Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia

Yhteis­kun­ta­po­li­tiik­kaa pitäi­si kään­tää voi­mak­kaas­ti vasem­mis­to­lai­sen mark­ki­na­li­be­ra­lis­min suuntaan.

Vasem­mis­to­lai­seen suun­taan, kos­ka talous­ke­hi­tys on vie­mäs­sä koh­ti kas­va­via tuloe­ro­ja ja syr­jäy­ty­vien pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän kas­vuun. Sik­si poli­tiik­kaa pitäi­si kään­tää mon­ta pii­rua vasem­mal­le. Täl­le pää­mää­räl­le on myös kan­san yli­voi­mai­sen enem­mis­tön tuki. Sen näkee esi­mer­kik­si kysyt­täes­sä, pitää­kö tuloe­ro­ja kas­vat­taa vai pie­nen­tää. Mel­kein kaik­ki vas­taa­vat, että nii­tä pitää pie­nen­tä, jopa enem­mis­tö kokoomuslaisista.

Mark­ki­na­li­be­ra­lis­min suun­taan,  kos­ka vasem­mis­ton perin­tei­set toi­min­ta­ta­vat eivät toi­mi nyky­maa­il­mas­sa. Tämän näkee esi­mer­kik­si sii­tä, miten nopeas­ti vasem­mis­to­hal­li­tus­ten kan­san­suo­sio las­kee, kun oikeis­to­lai­seen poli­tiik­kaan kyl­läs­ty­neet kan­sa­lai­set sil­loin täl­löin nos­ta­vat joh­toon dema­ri­hal­li­tuk­sen. Näin on käy­nyt Rans­kas­sa ja Ruot­sis­sa ja osit­tain myös Suo­mes­sa. Vasem­mis­to­hal­li­tuk­set eivät ole pys­ty­neet alkuun­kaan pitä­mään mitä ovat luvan­neet, kos­ka yrit­tä­vät sovel­taa men­neen maa­il­man kei­no­ja. Euroo­pas­ta ei löy­dy täl­tä vuo­si­tu­han­nel­ta yhtään esi­merk­kiä onnis­tu­nees­ta vasem­mis­to­lai­ses­ta hal­li­tuk­ses­ta, jos Lip­po­sen hal­li­tuk­sia ei pide­tä vasemmistolaisina.

Vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi tun­nus­taa mark­ki­na­ta­lou­den voi­man ja kyvyn tuot­taa inno­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja, mut­ta se pidät­tää yhteis­kun­nal­le oikeu­den puut­tua mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­taan sen para­met­re­ja sää­tä­mäl­lä.  Oli­si silk­kaa type­ryyt­tä jät­tää mark­ki­na­me­ka­nis­min voi­ma vain oikeis­to­lais­ten tavoit­tei­den haltuun.

Miten mark­ki­na­li­be­ra­lis­ti­nen vasem­mis­to­lai­suus ero­aa perin­tei­ses­tä vasemmistolaisuudesta?

Tun­tei­ta herät­tä­vin ero on, että mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi mer­kit­see jous­ta­via työ­mark­ki­noi­ta, kos­ka ne mer­kit­se­vät kor­keam­paa työl­li­syyt­tä ja kor­keam­pi työl­li­syys on pait­si itses­sään hyvä, se tukee hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­tä­mis­tä. Vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa kehi­te­tyt työ­elä­män jäyk­kyy­det on alun perin teh­ty hei­kom­pien suo­je­le­mi­sek­si, mut­ta ovat kään­ty­neet itse­ään vas­taan. En myös­kään pys­ty näke­mään mitään vasem­mis­to­lai­suut­ta työs­sä ole­vien suo­je­lus­sa työt­tö­miä vastaan.

Mark­ki­na­li­be­ra­lis­ti­nen vasem­mis­to pai­not­taa demo­kra­ti­aa ja edus­kun­nan val­taa sää­det­täes­sä sosi­aa­li­po­li­tii­kan perus­teis­ta, kun perin­tei­nen vasem­mis­to halu­aa antaa sosi­aa­li­po­liit­ti­sen lain­sää­dän­nön tosia­sias­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen pää­tös­val­taan. Edus­kun­ta edus­taa koko kan­saa, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt suu­ria yri­tyk­siä ja työs­sä olevia.

Perin­tei­nen vasem­mis­to kan­nat­taa mini­mi­palk­ka­sää­dök­siä ja libe­raa­li vasem­mis­to progres­sii­vis­ta tulo­ve­roa ja perus­tu­loa.  Progres­sii­vi­nen vero­tus on tyy­pil­li­nen mark­ki­na­ta­lou­den ohjaus­kei­no. Se tuli ensim­mäi­sen Bri­tan­ni­aan libe­raa­li­sen puo­lu­een aloit­tees­ta. Nykyi­sin työ­väen­lii­ke­kin on hyväk­sy­nyt sen soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan rin­nal­le. Progres­sii­vi­nen vero­tus leik­kaa suu­ria ansioi­ta, mut­ta ei tasaa tuloe­ro­ja pie­ni­palk­kais­ten ja vie­lä pie­ni­palk­kai­sem­pien välil­lä. Sii­hen tar­vi­taan perus­tu­loa, mitä taas perin­tei­nen työ­väen­lii­ke ei hyväk­sy pie­ni­tu­lois­ten tuki­muo­to­na. ”Pal­kal­la on tul­ta­va toi­meen”, vaik­ka se tar­koit­taa monen osal­ta, sitä, että jää koko­naan ilman palkkaa.

Mark­ki­na­li­be­raa­li vasem­mis­to hyväk­syy sen, että jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tu­ja pal­ve­lu­ja voi­daan tuot­taa yksi­tyi­sis­sä yri­tyk­sis­sä, kos­ka pää­tök­sen­te­ko on niis­sä jous­ta­vam­paa kuin byro­kraat­ti­ses­ti joh­de­tuis­sa jul­ki­sis­sa orga­ni­saa­tiois­sa. Oikeis­to­lai­seen mark­ki­na­li­be­ra­lis­miin ero­na on se, että halu­taan rahaa jul­ki­siin pal­ve­lui­hin ja ymmär­tää, että jois­sa­kin tapauk­sis­sa kil­pai­lu voi jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa joh­taa pahas­ti met­sään. Tar­vi­taan siis talous­tie­teel­lis­tä osaamista.

(Pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä jul­ki­sis­sa orga­ni­saa­tiois­sa voi toki yrit­tää paran­taa, mut­ta perin­tei­nen vasem­mis­to on vas­tus­ta­nut sitäkin.)

Ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi kan­nat­taa hait­ta­ve­ro­ja, esi­mer­kik­si hii­li­ve­ro­ja ilmas­to­po­li­tii­kas­sa, kos­ka ne ovat ohjaus­kei­noi­na tehok­kaam­pia kuin hal­lin­nol­li­set määräykset.

Talous­osaa­mi­nen dog­ma­tis­min sijalle

Ote­taan esi­mer­kik­si mini­mi­palk­ka. Kysy­mys mini­mi­pal­kas­ta on moni­mut­kai­nen. Yleen­sä sii­hen suh­tau­du­taan hyvin ideo­lo­gi­ses­ti, mut­ta hyvää yhteis­kun­taa raken­net­taes­sa ongel­ma on lähin­nä prag­maat­ti­nen. Tuot­taa­ko se enem­män hyö­tyä kuin haittaa?

Mini­mi­pal­kan kiis­tat­to­miin hait­toi­hin kuu­luu raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­nen. Tämän vai­ku­tuk­sen etu­mer­kis­tä on tur­ha kiis­tel­lä: se lisää. Lähin­nä tie­teel­li­sek­si kiis­tak­si kuu­luu se, kuin­ka pal­jon mini­mi­palk­ka lisää työt­tö­myyt­tä. Jos vai­ku­tus on vähäi­nen, mini­mi­pal­kan hyö­dyt ylit­tä­vät sen hai­tat, sil­lä onhan myös yhteis­kun­nal­le hal­vem­paa, jos pie­ni­palk­kai­sia tuke­viin tulon­siir­toi­hin tar­vit­see käyt­tää vähem­män rahaa. Talou­den kas­vu­vai­hees­sa mini­mi­pal­kat edis­tä­vät luo­vaa tuhoa ja sitä kaut­ta kas­vua ja vaurastumista.

Nyky­ti­lan­tees­sa oli­si sel­väs­ti parem­pi, että pal­kat mää­räy­tyi­si­vät nykyis­tä mark­ki­naeh­toi­sem­min ja jopa hen­ki­lö­koh­tai­sem­min kun­kin mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­den mukai­ses­ti. Tämä ei hei­ken­täi­si yhteis­kun­nal­lis­ta tasa-arvoa, mut­ta toki se vaa­ran­tai­si monia saa­vu­tet­tu­ja etu­ja (ja etuoi­keuk­sia). Minun ikäis­te­ni pal­kat las­ki­si­vat, mut­ta työl­li­syys paranisi.

Poliit­ti­sel­le pää­tök­sen­teol­le vähem­män tehtävää

Vaik­ka vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi kan­nat­taa nykyis­tä voi­mak­kaam­paa puut­tu­mis­ta talou­den toi­min­taan, poliit­ti­sel­le pää­tök­sen­teol­le jää pal­jon vähem­män teh­tä­viä. Pää­tös perus­tu­lon tasos­ta kor­vaa kym­me­niä, ellei sato­ja tapo­ja vai­kut­taa tulon­ja­koon ja pää­tös hii­li­ve­ron tasos­ta val­ta­van mää­rän nykyi­siä tuki­muo­to­ja energiapolitiikassa.

= = = =

Kim­mok­keen täl­le kir­joi­tuk­sel­le antoi HS julis­taes­saan Juha­na Var­tiai­sen lai­ta­oi­keis­to­lai­sek­si. Yleen­sä lai­ta­oi­keis­to­lai­nen vas­tus­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja par­haim­mil­laan kan­nat­taa rotue­rot­te­lua ja ulko­maa­lais­ten kar­kot­ta­mis­ta. En ollut ilah­tu­nut Juha­nan pää­tök­ses­tä siir­tyä dema­reis­ta kokoo­muk­seen, mut­ta ymmär­rän hänen tus­kan­sa, kun hän näki lähel­tä, kuin­ka dema­rit pik­ku­hil­jaa tuhoa­vat hyvin­voin­ti­val­tion, jota luu­le­vat puo­lus­ta­van­sa. En usko, että tilan­ne kokoo­muk­ses­sa on olen­nai­ses­ti parem­pi. Kei­not ovat ehkä joil­tain osin moder­nim­mat (vaik­ka aika huo­noa on talous­osaa­mi­nen myös kokoo­muk­ses­sa), mut­ta parem­mis­ta kei­nois­ta ei ole apua, jos pää­mää­rä on vää­rä – jos hyvin­voin­ti­val­tio todel­la halu­taan ajaa alas.

138 vastausta artikkeliin “Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia”

  1. Jär­keä kehiin, nyt kun Por­tu­ga­lis­ta­kin saa­daan vero­tet­tua eläk­kei­tä, voi­si eläk­kei­den ulos­mak­set­ta­via osuuk­sia indek­sien kaut­ta lisä­tä. Näin rahaa kier­täi­si Suo­mes­sa, eikä sitä tar­vi­si­si sijoit­taa vero­pa­ra­tii­sei­hin, jos­ta rahan paluu voi lop­pua kuin seinään.

  2. Tämä on taas tätä suo­ma­lais­ta tou­hua: kaik­kein oikeis­to­lai­sin vih­reä halu­aa pysy­tel­lä syväl­lä kaa­pis­sa ja väit­tää kuu­lu­van­sa vasem­mis­toon. Mitä seu­raa­vak­si, Ante­ro Var­tia väit­tää ole­van­sa kommunisti?

    Näyt­täi­si sil­tä, että Ode ei vain keh­taa sanoa ole­van­sa oikeis­to­lai­nen. Rat­kai­su­na hän mää­rit­te­lee vasem­mis­to­lai­suu­den siten että mah­tuu itse mukaan.

    En nimit­täin ymm­mär­rä miten nuo kaik­ki luet­te­le­ma­si tavoit­teet eroa­vat ns. mal­til­li­ses­ta oikeis­tos­ta eli oikeis­tos­ta, joka ei läh­tö­koh­tai­ses­ti suh­tau­du viha­mie­li­ses­ti valtioon. 

    Lisäk­si aja­tus poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon vähen­tä­mi­ses­tä on kyl­lä aika puh­taas­ti oikeis­to­lai­nen aja­tus. On oikeis­to­lais­ta halu­ta hajaut­taa pää­tök­sen­te­ko mark­ki­noil­le. Vas­tus­tan myös aja­tus­ta, että mark­ki­noi­den trim­maa­mi­nen toi­mi­maan hyvin oli­si joten­kin vasem­mis­to­lais­ta. Ei se ole. 

    Lisäk­si talous­po­liit­ti­set pää­tök­set, kuten mini­mi­palk­ka, eivät kos­kaan ole pel­käs­tään prag­maat­ti­sia. Useim­mil­le vasem­mis­to­lai­sil­le, eten­kin ay-aktii­veil­le on arvol­kas­ta, ettei kukaan pää­se hyö­ty­mään pie­ni­palk­kai­sis­ta. Ts. hei­dän mie­les­tän on parem­pi olla talou­del­li­ses­ti pitää ihmi­siä vie­lä­kin kur­jem­mas­sa tilan­tees­sa täy­sin työt­tö­mi­nä, kuin antaa mah­dol­li­suus hyö­dyt­tää veri­vi­hol­li­sia eli kapi­ta­lis­te­ja. Kts. vaik­ka­pa vasem­mis­to­lii­ton aktii­vien puhei­ta, kyl­lä niis­tä täl­lai­nen aja­tus­kul­ku näkyy. Näin vasem­mis­to­lai­sil­la arvoil­la on ihan sel­vää, että hyväk­sy­tään suu­ret­kin hyvin­voin­ti­tap­piot, kos­ka kapi­ta­lis­tin kär­si­mä hyvin­voin­ti­tap­pio las­ke­taan hyö­dyk­si. Niin­pä työt­tö­män tap­pio voi kapi­ta­lis­tin tap­piol­la lisät­ty­nä olla­kin ay-aktii­vil­le net­to­na plus­san puolella.

    Osmo! Roh­keas­ti vain ulos kaa­pis­ta! Ei se por­va­rik­si tun­nus­tau­tu­mi­nen niin paha tee, ker­ran­han se vaan kirpasee!

  3. Aika hyvä teks­ti. Var­tiais­ta en ihan noin pal­jon heh­kut­tai­si kui­ten­kaan — luu­len, että Soi­nin­vaa­ra oli­si parempi…

  4. Yleen­sä lai­ta­oi­keis­to­lai­nen vas­tus­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja par­haim­mil­laan kan­nat­taa rotue­rot­te­lua ja ulko­maa­lais­ten karkottamista”

    Tämän voi näh­dä useil­la­kin tavoil­la. Esim. jen­keis­sä on tut­kit­tu yhtei­söl­li­syy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etni­sil­lä ryh­mil­lä on soli­daa­ri­suut­ta vain omi­aan koh­taan. Entä jos moni­kult­tuu­ri nime­no­maan kaa­taa soli­daa­ri­suu­den ja hyvinvointiyhteiskunnan?

  5. Toi­nen mikä tulee mie­leen, niin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa kan­nat­tai­si raken­taa oikeis­to­lai­ses­ta vasem­mis­to­lai­seen suun­taan eikä räväyt­tää heti täys­va­sem­mis­to­lai­sek­si. Maa­il­mas­sa on täl­lä het­kel­lä yksi sel­vä hyvin­voin­ti­man­ner, Euroop­pa. Jos Euroop­pa kaa­tuu, se ei tie­tä­ne kovin hyvää hyvinvointiyhteiskunnalle.

  6. Vasem­mis­to­lai­seen suuntaan…Tälle pää­mää­räl­le on myös kan­san yli­voi­mai­sen enem­mis­tön tuki” 

    Kyse­ly­jä voi­daan aina teh­dä, mut­ta vaa­lit ne on, jot­ka rat­kai­see ja niis­sä vasem­mis­ton osuus on pie­nen­ty­nyt vaa­lit vaalilta.

    Talous­osaa­mi­nen dog­ma­tis­min sijalle”

    Eli tar­koit­taa suo­mek­si, että teh­dään niin kuin minä sanon :-).

  7. Osmo, oli­han vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi sar­kas­mia? Mark­ki­na­li­be­ra­lis­mis­ta olen suu­rin piir­tein samaa miel­tä, mut­ta vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka aiheut­taa poik­keuk­set­ta huo­non talou­del­li­sen tilan­teen, mis­tä eni­ten kär­si­vät vähä­va­rai­set. Ainoa vasem­mis­to­lai­nen, jota suo­ma­lai­sen vähä­va­rai­sen kan­nat­taa äänes­tää, on Nal­le Wahlroos. 🙂 

    Sekä lii­an suu­ret että lii­an pie­net tuloe­rot aiheut­ta­vat ongel­mia. Suo­mes­sa ongel­mia aiheut­taa täl­lä het­kel­lä talou­del­li­nen las­kusuh­dan­ne, lii­an pie­ni tulo­hai­ta­ri ja jär­kyt­tä­vän kor­kea vero­tus. Yhtä­lö on vie­mäs­sä Suo­men talou­del­li­seen kaa­ok­seen. Suo­mes­sa on varaa ja pitää kas­vat­taa tuloeroja.

  8. Aika hyvä ana­lyy­si. Perus­on­gel­ma ei kui­ten­kaan rat­kea koti­mai­sil­la jus­tee­rauk­sil­la, ja perus­on­gel­ma on maa­il­man­ta­son suu­ret elin­ta­so- ja palk­kae­rot. On ollut näh­tä­vis­sä aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta, että kau­pan vapau­tues­sa var­sin­kin käsi­työ­tä vaa­ti­vat amma­tit teol­li­suus­mais­sa häviä­vät kil­van hal­pa­mail­le. Jol­la­kin meka­nis­mil­la pitäi­si siis pys­tyä jar­rut­ta­maan elin­ta­son nimel­lis­tä kas­vua teol­li­suus­mais­sa ja pysäh­tyä odot­ta­maan hal­pa­mai­den elin­ta­son nousua hiu­kan lähem­mäk­si. Muu­toin työt yksin­ker­tai­ses­ti lop­pu­vat, emme­kä voi pysy­väs­ti perus­taa elin­ta­soam­me hyviin palk­koi­hin ja hal­poi­hin hal­pa­mais­sa teh­tyi­hin tuotteisiin.

  9. Soi­nin­vaa­ra pal­jas­taa kar­van­sa. OS:n vii­mei­sim­män kir­jan luke­neil­le tie­tys­ti oli jo sel­vää, että Soi­nin­vaa­ra on vasem­mis­to­lai­nen, tar­kem­min ottaen dema­ri. Kir­jas­saan hän kuvai­lee ihas­tu­mis­taan dema­ri­aat­tee­seen ja sii­hen kuin­ka voi­si edis­tää dema­ri­aa­tet­ta parem­min vih­rei­den kaut­ta kuin dema­reis­ta käsin.

  10. Jos ja kun jul­ki­sen puo­len tehot­to­muus joh­tuu byro­kraat­ti­suu­des­ta, eikö byro­kra­ti­aa voi­tai­si yksin­ker­tai­ses­ti vähen­tää sen sijaan, että teh­tä­vät annet­tai­siin yksi­tyi­sil­le? Byro­kraat­ti­suus joh­tuu pit­käl­ti val­lit­se­vas­ta ideo­lo­gias­ta, jon­ka mukaan jul­ki­sia orga­ni­saa­tioi­ta pitää joh­taa niin kuin yri­tyk­siä kuvi­tel­laan joh­det­ta­van. Vain pie­ni osa byro­kra­tias­ta on tar­peel­lis­ta — suu­rin osa on haitallista.

  11. Joten­kin huvit­ti tämä pos­taus suu­res­ti. Se on aina somaa, kun vasem­mis­to­lai­nen huo­maa, että hei, maa­il­ma muu­ten toi­mii näin kuten ne pahat talos­li­be­raa­lit sanoi.

  12. bruut­tus:

    Tämän voi näh­dä useil­la­kin tavoil­la. Esim. jen­keis­sä on tut­kit­tu yhtei­söl­li­syy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etni­sil­lä ryh­mil­lä on soli­daa­ri­suut­ta vain omi­aan koh­taan. Entä jos moni­kult­tuu­ri nime­no­maan kaa­taa soli­daa­ri­suu­den ja hyvinvointiyhteiskunnan? 

    Moni­kult­tuu­ri­suus on osa vasem­mis­to­my­to­lo­gi­aa. Tämän vuok­si Soi­nin­vaa­ra­kaan ei kysee­na­lais­ta kyseis­tä vasem­mis­ton opinkappaletta.

  13. Juha­na Var­tiai­nen kir­joit­ti ansiok­kaas­ti jo vuon­na 2013 Suo­men Kuva­leh­den Ykkös­ket­jun blo­gis­sa, kuin­ka hän kuu­luu sii­hen perus­de­ma­rien jouk­koon, joka halu­aa säi­lyt­tää hyvin­voin­ti­val­tion mut­ta ei kaih­da ottaa käyt­töön “oikeis­to­lai­sia” tai mark­ki­na­li­be­raa­le­ja keinoja. 

    Itseä­ni Var­tiai­sen siir­ty­mi­nen Sosia­li­de­mo­kraa­teis­ta Kokoo­muk­seen rivei­hin ei het­kaut­ta­nut pät­kää­kään, sil­lä onhan van­has­taan sel­vää, että Kokoo­mus on vain hie­man oikeis­to­lai­sem­pi dema­ri­puo­lue. Onhan lop­pu­jen lopuk­si saman­te­ke­vää, mil­lä kei­noil­la hyvin­voin­ti­val­tio saa­daan pelas­tet­tua, kun­han se saa­daan pelastettua. 

    Toki Kokoo­muk­sen riveis­sä­kin on vii­me aikoi­na esiin­ty­nyt pien­tä hor­ju­mis­ta hyvin­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­mi­ses­sa. Lie­nee­pä hei­dän edus­ta­jien­sa jou­kos­sa nii­tä­kin, jot­ka ovat ihas­tu­neet hie­man lii­kaa Ayn Ran­din, Ludwig von Mise­sin ja Ron Pau­lin aja­tuk­sia ja hävit­tä­neet tyys­tin prag­maat­ti­sen poli­tii­kan tajun­sa. Var­tiai­nen edus­taa var­sin mal­til­lis­ta ajat­te­lu­ta­paa sii­nä mie­les­sä, että hän ei halua rik­koa hyvin toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää teo­reet­tis­ten har­ha­ku­vi­tel­mien takia, vaan päin vas­toin paran­taa sen toimintaa.

    Nap­pi­kir­joi­tus, Osmo! Kuu­lut ehdot­to­mas­ti Suo­men mie­len­kiin­toi­sim­pien ja terä­vim­pien (ex-)poliitikkojen jouk­koon Suvi-Anne Sii­mek­sen, Mikael Jung­ne­rin ja Juha­na Var­tiai­sen ohel­la. Näki­sin mie­lel­lä­ni sen päi­vän, jol­loin löi­sit­te vii­saat pään­ne yhteen ja teki­sit­te raik­kai­ta poliit­ti­sia avauk­sia isom­mil­la­kin foorumeilla.

  14. Ensin huo­not uuti­set: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa syn­tyy erään­lai­sia suu­ria kuplia, vaik­ka­pa Google

    Googlel­la on työn­te­ki­jöi­tä 55 419 eli se tuot­taa rahaa noin 909090 dol­la­ria eli kar­keas­ti noin mil­joo­nan per työn­te­ki­jä vuo­des­sa. Lii­ke­voit­to on noin 12 mil­jar­dia, eli noin 200.000 per hen­ki­lö. Se on ihan liikaa.

    Vasem­mis­to­lai­nen rat­kai­su oli­si pilk­koa Google pie­nem­mik­si tai verot­taa se joten­kin kuiviin.

    Kapi­ta­lis­ti­nen rat­kai­su on, että kuka tahan­sa voi käy­dä osta­mas­sa Googlen osak­keen pörs­sis­tä — täl­löin hen­ki­lö pää­see osal­li­sek­si Googlen tar­joa­mien pal­ve­lui­den voi­tois­ta osak­keen tuo­man osin­gon kautta.

    Kukaan ei kysy kuin­ka köy­hä olet, jos ostat muu­ta­man Googlen osak­keen. Ja jos tätä jat­kaa vähän aikaa, voi olla että jonain päi­vä­nä et ole­kaan köyhä.

    Mitä­pä luu­let­te, jos Suo­men kan­sa ostai­si lot­to- ja veik­kaus­ra­hoil­la osak­kei­ta, kuin­ka köy­hä kan­sa oli­sim­me het­ken pääs­tä? Veik­kaus tekee vuo­des­sa lii­ke­vaih­toa 1800 mil­joo­naa — jos köy­hät lot­toa­mi­sen sijaan ostai­si­vat joka vuo­si kah­del­la mil­jar­dil­la osak­kei­ta, kym­me­nen vuo­den aika­na meil­le ker­tyi­si arviol­ta 30–40 mil­jar­dia kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta, mikä­li kes­ki­mää­räi­nen 6% tuot­to toteutuu.

    Eli kärj­jis­täen voi­si sanoa, että kapi­ta­lis­min ja sosia­lis­min ero on, että kapi­ta­lis­mis­sa köy­hyys on vapaaehtoista.

  15. Mul­le ei artik­ke­li oikein avau­tu­nut. Minun mie­les­tä­ni Kokoo­mus­ta ja dema­rei­ta erot­taa kar­keas­ti vain ulko­po­li­tiik­ka. Aina­kin Urpi­lai­sen aika­na dema­rit oli niin lähel­lä kokoo­mus­ta kuin olla ja voi. Nyt suun­ta ehkö muut­tuu mut­ta minus­ta tun­tuu ettö dema­rei­ta joh­taa päte­väm­män joh­ta­jan puut­tues­sa SAK ja tuo­mio­jais-halos­lai­set. Myös Perus­uo­ma­lai­set yrit­tää pee­sa­ta Kokoo­mus­ta. Ja RKP. Ainoas­taan Kes­kus­ta ero­aa kos­ka se yrit­tää tosis­saan “haja­si­joit­taa” Suomen. 

    Vih­rei­den kehu­mia sosi­aa­li­li­be­raa­li­sia arvo­ja löy­tää kai­kis­ta puo­lueis­ta vaik­ka vivah­de-ero­ja on. Vih­reäil­lä on näke­my­se­ro­ja perin­tei­siin por­va­ri­puo­luei­siin lähin­nä ympä­ris­tön­suo­je­lun, sekä sitä lähel­lä ole­vien lii­ken­teen, ener­gia­tuo­tan­non ja luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­sen osal­ta. Vali­tet­ta­vas­ti suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ei usko ilmas­to­muu­tok­seen. Eikä moni­kult­tuu­ri­suu­teen. Asen­teet ovat mit­kä ovat. 

    Vil­le Nii­nis­tön taan­noi­ses­ta puhees­ta ymmär­sin että Vih­reät haluai­si nyt aina­kin oppo­si­tio­vai­hees­sa liit­tou­tua RKP:n kans­sa. Sii­nä on ide­aa kos­ka monen ruot­sin­kie­li­sen pik­ku­vir­ka­mies­kun­taa edus­ta­van kau­pun­kia­suk­kaan ainoa vaih­toeh­to RKP:lle on Vih­reät. Aja­tel­len tule­via vaa­le­ja ja mah­dol­li­sia hal­li­tus­ko­koon­pa­no­ja niin yhdes­sä näil­lä kah­del­la puo­lueil­la voi­si kan­na­tus nous­ta 20%:iin jos liit­tou­ma hal­lit­see vaa­li­ma­te­ma­tii­kan ja kent­tä­työn. Vas­taan­pur­naa­jia tie­ten­kin löy­tyy mut­ta jos se yhteis­työ on heil­le lii­an vai­ke­aa niin hei­dän kai täy­tyy antaa valua mui­hin puolueisiin.

  16. bruut­tus:

    Tämän voi näh­dä useil­la­kin tavoil­la. Esim. jen­keis­sä on tut­kit­tu yhtei­söl­li­syy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etni­sil­lä ryh­mil­lä on soli­daa­ri­suut­ta vain omi­aan koh­taan. Entä jos moni­kult­tuu­ri nime­no­maan kaa­taa soli­daa­ri­suu­den ja hyvinvointiyhteiskunnan? 

    Sil­ti USA on tänä­päi­vä­nä pal­jon yhtei­söl­li­sem­pi kuin Suo­mi. Ei huu­de­ta yhteis­kun­taa apuun, vaan mie­ti­tään, miten itse yhtei­sön sisäl­lä voi­daan aut­taa ihmi­siä. Com­mu­ni­ty on yhä tär­keäm­pi kuin munici­pal aina­kin niis­sä pai­kois­sa, jois­sa olen käynyt.

    Suo­mes­sa “lii­an hyvä” sosi­aa­li­tur­va ja kaik­kea hol­hoa­vat kuk­ka­hat­tu­tä­dit ovat tap­pa­neet yhtei­söl­li­syy­den. Jos haluam­me yhtei­söl­li­syy­den paluu­ta, on kyet­tä­vä sää­tä­mään sosi­aa­li­tur­va jär­jel­li­sel­le, nykyis­tä mata­lam­mal­le tasol­le ja pys­tyt­tä­vä anta­maan ken­kää kai­ken­lai­sil­le hol­hoa­jil­le. Haluammeko?

  17. Vasem­mis­tol­ta puut­tuu oikea ana­lyy­si. Euro on Suo­mel­le vää­rä valuut­ta, näin se vain on. Mut­ta sitä ei voi­da mil­lään myön­tää. Ei ole mikään ihme, että per­sut ovat saa­neet laa­jan kan­na­tuk­sen ja tule­vat saa­maan jat­kos­sa­kin, ellei todel­lis­ta vah­toeh­toa vasem­mal­ta esi­te­tä. Vih­reät voi­si­vat jo kas­vaa aikui­sik­si ja päät­tää, min­ne he poliit­ti­ses­ti sijoit­tu­vat, oikeis­toon vai vasem­mis­toon. Älkää­kä taas sano­ko, kuin­ka olet­te muka mui­ta edel­lä mut­ta ette oikeal­la tai vasem­mal­la. Se on niin epä­us­kot­ta­vaa ja epä-älyllistä.

  18. Vasem­mis­to­lai­seen suun­taan, kos­ka talous­ke­hi­tys on vie­mäs­sä koh­ti kas­va­via tuloe­ro­ja ja syr­jäy­ty­vien pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän kas­vuun. Sik­si poli­tiik­kaa pitäi­si kään­tää mon­ta pii­rua vasem­mal­le. Täl­le pää­mää­räl­le on myös kan­san yli­voi­mai­sen enem­mis­tön tuki. Sen näkee esi­mer­kik­si kysyt­täes­sä, pitää­kö tuloe­ro­ja kas­vat­taa vai pie­nen­tää. Mel­kein kaik­ki vas­taa­vat, että nii­tä pitää pie­nen­tä, jopa enem­mis­tö kokoomuslaisista.

    Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta var­maan­kin kan­nat­taa mal­til­li­sia tuloe­ro­ja. Kokoo­mus­lai­set tämän lin­jan kan­nat­ta­jat tus­kin kut­su­vat omaa lin­jaan­sa vasem­mis­to­lai­suu­dek­si. Ehkä oli­si luon­te­vam­paa vii­ta­ta perin­tei­seen poh­jois­mai­seen yhtes­kun­ta­mal­liin. Sen muo­dos­ta­mi­seen ovat vah­vas­ti osal­lis­tu­neet aina­kin Ruot­sin dema­rit, mut­ta sen ovat alle­kir­joit­ta­neet aika­naan kaik­ki Suo­men­kin puo­lu­eet. Toi­nen tapa puhua oli­si vii­ta­ta suo­raan mal­ti­li­siin tuloeroihin.

    Entä mitä kon­kreet­ti­sia toi­mia tar­koit­taa poli­tii­kan kään­tä­mi­nen mon­ta pii­rua vasem­mal­le? Ehkä viit­taat ensim­mäi­sen lauseen tuloe­roi­hin ja työt­tö­myy­teen. Hyviä tavoit­tei­ta siis, mut­ta anna meil­le myös vink­ki sii­tä, mil­lä kei­noil­la noi­hin tavoit­tei­siin pääs­täi­siin. Onko vasem­mis­to ehdot­ta­nut jotain, mikä oli­si mie­les­tä­si toimivaa?

    Toteat artik­ke­lis­sa myö­hem­min, että vasem­mis­to ei vält­tä­mät­tä aja työt­tö­mien asi­aa. Toi­saal­ta nykyi­nen ei-vasem­mis­to­lai­nen hal­li­tus on innok­kaas­ti pyr­ki­nyt aja­maan työt­tö­myyt­tä alas (teke­mäl­lä ehdo­tuk­sia, joi­ta vasem­mis­to ei ole tukenut).

    Tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta kan­nat­ta­vat kai tavoit­tee­na vain jot­kut ult­ra­li­be­raa­lit. Käy­tän­nös­sä tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta kan­nat­ta­vat kaik­ki, jot­ka ovat halun­neet ava­ta pää­omien ja tava­roi­den mark­ki­nat glo­baa­lis­ti (= vapaut­taa Suo­men rik­kaat mui­den glo­baa­lei­den pelu­rei­den mat­kaan, vas­taa­vil­la vapauk­sil­la jär­jes­tel­lä varo­jaan), ja kaik­ki, jot­ka ovat halun­neet vapaut­taa pää­omien ja tava­roi­den mark­ki­nat glo­baa­lis­ti (= vapaut­taa tuo­tan­non siir­ty­mi­sen kii­noi­hin ja luo pai­net­ta las­kea täkä­läi­siä­kin palk­ko­ja). Tämä tar­koit­taa siis lähes kaik­kia Suo­men puo­luei­ta. Jos tar­koi­tus on muut­taa tätä poli­tiik­kaa, tar­vi­taan joi­tain uusia kon­kreet­ti­sia ehdotuksia.

    Mitä siis ovat tar­vit­ta­vat kon­kreet­ti­set toi­met, joil­la noi­hin tavoit­tei­siin pääs­täi­siin? Hmm, kos­ka et kui­ten­kaan vas­taa, vas­taan itse 😉 . OS kan­nat­ta lisä­ve­lan­ot­toa talou­den kiih­dyt­tä­mi­seen ja köy­hien ase­man paran­ta­mi­seen. OS kan­nat­taa jul­kis­ta rik­kai­den ahneu­den pahek­sun­taa, jät­täen kui­ten­kin rik­kail­le mah­do­li­suu­den edel­leen siir­tää rahan­sa sii­hen maa­han, joka tar­jo­aa heil­le pie­nim­mät verot, hal­vin­ta työ­voi­maa ja vaa­ti­mat­to­mat ympä­ris­tö- ja työ­suo­je­lu­lait. Suo­mes­sa rik­kai­ta pitää pahek­su­mis­ve­rot­taa, jot­ta eivät aset­tui­si tän­ne. OS kan­nat­taa lisä­tu­kiai­sia Hel­sin­gil­le, kos­ka muu Suo­mi ei kyke­ne jär­jel­li­seen toi­min­taan. OS kan­nat­taa perus­tu­loa, kos­ka se pois­tai­si kan­nus­tin­louk­ku­ja (hmm, täs­sä on jotain järkeäkin 🙂 ).

  19. Sylt­ty:
    Mitä seu­raa­vak­si, Ante­ro Var­tia väit­tää ole­van­sa kommunisti?

    Ante­ro Var­tia­han on vasem­mis­to­lai­nen, ei täs­tä ole mitään epäselvyyttä.

  20. Miten kun­nan tai maa­kun­nan pal­ve­lui­den tilaa­mi­ses­ta vas­taa­val­le vir­ka­mie­hel­le saa­daan riit­tä­vät kan­nus­ti­met ottaa laa­dul­li­set teki­jät huo­mioon han­kin­nois­sa? Miten mah­taa pal­ve­lui­den inte­graa­tio toi­mia todellisuudessa?

  21. Kos­ka moi­tin OS:aa edel­lä ehdo­tus­ten puut­tees­ta, poi­min kir­joi­tuk­ses­ta vie­lä pari sel­vää ehdo­tuk­se poikasta.

    Mark­ki­na­li­be­raa­li vasem­mis­to hyväk­syy sen, että jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tu­ja pal­ve­lu­ja voi­daan tuot­taa yksi­tyi­sis­sä yri­tyk­sis­sä, kos­ka pää­tök­sen­te­ko on niis­sä jous­ta­vam­paa kuin byro­kraat­ti­ses­ti joh­de­tuis­sa jul­ki­sis­sa organisaatioissa. 

    Jaa että nykyis­tä­kin enem­män perus­pal­ve­lui­den yksityistämistä.

    Ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi kan­nat­taa hait­ta­ve­ro­ja, esi­mer­kik­si hii­li­ve­ro­ja ilmas­to­po­li­tii­kas­sa, kos­ka ne ovat ohjaus­kei­noi­na tehok­kaam­pia kuin hal­lin­nol­li­set määräykset.

    Kan­na­tan, mut­ta en näe näi­den yhteyt­tä aiem­min esi­tet­tyi­hin palk­kae­ro- ja työttömyystavoitteisiin.

    mini­mi­palk­ka

    Etkö luo­ta perus­tu­lon ja hyvin pien­ten palk­ko­jen yhdistelmään?

    Vaik­ka vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi kan­nat­taa nykyis­tä voi­mak­kaam­paa puut­tu­mis­ta talou­den toimintaan

    Ehdo­tit mie­les­tä­ni yksin­ker­ta­si­tet­tu­ja sään­tö­jä (samaa mihin nykyi­nen hal­li­tus sanoo pyr­ki­vän­sä), et tyy­pil­lis­tä (ehkä lähin­nä dema­rei­den ja vih­rei­den aja­maa) koko yhteis­kun­nan mik­ro­ma­na­ge­roin­tia. Ehdo­tan että puu­tut­tai­siin ker­ral­la reip­paas­ti, mut­ta teh­täi­siin sään­nöt, jot­ka toi­mi­si­vat itses­tään, eikä polii­ti­koi­den tar­vit­si­si nii­tä jat­ku­vas­ti kor­jail­la ja säätää.

  22. Mini­mi­pal­kan kiis­tat­to­miin hait­toi­hin kuu­luu raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­nen. Tämän vai­ku­tuk­sen etu­mer­kis­tä on tur­ha kiis­tel­lä: se lisää.

    Eipä tuo miten­kään kiis­ta­ton­ta ole kuin kor­kein­taan lii­an yksin­ker­tai­sil­la mal­leil­la työskennellessä.

    http://davidcard.berkeley.edu/papers/min-wage-ff-nj.pdf

    we find that the
    inc­rea­se in the mini­mum wage increased
    employment. 

  23. Tero Tolo­nen:
    Kapi­ta­lis­ti­nen rat­kai­su on, että kuka tahan­sa voi käy­dä osta­mas­sa Googlen osak­keen pörs­sis­tä – täl­löin hen­ki­lö pää­see osal­li­sek­si Googlen tar­joa­mien pal­ve­lui­den voi­tois­ta osak­keen tuo­man osin­gon kautta.

    Mitä tahan­sa osa­ke­la­jia jou­tuu osta­maan todel­la isoil­la rahoil­la, jos halu­aa osin­ko­tuot­to­jen vas­taa­van edes pie­neh­köä palk­kaa. Ei onnis­tu edes kes­ki­tu­loi­sel­le, jon­ka ainoa motii­vi osa­ke­kau­poil­le voi olla hyö­ty­mi­nen kurs­si­muu­tok­sis­ta, mut­ta sii­nä­kin on vai­kea pääs­tä kel­vol­li­siin tuloihin.

    Kukaan ei kysy kuin­ka köy­hä olet, jos ostat muu­ta­man Googlen osakkeen.

    Tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kaan­sa. Pie­ni­tu­loi­set ovat tyy­pil­li­ses­ti aina­kin yhden sosi­aa­li­tur­va­muo­don, kuten ylei­sen asu­mis­tuen, sovi­tel­lun päi­vä­ra­han tai toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa, jol­loin osa­keo­mis­tuk­set voi­daan pakot­taa rea­li­soi­ta­vik­si ennen kuin tukea saa lisää. Ulos­o­tol­le­kin osak­keet kel­paa­vat ja opis­ke­li­joil­le­kin on täs­sä tar­jol­la vain kep­piä. Vaik­ka pää­oma­tu­lot vai­kut­ta­vat opin­to­tuen tulo­ra­joi­hin, ei myyn­ti­tap­pioi­ta saa vähen­tää tulo­ra­jois­ta, eli opin­to­ra­haa nos­ta­vat­kin ovat käy­tän­nös­sä sul­jet­tu­ja pörs­sin ulkopuolelle.

  24. Vasem­mis­to­lai­seen suun­taan, kos­ka talous­ke­hi­tys on vie­mäs­sä koh­ti kas­va­via tuloe­ro­ja ja syr­jäy­ty­vien pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän kas­vuun. Sik­si poli­tiik­kaa pitäi­si kään­tää mon­ta pii­rua vasem­mal­le. (—). Sen näkee esi­mer­kik­si kysyt­täes­sä, pitää­kö tuloe­ro­ja kas­vat­taa vai pie­nen­tää. Mel­kein kaik­ki vas­taa­vat, että nii­tä pitää pie­nen­tä, jopa enem­mis­tö kokoomuslaisista.”

    Eli kokoo­mus on siis nykyi­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa kes­kus­tan ja PS:n van­ki­na — toteut­ta­mas­sa oikeis­to­lais­ta tuloe­ro­ja kas­vat­ta­vaa talous­po­li­tiik­kaa. Ehkä, voi se olla niinkin.

  25. Nyky­ti­lan­tees­sa oli­si sel­väs­ti parem­pi, että pal­kat mää­räy­tyi­si­vät nykyis­tä mark­ki­naeh­toi­sem­min ja jopa hen­ki­lö­koh­tai­sem­min kun­kin mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­den mukai­ses­ti. Tämä ei hei­ken­täi­si yhteis­kun­nal­lis­ta tasa-arvoa, mut­ta toki se vaa­ran­tai­si monia saa­vu­tet­tu­ja etu­ja (ja etuoi­keuk­sia). Minun ikäis­ten pal­kat las­ki­si­vat, mut­ta työl­li­syys paranisi.”

    Vai­et­ta­vas­ti pal­kat eivät ole jul­ki­sa, joten ei ole olams­sa työmarkkinoita.TV on help­po ostaa ja kun kaik­kien hin­nat ovat julkisia

    Työn hin­ta ons en sijaan salai­nen, työ­an­ta­jal­la on tie­dot parem­min hal­lin­nas­sa, kos­ka työ­nan­ta­jia on vähän ver­rat­tu­na työn­te­ki­jöi­hin ja työ­na­nat­ja­jär­jes­töt jaka­vat palk­ka­tie­toa tehok­kaas­ti, kos­ka tie­to on työ­nan­ta­jien hallinnassa.

    Työn­te­ki­jöil­lä ei ole vas­taa­vaa tie­toa, hei­dän tie­ton­sa on yli­mal­kai­sem­paa eikä yksit­täi­nen työn­te­ki­jä voi miten­kään tar­kis­taa , saa­ko hän tuot­ta­vuut­taan vas­taa­vaa palk­kaa ver­rat­tu­na muihin

    Duu­na­ri saa lähes aina tut­ta­vuut­taan vas­taa­van pal­kan, sil­lä edel­leen suu­rin osa duu­na­reis­ta on suo­ri­te­pal­kal­la eli palk­ka riip­puu suo­rit­tei­den mukaan.Ja suo­rit­teet on hin­noi­tel­tu työehtosopimuksessa 

    Oli­si aika suu­ri vää­ryys jos muu­ra­ri sai­si saman­lai­se­ta muu­rauk­ses­ta euron ja toi­nen 50 centtiä .

    Nor­maa­lis­ti tuo­ta pide­tään hui­jauk­se­na ja kuse­tuk­se­na, mut­ta ilmei­ses­ti mark­ki­na­ta­lou­teen kuu­luu kusettaminen ?

  26. Aika moni on kom­men­teis­sa jo toden­nut, että sana­kik­kai­lul­la ei vasem­mis­to­lais­ta ja mark­ki­na­li­be­ra­lis­tis­ta poli­tiik­kaa yhdis­te­tä. Kir­joi­tus­ta voi­si luul­la sar­kas­mik­si, mut­ta se, että Soi­nin­vaa­ra yrit­tää täl­lais­ta ei pitäi­si tul­la yllä­tyk­se­nä niil­le, jot­ka ovat luke­neet hänen kir­joi­tuk­si­aan otsik­koa pitemmälle. 

    Soi­nin­vaa­ra on aina ollut pesun­kes­tä­vä mark­ki­na­li­be­ra­lis­ti, jol­le tosin jot­kin ympä­ris­tö­ky­sy­myk­set aiheut­ta­vat sydän­su­ru­ja, ns. “kokoo­muk­sen puis­to-osas­toa”. Tämä kir­joi­tus oli hyvin kon­sis­tent­ti hänen aikai­sem­pien kir­joi­tus­ten­sa kanssa. 

    Niil­le, jot­ka liit­tä­vät Soi­nin­vaa­ran nimeen ter­min “älyk­kö”, niin kehot­tai­sin miet­ti­mään mis­tä ihmees­tä tuo tulee. Sii­tä, että Soi­nin­vaa­ra sitee­rat­tai­siin jos­sain älyk­kääs­sä kes­kus­te­lus­sa tai jul­kai­sus­sa? Hän oli­si kek­si­nyt jon­kin älyk­kään aja­tuk­sen tai rat­kai­sun? Tun­ti­si tut­ki­mus­kir­jal­li­suut­ta edes perus­ta­sol­la? Oli­si kir­joit­ta­nut jotain älykästä? 

    Vai sii­tä, että Soi­nin­vaa­ran habi­tus ero­aa niin pal­jon perin­tei­ses­tä polii­ti­kos­ta, että hänen on pak­ko olla älykkö?

    Ei Kää­riäi­ses­tä saa älyk­köä kulu­neil­la vaat­teil­la, pie­nil­lä ril­leil­lä ja pujo­par­ral­la. Aja­tuk­set teke­vät ihmi­ses­tä äly­kön ja on todel­la vai­kea näh­dä mitään perus­tei­ta mik­si tuo lei­maa lii­tet­täi­siin Soininvaaraan.

  27. Toi­mi­hen­ki­lön palk­kaus ja tuot­ta­vuus ovat usein hyvin epämääräisiä

    Eikä toi­mi­hen­ki­lön palk­kaus edes 70-luvul­la ollut kiin­teä vir­ka­palk­ka vaan esim minul­la val­tion työ­so­pi­mus­suh­tei­se­na puo­let pal­kas­ta oli hen­ki­lö­koh­tais­ta lisää , joka mää­räy­tyi esi­mie­hen arvion mukaan, ei työehtosopimuksen.Siellä oli vain minimi.

    Toi­saal­ta mitä hyö­tyä firaml­le on insi­nöö­ris­tä, jon­ka tuot­ta­vuus ei ulo­tu edes pal­kan minimiin ??

    Kyl­lä työ­na­nat­ja pyr­kii valit­se­maan teh­tä­vään hen­ki­lön, jon­ka tuot­ta­vuus vas­taa palkkaa

    Sama kos­kee kau­pan hyl­lyt­tä­jää­kin , kyl­lä teh­tä­vään vali­taan hen­ki­lö, joka vas­taa työn tuot­ta­vuus­vaa­ti­muk­sia ja siten myös alan minimipalkkaa

  28. Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta on sitä miel­tä, että tuloe­ro­ja on pienennettävä.

    Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta on myös­kin sitä miel­tä, että tuloe­rot kas­va­vat voi­mak­kaas­ti. Todel­li­suu­des­sa tuloe­rot pie­ne­ne­vät, ja gini­ker­roin on las­ke­nut vuo­des­ta 2007 alkaen.

    Mie­li­pi­teet siis ovat kuin eräs ruu­miin­osa: jokai­sel­la on sellainen.

  29. Kal­le: Sil­ti USA on tänä­päi­vä­nä pal­jon yhtei­söl­li­sem­pi kuin Suo­mi. Ei huu­de­ta yhteis­kun­taa apuun, vaan mie­ti­tään, miten itse yhtei­sön sisäl­lä voi­daan aut­taa ihmi­siä. Com­mu­ni­ty on yhä tär­keäm­pi kuin munici­pal aina­kin niis­sä pai­kois­sa, jois­sa olen käynyt.

    Suo­mes­sa “lii­an hyvä” sosi­aa­li­tur­va ja kaik­kea hol­hoa­vat kuk­ka­hat­tu­tä­dit ovat tap­pa­neet yhtei­söl­li­syy­den. Jos haluam­me yhtei­söl­li­syy­den paluu­ta, on kyet­tä­vä sää­tä­mään sosi­aa­li­tur­va jär­jel­li­sel­le, nykyis­tä mata­lam­mal­le tasol­le ja pys­tyt­tä­vä anta­maan ken­kää kai­ken­lai­sil­le hol­hoa­jil­le. Haluammeko?

    Jen­keis­sä olot ovat lähes joka taval­la huo­nom­mat kuin Suo­mes­sa. Kodit­to­muut­ta, rikol­li­suut­ta, ja val­ta­va voit­toa tavoit­te­le­va vankilateollisuus. 

    Mil­joo­nien suu­rui­nen lain­suo­ja­ton “ille­gal immi­grant” ala­luok­ka pol­ke­mas­sa palk­ko­ja, koko­nai­nen suku­pol­vi joka ei kos­kaan pys­ty mak­sa­maan sato­jen tuhan­sien opin­to­lai­no­jaan, ja avoi­men fasis­ti­nen Donald Trump menes­ty­mäs­sä pre­si­den­tin vaaleissa.

    Ei, emme halua olla saman­lai­sia kuin USA.

  30. Kal­le: Sil­ti USA on tänä­päi­vä­nä pal­jon yhtei­söl­li­sem­pi kuin Suo­mi. Ei huu­de­ta yhteis­kun­taa apuun, vaan mie­ti­tään, miten itse yhtei­sön sisäl­lä voi­daan aut­taa ihmi­siä. Com­mu­ni­ty on yhä tär­keäm­pi kuin munici­pal aina­kin niis­sä pai­kois­sa, jois­sa olen käy­nyt. Suo­mes­sa “lii­an hyvä” sosi­aa­li­tur­va ja kaik­kea hol­hoa­vat kuk­ka­hat­tu­tä­dit ovat tap­pa­neet yhtei­söl­li­syy­den. Jos haluam­me yhtei­söl­li­syy­den paluu­ta, on kyet­tä­vä sää­tä­mään sosi­aa­li­tur­va jär­jel­li­sel­le, nykyis­tä mata­lam­mal­le tasol­le ja pys­tyt­tä­vä anta­maan ken­kää kai­ken­lai­sil­le hol­hoa­jil­le. Haluammeko? 

    Toden­nä­köi­ses­ti suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ei halua. Omil­laan ole­mi­nen ja suku­lai­sa­vus­ta riip­pu­vuus tar­koit­taa käy­tän­nös­sä nais­ten syr­jäy­ty­mis­tä työ­elä­mäs­tä kun hei­dän ole­te­taan “perin­tei­ses­ti” hoi­ta­van esi­mer­kik­si lap­set ja van­hus­ten omaishoidon.

  31. Itse alku­pe­räi­seen kir­joi­tuk­seen, mini­mi­pal­kan kor­vaa­mi­nen niin, että lii­an pien­tä palk­kaa til­kit­täi­siin perus­tu­lol­la tai muul­la sosi­aa­li­tur­val­la, voi koi­tua aivan juma­lat­to­man kal­liik­si val­tion­ta­lou­del­le. Täl­lais­ta jär­jes­tel­mää hyväk­si­käyt­tä­viä yri­tyk­siä ja avun tar­vit­si­joi­ta oli­si sel­lai­sen muu­tok­sen jäl­keen paljon.

    Vah­va ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus voi­daan kokea jäyk­kä­nä jär­jes­tel­mä­nä, mut­ta se on vuo­sien aika­na hyväk­si ja toi­mi­vak­si koet­tu ja hil­lit­see ajau­tu­mis­ta moniin vai­keam­min hal­lit­ta­viin ske­naa­rioi­hin, kuten huo­nos­ti toteu­te­tus­sa perus­tu­lo­jär­jes­tel­mäs­sä mata­la­palk­ka-alo­jen poliit­ti­siin työ­tais­te­lui­hin perus­tu­lon korot­ta­mi­sen puo­les­ta. Yhden euron muu­tos perus­tu­loon­han tar­koit­taa nel­jän mil­joo­nan euron muu­tos­ta vas­taa­vaan val­tion talous­ar­vion kohtaan.

    Minus­ta tun­tuu, että monet oikeis­to­lai­set perus­tu­lon kan­nat­ta­jat haa­vei­le­vat perus­tu­loa enem­män sii­tä jär­jes­tel­mäs­tä, jon­ka kuvit­te­le­vat voi­van­sa perus­taa val­tion­ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä romah­ta­neen perus­tu­lo­jär­jes­tel­män raunioille.

  32. Erit­täin hyvä teks­ti. Kiitos.

    Kom­men­tit kuvas­ta­vat lähin­nä sitä miten ideo­lo­gis­tit vasem­mal­la ja oikeal­la halua­vat prag­ma­tii­kan sijaan tais­tel­la sii­tä kuka on oikeassa.

    Toki minul­la­kin on oma ideo­lo­gia­ni mut­ta asioi­ta pitäi­si hoi­taa kui­ten­kin käy­tän­tö ja tehok­kuus edel­lä eikä ideologia.

    Vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi” kel­paa minul­le aina­kin fik­sun talous­po­li­tii­kan jos se muil­le kelpaa.

  33. Vii­me aikoi­na on tul­lut Osmoa ja Paa­vo Lip­pos­ta ikä­vä. Nyt mei­tä joh­taa anti­hu­ma­nis­ti­nen insi­nöö­ri, joka kysyy neu­vo­ja val­tion joh­ta­mi­seen muu­ta­mal­ta yri­tys­ka­ve­ril­taan ja lii­ken­ne­mi­nis­te­rik­si nous­seel­ta sivis­ty­mät­tö­mäl­tä raha­ruh­ti­nat­ta­rel­ta, jon­ka mie­les­tä sisäl­lis­so­dan jäl­kei­nen aika — “työn ja pää­oman liit­to” eli työ­läis­ten pot­ki­mi­nen ja rahan val­ta — oli Suo­men paras­ta aikaa. Palaa, Osmo, edus­kun­taan — ehdol­le ensi vaaleissa.

  34. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Jär­keä kehiin, nyt kun Por­tu­ga­lis­ta­kin saa­daan vero­tet­tua eläk­kei­tä, voi­si eläk­kei­den ulos­mak­set­ta­via osuuk­sia indek­sien kaut­ta lisä­tä. Näin rahaa kier­täi­si Suo­mes­sa, eikä sitä tar­vi­si­si sijoit­taa vero­pa­ra­tii­sei­hin, jos­ta rahan paluu voi lop­pua kuin seinään.

    Jär­keä kehiin. Alen­ta­mal­la työn­te­ki­jöi­den elä­ke­mak­su­ja saa­tai­siin enem­män rahaa liik­kee­seen. Elä­le­ra­has­to­jen riit­tä­vyyt­tä voi­si tur­va­ta alen­ta­mal­la mak­set­tui­hin mak­sui­hin suh­tees­sa aivan yli­mi­toi­tet­tu­ja eläk­kei­tä ja nos­ta­mal­la välit­tö­mäs­ti elä­kei­kä 70 vuoteen.

  35. Oikeis­to­de­ma­ri: työt

    Unoh­dit Arbeits- und Jus­tiz­mi­nis­ter Jari Lind­strö­min; joka pois­taa kan­nis­tin­lou­kun mää­rää­mäl­lä töi­hin työt­tö­myys­kor­vaus­ta pie­nem­mäl­lä palkalla.

    Tulee ihan mie­leen polii­sien palik­ka­laa­tik­ko-tes­ti; jos­sa nelis­kul­mai­sen­kin pali­kan saa mah­tu­maan kol­mion mal­li­seen rei­kään — kun käyt­tää voimaa.

  36. Hen­ki­lön tuot­ta­vuus on mie­len­kiin­toi­nen juttu

    Yoi­mi­tus­jo­hat­jien tuot­ta­vuut­ta on tut­kit­tu eikä ole havait­ta­vis­sa kovin­kaan suur­ta yhteyt­tä hen­ki­lön tuot­ta­vuu­den ja palk­kioi­den välillä

    Sama kos­kee mui­ta­kin yem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä, ei tuot­ta­vuu­den ja palkan/palkkioiden välii­lä ole havait­ta­vaa yhteyttä.

    Palk­kiot eivät juu­ri muu­tu teh­tiin meni yri­tyk­sel­lä hyvin tai huonosti

    Samoin hen­ki­lös­tön valin­ta tuot­ta­vuu­den mukaan on sekin käy­tän­nön tasol­la huuhaata

    Jos teh­tä­viin valit­tai­siin aina tuot­ta­vin haki­jois­ta niin ver­kos­toil­la eli suh­teil­la ei oli­si merkitystä.

    Kui­en­kin jokai­nen reyk­ry­toin­ti­kon­sult­ti, rek­ry­toin­tio­pas ja työk­kä­ri pai­not­ta­vat ver­kos­toi­tu­mi­sen eli suh­tei­den mer­ki­tys­tä työ­paik­kaa haettaessa.

    Niin­pä väi­te on, että val­tao­sa työ­pa­oi­kois­ta täy­te­tään suh­teil­la, ei siis valit­se­mal­la tuot­ta­vin­ta hakijoista.Kun yhtä työ­paik­kaa hakee 200–800 haki­jaa niin ei hei­lä ole suh­tei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä valin­ta koh­dis­tuu vain pie­neen joukkoon.

    Sama kos­kee työ­tä, ei hen­ki­lön tuot­ta­vuus rii­pu yksin hen­ki­lös­tä vaan nyky­ään myös tie­to­jär­jes­tel­mis­tä ja koneis­ta, työkaluista.

    Kun vika ja häi­riö­ai­kaa on lat­tia­ta­son hom­mis­sa n 40 % ja kauus­hom­mis­sa jopa 60 % ja lisä­tään apu­veä­li­neid­ne vai­ku­tus niin sin­ne kato­aa hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien tuo­ma tuottavuus.

    Ja miten pal­kan­ko­ro­tuk­sia jae­taan. Pärs­tä­ker­toi­men mukaan.

    Esi­mies suo­sii aina aina lähei­si­ään eli ruskeakielisiä

  37. Eikä ihmi­sen jous­ta­vuus ole ääretöntä

    Jokai­sel­la yksi­löl­lä on mui­ta­kin vevoit­tei­ta kuin työ : Ei lap­sia voi jät­tää hake­mat­ta tar­has­ta ja omat ja las­ten har­ras­tuk­set rajoit­ta­vat joustoa.

    Tai jos hen­ki­lö toi­mii omais­hoi­ta­ja­na niin jous­to­va­rat ovat vähäisiä

    Jous­to­jen vaa­ti­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, ettei osa kan­sas­ta voi osal­lis­tua luot­ta­mus­teh­tä­viin, kos­ka työt estä­vät sen.

    Niin­pä Edus­kun­nas­ta puut­tu­vat koko­naan yksi­tyi­sen sek­to­rin työntekijät

    Kan­san­edus­ta­jat ovat pää­osin vir­ka­mie­hiä ‚yrit­tä­jiä tai kokoai­kai­sia poliitikkoja.

    Esim joku Kaner­va tai Zys­kowicz on teh­nyt muu­ta­man kuu­kau­den nor­maa­lia palk­ka­työ­tä tai joku.

    Kun täy­si-ikäi­sis­tä n 40% ei voi osal­lis­tua pää­tök­sen­te­koon edus­ta­ja­na niin demo­kra­tia on rikki

  38. Lii­an van­ha:
    Hen­ki­lön tuot­ta­vuus on mie­len­kiin­toi­nen juttu

    Yoi­mi­tus­jo­hat­jien tuot­ta­vuut­ta on tut­kit­tu eikä ole havait­ta­vis­sa kovin­kaan suur­ta yhteyt­tä hen­ki­lön tuot­ta­vuu­den ja palk­kioi­den välillä

    Sama kos­kee mui­ta­kin yem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä, ei tuot­ta­vuu­den ja palkan/palkkioiden välii­lä ole havait­ta­vaa yhteyttä.

    Palk­kiot eivät juu­ri muu­tu teh­tiin meni yri­tyk­sel­lä hyvin tai huonosti

    Samoin hen­ki­lös­tön valin­ta tuot­ta­vuu­den mukaan on sekin käy­tän­nön tasol­la huuhaata

    Jos teh­tä­viin valit­tai­siin aina tuot­ta­vin haki­jois­ta niin­ver­kos­toil­la eli suh­teil­la ei oli­si merkitystä.

    Kui­en­kin jokai­nen reyk­ry­toin­ti­kon­sult­ti, rek­ry­toin­tio­pas ja työk­kä­ri pai­not­ta­vat ver­kos­toi­tu­mi­sen eli suh­tei­den mer­ki­tys­tä työ­paik­kaa haettaessa.

    Niin­pä väi­te on, että val­tao­sa työ­pa­oi­kois­ta täy­te­tään suh­teil­la, ei siis valit­se­mal­la tuot­ta­vin­ta hakijoista.Kun yhtä työ­paik­kaa hakee 200–800 haki­jaa niin ei hei­lä ole suh­tei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä valin­ta koh­dis­tuu vain pie­neen joukkoon.

    Sama kos­kee työ­tä, ei hen­ki­lön tuot­ta­vuus rii­pu yksin hen­ki­lös­tä vaan nyky­ään myös tie­to­jär­jes­tel­mis­tä ja koneis­ta, työkaluista.

    Kun vika ja häi­riö­ai­kaa on lat­tia­ta­son hom­mis­sa n 40 % ja kauus­hom­mis­sa jopa 60 % ja lisä­tään apu­veä­li­neid­ne vai­ku­tus niin sin­ne kato­aa hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien tuo­ma tuottavuus.

    Ja miten pal­kan­ko­ro­tuk­sia jae­taan. Pärs­tä­ker­toi­men mukaan.

    Esi­mies suo­sii aina aina lähei­si­ään eli ruskeakielisiä

    tot­ta. tuloe­rois­ta kiin­nos­tu­neil­le täs­sä lois­ta­va kir­ja: http://ecx.images-amazon.com/images/I/51qQmqxq5TL._SX373_BO1,204,203,200_.jpg

    palk­ka riip­puu pärstästä

  39. Hyvä kir­joi­tus. Useam­man­kin vasem­mis­to­lai­sen soi­si ajat­te­le­van juu­ri näin. Vaik­ka osa nykyi­sen hal­li­tuk­sem­me pää­tök­sis­tä vai­kut­taa kau­niis­ti sanot­tu­na type­ril­tä, eikä toteu­tus­ta­kaan voi kehua, niin ei oikein tun­nu sil­tä, että oli­si ole­mas­sa poliit­tis­ta vaih­toeh­toa. Ant­ti Rin­ne ja Vil­le Nii­nis­tö kun ovat valin­neet pöl­hö­po­pu­lis­min tien ja otta­vat kai­ken ilon irti oppo­si­tioon päätymisestä.

  40. kar­vi­nen: Jen­keis­sä olot ovat lähes joka taval­la huo­nom­mat kuin Suo­mes­sa. Kodit­to­muut­ta, rikol­li­suut­ta, ja val­ta­va voit­toa tavoit­te­le­va vankilateollisuus. 

    Mil­joo­nien suu­rui­nen lain­suo­ja­ton “ille­gal immi­grant” ala­luok­ka pol­ke­mas­sa palk­ko­ja, koko­nai­nen suku­pol­vi joka ei kos­kaan pys­ty mak­sa­maan sato­jen tuhan­sien opin­to­lai­no­jaan, ja avoi­men fasis­ti­nen Donald Trump menes­ty­mäs­sä pre­si­den­tin vaaleissa.

    Ei, emme halua olla saman­lai­sia kuin USA.

    Eivät lait­to­mat siir­to­lai­set ole lain­suo­jat­to­mia. Ne mak­sa­vat vero­ja ja nii­den on pak­ko lait­taa lap­sen­sa pai­kal­li­seen kou­luun. Aikai­sem­min­kin on täl­lä pals­tal­la ollut, että USA:ta ja Suo­mea ei voi ver­ra­ta mil­lään tasol­la. USA:n liit­to­val­tion ver­jär­jes­tel­mä on vähen­nyk­siä suo­si­va ja latin latia ei lai­tet­tai­si hyvän­te­ke­väi­syy­teen ellei sii­tä sai­si verovähennyksiä.

    Tax deduc­tible” on oikea pis­nis USA:ssa ja ilmei­sen menestyksellinen.

    Myös veroil­moi­tus­teol­li­suus on jat­ku­vas­ti kas­va­va ala ja tuot­taa muka­vas­ti, vaik­ka koh­tuul­li­sen help­po ja kat­ta­va veroil­moi­tus­si­vus­to on tar­jol­la ilmai­ses­ki viran­omai­sen tahol­ta. Ensim­mäi­sen ker­ran kun sitä käyt­ti, niin oli jän­nää, mut­ta myö­hem­min sel­vi­si, että jos ilmoi­tus menee läpi auto­maat­ti­tar­kis­tuk­ses­ta, niin enem­pää ei tar­vit­se huo­leh­tia ja jos käy niin, että tulee tax audit (n. 10 % ilmoi­tuk­sis­ta), niin tahat­to­mis­ta vir­heis­tä ei ran­gais­ta, mut­ta kyl­lä­kin sii­tä, että mah­dol­li­ses­ti on yrit­tä­nyt huijata. 

    Tulon­siir­rot ovat myös mas­sii­vi­sia. Medica­re ja Medicaid ovat suu­rim­mat myön­tä­jät. Nämä kuu­lui­sat läs­kis­koot­te­rit, joi­ta suo­ma­lai­set nau­ra­vat, ovat käyt­tä­jil­leen mak­sut­to­mia tai niis­tä veloi­te­taan vähän, riip­puen osavaltiosta. 

    Myös kai­ken­lai­set opis­ke­lu­ra­has­tot lap­sil­le ja hau­taus­ra­has­tot elä­ke­läi­sil­le ovat täy­si­mää­räi­si­nä vähen­nys­kel­poi­sia. Hom­ma siis hoi­tuu USA:ssa tuet­tu­na niin, että kukaan ei mak­sa oikeas­taan oike­aa mää­rää vero­ja vaan kaik­ki mitä voi vähen­tää, on vähennetty.

  41. Yleen­sä lai­ta­oi­keis­to­lai­nen vas­tus­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja par­haim­mil­laan kan­nat­taa rotue­rot­te­lua ja ulko­maa­lais­ten karkottamista.” 

    Jaha, vain niin. Mikä on tuo lai­ta­oi­keis­to? Jotain uut­ta ter­mi­no­lo­gi­aa, kun yri­te­tään sijoit­taa rasis­ti­nen vasem­mis­to sin­ne, mihin se ei kuulu.

    Oikeal­la ei ole mitään tar­vet­ta rotu­jen erot­te­luun, kyl­lä ne erot­taa erottelemattakin.

  42. Tero Tolo­nen:

    Mitä­pä luu­let­te, jos Suo­men kan­sa ostai­si lot­to- ja veik­kaus­ra­hoil­la osak­kei­ta, kuin­ka köy­hä kan­sa oli­sim­me het­ken pääs­tä? Veik­kaus tekee vuo­des­sa lii­ke­vaih­toa 1800 mil­joo­naa – jos köy­hät lot­toa­mi­sen sijaan ostai­si­vat joka vuo­si­kah­del­la mil­jar­dil­la osak­kei­ta, kym­me­nen vuo­den aika­na meil­le ker­tyi­si arviol­ta 30–40 mil­jar­dia kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta, mikä­li kes­ki­mää­räi­nen 6% tuot­to toteutuu.

    Eli kärj­jis­täen voi­si sanoa, että kapi­ta­lis­min ja sosia­lis­min ero on, että kapi­ta­lis­mis­sa köy­hyys on vapaaehtoista.

    Asia hel­pot­tai­si pal­jon jos sosi­aa­li­tur­va oli­si joten­kin jär­ke­väm­pi. Eräs suku­lai­se­ni nos­taa toi­meen­tu­lo­tu­kea ja hänel­lä on noin 30 000 euroa kätei­se­nä, kos­ka jos 30 000 eurol­la ostai­si osak­kei­ta, menet­täi­si oikeu­den saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea. Ilmei­ses­ti toi­meen­tu­lo­tu­ki on enem­män kuin osak­kei­den arvon­nousu ja osin­got ovat, joten min­käs teet.

    Kal­le: Osmo, oli­han vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi sar­kas­mia? Mark­ki­na­li­be­ra­lis­mis­ta olen suu­rin piir­tein samaa miel­tä, mut­ta vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka aiheut­taa poik­keuk­set­ta huo­non talou­del­li­sen tilan­teen, mis­tä eni­ten kär­si­vät vähä­va­rai­set. Ainoa vasem­mis­to­lai­nen, jota suo­ma­lai­sen vähä­va­rai­sen kan­nat­taa äänes­tää, on Nal­le Wahlroos.

    No onko esi­mer­kik­si äärioi­keis­to­lai­ses­sa Yhdys­val­lois­sa työs­sä käy­vän pie­ni­palk­kai­sen köy­hän ja työs­sä käy­mät­tö­män köy­hän asiat parem­min? Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa köy­hien tilan­ne on parem­pi, ja he ovat sel­väs­ti onnel­li­sem­pia, ja rik­kai­den tilan­ne huo­nom­pi, muta vai­ku­tus onnel­li­suu­teen on vähäi­nen jos on vaik­ka 87 206 dol­la­rin vuo­si­tu­lot 151 534 dol­la­rin sijaan. Edel­li­nen on se mitä vaa­di­taan net­to­na, osto­voi­ma­kor­jauk­sen jäl­keen Suo­mes­sa rik­kaim­paan pro­sent­tiin pää­se­mi­sek­si ja jäl­kim­mäi­nen se mitä vaa­di­taan vas­taa­vaan Yhdysvalloissa.

    Vält­tä­mät­tä äärim­mäi­sen oikeis­to­lai­nen poli­tiik­ka, kuten Yhdys­val­lois­sa, tai äärim­mäi­sen vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka ei tuo­ta paras­ta lop­pu­tu­los­ta, vaan Suo­men kal­tai­nen väli­muo­to, jos­sa läh­tö­koh­tai­ses­ti mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat kai­ken, ja nii­den toi­min­taan puu­tu­taan tar­vit­taes­sa, on paras. 

    Kal­le: Suo­mes­sa “lii­an hyvä” sosi­aa­li­tur­va ja kaik­kea hol­hoa­vat kuk­ka­hat­tu­tä­dit ovat tap­pa­neet yhtei­söl­li­syy­den. Jos haluam­me yhtei­söl­li­syy­den paluu­ta, on kyet­tä­vä sää­tä­mään sosi­aa­li­tur­va jär­jel­li­sel­le, nykyis­tä mata­lam­mal­le tasol­le ja pys­tyt­tä­vä anta­maan ken­kää kai­ken­lai­sil­le hol­hoa­jil­le. Haluammeko?

    Puhut pal­jon sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­ses­ta, mut­ta mikä sopi­va taso kon­kreet­ti­ses­ti on? Hei­te­tään­kö työ­tön kadul­le 6, 12 vai 24 kuu­kau­den jälkeen?

    R.Silfverberg:
    Vali­tet­ta­vas­ti suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ei usko ilmastomuutokseen. 

    En ole ker­taa­kaan elä­mä­ni aika­na tör­män­nyt suo­ma­lai­seen, joka ei uskoi­si ilmas­ton­muu­tok­seen. Vih­reil­lä puo­lu­ee­na on eräi­tä dog­mia, kuten ydin­voi­man vas­tus­tus, vaik­ka se on ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä, ja pyö­räi­lyn kan­na­tus, vaik­ka se on umpi­sur­kea lii­ken­ne­muo­to. Mark­ki­noi­den perus­teel­la Hel­sin­gis­sä on kysyn­tää 0 kap­pa­leel­le kau­pun­ki­pyö­rä­ase­mal­le, ja pyö­räi­ly vain hait­taa joukkoliikennettä.

    bruut­tus:
    “Yleen­sä lai­ta­oi­keis­to­lai­nen vas­tus­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja par­haim­mil­laan kan­nat­taa rotue­rot­te­lua ja ulko­maa­lais­ten karkottamista”

    Tämän voi näh­dä useil­la­kin tavoil­la. Esim. jen­keis­sä on tut­kit­tu yhtei­söl­li­syy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etni­sil­lä ryh­mil­lä on soli­daa­ri­suut­ta vain omi­aan koh­taan. Entä jos moni­kult­tuu­ri nime­no­maan kaa­taa soli­daa­ri­suu­den ja hyvinvointiyhteiskunnan? 

    Moni­kult­tuu­ri hait­taa hyvin monel­la tapaa yhteis­kun­nan toi­min­taa. Kun Tuk­hol­man kun­ta muut­ti maas­ta perit­tä­viä vuo­kri­aan enem­män mark­kieh­toi­sik­si, rie­mu repe­si sii­tä suu­rim­mal­la ruot­sin­kie­li­sel­lä kes­kus­te­lu­fo­ru­mil­la. Tämä joh­tui sii­tä, että maan­vuo­kra las­ki sel­lai­sil­la alueil­la, jois­sa ei asu ollen­kaan ruot­sa­lai­sia. Niin­kin yksin­ker­tai­seen asi­aan kuin maan­vuo­kra tulee etni­nen jän­ni­te, kos­ka jos nii­tä tasa­taan, rahaa siir­tyy ei-val­koi­sen väes­tön tas­kus­ta val­koi­sen väes­tön tas­kuun ja jos nii­tä muu­te­taan mark­ki­naeh­toi­sim­mik­si, val­kois­ten tas­kus­ta siir­tyy rahaa ei-val­kois­ten taskuun. 

    Uskon, että hyvin­voin­ti­val­tion kan­na­tus alkaa tip­pua dra­maat­ti­ses­ti sii­nä koh­taa, kun työt­tö­myys ei ole miten­kään eri­tyi­sen suur­ta, mut­ta alkaa käy­dä niin että suu­rin osa sosi­aa­li­tuis­ta menee toi­seut­ta edus­ta­vil­le hen­ki­löil­le, eikä veron­mak­sa­jien omal­le vii­te­ryh­mäl­le, esi­mer­kik­si län­si­maa­lai­set tai suomalaiset.

  43. Juho Laa­tu:

    Jaa että nykyis­tä­kin enem­män perus­pal­ve­lui­den yksityistämistä.

    Mitä vikaa perus­pal­ve­lui­den yksityistämisessä?

    Lii­an van­ha:
    Eikä ihmi­sen jous­ta­vuus ole ääretöntä

    Jokai­sel­la yksi­löl­lä on mui­ta­kin vevoit­tei­ta kuin työ : Ei lap­sia voi jät­tää hake­mat­ta tar­has­ta ja omat ja las­ten har­ras­tuk­set rajoit­ta­vat joustoa.

    Tai jos hen­ki­lö toi­mii omais­hoi­ta­ja­na niin jous­to­va­rat ovat vähäisiä

    Jous­to­jen vaa­ti­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, ettei osa kan­sas­ta voi osal­lis­tua luot­ta­mus­teh­tä­viin, kos­ka työt estä­vät sen.

    Niin­pä Edus­kun­nas­ta puut­tu­vat koko­naan yksi­tyi­sen sek­to­rin työntekijät

    Kan­san­edus­ta­jat ovat pää­osin vir­ka­mie­hiä ‚yrit­tä­jiä tai kokoai­kai­sia poliitikkoja.

    Esim joku Kaner­va tai Zys­kowicz on teh­nyt muu­ta­man kuu­kau­den nor­maa­lia palk­ka­työ­tä tai joku.

    Kun täy­si-ikäi­sis­tän 40% ei voi osal­lis­tua pää­tök­sen­te­koon edus­ta­ja­na niin demo­kra­tia on rikki

    Mis­tä syys­tä käy­tän­nös­sä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vä ei voi­si ryh­tyä kansanedustajaksi? 

    Atee­nas­sa oli niin, että samaa toin­ta sai pää­sään­töi­ses­ti hoi­taa kak­si kaut­ta elin­ai­ka­naan, ja nuo kak­si kaut­ta ei saa­nut olla peräk­käin. Toi­saal­ta rajoi­tuk­set kan­san­edus­ta­jien kausiin, jol­la siis este­tään mai­nit­se­ma­si poliit­ti­set broi­le­rit, jotai­si sii­hen, että kan­sa ei sai­si vali­ta täy­sin vapaas­ti kan­san­edus­ta­ji­aan. Eri­tyi­sen hyvät kan­san­edus­ta­jat eivät sai­si pal­vel­la kah­ta kaut­ta enem­pää (esi­mer­kik­si atee­na­lai­sen mal­lin mukais­ten rajoi­tus­ten olles­sa voi­mas­sa), vaik­ka hei­tä kor­vaa­maan tule­vat kan­san­edus­ta­jat oli­si­vat objek­tii­vi­ses­ti huonompia.

  44. Lii­an van­ha:

    Niin­pä väi­te on, että val­tao­sa työ­pa­oi­kois­ta täy­te­tään suh­teil­la, ei siis valit­se­mal­la tuot­ta­vin­ta hakijoista.Kun yhtä työ­paik­kaa hakee 200–800 haki­jaa niin ei hei­lä ole suh­tei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä valin­ta koh­dis­tuu vain pie­neen joukkoon. 

    Tuos­sa on sel­lai­nen iso vir­he ettei työ­paik­ko­ja enää luo­da siten että nii­tä oli­si tar­koi­tus­kaan lait­taa aidos­ti jul­ki­seen hakuun. Jot­kut halua­vat näyt­tää työn­vä­li­tyk­sen kaut­ta että he palk­kaa­vat jen­giä, mut­ta oikea ja toi­mi­va reit­ti tulee ihan muualta. 

    Hake­muk­sia voi tosi­aan tul­la sato­ja, mut­ta ilman haki­jan ihan oikeas­ti tun­net­tu­ja hyviä työs­ken­te­ly­ta­po­ja, taus­ta­tie­to­ja, suo­sit­te­li­joi­ta ja kon­tak­te­ja, ei kenen­kään tar­vit­se uskal­taa ottaa ran­dom-haki­jaa edes työhaastatteluun.

    Viher-sdp-vasem­mis­to on teh­nyt työl­lis­tä­mi­ses­tä niin vaa­ral­lis­ta, ris­kial­tis­ta ja kal­lis­ta ettei vir­he-rek­ry­toin­tei­hin ole yksin­ker­tai­ses­ti varaa. Nämä AY-mafioo­sot ovat todel­la­kin saa­neet jäy­kis­tet­tyä työ­mark­ki­nat niin sol­muun ettei yri­tys pää­se edes huo­nos­ta työn­te­ki­jäs­tä eroon ilman että AKT pysäyt­tää lait­to­mas­ti sata­mat tai jul­ki­sen lii­ken­teen, tai muu­ta yri­tyk­sel­le ja yhteis­kun­nal­le kal­lis­ta sekä mafial­le tyy­pil­lis­tä kiristystoimintaa.

    Nyt vähäi­set­kin työ­pai­kat voi­daan täyt­tää vain ja ainoas­taan nime­no­maan suh­teil­la. Tämä joh­tuu suo­raan sii­tä että vir­he-reki­ryt tuhoa­vat hel­pos­ti koko fir­man, ja kun vasem­mis­to ja AY-mafia pää­se­vät vie­lä anta­maan lisä­ar­vo­aan, voi yrit­tä­jä ja yri­tys lopet­taa työt kai­kil­ta muil­ta­kin. Jos tosi­aan vie­lä joku palk­kaa, pitää haki­ja tun­tea etu­kä­teen ja hyvin niin että hänes­tä ei saa­da koko fir­mal­le AY-jyrää ja ‑ajoank­ku­ria.

    Ei ole sat­tu­maa eikä sana­he­li­nää että työ­pai­kois­sa tar­vi­taan ja vaa­di­taan yrit­tä­jä­hen­ki­syyt­tä. Tuo on aivan oikea sana ja tapa ker­toa että työn­te­ki­jän pitää pys­tyä tuo­maan työl­lään ja tulok­sil­laan fir­mal­le niin pal­jon lisä­ar­voa että kysei­nen hen­ki­lö kan­nat­taa ja voi­daan pitää töis­sä. Jos duu­na­ri kek­sii jat­ku­vas­ti saik­ku­jaan, lint­saa duu­nis­ta, ja ulkois­taa omia hom­mi­aan muil­le, jne, hän ei var­mas­ti ole sel­lai­nen hen­ki­lö mitä työ­nan­ta­ja, yrit­tä­jä ja muu työyh­tei­sö halua­vat kat­soa yhtään kau­em­paa. Mut­ta, kun viher-SDP-vasem­mis­to­lai­nen AY-mafia on vaa­ti­nut toi­sin, ei perin­tei­siä työ­paik­ko­ja enää voi­da eikä viit­si­tä luoda.

    Tosin, nyky­ään on pal­jon hel­pom­paa ostaa työ­teh­tä­vät muil­ta (mikro)yrittäjiltä. Työt ete­ne­vät, laa­tu on hyvää ja työn laa­dun tai toi­min­ta­ta­po­jen ongel­mis­ta pää­see tar­vit­taes­sa eroon alle tunnissa. 

    Tämä ei tie­ten­kään sovi lais­ku­reil­le ja lor­vai­li­joil­le, mut­ta he eivät muu­ten­kaan pää­dy tule­vai­suu­des­sa min­kään orga­ni­saa­tion vai­vak­si ja harmiksi.

    1. Viher-sdp-vasem­mis­to on teh­nyt työl­lis­tä­mi­ses­tä niin vaa­ral­lis­ta, ris­kial­tis­ta ja kal­lis­ta ettei vir­he-rek­ry­toin­tei­hin ole yksin­ker­tai­ses­ti varaa.

      Voit­ko ker­toa yksi­tyis­koh­tai­sem­min, mikä on ollut vih­rei­den roo­li täs­sä työ­hön­ot­to­kyn­nyk­sen nostamisessa?
      Sinän­sä olen samaa miel­tä sii­tä, että mitä vai­keam­mak­si tulee huo­non työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­nen, sitä syr­ji­väm­mäk­si tulee työ­hön­ot­to, eli taas ollaan työ­hön pääs­sei­den puo­lel­la työt­tö­miä vastaan.

  45. Sep­po Ensio:
    Eli kokoo­mus on siis nykyi­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa kes­kus­tan ja PS:n van­ki­na – toteut­ta­mas­sa oikeis­to­lais­ta tuloe­ro­ja kas­vat­ta­vaa talouspolitiikkaa.

    THL:n arvion mukaan nykyisn kepu-ps-kok hal­li­tuk­sen vuo­del­le 2016 teke­mä bud­jet­ti on hie­man tuloe­ro­ja tasoit­ta­va. Edel­li­sen hal­li­tuk­sen, eli hal­li­tuk­sen jos­sa kokoo­mus oli pää­mi­nis­te­ri­puo­lue, teke­mät uudis­tuk­set vähen­si­vät tuloe­ro­ja enemmän.

    Kts. THL:n jul­kai­su “Vuo­den 2016 ta
    lousar­vion vai­ku­tuk­set perus­tur­vaan” sivu 4.

    Vuo­den 2016 vero­tus-ja etuus­lain­sää­dän­nön muu­tok­set eivät vai­ku­ta pie­ni­tu­loi­suusas­tee­seen, mut­ta muu­tok­set pie­nen­tä­vät hie­man tuloe­ro­ja Gini-
    ker­toi­mel­la tar­kas­tel­tu­na. Sen sijaan vuo­si­na 2012–2015 teh­dyt etuus- ja vero­tus­lain­sää­dän­nön muu­tok­set ovat pie­nen­tä­neet sel­väs­ti sekä tuloe­ro­ja että pie­ni­tu­loi­suusas­tet­ta. Pie­ni­tu­loi­suusas­tet­ta on alen­ta­nut eni­ten vuo­den 2015 asumistuki
    uudistus. ”

    https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130275/URN_ISBN_978-952–302-629–2.pdf?sequence=1

    —————–

    Kyl­lä se on kau­hea duu­na­rei­den tur­ma tuo Kokoo­mus. Hal­li­tus tekee tuloe­ro­ja kaven­ta­vaa poli­tiik­kaa kun se on hal­li­tuk­ses­sa pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­ee­na ja sil­loin­kin, kun se on hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ei ei ole pääministeripuolue. 

    Tun­tuu että ei ole sel­lais­ta het­keä, jol­loin­ka vasem­mal­ta ei kuu­lu vali­tus­ta tuloe­ro­jen kas­va­mi­ses­ta eikä sii­tä, että se on hal­li­tuk­sen syy­tä. Se on ihan sama mitä tuloe­roil­le tapah­tuu, SDP/vaseliitton nar­ra­tii­vis­sa ne vain kas­va­vat ikuisesti.

  46. Lii­an van­ha:Sama kos­kee mui­ta­kin yem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä, ei tuot­ta­vuu­den ja palkan/palkkioiden välii­lä ole havait­ta­vaa yhteyttä.

    Suo­mes­sa on maa­il­man jäy­kim­mät palk­ka­ra­ken­teet eli oli­si­han se nyt erin­omai­sen outoa, jos täl­lai­ses­sa maas­sa tuot­ta­vuuse­rot näkyi­si­vät hyvin voi­mak­kaas­ti palkoissa. 

    Palk­kiot eivät juu­ri muu­tu teh­tiin meni yri­tyk­sel­lä hyvin tai huonosti

    Ensin­nä­kin jos yksit­täi­sel­lä yri­tyk­sel­lä menee ensin menee hyvin ja sen jäl­keen huo­nos­ti, niin ei nii­tä palk­ko­ja voi oikein mil­lään las­ke. Toi­sek­si, kyl­lä yri­tys­ten tuot­ta­vuus ja pal­kat oikeas­ti mene­vät käsi kädes­sä. Tuot­ta­vis­sa yri­tyk­sis­sä on parem­mat pal­kat kuin vähem­män tuottavissa.

    Kui­en­kin jokai­nen reyk­ry­toin­ti­kon­sult­ti, rek­ry­toin­tio­pas ja työk­kä­ri pai­not­ta­vat ver­kos­toi­tu­mi­sen eli suh­tei­den mer­ki­tys­tä työ­paik­kaa haettaessa.

    Sinä et ymmär­rä suh­tei­den mer­ki­tys­tä. Suh­teet tar­koit­tavt sitä, että nii­tä käy­tet­täes­sä työ­nan­ta­ja ei osta sikaa säkis­sä vaan tun­ne­tun tekijän.

    Kun yhtä työ­paik­kaa hakee 200–800 haki­jaa niin ei hei­lä ole suh­tei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä valin­ta koh­dis­tuu vain pie­neen joukkoon.

    Jos yhtä työ­paik­kaa hakee noin mon­ta teki­jää, sil­le ei ole kyl­lä mitään mui­ta vaa­ti­muk­sia, kuin että työn­te­ki­jä on jär­jis­sään. Siii­tä sakis­ta jos valit­see tun­ne­tun “hyvän työn­te­ki­jän” niin var­mas­ti onnis­tuu. Lisäk­si et voi tie­tää kuin­ka pal­jon suh­teet vai­kut­tavt toi­seen suun­taan. Tuos­sa 200–800 työn­te­ki­jän sakis­sa voi olla monin­ker­tai­nen mää­rä tun­net­tu­ja “näi­tä ei var­mas­ti palkata”-tekijöitä. He taas jää­vät palk­kaa­mat­ta nime­no­maan suh­tei­den­sa vuoksi.

    Sama kos­kee työ­tä, ei hen­ki­lön tuot­ta­vuus rii­pu yksin hen­ki­lös­tä vaan nyky­ään myös tie­to­jär­jes­tel­mis­tä ja koneis­ta, työkaluista.

    Sen takia palk­kae­rot yri­tys­ten välil­lä ovat­kin suu­rem­mat kuin työn­te­ki­jöi­den välil­lä yri­tys­ten sisäl­lä. Tuot­ta­vam­mis­sa fir­mois­sa voi­daan mak­saa parem­paa palkkaa.

    sin­ne kato­aa hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien tuo­ma tuottavuus.

    No sit­ten­hän ei ole väliä, vaik­ka rek­ry­toi­ta­vat valit­tai­siin arval­la suh­tei­den taik­ka päte­vyy­den sijaan.

  47. Mini­mi­pal­kan vai­ku­tuk­sia teo­re­ti­soi­da loput­to­mas­ti, mut­ta koke­muk­sien mukaan jokai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on ns luon­nol­li­nen minimipalkka.

    Ihmi­nen tar­vit­see ruo­kaa, juo­maa, suo­jaa sääl­tä ja tääl­lä poh­joi­ses­sa tuke­van suo­jan ja vaatteet.Eikä tro­pii­kis­sa­kaan tai­va­sal­la tule toimeen

    Ja ihmi­nen­kin on eläin ja tar­vit­see laji­tyy­pil­lis­tä toimintaa

    Sii­tä voi arvioi­da mää­rän mini­mi­tu­lol­le, jol­la tulee toi­meen esim Suo­mes­sa tai Indo­ne­sias­sa tai Latviassa

    Ja sil­loin kun palk­ka­tar­jous on alle tuon mini­min niin ei kukaan läh­de töi­hin. Tai jos läh­tee niin hän puu­haa jota­kin muu­ta­kin eikä se ole usein­kaan rehel­lis­tä .Sen vuok­si Indo­ne­sia ja Lat­via tai Viro tai moni muu maa on kor­rup­toi­tu­nut ja rikol­li­suus on korkea.Tässä yhtey­des­sä puhu­taan katu­ko­ruup­tios­ta, eliit­ti on kai­kis­sa yhteis­kun­nis­sa korruptoitunut.

    Esim Lat­vias­sa kun pyrim­me pois­ta­maan kor­rup­tio­ta yri­tyk­ses­tä niin ensim­mäi­nen teh­tä­vä oli palk­ko­jen 2–3 kertaistaminen.Sen jäl­keen kor­rup­tio las­ki nopeasti.Toinen oli tie­tys­ti seu­ran­nan paran­ta­mi­nen, joten toi­mi­tuk­sia ei voi­nut hidastaa/jättää tekemättä.

    Ult­ra­li­be­raa­lis­sa talous­a­jat­te­lus­sa aja­tel­laan, että ihmi­nen elää pyhäl­lä hengellä .

    Asi­aa voi tar­kas­tel­la jos työ tee­te­tään yrittäjällä.Pidetään aivan luon­nol­li­se­na, että yrit­tä­jä las­kut­taa mat­ka-ajat ja mat­ka­ku­lut ja sen pääl­le vähä­tuot­toi­sis­sa­kin töis­sä 30–40 euron tuntiveloituksen.
    Kau­pan kas­sal­le tuo­ta ei suvai­ta, hänen pitää tyy­tyä muu­ta­maan euroon parin tun­nin keikasta
    Yrit­tä­jä veloit­taa 3–4 tun­tia eli n100-160 euroa samas­ta keikasta.

    Eivät­kä vas­tak­kain ole työl­li­set ja työt­tö­mät ei työ­mää­rä juu­ri kas­va vaik­ka mini­mi­palk­kaa ei ole, sii­tä huo­leh­tii tuo luon­nol­li­nen minimipalkka.

    Mini­mi­pal­kas­sa ovat vas­tak­kain edel­leen työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät, ei tuo aset­te­lu ole mihin­kään poistunut.

    Hyvä esi­merk­ki vas­tak­kain aset­te­lus­ta on työnantajien/oikeiston tavoi­te palk­ka­jous­toil­le ja krii­si­lausek­keil­le. Pal­kan halu­taan jous­ta­van alas­päin krii­si­ti­lan­tees­sa mut­ta tuo­ta mene­tys­tä ei halu­ta mak­saa takai­sin kun ajat para­ne­vat eli työn­te­ki­jät osal­lis­tu­vat ris­kin­kan­toon, mut­ta eivät voitonjakoon.

    Kyl­lä tuo vas­tak­kai­na­set­te­lu on ede­leen ole­mas­sa, oikeis­toe­lii­tin tavoi­ta on vain häi­vyt­tää se ja pis­tää työn­te­ki­jät tais­te­le­maan keskenään

  48. Työt­tö­mät ja työl­li­set eivät ole vastakkain.Se on ehlp­po tde­ta tar­kas­te­le­mal­la yksilöitä.

    Ei ihmi­nen ole pysy­väs­ti työ­tön tai työl­li­nen vaan nyky­ai­ka­na ihmi­nen on vuo­roin työl­li­nen ‚vuo­roin työllinen.

    Työt­tö­myys on vain tapa jakaa työtä,-Noin 100 vuot­ta työ­tä jaet­tiin siir­tä­mäl­lä osa tuot­ta­vuu­den nousus­ta työ­ajan lyhentämiseen.Ensin päi­vit­täis­tä työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä, sen jäl­keen lyhen­net­tiin vii­kot­tais­ta, sit­ten eli­ni­käis­tä ja sen jäl­keen vuosittaista

    Nyt ne maat, jois­sa työt­tö­myys on alhai­nen ovat jat­ka­neet työ­ajan lyhentämistä.

    Suo­mi on har­vo­ja mai­ta, jois­sa kul­je­taan päin­vas­tai­seen suuntaa

  49. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mitä vikaa perus­pal­ve­lui­den yksityistämisessä?

    Tar­kaan ottaen en tuos­sa sano­nut, että oli­si hait­taa, vaan huo­mau­tin OS:lle hänen sano­mi­sis­taan. Mut­ta olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että perus­pal­ve­lui­ta voi yksi­tyis­tää hel­pos­ti “lii­kaa”.

    Pitää kai erot­taa toi­sis­taan kak­si tapaus­ta, perus­pal­ve­lui­den (tai nii­den osien) tilaa­mi­nen yksi­tyi­sil­tä ja koko toi­min­nan yksitystäminen.

    Yksi­tyis­tä­mi­ses­sä kat­son jär­ke­vien rajo­jen kul­ke­van joten­kin niin, että perus­tur­val­li­suut­ta ei kan­na­ta (Suo­men kal­tai­ses­sa val­tios­sa, jos­sa ihmi­set pää­sään­töi­ses­ti luot­ta­vat val­tii­oon) yksi­tyis­tää, sil­lä samal­la toden­nä­köi­ses­ti katoai­si lii­kaa perus­tur­val­li­suut­ta. Polii­sin ja puo­lus­tus­voi­mien on hyvä olla kaik­kien yhteis­kun­nan kuu­kausi­palk­kais­ta työ­tä, ei esi­mer­kik­si sakoil­la elan­ton­sa ansait­se­via yksi­tyis­po­lii­se­ja. Jos saan sydän­koh­tauk­sen, ja jou­dun sai­raa­laan tie­dot­to­ma­na, oli­si kiva, jos minua hoi­ta­va oli­si lää­kä­rin­va­lan ja vakaan kuu­kausi­pal­kan voi­mal­la toi­mi­va kut­su­mus­työ­läi­nen kuin mak­su­ky­ky­ni mukaan kal­leim­pia hoi­to­ja toteut­ta­va (tai toteut­ta­mat­ta jät­tä­vä) Pana­man tili­ään kar­tut­ta­va ja työs­tä irrot­tau­tu­mis­taan odot­te­le­va uraohjus.

    Perus­pal­ve­luis­ta aika moni liit­tyy perus­tur­val­li­suu­teen. Yksi­tyis­tä­mis­tä perus­tel­laan usein tehok­kuu­del­la, ja tie­tyis­sä tapauk­sis­sa tehok­kuus voi lisään­tyä­kin, mut­ta yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la on myös ongel­man­sa, sil­lä tuo tehok­kuus koh­dis­tuu hel­pos­ti pal­ve­lun lisäk­si myös mui­hin asioi­hin. Ei siis mikään ihme­lää­ke. Myös pit­käs­sä val­tion lei­väs­sä ja vir­ka­vas­tuus­sa on etunsa.

    Perus­pal­ve­lut ovat myös luon­teel­taan sel­lai­sia, että nii­tä halu­taan yleen­sä jakaa kai­kil­le sovit­tu kiin­teä annos (vaik­ka­pa hyvä val­ta­kun­nal­li­nen tie­yh­teys kai­kil­le paik­ka­kun­nil­le). Ei siis niin, että kukin sai­si nii­tä kau­pal­lis­ten int­res­sien sane­le­man määrän.

    Sit­ten vie­lä pal­ve­lui­den tilaa­mi­seen yksi­tyi­sil­tä. Täs­sä näen nor­maa­lin kil­pai­lut­ta­mi­sen toim­van yksi­tyis­tä­mi­seen ver­rat­tu­na useis­sa koh­dis­sa riit­tä­vän hyvin. Esi­mer­kik­si rutii­ni­ki­rur­gi­aa voi­si hyvin tila­ta sel­lai­sil­ta yksi­tyi­sil­tä toi­mi­joil­ta, jot­ka kyke­ne­vät tuot­ta­maan tilas­tol­li­sin mit­ta­rein ja asiak­kai­den mie­les­tä teho­kas­ta ja miel­lyt­tä­vää pal­ve­lua. Yksi­tyi­sil­tä tilaa­mis­ta voi käyt­tää tehok­kaas­ti kirit­tä­mään jul­ki­sen puo­len toi­min­taa. Jul­ki­sel­la puo­lel­la ei ole varaa tuh­la­ta, jos on hal­vem­pi ver­rok­ki­koh­de vie­res­sä. Poli­sin ja puo­lus­tus­voi­mien yti­men koh­dal­la en ostai­si toi­min­taa yksi­tyi­sil­tä, mut­ta monel­la muul­la alal­la hal­litt­tu­ja pala­sia kyllä.

    Perus­lin­ja siis on se, että perus­pal­ve­luis­sa yksi­tyi­set voi­vat olla hyviä ren­ke­jä, mut­ta eivät yhtä hyviä isäntiä.

    OS viit­ta­si yksi­tyis­ten yri­tys­ten jous­ta­vam­paan pää­tök­sen­te­koon (ei vali­te­ta­vas­ti aina pidä paik­kaan­sa, eikä ole aina etu), ja näyt­ti kan­nat­ta­van nykyis­tä reip­paam­paa yksi­tyis­tä­mis­tä, kos­ka halusi asi­aa tuo­hon suun­taan painottaa.

  50. Pidän itseä­ni 1800-luvun suo­ma­lai­suus­liik­keen sosi­aa­li­re­for­mis­mia aat­tel­li­siss­sa perin­tö­te­ki­jöis­sään kan­ta­va­na por­va­ri­na. Näis­tä läh­tö­koh­dis­ta ymmär­rän oikein hyvin Soi­nin­vaa­ran täs­sä esit­tä­miä aja­tuk­sia Suo­men tilas­ta ja tar­vit­ta­vis­ta suun­nan­muu­tok­sis­ta. Sen sijaan en ymmär­rä yhtään Soi­nin­vaa­ran tar­vet­ta luo­ki­tel­la täs­sä esi­tet­ty­jä aja­tuk­sia vasemmistolaisiksi!

  51. Sylt­ty: Suo­mes­sa on maa­il­man jäy­kim­mät palk­ka­ra­ken­teet eli oli­si­han se nyt erin­omai­sen outoa, jos täl­lai­ses­sa maas­sa tuot­ta­vuuse­rot näkyi­si­vät hyvin voi­mak­kaas­ti palkoissa.

    Kyl­lä se tuot­ta­vuus muu­ra­rin pal­kas­sa näkyy, pal­kaa tulee tasan niin pal­jon kuin sei­nää syntyy.Ja yleen­sä­kin maa­il­mas­sa nou­da­te­taan samaa käy­tän­töä, ei sen jous­ta­vam­paa ja tuot­ta­vuu­teen sido­tum­paa mal­lia ole

    Tuo palk­ka­jäyk­kyys kos­kee­kin asi­na­tun­ti­joi­ta, ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä ja joh­toa, hei­dän palk­kan­sa ei jous­ta tuot­ta­vuu­den mukaan

  52. Mini­mi­palk­ka ei vain aiheu­ta työt­tö­myyt­tä vaan myös on pois köy­hil­tä. Aina­kin Yhdys­val­lois­sa mini­mi­palk­ka­lai­nen on har­voin huo­no-osai­sim­pia, usein per­heen toi­nen tai kol­mas ansait­si­ja tai vain tila­päi­ses­ti mini­mi­pal­kal­la. Hänen asiak­kaan­sa ovat yleen­sä hän­tä huo­no-osai­sem­pia, ja jou­tu­vat hin­nois­saan kus­tan­ta­maan sen minimipalkan.

  53. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta pitäi­si raken­taa pie­nel­lä perusulolla(jopa nykyis­tä pie­nem­mäl­lä perus­tur­val­la) ja mark­ki­na­mai­sil­la palkkaeroilla.

    Jos vapaut­tai­si itsen­sä sta­tus­kamp­pai­lus­ta, pie­nel­lä perus­tu­lol­la pär­jäi­si kyl­lä. Ne, jot­ka haluai­si­vat mate­ri­aa voi­si­vat men­nä töi­hin ja tuloe­rot voi­si­vat olla nykyis­tä suuremmat.

    Vasem­mis­to kui­ten­kin halu­aa kyy­kyt­tää pie­ni­tu­loi­sia omien int­res­sien­sä vuok­si ja puo­lus­taak­seen yli­pal­kat­tu­ja vaki­töis­sä ole­via työt­tö­mien kans­sa kilpailulta.

  54. Mini­mi­pal­kan kiis­tat­to­miin hait­toi­hin kuu­luu raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­nen. Tämän vai­ku­tuk­sen etu­mer­kis­tä on tur­ha kiis­tel­lä: se lisää. Lähin­nä tie­teel­li­sek­si kiis­tak­si kuu­luu se, kuin­ka pal­jon mini­mi­palk­ka lisää työttömyyttä.

    Täs­sä ei tar­vit­se edes ottaa kan­taa sii­hen, onko väi­te mini­mi­pal­kan työt­tö­myyt­tä lisää­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta oikea; se että se esi­te­tään noin kiis­tat­to­man tote­na on jo itses­sään kuvaa­vaa, ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si tähän:

    Until the Card-Krue­ger stu­dy, most eco­no­mists, myself inclu­ded, assu­med that rai­sing the mini­mum wage would have a clear nega­ti­ve effect on emplo­y­ment. But they found, if anyt­hing, a posi­ti­ve effect. Their result has since been con­fir­med using data from many epi­so­des. There’s just no evi­dence that rai­sing the mini­mum wage costs jobs”
    http://www.nytimes.com/2015/07/17/opinion/paul-krugman-liberals-and-wages.html?_r=1

    Euroo­pas­ta ei löy­dy täl­tä vuo­si­tu­han­nel­ta yhtään esi­merk­kiä onnis­tu­nees­ta vasem­mis­to­lai­ses­ta hal­li­tuk­ses­ta, jos Lip­po­sen hal­li­tuk­sia ei pide­tä vasemmistolaisina.

    Itse kysyi­sin, että mikä Lip­po­sen hal­li­tuk­ses­ta tekee onnis­tu­neen? Suo­ma­lai­sen työ­läi­sen pit­kän­täh­täi­men hyvin­voin­nin perus­tan murs­kaa­mi­nen euro­kyt­kök­sel­lä vai demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon köy­tän­nöl­li­nen lopet­ta­mi­nen talous­po­li­tii­kan alal­la (kos­ka koh­ti euro­ryh­män dik­taat­te­ja­han täs­sä olaan ajau­tu­mas­sa — lei­ka­taan palk­ko­ja, lei­ka­taan eläk­kei­tä ja kaik­kea muuta)?

    Kim­mok­keen täl­le kir­joi­tuk­sel­le antoi HS julis­taes­saan Juha­na Var­tiai­sen laitaoikeistolaiseksi. 

    Mitä sit­ten on Mil­ton Fried­ma­nin oikeal­la puo­lel­la talous­po­li­tii­kas­sa, mal­til­len oikeis­to vai perä­ti vasem­mis­to­ko? Minään sosia­lis­ti­na Fried­ma­nia ei yleen­sä ole pidet­ty, mut­ta hänen­kin mie­les­tään joh­ti koh­tuut­to­miin kär­si­myk­siin jos ulkoi­sen kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­set pitäi­si mak­sat­taa työ­läis­ten nimel­lis­pal­kas­ta valuut­ta­po­li­tii­kan sijaan.

  55. Vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi – kes­ki­tet­ty hajaut­ta­mi­nen? Kun (val­tion break-even tilan­tees­sa) kol­men pie­nen lap­sen äidil­le voi­daan mak­saa 8000€ kuu­kausi­palk­kaa, niin pitäi­si­kö pala­ta sosi­aa­li­tur­van perus­ky­sy­mys­ten äärelle?
    Teol­li­nen val­lan­ku­mous ja kolo­ni­saa­tio nos­ti­vat Euroo­pan vau­rau­teen, nyt glo­ba­li­saa­tio iskee takai­sin. Tule­vai­suu­den poli­tiik­ka Suo­mes­sa on las­ke­van hyvin­voin­nin jaka­mis­ta oikeu­den­mu­kai­sem­min, ei muuta.

  56. Lii­an van­ha:
    Ult­ra­li­be­raa­lis­sa talous­a­jat­te­lus­sa aja­tel­laan, että ihmi­nen elää pyhäl­lä hengellä. 

    Ult­ra­li­be­raa­lit Suo­mes­sa tun­tu­vat tar­joa­van kan­sa­lais­palk­kaa lääk­keek­si tähän perustoimeentuloon. 

    Nykei­sel­lään kan­sa­lais­palk­ka toi­mi­si aika kivas­ti pk-seu­dun ulko­puo­lel­la kaik­kien perus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­ses­sä. Pk-seu­dul­la eten­kin yksin asu­van asu­mis­me­not ovat kas­va­neet niin suu­rik­si yksi­tyi­sil­lä mark­ki­noil­la, että pel­kän kan­sa­lais­pal­kan pitäi­si olla kor­keam­pi kuin mihin ollaan tois­tai­sek­si kykeneviä.

  57. bruut­tus kir­joit­ti 24.4.2016 kel­lo 14:22:

    Esim. jen­keis­sä on tut­kit­tu yhtei­söl­li­syy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etni­sil­lä ryh­mil­lä on soli­daa­ri­suut­ta vain omi­aan koh­taan. Entä jos moni­kult­tuu­ri nime­no­maan kaa­taa soli­daa­ri­suu­den ja hyvinvointiyhteiskunnan?

    HS:n pää­toi­mit­ta­ja­ko­lum­nis­ti nos­taa kir­joi­tuk­ses­saan 8.10.2015 Jotain van­haa, jotain uut­ta, jotain kai­kil­le yhteis­tä Hel­sin­gis­sä Suo­mes­sa vie­rail­leen Har­vard-pro­fes­so­ri Robert Put­na­min pitä­mäs­tä esi­tel­mäs­tä esiin mm. seu­raa­van Put­na­min kannanoton:

    Mitä moni­muo­toi­sem­pi ympä­ris­tö, sitä pie­nem­pi on luot­ta­mus eri ihmis­ryh­mien välil­lä – ja yllät­täen myös eri ryh­mien sisäl­lä. Ihmi­sil­lä on vähem­män ystä­viä, eikä yhtei­nen teke­mi­nen tois­ten kans­sa huvi­ta. Poliit­ti­nen aktii­vi­suus vähe­nee ja tele­vi­sion kat­so­mi­nen lisääntyy.

    Kolum­nis­ti ker­too, että täl­lais­ta kuul­les­saan suo­ma­lai­sy­lei­sö vetäy­tyi kuo­reen­sa kuin kil­pi­kon­nat eikä oikein tien­nyt, mitä ajatella.

    6.6.2015 HS haas­tat­te­li Oxford-pro­fes­so­ri Paul Col­lie­ria (Oxfor­din yli­opis­ton pro­fes­so­ri palaut­tai­si pako­lai­sia lei­rei­hin), joka kir­jas­saan Exo­dus nojaa vah­vas­ti Put­na­miin ja on samoil­la lin­joil­la etnis­ten enklaa­vien suh­teen. Molem­mat kan­nat­ta­vat voi­ma­kas­ta inte­graa­tio­po­li­tiik­kaa. Col­lier sanoo kir­jas­saan, että on valit­ta­va moni­kult­tuu­ri­suu­den ja täy­den koh­de­maa­han sopeu­tu­mi­sen välillä.

    Kal­le kir­joit­ti 24.4.2016 kel­lo 16:35 :

    Sil­ti USA on tänä­päi­vä­nä pal­jon yhtei­söl­li­sem­pi kuin Suomi.

    Tähän vas­tauk­sek­si sopii se, mitä Put­nam sanoi Ylen mukaan :

    – Tär­kei­tä ovat kou­lu, osal­lis­tu­mi­nen, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ja myös sym­bo­lit. Tie­dän, että monet euroop­pa­lai­set pitä­vät hie­man huvit­ta­va­na täh­ti­li­pun pal­von­taa ja lip­pu­va­laa, jon­ka jokai­nen ame­rik­ka­lai­nen kou­lu­lai­nen osaa. Mut­ta se otet­tiin käyt­töön vas­ta vuon­na 1910, val­ta­van muut­to­liik­keen aikaan. Tar­koi­tus oli ker­toa tuli­joil­le, että jakaes­san­ne demo­kra­tian ja vapau­den ihan­teet olet­te yhtä hyviä ame­rik­ka­lai­sia kuin vaik­ka­pa me Put­na­mit, joi­den suku on elä­nyt tääl­lä 1640-luvul­ta lähtien.

  58. Lii­an van­ha:
    Vai­et­ta­vas­ti pal­kat eivät ole jul­ki­sa, joten ei ole olams­sa työmarkkinoita.TV on help­po ostaa ja kun kaik­kien hin­nat ovat julkisia

    Työn hin­ta ons en sijaan salai­nen, työ­an­ta­jal­la on tie­dot parem­min hal­lin­nas­sa, kos­ka työ­nan­ta­jia on vähän ver­rat­tu­na työn­te­ki­jöi­hin ja työ­na­nat­ja­jär­jes­töt jaka­vat palk­ka­tie­toa tehok­kaas­ti, kos­ka tie­to on työ­nan­ta­jien hallinnassa. 

    Yrit­tä­jä­nä en kos­kaan saa­nut mis­tään tie­toa sii­tä, että mitä muut mak­sa­vat lis­taa. Ehkä jot­kut EK:n hir­vi­po­ru­kat mois­ta tie­toa välit­tä­vät, mut­ta ei sin­ne ole mitään pää­syä ole.

    Sen sijaan työn­te­ki­jä­nä voit aivan hel­pos­ti mars­sia vero­toi­mis­toon ja kysäis­tä nii­den lähim­pien kol­le­goi­den ansio­tu­lot. Yksit­täi­sen hen­ki­lön palk­kaa sii­tä ei toki näe aivan suo­raan, mut­ta kyl­lä siel­tä nyt voi aina­kin haa­ru­koi­da ne mak­si­mi­sum­mat sil­le, että mitä työ­ka­ve­rit tienaavat.

  59. Muu­ten oik­ke hyvä kir­joi­tus Soi­nin­vaa­ral­ta, vaik­ka “vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi” tun­tuu ter­mi­nä aika vie­raal­ta ja seka­val­ta. Suo­ras­taan ottaa pää­hän täl­lais­ten ter­mien keksiminen.

    Ehkä­pä pitäi­si kan­san­ta­lou­den tar­kas­te­lus­sa läh­teä mie­luum­min akse­lil­ta klas­si­nen taik­ka uusklas­si­nen talous­a­jat­te­lu ver­sus jäl­ki­key­ne­si­läi­syys. Jää­köön se oikeis­to­lai­nen ja vasem­mis­to­lai­nen ideo­lo­gia­poh­jai­nen talous­a­jat­te­lu mie­luim­min vaa­li­kesk­su­te­lui­hin, jois­sa puhu­taan pal­jon roskaa.

    Nyt­hän näyt­tää käy­neen niin, että Super Mario ja EKP ovat sel­väs­ti lähes­ty­neet Key­ne­sin mak­ro­ta­lou­del­lis­ta ajat­te­lua, val­ta­vir­tai­nen talous­a­jat­te­lu on vain syven­tä­nyt ongel­mia euroalueella.

    Ja Suo­men pitäi­si ehdot­to­mas­ti läh­teä euros­ta ja pala­ta takai­sin omaan kel­lu­vaan mark­kaan ja omaan kes­kus­pank­kiin. Muu­ten jou­dum­me yhä syvem­mäl­le talous­on­gel­miin raho­jen lop­pues­sa Krei­kan mal­liin. Täs­tä pitäi­si olla sekä vasem­mis­to­lai­set että oikeis­to­lai­set täy­sin samaa miel­tä, kos­ka tämä ei ole mikään ideo­lo­gi­nen kysy­mys vaan raa­ka käy­tän­nön kysymys.

  60. Sylt­ty: Sen takia palk­kae­rot yri­tys­ten välil­lä ovat­kin suu­rem­mat kuin työn­te­ki­jöi­den välil­lä yri­tys­ten sisäl­lä. Tuot­ta­vam­mis­sa fir­mois­sa voi­daan mak­saa parem­paa palkkaa.

    No ei se aivan näin­kään mene, yhtei­nen tek­no­lo­gia on käy­tös­sä alal­la kuin alal­la, joten erot fir­mo­jen välil­lä ovat pie­niä ellei joh­dos­sa ole aivan täy­siä tum­pe­loi­ta ja joku fir­ma ole aivan surkea.

    Best prac­tice-kopioin­ti tasaa tuot­ta­vuu­den fir­mo­jen välillä

  61. Sepi: Yrit­tä­jä­nä en kos­kaan saa­nut mis­tään tie­toa sii­tä, että mitä muut mak­sa­vat lis­taa. Ehkä jot­kut EK:n hir­vi­po­ru­kat mois­ta tie­toa välit­tä­vät, mut­ta ei sin­ne ole mitään pää­syä ole.

    Edel­lyt­tää yrit­tä­jä­jär­jes­tön jäse­nyyt­tä, ei sen kum­mem­paa, ei tar­vit­se liit­tyä hirviporukoihin

  62. Juho Laa­tu: OS viit­ta­si yksi­tyis­ten yri­tys­ten jous­ta­vam­paan pää­tök­sen­te­koon (ei vali­te­ta­vas­ti aina pidä paik­kaan­sa, eikä ole aina etu), ja näyt­ti kan­nat­ta­van nykyis­tä reip­paam­paa yksi­tyis­tä­mis­tä, kos­ka halusi asi­aa tuo­hon suun­taan painottaa.

    Jos yri­tys on USAn pörs­seis­sä niin pää­tök­sen­te­ko on yhtä suju­vaa kuin rata­kis­kon tai­vut­te­lu käsin.

    Yki 500 euron ostok­set päät­tää vara­toi­mi­tus­joh­ta­ja tai tj. Samoin uuden hen­ki­lön työ­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­taa sama taso

    Val­tion aitos oli pal­jon joustavampi.Kun alal­la mil­joo­na on pik­ku­ra­ha niin pää­tök­sen­te­ko on todel­la jäyk­kää ja hidasta

    Sama kos­kee uudis­tuk­sia: Pro­jek­tis­sa n 6 vai­het­ta ja yhe­den vai­heen läpi­vien­ti vaa­ti aina pää­tös­me­nett­lyn, joka kes­ti kuukausia.Niinpä orga­ni­saa­tio ehti muut­tua ennen kuin ehti edes vai­hee­seen kol­me ja sen jäl­keen kaik­ki piti aloit­taa alusta.

    Sen pääl­le on joka vuo­si tark­ka toi­min­nan­tar­kas­tus, joka kuor­mit­taa orga­ni­saa­tio­ta 3–4 kuukautta.

    Eni­ten nau­rat­ti kun yri­tyk­sen kor­rup­tio­ta tuli tut­ki­maan kazaks­ta­ni­lai­nen kon­sult­ti­fir­ma. Ehkä hei­dät oli valit­tu kor­rup­tion tun­te­mi­sen vuoksi

  63. Mik­si me edes käy­täm­me “vasem­mis­to” ja “oikeis­to”- ter­mi­no­lo­gi­aa, kun ömmöm­möm­möm-oikeis­tol­le kaik­ki on sosia­lis­mia pait­si ilmai­set park­ki­pai­kat ja öyhön­möy­hön-vasem­mis­tol­le kaik­ki on äärioi­keis­to­lai­suut­ta pait­si ton­nin kan­sa­lais­palk­ka ja nel­jän ton­nin mini­mi­palk­ka ja kaik­kien “oikeis­to­lais­ten” kar­kot­ta­mi­nen maaasta. 

    Oikeas­ti täs­sä on kyse prag­maat­ti­suu­des­ta ja poliit­ti­ses­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta. Osmo edus­taa tek­no­kraat­tis­ta prag­ma­tis­mia jos­sa sel­vi­te­tään mitä kan­sa halu­aa ja yri­te­tään laa­tia yhteis­kun­nan peli­sään­nöt niin että se toteu­tuu mah­dol­li­sim­man tehokkaasti. 

    Oikeis­to­lai­suus ja vasem­mis­to­lai­suus puo­les­taan ovat jon­kin­lai­sia deon­to­lo­gi­sia moraa­li­fi­lo­so­fi­sia kat­son­ta­ta­po­ja, joil­la pää­tös­ten lop­pu­tu­lok­sil­la on vähem­män mer­ki­tys­tä kuin sil­lä ovat­ko vali­tut poliit­ti­set kei­not tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia. Tai siis, lop­pu­tu­lok­sil­la on väliä sil­loin jos ne ovat huo­no­ja ja nii­tä voi käyt­tää poliit­ti­sen vas­tus­ta­jan haukkumiseen. 

    Täy­tyy se sanoa, että en aluk­si usko­nut että oikeis­to­lai­sia oikeas­ti on ole­mas­sa. Sipi­län hal­li­tus on kyl­lä saa­nut minut usko­maan toi­sin. Oikeas­ti oikeis­to­lai­sia on ole­mas­sa, eikä hei­tä kiin­nos­ta val­tion vel­kaan­tu­mi­nen, vero­tus, tai mikään muu­kaan sel­lain höpöt­te­ly, vaan oikeas­taan vaan se että saa­tai­siin ne pirun pro­le­taa­rit vih­doin kun­nol­la kyykkyyn. 

    Vasem­mis­ton ole­mas­sao­lo kyl­lä todet­tiin jo jokin aika sit­ten, se on se poruk­ka jon­ka mie­les­tä verot kuu­luu val­tion mak­set­ta­vak­si pait­si rikkailta. 

    Joten, mitä jos nimeäi­sit tämän opin joten­kin muu­ten. Vai yri­tät­kö kosis­kel­la vasem­mal­ta äänes­tä­jiä? En ihan kek­si mitä täl­lä yri­tät saa­da aikaan. Sinän­sä yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fi­se­na kat­son­ta­kan­ta­na alle­kir­joi­tan sen mel­kein­pä täy­sin ja äänes­täi­sin­kin jos tätä joku ajaisi.

    Vih­reät sitä ei nyt vali­tet­ta­vas­ti tai­da aina­kaan läh­teä aja­maan. Sekin on näh­ty pariin kertaan.

  64. Sylt­ty: Jos yhtä työ­paik­kaa hakee noin mon­ta teki­jää, sil­le ei ole kyl­lä mitään mui­ta vaa­ti­muk­sia, kuin että työn­te­ki­jä on järjissään

    Näin se vähän on, kun vaa­ti­muk­se­na on perus­kou­lu ja joku sen jäl­kei­nen tut­kin­to ja koke­mus asia­kas­pal­ve­lu­työs­tä niin moni täyt­tää tuon vaatimuksen.

    Yksi min­kä se täyt­tää niin on työk­kä­rin työn­ha­ku­ke­ho­tus­ten kri­tee­rit ja kone suol­taa hel­pos­ti 300 työnahkukehotusta

    Kun rek­ry­jär­jes­tel­mäs­sä on 800 hake­mus­ta niin ainoi­ta jär­ke­viä tapo­ja on raja­ta haki­joi­den mää­rää ikä­ra­ja­oil­la tai aloit­taa aak­kos­jär­jes­tyk­ses­sä ja kun on saa­tu kasaan 20 sopi­van näköis­tä niin lähet­tää lopuil­le susrunvalittelukirje.

    Nois­ta 20 löy­tyy var­maan sopi­va ja jos jou­kos­sa on jon­kun tut­tu­ja niin puhe­lin on soi­nut mon­ta kertaa..

    Kun fir­mal­la on 20–40 omaa asiak­kuuk­siin liit­ty­vää tie­to­jär­jes­tel­mää ja niis­tä työn­te­ki­jä jou­tuu käyt­tä­mään aika mon­taa riip­puen teh­tä­väs­tä niin eipä sitä val­mis­ta löydy

    Riit­tää, että on hyvä perus­kou­lu­tus, jon­kin ver­ran työ­ko­ke­mus­ta ja on järjissään

    Täl­lai­sia ne maa­il­man työt ovat, täl­lai­sia tekee 2/3 maa­il­man työllisistä. 

    Eikä se asian­tun­ti­ja­työ­kään tar­vit­se jat­ku­vaa huip­puo­saa­mis­ta , kyl­lä nekin ovat rutii­ni­hom­mia suu­rim­mak­si osaksi.

    Todel­li­nen asian­tun­te­mus mita­taan­kin kun vaa­di­taan jotain eri­tyis­tä esim suur­ta luo­tet­ta­vuut­ta tai yksit­täi­sen vai­kean ongel­man ratkaisemista

  65. Jäin häi­rit­se­mään heti alus­sa EU-tuntemus.
    Tony Blai­rin hal­li­tuk­set pitäi­si minus­ta las­kea onnis­tu­nei­siin vasem­mis­ton hallituksiin.

    Vai onko kir­joit­ta­ja toi­sel­la kannalla?

  66. Minul­la on yhteen­sä 15v koke­mus jul­ki­sel­ta puo­lel­ta ja 10v koke­mus yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta (kah­des­sa pie­ny­ri­tyk­ses­sä ja yhdes­sä suuryrityksessä). 

    Sen rajal­li­sen koke­muk­sen perus­teel­la koen, että hyvin joh­de­tus­sa jul­ki­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa on pää­tök­sen­te­ko­me­ka­nis­mi nykyi­sin jous­ta­vam­paa ja byro­kra­tia vähäi­sem­pää, kuin suu­ris­sa yrityksissä. 

    Pie­ny­ri­tyk­sis­sä toi­min­ta on sen sijaan mak­si­maa­li­sen jous­ta­vaa — se on niil­le vält­tä­mä­tön elinehto.

  67. Lii­an van­ha: Jos yri­tys on USAn pörs­seis­sä niin pää­tök­sen­te­ko on yhtä suju­vaa kuin rata­kis­kon tai­vut­te­lu käsin.

    Yki 500 euron ostok­set päät­tää vara­toi­mi­tus­joh­ta­ja tai tj. Samoin uuden hen­ki­lön työ­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­taa sama taso

    Val­tion aitos oli pal­jon joustavampi.Kun alal­la mil­joo­na on pik­ku­ra­ha niin pää­tök­sen­te­ko on todel­la jäyk­kää ja hidasta

    Sama kos­kee uudis­tuk­sia: Pro­jek­tis­sa n 6 vai­het­ta ja yhe­den vai­heen läpi­vien­ti vaa­ti aina pää­tös­me­nett­lyn, joka kes­ti kuukausia.Niinpä orga­ni­saa­tio ehti muut­tua ennen kuin ehti edes vai­hee­seen kol­me ja sen jäl­keen kaik­ki piti aloit­taa alusta.

    Sen pääl­le on joka vuo­si tark­ka toi­min­nan­tar­kas­tus, joka kuor­mit­taa orga­ni­saa­tio­ta 3–4 kuukautta.

    Eni­ten nau­rat­ti kun yri­tyk­sen kor­rup­tio­ta tuli tut­ki­maan kazaks­ta­ni­lai­nen kon­sult­ti­fir­ma. Ehkä hei­dät oli valit­tu kor­rup­tion tun­te­mi­sen vuoksi

    Ruo­ho näyt­tää usein vih­reäm­mäl­tä aidan toi­sel­la puo­lel­la. Eri orga­ni­saa­tiois­sa pai­not­tu­vat eri­lai­set ongel­mat, mut­ta jokai­sel­la on tai­pu­mus jäy­kis­tyä. Yhdes­tä löy­tää aina vian, jon­ka perus­teel­la jokin toi­nen mal­li voi näyt­tää parem­mal­ta. Oman ideo­lo­gi­sen suun­tau­tu­nei­suu­den tiet­tyyn suun­taan ohjaa­ma mutu ei ole riit­tä­vä perus­te, vaik­ka tai­taa­kin olla ylei­sin perus­te. Vii­sas­ta oli­si täh­dä­tä aina­kin ensim­mäi­se­nä hoi­to­to­ti­men­pi­tee­nä kul­loi­sen­kin orga­ni­saa­tion nykyi­sen toi­min­ta­ta­van korjaamiseen.

    Yksi­tyis­tä­mi­sen suh­teen kai­pai­sin yleis­tä kes­kus­te­lua sii­tä, mitä toi­min­to­ja yhteis­kun­nas­sa peri­aat­tees­sa kan­nat­taa yksi­tyis­tää ja mitä ei. Pelk­kä köy­den­ve­to vuo­roin yhteen ja vuo­roin toi­seen suun­taan ei ole järkevää.

    Näin juu­ri uuti­sen sii­tä, että hal­li­tus haluai­si yksi­tyis­tää osan Pos­tia ja Fin­nai­ria. Pel­kään pahoin että yksi suu­ri moti­vaa­tio on halu pai­ka­ta ali­jää­mäis­tä bud­jet­tia, vaik­ka­kin uuti­ses­sa mai­ni­tut minis­te­rit saat­ta­vat uskoa aidos­ti myös yksi­tyis­te­tyn Suo­men autuuteen.

  68. Soi­nin­vaa­ra esit­tää hyviä kysy­myk­siä, mut­ta hah­mo­tel­les­saan visio­taan hän jät­tää huo­miot­ta ilmei­sen ja ole­mas­sao­le­van mallin.

    Kii­nan kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een joh­ta­ma “kom­mu­nis­ti­nen mark­ki­na­ta­lous­li­be­ra­lis­mi” on osoit­tau­tu­nut tehok­kaam­mak­si talous­kas­vun aikaan­saa­jak­si, kuin yksi­kään län­ti­nen demo­kra­tia. Sen lisäk­si, että kom­mu­nis­tien joh­dol­la Kii­nan oma talous on otta­nut harp­pauk­sia, se on sysän­nyt myös Afri­kan mai­den talous­kas­vun nousuun.

    Kii­nan mal­li on nero­kas. Ver­rat­tu­na mei­hin, jos­sa val­las­ta ja tulon­jaos­ta tais­te­lee 4 pää­puo­luet­ta ja, joka kus­tan­taa meil­le vuo­sit­tan tulon­siir­toi­na mil­jar­de­ja, Kii­nas­sa val­ta­tais­te­lu tapah­tuu yhden mas­sii­vi­sen puo­lu­een sisäl­lä. Samal­la kun sys­tee­mi sääs­tää yhteis­kun­nan resurs­se­ja, se raf­fi­noi älyk­käi­tä ja visio­nää­ri­siä joh­ta­jia joil­la on mui­ta­kin avu­ja kuin möreä ääni. Täs­tä on osoi­tuk­se­na Kii­nan vii­me vuo­si­kym­men­ten menes­tys ja glo­ba­li­saa­tio 2 ‑ilmiö.

    Mal­lil­la on myös se laa­jem­pi yhteis­kun­nal­li­nen mer­ki­tys, että yhteis­kun­nan resurs­se­ja vapau­tuu poli­ti­koin­nis­ta, yhteis­kun­nan kan­nal­ta raken­ta­vam­paan toi­min­taan ja näin mones­sa suh­tees­sa yhteis­kun­ta on avoi­mem­pi, sal­li­vam­pi ja progres­sii­vi­sem­pi kuin län­si­mais­sa halu­taan ymmär­tää. Ja jos ihmi­sil­tä kysy­tään, he ovat maas­taa ylpei­tä. Olem­me­ko me ylpei­tä nyky Suomesta?

    Toi­sek­si Kii­nan hal­lin­non­to on aset­ta­nut tavoit­tee­keen voit­taa län­si­maat hei­dän omil­la aseil­laan, eli talous­kas­vus­sa. Tähän se antaa kan­sa­lai­sil­leen kai­ken mah­dol­li­sen tuen ja vapau­den. Kii­nas­sa hoe­taan, että köy­häl­lä maal­la ei ole varaa huo­noon kou­lu­tuk­seen, mut­ta rik­kaal­la Suo­mel­la ilmei­ses­ti on. Kun meil­lä ulkois­te­taan kan­sal­li­so­mai­suu­den tuot­ta­vim­pia palo­ja, Kii­nas­sa nii­tä koo­taan yhteen ja vir­ta­vii­vais­te­taan, jot­ta elin­kei­noe­lä­mä voi tehok­kaam­min toteut­taa puo­lue­joh­don sil­le anta­maa ohjelmaa.

    Jos siis Soi­nin­vaa­ra oli­si todel­la joh­don­mu­kai­nen ajat­te­lus­saan esit­täi­si hän tule­vai­suu­den mal­lik­sem­me kom­mu­nis­tis­ta markkinatalousliberalismia.

    Kun hän ei kui­ten­kaan näin tee, on kyse vali­tet­ta­vas­ti jäl­leen ker­ran ideo­lo­gian sävyt­tä­mäs­tä jar­go­nis­ta Se ei Suo­mea auta.

  69. Pahoin pel­kään sinun ole­van Lii­an Van­ha ollak­se­si peril­lä mitä työ­elä­mään nyky­ään kuu­luu tai sit­ten ole­van vaan puh­taas­ti pro­vo­soi­dak­se­si liik­keel­lä. Olen yri­tyk­ses­sä töis­sä joka on ame­rik­ka­lai­ses­sa­kin pörs­sis­sä lis­tat­tu­na ja puheet 500 euron hyväk­syt­tä­mi­ses­tä eivät ole mil­lään lail­la täs­tä todel­li­suu­des­ta. Mitään kuu­kausien istu­tus­ta pro­jek­tin jos­sain vai­hees­sa ei meil­lä aina­kaan har­ras­te­ta ja asia­kas­yri­tyk­sis­sä­kään en ole moko­maan tör­män­nyt. Tuot­ta­vuuse­rois­ta en edes tie­dä mitä sanoa, jos valeh­te­le­mat­ta voit sanoa työ­ura­si aika­na koh­taa­mis­ta­si kol­le­gois­ta, että kaik­ki oli­vat täy­sin ident­ti­siä työ­te­hol­taan ja tuot­ta­vuu­del­taan, niin pak­ko se kai on uskoa, mut­ta taval­lis­ta se ei ole.

    Edel­leen jos par­haat toi­min­ta­ta­vat oli­si­vat niin hel­pos­ti kopioi­ta­vis­sa kuin mitä viit­taat niin mik­si Apple on edel­leen sii­nä ase­mas­sa kuin on, kos­ka kyl­lä­hän heil­tä nyt pitäi­si toi­min­ta­ta­vat pys­tyä kopioi­maan? Tai Googlel­ta tai kenel­tä tahan­sa? Sen sijaan, että lau­koo var­mo­ja fak­to­ja kol­men peräk­käi­sen vies­tin ver­ran, voi­si olla fik­su vetäis­tä vaik­ka vähän hen­keä ja miet­tiä, että jos­ko fak­tat kui­ten­kaan ovat ihan niin var­mo­ja ja sel­kei­tä, kuin mil­tä ne omas­sa mie­les­sä tuntuvat.

  70. Minus­ta on jär­je­tön­tä pro­ji­soi­da hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mis­ta Suo­men oikeis­to-vasem­mis­to akse­lil­le nykyi­ses­sä rajat-ylit­tä­väs­sä, glo­baa­lis­sa kilpailussa.

    Pitäi­si sen sijaan pitää läh­teä pur­ka­maan tätä seu­raa­vas­ti: Kaik­ki hyvin­voin­ti on peräi­sin talou­del­li­sen ris­kin otta­mi­ses­ta ja onnis­tu­neen ris­kin­hal­lin­nan tulok­se­na saa­ta­vas­ta voitosta.

    Kos­ka­pa suu­ry­ri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suo­men ja jul­ki­nen sek­to­ri ei har­ras­ta ris­ki­ta­lout­ta, jäl­jel­le jää vain pk-sektori.

    Miten sit­ten koh­te­lem­me aino­aa toi­voam­me, eli pk-sektoriamme?

    Vas­taus: Olem­me teh­neet sen kan­nat­ta­van toi­min­nan mah­dot­to­mak­si hir­mu­ve­ro­tuk­sel­la, maa­il­man jäy­kim­mil­lä työ­mark­ki­noil­la, kar­mean kor­keal­la kus­tan­nus­ta­sol­la, jne.

    Lisäk­si jos yri­tys epä­on­nis­tuu, sysääm­me kaik­ki tap­piot yrit­tä­jän nis­kaan, mut­ta jos mel­kein lot­to­voi­ton toden­nä­köi­syy­del­lä fir­ma tuot­taa voit­toa, jaam­me sen “oikeu­den­mu­kai­ses­ti” kaik­kien kesken.

    Sep­po Korppoo
    29 vuot­ta riski-vientiyrittäjänä

  71. Mil­lää ei mei­nan­nu jak­saa kela­ta tän­ne mui­jen vanavetee?

    Jaa nin­ku, jäte­tään ainoa oikea vaih­toeh­to mai­nit­se­mat­ta, nii vii­sas kan­sa valit­see jopa peri­aat­teis­taan ja paa­tu­neis­ta tavois­taan piit­taa­mat­ta sekä jopa piruut­taan tule­vai­suu­den ja Vihreät.

    Jopa ydin­voi­ma­de­ma­rit ja savu­piip­pu­per­sut kään­tä­vät kelk­kan­sa ja hokaa­vat vii­mein­kin, ettei­hän mm. Soi­nin­vaa­ra ole lähes­kään niin suu­ri vaa­ra kuin tal­vi­vaa­ra ja Timp­pa­kin haluis saman suku­ni­men­kin, eiksnii?

  72. vasem­mis­ton perin­tei­set toi­min­ta­ta­vat eivät toi­mi nyky­maa­il­mas­sa. Tämän näkee esi­mer­kik­si sii­tä, miten nopeas­ti vasem­mis­to­hal­li­tus­ten kan­san­suo­sio las­kee, kun oikeis­to­lai­seen poli­tiik­kaan kyl­läs­ty­neet kan­sa­lai­set sil­loin täl­löin nos­ta­vat joh­toon demarihallituksen.

    Tie­dät­kö, mik­si noi­den hal­li­tus­ten suo­sio laskee?
    Sik­si, että nuo­kin hal­li­tuk­set toteut­ta­vat oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. En tie­dä halua­vat­ko ne sitä oikeas­ti teh­dä, mut­ta käyt­täes­sään oikeis­to­lais­ta vii­te­ke­hys­tä ja oikeis­to­lai­sia työ­ka­lu­ja he eivät voi muun­lais­ta poli­tiik­kaa teh­dä. Voi­si oikeal­ta­kin lai­dal­ta suo­sio las­kea ja löy­tyä synk­kiä ilmei­tä, jos Kokoo­mus läh­ti­si kan­sal­lis­ta­maan yri­tyk­siä, ja syy­nä oli­si se, ettei­vät äänes­tä­jät halun­neet puo­lu­eel­ta sel­lais­ta politiikkaa.

  73. Lii­an van­ha: No ei se aivan näin­kään mene, yhtei­nen tek­no­lo­gia on käy­tös­sä alal­la kuin alal­la, joten erot fir­mo­jen välil­lä ovat pie­niä ellei joh­dos­sa ole aivan täy­siä tum­pe­loi­ta ja joku fir­ma ole aivan surkea. 

    Vis­siin­kin eri­tyi­ses­ti pelia­lal­la kaik­ki muut pait­si SuperCel­lin joh­ta­jat ovat täy­siä tum­pe­loi­ta, kun eivät kyke­ne kopioi­maan jät­ti­me­nes­ty­vien pelien teke­mi­seen tar­vit­ta­vaa reseptiä.

  74. ano­nyy­mi: Tie­dät­kö, mik­si noi­den hal­li­tus­ten suo­sio laskee?
    Sik­si, että nuo­kin hal­li­tuk­set toteut­ta­vat oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. En tie­dä halua­vat­ko ne sitä oikeas­ti teh­dä, mut­ta käyt­täes­sään oikeis­to­lais­ta vii­te­ke­hys­tä ja oikeis­to­lai­sia työ­ka­lu­ja he eivät voi muun­lais­ta poli­tiik­kaa tehdä.

    Vasem­mis­to­lais­ten ongel­ma­na­han on, että he myy­vät äänes­tä­jil­leen kei­not jot­ka eivät toi­mi. Sit­ten val­las­sa olles­saan voi vähän aikaa yrit­tää räpi­köi­dä, kuten Hol­lan­de teki, mut­ta sit­ten kun sii­tä ei tule mitään jou­tuu otta­maan lusi­kan kau­nii­seen käteen. Kun eivät ne vasem­mis­to­lai­set hok­kus­pok­kus-tem­put vaan toimi.

    PS key­ne­si­läi­syys on kyl­lä minus­ta ihan val­ta­vir­taa makrotaloustieteessä

  75. Juho Laa­tu:

    Yksi­tyis­tä­mi­sen suh­teen kai­pai­sin yleis­tä kes­kus­te­lua sii­tä, mitä toi­min­to­ja yhteis­kun­nas­sa peri­aat­tees­sa kan­nat­taa yksi­tyis­tää ja mitä ei. Pelk­kä köy­den­ve­to vuo­roin yhteen ja vuo­roin toi­seen suun­taan ei ole järkevää.

    Alle­kir­joi­tan tämän, ja lisäk­si kai­pai­sin yleis­tä kes­kus­te­lua sii­tä mil­loin pitää olla ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos kos­kaan, ja mil­loin val­tion sub­ven­toi­da, jos koskaan. 

    Aina kun jon­kin yksi­tyis­tä­mis­tä ehdo­te­taan, alkaa valit­ta­mi­nen sii­tä yksi­tyi­set yri­tyk­set vain kuo­ri­vat ker­mat ja loput jää val­tion hoi­det­ta­vak­si, siis toi­sin sanoen täl­lai­nen hen­ki­lö kan­nat­taa täy­del­lis­tä ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos­sa hel­sin­ki­läi­set kus­tan­taa ina­ri­lais­ten pos­tin­jaon ja Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen väli­set mat­kus­ta­jat Var­kau­den ja Joen­suun väli­set mat­kus­ta­jat, mut­ta yleen­sä täl­lai­set hen­ki­löt eivät hir­veän hyvin ymmär­rä mitä he kannattavat. 

    Jos pää­tet­täi­siin aluk­si, mil­loin jul­ki­sen val­lan sub­ven­tio on parem­pi ja mil­loin ris­ti­sub­ven­tio parem­pi, itse yksi­tyis­tä­mi­ses­tä oli­si tämän jäl­keen hel­pom­paa keskustella.

  76. Sini­nen kau­lus­pai­ta ja tra­de­no­min pape­rit eivät tee kapitalistia.

  77. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Alle­kir­joi­tan tämän, ja lisäk­si kai­pai­sin yleis­tä kes­kus­te­lua sii­tä mil­loin pitää olla ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos kos­kaan, ja mil­loin val­tion sub­ven­toi­da, jos koskaan. 

    Aina kun jon­kin yksi­tyis­tä­mis­tä ehdo­te­taan, alkaa valit­ta­mi­nen sii­tä yksi­tyi­set yri­tyk­set vain kuo­ri­vat ker­mat ja loput jää val­tion hoi­det­ta­vak­si, siis toi­sin sanoen täl­lai­nen hen­ki­lö kan­nat­taa täy­del­lis­tä ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos­sa hel­sin­ki­läi­set kus­tan­taa ina­ri­lais­ten pos­tin­jaon ja Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen väli­set mat­kus­ta­jat Var­kau­den ja Joen­suun väli­set mat­kus­ta­jat, mut­ta yleen­sä täl­lai­set hen­ki­löt eivät hir­veän hyvin ymmär­rä mitä he kannattavat. 

    Jos pää­tet­täi­siin aluk­si, mil­loin jul­ki­sen val­lan sub­ven­tio on parem­pi ja mil­loin ris­ti­sub­ven­tio parem­pi, itse yksi­tyis­tä­mi­ses­tä oli­si tämän jäl­keen hel­pom­paa keskustella.

    Yksi­tyis­tä­mis­tä ja sub­ven­tioi­ta oli­si hyvä lähes­tyä vaik­ka­pa samaan tapaan kuin puo­lus­tus­ta. Kaik­ki puo­lu­eet kir­joit­tai­si­vat yhtei­sen pape­rin sii­tä, miten seu­raa­vien ehkä kym­me­nen vuo­den aika­na tuol­lai­si­sa kes­kei­sis­sä asiois­sa aio­taan menetellä.

    Myös val­tio­no­suuk­sien roo­li, progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen roo­li ym. tuo­lon­ta­sauk­set pitäi­si kir­ja­ta samal­la taval­la pape­ril­le, niin ei tar­vit­si­si aina vään­tää kät­tä sii­tä kuka kus­tan­taa kenen­kin kulut. (Olin havait­se­vi­na­ni kom­men­teis­sa­si­kin pien­tä vinou­maa yhteen suuntaan. 🙂 )

  78. Sylt­ty: Vis­siin­kin eri­tyi­ses­ti pelia­lal­la kaik­ki muut pait­si SuperCel­lin joh­ta­jat ovat täy­siä tum­pe­loi­ta, kun eivät kyke­ne kopioi­maan jät­ti­me­nes­ty­vien pelien teke­mi­seen tar­vit­ta­vaa reseptiä.

    Ei kan­na­ta ver­tail­la mar­gi­naa­li­jut­tu­ja esim auto­teol­li­suus on val­ta­va busi­ness ja teh­tais­sa käy­te­tään suu­rin piir­tein samaa teknologiaa .

    Tai teleo­pe­raat­to­rit käyt­tä­vät verk­koi­hin muu­ta­man toi­mit­ta­jan lähes ident­tis­tä teknologiaa

    Tai öljyn jalos­tuk­ses­sa käy­te­tään samo­ja teknologioita

    Kai­vos­teol­li­suu­des­sa käy­te­tään samo­ja konei­ta mene­tel­mis­sä on jon­kin ver­ran ero­ja Tal­vi­vaa­ra lie­ne tun­ne­tuin poikkeus

    etc

  79. Sylt­ty: Vis­siin­kin eri­tyi­ses­ti pelia­lal­la kaik­ki muut pait­si SuperCel­lin joh­ta­jat ovat täy­siä tum­pe­loi­ta, kun eivät kyke­ne kopioi­maan jät­ti­me­nes­ty­vien pelien teke­mi­seen tar­vit­ta­vaa reseptiä.

    Pelis­sä rat­kai­see­kin juo­ni ja mil­tä se näyt­tää, tek­no­lo­gia ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mät ovat samoja.

    Ero ja menes­tys syn­tyy pelin ideas­ta , mark­ki­noin­nis­ta ja että saa aikaan ihmi­sen toi­mi­maan lau­ma­na eli hys­te­rian, jos­sa peliä oste­taan kun naa­pu­ri­kin osti.Se taas on usein sattumaa

  80. mmk:
    Hyvä kir­joi­tus. Useam­man­kin vasem­mis­to­lai­sen soi­si ajat­te­le­van juu­ri näin. Vaik­ka osa nykyi­sen hal­li­tuk­sem­me pää­tök­sis­tä vai­kut­taa kau­niis­ti sanot­tu­na type­ril­tä, eikä toteu­tus­ta­kaan voi kehua, niin ei oikein tun­nu sil­tä, että oli­si ole­mas­sa poliit­tis­ta vaih­toeh­toa. Ant­ti Rin­ne ja Vil­le Nii­nis­tö kun ovat valin­neet pöl­hö­po­pu­lis­min tien ja otta­vat kai­ken ilon irti oppo­si­tioon päätymisestä.

    Per­sut­han nousi­vat pöl­hö­po­pu­lis­mil­la hal­li­tuk­seen ja kään­si­vät joka asias­sa takkinsa.

    Ja Kepu pet­tää aina

    Suo­mes­sa oppo­si­tios­sa pitää esit­tää pöl­hö­po­pu­lis­mia, sil­lä se takaa menes­tyk­sen vaaleissa

  81. Vähän vai­kut­tai­si sil­tä, että kan­san­ta­lou­tem­me on tör­män­nyt ja kun­nol­la useam­paan sys­tee­mi­seen omgel­maan yhtä­ai­kaa. Täs­sä muutama:

    Moni asia on Suo­mes­sa teh­ty vai­keak­si: http://yle.fi/…/40_sivua_erilaisia_selvityksia…/8277915

    Työn aloit­ta­mi­nen on myös teh­ty vai­keak­si. Osa työs­tä on jo sel­lai­sia, että vaa­di­taan kou­lu­tus ja kort­ti. Kerää koko kort­ti­sar­ja… http://www.alertum.fi/koulutukset

    Mik­si meil­lä on “sään­tö-Suo­mi” ? Pari hypoteesia: 

    1) Pai­kal­li­nen viran­omai­nen lait­taa var­muu­den vuok­si 300 hen­gen kon­sert­ti­ta­pah­tu­maan nivas­kan sel­vi­tys­pyyn­tö­jä. Mm. tulee olla suun­ni­tel­ma mah­dol­li­sen ydin­on­net­to­muu­den varal­le. (Tosi­ta­ri­na). Mik­si näin? Pel­ko­na tie­ten­kin vir­ka­vir­he, ja sen estä­mi­sek­si vaa­di­taan kaik­ki mah­dol­li­nen ja mah­do­ton­kin sel­vi­tet­tä­väk­si. Tämän ker­toi oma­na mie­li­pi­tee­nään polii­si, kun hänel­tä kysyt­tiin, että mik­si näin jär­jet­tö­miä sel­vi­tyk­siä eri viran­omai­set vaativat.

    2) Jani Kaa­ron hypo­tee­si: Yhteis­kun­nas­sam­me syväl­lä usko­muk­sis­sa ole­vat raken­teet ovat löy­tä­neet vain uuden “tie­teel­li­sen” ilmia­sun. Van­ha usko­mus “pahas­ta sil­mäs­tä” tms. on kor­vat­tu tilas­tol­li­sel­la ris­kil­lä. Ajat­te­lu- ja toi­min­ta­mal­lit ovat pysy­neet samankaltaisina.

    http://www.hs.fi/tiede/a1368408424824

    Tans­kas­sa näkyi katu­jen var­sil­la, kuin­ka kau­pat piti­vät esil­lä myy­tä­viä hedel­miä. Siis ihan avoi­mes­ti ja kadun var­res­sa kau­pan edus­tal­la. Ensim­mäi­nen aja­tus oli, että ei muu­ten onnis­tui­si Suo­mes­sa. Kuva kyl­lä­kin kuva­pal­ve­lus­ta, mut­ta näi­tä siis oli joka kadun kulmassa.

    http://thumbs.dreamstime.com/z/fruit-veges-grocery-shop-copenhagen-denmark-april-vegetables-store-christianshavn-torv-photo-francis-joseph-dean-53350273.jpg

    Suo­mes­sa näi­tä riit­tää: “Pak­ko­han sen on olla kiel­let­tyä…” http://www.hs.fi/kaupunki/a1461300968175

    Se on salet­ti, että kun se maa­il­ma muut­tuu koko ajan mel­kois­ta kyy­tiä, ei kovin jäyk­kä ideo­lo­gia vain voi tai­pua tuot­ta­maan hyvää tulos­ta muu­tok­sen myl­ler­täes­sä. Kaik­ki tie­to mitä meil­lä nyt on tuplaan­tuu puo­les­sa­tois­ta vuo­des­sa. Ja koko ajan luo­daan myös _uutta_ tie­tä­mys­tä. http://www-01.ibm.com/software/data/demystifying-big-data/

    Jos hypo­tee­si sii­tä, että rahan pois­tu­mi­nen kan­san­ta­lou­den kier­ros­ta on hai­tal­lis­ta, niin sitä­hän isot jo teke­vät. Ja pie­net peräs­sä. Tie­ten­kin teke­vät. Kos­ka joh­ta­jat näyt­tä­vät mal­lia. Täs­sä videol­la kan­san­ta­lous­tie­teen perus­teis­ta osoi­te­taan seik­ka­pe­räi­ses­ti, että mil­joo­na euroa lai­tet­tu­na kan­san­ta­lou­teen saat­taa jopa kym­men­ker­tais­tua vai­ku­tuk­sel­taan. Sil­loin myös pois­tu­va mil­joo­na on vai­ku­tuk­sel­taan pal­jon enem­män, kuin pelk­kä “milt­si”. https://www.khanacademy.org/…/MPC…/v/mpc-and-multiplier

    Jos on niin, että kan­san­ta­lou­des­sa on de fac­to jo nyt toi­mi­joi­ta, joil­la on vero­jen mak­sun suh­teen eri sään­nöt kuin muil­la, rapaut­taa se myös moraa­lia laa­jem­min­kin yhteiskunnassa. 

    Esim. veron­mak­su­ha­luk­kuus ei sii­tä nouse, että kan­sa­kun­nan etu­ri­vin toi­mi­jat näyt­tä­vät täs­sä suh­tees­sa vää­rän­lais­ta joh­ta­juu­den esi­merk­kiä. Suo­men perus­tus­la­ki perus­tuu yhden­ver­tai­suu­teen lain edes­sä. Nyt jo on de fac­to tilan­ne se, että osa toi­mi­jois­ta ei enää ole yhden­ver­tai­sia sen suh­teen, että pal­jon­ko tulee mak­saa vero­ja. Sil­lä on väis­tä­mät­tä vai­ku­tus. Jos esim. kone­sa­li­fir­ma ei mak­sa vero­ja kuin alle pro­sen­tin Suo­meen, niin tuli­si­ko heil­le tar­jo­ta yhden­ver­tai­set polii­si- ja palo­lai­tos­pal­ve­lut, kuten muil­le toi­mi­joil­le Suo­mes­sa? http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    On myös ongel­ma, jos päät­tä­jät sai­si­vat hyö­tyä sel­lai­sis­ta asiois­ta, jot­ka ovat tuhoi­sia Suo­men kan­san­ta­lou­del­le. Jos vaik­ka päät­tä­jis­säm­me oli­si taho­ja, jot­ka hyö­ty­vät vero­kik­kai­lus­ta, on se ongel­ma, kun mää­ri­tel­lään sään­tö­jä uusik­si. Miten var­mis­te­taan, että Suo­mi hyö­tyy, eikä pää­asias­sa yksit­täi­set toimijat.
    http://ssir.org/articles/entry/wicked_problems_problems_worth_solving

    Täs­sä aika tymäk­kää teks­tiä libertaarisuudesta.
    http://www.theguardian.com/books/2016/apr/15/neoliberalism-ideology-problem-george-monbiot

    Sel­väk­si alkaa tul­la, että kun yhtei­sis­tä asiois­ta pää­te­tään ideo­lo­gian lip­pa­lak­ki pääs­sä, niis­tä yhtei­sis­tä asiois­ta ei mei­naa tul­la aina­kaan parempia. 

    Ehkä­pä prag­maat­ti­suus ja “tie­teel­li­nen meto­di” tai lean star­tup meto­diik­ka tilal­le. Eli pide­tään se mikä toi­mii, ja pie­nil­lä kokei­luil­la kat­so­taan, että toi­mi­si­ko tämä, juu­ri täs­sä tilan­tees­sa. Jos ei juu­ri nyt toi­mi, kokeil­laan jotain muu­ta kom­bi­naa­tio­ta ja lai­te­taan toi­mi­ma­ton kom­bi­naa­tio laa­tik­koon odot­ta­maan. Ehkä se toi­mii jos­sain toi­ses­sa yhtey­des­sä tai toi­mii raken­nusa­lus­ta­na jol­le­kin fik­sum­mal­le jne.

  82. Pari toi­mi­ma­tont link­kiä näyt­ti lipsahtaneen:

    Ylen kir­joi­tus, jos­sa ker­ro­taan, että taval­li­sen mark­ki­na­ta­pah­tu­man jär­jes­tä­mi­nen vaa­tii 40 sivua eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä. Pai­kal­li­sen har­ras­ta­jayh­tei­sön aikaa kuluu usei­ta päi­viä pel­käs­tään sel­vi­tyk­sien ja suun­ni­tel­mien kir­joit­ta­mi­seen. Joka siis ei luo yhteis­kun­nal­le tai muil­le­kaan juu­ri­kaan mitään yli­mää­räis­tä arvoa.

    http://yle.fi/uutiset/40_sivua_erilaisia_selvityksia_saanto-suomen_byrokratia_vaatii_markkinajarjestajalta_liikaa/8277915

    Khan aca­de­myn 10 minuu­tin luen­to, jos­sa ker­ro­taan, että mik­si yksi euro kan­san­ta­lou­teen lai­tet­tu­na vai­kut­taa pal­jon enem­män. TKK:n kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri Osmo Jas­ka­ri ker­toi 1990-luvun alus­sa, että mil­joo­na lai­tet­tu­na kan­san­ta­lou­teen on vai­ku­tuk­sel­taan 10 mil­joo­nan suu­rui­nen. Ter­mi täl­le on:Marginal Pro­pen­si­ty to Con­su­me MPC ja Mul­tiplier effect. (Raja­ku­lu­tusalt­tius ja kerroinvaikutus).

    https://www.khanacademy.org/economics-finance-domain/macroeconomics/income-and-expenditure-topic/MPC-tutorial/v/mpc-and-multiplier

  83. Jo pel­kän otsi­kon perus­teel­la luke­mat­ta vie­lä juu­ri lain­kaan ole­tan huo­let­ta, että tämä tulee ole­maan yksi kiin­toi­sim­mis­ta ja ehkä miel­lyt­tä­vim­mis­tä(?) teks­teis­tä. “Kai­kis­sa” polit­ti­sen kar­tan kyse­lyis­sä sijoi­tun aina vasemm­mis­to­li­be­raa­lik­si. Jopa aika äärim­mäi­sek­si sel­lai­sek­si. Antai­sin yri­tys­maa­il­mal­la ja maa­il­man eliit­til­le mil­tei kaik­ki kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vat vapau­det. Hin­ta­na täs­tä oli­si vain abso­luut­ti­sen vas­tik­kee­ton perus­toi­meen­tu­lon tur­vaa­va perus­tu­lo (kos­ka kult­tuu­ri l. mie­luum­min kir­jo­jen lukua ja elo­ku­vien kat­se­lua kuin uusia härpäkkeitä).

  84. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:

    …, jos­sa hel­sin­ki­läi­set kus­tan­taa ina­ri­lais­ten postinjaon …

    Pos­ti halu­aa ker­ros­ta­loi­hin loke­ri­kot” (ks. HS/26.4.2016/s. A10)

    Seu­raa­vak­si Pos­ti var­maan­kin halu­aa, että pos­tin saa­jat Hel­sin­gis­sä (ehkä myös Ina­ris­sa) hake­vat kai­ken pos­tin­sa suo­raan lähet­tä­jil­tä. Se alen­tai­si var­mas­ti vie­lä enem­män Pos­tin jake­lu­kus­tan­nuk­sia (vaik­ka toi­saal­ta pos­tin jake­lu­kus­tan­nuk­set koko­nai­suu­des­saan kas­vai­si­vat­kin). Tätä­kö tar­koit­taa pää­mi­nis­te­rin kai­paa­ma “tehok­kuus­loik­ka” täs­sä nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa? Minus­ta tuo on kuin loik­ka ojas­ta allikkoon.

    Toi­saal­ta voi­nem­me olet­taa, että näin tapah­tuu vas­ta sit­ten kun Pos­ti on yhtiöi­tet­ty ja osak­keet saa­tu jaet­tua kave­rei­den kesken. 

    - — - — -
    Mil­loin saam­me näh­dä POSITIIVISIA tulok­sia minis­te­rei­den työn tehokkuudesta? 

    Tähän asti on val­tio­val­ta­kin (monien yri­tys­ten tavoin) vain pot­ki­nut väkeä pel­lol­le, ilmei­ses­ti jopa enem­män kuin yri­tyk­set(!), ymmär­tä­mät­tä, että maa­jus­sit saa­vat hoi­det­tua siel­lä hom­man­sa trak­to­rei­neen ilman yli­mää­räis­tä jou­to­vä­keä, jota pitää vie­lä väistellä. 

    Kah­den pis­teen väli­nen lyhin mat­ka on suo­ra. Se ei miten­kään lisää tehok­kuut­ta, jos trak­to­ril­la pitää ajel­la aivan tur­han päi­ten mutkitellen. 

    Kar­ka­si­vat­ko hal­li­tuk­sen jäse­net luk­ka­rin tuvas­ta ennen aiko­jaan, kuten Alek­sis Kiven vel­jes­kat­ras? Hei­dät pitäi­si palaut­taa joka iki­nen kor­vas­ta talut­taen takai­sin kinkereille! 

    Kuka ryh­tyi­si luk­ka­rik­si? (Ei tuo­hon teh­tä­vään tai­da sopia maas­sam­me kuin yksi ainoa hen­ki­lö. Enti­nen vähä­hiuk­si­nen her­ra Tam­mi­nie­mes­tä oli­si sen jo tehnyt.)

    Fik­sum­mat minis­te­rit oli­si­vat leik­kaus­ten sijaan sat­san­neet aiem­paa ENEMMÄN ope­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen. … ja teh­neet sen aloil­la, jot­ka tuot­ta­vat Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sil­le töi­tä, tulo­ja ja todel­lis­ta tulos­ta kai­ken­lai­sen höl­möi­lyn ja vähä­pä­töi­sen pii­per­ryk­sen sijaan. Suo­mi tar­vit­see kas­vu­po­li­tiik­kaa leik­kaus­ten sijaan. 

    Ker­ta toi­sen­sa jäl­keen tois­tu­vat leik­kauk­set eivät kas­va­ta Suo­men hyvin­voin­tia. (Kis­sa­kin her­mos­tui vain jat­ku­via leik­kauk­sia teh­nee­seen rää­tä­li-hii­reen­sä, ja söi sen lopul­ta. Parem­pi vaih­toeh­to oli­si ollut kou­lut­taa hii­ri oikeak­si, osaa­vak­si rää­tä­lik­si jo ennen ensim­mäis­tä hii­ren teke­mää leik­kaus­ta. Sil­loin kis­sa­kin oli­si saa­nut piloil­le lei­kel­lyn kan­kaan­pa­lan sijaan tak­kin­sa, jota alun­pe­rin tarvitsi.)

    Pitää yrit­tää Osmon tavoin miet­tiä vii­saam­min, mikä voi­si paran­taa tilan­teen, ja uskal­taa tart­tua riva­kas­ti toimeen. 

    PS. Maas­sam­me on täl­lä­kin het­kel­lä iso, vie­lä­pä kas­va­va työ­voi­ma­re­ser­vi, johon kuu­luu myös pal­jon osaa­vaa väkeä.

  85. Lii­an van­ha: Pelis­sä rat­kai­see­kin juo­ni ja mil­tä se näyt­tää, tek­no­lo­gia ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mät ovat samoja.

    On pal­jon samaa, mut­ta on myös huo­mat­ta­via eroja.

    Ihan esi­merk­ke­jä eri­lai­sis­ta tek­no­lo­giois­ta: Vir­tu­aa­li­to­dell­suus­tek­no­lo­giat, mobii­li­tek­no­lo­giat, kuten iOS / Android, Peli­kon­son­so­li­tek­no­lo­giat, kuten PlayS­ta­tion, XBox, fyy­si­siä lait­tei­ta ohjaa­vat peli­tek­no­lo­giat tai liik­keen tun­nis­ta­mi­seen perus­tu­vat tek­no­lo­giat (Kinect, mCu­be), usei­ta alus­to­ja yhdis­te­le­vät tek­no­lo­giat, kuten Unity3D, Unreal…

    Ja se tuo­tan­to­pro­ses­si var­mas­ti vaih­te­lee suu­res­ti sen mukaan min­kä tyyp­pis­tä peliä ollaan teke­mäs­sä ja min­kä­lai­sel­le asiakasryhmälle. 

    Peliin käy­tös­sä ole­va bud­jet­ti vai­kut­taa — yksi tut­tu­ni väit­ti että Angry Bird­sin teki­jät oli­si­vat itse nau­hoit­ta­neet nii­tä has­su­ja lin­tu­jen ääniä — toi­saal­ta Max Pay­nen teki­jät oli­si­vat käy­neet itse jen­keis­sä kat­so­mas­sa mil­lais­ta ympä­ris­tö oli, jot­ta osai­si­vat eläy­tyä tunnelmaan.

    Jol­lain Dis­neyl­lä taas on hie­man eri­lai­set resurs­sit taas tar­jo­ta val­mii­ta brän­de­jä, ääniä, tai­det­ta etc. pelei­hin — joku pie­nem­pi nyrk­ki­pa­ja jou­tuu käyt­tä­mään enem­män mielikuvitusta.

  86. Juk­kis:
    Pahoin pel­kään sinun ole­van Lii­an Van­ha ollak­se­si peril­lä mitä työ­elä­mään nyky­ään kuu­luu tai sit­ten ole­van vaan puh­taas­ti pro­vo­soi­dak­se­si liik­keel­lä. Olen yri­tyk­ses­sä töis­sä joka on ame­rik­ka­lai­ses­sa­kin pörs­sis­sä lis­tat­tu­na ja puheet 500 euron hyväk­syt­tä­mi­ses­tä eivät ole mil­lään lail­la täs­tä todel­li­suu­des­ta. Mitään kuu­kausien istu­tus­ta pro­jek­tin jos­sain vai­hees­sa ei meil­lä aina­kaan har­ras­te­ta ja asia­kas­yri­tyk­sis­sä­kään en ole moko­maan tör­män­nyt. Tuot­ta­vuuse­rois­ta en edes tie­dä mitä sanoa, jos valeh­te­le­mat­ta voit sanoa työ­ura­si aika­na koh­taa­mis­ta­si kol­le­gois­ta, että kaik­ki oli­vat täy­sin ident­ti­siä työ­te­hol­taan ja tuot­ta­vuu­del­taan, niin pak­ko se kai on uskoa, mut­ta taval­lis­ta se ei ole.

    Edel­leen jos par­haat toi­min­ta­ta­vat oli­si­vat niin hel­pos­ti kopioi­ta­vis­sa kuin mitä viit­taat niin mik­si Apple on edel­leen sii­nä ase­mas­sa kuin on, kos­ka kyl­lä­hän heil­tä nyt pitäi­si toi­min­ta­ta­vat pys­tyä kopioi­maan? Tai Googlel­ta tai kenel­tä tahan­sa? Sen sijaan, että lau­koo var­mo­ja fak­to­ja kol­men peräk­käi­sen vies­tin ver­ran, voi­si olla fik­su vetäis­tä vaik­ka vähän hen­keä ja miet­tiä, että jos­ko fak­tat kui­ten­kaan ovat ihan niin var­mo­ja ja sel­kei­tä, kuin mil­tä ne omas­sa mie­les­sä tuntuvat.

    On tot­ta, että en ole enää työ­elä­mäs­sä, mut­ta olen ollut eläk­keel­lä vas­ta pari vuot­ta ja kilaut­ta­mi­nen työ­sä ole­val­le kol­le­gal­le vah­vis­ti, etti­vät pro­ses­sit ole muut­tu­neet, tar­kas­ta­jat oli­vat nyt­kin nyy­si­neet kol­me kuu­kaut­ta fir­maa ja kol­le­ga oli jou­tu­nut viet­tä­mään pari viik­koa hei­dän kanssaan

    En väit­tä­nyt, että se oli­si sää­tö vaan ker­too sen, ettei yhtiö­muo­to takaa muu­ta jous­ta­vuut­ta kuin joh­don pal­kan ja palk­kioi­den mää­rit­te­le­mi­seen ja sukulaisten/poliittisn perus­tein tapah­tu­viin nimityksiin

    Olen työ­uras­ta­nis uuren osa teh­nyt sel­vit­te­le­mäl­lä eri­lai­sia ongel­mayk­si­köi­tä ja pro­jek­te­ja, Osa koti­maas­sa ja yli 10 vuot­ta muis­sa maissa.Ja 80-luvul­la minua vuo­krat­tiin mui­hin­kin sel­vit­te­le­mään epä­on­nis­tu­nei­ta projekteja.

    Ja kun täl­lai­seen onelmayksikköön/projektiin astuu niin yleen­sä ei ole aikaa vaih­taa hen­ki­löi­tä ja sil­loin pitää saa­da tavoi­te teh­tyä sil­lä “huo­nol­la” henkilökunnalla.

    Toi­nen tapa on ollut, että olen tavan­nut poru­kan len­to­ken­täl­lä ja sil­lä poru­kal­la on ollut pak­ko pär­jä­tä, uuden hen­ki­lön hank­ki­mi­nen oli­si romut­ta­nut koko projektin

    Jokai­ses­sa ihmi­ses­sä on omat vah­vuu­ten­sa ja on tär­ke­ää orga­ni­soi­da työt noi­den vah­vuuk­sien mukaan , se monin­ker­taiis­taa tuottavuuden.Ja aivo­jen pis­tä­mi­nen rin­nak­kain paran­taa sekin tuot­ta­vuut­ta. Toki tuot­ta­vuu­des­sa on yksi­löl­li­siä eoja, mut­ta nii­den mer­kis­tys­tä lii­oi­tel­laan, tuot­ta­vuus kun on duu­na­ri­hom­mia lukuu­not­ta­mat­ta arvioi­jan sil­mäs­sä ja asian­tun­ti­jan­kin työn tuot­ta­vuu­teen vai­kut­ta­vat apu­vä­li­neet ja muut työntekijät.

    Rönt­gen­lää­kä­rin­kin tuot­ta­vuus on nol­la , jos rönnt­gen on rikki.

    Eikä noi­ta luo­tet­ta­via tuot­ta­vuu­den mit­ta­rei­ta ole kau­lus­väel­le onnis­tut­tu kehit­tä­mään ja jos jotain mita­taan niin nume­roi­ta on help­po manipuloida.Etenkin joh­to voi mani­pu­loi­da tulos­ta aika laajasti

    Mitä tulee Appleen niin se on samal­la ural­la kuin Nokian kän­ny­kät. Apple­kin hyö­dyn­tää tuo­ta ihmi­sen lau­mae­läi­no­mi­nai­suut­ta , mut­ta se on aina het­ken hypeä ja kun tulee jotain uut­ta niin ihmi­set ryn­tää­vät sen perään.

    Miten­kään Job­sin ansioi­ta vähättelemättä,mutta noi­ta huip­pu­ja kun oikeas­ti on vähän , n 1 % eikä ole vie­lä kos­kaan sat­tu­nut sel­lais­ta täh­teä johdettavaksi.Sellainen oli­si var­ma­na kor­van­nut minut.

    Kyl­lä ne asian­tun­ti­jat­kin ovat useim­mi­ten tavik­sia, tosin kou­lu­tet­tu­ja ja jos­kus kokeneitakin

    http://www.talouselama.fi/uutiset/apple-menettamassa-maailman-arvokkaimman-yhtion-tittelin-toiselle-a-lla-alkavalle-yritykselle-6247485

  87. Osmo, Kii­tos hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta! Jos työ­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus pois­tet­tai­siin ja tilal­le tuli­si mini­mi­palk­ka, lisäi­si­kö se työl­li­syyt­tä kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la? Jos muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nal­la työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set oli­vat alhai­sem­pia, kun elin­kus­tan­nuk­set­kin ovat, oli­si­ko sil­lä vai­ku­tus­ta työllisyyteen?

  88. Sak­ke: “Pos­ti halu­aa ker­ros­ta­loi­hin loke­ri­kot” (ks. HS/26.4.2016/s. A10)

    Seu­raa­vak­si Pos­ti var­maan­kin halu­aa, että pos­tin saa­jat Hel­sin­gis­sä (ehkä myös Ina­ris­sa) hake­vat kai­ken pos­tin­sa suo­raan lähet­tä­jil­tä. Se alen­tai­si var­mas­ti vie­lä enem­män Pos­tin jake­lu­kus­tan­nuk­sia (vaik­ka toi­saal­ta pos­tin jake­lu­kus­tan­nuk­set koko­nai­suu­des­saan kas­vai­si­vat­kin). Tätä­kö tar­koit­taa pää­mi­nis­te­rin kai­paa­ma “tehok­kuus­loik­ka” täs­sä nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa? Minus­ta tuo on kuin loik­ka ojas­ta allikkoon.

    Toi­saal­ta voi­nem­me olet­taa, että näin tapah­tuu vas­ta sit­ten kun Pos­ti on yhtiöi­tet­ty ja osak­keet saa­tu jaet­tua kave­rei­den kesken. 

    Nuo loke­rot ovat oikein toi­mi­va rat­kai­su. Vie­lä kun ne sai­si myös kurii­ri­liik­kei­den käyt­töön, niin mikäs oli­si ver­kos­ta ostamisessa. 

    Nyt­hän kurii­ri­liik­kei­den ns. toi­mi­tus kul­kee seu­raa­vaa kaa­vaa nou­dat­taen: asia­kas tilaa tava­raa netis­tä. Tilaus rekis­te­röi­dään lähe­te­tyk­si. Piiiiiit­kä blä­kä­ri. Päi­vän — kuu­kausien vii­veel­lä tulee ilmoi­tus, että paket­tia ei voi­tu toi­mit­taa ( ei tie­ten­kään kun ihmi­set ovat päi­vi­sin töis­sä, eivät­kä vas­taa­not­ta­mas­sa paket­te­ja). Seu­raa muu­ta­man päi­vän här­del­li kun sel­vi­te­tään mis­sä paket­ti on ja sit­ten asia­kas voi nou­taa pake­tin 8 ja 16 välil­lä Van­taal­ta. Pos­ti taas tekee niin, että paket­ti yri­te­tään toi­mit­taa ja sit­ten jäte­tään lap­pu että se on nou­det­ta­vis­sa lähim­mäs­tä auto­maa­tis­ta tai pos­tin palvelupisteestä.

  89. Lii­an van­ha: tek­no­lo­gia ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mät ovat samoja.

    Täs­tä vie­lä yksi artikkeli:

    http://www.pocketgamer.biz/feature/45814/chart-rush-making-of-clash-of-clans/

    Eli tuos­sa on kysyt­ty miten Clash of Clans on koo­dat­tu­na. Itseä­ni tuos­sa kiin­nos­taa kohta

    All client code is writ­ten in Objective‑C and C++, and ser­ver code in Java. 

    Jokai­nen joka on koo­dan­nut vii­meis­ten vuo­sien aika­na jotain tie­tää, että nuo eivät ole lähes­kään ainoat vaih­toeh­dot teh­dä edes tuo­ta client ‑osuut­ta, ser­ve­ri­puo­les­ta puhumattakaan.

    Esi­mer­kik­si tuo Objective‑C on jo taval­laan “van­hen­tu­nut” kie­li, vaik­ka se ei sitä oikeas­ti ole, mut­ta Apple kehit­ti uuden kie­len, Swif­tin, iOS kehitykseen.

    En edes oikeas­ti jak­sa men­nä tar­kem­min sii­hen kuin­ka monel­la taval­la tuo oli­si voi­tu teh­dä, kun joka koh­das­sa kun tek­no­lo­gioi­ta vali­taan avau­tuu aina uusia mah­dol­li­sia pol­ku­ja men­nä eteenpäin.

    Tämän takia isois­sa fir­mois­sa on usein aika vai­kea päät­tää pro­ses­seis­ta, kos­ka ihmis­ten pitäi­si pys­tyä siir­ty­mään ryh­mäs­tä toi­seen nopeas­ti — kun vali­taan joku tiet­ty tuo­tan­to­ta­pa, niin sii­nä hel­pos­ti jämäh­de­tään pysy­mään vaik­ka se ei oli­si enää ihan uusin­ta muotia.

    Pik­ku­fir­mat, jois­sa ei ole tiuk­ko­ja pro­ses­si­kaa­vioi­ta voi­vat hel­pos­ti hypä­tä johon­kin uuteen tai par­hai­ten sopi­vaan tek­no­lo­gi­aan ilman että pitää kysyä lupaa keneltäkään.

    Mut­ta sit­ten kun pelil­lä on ne 500 mil­joo­naa päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää, sitä code­ba­sea ei ole enää niin help­poa vaih­taa toiseen.

    Tämän vuok­si siis eri fir­mo­jen välil­lä on todel­la pal­jon eroja.

    Aasin­sil­ta­na voi­si täs­tä vie­lä pala­ta val­tioi­hin ja nii­den toi­min­ta­mal­liin. Viro alkoi ikään­kuin nol­las­ta ja pys­tyi sen vuok­si luo­maan lähes tyh­jäs­tä pal­jon moder­nim­man yhteis­kun­ta­mal­lin kuin Suomi.

    Suo­mes­sa ikään­kuin puut­tuu sem­moi­nen vaka­va kes­kus­te­lu sii­tä, onko tämä mei­dän nykyi­nen toi­min­ta­mal­lim­me oikea.

  90. Lii­an van­ha:Miten­kään Job­sin ansioi­ta vähättelemättä,muttanoita huip­pu­ja kun oikeas­ti on vähän , n 1 %

    Win­ner takes it all”-toimialoilla vain par­haim­mal­la on mer­ki­tys­tä ja lop­pu­jen työ­pa­nos lähen­te­lee arvotonta.

    Tämä on olen­nai­nen ero aikai­sem­paan. Lapio­hom­mis­sa sur­kean ja par­haan ero ei ole kovin­kaan suu­ri, pelia­lal­la par­haim­man ja toi­sek­si par­haim­man pelin väli­nen ero tuo­tois­sa voi olla sata mil­joo­naa tai vaik­ka­pa mil­jar­di euroa. Par­haan, toi­sek­si par­haan ja kol­man­nek­si par­haan eko­sys­tee­mien välis­siin tuot­toe­roi­hin voi tosi­aan tutus­tua ver­tai­le­mal­la Applen, Sam­sun­gin ja NOkian tuot­tei­den menes­tys­tä. Nokian käyt­tä­mä käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli kol­man­nek­si paras ja sen seu­rauk­se­na koko Suo­men talous romah­ti (kar­ri­koi­dus­ti).

    Mitä tulee Appleen niin se on samal­la ural­la kuin Nokian kän­ny­kät. Apple­kin hyö­dyn­tää tuo­ta ihmi­sen lau­mae­läi­no­mi­nai­suut­ta , mut­ta se on aina het­ken hypeä ja kun tulee jotain uut­ta niin ihmi­set ryn­tää­vät sen perään.”

    Tur­ha dis­sa­ta Applen menes­tys­tä hypek­si. Sen tuot­teet ovat yksin­ker­tai­es­ti omas­sa seg­men­tis­sään par­haim­pia ja par­haim­mil­la tuot­teil­la teh­dään todel­la pal­jon fyrk­kaa aloil­la, joi­sa toi­sek­si tai kol­man­ne­ki par­haim­mal­le ei jää muu­ta kuin muruset. Ja Nokia­kin nousi tuot­teil­la, jot­ka oli­vat aikoi­naan omas­sa lajis­saan parhaimpia.

    Kes­kin­ker­tai­sel­la poru­kal­la ei saa prii­maa aikai­sek­si, vaik­ka oli­si min­kä­lai­set pro­ses­sit. Voit­ta­ja vie kai­ken-toi­mia­loil­la ei kes­kin­ker­tai­sel­la juhlita.

  91. …siis toi­sin sanoen täl­lai­nen hen­ki­lö kan­nat­taa täy­del­lis­tä ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos­sa hel­sin­ki­läi­set kus­tan­taa ina­ri­lais­ten pos­tin­jaon ja… 

    [cut]

    …Jos pää­tet­täi­siin aluk­si, mil­loin jul­ki­sen val­lan sub­ven­tio on parem­pi ja mil­loin ris­ti­sub­ven­tio parem­pi, itse yksi­tyis­tä­mi­ses­tä oli­si tämän jäl­keen hel­pom­paa keskustella.

    Detal­ji: mikään asia ei itses­sään nykyi­sin edel­ly­tä kir­je­pos­tin käyt­töä. Aivan kai­ken kir­je­pos­tin voi kor­va­ta säh­köi­sil­lä menet­te­lyil­lä. Jos itsel­lä ei ole lait­tei­ta tai yhteyk­siä saa­ta­vil­la, voi aina mat­kus­taa lähim­pään kir­jas­toon tms. paik­kaan, jos­sa pal­ve­lut ovat tarjolla. 

    Jos joku nime­no­maan halu­aa vas­taa­not­taa kir­je­pos­tia, mak­sa­koon sii­tä pal­ve­lus­ta itse ja täysimääräisesti. 

    Pos­ti on ehdot­ta­nut, että Suo­men voi­si jakaa kah­teen alu­ee­seen. Jaon mukaan kir­je­pos­ti jaet­tai­siin joko 3- tai 5‑kertaa vii­kos­sa. En ymmär­rä, mik­si mis­sään päin Suo­mea oli­si todel­lis­ta tar­vet­ta 5‑päiväiselle jake­lul­le. Minus­ta ker­ran vii­kos­sa riit­täi­si val­lan mainiosti.

  92. Tero Tolo­nen:
    Aasin­sil­ta­na voi­si täs­tä vie­lä pala­ta val­tioi­hin ja nii­den toi­min­ta­mal­liin. Viro alkoi ikään­kuin nol­las­ta ja pys­tyi sen vuok­si luo­maan lähes tyh­jäs­tä pal­jon moder­nim­man yhteis­kun­ta­mal­lin kuin Suomi.

    Suo­mes­sa ikään­kuin puut­tuu sem­moi­nen vaka­va kes­kus­te­lu sii­tä, onko tämä mei­dän nykyi­nen toi­min­ta­mal­lim­me oikea.

    Tätä on mei­kä­läi­nen­kin miet­ti­nyt niin asia­kas­yri­tyk­sis­tä kuin Suo­men­kin tilan­tees­ta: pitäi­si olla joku val­lan­ku­mous­ta yksin­ker­tai­sem­pi tapa pai­naa reset­tiä niin val­tioi­den kuin yri­tys­ten­kin hal­lin­nol­le ja aloit­taa puh­taal­ta pöy­däl­tä. Joku perus­tu­lon­kin toteut­ta­mi­nen oli­si niin pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa ja samal­la saa­tai­siin kai­vet­tua kaik­ki omi­tui­set vain har­vo­jen ja valit­tu­jen vero-oikeu­det pois, kun sil­tä­kin osal­ta voi­si aloit­taa tyh­jän päältä.

  93. Lii­an van­ha: Pelis­sä rat­kai­see­kin juo­ni ja mil­tä se näyt­tää, tek­no­lo­gia ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mät ovat samoja. 

    Kaik­ki fir­mat pykää­vät pele­jä Supercell-tuo­tan­to­me­ne­tel­mäl­lä? Pik­kai­sen kan­nat­tai­si lisä­tä yri­tys­tä tuos­sa trollaamisessä.

    Supercell on hio­nut kän­nyk­kä­pe­lien tuot­ta­mi­seen sovel­tu­vat pro­ses­sit koh­dal­leen. Peli­raa­ki­le syn­tyy vauh­dil­la ja voi­daan kat­soa onko sii­tä juo­nes­ta ja ulko­näös­tä mihinkään. 

    Lisens­si­pe­le­jä tuo­te­taan ihan eri taval­la, samoin yhden pelin ihmeet teke­vät hom­mia kukin omal­la tavallaan.

  94. Juk­kis: pitäi­si olla joku val­lan­ku­mous­ta yksin­ker­tai­sem­pi tapa pai­naa reset­tiä niin val­tioi­den kuin yri­tys­ten­kin hal­lin­nol­le ja aloit­taa puh­taal­ta pöydältä.

    Muu­tok­sen tar­pees­ta on aina hel­pom­pi pääs­tä yhtei­sym­mär­ryk­seen kuin muu­tok­sen suunnasta.

    Yri­tyk­sil­lä on yksi algo­rit­mie­tu suh­tees­sa jul­kis­hal­lin­toon: yri­tys voi men­nä konkurssiin.

    Jul­kis­hal­lin­to taas ei voi men­nä kon­kurs­siin — aina­kaan useim­mi­ten — tai jos se menee, niin yleen­sä se kui­ten­kin sel­vi­ää sii­tä jotenkin.

    Tämän vuok­si voi­si olet­taa, että jul­kis­hal­lin­non raken­teet ovat hyvin van­haa perua.

    Esi­mer­kik­si Wiki­pe­dias­ta voi lukea että “Suo­men par­la­ment­ti sai nykyi­sen muo­ton­sa edus­kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa vuon­na 1906.”

    Artik­ke­lis­ta sel­vi­ää myös, että muu­tos oli tar­peen, kos­ka “Edus­kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa kor­vat­tiin tuol­loin Euroo­pan van­han­ai­kai­sim­mat, 1600-luvul­ta periy­ty­vät sää­ty­val­tio­päi­vät aikan­sa uuden­ai­kai­sim­mal­la yksi­ka­ma­ri­sel­la eduskunnalla.”

    Tätä ei ole var­maan sen jäl­keen kau­heas­ti kyseenalaistettu

    Artik­ke­li jat­kuu myös seuraavasti;

    Edus­kun­ta on Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­nen elin, sil­lä sitä ei val­vo kukaan. Siel­lä tapah­tu­viin epä­sel­vyyk­siin eivät voi puut­tua ylei­nen syyt­tä­jä tai kor­keim­mat oikeus­val­vo­jat, oi­keus­kans­le­ri tai edus­kun­nan oikeusasiamies”

    Eli meil­lä on siis yli sata vuot­ta van­ha sys­tee­mi jota ei val­vo kukaan ja johon kukaan ei voi puut­tua miten­kään. Voi­si­ko parem­min mennä?

  95. Sylt­ty: Kes­kin­ker­tai­sel­la poru­kal­la ei saa prii­maa aikai­sek­si, vaik­ka oli­si min­kä­lai­set pro­ses­sit. Voit­ta­ja vie kai­ken-toi­mia­loil­la ei kes­kin­ker­tai­sel­la juhlita.

    Nuo alat ovat aika pie­niä työl­lis­tä­ji­nä ja ei Sam­saung, Sony tai Leno­vo tai HP tai IBM ole mihin­kään hävinneet

    Ja kuten uuti­set ker­to­vat Applen­kin hype on tul­lut elin­kaa­ren­sa pää­hän ja arvo on tippumassa.

    Eikä tar­vit­se olla tek­ni­se­ti paras esim aikoi­naan beta-ja VHS kil­pai­li­vat video­mark­ki­noil­la, beta oli tek­ni­ses­ti parem­pi mut­ta VHS voit­ti kun jouk­ko­hys­te­ria vei sen huipulle

  96. Ovat­ko kaik­ki kom­men­taat­to­rit mies­nä­kö­kul­mai­sia mie­hiä? Homo eco­no­micus- auto­no­mi­sen, muis­ta riip­pu­mat­to­man kil­pai­lu­hen­ki­sen menes­ty­vän mies­nor­min luon­nol­lis­ta­jia ja sokei­ta neut­raa­lin talous­po­li­tii­kan usko­vai­sia. Kun van­hem­muu­den sosi­aa­li­set, elä­ke­ker­ty­män jne. vai­ku­tuk­set yhä kasaan­tu­vat nai­sil­le palk­ka­kuo­pis­saan, ja nai­sys­tä­väl­li­nen hyvin­voin­ti­val­tio on jo ajet­tu alas, miten se monen lap­sen hoi­vaa­ja, nykyi­sin myös omais­hoi­ta­ja ja sai­rai­den hoi­vaa­ja joka bio­lo­gian­sa pat­riar­kaa­li­sen tul­kin­nan täh­den ei ole­kaan kil­pai­lu­ky­kyi­nen, riip­pu­ma­ton, vale-auto­no­mi­nen, miten tämä homo eco­no­micus- vari­aa­tio pär­jää vii­da­kon lakien kes­kel­lä? Tar­vi­taan puna­vih­reä nais­ten puo­lue sil­lä har­va mies on poli­tii­kan his­to­rias­sa osan­nut teh­dä sel­lais­ta jär­jes­tel­mää jos­sa nai­set eivät oli­si kipei­den pää­tös­ten kipusis­ko­ja, suh­dan­ne­pus­ku­rei­ta ja vien­ti­teol­li­suu­den kaa­su­pol­ki­mia. Aina ja kaik­kial­la ei ole ollut näin. Esim. iro­kee­sien alkudemokratia–matriarkaatti jon­ka mal­lis­ta syn­tyi pat­riar­kaa­li­nen käsi­tys sosia­lis­mis­ta ja kom­mu­nis­mis­ta, siis 50% vää­rä mal­li kos­ka se ei pys­ty­nyt huo­mioi­maan suku­puo­len mer­ki­tys­tä resurs­sien ja val­lan­jaos­sa. Ei siis ole kyse vain vas-oikeis­to- jaos­ta vaan että kaik­ki mies­kas­voi­set jär­jes­tel­mät kloo­naa­vat eri tasol­la her­ruus­jär­jes­tel­mät joka pyra­mi­din hui­pul­la ovat ruu­miil­li­suu­des­taan vapau­te­tut eliit­ti­mie­het ja alla tuot­ta­mat­to­mak­si mää­ri­tel­lyt nai­set ja nai­sa­lat, sit­ten alku­pe­räis­kan­sat, eläi­met. SSS-hal­li­tus on oiva esi­merk­ki täs­tä jär­jes­tel­mäs­tä jos­sa kes­kiös­sä ovat hege­mo­ni­nen mie­saa­te­lis­to ja alla nai­set, elä­ke­läi­set, työt­tö­mät, kehi­tys­vam­mai­set, saa­me­lai­set, eläimet…
    Mark­ki­na­ta­lous ei kos­kaan hoi­da näi­tä eriar­voi­suus­ky­sy­myk­siä kos­ka nii­tä ei voi hoi­taa kuin edis­tä­mäl­lä ja usko­mal­la ihmis- ja eläi­noi­keuk­siin ja syväe­ko­lo­gien radi­kaa­liin kaik­kien elä­vien olen­to­jen itsei­sar­voon hyö­ty­ra­tio­na­lis­min tuol­la puolen.
    Tämä kes­kus­te­lu ei vie kehi­tys­tä mihin­kään muu­hun suun­taan kuin uusio­pat­riar­kaat­tiin se aina yhtä sor­to­ha­kui­sis­sa muo­dois­sa. Kiin­nos­taa­ko ketään täs­sä ket­jus­sa nii­den ase­ma, jon­ka mark­ki­na­ta­lous jo perus­o­le­tuk­sil­taan alis­taa rahan­val­lal­le raken­teel­li­ses­ti, ins­ti­tu­tio­naa­li­ses­ti jne. Mie­het kun eivät tunnista/tunnusta riip­pu­vai­suut­taan äideis­tä, luon­nos­ta, eläi­mis­tä, joi­ta päin­vas­toin riis­tä­vät eri veruk­kein. Rik­kaat pro­ji­soi­vat syyl­li­syy­ten­sä työt­tö­miin ns. loi­si­na, vien­ti­teol­li­suu­den mie­het nai­siin muka tuot­ta­mat­to­man työn edus­ta­ji­na. TOtuus on että veron­kier­tä­jä- pat­riar­kaat­ti on suu­rin loi­se­liö . Kun se alkaa tun­nis­ta­maan val­lan epä­sym­met­riat ja bkt-mal­lin jär­jet­tö­myy­den, ehkä jotain lii­kah­taa, jossain.…

  97. Tero Tolo­nen tuos­sa edel­lä kir­joit­ti viisaita.

    Suo­mes­sa ei ole muit­ten sivis­tys­val­tioit­ten tapaan polii­ti­kois­ta riip­pu­ma­ton­ta Perustuslakituomioistuinta. 

    Suo­mes­sa on loba­tuis­ta popu­lis­ti-polii­ti­kois­ta koos­tu­va Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta. Siel­lä voi vaik­ka­pa perus­tus­lain PERUS­OI­KEUK­SiA rajoit­taa vajaa­mie­hi­tyk­sel­lä ja yhden äänen enem­mis­töl­lä! Kuten on tehtykin…

    Lisäk­si mer­kit­tä­vä osa jul­kis­hal­lin­toa toi­mii Hal­lin­to­lain puit­teis­sa, jol­loin esit­te­li­jä on vas­tuus­sa pää­tök­ses­tä, eikä itse päät­tä­jä! Täs­sä sys­tee­mis­sä esit­te­li­jä voi vat­ka­ta vaik­ka kuin­ka pit­kään, ennen kuin esit­te­lee asian päätettäväksi. 

    Sit­ten pää­tök­ses­tä voi valit­taa, jos­ta syn­ty­vä rum­ba voi kes­tää vuo­si­kausia. Jos esit­te­li­jä on teh­nyt vir­heen, sii­tä hän­tä ei saa käy­tän­nös­sä mil­lään sii­tä vastuuseen.

    Omas­sa yhtiös­sä­ni 90% pää­tök­sis­tä syn­tyy alle 5 minuutissa. 

    Täl­lai­seen pää­tök­sen­te­ko­vauh­tiin voi­si pääs­tä myös jul­kis-omis­tei­ses­sa yhtiös­sä, jos vain niin halutaan. 

    Täs­tä syys­tä kan­na­tan­kin sitä, että suu­ri osa jul­kis­hal­lin­non asiois­ta yhtiöitetään.

    Sep­po Korppoo
    Toi­mi­tus­joh­ta­ja­na 29 vuotta
    Rate Inter­na­tio­nal Oy

  98. Soi­nin­vaa­ran aivoi­tuk­sen suu­ret lin­jat ovat koh­dal­laan. Glo­baa­li talous pyö­rii yhä enem­män sys­tee­mis­ten vai­ku­tus­ten alai­se­na kes­kit­täen vau­raut­ta, min­kä pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­set tule­vat ole­maan kata­stro­faa­li­set. Kun 62 rik­kaim­man omai­suus on sama kuin puo­lel­la maa­il­man väes­tös­tä, kun rik­kain 1% omis­taa yhtä pal­jon kuin loput 99%:a maa­il­man väes­tös­tä (Oxfam) tai kun Yhdys­val­lois­sa 1% tie­na­si 1970-luvul­la muis­taak­se­ni 8% kai­kis­ta tulois­ta ja 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä luku oli nous­sut jo 23%:iin, pui­sim­mas­sa­kin pääs­sä pitäi­si jo häly­tys­kel­lo­jen alkaa soi­da. Kysees­sä on tren­di, jota tavis­ten ei pitäi­si mis­sään nimes­sä tukea. Soi­nin­vaa­ran “vasem­mis­to­lai­suus” on näh­däk­se­ni pis­tet­tä­vä tämän­ta­pai­siin mit­ta­suh­tei­siin. Kyse ei nime­no­maan ole paluus­ta van­haan vasem­mis­to­lai­suu­teen, vaan jär­jel­li­syy­den hake­mis­ta jär­jet­tö­mäk­si muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa. Aja­tus on mark­ki­na­li­be­ra­lis­miin luon­tai­ses­ti kuu­lu­vien pola­ri­soi­vien ten­dens­sien — eri­tyi­ses­ti vau­rau­den kes­kit­ty­mi­sen ja kur­juu­den mas­si­fi­kaa­tion — hal­lin­nas­ta, jon­ka poliit­ti­set valt­ti­kor­tit ovat tämän päi­vän kes­ki­luo­kan käsis­sä. Samal­la, yhtä para­dok­saa­li­ses­ti kuin mil­tä Soi­nin­vaa­ran otsik­ko vai­kut­taa, yrit­tä­jyy­den tuke­mi­ses­ta tulee yksi “vasem­mis­to­lai­sen mark­ki­na­li­be­ra­lis­min” tär­keim­piä prin­siip­pe­jä, mut­ta täs­sä­kään tapauk­ses­sa ei van­han “oikeis­to­lai­suu­den” vii­te­ke­hyk­ses­sä vaan omaan aikaam­me sovi­te­tus­sa soli­da­ris­ti­ses­sa vii­te­ke­hyk­ses­sä, jos­sa on tie­tys­ti pidet­tä­vä huol­ta muun ohel­la kan­nus­ta­vuu­des­ta. Poli­tii­kan teh­tä­väk­si ei täs­sä­kään tapauk­ses­sa saa tul­la spe­ku­la­tii­vi­sen pää­oman ja mil­jo­nää­rien hyy­sää­mi­nen, mil­lai­sia merk­ke­jä vali­tet­ta­vas­ti nykyi­nen­kin hal­li­tus on anta­nut hal­lin­ta­re­kis­te­ri- ym. tem­pauk­sil­laan. Pie­ny­rit­tä­jä on täs­sä kat­san­nos­sa ihan eri asia kuin suur­si­joit­ta­ja. Pal­jon jäi sano­mat­ta, mut­ta eikö­hän täl­lä pääs­tä alkuun …

  99. Lii­an van­ha: Eikä tar­vit­se olla tek­ni­se­ti paras esim aikoi­naan beta-ja VHS kil­pai­li­vat video­mark­ki­noil­la, beta oli tek­ni­ses­ti parem­pi mut­ta VHS voit­ti kun jouk­ko­hys­te­ria vei sen huipulle

    Tek­ni­ses­ti parem­pi? Betas­sa oli parem­man laa­tui­nen kuva, mut­ta VHS kase­til­le mah­tui enem­män tava­raa, jopa niin pal­jon, että pys­tyi nau­hoit­ta­maan koko­nai­sen elokuvan!

    Ja kun videon pää­asial­li­nen tar­koi­tus on nau­hoit­taa elo­ku­via, niin 60 minuu­tin kes­to on kyl­lä erit­täin paha ja perus­ta­van­laa­tui­nen tek­ni­nen puute.

    Väit­täi­sin että video­ka­set­ti johon menee koko­nai­nen elo­ku­va on tek­ni­ses­ti parem­pi kuin vide­ka­set­ti, jol­le menee vain tun­ti mut­ta jos­sa on parem­pi kuvan­laa­tu. Ja kun betan­ka­se­tin pituut­ta lisät­tiin, lopu­tu­lok­se­na kuvan­laa­tu oli sama kuin VHS-kasetissa.

    Tek­ni­ses­ti parem­pi” ei tar­koi­ta sitä, että jokin satun­nai­ses­ti valit­tu yksit­täi­nen tek­ni­nen spek­si teki­si jos­ta­kin tuot­tees­ta parem­man. Oli­han Nokian puhe­li­mis­sa ymmär­tääk­se­ni pal­jon enem­män tek­ni­siä omi­nai­suuk­sia kuin iPho­neis­sa (esim. yhteen väliin oli lan­ga­ton lataus), mut­ta har­va väit­tää nii­tä tek­ni­ses­ti paremmiksi.

  100. Tero Tolo­nen:“Edus­kun­ta on Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­nen elin, sil­lä sitä ei val­vo kukaan. Siel­lä tapah­tu­viin epä­sel­vyyk­siin eivät voi puut­tua ylei­nen syyt­tä­jä tai kor­keim­mat oikeus­val­vo­jat, oi­keus­kans­le­ri tai edus­kun­nan oikeusasiamies”

    Eli meil­lä on siis yli sata vuot­ta van­ha sys­tee­mi jota ei val­vo kukaan ja johon kukaan ei voi puut­tua miten­kään. Voi­si­ko parem­min mennä?

    Mie­les­tä­ni tuo on ihan perus­tel­tua. Muus­sa tapauk­ses­sa yhteis­kun­ta voi tar­peek­si vah­van zeit­geis­tin saa­vu­tet­tu­aan pyr­kiä käyt­tä­mään poliisia/oikeuslaitosta jon­kun ei-suo­si­tun näke­myk­sen omis­ta­vien kan­san­edus­ta­jien van­ki­laan toimittamiseen. 

    Ei ole minus­ta miten­kään mah­do­ton­ta, että YYA-aika­na oli­si vaik­ka­pa saa­det­ty laki “neu­vos­to­vas­tai­suu­des­ta” tai “rau­han ja hyvien suh­tei­den häi­rit­se­mi­ses­tä”, jota oli­si käy­tet­ty sit­ten joi­ta­kin kan­san­edus­ta­jia vastaan.

    Sisä­mi­nis­te­ri­kin voi­si var­maan koh­tuul­li­sien hel­pos­ti käyn­nis­tää rikos­tut­ki­muk­sia oppo­si­tios­ta ilman sen kum­mem­pia val­mis­te­lui­ta. Sama­ten ulko­mai­set tie­dus­te­lu­pal­ve­lut var­mas­ti ottai­si­vat ilol­la vas­taan mah­dol­li­suu­den lavas­taa rikok­sia ja näin saa­da hei­dän maan­sa kan­nal­ta ongel­mal­li­set edus­ta­jat pois päiväjärjestyksestä.

  101. Äh, nyt tuli edel­li­seen vää­rää todis­tus­ta. Eihän se kan­san­edus­ta­jan syy­te­suo­ja kos­ke kuin edus­kun­nas­sa toi­mi­mis­ta! Hal­la-aho­han sai oikeu­des­ta rikos­tuo­mion puheistaan. 

    Oli­si pitä­nyt taas tar­kis­taa ja miet­tiä ensin ja kir­joit­taa vas­ta sitten. 


    “Kan­san­edus­ta­jaa ei saa aset­taa syyt­tee­seen eikä hänen vapaut­taan riis­tää hänen val­tio­päi­vil­lä lausu­mien­sa mie­li­pi­tei­den tai asian käsit­te­lys­sä nou­dat­ta­man­sa menet­te­lyn joh­dos­ta, ellei edus­kun­ta ole sii­hen suos­tu­nut 5/6 enem­mis­tön pää­tök­sel­lä (PL 30 §).”


    “Jos kan­san­edus­ta­jak­si valit­tu on täy­tän­töön­pa­no­kel­poi­sel­la pää­tök­sel­lä tuo­mit­tu tahal­li­ses­ta rikok­ses­ta van­keu­teen taik­ka vaa­lei­hin koh­dis­tu­nees­ta rikok­ses­ta ran­gais­tuk­seen, edus­kun­ta voi tut­kia, sal­li­taan­ko hänen edel­leen olla kan­san­edus­ta­ja­na. Jos rikos osoit­taa, ettei tuo­mit­tu ansait­se edus­ta­jan­toi­men edel­lyt­tä­mää luot­ta­mus­ta ja kun­nioi­tus­ta, edus­kun­ta voi han­kit­tu­aan asias­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kan­nan­o­ton julis­taa hänen edus­ta­jan­toi­men­sa lakan­neek­si pää­tök­sel­lä, jota on kan­nat­ta­nut vähin­tään kak­si kol­mas­osaa anne­tuis­ta äänis­tä. (PL 28 §)”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L3P28

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L3P30

  102. Sylt­ty: Tek­ni­ses­ti parem­pi? Betas­sa oli parem­man laa­tui­nen kuva, mut­ta VHS kase­til­le mah­tui enem­män tava­raa, jopa niin pal­jon, että pys­tyi nau­hoit­ta­maan koko­nai­sen elokuvan!

    Minul­la­kin oli täl­lai­nen, ei ollut ongal­maa elo­ku­van tal­len­ta­mi­ses­ta. VHSn valin­tan vai­kut­ti suur­ten ohje­ma­tuot­ta­jien teke­mä valin­ta jär­jes­tel­mien väli­lä, ei kulut­ta­jien valinta

    Beta­max-jär­jes­tel­män video­ka­se­teis­sa käy­te­tään puo­len tuu­man (12,7 mm) levyis­tä mag­neet­ti­nau­haa kuten useim­mis­sa muis­sa­kin ana­lo­gi­sis­sa video­ka­set­ti­jär­jes­tel­mis­sä. Nau­han kul­ku­no­peus on vain 1,87 cm/s, jol­loin pie­ni­ko­koi­seen kaset­tiin voi­daan mah­dut­taa nau­haa jopa 3,5 tun­nin tal­len­ta­mis­ta varten.”

  103. Sylt­ty: Mie­les­tä­ni tuo on ihan perus­tel­tua. Muus­sa tapauk­ses­sa yhteis­kun­ta voi tar­peek­si vah­van zeit­geis­tin saa­vu­tet­tu­aan pyr­kiä käyt­tä­mään poliisia/oikeuslaitosta jon­kun ei-suo­si­tun näke­myk­sen omis­ta­vien kan­san­edus­ta­jien van­ki­laan toimittamiseen

    Kyl kyl. Mut­ta taval­laan mis­saa nyt vähän pointtia.

    Eli siis maa­il­ma on muut­tu­nut 100 vuo­den aika­na — se että kokoon­nut­tiin val­tio­päi­vil­le ja sin­ne lähe­tet­tiin fyy­si­nen edus­ta­ja oli ihan käy­tän­nön pak­ko vie­lä 1900-luvun alussa.

    Nyky­ään ele­tään aikaa, jos­sa ihmi­set on Inter­net, joka mah­dol­lis­tai­si asiois­ta äänes­tä­mi­sen ja tie­dot­ta­mi­sen tehokkaasti.

    Tie­ten­kin on hyvä asia, että on ole­mas­sa esi­mer­kik­si vir­ka­mie­hiä, jot­ka val­mis­te­le­vat pää­tök­siä, mut­ta se että tar­vit­see­ko edus­ta­jan olla fyy­si­nen hen­ki­lö joka on läs­nä jos­sain äänestämässä?

    Voi­si­ko edus­ta­ja olla ikään­kuin vir­tu­aa­li­nen kan­san­edus­ta­ja, jon­ka äänes­tys­pää­tös syn­tyy ihmis­ten todel­li­sen mie­li­pi­teen kana­voi­ma­na esim. Inter­ne­tin kautta.

    Vir­tu­aa­li­nen kan­san­edus­ta­ja voi­si olla ikään­kuin hybri­di valit­tu­jen asian­tun­ti­joi­den, kun­nal­lis­ten luot­ta­mus­mies­ten ja mah­dol­li­ses­ti jos­kus jopa koko kan­san äänestyspäätöksestä.

    Esi­mer­kik­si jos suu­rin osa kan­sas­ta halu­aa pois­taa pak­ko­ruot­sin, mut­ta jokin lob­baus­ko­neis­to aina onnis­tuu estä­mään hank­keen edus­kun­nas­sa, täm­möi­nen ei oli­si mah­dol­lis­ta mikä­li pää­tök­sen teke­mi­seen osal­lis­tui­si tar­peek­si suu­ri jouk­ko ihmisiä.

    Tämä mah­dol­lis­tai­si myös pai­kal­lis­hal­lin­non, esim. kau­pun­kien ja kun­tien val­tuus­to­jen osal­lis­tu­mi­sen val­tiol­li­seen pää­tök­sen­te­koon — näil­lä tasoil­la on usein hyvin tie­toa sen het­ki­ses­tä tilanteesta.

  104. A.-V. Ant­ti­roi­ko:
    Soi­nin­vaa­ran aivoi­tuk­sen suu­ret lin­jat ovat koh­dal­laan. Glo­baa­li talous pyö­rii yhä enem­män sys­tee­mis­ten vai­ku­tus­ten alai­se­na kes­kit­täen vau­raut­ta, min­kä pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­set tule­vat ole­maan kata­stro­faa­li­set. Kun 62 rik­kaim­man omai­suus on sama kuin puo­lel­la maa­il­man väes­tös­tä, kun rik­kain 1% omis­taa yhtä pal­jon kuin loput 99%:a maa­il­man väestöstä
    (Oxfam)

    Nuo ver­tai­lut ovat sur­ku­hu­pai­sia. Esi­mer­kik­si monen yhdys­val­ta­lai­sen vas­ta­val­mis­tu­neen lääkärin/asianajajan net­to­va­ral­li­suus on opin­to­lai­no­jen takia pak­ka­sen puo­lel­la, toi­sin sanoen he kuu­lu­vat nois­sa las­kel­mis­sa tuo­hon “köy­him­pään puo­lis­koon” joka ei omis­ta pen­nin hyö­ry­lää, vaik­ka tie­naa­vat aika paljon.

    Samaan aikaan vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na sadat mil­joo­nat ihmi­set kehit­ty­vis­sä mais­sa ovat nous­seet näl­kä­kuo­le­man par­taal­ta keskiluokkaan. 

    Täl­lä­kö ei tosi­aan ole mitään arvoa?

    Poli­tii­kan teh­tä­väk­si ei täs­sä­kään tapauk­ses­sa saa tul­la spe­ku­la­tii­vi­sen pää­oman ja mil­jo­nää­rien hyy­sää­mi­nen, mil­lai­sia merk­ke­jä vali­tet­ta­vas­ti nykyi­nen­kin hal­li­tus on anta­nut hal­lin­ta­re­kis­te­ri- ym. tempauksillaan. 

    Jän­nä, että raip­pa- eli soli­daa­ri­suus­ve­ron eli veron, joka osuu vain todel­la hyvä­tu­loi­siin, muut­ta­mi­nen mää­rä­ai­kai­ses­ta pysy­väk­si näh­dään hyy­sää­mi­se­nä. Sama­ten vero­so­pi­muk­set mene­vät nyt uusik­si. Outoa hyy­sää­mis­tä lait­taa elä­ke­läis­ten tulot verol­le, kuin­ka sat­tui­kaan juu­ri kun pari mil­jo­nää­riä on muut­ta­nut tuonne.

  105. Eikö­hän oli­si jo aika puhua asiois­ta aikui­sen-rehel­li­ses­ti läpi nämä 10 faktaa:

    1) Suo­mes­ta on teh­ty kil­pai­lu­ky­vy­tön raken­ta­mal­la hir­vit­tä­vä jul­ki­nen sek­to­ri, nos­ta­mal­la pal­kat ja vero­tus hup­puun­sa, sekä teke­mäl­lä työ­mark­ki­nois­ta maa­il­man joustamattomimmat
    2) Suur­teol­li­suu­tem­me on jo hylän­nyt Suo­men ja karan­nut veroparatiiseihin
    3) Kaik­ki pan­kit, ammat­tiyh­dis­tys­liik­keet, val­tio­val­ta, elä­keyh­tiöt, jne. käyt­tä­vät rutii­nin­omai­ses­ti vero­pa­ra­tii­se­ja, mut­ta teko­py­häs­ti ne kui­ten­kin jul­ki­suu­des­sa tuomitsevat
    4) Itsek­kään härs­kis­ti hyvä­osais­ten etu­ja aja­vat ay-liik­keet ovat yleis­si­to­vuu­del­la aja­neet 500 000 ihmis­tä työt­tö­myys-kur­juu­teen, jos­ta myös hei­dän yli mil­joo­na läheis­tään kärsivät
    5) Talou­tem­me ainoa toi­vo, 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­van pk-sek­to­rin ris­ki-yrit­tä­jät tupla-vero­te­taan kuralle.
    6) Jos yrit­tä­jä epä­on­nis­tuu hänen pääl­len­sä kaa­de­taan kaik­ki tap­piot, mut­ta jos ihmeen kau­pal­la saa voit­toa, se jae­taan “oikeu­den­mu­kai­ses­ti” kaik­kien kesken.
    7) Rajat ylit­tä­vät, glo­baa­lis­ti toi­mi­vat vero­pa­ra­tii­si-yhtiöt hyök­kää­vät esteet­tä Suo­meen ja aja­vat koti­mai­set yri­tyk­set konkurssiin.
    8) Ihmis­ten palk­kaa­mi­ses­ta on teh­ty pää­tä­hui­maa­van kal­lis­ta ja riskialtista.
    9) Täs­sä tilan­tees­sa par­haat pk-yri­tyk­sem­me joko myy­dään ulko­mail­le tai ne siir­ty­vät sin­ne itse, heti kun mah­dol­li­suus tulee.
    10) Suo­men polu­lis­ti-polii­ti­kot, äly­mys­tö, kou­lu­tus­sek­to­ri, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ja media ovat kata­stro­faa­li­sel­la taval­la har­haan­joh­ta­neet Suo­men kan­san tähän tilanteeseen.

    Mut­ta toi­voa­kin on: Se on Suo­men pk-sekt­roin mel­kein 300 000 yri­tyk­ses­sä. Teh­dään nii­den kan­nat­ta­va toi­min­ta mah­dol­li­sek­si laa­jal­la pai­kal­li­sel­la sopi­mi­sel­la ja pal­kit­se­mal­la toi­sia­kin työl­lis­tä­vä ris­ki-yrit­tä­jä oikeudenmukaisesti.

    Sep­po Korppoo
    Toi­mi­tus­joh­ta­ja, 29 vuot­ta pk-vinetiyrittäjänä
    Rate Inter­na­tio­nal Oy

  106. Sep­po Korp­poo:
    Eikö­hän oli­si jo aika puhua asiois­ta aikui­sen-rehel­li­ses­ti läpi nämä 10 faktaa:

    Hyvä lis­ta. Yri­tän vähän tar­ken­taa ja peh­men­tää joi­tain osia.

    1) Pal­kat, verot ja jous­ta­mat­to­muus ovat täl­lä het­kel­lä ongel­mia. Jul­ki­nen sek­to­ri voi olla myös valin­ta­ky­sy­mys. Tar­koi­tan että en näe jul­ki­sen sek­to­rin leik­kauk­sia vält­tä­mät­tö­mi­nä, jos vain pal­kat jous­tai­si­vat nykyi­sen kal­tais­ten talous­on­gel­mien iskies­sä. Pitää vain vali­ta pal­ve­lui­den leik­kaus­ten ja palk­ko­jen las­ke­mi­sen välil­lä (kol­mas ja suo­si­tuin ja OS:n vaih­toeh­to näyt­tää ole­van velan­o­ton jaka­mi­nen puut­tu­mat­ta kum­paan­kaan edelliseen).

    2) Ei hir­veän mas­sii­vi­ses­ti. Met­sät ja kone­pa­jat ovat edel­leen tääl­lä. Mut­ta vaa­te­teol­li­suus ja muut mata­la­palk­kai­set ovat karan­neet. Ja raja nousee.

    3) Aivan. Nor­mi­toi­min­taa iso­jen raho­jen hal­ti­joil­le nyky­ään. Polii­ti­kot ovat höl­möim­piä, kun ovat ensin vapaut­ta­neet pää­omien liik­keet, ja sit­ten mora­li­soi­vat sil­lä, että ei pitäi­si siir­tää varo­ja sin­ne, mis­sä ne tuot­ta­vat eni­ten. Lain vas­tai­nen veron­kier­to on tie­ten­kin asia erik­seen ja aina tuo­mit­ta­vaa, mut­ta sii­nä­kin asias­sa polii­ti­kot saa­vat hie­man moit­tei­ta, kos­ka ovat hyvin aikaansaamattomia.

    4) Sanoi­sin vähän peh­meäm­min, mut­ta se on tot­ta, että hyväs­sä työ­pai­kas­sa ole­vien eduis­ta ei olla val­mii­ta tin­ki­mään, vaik­ka Suo­men talous ei jak­sa tuon sek­to­rin kulu­tus­tot­tu­muk­sia täl­lä het­kel­lä oikein kan­taa. Ongel­ma on läh­te­nyt sii­tä, että vai­vih­kai­nen deval­voi­tu­mi­nen ei enää kor­jaa vinou­tu­nut­ta taloutta.

    5) Suu­ris­sa pöy­dis­sä PK-yri­tyk­set ovat olleet lähes näky­mät­tö­miä, vaik­ka ovat talou­tem­me ehkä kes­kei­sin tekijä.

    6) Sanoi­sin että sil­loin kun yrit­tä­jä jos­kus onnis­tuu saa­maan vähän isom­man sum­man rahaa vuo­si­kausien työn jäl­keen, se kai­ve­taan mie­lel­lään esiin esi­merk­ki­nä kaik­kien yrit­tä­jien tör­keän isois­ta voitoista.

    7) Suo­mi tosi­aan näyt­tää tar­joa­van mie­lel­lään ulko­maa­lai­sil­le hie­man “tasa-arvoi­sem­paa” koh­te­lua kuin omil­le yri­tyk­sil­leen ja kansalaisilleen.

    8) Ei vie­lä hui­maa pää­tä­ni, mut­ta täl­lä het­kel­lä työl­lis­tä­mi­nen on sel­väs­ti niin kal­lis­ta ja ris­kial­tis­ta, että töpaik­ko­ja ei sik­si perusteta.

    9) Aivan. Ei kos­ke kaik­kia, mut­ta sel­väs­ti­kin yri­tys­ten myyn­te­jä ja siir­to­ja tapah­tuu aivan lii­kaa aivan turhaan.

    10) Kyl­lä. Nuo ryh­mät ja itse olem­me itsem­me tähän tilaan saat­ta­neet. (Kou­lu­tus­sek­to­ria en tosin ymmär­tä­nyt, ja media­kin on vain aika epä­suo­ras­sa roolissa.)

    Mut­ta toi­voa­kin on: Se on Suo­men pk-sekt­roin mel­kein 300 000 yri­tyk­ses­sä. Teh­dään nii­den kan­nat­ta­va toi­min­ta mah­dol­li­sek­si laa­jal­la pai­kal­li­sel­la sopi­mi­sel­la ja pal­kit­se­mal­la toi­sia­kin työl­lis­tä­vä ris­ki-yrit­tä­jä oikeudenmukaisesti.

    Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on tosi­aan jon­ki­nas­tei­nen lupaus, vaik­ka­kin vas­ta van pie­ni alku ja yksityiskohta.

    Se on jär­je­tön­tä että rat­kai­su­ja val­tion ongel­miin on nyt haet­tu pää­asias­sa työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lu­jen kaut­ta. Polii­ti­koil­la pitäi­si olla enem­män roh­keut­ta teh­dä tar­vit­ta­vat kor­jauk­set koko jär­jes­tel­mään, eikä vetäy­tyä mui­den selän taa, sel­väs­ti­kin huo­nos­ti toi­mi­van ja mui­hin tar­koi­tuk­siin viri­te­tyn pro­ses­sin varaan. Nyt vuo­sit­tai­set työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lut ja val­tion har­joit­ta­ma koko jär­jes­tel­mää (myös työ­mark­ki­noi­ta) ohjaa­va talous­po­li­tiik­ka ovat men­neet pahas­ti sekai­sin. Ehkä näin­kin voi hitaas­ti ede­tä, mut­ta tavoit­tee­na pitäi­si olla uusi euroa­jas­sa­kin toi­mi­va val­tion talous.

  107. Kii­tos Juho hyvis­tä kommenteista.

    Kou­lu­tus­sek­to­rin arvos­te­lul­la tar­koi­tin kah­ta asiaa:

    1) Kou­lu­tus­sek­to­rim­me on kou­lut­ta­nut 500 000 ihmis­tä työt­tö­mik­si. Kyl­lä täs­sä on jotain men­nyt oikein kun­nol­la pieleen.
    2) Suo­mes­sa on yli 60 kor­kea­kou­lu­ta­sois­ta yksik­köä. Tämä on aivan lii­an pal­jon 5,5 mil­joo­nan väes­töl­le. Kaik­kien tie­dos­sa on se, että näis­sä lai­tok­sis­sa pitää ylit­tää tiet­ty kriit­ti­nen mas­sa, ennen kuin voi toi­voa­kaan saa­vu­tet­ta­van kor­kea­ta­sois­ta ope­tus­ta ja tutkimusta.

    Täs­tä syys­tä annan Suo­men kou­lu­tus­sek­to­ril­le vält­tä­vän arvosanan.

    Mitä tulee medi­aam­me tar­koi­tin seuraavaa:

    Median tär­keim­piä teh­tä­viin kuu­luu toi­saal­ta kriit­ti­ses­ti seu­ra­ta jul­ki­sen, ay-liik­keen, yksi­tyi­sen sek­to­rin, yms. toi­min­taa ja pal­jas­taa sil­lä tapah­tu­via vää­rin­käy­tök­siä ja tai­ta­ma­ton­ta toimintaa.

    Toi­saal­ta median pitää objek­tii­vi­ses­ti ja kriit­ti­ses­ti infor­moi­da kan­saa kai­kis­ta tär­keis­tä tapahtumista.

    Se ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si lan­ge­ta yksi­puo­li­suu­teen tai jon­kin int­res­si­ryh­män propaganda-äänitorveksi.

    Mie­les­tä­ni mediam­me on täs­sä teh­tä­väs­sään täy­del­li­ses­ti epä­on­nis­tu­nut, sil­lä se on sopu­li­lau­man tavoin juos­sut kai­ken­lais­ten popu­lis­ti-uutis­ten peräs­sä ja näin lai­min­lyö­nyt tär­keim­män tehtävänsä. 

    Mediam­me ei ole riit­tä­väs­ti infor­moi­nut kan­saam­me talou­tem­me syök­sy­kier­tees­tä ja sen todel­li­sis­ta syis­tä. Täs­tä joh­tuen Suo­men kan­sa on traa­gi­sel­la taval­la jou­tu­nut harhaanjohdetuksi.

    Tämä on vie­lä­pä tapah­tu­nut tilan­tees­sa, jol­loin Suo­men tur­val­li­suus­ti­lan­ne on oleel­li­ses­ti vai­keu­tu­nut ja maam­me tar­vit­si­si sen vuok­si mah­dol­li­sim­man vah­van talouden…

  108. Sep­po Korp­poo:
    Kii­tos Juho hyvis­tä kommenteista.

    Kou­lu­tus­sek­to­rin arvos­te­lul­la tar­koi­tin kah­ta asiaa:

    1) Kou­lu­tus­sek­to­rim­me on kou­lut­ta­nut 500 000 ihmis­tä työt­tö­mik­si. Kyl­lä täs­sä on jotain men­nyt oikein kun­nol­la pieleen.
    2) Suo­mes­sa on yli 60 kor­kea­kou­lu­ta­sois­ta yksik­köä. Tämä on aivan lii­an pal­jon 5,5 mil­joo­nan väes­töl­le. Kaik­kien tie­dos­sa on se, että näis­sä lai­tok­sis­sa pitää ylit­tää tiet­ty kriit­ti­nen mas­sa, ennen kuin voi toi­voa­kaan saa­vu­tet­ta­van kor­kea­ta­sois­ta ope­tus­ta ja tutkimusta.

    Täs­tä syys­tä annan Suo­men kou­lu­tus­sek­to­ril­le vält­tä­vän arvosanan.

    Mitä tulee medi­aam­me tar­koi­tin seuraavaa:

    Median tär­keim­piä teh­tä­viin kuu­luu toi­saal­ta kriit­ti­ses­ti seu­ra­ta jul­ki­sen, ay-liik­keen, yksi­tyi­sen sek­to­rin, yms. toi­min­taa ja pal­jas­taa sil­lä tapah­tu­via vää­rin­käy­tök­siä ja tai­ta­ma­ton­ta toimintaa.

    Toi­saal­ta median pitää objek­tii­vi­ses­ti ja kriit­ti­ses­ti infor­moi­da kan­saa kai­kis­ta tär­keis­tä tapahtumista.

    Se ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si lan­ge­ta yksi­puo­li­suu­teen tai jon­kin int­res­si­ryh­män propaganda-äänitorveksi.

    Mie­les­tä­ni mediam­me on täs­sä teh­tä­väs­sään täy­del­li­ses­ti epä­on­nis­tu­nut, sil­lä se on sopu­li­lau­man tavoin juos­sut kai­ken­lais­ten popu­lis­ti-uutis­ten peräs­sä ja näin lai­min­lyö­nyt tär­keim­män tehtävänsä. 

    Mediam­me ei ole riit­tä­väs­tiin­for­moi­nut kan­saam­me talou­tem­me syök­sy­kier­tees­tä ja sen todel­li­sis­ta syis­tä. Täs­tä joh­tuen Suo­men kan­sa on traa­gi­sel­la taval­la jou­tu­nut harhaanjohdetuksi.

    Tämä on vie­lä­pä tapah­tu­nut tilan­tees­sa, jol­loin Suo­men tur­val­li­suus­ti­lan­ne on oleel­li­ses­ti vai­keu­tu­nut ja maam­me tar­vit­si­si sen vuok­si mah­dol­li­sim­man vah­van talouden…

  109. Sep­po Korp­poo:
    Kou­lu­tus­sek­to­rin arvos­te­lul­la tar­koi­tin kah­ta asiaa:

    Kou­lu­tus siis hyvä, kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mä­nä pitä­mi­nen jär­je­tön­tä. Kor­kea­kou­luik­si luo­ki­tel­tu­ja voi olla jo lii­kaa­kin. Toi­saal­ta isoim­mat yrit­tä­vät vain haa­lia resurs­se­ja itsel­leen mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Ammat­tei­hin kou­lut­ta­mi­seen sopi­vat pie­nem­mät­kin yksi­köt, tar­vit­taes­sa vaik­ka kou­lut­ta­jia kier­rät­tä­mäl­lä. Tut­ki­musyh­teis­työn eri yksi­köi­den välil­lä pitäi­si peri­aat­tees­sa olla yhtä help­poa Suo­men sisäl­lä kuin yli rajo­jen. Hal­lin­to pitäi­si vain jär­jes­tää niin, että tie­to var­mas­ti kul­kee, eikä syn­ny eris­tä­vää nurk­ka­kun­tai­suut­ta. Isoim­pia alo­ja ja kou­lu­tus­ve­toi­sia alo­ja voi jakaa muu­ta­maan­kin kor­kea­kou­luun, pie­nem­mil­le ehkä vain yksi kotikunta.

    Mitä tulee medi­aam­me tar­koi­tin seuraavaa:

    Media ei toi­mi aina jär­ke­väs­ti. Jos­kus sil­lä on joi­tain hämä­riä tai­pu­muk­sia, jos­kus kyse on vain tai­ta­mat­to­muu­des­ta tai ymmär­tä­mät­tö­myy­des­tä. Olen havain­nut myös hyvää toi­min­taa. Poli­tii­kan käsit­te­lys­sä las­ken hyväk­si toi­min­nak­si suun­nil­leen kain­ken sen, mis­sä media kyke­nee pur­ka­maan polii­tik­ko­jen virit­tä­miä sot­ku­ja, ja tuo­maan asioi­hin sel­keyt­tä. Juo­rut, popu­lis­ti­set vedot ja toi­mit­ta­jien oman mie­li­pi­teen pais­ta­mi­nen läpi on lähes aina tar­pee­ton­ta ja hai­tal­lis­ta­kin. Anta­maa­si koko­nai­sar­vo­sa­naa voi­sin nos­taa pykä­län tai pari.

    Mediam­me ei ole riit­tä­väs­tiin­for­moi­nut kan­saam­me talou­tem­me syök­sy­kier­tees­tä ja sen todel­li­sis­ta syistä.

    Erit­täin vali­tet­ta­vaa. Uskon että täs­sä on usein kyse myös sii­tä, että toi­mit­ta­jien­kin ymmär­ryk­sel­lä on rajan­sa. Myös kun­nioi­tus polii­tik­ko­jen late­le­mia väit­tei­tä (ja hätä­se­li­tyk­siä) koh­taan on tur­han suu­ri. Ideo­lo­gi­sia dosent­te­ja on kuun­nel­tu vähän lii­kaa. Jos kei­sa­ril­la ei ole vaat­tei­ta, se pitäi­si uskal­taa sanoa.

  110. Sep­po Korp­poo:

    1) Kou­lu­tus­sek­to­rim­me on kou­lut­ta­nut 500 000 ihmis­tä työt­tö­mik­si. Kyl­lä täs­sä on jotain men­nyt oikein kun­nol­la pieleen.
    2) Suo­mes­sa on yli 60 kor­kea­kou­lu­ta­sois­ta yksik­köä. Tämä on aivan lii­an pal­jon 5,5 mil­joo­nan väes­töl­le. Kaik­kien tie­dos­sa on se, että näis­sä lai­tok­sis­sa pitää ylit­tää tiet­ty kriit­ti­nen mas­sa, ennen kuin voi toi­voa­kaan saa­vu­tet­ta­van kor­kea­ta­sois­ta ope­tus­ta ja tutkimusta.

    Vas­taan: 1) Olen täy­sin samaa miel­tä. On men­nyt pie­leen. Ongel­mia on kak­si. A) On kou­lu­tet­tu vää­ril­le aloil­le ja B) on kou­lu­tet­tu lii­kaa. Oikeas­taan B on kak­si eri asi­aa: On kou­lu­tet­tu toi­saal­ta lii­kaa kysyn­tään näh­den ja toi­saal­ta lii­kaa tar­jon­taan näh­den. Suo­mes­sa tätä ei sai­si sanoa mut­ta sanon sen sil­ti: Ihmis­ten älyk­kyys ja oppi­mis­ky­vyt sun muut ovat osa­puil­leen nor­maa­li­ja­kau­tu­nei­ta siten, että vaa­ti­vim­pia asioi­ta ei voi opet­taa kuin ehkä 25% ihmi­sis­tä. Täs­tä 25% ikä­luo­kas­ta ei rii­tä Suo­mes­sa kovin suur­ta väki­määä­rää monel­le eri alal­le. Sik­si kar­si­mis­ta tar­vi­taan; mis­tä, sitä en nyt suo­ral­ta kädel­tä sano. 

    2) Tämä on vää­rä argu­ment­ti. Suo­mes­sa on sel­lai­nen mie­li­sai­raut­ta lähen­te­le­vä pie­nen p****lin oireyh­ty­mä, että kaik­ki pitää raken­taa SUUREKSI. “Kaik­kien tie­dos­sa” ole­va asia ei ole lähel­le­kään tosiasia.

    Maa­il­man hui­puik­si ran­ka­tut yliopistot:
    1. Cal­tech, Pasa­de­na, Kali­for­nia: 2255 opis­ke­li­jaa, 1000 perus­tut­kin­to- ja 1200 jat­ko-opis­ke­li­jaa (noin). Ope­tus- ja tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­taa 300. 

    2. Oxford, Oxford, UK: 22348 opis­ke­li­jaa, noin 50/50 jat­ko- ja perus­opis­ke­li­joi­ta. 12 0000 työn­te­ki­jää. (en pys­ty­nyt löy­tä­mään mikä osa on ope­tus- ja tutkimushenkilöstöä)

    3. Stan­ford, Stan­ford, Kali­for­nia: 15 000 opis­ke­li­jaa, 2188 ope­tus- ja tutkimushenkilökuntaa.

    4. Cam­brid­ge (no en jak­sa kai­vaa, vähän pie­nenm­pi kuin Oxford)

    5. MIT, Cam­brid­ge, Mas­sac­husetts: 11 000 opis­ke­li­jaa, 40/60 jat­ko-opis­ke­li­joi­ta. 1012 hen­ki­löä ope­tus- ja tutkimushenkilöstöä.

    Ja sit­ten Suomi:

    - Hel­sin­gin yli­opis­to: 36 000 opis­ke­li­jaa, jois­ta 6500 on jat­ko-opis­ke­li­joi­ta. Hen­ki­lö­kun­taa 10 000. 

    - Aal­to: 18 000+ opis­ke­li­jaa, 4700 henkilökuntaa.

    - Tam­pe­reen yli­opis­to: 22000 opis­ke­li­jaa, 2000 henkilökuntaa. 

    Jne.

    Täs­sä ei nyt ole yksi­kön kool­la yhtään mitään teke­mis­tä asian kans­sa. Mitään “kriit­tis­tä mas­saa” ei ole ole­mas­sa­kaan. Meil­lä on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rä asenne. 

    Sanon vähän ilkeäs­ti, mut­ta Suo­mes­sa on mones­sa asias­sa vähän sel­lai­sia Car­go Cult- usko­muk­sia. On Car­go Cult- mark­ki­na­ta­lout­ta, jos­sa api­noi­daan pääl­li­sin puo­lin vapai­ta mark­ki­noi­ta. On Car­go Cult- tie­deyh­tei­söä, jos­sa tui­jo­tel­laan mil­loin mitä­kin tun­nus­lu­ku­ja ja yri­te­tään sää­tää sys­tee­miä ymmär­tä­mät­tä tut­ki­muk­ses­ta ja sen teke­mi­ses­tä yhtään mitään. On kai­ken­lai­sia “kaik­kien tie­dos­sa” ole­via asioi­ta kuten tämä tai­kaus­ko jos­tain “kriit­ti­ses­tä massasta”. 

    Tut­ki­mus­ta teh­dään luo­vuu­del­la ja osaa­mi­sel­la. Sitä ei teh­dä sil­lä että excel-api­nat las­ke­vat tun­nus­lu­ku­ja ja siir­te­le­vät rahaa tas­kus­ta toi­seen. Toki, en vähek­sy ns. money­ball- argu­ment­tia mut­ta Suo­mes­sa ne mit­ta­rit joi­ta käy­te­tään ovat empii­ri­ses­ti vääriä.

  111. Tie­de­mies: Vas­taan: 1) Olen täy­sin samaa miel­tä. On men­nyt pie­leen. Ongel­mia on kak­si. A) On kou­lu­tet­tu vää­ril­le aloil­le ja B) on kou­lu­tet­tu liikaa.

    Mie­les­tä­ni ongel­man voi­si kiteyt­tää yhteen sanaan­kin: tutkintovaatimukset.

    Nyky­päi­vä­nä alkaa olla vai­ke­aa saa­da kasaan sem­mois­ta tut­kin­toa, joka joten­kin vas­tai­si todel­li­sen elä­män tarpeita.

    Jos­sain työt­tö­myys- tai talous­il­las­sa jot­kut nuo­ret esit­ti­vät täs­tä mie­les­tä­ni hyvän havain­non, eli aikuis­kou­lu­tus­ra­haa pitäi­si saa­da muu­hun­kin, kuin vain jon­kun tie­tyn opin­to­ko­ko­nai­suu­den suo­rit­ta­mi­seen täh­tää­vään kurssiin.

    Esi­mer­kik­si: erit­täin hyvä Mic­ro­soft CRM osaa­ja voi­si saa­da tänä päi­vä­nä töi­tä, samoin joku joka osaa hyvin SalesForcea.

    En usko että on ole­mas­sa tut­kin­toa, joka täh­tää noi­hin — on ehkä jotain “talous­hal­lin­non” tut­kin­to­ja tai mui­ta, jois­sa ope­tel­laan jotain ylei­siä peri­aat­tei­ta sii­tä miten joku talous­hal­lin­to tai asia­kas­pal­ve­lu toi­mii, mut­ta koke­muk­se­ni mukaan suu­ri osa täs­tä teo­rias­ta ei ole kovin tar­peel­lis­ta ja 99% sii­tä unoh­tuu muu­ta­man vuo­den sisäl­lä kokonaan.

    Ja toi­nen ongel­ma tut­kin­nos­sa on, että sen jäl­keen kun se on suo­ri­tet­tu kat­so­taan että olet esi­mer­kik­si “toh­to­ri”, vaik­ka se ei suo­ra­nai­ses­ti tar­koi­ta vie­lä mitään.

    Mut­ta kuu­lin juu­ri ker­to­muk­sen työt­tö­mäs­tä toh­to­ris­ta, joka ei enää voi yhteis­kun­nan tuel­la läh­teä opis­ke­le­maan mitään toh­to­ri­tut­kin­non ala­puo­lel­ta, vaik­ka alan­vaih­to sitä edellyttäisi.

    Kou­lu­tus­jär­jes­tel­män pitäi­si mie­les­tä­ni mukau­tua tähän ja mah­dol­li­ses­ti luo­pua koko tut­kin­non käsit­tees­tä ja siir­tyä osaa­mis­poh­jai­seen tai kurs­si­poh­jai­seen tut­kin­to­jär­jes­tel­mään, jos­sa kukaan ei kos­kaan “val­mis­tui­si”, vaan osaa­mis­ta täy­den­net­täi­siin jat­ku­vas­ti, mikä­li sii­hen on tarvetta.

  112. Tie­de­mies, yli­opis­to­jen ei ehkä tar­vit­se olla suu­ria, mut­ta kyl­lä nii­den pitää sijai­ta jos­sain jär­jel­li­ses­sä pai­kas­sa. Aika moni opi­nah­jo on jos­sain perä­ky­läs­sä ja nii­hin edem­män jou­du­taan kuin päästään.

  113. Sylt­ty:
    Tie­de­mies, yli­opis­to­jen ei ehkä tar­vit­se olla suu­ria, mut­ta kyl­lä nii­den pitää sijai­ta jos­sain jär­jel­li­ses­sä pai­kas­sa. Aika moni opi­nah­jo on jos­sain perä­ky­läs­sä ja nii­hin edem­män jou­du­taan kuin päästään.

    Tar­koi­tit­ko ehkä Suo­men lai­dal­la, kai­kis­ta kau­ka­na sijait­se­vaa Helsinkiä? 😉

  114. Minus­ta Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta pitäi­si ottaa käyt­töön maam­me suu­rin yli­voi­ma-teki­jä, joka on tämä:

    Kyky yhdis­tää yllät­tä­vän-nerok­kaal­la taval­la monen eri tie­tee­na­lan huip­pu-tuki­muk­sen tulok­sia käy­tän­nön tuote-sovelluksiin.

    Täs­tä on his­to­rias­sa pal­jon­kin esi­merk­ke­jä, mut­ta haluan­pa täs­sä mai­ni­ta yhden start-upin, Brains­ha­ke Oyn. (http://www.brainshake.fi/about)

    Tämä yhtiö on kehit­tä­nyt fan­tas­ti­sen uuden jär­jes­tel­män, joka kyke­nee yhdes­tä veri­näyt­tees­tä otta­maan 225 mark­ke­ria nopeas­ti ja halvalla.

    Täl­lä sys­tee­mil­lä saa­daan sel­vil­le hen­ki­lön ter­vey­den­ti­lan koko­na­si-pro­fii­li yhdel­lä “lau­kauk­sel­la”. Saa­daan siis heti sel­vil­le mikä ihmis­tä oikein vai­vaa, kuin­ka hänen eli­mis­tön­sä rea­goi eri lääk­kei­siin, ruo­kiin, kemial­li­siin ainei­siin, jne.

    Sys­tee­mil­lä on laa­jat käyt­tö­mah­dol­li­suu­det esi­mer­kik­si uusien lääk­kei­den kehit­tä­mi­ses­sä, lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la, sai­raa­lois­sa, laih­dut­ta­mi­ses­sa, urhei­lus­sa, ympä­ris­tö-tek­nii­kas­sa, jne. 

    Ei ihme, että Brains­ha­ke on kuu­lem­ma nyt Euroo­pan kiin­nos­ta­vin start-up.

    Kan­nat­tai­si­ko­han teh­dä jotain, ettei tämä­kin fir­ma myy­dä pika-pikaa ulko­mail­le, suo­jaan Suo­men hirmu-verotukselta?

    Sep­po Korp­poo, joka toi­voo, että pitäi­sim­me huol­ta uusis­ta start-upeistamme.

  115. Argu­ment­ti­ni on tämä: Rahal­la ja kokoa kas­vat­ta­mal­la ei saa­da aikaan huip­pu­yli­opis­toa. Ilman rahaa tie­tys­ti ei saa­da mitään, mut­ta var­sin­kaan car­go cult/excel-tau­luk­ko/­mik­ro­ma­na­ge­roin­ti- kult­tuu­ris­sa ei syn­ny yhtään mitään huippututkimusta. 

    Se ei syn­ny sil­lä että joku kek­sii että vika sii­nä että Suo­mes­sa ei ole riit­tä­vän kova­ta­soi­sia yli­opis­to­ja on X. Pois­te­taan X niin sit­ten meil­le tulee sel­lai­nen. Tai vika on sii­nä että meil­lä ei ole Y, jos me pako­te­taan ihmi­set Y, niin sit­ten meil­le tulee sellainen.

    Vrt, jos me raken­nam­me len­to­ken­tän ja bam­bus­ta len­non­joh­to­tor­nin, niin ken­täl­le las­keu­tuu tai­vaas­ta len­to­ko­ne ja tuo meil­le kai­ken­lais­ta tavaraa. 

    Tie­det­tä syn­tyy tut­ki­mal­la. Jot­ta voi tut­kia, pitää olla ensin­nä­kin osaa­mis­ta sii­tä asias­ta jota tut­ki­taan mut­ta a) se ei rii­tä, ja b) sitä ei voi mita­ta vii­vot­ti­mel­la. Esi­tän hypo­tee­sin joka voi tie­ten­kin olla vää­rä mut­ta epäi­len suu­res­ti: Kai­ken maa­il­man mit­ta­rit joil­la tut­ki­muk­sen laa­tua yri­te­tään mana­ge­roi­da kan­sal­li­sel­la tasol­la ja joi­ta käy­te­tään rahan­jaon perus­tee­na, ovat äärim­mäi­sen kohi­nai­sia ja toden­nä­köi­ses­ti nykyi­sel­lä taval­la käy­tet­ty­nä hait­taa­vat tut­ki­muk­sen laa­tua enem­män kuin se että jos mit­ta­ril­le annet­ta­va pai­noar­vo oli­si pie­nem­pi ja käy­tet­täi­siin sen sijaan arvon­taa ja satunnaistamista. 

    Tämän hypo­tee­sin perus­ta­na ole­va “teo­ria” on hyvin yksin­ker­tai­nen: Meil­lä ei ole kun­nol­lis­ta teo­ri­aa eikä näyt­töä sii­tä, mil­lä kei­noin todel­la kor­kea­laa­tui­nen yli­opis­to­tut­ki­mus ja ‑ope­tus saa­daan aikaan. Meil­lä on tilas­tol­li­sia viit­teel­li­siä mit­ta­rei­ta mut­ta mikään niis­tä ei toi­mi niin, että jos kyseis­tä mit­ta­ria mani­pu­loi­daan anta­mal­la rahaa sii­tä että mit­ta­rin mit­taa­ma suu­re kas­vaa, myös yli­opis­to­jen laa­tu kasvaisi. 

    Rahaa sel­väs­ti tar­vi­taan, mut­ta kukaan ei tun­nu tie­tä­vän mihin lait­ta­mal­la saa­daan paras panos/tuotto suh­de. Kun kukaan ei edes oikeas­ti tie­dä miten se “tuot­to” mitataan. 

    Voi­daan jat­kaa auto­ri­tää­ri­sel­lä car­go cult- lin­jal­la tai sit­ten voi­daan hyväk­syä se että ihmis­ten toi­min­ta on usein enna­koi­ma­ton­ta ja vai­keas­ti mana­ge­roi­ta­vaa eri­tyi­ses­ti sil­loin kun kyse on luo­vas­ta ajat­te­lus­ta. Minä en pys­ty ennus­ta­maan edes omas­ta tut­ki­muk­ses­ta­ni mil­loin se tuot­taa hyviä tulok­sia ja mil­loin ei. En vaan pys­ty sano­maan. Eikä kukaan sel­lai­nen tut­ki­ja joi­den kans­sa olen asias­ta kes­kus­tel­lut, ole pys­ty­nyt sano­maan. Jos tut­ki­ja itse ei voi enna­koi­da oman työn­sä tulok­sia, mut­ta rahaa jae­taan jon­kun asias­ta tie­tä­mät­tö­män hal­lin­toa­pi­nan mit­ta­rien perus­teel­la, niin mitä luu­let­te että lop­pu­tu­los on? 

    Se on huo­nom­paa kuin satun­nai­nen sik­si, että raha menee sin­ne mis­sä par­hai­ten osa­taan raken­taa bam­bus­ta len­non­joh­to­tor­nin näköi­nen raken­nel­ma, ei sin­ne, mis­sä kehi­te­tään jotain hyödyllistä.

  116. Tie­de­mies: Rahaa sel­väs­ti tar­vi­taan, mut­ta kukaan ei tun­nu tie­tä­vän mihin lait­ta­mal­la saa­daan paras panos/tuotto suh­de. Kun kukaan ei edes oikeas­ti tie­dä miten se “tuot­to” mitataan.

    Suo­si­tuin mit­ta­ri­han on help­po ja toi­mi­va. Sin­ne rahaa, mihin yri­tyk­set ovat sitä val­mii­ta sijoit­ta­maan. Inves­toin­ti­kel­poi­nen tie­de on siis oike­aa tie­det­tä, muu tie­de on humanistitiedettä. 😉

  117. Tie­de­mies: toden­nä­köi­ses­ti nykyi­sel­lä taval­la käy­tet­ty­nä hait­taa­vat tut­ki­muk­sen laa­tua enem­män kuin se että jos mit­ta­ril­le annet­ta­va pai­noar­vo oli­si pie­nem­pi ja käy­tet­täi­siin sen sijaan arvon­taa ja satunnaistamista.

    Jos arvon­ta ja satun­nais­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että kuka tahan­sa pert­ti ja rit­va voi perus­taa sovel­ta­van mate­ma­tii­kan huip­pu­tut­ki­mus­ryh­män ja osal­lis­tua arvon­taan täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä osaa­vat­ko pert­ti ja rit­va las­kea kuin­ka pal­jon 50 euron tuo­te mak­saa 30 pro­sen­tin alen­nuk­sen jäl­keen, väit­tee­si on aika vah­va, ja uskal­tai­sin olla eri mieltä. 

    Jos taas on ole­mas­sa joi­tain kri­tee­rei­tä kuka voi osal­lis­tua arvon­taan, on minun aika vai­kea näh­dä miten se tapah­tuu ilman että joku hal­lin­toa­pi­na nii­tä kri­tee­rei­tä tekee. Enkä oikein osaa näh­dä kovin isoa eroa sen välil­lä päät­tää­kö hal­lin­toa­pi­na kuka saa rahaa vai päät­tää­kö hal­lin­toa­pi­na kuka saa osal­lis­tua arvontaan.

    Mut­ta jos Suo­meen halut­tai­siin yli­opis­to, joka on maa­il­man terä­vim­män kär­jen tun­tu­mas­sa (sano­taan nyt vaik­ka tek­nis-talous-lää­ke/­bio­tie­teel­li­ses­sä koko­nai­suu­des­sa), niin mikä on sinun näke­myk­se­si sii­tä mil­lä toi­mil­la tuo­hon suun­taan pitäi­si läh­teä yrittämään? 

    Tie­de­mies: Ihmis­ten älyk­kyys ja oppi­mis­ky­vyt sun muut ovat osa­puil­leen nor­maa­li­ja­kau­tu­nei­ta siten, että vaa­ti­vim­pia asioi­ta ei voi opet­taa kuin ehkä 25% ihmisistä. 

    Minä ruu­vai­sin kyl­lä tuo­ta pro­sent­tia aika pal­jon alas­päin, mut­ta älyk­kyys ilmiö­nä on kyl­lä poik­keuk­sel­li­sen kau­ka­na nor­maa­li­ja­kau­mas­ta mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la ymmär­ret­ty­nä. Se, että yksi älyk­kyy­den mit­ta­ri on sovi­tet­tu nor­maa­li­ja­kau­mal­le on täy­sin toi­nen asia.

  118. Sylt­ty:
    Tämä on taas tätä suo­ma­lais­ta tou­hua: kaik­kein oikeis­to­lai­sin vih­reä halu­aa pysy­tel­lä syväl­lä kaa­pis­sa ja väit­tää kuu­lu­van­sa vasemmistoon.Mitä seu­raa­vak­si, Ante­ro Var­tia väit­tää ole­van­sa kommunisti?

    Näyt­täi­si sil­tä, että Ode ei vain keh­taa sanoa ole­van­sa oikeis­to­lai­nen. Rat­kai­su­na hän mää­rit­te­lee vasem­mis­to­lai­suu­den siten että mah­tuu itse mukaan.

    En nimit­täin ymm­mär­rä miten nuo kaik­ki luet­te­le­ma­si tavoit­teet eroa­vat ns. mal­til­li­ses­ta oikeis­tos­ta eli oikeis­tos­ta, joka ei läh­tö­koh­tai­ses­ti suh­tau­du viha­mie­li­ses­ti valtioon. 

    Lisäk­si aja­tus poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon vähen­tä­mi­ses­tä on kyl­lä aika puh­taas­ti oikeis­to­lai­nen aja­tus. On oikeis­to­lais­ta halu­ta hajaut­taa pää­tök­sen­te­ko mark­ki­noil­le. Vas­tus­tan myös aja­tus­ta, että mark­ki­noi­den trim­maa­mi­nen toi­mi­maan hyvin oli­si joten­kin vasem­mis­to­lais­ta. Ei se ole. 

    Lisäk­si talous­po­liit­ti­set pää­tök­set, kuten mini­mi­palk­ka, eivät kos­kaan ole pel­käs­tään prag­maat­ti­sia. Useim­mil­le vasem­mis­to­lai­sil­le, eten­kin ay-aktii­veil­le on arvol­kas­ta, ettei kukaan pää­se hyö­ty­mään pie­ni­palk­kai­sis­ta. Ts. hei­dän mie­les­tän on parem­pi olla talou­del­li­ses­ti pitää ihmi­siä vie­lä­kin kur­jem­mas­sa tilan­tees­sa täy­sin työt­tö­mi­nä, kuin antaa mah­dol­li­suus hyö­dyt­tää veri­vi­hol­li­sia eli kapi­ta­lis­te­ja. Kts. vaik­ka­pa vasem­mis­to­lii­ton aktii­vien puhei­ta, kyl­lä niis­tä täl­lai­nen aja­tus­kul­ku näkyy. Näin vasem­mis­to­lai­sil­la arvoil­la on ihan sel­vää, että hyväk­sy­tään suu­ret­kin hyvin­voin­ti­tap­piot, kos­ka kapi­ta­lis­tin kär­si­mä hyvin­voin­ti­tap­pio las­ke­taan hyö­dyk­si. Niin­pä työt­tö­män tap­pio voi kapi­ta­lis­tin tap­piol­la lisät­ty­nä olla­kin ay-aktii­vil­le net­to­na plus­san puolella.

    Osmo! Roh­keas­ti vain ulos kaa­pis­ta! Ei se por­va­rik­si tun­nus­tau­tu­mi­nen niin paha tee, ker­ran­han se vaan kirpasee!

    En oikein ymmär­rä, mik­si kom­men­toi­jil­le tun­tuu vasem­mis­to-oikeis­to ‑jako ole­van kiin­nos­ta­vam­paa, kuin itse point­ti; uuden suun­nan hake­mi­nen yhteiskuntapolitiikalle?

  119. Juk­ka: En oikein ymmär­rä, mik­si kom­men­toi­jil­le tun­tuu vasem­mis­to-oikeis­to ‑jako ole­van kiin­nos­ta­vam­paa, kuin itse point­ti; uuden suun­nan hake­mi­nen yhteiskuntapolitiikalle?

    Tär­kein kes­kus­te­lu­nai­he oli­si tosi­aan uuden suun­nan hake­mi­nen yhteiskuntapolitiikalle.

    Mut­ta vasem­mis­to-oikeis­to-jaos­ta kes­kus­te­le­mi­nen on ymmär­ret­tä­vää sik­si, että alku­pe­räi­nen kor­jo­tus läh­ti itse­kin leik­ki­mään tuol­la aja­tuk­sel­la ja nimi­lei­kil­lä. Otsi­kon voi hah­mot­taa niin, että vasem­mis­to­lais­ten tuli­si siir­tyä mark­ki­na­li­be­ra­lis­teik­si, tai niin, että mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia tuli­si ohja­ta vasem­mis­to­lai­seen suuntaan.

    Oli­si tie­ten­kin hyvä kes­kus­tel­la suo­rem­min, vaik­ka­pa sii­tä, mit­kä kom­po­nen­tit nois­ta ideo­lo­giois­ta kan­nat­taa säi­lyt­tää tai ottaa käyt­töön, ja mit­kä unohtaa.

  120. Juk­ka: En oikein ymmär­rä, mik­si kom­men­toi­jil­le tun­tuu vasem­mis­to-oikeis­to ‑jako ole­van kiinnostavampaa

    Liit­tyi­si­kö se joten­kin otsikkoon?

  121. Juho Laa­tu: Tar­koi­tit­ko ehkä Suo­men lai­dal­la, kai­kis­ta kau­ka­na sijait­se­vaa Helsinkiä? 

    Hel­sin­gis­tä on vain noin 100 km Suo­men väes­töl­li­seen kes­ki­pis­tee­seen Hauhoon.

  122. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Hel­sin­gis­tä on vain noin 100 km Suo­men väes­töl­li­seen kes­ki­pis­tee­seen Hauhoon.

    Tuon las­ku­kaa­van mukaan Hämeen­lin­na voi­si olla opti­maa­li­nen sijain­ti Ete­lä-Suo­men yli­opis­toil­le. Muil­le alueil­le sit­ten omansa.

  123. tcrown: Mut­ta jos Suo­meen halut­tai­siin yli­opis­to, joka on maa­il­man terä­vim­män kär­jen tun­tu­mas­sa (sano­taan nyt vaik­ka tek­nis-talous-lää­ke/­bio­tie­teel­li­ses­sä koko­nai­suu­des­sa), niin mikä on sinun näke­myk­se­si sii­tä mil­lä toi­mil­la tuo­hon suun­taan pitäi­si läh­teä yrittämään? 

    Lai­na­sin pel­käs­tään tämän koh­dan kom­men­tis­ta­si ja vas­taan sii­hen, mut­ta samal­la aiem­piin kysy­myk­sii­si; En väi­tä että kuka tahan­sa voi perus­taa huip­pu­ta­son tut­ki­mus­ryh­män, enkä väit­tä­nyt niin kom­men­tis­sa­ni, eikä mie­les­tä­ni edes anta­nut ymmär­tää niin. Sanoin että mit­ta­rei­den, joi­ta käy­te­tään, pitäi­si saa­da alhai­sem­pi painoarvo. 

    En väi­tä ettei meil­lä pitäi­si olla kri­tee­rei­tä vaan väit­tee­ni voi­daan kon­kre­ti­soi­da seu­raa­val­la taval­la: Jos meil­lä on isos­sa han­ke­haus­sa 100 haki­jaa jois­ta 10 voi yli­pää­tään saa­da rahoi­tus­ta, niin sen­si­jaan että vali­taan 10 nykyi­sil­lä mit­ta­reil­la paras­ta, niin kat­so­aan jokin sel­lai­nen raja, jos­sa rahoi­tet­tai­siin jos rahaa oli­si vaik­ka­pa vii­sin­ker­tai­nen mää­rä nykyi­seen ver­rat­tu­na. 5 paras­ta mit­ta­ril­la mitat­tu­na sai­si edel­leen rahaa, mut­ta loput 5 pää­te­tään arval­la täs­tä jou­kos­ta. Tämä on esi­merk­ki. Point­ti­na on että mit­ta­ri ei pää­se domi­noi­maan, kos­ka mit­ta­rin mani­pu­loi­mi­nen on mahdollista. 

    Tämä muu­tos on hyvin kon­ser­va­tii­vi­nen sii­hen ver­rat­tu­na mitä pidän ide­aa­li­na; ide­aa­li oli­si että arvon­ta suo­ri­te­taan kaik­kien sel­lais­ten haki­joi­den välil­lä joil­la täyt­tyy jokin mel­ko mini­maa­li­nen mää­rä kri­tee­rei­tä, ja että osa rahoi­tuk­ses­ta annet­tai­siin sel­lai­siin hank­kei­siin jois­sa kri­tee­rit nimen­omai­ses­ti *eivät* täy­ty. Rahoi­tusa­laa tun­te­va­na ymmär­tä­net tämän idean perus­te­lun. Se on erään­lai­nen hedge. 

    Tuos­ta terä­vim­mäs­tä kär­jes­tä: Minä teki­sin asian niin, tämän ehdo­tuk­sen hen­ges­sä, että pitäi­sin huo­len että opis­ke­li­jois­ta ja ope­tus- ja tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­nas­ta isoh­ko osa oli­si valit­tu usean *eri­lais­ten* kri­tee­rien perus­teel­la, so. oli­si mon­ta eri­lais­ta väy­lää ede­tä ural­la ja opin­nois­sa. Vaik­ka­pa näin että 20% rek­ryt­täi­siin vakiin­tu­neen aka­tee­mi­sen näy­tön perus­teel­la, 20% sen perus­teel­la että toi­si muka­naan teol­li­suus­os­a­puo­lia ja rahoi­tus­ta, 20% jon­kin­lai­sen tek­ni­sen näy­tön perus­teel­la (eri­lai­set inno­vaa­tio- yms kil­pai­lut), 20% “vää­räl­tä alal­ta”, so. ihmi­siä jot­ka ovat meri­toi­tu­neet toi­sel­la alal­la ja halua­vat vaih­taa alaa, ja 20% mini­maa­lis­ten läh­tö­ta­so­kri­tee­rien ja tut­ki­mus­suun­ni­tel­man perus­teel­la. Pro­sent­te­ja voi vii­la­ta 50/20/10/10/10 tai jotain, ne ovat vähem­män olennaisia. 

    Ulko­maa­lai­sil­le pitäi­si teh­dä todel­la hel­pok­si tul­la töi­hin. Par­haat tie­tä­mä­ni tut­ki­jat eivät pidä säh­läyk­ses­tä lain­kaan, raha on vähem­män olen­nais­ta kuin se, että kun vas­taa ilmoi­tuk­seen, hake­mi­nen on help­poa ja vali­tuk­si tul­les­sa pape­ri­työt hoi­tu­vat täy­sin ilman häslinkiä. 

    Tämän pääl­le rahaa, mut­ta mie­luum­min pit­kä­jän­tei­ses­ti ja koh­tuul­li­ses­ti kuin pal­jon ja peri­aat­tel­la että äkkiä tulok­sia. Tut­ki­mus­ryh­mil­le mah­dol­li­sim­man pal­jon auto­no­mi­aa ja help­po sapluu­na jol­la yri­tyk­set voi­vat rahoit­taa halua­maan­sa tutkimusta. 

    Mikä tahan­sa sel­lai­nen tapa raken­taa asia joka sekoit­taa pak­kaa, on toden­nä­köi­ses­ti hyö­dyl­li­nen. Tämä perus­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sel­lai­seen yksin­ker­tai­seh­koon hypo­tee­siin että jäy­kät ja yhden­mu­kai­set kri­tee­rit aja­vat sys­tee­min lokaa­liin opti­miin jos­sa aito inno­va­tii­vi­suus on toden­nä­köi­ses­ti tois­si­jais­ta tai jopa hai­tal­lis­ta, kun resurs­sit ovat niu­kat ja mata­lal­la roik­ku­vat hedel­mät on poi­mit­tu. Lisäk­si tämä perus­tuu osin myös teke­mii­ni havain­toi­hin sii­tä, mil­lai­set ryh­mät maa­il­mal­la ovat oikeas­ti saa­neet jotain aikaan.

  124. Juho Laa­tu: Se on jär­je­tön­tä että rat­kai­su­ja val­tion ongel­miin on nyt haet­tu pää­asias­sa työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lu­jen kaut­ta. Polii­ti­koil­la pitäi­si olla enem­män roh­keut­ta tehdä 

    Kysy­mys­hän on kan­sa­lais­toi­min­nas­ta, kansalaisaktivismista

    Eliit­ti tie­tys­ti halu­aa , ettei kans aso­te­ku­du pää­tök­sen­te­koon vai­an toi­mi­taan kuten NL eli joka nel­jäs vuo­si saa äänes­tää vataa elii­tin edus­ta­jat, jot­ka ovat saman­mie­li­siä puo­lu­ees­ta riippumatta.

    Ja kuten tie­de­tään puo­u­e­ku­ri huo­leh­tii sii­tä, ettei yksit­täi­nen kan­san­edus­ta­ja saa äänes­tää puo­lu­een elii­tin mie­li­pi­det­tä vastaan

    Ja kan­san­edus­ta­jien taus­to­jen perus­teel­la voi teh­dä arvion, että Edus­kun­ta edus­taa n 20 % par­hai­ten ansaitsevaa.

    Edu­kun­ta ei ole nää pok­ki­leik­kaus kan­sa­sa vaan sel­vä elii­tin kerho

    Kan­sa­lai­sak­ti­vis­mia­kin pyri­tään rajaa­maan: Jotain tuk­ki­jää­rää saa puo­lus­taa vaik­ka väki­val­lal­la mut­ta työn­te­ki­jän on vai­et­ta­va seurakunnassa

  125. Suo­mi on luo­pu­nut omas­ta raha­po­li­tii­kas­ta (kor­ko ja valuut­ta­kurs­si) sekä käy­tän­nös­sä myös finans­si­po­li­tii­kan itsel­li­syy­des­tä. Miten ihmees­sä vasem­mis­to voi val­lit­se­vis­sa olois­sa toteut­taa mitään uskot­ta­vaa poli­tiik­kaa, kun mak­ro­po­liit­ti­nen pää­tös­val­ta on annet­tu EU:n tasol­la toi­mi­val­le oikeis­to­ko­neis­tol­le. Kreik­ka yrit­ti vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa ja miten kävi. EKP ilmoit­ti, että se ei takaa Krei­kan rahoi­tus­sek­to­rin toi­mi­vuut­ta. Toi­sin sanoen kes­kus­pank­ki kiel­täy­tyi sii­tä, mitä var­ten kes­kus­pan­kit ovat ole­mas­sa. Mitä teke­mis­tä mark­ki­noil­la on koko nyky­on­gel­mien kanssa?

  126. Lii­an van­ha: Kysy­mys­hän on kan­sa­lais­toi­min­nas­ta, kansalaisaktivismista

    Eliit­ti tie­tys­ti halu­aa , ettei kans aso­te­ku­du pää­tök­sen­te­koon vai­an toi­mi­taan kuten NL eli joka nel­jäs vuo­si saa äänes­tää vataa elii­tin edus­ta­jat, jot­ka ovat saman­mie­li­siä puo­lu­ees­ta riippumatta.

    Ja kuten tie­de­tään puo­u­e­ku­ri huo­leh­tii sii­tä, ettei yksit­täi­nen­kan­san­edus­ta­ja saa äänes­tää puo­lu­een elii­tin mie­li­pi­det­tä vastaan

    Ja kan­san­edus­ta­jien taus­to­jen perus­teel­la voi teh­dä arvion, että Edus­kun­ta edus­taa n 20 % par­hai­ten ansaitsevaa.

    Edu­kun­ta ei ole nää pok­ki­leik­kaus kan­sa­sa vaan sel­vä elii­tin kerho

    Kan­sa­lai­sak­ti­vis­mia­kin pyri­tään rajaa­maan: Jotain tuk­ki­jää­rää saa puo­lus­taa vaik­ka väki­val­lal­la mut­ta työn­te­ki­jän on vai­et­ta­va seurakunnassa

    Äänes­tä­mi­nen­kin on erään­lais­ta kan­sa­lai­sak­ti­vis­mia. On sanot­tu, että kan­sa saa sen tasoi­set hal­li­tis­jat kuin se ansait­see. Demo­kra­tias­sa kan­sal­la on oikeus äänes­tää tyh­miä tai tyh­jiä lupauk­sia anta­via polii­tik­ko­ja maan joh­toon. Ja kai polii­ti­koil­la­kin on oikeus pyö­rit­tää sel­las­ta sir­kus­ta, joka par­hai­ten kan­sal­le myy. 🙂

    Puo­lue­ku­ri on myös ongel­ma. Puo­lue­ku­ri­pää­tök­set saat­ta­vat usein hei­jas­taa puo­lu­een sisä­pii­rin ja sen taus­ta­vai­kut­ta­jien etu­ja (tämä ei tar­koi­ta pel­käs­tään kau­pal­li­sia toi­mi­joi­ta, vaan kaik­kia vah­vo­ja pelureita).

    Samal­la taval­la polii­ti­kol­la voi olla ongel­mia uudel­leen­va­lin­nan kans­sa, jos hän ker­too kan­sal­le ikä­vis­tä tosi­asiois­ta, pii­lot­te­lun ja peh­mei­den toi­vei­den värit­te­lyn sijaan.

    Kan­san­edus­ta­jat ovat tosi­aan aika hyvin ansait­se­via. Lisäk­si he voi­vat pääs­tä näi­den luot­ta­mus­teh­tä­vien kaut­ta eri­lai­siin her­ra­his­sei­hin. Hei­tä esi­mer­kik­si vär­vä­tään mie­lel­lään val­tiol­lis­ten ja yksi­tyis­ten yri­tys­ten hal­li­tuk­siin. On siis sel­vä että he usein kuu­lu­vat, tai heil­lä on mah­doll­suus kuu­lua nii­hin sisä­pii­rei­hin, jot­ka pää­tök­siä kuli­sii­en taka­na junai­le­vat, ja jot­ka junai­le­vat myös etuuk­sia toi­sil­leen. Aika vah­vas­ti siis osa mai­nit­se­maa­si ja koko yhteis­kun­nan joh­to­por­taat kat­ta­vaa “elii­tin kerhoa”.

    Jos sai­sin päät­tää, Mon­tesqui­eun kol­mi­ja­ko-oppia laa­jen­net­tai­siin jon­kin ver­ran, eris­tä­mään (kan­saa edus­ta­via) päät­tä­jiä eri­lai­sis­ta intressiryhmistä.

    Kan­sa­lais­ten soi­si ole­van aktii­vi­sem­pia. Yhteis­kun­ta on vii­me vuo­si­na käy­nyt aiem­paa moni­mut­kai­sem­mak­si. Vali­tet­ta­vas­ti käsi­tyk­se­ni on, että on sisä­pii­rin lob­ba­rei­den int­res­sien mukais­ta raken­taa jär­jes­tel­mä niin moni­mut­kai­sek­si, että kan­sa­lai­set ja media eivät “var­si­nai­seen pää­tök­sen­te­koon” yllä. Tämä moni­mu­kais­tu­mi­nen/-tami­nen ei aina ole tosin tie­tois­ta, vaan jos­kus vain huo­non lain­sää­dän­tö­työn sivu­vai­kus­tus, jota sisä­pii­rit sit­ten voi­vat (mui­ta tai­ta­vam­pi­na) käyt­tää hyödykseen.

    Kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­nen myös kehit­tyy, ja meil­lä on uusia viral­li­ses­ti hyväk­syt­ty­jä työ­ka­lu­ja­kin, kuten kan­sa­lais­aloit­teet edus­kun­nas­sa. Samoin net­ti on mah­do­lis­ta­nut omal­ta osal­taan kan­sa­lais­ten akti­voi­tu­mis­ta. Mut­ta koko­nai­suu­te­na tasa­pai­no siir­tyy käsit­tääk­se­ni toi­seen suun­taan, eli koh­ti tilan­net­ta, jos­sa kan­sa ei enää ymmär­rä miten pää­tök­set syn­ty­vät ja mie­ten he voi­si­vat nii­hin miten­kään vai­kut­taa. Täl­lai­nen kehi­tys voi joh­taa toi­vot­to­muu­teen, yhteis­kun­nas­ta vie­raan­ti­mi­seen ja huo­nom­min toi­mi­vaan demokratiaan.

    Jär­ke­vin­tä toi­min­taa (demo­kra­tan kaut­ta hal­lit­ta­vak­si tar­koi­te­tus­sa yhtei­sös­sä) oli­si jär­jes­tel­män yksin­ker­tais­ta­mi­nen niin sel­keäk­si, että kan­sa­lai­set ymmär­tä­vät mik­si mikä­kin sään­tö on teh­ty, ja mitä vai­ku­tuk­sia sil­lä ja mah­dol­li­sil­la muu­tok­sil­la oli­si. Myös jär­jes­töt ja media (ja kuka­ties jopa joku puo­lue) voi­vat yrit­tää esit­tää jär­jes­tel­män toi­min­taa ymmär­ret­tä­väs­ti. Ehkä kehi­tys­suun­ta tule­vian vuo­si­na muut­tuu, ehkä ei. Yrit­tää kai pitää tuo­ta kään­nös­tä odoteltaessa.

  127. Tämä vaa­ti­si koko­naan eril­li­sen kes­kus­te­lun mutta…

    tcrown: Minä ruu­vai­sin kyl­lä tuo­ta pro­sent­tia aika pal­jon alas­päin, mut­ta älyk­kyys ilmiö­nä on kyl­lä poik­keuk­sel­li­sen kau­ka­na nor­maa­li­ja­kau­mas­ta mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la ymmärrettynä.

    Tuo­ta noin, älyk­kyys ei ole kil­tis­ti ope­ra­tio­na­li­soi­tu­va suu­re, joten tämä vaa­tii nyt jon­kin­lai­sen eril­li­sen mit­ta­rin. Tot­ta on, että mit­tayk­si­köt mitoi­te­taan taval­la joka on useim­mi­ten normaalijakautunut. 

    Mut­ta mut­ta, jos nyt läh­de­tään sii­tä, että älyk­kyys on “jotain” mikä joh­tuu hur­jan mones­ta eri teki­jäs­tä, niin väit­täi­sin että pois­lu­kien aivan pato­lo­gi­set ope­ra­tio­na­li­soin­tiy­ri­tyk­set, kyl­lä se mel­ko lail­la nor­maa­li­ja­kau­tu­neek­si pää­tyy. Eihän sii­nä ole mitään takai­sin­kyt­ken­nän ja ver­kos­to­vai­ku­tuk­sen kal­tai­sia ilmiöitä. 

    Jos ote­taan hyvin yksin­ker­tai­nen mal­li jos­sa tut­ki­taan vaik­ka­pa pel­käs­tään gee­ne­jä, niin par­haan tie­to­ni mukaan älyk­kyyt­tä selit­tä­viä gee­ne­jä on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Jo tämä yksin riit­tää tuot­ta­maan jotain mikä on koko­lail­la var­mas­ti normaalijakautunutta.

  128. nos:
    Suo­mi on luo­pu­nut omas­ta raha­po­li­tii­kas­ta (kor­ko ja valuut­ta­kurs­si) sekä käy­tän­nös­sä myös finans­si­po­li­tii­kan itsellisyydestä.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että nykyi­nen koneis­to ei toi­mi kel­vol­li­sel­la taval­la. Asi­aa voi kui­ten­kin tar­kas­tel­la mones­ta näkö­kul­mas­ta. Ks. alla.

    Miten ihmees­sä vasem­mis­to voi val­lit­se­vis­sa olois­sa toteut­taa mitään uskot­ta­vaa poli­tiik­kaa, kun mak­ro­po­liit­ti­nen pää­tös­val­ta on annet­tu EU:n tasol­la toi­mi­val­le oikeistokoneistolle.

    Mik­si EU pitäi­si näh­dä oikeis­to­ko­nee­na? Eivät­kö vasem­mis­to ja kes­kus­ta­kin ole olleet yhtä innok­kai­ta siir­tä­mään val­taa EU:lle kuin oikeis­to? Eivät­kö ne ole ihan yhtä vah­vas­ti (tai hei­kos­ti) ohjak­sis­sa EU:ssa? (Perus­suo­ma­lai­set lie­ne­vät Suo­men ainoa poikeus.)

    Vai halusit­ko sanoa, että raha­pii­reil­lä on lii­kaa val­taa? Täs­tä asias­ta olen yhtä miel­tä. Raha­pii­rit voi­si miel­tää oikeis­to­po­lii­tik­ko­jen kave­reik­si, vaik­ka kave­ruus pätee var­mas­ti myös muihn val­taa käyt­tä­viin polii­tik­koi­hin. Ja val­taa raha­pii­reil­le ovat siis anta­neet ja ovat anta­mas­sa myös kes­kus­ta- ja vasemmistopuolueet.

    Kaik­ki­nai­nen val­lan kes­kit­tä­mi­nen tyy­pil­li­ses­ti lisää sisä­pii­rien, ja siis myös noi­den raha­pii­rien val­taa. Joh­ta­vat polii­ti­kot ovat osa noi­ta pii­re­jä, eli yhteis­työs­sä kulis­sien taka­na asioi­ta pyö­rit­tä­viä pii­re­jä. Sii­hen en usko, että val­taa voi­si kes­kit­tää jon­ne­kin niin, että täl­lai­sia eri int­res­si­ryh­mien (joh­ta­vat polii­ti­kot, hal­lin­to, lob­ba­rit, pank­kii­rit) sisä­pii­re­jä ei syn­ty­si. Täs­sä mie­les­sä ei ole sel­lais­ta rajaa lob­baa­vien “hyvis­ten” ja “pahis­ten” välil­lä, jota myö­ten val­lan voi­si jakaa vain toi­sel­le puo­lel­le. Eri hen­ki­löil­lä on myös eri­lai­sia käsi­tyk­siä sii­tä, ket­kä ovvat hyvik­siä ja ket­kä pahik­sia, joten erot­te­lu ei voi toimia.

    Kreik­ka yrit­ti vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa ja miten kävi. EKP ilmoit­ti, että se ei takaa Krei­kan rahoi­tus­sek­to­rin toi­mi­vuut­ta. Toi­sin sanoen kes­kus­pank­ki kiel­täy­tyi sii­tä, mitä var­ten kes­kus­pan­kit ovat ole­mas­sa. Mitä teke­mis­tä mark­ki­noil­la on koko nyky­on­gel­mien kanssa?

    Ennen Krei­kan krii­siä euron ja EU:n peri­aa­te oli, että jokai­nen val­tio vas­taa omis­ta velois­taan. Vas­ta tuon Krii­sin myö­tä jäsen­val­tiot ja EKP ryh­tyi­vät osal­lis­tu­maan ja kan­ta­maan vas­tuu­ta (rik­koen omia sään­tö­jään). Vas­tuun otta­mi­nen on siis lisään­ty­nyt. Se tun­tuu hie­man oudol­ta, että täs­sä koh­das­sa kan­na­tat suu­rem­paa kes­kus­pan­kin roo­lia, kun edel­lä vali­tit val­lan anta­mi­ses­ta “oikeis­to­ko­neis­tol­le”.

  129. Lii­an van­ha: Kysy­mys­hän on kan­sa­lais­toi­min­nas­ta, kansalaisaktivismista

    Eliit­ti tie­tys­ti halu­aa , ettei kans aso­te­ku­du pää­tök­sen­te­koon vai­an toi­mi­taan kuten NL eli joka nel­jäs vuo­si saa äänes­tää vataa elii­tin edus­ta­jat, jot­ka ovat saman­mie­li­siä puo­lu­ees­ta riippumatta.

    Kor­po­raa­tiois­sa hom­ma tomii pal­jon jou­heam­min: tur­ha sitä on kan­sa­lai­sil­ta kysel­lä, kenen pitäi­si SAK:ta joh­taa. Ääne­tyk­set vain häi­rit­si­si­vät, kun “poruk­ka päättää”.

  130. Kes­kus­pan­kin pää­teh­tä­vä on pitää rahoi­tus­sek­to­ri toi­min­nas­sa. Kes­kus­pan­kin ensi sijai­se­na teh­tä­vä­nä ei ole toi­mia asee­na tie­tyn­lai­sen poli­tii­kan teke­mi­seen. Krii­siä käy­te­tään myös Suo­mes­sa hyväk­si sel­lais­ten muu­tos­ten aja­mi­seen, joi­ta ei muu­ten saa­tai­si aikai­sek­si. Kan­sal­li­set par­la­men­tit eivät ole täy­del­li­siä, mut­ta vai­kut­taa sil­tä, että rahan voi­mal­la vähem­mis­tö kyke­nee EU:n kaut­ta aja­maan tehok­kaam­min omaa agen­daa eli tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta. Joka vit­saa sääs­tää se las­tan­sa vihaa on van­ha oikeis­top­sy­ko­paa­tin perus­te sadis­mil­le, mitä jouk­ko puu­päi­tä kut­suu kannustimiksi.

  131. Tie­de­mies: En väi­tä että kuka tahan­sa voi perus­taa huip­pu­ta­son tut­ki­mus­ryh­män, enkä väit­tä­nyt niin kom­men­tis­sa­ni, eikä mie­les­tä­ni edes anta­nut ymmär­tää niin. Sanoin että mit­ta­rei­den, joi­ta käy­te­tään, pitäi­si saa­da alhai­sem­pi painoarvo.

    Myön­nän luke­nee­ni kom­ment­ti­si tar­peet­to­man mustavalkoisesti. 

    Kii­tos näke­myk­ses­tä­si, minun kor­vaan vai­kut­taa tol­kul­li­sil­ta aja­tuk­sil­ta, en vain kek­si miten noi­den suh­teen voi­tai­siin käy­tän­nös­sä ede­tä. Muu­tos­vas­ta­rin­ta ja saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­nen on aika syvällä.

    Tie­de­mies: , kyl­lä se mel­ko lail­la nor­maa­li­ja­kau­tu­neek­si päätyy. 

    (vähän off-topic mut­ta menköön)

    Minä ajat­te­len yksi­lön älyk­kyyt­tä jota­kuin­kin nii­den (kog­ni­tii­vis­ten) ongel­mien jouk­ko­na, jon­ka ko. yksi­lö pys­tyy rat­kai­se­maan. Ja ongel­mien jouk­ko on (erit­täin) moniu­lot­tei­nen ava­ruus. Jos ote­taan jon­kin ongel­ma, jota minä en pys­ty rat­kai­se­maan, ei auta vaik­ka otet­tai­siin kuin­ka mon­ta samal­la taval­la äly­käs­tä yksi­löä rat­ko­maan ongel­maa, se ei rat­kea. Nyt kun ver­ra­taan minun älyk­kyyt­tä­ni yksi­löön, joka tuon ongel­man pys­tyy rat­kai­se­maan, niin voi­daan ver­tai­lu teh­dä vaik­ka­pa seu­raa­val­la kah­del­la tavalla:

    1. Tuon hen­ki­lön älyk­kyys­osa­mää­rä on 10% kor­keam­pi kuin minun, joten hän on 10% älykkäämpi. 

    2. Tuo hen­ki­lö pys­tyy rat­kai­se­maan ongel­mia, joi­ta ääre­tön mää­rä minun­kal­tai­sia­ni ei pys­ty, joten hän on ääret­tö­män pal­jon älyk­kääm­pi kuin minä.

    Ensim­mäi­sel­lä taval­la aja­tel­tu­na älyk­kyys voi olla nor­maa­li­ja­kau­tu­nut. Toi­sel­la taval­la (joka minun mie­les­tä­ni on perus­tel­lum­pi tapa aja­tel­la älyk­kyyt­tä ilmiö­nä) nor­maa­li­ja­kau­ma on aika omi­tui­nen oletus.

    Kokeil­laan vie­lä ver­taus­ku­vaa. Meil­lä on sata kap­pa­let­ta, joi­den eräs mit­ta on nor­maa­li­ja­kau­tu­nut. Kun tuo­ta mit­taa tar­kas­tel­laan tar­kem­min, huo­ma­taan, että mit­ta on kap­pa­leen suu­rin dimen­sio. Ja kun tar­kas­tel­laan kap­pa­lei­ta tar­kem­min, huo­ma­taan, että jou­kos­sa on 99 noin met­rin mit­tais­ta ompe­lu­lan­gan pät­kää, ja yksi met­rin hal­kai­si­jal­taan ole­va gra­niit­ti­pal­lo. Onko mie­le­käs­tä pitää kap­pa­lei­ta normaalijakautuneena?

  132. Yleis­hen­gel­tään erin­omai­nen kirjoitus. 

    Mark­ki­noi­ta voi­daan kui­ten­kin lähes­tyä eri tavoin. Olen ollut mini­mi­palk­ka-asias­sa eri miel­tä. Ajat­te­len, että sel­lai­nen työ, jon­ka tulos ei rii­tä teki­jän­sä elät­tä­mi­seen ei ole teke­mi­sen arvois­ta. Kun vaa­di­taan, että työ elät­tää teki­jän­sä, mark­ki­na luo sel­lai­sia töi­tä tuki­töi­den sijaan. Tuki­töi­tä tar­vi­taan vain vajaatyökykyisille.

    Mini­mi­pal­kan mark­ki­nae­fek­ti toi­mii siis siten, että (a) tee­te­tään vain töi­tä, jot­ka yllä­pi­tä­vät teki­jän­sä ja (b) talou­den raken­ne muut­tuu tuot­ta­vam­mak­si kun tue­tut työt pois­tu­vat. Jäl­kim­mäi­ses­tä syys­tä myös perus­tu­loon tulee liit­tää (mini­maa­li­nen) minimipalkka.

    Ay-liik­keen kyke­ne­mät­tö­myys aitoon soli­daa­ri­suu­teen näkyy mm. sii­nä, että kun­kin SAK:n lii­ton sopi­muk­ses­sa on eri alin palk­ka yksin­ker­tai­sim­mas­ta työs­tä, eri jul­ki­sel­la kuin yksi­tyi­sel­lä puolella.

  133. nos:
    Kes­kus­pan­kin pää­teh­tä­vä on pitää rahoi­tus­sek­to­ri toi­min­nas­sa. Kes­kus­pan­kin ensi sijai­se­na teh­tä­vä­nä ei ole toi­mia asee­na tie­tyn­lai­sen poli­tii­kan tekemiseen.

    Täs­tä olen ehdot­to­man samaa mlel­tä. Euron oli­si ollut hyvä pysyä alku­pe­räi­sis­sä neut­raa­liin ja vakaa­seen euroon täh­tää­vis­sä sään­nöis­sään. Nyt sii­tä on tul­lut työ­ka­lu, jol­la kes­kei­sim­mät polii­ti­kot ja pank­kii­rit voi­vat pelail­la omia tavoit­tei­taan suosien.

    Krii­siä käy­te­tään myös Suo­mes­sa hyväk­si sel­lais­ten muu­tos­ten aja­mi­seen, joi­ta ei muu­ten saa­tai­si aikaiseksi.

    Tämä on myös minun käsi­tyk­se­ni. Nyt esi­mer­kik­si lei­ka­taan yhteis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja muu­te­taan sitä näin aiem­paa kovem­mak­si. Laman tor­ju­mi­sen var­jol­la voi siis myös muut­taa yhteiskuntamallia.

    Laman (lyhyen täh­täi­men) tor­jun­nas­sa on ehkä kar­keas­ti kol­me vaih­toeh­toa: 1) yhteis­kun­nan pal­ve­lui­den leik­kaa­mi­nen, 2) kan­sa­lais­ten kulu­tus­ta­son las­ke­mi­nen, ja 3) velan­o­ton jat­ka­mi­nen. Ykkö­nen jää hel­pos­ti pysy­väk­si muu­tok­sek­si. Kak­ko­nen ei kel­paa vasem­mis­tol­le eikä monil­le muil­le­kaan, kos­ka palk­ko­jen nimel­li­sar­von las­ke­mi­nen näyt­tää pahal­ta (mar­kan deval­voi­tu­mi­nen oli huo­maa­mat­to­mam­pi tapa teh­dä sama asia, mut­ta tuo­ta mah­dol­li­suut­ta meil­lä ei siis nyt ole). Kol­mo­nen alkaa käy­dä ras­kaak­si, kun on pian oltu vuo­si­kym­men las­kus­sa, eikä Suo­men ase­ma kor­jau­du pel­käl­lä velak­si elä­mi­sel­lä. Perin­tei­sen poh­jois­mai­sen yhteis­kun­ta­mal­lin voi­si säi­lyt­tää hel­poi­ten kak­kos­vaih­toeh­dol­la, mut­ta kos­ka se ei käy, ykkö­nen ja kol­mo­nen jyrää­vät, ja yhteis­kun­ta­ra­ken­ne muut­tuu. Jos­sain mie­les­sä vasem­mis­ton oma valin­ta siis.

    Kan­sal­li­set par­la­men­tit eivät ole täy­del­li­siä, mut­ta vai­kut­taa sil­tä, että rahan voi­mal­la vähem­mis­tö kyke­nee EU:n kaut­ta aja­maan tehok­kaam­min omaa agen­daa eli tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta. Joka vit­saa sääs­tää se las­tan­sa vihaa on van­ha oikeis­top­sy­ko­paa­tin perus­te sadis­mil­le, mitä jouk­ko puu­päi­tä kut­suu kannustimiksi.

    Yhteis­kun­tam­me ajau­tuu tosi­aan tulo– ja varal­li­suuse­ro­ja kas­vat­ta­vaan suun­taan. (Toi­sen­lai­sia tulok­sia­kin on gini­ker­roin­mit­tauk­sis­sa saa­tu, mut­ta kat­son ylei­sen kehi­tyk­sen vetä­vän kui­ten­kin tuo­hon mai­nit­se­maa­si suuntaan.)

    Yksi syy muu­tok­seen on ollut pää­oma­vir­to­jen vapaut­ta­mi­nen. Myös Suo­men pää­omat voi­vat vir­ra­ta vapaas­ti. Tämä tar­koit­taa, että pää­oma­pi­re­jä ei voi verot­taa Suo­mes­sa enää mui­ta mai­ta ankarammin.

    Toi­nen syy on se, että val­lan kes­kit­tyes­sä sisä­pii­rien val­ta kas­vaa. Etäi­syys äänes­tä­jiin kas­vaa, ja kes­ki­te­tyis­sä sisä­pii­reis­sä lob­bai­luun kan­nat­taa panos­taa. Sik­si ne joil­la on val­taa ja rahaa, saa­vat sitä entits­tä kes­ki­te­tym­mäs­sä jär­jes­tel­mäs­sä entis­tä paremmin.

    Kuten sanot, val­taa on siir­ret­ty pois kan­sal­li­sis­ta par­la­men­teil­ta koh­ti EU:ta, ja tuos­sa mal­lis­sa “vähem­mis­tö” (= sisä­pii­rit jot­ka sisäl­tä­vät kes­kei­siä polii­tik­ko­ja, vir­ka­mie­hiä, lob­ba­rei­ta, pank­kii­rei­ta), kyke­nee aja­maan poli­tiik­kaan­sa tehokkaammin.

    Kol­mas syy on mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­ma tuo­tan­non siir­ty­mi­nen Kii­naan ja mui­hin kehit­ty­viin mai­hin. Pudot­taa väki­sin­kin mah­dol­li­suuk­sia jär­jes­tää Suo­men perus­duu­na­reil­le hyviä työpaikkoja.

    Nel­jäs syy on työ­voi­man vapaa liik­ku­vuus höys­tet­ty­nä löy­säl­lä kont­rol­lil­la. Tämä mah­dol­lis­taa esim. sen, että Suo­mes­sa mon­taa perus­duu­nia teke­vät nyt alhai­siin palk­koi­hin tyy­ty­vät ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät. Tuloe­ro­ja kas­vat­ta­vaa / alim­pia palk­ko­ja alas­päin pus­ke­vaa toi­min­taa tämäkin.

    On tot­ta että “raha­pii­rit” teke­vät kaik­ken­sa haa­liak­seen lisää val­taa ja rahaa, ja että oikeis­to­lai­set polii­ti­kot suh­tau­tu­vat tyy­pil­li­ses­ti tuloe­ro­jen kas­vuun myö­tä­mie­li­sem­min kuin vasem­mis­to­lai­set polii­ti­kot. Mut­ta myös kai­kis­sa nois­sa edel­lä lis­ta­tuis­sa koh­dis­sa voi tode­ta, että kaik­ki tuo on tapah­tu­nut vasem­mis­ton myötävaikutuksella.

  134. Lii­an van­ha:

    Ja kuten tie­de­tään puo­lue­ku­ri huo­leh­tii sii­tä, ettei yksit­täi­nen­kan­san­edus­ta­ja saa äänes­tää puo­lu­een elii­tin mie­li­pi­det­tä vastaan

    Ja kan­san­edus­ta­jien taus­to­jen perus­teel­la voi teh­dä arvion, että Edus­kun­ta edus­taa n 20 % par­hai­ten ansaitsevaa.

    Edu­kun­ta ei ole nää pok­ki­leik­kaus kan­sa­sa vaan sel­vä elii­tin kerho.

    Kan­sa­lai­sak­ti­vis­mia­kin pyri­tään rajaa­maan: Jotain tuk­ki­jää­rää saa puo­lus­taa vaik­ka väki­val­lal­la mut­ta työn­te­ki­jän on vai­et­ta­va seurakunnassa.

    Luin äsket­täin Hen­ric Borg­strö­min ja Mar­tin Haa­gin jo hie­man van­han kir­jan “Gyl­len­ham­mar — Tut­kiel­ma val­las­ta” (Ota­va, 1989) lop­pusa­nat, jois­sa todet­tiin mm.: “Val­ta on samal­la haih­tu­vaa — se ei perus­tu perin­töön eikä omai­suu­teen, vaan kykyyn saa­da toi­set vakuut­tu­neek­si sii­tä, että hän on oikeassa.”

    Vain sii­hen asti ulot­tuu minun­kin mie­les­tä­ni todel­li­nen valta.

  135. Kes­kus­te­lua täy­den­tä­mään suo­sit­te­len Jörn Fon­ne­ron Suo­mi­Fin­land kir­jan luke­mis­ta. Se on lyhyt mut­ta ker­too paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.