Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Kuvan saa suu­rem­mak­si napauttamalla.

Täs­sä on vas­taa­va kuva vuo­sien 1930 – 50 kohor­teis­ta, jot­ka ovat olleet tar­kas­te­lu­kau­del­la siir­ty­neet eläk­keel­le. Kuvios­sa on kun­kin kohor­tin medi­aa­ni­tu­lot suh­tees­sa koko väes­tön medi­aa­ni­tu­loi­hin sama­na vuonna.

Huo­maam­me kak­si efek­tiä.  Eläk­keet ovat nous­seet mer­kit­tä­väs­ti (käy­rän vaa­ka­suo­ra osa on nous­sut ylös­päin) ja eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kä on nous­sut (käy­rän las­ke­va osa on siir­ty­nyt oikeal­le.) Lisäk­si kuvas­sa näkyy vii­me vuo­si­na teh­ty elä­kein­dek­sin sor­mei­lu. Jokin on nos­ta­nut elä­ke­läis­ten ansio­ta­soa tila­päi­ses­ti vuon­na 2009. Tähän en kek­si­nyt syytä.

Kuvas­sa alin­pa­na on vuo­den 1930 kohort­ti. Sen jäl­keen kohor­tit ovat pääl­lek­käin vuo­teen 1950 saak­ka. Vuo­den 1950 kohort­ti puo­li­soi­neen ei ole vie­lä koko­naan eläk­keel­lä. Sen erot­taa toi­sek­si vii­mei­ses­tä vuo­den 1945 kohor­tis­ta sii­tä, että se päät­tyy aiem­min, 66:n vuo­den iässä. 

Tulo­kä­sit­tee­nä on asun­to­kun­nan käy­tet­tä­vis­sä ole­vat raha­tu­lot kulu­tusyk­sik­köä koh­den. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että vaik­ka 70-vuo­ti­aat ovat lähes kaik­ki jo eläk­keel­lä, hei­dän puo­li­soil­laan voi olla palk­ka­tu­loa, joka vai­kut­taa asuin­kun­nan kokonaistuloihin.

Joku kom­men­taat­to­ri ehti­kin jo arvel­la, että edel­li­sen pos­tauk­sen osoit­ta­ma 1980-luvun kohort­tien suh­teel­li­sen ase­man heik­ke­ne­mi­nen voi­si joh­tua sii­tä, että elä­ke­läis­ten tulo­ta­son nousu las­ki­si hei­dän suh­teel­lis­ta ase­maan­sa. Ei juu­ri lain­kaan. Jos käyt­täi­sim­me kes­ki­tu­lo­ja, elä­ke­läis­ten tulo­jen nousu tie­tys­ti vai­kut­tai­si ruo­ka­kun­tien kes­ki­mää­räi­siin tuloi­hin. Medi­aa­nia nos­ta­vat vain ne elä­ke­läi­set, joi­den tulot ovat medi­aa­nin ylä­puo­lel­la.  Sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta, kuin­ka köy­hiä ovat medi­aa­nin ala­puo­lel­la ole­vat – eikä sil­lä­kään, kuin­ka rik­kai­ta sen ylä­puo­lel­la on, kun­han he ovat sen ylä­puo­lel­la.  Nii­tä­kin elä­ke­läi­siä on, joi­den tulot ylit­tä­vät medi­aa­nin, mut­ta vas­taa­vas­ti elä­ke­läis­ten mää­rä on kas­va­nut, mikä taas las­kee koko väes­tön mediaania.

 

111 vastausta artikkeliin “Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi”

  1. Elä­kei­käis­ten suh­teel­li­nen ase­ma para­ni 2009, kun työt­tö­myys yleis­tyi taantumassa?

    1. Pet­te­ri:
      Elä­kei­käis­ten suh­teel­li­nen ase­ma para­ni 2009, kun työt­tö­myys yleis­tyi taantumassa?

    2. Mihin ne eläk­keet on nous­sut kyse­lee lähes 5‑vuotta eläk­keel­lä ollut vir­ka­mies. 4‑vuoden jäl­keen kuu­kausi eläk­kee­ni oli ‑1 € pie­nem­pi eli nel­jäs­sä­vuo­des­sa nousua ei yhtään euroa. Elin­kus­tan­nuk­set sitä­vas­toin nousi­vat rajus­ti. Eli kukaan ei väli­tä nor­mi elä­ke­läi­sis­tä ehkä kan­san­edus­ta­jat aja­vat omat eläk­keen­sä muden edel­le. Mene ja tie­dä. Itse olen elä­mä­ni var­rel­la ollut aina väliin puto­ja lak­ko­ja myö­ten. ei lak­kooi­keuk­sia mut­ta mak­sa­jak­si kyl­lä kel­vat­tiin perskele.

  2. Työ­eläk­kei­siin teh­tiin vuo­den 2009 alus­sa noin 5 pro­sen­tin indek­si­ko­ro­tus, joka perus­tui inflaa­tioon ja ansio­ta­soin­dek­sin nousuun välil­lä mar­ras­kuu 2007 — loka­kuu 2008.

    Finans­si­krii­si iski täy­del­lä voi­mal­la vuo­den 2008 lopus­sa, mikä näkyi välit­tö­mäs­ti mui­den kuin elä­ke­läis­ten medi­aa­nian­siois­sa. Elä­ke­läi­sil­lä pie­nem­pi indek­si­ko­ro­tus toteu­tui vuo­den viiveellä.

  3. Suu­rin selit­tä­vä teki­jä elä­ke­läis­ten ansio­ta­son nousus­sa nuo­rem­pia kohort­te­ja koh­ti on pidem­mät työ­urat eri­tyi­ses­ti nai­sil­la sekä se, että eläk­kei­tä on yli­pään­sä kart­tu­nut kai­kil­le vas­ta vuo­des­ta 1962 alkaen. 1930-luvul­la syn­ty­neis­sä on siis pal­jon nii­tä, joil­la osa työs­tä ei kar­tut­ta­nut eläkettä.

    Mut­ta mitä tar­koi­tat vii­me vuo­si­na teh­dyl­lä elä­kein­dek­sin sormeilulla?

    1. Elä­kein­dek­siä on ymmär­tääk­se­ni jää­dy­tet­ty. Aina­kin käy­rät tai­pu­vat alas­päin. Tuo­hon vuo­teen 2009 annoit­kin jo selityksen.

  4. Yhteis­kun­nas­sa on sel­vä raken­ne­vir­he, syy­nä tie­tys­ti (aikoi­naan kes­ki-ikäi­set ja iäk­käät) tulo­jaon päät­tä­jät, eläk­keet sii­nä muka­na. Nuo­ret ja nuo­ret parit tar­vit­si­si­vat varo­ja aikui­se­lä­män aloit­ta­mi­seen, kun taas val­tao­sa elä­ke­läi­sis­tä (en todel­la­kaan kir­joi­ta perus­kan­sa­ne­läk­keel­lä elä­vis­tä van­huk­sis­ta) käyt­tää eläk­keen­sä ympä­ris­töä rasit­ta­vaan kulutukseen.

    Muu­tos­ten teke­mi­nen ei ole help­poa, mut­ta pian­kin vält­tä­mä­tön­tä, sil­lä pal­lo ei kes­tä mei­dän rei­lun mil­jar­din lii­kaa kulut­ta­van ihmi­sen ener­gian ja resurs­sien käyt­töä ja saas­tu­mis­ta, ja eri­tyi­ses­ti näyt­tä­määm­me esi­merk­kiä. Sil­lä seu­raa­vat 6+ mil­jar­dia ihmis­tä ovat pyr­ki­mäs­sä saman­tyyp­pi­seen tuhlaukseen. 

    Radi­kaa­li, jo aikaa sit­ten todet­tu (osa)ratkaisu Suo­mes­sa­kin on kai­kil­le tasae­lä­ke, sil­lä täs­sä iäs­sä tul­laan jo toi­meen oleel­li­ses­ti vähem­mäl­lä kuin lapsiperheissä.

  5. Ainoa työ­elä­kein­dek­siin teh­ty poik­keus on vuo­si 2015, jol­loin sitä koro­tet­tiin 0,4 %. Tämä koro­tus vas­ta­si työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen vuon­na 2013 teke­män työl­li­syys- ja kas­vuso­pi­muk­sen mukais­ta pal­kan­ko­ro­tus­ta­soa. Muu­ten työ­elä­kein­dek­si on mää­räy­ty­nyt samoin perus­tein kuin “tai­te­tun indek­sin” käyt­töön­o­ton alus­ta, eli se kas­vaa 80 % pai­nol­la hin­tain­flaa­tion mukaan ja 20 % pai­nol­la ansio­ta­soin­dek­sin muu­tok­sen mukaan.

    Kan­sa­ne­lä­kein­dek­siä ja mui­ta sii­hen sidot­tu­ja sosi­aa­lie­tuuk­sia on jää­dy­tet­ty ja sekin toki osal­taan näkyy elä­ke­läis­ten toi­meen­tu­los­sa, mut­ta medi­aa­nian­siois­sa se ei juu­ri voi näkyä (yksi­löil­lä ei lain­kaan, mut­ta ruo­ka­kun­ta­tar­kas­te­lus­sa on ole­tet­ta­vas­ti erit­täin pie­ni vaikutus).

    Itse asias­sa elä­ke­läi­set ovat usean vii­me vuo­den ajan hyö­ty­neet “tai­te­tus­ta” indek­sis­tä. Pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat olleet mität­tö­miä ja inflaa­tio sel­väs­ti nii­tä suu­rem­pi. Työ­elä­kein­dek­sil­lä koro­te­tut eläk­keet ovat kas­va­neet nopeam­min kuin ansiot (ilman hen­ki­lö­koh­tai­sia pal­kan­ko­ro­tuk­sia). Tämä näkyy sel­väs­ti myös van­hem­pien kohort­tien kuvaa­jis­sa, jot­ka ovat kään­ty­neet jyr­käs­tä syök­sys­tä sel­väs­ti havait­ta­vaan nousuun. Jos­tain kum­man syys­tä “tai­te­tun” indek­sin vas­tus­ta­jat unoh­ta­vat, että koli­kol­la on myös tämä kääntöpuoli.

    Kii­tos muu­ten ylei­ses­ti ottaen kiin­nos­ta­vas­ta, hyö­dyl­li­ses­tä ja rehel­li­ses­tä ana­lyy­sis­tä. Täl­lais­ta toi­voi­sin näke­vä­ni pal­jon enem­män ja laa­jem­min jul­ki­ses­sa keskustelussa.

  6. Työ­elä­kein­dek­si jää­dy­tet­tiin 2016, eli sinä vuon­na STM vah­vis­ti elä­kein­dek­sin pis­te­lu­vuk­si saman mitä edel­li­se­nä vuon­na. Äkki­sel­tään en muu­ta muis­ta viimevuosilta.

  7. Mik­si tuo “hyp­päys” näyt­tää loi­ve­ne­van ja käy­rä “suor­tu­van”?

    1. Mik­si tuo ”hyp­päys” näyt­tää loi­ve­ne­van ja käy­rä ”suor­tu­van”?

      Tai­taa joh­tua sii­tä, että nois­sa myö­hem­mis­sä kohr­teis­sa on muka­na vie­lä elä­ke­läi­siä, joi­den puo­li­so käy töis­sä — jos ymmär­sin kysy­myk­sen oikein.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai­taa joh­tua sii­tä, että nois­sa myö­hem­mis­sä kohr­teis­sa on muka­na vie­lä elä­ke­läi­siä, joi­den puo­li­so käy töis­sä – jos ymmär­sin kysy­myk­sen oikein. 

    Mites osa-aika eläk­keel­lä ole­vat? Jos 5000e pal­kal­ta jää osa-aika eläk­keel­le 2pv vii­kos­sa, niin se tai­taa nos­taa elä­ke­läi­si­nä näky­vien isou­lois­ten osuutta?

    1. Tuos­sa tilas­tos­sa ei ole ero­tel­tu tulo­la­je­ja, vaan on ole­tet­tu ihmis­ten ole­van eläk­keel­lä iän perus­teel­la. Jos jää osa-eläk­keel­le 60-vuo­ti­aa­na, näkyy tilas­tos­sa 60-vuo­ti­aa­na aivan samal­la taval­la kuin oli­si kokopäivätyössä.

  9. Kai te ymmär­rät­te että nykyi­set jär­jet­tö­mäl­tä tun­tu­vat 95% asun­to­lai­nat ovat seu­raus­ta perin­tö­po­tin kasvusta.

    Näin saa­daan mum­mo­jen sukis­sa ja met­sis­sä loju­vat rahat kivas­ti kan­san­ta­lou­den käyt­töön. Kai­kil­la ei ken­ties tuo­ta pii­lo­ta­kaus­ta ole, mut­ta se on pilk­ku­vir­he. Sitä­pait­si per­seau­ki­sen ainut perin­tö on per­seau­ki­nen elä­män­ta­pa. Eivät ne saa edes sitä 5% asun­to­sääs­tö­ti­liä saa kerättyä.

    Jaa mitä tulee nii­hin elä­ke­tu­loi­hin, niin sel­vää on kai se, että isois­ta eläk­keis­tä suu­rin osa muut­tuu suo­raan perin­nök­si. Har­val­la on sel­lai­sia har­ras­tuk­sia että nii­hin sai­si uppoa­maan 5 donaa kuus­sa. Len­to­ko­neen omis­ta­mi­nen on ainua mie­leen­tu­le­va. Tai­teen keräi­ly ynnä muu vas­taa­va on sijoi­tus­toi­min­taa, joka vain kas­vat­taa mai­nit­tua perintöpottia.

  10. Sep­po Ryväs:

    Jaa mitä tulee nii­hin elä­ke­tu­loi­hin, niin sel­vää on kai se, että isois­ta eläk­keis­tä suu­rin osa muut­tuu suo­raan perin­nök­si. Har­val­la on sel­lai­sia har­ras­tuk­sia että nii­hin sai­si uppoa­maan 5 donaa kuus­sa. Len­to­ko­neen omis­ta­mi­nen on ainua mie­leen­tu­le­va. Tai­teen keräi­ly ynnä muu vas­taa­va on sijoi­tus­toi­min­taa, joka vain kas­vat­taa mai­nit­tua perintöpottia.

    Mut­ta onko se oikeu­den­mu­kais­ta, että nekin, jot­ka eivät saa isois­ta eläk­keis­tä isoa perin­töä, kus­tan­ta­vat nii­tä eläk­kei­tä 25 pro­sen­tin elä­ke­mak­suil­la tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ovat työt­tö­mä­nä, kos­ka hei­dän työn­sä lisä­ar­vo ei vaan rii­tä kat­ta­maan hänen palk­kan­sa + elä­ke­mak­su­jen + mui­den sosi­aa­li­mak­su­jen mak­sa­mis­ta? Kikys­tä käy­tiin hir­vit­tä­vä vään­tö, kun yri­tet­tiin saa­da työn hin­taa alas joi­tain pro­sent­te­ja ja saman­ai­kai­ses­ti mei­dän elä­ke­mak­sui­hin koh­dis­tuu vähin­tään saman­moi­nen pai­ne kas­vat­taa nii­tä, kos­ka nykyi­sel­lä työl­li­syy­del­lä ei vaan rahat rii­tä mak­saa mitä on “luvat­tu”.

  11. Kun ylei­nen elin­ta­so las­kee mer­kit­tä­väs­ti on poliit­ti­ses­ti kat­soen oikea het­ki kiin­nit­tää huo­mio suh­teel­li­seen elin­ta­soon ja koros­taa yksien menes­tys­tä tois­ten kus­tan­nuk­sel­la. Näin saa­daan huo­mio pois ikä­vis­tä asiois­ta ja eri kan­san­ryh­mät toi­nen tois­taan vas­taan ja hal­li­tus saa olla rau­has­sa kan­san vihalta.

    Kii­tos Osmo!

  12. Ismo:
    Työ­elä­kein­dek­si jää­dy­tet­tiin 2016, eli sinä vuon­na STM vah­vis­ti elä­kein­dek­sin pis­te­lu­vuk­si saman mitä edel­li­se­nä vuon­na. Äkki­sel­tään en muu­ta muis­ta viimevuosilta.

    Vuo­den 2016 työ­elä­kein­dek­si on nor­maa­lin las­ku­ta­van mukai­nen. Se on sat­tu­mal­ta sama kuin vuon­na 2015, mikä joh­tui nega­tii­vi­ses­ta hin­tain­flaa­tios­ta. Kysees­sä ei siis ollut indek­sin jäädyttäminen.

    Poik­kea­va työ­elä­kein­dek­si on vah­vis­tet­tu vain vuo­del­le 2015.

  13. Kii­tos Soi­nin­vaa­ral­le elä­ke-epä­rei­luu­teen tart­tu­mi­ses­ta! Täs­tä toi­voi­sin myös lisää kirjoitusta.

  14. Työ­elä­kein­dek­siä ei jää­dy­tet­ty vuo­del­le 2016, vaik­ka pis­te­lu­ku pysyi enti­se­nä. Se meni ihan indek­si­las­ken­nan mukai­ses­ti. Sen sijaan 2015 työ­elä­kein­dek­si oli “jää­dy­tet­ty”, kos­ka koro­tus (0,4%) oli hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä pie­nem­pi kuin indek­si­las­ken­nal­la oli­si ollut.

  15. Hyvä Osmo, kuva­si ovat iha­nia näin dataan rakas­tu­neel­le. — Elä­kein­dek­sei­hin on kajot­tu ja kun tämä teh­dään vai­vih­kaa siten ettei val­veu­tu­nut ylei­sö ole huo­man­nut niin samal­la kai­ve­taan elä­ke­lu­pauk­sel­ta pohjaa.

  16. Oli­ko se niin että elä­ke­sää­tiöil­le on ker­ty­nyt elä­ke­mak­suis­ta jotain 200 MRD, ja sit­ten väi­te­tään ettei­vät elä­ke­läi­set ole mitään mak­sa­neet. En ymmär­rä. Nai­set kyl­lä hait­taa­vat tasa­pai­noa kun elä­vät 7 V pitempään.

    1. Rahas­toi­hin on kerät­ty tuo lähes 200 mrd mut­ta elä­ke­jär­jes­teol­mä on vakuu­teuil­le val­kaa jotain 700 — 800 mrd. Alun­pe­rin oli tar­koi­tus, että rahas­to­ja puret­tai­siin suur­ten ikä­luok­kien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­ta­mi­seen liit­ty­vä val­ta ja nyt eläk­kei­siin onkin tar­koi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.
      Jos elä­ke­jär­jes­tel­mä muu­tet­tai­siin ensi kuus­sa vapaa­eh­toi­sek­si ket­ju­kir­je kat­kais­tai­sii­ja sik­si täy­sin rahas­toi­vak­si ja nyt ansai­tut eläk­keet mak­set­tai­siin rahas­tois­ta, ansai­tuis­ta elä­keis­tä jou­dut­tai­siin leik­kaa­maan jotain noin 70 %. Nämä ovat muis­tin­va­rai­sia tie­to­ja, kos­ka nopea googlaus ei tuo­nut kovin tuo­rei­ta tilas­to­ja kat­ta­mat­to­mas­ta eläkevastuusta.

  17. Työ­eläk­kei­den pie­nen­tä­mi­seen oikeu­den­mu­kai­nen mal­li oli­si aset­taa työ­elä­ke­mak­suil­le kat­to, esim. mak­sua peri­tään enin­tään 100000€ vuo­tui­sis­ta tulois­ta. Luon­nol­li­ses­ti elä­ke myös ker­tyi­si vain sii­tä tulos­ta jos­ta elä­ke­mak­su kerä­tään. Mak­si­min sää­tä­mi­nen on sit­ten poli­tiik­kaa, pide­tään­kö mak­si­mi jos­sain medi­aa­ni­tu­lon tasos­sa, ylim­män desii­lin rajas­sa, vai nii­den välillä.

  18. Tämä­kin OS:n esit­tä­mä tar­kas­te­lu osoit­taa miten “onnek­kai­ta” 1945–50 syn­ty­neet ikä­luo­kat ovat edel­tä­jiin­sä ver­rat­tu­na. Ter­veyt­tä ja eli­ni­kää on enem­män ja eläk­keet pal­jon kor­keam­pia. Ei ihme että ulko­maan­mat­kai­luun on aikaa ja rahaa.

    Vää­ryys on tois­tet­tu vii­mei­sis­sä elä­ke­uu­dis­tuk­sis­sa kun nuo­rem­mil­le ikä­luo­kil­le on työ­vel­voi­tet­ta lisät­ty usei­ta vuo­sia ja eläk­kei­tä lei­kat­tu jopa noin 30%. Siis pel­käs­tään sen vuok­si, että suu­ret ikä­luo­kat (1945–50) saa­vat pitää mui­ta parem­mat eläke-etunsa. 

    Samas­ta syys­tä on ansio­tu­lo­jen elä­ke­mak­su­ja koro­tet­tu vuo­sien mit­taan hui­mas­ti ja koko­nais­ve­roas­teen nousun estä­mi­sek­si muu­ta vero­tus­ta on jou­dut­tu keven­tä­mään. Eli sosi­aa­li­tur­van, kou­lu­tuk­sen ym. leik­kauk­sien­kin taka­na ovat suur­ten ikä­luok­kien elä­ke-etu­jen koskemattomuus.

    Eikä ole sat­tu­maa, että näi­den suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jat ovat olleet kes­kei­sis­sä roo­leis­sa lukui­sas­ti edus­tet­tu­na teke­mäs­sä muo­rem­pia kurit­ta­via eläkeuudistuksia.

    Lisäin­foa kir­jas­ta Hans­ka & Muho­nen: Eläketurma.

  19. Tulee taas mie­leen miten jos­kus pari vuot­ta sit­ten val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön osas­to­pääl­lik­kö Mar­kus Sova­la kir­joit­ti Hel­sin­gin Sano­mis­sa jotain sel­lais­ta, että käyn­nis­sä on ennen­nä­ke­mä­tön jul­kis­ten meno­jen uudel­leen koh­den­nus muil­ta ikä­ryh­mil­tä ikääntyneille.

    Nämä tie­dot viit­taa­vat samaan suun­taan. Niin­pä herät­tää ihme­tys­tä näi­den kil­jus­ten ja mui­den kova­ää­ni­nen meuh­kaa­mi­nen eläk­keis­tä. Kuin­ka ahnei­ta ja itsek­käi­tä elä­ke­läi­set ovatkaan?

    Täy­tyy tie­tys­ti muis­taa, että osa elä­ke­läi­sis­tä on oikeas­ti tiu­koil­la. Hei­dän asi­aan­sa pitää­kin hoi­taa. Se ei kui­ten­kaan saa tar­koit­taa sitä, että kaik­kien elä­ke­läis­ten ase­maa edel­leen paran­net­tai­siin suh­tees­sa mui­hin väes­tö­ryh­miin. Vaik­ka­pa lapsiperheisiin.

    Toi­voo nimi­merk­ki “Elä­kei­kä näkyy jo”.

  20. Olli Saa­ri­nen:
    Hyvä Osmo, kuva­si ovat iha­nia näin dataan rakas­tu­neel­le. – Elä­kein­dek­sei­hi­non kajot­tu ja kun tämä teh­dään vai­vih­kaa siten ettei val­veu­tu­nut ylei­sö ole huo­man­nut niin samal­la kai­ve­taan elä­ke­lu­pauk­sel­ta pohjaa.

    Kyl­lä nii­tä muu­tok­sia muu­hun­kin teh­dään kuin elä­kein­dek­sei­hin. Minä mak­san kuusi ker­taa enem­män elä­ke­mak­su­ja jär­jes­tel­mään, joka lupaa minul­le kak­si kol­mas­osaa sii­tä, mitä suu­ret ikä­luo­kat sil­tä saa­vat (25 pro­sent­tia elä­ke­mak­su­ja vrt 4 pro­sent­tia, tavoi­te-elä­ke on 40 pro­sent­tia eläk­keel­le­jää­mis­het­ken pal­kas­ta vrt 60 pro­sent­tia). Unoh­ta­mat­ta elä­keiän kas­vat­ta­mis­ta niin, että täs­tä 40 pro­sen­tin eläk­kees­tä pää­sen naut­ti­maan vähem­män aikaa.

  21. erk­ki nii­ni:
    Oli­ko se niin että elä­ke­sää­tiöil­le on ker­ty­nyt elä­ke­mak­suis­ta jotain 200 MRD, ja sit­ten väi­te­tään ettei­vät elä­ke­läi­set ole mitään mak­sa­neet. En ymmär­rä. Nai­set kyl­lä hait­taa­vat tasa­pai­noa kun elä­vät 7 V pitempään.

    Elä­keyh­tiöi­den varal­li­suus riit­tää mak­sa­maan eläk­keet nykyi­ses­sä mää­ris­sä noin 8 vuo­den ajak­si. Niin pal­jon ovat suu­ret ikä­luo­kat sin­ne itse mak­sa­neet sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tul­kit­si­sim­me suur­ten ikä­luok­kien olleen ainoi­ta, jot­ka ovat sitä pot­tia korot­ta­neet. Todel­li­suu­des­sa­han nuo­rem­mat suku­pol­vet ovat myös osal­lis­tu­neet huo­mat­ta­vis­sa mää­rin tämän 200 mil­jar­din kasvattamiseen.

    Itse olen kyl­lä val­mis muut­ta­maan jär­jes­tel­män niin, että lope­te­taan elä­ke­mak­su­jen kerää­mi­nen ja palau­te­taan se raha työs­sä­käy­väl­le kan­san­osal­le ja mak­se­taan rahas­tot tyh­jik­si nykyi­sil­le elä­ke­läi­sil­le. Voi­si vaan tul­la kovin ikä­vä yllä­tys aika monel­le “MINÄ OLEN MAKSUNI MAKSANUT!” ‑elä­ke­läi­sel­le, kun noin kah­dek­sas­sa vuo­des­sa tip­puu­kin takuu­eläk­keel­le ja pal­jas­tuu, että mitä Osmo tar­koit­taa puhues­saan sii­tä, että jär­jes­tel­mäm­me ei ole rahas­toi­va vaan ketjukirje.

    1. Elä­keyh­tiöi­den varal­li­suus riit­tää mak­sa­maan eläk­keet nykyi­ses­sä mää­ris­sä noin 8 vuo­den ajaksi.

      Ei nii­tä voi jakaa nykyi­sil­le elä­ke­läi­sil­le, kos­ka nuo vara­ty ovat yhtä hyvin nykyis­ten 45-vuo­tiai­den työs­sä käy­vien varal­li­suut­ta sil­tä osin kuin ovat kar­tot­ta­neet eläk­kei­tään. Ethän voi teh­dä niin, että hei­dän elä­kean­sion­sa nol­la­taan ja jou­tu­vat aloit­ta­maan elä­ke­sääs­tä­mi­sen nollasta.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alun­pe­rin oli tar­koi­tus, että rahas­to­ja puret­tai­siin suur­ten ikä­luok­kien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­ta­mi­seen liit­ty­vä val­ta ja nyt eläk­kei­siin onkin tar­koi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.

    Mie­len­kiin­toi­nen ja tär­keä huo­mio. Val­ta näkö­jään tur­me­lee oli­pa se sit­ten yksi­tyis­tä tai jul­kis­ta. Yksi­tyi­sen puo­len työ­eläk­kei­tä­hän hoi­ta­vat yksi­tyi­set elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt. Syy­nä tähän on, että val­tio aikoi­naan kon­fis­koi hal­lin­nas­saan olleet elä­ke­ra­has­tot, sil­loin var­sin pienet.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei nii­tä voi jakaa nykyi­sil­le elä­ke­läi­sil­le, kos­ka nuo vara­ty ovat yhtä hyvin nykyis­ten 45-vuo­tiai­den työs­sä käy­vien varal­li­suut­ta sil­tä osin kuin ovat kar­tot­ta­neet eläk­kei­tään. Ethän voi teh­dä niin, että hei­dän elä­kean­sion­sa nol­la­taan ja jou­tu­vat aloit­ta­maan elä­ke­sääs­tä­mi­sen nollasta.

    Esi­tys­tä ei ehkä ollut teh­ty niin vaka­vis­saan, kos­ka olet aivan oikeas­sa. Nykyi­nen 200 mil­jar­dia ei koos­tu suur­ten ikä­luok­kien mak­sa­mis­ta mak­suis­ta vaan siel­lä on kaik­kien mak­su­ja. Osoi­tin sen vaan Erkil­le, jon­ka kom­men­tis­sa näkyy elä­ke­läis­ten vali­tet­ta­van ylei­nen näke­mys sii­tä, että tämä 200 mil­jar­dia oli­si hei­dän kerää­män­sä ja sik­si heil­le kuu­lui­si sii­tä isom­pi osuus, kos­ka “kenel­le sitä sit­ten kerä­tään, jos ei meille?”.

    Tar­koi­tus oli siis koros­taa sitä, että koh­te­le­mal­la kaik­kia elä­ke­mak­su­ja mak­sa­nei­ta, mut­ta vie­lä työ­voi­mas­sa ole­via erit­täin epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti ja otta­mal­la hei­dän rahan­sa ja jaka­mal­la se nykyi­sil­le elä­ke­läi­sil­le, se ei sil­ti rii­tä kuin 8 vuo­den ajak­si. Se 200 mil­jar­dia kuu­los­taa isol­ta rahal­ta, mut­ta kun eläk­kei­tä mak­se­taan noin 25 mil­jar­dia vuo­des­sa niin se on yllät­tä­vän nopeas­ti käy­tet­ty. Siksi(kin) oli­si tär­keä­tä saa­da kan­sa­kun­nan tie­toi­suu­teen se, että omia eläk­kei­tään ei ole kukaan oikeas­ti mak­sa­nut kuin osit­tain vaan käy­tös­sä on tämä “seu­raa­va maksaa”-järjestelmä, jos­sa har­ras­te­taan pien­tä rahastointia.

  24. Monil­la pie­nen eläk­keen varas­sa elä­vil­lä on han­ka­laa ja nykyi­nen hal­li­tus on teh­nyt hei­dän elä­män­sä vie­lä sur­keam­mak­si monin tavoin. Hei­dän tulo­ta­so­aan pitäi­si nos­taa sekä tur­va­ta ihmi­sar­voi­set ja koh­tuu­hin­tai­set pal­ve­lut kai­kil­le. Kukaan ei sen sijaan tar­vit­se tiet­tyä elä­mi­seen riit­tä­vää sum­ma enem­män elä­ket­tä. Voi­ma-leh­des­tä löy­tyy artik­ke­li vuo­del­ta 2013 elä­ke­ka­tos­ta ( voima.fi/blog/arkisto-voima/kansa-vaatii-eläkekaton ). Elä­ke­kat­to, toteu­tet­tu­na vero­progres­siol­la, voi­si olla 3000 euroa/kk ja se voi­si tuo­da 850 mil­joo­nan sääs­töt, jois­ta voi­tai­siin kus­tan­taa sit­ten jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, joi­ta nyt supis­te­taan ja näi­ve­te­tään innol­la “kun rahaa ei vain rii­tä” (muu­hun kuin lukui­siin elin­kei­noe­lä­män ja hyvä­osai­sen kan­san­osan verolahjoihin).

  25. Joten­kin tun­tuu epä­rei­lul­ta, että vain vuo­si­na 1945–50 syn­ty­neet ovat suu­ri­na ikä­luok­ka­na “syyl­lis­tet­ty”. Osmo on syn­ty­nyt vuon­na 1951 ja Nal­le Wahl­roos 1952, ovat­ko he ja ikä­to­ve­rin­sa joten­kin vähem­män “syyl­li­siä”, jos jotain syn­ti­puk­ke­ja yleen­sä pitää­kään löytää?

    Esko Aho sanoi jos­sain haas­tat­te­lus­sa taan­noin, että suu­ret ikä­luo­kat eivät ole ongel­ma eläk­keel­lä, kos­ka hei­tä muut­ti niin pal­jon ulko­mail­le ja kos­ka iso osa heis­tä oli vähän kou­lu­tet­tu­ja ja sik­si pie­ni­tu­loi­sia. Sen sijaan suu­ria seu­raa­vat mel­ko suu­ret ikä­luo­kat sai­vat jo edel­tä­ji­ään parem­man kou­lu­tuk­sen, sitä myö­ten parem­min pal­ka­tut hom­mat ja myös kor­keam­mat eläk­keet. Ja hei­tä on pal­jon, kos­ka mas­sa­muut­toa Ruot­siin ja rapa­kon taak­se ei hei­dän aika­naan tapahtunut.

  26. Juk­kis: Elä­keyh­tiöi­den varal­li­suus riit­tää mak­sa­maan eläk­keet nykyi­ses­sä mää­ris­sä noin 8 vuo­den ajak­si. Niin pal­jon ovat suu­ret ikä­luo­kat sin­ne itse mak­sa­neet sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tul­kit­si­sim­me suur­ten ikä­luok­kien olleen ainoi­ta, jot­ka ovat sitä pot­tia korot­ta­neet. Todel­li­suu­des­sa­han nuo­rem­mat suku­pol­vet ovat myös osal­lis­tu­neet huo­mat­ta­vis­sa mää­rin tämän 200 mil­jar­din kasvattamiseen.

    Oikeas­ti­han elä­ke­ra­has­tot ovat pääs­seet kun­nol­la kart­tu­maan vas­ta vii­meis­ten run­saan 20 vuo­den aika­na. Moni suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­ja on ollut eläk­keel­lä jo kym­me­nen vuot­ta. Ja vas­taa­vas­ti vuon­na 1980 syn­ty­neet ovat mak­sa­neet nii­tä rahas­to­ja kar­tut­ta­nei­ta kor­kei­ta elä­ke­mak­su­ja sen 20 vuot­ta. Eikä hei­dän­kään eläk­keen­sä alka­nut kart­tua kuin vas­ta 23-vuo­ti­aa­na kos­ka se laki muu­tet­tiin vuon­na 2005 ja näin ollen ensim­mäi­nen 18-vuo­ti­aa­na elä­ket­tään kar­tut­ta­nut ikä­ryh­mä oli 1987–1988 syn­ty­neet. Vuo­des­ta 2016 asti elä­ke on ker­ty­nyt 17-vuotiaasta.

    Mikä­li rahas­to­ja puret­tai­siin, ihan ensik­si pitäi­si las­kea nyt työs­sä­ole­vien elä­ke­mak­sut sil­le tasol­le mis­sä ne oli­vat men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä. Sen jäl­keen voi­tai­siin teh­dä uusi ana­lyy­si ja kat­soa miten pit­käl­le rahas­tot riit­tä­vät kun työs­sä­käy­vät eivät mak­sa­kaan nel­jän­nes­tä palk­ka­sum­mas­taan eläk­kei­siin. Ja samal­la tie­tys­ti pitäi­si muis­taa palaut­taa. nii­den 1980-luku­lais­ten jo mak­sa­mat elä­ke­mak­sut. Äkkiä käy­kin niin, että se kym­me­nen vuot­ta eläk­keel­lä ollut rei­pas seit­sen­kymp­pi­nen onkin jo omat las­ken­nal­li­set mak­sun­sa käyttänyt.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei nii­tä voi jakaa nykyi­sil­le elä­ke­läi­sil­le, kos­ka nuo vara­ty ovat yhtä hyvin nykyis­ten 45-vuo­tiai­den työs­sä käy­vien varal­li­suut­ta sil­tä osin kuin ovat kar­tot­ta­neet eläk­kei­tään. Ethän voi teh­dä niin, että hei­dän elä­kean­sion­sa nol­la­taan ja jou­tu­vat aloit­ta­maan elä­ke­sääs­tä­mi­sen nollasta.

    Aloi­tin juu­ri vii­kon alus­ta uudes­sa duu­nis­sa uudes­sa maas­sa jos­sa elä­ke­ker­ty­mä alkaa tasan nollasta.

    Tosin, aina­kin peri­aat­tees­sa minun pitäi­si saa­da liki 35v pääs­tä Suo­meen ker­ty­nyt 200e/kk tjsp. eläk­kee­ni indek­si­kor­jat­tu­na sen het­ken luke­miin, mut­ta saa­pa näh­dä. Sen­kin luke­man pitäi­si olla isom­pi, mut­ta ennen 2005 teh­dyis­tä töis­tä ei ker­ty­nyt eläkettä…

  28. Ihmet­te­len, mik­si tämä sama jank­kaus kor­keis­ta eläk­keis­tä pitää aloit­taa aina uudes­taan. Jot­kut saa­vat tie­tys­ti hyviä eläk­kei­tä, mut­ta suu­rin osa ei. Jo ajat sit­ten on tut­kit­tu ja todet­tu, ettei sys­tee­min alkuai­koi­na luvat­tu 60 %:n elä­ke pal­kas­ta ole juu­ri­kaan toteu­tu­nut, vaan jo vuo­sia sit­ten lii­kut­tiin jos­sain noin 50 %:n toteu­tu­mas­sa. Elä­ke-ehdot on teh­ty sel­lai­sik­si, että vaa­dit­tua koko­nais­työs­sä­oloai­kaa ei ole pääs­syt ker­ty­mään pal­jon kenel­le­kään. Ihmi­set ovat ennen­kin jou­tu­neet työt­tö­mik­si, lomau­te­tuik­si tai olleet pois­sa työ­elä­mäs­tä per­he­syis­tä. Se, että joka jutus­ta (per­he­va­pais­ta, koko työ­uras­ta alus­ta alkaen, työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta ja ties mis­tä) nyky­ään ker­tyy elä­ket­tä, on ollut voi­mas­sa vas­ta muu­ta­man vuoden.

  29. Ei ihme­tel­tä­vää. Menee suun­ni­tel­lus­ti ja pää­te­tys­ti. Onnek­si työ­elä­ke­sys­tee­miä muu­te­taan vuo­si­kym­me­nien hori­son­tis­sa, eikä sen mukaan, mitä joku on mieltä.

  30. Jalan­kul­ki­ja:
    Ihmet­te­len, mik­si tämä sama jank­kaus kor­keis­ta eläk­keis­tä pitää aloit­taa aina uudestaan.

    Tänä vuon­na mak­set­ta­neen yli 28 000 000 000 euroa eläk­kei­tä, ja kes­kie­lä­ke on suu­rem­pi kuin nuo­ren aikui­sen kas­sa­työn­te­ki­jän kuu­kau­den bruttopalkka.

  31. Yksi asia mikä mie­ti­tyt­tää on elä­ke­läis­ko­ti­ta­louk­sien mää­rä ver­rat­tu­na työi­käis­ten tuloil­la elä­vien koti­ta­louk­sien määrään.

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti elä­ke­läis­ta­lou­det ovat pie­niä, 1 tai 2 hen­ki­siä, sii­nä mis­sä työi­käis­ten talouk­sis­sa on usein lap­sia. Vaik­ka elä­ke­läis­ten osuus oli­si väes­tös­tä pie­neh­kö, hei­dän osuu­ten­sa koti­ta­louk­sien mää­räs­tä lie­nee yllät­tä­vän suu­ri. Ja var­mas­ti vie­lä kas­va­maan päin.

    Löy­sin tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta seu­raa­van lauseen:
    “Elä­ke­läis­ko­ti­ta­louk­sia oli Suo­mes­sa vuon­na 2013 lähes 870 000, mikä on noin kol­man­nes kai­kis­ta kotitalouksista. ”

    Jos ja kun elä­ke­läis­ko­ti­ta­louk­sien mää­rä nousee vuo­si vuo­del­ta ylös­päin koh­ti 50%:ia kai­kis­ta koti­ta­louk­sis­ta (en tie­dä mikä tulee ole­maan luke­ma n. 15v pääs­tä?) on minus­ta aika ilmeis­tä, että kan­sa­kun­nan medi­aa­ni­tu­lot ja elä­ke­läis­ten medi­aa­ni­tu­lot alka­vat olla täl­läi­ses­sä kulu­tusyk­sik­kö­mit­ta­roin­nis­sa hyvin lähel­lä toisiaan.

    Ei pel­käs­tään sen takia, että palk­ko­jen tai eläk­kei­den suh­de vält­tä­mät­tä muut­tui­si johon­kin suun­taan, vaan myös ihan vaan sen takia, että elä­ke­läis­ko­ti­ta­louk­sien mää­rä alkaa olla niin suu­ri, että se kulu­tusyk­sik­kö­koh­tai­nen medi­aa­ni alkaa mää­räy­tyä elä­ke­läis­ta­louk­sien tulo­jen mukana?

    Ajat­te­len­ko ihan päin honkia?

  32. Rea­lis­ti:
    Ei ihme­tel­tä­vää. Menee suun­ni­tel­lus­ti ja pää­te­tys­ti. Onnek­si työ­elä­ke­sys­tee­miä muu­te­taan vuo­si­kym­me­nien hori­son­tis­sa, eikä sen mukaan, mitä joku on mieltä.

    Juu­ri­kin sik­si vas­tus­tan tätä tar­koi­tus­ha­kuis­ta poliit­tis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, jos­sa pyri­tään aina uudes­taan syyl­lis­tä­mään joku ikä­luok­ka. Laman kus­tan­nuk­sia ovat mak­sa­neet ihan kaik­ki, jot­ka jou­tui­vat sii­tä kär­si­mään, iäs­tä riip­pu­mat­ta. Eivät­kä kaik­ki suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jat ole var­si­nai­ses­ti varak­kai­ta vuo­ri­neu­vok­sia. Tilas­tol­li­sel­la pro­sent­ti­kik­kai­lul­la voi todis­taa ihan mitä halu­aa. Kan­nat­tai­si kat­soa, mitä oikeil­le ihmi­sil­le kuu­luu. Omas­ta lähi­pii­ris­tä löy­tyy esi­mer­kik­si yi 30-vuo­ti­sen yrit­tä­jä­uran teh­nyt, joka saa 1200 euroa elä­ket­tä. Repi­kää sii­tä sääs­tö­jä. Toi­nen saman­moi­nen yrit­tää haa­lia keik­ka­työ­tä mak­saak­seen asun­to­lai­nan lopun, jot­ta kämp­pä ei meni­si myyn­tiin. Osa­na on tupla­bin­go: pää­si ensin eläk­keel­le ja heti perään leskeksi.

  33. Lee­na:
    Joten­kin tun­tuu epä­rei­lul­ta, että vain vuo­si­na 1945–50 syn­ty­neet ovat suu­ri­na ikä­luok­ka­na “syyl­lis­tet­ty”. Osmo on syn­ty­nyt vuon­na 1951 ja Nal­le Wahl­roos 1952, ovat­ko he ja ikä­to­ve­rin­sa joten­kin vähem­män “syyl­li­siä”, jos jotain syn­ti­puk­ke­ja yleen­sä pitää­kään löytää?

    Esko Aho sanoi jos­sain haas­tat­te­lus­sa taan­noin, että suu­ret ikä­luo­kat eivät ole ongel­ma eläk­keel­lä, kos­ka hei­tä muut­ti niin pal­jon ulko­mail­le ja kos­ka iso osa heis­tä oli vähän kou­lu­tet­tu­ja ja sik­si pie­ni­tu­loi­sia. Sen sijaan suu­ria seu­raa­vat mel­ko suu­ret ikä­luo­kat sai­vat jo edel­tä­ji­ään parem­man kou­lu­tuk­sen, sitä myö­ten parem­min pal­ka­tut hom­mat ja myös kor­keam­mat eläk­keet. Ja hei­tä on pal­jon, kos­ka mas­sa­muut­toa Ruot­siin ja rapa­kon taak­se ei hei­dän aika­naan tapahtunut.

    Suu­ret ikä­luo­kat saa­vat eläk­kei­nä jopa vii­sin­ker­tai­se­na hei­dän ansio­tu­lois­taan mak­se­tut elä­ke­mak­sut (ETK:n las­kel­mat). Nuo­ril­la ikä­luo­kil­la tai­taa käy­dä niin että saa­vat vain hiu­kan enem­män kuin on mak­set­tu, olet­taen että ket­ju­kir­je­jär­jes­tel­mä toi­mii “ikui­ses­ti”. On tot­ta, että eri­tyi­ses­ti 50-luvun alku­vuo­si­na syn­ty­neill­lä­kin on pul­lat hyvin uunissa.

    2017 alus­ta voi­maan tul­leen osal­ta: “Uudis­tuk­sel­la halu­taan tur­va­ta työ­eläk­kei­den rahoi­tus sekä var­mis­taa elä­ke­läis­ten riit­tä­vä elä­ke­tur­va ja suku­pol­vien väli­nen oikeudenmukaisuus.”

    Se mitä toteu­tui on, että jo eläk­keel­le ehti­nei­den ja 50-luvun alku­puo­lel­la syn­ty­nei­den elä­ke­tur­va var­mis­tet­tiin nuor­ten suku­pol­vien kus­tan­nuk­sel­la. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

    2005 ja 2017 sopi­muk­set työ­elä­uu­dis­tuk­sis­ta neu­vo­tel­tiin ja sol­mit­tiin työ­mark­ki­naos­a­puol­ten välil­lä. Kukaan ei ole edus­ta­nut nuo­rem­pia suku­pol­via neu­vot­te­luis­sa. Kun et ole muka­na niin olet mak­su­mie­he­nä. Tähän poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on vel­vol­li­nen rea­goi­maan ja kor­jaa­maan vää­ryy­det. Asia voi­daan ja pitää kor­ja­ta, sik­si asias­ta pitää puhua. 

    Kysy­mys on poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta, ei juri­dii­kas­ta. Käsit­tääk­se­ni mitään todel­lis­ta perus­tus­lail­lis­ta tul­kin­taa jo mak­sus­sa ole­vien eläk­kei­den omai­suu­den suo­jas­ta ei ole ole­mas­sa, vain kes­kus­te­lu­ja 60-luvul­ta. Tul­kin­ta tar­vi­taan nyt. 

    Syyl­li­siä eivät ole ikä­luo­kat vaan uudis­tuk­sis­ta neu­vo­tel­leet ja päät­tä­neet tahot, sekä kes­kei­ses­ti edus­kun­ta joka ei asi­aan tee korjausta.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da 1951–52 syn­ty­neis­tä oma käy­rä tuon­ne graa­fiin, lie­ne­vät jo pää­osin eläk­keel­lä. Nämä 50-luvun alus­sa syn­ty­neet muu­ten tule­vat erit­täin toden­nä­köi­ses­ti elä­mään ikä­luok­ki­na suun­nil­leen yhtä kau­an kuin vaik­ka 80-luvul­lä syn­ty­neet kun ovat pääs­seet naut­ti­maan laa­duk­kaas­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta ja ravin­nos­ta koko ikän­sä. Elä­kei­kää kui­ten­kin jos­tain syys­tä koro­tet­tiin alkaen vas­ta 1955 syntyneistä.

    1. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da 1951–52 syn­ty­neis­tä oma käy­rä tuon­ne graa­fiin, lie­ne­vät jo pää­osin eläkkeellä.

      Hei­dän puo­li­son­sa eivät vält­tä­mät­tä vie­lä ole eläk­keel­lä. ETK:lla on tar­kat tie­dot nime­no­maan eläkkeistä.

  34. Jalan­kul­ki­ja: Juu­ri­kin sik­si vas­tus­tan tätä tar­koi­tus­ha­kuis­ta poliit­tis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, jos­sa pyri­tään aina uudes­taan syyl­lis­tä­mään joku ikä­luok­ka. Laman kus­tan­nuk­sia ovat mak­sa­neet ihan kaik­ki, jot­ka jou­tui­vat sii­tä kär­si­mään, iäs­tä riip­pu­mat­ta. Eivät­kä kaik­ki suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jat ole var­si­nai­ses­ti varak­kai­ta vuo­ri­neu­vok­sia. Tilas­tol­li­sel­la pro­sent­ti­kik­kai­lul­la voi todis­taa ihan mitä halu­aa. Kan­nat­tai­si kat­soa, mitä oikeil­le ihmi­sil­le kuu­luu. Omas­ta lähi­pii­ris­tä löy­tyy esi­mer­kik­si yi 30-vuo­ti­sen yrit­tä­jä­uran teh­nyt, joka saa 1200 euroa elä­ket­tä. Repi­kää sii­tä sääs­tö­jä. Toi­nen saman­moi­nen yrit­tää haa­lia keik­ka­työ­tä mak­saak­seen asun­to­lai­nan lopun, jot­ta kämp­pä ei meni­si myyn­tiin. Osa­na on tupla­bin­go: pää­si ensin eläk­keel­le ja heti perään leskeksi.

    Yrit­tä­jien elä­ke mää­räy­tyy sen mukaan mitä ovat itse päät­tä­neet yrit­tä­jä­uran­sa aika­na mak­saa elä­ke­mak­su­ja. Elä­ke jää monel­la pie­nek­si kun sitä ei ole tul­lut säästäneeksi.

    Tus­kin kukaan halu­aa pie­niä eläk­kei­tä lei­ka­ta eikä sii­hen ole tar­vet­ta­kaan. 2016 suo­ma­lais­ten mies­ten kes­kie­lä­ke oli 1848 €/kk, nai­sil­la alhai­sem­pi. Itse läh­ti­sin sii­tä, että yli 2000 €:n eläk­keis­tä voi­si jo jon­kin osan nipis­tää nuor­ten elä­ke­taa­kan keventämiseksi.

  35. Jalan­kul­ki­ja: Jo ajat sit­ten on tut­kit­tu ja todet­tu, ettei sys­tee­min alkuai­koi­na luvat­tu 60 %:n elä­ke pal­kas­ta ole juu­ri­kaan toteutunut

    Aivan sys­tee­min alkuai­koi­na elä­ke­lu­paus oli kyl­lä vain 40% pal­kas­ta. Se nos­tet­tiin 70-luvul­la ker­ta­laa­kis­ta puo­li­tois­ta­ker­tai­sek­si eli 60%:iin.

  36. vk: Suu­ret ikä­luo­kat saa­vat eläk­kei­nä jopa vii­sin­ker­tai­se­na hei­dän ansio­tu­lois­taan mak­se­tut elä­ke­mak­sut (ETK:n las­kel­mat). Nuo­ril­la ikä­luo­kil­la tai­taa käy­dä niin että saa­vat vain hiu­kan enem­män kuin on mak­set­tu, olet­taen että ket­ju­kir­je­jär­jes­tel­mä toi­mii “ikui­ses­ti”. On tot­ta, että eri­tyi­ses­ti 50-luvun alku­vuo­si­na syn­ty­neill­lä­kin on pul­lat hyvin uunissa.

    2017 alus­ta voi­maan tul­leen osal­ta: “Uudis­tuk­sel­la halu­taan tur­va­ta työ­eläk­kei­den rahoi­tus sekä var­mis­taa elä­ke­läis­ten riit­tä­vä elä­ke­tur­va ja suku­pol­vien väli­nen oikeudenmukaisuus.”

    Se mitä toteu­tui on, että jo eläk­keel­le ehti­nei­den ja 50-luvun alku­puo­lel­la syn­ty­nei­den elä­ke­tur­va var­mis­tet­tiin nuor­ten suku­pol­vien kus­tan­nuk­sel­la. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

    2005 ja 2017 sopi­muk­set työ­elä­uu­dis­tuk­sis­ta neu­vo­tel­tiin ja sol­mit­tiin työ­mark­ki­naos­a­puol­ten välil­lä. Kukaan ei ole edus­ta­nut nuo­rem­pia suku­pol­via neu­vot­te­luis­sa. Kun et ole muka­na niin olet mak­su­mie­he­nä. Tähän poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on vel­vol­li­nen rea­goi­maan ja kor­jaa­maan vää­ryy­det. Asia voi­daan ja pitää kor­ja­ta, sik­si asias­ta pitää puhua.

    Aamen. Asias­ta pitää puhua juu­ri nyt, kos­ka jos sii­tä ei nyt puhu­ta, niin rahat mene­vät ja se oli sil­lä sel­vä nuo­rem­pien ikä­pol­vien koke­man vää­ryy­den osal­ta. Sik­si tun­tuu­kin, että Kil­ju­nen pelaa kal­tais­ten­sa kans­sa vain aikaa, kos­ka hänen ja hänen kal­tais­ten­sa kan­nal­ta on ihan ok, että hei­dän jäl­keen­sä tulee veden­pai­su­mus. Kaik­ki asian ympä­ril­lä käy­tä­vä pöhi­nä on vaan ajan­pe­laa­mis­ta, jol­la yri­te­tään vie­lä vähän aikaa vii­vyt­tää uudis­tus­ta ja näin pitää omas­ta edus­ta kiinni.

    vk:

    Kysy­mys on poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta, ei juri­dii­kas­ta. Käsit­tääk­se­ni mitään todel­lis­ta perus­tus­lail­lis­ta tul­kin­taa jo mak­sus­sa ole­vien eläk­kei­den omai­suu­den suo­jas­ta ei ole ole­mas­sa, vain kes­kus­te­lu­ja 60-luvul­ta. Tul­kin­ta tar­vi­taan nyt. 

    Syyl­li­siä eivät ole ikä­luo­kat vaan uudis­tuk­sis­ta neu­vo­tel­leet ja päät­tä­neet tahot, sekä kes­kei­ses­ti edus­kun­ta joka ei asi­aan tee korjausta.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da 1951–52 syn­ty­neis­tä oma käy­rä tuon­ne graa­fiin, lie­ne­vät jo pää­osin eläk­keel­lä. Nämä 50-luvun alus­sa syn­ty­neet muu­ten tule­vat erit­täin toden­nä­köi­ses­ti elä­mään ikä­luok­ki­na suun­nil­leen yhtä kau­an kuin vaik­ka 80-luvul­lä syn­ty­neet kun ovat pääs­seet naut­ti­maan laa­duk­kaas­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta ja ravin­nos­ta koko ikän­sä. Elä­kei­kää kui­ten­kin jos­tain syys­tä koro­tet­tiin alkaen vas­ta 1955 syntyneistä.

    Tok­ko sitä sen kum­mem­min pitää miet­tiä, kun kat­soo näi­tä asioi­ta päät­tä­viä taho­ja: ammat­tiyh­dis­tys­ten ja työ­nan­ta­jayh­dis­tys­ten joh­to­por­tai­ta. Ihmeel­lis­tä kyl­lä siel­lä ei juu­ri­kaan ole edus­tus­ta nuo­ris­ta ikä­pol­vis­ta, mut­ta sitä­kin enem­män näis­tä vanhemmista.

  37. Juk­kis: Siksi(kin) oli­si tär­keä­tä saa­da kan­sa­kun­nan tie­toi­suu­teen se, että omia eläk­kei­tään ei ole kukaan oikeas­ti mak­sa­nut kuin osit­tain vaan käy­tös­sä on tämä “seu­raa­va maksaa”-järjestelmä, jos­sa har­ras­te­taan pien­tä rahastointia.

    Ei kai tämä ole kel­le­kään epä­sel­vää. Pel­käs­tään eli­ni­kien eri suu­rui­suus tar­koit­taa sitä, että palk­kaan sidot­tu elä­ke ei ole kenen­kään itsen­sä mak­sa­ma. Jopa rahas­toi­vas­sa sys­tee­mis­sä (jos­sa eläk­keet mak­set­tai­siin saman­lai­sil­la kaa­voil­la kuin nyky­sys­tee­mis­sä) pit­kään elä­vät saa­vat tois­ten mak­sa­maa rahaa ja nuo­re­na kuo­le­vat ovat maksumiehinä.

    Toi­nen kysy­mys on sit­ten se, että yleen­sä tar­koi­te­taan moraa­li­se­na kan­na­no­tol­la juu­ri eläk­keel­le jää­neen sanomalla:“Olen mak­sa­nut eläk­kee­ni” sitä, että hän on mak­sa­nut elä­ke­mak­su­ja kaik­kien sään­tö­jen mukaan ja koko työ­elä­mäl­tä, joten hänel­le kuu­luu se, mitä sään­tö­jen mukaan elä­ket­tä kuu­luu saa­da. Tämä siis ero­na nii­hin oikeas­ti ket­ju­kir­jeen alus­sa ollei­siin, jot­ka eivät miten­kään olleet voi­neet mak­saa jär­jes­tel­mään sitä, mitä siel­tä sai­vat ulos. Eihän täs­sä muu­ten ker­ju­kir­jees­tä puhut­tai­si­kaan, jos koko sys­tee­miä ei oli­si pan­tu pys­tyyn niin, että joku sai elä­ket­tä, vaik­kei itse ollut sitä kerännyt. 

    Nykyi­nen mari­na suu­ria ikä­luok­kia koh­taan on epä­rei­lua sii­nä mie­les­sä, että he ovat oikeas­ti mak­sa­neet hei­tä edel­tä­nei­den suku­pol­vien eläk­keet ihan niin kuin nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat sit­ten hei­dän eläk­keen­sä. Se hei­tä edäl­ty­nyt suku­pol­vi on kai se ket­ju­kir­jeen aloit­ta­ja, joka ei eläk­kei­tään koko­naan mak­sa­nut (mut­ta he toki sit­ten puo­les­taan kävi­vät sodan, joten se heil­le ehkä sit­ten suotakoon).

    1. Tosin aika sur­ke­aa elä­ket­tä sile edel­li­sel­le suku­pol­vel­le mak­set­tiin. Suu­rem­pi ansio suu­ril­le ikä­luo­kil­le on, että he raken­si­vat tähän maa­han kau­pun­git ja pari mil­joo­naa asuntoa.

  38. Opis­kel­les­sa­ni 1960 luvul­la, en saa­nut min­kään­lais­ta opin­to­tu­kea. Piti opis­kel­la kii­ruus­ti, ei puhet­ta­kaan väli­vuo­sis­ta. Asu­mis­tu­kea en ole kos­kaan saa­nut, sen­si­aan olen vuo­si­kym­me­niä nuo­rem­pien tukia rahoit­ta­nut. 2000-luvun alku­puo­lel­la palk­ko­ja nos­tet­tiin reip­paas­ti ja eläk­keet jäi­vät huo­mat­ta­vas­ti jäl­keen. Jos nyt talous elpyy, alka­vat pal­kat nous­ta ja eläk­keet jää­vät lisää jäl­keen. Van­huus aiheut­taa monen­lai­sia lisä­kus­tan­nuk­sia, joi­hin eläk­keen pitäi­si riittää.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rahas­toi­hin on kerät­ty tuo lähes 200 mrd mut­ta elä­ke­jär­jes­teol­mä on vakuu­teuil­le val­kaa jotain 700 – 800 mrd. Alun­pe­rin oli tar­koi­tus, että rahas­to­ja puret­tai­siin suur­ten ikä­luok­kien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­ta­mi­seen liit­ty­vä val­ta ja nyt eläk­kei­siin onkin tar­koi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.
    Jos elä­ke­jär­jes­tel­mä muu­tet­tai­siin ensi kuus­sa vapaa­eh­toi­sek­si ket­ju­kir­je kat­kais­tai­sii­ja sik­si täy­sin rahas­toi­vak­si ja nyt ansai­tut eläk­keet mak­set­tai­siin rahas­tois­ta, ansai­tuis­ta elä­keis­tä jou­dut­tai­siin leik­kaa­maan jotain noin 70 %. Nämä ovat muis­tin­va­rai­sia tie­to­ja, kos­ka nopea googlaus ei tuo­nut kovin tuo­rei­ta tilas­to­ja kat­ta­mat­to­mas­ta eläkevastuusta. 

    Jos muis­ti­ku­va­si pitä­vät yhtään paik­kaan­sa, ainoa joten­ku­ten rei­lu mene­tel­mä on aset­taa elä­ke­kat­to nyt niin alhai­sel­le tasol­le (ei kui­ten­kaan takuu­elä­ket­tä alem­mak­si), että mak­set­ta­vis­ta eläk­keis­tä leik­kaan­tuu noin 70 %.

    Asial­la on lisäk­si kii­re, jot­ta ei jou­du­ta takai­sin­pe­rin­tään, joka oli­si taan­neh­ti­vaa lainsäädäntöä.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tosin aika sur­ke­aa elä­ket­tä sile edel­li­sel­le suku­pol­vel­le mak­set­tiin. Suu­rem­pi ansio suu­ril­le ikä­luo­kil­le on, että he raken­si­vat tähän maa­han kau­pun­git ja pari mil­joo­naa asuntoa.

    Mihin perus­tat tämän väit­tee­si? Opis­to­ta­soi­sen kou­lu­tuk­sen saa­neen äiti­ni elä­ke oli 70-luvun puo­li­vä­lis­sä parem­pi kuin kol­mi­kymp­pi­sen DI:n palk­ka. Per­heen elät­tä­mi­sek­si piti sil­lon­kin teh­dä kah­ta työtä.

    1. Äit­gi­si oli var­maan­kin töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Yksi­tyi­sen puo­len TEL-jär­jes­tel­mää vas­ta pan­tiin sil­loin kuntoon.Sitä alet­tiin ansai­ta vuo­des­ta 1962 alkaen. Joil­la­kin yri­tyk­sil­lä oli omia viritelmiä.

  41. Samu­li Saa­rel­ma:

    Nykyi­nen mari­na suu­ria ikä­luok­kia koh­taan on epä­rei­lua sii­nä mie­les­sä, että he ovat oikeas­ti mak­sa­neet hei­tä edel­tä­nei­den suku­pol­vien eläk­keet ihan niin kuin nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat sit­ten hei­dän eläk­keen­sä. Se hei­tä edäl­ty­nyt suku­pol­vi on kai se ket­ju­kir­jeen aloit­ta­ja, joka ei eläk­kei­tään koko­naan mak­sa­nut (mut­ta he toki sit­ten puo­les­taan kävi­vät sodan, joten se heil­le ehkä sit­ten suotakoon).

    Pak­ko olla rei­luu­des­ta sii­nä eri miel­tä, että he oli­vat aikoi­naan raken­ta­mas­sa jär­jes­tel­mää ja siten teki­vät sii­tä sel­lai­sen, jos­sa isoin ikä­luok­ka mak­saa hei­tä edel­tä­vien pie­nem­pien ikä­luok­kien pie­net eläk­keet ja rahas­toi sii­nä sivus­sa hyvin vähän ja vas­taa­vas­ti hei­dän ison ikä­luok­kan­sa eläk­keet mak­saa hei­tä seu­raa­vat sel­keäs­ti pie­nem­mät ikä­luo­kat. Pel­käs­tään nos­ta­mal­la rahas­toin­tias­te 25 pro­sen­tin tie­tä­mis­tä 50 pro­sen­tin koko­luok­kaan meil­lä voi­si olla huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät elä­ke­mak­sut täl­lä het­kel­lä kannettavana.

    Seli­tyk­sek­si ei kel­paa se, että ongel­mat tuli­vat tie­toi­suu­teen vas­ta nyt. Suo­men ikä­py­ra­mi­din muo­to ja sen tule­va kehi­tys on kui­ten­kin ollut tie­dos­sa jo kym­me­niä vuo­sia, joten muu­tok­sia tähän oli­si ollut mah­dol­lis­ta teh­dä, mut­ta sen sijaan teh­tiin­kin niin, että elä­kei­kää alen­net­tiin ja lai­tet­tiin ties mitä super­ker­ty­mää sin­ne perään. Ei ole sat­tu­maa, että näitä(kään) etuuk­sia ei enää löy­dy 2017 voi­maan tul­lees­sa elä­ke­uu­dis­tuk­ses­sa, mut­ta sen sijaan lyö­dään pöy­tään kor­kea tavoi­te-elä­kei­kä johon on pak­ko lusia saa­vut­taak­seen tämän tavoit­teel­li­sen elä­ke­ta­son ja sit­ten tämä alin elä­kei­kä, jol­la vie­lä fak­ti­ses­ti lei­ka­taan ison osan väes­tös­tä eläk­kei­tä, kun työ­nan­ta­ja ei anna jat­kaa / krop­pa tai kuup­pa ei kes­tä teh­dä täy­teen ikään asti töi­tä. Esi­mer­kik­si minun koh­dal­la jos työ­nan­ta­ja ei anna­kaan teh­dä töi­tä kah­ta kuu­kaut­ta vail­le 70-vuo­ti­aak­si vaan lait­taa pel­lol­le 67 vuo­ti­aa­na alim­man elä­keiän saa­vu­tet­tua­ni niin lei­ka­taan sitä elä­ket­tä vie­lä 17,5 pro­sent­tia, kos­ka en saa­vut­ta­nut tavoite-eläkeikääni.

    Kun tämä tavoi­te-elä­keiän tavoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­sen mer­ki­tys kir­kas­tuu tule­vil­le elä­ke­läi­sil­le täs­sä seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na niin tulee kyl­lä ole­maan mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta jul­kis­ta kes­kus­te­lua. Tulee nimit­täin ole­maan aika tuli­ki­ven­kat­kuis­ta kom­ment­tia tuo­reil­ta elä­ke­läi­sil­tä muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la, kun ker­ty­nyt elä­ke onkin yhtäk­kiä kovin pal­jon pie­nem­pi, kun alin elä­kei­kä koh­dal­le sat­tuu. Drai­vi pysyä­kin mie­luum­min työt­tö­mä­nä ja fat­tan pom­po­tel­ta­va­na ja odo­tel­la työt­tö­mä­nä tavoi­te-elä­keiän täyt­ty­mis­tä tulee ole­maan melkoinen.

  42. Välil­lä oli käy­tös­sä myös ns. les­ke­ne­lä­ke. Tar­peel­li­nen apu niil­le joi­den oma elä­ke­ker­ty­mä oli pie­ni vaik­ka oli teh­nyt pal­ka­ton­ta koko­päi­vä­työ­tä omas­sa talou­des­sa ja puo­li­son kuo­le­man jäl­keen oli­si jää­nyt pel­käl­le kansaneläkkeelle.

    Toi­saal­ta mer­kit­tä­vä yli­mää­räi­nen lisä niil­le nai­sil­le joil­la oli hyvä oma­kin elä­ke, nime­no­maan jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta. Mie­hen kuol­tua les­ki saat­toi saa­da oman­sa pääl­le rei­lun lisäe­läk­keen, jopa vuo­si­kym­me­nien ajan. 

    Nyt­hän tämä­kin käy­tän­tö on jo poistunut.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­ta­mi­seen liit­ty­vä val­ta [koros­tus lai­naa­jan] ja nyt eläk­kei­siin onkin tar­koi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja. 

    Aika kova syy­tös. Onko jotain jul­kis­tet­tua tie­toa sen tuek­si, Osmo?

    1. Aika kova syy­tös. Onko jotain jul­kis­tet­tua tie­toa sen tuek­si, Osmo?

      En kek­si muu­ta syy­tä, mik­si rahas­toin­ti­stra­te­gia yhtäk­kiä muu­tet­tiin niinm, että suu­ria ikä­luok­kia aja­tel­len kerät­ty pus­ku­ri pää­tet­tiin jät­tää pysyväksi.

  44. R. V.: Jos muis­ti­ku­va­si pitä­vät yhtään paik­kaan­sa, ainoa joten­ku­ten rei­lu mene­tel­mä on aset­taa elä­ke­kat­to nyt niin alhai­sel­le tasol­le (ei kui­ten­kaan takuu­elä­ket­tä alem­mak­si), että mak­set­ta­vis­ta eläk­keis­tä leik­kaan­tuu noin 70 %.

    Rei­lua? Eli kun on ensin mak­sa­nut ~40 vuo­den aika­na ~400 000 elä­ke­mak­su­ja, ja nyky­sys­tee­mil­lä voi­si olet­taa saa­van­sa 20 v * n 20 000 euroa/vuosi, eli suun­nil­leen samat 400 000 euroa eläk­kei­nä, ehdo­tat rei­luu­den nimis­sä että nor­maa­li kes­ki­tu­loi­nen sai­si elä­ket­tä n 6000 euroa / vuo­si, eli 500 euroa/kk, ja sys­tee­mi sai­si pitää loput 300 000 euroa?

  45. ant­ti: Rei­lua? Eli kun on ensin mak­sa­nut ~40 vuo­den aika­na ~400 000 elä­ke­mak­su­ja, ja nyky­sys­tee­mil­lä voi­si olet­taa saa­van­sa 20 v * n 20 000 euroa/vuosi, eli suun­nil­leen samat 400 000 euroa eläk­kei­nä, ehdo­tat rei­luu­den nimis­sä että­nor­maa­li kes­ki­tu­loi­nen sai­si elä­ket­tä n 6000 euroa / vuo­si, eli 500 euroa/kk, ja sys­tee­mi sai­si pitää loput 300 000 euroa?

    Tämän het­ki­nen jär­jes­te­ly­hän on niin, että suu­ren ikä­luo­kan edus­ta­jat mak­soi­vat sys­tee­miin n euroa ja saa­vat kes­ki­mää­rin takai­sin eläk­kee­nä 5 * n euroa. Jos­tain ne 4 * n euroa on löy­det­tä­vä, kos­ka sijoit­ta­mi­sel­la nii­tä raho­ja ei ole kerätty.

  46. Samu­li Saa­rel­ma: Nykyi­nen mari­na suu­ria ikä­luok­kia koh­taan on epä­rei­lua sii­nä mie­les­sä, että he ovat oikeas­ti mak­sa­neet hei­tä edel­tä­nei­den suku­pol­vien eläk­keet ihan niin kuin nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat sit­ten hei­dän eläkkeensä. 

    No, epä­rei­lua ja epä­rei­lua. Suu­ret ikä­luo­kat eivät teh­neet tar­peek­si jäl­ke­läi­siä hei­dän eläk­kei­tään mak­sa­maan. Hei­dän van­hem­pi­aan taas oli eläk­kei­tä saa­mas­sa suh­tees­sa luku­mää­räl­li­ses­ti vähem­män. Kun sit­ten huo­mioi­daan, ettei jär­jes­tel­mä juu­ri­kaan rahas­toi, että eli­niä­no­do­te kas­voi mer­kit­tä­väs­ti ja että elä­ke­mak­sut ja elä­keiät koro­tet­tiin jäl­ki­ju­nas­sa, suku­pol­vi­ra­sit­teet X/Y ja Y/Z ovat kovin erilaisia.

    Kyl­lä sii­nä on aika­moi­nen mus­ta­pek­ka jaet­tu eikä asial­le ole jäl­kim­mäi­nen ikä­luok­ka voi­nut yhtään mitään, vaik­ka sen on ikä­py­ra­mi­dis­ta voi­nut näh­dä jo aina­kin neli­sen­kym­men­tä vuotta.

  47. ant­ti: Rei­lua? Eli kun on ensin mak­sa­nut ~40 vuo­den aika­na ~400 000 elä­ke­mak­su­ja, ja nyky­sys­tee­mil­lä voi­si olet­taa saa­van­sa 20 v * n 20 000 euroa/vuosi, eli suun­nil­leen samat 400 000 euroa eläk­kei­nä, ehdo­tat rei­luu­den nimis­sä että­nor­maa­li kes­ki­tu­loi­nen sai­si elä­ket­tä n 6000 euroa / vuo­si, eli 500 euroa/kk, ja sys­tee­mi sai­si pitää loput 300 000 euroa?

    Jos läh­de­tään sii­tä, että Bör­jen (nimi muu­tet­tu) palk­ka­sum­ma on ollut aikoi­naan esim. luok­kaa 20 000 euroa vuo­des­sa ja sii­tä on mak­set­tu 7 % elä­ke­mak­sua eli 1400 euroa, niin aika pit­kän työ­uran on Bör­je saa­nut teh­dä, että on 400 000 euroa mak­set­tua elä­ket­tä ker­ty­nyt. Vaik­ka las­ket­tai­siin vähän toteu­tu­nut­ta kovem­pi­kin tuot­to sil­le rahas­toi­dul­le osuu­del­le tuos­ta eläkemaksusta.

    Tuo­ta voi ver­ra­ta sii­hen, että Bir­ger (nimi muu­tet­tu) tie­naa tänä vuon­na n. 45 000 euroa ja sii­tä mak­se­taan 11 250 euroa eläkemaksua.

    Ja täs­tä pääs­tään toi­seen kysy­myk­seen eli tai­tet­tuun indek­siin ja sii­hen miten vää­rin se on tai ei ole. Kun oikeas­ti­han palk­ko­jen nousu on seu­raus­ta tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta. Kun Bör­je kai­voi lapiol­la ojaa 1970-luvul­la, niin Bör­je sai ojan­kai­va­jan pal­kan. Ja sii­tä ojan­kai­va­jan pal­kas­ta sen pitäi­si eläk­keen­kin muo­dos­tua. Ei sil­lä ole mitään teke­mis­tä 2000-luvun kai­vin­ko­neen kul­jet­ta­jan pal­kan kans­sa. Ja kui­ten­kin vaa­di­taan, että se ei rii­tä, jos eläk­keet nouse­vat hin­to­jen mukaan samas­sa tah­dis­sa niin, että osto­voi­ma pysyy, vaan sen lisäk­si eläk­kei­den pitää nous­ta kun pal­kat­kin nouse­vat. Eli elin­ta­son on nous­ta­va eläkkeelläkin.

  48. Juk­kis: Pak­ko olla rei­luu­des­ta sii­nä eri miel­tä, että he oli­vat aikoi­naan raken­ta­mas­sa jär­jes­tel­mää ja siten teki­vät sii­tä sel­lai­sen, jos­sa isoin ikä­luok­ka mak­saa hei­tä edel­tä­vien pie­nem­pien ikä­luok­kien pie­net eläk­keet ja rahas­toi sii­nä sivus­sa hyvin vähän ja vas­taa­vas­ti hei­dän ison ikä­luok­kan­sa eläk­keet mak­saa hei­tä seu­raa­vat sel­keäs­ti pie­nem­mät ikäluokat.

    Ok, olet oikeas­sa, että ket­ju­kir­je­sys­tee­mi suo­sii jos­sain mää­rin iso­ja ikä­luok­kia pien­ten kus­tan­nuk­sel­la. Ja olet ehkä oikeas­sa sii­nä­kin, että kos­ka Suo­men syn­ty­vyys on ollut mel­ko lail­la vakios­sa n. 2 las­ta / nai­nen 1970-luvul­ta läh­tien, oli­si tämän epä­koh­dan voi­nut kor­ja­ta siten, että suu­ret ikä­luo­kat oli­si pan­tu rahas­toi­maan isom­pi osa eläk­keis­tään kuin hei­tä edel­tä­neet ja seu­raa­vat ikä­luo­kat joutuvat.

    1. Sen piti olla ensin niin, että suu­ret ikä­luo­kat vähän rahas­toi­vat ja hei­dämn eläk­keen­sa mak­se­taan rahas­to­ja pur­ka­mal­la, min­kä jäl­keen rasi­tus jat­kui­si ikä­luo­kit­tain suun­nil­leen tasaisena.Jokin näis­sä las­kel­mis­sa muut­tui tai sit­ten ei muu­ten vain halut­tu pur­kaa rahas­to­ja, kun nii­hin oli niin tykästytty.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen piti olla ensin niin, että suu­ret ikä­luo­kat vähän rahas­toi­vat ja hei­dämn eläk­keen­sa mak­se­taan rahas­to­ja pur­ka­mal­la, min­kä jäl­keen rasi­tus jat­kui­si ikä­luo­kit­tain suun­nil­leen tasaisena.Jokin näis­sä las­kel­mis­sa muut­tui tai sit­ten ei muu­ten vain halut­tu pur­kaa rahas­to­ja, kun nii­hin oli niin tykästytty.

    Uhat­tiin elä­ke­pom­mil­la, joka tulee, kun suu­ret ikä­luo­kat jää­vät eläk­keel­le. Eipä tul­lut­kaan. Ehkä siis vain huo­mat­tiin, että rahas­to­ja ei tar­vit­se­kaan syö­dä, pär­jä­tään sijoi­tus­ten tuo­toil­la ja työeläkemaksuilla.

    Ehkä kan­nat­tai­si jo lopet­taa puhe suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta, hei­tä kun on jäl­jel­lä n.370.000. Kun mui­ta elä­ke­läi­siä on yli mil­joo­na, niin onko tuol­la nopeas­ti supis­tu­val­la jou­kol­la enää pal­joa­kaan merkitystä.

    Mil­le­niu­mis­ta on 18 vuotta(vastahan sitä juh­lit­tiin). Sama aika eteen­päin, niin nuo­rim­mat “suu­ret” täyt­tä­vät 86 vuot­ta. Hei­tä on sil­loin enää rip­peet jäljellä.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alun­pe­rin oli tar­koi­tus, että rahas­to­ja puret­tai­siin suur­ten ikä­luok­kien takia, mut­ta nyt on rahas­to­ja alka­nut kiin­nos­taa sijoit­ta­mi­seen liit­ty­vä val­ta ja nyt eläk­kei­siin onkin tar­koi­tus käyt­tää vain rahas­to­jen tuottoja.

    Tot­ta var­mas­ti on tuo val­lan­hi­mo­kin, mut­ta elä­ke­ra­has­to­jen taso ja siis nii­den pur­ku­mah­dol­li­suus on tiu­kas­ti sidok­dis­sa tule­vaan työ­elä­ke­mak­su­ta­soon ja/tai tule­vien elä­ke-etuuk­sien tasoon.

    Logiik­ka menee yksin­ker­tai­ses­ti niin, että mitä isom­mat rahas­tot, sitä suu­rem­mat tuo­tot ja siten pie­nem­mät mak­sut ja/tai parem­mat eläk­keet. Rahas­to­jen pur­ka­mi­nen siis oli­si pois tule­vil­ta eläk­keen­saa­ja­su­ku­pol­vil­ta. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että jo inflaa­tioon takia rahas­ton nimel­li­sen koon tulee kas­vaa tai se tosia­sial­li­ses­ti pienenee.

    On toki tot­ta, että aika­naan rahas­to­ja todel­la kaa­vail­tiin puret­ta­vak­si täs­sä vai­hees­sa. Maa­il­ma on kui­ten­kin muut­tu­nut, ennus­te­las­kel­mat uusit­tu moneen ker­taan ja etuuk­sia­kin muo­kat­tu reip­paas­ti täl­lä välin. Nyt elä­ke­mak­su­ta­so näyt­tää ole­van mah­dol­lis­ta pitää uskot­ta­vas­ti vakio­na 24,4 pro­sen­tis­sa muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen ajan. Rahas­to­jen pur­ka­mi­nen tar­koit­tai­si mak­su­ta­son sel­vää nos­ta­mis­ta tai, kos­ka halu­kas­ta mak­sa­jaa ei löy­dy, toden­nä­köi­sem­min tule­vien eläk­kei­den leik­kauk­sia. Kan­nat­taa muis­taa tämä, jos todel­la halu­aa vaa­tia työ­elä­ke­ra­has­to­jen purkamista.

  51. Samu­li Saa­rel­ma: Ok, olet oikeas­sa, että ket­ju­kir­je­sys­tee­mi suo­sii jos­sain mää­rin iso­ja ikä­luok­kia pien­ten kus­tan­nuk­sel­la. Ja olet ehkä oikeas­sa sii­nä­kin, että kos­ka Suo­men syn­ty­vyys on ollut mel­ko lail­la vakios­sa n. 2 las­ta / nai­nen 1970-luvul­ta läh­tien, oli­si tämän epä­koh­dan voi­nut kor­ja­ta siten, että suu­ret ikä­luo­kat oli­si pan­tu rahas­toi­maan isom­pi osa eläk­keis­tään kuin hei­tä edel­tä­neet ja seu­raa­vat ikä­luo­kat joutuvat.

    Se oli­si ollut yksin­ker­tai­sin tapa kor­ja­ta tämä: suu­ret ikä­luo­kat oli­si­vat alus­ta asti rahas­toi­neet enem­män omis­ta ansiois­taan, kos­ka hei­dän jäl­keen­sä mak­sa­jia on vähem­män ja sil­loin mei­dän nykyi­set elä­ke­mak­sum­me voi­si­vat olla mata­lam­mal­la tasol­la. Jär­jes­tel­mään oli­si vie­lä voi­tu raken­taa sisään jon­kin­lai­nen ikä­luo­kan koon mukaan toi­mi­va elä­ke­mak­sun rahas­toin­nin suh­det­ta muok­kaa­va ker­roin, jol­loin ongel­ma ei oli­si tois­tu­nut vas­tai­suu­des­sa­kaan, jos­kin näyt­tää sil­tä, että Suo­men syn­ty­vyys on pikem­min­kin heik­ke­ne­mään päin kuin kasvamaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti elä­ke­jär­jes­tel­määm­me raken­ta­neet tahot teki­vät sii­tä mie­luum­min sel­lai­sen, jos­sa suu­ret ikä­luo­kat mak­soi­vat pää­osan työ­uras­taan nel­jää pro­sent­tia ja nuo­ret mak­sa­vat (aina­kin) kah­ta­kym­men­tä­nel­jää ihan alus­ta alkaen. Oli­han siel­lä tie­tys­ti kaik­kea muu­ta­kin hyvää heil­le tar­jol­la ihan sii­tä läh­tien, että miten saa­tu elä­ke mää­räy­tyi ja miten nykyi­nen koko työ­uran aika­na ker­ty­vä elä­ke­sum­ma on itse asias­sa ver­rat­tain uusi kek­sin­tö, mut­ta nii­tä lie­nee tur­ha ava­ta tähän kommenttiin.

  52. Juk­kis: Se oli­si ollut yksin­ker­tai­sin tapa kor­ja­ta tämä: suu­ret ikä­luo­kat oli­si­vat alus­ta asti rahas­toi­neet enem­män omis­ta ansiois­taan, kos­ka hei­dän jäl­keen­sä mak­sa­jia on vähem­män ja sil­loin mei­dän nykyi­set elä­ke­mak­sum­me voi­si­vat olla mata­lam­mal­la tasolla.

    En ole eri­tyi­sen hyvä tuon aika­kau­den asian­tun­ti­ja, mut­ta Suo­mi oli TEL-jär­jes­tel­män raken­nus­vai­hees­sa 60- ja 70-luvuil­la vie­lä pit­käl­ti jäl­jes­sä län­sieu­roop­pa­lai­sis­ta mais­ta. Pää­omia oli niu­kas­ti eikä nii­tä riit­tä­nyt loput­to­mas­ti elä­ke­ra­has­toin­tiin. Itse asias­sa val­tao­sa työ­elä­ke­ra­has­tois­ta lai­nat­tiin tuol­loin suo­raan takai­sin työ­nan­ta­jil­le, jot­ka inves­toi­vat ne omaan toimintaansa.

    Rahat oli­vat siis koko ajan työ­nan­ta­jan omas­sa käy­tös­sä ja elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le oli taval­laan vain annet­tu lupaus sii­tä, että rahas­toon myös saa­daan oike­aa rahaa aika­naan, jos työ­nan­ta­jat onnis­tu­vat saa­maan itsel­leen lai­naa­mal­leen rahal­le riit­tä­vää tuottoa.

    Ehkä mak­su­ta­soa oli­si voi­nut nos­taa enem­män ja nopeam­min. Itse en kui­ten­kaan uskal­la läh­teä spe­ku­loi­maan sil­lä miten sit­ten oli­si käy­nyt. Joku parem­pi asian­tun­ti­ja voi ottaa kan­taa sii­hen pal­jon­ko tähän oli­si ollut mahdollisuuksia.

    jäl­ki­kä­teen suu­rim­mal­ta epä­koh­dal­ta näyt­tä­vät van­hem­pien ikä­luok­kien suh­teet­to­man hyvät elä­ke-edut. Kos­ka elä­ke­kart­tu­mat alkoi­vat vas­ta 1962, tätä aikaa kes­ti kui­ten­kin vain lyhyen aikaa pää­osin 1980-luvul­la. Elä­ke perus­tui ns. lop­pu­palk­kaan, joka oli par­haim­mil­laan 4 vii­mei­sen työs­ken­te­ly­vuo­den 2 par­haan vuo­den ansioi­den mukai­nen! Elä­keiät oli­vat monel­la todel­la alhai­set (jopa 55 vuot­ta), oli yksi­löl­lis­tä var­hai­se­lä­ket­tä, vuo­sia kes­tä­vää työt­tö­myys­put­kea ja höve­lei­tä indek­si­ko­ro­tuk­sia, joi­hin valui hui­kei­ta sum­mia elä­ke­ra­haa. Tuo meno toki lop­pui, kun rea­lis­mi eli raho­jen puu­te tuli vas­taan. Alkoi etuuk­sien kar­si­mi­nen sel­lai­sel­le tasol­le, että myös ket­ju­kir­jeen mak­sa­ja­su­ku­pol­vet suos­tui­vat edel­leen osak­si järjestelyä.

    Totuu­den nimis­sä on myös muis­tet­ta­va, että hyvil­lä etuuk­sil­la­kin on aika­naan nii­tä luo­des­sa usein aina­kin haet­tu hyvää ja niil­lä on voi­nut olla tär­keä­kin teh­tä­vä laa­jem­min yhteis­kun­nas­sa. Esi­mer­kik­si työt­tö­myys­put­ki ei oikeas­taan edes oli­si kos­kaan kuu­lu­nut elä­ke­jär­jes­tel­mään, mut­ta se saa­tiin sopi­vas­ti toteu­tet­tua sen puit­teis­sa. Eläk­kei­den indek­si­ko­ro­tuk­set­kin var­mas­ti halut­tiin (ja halut­tai­siin, jos hin­ta oli­si mie­le­käs) pitää “tait­ta­mat­to­mi­na”. Aluk­si täl­lä ei vain ollut mak­sui­hin juu­ri mitään vai­ku­tus­ta, kun mak­sus­sa olleet eläk­keet oli­vat (lyhyen TEL-kart­tu­ma-ajan joh­dos­ta) pie­niä. Kun mak­set­ta­vien eläk­kei­den mää­rä kas­voi suu­rek­si, indek­si­ko­ro­tus­ten todel­li­set kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set osoit­tau­tui­vat lii­an suuriksi.

    On niin kovin help­po tuo­mi­ta pää­tök­set jäl­ki­kä­teen vää­rik­si. Elä­ke­jär­jes­tel­män raken­ta­mi­nen on ollut mones­ta syys­tä vai­kea pon­nis­tus ja poliit­ti­set sekä talou­del­li­set rea­li­tee­tit ovat aset­ta­neet pal­jon reu­naeh­to­ja, jot­ka pitäi­si pitää mie­les­sä. Osa hyvis­tä pyr­ki­myk­sis­tä on osoit­tau­tu­nut jäl­ki­kä­teen kes­tä­mät­tö­mik­si joko sik­si, että ole­tuk­set ovat olleet vää­rin tai maa­il­ma on kehit­ty­nyt suun­taan, jota ei osat­tu enna­koi­da (esi­mer­kik­si eli­niän ja siten eläk­kei­den mak­sua­jan erit­täin huo­mat­ta­va ja jat­ku­va piteneminen).

    1. Nykyi­nen elä­ke­jär­je­tel­mä pois­ti yhden sen ajan epä­koh­dis­ta, laa­jan elä­ke­läis­köy­hyy­den. Van­hem­pi suku­pol­vi saa elä­ke­mak­sun­sa aika run­sain koro­tuk­sin takai­sin, mut­ta huo­nom­paa elä­ket­tä he sil­ti saa­vat kuin seu­raa­vat kohor­tit, kos­ka pal­kat oli­vat 1950- ja 60-luvuil­la todel­la mata­lat. Jos pää­dyt­täi­siin johon­kin tasa-alek­kee­seen, niin että se oli­si osto­voi­mal­taan sama nyt ja täs­tä eteen­päin, suu­ret ikä­luo­kat voit­tai­si­vat sii­nä­kin, kos­ka heis­sä on todel­la pal­jon hyvin pien­tä työ­elä­ket­tä saavia.

  53. Lau­ri Oja­la:
    On niin kovin help­po tuo­mi­ta pää­tök­set jäl­ki­kä­teen vää­rik­si. Elä­ke­jär­jes­tel­män raken­ta­mi­nen on ollut mones­ta syys­tä vai­kea pon­nis­tus ja poliit­ti­set sekä talou­del­li­set rea­li­tee­tit ovat aset­ta­neet pal­jon reu­naeh­to­ja, jot­ka pitäi­si pitää mie­les­sä. Osa hyvis­tä pyr­ki­myk­sis­tä on osoit­tau­tu­nut jäl­ki­kä­teen kes­tä­mät­tö­mik­si joko sik­si, että ole­tuk­set ovat olleet vää­rin tai maa­il­ma on kehit­ty­nyt suun­taan, jota ei osat­tu enna­koi­da (esi­mer­kik­si eli­niän ja siten eläk­kei­den mak­sua­jan erit­täin huo­mat­ta­va ja jat­ku­va piteneminen).

    Jäl­ki­vii­saus on paras vii­saus, mut­ta ei sil­lä voi selit­tää hyvik­si pää­tök­siä, jot­ka oli­vat jo nii­tä teh­täes­sä vää­riä. Sii­tä ei ole pit­kä aika, kun elä­kei­kää las­ket­tiin niin, että kes­ki­mää­räi­nen elä­köi­ty­mi­si­kä tipah­ti noin 61 vuo­teen elä­ke­put­ken alen­net­tua elä­kei­kää 63 vuo­des­ta 500 päi­väl­lä. Tämä pää­tös tapah­tui minun elin­ai­ka­na­ni ja sen jäl­keen on minun tavoi­te-elä­kei­kä­ni nos­tet­tu vähän vail­le 70 vuo­teen, mak­su­ja­ni lisät­ty ja minul­le lopul­ta luvat­tua elä­ket­tä lei­kat­tu. Nau­rat­tai­si, jos ei itket­täi­si, kos­ka nykyi­sil­lä työl­li­syys­lu­vuil­la pai­neet tule­vien eläk­kei­den leik­kaa­mi­seen / elä­keiän nos­ta­mi­seen / mak­su­jen korot­ta­mi­seen vaan kasautuvat.

    Tätä pää­tös­tä teh­täes­sä Suo­men väes­tö­py­ra­mi­din muo­to ja sen impli­kaa­tiot plus odo­tet­ta­vis­sa ole­van eli­niän nousu oli­vat tie­dos­sa. Sil­ti se toteu­tet­tiin ja oltiin omal­ta osal­taan kasaa­mas­sa lisä­pai­noa tähän kil­pai­lu­ky­kyäm­me rasit­ta­vaan ankkuriin.

  54. Peter: Ja kui­ten­kin vaa­di­taan, että se ei rii­tä, jos eläk­keet nouse­vat hin­to­jen mukaan samas­sa tah­dis­sa niin, että osto­voi­ma pysyy, vaan sen lisäk­si eläk­kei­den pitää nous­ta kun pal­kat­kin nouse­vat. Eli elin­ta­son on nous­ta­va eläkkeelläkin.

    On minus­ta ihan koh­tuul­li­nen vaa­ti­mus, että elin­ta­so nousee aina­kin jon­kin ver­ran myös eläk­keel­lä. Ei se oikeal­ta tunnu,jos joku van­hus on ikui­ses­ti juut­tu­nut vaik­ka­pa vuo­den 1985 elintasoon.

    Mut­ta on täy­sin koh­tuu­ton­ta mak­sa­jia koh­taan vaa­tia, kuten Kim­mo Kil­ju­nen tekee, että eläk­keet nouse­vat samaan tah­tiin palk­ko­jen kanssa. 

    Sik­si tai­tet­tu indek­si (80% inflaa­tio­ta ja vain 20% palk­ko­ja) on ihan pakol­li­nen osa mitä tahan­sa jär­ke­vää elä­ke­jär­jes­tel­mää ja nykyi­nen indek­si on ihan hyvä kom­pro­mis­si. Jos eläk­kei­den läh­tö­ta­so oli­si tosi­aan vain sen 40% pal­kas­ta, täy­si indek­si voi­si olla perusteltukin. 

    Sem­moi­nen lisä vie­lä, että jos pal­kat las­ke­vat, niin eläk­kei­den­kään ei pitäi­si nous­ta ollen­kaan vaik­ka inflaa­tio oli­si 20%.

  55. erk­ki nii­ni: n tukia rah

    Opis­ke­lit kii­ruus­ti koh­ti nyky­nä­kö­kul­mas­ta var­maa työl­lis­ty­mis­tä, otit asun­to­lai­nan, jon­ka inflaa­tio kuit­ta­si ja syn­ny­tit lap­set, jot­ka sai­vat yhteis­kun­nan mak­sut­ta tar­joa­man ope­tuk­sen ja kat­ta­van ter­vey­den­hoi­don. Mitään näis­tä itses­tään­sel­vyyk­si­nä otta­mis­ta­si asiois­ta ei ole nuo­rem­mil­la pol­vil­la, joi­den haluat kus­tan­ta­van van­huu­te­si muka­naan tuo­mat, monen­lai­set lisä­kus­tan­nuk­set, vaik­ka edus­tat his­to­rian kor­kea­tu­loi­sin­ta vanhusikäluokkaa.

  56. Lau­ri Oja­la:
    jäl­ki­kä­teen suu­rim­mal­ta epä­koh­dal­ta näyt­tä­vät van­hem­pien ikä­luok­kien suh­teet­to­man hyvät elä­ke-edut. Kos­ka elä­ke­kart­tu­mat alkoi­vat vas­ta 1962, tätä aikaa kes­ti kui­ten­kin vain lyhyen aikaa pää­osin 1980-luvul­la. Elä­ke perus­tui ns. lop­pu­palk­kaan, joka oli par­haim­mil­laan 4 vii­mei­sen työs­ken­te­ly­vuo­den 2 par­haan vuo­den ansioi­den mukai­nen! Elä­keiät oli­vat monel­la todel­la alhai­set (jopa 55 vuot­ta), oli yksi­löl­lis­tä var­hai­se­lä­ket­tä, vuo­sia kes­tä­vää työt­tö­myys­put­kea ja höve­lei­tä indek­si­ko­ro­tuk­sia, joi­hin valui hui­kei­ta sum­mia eläkerahaa. 

    Juu­ri näin, tol­kut­to­mia etu­ja on jaet­tu. Vie­lä­kin jää 55-vuo­ti­aa­na täy­del­le eläk­keel­le jul­ki­sel­ta puo­lel­ta eri­tyis­ryh­miä (kuten mm. opet­ta­jia). Sai­vat 90-luvul­la itse vali­ta var­hai­sen eläköitymisen.

    Lau­ri Oja­la: Tuo meno toki lop­pui, kun rea­lis­mi eli raho­jen puu­te tuli vas­taan. Alkoi etuuk­sien kar­si­mi­nen sel­lai­sel­le tasol­le, että myös ket­ju­kir­jeen mak­sa­ja­su­ku­pol­vet suos­tui­vat edel­leen osak­si järjestelyä.

    Mitä olen­nai­sia etu­ja ennen 1955 syn­ty­neil­tä on kar­sit­tu? Mis­sä ja mil­loin nuo­ril­ta mak­sa­ja­su­ku­pol­vil­ta on kysyt­ty suos­tu­mus­ta hei­dän elä­ke-etu­jen­sa leik­kaa­mi­seen jopa 30%:lla??? Ei ole kysyt­ty. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat asian ja edus­kun­ta siu­na­si tar­vit­ta­vat laki­muu­tok­set. Uskal­si­ko yksi­kään puolue/kansanedustaja nous­ta vas­ta­rin­taan elä­ke­läi­sar­mei­jan seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa tule­van tuo­mion pelossa?

    Lau­ri Oja­la:

    On niin kovin help­po tuo­mi­ta pää­tök­set jäl­ki­kä­teen vääriksi. 

    Meil­lä on Arka­dian mäell­lä 200 erit­täin hyvin pal­kat­tua, vaa­leis­sa päte­vik­si arvioi­tua kan­san edus­ta­jaa koko ajan teke­mäs­sä muu­tok­sia lai­na­sää­dän­töön ja esim. kan­sal­le jaet­ta­viin etuuk­siin. Siis kor­jaa­mas­sa aiem­pia nyky­ti­lan­tee­seen sopi­mat­to­mia, enem­män tai vähem­män vää­riä pää­tök­siä. Sitä­hän tämän lai­tok­sen toi­min­ta jok­seen­kin koko­naan on. Kyl­lä aiem­mat elä­ke-etuus­pää­tök­set kuu­lu­vat aivan samal­la tavoin muu­tet­ta­vis­sa ole­viin päätöksiin.

    Ei elä­ke-eduil­la oikeas­ti mitään perus­tus­la­kiin perus­tu­vaa omai­suu­den suo­jaa ole. Työ­eläk­kei­den mak­su lop­puu kuo­le­maan eikä nii­tä peri­kun­nal­le mak­se­ta. Eli mitään omai­suu­den suo­jaa ei ole.

    Polii­ti­koil­ta puut­tuu roh­keus teh­dä tar­vit­ta­vat pää­tök­set, ja nuo­ret maksavat.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nykyi­nen elä­ke­jär­je­tel­mä pois­ti yhden sen ajan epä­koh­dis­ta, laa­jan elä­ke­läis­köy­hyy­den. Van­hem­pi suku­pol­vi saa elä­ke­mak­sun­sa aika run­sain koro­tuk­sin takai­sin, mut­ta huo­nom­paa elä­ket­tä he sil­ti saa­vat kuin seu­raa­vat kohor­tit, kos­ka pal­kat oli­vat 1950- ja 60-luvuil­la todel­la matalat. 

    En ole var­ma, mitä tar­koi­tat van­hem­mal­la suku­pol­vel­la, mut­ta 1920-luvul­la syn­ty­neet anop­pi­ni (työ­ura jul­ki­sel­la sek­to­ril­la) ja appiuk­ko­ni (koko työ­ura yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la) saavat/saivat sel­väs­ti parem­paa elä­ket­tä kuin mihin minul­la on kos­kaan mah­dol­li­suuk­sia nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä sii­tä huo­li­mat­ta, että kuu­lun Suo­mes­sa par­hai­ten ansait­se­vaan desii­liin. Olen­nai­nen teki­jä täs­sä on se, että 1980-luvul­la eläk­keel­le jää­neil­lä appi­van­hem­mil­la­ni elä­ke las­ket­tiin vii­meis­ten työ­vuo­sien ansioi­den mukaan. Niil­lä 1950- ja 1960-luvun mata­lil­la pal­koil­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta appi­van­hem­pie­ni eläkkeisiin. 

    Nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä taas koko työ­uran ansiot vai­kut­ta­vat eläk­kee­seen, joten toi­mi­hen­ki­löil­lä ensim­mäis­ten työ­vuo­sien mata­lam­mat pal­kat las­ke­vat sitä sel­väs­ti. Duu­na­riam­ma­teis­sa tilan­ne voi toki olla päin­vas­tai­nen, jos vii­mei­si­nä vuo­si­na ei enää jak­sa teh­dä töi­tä samaan mal­liin kuin nuorempana.

  58. Juk­kis: Sii­tä ei ole pit­kä aika, kun elä­kei­kää las­ket­tiin niin, että kes­ki­mää­räi­nen elä­köi­ty­mi­si­kä tipah­ti noin 61 vuo­teen elä­ke­put­ken alen­net­tua elä­kei­kää 63 vuo­des­ta 500 päi­väl­lä. Tämä pää­tös tapah­tui minun elin­ai­ka­na­ni ja sen jäl­keen on minun tavoi­te-elä­kei­kä­ni nos­tet­tu vähän vail­le 70 vuo­teen, mak­su­ja­ni lisät­ty ja minul­le lopul­ta luvat­tua elä­ket­tä leikattu.

    Tuo alim­man van­huuse­lä­keiän alen­ta­mi­nen 63 vuo­teen oli tosi­aan traa­gi­nen epä­on­nis­tu­mi­nen ja teh­tiin tie­toi­se­na mai­nis­te­mis­ta­si epä­koh­dis­ta. Ehkä samal­la (jäl­ki­vii­saa­na naii­vis­ti) aja­tel­tiin, että pal­jon useam­pi jat­kai­si vapaa­eh­toi­ses­ti työs­sä 63 vuo­den täyt­tä­mi­sen jäl­keen. Joka tapauk­ses­sa olen täs­tä samaa miel­tä kans­sa­si eikä vapaa­va­lin­tais­ta elä­köi­ty­mis­tä alle 65 vuo­den iäs­sä oli­si pitä­nyt mahdollistaa.

    Aivan yhtä pahaa vahin­koa sai aikaan muu­an tele­vi­sio­kes­kus­te­lu, jos­sa lausu­tun varo­mat­to­man popu­lis­ti­sen lupauk­sen takia (SDP ei ole hal­li­tuk­ses­sa, joka nos­taa elä­kei­kää) elä­keiän por­tait­tai­nen nos­ta­mi­nen vii­väs­tyi yhden koko­nai­sen hal­li­tus­kau­den ver­ran. Myös tämä oli tie­toi­nen ja kal­lis ratkaisu.

    Eivät nämä var­mas­ti ole edes ainoi­ta sel­väs­ti huo­no­ja rat­kai­su­ja, mut­ta yri­tin itse puo­lus­tel­la vain sitä, että monet huo­noik­si osoit­tau­tu­neet tai sil­tä tun­tu­vat rat­kai­sut ovat voi­neet aika­naan olla jopa erit­täin hyviä tai aina­kin ne on voi­tu teh­dä vil­pit­tö­mäs­ti hyväs­sä uskossa.

    1. Tuo alim­man van­huuse­lä­keiän alen­ta­mi­nen 63 vuo­teen oli tosi­aan traa­gi­nen epä­on­nis­tu­mi­nen ja teh­tiin tie­toi­se­na mai­nis­te­mis­ta­si epäkohdista.

      Se oli myös erit­täin epä­so­li­daa­ri­nen, kos­ka se hei­ken­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä eli koh­dis­tui nii­hin, jot­ka oikeas­ti eivät6 v oine­det jat­kaa van­huuse­lä­kei­kään saak­ka. Ennen tule­van ajan kart­tu­ma las­ket­tiin 65 vuo­den ikään, sit­ten 63 vuo­den ikään.

  59. vk:
    Mitä olen­nai­sia etu­ja ennen 1955 syn­ty­neil­tä on kar­sit­tu? Mis­sä ja mil­loin nuo­ril­ta mak­sa­ja­su­ku­pol­vil­ta on kysyt­ty suos­tu­mus­ta hei­dän elä­ke-etu­jen­sa leik­kaa­mi­seen jopa 30%:lla??? Ei ole kysyt­ty. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat asian ja edus­kun­ta siu­na­si tar­vit­ta­vat lakimuutokset.

    Ennen 1955 syn­ty­neil­tä on kar­sit­tu etu­ja pal­jon­kin. Elä­ke perus­tui aiem­min 4 vii­mei­sen työs­ken­te­ly­vuo­den lop­pu­palk­kaan. Täs­tä siir­ryt­tiin ensin 10 vuo­den lop­pu­palk­kaan ja sit­ten vuo­den 2004 jäl­kei­sel­tä ajal­ta todel­li­siin vuo­sian­sioi­hin. Yksi­löl­li­nen var­hai­se­lä­ke lak­kau­tet­tiin, työt­tö­myys­put­kea on lyhen­net­ty moneen ker­taan ym. Toki vas­taa­vat leik­kauk­set kos­ke­vat nuo­rem­pia­kin ikä­luok­kia, mut­ta on suu­ril­ta ikä­luo­kil­ta­kin evät­ty pal­jon sel­lais­ta mitä vie­lä van­hem­mil­le annettiin.

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt toki sopi­vat etuuk­sis­ta ja mak­su­ta­sos­ta ja teki­vät tämän myös nuo­rem­pien ikä­luok­kien nimis­sä. Ei nuo­ril­ta suo­raan kysyt­ty, mut­ta ei toi­saal­ta kysyt­ty van­hoil­ta­kaan. Työ­elä­ke­jär­jes­tel­män pää­tök­sen­te­ko­ta­pa on täl­lai­nen. Aiem­min annet­tu­jen suh­tet­to­man hyvien etuuk­sien kar­sin­ta on kui­ten­kin teh­ty juu­ri nuor­ten ikä­luok­kien etua (eli sie­det­tä­vää mak­su­ta­soa) sil­mäl­lä pitäen. Etuu­det on pyrit­ty kar­si­maan sel­lai­sel­le tasol­le, että niis­tä aiheu­tu­va mak­su­tar­ve on sie­det­tä­vä mut­ta myös tule­vien eläk­keen­saa­jien (nykyi­set nuo­ret) tule­vat eläk­keet ovat koh­tuul­li­sel­la tasolla.

    vk:

    Meil­lä on Arka­dian mäell­lä 200 erit­täin hyvin pal­kat­tua, vaa­leis­sa päte­vik­si arvioi­tua­kan­san edus­ta­jaa koko ajan teke­mäs­sä muu­tok­sia lai­na­sää­dän­töön ja esim. kan­sal­le jaet­ta­viin etuuk­siin. Siis kor­jaa­mas­sa aiem­pia nyky­ti­lan­tee­seen sopi­mat­to­mia, enem­män tai vähem­män vää­riä pää­tök­siä. Sitä­hän tämän lai­tok­sen toi­min­ta jok­seen­kin koko­naan on. Kyl­lä aiem­mat elä­ke-etuus­pää­tök­set kuu­lu­vat aivan samal­la tavoin muu­tet­ta­vis­sa ole­viin päätöksiin.

    Ei elä­ke-eduil­la oikeas­ti mitään perus­tus­la­kiin perus­tu­vaa omai­suu­den suo­jaa ole. Työ­eläk­kei­den mak­su lop­puu kuo­le­maan eikä nii­tä peri­kun­nal­le mak­se­ta. Eli mitään omai­suu­den suo­jaa ei ole.

    Polii­ti­koil­ta puut­tuu roh­keus teh­dä tar­vit­ta­vat pää­tök­set, ja nuo­ret maksavat.

    Mak­sus­sa ole­vil­la eläk­keil­lä ja ansai­tuil­la tule­vil­la (vanhuus)eläkkeillä on omai­suu­den suo­ja. Tämä kos­kee kuu­kausie­läk­keen mää­rää, mut­ta ei esi­mer­kik­si tule­via indek­si­ko­ro­tuk­sia ja tule­vaa van­huuse­lä­kei­kää. Myös­kään tule­vat elä­ke­kart­tu­mat eivät luon­nol­li­ses­ti ole omai­suu­den suo­jan pii­ris­sä. Eikä leik­kauk­sia­kaan voi­da sen­tään miten tahan­sa teh­dä. Aina tulee ottaa huo­mioon yhden­ver­tai­suus­nä­kö­koh­dat. Esim. alin­ta van­huuse­lä­kei­kää ei voi­tu nos­taa ker­ral­la kuin 3 kuu­kaut­ta ikä­luok­kaa koh­ti, jot­ta peräk­käi­si­nä vuo­si­na syn­ty­nei­den tilan­ne ei eroai­si koh­tuut­to­man pal­jon toisistaan.

    Elä­ke-etuuk­sien taso on itse asias­sa nyt koh­ta­lai­sen kes­tä­väl­lä tasol­la ja nii­tä kos­ke­va val­mis­te­lu hyvin­kin yksi­tyis­koh­tais­ta ja huo­lel­lis­ta. Muun muas­sa ikä­luok­kien väli­nen tas­a­puo­li­suus­tar­kas­te­lu on teh­ty vii­mei­sis­sä uudis­tuk­sis­sa hyvin huo­lel­li­ses­ti ja koh­tuul­li­seen tas­a­puo­li­suu­teen on myös pyrit­ty (ja minus­ta mel­ko hyvin myös päästy).

    Elä­ke­jär­jes­tel­män pää­tök­sen­teos­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­lä on lisäk­si har­vi­nai­sen pai­na­va sanan­sa sanot­ta­va­na. Olen­nai­sis­ta muu­tok­sis­ta on aina sovit­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kes­ken ja ne on hyväk­sy­tet­ty muo­dol­li­ses­ti edus­kun­nas­sa. Alim­man elä­keiän por­tait­tai­nen nos­to tai­taa olla ensim­mäi­nen mer­kit­tä­vä muu­tos, joka on teh­ty val­tio­val­lan toi­mes­ta ja vas­toin työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen tah­toa, vaik­ka ne toki täs­sä­kin tapauk­ses­sa pää­si­vät vii­me kädes­sä sopi­maan muu­tok­sen yksi­tyis­koh­dat hal­li­tuk­sen aset­taes­sa vain uudis­tuk­sel­ta vaa­di­tut reunaehdot.

  60. Kepa: En ole var­ma, mitä tar­koi­tat van­hem­mal­la suku­pol­vel­la, mut­ta 1920-luvul­la syn­ty­neet anop­pi­ni (työ­ura jul­ki­sel­la sek­to­ril­la) ja appiuk­ko­ni (koko työ­ura yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la) saavat/saivat sel­väs­ti parem­paa elä­ket­tä kuin mihin minul­la on kos­kaan mah­dol­li­suuk­sia nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä sii­tä huo­li­mat­ta, että kuu­lun Suo­mes­sa par­hai­ten ansait­se­vaan desii­liin. Olen­nai­nen teki­jä täs­sä on se, että 1980-luvul­la eläk­keel­le jää­neil­lä appi­van­hem­mil­la­ni elä­ke las­ket­tiin vii­meis­ten työ­vuo­sien ansioi­den mukaan. Niil­lä 1950- ja 1960-luvun mata­lil­la pal­koil­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta appi­van­hem­pie­ni eläkkeisiin. 

    Nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä taas koko työ­uran ansiot vai­kut­ta­vat eläkkeeseen…

    Tie­dän useam­pia hen­ki­löi­tä, jot­ka sopi­vat vie­lä 90-luvul­la työ­nan­ta­jan­sa kans­sa miten sopi­vas­ti palk­ka vedä­te­tään vii­mei­sik­si nel­jäk­si vuo­dek­si tap­piin­sa eläk­keen maksimoimiseksi. 

    Vas­ta 2005 siir­ryt­tiin koko työ­uran perus­teel­la mää­räy­ty­vään eläk­kee­seen. Eli suu­ri osa nykye­lä­ke­läi­sis­tä näi­tä vii­mei­sis­tä kor­kei­den tulo­jen vuo­sis­ta hyötyjiä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alun­pe­rin oli tar­koi­tus, että rahas­to­ja puret­tai­siin suur­ten ikä­luok­kien takia 

    Elä­ke­ra­has­to­ja ei voi­da pur­kaa, kos­ka ne ovat nykyi­sin osa jul­kis­ta talout­ta. Elä­ke­ra­has­to­jen ali­jää­mä vetäi­si jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­män alle vakaus- ja kas­vuso­pi­muk­sen rajan.

  62. Lau­ri Oja­la:
    Aivan yhtä pahaa vahin­koa sai aikaan muu­an tele­vi­sio­kes­kus­te­lu, jos­sa lausu­tun varo­mat­to­man popu­lis­ti­sen lupauk­sen takia (SDP ei ole hal­li­tuk­ses­sa, joka nos­taa elä­kei­kää) elä­keiän por­tait­tai­nen nos­ta­mi­nen vii­väs­tyi yhden koko­nai­sen hal­li­tus­kau­den ver­ran. Myös tämä oli tie­toi­nen ja kal­lis ratkaisu.

    Eivät nämä var­mas­ti ole edes ainoi­ta sel­väs­ti huo­no­ja rat­kai­su­ja, mut­ta yri­tin itse puo­lus­tel­la vain sitä, että monet huo­noik­si osoit­tau­tu­neet tai sil­tä tun­tu­vat rat­kai­sut ovat voi­neet aika­naan olla jopa erit­täin hyviä tai aina­kin ne on voi­tu teh­dä vil­pit­tö­mäs­ti hyväs­sä uskossa.

    Näin­hän se menee, tie hel­vet­tiin (tai SDP:n tapauk­ses­sa hal­li­tuk­seen) on kivet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la. En itse­kään usko ihmis­ten pää­sään­töi­ses­ti teke­vän pää­tök­siä pahaa tah­to­aan tai tie­toi­ses­ti type­räs­ti, jon­ka takia tämä edel­lä mai­nit­tu elä­keiän las­ke­mi­nen onkin niin poik­keuk­sel­li­sen rai­vos­tut­ta­va pää­tös ja sen teh­neil­tä tuli­si saa­da mea cul­pat. Sil­le en nimit­täin hyväl­lä tah­dol­la­kaan kek­si kes­tä­viä perusteita.

    SDP:n vaa­li­lu­pauk­sen osal­ta olen itse asias­sa pal­jon armol­li­sem­pi, kos­ka se on vain osa tätä poliit­tis­ta peliä ja olen muut­tu­nut niin kyy­ni­sek­si, että uskon polii­ti­kon sano­van ja lupaa­van mitä vaan Suo­men edun vas­tais­ta, jos se on puo­lu­een tai polii­ti­kon oman edun mukais­ta. Ehkä sii­tä­kin, että mei­dän poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä tuot­taa tämän­kal­tais­ta kyy­ni­syyt­tä nuo­rem­mis­sa suku­pol­vis­sa kan­nat­tai­si olla huo­lis­saan, mut­ta se on toi­sen blo­gi­kir­joi­tuk­sen kom­ment­tio­sas­ton aihe 😉

    Lau­ri Oja­la: Ennen 1955 syn­ty­neil­tä on kar­sit­tu etu­ja pal­jon­kin. Elä­ke perus­tui aiem­min 4 vii­mei­sen työs­ken­te­ly­vuo­den lop­pu­palk­kaan. Täs­tä siir­ryt­tiin ensin 10 vuo­den lop­pu­palk­kaan ja sit­ten vuo­den 2004 jäl­kei­sel­tä ajal­ta todel­li­siin vuo­sian­sioi­hin. Yksi­löl­li­nen var­hai­se­lä­ke lak­kau­tet­tiin, työt­tö­myys­put­kea on lyhen­net­ty moneen ker­taan ym. Toki vas­taa­vat leik­kauk­set kos­ke­vat nuo­rem­pia­kin ikä­luok­kia, mut­ta on suu­ril­ta ikä­luo­kil­ta­kin evät­ty pal­jon sel­lais­ta mitä vie­lä van­hem­mil­le annettiin.

    Ymmär­rän, mitä ajat täs­sä takaa, mut­ta nuo­rem­man suku­pol­ven edus­ta­jan näkö­kul­mas­ta tämä kar­si­mi­nen näyt­tää ennen kaik­kea sil­tä, että raken­ne­taan aivan lii­an kal­lis talo minul­ta ja ikäi­sil­tä­ni pakol­la ote­tuil­la rahoil­la ja sen jäl­keen vede­tään sen ovi nenän edes­tä kiin­ni. Elä­ke­mak­sun korot­ta­mi­nen on täs­tä hyvä esi­merk­ki: se, että nyt kaik­ki mak­sa­vat sitä noin 25 pro­sent­tia ei tuo­ta minul­le oikeu­den­mu­kai­suu­den tun­net­ta, kos­ka tie­dän, että työ­uran­sa alku­puo­lel­la moni on saa­nut itsel­leen työn­sä tuot­ta­mas­ta lisä­ar­vos­ta 20 pro­sent­tia lisää mak­saes­saan vain nel­jä pro­sent­tia eläkemaksua.

    Minul­le ja ikä­to­ve­reil­le­ni on lii­an myö­hään syn­ty­nee­nä tuo­mit­tu mak­sa­jan roo­li, ja se ei minua pal­jon loh­du­ta, että jot­kut minuun sat­tu­vat etuuk­sien hei­ken­nyk­set osu­vat minua van­hem­piin­kin. Tai sano­taan toi­sin: mitä enem­män minun tule­via etuuk­sia­ni hei­ken­ne­tään jär­jes­tel­män koos­sa­py­sy­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si, sitä huo­nom­mak­si inves­toin­nik­si minun jär­jes­tel­mään pakol­la teke­mät sijoi­tuk­set tule­vat ja sitä pie­nem­mäk­si koen koko jär­jes­tel­män oikeu­tuk­sen ja minä sen­tään saa­tan vie­lä jos­kus saa­da jär­jes­tel­mäs­tä jotain ulos.

    Pahim­man mus­tan pekan täs­sä­kin jär­jes­tel­mäs­sä saa käteen pie­ni­tu­loi­nen: Samal­la pro­sen­til­la jär­jes­tel­mään mak­su­ja mak­sa­va lähi­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä ystä­vä­ni ei toden­nä­köi­ses­ti iki­nä saa jär­jes­tel­mäs­tä parem­paa elä­ke­ta­soa ulos kuin min­kä hän sai­si takuu­eläk­kee­nä. Hänel­le koko jär­jes­tel­mä on siis fak­ti­ses­ti vain yli­mää­räi­nen vero, jol­la rahoi­te­taan nykyis­ten elä­ke­läis­ten elintasoa.

  63. Lau­ri Oja­la: Ennen 1955 syn­ty­neil­tä on kar­sit­tu etu­ja pal­jon­kin. Elä­ke perus­tui aiem­min 4 vii­mei­sen työs­ken­te­ly­vuo­den lop­pu­palk­kaan. Täs­tä siir­ryt­tiin ensin 10 vuo­den lop­pu­palk­kaan ja sit­ten vuo­den 2004 jäl­kei­sel­tä ajal­ta todel­li­siin vuo­sian­sioi­hin. Yksi­löl­li­nen var­hai­se­lä­ke lak­kau­tet­tiin, työt­tö­myys­put­kea on lyhen­net­ty moneen ker­taan ym. Toki vas­taa­vat leik­kauk­set kos­ke­vat nuo­rem­pia­kin ikä­luok­kia, mut­ta on suu­ril­ta ikä­luo­kil­ta­kin evät­ty pal­jon sel­lais­ta mitä vie­lä van­hem­mil­le annettiin.

    Nuo­ko oleel­li­sia? Nuo­rien etu­ja lei­kat­tiin jopa 30% ja sii­hen ver­rat­tu­na nuo ovat mität­tö­miä (ja kos­ki­vat kuten sanoit myös nuoria).

    Lau­ri Oja­la:
    Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt toki sopi­vat etuuk­sis­ta ja mak­su­ta­sos­ta ja teki­vät tämän myös nuo­rem­pien ikä­luok­kien nimis­sä. Ei nuo­ril­ta suo­raan kysyt­ty, mut­ta ei toi­saal­ta kysyt­ty vanhoiltakaan. 

    Mon­ta­ko nuor­ta, vaik­ka 1990-luvul­la tai edes 1980- luvul­la syn­ty­nyt­tä oli muka­na teke­mäs­sä noi­ta pää­tök­siä? Mah­ti­liit­to SAK:n jäse­nis­tön kes­ki-ikä lie­nee yli 50:n ja jäse­nis­tös­sä on noin 300.000 elä­ke­läis­tä. Nuo­ria kovin vähän ja täs­tä joh­tuen esim. SAK ajaa sel­väs­ti enem­män elä­ke­läis­ten kuin nuor­ten asioita. 

    Lau­ri Oja­la: Aiem­min annet­tu­jen suh­tet­to­man hyvien etuuk­sien kar­sin­ta on kui­ten­kin teh­ty juu­ri nuor­ten ikä­luok­kien etua (eli sie­det­tä­vää mak­su­ta­soa) sil­mäl­lä pitäen. Etuu­det on pyrit­ty kar­si­maan sel­lai­sel­le tasol­le, että niis­tä aiheu­tu­va mak­su­tar­ve on sie­det­tä­vä mut­ta myös tule­vien eläk­keen­saa­jien (nykyi­set nuo­ret) tule­vat eläk­keet ovat koh­tuul­li­sel­la tasolla.

    Teh­ty hei­ken­tä­mäl­lä lähes yksi­no­maan nuor­ten elä­ke-etu­ja kos­ke­mat­ta juu­ri­kaan van­hem­pien ikä­luok­kien etuihin.

    Lau­ri Oja­la:
    Mak­sus­sa ole­vil­la eläk­keil­lä ja ansai­tuil­la tule­vil­la (vanhuus)eläkkeillä on omai­suu­den suo­ja. Tämä kos­kee kuu­kausie­läk­keen mää­rää, mut­ta ei esi­mer­kik­si tule­via indek­si­ko­ro­tuk­sia ja tule­vaa van­huuse­lä­kei­kää. Myös­kään tule­vat elä­ke­kart­tu­mat eivät luon­nol­li­ses­ti ole omai­suu­den suo­jan pii­ris­sä. Eikä leik­kauk­sia­kaan voi­da sen­tään miten tahan­sa teh­dä. Aina tulee ottaa huo­mioon yhdenvertaisuusnäkökohdat. 

    Mihin lain­sää­dän­töön tämä esit­tä­mä­si omai­suu­den suo­ja perus­tuu (täl­lais­ta laki­py­käl­lää ei käsit­tääk­se­ni ole ole­mas­sa)? Ja kuin­ka tuo­ree­seen lain­sää­dän­nön mah­dol­li­seen tulkintaan?

    Luu­li­si, että esim. Ruot­sis­sa oli­si omai­suu­den suo­ja suun­nil­leen saman­lai­nen kuin meil­lä. Ruot­sis­sa kui­ten­kin eläk­kei­den mää­rä jous­taa mikä­li talous­ke­hi­tys ei ole tar­peek­si hyvä. Suo­mes­sa sil­loin koro­te­taan elä­ke­mak­su­ja eivät­kä elä­ke­läi­set osal­lis­tu mitenkään.

    Lau­ri Oja­la:
    Elä­ke-etuuk­sien taso on itse asias­sa nyt koh­ta­lai­sen kes­tä­väl­lä tasol­la ja nii­tä kos­ke­va val­mis­te­lu hyvin­kin yksi­tyis­koh­tais­ta ja huo­lel­lis­ta. Muun muas­sa ikä­luok­kien väli­nen tas­a­puo­li­suus­tar­kas­te­lu on teh­ty vii­mei­sis­sä uudis­tuk­sis­sa hyvin huo­lel­li­ses­ti ja koh­tuul­li­seen tas­a­puo­li­suu­teen on myös pyrit­ty (ja minus­ta mel­ko hyvin myös päästy).

    Aiem­paa kes­tä­väm­mäl­lä tasol­la kos­ka nuor­ten ikä­luok­kien etu­ja kar­sit­tiin voi­mak­kaas­ti. Tas­a­puo­li­suus ja oikeu­den­mu­kai­suus on uudis­tuk­sis­ta kau­ka­na. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että jos ja kun talous­ke­hi­tys onkin ole­tet­tua hei­kom­paa niin nyt nuo­ria ole­vien ikä­luok­kien eläk­keet eivät rii­tä elä­mi­seen ja työ­urat heil­lä jat­ku­vat vie­lä jopa 80-vuo­tiai­na. Sel­lais­ta näkee pal­jon mm. USAssa.

    Lau­ri Oja­la:
    Elä­ke­jär­jes­tel­män pää­tök­sen­teos­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­lä on lisäk­si har­vi­nai­sen pai­na­va sanan­sa sanot­ta­va­na. Olen­nai­sis­ta muu­tok­sis­ta on aina sovit­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kes­ken ja ne on hyväk­sy­tet­ty muo­dol­li­ses­ti eduskunnassa. 

    Tähän on syy­tä pikai­ses­ti saa­da muu­tos, osa­na työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen suo­ran ja epä­suo­ran val­lan rii­su­mis­ta. Val­ta siir­ret­tä­vä vaa­leil­la valit­ta­val­le par­la­men­taa­ri­sel­le järjestelmällemme.

    Sel­vyy­den vuok­si on todet­ta­va, että en itse (s. 1963) kuu­lu nuo­riin ikäluokkiin.

  64. vk:lle yleis­luon­toi­se­na kom­ment­ti­na: Ymmär­rän oikein hyvin när­käs­tyk­sen syyn. Elä­ke­jär­jes­tel­mä näyt­täy­tyy hel­pos­ti suku­pol­vien väli­sen epä­ta­sa-arvon läh­tee­nä. Tot­ta myös on, että vii­mei­sim­pien­kin ennus­te­las­kel­mien mukaan nuo­ret ikä­luo­kat saa­vat elä­ke­mak­suil­le vähem­män vas­ti­net­ta kuin van­hem­mat. Tämä on kui­ten­kin asia, jota ei voi­da enää mil­lään koko­naan pois­taa, sil­lä van­him­mat ikä­luo­kat ovat jo eläk­keen­sä ansain­neet eikä nii­tä voi­da enää juu­ri muu­ten lei­ka­ta kuin indek­si­ko­ro­tuk­sis­ta tinkimällä.

    Ansait­tu­jen eläk­kei­den naut­ti­ma omai­suu­den suo­ja on käsit­tääk­se­ni edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa todet­tu, en tosin muis­ta mis­sä yhtey­des­sä ja kuin­ka kau­an sit­ten. Tilan­ne on tus­kin kui­ten­kaan muut­tu­nut tuosta.

    Vaik­ka nuo­ria ei ole­kaan ollut suo­ra­nai­ses­ti pal­joa muka­na pää­tök­sen­teos­sa, niin nuo­ret ikä­luo­kat on minus­ta vii­mei­sim­mäs­sä elä­ke­uu­dis­tuk­ses­sa huo­mioi­tu var­sin hyvin, ellei jopa kii­tet­tä­väs­ti. Ei jär­jes­tel­mä ole vie­lä­kään lähes­kään täy­del­li­nen, mut­ta pal­jon aiem­paa parem­pi ja tas­a­puo­li­sem­pi. Ja suu­ri osa ongel­mis­ta on sel­lais­ta van­haa perua, ettei asi­aa voi­da enää nopeas­ti ja täy­del­li­ses­ti kor­ja­ta louk­kaa­mat­ta omai­suu­den suo­jaa. Sii­hen ei aina­kaan minus­ta ole sen­tään perusteita.

    Minus­ta koh­ta­lai­sen suu­ri osa tätä ongel­maa on myös vies­tin­tä ja se tapa, jol­la elä­ke­uu­dis­tuk­sis­ta sovi­taan näen­näi­sen sala­myh­käi­ses­ti ja jär­jes­tö­ve­toi­ses­ti. Taus­ta­val­mis­te­lut ovat kui­ten­kin nykyi­sin todel­la kat­ta­via ja kyl­lä “enim­mäk­seen van­ho­ja” edus­ta­vil­la etu­jär­jes­töil­lä­kin on aidos­ti tavoit­tee­na taa­ta koh­ta­lai­nen tasa-arvo.

    Täy­del­li­seen tasa-arvoon oli­si tie­tys­ti hyvä pyr­kiä, mut­ta täy­tyy muis­taa että tule­vai­suu­den toteu­mat ovat vii­me kädes­sä riip­pu­vai­sia eni­ten tule­vien sijoi­tus­tuot­to­jen mää­räs­tä ja työl­li­syy­sas­tees­ta. Näi­tä ei pys­ty­tä ennus­ta­maan kovin tark­kaan ja sik­si var­sin­kin nuo­rem­pien tule­vai­suu­des­sa saa­miin etui­hin ja mak­sa­miin mak­sui­hin liit­tyy hyvin­kin suur­ta epä­var­muut­ta. Mikään muu ei ole­kaan var­maa kuin se, että elä­ke­jär­jes­tel­mä ei ole pysy­vä mono­liit­ti, vaan sii­hen tul­laan teke­mään sään­nöl­li­sin välia­join uudis­tuk­sia tai vii­lauk­sia, joil­la koh­ta­lai­nen tasa­pai­no pyri­tään säi­lyt­tä­mään jatkossakin.

  65. Juk­kis: Ehkä sii­tä­kin, että mei­dän poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä tuot­taa tämän­kal­tais­ta kyy­ni­syyt­tä nuo­rem­mis­sa suku­pol­vis­sa kan­nat­tai­si olla huo­lis­saan, mut­ta se on toi­sen blo­gi­kir­joi­tuk­sen kom­ment­tio­sas­ton aihe 

    Olen samaa miel­tä. Elä­ke­tie­dot­ta­mi­seen pitäi­si panos­taa enem­män, eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le jot­ka koke­vat asian ymmär­ret­tä­väs­ti etäi­sek­si. Niuk­ka aktii­vi­nen tie­dot­ta­mi­nen ja val­mis­te­lu­pro­ses­sien sala­myh­käi­syys on omi­aan syn­nyt­tä­mään mie­li­ku­van epä­mää­räi­sis­tä leh­män­kau­pois­ta, joil­la päät­tä­vät tahot ja suu­ret ikä­luo­kat haa­li­vat itsel­leen suh­teet­to­mat edut mui­den kustannuksella.

    Elä­ke­uu­dis­tus­ten val­mis­te­lu on kui­ten­kin hyvin laa­jaa ja asian­tun­te­vaa pyr­ki­myk­se­nä aidos­ti kes­tä­vä ja koh­ta­lai­sen tas­a­puo­li­nen jär­jes­tel­mä (täy­del­li­seen tas­a­puo­li­suu­teen ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta pääs­tä, kun pitäi­si pys­tyä ennus­ta­maan talou­den ja yhteis­kun­nan kehi­tys lähes 100 vuot­ta tule­vai­suu­teet), jota pitäi­si vie­lä pys­tyä jat­kos­sa muok­kaa­maan hel­pom­min kuin nyt van­haa järjestelmää.

    Juk­kis: Elä­ke­mak­sun korot­ta­mi­nen on täs­tä hyvä esi­merk­ki: se, että nyt kaik­ki mak­sa­vat sitä noin 25 pro­sent­tia ei tuo­ta minul­le oikeu­den­mu­kai­suu­den tun­net­ta, kos­ka tie­dän, että työ­uran­sa alku­puo­lel­la moni on saa­nut itsel­leen työn­sä tuot­ta­mas­ta lisä­ar­vos­ta 20 pro­sent­tia lisää mak­saes­saan vain nel­jä pro­sent­tia eläkemaksua.

    Aika­naan ei ollut mah­dol­li­suut­ta periä suu­rem­pia mak­su­ja. Nuo nyt vähäi­sel­tä kuu­los­ta­vat mak­sut­kin jou­dut­tiin lai­naa­maan suo­raan takai­sin ne mak­sa­neil­le työ­nan­ta­jil­le, jot­ka eivät muu­ten oli­si saa­neet yri­tys­toi­min­taan­sa pää­omia ver­ra­ten köy­häs­sä maas­sa. Vas­ti­neek­si elä­ke­jär­jes­tel­mä — ja siis tule­vat eläk­keen­saa­jat — sai vain epä­var­man lupauk­sen sii­tä, että varat mak­se­taan jos­kus tule­vai­suu­des­sa kon­kreet­ti­ses­ti elä­ke­ra­has­toi­hin, jos niil­le kye­tään saa­maan riit­tä­vää tuot­toa työ­nan­ta­jien omas­ta liiketoiminnasta.

    Ja ne, jot­ka eivät ehti­neet mak­saa kos­kaan kovin suu­ria elä­ke­mak­su­ja, ehti­vät vas­ti­neek­si saa­da vain lyhyen elä­ke­kart­tu­man (vuo­des­ta 1962 alkaen). Jos ehti ansai­ta vain 10 tai 20 vuot­ta elä­ket­tä, elä­ke­kart­tu­ma jäi 20–40 pro­sent­tiin, mikä ei vie­lä taan­nut hir­veän suur­ta eläkettä.

    Aidos­ti suh­teet­to­man suu­ria etu­ja ehdit­tiin mak­saa vain lyhyen aikaa lähin­nä 1980- ja 1990-luvuil­la elä­köi­ty­neil­le. Tuol­loin kus­tan­nus­rea­lis­mi tuli vas­taan ja etuuk­sia oli pak­ko alkaa karsia.

    Juk­kis:

    Minul­le ja ikä­to­ve­reil­le­ni on lii­an myö­hään syn­ty­nee­nä tuo­mit­tu mak­sa­jan roo­li, ja se ei minua pal­jon loh­du­ta, että jot­kut minuun sat­tu­vat etuuk­sien hei­ken­nyk­set osu­vat minua van­hem­piin­kin. Tai sano­taan toi­sin: mitä enem­män minun tule­via etuuk­sia­ni hei­ken­ne­tään jär­jes­tel­män koos­sa­py­sy­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si, sitä huo­nom­mak­si inves­toin­nik­si minun jär­jes­tel­mään pakol­la teke­mät sijoi­tuk­set tule­vat ja sitä pie­nem­mäk­si koen koko jär­jes­tel­män oikeu­tuk­sen ja minä sen­tään saa­tan vie­lä jos­kus saa­da jär­jes­tel­mäs­tä jotain ulos.

    Tämä on minus­ta hyvä esi­merk­ki tie­dot­ta­mi­sen ongel­mas­ta. Myös nykyi­set nuo­ret saa­vat ennus­te­las­kel­mien mukaan elä­ke­mak­suil­leen reaa­lis­ta tuot­toa — toki vähem­män kuin van­hem­mat ikä­pol­vet, mut­ta kui­ten­kin sel­väs­ti posi­tii­vi­sen tuo­ton. Mak­sa­jan roo­li on siis suh­teel­li­nen. Kes­ki­mää­rin eläk­kee­nä tulee saa­maan (inflaa­tio­kin huo­mioi­den) enem­män kuin mak­soi. Toki yksi­löl­li­set erot ovat suu­ria ja pit­käi­käi­set ovat todel­li­sia “voit­ta­jia”.

    Lähes kaik­ki tun­tu­vat myös miel­tä­vän elä­ke­jär­jes­tel­män “ikui­se­na pyhä­nä lupauk­se­na”, jos­ta ei saa pois­taa mitään “ansait­tua etua”. Ei elä­ke­jär­jes­tel­mää ole edes mah­dol­lis­ta teh­dä näin eikä sitä ole kos­kaan sel­lai­sek­si tar­koi­tet­tu­kaan. Tämä­kin pitäi­si saa­da ker­rot­tua paremmin.

    Elä­ke­jär­jes­tel­män tavoit­tee­na on taa­ta eläk­keel­lä ole­val­le koh­tuul­li­ses­ti vas­taa­va elin­ta­so kuin täl­lä oli työs­sä käy­des­sään. Jär­jes­tel­män yksi­tyis­koh­dat on (aina­kin tar­koi­tus olla) suun­ni­tel­tu tämän tavoit­teen mukaan ja nii­tä on tar­koi­tus­kin muut­taa jos ja kun tar­vet­ta on. Leik­kauk­set ovat toki ikä­viä eikä kukaan var­si­nai­ses­ti halua teh­dä nii­tä, mut­ta etu­jen säi­lyt­tä­mi­nen kes­tä­mät­tö­mäl­lä tasol­la ei joh­tai­si nii­den saa­mi­seen aika­naan, vaan kata­stro­fiin, joka voi­si pahim­mil­laan jopa romah­dut­taa jär­jes­tel­män, joka kui­ten­kin on puu­tei­neen­kin koh­ta­lai­sen hyvä.

    Juk­kis:

    Pahim­man mus­tan pekan täs­sä­kin jär­jes­tel­mäs­sä saa käteen pie­ni­tu­loi­nen: Samal­la pro­sen­til­la jär­jes­tel­mään mak­su­ja mak­sa­va lähi­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä ystä­vä­ni ei toden­nä­köi­ses­ti iki­nä saa jär­jes­tel­mäs­tä parem­paa elä­ke­ta­soa ulos kuin min­kä hän sai­si takuu­eläk­kee­nä. Hänel­le koko jär­jes­tel­mä on siis fak­ti­ses­ti vain yli­mää­räi­nen vero, jol­la rahoi­te­taan nykyis­ten elä­ke­läis­ten elintasoa.

    Olet oikeas­sa. Jos tekee “täy­den työ­uran” koko­päi­vä­töis­sä, niin var­mas­ti pää­see kyl­lä yli takuu­eläk­keen tason, mut­ta ero­tus voi olla kovin pie­ni. Minus­ta tämä­kin on yksi hyvä esi­merk­ki sii­tä mik­si jokin perus­tu­lo­mal­li (yhdis­tet­ty­nä sen edel­lyt­tä­mään vero­uu­dis­tuk­seen sekä muun sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­seen) oli­si tar­peen. Kun eläk­keen sai­si aidos­ti perus­tur­van pääl­le eikä takuu­elä­ke “söi­si” isoa osaa elä­ke­kart­tu­mas­ta, niin tilan­ne oli­si sel­väs­ti oikeu­den­mu­kai­sem­pi. Tämä­kin on tosin ennem­min jo toi­sen vies­ti­ket­jun aihe ja rin­nas­tuu moneen muu­hun sosi­aa­li­tur­van kannustinloukkuun.

  66. Juk­kis:
    Pahim­man mus­tan pekan täs­sä­kin jär­jes­tel­mäs­sä saa käteen pie­ni­tu­loi­nen: Samal­la pro­sen­til­la jär­jes­tel­mään mak­su­ja mak­sa­va lähi­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä ystä­vä­ni ei toden­nä­köi­ses­ti iki­nä saa jär­jes­tel­mäs­tä parem­paa elä­ke­ta­soa ulos kuin min­kä hän sai­si takuu­eläk­kee­nä. Hänel­le koko jär­jes­tel­mä on siis fak­ti­ses­ti vain yli­mää­räi­nen vero, jol­la rahoi­te­taan nykyis­ten elä­ke­läis­ten elintasoa.

    Jos nykyi­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä pysyy voi­mas­sa, niin tilan­ne ei ole ihan näin synk­kä. Pien­tä työ­elä­ket­tä saa­va saa lisäk­si myös kan­sa­ne­lä­ket­tä, ja jo pie­ni työ­elä­ke riit­tää sii­hen, että elä­ke nousee takuu­elä­ket­tä suu­rem­mak­si. Yksin asu­val­la elä­ke­läi­sel­lä jo vajaan 300 euron työ­elä­ke­kart­tu­ma riit­tää sii­hen, että saa takuu­elä­ket­tä suu­rem­paa elä­ket­tä. Tähän kart­tu­maan pää­see sil­lä, että on elä­män­sä aika­na vähän yli 10 vuot­ta töis­sä 2000 euron kuu­kausi­pal­kal­la (vähän yli eikä tasan 10 vuot­ta elin­ai­ka­ker­toi­men vai­ku­tuk­sen takia). 

    Toki tilan­ne on eri sit­ten, jos nyt luvat­tu­ja eläk­kei­tä ei mak­se­ta­kaan, vaan jär­jes­tel­mä romah­taa sitä ennen.

  67. Lau­ri Oja­la: Ansait­tu­jen eläk­kei­den naut­ti­ma omai­suu­den suoja

    Täl­lai­nen suo­ja on täy­sin käsit­tä­mä­tön, kun olen­nai­ses­ti kyse on sii­tä, että suu­reh­ko osa nuor­ten tulois­ta siir­re­tään van­hem­pien ikä­luok­kien tuloik­si siten, että van­hem­mat ikä­luo­kat eivät ole koke­neet vas­taa­vaa epä­rei­luut­ta. Kysees­sä on siis nuor­ten raho­jen var­kaus — mis­sä on hei­dän omai­suu­den suojansa!

    Ongel­ma on toki rat­kai­se­ma­ton sii­nä mie­les­sä, että jo mak­set­tu­ja (ei luvat­tu­ja) eläk­kei­tä ei voi­da enää periä takai­sin ilman taan­neh­ti­vaa lain­sää­dän­töä (mitä voi­tai­siin kyl­lä har­ki­ta — niin suu­ri asia on kysees­sä). Sen sijaan tule­vai­suu­des­sa mak­set­ta­vat eläk­keet voi­daan täy­sin hyvin suh­teut­taa siten, että kukin suku­pol­vi saa kes­ki­mää­rin yhtä vähän takai­sin mak­sa­mis­taan eläk­keis­tä. Toki tämä tar­koit­taa van­him­mil­le elä­ke­läi­sil­le rajua eläk­keen vähen­tä­mis­tä, kos­ka he ovat jo mak­sa­man­sa eläk­keet saa­neet takai­sin (tie­ten­kään täs­sä­kään tapauk­ses­sa elä­ket­tä ei sovi vähen­tää takuu­elä­ket­tä vähemmäksi).

  68. Työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä on vakuu­tus­poh­jai­nen, ei sääs­tö- tai omai­suus­poh­jai­nen. En nyt ihan ymmär­rä miten vakuu­tuk­sen lupaus rin­nas­tuu omaisuuteen…
    Ei toki tar­koi­ta, että vakuu­tuseh­to­ja­kaan voi­si mie­lin mää­rin ruka­ta jälkikäteen.
    Toki jokai­nen elä­ke­uu­dis­tus on hei­ken­tä­nyt jon­kun ehto­ja sil­tä osin mitä on jo ansai­tuk­si käsi­tet­ty, mut­ta eikö näis­sä ole sitä var­ten ollut pit­kiä siir­ty­mä­ai­ko­ja, ettei kenel­le­kään tuli­si suur­ta hei­ken­nys­tä aiem­min luvattuun?

    Muis­tut­tai­sin vie­lä, että Suo­mes­sa työ­ky­vyt­tö­myys käsi­tel­lään elä­ke­jär­jes­tel­män puit­teis­sa (sikä­li kun vakuu­tus­lää­kä­rin saa vakuut­tu­maan). Tämä poik­ke­aa esim. Ruot­sis­ta jos­sa työ­ky­vyt­tö­myys menee sai­raus­va­kuu­tuk­sen piik­kiin. En tie­dä miten se lopul­ta vai­kut­taa vanhuuseläkkeeseen.

  69. Lau­ri Oja­la: Olen samaa miel­tä. Elä­ke­tie­dot­ta­mi­seen pitäi­si panos­taa enem­män, eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le jot­ka koke­vat asian ymmär­ret­tä­väs­ti etäi­sek­si. Niuk­ka aktii­vi­nen tie­dot­ta­mi­nen ja val­mis­te­lu­pro­ses­sien sala­myh­käi­syys on omi­aan syn­nyt­tä­mään mie­li­ku­van epä­mää­räi­sis­tä leh­män­kau­pois­ta, joil­la päät­tä­vät tahot ja suu­ret ikä­luo­kat haa­li­vat itsel­leen suh­teet­to­mat edut mui­den kustannuksella.

    En tie­dä onko kyse vain mie­li­ku­vas­ta, kun suu­ren ikä­luo­kan edus­ta­ja saa nel­jä ker­taa parem­mal­la suh­teel­la itsel­leen rahaa jär­jes­tel­mäs­tä kuin mitä itse saan, jos jär­jes­tel­mä ei muu­tu tämän het­ken ja oman elä­köi­ty­mi­se­ni välillä.

    Lau­ri Oja­la:

    Elä­ke­uu­dis­tus­ten val­mis­te­lu on kui­ten­kin hyvin laa­jaa ja asian­tun­te­vaa pyr­ki­myk­se­nä aidos­ti kes­tä­vä ja koh­ta­lai­sen tas­a­puo­li­nen jär­jes­tel­mä (täy­del­li­seen tas­a­puo­li­suu­teen ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta pääs­tä, kun pitäi­si pys­tyä ennus­ta­maan talou­den ja yhteis­kun­nan kehi­tys lähes 100 vuot­ta tule­vai­suu­teet), jota pitäi­si vie­lä pys­tyä jat­kos­sa muok­kaa­maan hel­pom­min kuin nyt van­haa järjestelmää.

    Ymmär­rän tiet­tyyn pis­tee­seen asti arvon sii­nä, että jär­jes­tel­mäs­tä on teh­ty jous­ta­vam­pi, mut­ta rea­lis­mia on se, että kaik­ki jous­tot tule­vai­suu­des­sa­kin tule­vat ole­maan minun ase­maa­ni hei­ken­tä­viä, kos­ka “omai­suu­den suo­ja” ja “ei jo luvat­tuun saa puut­tua, pait­si jos se luvat­tu on tar­peek­si kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa kuten sinun eläköitymisikäsi”

    Lau­ri Oja­la:

    Aika­naan ei ollut mah­dol­li­suut­ta periä suu­rem­pia mak­su­ja. Nuo nyt vähäi­sel­tä kuu­los­ta­vat mak­sut­kin jou­dut­tiin lai­naa­maan suo­raan takai­sin ne mak­sa­neil­le työ­nan­ta­jil­le, jot­ka eivät muu­ten oli­si saa­neet yri­tys­toi­min­taan­sa pää­omia ver­ra­ten köy­häs­sä maas­sa. Vas­ti­neek­si elä­ke­jär­jes­tel­mä – ja siis tule­vat eläk­keen­saa­jat – sai vain epä­var­man lupauk­sen sii­tä, että varat mak­se­taan jos­kus tule­vai­suu­des­sa kon­kreet­ti­ses­ti elä­ke­ra­has­toi­hin, jos niil­le kye­tään saa­maan riit­tä­vää tuot­toa työ­nan­ta­jien omas­ta liiketoiminnasta.

    Kun sit­ten kävi niin, että ei kyet­ty niin pää­tet­tiin yksis­sä tuu­min lait­taa seu­raa­vat pie­net suku­pol­vet mak­sa­maan, kos­ka ne eivät syn­ty­mät­tö­mi­nä vie­lä voi­neet ilmais­ta vas­ta­lauset­taan. En haluai­si kuu­los­taa miten­kään hir­veän kär­ke­väl­tä vas­ta­tes­sa­si pit­käs­ti ja ystä­väl­li­ses­ti useil­le kes­kus­te­li­joil­le täs­tä aihees­ta, mut­ta en vaan näe mitään arvoa sii­nä, että late­let puhet­ta köy­häs­tä Suo­mes­ta ja sen kovas­ta ties­tä tilan­tees­sa, jos­sa kes­ki­mää­räi­nen eläk­keel­le­jää­vä saa käteen­sä enem­män kuin kes­ki­palk­kai­nen nuo­rem­pien suku­pol­vien edustaja.

    Sii­nä mis­sä van­hat sai­vat epä­var­man lupauk­sen jos­kus tule­vas­ta tuo­tos­ta minul­le jär­jes­tel­mä antaa var­man lupauk­sen sii­tä, että ilman muu­tos­ta minun ja ikä­to­ve­rei­de­ni rahat ote­taan jär­jes­tel­mään hyö­dyt­tä­mään mei­tä vähem­män mak­sa­nei­ta ja tar­joa­maan heil­le isom­mat edut kuin mitä meil­le tar­jo­taan. Mikään mää­rä puhet­ta sii­tä miten ei vaan voi­tu mak­saa enem­pää kuin nel­jä pro­sent­tia, kos­ka “oltiin niin köy­hiä” ei muu­ta tätä tosia­si­aa eikä pois­ta sitä, että demo­gra­fi­nen vinou­ma on ollut tie­dos­sa kym­me­niä vuo­sia ja sil­le ei teh­ty mitään sil­loin, kun nämä suu­ret ikä­luo­kat oli­vat vie­lä pit­käl­ti työ­elä­mäs­sä ja oli­si­vat siten voi­neet osal­lis­tua oman eläk­keen­sä mak­sa­mi­seen isommin.

    Lau­ri Oja­la:

    Ja ne, jot­ka eivät ehti­neet mak­saa kos­kaan kovin suu­ria elä­ke­mak­su­ja, ehti­vät vas­ti­neek­si saa­da vain lyhyen elä­ke­kart­tu­man (vuo­des­ta 1962 alkaen). Jos ehti ansai­ta vain 10 tai 20 vuot­ta elä­ket­tä, elä­ke­kart­tu­ma jäi 20–40 pro­sent­tiin, mikä ei vie­lä taan­nut hir­veän suur­ta eläkettä.

    Tääl­lä on jo aikai­sem­min osoi­tet­tu, että kart­tu­ma­mal­li ei ollut muka­na alus­ta alkaen vaan oli eri­lai­sia vari­aa­tioi­ta joi­den mukaan elä­ke määräytyi.

    Lau­ri Oja­la:

    Aidos­ti suh­teet­to­man suu­ria etu­ja ehdit­tiin mak­saa vain lyhyen aikaa lähin­nä 1980- ja 1990-luvuil­la elä­köi­ty­neil­le. Tuol­loin kus­tan­nus­rea­lis­mi tuli vas­taan ja etuuk­sia oli pak­ko alkaa karsia.

    Älä käy­tä imper­fek­tiä täs­sä. Suh­teet­to­man suu­ria etu­ja mak­se­taan edel­leen, sii­tä­hän koko elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on kysy­mys. Meil­lä mak­se­taan val­ta­kun­nas­sa työ­elä­ket­tä täl­lä het­kel­lä vuo­des­sa 26,0 mil­jar­dia euroa. Se on aimo tuk­ku rahaa, jol­le saat­tai­si kan­san­ta­lou­des­sa olla parem­paa­kin käyt­töä, vaik­ka vii­lat­tai­siin vain terä­vin kär­ki pois.

    Lau­ri Oja­la:

    Tämä on minus­ta hyvä esi­merk­ki tie­dot­ta­mi­sen ongel­mas­ta. Myös nykyi­set nuo­ret saa­vat ennus­te­las­kel­mien mukaan elä­ke­mak­suil­leen reaa­lis­ta tuot­toa – toki vähem­män kuin van­hem­mat ikä­pol­vet, mut­ta kui­ten­kin sel­väs­ti posi­tii­vi­sen tuo­ton. Mak­sa­jan roo­li on siis suh­teel­li­nen. Kes­ki­mää­rin eläk­kee­nä tulee saa­maan (inflaa­tio­kin huo­mioi­den) enem­män kuin mak­soi. Toki yksi­löl­li­set erot ovat suu­ria ja pit­käi­käi­set ovat todel­li­sia “voit­ta­jia”.

    Abso­luut­ti­ses­ti on niin, että uusim­man­kin elä­ke­uu­dis­tuk­sen jäl­keen van­hem­mat suku­pol­vet mak­soi­vat vähem­män ja saa­vat enem­män. Tie­dot­ta­mi­sel­la on lop­pu­pe­leis­sä hyvin vähän teke­mis­tä tämän kans­sa, ellei sitä sit­ten oikeas­ti läh­de selit­tä­mään val­heel­li­ses­ti jok­si­kin muuk­si kuin mitä se on.

    On sai­var­te­lua perus­tel­la jär­jes­tel­män oikeu­tus­ta sil­lä, että kui­ten­kin jotain ropo­ja meil­le­kin käteen jää. “On tot­ta, että mak­sat jär­jes­tel­mään mil­joo­na euroa, jot­ta nuo saa­vat sen mil­joo­nan, vaik­ka mak­soi­vat jär­jes­tel­mään vain tuhan­sia, mut­ta saat­han sinä­kin sen­tään sen mil­joo­nan + vähän pääl­le takai­sin?” Tämä ei loh­du­ta minua ja aika huip­pu saa vies­tin­tä­gu­ru olla, että saa tämän näyt­tä­mään hyvältä.

    Lau­ri Oja­la:

    Lähes kaik­ki tun­tu­vat myös miel­tä­vän elä­ke­jär­jes­tel­män “ikui­se­na pyhä­nä lupauk­se­na”, jos­ta ei saa pois­taa mitään “ansait­tua etua”. Ei elä­ke­jär­jes­tel­mää ole edes mah­dol­lis­ta teh­dä näin eikä sitä ole kos­kaan sel­lai­sek­si tar­koi­tet­tu­kaan. Tämä­kin pitäi­si saa­da ker­rot­tua paremmin.

    Itse­kin kui­ten­kin viit­taat kir­joi­tuk­sis­sa­si sii­hen, että ei saa puut­tua jo luvat­tuun. Joko eläk­kei­siin saa kajo­ta tai ei saa kajo­ta, mut­ta niin ei saa mie­les­tä­ni olla, että vain nuo­rim­pien eläk­kei­siin kajotaan.

    Lau­ri Oja­la:

    Elä­ke­jär­jes­tel­män tavoit­tee­na on taa­ta eläk­keel­lä ole­val­le koh­tuul­li­ses­ti vas­taa­va elin­ta­so kuin täl­lä oli työs­sä käy­des­sään. Jär­jes­tel­män yksi­tyis­koh­dat on (aina­kin tar­koi­tus olla) suun­ni­tel­tu tämän tavoit­teen mukaan ja nii­tä on tar­koi­tus­kin muut­taa jos ja kun tar­vet­ta on. Leik­kauk­set ovat toki ikä­viä eikä kukaan var­si­nai­ses­ti halua teh­dä nii­tä, mut­ta etu­jen säi­lyt­tä­mi­nen kes­tä­mät­tö­mäl­lä tasol­la ei joh­tai­si nii­den saa­mi­seen aika­naan, vaan kata­stro­fiin, joka voi­si pahim­mil­laan jopa romah­dut­taa jär­jes­tel­män, joka kui­ten­kin on puu­tei­neen­kin koh­ta­lai­sen hyvä.

    Täs­tä olen samaa miel­tä ja sik­si pidän­kin vali­tet­ta­van rea­lis­ti­se­na sitä ske­naa­rio­ta, jos­sa elä­ke­läis­ten etuuk­sis­ta pide­tään kiin­ni niin pit­kään, että koko jär­jes­tel­mä pää­tyy kui­lun par­taal­le ja sit­ten jou­du­taan nii­hin­kin kajoa­maan. Surul­lis­ta kyl­lä hei­dän­kin kes­kuu­des­sa käy niin, että onnel­li­set ehti­vät livah­taa seu­raa­vaan hiip­pa­kun­taan otet­tu­aan jär­jes­tel­mäs­tä mak­si­mit ulos ja heis­tä nuo­rim­mat ja siten toden­nä­köi­sim­min vie­lä elos­sa ole­vat saa­vat sit­ten kyl­mää kyy­tiä. Kyy­ni­nen puo­li minus­sa näkee tämän vii­vy­tys­tais­te­lun ole­van jo käyn­nis­sä tai vähin­tään­kin käynnistymässä.

    Lau­ri Oja­la:

    Olet oikeas­sa. Jos tekee “täy­den työ­uran” koko­päi­vä­töis­sä, niin var­mas­ti pää­see kyl­lä yli takuu­eläk­keen tason, mut­ta ero­tus voi olla kovin pie­ni. Minus­ta tämä­kin on yksi hyvä esi­merk­ki sii­tä mik­si jokin perus­tu­lo­mal­li (yhdis­tet­ty­nä sen edel­lyt­tä­mään vero­uu­dis­tuk­seen sekä muun sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­seen) oli­si tar­peen. Kun eläk­keen sai­si aidos­ti perus­tur­van pääl­le eikä takuu­elä­ke “söi­si” isoa osaa elä­ke­kart­tu­mas­ta, niin tilan­ne oli­si sel­väs­ti oikeu­den­mu­kai­sem­pi. Tämä­kin on tosin ennem­min jo toi­sen vies­ti­ket­jun aihe ja rin­nas­tuu moneen muu­hun sosi­aa­li­tur­van kannustinloukkuun.

    Mut­ta tun­nus­tat, että tämän het­ki­nen jär­jes­tel­mä muo­dos­taa täl­le ystä­väl­le­ni vain yli­mää­räi­sen veron, jol­la hänen työl­lään tuot­ta­mas­ta arvon­li­säs­tä nel­jän­nes siir­re­tään elä­ke­läi­sil­le ja hänen hyö­tyn­sä sii­tä tulee ole­maan hyvin mini­maa­li­nen? Kai­ken aikai­sem­min kir­joit­ta­ma­si jäl­keen, jos­sa toteat, että jär­jes­tel­mä on kui­ten­kin hyvil­lä tar­koi­tus­pe­ril­lä teh­ty ja “puut­tei­neen­kin koh­ta­lai­sen hyvä” ja miten sitä on vii­lat­tu, jot­ta se on oikeu­den­mu­kai­sem­pi nuorille?

    Se, että ehdo­tat mitä ilmei­sim­min vil­pit­tö­min mie­lin tähän ammot­ta­vaan ongel­maan rat­kai­suk­si sitä, että työs­sä­käy­väl­tä väes­tön­osal­ta ote­taan vie­lä enem­män, jot­ta saa­daan rahoi­tet­tua elä­ke­läi­sil­le vie­lä jon­kin­lai­nen perus­tu­lo on härs­kiä. Kun koko ongel­ma nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä on se, että työs­sä­käy­väl­tä väes­töl­tä ote­taan lii­kaa suh­tees­sa sii­hen mitä se voi odot­taa saa­van­sa takai­sin, ei rat­kai­su voi olla se, että ote­taan työs­sä­käy­väl­tä väes­töl­tä vie­lä lisää, jot­ta saa­daan kor­jat­tua “puut­tei­neen­kin koh­ta­lai­sen hyvään” jär­jes­tel­mään sisään­ra­ken­net­tu valu­vi­ka pie­ni­palk­kais­ten koh­dal­la, kos­ka vaih­toeh­to (eli isoi­hin mak­sus­sa ole­viin eläk­kei­siin kos­ke­mi­nen) ei ole mah­dol­li­suuk­sien rajoissa.

  70. Lau­ri Oja­la:
    Tot­ta myös on, että vii­mei­sim­pien­kin ennus­te­las­kel­mien mukaan nuo­ret ikä­luo­kat saa­vat elä­ke­mak­suil­le vähem­män vas­ti­net­ta kuin van­hem­mat. Tämä on kui­ten­kin asia, jota ei voi­da enää mil­lään koko­naan pois­taa, sil­lä van­him­mat ikä­luo­kat ovat jo eläk­keen­sä ansain­neet eikä nii­tä voi­da enää juu­ri muu­ten lei­ka­ta kuin indek­si­ko­ro­tuk­sis­ta tinkimällä.

    Tehok­kaam­pi kei­no on vero­tus eli esim. elä­ke­tu­lon lisä­ve­ron korot­ta­mi­nen ja ulot­ta­mi­nen nykyis­tä alhai­sem­mal­le tasol­le. Täl­lä het­kel­lä­hän lisä­ve­ro koh­dis­tuu vain suu­ria eläk­kei­tä saaviin.

    Elä­ke­läis­ten sai­raan­hoi­to­mak­sun rei­lu koro­tus. Heis­tä­hän syn­tyy pää­osa kustannuksistakin.

    VM:n vir­ka­mie­hil­lä on taa­tus­ti pöy­tä­laa­ti­kos­sa mui­ta lisä­kons­te­ja. Saa­ta­vat lisä­ve­ro­tu­lot pitää sit­ten koh­dis­taa nuor­ten ikä­luok­kien eläk­kei­den kohentamiseen.

    VM:n ei tar­vin­ne perus­tus­la­kiop­pi­nei­ta näil­lä toi­mil­la vaivata.

    Eli löy­tyy­kö poliit­tis­ta tah­toa? Perus­tus­lain taak­se on tur­ha piiloutua.

    1. Tehok­kaam­pi kei­no on vero­tus eli esim. elä­ke­tu­lon lisä­ve­ron korot­ta­mi­nen ja ulot­ta­mi­nen nykyis­tä alhai­sem­mal­le tasol­le. Täl­lä het­kel­lä­hän lisä­ve­ro koh­dis­tuu vain suu­ria eläk­kei­tä saaviin.

      Täs­sä­kin on ongel­man­sa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suo­mea kau­em­mas. Aika pal­jon on elä­ke­li­siä jo nyt ulko­mail­la, lähem­pä­nä aurinkoa.

  71. Elä­ke­läi­nen ei voi enää (pää­sään­töi­ses­ti) vai­kut­taa toi­meen­tu­lon­sa mää­rään toi­sin kuin työs­sä käy­vät. Sik­si on perus­tel­lus­ti erit­täin kor­kean kyn­nyk­sen taka­na läh­teä leik­kaa­maan jo myön­net­ty­jä eläkkeitä.

    Ansait­tu kuu­kausie­läk­keen mää­rä kat­so­taan myös koh­tuul­li­ses­ti omai­suu­den suo­jan pii­riin. Tätä on voi­tu lei­ka­ta hie­noi­ses­ti, esim. sii­ryt­täes­sä 4 vuo­den lop­pu­pal­kan las­ken­nas­sa mää­rää­mään elä­ke 2 par­haan vuo­den ansioi­den sijaan 2 kes­kim­mäi­ses­tä vuo­des­ta ja leik­kaa­mal­la elä­ket­tä elin­ai­ka­ker­toi­mel­la. On oikeus­val­tion peri­aat­tei­den mukais­ta, ettei näi­tä etu­ja voi­da muo­ka­ta miten tahan­sa jälkikäteen.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä­kin on ongel­man­sa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suo­mea kau­em­mas. Aika pal­jon on elä­ke­li­siä jo nyt ulko­mail­la, lähem­pä­nä aurinkoa.

    Aivan käsit­tä­mä­tön­tä on mm. Por­tu­ga­lin viran­omais­ten kup­pai­lu vero­so­pi­muk­sen voi­maan­saat­ta­mi­ses­sa. Saa­vat­ko lahjuksia?

    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su on siir­tyä kaik­kien Suo­mes­ta ulko­mail­le mak­set­ta­vien eläk­kei­den läh­de­ve­ro­tuk­seen, ja pian. Sii­hen voi­daan myös raken­taa progres­sio mukaan. Läh­de­ve­ro­tus voi­si olla vie­lä kireäm­pää kuin vero­tus Suo­mes­sa, jot­ta tämä kan­nus­tai­si vero­tus­ko­ti­pai­kan säi­lyt­tä­mi­seen Suomessa.

    1. Tai­taa olla vai­kea pääs­tä sopi­muk­seen, että elä­ke­läis­ten tulot vero­tet­tai­siin hei­dän aiem­mas­sa koti­maas­saan eikä nykyi­ses­sä. Jos joku ame­rik­ka­lai­nen elä­ke­läi­nen muut­tai­si Suo­meen, oli­si­ko oikein, ettei hn mak­sai­si mitään vero­ja Suomeen?

  73. Juk­kis: Asi­aa ei var­maan saa sel­vi­tet­tyä pit­kil­lä­kään vies­teil­lä, mut­ta olen yrit­tä­nyt ker­toa, että elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on puut­tei­ta ja epä­ta­sa-arvoa, mut­ta se on sil­ti ver­ra­ten hyvä ja eri­tyi­ses­ti vii­mei­sen uudis­tuk­sen jäl­keen myös koh­ta­lai­sen tas­a­puo­li­nen (tule­vil­le eläkkeensaajille).

    Esi­mer­kik­si väit­tee­si sii­tä, että mak­sam­me nyt nelin­ker­tais­ta mak­sua ja saam­me sil­ti tule­vai­suu­des­sa vähem­män kuin nykyi­set eläk­keen­saa­jat on yksin­ker­tai­ses­ti lii­oi­tel­tu. Se on yhdis­tel­mä eril­li­siä tosi­asioi­ta, jot­ka eivät koko­nai­suu­te­na mene aivan noin.

    Mak­su­ta­so oli alkuun 5 % luok­kaa, mut­ta jo vuon­na 1976 noin 10 % ja vuon­na 1989 noin 15 %. Mak­su oli nel­jäs­osa nykyi­ses­tä vain kym­men­kun­ta vuot­ta eikä sii­nä ajas­sa ehti­nyt vie­lä saa­da kasaan eri­tyi­sen suur­ta elä­ket­tä (kart­tu­ma n. 20 %). Saa­dak­seen “täy­den” elä­ke­kart­tu­man piti olla töis­sä 1960-luvul­ta aina 1980-luvun lop­puun ja kes­ki­mää­räi­nen mak­su tuol­ta ajal­ta oli sel­väs­ti enem­män kuin nel­jäs­osa nykyi­ses­tä, toki edel­leen pal­jon pie­nem­pi. (Mui­ta elä­ke­jär­jes­tel­miä toki oli ole­mas­sa jo ennen TEL:iä, mut­ta nii­hin en nyt puu­tu, sil­lä en edes tie­dä niis­tä riit­tä­väs­ti ja niis­tä mer­kit­tä­viä eläk­kei­tä ansain­nei­ta elos­sa ole­via ei voi olla enää kovin paljon.)

    Olen nime­no­maan sano­nut, että koh­tuut­to­mim­pia etuuk­sia (koko­nai­suu­te­na kat­soen) mak­set­tiin juu­ri 1980- ja 1990-luvuil­la elä­köi­ty­neil­le. Koh­tuut­to­muu­del­la en niin­kään edes tar­koi­ta elä­ket­tä suh­tees­sa aiem­piin mak­sui­hin, vaan sitä, että eläk­keen mää­rä perus­tui tuol­loin muu­ta­man vuo­den “lop­pu­palk­kaan” ja että sil­loin oli voi­mas­sa esim. suh­teet­to­man help­po tie var­hai­se­läk­keel­le yksi­löl­li­sen var­hai­se­läk­keen muo­dos­sa. En siis kri­ti­soi van­haa mak­su­ta­soa, vaan nimen omaan etuuk­sien tasoa. En sil­ti sano, että tämä oli­si tuol­loin elä­köi­ty­nei­den syy­tä enkä eri­tyi­ses­ti, että nii­tä pitäi­si nyt jäl­ki­kä­teen läh­teä leikkaamaan.

    Eläk­kei­den omai­suu­den suo­jan­kin tun­nut ymmär­tä­neen hie­man vää­rin. Jo ansait­tu osa eläk­kees­tä on omai­suu­den suo­jan pii­ris­sä eikä nii­tä voi kovin pajoa läh­teä leik­kaa­maan. Eri­tyi­ses­ti tämä kos­kee jo myön­net­ty­jä eläk­kei­tä, mut­ta pie­niä muu­tok­sia lukuun otta­mat­ta myös tule­vai­suu­des­sa myön­net­tä­väk­si tule­vaa elä­ket­tä jo ansai­tul­ta osalta.

    Se “ansait­tu etu” (nimen­omai­ses­ti lai­naus­mer­keis­sä), joka ei kuu­lu omai­suu­den suo­jan pii­riin, on kaik­ki tule­va elä­ke­kart­tu­ma. Tätä voi­daaan muo­ka­ta ja niin on teh­ty­kin. Täs­sä­kin pitää olla jok­seen­kin tas­a­puo­li­nen, kuten elä­keiän nos­tos­sa por­tait­tain (eikä siis ker­ral­la toteutettuna).

    Elä­ke­jär­jes­tel­mä itses­sään on var­sin vakaa ja kes­tä­vä. Luo­tan hyvin sii­hen, että nykyi­set­kin nuo­ret tule­vat saa­maan siel­tä koh­ta­lai­set eläk­keet ja tuot­toa mak­suil­leen. Täy­del­li­nen tämä jär­jes­tel­mä ei ole, mut­ta pahim­mat vir­heet ovat his­to­rial­li­sia ja niis­tä on (toi­vot­ta­vas­ti) jo opit­tu tai sit­ten ne liit­ty­vät laa­jem­min yhteiskuntaan/sosiaaliturvaan (kuten takuu­elä­ke, joka “leik­kaa” pie­ni­tu­lois­ten mas­kuil­leen saa­maa tuot­toa). Jäl­kim­mäi­sis­tä ei var­si­nai­ses­ti voi syyt­tää elä­ke­jär­jes­tel­mää, vaik­ka kri­tiik­ki sinäl­lään onkin täy­sin aiheellista.

  74. Edel­leen kan­nat­taa muis­taa, että työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le nuo­re­na jou­tu­nut saat­taa olla eläk­keel­lä 50 vuot­ta sii­nä mis­sä tavan­omai­ses­sa elä­keiäs­sä eläk­keel­le jää­nyt 20 vuot­ta. Tyy­pil­li­ses­ti nuo­ren työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke on myös var­sin pie­ni perus­tuen lyhyeen työ­uraan ja pie­neh­köön palkkaan.

    Kaik­ki ne toi­met jot­ka hei­ken­tä­vät eläk­keen osto­voi­man kehi­tys­tä suh­tees­sa mui­den tulo­jen kehi­tyk­seen vai­kut­ta­vat voi­mak­kaas­ti näi­hin muu­ten­kin hei­kos­sa ase­mas­sa ole­viin. Mut­ta ehkä sil­lä ei ole väliä, suu­ri osa heis­tä kui­ten­kin tar­vit­see mui­ta täy­den­tä­viä tukia toi­meen­tu­loon­sa. Toi­vot­ta­vas­ti edes ne vii­me­si­jai­set tuet nouse­vat jol­lain mie­lek­kääl­lä taval­la, ettei tar­vit­se auto­maat­ti­ses­ti perus­toi­meen­tu­lo­tuen pääl­le täydentävää…

    Lisäk­si kun työ­ura on jää­nyt lyhyek­si, ei ole vela­ton­ta omis­tusa­sun­toa­kaan. Per­hee­tön pie­ni­tu­loi­nen työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­nen asuu vuo­kral­la, ja vuo­kra on yli puo­let net­to­tu­lois­ta. Elin­kus­tan­nusin­dek­sis­sä­hän asu­mis­ku­lut ml. ener­gia on noin nel­jän­nek­sen pai­noar­vol­la, ja vuo­kra­ke­hi­tys on nyt vuo­sia ollut elin­kus­tan­nusin­dek­siä nopeam­min nouseva.

    Jos rat­kai­su­ja teh­dään hyvää elä­ket­tä naut­ti­vien velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­vien poh­jal­ta, pitää var­mis­tua myös sii­tä, ettei­vät ne rat­kai­sut enti­ses­tään hei­ken­nä pie­ni­tu­lois­ten elä­ke­läis­ten asemaa.

    Oma työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kee­ni on täs­sä vai­hees­sa vie­lä koh­tuul­li­nen. Vuo­kra on vain puo­let net­to­tu­lois­ta. Mut­ta lie­nee jokai­nen vuo­si nos­ta­nut vuo­kria enem­män kuin net­toe­lä­ket­tä­ni, ja vaik­ka asu­mis­tu­ki oli­si samal­la hie­man nous­sut jään par­haim­mil­laan­kin vain samaan euro­mää­rään vero­jen ja asu­mis­ku­lu­jen jäl­keen kuin edel­li­se­nä vuon­na. Reaa­li­ses­ti siis osto­voi­ma­ni heik­ke­nee joka vuo­si. En ole las­ke­nut mon­ta­ko vuot­ta on köy­hyys­ra­jaan jos tämä jat­kuu, mut­ta jos edes koh­tuul­lis­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä saa­va­na mie­tin mois­ta, voin kuvi­tel­la tilan­teen nii­den osal­ta jot­ka eivät ehti­neet teh­dä hyvin pal­kat­tua työ­tä nuorena.

  75. Juk­kis:

    Se, että ehdo­tat mitä ilmei­sim­min vil­pit­tö­min mie­lin tähän ammot­ta­vaan ongel­maan rat­kai­suk­si sitä, että työs­sä­käy­väl­tä väes­tön­osal­ta ote­taan vie­lä enem­män, jot­ta saa­daan rahoi­tet­tua elä­ke­läi­sil­le vie­lä jon­kin­lai­nen perus­tu­lo on härskiä. 

    Kom­men­toin erik­seen vie­lä tätä, vaik­ka asia ei suo­ra­nai­ses­ti edes lii­ty­kään eläkkeisiin.

    En ehdo­ta, että kenel­tä­kään perit­täi­siin enem­pää. Jär­ke­väs­ti toteu­tet­tu perus­tu­lo mak­saa suun­nil­leen itse itsen­sä takai­sin — siis kun veroas­teik­koa ja mui­ta sosi­aa­lie­tuuk­sia mukau­te­taan tar­peek­si. Help­poa täl­lai­nen ei var­mas­ti ole eri­tyi­ses­ti poliit­tii­sis­ta syis­tä ja “ansait­tu­ja etu­ja” puo­lus­ta­vien kovan lob­bauk­sen takia, mut­ta en mene täs­sä enem­pää yksityiskohtiin.

  76. Vas­ta­taan minun­kin osal­ta sit­ten lyhyem­mäl­lä vies­til­lä. Kii­tok­sia pit­käs­tä vas­tauk­ses­ta ja pahoit­te­len, että edel­li­nen vies­ti­ni saat­toi olla sävyl­tään aika kär­ke­vä tilan­tees­sa, jos­sa olet ollut mitä ystä­väl­li­sin kes­kus­te­lu­kump­pa­ni. Poh­jim­mil­taan uskon mei­dän näke­my­se­ron joh­tu­van sii­tä, että sinä näet ongel­man ennen kaik­kea vies­tin­näl­li­se­nä, jos­sa koh­tuu­hy­vä jär­jes­tel­mä näyt­täy­tyy huo­nom­pa­na kuin on, mut­ta minun mie­les­tä­ni koko jär­jes­tel­mä on keh­no ja sen takia sitä ei myös­kään voi vies­tin­näl­li­ses­ti mer­kit­tä­väs­ti paran­taa sor­tu­mat­ta suo­ra­nai­seen valehtelemiseen.

    Seu­raa­vas­sa kom­men­tis­sa­si näkyy mie­les­tä­ni hyvin tämä mei­dän näkemysero:

    Lau­ri Oja­la:

    Esi­mer­kik­si väit­tee­si sii­tä, että mak­sam­me nyt nelin­ker­tais­ta mak­sua ja saam­me sil­ti tule­vai­suu­des­sa vähem­män kuin nykyi­set eläk­keen­saa­jat on yksin­ker­tai­ses­ti lii­oi­tel­tu. Se on yhdis­tel­mä eril­li­siä tosi­asioi­ta, jot­ka eivät koko­nai­suu­te­na mene aivan noin.

    Olet aivan oikeas­sa, että kes­ki­mää­räi­nen elä­ke­mak­su­pro­sent­ti on tuo­reel­la elä­ke­läi­sel­lä jos­sain sii­nä 4 ja 24 välis­sä. Sinus­ta tämä on vies­tin­näl­li­nen haas­te, jos­sa ihmi­set kes­kit­ty­vät lii­kaa eroon luku­jen nel­jä ja 24 välil­lä eivät­kä näe koko kuvaa. Minun mie­les­tä­ni mikä tahan­sa jär­jes­tel­mä, jos­sa vähem­män mak­sa­neil­le anne­taan suh­tees­sa enem­män, kos­ka he sat­tui­vat syn­ty­mään aikai­sem­min (eli asia, johon voi vai­kut­taa vie­lä vähem­män kuin työ­ai­ka­na oman eläk­keen­sä tasoon) on läh­tö­koh­tai­ses­ti kehno.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä­kin on ongel­man­sa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suo­mea kau­em­mas. Aika pal­jon on elä­ke­li­siä jo nyt ulko­mail­la, lähem­pä­nä aurinkoa. 

    Näis­sä tapauk­sis­sa pitää vain hoi­taa vero­tus jo mak­sa­jan pääs­sä. Vero­tus­ta voi­daan sit­ten (vuo­sit­tain) vähen­tää sil­lä sum­mal­la, joka on todis­te­tus­ti mak­set­tu johon­kin toi­seen maa­han, mut­ta ei vähemmällä.

  78. Ismo: Nykyi­sel­lään elä­ke­jär­jes­tel­män suu­rin epä­koh­ta on minus­ta­kin työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet, eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le myön­ne­tyt. Niis­sä elä­ke­ta­so jää aivan luvat­to­man alhai­sek­si. Tämä ongel­ma kyl­lä tie­dos­te­taan laa­jem­min­kin ja toi­von sydä­mes­tä­ni, että sil­le teh­dään jotain pikaisesti.

    Yksi koh­ta­lai­nen paran­nus voi­si olla indek­soi­da työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet palk­ka­ker­toi­mel­la. Se takai­si nii­den osto­voi­man säi­ly­mi­sen parem­min kuin työ­elä­kein­dek­si. En suo­ral­ta kädel­tä muis­ta kuin­ka iso las­ku täs­tä koi­tui­si, mut­ta sivis­tys­val­tios­sa tähän yksin­ker­tai­ses­ti pitää olla varaa. (Van­huuse­läk­kei­den osal­ta vas­taa­vaan indek­si­muu­tok­seen ei aidos­ti ole varaa.) Mui­ta­kin paran­nuk­sia var­mas­ti oli­si syy­tä tar­kas­tel­la ja esit­tä­mää­ni parem­pia­kin kei­no­ja voi hyvin olla. Jotain pitäi­si kui­ten­kin teh­dä, sil­lä tilan­ne on vain pahe­ne­mas­sa nykyisestä.

  79. Juk­kis: Kii­tos sinul­le­kin avoi­mes­ta ja raken­ta­vas­ta keskustelusta.

    Minus­ta­kin elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä on aito­ja ongel­mia, iso­ja­kin. Olen käsi­tel­lyt nii­tä jo aiem­mis­sa vies­teis­sä, joten en nyt luet­te­le nii­tä enää. Kyse ei ole ensi­si­jai­ses­ti tie­dot­ta­mi­ses­ta, vaan nämä oikeat ongel­mat pitää tun­nis­taa ja niis­tä pitää pys­tyä kes­kus­te­le­maan avoi­mes­ti. Kyl­lä nuo ongel­mat ovat­kin elä­kea­lan ammat­ti­lai­sil­la hyvin tie­dos­sa ja ne on todel­la myös huo­mioi­tu elä­ke­uu­dis­tus­ta val­mis­tel­taes­sa. Toi­von ja uskon, että jat­kos­sa­kin ne huo­mioi­daan ja tule­vat uudis­tuk­set paran­ta­vat edel­leen eläkejärjestelmää.

    On tär­ke­ää, että näi­tä epä­koh­tia tuo­daan sinun tapaa­si muu­ten­kin esiin kes­kus­te­lus­sa. Tämä on yksi tapa ava­ta kes­kus­te­lua, joka hyö­dyt­tää aivan kaik­kia. On erit­täin tär­ke­ää tie­tää miten ja mik­si elä­ke­jär­jes­tel­mään ei luo­te­ta, jot­ta tuo luot­ta­mus pys­ty­tään palaut­ta­maan tai edes yrit­tä­mään sitä.

    Itse asias­sa minus­ta­kin tuo suku­pol­vien väli­nen ongel­ma on suu­rem­pi kuin mikä vai­ku­tel­ma täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ehkä syn­ty­nyt. Aika­naan todel­la myön­net­tiin täy­sin suh­teet­to­mia etuuk­sia ja se on vää­rin meil­le, jot­ka mak­sam­me ne.

    Toi­saal­ta minus­ta on kui­ten­kin vie­lä olen­nai­sem­paa, että aika­naan yli­pään­sä raken­net­tiin nykyi­sen kal­tai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä, joka takaa aina­kin kai­kil­le van­huuse­lä­kei­kään asti työs­sä jak­sa­vil­le koh­tuul­li­sen elin­ta­son ja vie­lä­pä hin­taan, joka on var­sin sie­det­tä­vä. Minus­ta on myös erit­täin tär­ke­ää, että ennus­tei­den mukaan myös me nuo­rem­mat suku­pol­vet tulem­me saa­maan elä­ke­mak­suil­le sel­väs­ti posi­tii­vi­sen tuo­ton. Jos emme sai­si reaa­li­ses­ti omiam­me takai­sin tai tuot­to oli­si lähel­lä nol­laa, niin sil­loin tämä antai­si aihet­ta todel­la vaka­vaan luottamuskriisiin.

    Näis­tä asiois­ta ei kes­kus­tel­la lähes­kään riit­tä­väs­ti eikä riit­tä­vän yksi­tyis­koh­tais­ta tie­toa tai­da olla maal­li­kol­le kovin hel­pos­ti löydettävissä.

    Ongel­mia on monel­la tahol­la ja yksi on se, ettei edes polii­ti­kois­sa ole kovin mon­taa, jot­ka todel­la ymmä­rä­täi­si­vät elä­ke­jär­jes­tel­män koko­nai­suut­ta kun­nol­la. Sik­si jul­ki­ses­sa­kaan kes­kus­te­lus­sa ei hel­pos­ti puhu­ta oleel­li­sis­ta asiois­ta ja jopa “val­tio­hoi­ta­ja­puo­lu­een” puheen­joh­ta­ja saat­toi puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti vaa­li­ten­tis­sä heit­tää popu­lis­ti­sen lupauk­sen elä­keiän junt­taa­mi­ses­ta lii­an alas seu­rauk­sia mitä ilmei­sim­min tiedostamatta.

    Koko elä­ke­jär­jes­tel­mää pitää paran­taa joka puo­lel­ta. Ei tämä ole lain­kaan val­mis mal­li, vaan teh­tä­vää on pal­jon. Tie­dot­ta­mi­nen on täs­sä vain yksi osa, joka on minus­ta kui­ten­kin pal­jon pahem­min retu­pe­räl­lä kuin itse elä­ke­jär­jes­tel­mä. Lisäk­si sen paran­ta­mi­sen pitäi­si olla pal­jon hel­pom­paa kuin itse eläk­kei­den ruk­kaa­mi­sen. Lyhyes­ti sanoen koh­ta­lai­sen hyvä elä­ke­jär­jes­tel­mä ansait­si­si tul­la parem­min selitetyksi.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä­kin on ongel­man­sa, kos­ka verot­ta­jan käsi ei ulo­tu Suo­mea kau­em­mas. Aika pal­jon on elä­ke­li­siä jo nyt ulko­mail­la, lähem­pä­nä aurinkoa.

    Val­tion vai perä­ti koko jul­ki­sen sek­to­rin eläk­kei­tä ei mak­se­ta verot­ta­mat­ta ulko­mail­le. Ei edes Por­tu­ga­liin. Sama pitäi­si saa­da yksi­tyi­sen puo­len eläk­keil­le, mut­ta suur­ten ikä­luok­kien demo­kraat­ti­nen dik­ta­tuu­ri estää sen. 

    Jos elä­ke on ker­ran työl­lä ansait­tua ikään kuin siir­ret­tyä palk­kaa, niin toki­han se on vero­tet­ta­va Suo­mes­sa niin kuin se palk­ka­kin. Tämä vero=palkkaa argu­ment­ti tosin unoh­tuu maa­il­man kim­mo­kil­jusil­ta sil­lä sekun­nil­la kun joku asia oli­si mene­mäs­sä elä­ke­läis­ten kan­nal­ta huo­nom­paan suun­taan nykyisestä.

    1. Val­tion vai perä­ti koko jul­ki­sen sek­to­rin eläk­kei­tä ei mak­se­ta verot­ta­mat­ta ulko­mail­le. Ei edes Por­tu­ga­liin. Sama pitäi­si saa­da yksi­tyi­sen puo­len eläk­keil­le, mut­ta suur­ten ikä­luok­kien demo­kraat­ti­nen dik­ta­tuu­ri estää sen.

      Itse asias­sa EU-lain­sää­dän­tö estää sen.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai­taa olla vai­kea pääs­tä sopi­muk­seen, että elä­ke­läis­ten tulot vero­tet­tai­siin hei­dän aiem­mas­sa koti­maas­saan eikä nykyi­ses­sä. Jos joku ame­rik­ka­lai­nen elä­ke­läi­nen muut­tai­si Suo­meen, oli­si­ko oikein, ettei hn mak­sai­si mitään vero­ja Suomeen?

    Tai­taa­pa olla niin, että USA verot­taa USAn kan­sa­lai­sen USAs­ta saa­ta­vaa elä­ket­tä vaik­ka elä­ke­läi­nen asui­si Suo­mes­sa, mai­den väli­seen vero­so­pi­muk­seen perus­tuen. Käsit­tääk­se­ni USA on poik­keuk­sel­li­sen tar­kas­ti verot­ta­mas­sa kan­sa­lai­si­aan asui­vat nämä mis­sä tahansa.

    Suo­mes­ta mak­set­ta­vat eläk­keet vero­te­taan progres­sii­vi­ses­ti Suo­mes­sa ulko­mail­le muu­tet­taes­sa muut­to­vuo­den + kol­me vuot­ta (rajoi­te­tus­ti vero­vel­vol­li­nen), ellei vero­so­pi­muk­sis­sa ole muu­ta sovit­tu eli vero­so­pi­muk­sil­la voi olla sovit­tu pysy­väs­tä vero­tuk­ses­ta Suo­mes­sa. (Aiem­min oli lähdeverotus.) 

    Jul­ki­sen sek­to­rin eläk­keet Suo­mes­ta käsit­tääk­se­ni vero­te­taan Suo­mes­sa joka tapauksessa.

    Por­tu­ga­liin mak­set­tu­jen yksi­tyis­sek­to­rin eläk­kei­den vero­va­paus joh­tuu idioot­ti­mai­ses­ta vero­so­pi­muk­ses­ta ja Por­tu­ga­lin val­tion tah­dos­ta varak­kai­den vero­pa­ra­tii­sik­si (näis­sä vero­tus­asiois­sa­kin EU on ihan täyt­tä farssia).

    Em. kol­me vuot­ta voi­daan muut­taa vaik­ka 10 vuo­dek­si. Tai­taa onnis­tua perus­tus­la­ki­fun­da­men­ta­lis­te­ja kuu­le­mat­ta. Eli Suo­mi pys­tyy hyvin teke­mään muu­tok­sia vero­lain­sää­dän­töön­sä. Nykyi­set vero­so­pi­muk­set voi­vat tapaus­koh­tai­ses­ti rajoit­taa muu­tok­sia, mut­ta niis­tä pää­see yksin­ker­tai­ses­ti eroon irti­sa­no­mi­sel­la ja yleen­sä vie­lä aika lyhyel­lä irtisanomisajalla.

    Suo­men kan­nal­ta­han tilan­ne on se, että erit­täin vähän ulko­maa­lai­sia elä­ke­läi­siä, siis yhtään mer­kit­tä­vää elä­ke­tu­loa saa­vaa, muut­taa Suo­meen. Vir­ta on toi­seen suun­taan ja on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­je­tön­tä ensin antaa vähen­tää elä­ke­mak­sut Suo­men vero­tuk­ses­sa ja sit­ten olla verot­ta­mat­ta ulko­mail­le mak­set­ta­via eläk­kei­tä. Sää­dök­set vaan vie­lä tiu­kem­mik­si ja vaik­ka progres­sii­vi­nen läh­de­ve­ro­tus käyt­töön, löy­tyy­kö päät­tä­väi­siä poliitikkoja?

    1. Suo­men kan­nal­ta­han tilan­ne on se, että erit­täin vähän ulko­maa­lai­sia elä­ke­läi­siä, siis yhtään mer­kit­tä­vää elä­ke­tu­loa saa­vaa, muut­taa Suomeen.

      Onko noin? Ruot­sis­sa työ­uran­sa teh­neet ovat monet palan­neet Suo­meen. Hei­dän osal­taan oli jos­kus jotain mar­ma­tus­ta kah­teen ker­taan verot­ta­mi­ses­ta, kos­ka Ruot­si suh­tau­tui asi­aan juu­ri niin, että Ruot­sis­sa ansait­tua elä­ket­tä pitää verot­taa Ruot­sis­sa ja Suo­mi taas toi­sin päin. Jat­kos­sa monel­la suo­ma­lai­sel­la on eläk­kees­sään isonm­pi tai pie­nem­pi sii­vu ulko­mail­la ansait­tua elä­ket­tä, joka siis tämän ajat­te­lun mukaan pitäi­si verot­taa ulkom­nail­la eikä Suo­mes­sa, vaik­ka muut­ta­vat tän­ne pal­ve­lu­jen käyttäiksi.
      Nämä Espan­jan elä­ke­läi­set ovat oma jut­tun­sa. Mak­sa­vat aivan vähäis­tä veroa Espan­jaan, naut­ti­vat Espan­jas­sa “#ilmai­ses­ta” ter­vey­den­huol­los­ta, jos­ta tosin läh­tee las­ku Suo­men val­tion maksettavaksi.

  82. Lau­ri Oja­la:
    Minus­ta on myös erit­täin tär­ke­ää, että ennus­tei­den mukaan myös me nuo­rem­mat suku­pol­vet tulem­me saa­maan elä­ke­mak­suil­le sel­väs­ti posi­tii­vi­sen tuo­ton. Jos emme sai­si reaa­li­ses­ti omiam­me takai­sin tai tuot­to oli­si lähel­lä nol­laa, niin sil­loin tämä antai­si aihet­ta todel­la vaka­vaan luottamuskriisiin.

    Ennus­tei­den mukaan! Oli­si­ko­han aihet­ta päi­vit­tää ennus­teet reaa­li­maa­il­maan. Vaik­ka­pa Sak­san val­tion 30-vuo­den vel­ka­kir­ja antaa täl­lä het­kel­lä 1,3%:n tuo­ton. Siis koko 30 vuo­den ajan 1,3% per vuo­si. Suo­men pape­rit eivät kovin pal­jon kum­mem­paa tuot­toa tar­joa. Elä­ke­va­rois­tam­me erit­täin suu­ri osa (35%) on sijoi­tet­tu näi­den kal­tai­siin arvopapereihin.

    Taka­nam­me on 80-luvun alus­ta alka­nut kor­ko­jen tren­di­mäi­nen las­ku lähel­le nol­laa, mikä on tuo­nut vel­ka­kir­ja­si­joit­ta­jil­le (kuten elä­keyh­tiöt) erin­omai­sia tuot­to­ja. Eteen­päin kat­soen on jopa toden­nä­köis­tä, että em. lai­na­pa­pe­rei­den reaa­li­tuot­to (siis inflaa­tio vähen­net­ty­nä) jää nega­tii­vi­sek­si kysei­se­nä 30 vuo­den aika­na. Täl­lä het­kel­lä reaa­li­tuot­to on nega­tii­vi­nen vaik­ka inflaa­tio on vie­lä tois­tai­sek­si alhai­nen. Ja kun kor­ko­ta­so jos­kus nousee niin näis­tä sijoi­tuk­sis­ta syn­tyy mer­kit­tä­viä pääomatappioita.

    ETK:n elä­ke­las­kel­mis­sa REAA­LI­tuot­to-ole­tus on 3,5%. Em. kor­ko­si­joi­tus­ten jo tie­dos­sa ole­va huo­no tuot­to huo­mioi­den kiin­teis­tö- ja eri­tyi­ses­ti osa­ke­si­joi­tus­ten täy­tyy tuot­taa oikein hyvin, jot­ta koko­nais­tuot­to­ta­voit­tee­seen pääs­tään. Lisäk­si elä­ke­va­ro­ja täy­tyy aiem­paa enem­män sijoit­taa osak­kei­siin eli huo­mat­ta­vas­ti lisä­tä ris­kiä. Ja kun osa­ke­kurs­sit 9 vuo­den nousu­put­ken jäl­keen jo ovat kor­keal­la, niin…

    Pit­kän aika­vä­lin ennus­te­las­kel­mat ovat erit­täin herk­kiä pie­nil­le­kin tuot­to-odo­tuk­sen muu­tok­sil­le. Eli sopi­vil­la ole­tuk­sil­la saa­daan elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys näyt­tä­mään riit­tä­väl­tä. Pie­nil­lä, ihan rea­lis­ti­sil­la tuot­to-ole­tuk­sen alen­nuk­sil­la pal­jas­tuu jär­jes­tel­män kes­tä­mät­tö­myys. Eli ihan hel­pos­ti elä­ke­mak­su­ta­so nousee nykyi­ses­tä noin 25%:sta rei­lus­ti yli 30%:n. Tai sit­ten nii­tä nykyis­ten nuor­ten eläk­kei­tä lei­ka­taan sen suu­rem­min perus­tus­lain omai­suu­den suo­jas­ta välittämättä.

  83. vk: Tai sit­ten nii­tä nykyis­ten nuor­ten eläk­kei­tä lei­ka­taan sen suu­rem­min perus­tus­lain omai­suu­den suo­jas­ta välittämättä.

    Kyl­lä tuo­ta perus­tus­lain omai­suu­den suo­jaa voi­daan koh­tuul­li­sen hel­pos­ti kier­tää vero­tuk­sen kei­noin. Ei ole kovin­kaan kum­moi­nen temp­pu lei­ka­ta eläk­kei­tä vero­tus­ta ja palk­ko­jen sivu­tu­lo­ja sää­tä­mäl­lä; voi­daan vaik­ka sää­tää tulo­ve­roon vii­si­tois­ta pro­sent­tiyk­sik­köä lisää koko skaa­lal­le, ja siir­tää vas­taa­van­ko­koi­nen osuus palk­ko­jen sivu­ku­lu­ja bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­seen. Tai nos­taa työ­tu­lo­vä­hen­nys­tä niin pal­jon, että vai­ku­tus työn­te­ki­jöi­hin on +- nolla. 

    Eläk­keet leik­kaan­tui­si­vat ker­tais­kul­la sen 15%.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itse asias­sa EU-lain­sää­dän­tö estää sen.

    Onko­han näin? 

    https://europa.eu/european-union/topics/taxation_fi :

    Hen­ki­lö­ve­ro­tus ja yri­tys­ve­ro­tus ovat pit­käl­ti kun­kin EU-maan kan­sal­li­sel­la vastuulla.”

    ja

    https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48546/elaketulojen_verotus_kansainvalisissa_t/ :

    Suo­mel­la on pää­sään­töi­ses­ti vero­tusoi­keus elä­ke­tu­loi­hin, jot­ka mak­se­taan ulko­mail­ta Suo­meen ja Suo­mes­ta ulko­mail­le, mut­ta sisäi­nen lain­sää­dän­tö ja vero­so­pi­muk­set voi­vat aset­taa rajoit­tei­ta verotusoikeudelle.”

    Kak­sin­ker­tai­nen vero­tus yleen­sä pois­te­taan, joten vaik­ka ulko­mai­nen elä­ke oli­si vero­na­lais­ta tuloa Suo­mes­sa niin Suo­men vero­tuk­ses­sa hyvi­te­tään ulko­mail­la sii­tä mak­set­tu vero. Eli Suo­mi ei vält­tä­mät­tä veroeu­ro­ja saa. Kai­ken kaik­ki­aan eläk­kei­den­kin kan­sain­vä­li­nen vero­tus on usko­mat­to­man sot­kuis­ta eri­lai­si­ne vero­so­pi­muk­si­neen, jot­ka on vie­lä kir­joi­tet­tu pahim­mal­la mah­dol­li­sel­la kapu­la­kie­lel­lä. EU voi­si välil­lä teh­dä jotain jär­ke­vää ja har­mo­ni­soi­da vero­tus­ta, toki yri­tys­ve­ro­tuk­ses­ta aloittaen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko noin? Ruot­sis­sa työ­uran­sa teh­neet ovat monet palan­neet Suo­meen. Hei­dän osal­taan oli jos­kus jotain mar­ma­tus­ta kah­teen ker­taan verot­ta­mi­ses­ta, kos­ka Ruot­si suh­tau­tui asi­aan juu­ri niin, että Ruot­sis­sa ansait­tua elä­ket­tä pitää verot­taa Ruot­sis­sa ja Suo­mi taas toi­sin päin. Jat­kos­sa monel­la suo­ma­lai­sel­la on eläk­kees­sään isonm­pi tai­pie­nem­pi sii­vu ulko­mail­la ansait­tua elä­ket­tä, joka siis tämän ajat­te­lun mukaan pitäi­si verot­taa ulkom­nail­la eikä Suo­mes­sa, vaik­ka muut­ta­vat tän­ne pal­ve­lu­jen käyttäiksi.
    Nämä Espan­jan elä­ke­läi­set ovat oma jut­tun­sa. Mak­sa­vat aivan vähäis­tä veroa Espan­jaan, naut­ti­vat Espan­jas­sa “#ilmai­ses­ta” ter­vey­den­huol­los­ta, jos­ta tosin läh­tee las­ku Suo­men val­tion maksettavaksi.

    Olet oikeas­sa, elä­ke­läis­ten paluu­muut­toa Suo­meen tapah­tuu jon­kin ver­ran Ruotsista. 

    Muu­toin vir­taus tai­taa yleen­sä olla sel­lais­ta, jos­sa elä­ke­läi­nen ensin muut­taa ulko­mail­le ja palaa sit­ten Suo­meen. Niin­hän useim­mat teke­vät, ter­veet elä­ke­vuo­det Epsan­jas­sa ja sai­raat vuo­det Suo­mes­sa. On itsel­lä­kin ollut mie­les­sä teh­dä aika­naan niin. Kos­ka sai­ras­te­lun kus­tan­nuk­set tule­vat joka tapauk­ses­sa Suo­men mak­set­ta­vak­si niin on todel­la perus­tel­tua, että Suo­mi saa vero­tu­lot näi­den ihmis­ten eläk­keis­tä myös ulko­mail­la asu­mi­sen ajan. Ja kun ne Suo­meen mak­se­tut elä­ke­mak­sut­kin on aika­naan hyö­dyn­net­ty vero­vä­hen­nyk­se­nä Suomessa.

    Sel­vää on tie­tys­ti se, että Suo­men ei todel­la­kaan kan­na­ta hou­ku­tel­la nii­tä elä­ke­läi­siä muut­ta­maan Suo­meen, joil­ta ei Suo­meen saa­da vero­tu­lo­ja. He tule­vat kaik­kein kal­liim­mik­si yhteis­kun­nal­le. Näi­tä on ymmär­tääk­se­ni juu­ri Ruot­sis­ta palaa­vien jou­kos­sa, vero­so­pi­muk­ses­ta johtuen.

  85. ark­ki­teh­ti: Kyl­lä tuo­ta perus­tus­lain omai­suu­den suo­jaa voi­daan koh­tuul­li­sen hel­pos­ti kier­tää vero­tuk­sen kei­noin. Ei ole kovin­kaan kum­moi­nen temp­pu lei­ka­ta eläk­kei­tä vero­tus­ta ja palk­ko­jen sivu­tu­lo­ja sää­tä­mäl­lä; voi­daan vaik­ka sää­tää tulo­ve­roon vii­si­tois­ta pro­sent­tiyk­sik­köä lisää koko skaa­lal­le, ja siir­tää vas­taa­van­ko­koi­nen osuus palk­ko­jen sivu­ku­lu­ja bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­seen. Tai nos­taa työ­tu­lo­vä­hen­nys­tä niin pal­jon, että vai­ku­tus työn­te­ki­jöi­hin on +- nolla. 

    Eläk­keet leik­kaan­tui­si­vat ker­tais­kul­la sen 15%.

    Samaa miel­tä kier­tä­mi­ses­tä, kuten toi­ses­sa sepus­tuk­ses­sa­ni jo aiem­min kir­joi­tin. Näin pitäi­si teh­dä jo nykyis­ten elä­ke­läis­ten koh­dal­la pal­jon voi­mak­kaam­min kuin mitä nyt teh­dään eli vaik­ka­pa elä­ke­läis­ten sai­raan­hoi­to­mak­sun rei­lul­la koro­tuk­sel­la ja elä­ke­tu­lon lisä­ve­ron ulot­ta­mi­sel­la kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­piin eläk­kei­siin. Kes­ki­mää­räis­tä pie­nem­mät eläk­keet olkoot rauhassa.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itse asias­sa EU-lain­sää­dän­tö estää sen.

    Tähän voi­si kom­men­toi­da, että yllä­tys. Äänen­pai­no­na sar­kas­mi. Bri­teil­lä ei vis­siin koh­ta ole tätä ongelmaa.

    Onko­han yhtään huo­noa EU-lakia saa­tu kos­kaan muutettua?

  87. ark­ki­teh­ti: Kyl­lä tuo­ta perus­tus­lain omai­suu­den suo­jaa voi­daan koh­tuul­li­sen hel­pos­ti kier­tää vero­tuk­sen kei­noin. Ei ole kovin­kaan kum­moi­nen temp­pu lei­ka­ta eläk­kei­tä vero­tus­ta ja palk­ko­jen sivu­tu­lo­ja sää­tä­mäl­lä; voi­daan vaik­ka sää­tää tulo­ve­roon vii­si­tois­ta pro­sent­tiyk­sik­köä lisää koko skaa­lal­le, ja siir­tää vas­taa­van­ko­koi­nen osuus palk­ko­jen sivu­ku­lu­ja bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­seen. Tai nos­taa työ­tu­lo­vä­hen­nys­tä niin pal­jon, että vai­ku­tus työn­te­ki­jöi­hin on +- nolla. 

    Eläk­keet leik­kaan­tui­si­vat ker­tais­kul­la sen 15%.

    Leik­kau­tu­mis­ta tapah­tuu koko ajan jo nyt. Tar­kis­tin oman eläk­kee­ni. Käteen­jää­vä elä­ke on välil­lä 1.1.2010–1.1.2018 kas­va­nut perä­ti 4%. 

    Eikö­hän täs­sä­kin oli­si paras­ta saa­da lisää elä­ke­mak­su­jen mak­sa­jia, siis työl­li­syy­sas­te lähem­mäs 80%:a vaik­ka osa­päi­vä­töi­den avul­la ja/tai hank­kia tän­ne työin­toi­sia maa­han­muut­ta­jia sekä pääs­tää tur­va­pai­kan saa­neet töihin.

  88. vk: Vaik­ka­pa Sak­san val­tion 30-vuo­den vel­ka­kir­ja antaa täl­lä het­kel­lä 1,3%:n tuo­ton. Siis koko 30 vuo­den ajan 1,3% per vuo­si. Suo­men pape­rit eivät kovin pal­jon kum­mem­paa tuot­toa tar­joa. Elä­ke­va­rois­tam­me erit­täin suu­ri osa (35%) on sijoi­tet­tu näi­den kal­tai­siin arvopapereihin.in omai­suu­den suo­jas­ta välittämättä.

    Työ­elä­keyh­tiöi­den jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja­po­si­tios­sa on kyl­lä huo­mioi­tu kor­ko­ta­so. Kes­ki­mää­räi­nen duraa­tio on alle 2 vuot­ta (https://www.tela.fi/tyoelakevakuuttajakohtaiset_osavuositiedot#duraatiot). Toki ole­tusar­voi­nen tuot­to var­sin­kin hyvä­laa­tui­sis­ta jouk­ko­vel­ka­kir­jois­ta on mitä­tön, mut­ta koron­nousun aiheut­ta­ma ris­ki on vas­ti­neek­si pidet­ty suh­teel­li­sen pienenä.

    Sijoi­tus­tuo­tot ovat toki sinäl­lään tär­kein ja samal­la epä­var­min teki­jä ennus­te­las­kel­mis­sa. Kar­keas­ti 1 pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos sijoi­tus­tuo­tois­sa vai­kut­taa noin 2 pro­sent­tiyk­sik­köä tar­vit­ta­vaan mak­su­ta­soon, jos etuuk­sia ei muu­te­ta. Johon­kin las­kel­mat pitää kui­ten­kin perus­taa ja myös koh­ta­lai­ses­ti (reaa­lis­ta 3,0 / 3,5 %) mata­lam­mil­la­kin tuot­to-ole­tuk­sil­la nuo­rem­mat ikä­pol­vet ovat saa­mas­sa tuot­to­ja eläkemaksuille.

    Enem­män kuin tuot­to-ole­tuk­sen tasoon haluai­sin kui­ten­kin kiin­nit­tää huo­mio­ta elä­ke­jär­jes­tel­män ole­mas­sao­loon yli­pään­sä. Mitä sit­ten, jos ajai­sim­me tämän jär­jes­tel­män alas? Voit­ko esit­tää sel­lai­sen vaih­toeh­toi­sen mal­lin, joka oli­si (edes) yhtä oikeu­den­mu­kai­nen, hal­pa ja rea­lis­ti­ses­ti toteu­tet­ta­vi­sa kuin tämä nyky­mal­li? Mil­lais­ta epä­var­muut­ta sii­nä liit­tyi­si tule­viin mak­sui­hin tai eläk­kei­den riittävyyteen?

    Nykyi­sen elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me ehdot­to­mia vah­vuuk­sia on sen sosi­aa­li­tur­va­luon­ne: kai­kil­le taa­taan koh­tuul­li­nen tulo­ta­so eläk­keel­lä eikä mui­den mak­set­ta­vak­si jää myö­hem­min sel­lais­ten ihmis­ten toi­meen­tu­lo, jot­ka ovat lai­min­lyö­neet oman elä­ke­tur­van­sa tai jot­ka ovat epä­on­nis­tu­neet omas­sa sijoi­tus­va­lin­nas­saan. Val­ta­kun­nan laa­jui­ses­ti toteu­tet­tu­na sosi­aa­li­va­kuu­tuk­se­na tämän hin­ta on aidos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja myös tasa-arvo­nä­kö­koh­dat on huo­moi­tu poik­keuk­sel­li­sen hyvin.

  89. Lau­ri Oja­la:

    tasa-arvo­nä­kö­koh­dat on huo­moi­tu poik­keuk­sel­li­sen hyvin.

    Esi­tät vaih­toeh­toi­sia fak­to­ja. Vaik­ka kuin­ka tuo­ta tois­te­let niin se ei todek­si muutu. 

    Vii­mei­sis­sä elä­ke­uu­dis­tuk­sis­sa on nuo­ria suku­pol­via (itseä­ni suku­pol­ven nuo­rem­pia) sor­sit­tu jok­seen­kin törkeästi.

    Suu­rim­pia asioi­ta mitä pitäi­si muut­taa ovat:

    1. nuor­ten suku­pol­vien ase­maa kor­jat­ta­va. Muu­ta kons­tia ei ole kuin hei­ken­tää van­him­pien ase­maa, esim. kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­paa elä­ket­tä saa­viin kohdistuen.

    2. Ruot­sis­ta mal­lia ottaen eläk­kei­den tulee jous­taa mikä­li esim. sijoi­tus­tuo­tot jää­vät odo­te­tua hei­kom­mik­si. Ei siis eläkemaksujen.

    3. antai­sin (täs­sä­kin Ruot­sia mat­kien) vakuu­te­tuil­le mah­dol­li­suu­den yksi­löl­li­ses­ti päät­tää sijoi­tus­koh­teis­ta osas­ta maksuja/varoja. Ehkä vähän isom­mas­ta osas­ta kuin Ruot­sis­sa, toki kan­taen myös vas­tuun huo­nois­ta valinnoista.

    4. yhdis­täi­sin työ­elä­keyh­tiöt ja pot­ki­sin sen hal­li­tuk­sis­ta ja muis­ta eli­mis­tä työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen edustajat.

    Näil­lä pääs­täi­siin hyvään muu­tos­ten alkuun, mut­ta esim. Ruot­sin jär­jes­tel­mäs­tä voi muu­ta­kin kopioi­ta­vaa löytyä.

    https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/muiden-maiden-elakejarjestelmat/ruotsi/

  90. Lau­ri Oja­la:

    Sijoi­tus­tuo­tot ovat toki sinäl­lään tär­kein ja samal­la epä­var­min teki­jä ennus­te­las­kel­mis­sa. Kar­keas­ti 1 pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos sijoi­tus­tuo­tois­sa vai­kut­taa noin 2 pro­sent­tiyk­sik­köä tar­vit­ta­vaan mak­su­ta­soon, jos etuuk­sia ei muu­te­ta. Johon­kin las­kel­mat pitää kui­ten­kin perus­taa ja myös koh­ta­lai­ses­ti (reaa­lis­ta 3,0 / 3,5 %) mata­lam­mil­la­kin tuot­to-ole­tuk­sil­la nuo­rem­mat ikä­pol­vet ovat saa­mas­sa tuot­to­ja eläkemaksuille.

    Tämä on suu­rin pel­ko­ni, kos­ka tähän liit­tyy mel­kein väis­tä­mät­tä mak­sun kas­vat­ta­mi­nen, jol­loin elä­ke­jär­jes­tel­mä muut­tuu jäl­leen ras­kaam­mak­si ank­ku­rik­si kil­pai­lu­ky­vyl­le. Elä­ke­jär­jes­tel­män vikaa­han se ei ole, mut­ta Suo­mi on pääs­syt hyvin hitaas­ti mukaan tähän palau­tu­mi­seen ja mikä­li pes­si­mis­ti­sim­mät arviot pitä­vät paik­kan­sa niin seu­raa­va maa­il­man­laa­jui­nen romah­dus on jo ovella.

    Sii­nä tapauk­ses­sa tulee isku kah­teen paik­kaan, jot­ka molem­mat lisää­vät pai­net­ta kas­vat­taa mak­su­ja (kos­ka mak­set­tuun mää­rään ei saa kos­kea): sijoi­tus­ten tuot­toon ja työl­li­syy­teen. Kun jär­jes­tel­män tuot­to nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le on täs­sä nyky­ti­lan­tees­sa jo mones­ti huo­nom­pi kuin esi­mer­kik­si omien vaa­ti­mat­to­mien sijoi­tus­ten tuo­tot indek­si­ra­has­tois­sa, niin mak­su­jen kas­vat­ta­mi­nen syö sitä entis­tä pie­nem­mäk­si ja hei­ken­tää jär­jes­tel­män oikeu­tus­ta entisestään.

    Lau­ri Oja­la:

    Enem­män kuin tuot­to-ole­tuk­sen tasoon haluai­sin kui­ten­kin kiin­nit­tää huo­mio­ta elä­ke­jär­jes­tel­män ole­mas­sao­loon yli­pään­sä. Mitä sit­ten, jos ajai­sim­me tämän jär­jes­tel­män alas? Voit­ko esit­tää sel­lai­sen vaih­toeh­toi­sen mal­lin, joka oli­si (edes) yhtä oikeu­den­mu­kai­nen, hal­pa ja rea­lis­ti­ses­ti toteu­tet­ta­vi­sa kuin tämä nyky­mal­li? Mil­lais­ta epä­var­muut­ta sii­nä liit­tyi­si tule­viin mak­sui­hin tai eläk­kei­den riittävyyteen?

    Itse kan­nat­tai­sin enem­män Sak­san kal­tais­ta jär­jes­tel­mää, jos­sa on nykyis­tä kor­keam­pi takuu­elä­ke kai­kil­le, jon­ka pääl­le tulee sit­ten työ­uran aika­na mak­set­tu­jen mak­su­jen suh­tees­sa vähän hyvää pääl­le. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä on lii­an tiuk­ka pie­ni­tu­loi­sil­le ja lii­an ante­lias eri­tyi­ses­ti van­hem­pien suku­pol­vien hyvätuloisille.

    Lau­ri Oja­la:

    Nykyi­sen elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me ehdot­to­mia vah­vuuk­sia on sen sosi­aa­li­tur­va­luon­ne: kai­kil­le taa­taan koh­tuul­li­nen tulo­ta­so eläk­keel­lä eikä mui­den mak­set­ta­vak­si jää myö­hem­min sel­lais­ten ihmis­ten toi­meen­tu­lo, jot­ka ovat lai­min­lyö­neet oman elä­ke­tur­van­sa tai jot­ka ovat epä­on­nis­tu­neet omas­sa sijoi­tus­va­lin­nas­saan. Val­ta­kun­nan laa­jui­ses­ti toteu­tet­tu­na sosi­aa­li­va­kuu­tuk­se­na tämän hin­ta on aidos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja myös tasa-arvo­nä­kö­koh­dat on huo­moi­tu poik­keuk­sel­li­sen hyvin.

    Has­sua, kos­ka minus­ta nime­no­maan tasa-arvo­nä­kö­koh­dat on täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä huo­mioi­tu eri­tyi­sen huo­nos­ti: esi­merk­ki­nä suku­puol­ten väli­ses­tä tasa-arvos­ta niin pie­nis­sä per­hey­ri­tyk­sis­sä ja maa­ti­loil­la vai­mot ovat usein olleet kir­joil­la työt­tö­mi­nä ja siten hei­dän elä­ke­ker­ty­män­sä on lähes nol­la, vaik­ka työ­ura on fak­ti­ses­ti ollut koko elä­män­mit­tai­nen. Tätä epä­koh­taa kom­pen­soi­daan les­ke­ne­läk­keel­lä, mut­ta se taas aiheut­taa toi­seen suun­taan epä­ta­sa-arvoa, kun tar­peek­si varak­kaan mie­hen les­ki voi nos­taa hui­ke­ta elä­ket­tä ilman kovin­kaan mer­kit­tä­vää työ­uraa, mikä ei oikein sekään ole reilua.

    Lisäk­si varak­kai­den ja vähä­tu­lois­ten välil­lä on mer­kit­tä­vä epä­koh­ta sii­nä, että varak­kail­la on tapa­na elää pidem­pään (mikä ei myös­kään ole elä­ke­jär­jes­tel­män aiheut­ta­ma epä­koh­ta, mut­ta näyt­tää sil­ti ole­van fak­ti­ses­ti tot­ta) jol­loin pie­ni­tu­lois­ten mak­suis­ta suu­rem­pi osa pää­tyy mak­sa­maan varak­kai­den eläk­kei­tä, kun mak­se­tut mak­sut jää­vät jär­jes­tel­mään eivät­kä mene esi­mer­kik­si lap­sil­le / per­heel­le, vaik­ka niis­tä siir­ret­ty­nä palk­ka­na puhutaankin.

    Kek­si­sin näi­tä mui­ta­kin vaik­ka kuin­ka, mut­ta ken­ties hedel­mäl­li­sem­pää oli­si kysyä, että mikä on tämä alue / ver­tai­lu­koh­ta, jota vas­ten tämä on eri­tyi­sen hyvä tasa-arvonäkökulmasta?

  91. Juk­kis: Kek­si­sin näi­tä mui­ta­kin vaik­ka kuin­ka, mut­ta ken­ties hedel­mäl­li­sem­pää oli­si kysyä, että mikä on tämä alue / ver­tai­lu­koh­ta, jota vas­ten tämä on eri­tyi­sen hyvä tasa-arvonäkökulmasta?

    Kom­men­toin ensin paria mai­nit­se­maa­si epä­koh­taa. Suku­pol­vien väli­nen epä­ta­sa-arvo on tot­ta, mut­ta en näe enää rea­lis­ti­sia kei­no­ja puut­tua aikaa sit­ten myön­net­tyi­hin koh­tuut­to­man hyviin etui­hin. Ne eivät edes ole eläk­keen­saa­jien vika, joten sikä­li­kin oli­si koh­tuu­ton­ta “ran­gais­ta” heitä.

    Hyvä­tu­lois­ten pit­käi­käi­syys on tilas­tol­li­nen tosia­sia ja sii­nä mie­les­sä elä­ke­jär­jes­tel­mä on tulon­siir­to hyvä­tu­loi­sil­le. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke tosin kom­pen­soi tätä jon­kin ver­ran. Samas­ta syys­tä muu­ten kysees­sä on myös tulon­siir­to mie­hil­tä nai­sil­le. Oikeu­den­mu­kais­ta oli­si, että elä­ke­mak­sus­sa oli­si tilas­toi­hin perus­tu­va progres­sio, mut­ta pitäi­si­kö myös nais­ten mak­saa mie­hiä enem­män (mikä ei muu­ten EU:ssa ole vält­tä­mät­tä edes mah­dol­lis­ta) ja mihin mui­hin teki­jöi­hin mak­su pitäi­si suh­teut­taa? En kysy kiusal­la­ni, vaan tämä on aidos­ti vai­kea kysy­mys, johon lie­nee monia perus­tel­lus­ti eri­lai­sia näkemyksiä. 

    Ylei­sel­lä tasol­la pitää myös kom­men­toi­da että elä­ke­va­kuu­tus samoin kuin mikä tahan­sa muu vakuu­tus sisäl­tää aina tulon­siir­to­ja ja yksi­löi­den välis­tä epä­ta­sa-arvoa, jos ver­tai­lu­na käy­te­tään vain mak­su­jen suh­det­ta saa­tui­hin kor­vauk­siin. Toki tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta oli­si, että erot pys­tyt­täi­siin tasaa­maan mah­dol­li­sim­man hyvin eikä eri­lais­ten ryh­mien välil­lä oli­si kovin iso­ja eroja.

    Tasa-arvo toteu­tuu Suo­men työ­elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä hyvin mm. sik­si, että kaik­ki ovat vakuu­tet­tu­ja ja nykyi­sin vie­lä­pä samoil­la ehdoil­la riip­pu­mat­ta sii­tä mil­lä työ­nan­ta­jal­la ja ansio­ta­sol­la tekee työ­tä. Vain yrit­tä­jät ja pari pie­nem­pää eri­tyis­ryh­mää ovat poikkeuksia. 

    Eri­tyi­sen olen­nais­ta on se, että ris­ki tule­vis­ta tuo­tois­ta on tasat­tu kai­kil­le. Kenen­kään elä­ke­tur­va ei vaa­ran­nu (aina­kaan mui­ta enem­pää) sen takia, että itse, oma työ­nan­ta­ja tai oma elä­ke­va­kuu­tus­lai­tos oli­si valin­nut huo­non sijoitusstrategian.

    Kyse on ensi sijas­sa sosi­aa­li­va­kuut­ta­mi­ses­ta. Täs­sä on kat­sot­tu, että yhteis­kun­nan etu on huo­leh­tia sii­tä että kaik­kien työn­te­ki­jöi­den elä­ke­tur­va on hoi­det­tu ja vie­lä­pä samoil­la ehdoil­la. Täl­löin mui­den ei tar­vit­se jäl­ki­kä­teen pai­ka­ta sitä, että osa lai­min­lyö elä­ke­tur­van­sa tai menet­tää elä­ke­si­joi­tuk­sen­sa. “Hin­ta­na” täl­le kukaan ei saa mah­dol­li­suut­ta tavoi­tel­la omil­le elä­ke­mak­suil­leen parem­paa tuot­toa kuin toi­set. Jot­kut siis häviä­vät, mut­ta yhtei­nen hyvä on oikeu­tus tälle.

    Paran­net­ta­vaa­han toki on, sitä ei ole mitään syy­tä kiis­tää. Minus­ta kehi­tys on kui­ten­kin men­nyt oikein hyvään suun­taan. Jos ver­taa nykyis­tä elä­ke­jär­jes­tel­mää 20 tai 30 vuo­den takai­seen, niin ero on hui­ma. Var­mas­ti vie­lä parem­min­kin oli­si voi­tu toi­mia, mut­ta saa­vu­tus on sil­ti hyvä. Vuo­si­kym­me­nien täh­täi­mel­lä toi­mi­vaa mas­sii­vis­ta ja suur­ten into­hi­mo­jen koh­tee­na ole­vaa jär­jes­tel­mää ei miten­kään muu­te­ta ker­ta­ry­säyk­sel­lä täydelliseksi.

  92. Lau­ri Oja­la:
    Eri­tyi­sen olen­nais­ta on se, että ris­ki tule­vis­ta tuo­tois­ta on tasat­tu kaikille. 

    Tuo­han ei pidä paik­kaan­sa. Elä­ket­tä jo saa­vat eivät osal­lis­tu tasauk­seen, vaik­ka nime­no­maan hei­dän ensi sijai­ses­ti pitäi­si eikä pel­käs­tään tule­vien suku­pol­vien. Nykye­lä­ke­läi­set läh­te­vät sii­tä että elä­ke­va­rat ovat HEIDÄN sääs­tö­jään, mut­ta jos­tain syys­tä nii­den säääs­tö­jen ris­kit on ulkois­tet­tu jäl­ki­pol­vil­le. Miten tämä on perusteltua? 

    Yhtä härs­kiä kuin pan­kin­joh­ta­jien tap­pioi­den sosia­li­soin­ti, voit­to­jen privatisointi.

    Fak­ta on siis se, että nykyi­set elä­ke­läi­set eivät ole mak­sa­neet omaa elä­ket­tään ja peräs­sä tule­vat mak­sa­vat hei­dän eläk­keen­sä vii­meis­tä pen­niä myö­ten tapah­tui mitä tapah­tui. Ellei sys­tee­miäm­me muu­te­ta, ja sitä­hän on muu­tet­ta­va. Ruot­sis­sa ollaan täs­sä­kin asias­sa viisaampia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.