Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohes­sa on kuvat­tui­na ikä­luok­kien sisäi­set Gini­ker­toi­met vii­den vuo­den välien vuo­des­ta 1996 vuo­teen 2016 saak­ka. Tämä antaa tulon­jaon kehi­tyk­ses­tä aavis­tuk­sen ver­ran toi­sen­lai­sen kuvan, kos­ka Gini-ker­roin voi nous­ta ja las­kea myös pel­käs­tään ikä­luok­kien koko­jen muuttuessa.

Muka­na ovat myös myyn­ti­voi­tot, mikä aiheut­taa lukui­hin jon­kin ver­ran kohi­naa. Niin­pä olen las­ke­nut ikä­luok­kien Gini-ker­toi­mis­ta vii­den vuo­den pai­no­te­tut ker­toi­met pai­noi­na 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävit­tää infor­maa­tio­ta, mut­ta tekee kuvas­ta havainnollisemman.

Aineis­tos­sa ovat kaik­ki suo­ma­lai­set siten, että hei­dän tuloik­seen on las­ket­tu sen ruo­ka­kun­nat tulot kulu­tusyk­sik­köä koh­den, joi­hin he kuu­lu­vat. Kol­mi­hen­ki­nen per­he on täs­sä siis kol­me ker­taa ja kol­mes­sa eri ikä­luo­kas­sa. Niin­pä las­ten osal­ta tuloe­rois­sa ei ole kyse eri­suu­rui­sis­ta viik­ko­ra­hois­ta vaan sii­tä, kuin­ka suu­ria ovat lap­si­per­hei­den tuloerot.

Iso­na kuva­na on, että tuloe­rot kas­voi­vat voi­mak­kaas­ti kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa vuo­des­ta 1996 vuo­teen 2001 men­nes­sä. Tämän jäl­keen tuloe­rois­sa ei ole tapah­tu­nut vas­taa­van suu­rui­sia muu­tok­sia. Kor­keim­mil­laan tuloe­rot oli­vat vuon­na 2007 (ei kuvas­sa). Vuon­na 2016 ne oli­vat las­ke­neet jok­seen­kin kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa suh­tees­sa vuo­siin 2001 — 2011.

Ikä­luok­ka­koh­tai­set tuloe­rot kes­ki­mää­rin ovat pie­nem­piä kuin koko väes­töä kos­ke­vat – tie­tys­ti, kos­ka ikä­luok­kien väli­set tuloe­rot puuttuvat.

Tuloe­rot ovat lap­si­per­hei­den osal­ta pie­nem­piä kuin kes­ki-ikäi­sil­lä, mut­ta täs­sä selit­tä­jä­nä lie­nee mit­taus­ta­pa. Lap­si­per­heis­tä kaik­ki ovat lap­si­per­hei­tä, jol­loin van­hem­pien tulot jae­taan useam­man kulu­tusyk­si­kön kes­ken. vii­si­kymp­pis­ten jou­kos­sa on sink­ku­ja, dink­ku­ja ja lapsiperheitä.

Tuloe­rot ovat kas­va­neet vuo­des­ta 1996 eni­ten lap­si­per­hei­den koh­dal­la, mut­ta tämä­kin kas­vu on pysäh­ty­nyt tai tul­lut jopa vähän alas­päin. Huo­mat­ta­koon, että lap­si­per­hei­den tuloe­roi­hin ja lap­si­köy­hyy­teen vai­kut­taa pait­si per­he­po­li­tiik­ka myös syn­ty­vyys eri yhteiskuntaluokissa.

Kuvan mukaan tuloe­rot ovat huo­mat­ta­van suu­ret pari­kymp­pis­ten koh­dal­la. Tämä joh­tuu elä­män­ti­lan­tees­ta. Osa asuu van­hem­pien­sa talou­des­sa, jol­loin hei­dän tuloik­seen kir­ja­taan van­hem­pien tulo­ta­so, osa on töis­sä, osa opis­ke­lee ja osa on tyys­tin tulot­to­mia ase­vel­vol­li­suu­den vuoksi.

Suu­rim­mil­laan tuloe­rot ovat kuut­ta­kymp­piä lähes­ty­vien kes­kuu­des­sa ja pie­ne­ne­vät siir­ryt­täes­sä eläk­keel­le. Huo­mat­ta­koon, että 70-vuo­tias­kaan ei täs­sä ole vält­tä­mät­tä pelk­kä elä­ket­tä naut­ti­va, vaan muka­na saat­ta­vat olla myös puo­li­son tulot.

Ilmei­ses­ti takuu­eläk­keen ansios­ta var­si­nai­sen elä­ke­väes­tön kes­kuu­des­sa tuloe­rot ovat las­ke­neet selvästi.

Kurio­si­teet­ti­na todet­ta­koon, että ikäih­mis­ten kes­kuu­des­sa tuloe­rot kään­ty­vät nousuun, kun ikä lähes­tyy sataa vuot­ta. Pää­oma­tu­lot aut­ta­vat näkö­jään elä­mään vanhaksi.

= = = =

Pyy­si jou­lu­kuun alus­sa Tilas­to­kes­kus­ta las­ke­maan Gini-ker­toi­men ikä­luok­kien sisäl­lä. Sain tämän tie­dos­ton tänään. Tämä on tar­kis­tus­ta vail­le val­mis – täs­sä voi siis olla vir­hei­tä. Tau­luk­ko jul­kais­taan piak­koin tulon­jaon koko­nais­ti­las­tos­sa. Täs­sä tilas­tos­sa on pal­jon mielenkiintoista.

9 vastausta artikkeliin “Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä”

  1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin­pä olen las­ke­nut Gini-ker­toi­mis­ta vii­den vuo­den pai­no­te­tut ker­toi­met pai­noi­na 1,2,3,2 ja 1.

    Miten sit­ten tuo tum­man­si­ni­nen vii­va (2016) on las­ket­tu? Tuon perus­teel­la näyt­täi­si, että ker­toi­met meni­si­vät näin:

    2014: 1
    2015: 2
    2016: 3
    2017: 2
    2018: 1

    Mut­ta ei kai vuo­del­le 2018 vie­lä ole dataa saatavilla?

    1. Hyvä tar­ken­nus. Olen otta­nut liu­ku­van kes­kiar­von ikä­luo­kis­ta, en vuo­sis­ta. Siis 60-vuo­ti­aan koh­dal­la luvut ovat peräi­sin 58–62 ‑vuo­tiais­ta pai­noil­la 1,2,3,2,1

  2. Elä­ke­läis­ten osal­ta pitää huo­mioi­da työ­elä­ke­jär­jes­tel­män voi­maan­tu­lo 1962 sekä nais­ten pit­kään kas­va­nut työl­li­syy­sas­te. Näi­den joh­dos­ta eläk­keel­lä on jat­ku­vas­ti enem­män nii­tä, joil­la on ansait­tu “täy­si elä­ke­kart­tu­ma”. Käy­tän­nös­sä tämä vähen­tää pie­ni­tu­lois­ten elä­ke­läis­ten mää­rää ja siis tuloe­ro­ja pal­jon enem­män kuin takuueläke.

    Tämän efek­tin vai­ku­tus alkaa hil­jal­leen hii­pua, kun val­tao­sal­la eläk­keel­lä ole­vis­ta­kin on jo täy­teen työ­uraan perus­tu­va karttuma.

  3. Pait­si ikä­ra­ken­teen muu­tos, täl­lai­ses­sa tar­kas­te­lus­sa vai­kut­taa myös koti­ta­lous­ra­ken­teen muutos.
    Ikään­ty­nees­sä väes­tös­sä mie­len­kiin­toi­sia ero­ja iän mukaan. Takuu­elä­ke sen koh­den­tu­mi­nen (osa työ­ky­vyt­tö­mil­le työi­käi­sil­le) ja ikään­ty­neen väes­tön mää­rä huo­mioi­den ehkei kui­ten­kaan tär­kein selitys.

  4. Tuos­sa var­maan­kin ensim­mäi­nen piik­ki tulee sii­tä kun ammat­ti­kou­lu­te­tut mene­vät töi­hin samal­la kun kor­kea­kou­lu­te­tut opis­ke­le­vat. Toi­nen piik­ki nousee kun parem­min kou­lu­te­tut alka­vat saa­da vas­ti­net­ta opiskeluinvestoinneilleen.

    Eli tuloe­rot elin­kaa­ri­tar­kas­te­lus­sa osin kumoa­vat toisensa.

    Onko ole­mas­sa kuvaa­jia elin­kaa­ri­tu­loe­rois­ta ja nii­den kehityksestä?

    Nii­den tasaa­mi­nen esi­mer­kik­si vero­tuk­sel­la on perus­tel­tua. Sen sijaan elin­kaa­ren sisäi­set siir­rot­han oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa ja kan­nus­ta­vam­paa jär­jes­tel­lä perus­ti­lin kal­tai­sel­la peh­meäl­lä lainalla.

    1. Ensim­mäi­nen piik­ki tulee sii­tä, että osa nuo­ris­ta muo­dos­taa oman talou­ten­sa ja osa asuu van­hem­pien luo­na, jol­loin hei­dän tuloik­seen las­ke­taan sen ruo­ka­kun­nan tulot.

  5. Pää­oma­tu­lot saat­ta­vat tosi­aan “aut­taa” elä­mään sata­vuo­ti­aak­si, mut­ta työ­elä­ke on toi­nen mah­dol­li­nen seli­tys: jos ihmi­nen elää ener­gi­se­nä ja ter­vee­nä niin tulee ahke­roi­tua ja pal­kak­si saa kor­kean ansio­si­don­nai­sen eläk­keen. Jos koh­tuul­li­set tuloe­rot ovat ihan­ne, niin kan­nat­tai­si pie­nen­tää tuloe­ro­ja nime­no­maan elä­ke­läis­ten kes­kuu­des­sa. Mui­den osal­ta­han kor­keam­pia tuloe­ro­ja voi perus­tel­la tuloe­ro­jen kan­nus­ta­vuu­den eduil­la. Onko jär­ke­vää mak­saa suu­rin­ta elä­ket­tä juu­ri niil­le, jot­ka ovat jo työ­uran­sa aika­na eni­ten tie­nan­neet. Pelk­kä Kelan (nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi) takuu­elä­ke oli­si tuloe­ro­jen, kan­san­ta­lou­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den kan­nal­ta parempi.

  6. Nuo­ri­na kuo­le­vat usein hei­nä­sir­kat, jot­ka rel­les­tä­vät ter­vey­ten­sä ja omai­suu­ten­sa, eivät tun­nol­li­ses­ti muu­ra­hai­set, jot­ka sääs­tä­vät tulo­jaan ja ter­veyt­tään ja opis­ke­le­vat kil­tis­ti. Tämän eron tasaa­mi­nen veroil­la kan­nus­taa rel­les­tä­mään liikaa.

  7. Olen­ko vää­räs­sä, jos mun mie­les­tä gini-ker­roin on yliyk­sin­ker­tais­tus, jos kuvi­tel­laan, että se ker­too kai­ken tar­peel­li­sen tuloeroista?

    Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein, että esim. jos tulo­jen kes­kiar­vo ja medi­aa­ni ovat yhä etää­mäl­lä toi­sis­taan, tämä ei näy ginis­sä vält­tä­mät­tä ollenkaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.