Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hallituksen vain 40 miljoonan euron arvoinen suora telakkatuki (innovaatiotuki) loistoristeilijälle ei ehkä riitä tuomaan tilausta Suomeen. Päätös oli vaikea, mutta minusta oikea. Risteilijätilauksen arvioitiin tuovan 22 000 miestyövuotta Suomeen. Tätä arvioita voi kritisoida, koska mikään ei takaa, että telakka keskittyisi käyttämään vain suomalaisia alihankkijoita. On itse asiassa syytä olettaa, että hankkeen kotimaisuusaste olisi laskusuunnassa. Rikkidirektiivi ei riitä suojaamaan kotimaisia toimittajia puolalaisilta kilpailijoilta. Suomen valtion tuki tukisi puolalaisia ja venäläisiä alihankkijoita…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Työvoimapulaa ei tule

Pääministeri sanoi äsken televisiossa, että odotettavissa oleva työvoimapula tulee parantamaan ikäihmisten mahdollisuutta päästä töihin. Ei tällaista työvoimapulaa minun mielestäni ole odotettavissa kuin kapeilla aloilla, esimerkiksi hoitoalalla. Se työvoimapula, josta alituiseen varoitetaan, on oikeastaan veronmaksajapula. Huonosti menee kansantaloudella, jos työikäisiä on vähän ja tulonsiirroilla eläviä paljon. Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Kasvurahaston rahoitus

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti puheessaan, että Suomeen perustettaisiin 3-5 miljardin euron kasvurahasto, joka investoisi muun muassa biotalouteen ja loisi 200 000 työpaikkaa. Rahasto rahoitettaisiin niin, että Solidium myisi 1,5 miljardilla osakesalkkuaan ja työeläkeyhtiöt määrättäisiin sijoittamaan toiset 1,5 miljardia. Loput tulisivat yksityisiltä. En pysty ottamaan kantaa itse rahastoon, sillä Sipilä luonnehti sitä vain parin rivin verran, eikä minulle oikein valjennut, miten muutaman miljardin investoinneilla syntyy 200 000 kannattavaa työpaikkaa. Rahoitus sen…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Leppoistaminen yleistyy

(Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3) Keynes ennusti aikanaan, että meidän aikanamme ihmiset tekisivät työtä vain muutaman tunnin viikossa, koska työn tuottavuus on teknologian mukana kasvanut niin paljon, että kaikki tarpeellinen syntyy vähällä työpanoksella. Tuottavuuden nousun hän ennusti oikein, mutta muuten ei mennyt ihan putkeen. On oikeastaan ihme, että tuottavuuden noususta niin pieni osa on otettu lisääntyneenä vapaa-aikana. Länsi-Euroopan vaurastuneissa maissa työaikaa on lyhennetty yleistyneen osa-aikatyön kautta.…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3) Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi. Ei sen taika, että tällaisten seminaarien viisastuttamat päättäjät ohjaisivat sitä, vaan aivan markkinoiden pakottamana. Maapallon resurssien käytöstä vastaavat pääosin teollisuusmaiden tulotasolla elävät ihmiset. Näiden määrä tulee nopeasti kehittyvien entisten kehitysmaiden vuoksi kolmin- tai peräti nelinkertaistumaan. Resurssit käyvät niukoiksi ja siksi talous ei kasva määrällisesti, mutta tuotteet paranevat laadullisesti.

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka, _

Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3 (Pidin Majvikissa kestävän  talouden foorumille ja pilottikurssille alustuksen otsikon mukaisesta aiheesta. Palastelen tämän blogille useampana postauksena.) Taulukko Tuottavuuden nousun ja työllisyyden paranemisen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Tuottavuuden nousu Työllisyyden paraneminen Julkisen sektorin palkat         0             + Tulonsiirrot         0             + + Maksussa olevat eläkkeet         +             + Terveys- ja koulutuspalvelujen kysyntä         –             0 Valtion velka  …

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Lämpiä rauhassa

Tähän asti tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen on tuntunut äärimmäisen vaativalta. Dohan kokouksen jälkeen tiedetään, ettei siinä voida enää onnistua. Viimeistään nyt olisi pitänyt ryhtyä koko maailmassa päättäväisiin toimiin, mutta toimenpiteet lykättiin jonnekin vuoden 2020 tuolle puolen, jolloin toimiin tartutaan, ehkä. Tämä tietää, että kahden asteen tavoite ei ole saavutettavissa ja voi jopa olla vaikeata rajata nousu neljään asteeseen. Tämä tietää hyvin vaikeita aikoja. Niihin on nyt…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?

Saksan ylijäämät aiheuttavat oliivimaiden alijäämät tai päinvastoin. Koska on yhteisvaluutta, Saksan ylijäämät – ovat ne peräisin kaupasta minkä maan kanssa hyvänsä – aiheuttavat muiden euromaiden alijäämät. Mekanismi menee valuuttakurssin kautta. Koska euro kelluu, sillä ei voi olla kovin suurta yli- tai alijäämää. Keskuspankki voisi manipuloida kurssia (Kiina, Sveitsi) mutta saksalaisten mukaan keskuspankilla ei saa olla muita tehtäviä kuin hintavakauden ylläpito eikä EKP siksi manipuloi kurssia. Jos euroa käytetään reservivaluuttana,…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mitä on edessä

Kasvua vai kehitystä osa 7/7 Kulutustaso ei parane enää kuin laadullisesti, koska suuria paineita määrällisen kulutuksen lisäämiseksi ei ole ja koska luonnonvaroja jakamaan ilmaantuu vuosittain kymmeniä miljoonia köyhyydestä vaurauteen nousevia. Kasvun mittaaminen on vaikeata, tai oikeastaan mielivaltaista. Työaika lyhenee meillä länsieurooppalaiseksi samoista syistä, miksi se on lyhentynyt Länsi-Euroopassa. Osa-aikatyön tekemisestä tulee tehdä työttömyyteen verrattuna houkuttelevampaa, jotta saisimme esimerkiksi yksihuoltajia työelämään. Leppoistaminen lähtee kansantaloudellisesti väärästä päästä, kun hyvätuloiset, perijäsukupolvien edustajat…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pohjoismaisen mallin haasteet

Kasvua vai kehitystä Osa 6/7 Sosiaalidemokraattinen unelma hyvinvoivasta työväenluokasta alkaa murentua, kun paperitehtaiden, autotehtaiden ja valtiollisten lentoyhtiöiden työväenaristokratia menettää otettaan. Teollisuudessa on edelleen kovapalkkaista väkeä, mutta he eivät ole SAK:n jäseniä vaan akavalaisia, useimmat diplomi-insinöörejä. Valmistaminen joko automatisoituu tai siirtyy halvemman työvoiman maihin. Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen työllistää ihan eri joukkoa.