Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskal­tau­dun taas kir­joit­ta­maan asias­ta, jon­ka tun­nen vain satu­nais­ten leh­ti­tie­to­jen poh­jal­ta. Kor­vii­ni on usein tart­tu­nut  tie­to, että yri­tyk­sil­lä on suu­ria rek­ry­toin­tion­gel­mia alueil­la, joil­la on kor­kea työt­tö­myys. Tämä joh­du työt­tö­mien työn vält­te­lys­tä vaan sii­tä, että ei löy­dy ammat­ti­tai­tois­ta työ­voi­maa. Vii­mek­si Lapin mat­kai­lu­yrit­tä­jät perus­te­li­vat suur­ta ulko­mai­sen työ­voi­man mää­rää sil­lä, että pai­kal­li­sis­sa ei ole vaa­dit­ta­vien ammat­tien taitajia.

Vähän oikai­se­mal­la ongel­man voi­si esit­tää näin: moni yri­tys pys­tyi­si kyl­lä työl­lis­tä­mään pai­kal­li­sia työt­tö­miä, jos se sai­si käyt­töön­sä myös ammat­ti­tai­tois­ta työ­voi­maa, mut­ta ei pys­ty toi­mi­maan pelk­kien amat­ti­tai­dot­to­mien varassa.

Muut­to­liik­keen vali­koi­vuus on saa­nut aikaan sen, että on kovin vai­kea perus­taa yri­tys­tä muut­to­tap­pio­alueil­le,  sin­ne mis­sä väes­tön medi­aa­ni-ikä on pit­käl­ti yli 50 vuotta

Ajat­tel­kaam­me iskel­mä­ru­nou­den kuu­lui­sak­si teke­mää paik­ka­kun­taa Lär­vät­sa­lo, jos­sa poten­ti­aa­li­nen yri­tys voi­si pal­ka­ta sata pai­kal­lis­ta, jos paik­ka­kun­nal­le saa­tai­siin joten­kin muut­ta­maan 50 osaa­jaa kau­pun­geis­ta. Onko enem­män vää­rin vel­voit­taa sata lär­vät­sa­lo­lais­ta muut­ta­maan työn peräs­sä kau­pun­kei­hin kuin 50 kau­pun­ki­lais­ta muut­ta­maan työn peräs­sä Lärvätsaloon?

Kyl­lä kau­pun­ki­lai­sia voi­daan yhtä hyvin vel­voit­taa muut­ta­maan maal­le, JOS  he eivät saa työ­tä kau­pun­geis­ta, mut­ta Lär­vät­sa­lon tap­piok­si nuo tavoi­tel­lut osaa­jat löy­tä­vät työ­pai­kan kaupungista.

kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti oli­si tie­tys­ti hal­vem­paa, jos 50 osaa­jaa muut­tai­si asun­to­pu­lan vai­vaa­mis­ta kau­pun­geis­ta tyh­je­ne­vään Lär­vät­sa­loon, mut­ta ei ole mitään meka­nis­mia, jol­la tämä saa­tai­siin aikaan. Ainoak­si vaih­toeh­dok­si pysy­väl­le työt­tö­myy­del­le jää siis, että lär­vät­sa­lo­lai­set muut­ta­vat työn peräs­sä sin­ne, mis­sä osaa­jat jo asuvat.

Kos­ka osaa­jia ei voi vel­voit­taa muut­ta­maan Lär­vät­sa­loon työn peris­sä, hei­tä pitäi­si hou­ku­tel­la sin­ne rahan peräs­sä. Yri­tyt­täk­sel­le tämä taas ei kan­na­ta lain­kaan, kos­ka sen on hal­vem­pi perus­taa tuo­tan­to­lai­tos sin­ne, mis­sä osaa­jat jo asuvat.

Poten­ti­aa­li­sen yri­tyk­sen pitäi­si saa­da niin pal­jon työl­lis­tä­mis­tu­kea työt­tö­mien lär­vät­sa­lo­lais­ten palk­kaa­mi­seen, että se voi­si mak­saa osaa­jil­la niin pal­jon enem­män kuin kau­pun­geis­sa mak­se­taan, että nämä saa­tai­siin muut­ta­maan. Jon­kin ajan kulut­tua pai­kal­li­nen työ­voi­ma har­jaan­tui­si työs­sä niin, että kau­pun­geis­ta tuo­tu­ja ei enää tar­vit­tai­si, ei aina­kaan yhtä paljon.

 

77 vastausta artikkeliin “Lärvätsalon työttömyysloukku”

  1. Juu, ei tai­da Lär­vät­sa­lol­la olla veto­voi­maa, vaik­ka siel­lä oli­si mil­lai­nen show.

    Enem­mis­tö meis­tä suo­ma­lai­sis­ta lie­nee sitä miel­tä, että koko maa tuli­si pitää asut­tu­na. Saman­ai­kai­ses­ti yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys, mark­ki­na­ta­lous, on joh­ta­nut sii­hen, että maa­seu­tu autioituu.

    Pitäi­si­kö asial­le teh­dä jotain? Kuin­ka pal­jon yhteis­kun­nal­lis­ta tehok­kuus­tap­pio­ta oli­sim­me val­mii­ta sie­tä­mään pitääk­sem­me maa­seu­dun vireänä?

  2. Mitäs jos työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa joten­kin huo­mioi­tai­siin paik­ka­kun­nan asu­mis­kus­tan­nuk­set siten, että palk­kaa tar­vit­si­si mak­saa muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la vähem­män? Tämä voi­si hou­ku­tel­la pal­jon työl­lis­tä­viä yri­tyk­siä pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta hal­vem­man työ­voi­man perässä.

    1. Mitäs jos työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa joten­kin huo­mioi­tai­siin paik­ka­kun­nan asu­mis­kus­tan­nuk­set siten, että palk­kaa tar­vit­si­si mak­saa muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la vähem­män? Tämä voi­si hou­ku­tel­la pal­jon työl­lis­tä­viä yri­tyk­siä pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta hal­vem­man työ­voi­man perässä

      Tätä­kin olen esit­tä­nyt. Sai aivan rai­voi­saa vas­tus­tus­ta maa­kun­nis­ta. http://www.soininvaara.fi/2014/05/12/alueelliset-palkkaerot-maakuntien-etu/

  3. Nyt ollaan menos­sa oike­aan suun­taan, kun jul­ki­nen val­ta takaa ainoas­taan hen­gis­sä­py­sy­mi­sen, jos­kin ruo­ka­ku­pon­ki­kult­tuu­riin on vie­lä mat­kaa. Toi­saal­ta työ­tön­kään ei voi elää vuo­kral­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­mis­tu­ki­neen. Tämä on lop­pu­tu­le­ma aja­tuk­ses­ta, jos­sa työn­teon pitää olla kan­nat­ta­vam­paa kuin jou­te­no­lo. Yllät­tä­vää kun tämä tie vali­koi­tui niin nopeas­ti kaik­kien mui­den jou­kos­ta, mut­ta ole­tan että pää­tä on riit­tä­väs­ti hakat­tu viher­va­sem­mis­ton ja ay-liik­keen seinään.

  4. Voi­si­ko­han tähän ammat­ti­mai­sen työ­voi­man pulaan aut­taa Ruot­sin nykyi­sen hal­li­tuk­sen mene­tel­mät, jois­sa ollaan palat­tu aktii­vi­seen työ­mark­ki­na­po­li­tiik­kaan, pit­kän kurit­ta­mis­kau­den jälkeen? 

    Ruot­sin nykyi­sen (Löf­ven) hal­li­tuk­sen tavoit­tee­na on ollut työt­tö­mien osaa­mi­sen paran­ta­mi­nen työ­mark­ki­noil­la vaa­dit­ta­via tai­to­ja vas­taa­vik­si. Eli käy­tän­nös­sä ollaan lisät­ty työ­voi­ma­po­li­tii­kan resurs­se­ja ja panos­tet­tu voi­mak­kaas­ti alu­eel­li­sen ammat­tiin suun­tau­tu­van kou­lu­tuk­sen tar­jon­nan laa­jen­ta­mi­seen ja laa­dun parantamiseen.

  5. Suu­rin piir­tein näin se var­maan meni­si ja tie­tys­sä mie­les­sä tätä efek­tiä­hän näkyy lää­kä­rien hou­kut­te­le­mi­ses­sa pois pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ja muis­ta yli­opis­to­kau­pun­geis­ta. Muis­taak­se­ni Suo­men kuva­leh­des­sä oli 2010-luvun alku­puo­lel­la jut­tu sai­raa­las­ta / ter­veys­kes­kuk­ses­ta Porin lähet­ty­vil­lä, jos­sa on nel­jä yli­lää­kä­rin vir­kaa ja ei yhtään taval­lis­ta, kos­ka pie­nem­mäl­lä lik­sal­la oli­si­vat pai­kat jää­neet täyttymättä.

    Yksi kul­ma, joka tähän vie­lä pitäi­si lisä­tä, on se osaa­jan yleen­sä yhtä lail­la osaa­van puo­li­son työl­lis­ty­mi­nen. Työ­nan­ta­jan tar­joa­man lisän pitäi­si siis riit­tää hou­kut­te­le­maan pait­si osaa­ja myös hänen puo­li­son­sa. Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä tämän­kal­tai­sia muut­to­ja onkin tapah­tu­nut yleen­sä niin, että osaa­jan puo­li­so on pap­pi, opet­ta­ja, sosi­aa­li­työn­te­ki­jä tai sai­raan­hoi­ta­ja eli ammat­ti­ryh­miä, joil­le löy­tyy töi­tä mel­kein mis­tä vaan.

  6. Osaa­ja­pu­las­sa tun­tuu ole­van pal­jon sitä, ettei­vät monet pulas­ta kär­si­vät yri­tyk­set ole val­mii­ta tar­joa­maan edes kun­nol­lis­ta pereh­dy­tys­tä, saa­ti sit­ten kou­lu­tus­ta teh­tä­vään. Että jos CV:ssä on 10v koke­mus peru­noi­den kuo­ri­mi­ses­ta, niin ei voi pal­ka­ta, kun meil­lä täy­tyy osa­ta kuo­ria myös porkkanoita!

    Ehkä yhteis­kun­ta voi­si jol­lain taval­la kan­nus­taa yri­tyk­siä kou­lut­ta­maan itse omat osaa­jan­sa, eikä vaan odot­taa val­mii­ta osaa­jia ilmes­ty­vän jostain.

    1. Ehkä yhteis­kun­ta voi­si jol­lain taval­la kan­nus­taa yri­tyk­siä kou­lut­ta­maan itse omat osaa­jan­sa, eikä vaan odot­taa val­mii­ta osaa­jia ilmes­ty­vän jostain.

      Ammat­ti­kou­lu­tus on kai yleen­sä noin kol­me vuot­ta, mut­ta moneen työ­hön tar­vi­taan aka­tee­mi­nen kou­lu­tus. Kova urak­ka yri­tyk­sel­le. Hel­pom­mal­la pää­see, kun peru­taa yri­tyk­sen sin­ne, mis­sä osaa­vaa työ­voi­maa on valmiiksi.

  7. kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti oli­si tie­tys­ti hal­vem­paa, jos 50 osaa­jaa muut­tai­si asun­to­pu­lan vai­vaa­mis­ta kau­pun­geis­ta tyh­je­ne­vään Lär­vät­sa­loon, mut­ta ei ole mitään meka­nis­mia, jol­la tämä saa­tai­siin aikaan. 
    Eikö blo­gis­ti nime­no­maan esi­tä lopuk­si yhden mah­dol­li­sen meka­nis­min? Jos Lär­vät­sa­lon työt­tö­mien toi­meen­tu­lo oli­si kysei­sen yri­tyk­sen vas­tuul­la, miten yri­tyk­sen kan­nat­tai­si mene­tel­lä? — Vas­taus tähän kysy­myk­seen voi­si antaa osviit­taa sii­tä, mis­tä rat­kai­sut löytyvät.

    1. Eikö blo­gis­ti nime­no­maan esi­tä lopuk­si yhden mah­dol­li­sen meka­nis­min? Jos Lär­vät­sa­lon työt­tö­mien toi­meen­tu­lo oli­si kysei­sen yri­tyk­sen vas­tuul­la, miten yri­tyk­sen kan­nat­tai­si mene­tel­lä? — Vas­taus tähän kysy­myk­seen voi­si antaa osviit­taa sii­tä, mis­tä rat­kai­sut löytyvät.

      Kyl­lä, täl­lais­ta meka­nis­mia meil­lä ei nyt kui­ten­kaan ole käy­tös­säm­me, eikä se ihan hel­pos­ti nykyi­seen lain­sää­dän­töön istu.

  8. Min­na Haa­vis­to:
    Mitäs jos työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa joten­kin huo­mioi­tai­siin paik­ka­kun­nan asu­mis­kus­tan­nuk­set siten, että palk­kaa tar­vit­si­si mak­saa muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la vähem­män? Tämä voi­si hou­ku­tel­la pal­jon työl­lis­tä­viä yri­tyk­siä pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta hal­vem­man työ­voi­man perässä.

    Parem­pi oli­si kään­tää tämä niin, että kas­vu­kes­kuk­sis­sa “saa” mak­saa enem­män. Eri­tyi­ses­ti asu­mis­tu­ki pitäi­si pois­taa, siis siir­tää työn­te­ki­jöi­den palk­koi­hin työ­nan­ta­jien maksettavaksi.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ammat­ti­kou­lu­tus on kai yleen­sä noin kol­me vuot­ta, mut­ta moneen työ­hön tar­vi­taan aka­tee­mi­nen kou­lu­tus. Kova urak­ka yri­tyk­sel­le. Hel­pom­mal­la pää­see, kun peru­taa yri­tyk­sen sin­ne, mis­sä osaa­vaa työ­voi­maa on valmiiksi.

    Jos nyt ote­taan tuo Lap­pi esi­mer­kik­si, kun sii­tä aloi­tuk­ses­sa mai­nit­sit. Kuin­ka moni noi­ta ulko­maa­lai­sis­ta on aka­tee­mi­sia ja mitä töi­tä he mat­kai­lun paris­sa teke­vät? Moot­to­ri­kelk­kaa voi var­maan ajaa vähem­mäl­lä­kin kou­lu­tuk­sel­la. Ulko­maa­lais­ten etu tai­taa olla enem­mä­kin kie­li­tai­to. Eikö ammat­ti­kou­lu muut­tu­nut juu­ri enem­män oppi­so­pi­muk­sen suun­taan. Lapin osal­ta pitää mat­kai­lu­na­lan ammat­ti­kou­lu­tus­ta siir­tää lähel­le työ­voi­man tar­vit­si­joi­ta, jos ei jo ole.

    Uudel­ta­maal­ta voi moni­kin olla läh­dös­sä, ete­lään tai poh­joi­seen, pakoon 7 kk syk­syä ja 5 kk kevät­tä. Ei ole enää kesää eikä talvea.

  10. > yri­tys voi­si pal­ka­ta sata pai­kal­lis­ta, jos
    > paik­ka­kun­nal­le saa­tai­siin joten­kin muut­ta­maan 50
    > osaa­jaa kaupungeista

    Nuo 50 osaa­jaa ovat jo työs­sä (ei kai hei­tä muu­ten osaa­jik­si mai­nit­tai­si­kaan) siel­lä kau­pun­gis­sa ja siten työl­lis­tä­vät 100 pai­kal­lis­ta siel­lä kaupungissa.

    Työl­lis­tä­mi­son­gel­ma ei sii­tä häviäi­si, se vain siir­tyi­si pai­kas­ta toiseen.

  11. Kään­ne­tän toi­sin päin. Taka­vuo­si­na­han oli joku paik­ka­kun­ta­kal­leus­luok­ka tai jotain sin­ne päin. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tun­nus­te­taan ylei­ses­ti, että mata­la­palk­ka­työ ei rii­tä elä­mi­seen. Niin­pä siis osaa­jil­le (ja kakil­le muil­le­kin) pitäi­si siel­lä kas­vu­kes­kuk­ses­sa mak­saa jol­la­kin ker­toi­mel­la koro­tet­tua palk­kaa, jol­loin Lär­vät­sa­los­sa oli­si edes palk­kae­tu puolellaan.

    Ei tämä­kään rie­mu­vas­taan­ot­toa saa, sehän on sel­vä. Kyl­lä työ­nan­ta­ja halu­aa, että tulon­siir­roil­la pitää hoi­taa elä­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen pääkaupunkiseudulla.

  12. Jos jotain Lapin las­ket­te­lu­kes­kus­ta ajat­te­lee, niin sil­le vaih­toeh­dot ‘muu­te­taan kes­kus kau­pun­kiin’ ja ‘kyl­lä ne pai­kal­li­set 50+ ikäi­set työt­tö­mät koh­ta oppi­vat tar­joi­li­joik­si’ ei tai­da kovin­kaan rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja olla. Mitäs nois­ta Osmon ideois­ta oikein jäi jäljelle?

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ammat­ti­kou­lu­tus on kai yleen­sä noin kol­me vuot­ta, mut­ta moneen työ­hön tar­vi­taan aka­tee­mi­nen koulutus.

    Mitä ne aka­tee­mi­set työ­pai­kat maa­seu­dul­la ovat jul­ki­sen sek­to­rin ulkopuolella?

    IT-alal­la on kou­ral­li­nen työ­paik­ko­ja esim. Joen­suus­sa, Kuo­pios­sa tai Kajaa­nis­sa. Muu­ta­man hen­gen fir­mo­ja, Esim. Arcusys tai­taa työl­lis­tää jopa 20 aka­tee­mis­ta Joensuussa. 

    Mut­ta 50 aka­tee­mis­ta yksi­tyi­ses­sä fir­mas­sa jos­sain Koil­lis­maal­la? Mis­tä alas­ta nyt puhutaan?

    Kan­nat­tai­si olla ennem­min huo­lis­saan sii­tä, mil­lä aka­tee­mi­sen tason oikeat osaa­jat sai­si pysy­mään edes Suomessa.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä, täl­lais­ta meka­nis­mia meil­lä ei nyt kui­ten­kaan ole käy­tös­säm­me, eikä se ihan hel­pos­ti nykyi­seen lain­sää­dän­töön istu.

    Itse asias­sa lähes täl­lai­nen tuki on jo ole­mas­sa, kat­so ely-keskus.fi. Minul­la ei ole mitään tie­toa, toi­mii­ko se käy­tän­nös­sä. Jos­kus bud­je­toi­dut rahat ovat niin pie­niä, tai ohjeis­tus niin tiuk­kaa, että tuki on vain teoriaa.

  15. TL: Mitä ne aka­tee­mi­set työ­pai­kat maa­seu­dul­la ovat jul­ki­sen sek­to­rin ulkopuolella? 

    Ehkä ei kan­na­ta tart­tua blo­gis­tin artik­ke­lin kir­jai­miin vaan asi­aan. Sama voi toi­mia mit­ta­kaa­vas­sa 7 kou­lu­tet­tua + 30 pai­kal­lis­ta työväkeä. 

    Suu­rin piir­tein näin erääs­sä tuo­tan­nol­li­ses­sa menes­tys­tuo­tet­ta val­mis­ta­vas­sa fir­mas­sa maa­kun­tien rajal­la, val­ta­tei­den ulot­tu­mat­to­mis­sa. Tuo­te­ke­hi­tys­pääl­lik­kö ja usei­ta mui­ta ylem­piä ja alem­pia toi­mi­hen­ki­löi­tä kävi pai­kal­la yli­opis­to­paik­ka­kun­nal­ta 70 km pääs­tä pen­de­löi­mäl­lä. Vaih­tu­vuus suur­ta (jopa muu­ta­man kuu­kau­den välein), kos­ka muka­vam­pi työs­ken­nel­lä lähem­pä­nä kotia kau­pun­gis­sa. Muut­ta­mi­nen yri­tyk­sen lähel­le ei käy­nyt mielessäkään.

    Eikä ongel­ma ole tun­te­ma­ton ulko­mail­la­kaan: “Adi­dak­sel­la on täy­si työ hou­ku­tel­la suun­nit­te­li­joi­ta Sak­san syr­jä­seu­dul­le (Herzo­ge­nau­rach, Bai­je­ri)”, Hel­sin­gin Sano­mat, 29.9.2014.

  16. Min­na Haa­vis­to:
    Mitäs jos työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa joten­kin huo­mioi­tai­siin paik­ka­kun­nan asu­mis­kus­tan­nuk­set siten, että palk­kaa tar­vit­si­si mak­saa muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la vähem­män? Tämä voi­si hou­ku­tel­la pal­jon työl­lis­tä­viä yri­tyk­siä pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta hal­vem­man työ­voi­man perässä. 

    Tämä ei aut­tai­si kou­lu­tet­tu­jen hou­kut­te­le­mi­ses­sa kas­vu­kes­kuk­sis­ta, ei mil­lään tavalla.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ammat­ti­kou­lu­tus on kai yleen­sä noin kol­me vuot­ta, mut­ta moneen työ­hön tar­vi­taan aka­tee­mi­nen kou­lu­tus. Kova urak­ka yri­tyk­sel­le. Hel­pom­mal­la pää­see, kun peru­taa yri­tyk­sen sin­ne, mis­sä osaa­vaa työ­voi­maa on valmiiksi.

    Tie­to­tek­niik­ka alan rek­ry­toin­nis­sa on yleis­ty­nyt tapa jos­sa halu­taan jotain var­sin spe­si­fiä koke­mus­ta ja kun ei suo­men kokoi­sest maas­ta kaik­kea voi löy­tyä niin itke­tään sitä.

    Esi­mer­kik­si kun Nokia oli vapaut­ta­nut suu­ren mää­rä meego+symbian ohjel­moi­jia eräs fir­ma vol­lot­ti kun ei ole iPho­ne koo­da­rei­ta. Ja täs­sä ei todel­la­kaan puhu­ta mis­tään kal­liis­ta kou­lu­tuk­ses­ta. Eli sel­lais­ta halut­to­muut­ta inves­toi­da on osaa­mi­seen on hie­man heikonlaisesti.

    Voi olla että kat­teet ei kestä?

  18. JY: Jos nyt ote­taan tuo Lap­pi esi­mer­kik­si, kun sii­tä aloi­tuk­ses­sa mai­nit­sit. Kuin­ka moni noi­ta ulko­maa­lai­sis­ta on aka­tee­mi­sia ja mitä töi­tä he mat­kai­lun paris­sa tekevät? 

    Lapis­sa kysyn­tää on eni­ten ammat­ti­tai­toi­sis­ta kokeis­ta ja tar­joi­li­jois­ta. Kun kyse on kausi­töis­tä ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lö­kun­ta on erit­täin tiukassa.

    Jos Suo­men kie­len tai­toa ei tar­vi­ta, hel­poin­ta on hank­kia työ­voi­maa ete­län kesä­koh­teis­ta. Esi­mer­kik­si Alican­tes­sa tai Rovin­jis­sa työt ovat tal­vel­la todel­la tiu­kas­sa, vaik­ka kesäl­lä töi­tä riit­tää ja suo­ma­lai­set ravin­to­la-alan pal­kat riit­tä­viä hou­kut­te­le­maan kor­kean ammat­ti­tai­don henkilökuntaa.

  19. JY: Jos nyt ote­taan tuo Lap­pi esi­mer­kik­si, kun sii­tä aloi­tuk­ses­sa mai­nit­sit. Kuin­ka moni noi­ta ulko­maa­lai­sis­ta on aka­tee­mi­sia ja mitä töi­tä he mat­kai­lun paris­sa tekevät? 

    Lapis­sa kysyn­tää on eni­ten ammat­ti­tai­toi­sis­ta kokeis­ta ja tar­joi­li­jois­ta. Kun kyse on kausi­töis­tä ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lö­kun­ta on erit­täin tiu­kas­sa, kun ravin­to­la-alal­la eri­tyi­ses­ti kok­kien tai­dot vaih­te­le­vat paljon.

    Jos Suo­men kie­len tai­toa ei tar­vi­ta, hel­poin­ta on hank­kia Lap­piin kausi­työ­voi­maa ete­län kesä­koh­teis­ta. Esi­mer­kik­si Alican­tes­sa tai Rovin­jis­sa työt ovat tal­vel­la todel­la tiu­kas­sa, vaik­ka kesäl­lä töi­tä riit­tää ja suo­ma­lai­set ravin­to­la-alan pal­kat riit­tä­viä hou­kut­te­le­maan kor­kean ammat­ti­tai­don henkilökuntaa.

  20. ant­ti:
    Jos jotain Lapin las­ket­te­lu­kes­kus­ta ajat­te­lee, niin sil­le vaih­toeh­dot ‘muu­te­taan kes­kus kau­pun­kiin’ ja ‘kyl­lä ne pai­kal­li­set 50+ ikäi­set työt­tö­mät koh­ta oppi­vat tar­joi­li­joik­si’ ei tai­da kovin­kaan rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja olla. Mitäs nois­ta Osmon ideois­ta oikein jäi jäljelle?

    Kyl­lä Lapis­sa alka­vat työ­ha­lui­set nuo­ret­kin olla lopus­sa. Pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä ja keit­tiöis­sä on pal­jon nuo­ria ete­läs­tä ja myös ulko­mail­ta, eikä pel­käs­tään mata­la­palk­ka­mais­ta. Suo­si­tuim­mis­sa kes­kuk­sis­sa mak­se­taan jo nyt perus­palk­ko­ja kor­keam­pia palk­ko­ja aina­kin kokeille. 

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten yrit­tä­jät ja työn­te­ki­jä­jär­jes­töt pää­si­vät sopuun jous­ta­vis­ta työ­ajois­ta ja työ­ai­ka­pan­keis­ta. Tus­kin tämä on aina­kaan huo­non­ta­nut mat­kai­lun kehittymistä.

  21. Yleis­kom­ment­ti­na mui­den kuin jul­ki­sen sek­to­rin työ­urien kan­nal­ta: Työn­te­ki­jät hake­vat paik­ka­kun­nal­ta työ­paik­ka­li­kvi­di­teet­tiä. Ei rii­tä yksi vakaa­kaan työ­nan­ta­ja, vaan omal­le ural­le sopi­via työ­mah­dol­li­suuk­sia pitäi­si avau­tua riit­tä­vän usein.

  22. Työ­voi­ma­pu­la kos­kee vain nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivä itse kou­lu­ta työn­te­ki­jöi­tään. Lais­kal­le pää­omal­le sapis­kaa ja äkkiä.

  23. Min­na Haa­vis­to:
    Mitäs jos työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa joten­kin huo­mioi­tai­siin paik­ka­kun­nan asu­mis­kus­tan­nuk­set siten, että palk­kaa tar­vit­si­si mak­saa muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la vähem­män? Tämä voi­si hou­ku­tel­la pal­jon työl­lis­tä­viä yri­tyk­siä pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta hal­vem­man työ­voi­man perässä. 

    Aina­kin minul­le pitäi­si mak­saa enem­män sii­tä, että suos­tun muut­ta­maan pois kau­pun­gis­ta — menee­hän kau­pun­kiin pää­se­mi­seen täl­löin enem­män aikaa ja rahaa työn sijain­nin vuok­si, joka pitää saa­da efek­tii­vi­ses­ti kor­va­tuk­si. Aivan kuten minul­le pitäi­si mak­saa huo­mat­ta­vas­ti enem­män sii­tä, että teki­sin tyl­sem­pää ja moni­to­ni­sem­paa työ­tä kuin teen nykyään.

  24. Pek­ka T.:

    Enem­mis­tö meis­tä suo­ma­lai­sis­ta lie­nee sitä miel­tä, että koko maa tuli­si pitää asut­tu­na. Saman­ai­kai­ses­ti yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys, mark­ki­na­ta­lous, on joh­ta­nut sii­hen, että maa­seu­tu autioituu.

    Pitäi­si­kö asial­le teh­dä jotain? Kuin­ka pal­jon yhteis­kun­nal­lis­ta tehok­kuus­tap­pio­ta oli­sim­me val­mii­ta sie­tä­mään pitääk­sem­me maa­seu­dun vireänä?

    Täs­sä­hän se ongel­man ydin on, ja vaik­ka kuin­ka monen muun­kin ongel­man. Onko­han kukaan tul­lut las­ke­neek­si, kuin­ka kal­liik­si “koko maa on pidet­tä­vä asut­tu­na” lopul­ta tulee kaik­ki­ne vai­ku­tuk­si­neen? Tai­taa olla aika jär­kyt­tä­vä sum­ma. Näkö­jään tähän kus­tan­nuk­seen ja sen avul­la toteu­tu­vaan tehot­to­muu­teen ollaan valmiita.

    Pakon edes­sä suo­ma­lai­set­kin ovat olleet muut­ta­maan laa­jas­sa mitas­sa monet ker­rat jopa ulko­mail­le asti. Isos­sa maa­il­mas­sa hur­jim­pia tapauk­sia ovat tie­tys­ti olleet laa­jat kansainvaellukset.

    Jos aja­tel­laan ratio­naa­li­ses­ti, aikan­sa elä­nei­den raken­tei­den säi­lyt­tä­mi­ses­tä tuli­si aina luo­pua pikim­mi­ten. Kaik­kein kal­leim­mat type­ryy­det, kuten uudis­ra­ken­ta­mi­nen haja-asu­tusa­lueil­le tuli­si kiel­tää vii­py­mät­tä. Voi­ma­va­ro­ja ei tuli­si käyt­tää ihmis­ten pitä­mi­seen alueil­la, joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta toi­meen­tu­loon, vaan sen sijaan vauh­dit­taa ja tukea kai­kin tavoin hei­dän siir­ty­mis­tään kasvukeskuksiin.

    Käyn­nis­sä ole­vaa muu­tos­ta vas­taan pyris­te­le­mi­nen käy aina kalliiksi.

  25. Pons­se on kuin Lär­vät­sa­lon ihme. Se toi­mii hevon­kuuses­sa, Ylä-Savon Vie­re­mäl­lä. Tekee piru­lai­nen vie­lä voit­toa, kuten moni muu Ylä-Savon yritys.

    Pons­se ei ole yli­opis­to­jen lähel­lä, Pons­se ei sijait­se kaup­pa­reit­tien var­rel­la, eikä Pons­se saa edes raa­ka-ainei­ta lähiseudulta.

    Miten Pons­se on kyen­nyt tähän?

    Mitä Ylä-Savos­sa on teh­ty oikein?

    Alue on ollut teol­li­suu­den aal­lon­har­jal­la jo yli sata vuot­ta. Kes­kel­lä ei mitään, Näl­kä­maan etelärajalla.

  26. ant­ti:
    Jos jotain Lapin las­ket­te­lu­kes­kus­ta ajat­te­lee, niin sil­le vaih­toeh­dot ‘muu­te­taan kes­kus kau­pun­kiin’ ja ‘kyl­lä ne pai­kal­li­set 50+ ikäi­set työt­tö­mät koh­ta oppi­vat tar­joi­li­joik­si’ ei tai­da kovin­kaan rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja olla. Mitäs nois­ta Osmon ideois­ta oikein jäi jäljelle?

    Ete­läs­tä ne las­ket­te­lu­kes­kus­ten työn­te­ki­jät ovat aina tul­leet ja tule­vat jatkossakin…

  27. ICT-alal­la kaik­ki muut­tuu jat­ku­vas­ti ja nopeas­ti. Tai niin aina­kin väitetään.
    Toki perus­asiat pysy­vät, perus­tai­dot ovat samat, yli­opis­ton / kor­kea­kou­lun opit pit­käl­ti yhtä päte­viä vuo­sien­kin päästä.

    Olen­nais­ta oli­si erot­taa ne perus­asiat jot­ka pitää hal­li­ta, ja ne sään mukaan muut­tu­vat kuor­ru­tuk­set pääl­lä. On ihan sama koo­da­taan­ko jotain javal­la vai swif­til­lä, tai mitä ohjel­mis­to­tuo­tan­non pro­ses­sia käy­te­tään — ne voi oppia koh­tuu pie­nel­lä vai­val­la. Yri­tys­ten pitää kou­lut­taa hen­ki­lö­kun­taan­sa kui­ten­kin kun CTO lukee uusim­mas­ta hie­noim­mas­ta pro­ses­sis­ta jol­la tuot­ta­vuus taas monin­ker­tais­te­taan. Ja toi­saal­ta tut­kin­toon joh­ta­van kou­lu­tuk­sen tar­koi­tus on var­mis­taa, että perus­fun­da­men­tit ovat kunnossa.

    Jos yri­tyk­set eivät halua kou­lut­taa väkeä johon­kin ohjel­moin­tiym­pä­ris­töön ja kie­leen vaan odot­ta­vat väen opis­ke­le­van nämä itse, voi jou­tua odot­ta­maan pit­kään. Jot­kut opis­ke­le­vat omak­si ilok­seen, jot­kut lisä­täk­seen uuden lyhen­teen CV:een, mut­ta on hyvin vaih­tel­vaa min­kä tasois­ta osaa­mis­ta näin syn­tyy. Ja min­kä ver­ran. Kyl­lä, muu­ta­ma tulee aina oppi­maan hel­pos­ti ja nopeas­ti uusim­mat vir­tauk­set, mut­ta suu­rin osa ei.

    Toki täs­sä oli­si täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen paik­ka myös TE-kes­kuk­sel­le. Jos ei työ­tön ohjel­moi­ja saa töi­tä kun osaa­mi­nen on fort­ra­nia, kurs­si­tuk­sel­le voi­si olla oikeas­ti perusteita.

  28. LK:

    Mitä Ylä-Savos­sa on teh­ty oikein?

    Alue on ollut teol­li­suu­den aal­lon­har­jal­la jo yli sata vuot­ta. Kes­kel­lä ei mitään, Näl­kä­maan etelärajalla.

    Hyvä jos Ylä-Savos­sa on teh­ty jotain oikein­kin. Kävin 4–5 vuot­ta sit­ten Ylä-Savon kes­kuk­ses­sa, Iisal­mes­sa, mat­kai­le­mas­sa. Olin yötä pai­kal­lis­ten pyö­rit­tä­mäs­sä hotel­lis­sa hin­taan 83€/yö. Hotel­li­huo­nees­sa oli kuol­lei­ta hyön­tei­siä, sisus­tus 80-lukua, käy­tä­vän van­has­sa koko­lat­tia­ma­tos­sa suu­ri tah­ra, aamiai­nen kur­ja, res­pan pal­ve­lu “ren­toa” eli mus­tat verk­ka­rit ja tee­pai­ta pääl­lä inn­ot­to­mas­ti otet­tiin vas­taan. Olin sat­tu­moi­sin juu­ri ollut Münc­he­nis­sä 4 täh­den hotel­lis­sa täs­mäl­leen samaan hin­taan — kuin eri pla­nee­tal­la oli­si ollut. 

    Iisal­mes­sa on kui­ten­kin kau­nis uima­ran­ta hyvin lähel­lä kes­kus­taa. Har­mi että elo­kui­se­na sun­nun­tai­na kukaan kau­pun­gin työn­te­ki­jöis­tä ei ollut kat­so­nut voi­van­sa tul­la avaa­maan puku­ko­pin ovea.

    Mis­tä tämä apa­tia joh­tuu? Ovat­ko alue- ja muut tuet vie­neen koko­naan muka­naan oman tsemp­pauk­sen ja yrit­tä­mi­sen idean ja perin­teen? Uudes­taan en “veto­voi­mai­seen Iisal­meen” aio turis­ti­na suun­na­ta — tääl­tä tul­laan taas, oikeas­ti hou­kut­te­le­va ja kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti hin­noi­tel­tu manner-Eurooppa.

  29. Satun­nai­nen mat­kai­li­ja: Hyvä jos Ylä-Savos­sa on teh­ty jotain oikein­kin. Kävin 4–5 vuot­ta sit­ten Ylä-Savon kes­kuk­ses­sa, Iisal­mes­sa, mat­kai­le­mas­sa. Olin yötä pai­kal­lis­ten pyö­rit­tä­mäs­sä hotel­lis­sa hin­taan 83€/yö. Hotel­li­huo­nees­sa oli kuol­lei­ta hyön­tei­siä, sisus­tus 80-lukua, käy­tä­vän van­has­sa koko­lat­tia­ma­tos­sa suu­ri tah­ra, aamiai­nen kur­ja, res­pan pal­ve­lu “ren­toa” eli mus­tat verk­ka­rit ja tee­pai­ta pääl­lä inn­ot­to­mas­ti otet­tiin vas­taan. Olin sat­tu­moi­sin juu­ri ollut Münc­he­nis­sä 4 täh­den hotel­lis­sa täs­mäl­leen samaan hin­taan – kuin eri pla­nee­tal­la oli­si ollut. 

    Iisal­mes­sa on kui­ten­kin kau­nis uima­ran­ta hyvin lähel­lä kes­kus­taa. Har­mi että elo­kui­se­na sun­nun­tai­na kukaan kau­pun­gin työn­te­ki­jöis­tä ei ollut kat­so­nut voi­van­sa tul­la avaa­maan puku­ko­pin ovea.

    Mis­tä tämä apa­tia joh­tuu? Ovat­ko alue- ja muut tuet vie­neen koko­naan muka­naan oman tsemp­pauk­sen ja yrit­tä­mi­sen idean ja perin­teen? Uudes­taan en “veto­voi­mai­seen Iisal­meen” aio turis­ti­na suun­na­ta – tääl­tä tul­laan taas, oikeas­ti hou­kut­te­le­va ja kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti hin­noi­tel­tu manner-Eurooppa.

    No voi elä­mä! Sii­tä­kö se kan­san­ta­lous on kiin­ni, että saa­ko res­pas­ta flirt­tiä ja aamiai­sek­si rans­kas­ta api­noi­dut sapuskat?

  30. 2/3 Suo­mes­ta on asu­tuk­sel­taan alas­ajos­sa. 20v ja nyt 50+ ‑väes­tö on hau­tuu­maal­la. Uusia asuk­kai­ta ei syn­ny, eikä kukaan halua Lär­väts­aloi­hin muuttaa.

  31. LK: Pons­se on kuin Lär­vät­sa­lon ihme. Se toi­mii hevon­kuuses­sa, Ylä-Savon Vieremällä. 

    Pons­se perus­ti kui­ten­kin vähän aikaa sit­ten T&K‑yksikön Tampereelle.

  32. Satun­nai­nen mat­kai­li­ja: Hyvä jos Ylä-Savos­sa on teh­ty jotain oikein­kin. Kävin 4–5 vuot­ta sit­ten Ylä-Savon kes­kuk­ses­sa, Iisal­mes­sa, mat­kai­le­mas­sa. Olin yötä pai­kal­lis­ten pyö­rit­tä­mäs­sä hotel­lis­sa hin­taan 83€/yö. Hotel­li­huo­nees­sa oli kuol­lei­ta hyön­tei­siä, sisus­tus 80-lukua, käy­tä­vän van­has­sa koko­lat­tia­ma­tos­sa suu­ri tah­ra, aamiai­nen kur­ja, res­pan pal­ve­lu “ren­toa” eli mus­tat verk­ka­rit ja tee­pai­ta pääl­lä inn­ot­to­mas­ti otet­tiin vas­taan. Olin sat­tu­moi­sin juu­ri ollut Münc­he­nis­sä 4 täh­den hotel­lis­sa täs­mäl­leen samaan hin­taan – kuin eri pla­nee­tal­la oli­si ollut. 

    Iisal­mes­sa on kui­ten­kin kau­nis uima­ran­ta hyvin lähel­lä kes­kus­taa. Har­mi että elo­kui­se­na sun­nun­tai­na kukaan kau­pun­gin työn­te­ki­jöis­tä ei ollut kat­so­nut voi­van­sa tul­la avaa­maan puku­ko­pin ovea.

    Mis­tä tämä apa­tia joh­tuu? Ovat­ko alue- ja muut tuet vie­neen koko­naan muka­naan oman tsemp­pauk­sen ja yrit­tä­mi­sen idean ja perin­teen? Uudes­taan en “veto­voi­mai­seen Iisal­meen” aio turis­ti­na suun­na­ta – tääl­tä tul­laan taas, oikeas­ti hou­kut­te­le­va ja kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti hin­noi­tel­tu manner-Eurooppa.

    Alas­ajos­sa mitään ei kehi­te­tä eikä inves­toi­da. Kerä­tään hel­pot eurot pois kulek­si­mas­ta. Tuon kul­ma­kun­nan asu­tus kes­kit­tyy Kuopioon.

  33. Pek­ka T.:
    Enem­mis­tö meis­tä suo­ma­lai­sis­ta lie­nee sitä miel­tä, että koko maa tuli­si pitää asut­tu­na. Saman­ai­kai­ses­ti yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys, mark­ki­na­ta­lous, on joh­ta­nut sii­hen, että maa­seu­tu autioituu.

    Ihme höpi­nää tämä koko­naan asu­tus­ta maas­ta puhu­mi­nen. Ei tar­vit­se kau­as Kehä I:n ulko­puo­lel­le men­nä, kun ympä­ril­lä on muu­ta­maa poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta lähes pelk­kää metsää.

    Ei 5 mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä pys­ty pitä­mään näin suur­ta maa­ta asuttuna.

    Sit­ten kun saa­daan tän­ne poh­jo­laan 100 mil­joo­naa ilmas­to­pa­ko­lais­ta, alkaa ole­maan väes­tö­poh­jaa asut­taa koko maa.

  34. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa osaa­jien pal­kat Lär­vät­sa­los­sa nousi­si­vat niin pal­jon, että hei­tä muut­tai­si sopi­vas­ti. Tie­tys­ti vain haluk­kaim­mat muut­tai­si­vat sil­loin­kin. Täl­löin ei-osaa­jien pal­kat las­ki­si­vat, jot­ta hei­tä kan­nat­tai­si sil­ti työl­lis­tää tar­peek­si. Sik­si ne ei-osaa­jat, jot­ka miten­kään sie­tä­vät kau­pun­ke­ja, muut­tai­si­vat niihin. 

    Kum­paan suun­taan muut­toa oli­si enem­män? Riip­puu haluk­kuu­des­ta. Mitä vähem­män haluk­kuut­ta, sitä suu­rem­mik­si palk­kae­rot kau­pun­kiin kas­vai­si­vat, kun­nes kai­kil­le oli­si löy­ty­nyt työ­paik­ka jom­mas­ta­kum­mas­ta. Joku ehkä valit­si­si elää Lär­vät­sa­los­sa sääs­töil­lä, luon­tais­ta­lou­del­la ja muil­la tilapäistöillä.

    Nyt sosi­aa­li­tur­va, vero­tus ja ay-lii­ke estä­vät tämän. Jos vero­tus­ta keven­ne­tään, sosi­aa­li­tur­vas­ta teh­dään kan­nus­ta­vam­pi ja ay-lii­ket­tä kiel­le­tään mää­räi­le­mäs­tä ei-suos­tu­vai­sia aikui­sia, ongel­ma mie­heen paljon.

    Har­va oikeas­ti halu­aa ihan joka pai­kan pitää asut­tu­na väkisin.

  35. Sama ongel­ma­han on mui­den­kin kou­lu­tet­tu­jen ammat­ti­lais­ten koh­dal­la. Eili­sen YLE:n uuti­ses­sa nos­tet­tiin esil­le Kou­vo­lan lää­kä­ri­va­je. Lää­kä­rei­tä on han­ka­la saa­da muut­ta­maan edes Kou­vo­laan, joka sen­tään on kau­pun­ki ja hyvil­lä liikenneyhteyksillä.

    Jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­den kan­nal­ta oli­si tär­ke­ää, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa oli­si siel­lä pit­kään työs­ken­nel­lei­tä, koke­nei­ta lää­kä­rei­tä ja sitä myö­ten pit­kä­ai­kai­sia poti­laan ja lää­kä­rin väli­siä hoitosuhteita…”

    Voi myös olla, että Kou­vo­las­sa lää­kä­riä pelot­taa työ­paik­ka­vaih­toeh­to­jen puu­te. Jos työ­paik­ka ei suos­tu jous­ta­maan aika­tau­luis­taan työn­te­ki­jän tar­pei­den mukaan, ei ole työn­te­ki­jäys­tä­väl­li­sem­pää työ­nan­ta­jaa, jon­ka pal­ve­luk­seen men­nä (viit­taus päivystyksiin).

  36. LK:
    Pons­se on kuin Lär­vät­sa­lon ihme. Se toi­mii hevon­kuuses­sa, Ylä-Savon Vie­re­mäl­lä. Tekee piru­lai­nen vie­lä voit­toa, kuten moni muu Ylä-Savon yritys.

    Pons­se ei ole yli­opis­to­jen lähel­lä, Pons­se ei sijait­se kaup­pa­reit­tien var­rel­la, eikä Pons­se saa edes raa­ka-ainei­ta lähiseudulta.

    Miten Pons­se on kyen­nyt tähän? 

    Pons­se on jou­tu­nut perus­ta­maan etä­pis­tei­tä Kuo­pioon ja vii­mek­si Tam­pe­reel­le­kin, että mm. tuo­te­ke­hi­tyk­sen eri­koi­sam­mat­ti­lai­set saa heil­le töi­hin. Pai­kal­la Vie­re­mäl­lä käy­dään sil­loin tällöin.

  37. Vapaa­eh­toi­nen: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa osaa­jien pal­kat Lär­vät­sa­los­sa nousi­si­vat niin pal­jon, että hei­tä muut­tai­si sopi­vas­ti. Tie­tys­ti vain haluk­kaim­mat muut­tai­si­vat sil­loin­kin. Täl­löin ei-osaa­jien pal­kat las­ki­si­vat, jot­ta hei­tä kan­nat­tai­si sil­ti työl­lis­tää tar­peek­si. Sik­si ne ei-osaa­jat, jot­ka miten­kään sie­tä­vät kau­pun­ke­ja, muut­tai­si­vat niihin. 

    Täs­mäl­leen. Käy­tän­nös­sä tar­vi­taan vain työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den pois­ta­mi­nen, sil­lä avain­hen­ki­löi­den, myös avain­duu­na­rien, pal­kat ovat iät ja ajat jous­ta­neet ylöspäin.

    Noi­ta kehit­ty­nei­tä Lär­vät­sa­lo­ja on siel­lä tääl­lä ympä­ri Suo­mea. Poh­jois-Poh­jan­maal­la mm. Sie­vi ja Pyhän­tä ja ehkä myös Pudas­jär­vi ovat sel­lai­sia. Yhteis­tä niil­le on, että a.o. kylään on sat­tu­nut pari Yrit­tä­jän Äitiä. Nyt niis­sä on ollut ajoit­tain työ­voi­ma­pu­laa. Pudas­jär­vi on rat­kais­sut sen otta­mal­la pako­lai­sia töihin.

  38. Vapaa­eh­toi­nen:
    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa osaa­jien pal­kat Lär­vät­sa­los­sa nousi­si­vat niin pal­jon, että hei­tä muut­tai­si sopivasti. 

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa Lär­vät­sa­lon pal­kat eivät voi nous­ta raja­to­mas­ti vaan rajoit­ta­vak­si teki­jäk­si muo­dos­tuu se onko Lär­vät­sa­lon palk­ka­ta­sol­la teh­ty­jen tuot­tei­den hin­nat sil­lä tasol­la että maa­il­mal­ta löy­tyy enää asiakkaita

  39. ij: Pons­se on jou­tu­nut perus­ta­maan etä­pis­tei­tä Kuo­pioon ja vii­mek­si Tam­pe­reel­le­kin, että mm. tuo­te­ke­hi­tyk­sen eri­koi­sam­mat­ti­lai­set saa heil­le töi­hin. Pai­kal­la Vie­re­mäl­lä käy­dään sil­loin tällöin.

    Joo, noin 20 hen­ki­löä oli tavoit­tee­na työl­lis­tää vuo­den 2017 lop­puun mennessä.

    Pons­se ei tuo­ta koo­dia vaan metsäkoneita.

    EPEC tuot­taa koo­dia Pons­sel­le. Pons­se voi­si ostaa saman koo­din vaik­ka Indo­ne­sias­sa sijait­se­val­ta ohjel­mis­toa­lan yritykseltä.

    Pons­sen tai yhtään min­kään yri­tyk­sen ei pidä sijai­ta jos­sain tie­tys­sä sijain­nis­sa moder­nis­sa glo­baa­lis­sa maailmassa.

    Hel­sin­ki-kuplas­sa elä­vät kuvit­te­le­vat Hel­sin­gin ole­van maa­il­man napa, vaik­ka me eläm­me maa­il­mas­sa, jos­sa var­si­nai­sia napo­ja ei enää ole.

    Ihmi­set kyl­lä kes­kit­ty­vät kau­pun­kei­hin, mut­ta kau­pun­git ovat tois­tai­sek­si täy­sin riip­pu­vai­sia kau­pun­kien ulko­puo­lel­la ole­vis­ta toiminnoista.

    Nyky­ai­ka­na niin tut­ki­jat kuin mui­den­kin alo­jen työn­te­ki­jät eivät ole sidot­tu­ja samaan sijan­tiin vaan työ­tä teh­dään mil­loin mistäkin.

    Mut­ta tuo­tan­to, jos­sa tuo­te­taan jotain fyy­sis­tä hyö­dy­ket­tä, ei voi liik­kua vaan sen täy­tyy sijai­ta jos­sain. Tuo­te­tut hyö­dyk­keet kul­ke­vat kyl­lä Lär­vät­sa­los­ta­kin mihin tahan­sa maailmaa.

    On toki tot­ta, että Suo­mes­sa on 300 kun­taa, jois­ta suu­rin osa on elin­kel­vot­to­mia aivan lii­an pie­nen asuin­mää­rän vuok­si. Mut­ta, Suo­mes­sa voi­si aivan hyvin olla noin vii­si­kym­men­tä sadan­tu­han­nen asuk­kaan kaupunkia.

    Maa­il­mal­la on luke­mat­to­mia esi­merk­ke­jä täy­sin kan­nat­ta­vaa ja vuo­si­kym­me­niä (tai jopa sato­ja vuo­sia) jat­ku­nees­ta lii­ke­toi­min­nas­ta, jos­sa yhtiön tuo­tan­to sijait­see Hel­sin­ki-kuplas­sa elä­vien mie­les­tä hevonkuusessa.

    Mitä suu­rem­pi kau­pun­ki, sitä hie­nom­mat lat­ten­ryys­tö­pul­jut, jot­ka mene­vät kol­men kuu­kau­den välein kon­kurs­siin, kos­ka mac­boo­kil­la somea päi­vit­tä­vät hips­te­rit eivät osta mitään. Oop­pe­ra­ta­lot ja sen sellaiset.

    Mut­ta kun se kes­ki­luok­ka, joka mak­saa suur­ten kau­pun­kien kult­tu­rel­lin ylel­li­syy­den, ei käy­tä näi­tä pönö­tys­pal­ve­lui­ta. He pukeu­tu­vat gore­texiin ja mene­vät mökil­le pais­ta­maan makkaraa.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen on aikam­me megat­ren­di. Sitä ei käy kiel­tä­mi­nen, mut­ta monen yri­tyk­sen kan­nal­ta se on huo­no asia. Nimit­täin sitä tuo­tan­toa, joka tuot­taa fyy­si­siä hyö­dyk­kei­tä kau­pun­kei­hin, ei useim­mi­ten voi siir­tää kau­pun­kei­hin. Pan­nu­kak­ku­kau­pun­git, joi­ta mm. Euroop­pa ja Yhdys­val­lat ovat täyn­nä, leviä­vät laa­jal­le, jol­loin suu­ret tuo­tan­to­lai­tok­set ovat pakos­ta­kin kau­ka­na keskustoista.

    Suo­men luon­non­va­rat, jos­ta tämä maa elää, eivät sijait­se Hel­sin­ki-kuplas­sa, eikä nii­tä teko­ä­lyl­lä kor­ja­ta ja jalosteta.

    Mikä­li suo­ma­lai­set pak­kau­tu­vat muu­ta­maan glo­baa­liin tup­pu­ky­lään, niin ulko­maa­lais­ten täy­tyy tul­la teke­mään noi­hin Lär­väts­aloi­hin työt, kos­ka ne eivät siir­ry siel­tä mihinkään.

  40. Lapin ja Kuusa­mon seso­ni­luon­tei­nen mat­kai­lu­bui­ness ansait­see parem­paa analyysia.

    Jul­ki­set pal­ve­lut mitoi­te­taan vaki­tui­sen asu­ja­mis­ton mukaan. Tämän vuok­si polii­se­ja ja palo- ja pelas­tus­hen­ki­lö­kun­taa sekä päi­vys­tä­vää ensi­hoi­toa on tar­jol­la ali­mi­toi­te­tus­ti. Vas­taa­vas­ti yksi­tyi­siä lää­kä­ria­se­mia on kyl­lä riit­tä­väs­ti, ne eivät auta ensi­hoi­dos­sa, kii­tos matkavakuutukset.

    Vero­tu­lo­ja tulee alv:n kaut­ta, palk­ka­ve­ro taas menee sin­ne mis­sä ihmi­set ovat vaki­tui­ses­ti kir­joil­la. Kan­san­ta­lo­su­tie­teen kou­lu­tuk­sen saa­neet eivät tätä ilmei­ses­ti ymmär­rä kun mitoit­ta­vat kuluja. 

    Eon­te­kiön polii­sien pois­ta­mi­nen hyvä esi­merk­ki huo­nos­ti ieti­tys­tä turim­sin hoi­ta­mi­ses­ta. Lisäk­si Nor­ja-Tor­nio väli on kes­kei­nen rek­ka­väy­lä. Toi­saal­ta, sit­ten siel­lä voi tree­na­ta ral­lin aja­mis­ta vapaasti. 

    Jos­tain syys­tä edel­leen kuvi­te­la­lan, että sel­lus­teh­das tar­vit­see osaa­vaa työ­voi­maa — no, kovin vähän, mon­ta asi­aa hoi­de­taan etä­ope­roin­ti­na­kin. Mat­kai­lu taas on työl­lis­tä­vää ja myös osaa­mis­ta vaa­ti­vaa tou­hua ‘tra­vel and hosi­ta­li­ty industry’ ei Suoes­sa pär­jää lob­bauk­ses­sa. Poliit­ti­sis­sa valin­nois­sa kun matia­lun tuot­to­jen hävit­tä­mi­nen koe­taan hyväksyttävänä.

    Lapin revon­tu­let ovat ilmies­ti high end mat­kai­lun glo­baa­li hosts­pot. Jot­ta hin­ta­ta­so on koh­da­la­lan, tar­vi­taan huip­puo­saa­mis­ta koko tuo­tab­to­ket­jus­sa alkaen sii­vo­uik­ses­ta oheis­pal­ve­lui­den esiin­ty­jiin. Vink­ki — Las Vegais­sa ei ole satun­nai­sa ihmi­siä mis­sään duu­nis­sa, ain­kaan aktiivityöllistettyinä.

    Kausi­työ­hän liit­tyy liik­ku­vuus. Se on kan­sain­vä­lis­tä. Tal­vel­la Lapii, kesäl­lä jos­sain muu­al­la maailmassa.

    Kan­sal­li­ses­ti pitäi­si pitää huol­ta infras­ta ja perus­pal­ve­luis­ta. Osaa­jat kyl­lä liik­ku­vat kun palk­ka­ta­so on koh­dal­laan. Se taas luo elin­voi­maa ilman sen kum­me­pia ohjel­mia ja kahvinjuontia.

    Ai niin, Kokoo­muk­sen idea on tukea lai­vayh­tiöi­tä rahal­la. Kapi­ta­lis­ti oli­si ehkä ant­nut tukea osak­kei­ta vas­taan, jol­loin rahot­ta­ja­ki hyötyisi.

    1. Kyl­lä, seson­ki­työ on mää­ri­tel­mäsl­li­ses­ti kausi­luon­teis­ta. Alku­pe­räi­nen kysy­mys oli, mik­si pitää haa­lia ulko­mail­ta ihm­siä teke­män töi­tä kun­taan, jos­sa työt­tö­my­sas­te on kak­si­nu­me­roi­nen-Tähän on vas­taus, mut­ta se pitää uskal­taa sanoa ääneen

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä­kin olen esit­tä­nyt. Sai aivan rai­voi­saa vas­tus­tus­ta maa­kun­nis­ta. http://www.soininvaara.fi/2014/05/12/alueelliset-palkkaerot-maakuntien-etu/

    Mones­sa maas­sa veto­voi­mai­sis­sa kes­kuk­sis­sa ja nii­den ulko­puo­lel­la val­lit­see aivan eril­li­set työ- ja asun­to­mark­ki­nat. Ollaan kuin eri mais­sa. Jos maa­seu­dul­la ja nykyi­sil­lä muut­to­tap­pio­alueil­la muut­to­lii­ket­tä ryh­dy­tään jar­rut­ta­maan hel­pot­ta­mal­la työl­lis­tä­mis­tä, tuos­ta jar­ru­tuk­ses­ta tulee sit­ten työ­pe­räi­sen muu­ton este, kun pik­ku­paik­ka­kun­nan asun­to­si, palk­ka­si ja sääs­tö­si eivät ole yhtään mitään sii­hen näh­den, mitä kas­vu­kes­kuk­sis­sa tar­vit­tai­siin. Kun vähän ker­ras­saan nuo pik­ku­ra­ha­seu­dut sopeu­tu­vat tilan­tee­seen, niis­tä tulee kuin maan sisäi­siä kehi­tys­mai­ta, jois­sa myös­kään kun­nil­la ei ole edel­ly­tyk­siä tar­jo­ta saman tasois­ta ope­tus­ta ja terveyspalveluja.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä, seson­ki­työ on mää­ri­tel­mäsl­li­ses­ti kausi­luon­teis­ta. Alku­pe­räi­nen kysy­mys oli, mik­si pitää haa­lia ulko­mail­ta ihm­siä teke­män töi­tä kun­taan, jos­sa työt­tö­my­sas­te on kak­si­nu­me­roi­nen-Tähän on vas­taus, mut­ta se pitää uskal­taa sanoa ääneen

    Mar­ras­kuun työt­tö­myys­ti­lan­ne. Työt­tö­mät, työ­voi­ma, työttömyysprosentti.
    Enontekiö.…162.… . 903… 17,9
    Kit­ti­lä.… …324.…3 264.… 9,9
    Muo­nio.… . .115.…1 077… 10,7
    Ina­ri.… … 379.… 3 304… 11,5
    Uts­jo­ki.… …45.… . 574.… 7,8
    yhteensä.…1025.… 9 122.… 11,5

    Helsinki.…33986. . 337188… 10,1

    Näkyy ole­van sama tilan­ne molem­mis­sa päis­sä Suo­mea. Ääneen sanot­tu­ja syi­tä on olleet jäy­kät työ­mark­ki­nat, oikean osaa­mi­sen puu­te, kannustinloukut.

  43. Suo­mes­sa kan­san­ta­lous­tie­de sai huip­pu­yk­si­kön, mik­si — vai­kea ymmär­tää, kun edes Bengt Holm­strom ei viit­si tul­la sii­hen hommiin.
    Kehit­ty­vil­le ja kas­va­vil­le aloil­le taas ei löy­dy OKM:n käsioh­jeuk­ses­ta mitään rahoitusta.

    Tra­vel and hos­pi­ta­li­ty industry’ alal­la Suo­mes­sa ei ole oikein mitään kou­lu­tus­ta, amk:sta saa vuo­ro­pääl­li­köi­tä ravin­to­laan. Yli­opis­to­jen mat­kai­lun monia­lai­set opin­not ver­kos­to­y­li­opis­tos­sa eivät auta alaa kehit­ty­mään ja kas­va­maan aina­kaan koti­mai­sin voimin.

    Onnis­tu­nei­ta esi­merk­ke­jä on TaiK/Aaalto mutoi­lun kan­sain­vä­li­nen muo­toi­lu­läh­töi­sen lii­ke­toi­min­nan kou­lu­tu (IDBM), joka on saa­nut muo­toi­lua nos­tet­tua arte­sa­ni­tou­hus­ta vien­ti­teol­li­suu­dek­si mui­den­kin kuin Mari­me­kon toimesta.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen muka­na EU:sssa Suo­men Lap­pi muut­tuu yhä var­tee­no­tet­ta­vam­mak­si laa­duk­kaan mat­kai­lun kohteeksi. 

    Ulko­mail­ta saa­daan sitä osaa­mis­ta, jota tääl­lä ei ole: sak­saa, englan­tia, venä­jää, rans­kaa… osaa­mis­ta pal­ve­luis­sa, tek­no­lo­gias­sa. Asiois­sa jois­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä antaa vas­tauk­sen n 5 — 10 vuo­den aika­na, aina­kin vaa­li­kaut­ta pidem­pä­nä aikana.

    Työt­tö­myys­lu­vuis­sa kan­nat­taa muis­taa, että nume­rot ovat osaa maa­tat­lou­den tukea. Emän­nät ovat työt­tö­miä, jol­la saa­tiin aika kiva lisä­tu­ki perhemaatalousteen.

  44. JY: Mar­ras­kuun työt­tö­myys­ti­lan­ne. Työt­tö­mät, työ­voi­ma, työttömyysprosentti.
    Enontekiö.…162.… . 903… 17,9
    Kit­ti­lä.… …324.…3 264.… 9,9
    Muo­nio.… . .115.…1 077… 10,7
    Ina­ri.… … 379.… 3 304… 11,5
    Uts­jo­ki.… …45.… . 574.… 7,8
    yhteensä.…1025.… 9 122.… 11,5

    Helsinki.…33986. . 337188… 10,1

    Näkyy ole­van sama tilan­ne molem­mis­sa päis­sä Suo­mea. Ääneen sanot­tu­ja syi­tä on olleet jäy­kät työ­mark­ki­nat, oikean osaa­mi­sen puu­te, kannustinloukut.

    Kii­tok­sia tie­dos­ta. Aioin googla­ta saman asian, mut­ta ehdit ensin :). No, vie­lä nuo molem­pien päi­den luvut ovat vie­lä NAIRU:n yläpuolella.

    Luet­te­los­ta­si puut­tuu Kola­ri, siis Ylläk­sen mat­kai­lu­kes­kit­ty­mä. Mikä­hän sen töt­tö­myys­pro­sent­ti on? (Nuo­rem­mil­le tie­dok­si: Kola­ri on ollut 1900-luvul­la jos­tain ihmeel­li­se­syä syys­tä yksi Suo­men vasem­mis­to­lai­sim­mis­ta kunnista.)

  45. Tapio: Kii­tok­sia tie­dos­ta. Aioin googla­ta saman asian, mut­ta ehdit ensin :).No, vie­lä nuo molem­pien päi­den luvut ovat vie­lä NAIRU:n yläpuolella.

    Luet­te­los­ta­si puut­tuu Kola­ri, siis Ylläk­sen mat­kai­lu­kes­kit­ty­mä. Mikä­hän sen töt­tö­myys­pro­sent­ti on? (Nuo­rem­mil­le tie­dok­si: Kola­ri on ollut 1900-luvul­la jos­tain ihmeel­li­se­syä syys­tä yksi Suo­men vasem­mis­to­lai­sim­mis­ta kunnista.)

    Kolari.…259.…1 826.…14,2

    Nois­sa kun­nis­sa työt­tö­myys on ali­mil­laan tam­mi-maa­lis­kus­sa ja ylim­mil­lään tou­ko-kesä­kuus­sa ja loka­kuus­sa. Eli pai­kal­lis­ta­kin poruk­kaa kausityöllistyy.

  46. Kau­pun­ki­seu­tu­jen voi­ma­kas asu­mi­sen tuke­mi­nen voi aiheut­taa mark­ki­na­häi­riön, joka hait­taa sekä kau­pun­ki­seu­tu­jen että maa­seu­tua­luei­den kehit­ty­mis­tä. Vaki­työ ja oma­ko­ti­ta­lo alle käy­te­tyn mer­sun hin­nal­la voi­si hou­ku­tel­la kum­mas­ti nuo­ria kau­pun­gis­sa kou­lu­tet­tu­ja osaa­jia maal­le, jos vaih­toeh­toi­na ovat kau­pun­gin pät­kä­työt ja itse koko­naan kus­tan­net­ta­va yksiö.

  47. TimoT:
    Kau­pun­ki­seu­tu­jen voi­ma­kas asu­mi­sen tuke­mi­nen voi aiheut­taa mark­ki­na­häi­riön, joka hait­taa sekä kau­pun­ki­seu­tu­jen että maa­seu­tua­luei­den kehit­ty­mis­tä. Vaki­työ ja oma­ko­ti­ta­lo alle käy­te­tyn mer­sun hin­nal­la voi­si hou­ku­tel­la kum­mas­ti nuo­ria kau­pun­gis­sa kou­lu­tet­tu­ja osaa­jia maal­le, jos vaih­toeh­toi­na ovat kau­pun­gin pät­kä­työt ja itse koko­naan kus­tan­net­ta­va yksiö.

    Var­mas­ti näin, mut­ta se mel­kein kyl­lä vaa­ti­si useam­man poten­ti­aa­li­sen vaki­työn tar­joa­jan, että itse uskal­tai­sin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta muut­taa. Tar­koi­tan täl­lä sitä, että jos muut­tai­sin jon­ne­kin oma­ko­ti­ta­loon, jos­sa on vie­res­sä se yksi minua tar­vit­se­va pai­kal­li­nen työ­nan­ta­ja niin sii­nä ottaa todel­la hur­jan ris­kin, kun aina välil­lä kui­ten­kin mark­ki­na­ta­lou­des­sa fir­mo­ja menee nurin. Sen takia Lär­vät­sa­lo tai Piek­sä­mä­ki ovat molem­mat ris­kialt­tiim­pi paik­ko­ja poten­ti­aa­li­ses­ta vaki­työs­tä ja mata­las­ta asu­mi­sen hin­nas­ta huo­li­mat­ta kuin vaik­ka­pa Kuo­pio tai Oulu.

  48. Hel­sin­gis­sä työt­tö­myyt­tä 10,1 % voi pitää mata­la­na Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa, kun ottaa huo­mioon, että työt­tö­mät muut­ta­vat Hel­sin­kiin ja Hel­sin­gis­sä on myös pal­jon nuo­ria. Nuor­ten työt­tö­myys kun on luon­nos­taan pal­jon kor­keam­pi maas­sa, jos­sa ammat­ti­lii­tot ovat vahvoja.

    Jos työ­suh­teis­ta sai­si sopia vapaam­min ja val­tio ei tuot­tai­si kan­nus­tin­louk­ku­ja ura­kal­la, työt­tö­myys las­ki­si koko maas­sa mut­ta enem­män nuo­ril­la ja sik­si Hel­sin­gis­sä­kin. Se oli­si sopimusyhteiskunta.

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa Lär­vät­sa­lon pal­kat eivät voi nous­ta raja­to­mas­ti”. Sik­si ei-osaa­jien pal­kat las­ke­vat osaa­jien palk­ko­jen nous­tes­sa niin, että tuo­te menee kau­pak­si. Jos osaa­jia ei saa­da sopi­vas­ti kor­keam­mil­la­kaan pal­koil­la tar­peek­si, ne nouse­vat yhä ja samal­la ei-osaa­jien pal­kat putoa­vat, kun­nes heis­tä tar­peek­si moni menee mie­luum­min kau­pun­kei­hin töi­hin. Tar­peek­si har­va jää euron tun­ti­pal­kal­la Lär­vät­sa­loon, heil­le kyl­lä löy­tyi­si hom­mia markkinataloudessa.

  49. Juk­kis: Var­mas­ti näin, mut­ta se mel­kein kyl­lä vaa­ti­si useam­man poten­ti­aa­li­sen vaki­työn tar­joa­jan, että itse uskal­tai­sin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta muut­taa. Tar­koi­tan täl­lä sitä, että jos muut­tai­sin jon­ne­kin oma­ko­ti­ta­loon, jos­sa on vie­res­sä se yksi minua tar­vit­se­va pai­kal­li­nen työ­nan­ta­ja niin sii­nä ottaa todel­la hur­jan ris­kin, kun aina välil­lä kui­ten­kin mark­ki­na­ta­lou­des­sa fir­mo­ja menee nurin. Sen takia Lär­vät­sa­lo tai Piek­sä­mä­ki ovat molem­mat ris­kialt­tiim­pi paik­ko­ja poten­ti­aa­li­ses­ta vaki­työs­tä ja mata­las­ta asu­mi­sen hin­nas­ta huo­li­mat­ta kuin vaik­ka­pa Kuo­pio tai Oulu.

    Ris­ke­jä on tie­tys­ti aina ole­mas­sa, mut­ta kyl­lä kal­liil­la asun­nol­la­kin on ris­kin­sä kes­kus­kau­pun­geis­sa. Jos­ta­kin syys­tä nyky­ään yhteis­kun­ta halu­aa loi­ven­taa kau­pun­kien ris­ke­jä, mut­ta ei maa­seu­dun ris­ke­jä. Jos yhteis­kun­ta ei puut­tui­si asi­aan, niin sel­väs­ti pie­nem­mät ris­kit oli­si aset­tu­mi­ses­sa pikkupaikkakunnalle.

  50. TimoT: Ris­ke­jä on tie­tys­ti aina ole­mas­sa, mut­ta kyl­lä kal­liil­la asun­nol­la­kin on ris­kin­sä kes­kus­kau­pun­geis­sa. Jos­ta­kin syys­tä nyky­ään yhteis­kun­ta halu­aa loi­ven­taa kau­pun­kien ris­ke­jä, mut­ta ei maa­seu­dun ris­ke­jä. Jos yhteis­kun­ta ei puut­tui­si asi­aan, niin sel­väs­ti pie­nem­mät ris­kit oli­si aset­tu­mi­ses­sa pikkupaikkakunnalle.

    Pak­ko olla eri miel­tä, kos­ka pel­käs­tään mei­kä­läi­sen nykyi­sen työ­pai­kan kans­sa samal­la met­ro­py­sä­kil­lä on käve­ly­mat­kan pääs­sä kol­me saman alan fir­maa kuin mis­sä nyt työs­ken­te­len. Jos menen met­rol­la vähän pidem­mäl­le, tai jään vähän aikai­sem­min, kas­vaa vali­koi­ma enti­ses­tään aina­kin toisellekymmenelle.

    Tämän takia minul­la on todel­la huo­le­ton olo miet­ties­sä asun­non han­kin­taa, kun­han se joko on met­ro­lin­jan vie­res­sä tai siel­tä on jul­ki­sel­la help­po pääs­tä met­ro­py­sä­kil­le. Tätä taus­taa vas­ten minun työ­pai­kan vaih­tu­vuu­teen liit­ty­vä ris­ki­ni on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jos ei nol­la niin radi­kaa­lis­ti lähem­pä­nä sitä kuin esi­merk­ki­nä käyt­tä­mis­sä­ni elin­kus­tan­nuk­sil­taan huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mis­sa kaupungeissa.

    Omal­la koh­dal­la­ni yhteis­kun­nan ris­kiä loi­ven­ta­va roo­li on myös käy­tän­nös­sä nol­la, kos­ka kyse on enem­män­kin poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den itse­näi­ses­tä kes­kit­ty­mi­ses­tä sin­ne, mis­sä hei­dän poten­ti­aa­li­set asiak­kaan­sa ovat. Jos tätä ket­jua äärim­mil­leen menee niin voi siel­lä tul­la joku Hel­sin­kiin sijoi­tet­tu viras­to­kin vas­taan asiak­kai­den asiak­kai­den jou­kos­sa, mut­ta vai­ku­tus on kui­ten­kin mar­gi­naa­li­nen suh­tees­sa muun yri­ty­se­lä­män kes­kit­ty­mi­sen ja sen vai­ku­tuk­sen suhteen.

    Sitä tus­kin kukaan halu­aa, että edus­kun­ta rupe­aa räis­ki­mään Suo­men kar­tal­le Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten pää­kont­to­rei­ta: “Met­so menee nyt Mänt­sä­lään, Sto­ra Enso Kemi­jär­vel­le, Kemi­ra siir­ty­köön Lär­vät­sa­loon, Nokia Ruo­ve­del­le ja Stock­mann Kaarinaan.” 😉

  51. Juk­kis: Pak­ko olla eri miel­tä, kos­ka pel­käs­tään mei­kä­läi­sen nykyi­sen työ­pai­kan kans­sa samal­la met­ro­py­sä­kil­lä on käve­ly­mat­kan pääs­sä kol­me saman alan fir­maa kuin mis­sä nyt työs­ken­te­len. Jos menen met­rol­la vähän pidem­mäl­le, tai jään vähän aikai­sem­min, kas­vaa vali­koi­ma enti­ses­tään aina­kin toisellekymmenelle.

    Tämän takia minul­la on todel­la huo­le­ton olo miet­ties­sä asun­non han­kin­taa, kun­han se joko on met­ro­lin­jan vie­res­sä tai siel­tä on jul­ki­sel­la help­po pääs­tä met­ro­py­sä­kil­le. Tätä taus­taa vas­ten minun työ­pai­kan vaih­tu­vuu­teen liit­ty­vä ris­ki­ni on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jos ei nol­la niin radi­kaa­lis­ti lähem­pä­nä sitä kuin esi­merk­ki­nä käyt­tä­mis­sä­ni elin­kus­tan­nuk­sil­taan huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mis­sa kaupungeissa.

    Omal­la koh­dal­la­ni yhteis­kun­nan ris­kiä loi­ven­ta­va roo­li on myös käy­tän­nös­sä nol­la, kos­ka kyse on enem­män­kin poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den itse­näi­ses­tä kes­kit­ty­mi­ses­tä sin­ne, mis­sä hei­dän poten­ti­aa­li­set asiak­kaan­sa ovat. Jos tätä ket­jua äärim­mil­leen menee niin voi siel­lä tul­la joku Hel­sin­kiin sijoi­tet­tu viras­to­kin vas­taan asiak­kai­den asiak­kai­den jou­kos­sa, mut­ta vai­ku­tus on kui­ten­kin mar­gi­naa­li­nen suh­tees­sa muun yri­ty­se­lä­män kes­kit­ty­mi­sen ja sen vai­ku­tuk­sen suhteen.

    Sitä tus­kin kukaan halu­aa, että edus­kun­ta rupe­aa räis­ki­mään Suo­men kar­tal­le Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten pää­kont­to­rei­ta: “Met­so menee nyt Mänt­sä­lään, Sto­ra Enso Kemi­jär­vel­le, Kemi­ra siir­ty­köön Lär­vät­sa­loon, Nokia Ruo­ve­del­le ja Stock­mann Kaarinaan.” 

    Kaik­ki on suh­teel­lis­ta. Siel­lä kes­kus­kau­pun­gis­sa sinul­la on 100 muu­ta tasa­ver­tais­ta haki­jaa samaan työ­paik­kaan. Sivum­mal­la sinun osaa­mi­ses­ta­si kil­pail­laan. No, met­roa yhteis­kun­ta ei tar­joa kuin kah­des­sa kunnassa.

  52. TimoT: Kaik­ki on suh­teel­lis­ta. Siel­lä kes­kus­kau­pun­gis­sa sinul­la on 100 muu­ta tasa­ver­tais­ta haki­jaa samaan työ­paik­kaan. Sivum­mal­la sinun osaa­mi­ses­ta­si kil­pail­laan. No, met­roa yhteis­kun­ta ei tar­joa kuin kah­des­sa kunnassa.

    Kyl­lä­hän työn­ha­ki­jan näkö­kul­mas­ta on pal­jon parem­pi tilan­ne se, että sinul­la on usei­ta poten­ti­aa­li­sia työ­nan­ta­jia joi­den välil­lä sinun vaih­ta­mi­se­si kus­tan­nuk­set ovat mini­maa­li­set kuin se, että sinul­la on isot muut­to­kus­tan­nuk­set eri työ­nan­ta­jien välil­lä? Kes­kus­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la nime­no­maan ollaan hei­kom­mas­sa neu­vot­te­lua­se­mas­sa, kos­ka työ­nan­ta­ja tie­tää, että sinun pitää muut­taa, jos haluat työ­paik­kaa vaih­taa ja kus­tan­nus­neut­raa­lis­sa­kin asun­non vaih­ta­mi­ses­sa mak­saa se varainsiirtovero.

    Tämä siis unoh­taen se, että alku­pe­räi­nen kes­kus­te­lu ei ollut neu­vot­te­lua­se­mas­ta ollen­kaan vaan sii­tä, että en uskal­la muut­taa pois hal­vem­pien asu­mis­kus­tan­nus­ten peräs­sä, kos­ka pie­nem­mäl­lä paik­ka­kun­nal­la poten­ti­aa­li­sia työ­nan­ta­jia oli­si sen seu­rauk­se­na niin pal­jon vähemmän.

  53. Juk­kis: Kyl­lä­hän työn­ha­ki­jan näkö­kul­mas­ta on pal­jon parem­pi tilan­ne se, että sinul­la on usei­ta poten­ti­aa­li­sia työ­nan­ta­jia joi­den välil­lä sinun vaih­ta­mi­se­si kus­tan­nuk­set ovat mini­maa­li­set kuin se, että sinul­la on isot muut­to­kus­tan­nuk­set eri työ­nan­ta­jien välil­lä? Kes­kus­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la nime­no­maan ollaan hei­kom­mas­sa neu­vot­te­lua­se­mas­sa, kos­ka työ­nan­ta­ja tie­tää, että sinun pitää muut­taa, jos haluat työ­paik­kaa vaih­taa ja kus­tan­nus­neut­raa­lis­sa­kin asun­non vaih­ta­mi­ses­sa mak­saa se varainsiirtovero.

    Tämä siis unoh­taen se, että alku­pe­räi­nen kes­kus­te­lu ei ollut neu­vot­te­lua­se­mas­ta ollen­kaan vaan sii­tä, että en uskal­la muut­taa pois hal­vem­pien asu­mis­kus­tan­nus­ten peräs­sä, kos­ka pie­nem­mäl­lä paik­ka­kun­nal­la poten­ti­aa­li­sia työ­nan­ta­jia oli­si sen seu­rauk­se­na niin pal­jon vähemmän.

    Et näkö­jään ymmär­tä­nyt point­tia­ni. Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ei yri­tyk­sel­lä ole muu­ta vaih­teh­toa kuin pitää sinua töis­sä, kos­ka se ei saa ketään muu­ta osaa­jaa tilal­le. Eli sinul­la on erit­täin hyvä ase­ma työ­nan­ta­jaan näh­den. Et tar­vit­se kuin vähän kah­vi­pöy­däs­sä vih­ja­ta muis­ta­kin työ­mah­dol­li­suuk­sis­ta, niin palk­kaa­si päivitetään.

    1. Et näkö­jään ymmär­tä­nyt point­tia­ni. Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ei yri­tyk­sel­lä ole muu­ta vaih­teh­toa kuin pitää sinua töis­sä, kos­ka se ei saa ketään muu­ta osaa­jaa tilal­le. Eli sinul­la on erit­täin hyvä ase­ma työ­nan­ta­jaan nähden. 

      Niin kau­an kun tuo ainoa fir­ma pysyy pys­tys­sä. Sit­ten ase­ma­si taas onkin aika heikko.

  54. Viron­lah­ti on yksi Lär­vät­sa­lo, johon on tulos­sa 600–800 työ­paik­kaa seu­raa­van 2 vuo­den aika­na, kun Zsar Out­let Vil­la­ge ava­taan. Ja jos tuo ostos­pa­ra­tii­si tuo iso­ja asia­kas­vir­to­ja alu­eel­le, syn­tyy aivan var­mas­ti muu­ta­kin pöhi­nää sen ympä­ril­le. Viron­lah­den työt­tö­myys on 11,1% ja 162 hen­ki­löä, saa näh­dä kuin­ka pal­jon työt­tö­myys tuos­ta ale­nee. Lähin kau­pun­ki on Hami­na, joka var­mas­ti sekin saa oman piris­tys­ruis­keen­sa täs­tä hank­kees­ta. Moot­to­ri­te­kin val­mis­tuu juu­ri sopi­vas­ti Hami­nas­ta rajalle.

  55. TimoT: Et näkö­jään ymmär­tä­nyt point­tia­ni. Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ei yri­tyk­sel­lä ole muu­ta vaih­teh­toa kuin pitää sinua töis­sä, kos­ka se ei saa ketään muu­ta osaa­jaa tilal­le. Eli sinul­la on erit­täin hyvä ase­ma työ­nan­ta­jaan näh­den. Et tar­vit­se kuin vähän kah­vi­pöy­däs­sä vih­ja­ta muis­ta­kin työ­mah­dol­li­suuk­sis­ta, niin palk­kaa­si päivitetään.

    Ymmär­sin point­ti­si, mut­ta olen eri miel­tä sii­tä, että onko se miten­kään rele­vant­ti aikai­sem­man totea­muk­se­ni tai yleen­sä tilan­teen kans­sa. Osmo vas­ta­si­kin jo, mut­ta pal­jon hei­kom­pi on ase­ma­si sii­nä tilan­tees­sa, jos fir­mal­la menee huo­nos­ti, mikä oli alku­pe­räi­nen point­ti­ni mik­si en pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta uskal­la pois muut­taa min­ne­kään, mis­sä ei ole useam­paa poten­ti­aa­lis­ta työ­nan­ta­jaa. Olen toki sitou­tu­nut työ­nan­ta­jaa­ni, mut­ta en niin sitou­tu­nut, että oli­sin val­mis seu­raa­maan kaa­tu­nut­ta fir­maa myös omaan hen­ki­lö­koh­tai­seen konkurssiin.

    Lisäk­si fak­ti­ses­ti kah­vi­pöy­tä­vih­jai­luil­la­kin on vähem­män mer­ki­tys­tä, jos työ­nan­ta­ja­si tie­tää sinun juu­ri osta­neen upean oma­ko­ti­ta­lon, las­te­si ole­van kou­lus­sa kau­pun­gis­sa ja vai­mo­si lopul­ta­kin löy­tä­neen työ­pai­kan samas­ta kau­pun­gis­ta. Tai siis aina saa vih­jail­la, mut­ta työ­nan­ta­ja voi aina myös kat­soa bluf­fin ja se on hel­pom­pi kat­soa, jos tie­tää työ­pai­kan vaih­ta­mi­sen muut­ta­van työn­te­ki­jän ja hänen per­heen­sä elä­mäs­tä huo­mat­ta­vas­ti muu­ta­kin kuin sen, että mil­lä pysä­kil­lä hän jää aamui­sin. Oma esi­mie­he­ni taas teroit­ti, että minun kan­nat­taa jutel­la hänen kans­saan ennen kuin teen mitään pää­tök­siä työ­mark­ki­noi­den vetäes­sä ja minä en edes ehti­nyt vih­jai­le­maan mitään, kos­ka työ­pai­kan vaih­ta­mi­sen kyn­nys on niin matala.

  56. JY:
    Viron­lah­ti on yksi Lär­vät­sa­lo, johon on tulos­sa 600–800 työ­paik­kaa seu­raa­van 2 vuo­den aika­na, kun Zsar Out­let Vil­la­ge avataan.

    Venä­läis­ten hätä­ra­has­tot ovat lop­pu, öljyn­hin­ta ala­mais­sa ja Puti­nin uudel­leen­va­lin­ta lau­kai­see taa­tus­ti levottomuuksia.

    Kah­den vuo­den kulut­tua voi aivan hyvin olla niin, että Viron­lah­del­la on 600–800 tuhat­ta venä­läis­tä pakolaista.

  57. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei ole pulaa mis­tään. Mut­ta rahaa pitää olla

    Eli jos poh­joi­sen mat­kai­lu kär­sii työ­voi­ma­pu­las­ta niin paran­ta­mal­la työ­eh­to­ja ja palk­kaa tuli­joi­ta on jonok­si saakka.

    Tut­ta­va­ni muut­ti psy­väs­ti Levil­le kun sai kun­non työ­pai­kan ja pal­kan ja las­ket­te­lun ja gol­fin har­ras­ta­ja­na edul­li­sia his­si­lip­pu­ja ja pelioikeuksia

    Ahnei­den pitää teh­dä itse työnsä

  58. Alla lis­ta osaa­jis­ta, jois­ta on pulaa. Pää­osa työ­voi­ma­pu­las­ta on aloil­la, jois­sa on pit­kä koulutus

    Teu­ras­ta­jaa tus­kin kukaan hyväk­syy kirurgiksi

    Top 15 eni­ten pulaa työntekijöistä

    1. Yli­lää­kä­rit ja erikoislääkärit

    2. Yleis­lää­kä­rit

    3. Puhe­lin- ja asia­kas­pal­ve­lu­kes­kus­ten myyjät

    4. Kuu­lon­tut­ki­jat ja puheterapeutit

    5. Ham­mas­lää­kä­rit

    6. Sosi­aa­li­työn erityisasiantuntijat

    7. Suu­hy­gie­nis­tit

    8. Yli­hoi­ta­jat ja osastonhoitajat

    9. Eri­tyi­so­pet­ta­jat

    10. Myyn­tie­dus­ta­jat

    11. Sai­raan­hoi­ta­jat ym.

    12. Raken­nusa­lan työnjohtajat

    13. Tut­ki­mus- ja markkinatutkimushaastattelijat

    14. Psy­ko­lo­git

    15. Beto­ni­ra­ken­ta­jat ja raudoittajat

    https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001153413.html

    1. Alla lis­ta osaa­jis­ta, jois­ta on pulaa. Pää­osa työ­voi­ma­pu­las­ta on aloil­la, jois­sa on pit­kä koulutus

      Nuo ovat suh­teel­li­sia, eivät abso­luut­gi­sia luku­ja. Suik­si sekä yli- että ali­tar­jon­nas­sa koros­tu­vat pie­net ammat­ti­ryh­mät. Jos las­ket­tai­siin abso­luut­ti­sia vajei­tas, siis kuin­ka monen työn­te­ki­jän vajei­ta, yli­lää­kär­fit oli­si­vat tus­kin lis­tan kär­jes­sä, vaan se löy­ti­si­vät esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­ta tai auto­teol­li­suu­des­ta, sil­lä uudebn­kau­pun­gin auto­teh­taal­la yksi­nään vaje on suu­rem­pi kuin ylilääkäreistä.

  59. Lii­an van­ha: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei ole pulaa mis­tään. Mut­ta rahaa pitää olla

    Leh­ti­kir­joit­te­lun perus­teel­la työt­tö­mil­lä on kui­ten­kin jos­tain syys­tä kova pula töistä.

  60. Täs­sä las­ke­taan tar­kas­ti ottaen nii­tä paik­ko­ja, jot­ka jää­vät täyttämättä

    UUden­kau­pun­gin työ­voi­ma­pu­la ei ole todel­li­nen sil­lä 1000 paik­kaa haki yli 3000 ja niis­tä löy­tyi sovel­tu­vat henkilöt

    Ja työ­voi­ma­pu­laan vai­kut­ta­vat myös muut teki­jät kuin ihmi­setn haluk­kuus esim Uudes­sa­ku­pun­gis­sa asun­to­pu­la .Mut­ta sekin rat­ke­si kun teh­das ja kau­pun­ki tar­jo­si­vat asuntoja.

    Sin­ga­po­ren asun­to­rat­kai­su on mie­len­kiin­toi­nen, sil­lä val­tio kan­taa vas­tuun asu­mi­ses­ta ja tuot­taa 80 % asuntotarpeesta .
    Niin­pä kun asun­to on koh­tuu­hin­tai­nen niin pie­ni­palk­kai­nen työ­kin kel­paa. Sin­ga­po­res­sa­kin oli tar­jol­la mata­la­palk­ka­työ­tä keit­ti­öön n 1500 eurolla/kk tai tar­joi­luun n 1200 euroa /kk

    Kun pie­ni­tu­loi­sen kuluis­ta 50–70 % on asu­mis­ku­lu­ja niin asu­mi­nen on avai­na­se­mas­sa kun pie­ni­tu­lois­ta hou­ku­tel­laan töihin

    Samoin lii­ken­ne, eli työ­mat­ko­jen kulut .Sin­ga­po­res­sa sekin oli jär­jes­tyk­ses­sä , mat­kat bus­seil­la ja met­rol­la oli hal­paa, pal­jon hal­vem­paa kuin Suomessa.

    Suo­mes­sa yhteis­kun­ta suun­ni­tel­laan 60000 euroa ansaitseville

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nuo ovat suh­teel­li­sia, eivät abso­luut­gi­sia luku­ja. Suik­si sekä yli- että ali­tar­jon­nas­sa koros­tu­vat pie­net ammat­ti­ryh­mät. Jos las­ket­tai­siin abso­luut­ti­sia vajei­tas, siis kuin­ka monen työn­te­ki­jän vajei­ta, yli­lää­kär­fit oli­si­vat tus­kin lis­tan kär­jes­sä, vaan se löy­ti­si­vät esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­ta tai auto­teol­li­suu­des­ta, sil­lä uudebn­kau­pun­gin auto­teh­taal­la yksi­nään vaje on suu­rem­pi kuin ylilääkäreistä.

    Näyt­tää sil­tä, että pitää paik­kan­sa myös abso­luut­ti­si­na lukuina.Eniten vai­keas­ti täy­tet­tä­viä paik­ko­ja on terveydenhoidossa.En löy­tä­nyt ajan­ta­sais­ta lukua, ilmei­ses­ti Tilas­to­kes­kus ei enää uskal­la jul­kais­ta sitä.

    Muu­ten­kin Tilas­ko­kes­kuk­sen tilas­toin­tia on sen­su­roi­tu vii­me aikoina

  62. Juk­kis: Kyl­lä­hän työn­ha­ki­jan näkö­kul­mas­ta on pal­jon parem­pi tilan­ne se, että sinul­la on usei­ta poten­ti­aa­li­sia työ­nan­ta­jia joi­den välil­lä sinun vaih­ta­mi­se­si kus­tan­nuk­set ovat mini­maa­li­set kuin se, että sinul­la on isot muut­to­kus­tan­nuk­set eri työ­nan­ta­jien välillä? 

    Tot­ta. Super-Lär­vät­sa­lol­le on tyy­pil­lis­tä, että kyläs­sä on usei­ta menes­ty­nei­tä kes­ki­suu­ria yri­tyk­siä. Aiem­min mai­nit­se­ma­ni Sie­vi on hyvä esi­merk­ki. Vas­taa­via kyliä löy­tyy siel­tä tääl­tä ympä­ri Suo­mea, eri­tyi­ses­ti Poh­jan­maal­ta ja Etelä-Pohjanmaalta.

  63. Lii­an van­ha:

    Sin­ga­po­ren asun­to­rat­kai­su on mie­len­kiin­toi­nen, sil­lä val­tio kan­taa vas­tuun asu­mi­ses­ta ja tuot­taa 80 % asuntotarpeesta .
    Niin­pä kun asun­to on koh­tuu­hin­tai­nen niin pie­ni­palk­kai­nen työ­kin kel­paa. Sin­ga­po­res­sa­kin oli tar­jol­la mata­la­palk­ka­työ­tä keit­ti­öön n 1500 eurolla/kk tai tar­joi­luun n 1200 euroa /kk

    Kun pie­ni­tu­loi­sen kuluis­ta 50–70 % on asu­mis­ku­lu­ja niin asu­mi­nen on avai­na­se­mas­sa kun pie­ni­tu­lois­ta hou­ku­tel­laan töihin

    Samoin lii­ken­ne, eli työ­mat­ko­jen kulut .Sin­ga­po­res­sa sekin oli jär­jes­tyk­ses­sä , mat­kat bus­seil­la ja met­rol­la oli hal­paa, pal­jon hal­vem­paa kuin Suomessa.

    Sin­ga­po­ren pin­ta-ala on sama kuin Hfors, Esbo ja Van­da yhteen­sä. Siel­lä kui­ten­kin asuu yli 5 mil­joo­na ihmis­tä, joten vaik­ka­pa jul­ki­nen lii­ken­ne on pal­jon hel­pom­pi teh­dä kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti. Paras met­ro mitä olen käyttänyt.

    Asun­nois­ta pää­osa eli ne edul­li­set sijait­see val­ta­vien ker­ros­ta­lo­jen lähiöis­sä. Siis sel­lai­sis­sa kes­kit­ty­mis­sä joi­ta Suo­meen ei iki­nä aina­kaan nyky­ään halu­ta raken­taa. Vas­taa ehkä suo­ma­lais­ta lähiö­ra­ken­ta­mis­ta 60- ja 70-luvuil­la mut­ta muu­ta­maa ker­ta­luok­kaa mas­sii­vi­sem­pi­na. Niu­kas­ta maa-alas­ta joh­tuen ollut ilmei­ses­ti ainoa vaih­toeh­to. En sinäl­lään vas­tus­tai­si kokei­lua Hel­sin­gis­sä­kin. Vaik­ka­pa kau­pun­gin rahoit­ta­ma­na ja omis­ta­ma­na voi­si kuvi­tel­la hin­ta­ta­son ja vuo­krien pysy­vän kohtuullisina.

    Lii­an van­ha:

    Suo­mes­sa yhteis­kun­ta suun­ni­tel­laan 60000 euroa ansaitseville

    Minus­ta taas tun­tuu että Suo­men yhteis­kun­ta on raken­net­tu tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vil­le. Työs­sä käy­vien roo­li­na on lisä­tä vauh­ti­aan ora­van­pyö­räs­sä ja mak­saa verois­sa mui­den elä­mi­nen. Lii­an monen täyt­tä työ­päi­vää teke­vän ja tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vien ero elin­ta­sos­sa on mini­maa­li­nen, joten mik­si pon­nis­tel­la. Ja nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le mak­su­taak­ka vain huononee.

  64. Lii­an van­ha: UUden­kau­pun­gin työ­voi­ma­pu­la ei ole todel­li­nen sil­lä 1000 paik­kaa haki yli 3000 ja niis­tä löy­tyi sovel­tu­vat henkilöt

    Sen ver­ran täy­tyy kom­men­toi­da, että suu­ri haki­ja­mää­rä ei vie­lä ker­ro mitään. On täy­sin mah­dol­lis­ta saa­da sato­ja hake­muk­sia joi­den perus­teel­la hen­ki­lö ei ole mil­lään muo­toa päte­vä työ­hön johon hakee. Jos sai­vat 3000 hake­mus­ta joi­den perus­teel­la 1000 töi­hin, suh­de on ollut suo­ras­taan lois­ta­va: jopa kol­man­nes haki­jois­ta kat­sot­tiin työ­hön sopi­vik­si (päte­vik­si, kel­vol­li­sik­si, mil­lä tavoin sitä sit­ten on pohdittukin).

    Täy­sin mah­dol­li­sel­ta tun­tuu, että jos 1000 paik­kaan oli 3000 haki­jaa, saa­tiin täy­tet­tyä 300 paik­kaa ja edel­leen hae­taan lop­pu­ja 700:aa.

    En tie­dä miten Uudes­sa­kau­pun­gis­sa kävi. Kun­han vaan mie­tin lukuja.

  65. Tapio: Tot­ta. Super-Lär­vät­sa­lol­le on tyy­pil­lis­tä, että kyläs­sä on usei­ta menes­ty­nei­tä kes­ki­suu­ria yri­tyk­siä. Aiem­min mai­nit­se­ma­ni Sie­vi on hyvä esi­merk­ki. Vas­taa­via kyliä löy­tyy siel­tä tääl­tä ympä­ri Suo­mea, eri­tyi­ses­ti Poh­jan­maal­ta ja Etelä-Pohjanmaalta. 

    Kaik­ki kun­nia menes­ty­neil­le pien­paik­ka­kun­nil­le. Niil­lä on kui­ten­kin rajal­li­nen mää­rä eri­koi­sa­lo­jen työ­paik­ko­ja. Tuo­tan­non työn­te­ki­jöi­tä tar­vi­taan toki sato­ja, jol­loin likvi­di­teet­tiä mark­ki­nal­la on, mut­ta ylem­mäl­lä toi­mi­hen­ki­löl­lä tilan­ne on eri. Esi­mer­kik­si kol­me alan fir­maa voi tar­koit­taa, että tuo­te­ke­hi­tys­pääl­li­kön paik­ka on auki ker­ran vii­des­sä vuo­des­sa — ei siis ole likvi­diä työ­mark­ki­naa. Jos työ­paik­ka yhdes­sä fir­mas­sa menee alta fir­man kaa­dut­tua tai suk­set ris­tis­sä ‑tilan­teen vuok­si, niin vaih­toeh­dot ovat vähissä.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmärtää’kseni auto­teh­das ei ole vie­lä­kään saa­nut kaik­kia paik­ko­ja täytetyksi. 

    Jos tuo yllä mai­nit­tu 3000 haki­jaa / 1000 paik­kaa on tot­ta, niin vika vai­kut­taa ole­van auto­teh­taan pääs­sä eikä työ­voi­man tar­jon­nas­sa. Haki­jois­ta­han sai­si ran­ka­ta 2/3‑osaa pois ja vali­tut voi kou­lut­taa (ellei tar­koi­tus ole pal­ka­ta teki­jöi­tä vain muu­ta­mak­si vuodeksi).

    1. Ei siel­lä Uudes­sa­kau­pun­gis­sa tie­ten­kään ole vain yhteen nimik­kee­seen väkeä haet­tu. Lisäk­si puo­let hyväk­sy­tyis­tä on peru­nut hakemuksensa.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei siel­lä Uudes­sa­kau­pun­gis­sa tie­ten­kään ole vain yhteen nimik­kee­seen väkeä haet­tu. Lisäk­si puo­let hyväk­sy­tyis­tä on peru­nut hakemuksensa.

    Arve­len­pa että mer­kit­tä­vä osa par­hais­ta työn­ha­ki­jois­ta (eli niis­tä jot­ka vali­taan aivan ensim­mäi­sek­si) saa­vat parem­man työ­tar­jouk­sen (tai vaik­ka opis­ke­lu­pai­kan!), ennen kuin ehti­vät läh­teä autotehtaalle.

    Eivät kaik­ki haki­jat ole pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, joil­la ei ole mitään toi­voa muis­ta töis­tä. Sin­ne on voi­nut hakea pal­jon myös sel­lai­sia, joil­la on mon­ta oikeas­ti poten­ti­aa­lis­ta hakua meneillään.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmärtää’kseni auto­teh­das ei ole vie­lä­kään saa­nut kaik­kia paik­ko­ja täytetyksi.

    Ei ole ei. Yli 4500 työn­te­ki­jää on jo ja vie­lä etsi­tään lisää. Jo oikein hie­nos­ti käy, niin alu­eel­le tulee lisää auto­tuo­tan­toa, joka taas vaa­tii lisää käsipareja.

  69. LK: Ei ole ei. Yli 4500 työn­te­ki­jää on jo ja vie­lä etsi­tään lisää. Jo oikein hie­nos­ti käy, niin alu­eel­le tulee lisää auto­tuo­tan­toa, joka taas vaa­tii lisää käsipareja. 

    Ei kai menes­ty­vä ja iso työ­nan­ta­ja saa kos­kaan koko työ­voi­ma­tar­vet­ta täy­tet­tyä, kun ei työn­te­ki­jä­mää­räl­le ole mitään kiin­tiöi­tä, vaan rek­ry­toin­te­ja teh­dään sitä mukaa, mil­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä on tar­jol­la. Uudes­sa­kau­pun­gis­sa teh­taan kas­vu on mah­dol­lis­ta­nut yhä isom­pien tilaus­mää­rien toi­mit­ta­mi­sen, ja kapa­si­tee­tin kas­vun myö­tä teh­taal­ta on myös tilat­tu yhä suu­rem­pia mää­riä — ja rek­ry­toin­ti­tar­vear­vioi­ta on nos­tet­tu ylös­päin moneen ker­taan. Samal­la kun teh­taan työn­te­ki­jä­mää­rä on kas­va­nut, on Uuden­kau­pun­gin ja sen lähia­lui­den työ­paik­ko­jen tar­jon­ta pom­pan­nut mui­den­kin alo­jen osalta.

    Työ­paik­ko­jen kas­vu Uuden­kau­pun­gin alu­eel­la tosin on tyreh­ty­nyt kai osin asun­to­pu­laan. Jopa Uuden­kau­pun­gin naa­pu­ri­kun­ta Pyhä­ran­ta, joka on ollut vuo­sia muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­ta ja jos­sa on ollut enää noin 2000 asu­kas­ta, ajau­tui vii­me vuon­na leh­ti­tie­to­jen mukaan sii­hen tilan­tee­seen, että kun­ta ei voi­nut enää ottaa vas­taan enem­pää uusia asuk­kai­ta kun vuo­kra-asun­not loppuivat.

    Blo­gin alus­sa mai­ni­tus­sa Lapis­sa on sama ongel­ma rek­ry­toin­tien suh­teen. Asun­to­pu­la on yksi kes­kei­nen rek­ry­toin­tien este. Nyky­ai­ka­na suo­ma­lai­sil­le työn­te­ki­jöil­le ei enää mat­kai­lu­kes­kus­ten ryh­mä­ma­joi­tus. Ulko­mail­ta on ehkä jopa hel­pom­pi löy­tää työn­te­ki­jöi­tä, joil­le ryh­mä­ma­joi­tus kel­paa. Työn­te­ki­jät halua­vat nyky­ään yksiöi­tä, kak­sioi­ta ja per­hea­sun­to­ja. Asun­to­ja on Lapis­sa vapaa­na kesä­ai­kaan, mut­ta mat­kai­luse­son­kiai­koi­hin maja­paik­ko­ja tar­vit­se­vat sekä turis­tit että työn­te­ki­jät — yhtä aikaa. Jos uusi työn­te­ki­jä haluai­si koh­tuu­hin­tai­sen yksiön maja­pai­kak­seen, niin rek­ry­toin­ti voi pysäh­tyä asun­to­jen puutteeseen.

    Työ­paik­ko­ja luo­daan osin sen perus­teel­la, mil­lai­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä on tar­jon­taa. Esi­mer­kik­si Uuden­kau­pun­gin säh­kö­ak­kui­hin liit­ty­vät vii­me­ai­kai­set kehi­tys­hank­keet ilmei­ses­ti perus­tu­vat osit­tain sii­hen, että akkuo­saa­jia (mm. Nokian van­ho­ja työn­te­ki­jöi­tä) oli vapaa­na, ja että näi­tä saa­tiin rek­ry­toi­tua Uuteen­kau­pun­kiin. Toki teh­taan kiin­nos­tuk­seen akkui­hin lie­nee vai­kut­ta­nut sekin, että yksi Val­met Auto­mo­ti­ven isoi­ta omis­ta­jis­ta on kii­na­lai­nen säh­kö­ak­ku­jen valmistaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.