­paikoille, ratkai­se­vat demokraat­tiäänet oli­vat molem­mis­sa kamareis­sa blue­do­ge­ja eli siis melkein repub­likaanisia new labour ‑tyyp­pisiä uus­lib­er­al­is­te­ja, kon­ser­vati­ive­ja ja oikeis­to­laisia (sit­tem­min nämä ovat kor­vau­tuneet vasemmistolaisemmilla)…

    Riit­tääkö?

    Vastaa

  83. vk:

    Suurien mok­ien tekemiseen tarvi­taan paljon rahaa, ja sitä Nokian johdol­la on ollut käytet­tävis­sään. Kas­san poh­ja häämöt­tää taas kerran.

    Aamun uutis­ten val­os­sa kas­san poh­ja näyt­täisi vas­toin ennustet­tasi ole­van tuke­van 5 mil­jardin europinon peitossa. Jotain ne siel­lä kuitenkin osaa kun heikohkos­sa markki­nas­sa pystyvät tekemään kelpo liike­vai­h­toa ja — tulosta.

    Vastaa

  84. Helsinki_hoi_älä_jätä: Aamun uutis­ten val­os­sa kas­san poh­ja näyt­täisi vas­toin ennustet­tasi ole­van tuke­van 5 mil­jardin europinon peitossa. Jotain ne siel­lä kuitenkin osaa kun heikohkos­sa markki­nas­sa pystyvät tekemään kelpo liike­vai­h­toa ja – tulosta.

    Kelpo tulosta? IFRS:n mukainen tulos 2017 on ‑1,4 mrd€ (siis mii­nus). Nokia mielel­lään esit­tää luku­ja jot­ka eivät täl­lä ker­taa sisällä: 

    “Alca­tel-Lucent-han­k­in­taan ja ‑inte­graa­tioon liit­tyviä kulu­ja, eikä myöskään liikear­von arvona­len­tu­misku­lu­ja, aineet­tomien hyödykkei­den pois­to­ja ja mui­ta yri­tyskaupoista johtu­via han­k­in­tahin­nan kohden­tamiseen liit­tyviä eriä, uudelleen­jär­jeste­lyku­lu­ja ja mui­ta niihin liit­tyviä kulu­ja sekä eräitä mui­ta eriä”

    Eli erinäiset kulut ovat “kerta“luonteisia ja ne yritetään hau­da­ta piiloon. Sen sijaan ker­talu­on­toiset tuo­tot kyl­lä yleen­sä kelpaavat.

    Kas­sati­lan­net­ta on kyl­lä onnis­tut­tu paran­ta­maan viime vuo­den lop­ul­la mut­ta koko vuo­den tasol­la se heikkeni. Paran­nus tehty net­tokäyt­töpääo­maa pienen­tämäl­lä, eli nopeut­ta­mal­la myyn­ti­saatavien tulou­tus­ta, varas­to­ja alasa­ja­mal­la ja ostovelko­jen mak­samista venyttämällä.

    Nokian kau­nis­tel­tukin (ei-IFRS) liikevoit­to 2017 2,6 mrd€ (IFRS:n mukaan 0,016 mrd€) on kovin mitätön siihen näh­den mitä se voisi olla. Apple tekee tuon suu­ruisen liikevoiton 2–3 viikos­sa (60–65 mrd$ per vuosi) ja sil­lä on itse asi­as­sa tarve piilotel­la voit­toaan, päin vas­toin kuin Nokial­la. Nokia voisi olla puhe­lin­markki­nan Apple jos.…..

    Ehkä pien­tä lohtua tuo, että Eric­ssonil­la menee vielä huonom­min. Toivon kaikkea hyvää Nokialle (ja siten apua Suomen surkeaan tilanteeseen).

    Vastaa

  85. Et ole var­maan sisäistänyt tuos­ta aivan kaikkea. 

    Nokia vai­h­taa van­hen­tunei­ta verkko­lait­tei­ta uusi­in ja sen sijaan että myisi ne asi­akkaalle ker­ta­mak­sul­la tar­joaa ne kuukausi­hin­taise­na palvelu­na. Lait­tei­den rahoi­tus on sit­ten tuol­la ei-ifrs — kuluis­sa noin 600 miljoon­aa mut­ta se on eri­no­mainen investoin­ti tulevaan. 

    Palvelu­na myytävään kokon­aisu­u­teen on helpom­pi myy­dä lisää eri­laisia — edelleen kuukausi­hin­noitel­tu­ja tai muuten käytön mukaan hin­noitel­tu­ja — optioita. 

    Malli tuot­taa jatkos­sa jatku­vaa rahaa ja samal­la Nokial­la on eri­no­mainen valmius tar­jo­ta palvelu­iden suh­teen skaalau­tu­vaa 5g — verkkoa asiakkaille. 

    Google­ta esimerki­ki “recur­ring rev­enue” niin tiedät mis­sä mennään. 

    Tässähän on taval­laan kyse toimi­alalle suun­na­tus­ta alus­tat­aloud­es­ta, muiden koti­mais­ten yri­tys­ten kan­nat­taa seu­ra­ta silmä kovana. 

    Mut­ta olemme siis samaa mieltä siitä että ennus­ta­maasi antia ei ole tulossa?

    Vastaa

  86. Häm­mästyt­tää tämä koko julka­isu, kun rikkaat eivät rikas­tu? Miten koko Suomen val­tion köy­hät tai vähä­tu­loiset? En olisi lainkaan huolis­sani, jos saisin palkkaa edes 2500 €/kk. Mut­ta aina­han ns. joil­la rahaa on jo yllin kyllin, niin huolis­saan jo rahas­ta? Ihanko tot­ta, että ettei Suomes­sa ole muka­mas rikkai­ta? Poli­itikot jo vetävät kytkykaup­po­ja rak­en­ta­jien kanssa ja ovat jo kaup­po­jen hal­li­tuk­ses­sa? Mikä siis meni pieleen? Tuleeko kukaan meistä onnelli­nen omis­ta­mal­la ja saa­mal­la lisää rahaa ja hyväk­si käyt­tämäl­lä mui­ta? Rahaa ei saa siihen hau­taan. Halu­aako kir­joit­ta­ja omis­taa kalli­in veneen, omis­tusasun­non ja mikään ei riitä? Aina vain lisää ja lisää??!!

    Vastaa

  87. Oletko tavan­nut joskus poli­itikon, joka ymmärtää mitä eroa on pros­en­til­la ja eurolla?

    Vastaa

    1. Kyl­lä ne val­tion­va­rain­min­is­ter­it jot­ka ymmär­sivät jotain meno­jen ja tulo­jen päälle ymmär­sivät mitä eroa on pros­en­til­la ja suo­raan raha määräisel­lä luvuil­la. Täl­läiset val­tion­va­rain­min­is­ter­it oli muun muas­sa Mauno Koivis­to, Sauli Niin­istö, Ahti Pekkala, Iiro Viina­nen, Jyr­ki Katainen ja Väinö Tanner.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.