Vuokramarkkinat aivan sekaisin

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­to­jen hin­nat ja vuo­krat ovat nous­seet sie­tä­mät­tö­mäs­ti. Tämä ehkäi­see työn peräs­sä muut­ta­mis­ta ja han­ka­loit­taa Suo­men muu­ten­kin vai­ke­aa tilannetta.

Asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet suh­tees­sa koko maa­han oikeas­taan vain Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja sen lähei­syy­des­sä. Kehys­kun­nis­sa ne ovat jopa las­ke­neet suh­tees­sa koko maan hin­toi­hin.  Hel­sin­gin seu­dul­ta saa asun­non koh­tuu­hin­taan, jos ei ole krant­tu sijain­nin suhteen.

Vuo­kris­sa aluei­den erot ovat pie­nem­mät kuin hin­nois­sa. Kan­nat­taa ostaa asun­to­ja hal­vois­ta kau­pun­gi­no­sis­ta ja pan­na ne vuo­kral­le. Näin myös teh­dään. Joi­den­kin arvioi­den mukaan puo­let val­mis­tu­vis­ta asun­nois­ta pää­tyy sijoitusasunnoiksi.

Vaik­ka asun­to­jen hin­to­jen nousu on jo rau­hoit­tu­nut, vuo­krat jat­ka­vat nousu­aan. Täs­tä on syy­tet­ty asu­mis­tu­kea. Asu­mis­tu­ki­me­not ovat nouse­vat niin nopeas­ti, että val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö­tä hirvittää.

Ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa tar­koi­te­taan asu­mis­tuel­la kah­ta eri tukea. Var­si­nai­nen Kelan mak­sa­ma asu­mis­tu­ki ei nos­ta vuo­kria koh­tuut­to­mas­ti, kos­ka suu­rin hyväk­syt­ty vuo­kra on niin mata­la, että vii­mei­set eurot jou­tuu mak­sa­maan joka tapauk­ses­sa omas­ta pus­sis­taan. Asu­mis­tu­kea 300 € asu­mis­tu­kea kuus­sa vai­kut­taa asu­mispre­fe­rens­sei­hin samal­la taval­la kuin 300 € enem­män palk­kaa tai työttömyyskorvausta.

Asu­mis­me­no­ja kor­va­taan myös kun­nan mak­sa­man toi­meen­tu­lo­tuen kaut­ta. Toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­vaa asu­mis­me­not koko­naan hyväk­syt­tiin mak­si­miin saak­ka. Se on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin Kelan asu­mis­tues­sa. Yksi­näi­sel­lä hen­ki­löl­lä suu­rin hyväk­syt­ty vuo­kra on noin 650 euroa.

Ei ole mitään syy­tä, mik­si vuo­kra­nan­ta­ja antai­si asun­non toi­meen­tu­lo­tuen mak­si­mi­vuo­kraa hal­vem­mal­la. Tämä onne­ton jär­jes­te­ly on pois­ta­nut edul­li­set vuo­kra-asun­not vapail­ta mark­ki­noil­ta tyys­tin. Tämä on raa­ka vää­ryys nii­tä pie­ni­tu­loi­sia koh­taan, jot­ka eivät saa toimeentulotukea.

Täl­le pitäi­si ker­ta­kaik­ki­ses­ti teh­dä jotain.

Kohon­neet vuo­krat ovat saa­neet kes­ki­tu­loi­sia vuo­kral­la-asu­jia hakeu­tu­maan omistusasuntomarkkinoille.

Talou­del­li­set insen­tii­vit toi­mi­vat: Pie­ni­tu­loi­nen saa asu­mis­tu­kea vuo­kraan enem­män kuin yhtä suu­riin asu­mis­me­noi­hin omis­tusa­sun­nos­sa, joten hänen kan­nat­taa asua vuo­kra-asun­nos­sa. Kes­ki­tu­loi­sen asu­mis­ta vuo­kra-asun­nos­sa vero­te­taan, mut­ta omis­tusa­su­mis­ta ei vero­te­ta, joten nii­den, jot­ka eivät saa asu­mis­tu­kea, kan­nat­taa asua omistusasunnossa.

Vuo­kral­le tar­jot­ta­va asun­to kan­nat­taa ostaa hal­voil­ta alueil­ta, kos­ka alu­eel­li­set erot vuo­kris­sa ovat pie­net. Kau­pun­gi­no­sien väli­siä vuo­kra­ta­so­ja tasoit­taa se, ettei asu­mis­tues­sa ja toi­meen­tu­lo­tues­sa ei ole mitään kantakaupunkilisää.

Pal­jon on käy­tet­ty rahaa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­seen segre­gaa­tion estä­mi­sek­si. Nyt mör­kö on tulos­sa taka­sin takao­ves­ta yksi­tyis­ten vuo­kra-asun­to­jen kasau­tu­mi­sen vuoksi.

Mik­si asu­mi­sen kor­kea hin­ta ei nos­ta asun­to­tuo­tan­toa? Pul­lon­kau­la­na ovat ton­tit. Nii­tä ei kaa­voi­te­ta nopeam­min, kos­ka kun­nil­la ei ole varaa kas­vaa nopeam­min. Hel­sin­gil­le jokai­nen uusi asu­kas mer­kit­see 30 000 euron inves­toin­ti­tar­vet­ta infraan, kou­lui­hin, päi­vä­ko­tei­hin ja muu­hun sellaiseen.

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta pitäi­si saa­da rahoit­ta­maan kun­tien vas­tuul­la ole­via inves­toin­te­ja, jot­ta tont­te­ja tuli­si enem­män. Tilan­ne vuo­kra­mark­ki­noil­la on niin epä­ta­sa­pai­nos­sa, että alan puol­taa kun­nal­li­sia kovan rahan vuo­kra­ta­lo­ja, jois­sa vuo­krat oli­si­vat VVO-tasoa eli lähel­lä vapaan mark­ki­nan vuo­kria. Kun­ta käyt­täi­si voi­ton kau­pun­gin kas­vun nopeut­ta­mi­seen. Tilan­teen rau­hoi­tut­tua asun­not voi­daan myydä.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Arvopaperi-lehdessä

 

 

 

 

 

85 vastausta artikkeliin “Vuokramarkkinat aivan sekaisin”

  1. Asun­to­jen nouse­vat hin­nat vie­vät poh­jaa pois koko kau­pun­gis­tu­mis- ja keskittymispolitiikalta.

    Tämä argu­ment­ti unoh­tuu kri­ti­soi­taes­sa Sipi­län hajaut­ta­mis-aja­tus­ta ja myös sii­nä kun puhu­taan palk­ko­jen las­ke­mi­ses­ta ja kun kri­ti­soi­daan ay-liikettä.

    Ongel­ma on, että etä­työ­nä pys­ty­tään teke­mään hel­pom­min näi­tä ns. “kor­kean tuot­ta­vuu­den” töi­tä — esi­mer­kik­si yri­tyk­sis­sä tii­mit voi­vat sijai­ta eri puo­lil­la maa­pal­loa. Jos on pak­ko näh­dä, hypä­tään lentokoneeseen.

    Sen sijaan pal­ve­lua­loil­la, jon­ne syn­tyy pal­jon työ­paik­ko­ja, esim. kau­pois­sa, var­tion­ti­liik­keis­sä, sii­vous­aloil­la jne. pal­kat ovat mata­lat. Näi­tä töi­tä ei voi teh­dä etä­töi­nä, vaan ihmi­sen pitää aina tul­la fyy­si­ses­ti paikalle.

    Suo­men olo­suh­teis­sa jär­ke­vin­tä oli­si­kin, jos kor­kean palk­ka­ryh­män ihmi­set suos­tui­si­vat teke­mään töi­tä siel­lä­päin mis­tä myös mata­lan palk­ka­ryh­män ihmi­set pys­ty­vät hank­ki­maan asunnon.

    Suo­mes­sa on pal­jon maa-alaa jos­sa asu­mi­nen on todel­la edullista.

    Esi­mer­kik­si Rai­de Joke­ri teo­rias­sa lisää ihmis­ten liik­ku­vuut­ta, mut­ta kui­ten­kin nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Kär­jis­täen täs­tä hyö­ty­vät vain työt­tö­mät ja rikkaat.

    Sit­ten oli­si vie­lä se vaih­toeh­to, että nos­tet­tai­siin pal­ve­lua­lo­jen palk­ko­ja — tämä tar­koit­tai­si sitä, että kau­pun­geis­sa asu­vien pitäi­si mak­saa myös enem­män rahaa niis­tä pal­ve­luis­ta mitä kau­pun­gis­sa on tarjolla.

    Tämä vii­mek­si mai­nit­tu on näis­tä ehkä rea­lis­ti­sin ja luul­ta­vas­ti myös toteu­tuu par­hai­ten täl­lä het­kel­lä joil­lain aloil­la, mut­ta ei toteu­du isos­sa mittakaavassa.

    Niin oudol­ta kuin se kuu­los­taa­kin, niin ay-lii­ke oli­si tär­keäs­sä roo­lis­sa sii­nä, että palk­ko­ja nos­tet­tai­siin eten­kin kau­pun­geis­sa niin pal­jon, että asu­mi­nen tuli­si mah­dol­li­sek­si myös palvelualoilla.

    Muu­ten koko tämä kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys kään­tyy itse­ään vas­taan. Ei voi olla niin, että kau­pan kas­sal­la ei ole varaa asua sii­nä kau­pun­gis­sa mis­sä hän on töissä

    Tämän­het­ki­nen tilan­ne on vähän sen kal­tai­nen, että yli­opis­tot ovat ole­mas­sa ikään­kuin pal­ve­lua­lo­jen val­tion sub­ven­toi­ma­na työvomareservinä.

  2. Jyväs­ky­läs­sä ja Tam­pe­reel­la (€550/kk) saa toi­meen­tu­lo­tuel­la asua ydin­kes­kus­tas­sa. Hel­sin­gis­sä (€675) pitää tyy­tyä Taka-Töö­löön tai, her­ran kie­sus, Käpy­lään. Espoos­ta ja Van­taal­ta saa saman ver­ran, joten siel­lä ei tar­vi vält­tä­mät­tä asua yksiös­sä. Mut­ta Turus­sa (€460/kk) jou­tuu luul­ta­vas­ti lähiöön.

    Ihan näin vink­ki­nä, jos olet miet­ti­mäs­sä min­ne kan­nat­taa läh­teä lorvailemaan.

  3. Omis­tusa­sun­not ovat kal­liit eikä nii­den hin­ta las­ke kos­ka lai­naa saa per­sau­ki­nen­kin jos on vain jotain sään­nöl­li­siä tulo­ja, ja korot ovat alhaalla.

    Vuo­kra­mark­ki­nois­ta olen kuul­lut sel­lai­sia huhu­ja että aina ei onnis­tu­ta saa­da sitä vuo­kraa joka oli­si mark­ki­noi­den mukai­nen, jos halu­aa kun­nol­li­sen, sään­nöl­lis­tä elä­mää elä­vän työs­sä­käy­vän vuo­kra­lai­sen. Sel­lai­set jot­ka saa­vat tulon­sa pää­asias­sa Kelan kaut­ta ote­taan vii­mei­se­nä asu­maan, sii­nä pelos­sa että pis­tä­vät koko käm­pän remonttikuntoon. 

    Tie­tys­ti ammat­tik­seen asun­toi­hin sijoit­ta­va voi ottaa sen ris­kin että yksi monis­ta vuo­kra­lai­sis­ta on todel­li­nen ket­ku joka pis­tää hai­se­maan, mut­ta ammat­ti­mai­sil­la sijoit­ta­jil­la on kans­sa kons­tit pis­tää ket­kut kyykkyyn. 

    Mie­les­tä­ni pank­kien pitäi­si tiu­ken­taa lai­naeh­to­ja ja vaa­tia n 10% asun­non arvos­ta ennak­ko­sääs­töä. Per­sau­ki­set sääs­tä­kööt ensin asu­mal­la “hal­val­la” vuokralla.

    Hesa­rin esi­mer­kis­sä ei ollut ver­tai­lus­sa muka­na var­si­nai­sia hal­pa-aluei­ta kau­em­pa­na radas­ta Itä- ja Poh­jois-Hel­sin­gis­tä, Itä-Van­taal­ta ja Espoon kes­kio­sis­ta, vaan kes­ki­luok­kai­sis­ta radan­var­si­kes­kuk­si­ta Tik­ku­ri­la ja Kerava.

  4. Vuo­kra­mark­ki­noil­la pätee juu­ri nyt: sitä saa, mitä tilaa! Kol­mel­la pik­ku jutul­la pys­ty­tään las­ke­maan vuo­kra­ta­soa rei­lus­ti, mut­ta halu puuttuu:
    — sekä vuo­kra- että omsi­tusa­su­mi­sen tukien poisto
    — kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­lin pur­ka­mi­nen ja
    — tur­has­ta sään­te­lys­tä luopuminen.

    Mikään nois­ta ei itse asias­sa mak­sa pal­joa­kaan. Ensim­mäi­nen jopa vähen­tää val­tion ja kun­tien menoja.

    Jos Hel­sin­ki oikeas­ti oli­si huo­lis­saan asu­mi­ses­ta, kaa­voi­tet­tai­siin ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa Kehä I:n sisä­puo­li ruu­tu­kaa­vaan ja lope­tet­tai­siin pel­lei­ly rakennusluvilla.

    Luvan myön­tä­mi­nen ei voi kes­tää yli kol­mea tun­tia, ja sii­hen on otet­tu huo­mioon jo vir­ka­mie­hen laki­sää­tei­nen kah­vi­tun­ti­kin. Kol­me tar­peell­si­ta vai­het­ta ovat:
    — tar­kas­te­taan onko raken­nus ton­tin sisällä
    — tar­kas­te­taan onko raken­nuk­sen har­ja­kor­keus kaa­van mukai­nen ja
    — lyö­dään kul­maan lei­ma hyväksytty.

    Kukaan ei voi perus­tel­la mitään muu­ta vai­het­ta lupa­kä­sit­te­lys­sä tarpeelliseksi.

  5. Huo­ma­sit kai tut­ki­muk­sen jos­sa todet­tiin että VVO:n ja vas­taa­vien vuo­krat ovat kor­keam­pia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tä­hän johtuu.…

  6. hup­sis:
    Huo­ma­sit kai tut­ki­muk­sen jos­sa todet­tiin että VVO:n ja vas­taa­vien vuo­krat ovat kor­keam­pia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tä­hän johtuu…. 

    Mä luu­len että joh­tuu sii­tä että asun­to­ja pide­tään kes­ki­mää­rin parem­mas­sa kun­nos­sa kuin yksi­tyis­ten, eikä ole pel­koa jou­tua läh­te­mään jos omis­ta­ja halu­aa ottaa käm­pän omaan käyt­töön­sä. toi­saal­ta myös sii­tä että VVO pis­tää niin pal­jon kun keh­taa omaan tas­kuun­sa, ja että pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa on tyh­jiä asun­to­ja, vaikuttaa.

  7. hup­sis: tut­ki­muk­sen

    Mis­sä­hän tämä tut­ki­mus oli? Hesa­ris­sa­han oli se joku jut­tu, mis­sä joku kulut­ta­ja­jär­jes­tön täti oli kat­so­nut vuo­kra­hin­to­ja Koi­vu­ky­läs­sä. Oli­si­ko niin että vapail­la mark­ki­noil­la on 70-luvun neuk­ku­kuu­tio­ta ja kor­ko­tue­tut käm­pät ovat pik­kai­sen uudempia?

  8. Erin­omai­nen kir­joi­tus, kiitos.

    Tähän liit­tyy tiet­ty vie­lä mui­ta­kin point­te­ja. Myös uusien omis­tusa­sun­to­jen mark­ki­nat ovat seon­neet vuo­kra­mark­ki­noi­den vana­ve­des­sä. Nyt on tapa­na raken­taa talo­ja, joi­den käm­pis­tä val­tao­sa on nii­tä halut­tu­ja pie­niä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta. Lähin­nä vain ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa on isom­pia asun­to­ja, niin vähän kuin sallitaan.

    Täl­lai­sia “kovan rahan” talo­ja nousee par­hail­laan joka paik­kaan aina­kin Hel­sin­gin seu­dul­la: Kala­sa­ta­man uudet tor­nit, Jät­kä­saa­ri, Niit­ty­kum­pu, Matin­ky­lä, jopa Tapio­lan uuden Stock­man­nin katol­le tule­vat rakennukset.

    Asun­not voi­daan hin­noi­tel­la aika suo­lai­ses­ti, sil­lä kaik­kien ei tar­vit­se men­nä kau­pak­si. Kun­han vain ne isot ja joku osa pie­nis­tä menee täl­lä tavoin. Myy­mät­tä jää­neet pie­na­sun­not kau­pa­taan sit­ten bulk­ki­na (sel­väs­ti­kin hal­vem­mal­la) suur­si­joit­ta­jil­le vuo­kra-asun­noik­si. Myyn­ti­hin­nois­ta ker­tyy täl­lä sys­tee­mil­lä isom­pi tulo kuin perin­tei­sil­lä konsteilla.

    Tämä muu­ta­man vuo­den käyn­nis­sä ollut rahas­tus näkyy jo tilas­tois­sa sel­väs­ti. Hel­sin­gin seu­dul­la uusien asun­to­jen hin­nat ovat pys­ty­neet jat­ka­maan kovaa nousu­aan, kun taas van­ho­jen asun­to­jen hin­nat ovat pysy­neet lähes ennal­laan tai nouseet sel­väs­ti maltillisemmin.

    Fik­su ei täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa tie­ten­kään osta uut­ta. Mut­ta tar­peek­si moni ostaa, niin että kehi­tys voi jatkua.

  9. hup­sis:
    Huo­ma­sit kai tut­ki­muk­sen jos­sa todet­tiin että VVO:n ja vas­taa­vien vuo­krat ovat kor­keam­pia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tä­hän johtuu…. 

    Tut­ki­muk­ses­ta uuti­soi­taes­sa mai­nit­tiin, että iso osa edul­li­sis­ta yksi­tyi­sis­tä vuo­kra-asun­nois­ta oli kuo­lin­pe­sien omis­tuk­ses­sa. Voi olla, että niis­tä ei osa­ta pyy­tää mak­si­maa­lis­ta vuo­kraa, niin kuin ammat­ti­mai­set vuo­kra­nan­ta­jat osaavat.

  10. hup­sis:
    Huo­ma­sit kai tut­ki­muk­sen jos­sa todet­tiin että VVO:n ja vas­taa­vien vuo­krat ovat kor­keam­pia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tä­hän johtuu….

    Viit­taat var­maan Eero­lan ja Saa­ri­maan tut­ki­muk­seen, jos­sa kau­pun­gin vuo­kria ver­rat­tiin VVO:n ja Saton vuo­kriin? Jäl­kim­mäi­set oli­vat laa­tu­kor­ja­ten­kin 6,5 €/m2/kk kal­liim­pia. Tuos­sa tut­ki­muk­ses­sa ei kui­ten­kaan ver­rat­tu VVO:n ja Saton vuo­kria “vapai­siin” vuo­kriin yleen­sä, jot­ka oli­vat 2–3 €/m2/kk hal­vem­pia kuin VVO:n ja Saton vuo­krat. Tämä on hur­ja tie­to, mut­ta sitä ei lie­ne tut­ki­muk­sen kei­noin vah­vis­tet­tu, vai onko? Ilmei­ses­ti Ode on kui­ten­kin vää­räs­sä olet­taes­saan VVO-vuo­krien ole­van Hel­sin­gis­sä (?) alle yksi­tyis­hen­ki­löi­den vuo­kraa­mien asun­to­jen tason.

  11. Tero Tolo­nen:
    Asun­to­jen nouse­vat hin­nat vie­vät poh­jaa pois koko kau­pun­gis­tu­mis- ja keskittymispolitiikalta.

    Tämä argu­ment­ti unoh­tuu kri­ti­soi­taes­sa Sipi­län hajaut­ta­mis-aja­tus­ta ja myös sii­nä kun puhu­taan palk­ko­jen las­ke­mi­ses­ta ja kun kri­ti­soi­daan ay-liikettä. 

    Täs­sä on nyt kyl­lä syyt ja seu­rauk­set sekaisin.

    Hel­sin­gis­sä on kal­liit asun­to­jen hin­nat, kos­ka siel­lä on hyvä asua ja siel­lä työ­pai­kat ovat niin tuot­ta­via, että niis­tä voi­daan mak­saa myös hyvää palk­kaa. Kos­ka Hel­sin­gis­sä on kor­keam­mat pal­kat, sin­ne muut­taa pal­jon ihmisiä. 

    Itsea­sias­sa niin kau­an kun Hel­sin­gin työ­pai­ko­jen tuot­ta­vuus on mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi kuin muu­al­la maas­sa, se hou­kut­te­lee lisää ihmi­siä muu­al­ta niin kau­an, että palk­ko­jen ja asu­mis­ku­lu­jen jäl­keen käteen­jää­vä osuus on suun­nil­leen sama kuin maa­kun­nis­sa. Jos käteen­jää­vä osuus nousee, ihmi­siä muut­taa lisää ja jos las­kee, muut­to­lii­ke vaimenee.

    Ei täs­sä mitään hajau­tus­ta tar­vi­ta. Riit­tää vain että kään­ne­tään herl­sin­ki­läis­ten työ­paik­ko­jen tuot­ta­vuus taval­la taik­ka toi­sel­la rajuun las­kuun, niin kyl­lä se muut­to­lii­ke tys­sää ihan itsek­seen ja asun­to­jen hin­nat dip­paa­vat sii­nä sivus­sa. Progres­sii­vi­suu­den koval­la kiri­tyk­sel­lä on myös sama vai­ku­tus, ei kan­na­ta muut­taa parem­man pal­kan peräs­sä, kun ei sii­tä itsel­le jää mitään käteen.

  12. Minä voi­sin las­kea sijou­tusa­sun­to­ni vuo­kraa heti jos vuo­kra­tuo­tos­ta ei meni­si veroa. Oma vuo­kra­lai­se­ni asuu kyl­lä eduk­kaas­ti, koro­tus kyt­ket­ty elin­kus­tan­nusin­dek­siin joka on kau­ka­na vii­me vuo­sien asuinkustannusindeksistä.

  13. Osmo: “Var­si­nai­nen Kelan mak­sa­ma asu­mis­tu­ki ei nos­ta vuo­kria koh­tuut­to­mas­ti, kos­ka suu­rin hyväk­syt­ty vuo­kra on niin mata­la, että vii­mei­set eurot jou­tuu mak­sa­maan joka tapauk­ses­sa omas­ta pus­sis­taan. Asu­mis­tu­kea 300 € asu­mis­tu­kea kuus­sa vai­kut­taa asu­mispre­fe­rens­sei­hin samal­la taval­la kuin 300 € enem­män palk­kaa tai työttömyyskorvausta.”

    Toi­saal­ta Kelan asu­mis­tu­ki voi kyl­lä vää­ris­tää sitä pää­tös­tä, kum­mal­la puo­len kun­ta­ra­jaa asuu.

  14. Osmo, mik­si et päät­tä­jä­ka­ve­rei­de­si kans­sa kor­jaa tätä tilan­net­ta? Teil­le on annet­tu kan­san toi­mes­ta valta.

  15. Tero Tolo­nen: Niin oudol­ta kuin se kuu­los­taa­kin, niin ay-lii­ke oli­si tär­keäs­sä roo­lis­sa sii­nä, että palk­ko­ja nos­tet­tai­siin eten­kin kau­pun­geis­sa niin pal­jon, että asu­mi­nen tuli­si mah­dol­li­sek­si myös palvelualoilla.

    Ei ammat­ti­lii­tot palk­ko­ja mää­rää vaik­ka hiu­kan voi­vat nii­hin vai­kut­taa ylös­päin jol­lain vähän kil­pail­luil­la aloil­la eri­tyi­ses­ti jul­ki­sel­la puo­lel­la. Pää­pe­ri­aa­te on, että pal­kat mää­räy­ty­vät tuot­ta­vuu­den mukaan. Vain kil­pai­lun kiel­tä­mäl­lä voi palk­ko­ja sää­tää halun­sa mukaan.

    Sitä pait­si Suo­mes­sa on jo kan­sain­vä­li­ses­ti pie­net tuloe­rot. Se nos­taa pal­ve­lua­lo­jen — suh­teel­li­sia ja abso­luut­ti­sia — kus­tan­nuk­sia, mikä puo­les­taan vähen­tää alan työ­paik­ko­ja (kos­ka “kaik­ki” on niin pirun kal­lis­ta). Se nyt on viho­vii­mei­nen asia, johon nyt pitäi­si pyrkiä.

  16. R.Silfverberg: Mä luu­len että joh­tuu sii­tä että asun­to­ja pide­tään kes­ki­mää­rin parem­mas­sa kun­nos­sa kuin yksi­tyis­ten, eikä ole pel­koa jou­tua läh­te­mään jos omis­ta­ja halu­aa ottaa käm­pän omaan käyt­töön­sä. toi­saal­ta myös sii­tä että VVO pis­tää niin pal­jon kun keh­taa omaan tas­kuun­sa, ja että pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa on tyh­jiä asun­to­ja, vaikuttaa.

    Toden­nä­köi­ses­ti se joh­tuu sii­tä, että “sosi­aa­li­set toi­mi­jat” ovat ilmai­sel­la rahal­la saa­vut­ta­neet monin pai­koin mono­po­lia­se­man. Edel­li­ses­sä asuin­kun­nas­sa­ni VVO oli vähi­tel­len osta­nut mm. vakuu­tus­yh­tiöi­den vuo­kra-asun­not pois mark­ki­noil­ta häi­rit­se­mäs­tä “bis­nek­sen” tekoa.

  17. Tut­ki­mus sel­väs­ti osoit­taa, että vuo­kra­ta­so on kes­kus­tas­sa jää­nyt jäl­keen hin­nois­ta. Kes­kus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusa­sun­to­ja, kos­ka niis­tä ei suos­tu­ta mak­sa­maan käy­pää vuo­kraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puut­tees­ta vat täyt­tä jas­kaa. Edes koh­tuul­lis­ta tuot­toa ei enää saa kes­kus­ta-alu­eel­la. Vuo­krat ovat jo lii­an kohtuulliset.

  18. Mark­ki­na­vuo­krien vaa­ti­mi­nen ei ole aina help­poa. Esim. Itse vuo­kra­nan­ta­ja­na tein vuo­kra­so­pi­muk­sen joku­nen vuo­si sit­ten jos­sa koro­tuk­set sidot­tin tilas­to­kes­kuk­sen indek­siin. Vii­mek­si kun kat­soin, oli indek­sin pis­tear­vo on muu­ta­man pis­teen kym­me­nyk­sen alem­pa­na kuin sopi­muk­sen alkaessa.

    Tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­van sopi­muk­sen irti­sa­no­mi­nen ei ole aivan tri­vi­aa­lia ilman lain kir­jai­men venyt­tä­mis­tä kun vuo­kra­lai­nen on hoi­ta­nut hom­man­sa esi­mer­kil­li­ses­ti. Eikä se vuo­kra kovin mon­taa kymp­piä alle mark­ki­na­ta­son ole. Onnek­si sen­tään sopi­mus­poh­jas­sa oli ehto, vuo­kraa ei tar­vit­se las­kea vaik­ka indek­si laskisikin.

  19. Rol­le:
    Tut­ki­mus sel­väs­ti osoit­taa, että vuo­kra­ta­so on kes­kus­tas­sa jää­nyt jäl­keen hin­nois­ta. Kes­kus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusa­sun­to­ja, kos­ka niis­tä ei suos­tu­ta mak­sa­maan käy­pää vuo­kraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puut­tees­ta vat täyt­tä jas­kaa. Edes koh­tuul­lis­ta tuot­toa ei enää saa kes­kus­ta-alu­eel­la. Vuo­krat ovat jo lii­an kohtuulliset.

    Käy­pä vuo­kra on aina­kin aikai­sem­min tar­koit­ta­nut alu­eel­la ole­vaa vuo­kran tasoa, jol­la asun­non saa vuo­kra­tuk­si. Kal­lios­sa n. 35 neliön yksiö mak­saa täl­lä het­kel­lä 600 — 700 ja sii­hen ylei­ses­ti kol­men kuu­kau­den vuo­kra­va­kuus, niin taso alkaa muo­dos­tua koh­tuut­to­mak­si uusil­le asuk­kail­le. En pitäi­si 2400 euron kyn­nys­ra­haa kovin pienenä.

    1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      En ole sano­nut mitään VVOn vuo­kris­ta suh­tees­sa yksityisiin.

      vapaan mark­ki­nan vuokria”

      Nyt on sekai­sin kak­si eri asi­aa. Äsket­täin jul­kais­tu tut­ki­mus VVO:n kor­ko­tu­kia­sun­to­jen vuo­kris­ta kos­ki siis tgä­tä lyhyt­tä kor­ko­tu­kea, minä taas olen aiem­min puhu­nut VVO:N vuo­kra­ta­sos­ta tar­kois­saen VVO:n mui­nai­sia hin­ta­sään­nös­tel­ty­ja ARA-rahoit­tei­sia koh­tei­ta esi­mer­kik­si Ara­bian­ran­nas­sa. ARA-asun­noil­la ei sai­si teh­dä vboit­toa, mut­ta vuo­kria saa tasa­ta. VVO “tasa­si” nii­tä niinm, että nos­ti uusien kal­lii­den asun­to­jen vuo­kri Hel­sin­gis­sä ja las­ki hal­po­jen van­ho­jen asun­to­jen vuo­kria enti­seds­tään muuttotappioalueilla.
      Hy

  20. Rol­le:
    Tut­ki­mus sel­väs­ti osoit­taa, että vuo­kra­ta­so on kes­kus­tas­sa jää­nyt jäl­keen hin­nois­ta. Kes­kus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusa­sun­to­ja, kos­ka niis­tä ei suos­tu­ta mak­sa­maan käy­pää vuo­kraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puut­tees­ta vat täyt­tä jas­kaa. Edes koh­tuul­lis­ta tuot­toa ei enää saa kes­kus­ta-alu­eel­la. Vuo­krat ovat jo lii­an kohtuulliset.

    Vuo­krat ovat sil­ti koh­tuut­to­mat, vaik­ka niil­lä ei saa koh­tuul­lis­ta tuot­toa, siis toi­sin sanoen asun­to­jen osto­hin­nat eivät ole kohtuullisia.

  21. Rol­le:
    Tut­ki­mus sel­väs­ti osoit­taa, että vuo­kra­ta­so on kes­kus­tas­sa jää­nyt jäl­keen hin­nois­ta. Kes­kus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusa­sun­to­ja, kos­ka niis­tä ei suos­tu­ta mak­sa­maan käy­pää vuo­kraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puut­tees­ta vat täyt­tä jas­kaa. Edes koh­tuul­lis­ta tuot­toa ei enää saa kes­kus­ta-alu­eel­la. Vuo­krat ovat jo lii­an kohtuulliset.

    Tuos­sa on kyse lähin­nä sii­tä, että omis­tusa­su­mi­nen on vero­syis­tä niin pal­jon hal­vem­paa kuin vuo­kral­la asu­mi­nen että aito­ja vuo­kra­mark­ki­noi­ta ei käy­tän­nös­sä voi syn­tyä halu­tuil­le alueil­le. Omis­tusa­su­mi­sen veroe­dut pump­paa­vat hin­toi­hin niin pal­jon ilmaa, että kor­keam­min vero­te­tut vuo­kra-asun­not eivät yksi­ker­tai­ses­ti voi olla samoil­la mark­ki­noil­la omis­tusa­sun­to­jen kanssa.

    Täs­sä ei tie­ten­kään ole mitään jär­keä; käy­tän­nös­sä kai­kis­sa sivis­ty­neis­sä län­si­mais­sa vuo­kral­la asu­mi­nen on var­tee­no­tet­ta­va ja jär­ke­vä vaih­toeh­to myös varakkaille.

  22. Nämä asu­mis­tu­kien mak­si­mit ovat var­mas­ti hie­nos­ti ojos­sa Kelan jake­le­mis­sa PDF-tie­dos­tois­sa, mut­ta todel­li­suus on ikä­väs­ti var­sin toinen.

    Oli­si oikein kiva jos tulon­siir­roil­la ei voi­si sot­kea halut­tu­jen asui­na­luei­den asun­to­mark­ki­noi­ta aivan pää­lael­leen, mut­ta näin juu­ri nyt on, ja on ollut jo vähin­tään pari­kym­men­tä vuotta.

    Ainoa oikea tapa on luo­pua asu­mis­tuis­ta ja mini­moi­da kaik­ki muut­kin tuet sel­lai­sik­si että tulon­siir­roil­la ei enää voi elää täy­sin vuo­kras­ta välit­tä­mät­tä ja Suo­men kal­leim­mil­la asui­na­lueil­la. Tämä on ensi­si­jai­ses­ti vää­rin veron­mak­sa­jia koh­taan ja var­sin­kin nii­tä pie­ni­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä koh­taan jot­ka jou­tu­vat aja­maan hel­pos­ti 1.5 tun­tia per suun­ta työ­mat­kaan­sa, mah­dol­li­ses­ti asuen sil­ti kimppakämpässä.

    Asu­mis­tuen mak­si­mik­si pitää lait­taa noin 100 EUR/kk, ja sil­lä kyl­lä pää­see asu­maan kimp­pa­kämp­pään sin­ne mis­sä muut­kin itse vuo­kran­sa mak­sa­vat pie­ni­tu­loi­set nyky­ään asuvat. 

    Tun­nen ihan itse muu­ta­mia ihan kan­ta­suo­ma­lai­sia jot­ka ovat täy­sin työt­tö­miä ja var­sin lais­ku­rei­ta. He ovat yksi­na­su­vi­na ja lap­set­to­mi­na voi­neet ottaa itsel­leen asun­non, esim VVO:n Kala­sa­ta­mas­ta, jos­sa vuo­kra on hel­pos­ti yli 1200 EUR/kk. Vaik­ka asu­mis­tu­ki­pa­pe­reis­sa luki­si miten mak­si­mi­vuo­kris­ta jotain, ne luvut eivät vain ole totta. 

    Yhtä vahin­gol­lis­ta on esim Hel­sin­gin asun­to­toi­min­nan vaa­ti­ma _minimivuokra_, joka oli joi­tain vuo­sia sit­ten 580 EUR/kk + vesi­mak­su 20 EUR/kk, nyky­ään var­maan jo enem­män. Tämä on oikeas­ti jon­kun oudon sdp-vasem­mis­ton mää­räää­mä mini­mi­hin­ta jol­la tulon­siir­roil­la asu­va saa hal­vim­mil­laan asua. Jos kat­so­taan min­kä hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja PK-seu­dul­la on tar­jol­la, ne läh­te­vät juu­ri tuos­ta noin 650 EUR/kk tasos­ta vas­ta ylöspäin.

    Ja kuten edel­lä mai­tis­tin, tulon­siir­roil­la ante­li­aas­ti ja leveäs­ti asu­val­la ei aidos­ti ole min­kään­lais­ta ylärajaa.

    Kelan ilmoit­ta­ma +24% nousu asu­mis­tuis­sa ker­too kyl­mää kyy­tiä, ja kaik­ki mui­den rahoil­la mak­set­ta­va asu­mi­nen tekee koko PK-seu­dus­ta hyvin tehok­kaas­ti itse vuo­kran­sa mak­sa­val­le täy­sin mah­dot­to­man asui­na­lu­een. Tämä on oikea ongel­ma joka lisäk­si vie­lä mak­saa veron­mak­sa­jil­le muu­ta­man mil­jar­din joka vuo­si, tuot­taen tulok­se­na pelk­kää hait­taa ja harmia.

    Kos­ka tulon­siir­rot ovat yhä tur­va­luo­ki­tel­tu­ja val­tion­sa­lai­suuk­sia, on täs­tä aja­tus­har­has­ta luo­vut­ta­va ja teh­tä­vä ihan kai­kis­ta tulon­siir­rois­ta ja tukiai­sis­ta täy­sin avoin­ta dataa. Sen jäl­keen ei enää tar­vit­se arva­ta ja vei­ka­ta, vaan tämän sir­kuk­sen aidot ja oikeat kulut ja muut voi­mak­kaas­ti nega­tii­vi­set vai­ku­tuset näh­dään paris­sa vii­kos­sa. Sen jäl­keen on edes mah­dol­lis­ta aloit­taa arvo­kes­kus­te­lu sii­tä onko nyky­me­nos­sa mitään tolkkua.

    1. Rel­lu, puhut­ko nyt Kelan asu­mis­tues­ta vain kun­nan toi­meen­tu­lo­tues­ta? Asu­mis­tu­ki ei kor­vaa 1200 €/kk vuokria.

  23. Rol­le:
    Tut­ki­mus sel­väs­ti osoit­taa, että vuo­kra­ta­so on kes­kus­tas­sa jää­nyt jäl­keen hin­nois­ta. Kes­kus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusa­sun­to­ja, kos­ka niis­tä ei suos­tu­ta mak­sa­maan käy­pää vuo­kraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puut­tees­ta vat täyt­tä jas­kaa. Edes koh­tuul­lis­ta tuot­toa ei enää saa kes­kus­ta-alu­eel­la. Vuo­krat ovat jo lii­an kohtuulliset.

    Kes­kus­tan asun­nois­sa huo­nom­paa vuo­kra­tuot­toa kom­pen­soi var­mem­pi arvonnousu.

  24. Rol­le:
    Tut­ki­mus sel­väs­ti osoit­taa, että vuo­kra­ta­so on kes­kus­tas­sa jää­nyt jäl­keen hin­nois­ta. Kes­kus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusa­sun­to­ja, kos­ka niis­tä ei suos­tu­ta mak­sa­maan käy­pää vuo­kraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen puut­tees­ta vat täyt­tä jas­kaa. Edes koh­tuul­lis­ta tuot­toa ei enää saa kes­kus­ta-alu­eel­la. Vuo­krat ovat jo lii­an kohtuulliset.

    Koh­tuul­lis­ta” vuo­kraa tar­vit­se­vat eivät asu keskustassa.

  25. Sylt­ty: Hel­sin­gin työ­pai­ko­jen tuot­ta­vuus on mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi kuin muu­al­la maassa

    Lopet­ta­kaa jo tuo höpi­nä tuot­ta­vis­ta työ­pai­kois­ta. Se , että Hikis­sä mak­se­taan suu­rem­pia palk­ko­ja ei mer­kit­se työn suu­rem­paa tuot­ta­vuut­ta. Se tar­koit­taa suu­rem­paa tuot­ta­vuut­ta ainoas­taan tuon työn tekijälle.

    Jul­kis­ten meno­jen osuus kan­san­tuot­tees­ta ylit­tää ensi vuon­na EU:n aset­ta­man 60 pro­sen­tin sie­to­ra­jan, näin uuti­soi­tiin jo 2013. Sama tren­di kos­kee myös yksi­tyis­tä lii­ke­toi­min­taa, hal­lin­to , mark­ki­noin­ti ym. kulut kas­va­vat yri­tys­ten tuot­ta­vuut­ta nopeammin. 

    Maa­kun­tien ja yri­tys­ten työn­te­ki­jöi­den on teh­tä­vä entis­tä enem­män töi­tä pie­nem­mil­lä pal­koil­la saa­dak­seen nämä ns. tuot­ta­vat työ­pai­kat maksetuksi.

    1. Jul­kis­ten meno­jen osuus kan­san­tuot­tees­ta ylit­tää ensi vuon­na EU:n aset­ta­man 60 pro­sen­tin sietorajan, 

      Kos­ka tätä vää­rää väi­tet­tä tois­te­taan jat­ku­vas­ti, on pak­ko kor­ja­ta taas ker­ran, että se ei pidä paik­kaan­sa. Jul­ki­set menot SUHTEESSA kan­sant­tuot­tee­seen on eri asia kuin OSUUS kan­san­tuot­tees­ta ihan niin kuin ei voi sanoa, että kan­sal­li­so­mai­suu­den osuus kan­san­tuot­tees­ta on 400%. Jul­kis­ten mem­no­jen osuus kan­san­tuot­tees­ta on jotain 20 — 30 pro­sen­tin välil­lä, en nyt jak­sa kasi­vaa tilastoja.

  26. Tom­pe­lo: Ei ammat­ti­lii­tot palk­ko­ja mää­rää vaik­ka hiu­kan voi­vat nii­hin vai­kut­taa ylös­päin jol­lain vähän kil­pail­luil­la aloil­la eri­tyi­ses­ti jul­ki­sel­la puo­lel­la. Pää­pe­ri­aa­te on, että pal­kat mää­räy­ty­vät tuot­ta­vuu­den mukaan. Vain kil­pai­lun kiel­tä­mäl­lä voi palk­ko­ja sää­tää halun­sa mukaan.

    Sitä pait­si Suo­mes­sa on jo kan­sain­vä­li­ses­ti pie­net tuloe­rot. Se nos­taa pal­ve­lua­lo­jen – suh­teel­li­sia ja abso­luut­ti­sia – kus­tan­nuk­sia, mikä puo­les­taan vähen­tää alan työ­paik­ko­ja (kos­ka “kaik­ki” on niin pirun kal­lis­ta). Se nyt on viho­vii­mei­nen asia, johon nyt pitäi­si pyrkiä. 

    Suo­mes­sa peri­aat­tee­na ei kyl­lä ole, että pal­kat mää­räy­tyi­si­vät tuot­ta­vuu­den mukaan. Todel­li­suu­des­sa pal­kat mää­ri­tel­lään työ­eh­to­so­pi­mus nimi­sis­sä kil­pai­lun­ra­joi­tus­kar­tel­leis­sa, joka kos­ke­vat yleen­sä myös nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät
    ole mitään sopi­mus­ta asias­ta tehneet.

  27. eemil: Lopet­ta­kaa jo tuo höpi­nä tuot­ta­vis­ta työ­pai­kois­ta. Se , että Hikis­sä mak­se­taan suu­rem­pia palk­ko­ja ei mer­kit­se työn suu­rem­paa tuot­ta­vuut­ta. Se tar­koit­taa suu­rem­paa tuot­ta­vuut­ta ainoas­taan tuon työn tekijälle. 

    Kyl­lä Hel­sin­gin seu­dun kor­keam­mat pal­kat ker­to­vat sel­ke­ää kiel­tä työn tuot­ta­vuu­des­ta. Suu­rin tuot­ta­vuuse­ro tulee seu­dun muu­ta maa­ta pal­jon kor­keam­mas­ta eri­kois­tu­mis- ja osaamistasosta. 

    Täy­sin saman­lai­sia teh­tä­viä ver­tail­taes­sa mer­kit­tä­viä tuot­ta­vuuse­ro­ja ei toki var­maan löydy.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rel­lu, puhut­ko nyt Kelan asu­mis­tues­ta vain kun­nan toi­meen­tu­lo­tues­ta? Asu­mis­tu­ki ei kor­vaa 1200 €/kk vuokria. 

    Ja sil­ti, ihan oikeas­sa elä­mäs­sä yksin asu­va lap­se­ton kan­ta­suo­ma­lai­nen kul­ta­kort­ti­lai­nen asuu VVO:n 1200–1300 EUR/kk asun­nos­sa. Hän ei mak­sa asu­mi­ses­taan yhtään mitään, vaan kaik­ki rahat tule­vat veronmaksajilta. 

    On ihan todel­lis­ta että eri­lai­sis­sa tukioh­jeis­sa voi lukea vaik­ka mitä, mut­ta todel­li­suus ei mene yksiin ihan omin sil­min näh­tä­vän asu­mis­ta­van ja ‑kus­tan­nus­ten kanssa.

    Eräs toi­nen ihan _perustukien_ työ­tön ja alko­ho­liin­kin hie­man mene­vä saa­ja­hen­ki­lö oli itse las­ke­nut että hänen brut­to­palk­ka-ver­rat­ta­va tulo­tasn­osa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäk­si “har­kin­nan­va­rai­suu­det”, “ennal­taeh­käi­se­vä lisä­tu­ki”, “ker­ta­luon­tei­set han­kin­nat” ja vaik­ka hil­jat­tain jul­ki­suu­des­sa­kin näh­ty “luot­to­tie­dot­to­mal­le myön­net­ty ennal­taeh­käi­se­vä kelan anta­ma laina”.

    Todel­li­suus on siis jotain aivan muu­ta kuin se mitä monet saa­jat itse ker­to­vat. Heis­tä “mut­ta noi­ta raho­ja ei saa las­kea, ne _kuuluvat_ minulle”-perustelu on ihan muka joten­kin vali­di, ja kes­kus­te­lua ei saa tar­jen­taa taii jat­kaa siitä.

    Todel­la­kin, täyisn avoin­ta, rehel­lis­tä ja ihan kai­kil­le oikeu­den­mu­kais­ta on teh­dä kai­kis­ta tulon­siir­rois­ta ja tukiai­sis­ta täy­sin avoin­ta dataa. 

    Nyt nämä mas­sii­vi­set sii­vel­läe­lä­jät ovat aina “var­maan ehkä jotain yksit­täis­ta­pauk­sia ja var­mas­ti siis ehkä kau­pun­ki­le­gen­daa”, mut­ta jäl­leen ker­ran, veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat koko lys­tin hyvin ante­li­aas­ti, ja tämän jul­ki­tuo­mi­nen avoi­mel­la datal­la antaa jo hyvän alku­pis­teen ihan oikeal­le ja aidol­le keskustelulle.

  29. Minä asun Van­taan Asun­to­vi­ras­ton (VAV) asun­nos­sa ja vuo­kra on n. 10,5 €/m2. Mat­kaa Osmon asun­nol­ta kotii­ni pol­ku­pyö­rän mit­ta­rin mit­ta­ma­na on 22km.

    Siis kaik­ki vähä­va­rai­set hesa­lai­set pyy­tä­kään kau­pun­gil­tan­ne (sos­sul­ta) lähe­te tän­ne Van­taal­le asu­maan hal­val­la. Vuo­kra­ta­lo­yh­tiös­sä­ni net­ti­kään ei mak­sa kuin 0€(10M/10M) ja 50M/10M mak­saa ainoas­taan 3,99 €/kk. Kii­tän VAVin neu­vot­te­li­joi­ta ja DNA:n väkeä jär­ke­väs­tä netin hin­nas­ta ja irti­sa­no­mi­sen sään­nöis­tä. Eikä ala­ker­ran kyt­ki­mel­le tule kuin Sone­ran, Eli­san ja DNA:n kui­tu­kaa­pe­lit rin­nak­kan sulas­sa sovus­sa rou­ta­ra­jan yläpuolella.

  30. Pitäi­si­kö jol­la­kin taval­la huo­leh­tia sii­tä, että koh­tuu­hin­tai­set vuo­kra-asun­not todel­la meni­si­vät niil­le, jot­ka teke­vät nii­tä pie­ni­palk­kai­sia töi­tä, eikä niil­le, jot­ka eivät tee töi­tä ollen­kaan, ja jot­ka voi­si­vat ihan yhtä hyvin olla teke­mät­tä mitään jos­sain alem­pien asu­mis­kus­tan­nuk­sien alueilla?

  31. Yleis­si­to­vuus pois niin maa­kun­nis­sa voi­si mak­saa pie­nem­piä palk­ko­ja ja vas­taa­vas­ti kas­vu­kes­kuk­sis­sa nos­taa. Tämän jäl­keen yri­tyk­set voi­si­vat sijoit­taa toi­min­to­jaan parem­min eri aluei­den palk­kae­ro­ja hyödyntäen.

  32. Pal­ve­lusek­to­rin palk­ka­ta­so ei nouse sen oman tuot­ta­vuu­den mukai­ses­ti vaan koko talou­den keskimääräisen.

    Saman­lai­ses­ta työs­tä samal­la alu­eel­la var­maan mak­se­taan samaa tasoa ole­vaa kor­vaus­ta eikä työ­nan­ta­jan tai sen toi­mia­lan tuot­ta­vuus mää­rää palk­ka­ta­soa. Palk­ka­ta­so on para­met­ri yri­tyk­sel­le eikä sen oman toi­min­nan vaikutettavissa.

  33. Eläk­keel­lä ole­va mak­soi kak­sios­ta vuo­kraa Espoos­sa hie­man yli 1000€/kk.

    Elä­ke­läis­ten kan­nat­taa jo noil­la hin­noil­la muut­taa vaik­ka Tal­lin­naan. Aja­tel­kaa mikä sum­ma sääs­tyy rahaa. Joka kuu­kausi saa sääs­tet­tyä 600–700€, sen lisäk­si sääs­tää muis­sa­kin menois­sa. Saa kerät­tyä hyvän rahasumman.

    Jos oli­sin eläk­keel­lä muut­tai­sin maas­ta ja sii­tä huo­li­mat­ta, vaik­ka ei sai­si­kaan min­kään­lais­ta vero­hyö­tyä. Kus­tan­nus­hyö­ty tulee joka­ta­pauk­ses­sa ja se on merkittävä.

  34. Rel­lu:

    Yhtä vahin­gol­lis­ta on esim Hel­sin­gin asun­to­toi­min­nan vaa­ti­ma _minimivuokra_, joka oli joi­tain vuo­sia sit­ten 580 EUR/kk + vesi­mak­su 20 EUR/kk, nyky­ään var­maan jo enem­män. Tämä on oikeas­ti jon­kun oudon sdp-vasem­mis­ton mää­räää­mä mini­mi­hin­ta jol­la tulon­siir­roil­la asu­va saa hal­vim­mil­laan asua.

    Täl­lais­ta ei ole, vaan sekoi­tat ehkä­pä sen neliö­vuo­kran kään­tei­seen kateus­ker­toi­meen. Aina­kin huhu­pu­hei­den mukaan lii­an kor­ke­aa neliö­vuo­kraa ei suos­tu­ta mak­sa­maan, vaik­ka vuo­kran mää­rä kuin­ka oli­si rajo­jen sisäl­lä. Aiem­min Kelan ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa oli pie­nen neliö­vuo­kran ja suu­ren pin­ta-alan kateus­ker­roin mut­ta sii­tä on luovuttu.

    Rel­lu:

    Tun­nen ihan itse muu­ta­mia ihan kan­ta­suo­ma­lai­sia jot­ka ovat täy­sin työt­tö­miä ja var­sin lais­ku­rei­ta. He ovat yksi­na­su­vi­na ja lap­set­to­mi­na voi­neet ottaa itsel­leen asun­non, esim VVO:n Kala­sa­ta­mas­ta, jos­sa vuo­kra on hel­pos­ti yli 1200 EUR/kk. Vaik­ka asu­mis­tu­ki­pa­pe­reis­sa luki­si miten mak­si­mi­vuo­kris­ta jotain, ne luvut eivät vain ole totta. 

    Näin ei vaan voi olla, vaan sil­lä lus­mul­la on jotain aikai­sem­paan työ­hön liit­ty­viä tulo­ja, esi­mer­kik­si kor­ke­aa ansio­si­don­nais­ta tai työ­elä­ket­tä, pää­oma­tu­lo­ja tai ihan vaan rik­kaat vanhemmat.

    Rel­lu:

    Eräs toi­nen ihan _perustukien_ työ­tön ja alko­ho­liin­kin hie­man mene­vä saa­ja­hen­ki­lö oli itse las­ke­nut että hänen brut­to­palk­ka-ver­rat­ta­va tulo­tasn­osa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäk­si “har­kin­nan­va­rai­suu­det”, “ennal­taeh­käi­se­vä lisä­tu­ki”, “ker­ta­luon­tei­set han­kin­nat” ja vaik­ka hil­jat­tain jul­ki­suu­des­sa­kin näh­ty “luot­to­tie­dot­to­mal­le myön­net­ty ennal­taeh­käi­se­vä kelan anta­ma laina”.

    Eivät­pä nuo kovin­kaan ihmeel­li­siä ole, omal­la koh­dal­la­ni on mak­set­tu yli­op­pi­las­kun­nan jäsen­mak­su ja annet­tu pari laka­naa, joi­den hin­ta lähen­te­lee nol­laa kos­ka ne on val­mis­tet­tu jon­kin­lai­ses­sa kun­tout­ta­vas­sa työ­toi­min­nas­sa tai vastaavassa.

  35. Rel­lu: Ja sil­ti, ihan oikeas­sa elä­mäs­sä yksin asu­va lap­se­ton kan­ta­suo­ma­lai­nen kul­ta­kort­ti­lai­nen asuu VVO:n 1200–1300 EUR/kk asun­nos­sa. Hän ei mak­sa asu­mi­ses­taan yhtään mitään, vaan kaik­ki rahat tule­vat veronmaksajilta. 

    On ihan todel­lis­ta että eri­lai­sis­sa tukioh­jeis­sa voi lukea vaik­ka mitä, mut­ta todel­li­suus ei mene yksiin ihan omin sil­min näh­tä­vän asu­mis­ta­van ja ‑kus­tan­nus­ten kanssa.

    Eräs toi­nen ihan _perustukien_ työ­tön ja alko­ho­liin­kin hie­man mene­vä saa­ja­hen­ki­lö oli itse las­ke­nut että hänen brut­to­palk­ka-ver­rat­ta­va tulo­tasn­osa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäk­si “har­kin­nan­va­rai­suu­det”, “ennal­taeh­käi­se­vä lisä­tu­ki”, “ker­ta­luon­tei­set han­kin­nat” ja vaik­ka hil­jat­tain jul­ki­suu­des­sa­kin näh­ty “luot­to­tie­dot­to­mal­le myön­net­ty ennal­taeh­käi­se­vä kelan anta­ma laina”.

    Todel­li­suus on siis jotain aivan muu­ta kuin se mitä monet saa­jat itse ker­to­vat. Heis­tä “mut­ta noi­ta raho­ja ei saa las­kea, ne _kuuluvat_ minulle”-perustelu on ihan muka joten­kin vali­di, ja kes­kus­te­lua ei saa tar­jen­taa taii jat­kaa siitä.

    Todel­la­kin, täyisn avoin­ta, rehel­lis­tä ja ihan kai­kil­le oikeu­den­mu­kais­ta on teh­dä kai­kis­ta tulon­siir­rois­ta ja tukiai­sis­ta täy­sin avoin­ta dataa. 

    Nyt nämä mas­sii­vi­set sii­vel­läe­lä­jät ovat aina “var­maan ehkä jotain yksit­täis­ta­pauk­sia ja var­mas­ti siis ehkä kau­pun­ki­le­gen­daa”, mut­ta jäl­leen ker­ran, veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat koko lys­tin hyvin ante­li­aas­ti, ja tämän jul­ki­tuo­mi­nen avoi­mel­la datal­la antaa jo hyvän alku­pis­teen ihan oikeal­le ja aidol­le keskustelulle.

    Voi­sit­ko joten­kin todis­taa väit­tee­si? Var­maan­kaan et voi, kos­ka ne eivät ole tot­ta. Nyt ei olla edus­kun­nas­sa joten voin suo­raan pyy­tää että lope­tat valehtelun.

  36. Rel­lu:
    Tämä on ensi­si­jai­ses­ti vää­rin veron­mak­sa­jia koh­taan ja var­sin­kin nii­tä pie­ni­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä koh­taan jot­ka jou­tu­vat aja­maan hel­pos­ti 1.5 tun­tia per suun­ta työ­mat­kaan­sa, mah­dol­li­ses­ti asuen sil­ti kimppakämpässä.

    Asu­mis­tuen mak­si­mik­si pitää lait­taa noin 100 EUR/kk, ja sil­lä kyl­lä pää­see asu­maan kimp­pa­kämp­pään sin­ne mis­sä muut­kin itse vuo­kran­sa mak­sa­vat pie­ni­tu­loi­set nyky­ään asuvat. 

    1.5 tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä on kal­liim­paa asua kuin lähem­pä­nä työ­paik­kaa. Tuol­ta etäi­syy­del­tä löy­tyy mm. 38 neliön yksiö 200 eurol­la, mut­ta lähiös­sä Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la tai­taa olla koko­nai­suu­te­na halvempaa.

  37. Pet­te­ri: Suo­mes­sa peri­aat­tee­na ei kyl­lä ole, että pal­kat mää­räy­tyi­si­vät tuot­ta­vuu­den mukaan. Todel­li­suu­des­sa pal­kat mää­ri­tel­lään työ­eh­to­so­pi­mus nimi­sis­sä kil­pai­lun­ra­joi­tus­kar­tel­leis­sa, joka kos­ke­vat yleen­sä myös nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät
    ole mitään sopi­mus­ta asias­ta tehneet.

    Riip­puu kil­pai­lun astees­ta ja jous­to­jen mää­räs­tä, miten hyvin palk­ka vas­taa tuot­ta­vuut­ta. Suo­mes­sa on alo­ja, joil­la kil­pai­lu vain lain­sää­dän­nön rajoit­ta­maa. Niil­lä pal­kat mää­räy­ty­vät tuot­ta­vuu­den mukaan. 

    Sit­ten on näi­tä “kar­tel­lia­lo­ja, jot­ka toi­mi­vat kan­sain­vä­li­ses­ti. Siel­lä tuot­ta­vuus mää­rää pal­kan pait­si mini­min osal­ta, joka saa­te­taan neu­vo­tel­la lii­an kor­keak­si tai mata­lak­si. Pyr­ki­mys on kui­ten­kin pitää mini­mi­pal­kat­kin tasol­la, jon­ka fir­ma sietää.

    Sii­tä sit­ten liu’u­taan koh­ti alo­ja, jois­sa yhteys reaa­li­ta­lou­teen heik­ke­nee. Jul­ki­sel­la puo­lel­la yhteys on usein heik­ko. Kun­han Sari Sai­raan­hoi­ta­ja vain saa riit­tä­vän poliit­ti­sen tuen, palk­ka voi mää­räy­tyä mel­kein mik­si vain.

    Pitem­män pääl­le ammat­ti­liit­to­jen­kin on neu­vo­tel­ta­va pal­kat joten­ku­ten tuot­ta­vuut­ta vas­taa­vik­si, tai ammat­ti­lii­tol­ta lop­puu jäse­net kuin Englan­nin kaivostyöläisiltä.

    Seka­sot­kun tulok­se­na Suo­mes­sa on epä­ter­ve tulo­ja­ko, mut­ta ei kui­ten­kaan mikään kata­stro­faa­li­sen epäterve.

  38. Tom­pe­lo: Ei ammat­ti­lii­tot palk­ko­ja mää­rää vaik­ka hiu­kan voi­vat nii­hin vai­kut­taa ylös­päin jol­lain vähän kil­pail­luil­la aloil­la eri­tyi­ses­ti jul­ki­sel­la puo­lel­la. Pää­pe­ri­aa­te on, että pal­kat mää­räy­ty­vät tuot­ta­vuu­den mukaan. Vain kil­pai­lun kiel­tä­mäl­lä voi palk­ko­ja sää­tää halun­sa mukaan.

    Pal­kan­ko­ro­tuk­set mää­räy­ty­vät työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen pyhien peri­aat­tei­den takia kan­san­ta­lou­den tuot­ta­vuu­den nousun perus­teel­la, sil­lä “Työn­te­ki­jäl­le kuu­luu osuu­ten­sa.” Ne eivät rea­goi tuot­ta­vuu­den las­kuun, eivät­kä toi­mia­lo­jen tuot­ta­vuu­den eroihin.

    Austrian:
    Yleis­si­to­vuus pois niin maa­kun­nis­sa voi­si mak­saa pie­nem­piä palk­ko­ja ja vas­taa­vas­ti kas­vu­kes­kuk­sis­sa nos­taa. Tämän jäl­keen yri­tyk­set voi­si­vat sijoit­taa toi­min­to­jaan parem­min eri aluei­den palk­kae­ro­ja hyödyntäen.

    Austrian:
    Pal­ve­lusek­to­rin palk­ka­ta­so ei nouse sen oman tuot­ta­vuu­den mukai­ses­ti vaan koko talou­den keskimääräisen.

    Saman­lai­ses­ta työs­tä samal­la alu­eel­la var­maan mak­se­taan samaa tasoa ole­vaa kor­vaus­ta eikä työ­nan­ta­jan tai sen toi­mia­lan tuot­ta­vuus mää­rää palk­ka­ta­soa. Palk­ka­ta­so on para­met­ri yri­tyk­sel­le eikä sen oman toi­min­nan vaikutettavissa.

    Juu­ri näin.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rel­lu, puhut­ko nyt Kelan asu­mis­tues­ta vain kun­nan toi­meen­tu­lo­tues­ta? Asu­mis­tu­ki ei kor­vaa 1200 €/kk vuokria.

    Luul­ta­vas­ti kyse on koko­nais­po­tis­ta eli läh­tö­koh­tai­ses­ti toi­meen­tu­lo­tues­ta. Yksi näi­den kes­kus­te­lu­jen ikui­suuson­gel­ma on se, että ihmi­sil­lä ei ylei­ses­ti ottaen ole kovin hyvä kuva sii­tä miten tuki­vii­dak­ko pelaa.

    Täs­sä pika­kurs­si niil­le, jot­ka eivät tie­dä. Suo­mes­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki sanoo, että ihmi­sil­le (kai­kil­le pait­si turis­teil­le) on jää­tä­vä käteen kuu­kau­des­sa tar­peel­lis­ten asu­mis­me­no­jen jäl­keen toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan ver­ran rahaa. On siis huo­mat­ta­va, että (a.) kysees­sä on net­to­sum­ma ja (b.) kysees­sä on asu­mis­me­no­jen jäl­kei­nen summa.

    Täs­tä sää­de­tys­tä vuo­kran huo­miot­ta jät­tä­väs­tä mini­mis­tä joh­tuen toi­meen­tu­lo­ki on ajat sit­ten lakan­nut ole­mas­ta tila­päi­nen etuus ja se on muo­dos­tu­nut tulo­lat­tiak­si, jon­ka alle kenen­kään ihmi­sen ei tar­vit­se jää­dä. Oli sit­ten töis­sä, työ­tön, eläk­keel­lä tai vaik­ka­pa rikol­li­nen. Moni jää tie­tä­mät­tö­myyt­tään tai type­ryyt­tään (“en minä ole ennen­kään almu­ja anel­lut”), mut­ta se on aina oma valin­ta. Toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki on niin yksi­se­lit­tei­nen, että sen mini­min saa aina, jos vain suos­tuu pelaa­maan jär­jes­tel­män sään­tö­jen mukaan.

    Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki las­ke­taan aina asu­mis­me­no­jen pääl­le, kova­kaan vuo­kra ei läh­tö­koh­tai­ses­ti leik­kaa tuel­la elä­vän elin­ta­soa. Lain­sää­tä­jä on toki jät­tä­nyt har­kin­ta­val­taa jon­kin ver­ran, mut­ta käy­tän­nös­sä sosi­aa­li­työn­te­ki­jät eivät pako­ta ihmi­siä asunn­ot­to­mik­si, jos näil­le ei ole osoit­taa tois­ta asun­toa. Sos­su voi vel­voit­taa etsi­mään hal­vem­paa asun­toa, mut­ta ilman osoi­tet­tua edul­li­sem­paa vaih­toeh­toa (esim. kun­nan oma vuo­kra-asun­to), pää­tös toi­meen­tu­lo­tuen alen­ta­mi­ses­ta asu­mis­me­no­jen osal­ta toden­nä­köi­ses­ti kaa­tuu hallinto-oikeudessa. 

    Näin ollen toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki käy­tän­nös­sä pakot­taa kun­nan mak­sa­maan mitä tahan­sa vuo­kraa joku keh­taa pyy­tää. Hätä­ma­joi­tuk­sen osal­ta tie­de­tään, että kau­pun­ki on mak­sa­nut Fore­no­mil­le yli 100 euron neliö­vuo­kria ja sii­hen näh­den 1300 euron kuu­kausi­vuo­kra nor­maa­lis­ta VVO:n vuo­kra­käm­päs­tä on ihan mitä­tön juttu.

  40. Mar­ko Hami­lo:
    Pitäi­si­kö jol­la­kin taval­la huo­leh­tia sii­tä, että koh­tuu­hin­tai­set vuo­kra-asun­not todel­la meni­si­vät niil­le, jot­ka teke­vät nii­tä pie­ni­palk­kai­sia töi­tä, eikä niil­le, jot­ka eivät tee töi­tä ollen­kaan, ja jot­ka voi­si­vat ihan yhtä hyvin olla teke­mät­tä mitään jos­sain alem­pien asu­mis­kus­tan­nuk­sien alueilla?

    Pitäi­si huo­leh­tia, mut­ta se ei ole nyky­lain mukaan mah­dol­lis­ta. Ja toi­saal­ta se ei myös­kään tule mah­dol­li­sek­si kos­ka täs­sä maas­sa ei löy­dy poliit­tis­ta tah­toa ja/tai päät­tä­jil­tä roh­keut­ta ajaa sel­lais­ta muu­tos­ta. Tur­ha siis edes leik­kiä täl­lä aja­tuk­sel­la kos­ka asioi­den muut­ta­mi­nen demo­kra­tian kei­noin on mahdotonta.

    Muu­tos tulee joko kon­kurs­sin kaut­ta pakol­la tai sit­ten sitä ei tar­vi­ta kun joku nousu­kausi taas muut­taa velat­kin saa­ta­vik­si. Sitä odo­tel­les­sa on ihan tur­ha stres­sa­ta asiasta.

  41. Kuluik­si hyväk­syt­tä­vät asu­mis­me­not vaih­te­le­vat kun­nit­tain, mut­ta mis­sään ne eivät ole noin korkeita.

    Ne jot­ka väit­tä­vät että toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­vaa mitä tahan­sa vuo­kria, vaik­ka tuo 1300, voi­si­vat joten­kin todis­taa väitteensä.

  42. Austrian:
    Yleis­si­to­vuus pois niin maa­kun­nis­sa voi­si mak­saa pie­nem­piä palk­ko­ja ja vas­taa­vas­ti kas­vu­kes­kuk­sis­sa nos­taa. Tämän jäl­keen yri­tyk­set voi­si­vat sijoit­taa toi­min­to­jaan parem­min eri aluei­den palk­kae­ro­ja hyödyntäen.

    Ei yleis­si­to­vuu­des­ta tar­vit­se luo­pua. Pal­kat jous­ta­vat jo nyt lähes vapaas­ti ja pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on hyvin yksin­ker­tais­ta. Mikään laki tai sopi­mus ei kiel­lä mak­sa­mas­ta vaik­ka­pa puhe­lin­myy­jäl­le 20 €/h, jos näis­tä on ker­ran pulaa.

    Yleis­si­to­vuus oli­si ongel­ma ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että pal­kat oli­si­vat maa­seu­dul­la lii­an kor­keat. En tosin ole kovin pal­jon pro­vins­seis­sa kier­tä­nyt, mut­ta sen mitä kesä­mök­ki­reis­suil­ta muis­tan, ei siel­lä päin kau­pan kas­sat, koneis­ta­jat tai muut­kaan tes-pal­koil­la työ­tään teke­vät juu­ri rahoil­laan pröystäilleet.

    1. Yleis­si­to­vuu­den ongel­ma on, että se ei kos­ke vain palk­ko­ja vaan myös pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Jos mak­sat ker­ran työ­te­ki­jöil­le­si 5 euroa yli nor­min, sinun pitää jat­kos­sa­kin mak­saa vii­si euroa yli normin.

  43. Peter: Suo­mes­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki sanoo …

    Kii­tos sel­keäs­tä esityksestä.

    Osaat­ko sanoa myös mis­tä asun­to tulee jär­jes­tää? Pitää­kö olla omas­ta kau­pun­gin­osas­ta, vai riit­tää­kö hal­vem­pi naa­pu­ri­kun­ta pen­de­löin­tie­täi­syy­den pääs­sä? Hel­sin­ki ilmei­ses­ti tar­koi­tuk­sel­la haja­si­joit­taa ihmi­siä vähän kaikkialle.

    Entä kulut? Pal­jon­ko menee val­tion vs. kun­nan piik­kiin? Pal­jon­ko koro­te­tut asu­mis­tuet vai­kut­ta­vat? Entä se, onko käy­tet­tä­vis­sä kun­nan vuo­kra­ta­lo­ja/-asun­to­ja, vai asu­taan­ko vapai­den vuo­kra­mark­ki­noi­den asunnoissa.

    Kun­han kysyn, sii­nä toi­vos­sa, että sinul­la sat­tuu ole­maan yhtä hyviä vas­tauk­sia varas­tos­sa kuin tuo­hon toimeentulolakiin.

  44. Pet­te­ri: Kyl­lä Hel­sin­gin seu­dun kor­keam­mat pal­kat ker­to­vat sel­ke­ää kiel­tä työn tuot­ta­vuu­des­ta. Suu­rin tuot­ta­vuuse­ro tulee seu­dun muu­ta maa­ta pal­jon kor­keam­mas­ta eri­kois­tu­mis- ja osaamistasosta

    Tuo on kehä­pää­tel­mä ja kattohaikara-analyysi.

    Kor­keam­pi osaa­mis- ja eri­kois­tu­mi­ta­so on ainoas­taan kysyn­nän ja tar­jon­nan vinou­tu­mis­seu­raus. Kun val­ko­kau­luk­si­sia kou­lu­te­taan yli tar­peen, niin palk­ka­ta­so las­kee, kos­ka työn tuot­ta­vuus on nol­la. Hal­lin­noin­ti ja muu ja byro­kra­tia ovat yhtei­sö­jen ja yri­tys­ten kulue­riä , ei tuot­ta­vaa työtä.

    Ainoa tuot­ta­vuut­ta yllä­pi­tä­vä sek­to­ri val­ko­kau­luk­si­sis­ta on tuotekehitysala.

  45. kar­vi­nen:
    Kuluik­si hyväk­syt­tä­vät asu­mis­me­not vaih­te­le­vat kun­nit­tain, mut­ta mis­sään ne eivät ole noin korkeita.

    Ne jot­ka väit­tä­vät että toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­vaa mitä tahan­sa vuo­kria, vaik­ka tuo 1300, voi­si­vat joten­kin todis­taa väitteensä.

    Sosi­aa­li­toi­men asiak­kuus ja sii­hen liit­ty­vät pää­tök­set ovat salai­sia. Sen takia ylei­ses­ti ottaen kaik­ki asi­aan liit­ty­vät mie­li­pi­teet ovat aina todis­ta­mat­to­mia “heit­to­ja”. Jopa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ker­to­mi­na kos­ka eivät voi pal­jas­taa jul­ki­ses­ti salas­sa­pi­det­tä­viä tie­to­ja. Ihan sama puhu­taan­ko maa­han­muut­ta­jien tulois­ta tai puhu­taan­ko hyväk­sy­tyis­tä vuo­kris­ta. Kes­kus­te­lun voi aina tor­pa­ta sil­lä, että asi­aa ei voi­da todis­taa tai niis­sä har­vois­sa tapauk­sis­sa kuin esim. oikeu­den asia­kir­jois­ta sel­vi­ää jotain, tode­taan sen ole­van yksittäistapaus.

    On kui­ten­kin kiis­ta­ton­ta, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain mukaan tar­peel­li­set asu­mis­me­not huo­mioi­daan eikä laki sisäl­lä tähän rajoit­tei­ta vuo­kran osal­ta (erik­seen mak­set­ta­va vesi­mak­su raja­taan 17 €/hlö/kk ja läm­mi­tys 38 € yhdel­tä hen­gel­tä ja 13 €/kk lisä­hen­ki­löil­tä). Lisäk­si uudes­sa lais­sa lukee “Jos haki­jal­la ei ole tosia­sial­lis­ta mah­dol­li­suut­ta hank­kia asuin­paik­ka­kun­nal­taan 2 momen­tis­sa tar­koi­tet­tua asun­toa, asu­mis­me­not voi­daan ottaa huo­mioon täy­si­mää­räi­se­nä myös mää­rä­ajan jälkeen”.

    Käy­tän­nös­sä siis asu­mis­me­not huo­mioi­daan täy­si­mää­räi­si­nä aina mikä­li toi­meen­tu­lo­tuen haki­ja ilmoit­taa, ettei ole onnis­tu­nut edul­li­sem­paa asun­toa saa­maan ja mikä­li kun­ta tai muu jul­ki­nen taho ei suo­raan tar­joa edul­li­sem­paa asun­toa. Kelal­la (jol­le toi­meen­tu­lo­tu­ki siir­tyy) tus­kin on int­res­siä alkaa sel­vit­tää yksit­täi­sen haki­jan yksit­täi­siä vuo­kra­neu­vot­te­lu­ja kovin tark­kaan sil­tä varal­ta, että haki­jal­la oli­si­kin ollut mah­dol­li­suus saa­da se edul­li­nen oiko­tiel­lä ilmoi­tet­tu asunto. 

    Ja vii­meis­tään hal­lin­to-oikeu­des­sa pää­tös asu­mis­me­no­jen kor­vaa­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä kaa­tuu var­mas­ti kos­ka pää­tök­sen teki­jän pitäi­si kye­tä todis­ta­maan, että edul­li­sem­pia asun­to­ja oli­si saa­ta­vil­la ja vie­lä­pä saa­ta­vil­la juu­ri­kin tämän tie­tyn (mah­dol­li­ses­ti luot­to­tie­dot­to­man) haki­jan koh­dal­la. Muu­ten­han pää­tös oli­si täy­sin mie­li­val­tai­nen ja sel­väs­ti lainvastainen.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki on vii­me­si­jai­nen etuus ja käy­tän­nös­sä sen saa­ja on todis­te­tus­ti vara­ton yhteis­kun­nan sil­mis­sä. Näin ollen täl­lai­sen hen­ki­lön vuo­kran mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen on sama asia kuin hen­ki­lön aja­mi­nen kadul­le. Laki toi­meen­tu­lo­tues­ta mää­rit­tää tie­tyn mini­mi­toi­meen­tu­lo­ra­jan. Vaik­ka joku voi­si­kin oikeas­ti sel­vi­tä pie­nem­mäl­lä sum­mal­la ja mak­saa osan vuo­kras­taan perus­osas­ta, lain kan­nal­ta tämä ei ole mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Perus­osan käyt­tö­tar­koi­tus on lais­sa nimet­ty ja asu­mis­kus­tan­nuk­set eivät kuu­lu siihen.

  46. Juho Laa­tu: Kii­tos sel­keäs­tä esityksestä.

    Osaat­ko sanoa myös mis­tä asun­to tulee jär­jes­tää? Pitää­kö olla omas­ta kau­pun­gin­osas­ta, vai riit­tää­kö hal­vem­pi naa­pu­ri­kun­ta pen­de­löin­tie­täi­syy­den pääs­sä? Hel­sin­ki ilmei­ses­ti tar­koi­tuk­sel­la haja­si­joit­taa ihmi­siä vähän kaikkialle.

    Entä kulut? Pal­jon­ko menee val­tion vs. kun­nan piik­kiin? Pal­jon­ko koro­te­tut asu­mis­tuet vai­kut­ta­vat? Entä se, onko käy­tet­tä­vis­sä kun­nan vuo­kra­ta­lo­ja/-asun­to­ja, vai asu­taan­ko vapai­den vuo­kra­mark­ki­noi­den asunnoissa.

    Kun­han kysyn, sii­nä toi­vos­sa, että sinul­la sat­tuu ole­maan yhtä hyviä vas­tauk­sia varas­tos­sa kuin tuo­hon toimeentulolakiin.

    En tie­dä miten asi­aan vai­kut­taa se kun toi­meen­tu­lo­tu­ki siir­tyy pää­osin Kelan hoi­toon vuo­den 2017 alus­ta. Tähän asti toi­meen­tu­lo­tu­ki on ollut kun­tien sosi­aa­li­toi­men vas­tuul­la. Hel­sin­gis­sä asu­va on hake­nut tukea Hel­sin­gis­tä ja Van­taal­la asu­va Van­taal­ta. Asunn­o­ton on voi­nut hakea tukea oles­ke­lu­kun­tan­sa sosi­aa­li­toi­mes­ta, mut­ta ei luon­nol­li­ses­ti ole saa­nut asu­mis­me­noi­hin tukea.

    Sosi­aa­li­toi­mi on voi­nut edel­lyt­tää asia­kas­ta hake­maan edul­li­sem­paa asun­toa, mut­ta tie­ten­kään muut­toa toi­seen kun­taan ei ole voi­tu edel­lyt­tää. Yksit­täi­sil­lä kun­nil­la on ollut eri­lai­sia itse pää­tet­ty­jä rajo­ja sii­tä mikä on hyväk­syt­ty vuo­kra­ta­so, jon­ka yli mene­vää vuo­kraa ei enää hyväk­sy­tä. KHO kat­soi vuon­na 1999 (1016/3/99), että kun asu­mis­me­no­jen yli­tys oli pie­ni (asu­mis­me­no­ja ei “ollut pidet­tä­vä koh­tuut­to­mi­na”), oli ne mak­set­ta­va koko­nai­suu­des­saan vaik­ka kun­nal­la sinän­sä oli­kin oikeus mää­ri­tel­lä vuo­kra­ra­jo­ja. Lop­pu­pe­leis­sä siis tuo­miois­tuin rat­kai­see onko esim. se 1300 €/kk koh­tuu­ton vai koh­tuul­li­nen vuo­kra Hel­sin­gis­sä. Laki kun ei edel­leen­kään pidä sisäl­lään eurorajoja.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki on vii­me­si­jai­nen etuus. Se mak­se­taan ihan kaa­va­mai­ses­ti tulo-meno-las­kel­man poh­jal­ta. Tulo­ja ovat myös mm. ylei­nen asu­mis­tu­ki. Jako sen suh­teen pal­jon­ko kun­ta mak­saa ja pal­jon­ko val­tio mak­saa on riip­pu­nut lähin­nä sii­tä mitä val­tio päät­tää mak­saa. Toi­meen­tu­lo­tuel­la on katet­ta­va kaik­ki se mitä jää hyväk­sy­tyis­tä menois­ta tulo­jen jäl­keen kat­ta­mat­ta niin, että lop­pu­tu­lok­se­na hen­ki­lön käyt­töön jää aina toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan ver­ran net­to­na kuu­kau­des­sa. Jos vuo­kra on ollut hal­pa, asu­mis­tu­ki ja vaik­ka­pa työ­mark­ki­na­tu­ki ovat kat­ta­neet elä­mi­ses­tä suu­ren osan. Jos vuo­kra on 1300 €/kk yksi­ne­lä­väl­lä, asu­mis­tu­ki ja työ­mark­ki­na­tu­ki menee sii­hen koko­nai­suu­des­saan ja kaik­ki muu elä­mi­nen menee kun­nan piikkiin.

  47. Peter: Luul­ta­vas­ti kyse on koko­nais­po­tis­ta eli läh­tö­koh­tai­ses­ti toi­meen­tu­lo­tues­ta. Yksi näi­den kes­kus­te­lu­jen ikui­suuson­gel­ma on se, että ihmi­sil­lä ei ylei­ses­ti ottaen ole kovin hyvä kuva sii­tä miten tuki­vii­dak­ko pelaa.

    Täs­sä pika­kurs­si niil­le, jot­ka eivät tie­dä. Suo­mes­sa toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki sanoo, että ihmi­sil­le (kai­kil­le pait­si turis­teil­le) on jää­tä­vä käteen kuu­kau­des­sa tar­peel­lis­ten asu­mis­me­no­jen jäl­keen toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan ver­ran rahaa. On siis huo­mat­ta­va, että (a.) kysees­sä on net­to­sum­ma ja (b.) kysees­sä on asu­mis­me­no­jen jäl­kei­nen summa.

    Täs­tä sää­de­tys­tä vuo­kran huo­miot­ta jät­tä­väs­tä mini­mis­tä joh­tuen toi­meen­tu­lo­ki on ajat sit­ten lakan­nut ole­mas­ta tila­päi­nen etuus ja se on muo­dos­tu­nut tulo­lat­tiak­si, jon­ka alle kenen­kään ihmi­sen ei tar­vit­se jää­dä. Oli sit­ten töis­sä, työ­tön, eläk­keel­lä tai vaik­ka­pa rikol­li­nen. Moni jää tie­tä­mät­tö­myyt­tään tai type­ryyt­tään (“en minä ole ennen­kään almu­ja anel­lut”), mut­ta se on aina oma valin­ta. Toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki on niin yksi­se­lit­tei­nen, että sen mini­min saa aina, jos vain suos­tuu pelaa­maan jär­jes­tel­män sään­tö­jen mukaan.

    Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki las­ke­taan aina asu­mis­me­no­jen pääl­le, kova­kaan vuo­kra ei läh­tö­koh­tai­ses­ti leik­kaa tuel­la elä­vän elin­ta­soa. Lain­sää­tä­jä on toki jät­tä­nyt har­kin­ta­val­taa jon­kin ver­ran, mut­ta käy­tän­nös­sä sosi­aa­li­työn­te­ki­jät eivät pako­ta ihmi­siä asunn­ot­to­mik­si, jos näil­le ei ole osoit­taa tois­ta asun­toa. Sos­su voi vel­voit­taa etsi­mään hal­vem­paa asun­toa, mut­ta ilman osoi­tet­tua edul­li­sem­paa vaih­toeh­toa (esim. kun­nan oma vuo­kra-asun­to), pää­tös toi­meen­tu­lo­tuen alen­ta­mi­ses­ta asu­mis­me­no­jen osal­ta toden­nä­köi­ses­ti kaa­tuu hallinto-oikeudessa. 

    Näin ollen toi­meen­tu­lo­tu­ki­la­ki käy­tän­nös­sä pakot­taa kun­nan mak­sa­maan mitä tahan­sa vuo­kraa joku keh­taa pyy­tää. Hätä­ma­joi­tuk­sen osal­ta tie­de­tään, että kau­pun­ki on mak­sa­nut Fore­no­mil­le yli 100 euron neliö­vuo­kria ja sii­hen näh­den 1300 euron kuu­kausi­vuo­kra nor­maa­lis­ta VVO:n vuo­kra­käm­päs­tä on ihan mitä­tön juttu.

    Lais­sa aina­kin lukee, että huo­mioon tar­vit­see ottaa vain sama mää­rä kuin Kelan ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa, “haki­jal­le on annet­ta­va hänen tosia­sial­li­set tar­peen­sa huo­mioon otta­va, riit­tä­vä mää­rä­ai­ka edul­li­sem­man asun­non hank­ki­mis­ta var­ten” ja vie­lä “jos haki­jal­la ei ole tosia­sial­lis­ta mah­dol­li­suut­ta hank­kia asuin­paik­ka­kun­nal­taan 2 momen­tis­sa tar­koi­tet­tua asun­toa, asu­mis­me­not voi­daan ottaa huo­mioon täy­si­mää­räi­se­nä myös mää­rä­ajan jälkeen”. 

    Onko siis käy­tän­nös­sä, ei teo­rias­sa, niin että hal­lin­to-oikeus kat­soo ettei ole tosia­sial­lis­ta mah­dol­li­suut­ta hank­kia asun­toa jon­ka vuo­kra on vähem­män kuin 1 200 euroa kuus­sa? Kos­ka tuol­la perus­teel­la, eli tosia­sial­li­sel­la mah­dol­li­suu­del­la asua hal­vem­min, sai­si kat­kais­tua vuo­kran mak­sun aina­kin lain kir­jai­men mukaan, de jure.

    1 200 euron vuo­kran mak­sa­mi­ses­sa ihme­tyt­tää myös se, että eikö Hel­sin­gin kes­kus­ta, Kai­vo­puis­to ja Eira oli­si täl­löin täyn­nä toi­meen­tu­lo­tuen saa­jia? Mik­si kukaan toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja asui­si muu­al­la jos asu­mi­nen noil­la kol­mel­la alu­eel­la mak­set­tai­siin täysimääräisesti?

  48. eemil: Kun val­ko­kau­luk­si­sia kou­lu­te­taan yli tar­peen, niin palk­ka­ta­so las­kee, kos­ka työn tuot­ta­vuus on nol­la. Hal­lin­noin­ti ja muu ja byro­kra­tia ovat yhtei­sö­jen ja yri­tys­ten kulue­riä , ei tuot­ta­vaa työtä.

    Yri­tän kovas­ti kek­siä jon­kun yhtei­sön tai yri­tyk­sen, jos­sa 1) ei ole mitään hal­lin­toa ja ja byro­kra­ti­aa ja jos­sa 2) menee hyvin. Ei tule mie­leen. Voi­sit­ko nime­tä muu­ta­man, kun sel­väs­ti tie­dät tämän asian paremmin?

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yleis­si­to­vuu­den ongel­ma on, että se ei kos­ke vain palk­ko­ja vaan myös pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Jos mak­sat ker­ran työ­te­ki­jöil­le­si 5 euroa yli nor­min, sinun pitää jat­kos­sa­kin mak­saa vii­si euroa yli normin.

    Toi nyt on help­poa kier­tää. Tekee sen mak­sa­mal­la “bonuk­sia”. Näin moni työ­nan­ta­ja tekeekin.

  50. ano­nil­li: ei ole mitään hal­lin­toa ja ja byro­kra­ti­aa ja jos­sa 2

    Taas joku ingen­jöö­ri ajat­te­lee, että esi­tän täyt­tä byro­kraa­tit­to­muut­ta. Eihän, vaan sitä, että ko. tuot­ta­mat­to­mat sek­to­rit eivät saa olla ylie­dus­tet­tu­ja eikä yli­pal­kat­tu­ja. Näi­den sek­to­rien palk­ka­ta­so kuu­luu olla alle duu­na­rio­sas­ton työn­te­ki­jöi­den palkkatasoa. 

    Jäl­kim­mäi­nen tekee var­si­nai­sen tuot­ta­van työn ja tuloksen.

  51. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    1 200 euron vuo­kran mak­sa­mi­ses­sa ihme­tyt­tää myös se, että eikö Hel­sin­gin kes­kus­ta, Kai­vo­puis­to ja Eira oli­si täl­löin täyn­nä toi­meen­tu­lo­tuen saa­jia? Mik­si kukaan toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja asui­si muu­al­la jos asu­mi­nen noil­la kol­mel­la alu­eel­la mak­set­tai­siin täysimääräisesti?

    Ensin­nä mehän emme tie­dä, vaik­ka näin oli­si­kin. Ei toi­meen­tu­lo­tuen saa­mi­nen vält­tä­mät­tä ihmi­ses­tä pääl­le­päin näy. Toi­sek­seen kysei­sil­lä alueil­la ole­vat vuo­kra­nan­ta­jat saat­ta­vat toi­mia filt­te­ri­nä. Lää­kä­rik­si opis­kel­lut ystä­vä­ni pää­si opis­ke­luai­koi­naan vuo­kral­le yksi­tyi­sen omis­ta­maan vuo­kra­kämp­pään meren­ran­nas­sa Eirassa.

    Hänen mukaan­sa kes­kei­nen teki­jä sii­nä, että vuo­krai­sän­tä hänet vuo­kra­lai­sek­si hyväk­syi, oli hänen opis­ke­lun­sa lää­kik­ses­sä. Toden­nä­köi­ses­ti kyse on yksit­täis­ta­paus, mut­ta ymmär­rän kyl­lä hyvin, jos yksi­tyi­nen vuo­kra­nan­ta­ja vält­te­lee vuo­kra­lai­sia, joi­den vuo­kra tulee jos­tain muu­al­ta kuin heil­tä itseltään.

  52. Suo­men asun­to­bis­nes tai­taa olla hämä­rän kei­not­te­lun kohteena.

    Suu­ret, yleis­hyö­dyl­li­set raken­nut­ta­jayh­tiöt saa­vat hank­kei­siin­sa kym­me­niä pro­sent­te­ja val­tion Ara-tukea. Sit­ten tuki­ra­ho­ja saa­nei­siin raken­nuk­siin tulee toi­mi­jak­si suu­ria pörs­sis­sä toi­mi­via hoivayrityksiä.”

    Miten edes voi­tai­siin aidos­ti kil­pail­la, jos toi­sil­la kiin­teis­tö­kus­tan­nuk­set ovat Ara-tuen avul­la 30—40 pro­sent­tia halvemmat?”

    Olen tot­tu­nut tut­ki­maan sopi­musoi­keu­del­li­sia asioi­ta, ja koke­muk­se­ni mukaan sopi­mus­ket­ju­tuk­sel­la halu­taan yleen­sä sala­ta jotain. Jos toi­min­ta on rehel­lis­tä ja läpi­nä­ky­vää, A tekee sopi­muk­sen B:n kanssa.”

    KS: “Kot­ka­lai­sen juris­tin mie­les­tä nykyi­nen hoi­va­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä ket­ju­tuk­si­neen on monin tavoin hämärä”
    http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/05/01/Kotkalaisen%20juristin%20mielest%C3%A4%20nykyinen%20hoivapalveluj%C3%A4rjestelm%C3%A4%20ketjutuksineen%20on%20monin%20tavoin%20h%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4/2016320692934/4

  53. eemil: Näi­den sek­to­rien palk­ka­ta­so kuu­luu olla alle duu­na­rio­sas­ton työn­te­ki­jöi­den palkkatasoa. 

    Haluai­sin näh­dä sem­moi­sen yri­tyk­sen, jon­ka hal­lin­nos­sa mak­se­taan alem­pia palk­ko­ja kuin duu­na­reil­le. On var­maan todel­la päte­vää poruk­kaa pääk­kont­to­ri täynnä…

    Miten­kä­hän val­tion­hal­lin­to, jos minis­te­ris­töt täy­tet­tä­siin amiksilla?

    Omal­la työ­pai­kal­la­ni hal­lin­to­hom­mia teke­vät tomi­tus­joh­ta­ja, suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö ja (tili­toi­mis­ton) kir­jan­pi­tä­jä. No kir­jan­pi­tä­jän palk­ka lie­nee duu­na­ri­ta­soa, mut­ta tämä olis­ki kant­tu­vei, jos/kun tj ja suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö läh­ti­si­vät kum­mat­kin lätkimään.

    Byro­kra­tias­ta leik­kaa­mi­nen on täl­lai­nen (yleen­sä perus­suo­ma­lai­sia vai­vaa­va) aja­tus­kuk­ka­nen. Se on saman­lai­nen tai­ka­sei­nä kuin pie­nil­lä pon­nis­tuk­sil­la saa­ta­vat 10 mil­jar­din ekstra­ve­rot ham­raas­ta talou­des­ta taik­ka uusiu­tu­viin perus­tu­va hal­pa sähköntuotanto. 

    Toi­nen äly­va­paa aja­tus­mal­li on, että pks on täynn­nä lähin­nä tyh­jän­päi­vi­siä byro­kraat­te­ja taik­ka pape­rin­pyö­rit­tä­jiä. Kyl­lä mark­ki­na­ta­lou­den rau­tai­set lait tomi­vat sen ver­ran hyvin, että tyh­jäs­tä ei voi mak­saa hyvää palk­kaa, eikä pks menes­tys­tä myös­kään val­tion­hal­lin­to seli­tä (sil­lä val­tio käyt­tää alu­eel­la vähem­män rahaa kuin kerää).

    1. Haluai­sin näh­dä sem­moi­sen yri­tyk­sen, jon­ka hal­lin­nos­sa mak­se­taan alem­pia palk­ko­ja kuin duunareille.

      Kau­pun­gi­nor­kes­te­rin kapel­li­mes­ta­ri saa pal­jon kor­keam­paa palk­kaa kuin orkes­te­rin hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta, jopa kor­keam­paa kuin kaupunginjohtaja.

  54. Sylt­ty: Haluai­sin näh­dä sem­moi­sen yri­tyk­sen, jon­ka hal­lin­nos­sa mak­se­taan alem­pia palk­ko­ja kuin duunareille. 

    Niin mikä­kin ja toi­vee­si kyl­lä toteu­tuu, Supercel­lis­sä peli­suun­nit­te­li­ja tie­na­si eni­ten ansiotuloja

    http://www.iltalehti.fi/verot-2015/2015110220600105_da.shtml

    Itse asias­sa eni­ten koko Suo­mes­sa, jopa enem­män kuin Mat­ti Alahuhta 

    On sii­nä var­maan ollut vero­pro­sent­ti kohdallaan.

    Ainiin ja oli­han Ste­ve Job­sin palk­ka­kin vuo­des­sa yksi dol­la­ri. Ilmei­sen lah­jat­to­mia joh­ta­jia Applel­la­kin ollut mui­noin. No, itse asias­sa on muitakin:

    https://en.wikipedia.org/wiki/One-dollar_salary

    Huo­no­jen yri­tys­joh­ta­jien lis­tas­sa mm. Mic­hael Bloom­berg, Ser­gey Brin, Lar­ry Eli­son, John F Ken­ne­dy, Mark Zuc­ker­berg… ja lukui­sia muita.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kau­pun­gi­nor­kes­te­rin kapel­li­mes­ta­ri saa pal­jon kor­keam­paa palk­kaa kuin orkes­te­rin hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta, jopa kor­keam­paa kuin kaupunginjohtaja.

    Yri­tys? Kau­pun­gi­nor­kes­te­ri? Joka tapauk­ses­sa ei kan­na­ta ver­ra­ta orkes­te­rin­joh­ta­jaa, kun sel­väs­ti hae­taan duu­na­ri­ta­soa. Oikeam­pi ver­tai­lu oli­si siis hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta v orkes­te­rin rivijäsen.

  56. Niin mikä­kin ja toi­vee­si kyl­lä toteu­tuu, Supercel­lis­sä peli­suun­nit­te­li­ja tie­na­si eni­ten ansiotuloja”

    Ns. “rivi­suun­nit­te­li­ja” ei tie­naa. Kysees­sä on yksi pelin pää­ke­hit­tä­jis­tä ja ilmei­ses­ti on jon­kin­lai­nen omis­tuso­suus pelis­tä tai yrityksestä.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kau­pun­gi­nor­kes­te­rin kapel­li­mes­ta­ri saa pal­jon kor­keam­paa palk­kaa kuin orkes­te­rin hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­ta, jopa kor­keam­paa kuin kaupunginjohtaja.

    Heh! Noi onkin hyviä esi­merk­ke­jä 😀 Ote­taan jos­tain orga­ni­saa­tios­ta “tai­tei­li­ja”, joka tie­nai­si jo ulko­mail­la­kin hyvät rahat. 

    Tot­ta­kai on kapei­ta aluei­ta, joil­la eri­kois­osaa­ja tie­naa pal­jon rahaa, kun nii­tä alan­sa täh­tiä on työ­mark­ki­noil­la kovin vähän. Tus­kin tämän tason kapel­li­mes­ta­ri on kovin hir­veäs­ti TE-toi­mis­tos­sa ollut työ­tä etsimässä. 😀

    Jos onnis­tuu löy­tä­mään alan, jos­sa har­va toi­mii ja teke­mään val­ta­vat mää­rät töi­tä uran­sa eteen, voi saa­da huo­mat­ta­via tulo­ja. Sel­lai­set alat on yleen­sä nii­tä, jois­sa osaa­mi­sen saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii val­ta­vas­ti työtä.

    Ei tie­ten­kään jol­lain pel­käl­lä kor­kea­kou­luo­pis­ke­lul­la voi pääs­tä kuin kor­kein­taan tavan­omai­sel­le palk­ka­ta­sol­le. Se opis­ke­lun työ­mää­rä ei yleen­sä rii­tä eri­kois­osaa­mi­sen saavuttamiseksi.

    Tai­taa olla useil­la ihmi­sil­lä hie­man hämär­ty­nyt min­kä­lai­sen panos­tuk­sen oikeas­ti sel­lai­nen menes­ty­mi­nen vaa­tii, jol­la nousee suu­ri­tu­lois­ten joukkoon.

  58. Pari point­tia:
    Kyl­lä minul­la oli mie­les­sä ihan duu­na­rit eli lat­tia­ta­son työn­te­ki­jät eli sini­kau­lus­työn­te­ki­jät, ei valkokaulussakki. 

    On sel­vää että esi­mer­kik­si NHL-jouk­ku­ees­sa pelaa­jat saa­vat enem­män kuin pomot ja sama var­maan­kin pätee aika pit­käl­le myös sai­raa­lois­sa (hal­lin­to­hen­ki­lö­kun­nan pal­kat vs. lää­kä­rit, var­maan­kin sii­nä on jon­kin­lai­nen ero, vaik­ka hal­lin­toon kuu­luu lääkäreitäkin).

    Toi­sek­si, omis­ta­ja-yrit­tä­jän pal­kak­si pel­kän ansio­tu­lo­jen las­ke­mi­nen on yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­rin. Tie­dän sen itse­kin kun mei­dän kova­palk­kai­sim­mat työn­te­ki­jät saa­vat nimel­li­ses­ti kor­keam­paa palk­kaa kuin me pomot. Tämä joh­tuu vain verosuunnittelusta. 

    En nyt jak­sa alkaa tar­kis­ta­maan SuperCel­lin tilan­net­ta, mut­ta veik­kai­sin että fir­man (osa)omistajat (eli ymmär­tääk­se­ni johtajat)saavat pää­oma­tu­loi­na sen, min­kä pelin­te­ki­jöil­lä las­ke­taan­kin ansiotuloiksi.

  59. Kii­tos taas Pete­ril­le lisä­sel­vi­tyk­sis­tä. Kir­joi­tan tähän vie­lä muu­ta­mia huomioita.

    1) Näyt­täi­si sil­tä, että sosi­aa­li­puo­li voi las­kea mak­sa­mi­aan asuin­kus­tan­nuk­sia käy­väl­le tasol­le tehok­kaim­min niin, että jär­jes­tää asu­mi­sen itse, joko omi­na vuo­kra­ta­loi­na tai vapail­ta mark­ki­noil­ta vuo­kraa­mal­la. Tähän asun­to­kan­taan voi sit­ten asut­taa kaik­ki sosi­aa­li­puo­len tukea kaipaavat.

    2) Viran­omai­set voi­si­vat ehkä kerä­tä sosi­aa­li­asiois­ta enem­män tilas­to­tie­toa kuin nyt kerää­vät — esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tu­kien mak­sa­mi­ses­ta Hel­sin­gin eri kau­pun­gi­no­siin, jos täkl­lais­ta dataa ei vie­lä ole saatavilla.

    3) Val­tion koro­te­tut asu­mis­tuet näyt­tä­vät ole­van aika suo­raa alue­tu­kea rik­kaim­mil­le kau­pun­geil­le. Ne näyt­tä­vät usein vähen­tä­vän kau­pun­gin mak­suo­suut­ta suh­tees­sa val­tion maksuosuuteen.

    4) Ilmei­ses­ti asut­ta­mi­nen naa­pu­ri­kun­taan ei nykyi­sel­lään käy mm. sik­si, että vas­tuu asu­tet­ta­vas­ta siir­tyi­si samal­la naa­pu­ri­kun­nal­le. Jos vas­tuut siir­ty­vät jat­kos­sa enem­män kelal­le, täl­lai­set rajat eivät ehkä ole enää ongel­ma, vaan myös asut­ta­mi­nen naa­pu­ri­kun­taan voi­si olla toi­mi­va vaihtiehto.

    Naa­pu­ri­kun­taan asut­ta­mi­ses­sa on tie­ten­kin se ongel­ma, että muut­ta­jil­le hyvin pit­kät siir­ty­mi­set voi­si­vat olla epä­mie­lui­sia. Jole­kin hel­sin­ki­läi­sel­le hel­sin­ki­läi­sen iden­ti­tee­tin jo kas­vat­ta­neel­le voi­si olla kova paik­ka muut­taa vaik­ka­pa Ilo­mant­sis­ta löy­ty­vään vapaa­seen haja-asu­tusa­lu­een taloon.

    Miten pit­käl­le ihmi­sen voi sit­ten edel­lyt­tää muut­ta­van? Tätä voi ver­ra­ta muut­toon työn peräs­sä. Jos val­tio vel­voit­taa muut­ta­maan työn peräs­sä jon­ne­kin, ehkä sama taso voi­si toi­mia asun­non­kin peräs­sä muuttamiseen.

    Jos hen­ki­löl­lä on jo työ­paik­ka, ehkä suu­rin hyväk­syt­ty etäi­syys voi­si olla samaa luok­kaa kuin suu­rin hyväk­syt­ty etäi­syys työt­tö­mäl­le hen­ki­löl­le osoi­te­tul­le uudel­le työ­pai­kal­le. Tämä tar­koit­taa siis työs­sä­käyn­tia­luet­ta. Täll­lä perus­teel­la töis­sä ole­va hen­ki­lön voi­si siis asut­taa työ­paik­kaan liit­ty­vän las­ken­nal­li­sen työs­sä­käyn­tia­lu­een alu­eel­le. Siis esi­mer­kik­si Hel­sin­gin tapauk­ses­sa Nur­mi­jär­vi oli­si ihan normiasuinpaikka.

    Entä jos joku tar­vit­see sekä työ­paik­kaa että asun­toa? Ehkä täl­löin mikä tahan­sa paik­ka Suo­mes­sa on ok, pait­si että tie­ten­kin pitää ottaa huo­mioon myös muu per­he, eli puo­li­son työ­paik­ka, las­ten kou­lu­ti­lan­ne, iso­vanhm­pien sijain­ti yms.

    Hyvä paik­ka jat­ko­kes­kus­te­lul­le. Miten pal­jon pitäi­si suo­jel­la ihmi­sen oikeut­ta majail­la lähim­pien kans­sa, niil­lä seu­duil­la, joi­hin on tot­tu­nut, ja pal­jon­ko yhteis­kun­nal­la on varaa mak­saa ekstraa täl­lai­ses­ta kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le tar­jot­ta­vas­ta edusta?

    Työ­paik­kaa ei kenen­kään ole pak­ko ottaa vas­taan, eikä asun­toa­kaan, mut­ta Suo­men tal­ves­sa muut­to osoi­tet­tuun asun­toon voi olla käy­tän­nön syis­tä lähes pakol­li­nen. Suo­mes­sa on kan­sa­lai­sil­la peri­tei­ses­ti ollut vapaa oikeus vali­ta asuin­paik­kan­sa. Mut­ta ei tie­ten­kään mitä tahan­sa tuon alu­een asun­toa. Oli­si­ko tuo työs­sä­käyn­tie­täi­syys luon­te­va raja, jon­ka puit­teis­sa yhteis­kun­ta tar­jo­aa tue­tun asun­non, kun ano­ja ensin osoit­taa toi­vo­man­sa sijainnin?

    (Täs­sä pit­käs­sä nelos­koh­das­sa aja­tel­tiin yhteis­kun­taa siis koko­nai­suu­te­na, olet­taen kaik­kien vas­tui­den siir­ty­mi­nen kun­nil­ta kelalle.)

    1. Juho Laa­tu
      Mitä­hän luu­let Nur­mi­jär­vel­la aja­tel­ta­van, jos Hel­sin­ki lähet­täi­si toi­meen­tu­lo­tue­ka hake­vat Klaukalaan?

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Mitä­hän luu­let Nur­mi­jär­vel­la aja­tel­ta­van, jos Hel­sin­ki lähet­täi­si toi­meen­tu­lo­tue­ka hake­vat Klaukalaan?

    Eikös koh­ta se Klauk­ka­lan Kela hoi­da noi toi­meen­tu­lo­tu­ki­asiat, eikä kun­ta, joten sil­tä osin ei ole kun­nal­le rasi­te. Har­kin­nan­va­rais­ta tukea kun­nal­ta nyt muu­ten­kin Suo­ma­lai­set saa­vat aika hei­kos­ti, joten sekään ei oli­si rasi­te. Jos on tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, niin nii­den har­kin­nan­va­rai­sen tuen mak­saa suo­raan val­tio kunnalle.

    Ei tai­tai­si juu­ri­kaan kun­nal­le kulu­ja koi­tu­van, var­sin­kaan sii­nä vai­hees­sa, kun Kela hoitaa.

  61. Siis val­tio mak­saa kun­nal­le ja kun­ta mak­saa sit­ten Kelal­le? Mikä älyn väläys 😀 No aina­kin työl­lis­tää hal­lin­toa ja aikaan­saa työ­oaik­ko­ja ha ha!

    Jos taas val­tio mak­sai­si suo­raan Kelal­le Nur­mi­jär­ven osuu­den, niin se ei enää ole Nur­mi­jär­ven kun­nan rahaa. Ilmei­ses­ti näin ei ole.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Mitä­hän luu­let Nur­mi­jär­vel­la aja­tel­ta­van, jos Hel­sin­ki lähet­täi­si toi­meen­tu­lo­tue­ka hake­vat Klaukalaan?

    Koros­tin tuos­sa jutus­sa eroa nykyi­sen kun­ta­kes­kei­sen ja mah­dol­li­sen tule­van kelaa joh­ta­vaan roo­liin nos­ta­van mal­lin välil­lä. Nykyi­ses­sä mal­lis­sa Hel­sin­gin Nur­mi­jär­vel­le lähet­tä­mät asuk­kaat siir­tyi­si­vät kai Nur­mi­jär­ven vas­tuul­le, ja tämä­hän ei nyky­jär­jes­tel­mäs­sä toi­mi­si. Kelan tapauk­ses­sa Nur­mi­jär­vel­le siir­tä­mi­nen ei oli­si sen kum­mal­li­sem­paa kuin Vuo­saa­reen siirtäminen.

    Sekin pitäi­si ottaa kelaan poh­jau­tu­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä huo­mioon, että kaik­kia tuen­saa­jia ei ehkä kan­na­ta kes­kit­tää yhteen paik­kaan. Sama jut­tu siis kuin Hel­sin­gis­sä nyky­ään, eli tuen saa­jia pyri­tään jon­kin ver­ran hajasijoittamaan.

    Klauk­ka­laan ja Vuo­saa­reen sijoit­ta­mi­nen on joka tapauk­ses­sa edul­li­sem­paa kuin vaik­ka­pa Eiraan sijoit­ta­mi­nen. Ehdo­tin yhdek­si mah­dol­li­sek­si kes­kei­sek­si kri­tee­rik­si luon­te­vaa (esim. työs­sä­käyn­tia­lu­ee­seen suh­teu­tet­tua) etäi­syyt­tä hen­ki­lön toi­vo­maan asuin­paik­kaan (ja/tai työ­paik­kaan). Täs­sä mie­les­sä Klauk­ka­la ei ole vält­tä­mät­tä huo­no koh­de, vaan voi olla suo­sit­tu­kin (kos­ka on monien rik­kai­den­kin suosima).

    1. Koros­tin tuos­sa jutus­sa eroa nykyi­sen kun­ta­kes­kei­sen ja mah­dol­li­sen tule­van kelaa joh­ta­vaan roo­liin nos­ta­van mal­lin välillä. 

      En kyl­lä ymmär­rä, mis­tä Juho Laa­tu täs­sä puhuu. Onko joku siir­tä­mäs­sä toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­no­ja tai kun­nan rahoi­tus­vas­tuu­to pit­kä­ai­kais­työt­tö­mi­ken työ­mark­ki­na­tues­ta Kelan vas­tuul­le? Vai­kea uskoa.

  63. Jor­ma Nord­lin: Ei tai­tai­si juu­ri­kaan kun­nal­le kulu­ja koi­tu­van, var­sin­kaan sii­nä vai­hees­sa, kun Kela hoitaa.

    En ole alan asian­tun­ti­ja, mut­ta yri­tin oppia jotain mak­su­vas­tuis­ta Pete­rin, OS:n ja mui­den kir­joit­te­luis­ta. Jär­jes­tel­mäs­sä on aika moni­mut­kai­nen ja sisäl­tää kum­mal­li­suuk­sia, joten jär­jes­tel­män ja sen tavoit­tei­den sel­keyt­tä­mi­nen kes­kus­te­le­mal­la ja jär­jes­tel­mää suo­ra­vii­vais­ta­mal­la oli­si var­maan­kin pai­kal­laan. Sik­si lis­ta­sin myös noi­ta ilmei­siä havait­se­mia­ni epäkohtia.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä­hän luu­let Nur­mi­jär­vel­la aja­tel­ta­van, jos Hel­sin­ki lähet­täi­si toi­meen­tu­lo­tue­ka hake­vat Klaukalaan?

    Isä­ni väit­tää, että eräs maa­seu­tu­kun­ta osti oma­ko­ti­ta­lon naa­pu­ri­kun­nas­ta ja osoit­ti sen han­ka­lan mus­ta­lais­per­heen asun­nok­si (kos­ka “Laki mus­ta­lais­väes­tön asun­to-olo­jen parantamisesta”).

    Mik­sei Hel­sin­ki voi­si omis­taa vuo­kra­ta­lo­ja mis­sä vaan?

  65. Juho Laa­tu:

    3) Val­tion koro­te­tut asu­mis­tuet näyt­tä­vät ole­van aika suo­raa alue­tu­kea rik­kaim­mil­le kau­pun­geil­le. Ne näyt­tä­vät usein vähen­tä­vän kau­pun­gin mak­suo­suut­ta suh­tees­sa val­tion maksuosuuteen.

    Val­tion asu­mis­tuet ovat pie­ni tulon­siir­to rik­kaam­mil­ta kun­nil­ta, kun yksin asu­val­la raja on Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa 508 euroa ja hal­vim­mas­sa kun­ta­ryh­mäs­sä 372 euroa, ja ero on todel­li­suu­des­sa suu­rem­pi eli Hel­sin­gin kun­nas­sa pää­tyy hel­pom­min toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaak­si kuin hal­vim­mas­sa kuntaryhmässä.

    Juho Laa­tu:

    1) Näyt­täi­si sil­tä, että sosi­aa­li­puo­li voi las­kea mak­sa­mi­aan asuin­kus­tan­nuk­sia käy­väl­le tasol­le tehok­kaim­min niin, että jär­jes­tää asu­mi­sen itse, joko omi­na vuo­kra­ta­loi­na tai vapail­ta mark­ki­noil­ta vuo­kraa­mal­la. Tähän asun­to­kan­taan voi sit­ten asut­taa kaik­ki sosi­aa­li­puo­len tukea kaipaavat. 

    Näin var­maan onkin. Tulee vaan hel­pos­ti kiusaus sijoit­taa kaik­ki toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vat samoi­hin taloi­hin, ei yksit­täi­siin asun­toi­hin eri taloi­hin, ja sijoit­taa talot mah­dol­li­sim­man hal­poi­hin kau­pun­gi­no­siin. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä hajaut­taa toi­meen­tu­lo­tuen saa­jat eri taloihin. 

    Juho Laa­tu:
    2) Viran­omai­set voi­si­vat ehkä kerä­tä sosi­aa­li­asiois­ta enem­män tilas­to­tie­toa kuin nyt kerää­vät – esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tu­kien mak­sa­mi­ses­ta Hel­sin­gin eri kau­pun­gi­no­siin, jos täkl­lais­ta dataa ei vie­lä ole saatavilla. 

    Dataa toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vien koti­ta­louk­siem osuu­des­ta kau­pun­gi­no­sit­tain on aina­kin saa­ta­vil­la. Voi­si olla kyl­lä ihan jär­ke­vää jul­kais­ta vaik­ka jokai­sen Eiras­sa asu­van, toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­van koti­ta­lou­den asu­kas­lu­ku ja vuokra.

    Juho Laa­tu:

    4) Ilmei­ses­ti asut­ta­mi­nen naa­pu­ri­kun­taan ei nykyi­sel­lään käy mm. sik­si, että vas­tuu asu­tet­ta­vas­ta siir­tyi­si samal­la naa­pu­ri­kun­nal­le. Jos vas­tuut siir­ty­vät jat­kos­sa enem­män kelal­le, täl­lai­set rajat eivät ehkä ole enää ongel­ma, vaan myös asut­ta­mi­nen naa­pu­ri­kun­taan voi­si olla toi­mi­va vaihtiehto. 

    Toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja, työ­tön tai elä­ke­läi­nen tur­va­tuu suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä mui­hin­kin yhteis­kun­nan pal­ve­lui­hin kuin pelk­kään toimeentulotukeen.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En kyl­lä ymmär­rä, mis­tä Juho Laa­tu täs­sä puhuu. Onko joku siir­tä­mäs­sä toi­meen­tu­lo­tu­ki­me­no­ja tai kun­nan rahoi­tus­vas­tuu­to pit­kä­ai­kais­työt­tö­mi­ken työ­mark­ki­na­tues­ta Kelan vas­tuul­le? Vai­kea uskoa.

    En tun­ne meneil­lään ole­vien uudis­tus­hank­kei­den sisäl­töä. Tun­net itse toden­nä­köi­ses­ti parem­min (vaik­ka et ole­kaan enää nois­sa hom­mis­sa), joten osaat var­maan­kin ker­toa, mitä on suunnitteilla.

    Minun kom­ment­ti­ni yllä perus­tu­vat sii­hen aja­tuk­seen, että siir­ryt­täi­siin kun­ta­koh­tai­sis­ta vas­tuis­ta val­tio­ta­son vas­tuuseen. Mitä miel­tä olet nois­ta kaa­vai­luis­ta? Kun­ta­ra­ja ei siis enää oli­si mikään este Klauk­ka­laan asuttamiselle.

    Tar­koit­ti­ko tuo kom­ment­ti­si sitä, että kan­na­tat nyky­jär­jes­tel­mää, vai vain ihmet­te­lyä sii­tä, miten tuol­lai­nen parannus/muutos saa­tai­siin aikaan?

  67. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Lais­sa aina­kin lukee, että huo­mioon tar­vit­see ottaa vain sama mää­rä kuin Kelan ylei­ses­sä asumistuessa[…] 

    Ei lue, vaan lais­sa lukee, että perus­me­noi­na ote­taan tar­peel­li­sen suu­rui­si­na huo­mioon asu­mis­tu­ki­lain 6§ (1.1.2017 läh­tien 9 §) mukai­set asumismenot. 

    Asu­mis­tu­ki­lain pykä­lä, johon toi­meen­tu­lo­tu­ki­lais­sa vii­ta­taan, ei sisäl­lä euro­mää­räis­tä rajaa vuo­kral­le. Lais­sa lukee, että “vuo­kra-asun­nos­sa asu­van ruo­ka­kun­nan asu­mis­me­noik­si hyväk­sy­tään vuo­kra ja erik­seen mak­set­ta­vat vesi­mak­sut ja läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set.” Vesi- ja läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set on rajat­tu euro­mää­räi­ses­ti, mut­ta vuo­kraa ei ole.

    Asu­mis­tu­ki­lais­sa sää­de­tään kyl­lä myö­hem­min rajo­ja vuo­kral­le, mut­ta eri pykä­läs­sä. Se pykä­lä kos­kee asu­mis­tu­kea, mut­ta ei toi­meen­tu­lo­tu­kea, joka on vii­me­si­jai­nen etuus ja johon on aina kuu­lu­nut sen takia harkinta.

  68. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Val­tion asu­mis­tuet ovat pie­ni tulon­siir­to rik­kaam­mil­ta kun­nil­ta, kun yksin asu­val­la raja on Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa 508 euroa ja hal­vim­mas­sa kun­ta­ryh­mäs­sä 372 euroa, ja ero on todel­li­suu­des­sa suu­rem­pi eli Hel­sin­gin kun­nas­sa pää­tyy hel­pom­min toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaak­si kuin hal­vim­mas­sa kuntaryhmässä.

    Puhut ilmei­ses­ti val­tion mak­sa­man tuen ja hen­ki­lön kaik­kien asu­mis­me­no­jen suh­tees­ta. Tuon logii­kan mukaan se, että joku muut­taa Kal­lios­ta Kai­vo­puis­toon, kal­liim­paan asun­toon, ja hänen tuki­aan täs­tä syys­tä koro­te­taan, tar­koit­taa sitä, että Kai­vo­puis­to tukee koro­tuk­sen ver­ran Kal­lio­ta. Ja jos Kai­vo­puis­tos­sa asu­mi­nen mak­saa kak­si ker­taa Kal­lion ver­ran, niin tukien­kin pitäi­si olla kak­sin­ker­tai­sia. Näinkö?

    Minun las­ku­kaa­va­ni mukaan suu­ret tuet Kai­vo­puis­toon oli­si­vat lähin­nä tukea Kai­vo­puis­ton vuo­kra­nan­ta­jil­le (tukien vuok­si voi ottaa asun­nos­ta kor­keam­paa vuo­kraa kuin yhtä hou­kut­te­le­vas­ta asun­nos­ta Kal­lios­sa), eivät­kä hei­dän tuke­aan muille.

    Näin var­maan onkin. Tulee vaan hel­pos­ti kiusaus sijoit­taa kaik­ki toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vat samoi­hin taloi­hin, ei yksit­täi­siin asun­toi­hin eri taloi­hin, ja sijoit­taa talot mah­dol­li­sim­man hal­poi­hin kau­pun­gi­no­siin. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä hajaut­taa toi­meen­tu­lo­tuen saa­jat eri taloihin. 

    Tuen saa­jia hajaut­ta­va poli­tiik­ka on ihan fik­su aja­tus. En osaa arvioi­da vuo­kra­ka­sar­mien ja yksit­täis­ten asun­to­jen jär­jes­tä­mi­sen hin­tae­roa. Yksit­täi­set asun­not hajaut­ta­vat sel­väs­ti nätimmin.

    Talou­del­li­ses­ti oli­si vii­sas­ta hajaut­taa tuen saa­jat molem­mis­sa mene­tel­mis­sä hal­vah­koi­hin kau­pun­gi­no­siin. Spe­ku­loin kir­joi­tuk­ses­sa­ni myös sil­lä mah­dol­li­suu­del­la, että sijoit­ta­mien onnis­tui­si yli kuntarajojen.

    Jos laki sal­lii, kun­ta voi­si asut­taa tuen­saa­jia ahtaam­min, pie­nem­piin asun­toi­hin kal­liim­mis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa, edel­lyt­täen että tuen­saa­ja kan­nat­taa täl­lais­ta rat­kai­sua. Jos taas halu­taan arpoa joil­le­kin kal­liit asun­not kal­liis­ta kau­pun­gi­no­sis­ta, nin sit­ten kai täl­lai­sen lah­jo­jen jär­jes­tä­jän pitää täs­tä myös maksaa.

    Dataa toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vien koti­ta­louk­siem osuu­des­ta kau­pun­gi­no­sit­tain on aina­kin saa­ta­vil­la. Voi­si olla kyl­lä ihan jär­ke­vää jul­kais­ta vaik­ka jokai­sen Eiras­sa asu­van, toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­van koti­ta­lou­den asu­kas­lu­ku ja vuokra.

    Kaik­ki tuol­lai­nen tie­to oli­si hyö­dyl­lis­tä — kun­han vain ei men­nä niin tark­koi­hin yksi­tyis­koh­tiin, että yksi­tyi­syy­den suo­ja vaarantuu.

    Toi­meen­tu­lo­tuen saa­ja, työ­tön tai elä­ke­läi­nen tur­va­tuu suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä mui­hin­kin yhteis­kun­nan pal­ve­lui­hin kuin pelk­kään toimeentulotukeen.

    Jos siir­tyi­sim­me val­tion veto­vas­tuuseen kai­kis­sa sosi­aa­li­tuis­sa, sosi­aa­li­tu­kiin tur­vau­tu­vat eivät oli­si taak­ka yksit­täi­sel­le kun­nal­le. Jär­jes­tel­mä kan­na­tai­si kai tasa­pai­not­taa niin, että eivät oli­si tak­ka eivät­kä etu. Tai ehkä aivan lie­vä etu, niin hei­tä koh­del­tai­siin hyvin, ja yhteis­kun­nan ylei­nen ilma­pii­ri para­ni­si hie­man kai­kis­ta välit­tä­mi­sen myötä.

  69. Ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa tar­koi­te­taan asu­mis­tuel­la kah­ta eri tukea. Var­si­nai­nen Kelan mak­sa­ma asu­mis­tu­ki ei nos­ta vuo­kria koh­tuut­to­mas­ti, kos­ka suu­rin hyväk­syt­ty vuo­kra on niin mata­la, että vii­mei­set eurot jou­tuu mak­sa­maan joka tapauk­ses­sa omas­ta pus­sis­taan. Asu­mis­tu­kea 300 € asu­mis­tu­kea kuus­sa vai­kut­taa asu­mispre­fe­rens­sei­hin samal­la taval­la kuin 300 € enem­män palk­kaa tai työttömyyskorvausta. 

    Onko tämä aivan sel­vää? Asu­mis­tues­sa mer­kit­tä­vää on se, mitä koko talou­den tulot ja asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat, kun taas pal­kan koh­dal­la muil­la talou­des­sa asu­vil­la ei ole mitään väliä. Täl­lä on asu­mispre­fe­rens­sei­hin aina­kin se vai­ku­tus, että yksi­na­su­mi­nen on asu­mis­tu­kea saa­val­le hou­kut­te­le­vam­paa kuin palk­kaa. Jos hän muut­taa jon­kun kans­sa yksiin, sen lisäk­si, että saa sii­nä toden­nä­köi­ses­ti pai­net­tua asu­mis­me­no­ja (per nenä) alem­mas, ja sitä kaut­ta asu­mis­tu­ki las­kee, myös sen toi­sen tulot alka­vat vai­kut­taa saa­ta­van tuen suu­ruu­teen. Täl­lai­nen sys­tee­mi siis kan­nus­taa huk­kaa­maan asun­to­ka­pa­si­teet­tiä sii­hen, että ihmi­set asu­vat yksin koirankoppiyksiöissään. 

    Sen lisäk­si, että yhdes­sä­asu­mi­nen sääs­tää yhteis­kun­nan resurs­se­ja, kos­ka on “tehok­kaam­paa” asu­mis­ta (samois­ta neliöis­tä saa­daan enem­män hyö­tyä), se on toden­nä­köi­ses­ti myös sosi­aa­li­ses­ti fik­sua, kos­ka estää syr­jäy­ty­mis­tä yms. 

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ihmi­set halu­tes­saan asu­vat yksin ja mak­sa­vat sit­ten sii­tä enem­män, mut­ten näe oikein mitään jär­ke­vää syy­tä, mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si sii­hen kan­nus­taa ihmisiä. 

    Pal­jon on käy­tet­ty rahaa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non hajaut­ta­mi­seen segre­gaa­tion estä­mi­sek­si. Nyt mör­kö on tulos­sa taka­sin takao­ves­ta yksi­tyis­ten vuo­kra-asun­to­jen kasau­tu­mi­sen vuoksi. 

    Eikö tuol­le rahal­le ole jär­ke­väm­pää käyt­töä? Mitä jos sama raha annet­tai­siin köy­hil­le niin, että he itse saa­vat päät­tää, mihin sen käyt­tä­vät, niin seu­rai­si­ko täs­tä jotain pahaa? Jos köy­hä sen meri­nä­kö­alal­la varus­te­tun huip­pu­lu­kaa­lin sijaan ottai­si väli­ra­han ennem­min kätei­se­nä ja aset­tui­si ennem­min jon­ne­kin kau­pun­gin lai­ta­mal­le, niin kuka täs­sä häviäisi?

  70. Samu­li Saa­rel­ma:
    Eikö tuol­le rahal­le ole jär­ke­väm­pää käyt­töä? Mitä jos sama raha annet­tai­siin köy­hil­le niin, että he itse saa­vat päät­tää, mihin sen käyt­tä­vät, niin seu­rai­si­ko täs­tä jotain pahaa? Jos köy­hä sen meri­nä­kö­alal­la varus­te­tun huip­pu­lu­kaa­lin sijaan ottai­si väli­ra­han ennem­min kätei­se­nä ja aset­tui­si ennem­min jon­ne­kin kau­pun­gin lai­ta­mal­le, niin kuka täs­sä häviäisi? 

    Perin­tei­nen vas­taus on se, että yheis­kun­ta hävi­ää kun köy­häy aje­taan slum­miu­tu­viin lähiöi­hin ja tämän hin­ta on suu­rem­pi kuin tue­tun asu­mi­sen hin­ta parem­mil­la alueil­la, joka ehkäi­see segregaatiota.

    Väit­teen eri­no­sien ja koko­nai­suu­den totuusar­vot ovat epä­mää­räi­set, mut­ta on sii­nä aja­tuk­ses­sa sen­tään jokin logiik­ka. Eri asia sit­ten on, että onko teke­mi­sen seu­rauk­set lopul­ta plus­saa vai mii­nus­ta (pait­si tiet­ty tuki­sys­tee­mis­tä hyö­ty­vil­le yksi­löil­le, joil­le se on sel­väs­ti plussaa).

  71. Juho Laa­tu:
    Jos siir­tyi­sim­me val­tion veto­vas­tuuseen kai­kis­sa sosi­aa­li­tuis­sa, sosi­aa­li­tu­kiin tur­vau­tu­vat eivät oli­si taak­ka yksit­täi­sel­le kun­nal­le. Jär­jes­tel­mä kan­na­tai­si kai tasa­pai­not­taa niin, että eivät oli­si tak­ka eivät­kä etu. Tai ehkä aivan lie­vä etu, niin hei­tä koh­del­tai­siin hyvin, ja yhteis­kun­nan ylei­nen ilma­pii­ri para­ni­si hie­man kai­kis­ta välit­tä­mi­sen myötä.

    Tar­koi­tin sitä, että vaik­ka val­tio vas­tai­si koko­nai­suu­des­saan kai­kis­ta sosi­aa­li­tuis­ta, nii­tä saa­vat tur­vau­tu­vat kui­ten­kin mui­hin yhteis­kun­nan pal­ve­lui­hin suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuin sosi­aa­li­tu­kia saa­mat­to­mat. Niin kau­an kun Nur­mi­jär­ven kun­ta vas­taa joi­den­kin pal­ve­lui­den rahoi­tuk­ses­ta, sil­le on hai­tal­lis­ta saa­da alu­eel­leen sosi­aa­li­tu­kien saajia.

  72. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tar­koi­tin sitä, että vaik­ka val­tio vas­tai­si koko­nai­suu­des­saan kai­kis­ta sosi­aa­li­tuis­ta, nii­tä saa­vat tur­vau­tu­vat kui­ten­kin mui­hin yhteis­kun­nan pal­ve­lui­hin suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuin sosi­aa­li­tu­kia saa­mat­to­mat. Niin kau­an kun Nur­mi­jär­ven kun­ta vas­taa joi­den­kin pal­ve­lui­den rahoi­tuk­ses­ta, sil­le on hai­tal­lis­ta saa­da alu­eel­leen sosi­aa­li­tu­kien saajia.

    Ehkä puhum­me täs­sä sel­lai­ses­ta sosi­aa­li­tuen saa­jas­ta, joka tuot­taa mah­dol­li­sim­man vähän rahal­lis­ta hyö­tyä kun­nal­le ja valtiolle.

    Kun­nan kan­nal­ta eduk­si pitää kai las­kea se, että vatio kus­tan­taa tuol­le hen­ki­löl­le perus­e­lä­mi­sen, ja sik­si hän kulut­taa rahaa ruo­ka­kau­pas­sa ja vaa­te­kau­pas­sa ja käyt­tää monia mui­ta­kin pal­ve­lui­ta. Jos val­tio on vuo­kran­nut ton hen­ki­lön asun­non pai­kal­li­sel­ta vuo­kra­nan­ta­jal­ta, vuo­kra­ra­hat­kin tuke­vat kun­nan talout­ta. Kun­nan asuk­kai­den rik­kaus vai­kut­taa kun­nan val­tio­no­suuk­sien mää­rään, joten tuo­ta­kin kaut­ta kun­nan tulot voi­si­vat nous­ta, jos sil­lä oli­si pal­jon köy­hiä asuk­kai­ta (tähän vähän soteuudistusvarauksia).

    Miten näet näi­den teki­jöi­den vai­ku­tuk­sen yhtälöön?

  73. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tar­koi­tin sitä, että vaik­ka val­tio vas­tai­si koko­nai­suu­des­saan kai­kis­ta sosi­aa­li­tuis­ta, nii­tä saa­vat tur­vau­tu­vat kui­ten­kin mui­hin yhteis­kun­nan pal­ve­lui­hin suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuin sosi­aa­li­tu­kia saa­mat­to­mat. Niin kau­an kun Nur­mi­jär­ven kun­ta vas­taa joi­den­kin pal­ve­lui­den rahoi­tuk­ses­ta, sil­le on hai­tal­lis­ta saa­da alu­eel­leen sosi­aa­li­tu­kien saajia. 

    Onko tuo päi­vän­sel­vää? Vaik­ka hän kulut­taa­kin kun­nan pal­ve­lui­ta, niin toi­saal­ta siis se sosi­aa­li­tu­kia saa­va tuo kun­taan val­tion rahaa, jon­ka toden­nä­köi­ses­ti kulut­taa juu­ri asuin­kun­tan­sa alu­eel­la ja siten tukee sen taloutta. 

    Itse sanoi­sin, että tuo idea kaa­tuu tai sei­soo sen segre­gaa­tio­teo­rian muka­na. Jos sosi­aa­li­tu­kia saa­vien dump­paa­mi­nen Hel­sin­gis­tä Nur­mi­jär­vel­le las­kee Nur­mi­jär­ven asuk­kai­den ei suo­raan rahas­sa mitat­ta­vaa asuin­mu­ka­vuut­ta sitä kaut­ta, että sii­tä tulee “slum­mi”, niin sit­ten tämä ei oli­si Nur­mi­jär­vel­le kan­nat­ta­vaa, mut­ta muu­ten asia ei minus­ta ole miten­kään itsestäänselvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.