Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saajan kannalta asumistuki on huonoa rahaa, koska se on sidottu asumiseen, vaikka voisi olla parempi asua vähän vaatimattomammin ja käyttää säästyneet rahat vaikkapa ruokaan. Niinpä jokseenkin jokainen päätyy esittämään, että luovutaan asumistuesta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riippumattomaan tulotukeen, siis korotetaan vaikka työmarkkinatukea. Pohdittuaan asiaa vähän pidemmälle jokainen lopulta päätyy siihen, että asumistuki on välttämätön osa perusturvaa. Se on välttämätön osa myös realistisia perustulomalleja. Miksi?

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen esittää Uutisvuoksen kolumnissaan, että työtön saisi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että työttömyysturvaa sovitetaan yhteen tulojen kanssa. Nykykäytännöllähän tuosta 150 euroa leikkautuisi pois työttömyyspäivärahasta tai työmarkkinatuesta. Tiilikainen on oikeilla jäljillä, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Tuollainen käytäntö oli aiemmin, mutta siitä luovuttiin, koska se vähensi työhaluja. Silloin sai ansaita 750 markkaa kuussa (nykyrahassa jotain 250 euroa), mutta tämän ylittävä osa leikkasi päivärahoja 80 prosentilla.…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Lainakatto ja verovähennysoikeus

Jos reaalikorko on nolla ja sen voi luottaa olevan nolla tästä ikuisuuteen, kiinteästä omaisuudesta kannattaisi teoriassa maksaa kuinka paljon tahansa – ainakin, jos se kelpaa lainan vakuudeksi sellaisenaan. Korotonta lainaahan voi olla kuinka paljn tahansa. Asuntolainojen matalat korot eivät räjäytä asuntojen hintoja heti, vaan vaiheittain, mutta nousulle ei periaatteessa ole kattoa. Jos ette usko, katsokaa, mitä on tapahtunut USA:ssa, Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa.

Talouspolitiikka

On isojen uudistusten aika

Sain lopulta lomakiireiltäni luetuksi Esko Ahon kirjoituksen Taloudessa ei ole paluuta entiseen. Kohuun verrattuna kirjoitus vaikutti pettymykseltä. Eihän Aho sanonut oikeastaan kuin, että menee huonosti eivätkä ongelmat ratkea itsestään, vaan tarttis tehdä jotain. Tämän minäkin voin allekirjoittaa. Erityisesti Suomella menee huonosti. Olemme menettäneet nopeasti paljon. Emme ole enää eukalyptuksen vuoksi sellainen puunjalostuksen suurvalta kuin ennen. Lisäksi paperinkulutus laskee tai ei ainakaan kasva niin nopeasti kuin kuvittelimme, koska painetulla sanalla…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Rakenteellinen työttömyys

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa) Patruuna-aikana Kekkosen hallitessa maata oli tapana, että paikkakuntaa hallinnut tehdas otti kokonaisvastuun väestön työllistämisestä. Koulunsa päättäneet pääsivät halutessaan tehtaalle töihin, nekin joiden todistus oli huono tai ruumiinrakenne hintelä. Tehtaalle oli kunnia-asia huolehtia työntekijöistään eläkeikään saakka, vaikka työkyky alkoi jo vähän reistailla. Tämä on mennyttä. Yritysten välinen raaka kilpailu estää moisen laajasydämisyyden. Näin toimiva yritysjohtaja olisi pian entinen yritysjohtaja tai entisen yrityksen johtaja. Nyt työllistymisen…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hallituksen vain 40 miljoonan euron arvoinen suora telakkatuki (innovaatiotuki) loistoristeilijälle ei ehkä riitä tuomaan tilausta Suomeen. Päätös oli vaikea, mutta minusta oikea. Risteilijätilauksen arvioitiin tuovan 22 000 miestyövuotta Suomeen. Tätä arvioita voi kritisoida, koska mikään ei takaa, että telakka keskittyisi käyttämään vain suomalaisia alihankkijoita. On itse asiassa syytä olettaa, että hankkeen kotimaisuusaste olisi laskusuunnassa. Rikkidirektiivi ei riitä suojaamaan kotimaisia toimittajia puolalaisilta kilpailijoilta. Suomen valtion tuki tukisi puolalaisia ja venäläisiä alihankkijoita…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Työvoimapulaa ei tule

Pääministeri sanoi äsken televisiossa, että odotettavissa oleva työvoimapula tulee parantamaan ikäihmisten mahdollisuutta päästä töihin. Ei tällaista työvoimapulaa minun mielestäni ole odotettavissa kuin kapeilla aloilla, esimerkiksi hoitoalalla. Se työvoimapula, josta alituiseen varoitetaan, on oikeastaan veronmaksajapula. Huonosti menee kansantaloudella, jos työikäisiä on vähän ja tulonsiirroilla eläviä paljon. Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Kasvurahaston rahoitus

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti puheessaan, että Suomeen perustettaisiin 3-5 miljardin euron kasvurahasto, joka investoisi muun muassa biotalouteen ja loisi 200 000 työpaikkaa. Rahasto rahoitettaisiin niin, että Solidium myisi 1,5 miljardilla osakesalkkuaan ja työeläkeyhtiöt määrättäisiin sijoittamaan toiset 1,5 miljardia. Loput tulisivat yksityisiltä. En pysty ottamaan kantaa itse rahastoon, sillä Sipilä luonnehti sitä vain parin rivin verran, eikä minulle oikein valjennut, miten muutaman miljardin investoinneilla syntyy 200 000 kannattavaa työpaikkaa. Rahoitus sen…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Leppoistaminen yleistyy

(Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3) Keynes ennusti aikanaan, että meidän aikanamme ihmiset tekisivät työtä vain muutaman tunnin viikossa, koska työn tuottavuus on teknologian mukana kasvanut niin paljon, että kaikki tarpeellinen syntyy vähällä työpanoksella. Tuottavuuden nousun hän ennusti oikein, mutta muuten ei mennyt ihan putkeen. On oikeastaan ihme, että tuottavuuden noususta niin pieni osa on otettu lisääntyneenä vapaa-aikana. Länsi-Euroopan vaurastuneissa maissa työaikaa on lyhennetty yleistyneen osa-aikatyön kautta.…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3) Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi. Ei sen taika, että tällaisten seminaarien viisastuttamat päättäjät ohjaisivat sitä, vaan aivan markkinoiden pakottamana. Maapallon resurssien käytöstä vastaavat pääosin teollisuusmaiden tulotasolla elävät ihmiset. Näiden määrä tulee nopeasti kehittyvien entisten kehitysmaiden vuoksi kolmin- tai peräti nelinkertaistumaan. Resurssit käyvät niukoiksi ja siksi talous ei kasva määrällisesti, mutta tuotteet paranevat laadullisesti.