Mistä talouskasvu on tehty?

Minua on häi­rin­nyt kes­kus­te­lus­sa talous­kas­vus­ta ja tuot­ta­vuu­den nousus­ta tui­jot­ta­mi­nen abstrak­tei­hin lukui­hin kat­so­mat­ta, mitä nii­den taka­na pii­lee. Sik­si tämä kir­joi­tus sii­tä, miten talous­kas­vun näen.

Kun teol­lis­tu­mi­nen ja talous­kas­vu käyn­nis­tyy köy­häs­sä maa­ta­lous­val­tai­ses­sa maas­sa, kas­vul­le on kak­si pää­asial­lis­ta lähdettä:

(1) Työ­voi­man siir­ty­mi­nen mata­la­tuot­toi­ses­ta maa­ta­lou­des­ta tuot­ta­vam­piin elin­kei­noi­hin ja (2) tek­no­lo­gi­sen kui­lun kiin­ni otta­mi­nen eli inves­toi­mi­nen ole­mas­sa ole­vaan teknologiaan.

Väli­vai­hee­na on mata­la­tuot­toi­sen ja vähän pää­omia ja ammat­ti­tai­toa vaa­ti­va teol­li­suus – Suo­mes­sa teks­tii­li ja vaa­te­teol­li­suus – jos­ta myö­hem­min siir­ry­tään kor­keam­man jalos­tusas­teen tuotantoon.

Kehit­ty­neis­sä mais­sa maa­ta­lous­tuo­tan­toon riit­tää alle vii­si pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Yli­mää­räi­sen työ­voi­man siir­ty­mi­nen maa­ta­lou­des­ta mui­hin elin­kei­noi­hin ei vähen­nä maa­ta­lous­tuo­tan­non mää­rää, mut­ta lisää tuo­tan­toa muis­sa elin­kei­nois­sa. Tek­no­lo­gi­sen kui­lun kiin­niot­ta­mi­nen mer­kit­see inves­toi­mis­ta teh­tai­siin ja infra­struk­tuu­riin. Kas­vu mer­kit­see myös väes­tön muut­toa kau­pun­kei­hin. Kau­pun­kien raken­ta­mi­nen vaa­tii siir­ty­mä­vai­hees­sa huo­mat­ta­via investointeja.

Kas­vu hidas­tuu huo­mat­ta­vas­ti, kun nämä kak­si kas­vun läh­det­tä on käy­tet­ty lop­puun, kun maa­ta­lous työ­voi­ma­re­ser­vi­nä on ehty­nyt ja kun tar­jol­la ole­va tek­no­lo­gia on otet­tu käyt­töön. Tämän jäl­keen kas­vun läh­tee­nä on vain tek­no­lo­gi­nen kehi­tys, mikä tekee talou­del­li­ses­ta kas­vus­ta väis­tä­mät­tä huo­mat­ta­vas­ti hitaampaa.

Työn tuot­ta­vuu­teen kan­san­ta­lou­den sisäl­lä vai­kut­taa toi­saal­ta siir­ty­mi­nen vähem­män tuot­ta­vil­ta aloi­ta tuot­ta­vam­mil­le – tai päin­vas­toin – ja tuot­ta­vuu­den kohoa­mi­nen kun­kin alan sisäl­lä. Työn tuot­ta­vuu­den nopea kas­vu Suo­mes­sa vuo­teen 2008 saak­ka joh­tui ensin pää­asias­sa maa­ta­lou­des­ta vapau­tu­vas­ta työ­voi­mas­ta ja sen jäl­keen elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den hui­mas­ta nousus­ta. Kun työ tuot­ta­vuu­den kas­vu pysäh­tyi Suo­mes­sa vuon­na 2008, syy­nä ei ollut yri­tys­ten lais­kuus uuden tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä ja käyt­töön otos­sa, vaan ase­mien menet­tä­mi­nen hyvin tuot­ta­vas­sa elektroniikkateollisuudessa.

Tuot­ta­vuut­ta pitäi­si aina mita­ta sekä eri alo­jen sisäl­lä että nii­den välil­lä. Kun mita­taan tuot­ta­vuut­ta alo­jen sisäl­lä huo­ma­taan, ettei tuot­ta­vuu­den kas­vu pysäh­ty­nyt vuon­na 2008, vaik­ka se koko kan­san­ta­lou­den tasol­la las­ki, kos­ka hyvin tuot­ta­va elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus kuih­tui. Tuo­tan­no­na­lo­jen sisäl­lä tuot­ta­vuu­den kas­vu on jatkunut.

Suo­mi oli vie­lä toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen euroop­pa­lai­sit­tain köy­hä ja kehit­ty­mä­tön maa­ta­lous­val­tai­nen maa, jos­sa mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta eli vaa­ti­ma­ton­ta elä­mää pien­ti­loil­la lähes oma­va­rais­ta­lou­des­sa. Maa- ja met­sä­ta­lou­den osuus väes­tös­tä oli noin puo­let. Kan­san­tu­lo hen­keä koh­den oli osa­puil­leen nyky-Intian tasol­la. Sii­tä oli luon­te­vaa pon­nis­taa ylös.

Nyt maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa työs­ken­te­le­vän väes­tön­osan osuus on pudon­nut alle kym­me­nes­osaan sodan jäl­kei­ses­tä ajas­ta samal­la, kun maa­ta­lous­tuo­tan­non mää­rä on nous­sut ja puu­ta kor­ja­taan met­sis­tä enem­män. Työn tuot­ta­vuus maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa on siis yli kym­men­ker­tais­tu­nut.  Yli mil­joo­na ihmis­tä on siir­ty­nyt tuot­ta­vam­piin elin­kei­noi­hin, mikä on ollut talous­kas­vun tär­kein läh­de. Väki on muut­ta­nut haja-asu­tusa­lueil­ta kau­pun­kei­hin ja pie­nem­piin taa­ja­miin. Taa­ja­ma­väes­tön osuus on jo lähes 85 %.

Kii­na­lai­sis­ta asui maa­seu­dul­la 80 %, nyt enää noin puo­let. Kii­nan talous­kas­vu on ollut ennen kaik­kea siir­ty­mis­tä maa­ta­lou­des­ta kau­pun­ki­mai­siin elinkeinoihin.

Kii­na käyt­tää inves­toin­tei­hin rahaa sel­väs­ti enem­män kuin koti­ta­louk­sien kulu­tuk­seen. Pää­osa inves­toin­neis­ta on kau­pun­kien raken­ta­mis­ta.  Uusia kau­pun­ki­lai­sia tulee joka viik­ko lähes 400 000. Muut­to kau­pun­kei­hin ei voi olla luon­teel­taan eks­po­nen­ti­aa­li­nen ilmiö vaan lähin­nä S‑käyrän muo­toi­nen. Tämä lop­puu jos­sain vai­hees­sa. Vuon­na 2025 las­ke­taan, että 70 pro­sent­tia kii­na­lai­sis­ta asuu kau­pun­geis­ta. Noi­hin aikoi­hin kau­pun­kien kas­vun on hidas­tut­ta­va merkittävästi.

Kii­nan val­ta­va hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kas­vu ei joh­du pel­käs­tään sii­tä, että maa tekee teol­li­suus­tuot­tei­ta län­si­mail­le. Sen pää­asial­li­nen läh­de ovat koti­mai­set inves­toin­nit, ennen kaik­kea käsit­tä­mä­tön mää­rä betonia.

Myös­kään tek­no­lo­gi­sen kui­lun kiin­niot­ta­mi­nen ei ole luon­teel­taan eks­po­nen­ti­aa­li­nen vaan sekin muis­tut­taa S‑käyrää.

Kii­nan talous­kas­vun hidas­tu­mi­nen on vää­jää­mä­tön­tä eikä Suo­men tai Japa­nin talous­kas­vun hidas­tu­mi­ses­sa ole mitään ihmeellistä.

113 vastausta artikkeliin “Mistä talouskasvu on tehty?”

  1. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kas­vu on teh­ty lisä­ar­voa tuot­ta­vas­ta työs­tä, joka on tulok­sil­taan niin kil­pai­lu­ky­kyis­tä, että joku asia­kas suos­tuu tulok­sia ostamaan.

    Täs­sä on huo­mat­ta­va se, että jul­ki­sen puo­len työt, kuten hal­lin­to­tö, kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, puo­lus­tus­voi­mat, polii­si­työ, jne., eivät ole lisä­ar­voa tuottavia.

    Nykyi­sin kan­nat­taa myös huo­ma­ta se, että kas­vus­sa on vai­kea­ta huo­mioi­da imma­te­ri­aa­li / goodwill ‑arvo­ja. Näi­den kas­vua ei voi kilois­sa tai rahas­sa­kaan oikein voi mita­ta, mut­ta ne ovat kui­ten­kin yhä tär­keäm­piä hui­maa vah­tia tek­nis­ty­väs­sä taloudessa.

    Vie­lä vai­keam­paa on puhua vaik­ka­pa ympä­ris­tön arvon tai ihmi­sar­von mää­rän kasvusta.

    Lop­pu­jen lopuk­si tai­taa olla paras­ta mita­ta kas­vu rahassa. 

    Siis oikea vas­taus on: Kas­vu on teh­ty rahas­ta, tai aina­kin se mita­taan rahalla?

    Jos joku on täs­tä eri miel­tä, niin tul­kaa jut­te­le­maan, niin minä vien tei­dän rahan­ne ja jätän teil­le sen jon­kin muun.

    Sep­po Korp­poo, joka tyk­kää rahasta

  2. Hyvä kir­joi­tus, taas. Näis­tä­kin syis­tä joh­tuen mei­dän on niin kovin vai­kea vas­ta­ta nouse­vien talouk­sien haas­tee­seen. Nii­den on koh­ta­lai­sen help­po ajaa mei­dät kiin­ni, mut­ta ohit­ta­mi­nen ja jäl­keen jät­tä­mi­nen onkin sit­ten jo vaikeampaa.

    Suo­ma­lai­set tai­si­vat hyvi­nä vuo­si­na ottaa jon­kin ver­ran ennak­koa tule­vas­ta hyvin­voin­nis­ta, ja sik­si mei­dän on nyt niin vai­kea sopeu­tua muut­tu­nee­seen tilan­tee­seen. Lei­ka­ta pitäi­si, vaik­ka saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta oli­si niin muka­va pitää kiin­ni. Toi­saal­ta elvy­tyk­sel­lä­kin oli­si paik­kan­sa, mut­ta vain siten, että se tukee tule­vai­suu­den kasvua.

    Vie­lä vai­keam­mak­si nämä­kin kysy­myk­set käy­vät, kun mukaan ote­taan ympä­ris­tön kes­to­ky­ky täs­sä talou­del­li­sen kas­vun kil­pai­lus­sa. Voi­sim­me­ko tyy­tyä vähempään?

  3. Mik­si elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den annet­tiin kuih­tua? Jos mai­nin­ta pitää paik­kan­sa, eikö tuos­ta asias­ta oli­si pitä­nyt teh­dä kan­sal­li­nen onnet­to­muus­tut­kin­ta? (Vai onko sel­lai­nen jo tehty?). 

    Puut­tui­ko alal­ta “tun­to­sar­vet”, her­kät mit­ta­rit, jot­ka oli­si­vat jo hyvis­sä ajoin ker­to­neet, mihin maa­il­mal­la ollaan menos­sa asiak­kai­den toi­vei­den osal­ta. Eikö kukaan uskal­ta­nut ker­toa huo­no­ja uuti­sia eteen­päin, jos tapa­na oli (oli­ko?) lytä­tä lyt­tyyn tai eli­mi­noi­da ensim­mäi­sek­si huo­no­jen uutis­ten tuojat? 

    Joh­ti­ko mah­dol­li­ses­ti huo­no työil­ma­pii­ri tie­to­jen kau­nis­te­luun, jota on havait­tu monin pai­koin muu­al­la­kin? Vai oli­ko suu­rin puu­te alkuun heik­ko­jen vies­tien tul­kin­nas­sa tai ket­te­ryy­den puut­tees­sa, kun tilan­teen dra­ma­tiik­ka oli alka­nut paljastua.

  4. O.S:“Kehittyneissä mais­sa maa­ta­lous­tuo­tan­toon riit­tää alle vii­si pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Yli­mää­räi­sen työ­voi­man siir­ty­mi­nen maa­ta­lou­des­ta mui­hin elin­kei­noi­hin ei vähen­nä maa­ta­lous­tuo­tan­non määrää,”

    Mihin tuo arvio perus­tuu ? Nyt Suo­mes­sa on 57 000 maa­ti­laa ja koko­nai­suu­des­saan työs­sä­käy­viä on 2,68 mil­joo­naa ? Jos maa­ti­lan töis­sä on kes­ki­mää­rin kak­si hlöä , niin mikä O.S:n mukaan on oikea mää­rä Suo­men ruuantuotannolle ?

    Miten työ­pai­kat jakau­tui­si­vat alku­tuo­tan­non , jalos­tuk­sen ja kau­pan kesken?

  5. Sep­po Korp­poo:

    Täs­sä on huo­mat­ta­va se, että jul­ki­sen puo­len työt, kuten hal­lin­to­tö, kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, puo­lus­tus­voi­mat, polii­si­työ, jne., eivät ole lisä­ar­voa tuottavia. 

    Jos nuo työt eivät mie­les­tä­si tuo­ta arvoa, eikö hyö­dyt­tö­mät tur­hak­keet kuten hal­lin­to, kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, puo­lus­tus­voi­mat ja polii­si yksin­ker­tai­ses­ti kan­nat­tai­si lopettaa?

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun teol­lis­tu­mi­nen ja talous­kas­vu käyn­nis­tää köy­häs­sä maa­ta­lous­val­tai­ses­sa maas­sa, kas­vul­le on kak­si pää­asial­lis­ta läh­det­tä. (1) Työ­voi­man siir­ty­mi­nen mata­la­tuot­toi­ses­ta maa­ta­lou­des­ta tuot­ta­vam­piin elin­kei­noi­hin ja (2) tek­no­lo­gi­sen kui­lun kiin­ni otta­mi­nen eli inves­toi­mi­nen ole­mas­sa ole­vaan teknologiaan. 

    Minus­ta on ole­mas­sa kol­mas ja nel­jäs­kin teki­jä, jot­ka on (3) kou­lu­tus- ja sivis­tys­ta­son nousu ja (4) työn­ku­vien eri­kois­tu­mi­nen. Osaa­mi­sen kehit­ty­mi­nen on tär­keä kas­vun draiveri.

  7. Kas­vu tar­koit­taa tul­la isom­mak­si. Kehit­tys tar­koit­taa tul­la eri­lai­sek­si, parem­mak­si. Lap­sen kas­vul­le emme mah­da mitaan, kaik­ki lap­set kas­va­vat, toi­set parem­min kuin toi­set, eli kehit­ty­vat parem­min kuin ne jot­ka pel­kas­taan kasvavat. 

    Kas­vul­la on rajan­sa, kehi­tys on raja­ton. Kehi­tyk­seen liit­tyy hyvin­voin­ti, onnel­li­suus, iloi­suus, hyvat moni­puo­li­set mah­dol­li­suu­det. rau­ha jne.

    Kehi­tyk­seen ei kuu­lu van­hat ajat­te­lu­mal­lit joi­den mukaan kaik­ki ihmi­set on olta­va tuot­ta­via, perin­tei­sia toi­ta teke­via, jon­kun tiu­kan mal­lin mukai­ses­ti toi­mi­via ja ajat­te­le­via robotteja. 

    Robot” sana kek­si tsek­ki­lai­nen, joka vait­ti, etta tule­vai­suu­des­sa robo­tit teke­vat tyot ja ihmi­set naut­ti­vat ela­mas­ta. Nau­tin­not vaa­ti­vat aikaa, puh­das­ta ympa­ris­toa, avoin mie­li ja yhteis­kun­ta. Tar­vit­tai­siin robot­ti joka osai­si jakaa tuot­ta­vuu­den hedel­mat kaik­kien kes­ken, kos­ka ihmi­set emme osaa, emme halua. 

    Kak­ku oli­si tar­peek­si suu­ri, riit­tai­si suu­ri pala heil­le ket­ka halua­vat menes­tya yrit­ta­mal­la ja rikas­tua seka niil­le joil­le menes­ty­mi­nen kil­pai­lus­sa on mer­ki­tyk­se­ton­ta ja kai­kil­le nai­den kah­den valilla. 

    Lopul­ta tama ajat­te­lu on yhta uto­pi­aa kuin lopu­ton talou­den kas­vun idea.

  8. Tämän jäl­keen kas­vun läh­tee­nä on vain tek­no­lo­gi­nen kehitys”

    Onnek­si ei sen­tään. Jos oli­si, hal­li­tus voi­si lyö­dä hans­kat tis­kiin: “ei me mitään voi­da, kut­su­kaan Pel­le Pelo­ton apuun”.

    Sosi­aa­li­nen inno­voin­ti on var­maan yhtä tär­ke­ää kuin tek­no­lo­gi­nen. Suo­mi on tot­tu­nut Ruot­sin — tai ylei­se­min poh­jois­mai­sen mal­lin — mat­ki­mi­seen. Nyt ylväs­tä perin­net­tä pitäi­si var­maan­kin jat­kaa, kun Ruot­si kas­vaa hur­jaa vauh­tia ja Suo­mi näivettyy.

    Mut­ta ei. Suo­mes­sa on ilmei­ses­ti raken­net­tu lii­an vah­va beto­ni­pe­rus­ta kol­mi­kan­nan varaan.

    Mut­ta mik­si sit­ten Ruot­sin “soi­nin­vaa­rat” eivät kir­joit­te­le talous­kas­vun lop­pu­mi­ses­ta? Siel­lä hom­ma menee kuin aina ennen, jos sit­ten ei häm­mäs­tel­lä Kii­naa­kin hur­jem­paa kas­vua (abso­luut­ti­ses­ti).

    Nyt kan­nat­tai­si unoh­taa “Suo­men mal­li” ja seu­ra­ta Ruot­sin mal­lia taas ker­ran. Tai edes Tanskan. 

    Voi tie­tys­ti olla, että euro on niin suu­ri mark­ki­na­häi­rik­kö Suo­mes­sa, että seu­raa­mi­nen ei onnistu.

  9. Sep­po Korp­poo, joka tyk­kää rahasta”

    Kan­nat­taa olla varo­vai­nen, jos lait­taa rahaa suu­hun­sa. Voi olla, ettei kaik­ki rahan käsit­te­li­jät ole muis­ta­neet käsihygieniaa.

  10. Pet­te­ri: Jos nuo työt eivät mie­les­tä­si tuo­ta arvoa, eikö hyö­dyt­tö­mät tur­hak­keet kuten hal­lin­to, kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, puo­lus­tus­voi­mat ja polii­si yksin­ker­tai­ses­ti kan­nat­tai­si lopettaa?

    Klik­ka­sin peuk­kua, kos­ka mai­ni­tut ins­tans­sit ovat minun­kin mie­les­tä tär­kei­tä! Nii­den (ja monen muun asian) tär­keys val­ke­ni­si joil­le­kin ehkä vas­ta sit­ten, jos nii­tä ei oli­si. (Lukuis­ten eri seu­raus­vai­ku­tus­ten myötä!)

  11. Jua­ni­to:

    Kehit­tys tar­koit­taa tul­la eri­lai­sek­si, paremmaksi.

    Kehi­tys voi olla edis­ty­mis­tä, jota kuvaat, tai se voi olla taan­tu­mis­ta, joka on päin­vas­tai­nen kehi­tys. Mones­ti on näkö­kul­ma­ky­sy­mys onko joku asia taan­tu­mis­ta vai edistymistä.

    Lopul­ta tama ajat­te­lu on yhta uto­pi­aa kuin lopu­ton talou­den kas­vun idea. 

    Tär­kein­tä on lii­ke, ei pää­mää­rä”. Lopul­lis­ta pää­mää­rää ei ole ole­mas­sa. Tämä on pääs­syt Suo­mes­sa unohtumaan.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­ta­lou­den osuus työ­voi­mas­ta on Suo­mes­sa 4,4 pro­sent­tia ja edel­leen laskussa.

    Sehän tiet­ty nousee ja las­kee poliit­ti­sin pää­tök­sin. Yhteys reaa­li­ta­lou­teen on par­haim­mil­laan heik­ko. Niil­lä, jot­ka vain nau­tis­ke­le­vat räls­sioi­keuk­sis­taan, yhteys on men­nyt poik­ki tyystin.

  13. OS kysyy: “Mis­tä talous­kas­vu on tehty?”

    Se on teh­ty ideois­ta. Nime­no­maan sel­lai­sis­ta ideois­ta, jois­ta joku on val­mis mak­sa­maan rahaa.

    Par­haat, eli eni­ten rahaa tuo­vat ideat näyt­tä­vät syn­ty­vän aivan yllät­täen ja sattumalta.

    Omi­nais­ta niil­le on ne, että ne eivät juu­ri­kaan syn­ny joit­ten­kin sään­tö-orjai­li­joi­den, byro­kraat­tien, ay-mafioo­so­jen tai popu­lis­ti-polii­tik­ko­jen päissä.

    Ne syn­ty­vät par­hai­ten vapait­ten mies­ten ja nais­ten päis­sä, eivät hege­li­läis-maxi­lai­sis­sa sosialisti-päissä.

    Käy­tän­nön esimerkki:

    Voi inves­toi­da yhteen gin­to­nik­kiin ja aset­tua istu­maan aurin­koi­sen vene-sata­man teras­sil­le. Kat­se har­hai­lee upeit­ten hem­pu­koit­ten suunnassa…

    Sit­ten huo­mio kiin­nit­tyy sii­hen, että öky-veneit­ten vesi­ra­jas­sa on mus­ta vii­va ja öljyä näkyy kel­lu­van koko ran­ta­vii­van pituudelta.

    Sii­nä­hän on sat­tu­nut öljyvahinko!

    Vähän ajan kulut­tua pitää men­nä toi­let­tiin. Siel­lä huo­maa vessaharjan.

    Nap­paa sen mukaan­sa ja menee ran­taan koet­ta­maan, että saa­ko ves­sa­har­jal­la nos­tet­tua öljyä ylös vedes­tä. Ja kyl­lä­hän sitä nouseekin!

    Sit­ten vain raken­ta­maan sel­lai­nen lai­te, jos­sa suu­ri mää­rä har­jo­ja on kiin­ni­tet­ty pyö­ri­vään ket­ju-kul­jet­ti­meen, joka nos­taa öljyä aivan ällis­tyt­tä­vän määrän.

    Täl­lai­nen Suo­mes­sa yli 20 vuot­ta sit­ten kek­sit­ty ja paten­toi­tu lai­te nos­ti vedes­tä 5 ker­taa ennem­män öljyä kuin mikään muu öljyn­tor­jun­ta-lai­te maailmassa.

    Moni­vuo­ti­sel­la 24/7 ris­ki-yrit­tä­mi­sel­lä näi­tä lai­tei­ta on myy­ty ympä­ri maa­il­maa miljoonilla…

    Täs­tä se talous­kas­vu on tehty.

    Sep­po Korp­poo, joka sil­loin täl­löin ottaa pienet

  14. Jos jäte­tään kan­san­ta­lou­den kas­vu­mal­lit rau­haan ja tode­taan, että kas­vu on pro­sen­tin luok­kaa täs­tä eteen­päin, inflaa­tios­ta ei ole apua (ei ole kos­kaan ollut) ja velan­ot­to on tapis­sa. Oli­si­ko nyt aika sopeu­tua? Suu­rin osa poli­tii­kois­ta elää aja­tuk­ses­sa, jos­sa toi­nen puo­li suo­ma­lai­sis­ta on käsi­te­tai­te­li­joi­ta ja toi­nen puo­li istuu kat­so­mos­sa ja kaik­ki naut­ti­vat koh­ta­lais­ta palk­kaa (nos­te­taan palk­kaa, niin saa­daan lisää koti­mark­ki­na­ky­syn­tää jep, jep). Suo­men vii­te­ryh­mä tulee ole­maan enti­set itä­blo­kin­maat eivät Ruot­si tai Saksa.

  15. Kii­nan val­ta­va hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kas­vu ei joh­du pekäs­tään sii­tä, että maa tekee teol­li­suus­tuot­tei­ta län­si­mail­le. Sen pää­asial­li­nen läh­de ovat koti­mai­set imn­ves­toin­nit, ennen kaik­kea käsit­tä­mä­tön mää­rä betonia.

    Rahan his­to­ria on mie­len­kiin­toi­nen, ensim­mäi­nen nyky­muo­toi­nen raha oli vel­ka­kir­jo­ja, joi­ta oli hel­pom­pi säi­lyt­tää ja kan­taa muka­na kuin metal­lis­ta rahaa. Ensim­mäi­nen kes­kus­pank­ki oli Ruot­sis­sa ja kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mä on muo­dos­tu­nut tehok­kaim­mak­si tavak­si luo­da talouskasvua.

    Ensim­mäi­nen asia mikä pik­ku­lap­sel­le­kin tulee mie­leen on, että jos rahal­la on itsel­lään jokin arvo, mik­si emme vain pai­nai­si uut­ta rahaa? Ja nopeas­ti lap­si oppii, että rahaa ei vain voi­da luo­da tyh­jäs­tä, se pitää ansai­ta omal­la työllä.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä on käsit­tääk­se­ni sel­lai­nen että uut­ta rahaa voi­daan luo­da, jos on joku joka lupaa sen mak­saa takai­sin, eli uusi raha on velkaa.

    Kun sanoit, että Kii­na­lai­set ovat inves­toi­neet val­ta­van mää­rän rahaa beto­niin, niin mis­tä tämä raha on peräi­sin? Käy­tän­nös­sä on luo­tu vel­ka­kir­ja, jon­ka vas­ti­neek­si on saa­tu juu­ri sel­lais­ta rahaa jota van­hem­mat pik­ku­poi­kaa kiel­si­vät teke­mäs­tä. Ero­na vain on se, että raha on luo­vu­tet­tu jol­le­kin joka on luvan­nut mak­saa sen takai­sin pan­kil­le. Jos muis­tan oikein, niin tari­na jat­kuu vie­lä niin, että kun raha on mak­set­tu takai­sin pan­kil­le, pank­ki lupaa tuho­ta sen osan rahas­ta mikä luo­tiin tyh­jäs­tä, mut­ta toki pank­ki voi pitää korot, jot­ka maksettiin.

    Jos oli­si vain yksi pank­ki ja yksi raken­nut­ta­ja, niin sys­tee­mi toi­mi­si vain, jos kaik­ki työ­mie­het ostai­si­vat pal­kal­laan asun­non raken­nut­ta­jal­ta, joka mak­sai­si vel­kan­sa pan­kil­le. Käy­tän­nös­sä täm­möi­nen ide­aa­li­nen tilan­ne ei voi­si toteu­tua, kos­ka työ­mie­hil­lä ei oli­si varaa mak­saa koko asun­toa ker­ral­la raken­nut­ta­jal­le, puo­let pal­kas­ta menee elä­mi­seen ja toi­saal­ta raken­nut­ta­jal­le ei itsel­leen jäi­si mitään voittoa.

    Pelas­ta­va aja­tus on tie­ten­kin, että pank­ki myön­tää raken­ta­jal­le rahaa asun­non raken­ta­mis­ta var­ten. Esi­mer­kik­si 20 vuo­den asun­to­lai­nal­la työn­te­ki­jä voi­si ostaa itsel­leen asun­non itse raken­ta­mas­taan talos­ta. Täl­löin esim. jos asun­non raken­ta­mi­nen mak­sai­si 100.000 ja myyn­ti­hin­ta oli­si 200.000 voi­si raken­nut­ta­ja saa­da voit­toa 100.000 per asun­to ja mak­saa asun­non vie­lä takai­sin pankille.

    Tämä vaa­ti­si kui­ten­kin sen, että työn­te­ki­jät pys­ty­vät mak­sa­maan omat vel­kan­sa pois.

    Ongel­ma on, että ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen kes­tää vain esim. kak­si vuot­ta ja raken­nus­mie­het jou­tui­si­vat työt­tö­mäk­si. Jot­ta pank­ki voi­si luot­taa että raken­nus­mie­het mak­sa­vat vel­kan­sa, raken­nus­mie­hil­lä pitäi­si olla enem­män työ­mai­ta, eli hei­dän elin­ta­son­sa oli­si joten­kin tur­vat­tu­na. Onko raken­nus­mie­hil­lä tar­peek­si töi­tä 20 vuo­den ajak­si? Jot­ta näin oli­si, pan­kin kan­nat­taa luo­da uusi raken­nus­koh­de heti seu­raa­van jäl­keen, jot­ta raken­nus­mie­het voi­vat siir­tyä sin­ne teke­mään töitä.

    Lop­pu­tu­los on kär­jis­täen se, että raken­nus­mies on luo­nut elä­män­sä aika­na 10 asun­toa jois­ta hän on saa­nut omis­tuk­seen­sa yhden asun­non. Samaan aikaan raken­nut­ta­ja on tie­nan­nut jokai­ses­ta asun­nos­ta 100.000 myyn­ti­tu­lo­ja, eli muu­ta­man mil­joo­nan per ker­ros­ta­lo. Pank­ki taas on tie­nan­nut kor­ko­tu­lo­ja nii­sä rahois­ta mitä työn­te­ki­jät ovat mak­sa­neet 20 vuot­ta muu­ta­mia kym­me­niä tuhan­sia per asuntolaina.

    Kes­kei­nen oival­lus täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä on se, että raken­nus­mies ei haluai­si työs­ken­nel­lä 20 vuot­ta raken­ta­mas­sa tois­ten asun­to­ja, mikä­li hänel­lä ei oli­si vel­ka­taak­kaa niskassaan.

    Toi­nen oival­lus on, että rahaa pitää las­kea liik­keel­le niin pal­jon, että työ­mie­hil­lä on varaa mak­saa myös vel­kan­sa korot pan­kil­le, muu­ten pank­ki ei kyke­ne mak­sa­maan palk­ko­ja itselleen.

    Kol­mas oival­lus on, että jos työt lop­pu­vat työ­mie­hil­tä, lop­puu myös mak­sa­jat pan­kin veloil­le ja sitä kaut­ta raken­nut­ta­ja ei saa raho­jaan kos­kaan takai­sin — pan­kin siis kan­nat­taa jat­ku­vas­ti luo­da uusia työ­mai­ta ja siten uut­ta vel­kaa, jot­ta työt eivät lopu kes­ken. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, että pan­kil­le oli­si kata­stro­fi jos raken­ta­mi­nen jos­tain syys­tä pysähtyisi.

    Koko tämä jär­jes­tel­mä toi­mii ide­aa­lis­ti sil­loin, kun on käyn­nis­sä muut­to­lii­ke maal­ta kaupunkiin.

    Län­si­mais­sa muut­to­lii­ke on pysäh­ty­mäs­sä, Kii­nas­sa se on par­haas­sa vauhdissa.

    Mut­ta siis tuos­sa jär­jes­tel­mäs­sä kes­kei­nen aja­tus on se, että ihmi­nen on saa­tu teke­mään töi­tä sik­si, että on ole­mas­sa jon­kin­lai­nen vel­ka joka hänen pitää mak­saa takai­sin. Vel­kaa vas­taan ihmi­nen saa käyt­töön­sä ja lopul­ta omis­tuk­seen­sa asun­non, jol­la on ehkä jäl­leen­myyn­tiar­voa tai sit­ten ei.

    Asun­to­ja vas­taan oli help­poa myön­tää vel­kaa, yri­tyk­siä ja yri­ty­si­deoi­ta vas­taan taas vai­keam­paa. Yri­ty­si­deoi­ta on vai­kea arvioi­da muu­ten kuin käy­tän­nös­sä, asun­to­jen arvoa pal­jon hel­pom­pi, mut­ta joten­kin tähän suun­taan pitäi­si mennä.

    Ongel­ma mitä lähes­ty­tään on, että jos kaik­ki asu­vat kau­pun­gis­sa ja asun­to­jen teke­mi­nen muut­tuu ehkä hel­pom­mak­si, pitäi­si kek­siä mui­ta tapo­ja luo­da ihmi­sil­le pää­omaa jota he voi­vat käyt­tää johon­kin asi­aan mikä on heil­le tär­ke­ää. Ja kun he teke­vät töi­tä sen asian eteen he ehkä saa­vat aikaan jotain mikä hyö­dyt­tää mui­ta ihmisiä.

    Eli taval­laan jokai­sen meis­tä kou­lut­ta­mi­seen ja kas­vat­ta­mi­seen käy­te­tään esim. 200.000 yhteis­kun­nan rahaa mut­ta joten­kin vain “ole­te­taan” että mak­sam­me sen takaisin.

    Vaih­toeh­toi­nen jär­jes­tel­mä oli­si, että jokai­nen ihmi­nen sai­si esim. 18 vuot­ta täy­tet­ty­ään 100.000 lai­nan joka pitäi­si mak­saa takai­sin yhteis­kun­nal­le kor­koi­neen. Mut­ta: lai­naan liit­tyi­si ehto samaan tapaan kuin asun­to­lai­neen liit­tyy jokin ehto, se pitää käyt­tää johon­kin jär­ke­vään eikä ihmi­nen itse saa suo­raan tätä rahaa vaan pank­ki tai muu myön­tää rahan har­kin­nan jälkeen.

    Nykyi­nen sys­tee­mi­hän ei ole kovin kau­ka­na täs­tä: esi­me­rik­si opin­to­lai­naa voi käsit­tääk­se­ni uuden ehdo­tuk­sen mukaan kerä­tä jopa 30.000 ja se on val­tion takaa­maa lai­naa. Mut­ta mik­si rahaa pitäi­si käyt­tää vain opis­ke­luun, entä jos hen­kiöl­lä on jo val­miik­si osaa­mi­nen ja yri­tys­idea ja voi­si käyt­tää rahan vaik­ka kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen tai markkinointiin?

    Jos ihmi­nen haluai­si vaik­ka­pa val­mis­tua lää­kä­rik­si, hän voi­si sijoit­taa rahat lää­kä­rin­kou­lu­tuk­seen, jos halu­aa yrit­tä­jäk­si täl­löin rahat voi käyt­tää yrit­tä­jyys­val­men­nuk­seen, yri­tyk­sen osa­ke­pää­omaan ja palk­koi­hin, rahoi­tuk­sen hake­mi­seen tmv.

  16. Jua­ni­to:
    Kas­vu tar­koit­taa tul­la isom­mak­si. Kehit­tys tar­koit­taa tul­la eri­lai­sek­si, parem­mak­si. Lap­sen kas­vul­le emme mah­da mitaan, kaik­ki lap­set kas­va­vat, toi­set parem­min kuin toi­set, eli kehit­ty­vat parem­min kuin ne jot­ka pel­kas­taan kasvavat. 

    Kas­vul­la on rajan­sa, kehi­tys on raja­ton. Kehi­tyk­seen liit­tyy hyvin­voin­ti, onnel­li­suus, iloi­suus, hyvat moni­puo­li­set mah­dol­li­suu­det. rau­ha jne.

    Kehi­tyk­seen ei kuu­lu van­hat ajat­te­lu­mal­lit joi­den mukaan kaik­ki ihmi­set on olta­va tuot­ta­via, perin­tei­sia toi­ta teke­via, jon­kun tiu­kan mal­lin mukai­ses­ti toi­mi­via ja ajat­te­le­via robotteja. 

    Robot” sana kek­si tsek­ki­lai­nen, joka vait­ti, etta tule­vai­suu­des­sa robo­tit teke­vat tyot ja ihmi­set naut­ti­vat ela­mas­ta. Nau­tin­not vaa­ti­vat aikaa, puh­das­ta ympa­ris­toa, avoin mie­li ja yhteis­kun­ta. Tar­vit­tai­siin robot­ti joka osai­si jakaa tuot­ta­vuu­den hedel­mat kaik­kien kes­ken, kos­ka ihmi­set emme osaa, emme halua. 

    Kak­ku oli­si tar­peek­si suu­ri, riit­tai­si suu­ri pala heil­le ket­ka halua­vat menes­tya yrit­ta­mal­la ja rikas­tua seka niil­le joil­le menes­ty­mi­nen kil­pai­lus­sa on mer­ki­tyk­se­ton­ta ja kai­kil­le nai­den kah­den valilla. 

    Lopul­ta tama ajat­te­lu on yhta uto­pi­aa kuin lopu­ton talou­den kas­vun idea.

    Tuo on on ihan meis­tä itses­täm­me kiin­ni, jää­kö se “riit­tä­vä kakun­pa­la kai­kil­le” (ja “sant­saus­kier­ros” toki niil­le, jot­ka sitä sen lisäk­si kai­paa­vat) peri­aa­te vain pel­käk­si uto­piak­si. Jäl­kim­mäi­nen osa kakus­ta lie­nee jo syö­ty (vaik­ka ehkä joku kai­paa edel­len­kin lisää kak­kua), mut­ta sen ensim­mäi­sen, koh­tuul­li­sen kokoi­sen palan osal­ta pitä­nee vie­lä teh­dä töi­tä, jot­ta nii­tä riit­täi­si kaikille.

    Aika moni on usko­nut ns. “ame­rik­ka­lai­seen unel­maan” ja kyen­nyt myös toteut­ta­maan sen laa­jas­sa, koko ison kan­sa­kun­nan käsit­tä­väs­sä mitas­sa. Mik­si ihmees­sä mei­dän ei onnis­tui­si teh­dä tuos­ta kuvaa­mas­ta­si visios­ta uusi poh­jois­mai­nen tai “suo­ma­lai­nen unel­ma” ja muut­taa se vähi­tel­len todeksi?

    Unel­mien jaka­mi­nen ei mak­sa mitään, mut­ta nii­den toteut­ta­mi­nen voi vaa­tia kai­kil­ta jota­kin — mah­dol­li­suuk­sien­sa, kyky­jen­sä sekä tah­ton­sa mukaan.

  17. Ei talous­kas­vua tar­vi­ta, jos ei ole inflaa­tio­ta. Ele­tään niin kuin ennen­kin. Hin­nat eivät nouse, ei myös­kään pal­kat. Elin­ta­so säilyy.

    Työn tuot­ta­vuus kas­vaa koko ajan, kos­ka työn teki­jät ovat luon­tai­ses­ti älyl­li­ses­ti lais­ko­ja ja pyr­ki­vät eri tavoin paran­ta­maan olo­suh­tei­taan ja työ­ta­po­jaan. Työn tuot­ta­vuu­den palk­kion voi saa­da joko lisään­ty­nee­nä palk­ka­na eli siis elin­ta­so­na tai lisään­ty­nee­nä vapaa-aika­na eli elämisentasona.

    Työn tuot­ta­vuus lisää työn koh­tee­na ole­van tuot­teen kil­pai­lu­ky­kyä, jos palk­ko­ja ei nos­te­ta eikä tuot­ta­vuut­ta ote­ta vapaa-aika­na ja tie­tys­ti tuot­teel­la on menek­kiä. Sil­loin se lisää kansantuloa.

    Kas­vun tavoi­te ja eri­tyi­ses­ti kes­ki­te­tyt tulos­o­pi­muk­set on aja­nut yhteis­kun­nan sii­hen, että työ­ai­kaa ei ole olen­nai­ses­ti lyhen­net­ty nel­jään­kym­me­neen (40) vuo­teen. Ainoa lyhen­nys oli pek­kas­va­paat. Kaik­ki työn tuot­ta­vuus on lisät­ty palkkoihin. 

    Yhteis­kun­nan tulee siir­tyä koko­nai­suu­des­saan kuu­den tun­nin kak­si­vuo­ro­työ­hön. Tämä on jo toteu­tu­nut kau­pan alal­la, mut­ta tavoi­te tulee olla kai­kil­la toi­mia­loil­la. Sil­loin työ­ai­kaan ei sisäl­ly­te­tä ruo­ka­tau­koa eikä lää­kä­ris­sä­käyn­te­jä. Kaik­kien kan­sa­lais­ten pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus para­nee ilman työ­ajas­ta varas­ta­mis­ta. Tätä on sisäi­nen devalvaatio.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­ta­lou­den osuus työ­voi­mas­ta on Suo­mes­sa 4,4 pro­sent­tia ja edel­leen laskussa.

    Ts. ruu­an­tuo­tan­to on Suo­mes­sa todel­la­kin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta. Enää ei ole varaa vähen­tää maa­ti­lo­jen mää­rää, kos­ka lisä­te­hos­ta­mi­nen tuho­aa kes­tä­vän kehi­tyk­sen viljelykäytännöt.

  19. Sur­ku­hu­pai­saa Suo­mes­sa on, että sotien jäl­keen lope­tet­tiin koko­naan kau­pun­kien raken­ta­mi­nen. Innos­tut­tiin yhden ark­ki­teh­din näke­myk­sis­tä ja sen jäl­keen on teh­ty vain lähiöi­tä. Käsis­sä on ongel­ma, jota ei kye­tä rat­kai­se­maan. Her­ra Char­les-Édouard Jean­ne­ret-Gris’n aiheut­ta­ma vahin­ko on koh­tuul­li­sen mittava.

  20. Sak­ke:
    Mik­si elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den annet­tiin kuih­tua? Jos mai­nin­ta pitää paik­kan­sa, eikö tuos­ta asias­ta oli­si pitä­nyt­teh­dä kan­sal­li­nen onnet­to­muus­tut­kin­ta? (Vai onko sel­lai­nen jo tehty?). 

    Puut­tui­ko alal­ta “tun­to­sar­vet”, her­kät mit­ta­rit, jot­ka oli­si­vat jo hyvis­sä ajoin ker­to­neet, mihin maa­il­mal­la ollaan menos­sa asiak­kai­den toi­vei­den osal­ta. Eikö kukaan uskal­ta­nut ker­toa huo­no­ja uuti­sia eteen­päin, jos tapa­na oli (oli­ko?) lytä­tä lyt­tyyn tai eli­mi­noi­daen­sim­mäi­sek­si huo­no­jen uutis­ten tuojat? 

    Joh­ti­ko mah­dol­li­ses­ti huo­no työil­ma­pii­ri tie­to­jen kau­nis­te­luun, jota on havait­tu monin pai­koin muu­al­la­kin? Vai oli­ko suu­rin puu­te alkuun heik­ko­jen vies­tien tul­kin­nas­sa tai ket­te­ryy­den puut­tees­sa, kun tilan­teen dra­ma­tiik­ka oli alka­nut paljastua.

    Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus eli Nokian kän­ny­kät hävi­si­vät, kos­ka mark­ki­noil­le tuli uusi pelu­ri: Pii­laak­son tek­no­lo­gia­fir­mat. Ne ovat hal­lin­neet tek­no­lo­gia­mark­ki­noi­ta suve­ree­nis­ti jo 40 ‑luvul­ta lähtien. 

    Ennen Nokia kän­ny­köi­den tuhoa Pii­laak­so kävi euroop­pa­lai­sia vas­taan usei­ta tek­no­lo­gia­so­tia ja voit­ti ne kaik­ki 6–0.

    Kuu­lui­sin — vaik­ka­kaan ei suu­ren ylei­sön tie­dos­ta­ma — tais­te­lu käy­tiin 90 ‑luvul­la yleis­ten tie­to­verk­ko­jen tek­no­lo­gias­ta. Euroop­pa tar­jo­si OSI ark­ki­teh­tuu­ria, joka oli komi­tea­työn tulos, ras­kas ja kankea.

    Jen­keil­lä oli tar­jol­la kevyem­pi ja jous­ta­vam­pi mal­li, joka tun­ne­taan nimel­lä Inter­net. Jat­ko onkin sit­ten historiaa.…

    Nokial­la ei siis his­to­rian valos­sa ollut mah­dol­li­suuk­sia Pii­laak­son inno­vaa­tio­y­li­voi­maa vas­taan. Saman­lai­nen tilan­ne kuin Suo­mi — Usa kori­pal­los­sa. No ehkä Nokia pää­kont­to­rin siir­to ajois­sa Pii­laak­soon oli­si voi­nut auttaa…

  21. Sep­po Korp­poo:
    Läh­tö­koh­tai­ses­ti kas­vu on teh­ty lisä­ar­voa­tuot­ta­vas­ta työs­tä, joka on tulok­sil­taan niin kil­pai­lu­ky­kyis­tä, että joku asia­kas suos­tuu tulok­sia ostamaan.

    Täs­sä on huo­mat­ta­va se, että jul­ki­sen puo­len työt, kuten hal­lin­to­tö, kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, puo­lus­tus­voi­mat, polii­si­työ, jne., eivät ole lisä­ar­voa tuottavia. 

    Eli onko arvoi­san kom­men­taat­to­rin mie­les­tä niin, että vaik­ka­pa kun­nan oma ter­veys­a­se­ma ei ole lisä­ar­voa tuot­ta­va, mut­ta jos kun­ta ulkois­taa sen ja ostaa täs­mäl­leen samat pal­ve­lut yri­tyk­sel­tä, niin se täs­mäl­leen sama volyy­mi onkin lisä­ar­voa tuottavaa?

    Roh­ke­nen olla sitä miel­tä, että jos kun­ta itse onnis­tuu muuut­ta­maan ter­veys­a­se­man­sa toi­min­taa niin, että samoil­la resur­seil­la kuin ennen teh­dään aiem­paa enem­män ter­vey­den­hoi­don pal­ve­lu­tuo­tet­ta, niin kyses­sä on talous­kas­vun osak­si las­ket­ta­va asia.

  22. BKT:n kas­vu voi­daan jakaa kol­meen perus­te­ki­jään: tuo­tan­toon per työn­te­ki­jä (=tuot­ta­vuus), työl­lis­ten osuu­teen työ­voi­mas­ta sekä työ­voi­man kasvuun. 

    Jos ottaa tuot­ta­vuu­den kas­vun hidas­tu­mi­sen lisäk­si huo­mioon yllä­mai­ni­tut teki­jät, talous­kas­vun voi olet­taa ole­van erit­täin heik­koa myös tulevaisuudessa.

  23. Sep­po Korp­poo:
    Läh­tö­koh­tai­ses­ti kas­vu on teh­ty lisä­ar­voa­tuot­ta­vas­ta työs­tä, joka on tulok­sil­taan niin kil­pai­lu­ky­kyis­tä, että joku asia­kas suos­tuu tulok­sia ostamaan.

    Täs­sä on huo­mat­ta­va se, että jul­ki­sen puo­len työt, kuten hal­lin­to­tö, kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, puo­lus­tus­voi­mat, polii­si­työ, jne., eivät ole lisä­ar­voa tuottavia. 

    Tämä ei pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa. Jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­ma arvon­li­sä on yli 20% suo­men bkt:stä.

    Mer­kit­tä­vä osa suo­men yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­voi­mas­ta (~10%) tuot­taa hal­lin­non ja joh­don pal­ve­lui­ta (=byro­kra­ti­aa). Nämä toteu­te­taan joko yri­tys­ten sisäl­lä tai oste­taan palveluina. 

    Jos siir­re­tään polii­sin työt var­tioin­ti­liik­keel­le, yksi­tyis­täm­me sai­raa­lat ja ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lut ja ostam­me jul­ki­sen sek­to­rin hal­lin­to­pal­ve­lut yksi­tyi­sel­tä toi­mi­jal­ta, alkai­si­ko lisä­ar­voa tul­la kuin tai­kais­kus­ta? Sitä voi­si tul­la vähän enem­män jos tuot­ta­vuus saa­tai­siin ylös mut­ta miten­kään var­maa tämä ei ole.

  24. Pek­ka­Ty­ne: Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus eli Nokian kän­ny­kät hävi­si­vät, kos­ka mark­ki­noil­le tuli uusi pelu­ri: Pii­laak­son tek­no­lo­gia­fir­mat. Ne ovat hal­lin­neet tek­no­lo­gia­mark­ki­noi­ta suve­ree­nis­ti jo 40 ‑luvul­ta lähtien. 

    Ennen Nokia kän­ny­köi­den tuhoa Pii­laak­so kävi euroop­pa­lai­sia vas­taan usei­ta tek­no­lo­gia­so­tia ja voit­ti ne kaik­ki 6–0.

    Kuu­lui­sin – vaik­ka­kaan ei suu­ren ylei­sön tie­dos­ta­ma – tais­te­lu käy­tiin 90 ‑luvul­la yleis­ten tie­to­verk­ko­jen tek­no­lo­gias­ta. Euroop­pa tar­jo­si OSI ark­ki­teh­tuu­ria, joka oli komi­tea­työn tulos, ras­kas ja kankea.

    Jen­keil­lä oli tar­jol­la kevyem­pi ja jous­ta­vam­pi mal­li, joka tun­ne­taan nimel­lä Inter­net. Jat­ko onkin sit­ten historiaa….

    Nokial­la ei siis his­to­rian valos­sa ollut mah­dol­li­suuk­sia Pii­laak­son inno­vaa­tio­y­li­voi­maa vas­taan. Saman­lai­nen tilan­ne kuin Suo­mi – Usa kori­pal­los­sa. No ehkä Nokia pää­kont­to­rin siir­to ajois­sa Pii­laak­soon oli­si voi­nut auttaa…

    Sodan­käyn­nis­sä, ja näh­däk­se­ni myös inno­vaa­tiois­sa, voi pie­ni ja ket­te­rä Daa­vid voit­taa (usein) jäh­meä­liik­kei­sem­män Goljatin. 

    His­to­ri­aan kat­so­mi­nen ei saa joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa “autoa aje­taan eteen­päin peruu­tus­pei­liin kat­so­mal­la”. Sil­loin ensim­mäi­sen mut­kan koh­dal­la voi pää­tyä katuo­jaan tai päin sei­nää. His­to­rias­ta voi hakea oppia, mut­ta on tur­ha kuvi­tel­la, että se tois­tai­si itse­ään aina pri­kul­leen samanlaisena.

    Pii­laak­so on voi­nut olla jos­kus mer­kit­tä­vä paik­ka ja on sitä ehkä vie­lä­kin. Jos siel­lä on yri­tyk­sil­lä sijoit­tu­mi­se­tu­ja, on siel­lä nii­den kan­nal­ta myös eri­näi­siä hait­to­ja. Lii­an homo­gee­ni­ses­sa jou­kos­sa ei ehkä ole tilaa eri­lai­sin tavoin ajat­te­lul­le ja jopa kysee­na­lais­ta­mi­sel­le, joka voi jos­kus antaa sysäyk­sen aiem­paa parem­pien ideoi­den kehittämiselle. 

    Kysyn vie­lä lopuk­si: onko esi­mer­kik­si mark­ki­noi­ta Nokian jäl­keen val­lan­neel­la Huaweil­la tai Sam­sun­gil­la ollut pää­kont­to­ri Piilaaksossa?

  25. ..kun maa­ta­lous työ­voi­ma­re­ser­vi­nä on ehty­nyt ja kun tar­jol­la ole­va tek­no­lo­gia on otet­tu käyt­töön. Tämän jäl­keen kas­vun läh­tee­nä on vain tek­no­lo­gi­nen kehi­tys, mikä tekee talou­del­li­ses­ta kas­vus­ta väis­tä­mät­tä huo­mat­ta­vas­ti hitaampaa”

    Vaik­ka kas­vus­ta tulee hitaam­paa, sii­tä samal­la voi tul­la tuot­ta­vam­paa ja hyö­dyl­li­sem­pää. Nimit­täin onhan usein todet­tu, että kas­vuun Bkt:llä mitat­tu­na sisäl­tyy myös hyö­dy­tön­tä ja hai­tal­lis­ta, sel­lais­ta mikä vai­keut­taa tule­vaa kas­vua. Suu­ri osa kulut­ta­mi­ses­ta, joka ei ole toi­meen­tu­lon kan­nal­ta oleel­lis­ta, on sel­lais­ta, kos­ka sii­hen uppo­aa varo­ja, joi­ta oli­si tar­vit­tu uuden tuo­tan­non kehit­tä­mi­seen ja käyt­töön­ot­toon jo vuo­sia sit­ten, jot­ta Suo­mi pär­jäi­si nyt sii­nä, mis­sä muut Euroo­pan maat. 

    Kii­tän Osmo, että hän valis­taa, mitä kaut­ta kas­vu syn­tyy. Pitäi­si­hän aiheen olla poli­tii­kas­sa aivan kes­kei­ses­sä ase­mas­sa. Minis­te­rei­tä myö­ten päät­tä­jil­läm­me näyt­tää ole­van har­ha­luu­lo, että työn tuot­ta­vuus paran­taa työl­li­syyt­tä, vaik­ka työn tuot­ta­vuu­del­la nime­no­maan tar­koi­te­taan, että tuo­te­taan enem­män tai parem­paa vähem­mil­lä työn­te­ki­jöil­lä. Toi­vot­ta­vas­ti Osmon teks­tis­tä (edel­lä sitaat­ti) kävi sel­väk­si, että vain ja ainoas­taan inves­toin­nit voi­vat paran­taa Suo­mes­sa tuot­ta­vuut­ta ja sitä kaut­ta palaut­taa maam­me kil­pai­lu­ky­vyn, mikä aikaan­saa kas­vun. Jos näin on, seu­raa joh­to­pää­tös, ettei palk­ka­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen ei juu­ri­kaan auta.

    Kun työ tuot­ta­vuu­den kas­vu pysäh­tyi Suo­mes­sa vuon­na 2008 syy­nä ei ollut yri­tys­ten lais­kuus uuden tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä ja käyt­töön otos­sa vaan ase­mien menet­tä­mi­nen hyvin tuot­ta­vas­sa elektroniikkateollisuudessa…Tuotannonalojen sisäl­lä tuot­ta­vuu­den kas­vu on jatkunut.”

    Jos inves­toi­daan, se on samal­la ennen kaik­kea uuden käyt­töön­ot­toa. Vuo­des­ta 2008 alkoi tähän asti jat­ku­nut inves­toin­ti­la­ma. Se ei voi­nut joh­tua lähes pel­käs­tään elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den ase­mien menet­tä­mi­ses­tä. Eikö tämän alan alas­ajo tapah­tu­nut lyhyes­sä ajas­sa, mut­ta inves­toin­ti­ti­las­tot näyt­tä­vät samaa nol­la­kas­vua vii­mei­set kuusi vuot­ta? Suu­ri osa yri­tyk­sis­tä lisä­si osin­gon­ja­ko­aan inves­toin­tien ase­mas­ta ja se näkyy sekä inves­toin­ti- että osin­ko­ti­las­tois­sa. Enim­mäk­seen nii­den yri­tys­ten jou­kos­ta, jot­ka toi­mi­vat toi­sin, löy­ty­vät menestyjät.

    1. Kyl­lä työn tuot­ta­vuut­ta voi­daan paran­taa myhös parem­mal­la joh­ta­mi­sel­la. Ei sii­hen aina teräs­tä ja beto­nia tarvita.

  26. Miten hyvä idean pitää olla, että sen varaan kan­nat­taa perus­taa fir­ma? Voi­ko tuo­ta idean “hyvyyt­tä” mita­ta miten­kään etu­kä­teen? Voi­ko kaik­kien tun­te­mien asioi­den yhdis­te­ly uudel­la taval­la olla sel­lai­nen “hyvä” idea?

    Eikö ideoi­ta pitäi­si olla useam­pia? Entä jos on vain monen­lais­ta osaa­mis­ta, mut­ta ei juu­ri sel­lai­sia ideoi­ta, joi­den varaan voi perus­taa oman fir­man? Vai­kut­taa aika mah­dot­to­mal­ta kas­vu­yh­tä­löl­tä, vai onko kysees­sä perä­ti epäyhtälö?

  27. Jou­ni Mati­kai­nen tuos­sa edel­lä ei näy­tä ymmär­tä­vän mikä on tuot­ta­vaa työ­tä ja mikä ei.

    Annan suu­ren arvon sil­le työl­le jota esim. kun­nan ter­veys­kes­kus tekee.

    Esi­mer­kik­si rakas­ta­ma­ni vai­mo­ni Mai­ja oli käti­lö, jon­ka työ­tä arvos­tin erit­täin korkealle.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta Mai­jan työ ei kui­ten­kaan ollut tuotavaa.

    OS on oikein vii­sas mies. Antai­sin suu­ren arvon jos OS voi­si valot­taa tätä asi­aa tarkemmin.

    Sep­po Korp­poo, joka odot­taa guru-OSn kom­ment­tia täs­tä tär­keäs­tä asiasta

    1. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta Mai­jan työ ei kui­ten­kaan ollut tuotavaa. 

      Miten­kä­hän kan­san­ta­lou­den kävi­si, jos ei oli­si käti­löi­tä, lää­kä­rei­tä, junan kul­jet­ta­jia opet­ta­jia ja muu­ta Sepon mie­les­tä tuot­ta­ma­ton­ta väkeä? Minun on vai­kea hah­mot­taa, miten Sep­po mää­rit­te­lee tuottavuuden.

  28. OS:“Kun työ tuot­ta­vuu­den kas­vu pysäh­tyi Suo­mes­sa vuon­na 2008 syy­nä ei ollut yri­tys­ten lais­kuus uuden tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä ja käyt­töön otos­sa vaan ase­mien menet­tä­mi­nen hyvin tuot­ta­vas­sa elektroniikkateollisuudessa.

    Tuot­ta­vuut­ta pitäi­si aina mita­ta sekä eri alo­jen sisäl­lä että nii­den välil­lä. Kun mita­taan tuot­ta­vuut­ta alo­jen sisäl­lä huo­ma­taan, ettei tuot­ta­vuu­den kas­vu pysäh­ty­nyt vuon­na 2008, vaik­ka se koko kan­san­ta­lou­den tasol­la las­ki, kos­ka hyvin tuot­ta­va elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus kuih­tui. Tuo­tan­no­na­lo­jen sisäl­lä tuot­ta­vuu­den kas­vu on jatkunut.”

    Nokian romah­duk­sen vai­ku­tuk­set oli­vat täs­mäl­leen näin, mut­ta mui­den toi­mia­lo­jen osal­ta väi­te tuot­ta­vuu­den jat­ku­vas­ta kas­vus­ta on ris­ti­rii­tai­nen. Muis­taak­se­ni aina­kin Mali­ran­ta (myös Kaja­no­ja?) ovat osoit­ta­neet, että useim­mil­la muil­la toi­mia­loil­la tuot­ta­vuus ei Suo­mes­sa juu­ri kas­va­nut 2000-luvun alussa.

    Väit­täi­sin, että var­sin­kin suur­teol­li­suu­des­sa (Kone poi­lu­kien) oli sil­loin lais­kuut­ta uusien tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­ses­sä. Ei tar­vin­nut, kun oli nousu­kausi ja rahaa tuli ovis­ta ja ikku­nois­ta. Pal­kol­li­set­kin oli­vat tyy­ty­väi­siä, kos­ka Nokian aiheut­ta­ma tuot­ta­vuu­den kas­vu valui palkkoihin. 

    Todel­li­suu­teen havah­dut­tiin vas­ta 2010-luvul­la, ja nyt näyt­tää koh­tuul­li­sen hyvältä.

  29. dio­di:
    BKT:n kas­vu voi­daan jakaa kol­meen perus­te­ki­jään: tuo­tan­toon per työn­te­ki­jä (=tuot­ta­vuus), työl­lis­ten osuu­teen työ­voi­mas­ta sekä työ­voi­man kasvuun. 

    Jos ottaa tuot­ta­vuu­den kas­vun hidas­tu­mi­sen lisäk­si huo­mioon yllä­mai­ni­tut teki­jät, talous­kas­vun voi olet­taa ole­van erit­täin heik­koa myös tulevaisuudessa.

    En ole alan ihmi­nen, mut­ta minul­le on syn­ty­nyt seu­raa­va käsi­tys: Eräs tapa mää­ri­tel­lä BKT = teh­ty­jen tun­tien mää­rä x työn tuot­ta­vuus, jos­sa työn tuot­ta­vuus on työ­tun­nis­ta mark­ki­noil­ta saa­tu hin­ta. Itse suo­sin kva­li­ta­tii­vi­sis­sa tar­kas­te­luis­sa aja­tus­ta, että työn tuot­ta­vuus = suo­ri­teyk­sik­kö / tun­ti x suo­rit­tees­ta mark­ki­noil­la saat­tu hin­ta / suoriteyksikkö.

    Jul­ki­sen puo­len vai­ku­tus­ta BKT:een on han­ka­la mää­ri­tel­lä, sil­lä mikä on esim. kan­san­edus­ta­jan tai evers­tin työ­tun­nin mark­ki­na­hin­ta. Aina­kin jois­sain las­kel­mis­sa jul­ki­sen puo­len BKT-vai­ku­tus = jul­ki­sen puo­len palkat.

    Muil­ta osin pal­kat eivät suo­raan vai­ku­ta BKT:een. Käy­tän­nös­sä vai­ku­tus on hyvin yksi­se­lit­tei­nen: Jos suo­ri­te ei mene kau­pak­si, a.o. työ­tun­tien hin­ta mark­ki­noil­la on nol­la. Tulee irtisanomisia.

  30. Os kysyy” Minun on vai­kea hah­mot­taa, miten Sep­po mää­rit­te­lee tuottavuuden.”

    Itse kysyin samaa OSl­ta kos­ka­pa arva­sin, että sel­vää vas­taus­ta ei tule.

    En ole tämän alan huip­pu-spe­sia­lis­ti, mut­ta ajat­te­len vaa­ti­mat­to­mil­la kyvyil­lä­ni seuraavasti: 

    Jos me kaik­ki rupe­ai­sim­me käti­lök­si ja sit­ten pel­käs­tään hoi­tai­sim­me syn­ny­tyk­siä, niin ennen pit­kään me kaik­ki kuo­li­sim­me nälkään.

    Tämä työ ei siis ole tuottavaa.

    Jos taas kaik­ki alkai­sim­me hak­kaa­maan hal­ko­ja, myi­sim­me niis­tä osan ulko­mail­le ja loput käyt­täi­sim­me talo­jem­me lämmittämiseen.

    Ulko­mail­ta saa­duil­la rahoil­la mak­sai­sim­me käti­löi­den pal­kat ja ostai­sim­me ruokaa.

    Hal­ko­jen hak­kuu on siis lisä­ar­voa tuot­ta­vaa työtä.

    Mie­les­tä­ni OSn kysy­mys: “Mis­tä talous­kas­vun on teh­ty” on sama kun kysyi­si, että pal­jon­ko on 1 + 1? Sit­ten ruve­taan vii­sas­te­le­maan, että onpas vai­kea kysymys…

    Suo­mi on nykyi­sin sel­lai­nen maan, että tääl­lä ei saa sanoa, että se on 2.

    Sep­po Korp­poo, joka kir­joit­ti mate­ma­tii­kas­ta­kin lau­daat­tu­rin, mut­ta ei ymmär­rä täl­lais­ta viisastelua

    1. Jos meil­lä kukaan ei hoi­tai­si syn­ny­tyk­siä, ennen pit­kää ne hal­ko­jen hak­kaa­jat lop­pui­si­vat. Käsi­tyk­se­si tuot­ta­vas­ta työs­tä on minus­ta, ei vain outo, vaan jopa virf­heel­li­nen. Sorry.

  31. Sep­po Korp­poo:
    Jou­ni Mati­kai­nen tuos­sa edel­lä ei näy­tä ymmär­tä­vän mikä on tuot­ta­vaa työ­tä ja mikä ei.

    Annan suu­ren arvon sil­le työl­le jota esim. kun­nan ter­veys­kes­kus tekee.

    Esi­mer­kik­si rakas­ta­ma­ni vai­mo­ni Mai­ja oli käti­lö, jon­ka työ­tä arvos­tin erit­täin korkealle.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta Mai­jan työ ei kui­ten­kaan ollut tuotavaa.

    Höp­sis­tä.

    Jos sama työ teh­dään yhteis­kun­nan toi­mes­ta tai yri­tyk­sen toi­mes­ta, ja sii­hen käy­te­tään saman ver­ran resurs­se­ja, niin ko. työ on yhtä tuottavaa.

    Jos veron­mak­sa­jat mak­sa­vat syn­nyk­ses­tä X euroa ja syn­nyt­tä­jä itse Y euroa nyky­mal­lil­la, ja jos yksi­tyis­sai­raa­las­sa synyt­tä­jä mak­sai­si itse X+Y euroa syn­ny­tyk­ses­tä, niin molem­mis­sa tapauk­sis­sa ko. pal­ve­lul­le koko­nai­suu­des­saan on kyl­lä maksaja.

    Itse asias­sa sen Sep­po Korp­poon esiin otta­man ves­sa­har­ja­öl­jyn­puh­dis­tus­ko­neen osta­jat lie­ne­vät pää­asias­sa yhteis­kun­nal­li­sia toi­mi­joi­ta koti­maan mark­ki­noi­den osal­ta. Kan­sa­kun­nan tuot­ta­vuus oli­si kas­va­nut myös, vaik­ka koneen oli­si kek­si­nyt pelas­tus­lai­tos­työn­te­ki­jä vir­ka­työ­nään ja nii­tä oli­si alka­nut teke­mään suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan tar­pei­siin öljyn­tor­jun­ta­vi­ras­ton kone­pa­ja (jos sel­lai­nen oli­si olemassa).

    Vien­ti­pon­nis­te­lut toki oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti jää­neet hei­koik­si, ja mah­dol­li­ses­ti hypo­teet­ti­sen öljyn­tor­jun­ta­vi­ras­ton kone­pa­jan toi­min­ta­pro­ses­seis­sa voi­si olla enem­män jäyk­kyyk­siä, kuin ao. masi­noi­ta nykyi­sin val­mis­ta­van kone­pa­jan toi­min­nas­sa on. Miten­kään 100% var­maa sekään ei kui­ten­kaan ole.

  32. Jys­ky (Jones’in tilal­ta):
    Miten hyvä idean pitää olla, että sen varaan kan­nat­taa perus­taa firma?

    Ei sen tar­vit­se olla kovin­kaan hyvä idea, jos hyvyy­del­lä tar­koi­te­taan jotain maailmmanvalloituspotentiaalia.

    Esi­mer­kik­si “Tääl­tä puut­tuu nak­ki­kios­ki, perus­tan­pa sel­lai­sen” on var­mas­ti usein ihan riit­tä­vän hyvä idea (olet­taen että nak­ki­kios­kil­le on aio­ta tar­vet­ta). Ehkä jopa “myyn omaa työ­pa­nos­ta­ni kuten hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­set” voi olla riit­tä­vän hyvä idea, riip­puen tie­ten­kin sii­tä mitä osaa ja kuin­ka hyvin pys­tyy työt organisoimaan.

    Voi­ko tuo­ta idean “hyvyyt­tä” mita­ta miten­kään etukäteen?

    Mark­ki­na­tut­ki­muk­sel­la, asian­tun­ti­jay­ri­tys­tä perus­tet­taes­sa voi vaik­ka soi­tel­la suo­raan poten­ti­aa­li­sil­le asiak­kail­le ja kysel­lä oli­si­ko kiin­nos­tus­ta. Kun saa ensim­mäi­sen mak­sa­van asiak­kaan kii­nos­tu­maan, läh­tee ete­ne­mään yri­tyk­sen perus­ta­mi­ses­sa. Näin minä tein aikoi­na­ni kun perus­tin asiantuntijayrityksen.

    Voi­ko kaik­kien tun­te­mien asioi­den yhdis­te­ly uudel­la taval­la olla sel­lai­nen “hyvä” idea?

    Tie­ten­kin, mut­ta hyvä idea voi olla myös ihan iki­van­ha idea. Esi­mer­kik­si tili­toi­mis­to, insi­nöö­ri­toi­mis­to, raken­nus­lii­ke, eri­kois­tar­vi­ke­kaup­pa. Kaik­kia näi­tä ja näi­den vari­aa­tioi­ta on pil­vin pimein, ei tar­vit­se kek­siä pyö­rää uudel­leen eikä lii­kei­dean tar­vit­se olla miten­kään uniik­ki tai mil­lään taval­la luova.

    Riit­tää kun tuot­teel­le on tar­vet­ta ja sen voi tuot­taa riit­tä­väl­lä laa­dul­la sopi­vaan hin­taan. Kil­pail­luil­la­kin mark­ki­noil­la voi olla ihan hyvin tilaa, jos osa ole­mas­sao­le­vis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mii tehot­to­mas­ti tai huonosti.

    Juu­ri mie­tit­tiin töis­sä että auto­kor­jaa­moa­lal­la voi­si olla ihan koh­tuul­li­sen help­poa pär­jä­tä, kun niin moni kor­jaa­mo hoi­taa perus­asiat­kin ihan päin per­set­tä. Kai­kil­la on var­maan koke­mus­ta huo­nois­ta auto­kor­jaa­mois­ta. Sama jut­tu nak­ki­kios­kien kans­sa, useim­mil­la niis­tä on kon­sep­ti täy­sin hukassa.

    Eikö ideoi­ta pitäi­si olla useampia?

    Ei vält­tä­mät­tä, mut­ta yleen­sä lii­ke­toi­min­ta kehit­tyy­kin vähän eri suun­taan mitä oli alku­pe­räi­nen idea. Esi­mer­kik­si Koti­pizza ei nyky­ään juu­ri­kaan toi­mi­ta pit­so­ja kotiinkuljetuksella.

    Var­sin­kin nykyis­ten net­ti­kaup­po­jen aika­na voi olla ihan jär­ke­vää teh­dä monen­lais­ta nap­pi­kaup­paa, jois­ta sit­ten saa sivu­tu­lo­ja ja jois­ta joku sit­ten läh­tee toi­vot­ta­vas­ti vetämään.

    Entä jos on vain monen­lais­ta osaa­mis­ta, mut­ta ei juu­ri sel­lai­sia ideoi­ta, joi­den varaan voi perus­taa oman firman?Vaikuttaa aika mah­dot­to­mal­ta kas­vu­yh­tä­löl­tä, vai onko kysees­sä perä­ti epäyhtälö?

    Mik­si yri­tyk­sen pitäi­si kas­vaa? Mie­les­tä­ni yri­tys­toi­min­ta on onnis­tu­nut­ta, jos se työl­lis­tää ja antaa elan­non yrittäjälle.

    Eikä yri­tys­tä tar­vit­se vält­tä­mät­tä itse perus­taa, sel­lai­sen voi ostaa­kin. Nyt on suh­teel­li­sen pal­jon van­ho­ja yrit­tä­jiä elä­köi­ty­mäs­sä ja haluai­si luo­pua lii­ke­toi­min­nas­ta. Mut­ta mis­sään nimes­sä ei saa mak­saa lii­kaa. Jos­tain van­has­ta nak­ki­ko­jus­ta huo­nol­la paik­kaa ei kyl­lä kovin­kaan mon­taa ton­nia kan­na­ta mak­saa ja usein tap­piol­li­ses­ta yri­tyk­ses­tä ei kan­na­ta mak­saa yhtään mitään.

  33. Sep­po Korp­poo:
    Jou­ni Mati­kai­nen tuos­sa edel­lä ei näy­tä ymmär­tä­vän mikä on tuot­ta­vaa työ­tä ja mikä ei.

    Annan suu­ren arvon sil­le työl­le jota esim. kun­nan ter­veys­kes­kus tekee.

    Esi­mer­kik­si rakas­ta­ma­ni vai­mo­ni Mai­ja oli käti­lö, jon­ka työ­tä arvos­tin erit­täin korkealle.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta Mai­jan työ ei kui­ten­kaan ollut tuotavaa.

    OS on oikein vii­sas mies. Antai­sin suu­ren arvon jos OS voi­si valot­taa tätä asi­aa tarkemmin.

    Sep­po Korp­poo, joka odot­taa guru-OSn kom­ment­tia täs­tä tär­keäs­tä asiasta

    Marxi­lai­ses­sa talous­tie­tees­sä pal­ve­lut eivät olleet tuo­tan­toa vaan tulon­siir­to­ja koti­ta­louk­sien ja/tai muun talou­den sisäl­lä. Adam Smith muu­ten teki saman pää­tel­män, joka var­maan periy­tyi tätä kaut­ta sosia­lis­tis­ten lei­rien talousoppeihin.

    Alku­tuo­tan­to ja jalos­tus tuot­ti­vat tuo­tan­non, muu­t­asiat oli­vat vain sen uudel­leen­ja­koa talou­den sek­to­rien välillä.

    Parem­pi mää­ri­tel­mä on sel­lai­nen, mis­sä mikä tahan­sa panos­ten muun­to hyö­dyk­keik­si (tavarat+palvelut) on tuo­tan­toa vaik­ka hyö­dyk­keeel­lä ei oli­si mark­ki­noi­ta. Tämä siis kat­tai­si omaan kulu­tuk­seen sekä jul­ki­sen sek­to­rin mak­sut­ta tar­joa­mat palvelut.

    Peri­aat­tees­sa kaik­kien tuot­ta­jien tuot­ta­vuut­ta voi­si mita­ta suh­tees­sa toi­siin saman­kal­tai­siin, vaik­ka kan­nat­ta­vuut­ta ei voisikaan.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä työn tuot­ta­vuut­ta voi­daan paran­taa myhös parem­mal­la joh­ta­mi­sel­la. Ei sii­hen aina teräs­tä ja beto­nia tarvita.

    Täs­men­nyk­siä, joil­la yri­tän havain­nol­lis­taa, mikä tuo kas­vua. Kas­vua saa­daan aikaan Suo­mes­sa enää vain inno­vaa­tioil­la, siis jol­la­kin tapaa uudel­la tuot­toi­sam­mal­la. Uuden­lai­nen joh­ta­mi­nen­kin voi osoit­tau­tua inno­vaa­tiok­si. Sil­loin joh­ta­mi­sen tar­koi­tus kas­vun kan­nal­ta pitää olla se, että työn­te­ki­jää koh­den tuo­te­taan enem­män tai sel­lais­ta, jol­la on aikai­sem­paan näh­den suu­rem­pi kau­pal­li­nen arvo. Teräk­sen ja beto­nin­kin val­mis­tuk­seen koko ajan ote­taan käyt­töön uut­ta, jos aio­taan sen­kin avul­la luo­da kas­vua, mikä var­mas­ti on val­mis­ta­jien tavoite. 

    Käti­lön Mai­ja­kin luo kas­vua, jos hän oppii tehok­kaam­pia mene­tel­miä lapsenpäästöön,hän saa sii­hen parem­pia väli­nei­tä tai työym­pä­ris­tö, sai­raa­lan joh­ta­mi­nen mukaan lukien ym., on parem­paa ja taloudellisempaa.

    Pää­sään­töi­ses­ti vien­ti­tuo­tan­non varas­sa on Suo­men talous­kas­vu, mut­ta Mai­ja käti­lö­kin tuo kas­vua inno­vaa­tioi­den kaut­ta, jos nii­den avul­la Suo­mes­sa sel­vi­tään vähem­mil­lä käti­löil­lä ja muil­la sote-hen­ki­löil­lä. Jos kan­san­ta­lous toi­mii niin kuin odo­tam­me, Mai­jan vapaut­ta­mis­ta resurs­seis­ta osa pää­tyy maas­sam­me kas­vua luo­van vien­nin tarpeisiin.

    1. Pää­sään­töi­ses­ti vien­ti­tuo­tan­non varas­sa on Suo­men talouskasvu,

      Ei ole. Mer­kasn­ti­lis­min taka­na ollut talous­teo­ria kumot­tiin 200 vuot­ta sitten.
      Ruot­sil­la menee nyt hyvin, Suo­mel­la huo­nos­ti. Ruot­sin ja Suo­men vien­ti on kehit­tyn­byt hyvin samal­la taval­la, Ruot­sin kas­vu on kiin­ni koti­mark­ki­nois­ta ja asun­to­tuo­tan­nos­ta. Jopa maa­il­man­ta­lous pys­tyy klas­va­maan, vaik­ka jou­tuu teke­mään sen täy­sin ilman vientiä.

  35. Tapio: Eräs tapa mää­ri­tel­lä BKT = teh­ty­jen tun­tien mää­rä x työn tuot­ta­vuus, jos­sa työn tuot­ta­vuus on työ­tun­nis­ta mark­ki­noil­ta saa­tu hin­ta. Itse suo­sin kva­li­ta­tii­vi­sis­sa tar­kas­te­luis­sa aja­tus­ta, että työn tuot­ta­vuus = suo­ri­teyk­sik­kö / tun­ti x suo­rit­tees­ta mark­ki­noil­la saat­tu hin­ta / suoriteyksikkö.

    Kor­jaan pahan epä­täs­mäl­li­syy­den tekstissäni: 

    Työn tuot­ta­vuus on tun­nin työs­tä mark­ki­noil­ta saa­tu lisä­ar­vo (siis arvon­li­sä / työ­tun­ti), ei sii­tä mark­ki­noil­ta saa­tu hinta. 

    Muut koh­dat kor­jat­ta­va vastaavasti.

  36. Jys­ky (Jones’in tilal­ta): Miten hyvä idean pitää olla, että sen varaan kan­nat­taa perus­taa fir­ma? Voi­ko tuo­ta idean “hyvyyt­tä” mita­ta miten­kään etukäteen? 

    Itse luin sivuai­nee­na yrit­tä­jyy­den kor­kea­kou­lus­sa ja lyhyt vas­taus lie­nee sii­tä ja poh­jau­tuen omiin koke­muk­siin, että ideal­la ei vält­tä­mät­tä ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä kuin sil­lä miten sen idean toteuttaa.

    Monet hyvät yri­ty­si­deat nimit­täin ovat oikeas­taan äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­sia. Toki kään­tei­ses­ti voi­si aja­tel­la, että jos idea on erit­täin moni­mut­kai­nen, sen onnis­tu­mis­mah­dol­li­suu­det heikkenevät.

    Hyvän idean usein toki tun­nis­taa sii­tä, että ensim­mäi­nen kysy­mys on: eikö tätä muka joku ole jo tehnyt?

    Ajat­te­le nyt vaik­ka jotain Pizza-Onli­ne ‑pal­ve­lua. Mel­kein kuka tahan­sa teek­ka­ri pys­tyi­si koo­daa­maan sen opin­to­jen ohes­sa mel­kein yhtä hyväk­si kuin mitä se sys­tee­mi oli.

    Mut­ta se mitä yrit­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan on jon­kin­lai­nen oival­lus sii­tä miten saa­vu­tat asiak­kaat. On help­poa koo­da­ta Pizza-Onli­ne mut­ta kuka tahan­sa ei jak­sa käy­dä mai­nos­ta­mas­sa sitä pit­se­rioil­le, kos­ka aina kun esit­te­lee jotain uut­ta, osa ihmi­sis­tä suh­tau­tuu sii­hen skep­ti­ses­ti ja tyr­mää idean, mikä on hen­ki­ses­ti raskasta

    Se kysy­mys min­kä ammat­ti­si­joit­ta­jat esit­tä­vä onkin, pal­jon­ko mak­saa yhden asiak­kaan hank­ki­mi­nen vs. pal­jon­ko yhdes­tä asiak­kaas­ta saa tuottoa.

    Eli jos 2000 euron leh­ti-ilmoi­tuk­sel­la saat kas­va­tet­tua myyn­tiä 10.000 euroa niin voi olla että ideas­sa on jotain järkeäkin.

    Mut­ta sitä miten joku idea käy­tän­nös­sä toi­mii, sitä voi olla todel­la vai­kea mita­ta. Esim. mui­noin suo­sit­tu Sony Walk­man sai koe­tes­teis­sä sur­keat arvos­te­lut ja Dyso­nin pöly­ni­mu­rit teh­tiin busi­ness­mie­les­sä täy­sin väärin.

  37. En oikein ymmär­rä tätä Sep­po Korp­poon ja hänen hen­gen­hei­mo­lais­ten­sa ajat­te­lua, jos­sa yksi­tyi­nen sek­to­ri ja eri­tyi­ses­ti ulko­maan­kaup­pa koho­te­taan arvoon ylit­se muiden.

    Eikö­hän kaik­ki työ, siis kaik­ki tar­peel­li­nen työ, lie­ne koko­nai­suu­den kan­nal­ta tär­ke­ää ja hyö­dyl­lis­tä? Yhteis­kun­nan kan­nal­ta ongel­ma on sii­nä, että kaik­ki teh­ty työ ei ole vält­tä­mät­tä kovin tar­peel­lis­ta, tai aina­kaan kovin tuot­ta­vaa, ja toi­saal­ta työ­voi­ma­re­surs­sia ei käy­te­tä lähi­main­kaan tehok­kaim­mal­la tavalla.

    Toi­saal­ta yhteis­kun­taa ja elä­mää ei pidä aja­tel­la pel­käs­tään talou­den näkö­kul­mas­ta. On pal­jon asioi­ta, joi­hin talou­den mit­ta­rit eivät istu. On pal­jon arvo­ja, jot­ka eivät rii­pu ollen­kaan tai aina­kaan kovin voi­mak­kaas­ti talou­des­ta. Jos­kus talou­del­li­ses­ta tehok­kuu­des­ta kan­nat­taa tie­toi­ses­ti tin­kiä näi­den mui­den syi­den takia.

  38. Talous­teo­ri­aa pitäi­si opet­taa ala­kou­lus­ta saak­ka maa­ta­lous­tu­ki- ja vien­ti­teol­li­suuso­pin sijaan.

  39. Tämä tuot­ta­van työn mää­ri­tel­mä on mie­les­tä­ni kiin­nos­ta­va tee­ma. Luu­li­sin, että mak­ro-eko­no­mis­teil­le tämä on perus­kurs­sin kamaa?

    Itseä­ni ei kiin­nos­ta keneen­kään työn mol­laa­mi­nen tai lei­ma­ta joi­ta­kin ammat­ti­ryh­miä hyödyttömäksi.

    Koe­tan vain osal­ta­ni saa­da hah­mo­tel­tua Suo­men talous­on­gel­mat joten­kin yksin­ker­tai­sek­si, kai­kil­le ymmär­ret­tä­väk­si rautalanka-malliksi. 

    Täl­lai­sel­le mal­lil­le näyt­täi­si nyt ole­van kova kysyntä!

    Jos “tuot­ta­van työn” ‑idea ei ole tähän tar­koi­tuk­seen oikea, niin mikä sitten?

    Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on EU-mai­den suu­rin. Se on yli 20% suu­rem­pi kuin näi­den mai­den keskiarvo.

    Maan talous on stag­naa­tios­sa ja Yhteis­kun­ta / Kil­pai­lu­ky­ky-neu­vot­te­lut täyt­tä fars­sia, kun suu­rin työl­lis­tä­vä pk-sek­to­ri on sul­jet­tu neu­vot­te­lu­jen ulkopuolelle!

    Työt­tö­miä on jär­kyt­tä­vät puo­li mil­joo­naa. Kek­ko­nen­kin aika­naan pani pys­tyyn hätä­ti­la-hal­li­tuk­sen, kun työt­tö­miä oil satatuhatta. 

    Tart­tis teh­dä jotain, vai mitä? Jokin kan­sa­lai­sil­le ymmär­ret­tä­vä rau­ta­lan­ka-mal­li täs­sä ehkä aut­tai­si? Mis­tä löy­tyi­si uusi Kekkonen?

    Voi­si­ko tämän kes­kus­te­lun tasoa joten­kin saa­da nouse­maan sii­tä, että “Korp­poo puhuu puto­ja, halu­aa lopet­taa käti­lö­työt, jne”?

    Sep­po Korp­poo, joka toi­voi­si kor­kea­ta­sois­ta debat­tia täs­tä tär­keäs­tä tee­mas­ta ja joka on huo­lis­saan isän­maan­sa kohtalosta

    1. Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin koko on vähän yli 20 % joten ei se voi olla 20 % suu­rem­pi kuin muis­sa maissa.
      Mut­ta mie­ti­pä vaik­ka sitä öljyn­puh­dis­tuse­si­merk­kiä­si. Miten sen kek­si­mi­nen saat­toi olla tuot­ta­vaa työ­tä, jos öljyn puh­dis­ta­mi­nen meres­tä kui­ten­kaan ei sitä ole?
      Käy­tät mer­kan­ti­lis­ti­sia käsit­tei­tä, jois­ta sinän­sä jo voi sanoa yhtä sun tois­ta, mut­ta ennen kaik­kea käy­tät sanaa tuot­ta­va työ aivan eri mer­ki­tyk­ses­sä kluin mitä sil­lä yleis­kie­les­sä tarkoitetaan.

  40. Sep­po Korp­poo:
    Os kysyy” Minun on vai­kea hah­mot­taa, miten Sep­po mää­rit­te­lee tuottavuuden.”

    Itse kysyin samaa OSl­ta kos­ka­pa arva­sin, että sel­vää vas­taus­ta ei tule.

    En ole tämän alan huip­pu-spe­sia­lis­ti, mut­ta ajat­te­len vaa­ti­mat­to­mil­la kyvyil­lä­ni seuraavasti: 

    Jos me kaik­ki rupe­ai­sim­me käti­lök­si ja sit­ten pel­käs­tään hoi­tai­sim­me syn­ny­tyk­siä, niin ennen pit­kään me kaik­ki kuo­li­sim­me nälkään.

    Tämä työ ei siis ole tuottavaa.

    Jos taas kaik­ki alkai­sim­me hak­kaa­maan hal­ko­ja, myi­sim­me niis­tä osan ulko­mail­le ja loput käyt­täi­sim­me talo­jem­me lämmittämiseen. 

    Aivan käsit­tä­mät­tö­miä aja­tuk­sia kai­mal­ta. Koi­ta nyt vähän miet­tiä tai pala­ta esim. arvo­teo­ri­aan ja aja­tel­la mis­tä arvo muo­dos­tuu ja mitä se on. Saat­taa olla kaik­kien mei­dän kan­nal­ta parem­pi, että pysyt omal­la alal­la­si ja taot sitä rahaa hal­vois­ta suo­ma­lai­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä naut­tien, etkä pysäh­dy miet­ti­mään sitä, että miten he ovat tähän maa­il­maan tul­leet tai insi­nöö­ri­tut­kin­ton­sa saa­neet riip­pu­mat­ta kodin köyhyydestä.

    Tie­ten­kin käti­lö­toi­min­ta on tuot­ta­vaa toi­min­taa, sil­lä sil­lä on sel­vä posi­tii­vin­ne arvo sen pal­ve­lun saa­jal­le. Käti­löi­tä on pal­kat­tu kotei­hin ammoi­sis­ta ajois­ta läh­tien avus­ta­maan syn­ny­tyk­sis­sä ilman jul­ki­sen sek­to­rin sot­keu­mis­ta asi­aan ja Suo­mes­sa on jopa yksi­tyis­sai­raa­la joka kes­kit­tyy myy­mään syn­ny­tys­pal­ve­lui­ta venä­läi­sil­le! Mitä se sit­ten on, ellei lisä­ar­voa tuot­ta­vaa liiketoimintaa?

    Se, että joku hom­ma teh­dään jul­ki­sen sek­to­rin toi­mes­ta ei vähen­nä tai yli­pää­tään muu­ta sen lop­pu­tuot­teen arvoa sen saa­jal­le. Saat­taa olla, että se vai­kut­taa tuo­tan­non tehok­kuu­teen, mut­ta ei edes vält­tä­mät­tä niin.

  41. BKT las­ke­taan Suo­mes­sa ns. arvonlisämenetelmällä.

    BKT voi­daan las­kea kol­mel­la eri taval­la, jot­ka kaik­ki anta­vat saman lop­pu­tu­lok­sen, ks. tilas­to­kes­kuk­sen sivut:

    http://tilastokeskus.fi/meta/kas/bktmarkkina.html

    1. ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten sek­to­rei­den tai eri toi­mia­lo­jen brut­toar­von­li­säys­ten sum­ma­na lisät­ty­nä tuo­te­ve­roil­la ja vähen­net­ty­nä tuotetukipalkkioilla; 

    2. koti­mais­ten ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten yksi­köi­den tava­roi­den ja pal­ve­lui­den lop­pu­käy­tön sum­ma­na (kulu­tus, pää­oman brut­to­muo­dos­tus, vien­ti mii­nus tuonti); 

    3. tulo­jen sum­ma­na (pal­kan­saa­ja­kor­vauk­set, tuo­tan­to- ja tuon­ti­ve­rot mii­nus tuki­palk­kiot, brut­to­toi­min­tay­li­jää­mä ja seka­tu­lo, brut­to). HUOM: täs­tä puut­tuu kiin­teän omai­suu­den kulu­mi­nen (pois­tot)

    Fir­mo­jen osal­ta BKT-osuus las­ke­taan kar­keas­ti siten että myyn­nis­tä saa­duis­ta tulois­ta vähen­ne­tään toi­sil­ta fir­moil­ta oste­tut tuot­teet ja palvelut.

    Jul­ki­sen talou­den puo­lel­la tuo­ta ei voi­da käyt­tää joten BKT-osuus las­ke­taan (3. tapa) palk­ko­jen ja pois­to­jen sum­ma­na (ks. Wiki­pe­dia Bruttokansantuote).

    Suo­men BKT:stä pal­ve­lut muo­dos­ta­vat yli 70%. Vien­nis­tä myös lähes 50% on palveluita.

  42. Soi­ni­vaa­ran puhe koti­mark­ki­noi­den ole­te­tus­ta riip­pu­mat­to­muu­des­ta, suh­tees­sa glo­baa­liin talou­teen, on erään­lais­ta mer­kan­ti­lis­mia. Kun tuon­ti mak­se­taan vien­nil­lä, tuo­tan­non panos­ten suhteet(hinnat) mää­räy­ty­vät kan­sain­vä­li­sil­lä mark­ki­noil­la. Tämä vaih­dan­ta­me­ka­nis­mi hei­jas­tuu koti­mark­ki­noil­le eli tasa­pai­nos­sa suo­ma­lai­nen ja sak­sa­lai­nen käti­lö tie­naa­vat yhtä paljon.
    Kaup­pias pyy­si liik­kees­sä osas­ta 20 euroa, sama osa löy­tyi Filip­pii­neil­tä kotiin tuo­tu­na kah­del­la eurol­la. Molem­mat oli­vat osta­neet osan val­mis­ta­jal­ta. Kaik­ki voi­vat kek­siä Ube­rin kal­tai­sia Inter­net- kaup­pa­paik­ka­so­vel­luk­sia, jos­sa hin­ta puo­liin­tuu. Tie­tys­ti jul­ki­nen sek­to­ri hirt­täy­tyy ulko­mais­ten kau­pal­lis­ten toi­mi­joi­den kans­sa ja mak­saa kalliisti.
    Pys­tyy­kö luku- ja kir­joi­tus­tai­toi­nen mer­ko­no­mi tai muu­ten rei­pas hen­ki­lö omak­su­maan kir­jan­pi­to­lain­sää­dän­nön? Mihin sit­ten mais­te­rei­ta tar­vi­taan? Onko joku las­ke­nut tar­peet­to­man ja yli­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­sia, siis säästömielessä?

  43. Vin­ha Perä:
    BKT las­ke­taan Suo­mes­sa ns. arvonlisämenetelmällä.

    BKT voi­daan las­kea kol­mel­la eri taval­la, jot­ka kaik­ki anta­vat saman lop­pu­tu­lok­sen, ks. tilas­to­kes­kuk­sen sivut:

    http://tilastokeskus.fi/meta/kas/bktmarkkina.html

    1. ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten sek­to­rei­den tai eri toi­mia­lo­jen brut­toar­von­li­säys­ten sum­ma­na lisät­ty­nä tuo­te­ve­roil­la ja vähen­net­ty­nä tuotetukipalkkioilla; 

    2. koti­mais­ten ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten yksi­köi­den tava­roi­den ja pal­ve­lui­den lop­pu­käy­tön sum­ma­na (kulu­tus, pää­oman brut­to­muo­dos­tus, vien­ti mii­nus tuonti); 

    3. tulo­jen sum­ma­na (pal­kan­saa­ja­kor­vauk­set, tuo­tan­to- ja tuon­ti­ve­rot mii­nus tuki­palk­kiot, brut­to­toi­min­tay­li­jää­mä ja seka­tu­lo, brut­to). HUOM: täs­tä puut­tuu­kiin­teän omai­suu­den kulu­mi­nen (pois­tot)

    Fir­mo­jen osal­ta BKT-osuus las­ke­taan kar­keas­ti siten että myyn­nis­tä saa­duis­ta tulois­ta vähen­ne­tään toi­sil­ta fir­moil­ta oste­tut tuot­teet ja palvelut.

    Jul­ki­sen talou­den puo­lel­la tuo­ta ei voi­da käyt­tää joten BKT-osuus las­ke­taan (3. tapa) palk­ko­jen ja pois­to­jen sum­ma­na (ks. Wiki­pe­dia Bruttokansantuote).

    Suo­men BKT:stä pal­ve­lut muo­dos­ta­vat yli 70%. Vien­nis­tä myös lähes 50% on palveluita.

    Koti­ta­louk­sien oma tuo­tan­to lop­pu­ku­lu­tuk­seen jää täs­sä pois, vaik­ka sekin on tuo­tan­toa jos käy­te­tään mää­ri­tel­mää että panok­set muun­ne­taan tuotoksiksi.
    Ravin­to­las­sa syö­mi­sen vaih­toeh­to on se, että panos­taa tun­nel­maan ja raa­ka-ainei­siin kun tekee itse.

  44. BKT:ssa pitäi­si peri­aat­tees­sa olla muka­na myös itse­pal­ve­lu ja tee-se-itse-työt, mut­ta nii­den arvo ei käy­tän­nös­sä näy yhtä suu­re­na, kuin ostet­taes­sa samat suo­ri­tuk­set vas­ta­vuo­roi­ses­ti mark­ki­noil­la. Esim. itse raken­net­tu talo voi olla käyt­tö- ja jäl­leen­myyn­tiar­vol­taan saman­ve­roi­nen, kuin ostet­tu talo, mut­ta mark­ki­na-arvo tulee näky­väk­si vas­ta, jos talo jos­kus myydään.

  45. Osmo kom­men­toi mai­nin­taa­ni:” Pää­sään­töi­ses­ti vien­ti­tuo­tan­non varas­sa on Suo­men talouskasvu,”

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ole. Mer­kasn­ti­lis­min taka­na ollut talous­teo­ria kumot­tiin 200 vuot­ta sitten.
    Ruot­sil­la menee nyt hyvin, Suo­mel­la huo­nos­ti. Ruot­sin ja Suo­men vien­ti on kehit­tyn­byt hyvin samal­la taval­la, Ruot­sin kas­vu on kiin­ni koti­mark­ki­nois­ta ja asun­to­tuo­tan­nos­ta. Jopa maa­il­man­ta­lous pys­tyy klas­va­maan, vaik­ka jou­tuu teke­mään sen täy­sin ilman vientiä.

    Maa­il­man­ta­lous kas­vaa, vaik­ka tekee sen ilman vien­tiä. Näin­hän sen täy­tyy olla. Miten täl­lai­nen kas­vu toi­mii, sitä myös hah­mot­te­lin edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni Mai­ja käti­lön tuot­ta­vuu­den parantamisella.

    Suo­mel­la ja Ruot­sil­la on eroa myös tai jopa ennen kaik­kea sii­nä, että Suo­men talous on enem­män riip­pu­vai­nen vien­ti­tu­lois­ta, jos ker­ran Ruot­sin kas­vu on kiin­ni koti­mark­ki­nois­ta ja asun­to­tuo­tan­nos­ta? Tär­keä poh­din­nan arvoi­nen kysy­mys: eikö näin sai­si olla var­sin­kin, jos ote­taan vaka­vas­ti lukuun vel­kaan­tu­mi­sen vaa­rat molem­mis­sa maissa?

  46. BKT mit­taa oikeas­taan vain sitä pal­jon­ko inhi­mil­lis­tä hätää lie­vi­te­tään raha­ta­lou­den pii­ris­sä ole­vien asioi­dan kautta. 

    Raha­ta­lou­den omi­nai­suuk­sia ovat valitettavasti:

    1. Lähes­kään kaik­ki asiat eivät kuu­lu raha­ta­lou­den piiriin
    2. Raha­ta­lous tuot­taa vää­ris­ty­miä asioi­den todel­li­siin arvoihin
    3. Raha­ta­lou­den tuo­tan­to perus­tuu inhi­mil­li­sen hädän, ongel­mien tai mui­den teki­jöi­den hyödyntämiseen
    4. Raha­ta­lou­des­sa toi­mi­va pal­ve­lu toi­mii par­hait­sen sil­loin, kun se rat­kai­see jon­kun ongel­man epätäydellisesti

    Lähes­kään kaik­ki asiat eivät kuu­lu raha­ta­lou­teen. Esi­mer­kik­si yhdis­tys, jos­sa vapaa­eh­tois­voi­min aute­taan van­huk­sia ei näy miten­kään BKT:n lisäyk­se­nä, vaik­ka se lie­vit­tää van­hus­ten hätää. Van­hem­pien ja las­ten tai iso­van­hem­pien toi­sil­leen teke­mät pal­ve­luk­set, käve­ly luon­nos­sa, pyö­räi­ly, kala­tus tai muu luon­non­va­ro­jen käyt­tö yms. ovat kaik­ki tie­tyil­tä osil­taan ulko­na raha­ta­lou­den piiristä.

    Raha­ta­lous vää­ris­tää asioi­den todel­lis­ta arvoa. Tämä joh­tuu osit­tain koh­das­ta kol­me, eli sii­tä että raha­ta­lous hyö­dyn­tää ihmis­ten hätää tai tar­vet­ta. Rik­kai­den ihmis­ten tar­peet ovat eri­liai­set kuin köy­hien — vaik­ka hätää oli­si enem­män köy­hil­lä, eli tar­ve­hie­rar­kian kol­mion alao­sas­sa on enem­män ihmi­siä, niin varal­li­suu­den osal­ta kol­mio sei­soo kär­jel­lään: raha­ta­lou­des­sa rik­kaan ihmi­sen ongel­man rat­kai­se­mi­ses­ta saa­daan enem­män rahaa kuin köy­hän. Mikä­li Afri­kas­sa oli­si enem­män raha­ta­lou­den pii­ris­sä työs­ken­tel­viä ja parem­min toi­meen­tu­le­via ihmi­siä, mala­rian ongel­ma oli­si jo ratkaistu.

    Raha­ta­lous ei voi toi­mia mikä­li ihmi­set ovat tyy­ty­väi­siä. Län­si­mai­sil­la ihmi­sil­lä alkaa jo olla kaik­kea mitä he tar­vit­se­vat ja sik­si hei­tä on vai­keam­pi saa­da osta­maan rahal­la uusia asioi­ta tai vai­keam­pi moti­voi­da teke­mään töi­tä lisä­ra­han hank­ki­mi­sek­si. Esi­mer­kik­si kova­palk­kai­nen lää­kä­ri voi arvos­taa vapaa-aikaa enem­män kuin töi­den teke­mis­tä ja tekee vaik­ka­pa vain puo­let ajas­ta töi­tä, puo­let kalas­te­lee mökillä.

    Ter­vey­den­huol­to on yksi niis­tä seg­men­tis­tä, jos­sa län­si­mai­nen­kin ihmi­nen jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä koh­taa tämän inhi­mil­li­sen hädän. Esi­mer­kik­si syö­pä­lää­ki­tys saat­taa mak­saa Yhdys­val­lois­sa vuo­den aika­na $100.000 ja täs­sä on vain lää­ki­tyk­sen osuus. 

    Lää­ke­teol­li­suu­den tulot syö­pä­lää­ki­tyk­ses­tä romah­tai­si­vat heti, jos joku kek­si­si tavan hoi­taa Syö­pä jol­lain muu­ta­man euron pil­le­ril­lä. Tämä on siis tuo vii­mei­nen koh­ta, eli mikä tahan­sa toi­mia­la mikä rat­kai­see jon­kun ongel­man lii­an hyvin ja lii­an edul­li­ses­ti lak­kaa käy­tän­nös­sä ole­mas­ta hyvin nopeas­ti. Raha­ta­lou­des­sa toi­mi­vat lää­key­ri­tyk­set ovat siis ase­mas­sa, jos­sa nii­den ei kan­na­ta kehit­tää lää­ket­tä joka tuho­aa koko­nai­sen teollisuudenalan.

    Inter­net aiheut­ti ongel­mia pape­ri­leh­dil­le, öljy kivi­hii­lel­le, säh­kö öljyl­le ja niin edel­leen. Eli aina kun kehi­tys vie jon­kin toi­mia­lan tek­niik­kaa eteen­päin se saa aikaan myös romah­duk­sen raha­ta­lou­des­sa ole­viin pal­ve­lui­hin. Jos­sain vai­hees­sa toi­mia­la lak­kaa lähes täy­sin ole­mas­ta, esi­mer­kik­si puu­lai­vo­ja tai ter­van­polt­toa ei juu­ri enää tar­vi­ta. Lai­vo­ja vie­lä käy­te­tään, mut­ta on mah­dol­lis­ta että jonain päi­vä­nä rah­ti­lai­vo­ja­kaan ei enää tar­vi­ta. Vir­tu­aa­li­to­del­li­suus voi jonain päi­vä­nä teh­dä turis­min­kin sii­nä muo­dos­sa mis­sä me sen nyt tun­nem­me samal­la taval­la van­han­ai­kai­sek­si kuin Inter­net on teke­mäs­sä pape­ri­leh­dis­tä van­han­ai­kai­sia. 3D todel­li­suu­des­sa kun voi­daan vie­rail­la pai­kois­sa, joi­hin muu­ten ei uskal­let­tai­si men­nä tur­val­li­ses­ti, edul­li­sem­min ja ilman pel­koa sai­ras­tu­mi­ses­ta, var­kau­des­ta tai ter­ro­ris­ti­hyök­käyk­sen koh­teek­si joutumisesta.

    Raha­ta­lous ja BKT ohjaa­vat siis ihmis­kun­taa ikään­kuin seu­raa­maan vää­riä mittareita.

  47. Tuos­ta vien­nin mer­ki­tyk­ses­tä BKT:lle saa hel­pos­ti vir­heel­li­sen käsi­tyk­sen, esim. ETLAn sivuilta.

    Siel­lä sano­taan mm.: “Tava­roi­den ja pal­ve­lui­den vien­nin arvo [2014] oli 77,8 mrd euroa ja vien­nin osuus BKT:sta 37,9 %. Tuon­nin BKT-osuus oli 38,7 %.”

    Tuo sana “osuus” edel­lä on hyvin har­haan­joh­ta­va. Se mitä tar­koi­te­taan on että vien­nin arvon suh­de BKT:hen on tuo eo. pro­sent­ti­lu­ku. BKT ei kui­ten­kaan muo­dos­tu tuo­tet­tu­jen (ja vie­ty­jen) tava­roi­den arvos­ta vaan nii­den tuo­mas­ta lisäarvosta.

    Jos nuo kaik­ki “osuu­det” las­kee yhteen, saa sum­mak­si lähes 140%, ilman tuon­tia. Tuon­ti­kin ilmoi­te­taan tuos­sa “osuu­te­na” BKT:stä, mut­ta se on nega­tii­vis­ta osuut­ta eli vähen­ne­tään. Täl­löin pääs­tään 100% BKT:stä.

    Erään näke­mä­ni arvion mukaan vienn­nin tuo­ma lisä­ar­vo oli­si luok­kaa 20% BKT:stä.

    Sanoin edel­lä että pal­ve­lut muo­dos­ta­vat lähes 50% vien­nis­tä. Tämä oli hie­man epä­tark­ka ilmai­su, mut­ta kon­teks­tis­ta kävi ilmi että tar­koi­tin sitä että vien­nin tuo­mas­ta lisä­ar­vos­ta pal­ve­lut muo­dos­ta­vat n. 50%, ks.

    Paja­ri­nen, Mika ja Rou­vi­nen, Pet­ri (30.5.2013). ”Yli puo­let Suo­men vien­nis­tä palveluita”.
    ETLA Muis­tio No 14. http://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-14.pdf

    Kuten tuos­sa muis­tios­sa tode­taan Suo­men kan­nat­tai­si lisä­tä pal­ve­lu­vien­ti­ään. Sen tuo­ma lisä­ar­vo voi olla lähel­lä pal­ve­lun mark­ki­na­hin­taa, kos­ka väli­tuot­tei­ta ei juu­ri­kaan tar­vi­ta toi­sin kuin tava­ra­vien­nis­sä. Se on myös alue jos­sa meil­lä on parem­mat mah­dol­li­suu­det kil­pail­la kuin bulk­ki­tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa (esim. Supercell).

  48. Pitäi­si­kö heti alus­ta alkaen olla yri­tys­kump­pa­nei­ta, ja mis­tä hei­tä löy­täi­si? Oli­si­ko uudes­sa fir­mas­sa syy­tä olla muka­na vähin­tään yksi insi­nöö­ri, hoi­ta­mas­sa tek­niik­kaa, vai perä­ti diplo­mi-insi­nöö­ri(?), yksi eko­no­mi, pitä­mäs­sä huo­len talous­asiois­ta, ja yksi juris­ti, huo­leh­ti­mas­sa laki­asiat kun­toon? (Huom! Jäl­kim­mäis­ten­kin pitäi­si olla luo­tet­ta­vaa väkeä!)

    Entä robo­tit? Ei kai nii­tä vie­lä sen­tään jokai­nen fir­ma tar­vit­se, var­sin­kaan, kun, yllä­tys, yllä­tys, jul­ki­sel­la puo­lel­la työs­ken­nel­les­sä­ni olen itse lähes sel­lai­sen tavoin tot­tu­nut jo pit­kään, ilman yli­työ­kor­vauk­sia työskentelemään. 

    Joku, oli­ko­han se eräs rai­tio- tai rau­ta­tie­vau­nu­jen kans­sa pää­työn­sä teh­nyt Wöh­ler-nimi­nen sak­sa­lai­nen insi­nöö­ri, on kyl­lä jos­kus aikoi­naan esit­tä­nyt jopa todis­tei­ta sii­tä, että jopa metal­li voi väsyä. Esi­mie­he­ni lie­nee taas ollut aika pit­kään sii­nä uskos­sa, että minä en voi, vaik­ken edes pidä yleen­sä juu­ri tal­vi- tai pää­siäis­lo­mia, pait­si mitä nyt eilen!

    Wöh­le­rin mukaan stres­si kai lie­ve­nee kuor­mi­tus­syklien myö­tä. Minus­ta on kyl­lä jos­tain syys­tä jo aika pit­kään tun­tu­nut kui­ten­kin ihan päin­vas­tai­sel­ta. Sykle­jä on ollut jo vaik­ka kuin­ka mon­ta, mut­ta stres­si­ta­so (aina­kin omal­la koh­dal­la­ni) on vain kum­mas­ti kasvanut. 

    Pitäi­si var­maan tutus­tua sen A. Wöh­le­rin teo­rioi­hin uudel­leen, ja vähän tar­kem­min, jos vaik­ka oli­sin unoh­ta­nut jotain oleel­lis­ta, tai ymmär­tä­nyt ehkä jon­kin asian vää­rin. Tai sit­ten kysyn esi­mie­hel­tä­ni, joka luul­lak­se­ni tun­tee Wöh­ler’in teo­riat aina­kin minua paremmin.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ruot­sil­la menee nyt hyvin, Suo­mel­la huo­nos­ti. Ruot­sin ja Suo­men vien­ti on kehit­tyn­byt hyvin samal­la taval­la, Ruot­sin kas­vu on kiin­ni koti­mark­ki­nois­ta ja asun­to­tuo­tan­nos­ta. Jopa maa­il­man­ta­lous pys­tyy klas­va­maan, vaik­ka jou­tuu teke­mään sen täy­sin ilman vientiä.

    Ruot­sil­la on men­nyt hyvin, mut­tei aivan tasa­pai­noi­ses­ti. Kii­vaan yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen ja yksi­tyis­ten inves­toin­tien seu­rauk­se­na koti­ta­lou­det ovat vel­kaan­tu­neet pahoin.

    Kas­vu pelk­kien koti­mark­ki­noi­den perus­teel­la on toki mah­dol­lis­ta, mut­ta pien­ten mai­den näyt­tää ole­van hel­pom­paa kas­vat­taa BKTä kas­vat­ta­mal­la myös vien­tiä. Monis­sa suu­ris­sa (kehit­ty­neis­sä) mais­sa ulko­maan­kau­pan osuus on pie­ni, monis­sa pie­nis­sä (kehit­ty­neis­sä) mais­sa puo­les­taan suuri.

    (Seu­raa­va teks­ti sopi­si parem­min osioon “Min­ne kas­vu kato­si”, mut­ten osan­nut sitä sin­ne siirtää.)

    Suo­men muut­ta­mi­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­nak­si tai­taa olla poliit­ti­ses­ti pal­jon vai­keam­paa kuin vien­nin kas­vat­ta­mi­nen. Sehän tar­koit­tai­si Suo­men muut­ta­mis­ta pii­kayh­teis­kun­nak­si, jos­sa osa työn­te­ki­jöis­tä ei eläi­si työs­tä saa­dul­la pal­kal­la. Vero­kii­lan oleel­li­nen pie­nen­tä­mi­nen ehkä aut­tai­si, mut­ta eräät vas­tus­ta­vat jopa koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä pii­kayh­teis­kun­taa syn­nyt­tä­vä­nä. Vero­kii­lan oleel­li­nen pie­nen­tä­mi­nen­kin tai­taa olla poliit­ti­ses­ti mahdotonta.

    Vasem­mis­ton vas­tus­ta­ma “pii­ko­mi­nen” kai tar­koit­taa, että työn­te­ki­jän työ­nan­ta­ja­na on yksi tai useam­pi yksi­tyi­nen ihmi­nen. En oikein ymmär­rä, mik­si tämä on pahek­sut­ta­vaa ver­rat­tu­na sii­hen, että työn­te­ki­jän työ­nan­ta­ja­na on yri­tys, kun­ta tai val­tio. Se saat­tai­si olla jopa tehok­kaam­paa, sil­lä kun yksi­tyi­nen ihmi­nen työl­lis­tää toi­sen, hän hoi­taa monen­moi­set hal­lin­nol­li­set, tuo­tan­no­noh­jauk­sel­li­set ja esi­mies­teh­tä­vät ilmaiseksi.

  50. OS, jos jul­ki­nen sek­to­ri Suo­mes­sa on noin 20 pro­sent­tia, niin EU-kes­kiar­vo on noin 16.
    Jul­ki­nen sek­to­ri on Suo­mes­sa EUn suurin.

    1. Jul­ki­nen sek­to­ri on Suo­mes­sa EUn suurin.
      Ei ole tutus­tu tilas­toi­den perus­tei­siin. Net­to ono­len­nai­sem­paa kuin brut­to. Edel­leen, jul­ki­sen sek­to­rin BKT osuus ei tar­koi­ta tulos­iir­to­ja vaan tuo­tan­toa, siis pal­ve­lu­ja, maan­puo­lus­tusd­ta polii­se­ja ym. Vähän yli 20%.

  51. Rahal­la ei tee mitään. Yli­jää­mäi­nen vien­ti ei ole tuot­ta­vaa, ainoas­taan Roo­pe-setä voi uida rahas­sa. Meil­le muil­le tuot­ta­vuus mita­taan ihan vaan sii­nä mitä voi kuluttaa. 

    Raha on toki hyö­dyl­li­nen kir­jan­pi­dol­li­nen väli­ne mut­ta se mit­taa jotain vain sil­loin kun sil­lä jotain oste­taan. Vien­ti on sitä että kan­san­ta­lous tuot­taa *jol­le­kin muulle*

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin koko on vähän yli 20 % joten ei se voi olla 20 % suu­rem­pi kuin muis­sa maissa.

    Het­ki­nen, mik­si ei? Jos kes­kiar­vo on esim. 17% niin sii­tä 20% suu­rem­pi on 20,4%. Jos siis puhu­taan suh­teel­li­ses­ti osuu­des­ta. Vai tar­koi­tit­ko, että esim. Sak­san talous on niin iso, ettei Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri (abso­luut­ti­ses­ti euro­mää­räi­se­nä) voi olla kes­kiar­voa isom­pi kos­ka isot maat vetä­vät sen kes­kiar­von niin ylös?

    Eli mis­tä täs­sä nyt oikeas­taan puhutaan?

    Ja tuo Sepon tuot­ta­vuus­kä­si­tys on kyl­lä itsen­sä kans­sa niin ris­ti­rii­tai­nen, ettei sitä oikeas­taan voi käyt­tää yhtään mihin­kään. Pait­si tie­ten­kin net­ti­väit­te­lyn pohjana.

  53. Korp­poo näyt­täi­si sekoit­ta­van jul­ki­set menot ja jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­man osuu­den BKT:stä.

    Jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa vähän pääl­le 20% Suo­men BKT:stä.

    HS:ssä ollees­sa artik­ke­lis­sa ver­rat­tiin jul­kis­ten meno­jen suu­ruut­ta BKT:hen, mikä on ihan eri asia.
    BKT ei muo­dos­tu jul­ki­sis­ta plus yksi­tyi­sis­tä menoista.

    Net­to­me­ne­not, jois­sa siis on mm. pois­tet­tu kah­teen ker­taan las­ke­tut menot, on oikeam­pi mit­ta­ri ver­tai­lus­sa kuin bruttomenot. 

    Tosin net­to­me­nois­sa­kin on vie­lä muka­na yksi­tyi­sen sek­to­rin eläk­keet, noin 15 mrd eli n. 7.3% ver­ra­tu­na BKT:hen. Kun tuo vähen­ne­tään HS:ssä ollees­ta luvus­ta 50.6%, pääs­tään lukuun 43.3%, joka on lähel­lä koko­nais­ve­roas­tet­ta n. 44%, joka on net­to­me­no­ja­kin parem­pi mit­ta­ri eri mai­den vertailuun.

    1. Nois­sa brut­to­me­no­ver­tai­luis­sa vää­ris­tää sekin, että Suo­mes­sa tulon­siir­rot ovat vero­tet­ta­via tulo­ja ja sen vuok­si suu­rem­pia kuin mais­sa, jois­sa ne mak­se­taan net­to­mää­räi­si­nä, siiis verot­to­mi­na, Edel­leen meil­lä lap­si­li­sät ovat meno, kun ne monis­sa muis­sa mais­sa teh­dään vähen­nyk­se­nä veros­ta. Meil­lä ne siis suu­ren­ta­vat ja muu­al­la pie­nen­tä­vät jul­ki­sen sek­to­rin bruttokokoa.

  54. Nimi­merk­ki “Jys­ky” ei tai­da tie­tää, että Wöh­ler’in käy­ris­sä on kyse jän­ni­tys­ta­sos­ta, jol­la lukuis­ten peräk­käis­ten kuor­mi­tus­syklien rasit­ta­ma kap­pa­le mur­tuu. Kysees­sä on ns. väsy­mis­mur­tu­ma. Kuor­mi­tuk­sen kas­vat­ta­mi­nen kuor­mi­tus­syklien kas­vun myö­tä voi olla todel­la vaarallista!

    Mitä enem­män kuor­mi­tus­sykle­jä, sitä mata­lam­pia kuor­mi­tuk­sia kap­pa­leel­le (tai “Jys­kyl­le”?) voi­daan sal­lia, muu­ten se voi men­nä poik­ki. Sitä en tie­dä, onko kukaan sovel­ta­nut tuo­ta Wöh­ler’in raja­käy­rän kal­tais­ta käy­rää ihmi­siin työ­elä­mäs­sä, vaik­ka voi­si kuvi­tel­la, että asi­aa kan­nat­tai­si aina­kin tut­kia. Tar­koi­tan täl­lä lähin­nä sitä, että talous­teo­ri­aan ko. käy­rää ei ehkä voi sovel­taa, ellei van­hem­mil­le ikä­luo­kil­le anne­ta esim. sen mukai­ses­ti oikeut­ta teh­dä keven­net­tyä työ­päi­vää, tai — viik­koa, jol­loin ehkä nuo­rem­mil­le ja vet­reäm­mil­le, tai lomautetuiile/työttömille löy­tyi­si parem­min töitä. 

    Kevyem­mäl­lä kuor­mal­la saat­tai­si sal­lit­tu­jen syklien­kin mää­rä kas­vaa kum­mas­ti var­maan “Jys­kyn­kin” koh­dal­la, mikä sopi­si mie­les­tä­ni aika hyvin elä­ke­rat­kai­sun eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kään liit­ty­nei­siin nos­to­toi­miin. Oli­si­ko täs­sä ide­aa talous­kas­vun aikaansaamiseksi?

    Esi­mer­kik­si, jos joku on noin 40 vuo­den työ­uran aika­na teh­nyt töi­tä vaik­ka­pa yhteen­sä 12000–15000 päi­vää, voi­si hänen koh­dal­laan työ­kuor­man lep­pois­ta­mi­sas­te olla ehkä jopa noin 60%. Jos tuo on lii­kaa, voi las­ku­pe­rus­tee­na käyt­tää teh­ty­jen työ­viik­ko­jen koko­nais­lu­ku­mää­rää. Sil­loin lep­pois­ta­mi­sas­teek­si saa­tai­siin sil­mä­mää­räi­ses­ti ehkä jo koh­tuul­li­sem­mik­si kat­sot­ta­vat 40–45 %.

    Näi­nä ankei­na aikoi­na, kun talous on tiu­kem­mal­la, voi­tai­siin las­kel­mis­sa jopa työ­kuu­kausien luku­mää­rää, jol­loin lep­pois­ta­mis­va­ra oli­si mai­ni­tun pit­kän työ­uran lop­pu­vai­heis­sa noin 33 — 35 %:n luok­kaa. Voi­sin kuvi­tel­la, että “Jys­ky­kin” oli­si vain iloi­nen, jos voi­si kah­den ikä­to­ve­rin­sa kans­sa aut­taa työl­lis­tä­mään yhden työt­tö­män, tai jon­kun uraan­sa vas­ta aloit­te­le­van, mut­ta hum­mai­lun­sa jo ehkä vähem­mäl­le jät­tä­neen nuo­ren humman.

    PS. Huom! Kai­kis­sa edel­lä kuva­tuis­sa arviois­sa käy­tin apu­na alu­mii­nin S‑N-käy­rää, “britt­le alu­mi­nium, UTS 320 MPa”, jon­ka löy­sin Wiki­pe­dias­ta, August Wöh­le­rin avulla! 

    Mik­si alu­mii­nin? En usko, että meis­tä kovin moni, “Jys­ky­kään”, on oikeas­ti teräs­tä. Pyr­kii kai vain ilmei­ses­ti hoi­ta­maan hom­man­sa, Met­ro-tyt­tö­jen muis­te­le­man Pol­len tavoin, kun­nol­la lop­puun asti.

  55. Erk­ki Lii­ka­nen: “… minus­ta tämä talou­den ana­lyy­si, talou­den perus­asiat — fak­tat — eivät kuu­lu poli­tii­kan piiriin.” 

    Kun tätä kes­kus­te­lua lukee, niin tulee sel­lai­nen fii­lis, että tähän ei halua puut­tua pit­käl­lä tikul­la­kaan. Erkin toi­ve näyt­tää jo toteutuneen.

  56. Voi­si­ko joku laskea/tietää nämä kak­si asiaa:

    1) Mis­sä koh­das­sa talout­tam­me tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen antaa tehok­kaim­man kasvun
    2) Mil­lä toi­mil­la tuo kas­vu voi­daan sii­nä kohas­sa saada

    Ole­mat­ta mikään mak­ro­ta­lous-guru, arvaan, että 1) on kes­ki­suu­rien (alle 250 työl­lis­tä­vät) yri­tys­ten luo­mat uudet työpaikat. 

    Täl­lai­sia kas­vu­ha­kui­sia yri­tyk­siä on arvio­ni mukaan noin 2000. Ne ovat jo kas­va­neet riit­tä­vän suu­rik­si, niil­lä on jo tes­ta­tut tuot­teet ja markkinaosuus.

    Jos jokai­sen niis­tä sai­si suos­tu­maan sii­hen, että palk­kai­si­vat 50 uut­ta työn­te­ki­jää, sii­tä tuli­si 100 000.

    Mil­lä ehdol­la yri­tys sit­ten suos­tui­si nuo ihmi­set palkkaamaan?
    Yrit­tä­jä­nä tie­dän vas­tauk­sen: Työl­lis­tä­mis­kyn­nyk­sen radi­kaa­li pudo­tus, laa­ja pai­kal­li­nen sopi­mi­nen ja ennen kaik­kea ris­ki-yrit­tä­jän oikeu­den­mu­kai­nen palkitseminen.

    Satun nyt ole­maan jutuis­sa val­mis­tu­vien lah­jak­kai­den juu­ri val­mis­tu­vien opis­ke­li­joi­den kanssa.

    Ovat kaik­ki läh­dös­sä pois Suo­mes­ta. Tämä on kuu­lem­ma pas­ka maa, jos­sa ei ole juu­ri yhtään kun­non työ­paik­kaa edes horisontissa…

    Menee­kö se nyt näin?

    Sep­po Korp­poo, joka itse­kin voi­si työl­lis­tää näi­tä upei­ta nuo­ria, jos vain sii­hen myön­net­täi­siin mahdollisuus

  57. Vin­ha Perä: Tuos­ta vien­nin mer­ki­tyk­ses­tä BKT:lle saa hel­pos­ti vir­heel­li­sen käsi­tyk­sen, esim. ETLAn sivuilta.

    Erään näke­mä­ni arvion mukaan vienn­nin tuo­ma lisä­ar­vo oli­si luok­kaa 20% BKT:stä.

    Tär­keä täs­men­nys, kii­tok­sia! Aihees­ta on erin­omai­nen artik­ke­li: http://www.suomenpankki.fi/pdf/172643.pdf

    Vuon­na 2009 tuo vien­nin tuo­ma lisä­ar­vo oli n. 24% BKT:stä. Voi­si kuvi­tel­la, että se on nyt hie­man pienempi.

  58. Vien­ti on usein kovas­sa kil­pai­lus­sa. Jos kil­pail­luil­la aloil­la ammat­ti­liit­to pakot­taa pal­kat yli­suu­rik­si, monil­ta menee työ. Kil­pai­le­ma­ton pal­kan­ko­ro­tus menee mui­den alo­jen työn­te­ki­jöi­den mak­set­ta­vak­si ja hei­ken­tää nii­den työl­li­syyt­tä. Pahin­ta olem­me me jul­ki­sen sek­to­rin väki. Pitäi­si mak­si­moi­da kil­pai­lu ja mini­moi­da ay-val­ta, eten­kin jul­ki­sil­la ja pää­oma­val­tai­sil­la aloil­la, kuten ahtaa­mi­nen. Tans­kan lain­sää­dän­tö toi­si meil­le­kin hyvän työllisyyden.

    Kil­pail­lus­sa talou­des­sa inno­vaa­tiot syn­ty­vät ja leviä­vät nopeam­min ja teki­jät ja pää­omat siir­ty­vät nopeam­min tuot­ta­vam­mil­le aloil­le. Kil­pai­lua pitäi­si lisä­tä kai­kin kei­noin. Raja­ton kas­vu voi­daan yhdis­tää parem­paan ympäristöön.

  59. Pal­kan­saa­ja: Kil­pail­lus­sa talou­des­sa inno­vaa­tiot syn­ty­vät ja leviä­vät nopeam­min ja teki­jät ja pää­omat siir­ty­vät nopeam­min tuot­ta­vam­mil­le aloille.

    Ainoa ongel­ma vain on, että kun asi­aa tar­kas­te­lee niin tämä on vain illuusio.

    Kuten tuos­sa pit­käs­sä kir­joi­tuk­ses­sa­ni asi­aa raa­pai­sin, inno­vaa­tiot ovat vain epä­täy­del­li­syy­den hyödyntämistä.

    Esi­mer­kik­si avoi­men läh­de­koo­din ohjel­mis­tot ovat tuot­ta­vuu­den BKT käsit­teen ulko­puo­li­sia osia. Ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta kui­ten­kaan ole­mat­ta mak­sul­li­sia palveluita.

    Jos Linux oli­si ollut riit­tä­vän hyvä, se oli­si voi­nut esi­mer­kik­si teh­dä koko Mic­ro­sof­tis­ta tar­peet­to­man ja samal­la oli­si kaa­tu­nut hur­ja jouk­ko yri­tyk­siä. Peri­aat­tees­sa koko ohjel­mis­to­teol­li­suus voi­tai­siin pois­taa BKT:sta jos ohjel­mat oli­si­vat riit­tä­vän hyviä. 

    Voi olla, että jonain päi­vä­nä kaik­ki ohjel­mat on kek­sit­ty ja tar­peek­si hyvää musiik­kia, elo­ku­via ja tai­det­ta on niin pal­jon siir­ty­nyt teki­jä­noi­keuk­sien ulko­puo­lel­le, että sii­nä on enem­män kuin ihmi­sen eli­niäk­si kulu­tet­ta­vaa ilmai­sek­si. Mitä sit­ten tehdään?

    Mark­ki­na­ta­lous pyr­kii luo­maan meil­le koko ajan uusia tar­pei­ta ja täs­sä on juu­ri talou­den ongel­ma — syö­pä­lää­ket­tä ei kan­na­ta kek­siä, kos­ka se tuot­taa hyvin rahaa, mut­ta pele­jä kan­nat­taa kek­siä, kos­ka rik­kail­la län­si­mai­sil­la ihmi­sil­lä suu­rin ongel­ma on tyl­syys. Tämän vuok­si Suo­men puhu­tuin ja kehu­tuin lii­ke­mies ei ole lää­ke­teh­tai­li­ja vaan pelien kehit­tä­jä. Kun Shei­kil­lä on tyl­sää, hän voi osoit­taa suu­ruut­taan käyt­tä­mäl­lä öljy­ra­ho­ja osta­mal­la puo­lel­la mil­joo­nal­la dol­la­ril­la Clash of Clans valuuttaa.

    Avoin tie­don jaka­mi­nen on hie­no idea, mut­ta se on epäyh­teen­so­pi­va raha­ta­lou­den kas­vu­me­ka­nis­mien kanssa.

    Vapaa talous voi tuot­taa uusia inno­vaa­tioi­ta, mut­ta vakiin­tu­neet teol­li­suu­de­na­lat teke­vät kaik­ken­sa estäk­seen tuon “vapaan kil­pai­lun” käyt­täen vapaan kil­pai­lun meka­nis­me­ja. Tämän koki mm. Ric­hard Bran­son yrit­täes­sään lan­see­ra­ta Vir­gin Colaa kil­pai­li­jak­si Coca Colalle/Pepsille — hänet käy­tän­nös­sä muserrettiin.

    Jos esim. limo­na­di­teol­li­suus, elo­ku­va­teol­li­suus ja mai­nos­teol­li­suus tie­de­tään erit­täin häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti toi­mi­vik­si aloik­si, mitä voi­daan sit­ten sanoa patent­tien kyl­läs­tä­mäs­tä elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­ta, kemian­teol­li­suu­des­ta tai lää­ke­teol­li­suu­des­ta — ovat­ko ne sen parempia?

    Nykyi­nen talous ei sinän­sä pako­ta yri­tyk­siä yllä­pi­tä­mään epä­täy­del­li­syyt­tä mut­ta se kar­sii nopeas­ti pois ne, jot­ka teke­vät omas­ta toi­mia­las­taan tar­peet­to­man tar­joa­mal­la niin hyvää pal­ve­lua, että asiak­kaan todel­li­nen ongel­ma poistuu.

    Sama kos­kee toki yhtä­lail­la jul­kis­ta sek­to­ria. Ehkä jopa vie­lä pahem­min. Ei mikään viras­to halua teh­dä toi­mia, joka rat­kai­see asiat niin että se itse muut­tuu tar­peet­to­mak­si. En usko, että hel­pol­la löy­tyy kun­nan­joh­ta­jaa, joka tote­aa että voi­sim­me lak­kaut­taa oman kun­tam­me tou­hut ja siir­tyä osak­si tois­ta kun­taa kos­ka se oli­si kaik­kien etu.

    Lisäk­si kun sanoit tuos­sa että

    teki­jät ja pää­omat siir­ty­vät nopeam­min tuot­ta­vil­le aloilla

    Niin mitä luu­let, kun Inter­ne­tin tapet­tua pape­ri­leh­det, työt­tö­mäk­si jää­nyt toi­mit­ta­ja etsii tuot­ta­vam­paa alaa, mikä se voi­si olla? Mai­nos­leh­tien jaka­mi­nen portaikkoihin?

  60. Jul­ki­set menot ovat vähän har­hai­nen mit­ta­ri sik­si, että jul­ki­sis­ta menois­ta iso osa on samal­la jul­ki­sia tulo­ja. Kun jul­ki­nen sek­to­ri omis­taa kiin­teis­tö­jä joi­ta se vuo­kraa toi­sel­le jul­ki­sen sek­to­rin toi­mi­jal­le, niin vuo­krat ovat jul­ki­sia meno­ja. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den brut­to­palk­ka on jul­ki­nen meno. Jul­ki­sel­le puo­lel­le osto­pal­ve­lu­na teh­dys­tä pal­ve­lus­ta mak­se­taan ALV yms ja nämä las­ke­taan jul­ki­siin menoihin. 

    Jne. Sik­si jul­ki­set menot suh­tees­sa BKT:hen ovat hie­man huo­no mit­ta­ri. Ei nyt mer­ki­tyk­se­tön, mut­ta sil­lä lail­la huo­no, että sen “rasi­tus­ta” kuvaa­va arvo riip­puu niin mones­ta muus­ta teki­jäs­tä, että on ilman näi­tä mui­ta teki­jöi­tä mah­do­ton­ta ver­tail­la kah­den eri maan vas­taa­vaa lukua toisiinsa.

  61. Sep­po Korp­poo:

    Satun nyt ole­maan jutuis­sa val­mis­tu­vien lah­jak­kai­den juu­ri val­mis­tu­vien opis­ke­li­joi­den kanssa.

    Ovat kaik­ki läh­dös­sä pois Suo­mes­ta. Tämä on kuu­lem­ma pas­ka maa, jos­sa ei ole juu­ri yhtään kun­non työ­paik­kaa edes horisontissa…

    Menee­kö se nyt näin?

    Sep­po Korp­poo, joka itse­kin voi­si työl­lis­tää näi­tä upei­ta nuo­ria, jos vain sii­hen myön­net­täi­siin mahdollisuus

    Ter­ve­me­noa vaan. Ja ter­ve­tu­loa takai­sin, niin­kuin monet teke­vät. Aika moni läh­tee suu vaah­dos­sa “ulko­mail­le”, mut­ta ei ymmär­rä sitä että omat kom­mer­venk­kin­sä siel­lä­kin on. Ja ral­lienglan­nil­la ei vält­tä­mät­tä pär­jää esi­mer­kik­si Sak­sas­sa tai Kii­nas­sa. Ja kuten “ulko­mail­la” työs­ken­nel­leet tie­tä­vät, byro­kra­tian taso on aivan nex­til­lä level­lil­lä kun men­nään poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­le. Yllä­tyk­se­nä tulee myös ihan jokai­nen uusi kus­tan­nus, jot­ka Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa hoi­de­taan vero­tuk­sen kaut­ta. Ja lisäk­si on aivan eri asia olla lähe­tet­ty työn­te­ki­jä kuin muut­taa pysy­väs­ti. Monel­la “ulko­mail­la” työs­keln­te­le­vis­tä ei jäl­kim­mäi­ses­tä ole kokemusta.

  62. Sep­po Korp­poo:
    Ovat kaik­ki läh­dös­sä pois Suo­mes­ta. Tämä on kuu­lem­ma pas­ka maa, jos­sa ei ole juu­ri yhtään kun­non työ­paik­kaa edes horisontissa…

    Menee­kö se nyt näin?

    Sep­po Korp­poo, joka itse­kin voi­si työl­lis­tää näi­tä upei­ta nuo­ria, jos vain sii­hen myön­net­täi­siin mahdollisuus

    Näin se vali­tet­ta­vas­ti menee. Suo­mi on verot­ta­mas­sa itse­ään hen­gil­tä, eikä töi­tä ole kuin 80 %:lle työ­voi­mas­ta. Vaik­ka tuo ulko­mail­le muut­to on Suo­men kan­nal­ta todel­la kur­ja asia, ymmär­rän rat­kai­sun yksi­lö­ta­sol­la hyvin. Näi­tä on pal­jon, ja mää­rä lisään­tyy koko ajan. Asias­ta vaan ei juu­ri puhuta.

  63. YLE kir­joit­ti eilen: “Nige­rias­sa teks­tii­li­työn­te­ki­jän kuu­kausi­palk­ka on alim­mil­laan 70 euroa, kii­na­lai­nen halu­aa työs­tään jo 500 euroa kuussa.”

    Voi­sin jat­kaa sii­hen, että suo­ma­lai­nen AY-lii­ke tai­taa vaa­tia teks­tii­li­työn­te­ki­jäl­le lähem­mäs kah­ta ton­nia, min­kä vuok­si nii­tä teks­tii­li­työn­te­ki­jöi­tä ei sit­ten ole. Ja jos joku meni­si ja yrit­täi­si kai­kes­ta huo­li­mat­ta sel­lai­sia pal­ka­ta, niin poten­ti­aa­li­set työn­te­ki­jät var­maan ilmoit­tai­si­vat, ettei kan­na­ta herä­tä aamul­la ja läh­teä teh­taal­le koko päi­väk­si, kun mel­kein samat rahat saa eri­lai­si­na tuki­na teke­mät­tä mitään.

    Tähän “oikea” vas­taus on tie­tys­ti, että glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa Suo­mes­sa kan­nat­taa teh­dä vähän eri­lai­sia töi­tä – teh­taat kehi­tys­mai­hin, tuo­te­ke­hi­tys ja kor­kea­tek­no­lo­gia tän­ne meil­le. Mut­ta roh­ke­nen int­tää vas­taan: mitä ihmet­tä me teem­me kai­kil­le niil­le, joi­den älyk­kyys ei rii­tä vaa­ti­vaan asian­tun­ti­ja­työ­hön? Suo­ma­lai­sel­la yhteis­kun­nal­la ei ole tar­jo­ta heil­le juu­ri mitään muu­ta kuin nii­tä sosiaalitukia.

  64. Ano­nyy­mi kulut­ta­ja: Ter­ve­me­noa vaan. Ja ter­ve­tu­loa takai­sin, niin­kuin monet teke­vät. Aika moni läh­tee suu vaah­dos­sa “ulko­mail­le”, mut­ta ei ymmär­rä sitä että omat kom­mer­venk­kin­sä siel­lä­kin on. Ja ral­lienglan­nil­la ei vält­tä­mät­tä pär­jää esi­mer­kik­si Sak­sas­sa tai Kii­nas­sa. Ja kuten “ulko­mail­la” työs­ken­nel­leet tie­tä­vät, byro­kra­tian taso on aivan nex­til­lä level­lil­lä kun men­nään poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­le. Yllä­tyk­se­nä tulee myös ihan jokai­nen uusi kus­tan­nus, jot­ka Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa hoi­de­taan vero­tuk­sen kaut­ta. Ja lisäk­si on aivan eri asia olla lähe­tet­ty työn­te­ki­jä kuin muut­taa pysyvästi.Monella “ulko­mail­la” työs­keln­te­le­vis­tä ei jäl­kim­mäi­ses­tä ole kokemusta. 

    Itse en muis­ta vaah­toa näh­nee­ni kuin: kyl­py­am­mees­sa (Hel­ga-nei­ti vain vali­tet­ta­vas­ti puut­tui!), jos­kus luon­nos­sa, sekä ker­ran erään aiem­man, alkuun satun­nai­si­na (myö­hem­min tosin asi­aan liit­ty­vän epä­var­muu­den takia kaik­ki­na) päi­vi­nä pelä­tyn esi­mie­he­ni suu­pie­lis­sä. Sen­kin vie­lä osa meis­tä kesti!

    Entä­pä sit­ten, jos omal­le, pit­kään kehi­te­tyl­le eri­tyis­osaa­mi­sel­le ei tun­nu löy­ty­vän laa­jem­paa kysyn­tää koti­maas­sa, kun nykyi­sin monin pai­koin yli­ko­ros­tu­nut muo­to­seik­ko­jen pai­no­tus tun­tuu sul­ke­neen ovet joka puolelta? 

    Vai­kut­taa sil­tä, että aina­kin tääl­lä Suo­mes­sa moni työ­nan­ta­ja tai rek­ry­toi­ja halu­aa vain jos­tain kum­man syys­tä lan­nis­taa osaa­vat ja vie­lä innok­kaat­kin työn­te­ki­jät (heit­tä­mäl­lä hei­dät pihal­le) ja ‑haki­jat, pait­si jos he ovat ulko­mail­ta kotoi­sin. HR-pääl­li­köi­hin, ura­pol­ku­mal­lien kehit­tä­jiin vai mui­hin pää­tök­sen­te­ki­jöi­hin­kö Jus­si Val­to­nen Fin­lan­dia-pal­ki­tun kir­jan­sa otsi­kol­la viittasi?

    Ehkä­pä minä­kin, jos jos­kus oman fir­man olen perus­ta­nut, laa­din piruut­ta­ni työn saan­nin (tai pitä­mi­sen) edel­ly­tyk­sik­si jotain yhtä mah­do­ton­ta, jos haluan sen (ole­te­tun) menes­tyk­sen ja toi­min­nan lopet­taa. Kun on seu­ran­nut, ket­kä nii­tä kum­mal­li­sin vaa­ti­muk­sin luon­neh­dit­tu­ja vakans­se­ja saa­vat, niin ei voi kuin ihme­tel­lä, mis­tä työ­nan­ta­jat nii­tä muo­to­sei­kat täyt­tä­viä, mut­ta muu­ten jopa mitään osaa­mat­to­mia, ja itses­tään ehkä vain eni­ten mete­liä pitä­viä “taka­ri­vin taa­ve­ja”, vai pitäi­si­kö sanoa “etu­ri­viin itsen­sä tun­ke­nei­ta taa­ve­ja” oikein löytävät?

    Maa­ti­lan uuden peh­to­rin, joka pääs­tää höl­möyk­sis­sään kaik­ki tilan hevo­set, ja vaik­ka­pa Here­ford-kar­jan kar­kaa­maan, voi luul­lak­se­ni sen­tään vaa­tia etsi­mään ja hake­maan ne valiot takai­sin tal­liin sekä navet­taan. Mm. tilan tai­ta­vim­pien hevos­mies­ten sekä ren­kien IP-osoit­tei­den takai­sin­ha­ku maa­il­mal­ta, jon­ne ne joku ilmei­ses­ti vain oman lais­kuu­ten­sa ja type­ryy­ten­sä­kin takia pääs­ti, voi olla aika pal­jon vai­keam­paa. Täm­möis­tä­kin olen muu­al­la tapah­tu­neen kuullut!

    Entä mitä on teh­tä­vis­sä sil­loin, jos esi­mer­kik­si joku tuo­re peh­to­ri kerää kai­kil­ta oppi­maan innok­kail­ta ren­geil­tä (ja myös­kin ren­ki­poi­kien ulot­tu­vil­ta) pois esim. maa­mies­tai­don ja muut kir­jat (tilan­sääs­tön nimis­sä!), täy­den­tää niil­lä vain omat hyl­lyn­sä, ja aikoo hävit­tää (tai lähet­tää tutul­leen Kuo­pioon, mikä on käy­tän­nös­sä mel­kein sama asia) sen jäl­keen kaik­ki muut, muka­mas yli­mää­räi­set ja tar­peet­to­mat kap­pa­leet, luva­ten ehkä (ehkä kii­lu­vin sil­min?), että “kyl­lä­hän te voit­te nii­tä tul­la hänen hyl­lyk­kön­sä ja pöy­tän­sä ääreen jos­kus iltai­sin luke­maan, jos jou­dat­te ja päi­vän löy­säi­lyn jäl­keen vie­lä jak­sat­te!” Mitä ihmet­tä tuos­ta­kin pitäi­si aja­tel­la, jos vas­taa­vaa tapah­tui­si muil­la­kin aloilla?

    Kum­mal­lis­ta on meno nykyi­sin aika monel­la eri tahol­la, ei ehkä vain jois­sa­kin maan yli­opis­tois­sa, tai muis­sa orga­ni­saa­tiois­sa, jois­ta olen kuul­lut. No, ehkä menes­ty­väm­mät kas­vu­yri­tyk­set ja muut, jo vakiin­tu­neem­mat, van­kat ja tule­vai­suu­des­taan huol­ta pitä­vät työ­nan­ta­ja­ta­hot, ovat asia erik­seen. Niis­sä ei tuol­lais­ten peh­to­rei­den tou­hu­ja luu­li­si var­maan­kaan kovin pit­kään kat­sel­ta­van. Nii­den kyl­lä uskoi­si tie­tä­vän ja tun­te­van parem­min menes­tyk­sen ja kas­vun­kin van­kim­mat lähtökohdat!

  65. Tero Tolo­nen: Ainoa ongel­ma vain on, että kun asi­aa tar­kas­te­lee niin tämä on vain illuusio.

    Kuten tuos­sa pit­käs­sä kir­joi­tuk­ses­sa­ni asi­aa raa­pai­sin, inno­vaa­tiot ovat vain epä­täy­del­li­syy­den hyödyntämistä.

    Esi­mer­kik­si avoi­men läh­de­koo­din ohjel­mis­tot ovat tuot­ta­vuu­den BKT käsit­teen ulko­puo­li­sia osia. Ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta kui­ten­kaan ole­mat­ta mak­sul­li­sia palveluita.

    Jos Linux oli­si ollut riit­tä­vän hyvä, se oli­si voi­nut esi­mer­kik­si teh­dä koko Mic­ro­sof­tis­ta tar­peet­to­man ja samal­la oli­si kaa­tu­nut hur­ja jouk­ko yri­tyk­siä. Peri­aat­tees­sa koko ohjel­mis­to­teol­li­suus voi­tai­siin pois­taa BKT:sta jos ohjel­mat oli­si­vat riit­tä­vän hyviä. 

    Voi olla, että jonain päi­vä­nä kaik­ki ohjel­mat on kek­sit­ty ja tar­peek­si hyvää musiik­kia, elo­ku­via ja tai­det­ta on niin pal­jon siir­ty­nyt teki­jä­noi­keuk­sien ulko­puo­lel­le, että sii­nä on enem­män kuin ihmi­sen eli­niäk­si kulu­tet­ta­vaa ilmai­sek­si. Mitä sit­ten tehdään?

    Mark­ki­na­ta­lous pyr­kii luo­maan meil­le koko ajan uusia tar­pei­ta ja täs­sä on juu­ri talou­den ongel­ma – syö­pä­lää­ket­tä ei kan­na­ta kek­siä, kos­ka se tuot­taa hyvin rahaa, mut­ta pele­jä kan­nat­taa kek­siä, kos­ka rik­kail­la län­si­mai­sil­la ihmi­sil­lä suu­rin ongel­ma on tyl­syys. Tämän vuok­si Suo­men puhu­tuin ja kehu­tuin lii­ke­mies ei ole lää­ke­teh­tai­li­ja vaan pelien kehit­tä­jä. Kun Shei­kil­lä on tyl­sää, hän voi osoit­taa suu­ruut­taan käyt­tä­mäl­lä öljy­ra­ho­ja osta­mal­la puo­lel­la mil­joo­nal­la dol­la­ril­la Clash of Clans valuuttaa.

    Avoin tie­don jaka­mi­nen on hie­no idea, mut­ta se on epäyh­teen­so­pi­va raha­ta­lou­den kas­vu­me­ka­nis­mien kanssa.

    Vapaa talous voi tuot­taa uusia inno­vaa­tioi­ta, mut­ta vakiin­tu­neet teol­li­suu­de­na­lat teke­vät kaik­ken­sa estäk­seen tuon “vapaan kil­pai­lun” käyt­täen vapaan kil­pai­lun meka­nis­me­ja. Tämän koki mm. Ric­hard Bran­son yrit­täes­sään lan­see­ra­ta Vir­gin Colaa kil­pai­li­jak­si Coca Colalle/Pepsille – hänet käy­tän­nös­sä muserrettiin.

    Jos esim. limo­na­di­teol­li­suus, elo­ku­va­teol­li­suus ja mai­nos­teol­li­suus tie­de­tään erit­täin häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti toi­mi­vik­si aloik­si, mitä voi­daan sit­ten sanoa patent­tien kyl­läs­tä­mäs­tä elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­ta, kemian­teol­li­suu­des­ta tai lää­ke­teol­li­suu­des­ta – ovat­ko ne sen parempia?

    Nykyi­nen talous ei sinän­sä pako­ta yri­tyk­siä yllä­pi­tä­mään epä­täy­del­li­syyt­tä mut­ta se kar­sii nopeas­ti pois ne, jot­ka teke­vät omas­ta toi­mia­las­taan tar­peet­to­man tar­joa­mal­la niin hyvää pal­ve­lua, että asiak­kaan todel­li­nen ongel­ma poistuu.

    Sama kos­kee toki yhtä­lail­la jul­kis­ta sek­to­ria. Ehkä jopa vie­lä pahem­min. Ei mikään viras­to halua teh­dä toi­mia, joka rat­kai­see asiat niin että se itse muut­tuu tar­peet­to­mak­si. En usko, että hel­pol­la löy­tyy kun­nan­joh­ta­jaa, joka tote­aa että voi­sim­me lak­kaut­taa oman kun­tam­me tou­hut ja siir­tyä osak­si tois­ta kun­taa kos­ka se oli­si kaik­kien etu.

    Lisäk­si kun sanoit tuos­sa että

    Niin mitä luu­let, kun Inter­ne­tin tapet­tua pape­ri­leh­det, työt­tö­mäk­si jää­nyt toi­mit­ta­ja etsii tuot­ta­vam­paa alaa, mikä se voi­si olla? Mai­nos­leh­tien jaka­mi­nen portaikkoihin?

    On myös esi­tet­ty että IPR ei ole saman­lai­nen omis­tusoi­keu­den koh­de kuin perin­tei­set kiin­teis­töt, arvo­pa­pe­rit yms, vaan kyse on val­tion tai val­tioi­den myön­tä­mäs­tä mono­po­lis­ta tie­tyin ehdoin. Toi­nen kysy­mys on että tuo­tet­tai­siin­ko inno­vaa­tioi­ta riit­tä­väs­ti jos kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää tie­toa? Mono­po­lin vaih­toeh­to voi­si olla kiin­teät kan­nus­tin­palk­kiot ilman mono­po­lia tie­don hyödyntämiseen.Mutta miten nämä palk­kioi­den kulut jaet­tai­siin eri val­tioi­den kesken?

    Monet yri­tyk­set hyö­dyn­tä­vät avoin­ta läh­de­koo­dia ja myy­vät sit­ten itsea­sias­sa asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta asiak­kail­le. Jos kukaan ei mak­sai­si lisens­seis­tä niin sof­ta­teol­li­suus oli­si lähem­pä­nä raken­ne­suun­nit­te­lu­toi­mis­toa, joka myy asian­tun­te­mus­ta vaih­te­le­viin kohteisiin.

  66. Elää­kö­hän Ano­nyy­mi ihan tätä päi­vää kun toi­vot­taa edel­lä nuo­ret läh­te­mään maasta?
    Sen lisäk­si tuu­lee hei­dän vie­lä palaa­van tähän AY &
    vero-hel­vet­tiin kun tulee koti-ikävä…
    Itse olen asu­nut ja teh­nyt töi­tä kuu­des­sa maas­sa. Sen perus­teel­la väi­tän asian­lai­dan ole­van päinvastoin.
    Kan­nat­taa pitää mie­les­sä, että kova­ta­soi­sim­mat nyky­nuo­ret ovat kie­li­tai­toi­sia ja heil­lä on val­miit kon­tak­ti­ver­kot maailmalla.
    Kyl­lä­hän sit­ten voi aina käväis­tä Suo­mes­sa naut­ti­mas­sa upeas­ta kesäs­tä ja ihmet­te­le­mäs­sä mil­lai­nen taka­pa­ju­la maas­ta on tullut…
    Sep­po Korp­poo, joka lähet­tää ter­vei­set tääl­tä aurin­koi­ses­ta ja progres­sii­vi­ses­ta Tallinnasta

  67. Sep­po Korp­poo: Voi­si­ko joku laskea/tietää nämä kak­si asiaa:
    1) Mis­sä koh­das­sa talout­tam­me tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen antaa tehok­kaim­man kasvun
    2) Mil­lä toi­mil­la tuo kas­vu voi­daan sii­nä kohas­sa saada
    Ole­mat­ta mikään mak­ro­ta­lous-guru, arvaan, että 1) on kes­ki­suu­rien (alle 250 työl­lis­tä­vät) yri­tys­ten luo­mat uudet työpaikat.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän tuo­ta hie­man ris­kialt­tii­na vastakkainasetteluna.

    Suu­rin arvon­li­säys yleen­sä syn­tyy sil­loin, kun pie­nen yri­tyk­sen tuo­te saa­daan jon­kun ison brän­din alle.

    Eli jos Suo­ma­lai­nen kek­si­jä kek­sii erin­omai­sen Har­ves­te­rin lisä­osan, sitä kan­nat­tai­si myy­dä Pons­sen brän­dil­lä tai jos joku kek­sii lois­ta­van kän­ny­kän, se kan­nat­tai­si lisen­soi­da Nokian brän­din alle.

    Google­han tekee tätä niin­päin, että se ostaa hyviä fir­mo­ja, esim. Androi­din teki­jöi­den fir­man ja sen jäl­keen myy Androi­dia main­osa­lus­ta­na yri­tyk­sil­le. Googlen brän­dil­lä saa­vu­te­taan mak­si­maa­li­nen arvonlisäys.

    Kes­ki­sen Hiki­pa­ja Oy siis voi olla lajis­saan maa­il­man paras, mut­ta jos se sai­si lisen­soi­tua tuot­teen­sa jon­kun glo­baa­lin brän­din osak­si, se tuot­tai­si enem­män rahaa.

    Pit­kä­jän­tei­sel­lä työl­lä toki voi­daan luo­da uusia glo­baa­le­ja brän­de­jä, mut­ta se miten kan­san­ta­lous saa­tai­siin nousuun oli­si että tän­ne luo­daan nii­tä brän­de­jä lisää.

    Tämä on se syy mik­si pidin esim. Epicin valin­taa ter­veys­jär­jes­tel­män toi­mit­ta­jak­si Hel­sin­kiin niin hai­tal­li­se­na, kos­ka meil­lä on tääl­lä pal­jon omaa­kin nouse­vaa ohjel­mis­to­teol­li­suut­ta, joka on kes­kit­ty­nyt nime­no­maan tie­don hal­lin­taan. Baswa­re, M‑Files etc. sekä yhä kas­va­va jouk­ko kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­via ja pal­kit­tu­ja ohjelmistointegraattoreita.

    Talous­po­liit­ti­ses­ti se oli mie­les­tä­ni ihan yhtä hai­tal­li­nen pää­tös kuin Nokian pää­tös ottaa Mic­ro­soft kän­ny­köi­den käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si — ikään­kuin pyrit­täi­siin voit­toon sitä kaut­ta että luo­vu­te­taan ja tun­nus­te­taan että emme me osaa tätä hommaa.

  68. Ensik­si haluai­sin peu­kut­taa dio­dil­le ja Vin­hal­le Peräl­le sii­tä, että he tuo­vat kes­kus­te­luun käsit­teel­lis­tä sel­keyt­tä. Eri­tyi­ses­ti tuot­ta­vuu­den käsi­te innoit­taa monia kes­kus­te­li­joi­ta mitä kum­mal­li­sim­piin, käsit­teen arki­käy­tös­tä juon­tu­viin aja­tus­seik­kai­lui­hin. Kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa tuot­ta­vuus on tark­kaan mää­ri­tel­ty: arvon­li­sä per työ­tun­ti. Ja kun käti­lön­kin aikaan­saa­ma arvon­li­sä, muun jul­ki­sen sek­to­rin tapaan, on (palkka)kulut, ei käti­lön tuot­ta­vuus ollen­kaan rii­pu syn­ny­tet­ty­jen vau­vo­jen luku­mää­ris­tä (ja täs­sä­pä juu­ri onkin jul­ki­sen sek­to­rin ongel­ma). Jos syn­ny­tyk­set teh­dään yksi­tyi­ses­sä mark­ki­na­läh­töi­ses­ti toi­mi­vas­sa sai­raa­las­sa, arvon­li­sä onkin tulo­jen ja väli­tuo­te­käy­tön ero, kar­keas­ti siis se mitä jää palk­koi­hin ja sai­raa­lan omis­ta­jan yrit­tä­jä­tu­lok­si. Yksi­tyi­sel­lä­kään sek­to­ril­la arvon­li­sä ei rii­pu syn­ny­tys­ten luku­mää­räs­tä enem­pää kuin sai­raa­lan tulot sii­tä riippuvat.
    Toi­sek­si tah­toi­sin huo­maut­taa kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don yhdes­tä kum­ma­jai­ses­ta, joka on siel­lä luul­lak­se­ni alun­pe­rin kan­sain­vä­li­sen ver­tail­ta­vuu­den takia: “kiin­teis­tö­alan toi­min­taan” kuu­lu­vas­ta “asun­to­jen hal­lin­nas­ta” (L68202). Sen osuus BKT:stä on yli 10% — samaa suu­ruus­luok­kaa kuin koko säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus oli vuon­na 2007 — mut­ta se on sil­ti puh­taan las­ken­nal­li­nen tuo­tan­toe­rä (omis­tusa­su­jien las­ken­nal­li­nen vuo­kra heil­le itsel­leen). Se kuu­luu pal­ve­lui­hin, mut­ta onko sen roi­kot­ta­mi­nen talous­kas­vu­las­kel­mis­sa lain­kaan perusteltua?

  69. Kii­tos Terol­le ja Kenil­le valai­se­vis­ta kommenteista.

    Pal­jon­ko tuli­si lisää talous­kas­vua, jos 100 000 kes­ki­palk­kais­ta ja kes­ki­tuot­ta­vaa ihmis­tä, sen sijaan että ovat työt­tö­mi­nä, rupea­vat­kin töihin?

    Sep­po Korp­poo, jota tämä luku valai­si­si vie­lä­kin enemmän

  70. Sep­po Korp­poo:
    OS kysyy: “Mis­tä talous­kas­vu on tehty?”

    Se on teh­ty ideois­ta. Nime­no­maan sel­lai­sis­ta ideois­ta, jois­ta joku on val­mis mak­sa­maan rahaa.

    Par­haat, eli eni­ten rahaa tuo­vat ideat näyt­tä­vät syn­ty­vän aivan yllät­täen ja sattumalta.

    Omi­nais­ta niil­le on ne, että ne eivät juu­ri­kaan syn­ny joit­ten­kin sään­tö-orjai­li­joi­den, byro­kraat­tien, ay-mafioo­so­jen tai popu­lis­ti-polii­tik­ko­jen päissä.

    Ne syn­ty­vät par­hai­ten vapait­ten mies­ten ja nais­ten päis­sä, eivät hege­li­läis-maxi­lai­sis­sa sosialisti-päissä.

    Käy­tän­nön esimerkki:

    Voi inves­toi­da yhteen gin­to­nik­kiin ja aset­tua istu­maan aurin­koi­sen vene-sata­man teras­sil­le. Kat­se har­hai­lee upeit­ten hem­pu­koit­ten suunnassa…

    Sit­ten huo­mio kiin­nit­tyy sii­hen, että öky-veneit­ten vesi­ra­jas­sa on mus­ta vii­va ja öljyä näkyy kel­lu­van koko ran­ta­vii­van pituudelta.

    Sii­nä­hän on sat­tu­nut öljyvahinko!

    Vähän ajan kulut­tua pitää men­nä toi­let­tiin. Siel­lä huo­maa vessaharjan.

    Nap­paa sen mukaan­sa ja menee ran­taan koet­ta­maan, että saa­ko ves­sa­har­jal­la nos­tet­tua öljyä ylös vedes­tä. Ja kyl­lä­hän sitä nouseekin!

    Sit­ten vain raken­ta­maan sel­lai­nen lai­te, jos­sa suu­ri mää­rä har­jo­ja on kiin­ni­tet­ty pyö­ri­vään ket­ju-kul­jet­ti­meen, joka nos­taa öljyä aivan ällis­tyt­tä­vän määrän.

    Täl­lai­nen Suo­mes­sa yli 20 vuot­ta sit­ten kek­sit­ty ja paten­toi­tu lai­te nos­ti vedes­tä 5 ker­taa ennem­män öljyä kuin mikään muu öljyn­tor­jun­ta-lai­te maailmassa.

    Moni­vuo­ti­sel­la 24/7 ris­ki-yrit­tä­mi­sel­lä näi­tä lai­tei­ta on myy­ty ympä­ri maa­il­maa miljoonilla…

    Täs­tä se talous­kas­vu on tehty.

    Sep­po Korp­poo, joka sil­loin täl­löin ottaa pienet 

    Olet­ko aivan var­ma, ettei tuo esi­merk­ki­si rat­kai­su syn­ty­nyt jon­kin tut­ki­muk­sen myö­tä? Voi kai jos­kus olla niin­kin, että tut­ki­taan asiat 1a, 1b ja 1c, mut­ta rahoi­tuk­sen puut­tees­sa ehkä 1c:n paran­net­tu mal­li, 1c v.2, jää tut­ki­mat­ta. Sil­loin ehkä koke­muk­set ja kir­ja­tut tulok­set jo teh­dys­tä tut­ki­mus­työs­tä, sekä tie­ty­nas­tei­nen har­mis­tu­mi­nen (tut­ki­mat­ta jää­neen 1c:n paran­ne­tun mal­lin v.2 takia) saa­vat aivot rak­sut­ta­maan ehkä jopa jon­kun ihan syyt­tä suot­ta hut­ki­tun tut­ki­jan päässä.

    Jos­kus on myös käy­nyt niin, että kun pyri­tään tut­ki­mal­la löy­tä­mään rat­kai­su yhteen ongel­maan, teh­dään sat­tu­moi­sin aivan yllät­tä­vä havain­to jos­tain ihan muus­ta, jos­ta inno­vaa­tio ja mark­ki­noil­le kel­paa­va, tar­peel­li­nen ja halut­tu tuo­te läh­tee­kin kehittymään. 

    Kau­an sit­ten lap­se­na näin koti­kau­pun­gis­sa­ni Hel­sin­gis­sä kadun­la­kai­si­joi­ta, joil­la oli muka­naan har­ja sekä kah­den “fil­la­ri­pyö­rän” varas­sa liik­ku­va säi­liö, johon oli kiin­ni­tet­ty vie­lä kal­te­va taso, jol­le ros­kat lakais­tiin. Kadun­la­kai­su­ko­nei­den myö­tä nuo kato­si­vat kai kau­pun­gis­ta kokonaan. 

    Tie­tääk­se­ni kui­ten­kin 80-luvul­la, ehkä aiem­min­kin, har­jail­tiin kyl­lä myös yhtä sun tois­ta muu­ta­kin kuin katu­ja, tore­ja, tis­ke­jä tai pelk­kiä ham­pai­ta. Havain­to­ja on syy­tä teh­dä ja kehit­tää aina avoi­min mie­lin, sil­loin ehkä hyvän idean saa­neel­le ja sitä hyö­dyn­tä­väl­le JÄÄ käteen­sä muu­ta­kin kuin pelk­kä vessaharja.

  71. Hyviä IDEOITA pitää siis kehit­tää havain­to­jen, mik­sei myös tie­teen ja las­ken­nan­kin poh­jal­ta. Kokeel­li­nen tut­ki­mus on sil­ti nykyi­sin ihan lii­kaa hut­kit­tu mene­tel­mä. Joku ilkeä sanoo, että se mak­saa lii­kaa. Keu­la­port­tien kes­tä­vyyt­tä lai­vois­sa ei tai­det­tu juu­ri pal­jon­kaan tut­kia ennen Esto­nian onnet­to­muut­ta. Sii­tä voi tuo ilkeä vähän pää­tel­lä, mitä tut­ki­mat­ta jät­tä­mi­nen­kin voi maksaa …

    Vain kun­nol­lis­ten kokei­den ja tes­taus­ten avul­la on esi­mer­kik­si monet uudet tie­teel­li­set teo­riat ja las­ken­nal­li­set nene­tel­mät ja nii­den tulok­set mah­dol­lis­ta vah­vis­taa halu­tuis­sa, tai aina­kin tun­ne­tuis­sa olosuhteissa.

  72. Tuo Saken esit­tä­mä ver­taus onkin hyvä, kun ajat­te­lee Suo­men nykyi­siä talous-ongel­mia. Olen nimit­täin jos­kus vas­tan­nut lai­vo­jen lujuuslaskelmista.

    Esto­nia oli suu­ni­tel­tu his­to­rial­lis­ten, uusiin olo­suh­tei­siin sopi­mat­to­mien lujuus­las­ken­ta-sään­tö­jen mukaan.

    Sään­nöt juon­tui­vat sel­lai­sil­ta ajoil­ta, jol­loin lai­vo­jen keu­lat oli­vat suip­po­ja ja keu­la-visii­re­jä (auto­kan­nen keu­la-luuk­kua) ei ollut ollenkaan.

    Sit­ten varus­ta­mot alkoi­vat tila­ta uuden­tyyp­pi­siä auto­laut­to­ja, jois­sa oli leveä keu­la, jot­ta sii­hen saa­tiin asen­net­tua visiiri.

    Eräs sak­sa­lai­nen insi­nöö­ri suun­nit­te­li aluk­sen voi­mas­sao­le­vien sään­tö­jen mukaan ja tuli teh­neek­si kak­si traa­gis­ta virhettä: 

    Ensin­nä­kin hän suun­nit­te­li ylös­päin aukea­van visii­rin ja toi­saal­ta yhdis­ti sen raken­tee­seen törmäyslaipion.

    Tör­mäys­lai­pio on lai­vois­sa sitä var­ten, että jos alus tör­mää johon­kin ja rik­koo keu­lan­sa, tämä taa­em­pa­na sijait­se­va lai­pio pysyy ehjä­nä ja estää veden sisääntulon.

    Ammat­ti­tai­do­ton mut­ta sään­tö­jä tar­kas­ti nou­dat­ta­nut sak­sa­lais-insi­nöö­ri ei ollut ymmär­tä­nyt tämän raken­teen heik­kout­ta, eikä myös­kään osan­nut mitoit­taa visii­rin kiin­ni­tyk­siä riit­tä­vän vahvoiksi.

    Esto­nian tapauk­ses­sa vie­lä ymmär­tä­mä­tön kap­tee­ni ajoi lai­vaan­sa kovas­sa myrs­kys­sä suo­raan iso­ja aal­to­ja päin, koval­la vauhdilla.

    Näi­nol­len Esto­nian pyö­reä keu­la sai aal­lois­ta niin val­ta­van iskun, että koko visii­ri irto­si ja vei men­nes­sään myös törmäyslaipion.

    Tämän seu­rauk­se­na vesi syök­syi esteet­tä sisään Esto­nian avoi­mel­le auto­kan­nel­le, alus kaa­tui ja upposi.

    Suo­men talous on nyt saman­lai­ses­sa tilan­tees­sa kuin Esto­nia tuolloin: 

    Suo­men talou­den raken­ne ei enää vas­taa nykyi­siä olo­suh­tei­ta ja se on jo vaka­vas­ti vau­rioi­tu­nut. Vet­tä tulee sisään koval­la vauhdilla…

    Onko maan kap­tee­nit nyt niin hul­lu­ja, että aja­vat talou­tem­me tie­ten tah­toen ja koval­la vauh­dil­la täystuhoon?

    Sep­po Korp­poo, joka on suun­ni­tel­lut yhden upon­neen mat­kus­ta­ja-aluk­sen, Bir­ka Princes­sin. Se uppo­si 2007 Sea Dia­mond-nimi­se­nä Krei­kan vesil­lä, kun se ajoi kivil­le ja vesi­ra­jan alle tuli hel­ve­tin pit­kä vaurio …

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten­kä­hän kan­san­ta­lou­den kävi­si, jos ei oli­si käti­löi­tä, lää­kä­rei­tä, junan kul­jet­ta­jia opet­ta­jia ja muu­ta Sepon mie­les­tä tuot­ta­ma­ton­ta väkeä? Minun on vai­kea hah­mot­taa, miten Sep­po mää­rit­te­lee tuottavuuden.

    Yri­tän mää­ri­tel­lä Sep­po Korp­poo ‑lai­sen tuottavuuden.

    Ensin pitää mää­ri­tel­lä per­heen käsi­te. Per­he voi olla nor­maa­lin per­heen, yksi­lön, kun­nan, yri­tyk­sen, val­tion tai vaik­ka­pa maa­pal­lon kokoi­nen yksik­kö, jon­ka talou­den tuot­ta­vuut­ta täs­sä tar­kas­tel­laan. Ehkä on hel­poin tar­kas­tel­la vaik­ka­pa Suo­men kokois­ta yksikköä.

    Tuot­ta­vaa työ­tä on kaik­ki se työ, joka tuo lisää rahaa tai muu­ta hyö­dyl­lis­tä perheeseen.

    Tätä pitää vähän tar­ken­taa. Per­heen ulko­puo­lel­le jää­vät per­heen ulko­puo­li­set ihmi­set ja luon­to ympä­ril­läm­me. Tuot­ta­vaa työ­tä voi siis olla kaup­pa rajan yli tai resurs­sien kerää­mi­nen luon­nos­ta (kai­vok­set, maa­ta­lous, met­sä­ta­lous, mar­jo­jen poiminta).

    Per­heen sisäl­lä voi myös olla hyö­dyl­lis­tä työ­tä, kuten opet­ta­jan, tuo­ma­rin, kau­pun­gin­joh­ta­jan, käti­lön, polii­sin, ammat­tiup­see­rin ja varus­mie­hen työ. Täl­lai­sia vält­tä­mät­tö­mik­si kat­sot­tu­ja per­heen sisäi­siä töi­tä voi­si kut­sua vaik­ka­pa “tar­peel­li­sik­si” töik­si. Tämän tyyp­pis­ten töi­den koh­dal­la per­he tyy­pil­li­ses­ti sopii sisäi­ses­ti, pal­jon­ko näi­tä töi­tä tulee (per­heen kus­tan­nuk­sel­la) teh­dä, jot­ta saa­vu­te­taan sopi­va tasapainotila.

    Toi­nen kate­go­ria per­heen sisäi­siä hyö­dyl­li­siä töi­tä ovat työn­jaon opti­moin­tiin liit­ty­vät työt. Jos suu­ta­ri tekee ken­gät itsel­leen ja rää­tä­lil­le, ja rää­tä­li tekee vaat­teet itsel­leen ja suu­ta­ril­le (per­heen sisäl­lä), työn­te­ko voi tehos­tua. Kan­nat­taa siis jakaa teh­tä­vät niil­le, jot­ka ne par­hai­ten osaa­vat ja tehok­kaim­min teke­vät. Tämä työ ei “tuo­ta” mitään per­heen sisäl­lä, mut­ta sääs­tää aikaa ja vai­vaa. Kut­su­taan näi­tä töi­tä vaik­ka­pa (per­heen sisäi­sik­si) “pal­ve­luik­si”.

    Tämän mää­ri­tel­män mukai­nen tuot­ta­va työ on siis työ­tä, joka tuo lisää voi­ma­va­ro­ja per­heel­le. “Tar­peel­li­set” työt ja “pal­ve­lut” eivät ole tuot­ta­vaa työ­tä, vaik­ka ovat­kin hyö­dyl­li­siä. Tuot­ta­vas­ta työs­tä ne poik­kea­vat sii­nä, että nii­tä kan­nat­taa teh­dä vain tiet­ty rajal­li­nen sovit­tu tai toi­min­taa opti­moi­va mää­rä, kun taas tuot­ta­vaa työ­tä voi ja kan­nat­taa teh­dä peri­aat­tees­sa rajat­ta (jos vain per­heen ulko­puo­li­sen maa­il­man resurs­sit tähän riit­tä­vät). Pal­ve­lu­ka­te­go­ri­aan lue­taan myös vir­kis­tys- ja viihdepalvelut.

    VIh­reät puhu­vat usein pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan siir­ty­mi­ses­tä. Jos sana pal­ve­lu lue­aan tuos­sa ilmauk­ses­sa edel­lä kuvaa­mal­la­ni taval­la, syn­tyy sel­vä ris­ti­rii­ta­ti­lan­ne tuon pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta­mal­lin ja Sep­po Korp­poo ‑lai­seen tuot­ta­vuu­den käsit­teen välil­le. Näin sik­si, että (per­heen sisäis­ten) pal­ve­lui­den mää­rän jat­ku­va kas­vat­ta­mi­nen ei tuo­ta mitään uut­ta, vaan vain kulut­taa resurs­se­ja sen jäl­keen, kun men­nään yli edel­lä kuva­tun töi­den suju­voit­ta­mi­seen liit­ty­vän opti­maa­li­sen töi­den kes­ke­näi­sen jaka­mi­sen tason. Se että puo­let Suo­mes­ta pesi­si toi­sen puo­lik­kaan pai­to­ja, ja se toi­nen puo­li sen ensim­mäi­sen puo­lik­kaan, oli­si siis höl­mö­läis­ten hom­maa. Esi­te­tys­sä mal­lis­sa todel­lis­ta uut­ta sisäl­töä (ei pelk­kää opti­moin­tia) saa siis vain per­heen ulko­puo­lel­ta, luon­nos­ta tai kau­pan­käyn­nin kaut­ta muilta.

    Huom: Pal­ve­lut muut­tu­vat per­heen näkö­kul­mas­ta tuot­ta­vak­si työk­si, jos nii­tä myy­dään per­heen ulko­puo­lel­le (esim. mat­kai­lu tai aiem­min myy­ty­jen lait­tei­den huollot).

    Täs­sä mal­lis­sa ei huo­mioi­tu tek­nii­kan ja tie­to­tai­don kehitt­ty­mis­tä, vaan ole­tet­tiin, että tar­kas­tel­ta­val­la aika­vä­lil­lä ei syn­ny uusia kehit­ty­vän tek­nii­kan tai tie­to­tai­don tuot­ta­mia lot­to­voit­to­ja. Eri­tyi­ses­ti kou­lu­tus voi olla täs­sä mie­les­sä hyö­dyl­lis­tä. Täs­tä enem­män joku toi­nen kerta.

    Ja tie­ten­kin tulee huo­mioi­da luon­non kes­to­ky­ky. Edel­lä esi­te­tyn mal­lin sokea ykiyk­sin­ker­tais­ta­va hyö­dyn­tä­mi­nen voi joh­taa luon­non sil­mit­tö­mään tuhoa­mi­seen (kuten vaik­ka­pa bio­ta­lou­den kas­vat­ta­mi­sen korostamiseen 🙂 ).

  74. Austrian: On myös esi­tet­ty että IPR ei ole saman­lai­nen omis­tusoi­keu­den koh­de kuin perin­tei­set kiin­teis­töt, arvo­pa­pe­rit yms, vaan kyse on val­tion tai val­tioi­den myön­tä­mäs­tä mono­po­lis­ta tie­tyin ehdoin. Toi­nen kysy­mys on että tuo­tet­tai­siin­ko inno­vaa­tioi­ta riit­tä­väs­ti jos kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää tietoa? 

    Kyl­lä var­mas­ti tuo­tet­tai­siin, ohjel­mis­toa­la on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Avoin tie­don jaka­mi­nen ei vähen­nä inno­vaa­tio­ta ja jos jokin asia on aidos­ti niin vai­kea, että sen voi­si paten­toi­da voi olla että sitä ei edes tar­vit­se paten­toi­da, kun ei sitä kukaan rahoit­ta­ja ymmär­rä tai pys­ty varas­ta­maan vain yksin­ker­tai­sen kuvauk­sen perus­teel­la. Eikä kenen­kään tie­ten­kään tar­vit­se etu­kä­teen huu­del­la kek­sin­nöis­tään, jos se on todel­la hyvä.

    Tai­de, musiik­ki etc. on tiet­ty vähän mut­kik­kaam­pi asia, Mik­ki Hii­ri­kin on tie­tyn­lai­nen IPR-inno­vaa­tio, muis­te­len luke­nee­ni että Dis­ney lob­ba­si “Mic­key Mouse Pro­tec­tion Act” laki­na tun­ne­tun muu­tok­sen jot­ta ensim­mäi­set Mik­ki Hii­ri ‑elo­ku­vat eivät oli­si siir­ty­neet vapaas­ti levitettäviksi:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Copyright_Term_Extension_Act

    Mut­ta kysy­mys sii­tä tehäi­siin­kö inno­vaa­tioi­ta jos nii­tä ei voi­tai­si paten­toi­da on vähän has­su. Hyvä ver­tai­lu­koh­ta on ohjel­mis­toa­la: vähen­si­kö avoin läh­de­koo­di ja Linux inno­vaa­tioi­den mää­rää ohjelmistoalalla? 

    Tääl­lä on käsi­tel­ty aihet­ta vähän laa­jem­min — kiin­nos­ta­va aja­tus oli­si pikem­min­kin pal­ki­ta kek­sin­nöis­tä kuin paten­teis­ta, tosin monet kek­si­jät teki­si­vät kek­sin­tö­jä joka tapauk­ses­sa riip­pu­mat­ta sii­tä sai­si­ko sii­tä rahaa vai ei.

    http://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/14–036_88022f59-a293-4a6f-b643-b205304bce91.pdf

    Policy makers have res­pon­ded to growing evi­dence that non-patent based mec­ha­nisms can work. Under the 2011 Ame­rica COMPETES Reaut­ho­riza­tion Act, Fede­ral agencies such as the Natio­nal Science Foun­da­tion have the power to spon­sor prizes for excep­tio­nal innovations. 

  75. Sep­po Korp­poo: Pal­jon­ko tuli­si lisää talous­kas­vua, jos 100 000 kes­ki­palk­kais­ta ja kes­ki­tuot­ta­vaa ihmis­tä, sen sijaan että ovat työt­tö­mi­nä, rupea­vat­kin töihin?

    Niin ja ajat­te­lep­pa sitä, että jot­ta nuo 100.000 ihmis­tä saa­daan töi­hin ei vält­tä­mät­tä edes tar­vit­se aluk­si luo­da yhtä mon­taa työ­paik­kaa, voi olla että riit­tää esim. 10.000 uut­ta kor­kean jalos­tusas­teen työ­paik­kaa, joi­den ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set luo­vat toi­sen moko­man uusia työ­paik­ko­ja, jot­ka taas luo­vat uusia työ­paik­ko­ja jne.

    Tie­tää­kö joku jotain ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sis­ta ja miten ne toimivat?

    Sep­po sanoi, että talous on kuin lai­va, mut­ta mitä jos se onkin kuin lentokone? 

    Kun nos­te lak­kaa alas koke­ma­ton len­tä­jä pyr­ki­si nos­ta­maan nok­kaa ylös tai jar­rut­ta­maan kun oikea tapa oli­si vain pai­naa nok­ka alas ja kiihdyttää.

    Eli jos tulee lama pitäi­si inves­toi­da ja ottaa vel­kaa, kos­ka a) vel­ka on laman aika­na hal­paa ja b) jos ihmi­set pas­si­voi­tu­vat se vain pas­si­voi lisää.

    Jos ette usko niin kat­so­kaa mitä Sak­sa ja Irlan­ti ovat teh­neet vii­mei­set 10 vuot­ta tai kat­so­kaa miten vel­kaan­tu­nei­ta Ruot­sa­lai­set koti­ta­lou­det ovat suh­tees­sa Suo­ma­lai­siin. Ruot­sis­sa on oltu ikään­kuin sii­nä mie­les­sä ove­lia, että val­tion ei ole tar­vin­nut ottaa vel­kaa kun se on teh­ty koti­ta­louk­sil­le helpoksi.

  76. Tero Tolo­nen: Jos ette usko niin kat­so­kaa mitä Sak­sa ja Irlan­ti ovat teh­neet vii­mei­set 10 vuot­ta tai kat­so­kaa miten vel­kaan­tu­nei­ta Ruot­sa­lai­set koti­ta­lou­det ovat suh­tees­sa Suo­ma­lai­siin. Ruot­sis­sa on oltu ikään­kuin sii­nä mie­les­sä ove­lia, että val­tion ei ole tar­vin­nut ottaa vel­kaa kun se on teh­ty koti­ta­louk­sil­le helpoksi.

    Suo­mes­sa koti­ta­louk­sien ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si edes vel­kaan­tua, kun­han vain saa­tai­siin se nau­ret­ta­va rahan sukan­var­teen jem­maa­min loppumaan. 

    Nol­la­kor­koi­sil­la pank­ki­ti­leil­lä on val­tion velan ver­ran rahaa lahoa­mas­sa käsiin. Eikä sitä oli­si pak­ko edes kulut­taa, jo sijoit­ta­mi­nen kan­sain­vä­li­siin yri­tyk­siin toi­si useam­man mil­jar­din euron vien­ti­pon­nis­te­lu­ja vas­taa­van pää­oma­tu­lon kotimaahan.

  77. Tero,

    Ajat­te­len 100 000 työt­tö­män työl­lis­tä­mis­tä seuraavasti:

    500 000 ihmi­sen työt­tö­myy­des­tä aiheu­tuu noin 5 mil­jar­din kulut.

    Suo­mes­sa on arvio­ni mukaan noin 2000 kas­vu­ha­luis­ta ja ‑kykyis­tä pk-yri­tys­tä, jois­ta kukin voi­si työl­lis­tää noin 50 uut­ta työn­te­ki­jää Suomessa.

    Noil­la yri­tyk­sil­lä on jo val­miit tuot­teet ja mark­ki­nat­kin vetä­vät. Nyky­olois­sa Suo­men AY- ja vero­hel­ve­tis­sä ei kui­ten­kaan kan­na­ta inves­toi­da ja työllistää.

    Arvioi­daan nyt kui­ten­kin kar­keas­ti pal­jon­ko brut­to­kan­san­tuo­te lisään­tyy, jos 100 000 työ­tön­tä saa työpaikan.

    Brut­to­kan­san­tuot­teem­me on noin 200 mil­jar­dia ja sen saa aikaan noin 2 mil­joo­naa ihmis­tä, eli noin 100 000 per henkilö.

    Näin 100 0000 työt­tö­män työl­lis­tä­mi­sel­lä saa­daan 10 mil­jar­dia lisää brut­to­kan­san­tuo­tet­ta ja 1 mil­jar­dia sääs­töä työt­tö­myys­ku­luis­sa = yhteen­sä 11 mil­jar­dia / vuosi.

    Tulok­se­na oli­si siis noin 5,5 % lisäys brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Tämä oli­si val­lan erin­omai­nen tulos!

    Miten oli­si, jos lai­tet­tai­siin pk-sek­to­rin asiat sel­lai­seen kun­toon, että tääl­lä kan­nat­tai­si yrit­tää ja työllistää?

    Pes­si­mis­ti samoi­si, että ei onnistu!

    Kan­nat­taa nimit­täin muis­taa, että suu­ry­ri­tyk­set vähen­tä­vät Suo­men työn­te­ki­jöi­tään, mut­ta tör­keäs­ti mono­po­li­soi­vat Yhteis­kun­ta/­Kil­pai­lu­ky­ky-neu­vot­te­lu­ja.

    Val­lan­hi­moi­set AY-mafioo­sot komp­paa­vat jäse­nien­sä edun vas­tai­ses­ti mukana. 

    Tuo poruk­ka on jo heit­tä­nyt neu­vot­te­luis­ta ulos suu­rim­man työl­lis­tä­jän, eli pk-sek­to­rin. Sil­le ei halu­ta antaa murusiakaan!

    Sipi­län jäl­keen Stub­bi­kin pyl­lis­ti pk-seto­ril­le, kun kumar­si AY-mafialle.

    Pk-sek­to­ril­le näyt­tää­kin jää­vän vaih­toeh­dok­si vain läh­tö ulko­mail­le, suur­teol­li­suu­den perään?

    Sep­po Korp­poo, joka ei mei­naa uskoa tätä todeksi

  78. Sep­po Korp­poo: Pal­jon­ko tuli­si lisää talous­kas­vua, jos 100 000 kes­ki­palk­kais­ta ja kes­ki­tuot­ta­vaa ihmis­tä, sen sijaan että ovat työt­tö­mi­nä, rupea­vat­kin töihin?

    Mie­les­tä­ni “tuot­ta­vuus” seu­raa työn­te­ki­jää vain osit­tain. Vaik­ka sitä mita­taan työn­te­ki­jää tai työ­tun­tia koh­ti, pal­jon riip­puu myös ympä­ris­tös­tä jos­sa työn­te­ki­jä pää­see tuot­ta­vuut­taan toteuttamaan.
    Mut­ta lei­ki­tään­pä Sepon aja­tuk­sel­la ja lai­te­taan 100 000 työ­tön­tä tuot­ta­maan! “Kes­ki­tuot­ta­vuus” tar­koit­ta­nee sitä, että kukin tuot­taa arvon­li­sää noin 2 ker­taaa oman palk­kan­sa ver­ran, sano­taan 80 000 euroa vuo­des­sa, joten kes­ki­tuot­ta­vuu­del­la oikeas­sa ympä­ris­tös­sä jouk­ko aikaan­saa 8 mil­jar­din lisän BKT:hen ja rapiat (ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set) päälle.
    Par­haas­sa tapauk­ses­sa tämä edel­lyt­tää, että löy­tyy fir­ma joka pys­tyy myy­mään jou­kon työ­pa­nok­sen koti­maa­han niin ettei se ole pois nykyi­sil­tä toi­mi­joil­ta — tai ulko­mail­le (ei väliä kor­vaa­vuu­des­ta — nyt­hän rat­kais­taan vain Suo­men ongelmia).
    Kan­san­ta­lou­den tilin­pi­to ESA 2010 voi­si peri­aat­tees­sa tar­jo­ta joi­ta­kin temp­pu­ja BKT:n pai­sut­ta­mi­sek­si, vaik­ka­pa hal­li­tuk­sel­le vaa­li­kau­den lop­pu­ru­tis­tuk­sek­si. — Pal­ka­taan koko jouk­ko vaikk­pa Tal­vi­vaa­raan sekoit­te­le­maan kip­si­kak­ka-allas­ta ja sovi­taan tilas­to­kes­kuk­sen kans­sa, että “tuo­tan­to” kir­ja­taan inves­toin­nik­si (ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sek­si omaan käyt­töön), varas­to­jen kas­vat­ta­mi­sek­si tai tuo­tan­nok­si omaan käyt­töön. Jat­ke­taan tuo­tan­toa niin kau­an kuin rahoit­ta­jil­la rah­keet riittävät…

  79. Kes­ki­mää­räi­sel­lä päi­vä­pal­kal­la voi ostaa vuo­den peru­nat, tai pol­ku­pyö­rän tai äly­pu­he­li­men ‚tai kym­me­nen lit­raa vii­naa. Suo­mi on vau­raan­pi kuin ikinä.
    Ei luu­li­si ole­van vai­ke­aa arvioi­da, kuin­ka suu­ri osa työ­tä­te­ke­vis­tä tar­vi­taan tuot­ta­maan- maam­me luon­non­va­rat kes­tä­väs­ti huo­mioi­den- riit­tä­vä lisä­ar­vo koko kan­san koh­tuul­lis­ta elä­män­ta­soa var­ten. Ja kuin­ka pal­jon tar­vi­taan tämän joukon
    huo­len­pi­toon (lääkärit,opettajat,papit,kauppiaat).
    Valis­tu­nut arvauk­se­ni on yhteen­sä 500000 lisä­ar­voa tuot­ta­vaa, mil­joo­naa huolenpitäjää.Ken tie­tää tar­kem­min , kertokoon.
    Mikä­li arvio­ni on oikean­suun­tai­nen, voi­daan tode­ta puheet kes­tä­vyys­va­jees­ta tai kan­sa­lais­pal­kan mah­dot­to­muu­des­ta hölynpölyksi.
    Sil­le ongel­mal­le, ettei nyky­suo­mi enää tar­vit­se hitai­ta, mut­ta vah­vo­ja mie­hiä ‚taik­ka näp­pä­riä aloi­te­te­ky­vyt­tö­miä nai­sia on vai­keam­pi löy­tää ratkaisua.
    Tois­tem­me pai­to­jen­pe­su ei lie­ne perin hyvä idea , mut­ta jos Suo­mes­sa oli­si vaik­ka­pa puo­li­mil­joo­naa hie­ro­jaa , onnel­li­suusin­dek­sim­me saat­tai­si koho­ta merkittävästi.

  80. Esa Par­kat­ti:
    Kes­ki­mää­räi­sel­lä päi­vä­pal­kal­la voi ostaa vuo­den peru­nat, tai pol­ku­pyö­rän tai äly­pu­he­li­men ‚tai kym­me­nen lit­raa vii­naa. Suo­mi on vau­raan­pi kuin ikinä.

    Aivan. Suo­men talou­den sekai­suus ei joh­du sii­tä, että emme oli­si vau­rai­ta ja ettem­me tuot­tai­si riit­tä­väs­ti, vaan sii­tä, että polii­ti­kom­me (ja polii­tik­ko­jen alai­suu­des­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­töm­me­kin) ovat sol­mi­neet yhteis­kun­tam­me ja eri­tyi­ses­ti sen talou­den sään­nöt umpisolmuun.

    Ei luu­li­si ole­van vai­ke­aa arvioi­da, kuin­ka suu­ri osa työ­tä­te­ke­vis­tä tar­vi­taan tuot­ta­maan- maam­me luon­non­va­rat kes­tä­väs­ti huo­mioi­den- riit­tä­vä lisä­ar­vo koko kan­san koh­tuul­lis­ta elä­män­ta­soa varten.

    Nykyi­nen­kin työ­mää­rä voi tuot­taa ylel­li­sen kulu­tus­ta­son, vaik­ka­kin ehkä hie­man alhai­sem­man kuin min­kä ihmi­set oli­vat saa­vut­ta­neet juu­ri ennen lamaa.

    Ja kuin­ka pal­jon tar­vi­taan tämän joukon
    huo­len­pi­toon (lääkärit,opettajat,papit,kauppiaat). Valis­tu­nut arvauk­se­ni onyh­teen­sä 500000 lisä­ar­voa tuot­ta­vaa, mil­joo­naa huolenpitäjää.Ken tie­tää tar­kem­min , kertokoon.

    Voi läh­teä sii­tä, että pide­tään noi­ta huo­len­pi­tä­jiä aina­kin alkuun tasan enti­nen mää­rä. Ei siis ole tar­peen lei­ka­ta perus­pal­ve­lui­den mää­rää (vaik­ka polii­ti­kot näyt­tä­vät näin usko­van). Jos kan­san­ta­lous ei tuo­ta yhtä pal­jon rahaa kuin aiem­min, voi olla jär­ke­väm­pää lei­ka­ta perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­jien kulu­tus­ta­soa kuin hei­dän työ­paik­ko­jen­sa määrää.

    Mikä­li arvio­ni onoi­kean­suun­tai­nen, voi­daan tode­ta puheet kes­tä­vyys­va­jees­ta tai kan­sa­lais­pal­kan mah­dot­to­muu­des­ta hölynpölyksi.

    Jon­kin­lai­nen kes­tä­vyys­va­je meil­lä mie­les­tä­ni kui­ten­kin on. Riip­puu kai sii­tä, miten ter­mi mää­ri­tel­lään. Toi­saal­ta nykyi­nen BKT riit­täi­si (eli ei ole vajet­ta), mut­ta toi­saal­ta nykyi­nen vel­ka­ve­toi­nen talou­den­pi­to ei kan­na pit­käl­le (eli on vajetta).

    Kan­sa­lais­palk­ka (jota kut­sun mie­luum­min perus­tu­lok­si, kos­ka en halua mak­saa täyt­tä palk­kaa jou­ten­los­ta) on mah­dol­li­nen ja toi­mi­va rat­kai­su oikein toteu­tet­tu­na. Hal­li­tuk­sen vii­mei­set puheet osit­tai­ses­ta perus­tu­los­ta ovat vähän pelot­ta­via, kos­ka kuu­los­ta­vat sil­tä, että jäl­jel­le jää sekä van­ha että uusi byro­kra­tia, vaik­ka perus­tu­lon ehkä kes­kei­sin aja­tus on pur­kaa byrokratiaa.

    Sil­le ongel­mal­le, ettei nyky­suo­mi enää tar­vit­se hitai­ta, mut­ta vah­vo­ja mie­hiä ‚taik­ka näp­pä­riä aloi­te­te­ky­vyt­tö­miä nai­sia on vai­keam­pi löy­tää ratkaisua.

    Läh­den sii­tä, että kaik­kia tar­vi­taan ja kai­kil­le työ­ky­kyi­sil­le löy­tyy jär­ke­vää työ­tä. On tie­ten­kin erin­omai­sen hyvä asia, jos osa työn­te­ki­jöis­tä on joi­tain peli­ke­hi­tys­hir­mu­ja, jot­ka tuot­ta­vat hyvin kau­pak­si käy­viä tuot­tei­ta tuhan­nen muun edes­tä. Tasai­ses­ti ja omil­la ehdoil­laan kehit­ty­vä maa kyke­nee kyl­lä huo­leh­ti­maan kai­kis­ta, sor­tu­mat­ta sel­lai­seen palk­ka­hai­ta­rin venyt­tä­mi­seen, joka ajaa perus­työn­te­ki­jät bar­ri­kaa­deil­le, tai sor­tu­mat­ta nos­ta­maan perus­duu­na­rei­den etuuk­sia niin kor­keik­si, että pelin­ke­hit­tä­jät­kään eivät nii­tä jak­sa mak­saa (muut­ta­vat ehkä maas­ta). Lisä­hy­vä ja kulu­tuk­sen alen­ta­mi­set voi siis edel­leen jakaa sopi­vas­sa suh­tees­sa kai­kil­le. Jos ihmi­set usko­vat jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suu­teen, he viih­ty­vät, tuot­ta­vat ja luottavat.

    Asiat voi siis näh­dä myös posi­tii­vi­ses­ti. Ihmis­ten kyvyk­kyys kas­vaa jat­ku­vas­ti, joten ongel­mia ei pitäi­si olla Muut kehit­ty­vät maat otta­vat osan­sa, mut­ta Suo­mel­la on varaa jous­taa. Pitää hyväk­syä se, että maa­pal­lon resurs­sien jaos­sa tapah­tuu muu­tok­sia. Pitää olla esi­mer­kik­si val­mius luo­pua osas­ta luon­toa kulut­ta­vaa toi­min­taam­me, sil­lä se, että me lisäi­sim­me kulu­tus­tam­me ja samal­la myös kehit­ty­vät maat lisäi­si­vät, ajaa luon­non var­mas­ti vaikeuksiin.

    Tois­tem­me pai­to­jen­pe­su ei lie­ne perin hyvä idea , mut­ta jos Suo­mes­sa oli­si vaik­ka­pa puo­li­mil­joo­naa hie­ro­jaa , onnel­li­suusin­dek­sim­me saat­tai­si koho­ta merkittävästi.

    Onnel­li­suus on tosi­aan BKT:tä parem­pi mit­ta­ri. Hie­ro­mi­nen on muka­vaa, ja kulut­taa vähem­män luon­non resurs­se­ja kuin vaik­ka­pa loma­len­not ete­lään. Tule­va talou­del­li­ses­ti ja luon­non kan­nal­ta toi­mi­va yhteis­kun­tam­me voi hyvin siir­tyä hie­man pal­ve­lui­den suun­taan. Mut­ta tämä edel­lyt­tää tie­ten­kin sen hyväk­sy­mis­tä, että mate­ri­aa­li­set kulu­tus­tot­tu­muk­sem­me las­ke­vat vas­taa­vas­ti. Hie­ro­ja syö siis aamu­pa­lal­la entis­tä useam­min kaurapuuroa.

  81. Ken: Mie­les­tä­ni “tuot­ta­vuus” seu­raa työn­te­ki­jää vain osit­tain. Vaik­ka sitä mita­taan työn­te­ki­jää tai työ­tun­tia koh­ti, pal­jon riip­puu myös ympä­ris­tös­tä jos­sa työn­te­ki­jä pää­see tuot­ta­vuut­taan toteuttamaan.
    Mut­ta lei­ki­tään­pä Sepon aja­tuk­sel­la ja lai­te­taan 100 000 työ­tön­tä tuot­ta­maan! “Kes­ki­tuot­ta­vuus” tar­koit­ta­nee sitä, että kukin tuot­taa arvon­li­sää­noin 2 ker­taaa oman palk­kan­sa ver­ran, sano­taan 80 000 euroa vuo­des­sa, joten kes­ki­tuot­ta­vuu­del­la oikeas­sa ympä­ris­tös­sä jouk­ko aikaan­saa 8 mil­jar­din lisän BKT:hen ja rapiat (ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set) päälle.
    Par­haas­sa tapauk­ses­sa tämä edel­lyt­tää, että löy­tyy fir­ma joka pys­tyy myy­mään jou­kon työ­pa­nok­sen koti­maa­han niin ettei se ole pois nykyi­sil­tä toi­mi­joil­ta – tai ulko­mail­le (ei väliä kor­vaa­vuu­des­ta – nyt­hän rat­kais­taan vain Suo­men ongelmia).
    Kan­san­ta­lou­den tilin­pi­to ESA 2010 voi­si peri­aat­tees­sa tar­jo­ta joi­ta­kin temp­pu­ja BKT:n pai­sut­ta­mi­sek­si, vaik­ka­pa hal­li­tuk­sel­le vaa­li­kau­den lop­pu­ru­tis­tuk­sek­si.– Pal­ka­taan koko jouk­ko vaikk­pa Tal­vi­vaa­raan sekoit­te­le­maan kip­si­kak­ka-allas­ta ja sovi­taan tilas­to­kes­kuk­sen kans­sa, että “tuo­tan­to” kir­ja­taan inves­toin­nik­si (ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sek­si omaan käyt­töön), varas­to­jen kas­vat­ta­mi­sek­si tai tuo­tan­nok­si omaan käyt­töön. Jat­ke­taan tuo­tan­toa niin kau­an kuin rahoit­ta­jil­la rah­keet riittävät…

    Tämä kan­san­ta­lou­den tili­pi­don mukai­nen tuot­ta­vuus ei tosi­aan ole abso­luut­ti­sen var­ma mittari. 

    Kat­so­taan­pa sitä muodossa
    tuot­ta­vuus = arvonlisä(BKT)/työntekijät

    Taan­tu­mas­sa yri­tyk­set jou­tu­vat alen­ta­maan tuot­tei­den­sa hin­taa, mis­tä seu­raa että arvon­li­sä pie­ne­nee ja tuot­ta­vuus siten laskee.

    Samoin käy jos osa kor­kean arvon­li­sän tuo­tan­nos­ta koko­naan lop­puu, kuten Nokian matkapuhelintuotanto.

    Jos taan­tu­ma jat­kuu pitem­pään tai muut­tuu perä­ti lamak­si niin jon­kin ajan kulut­tua yri­tyk­set vähen­tä­vät työn­te­ki­jöi­tään. Täl­löin tuot­ta­vuus nousee, kos­ka vähem­mäl­lä­kin työn­te­ki­jä­mää­räl­lä saa­daan sama arvon­li­sä aikai­sek­si. Kään­tö­puo­lel­la on sit­ten lisään­ty­nyt työttömyys.

    Tuo kes­ki­tuot­ta­vuus 80000€/työntekijä on lähem­pä­nä oike­aa kuin Sep­po Korp­poon esit­tä­mä luku. Se saa­daan jaka­mal­la BKT, n. 205 mrd työl­lis­ten mää­räl­lä joka oli hel­mi­kuus­sa n. 2.4 mrd, ks.
    http://www.findikaattori.fi/fi/41

    ja tulok­sek­si tulee n. 85400 €/työntekijä.

    Brut­to­kan­san­tuot­tees­sa on muka­na kiin­teän pää­oman kulu­mi­nen (pois­tot) n. 39 mrd. Net­to­kan­san­tuo­te, jos­sa pois­to­ja ei ole muka­na voi­si antaa parem­man kuvan.

    Pal­jon on peis­tä tai­tet­tu myös yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sis­ta, johon pätee samat, edel­lä­mai­ni­tut asiat.

    Yksik­kö­työ­kus­tan­nus = palkkakulut/arvonlisä(BKT)

    Taantumassa/lamassa arvon­li­sä pie­ne­nee joten yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ensin nousee. Kun yri­tyk­set sit­ten vähen­tä­vät työn­te­ki­jöi­tään laman seu­rauk­se­na, pie­ne­nee yksik­kö­työ­kus­tan­nus (mut­ta työt­tö­myys kasvaa).

    Jos palk­ka­ku­lu­jen nousua hil­li­tään enem­män kuin kil­pai­li­ja­mais­sa, suh­teel­li­nen yksik­kö­työ­kus­tan­nus pie­ne­nee edel­leen ja jos poten­ti­aa­lis­ta kysyn­tää on niin myyn­ti ja arvon­li­sä kas­vaa, mikä voi mah­dol­lis­taa parem­man työl­li­syy­den jat­kos­sa (kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus pähkinänkuoressa).

  82. onko täs­tä kehi­tys­kes­kus­te­lus­ta unoh­det­tun­väes­tön kas­vun merkitys.
    jos väes­tö lisään­tyy kan­san­tu­lon pysyes­sä ennal­laan köy­ty­vät kaik­ki kes­ki­mää­rin vaik­ka bkt pysyy ennallaan.
    käsit­tääk­se­ni kai­ki haluai­si­vat että lap­sil­la oli­si hel­pom­paa kuin itsel­läm­me eli halut­tai­siin elin­ta­son kas­vua. täs­tä seu­raa käsi­tyk­se­ni mukaan vält­tä­mät­tö­myys kasvulle.
    jos väes­tön mää­rä pysyy ennal­laan mut­ta halutam
    elin­ta­son kas­vua on tuot­ta­vuu­de­na kasvettava.
    olen tou­hun­nut koreas­sa mis­sä väes­tön kas­vua pyri­tään saa­maan aik­sek­si näil­lä perus­tein. siel­lä per­hei­den ja viral­li­sen poli­tii­kan ris­ti­rii­ta on aika näky­vä. poruk­ka ei halua lisän­tyä vaik­ka val­tio tah­toi­sim­kos­ka per­hen elin­ta­so nousee parem­min pie­nes­sä perheessä.
    meil­lä maa­han­muu­toa perus­tel­laan samal­la taval­la. tilas­toil­la voi­daan osoit­taa väes­tön­kas­vun mer­ki­tys, mut­ta sii­nä tulee har­hak­si se etei etnis­ten ruo­ka­paik­ko­jeen lisän­ty­mi­nen tuo­ta vaih­to­ta­set­ta. asun­to­tuo­tan­toa jne. osmon jo mai­nit­se­maa maal­ta­muu­ton tapais­ta lisä­ar­voa kan­san­tuot­tee­seen kyllä.
    jos kan­san­tu­lo ei täs­sä yhtey­des­sä kas­va jakau­tuu se useam­mal­le suul­le eli kes­ki­mää­räi­nen elin­ta­so laskee.
    tulee sama ris­ti­rii­ta kuin koreas­sa yksi­tyi­sen edun ja ylei­sen edun välille.

  83. Vin­ha Perä: Tämä kan­san­ta­lou­den tili­pi­don mukai­nen tuot­ta­vuus ei tosi­aan ole abso­luut­ti­sen var­ma mittari. 

    Kat­so­taan­pa sitä muodossa
    tuot­ta­vuus = arvonlisä(BKT)/työntekijät

    Taan­tu­mas­sa yri­tyk­set jou­tu­vat alen­ta­maan tuot­tei­den­sa hin­taa, mis­tä seu­raa että arvon­li­sä pie­ne­nee ja tuot­ta­vuus siten laskee.

    Samoin käy jos osa kor­kean arvon­li­sän tuo­tan­nos­ta koko­naan lop­puu, kuten Nokian matkapuhelintuotanto.

    Jos taan­tu­ma jat­kuu pitem­pään tai muut­tuu perä­ti lamak­si niin jon­kin ajan kulut­tua yri­tyk­set vähen­tä­vät työn­te­ki­jöi­tään. Täl­löin tuot­ta­vuus nousee, kos­ka vähem­mäl­lä­kin työn­te­ki­jä­mää­räl­lä saa­daan sama arvon­li­sä aikai­sek­si. Kään­tö­puo­lel­la on sit­ten lisään­ty­nyt työttömyys.

    Tuo kes­ki­tuot­ta­vuus 80000€/työntekijä on lähem­pä­nä oike­aa kuin Sep­po Korp­poon esit­tä­mä luku. Se saa­daan jaka­mal­la BKT, n. 205 mrd työl­lis­ten mää­räl­lä joka oli hel­mi­kuus­sa n. 2.4 mrd, ks.
    http://www.findikaattori.fi/fi/41

    ja tulok­sek­si tulee n. 85400 €/työntekijä.

    Brut­to­kan­san­tuot­tees­sa on muka­na kiin­teän pää­oman kulu­mi­nen (pois­tot) n. 39 mrd. Net­to­kan­san­tuo­te, jos­sa pois­to­ja ei ole muka­na voi­si antaa parem­man kuvan.

    Pal­jon on peis­tä tai­tet­tu myös yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sis­ta, johon pätee samat, edel­lä­mai­ni­tut asiat.

    Yksik­kö­työ­kus­tan­nus = palkkakulut/arvonlisä(BKT)

    Taantumassa/lamassa arvon­li­sä pie­ne­nee joten yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ensin nousee. Kun yri­tyk­set sit­ten vähen­tä­vät työn­te­ki­jöi­tään laman seu­rauk­se­na, pie­ne­nee yksik­kö­työ­kus­tan­nus (mut­ta työt­tö­myys kasvaa).

    Jos palk­ka­ku­lu­jen nousua hil­li­tään enem­män kuin kil­pai­li­ja­mais­sa, suh­teel­li­nen yksik­kö­työ­kus­tan­nus pie­ne­nee edel­leen ja jos poten­ti­aa­lis­ta kysyn­tää on niin myyn­ti ja arvon­li­sä kas­vaa, mikä voi mah­dol­lis­taa parem­man työl­li­syy­den jat­kos­sa (kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus pähkinänkuoressa).

    Yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ta las­ket­taes­sa käy­te­tään lähes aina BKT:n volyy­mi-indek­siä ja työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten nimel­lis­tä indek­siä. Eli BKT:n hin­nan­muu­tos ei vai­ku­ta vaan tuo­tan­non volyy­min sekä työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten nousu. Eli jos BKT kas­vaa reaa­li­ses­ti pal­jon niin työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set­kin voi­vat nous­ta ilman että yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sis­sa tapah­tuu muutosta.

  84. Eikös suu­rem­mat talous­kas­vun ajat ovat ajoit­tu­neet yleen­sä sotien jälkeen?

    Eli jos halu­aa suur­ta talous­kas­vua, täy­tyy­kö toi­voa jon­kin­lais­ta suur­ta krii­siä tai sotaa?

  85. Sep­po Korp­poo:
    Tuo Saken esit­tä­mä ver­taus onkin hyvä, kun ajat­te­lee Suo­men nykyi­siä talous-ongelmia.


    Ammat­ti­tai­do­ton mut­ta sään­tö­jä tar­kas­ti nou­dat­ta­nut sak­sa­lais-insi­nöö­ri ei ollut ymmär­tä­nyt tämän raken­teen heik­kout­ta, eikä myös­kään osan­nut mitoittaa


    Suo­men talou­den raken­ne ei enää vas­taa nykyi­siä olo­suh­tei­ta ja se on jo vaka­vas­ti vau­rioi­tu­nut. Vet­tä tulee sisään koval­la vauhdilla…

    Onko maan kap­tee­nit nyt niin hul­lu­ja, että aja­vat talou­tem­me tie­ten tah­toen ja koval­la vauh­dil­la täystuhoon?

    Sep­po Korp­poo, joka on suun­ni­tel­lut yhden upon­neen mat­kus­ta­ja-aluk­sen, Bir­ka Princes­sin. Se uppo­si 2007 Sea Dia­mond-nimi­se­nä Krei­kan vesil­lä, kun se ajoi kivil­le ja vesi­ra­jan alle tuli hel­ve­tin pit­kä vaurio … 

    Jos sään­nöt, ohjeet ja mää­räyk­set, tai nii­den toteu­tus­ta­pa ovat huo­no­ja, kuka sil­loin on vastuussa?

    Lai­vas­sa­han tulee kai aina olla pääl­lik­kö, tai jon­kun toi­mia hänen sijai­se­naan, mut­ta ker­ral­laan vas­tuus­sa voi kai olla vain yksi pääl­lik­kö. Vas­tuun­jaon tulee olla aina sel­keä. Jos pääl­lik­kö päät­tää ajaa karil­le, vas­tuu tuos­ta on sil­loin käsit­tääk­se­ni yksin hänel­lä. Mitä muut voi­si­vat tuol­loin tehdä?

    Jäy­käs­sä orga­ni­saa­tios­sa muut kai vas­taa­vat vain omis­ta teh­tä­vis­tään ja nii­den nou­dat­ta­mi­ses­ta, vaik­ka seu­rauk­set (lai­van kul­kuun puut­tu­mat­to­muu­des­ta) oli­si­vat val­lan kama­lat. Huh!

    Miten mah­toi lai­van­sa kivil­le aja­neen kap­tee­ni Schet­ti­non perä­mies­ten käy­dä Ita­lian tuo­miois­tui­mes­sa? Oli­si­ko hei­dän pitä­nyt puut­tua asioi­den kul­kuun jo sil­loin kun se oli vie­lä mah­dol­lis­ta? Sai­vat­ko he tuo­mion­sa vas­ta lai­van vau­rioi­den syn­nyn jäl­kei­sis­sä tapah­tu­mis­sa teh­tä­vien­sä hoi­ta­mi­ses­ta tai hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä? Voi­ko ongel­mien ennal­taeh­käi­sy olla meri­lais­sa kielletty?

    Löy­tyy­kö meri­lain tul­kin­nois­ta tapauk­sia maa­il­mal­ta­kaan, jois­sa esi­mer­kik­si yli­pe­rä­mies oli­si mui­den perä­mies­ten tuel­la syr­jäyt­tä­nyt teh­tä­viin­sä ker­ta­kaik­ki­sen sopi­mat­to­man pääl­lik­kön­sä. Minul­le ei tule mie­leen juu­ri muu­ta kuin Boun­ty-lai­van kapi­na, mut­ta esi­mer­kik­si lai­va­väen huo­non koh­te­lun ja mui­den (kai mui­den­kin perus­tel­tu­jen) syi­den takia kapi­naan ryh­ty­neis­tä pääl­lys­tön tai mie­his­tön jäse­nis­tä muu­ta­ma tai­si saa­da (Ami­ra­li­tee­til­ta?) perä­ti hirt­to­tuo­mion, osa kui­ten­kaan ei. Laki oli tuol­loin anka­ra. Takai­sin Bri­tan­ni­aan lopul­ta sel­vin­nyt kap­tee­ni Bligh sai sen sijaan levit­tää kär­si­mys­tä vie­lä muu­al­la­kin, kun pää­tyi kai myö­hem­min pom­mit­ta­maan Ami­ra­li­tee­til­ta alleen saa­mal­la uudel­la lai­val­laan Köö­pen­ha­mi­naa! Ehkä hän oli tuo­hon tar­koi­tuk­seen sopi­va henkilö.

    Miten pit­käl­le loja­li­tee­tin esi­mies­val­taa koh­taan tulee ulot­tua nyky­päi­vän Suo­mes­sa, tai mitä muu­ta on teh­tä­vis­sä, jos luot­ta­muk­sen perus­ta alkaa säröil­lä, tai pääl­lik­kö tai jokin raha­nah­ne varus­ta­mo esim. lisä­las­tin ja ‑tie­nes­tien toi­vos­sa, tai yhden, jos­tain muus­ta näkö­vink­ke­lis­tä ehkä hyväl­tä­kin kuu­los­ta­van syyn takia, halu­aa jät­tää käyt­tä­mät­tä lai­van­sa mm. merel­lä pys­tys­sä ja vakaa­na pitä­mis­tä var­ten suun­ni­tel­lut pai­no­las­ti­ve­si­säi­liöt lai­van kaksoispohjassa?

    Joku voi häi­pyä lai­val­ta heti ongel­mien ensi merk­kien myö­tä, joku toi­nen vie­lä ennen­kuin on lii­an myö­häis­tä. Mitä tulee vas­tuun­tun­toi­sen perä­mie­hen tuol­loin teh­dä lai­vaan jää­vien hyväk­si, jos kap­tee­ni on esim. merel­lä har­ho­jen val­las­sa, viih­tyy ehkä lii­an pit­kään maa­il­man monis­sa sata­ma­ka­pa­kois­sa, tai on menet­tä­nyt navi­goin­ti­tai­ton­sa, ehkä jopa joh­ta­mis­ky­kyn­sä lai­van pääl­lik­kö­nä, osin näkö­ky­kyn­sä, tai aina­kin kuulonsa?

    Täs­sä maas­sa on aika mones­sa pai­kas­sa jo niin h‑vetin mon­ta asi­aa ihan viku­ral­laan, että jotain tart­tis todel­la teh­dä. Vaik­ka osa asiois­ta on meil­lä hyvin, pal­jon on myös teh­ty aivan jär­jet­tö­miä pää­tök­siä, jois­ta jo useim­mat vähää­kään näke­mys­tä omaa­vat (vie­lä tois­tai­sek­si lojaa­lit) voi­vat (suur­ta sisäis­tä tus­kaa ja ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta tun­tien) enna­koi­da min­kä­lai­seen kivik­koon ne lopul­ta Suo­mi-lai­vam­me johtavat. 

    Mil­loin tulee ihmi­sen hyvän har­kin­nan, osaa­mi­sen ja jär­jen astua esim. vir­ka-astei­kon hie­rar­kian vaa­ti­mus­ten ja lojaa­liu­den kah­lei­den edel­le? Pelas­tus­ve­neet kai aina­kin on syy­tä pitää kun­nos­sa ja huo­leh­tia omas­ta­kin osaa­mi­ses­taan nii­den käy­tön suh­teen, mut­ta eikö tär­keäm­pää oli­si kui­ten­kin yrit­tää pelas­taa koko lai­va mah­dol­li­si­ne mat­kus­ta­ji­neen ja mie­his­töi­neen, ja jos se saa­daan pelas­tet­tua, teh­dä lisäk­si par­haan­sa nos­taak­seen lai­vaan takai­sin siel­tä jo veden varaan joutuneet? 

    Jos pelas­tus­työt lai­min­lyö­dään lai­val­la, voi meri­lain nojal­la luul­lak­se­ni kai sii­tä­kin seu­ra­ta syy­te. Pätee­kö sama peri­aa­te Suo­mes­sa myös maan­ka­ma­ral­la ja maan talou­den sekä monen muun asian hoi­ta­mi­sen kohdalla? 

    Kysy­myk­set ovat vai­kei­ta, mut­ta niin lie­nee myös maam­me tilan­ne. Kuka puhal­tai­si pil­liin­sä? Mis­tä löy­tyy maam­me talou­den pelas­ta­va “Litt­le Toot”?

  86. sari:
    onko täs­tä kehi­tys­kes­kus­te­lus­ta unoh­det­tun­väes­tön kas­vun merkitys.
    jos väes­tö lisään­tyy kan­san­tu­lon pysyes­sä ennal­laan köy­ty­vät kaik­ki kes­ki­mää­rin vaik­ka bkt pysyy ennallaan.
    käsit­tääk­se­ni kai­ki haluai­si­vat että lap­sil­la oli­si hel­pom­paa kuin itsel­läm­me eli halut­tai­siin elin­ta­son kas­vua. täs­tä seu­raa käsi­tyk­se­ni mukaan vält­tä­mät­tö­myys kasvulle.

    Eikö oli­si jär­ke­väm­pää täh­dä­tä väki­mää­rän alen­ta­mi­seen. Ilmas­to ja luon­to sääs­tyi­si­vät, ja las­ten elin­ta­so ja viih­ty­vyys para­ni­si­vat. (Kas­vus­sa oli­si jär­keä vain jos maa­pal­lo oli­si rajat­to­man suu­ri — mut­ta kun ei ole.)

    jos väes­tön mää­rä pysyy ennal­laan mut­ta halutam
    elin­ta­son kas­vua on tuot­ta­vuu­de­na kasvettava.

    Tuot­ta­vuus kas­vaa teko­no­lo­gian kehi­tyk­sen myö­tä koko ajan (talou­den kas­vus­ta riippumatta).

    olen tou­hun­nut koreas­sa mis­sä väes­tön kas­vua pyri­tään saa­maan aik­sek­si näil­lä perus­tein. siel­lä per­hei­den ja viral­li­sen poli­tii­kan ris­ti­rii­ta on aika näky­vä. poruk­ka ei halua lisän­tyä vaik­ka val­tio tah­toi­sim­kos­ka per­hen elin­ta­so nousee parem­min pie­nes­sä perheessä.
    meil­lä maa­han­muu­toa perus­tel­laan samal­la tavalla.

    Kas­vun aikaan­saa­mi­nen on tie­ten­kin täy­sin vas­tuu­ton perus­te maahanmuutolle.

    tilas­toil­la voi­daan osoit­taa väes­tön­kas­vun mer­ki­tys, mut­ta sii­nä tulee har­hak­si se etei etnis­ten ruo­ka­paik­ko­jeen lisän­ty­mi­nen tuo­ta vaih­to­ta­set­ta. asun­to­tuo­tan­toa jne. osmon jo mai­nit­se­maa maal­ta­muu­ton tapais­ta lisä­ar­voa kan­san­tuot­tee­seen kyllä.
    jos kan­san­tu­lo ei täs­sä yhtey­des­sä kas­va jakau­tuu se useam­mal­le suul­le eli kes­ki­mää­räi­nen elin­ta­so laskee.
    tulee sama ris­ti­rii­ta kuin koreas­sa yksi­tyi­sen edun ja ylei­sen edun välille.

    Yksi­tyi­set näyt­tä­vät ole­van Koreas­sa fik­sum­pia kuin val­tio — eikö niin?

  87. Jos fir­ma ajaa kon­kurs­siin, ensi­si­jai­nen syyl­li­nen on toi­mi­tus­joh­ta­ja, mut­ta kyl­lä sii­tä kuseen jou­tuu hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja ja koko hallituskin.

    Talous­tie­teen pro­fes­so­ri Mat­ti Viren antoi juu­ri neu­von Suo­men hyvä­tu­loi­sil­le yrit­tä­jil­le: “Pakat­kaa lauk­kun­ne kun vie­lä ehditte”

    Mat­ti tai­taa olla vii­sas mies?

    Eikä sii­tä elin­tär­keäs­tä pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta­kaan näy­tä tule­van mitään…

    Toi­mi­tus­joh­ta­ja Sep­po Korp­poon kai sit­ten pitää läh­teä hake­maan laukkuja…

  88. Austrian: Yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ta las­ket­taes­sa käy­te­tään lähes aina BKT:n volyy­mi-indek­siä ja työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten nimel­lis­tä indek­siä. Eli BKT:n hin­nan­muu­tos ei vai­ku­ta vaan tuo­tan­non volyy­min sekä työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten nousu. Eli jos BKT kas­vaa reaa­li­ses­ti pal­jon niin työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set­kin voi­vat nous­ta ilman että yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sis­sa tapah­tuu muutosta.

    Hyvä kom­ment­ti muis­tut­ta­maan sii­tä että yksikkötyökustannus-termi(kään) ei ole yksikäsitteinen.

    Aina­kin seu­raa­via eri vivah­tei­ta on:
    — nimel­li­nen yksikkötyökustannus
    — reaa­li­nen yksikkötyökustannus
    — suh­teel­li­nen yksikkötyökustannus
    — yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten suh­teel­li­nen muutos

    Var­sin­kin vii­me­mai­nit­tua usein tul­ki­taan kes­kus­te­lu­foo­ru­meil­la ja muu­al­la­kin samak­si kuin todel­lis­ten yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten ero, mitä se ei tie­ten­kään kerro.

    Suo­mes­sa kes­kus­te­lu kil­pai­ly­ky­vyn paran­ta­mi­sen tar­pees­ta perus­tuu ymmär­tääk­se­ni aika pal­jon Suo­men Pan­kin Lau­ri Kaja­no­jan artik­ke­liin, jos­ta löy­tyy perus­te­lu­ja sil­le miten noi­ta eri tapo­ja kan­nat­taa käyttää:

    http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/kuinka-paljon-kustannuskilpailukyvyn-pitaisi-parantua/

    Ote siel­tä:

    Kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä mitat­taes­sa työ­kus­tan­nus­ten tason nousu suh­teu­te­taan usein johon­kin tuo­tan­non muu­tos­ta kuvaa­vaan muut­tu­jaan, joka kuvaa samal­la yri­tys­ten pal­kan­mak­su­ky­vyn muu­tos­ta. Tuo­tan­toon suh­teu­tet­tu­jen työ­kus­tan­nus­ten kas­vu kaup­pa­kump­pa­ni­mai­hin ver­rat­tu­na hei­ken­tää talou­den ulkoi­sen tasa­pai­non edellytyksiä.

    Täl­lai­se­na kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn mit­ta­ri­na käy­te­tään usein nimel­li­siä yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sia. Sil­loin työ­kus­tan­nuk­set suh­teu­te­taan työn tuot­ta­vuu­teen, joka las­ke­taan tuo­tan­non mää­rän muu­tok­sen perus­teel­la. Toi­nen vaih­toeh­to on käyt­tää tuo­tan­non mää­rän sijas­ta tuo­tan­non arvoa. Täl­lais­ta mit­ta­ria kut­su­taan reaa­li­sik­si yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sik­si. Se kuvaa kään­tei­ses­ti tuo­tan­non kan­nat­ta­vuut­ta, ja samal­la se kuvaa myös työn tulo-osuu­den kehitystä.

    Suo­men tapauk­ses­sa hyö­dyl­li­siä mit­ta­rei­ta ovat sekä nimel­li­set että reaa­li­set yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set, mut­ta nii­den hyö­dyl­li­syys ei kos­ke kaik­kia toi­mia­lo­ja. Talou­den avoin­ta sek­to­ria tar­kas­tel­taes­sa tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus on hyö­dyl­li­nen mit­ta­ri, kun taas nimel­li­set yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set eivät Suo­men tapauk­ses­sa sitä ole (Kaja­no­ja 2012). Tähän on syy­nä Suo­men talou­den avoi­mel­la sek­to­ril­la aiem­min val­lin­nut kan­sain­vä­li­ses­ti hyvin poik­kea­va hin­ta­ke­hi­tys (kuvio 3). Hin­to­jen ale­ne­mi­nen tar­koit­taa, että tuo­tan­non mää­rän kas­vu ei ole mer­kin­nyt vas­taa­vaa tuo­tan­non arvon kas­vua. Tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus ja yri­tys­ten pal­kan­mak­su­ky­ky eivät rii­pu tuo­tan­non mää­rän vaan sen arvon kasvusta.

    Tuo­tan­non kan­nat­ta­vuu­den taso­ver­tai­lut eivät nekään ole hel­pos­ti tul­kit­ta­vis­sa kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si Sak­san teol­li­suu­den monil­la toi­mia­loil­la kan­nat­ta­vuu­den taso on reaa­lis­ten yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten avul­la mitat­tu­na ollut pit­kään hei­kom­pi kuin monis­sa muis­sa mais­sa ilman, että tuo­tan­to oli­si siir­ty­nyt Sak­sas­ta pois. Taus­tal­la saat­taa olla toi­mia­lo­jen raken­tee­seen liit­ty­viä tekijöitä.

    Nimel­lis­ten yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten osal­ta taso­ver­tai­lu­ja ei puo­les­taan ole yli­pään­sä mie­le­käs­tä esit­tää. Syy on se, että tämän suu­reen las­ke­mi­ses­sa käy­tet­ty työn tuot­ta­vuus perus­tuu tuo­tan­non mää­rän kehi­tyk­seen, joka kuvaa aina muu­tos­ta jos­tain perus­vuo­des­ta. Kan­sain­vä­li­siä ver­tai­lu­ja kulut­ta­ja­hin­to­jen tasos­ta on saa­ta­vis­sa, mut­ta vas­taa­via ver­tai­lu­ja ei ole aina­kaan laa­jas­ti käy­tet­tä­vis­sä työn tuot­ta­vuu­den mää­räl­lis­ten taso­jen vertaamiseksi.

    Yksi mah­dol­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa on ver­ra­ta kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn mit­ta­rei­den nykyi­siä arvo­ja nii­den pit­kän aika­vä­lin kes­kiar­voi­hin. Kuten edel­lä on esi­tet­ty, täl­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa hyö­dyl­li­siin mit­ta­rei­hin kuu­lu­vat suh­teel­li­set työ­kus­tan­nuk­set ja teh­das­teol­li­suu­den suh­teel­li­nen kan­nat­ta­vuus reaa­lis­ten yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten kään­teis­lu­vun avul­la tarkasteltuna.
    ———–

    Yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten käyt­töä ver­tai­lui­hin on arvos­tel­tu esim. täällä:
    http://www.worldeconomicsassociation.org/newsletterarticles/ulc/

  89. Sep­po Korp­poo:
    Jos fir­ma ajaa kon­kurs­siin, ensi­si­jai­nen syyl­li­nen on toi­mi­tus­joh­ta­ja, mut­ta kyl­lä sii­tä kuseen jou­tuu hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja ja koko hallituskin.

    Mai­neen kan­nal­ta näin var­maan on, mut­ta esi­mer­kik­si vahin­gon­kor­vaus­ten osal­ta osa­keyh­tiön hal­li­tuk­sen jäsen­ten vas­tuu on käy­tän­nös­sä suu­rem­pi, kos­ka hal­li­tuk­sel­la on n.s. yleistoimivalta.

  90. Vin­ha Perä: Yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten käyt­töä ver­tai­lui­hin on arvos­tel­tu esim. täällä:
    http://www.worldeconomicsassociation.org/newsletterarticles/ulc/

    Kiin­nos­ta­vin kuvaa­ja nois­sa artik­ke­leis­sä oli teh­das­tuo­tan­non lähes line­aa­ri­nen las­ku, joka on läh­te­nyt jo 1970-luvul­ta alkaen.

    http://www.eurojatalous.fi/fi/kuviot/graafi/tehdasteollisuuden-tyollisyysosuus-ja-sen-trendi/

    Antaa ajat­te­le­mi­sen aihet­ta. Jos sama tah­ti jat­kuu niin 40 vuo­den pääs­tä tuo­tan­toa ei käy­tän­nös­sä ole lain­kaan — tai tuo­tan­toa on, mut­ta ihmi­siä tai ihmis­työ­tä se ei työl­lis­tä juu­ri lainkaan.

    Täs­sä on yksi maa­il­man­ku­va jota pitäi­si poh­tia. 40 vuot­ta kuluu yllät­tä­vän nopeas­ti. Soi­nin­vaa­ra­kin on poh­dis­kel­lut näi­tä, mm.

    http://www.soininvaara.fi/2014/02/23/enta-kun-robotit-tekevat-tyot/

    http://www.soininvaara.fi/2015/12/10/tavaroista-on-tulossa-ilmaishyodykkeita/

  91. Tero Tolo­nen tuos­sa edel­lä sanoo: “Jos sama tah­ti jat­kuu niin 40 vuo­den pääs­tä tuo­tan­toa ei käy­tän­nös­sä ole lain­kaan – tai tuo­tan­toa on, mut­ta ihmi­siä tai ihmis­työ­tä se ei työl­lis­tä juu­ri lain­kaan. Täs­sä on yksi maa­il­man­ku­va jota pitäi­si pohtia.”

    Tero on oikeal­la asial­la, mut­ta poh­ti­mi­nen ei nyt pal­joa auta, kun pas­kat on jo housussa.

    Ehdo­tan­kin, että kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät ilmes­ty­vät tän­ne talous­e­lä­män etu­rin­ta­mal­le. Tääl­lä asia­kas sanoo kier­te­le­mät­tä ja päin naa­maa jus­tiin­sa sen, mitä pitää heti tehdä.

    Sit­ten enem­pää poh­ti­mat­ta, on pan­ta­va talik­ko hei­lu­maan ja antaa pas­kan lentää!

    Joku äly­pää voi jopa kek­siä sel­lai­sen vir­tu­aa­li-tali­kon, jos­ta asia­kas on val­mis mak­sa­maan miljoonia? 

    Sep­po Korp­poo, joka tyk­kää talikkohommista

  92. Sep­po Korp­poo:
    Tero Tolo­nen tuos­sa edel­lä sanoo: “Jos sama tah­ti jat­kuu niin 40 vuo­den pääs­tä tuo­tan­toa ei käy­tän­nös­sä ole lain­kaan – tai tuo­tan­toa on, mut­ta ihmi­siä tai ihmis­työ­tä se ei työl­lis­tä juu­ri lain­kaan. Täs­sä on yksi maa­il­man­ku­va jota pitäi­si pohtia.”

    Tero on oikeal­la asial­la, mut­ta poh­ti­mi­nen ei nyt pal­joa auta, kun pas­kat on jo housussa.

    Ehdo­tan­kin, että kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät ilmes­ty­vät tän­ne talous­e­lä­män etu­rin­ta­mal­le. Tääl­lä asia­kas sanoo kier­te­le­mät­tä ja päin naa­maa jus­tiin­sa sen, mitä pitää heti tehdä.

    Sit­ten enem­pää poh­ti­mat­ta, on pan­ta­va talik­ko hei­lu­maan ja antaa pas­kan lentää!

    Joku äly­pää voi jopa kek­siä sel­lai­sen vir­tu­aa­li-tali­kon, jos­ta asia­kas on val­mis mak­sa­maan miljoonia? 

    Sep­po Korp­poo, joka tyk­kää talikkohommista

    Miten pit­käl­le eteen­päin asia­kas tai talous­e­lä­män etu­rin­ta­ma asioi­ta on poh­ti­nut? Eikö siel­lä ole yleen­sä edet­ty aika lail­la vain nyky­het­ken tai kor­kein­taan huo­mis­päi­vän tar­pei­ta aja­tel­len, enna­koi­den että kaik­ki jat­kuu koko ajan vain kai­ken aikaa samaa rataa. 

    Jos joku ehdot­taa rat­kai­suk­si entis­tä hei­kom­min kes­tä­vien tuot­tei­den val­mis­ta­mis­ta, ei se tai­da olla mitään kes­tä­vää kehi­tys­tä, vaik­ka näin jo pal­jol­ti teh­dään. Toi­saal­ta, kun hyvin­voin­ti levit­täy­tyy ja saa­vut­taa glo­baa­lis­ti­kin tie­tyn tason, ei kulu­tus enää kas­va, mut­ta auto­maa­tion kas­vaes­sa pian mikään muu ei käy enää kau­pak­si kuin ener­gia, ruo­ka ja varao­sat, joi­ta robot­tien huol­to- ja kor­jaus­fir­mo­jen robo­tit tilaa­vat robo­ti­soi­tuis­ta tehtaista. 

    Yhteis­kun­ta ei sil­ti var­maan­kaan kes­tä sel­lais­ta tilan­net­ta, jos­sa tulon­jaon balans­si pola­ri­soi­tuu äärim­mil­leen, tai edes lii­ak­si. Äärim­mil­leen vie­ty­nä­hän tuo mer­kit­si­si (ei-rea­lis­ti­se­na) tilan­tee­na sitä, että meil­lä oli­si tuloas­tei­kon ylä­pääs­sä vain yksi ainoa pää­oman ‘val­koi­nen kää­piö’ tai perä­ti elä­mäs­sä kai­ken ihmi­sil­le tar­peel­li­sen han­kin­nan mah­dol­lis­ta­van osto­voi­man itsel­leen ime­vä sin­gu­la­ri­teet­ti, eli ‘mus­ta aukko’. 

    Kan­sa­lais­ten kapi­na syn­tyi­si jo kau­an ennen tuol­lais­ta tilan­net­ta. Jos kukaan ei poh­di asi­aa aika­ja­nal­la nykypäivä-“ylihuominen”, kehi­tä ja ota käyt­töön rat­kai­sua (tai rat­kai­su­ja) “yli­huo­mi­sen” ongel­miin, jot­ka ovat jo osin tääl­lä, tapah­tuu yhteis­kun­nas­sa vää­jää­mä­tön ajau­tu­mi­nen sin­ne ‘pimey­den yti­meen’, mis­sä kai aika­kin sei­sah­tuu. Mus­til­la aukoil­la on erit­täin vah­va veto­voi­ma, mut­ta luu­len, että vie­lä kan­nat­tai­si yrit­tää kään­tää “ava­ruus­lai­vam­me” kurssi.

    Jo nyt on tul­tu tilan­tee­seen, jos­sa Sepon sanoin “p‑kat on jo housuis­sa”. Täl­lä menol­la sitä samaa tulee sin­ne kui­ten­kin koko ajan lisää, jol­loin lopul­ta ei mit­kään, jous­ta­vim­mat­kaan henk­se­lit sitä enää tääl­lä kestä. 

    Oli­si­ko aja­tuk­ses­sa perus­tu­los­ta sit­ten­kin ide­aa, mut­ta miten se rahoi­te­taan kuvaa­mal­la­ni, pit­käl­lä aika­ja­nal­la? Ensi työk­si pitäi­si var­maan­kin paran­taa osaa­mi­sen ja sen tar­peen yhteen­so­vit­ta­mi­sen helpottamista.

  93. Sakel­la on tuos­sa edel­lä mie­len­kiin­toi­nen filo­so­fi­nen joh­dat­te­lu, mut­ta kon­kre­ti­aa voi­si sii­hen lisätä.

    Jos lai­vas­sa on kovas­sa myrs­kys­sä meri­hä­däs­sä ja vet­tä tulee sisään, niin ei kan­na­ta pal­jon­kaan unel­moi­da haus­kas­ta illas­ta ran­ta­ka­pa­kas­sa, vaan on parem­pi että kaik­ki ovat kiin­ni pum­puis­sa tai tuk­ki­mas­sa vuotoja.

    Täl­löin on ymmär­ret­tä­vää, että vapaa­mat­kus­ta­jia ja tai­vaan­ran­nan maa­la­rei­ta kat­so­taan karsaasti.

    Sit­ten kun lai­va on taas tur­val­li­ses­ti sata­mas­sa, voi osa-aikai­ses­ti jat­kaa koko­naan uusien ideoi­den kehit­tä­mis­tä, ottaa pie­net ja filosofoida.

    Sep­po Korp­poo, joka on usein­kin pumpuissa

  94. Sep­po Korp­poo: Jos lai­vas­sa on kovas­sa myrs­kys­sä meri­hä­däs­sä ja vet­tä tulee sisään, niin ei kan­na­ta pal­jon­kaan unel­moi­da haus­kas­ta illas­ta ran­ta­ka­pa­kas­sa, vaan on parem­pi että kaik­ki ovat kiin­ni pum­puis­sa tai tuk­ki­mas­sa vuotoja. 

    Ööhh.. Jos ker­ran on jo “pas­kat housuis­sa” niin sehän tar­koit­taa sitä, että lai­va uppo­aa, teh­tiin­pä sit­ten mitä tahan­sa. Täl­löin oikea tapa toi­mia on kek­siä rat­kai­su, joka pelas­taa kaik­ki ihmi­set. Ihmi­siä aivan yksin­ker­tai­ses­ti huk­kuu enem­män mitä enem­män hei­tä lai­te­taan pump­pui­hin tai vuo­to­ja tuk­ki­maan, jos lai­vaa ei voi­da pelastaa.

    Näyt­täi­si kovas­ti sil­tä, että kun ylei­nen tuot­ta­vuus on onnis­tut­tu nos­ta­maan yli kes­ki­ver­toih­mi­sen tuot­ta­vuu­den (tai riit­tä­vän lähel­le lis­tä), kapi­ta­lis­mi ei enää toi­mi, kos­ka tuo­tet­tu raha ene­ne­väs­sä mää­rin pää­tyy muil­le kuin sen kulut­ta­val­le enem­mis­töl­le. Täs­tä joh­tu­vat tuloe­rot tuot­ta­vat suu­ria ongel­mia, vaik­ka tilan­tees­sa kaik­kien toi­meen­tu­los­ta (perus­hy­väl­le tasol­le asti) huo­leh­dit­tai­siin­kin. Pitäi­si siis tut­kia pitem­män täh­täi­men suun­ni­tel­mia (var­maan­kin mie­luum­min evo­lu­tio­nis­ti­sia kuin revo­lu­tio­nis­ti­sia sel­lai­sia), jol­la syök­sy­kier­tees­tä pääs­tään pois, ja sit­ten toteut­taa niitä.

    Täl­lä het­kel­lä ongel­ma­na käsit­tääk­se­ni on nime­no­maan jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä. Sii­tä pää­si­si eroon työl­lis­tä­mäl­lä työt­tö­mät. Toi­nen, perin­tei­nen, vaih­toeh­to on kas­vat­taa val­tion tulo­ja eli nos­taa vero­ja ja puut­tua veron­kier­toon, vero­suun­nit­te­luun, jne. Jos tar­vit­ta­vien vero­jen mak­su ei ker­ran kel­paa, pitäi­si pakot­taa työ­nan­ta­jat palk­kaa­maan työ­voi­maa 10% lisää eikä teh­dä vas­tik­keet­to­mia tulon­siir­to­ja yri­tyk­sil­le. Muu on tahal­lis­ta kur­jis­ta­mis­ta eikä sil­le tiel­le läh­det­tyä sil­le nimit­täin tule loppua.

  95. Ano­nyy­mi,

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että nyky­me­nol­la Suo­mi-lai­va on tuhoon tuomittu.

    Opti­mis­ti­na olen kui­ten­kin kat­son, että vie­lä on mah­dol­li­suus teh­dä pelas­ta­via toimenpiteitä.

    Tuos­sa edel­lä las­kes­ke­lin, että jos pk-sek­to­rin 2000 kas­vu­ky­kyi­sel­le fir­mal­le anne­taan mah­dol­li­suus työl­lis­tää 100 000 työ­tön­tä, sai­sim­me sii­tä noin 5%:n BKT-boos­tin. Tämä on hur­ja luku!

    Tämä tie­ten­kin edel­lyt­tää yleis­si­to­vuu­den lopet­ta­mis­ta, työ­paik­ka­koh­tais­ta sopi­mis­ta ja ris­ki-yrit­tä­jän oikeu­den­mu­kais­ta palkitsemista.

    Nykyi­set yri­tys­tuet ovat tut­ki­tus­ti suu­rel­ta osin tehot­to­mia ja ne voi­daan niil­tä osin lopettaa.

    Suo­men pelas­tus on työl­lis­tä­väs­sä, ket­te­räs­sä ja uut­ta luo­vas­sa pk-sek­to­ris­sa. Muu­ta kei­noa ei sit­ten olekkaan.

    Sep­po Korp­poo, pk-yrittäjä

  96. Sep­po Korp­poo:
    Sakel­la on tuos­sa edel­lä mie­len­kiin­toi­nen filo­so­fi­nen joh­dat­te­lu, mut­ta kon­kre­ti­aa voi­si sii­hen lisätä.

    Jos lai­vas­sa on kovas­sa myrs­kys­sä meri­hä­däs­sä ja vet­tä tulee sisään, niin ei kan­na­ta pal­jon­kaan unel­moi­da haus­kas­ta illas­ta ran­ta­ka­pa­kas­sa, vaan on parem­pi että kaik­ki ovat kiin­ni pum­puis­sa tai tuk­ki­mas­sa vuotoja.

    Täl­löin on ymmär­ret­tä­vää, että vapaa­mat­kus­ta­jia ja tai­vaan­ran­nan maa­la­rei­ta kat­so­taan karsaasti.

    Sit­ten kun lai­va on taas tur­val­li­ses­ti sata­mas­sa, voi osa-aikai­ses­ti jat­kaa koko­naan uusien ideoi­den kehit­tä­mis­tä, ottaa pie­net jafilosofoida.

    Sep­po Korp­poo, joka on usein­kin pumpuissa

    Sep­po on osin oikeil­la lin­joil­la, mut­ta ei aivan varauk­set­ta. Kan­nat­taa­ko lai­van kap­tee­nin muka komen­taa kaik­ki mie­het pump­pui­hin? Eikö lau­lus­sa­kin osa mie­his­tös­tä, tusi­nan ver­ran, men­nyt ‘mas­toi­hin’ (vähen­tä­mään pur­jei­ta), jot­ta lai­va pär­jäi­si parem­min hori­son­tis­sa jo näky­vän, lähes­ty­vän ja pian alka­van myrs­kyn tul­les­sa sen kohdalle? 

    Entä kap­tee­ni? Jos hän ei seu­raa sil­mil­lään, mitä hori­son­tin suun­nal­ta (ja myös lähem­pää) on luvas­sa, voi lai­va olla koh­ta hukas­sa, ja pää­tyä haak­si­rik­koon. (Sopii Sepon­kin ehkä käy­dä Täh­ti­tor­nin­mäen pat­saal­la kat­so­mas­sa mil­lai­sia kau­hu­ja sel­lai­nen voi tuo­da tullessaan!). 

    Pys­tyy­kö Sep­po päät­te­le­mään, voi­ko lai­va olla vaa­ras­sa, jos esi­mer­kik­si mes­sin valo­vent­tii­lis­tä näkyy mil­loin tai­vas, mil­loin hori­sont­ti ja mil­loin taas esim. lai­van kans­sa samaan suun­taan ete­ne­vien mai­nin­kien täyt­tä­mä meri? Tätä ei ehkä kan­na­ta läh­teä ensim­mäi­sek­si aina­kaan oikeil­la, meri­kel­poi­suu­ten­sa rajoil­la ole­vil­la lai­voil­la kokei­le­maan. Oikei­den joh­to­pää­tös­ten teko edel­lyt­tää tie­to­ja ja osaa­mis­ta (ja kou­lu­tus­ta, joka aut­taa käyt­tä­mään tie­to­ja oikein).

    Pump­pauk­ses­ta voi toki tie­tyis­sä tilan­teis­sa olla pal­jon­kin hyö­tyä. Onhan jopa pump­paa­jil­le pys­ty­tet­ty muis­to­merk­ke­jä. Jos Sak­ke jos­kus eksyy Iso-Bri­tan­nian Sout­hamp­to­niin, hän kyl­lä haluai­si näh­dä sin­ne v. 1914 pys­ty­te­tyn muis­to­mer­kin: “The Tita­nic Engi­neer’s Memo­rial”. Nuo “pump­paa­jat”, rei­lut kol­mi­sen­kym­men­tä mies­tä, antoi­vat sanan­mu­kai­ses­ti kaik­ken­sa, jot­ta mah­dol­li­sim­man moni tuhoon tuo­mi­tun lai­van mat­kus­ta­jis­ta ehti­si pelas­tua. Muis­to­mer­kin pal­jas­tus­ti­lai­suus sai kool­le tiet­tä­väs­ti jopa sata­tu­hat­päi­sen yleisön. 

    Ei pidä kui­ten­kaan kuvi­tel­la, että pump­paus oli­si ainoa tai paras kei­no pelas­taa ihmis­hen­kiä. Jo pal­jon ennen Tita­nic’in aikaa sai Bri­tan­nias­sa eräs enti­nen, kon­kurs­sin­kin teh­nyt yrit­tä­jä, ja enti­nen hii­li­kaup­pias, sit­tem­min polii­tik­ko, sai aikaan erit­täin mer­kit­tä­vän uudis­tuk­sen. Hän, Samuel Plim­soll nimel­tään, jopa par­la­men­tin ‘rois­toil­le’ nyrk­kiä pui­den, onnis­tui (anteek­si­pyyn­nön jäl­keen) mm. siel­lä ja muu­al­la teh­dyn pit­kä­jän­tei­sen työn ansios­ta saa­maan aikaan jotain, jota (Sepon ylis­tä­mä?) raha­nah­ne yri­tys­maa­il­ma oli alkuun vas­tus­tel­lut. Aikaan­saan­nos oli tämä: “Merc­hant Ship­ping Act” v. 1876. Sen seu­rauk­se­na vie­lä nykyi­sin­kin jokai­sen lai­van kyl­keen mer­ki­tään ns. “Plim­soll’in merk­ki”, joka ker­too miten pal­jon kuhun­kin lai­vaan saa las­tia enin­tään ottaa. 

    Erään­lai­nen hori­sont­ti-vii­va (horisontti=taivaan-ranta) tuo luke­mat­to­mia ihmis­hen­kiä pelas­ta­nut merk­ki minun mie­les­tä­ni taval­laan on. Voi olla, että Plim­soll on yksi eni­ten ihmis­hen­kiä pelas­ta­neis­ta brit­ti­par­la­men­taa­ri­kois­ta, vaik­kei ehkä kos­kaan ollut itse pump­pua käsi­tel­lyt, tosin kuin Sep­po tai Sakke.

    Ei pidä sil­ti myös­kään unoh­taa omia, tär­keän meren­kul­kua­lan merk­ki­mie­hiäm­me Suo­mes­sa. Eräs heis­tä, Jaak­ko Raho­la, sai pit­kä­jän­tei­sen ja mer­kit­tä­vän tut­ki­mus­työn­sä ansios­ta aikaan suu­ria. Raho­lan vaka­vuus­kri­tee­ri (jon­ka perus­teet hän esit­te­li vuo­den 1939 alku­puo­lel­la, siis ennen tal­vi­so­dan alkua), otet­tiin yhteis­kun­nal­li­sen vai­kut­ta­mis­työn ansios­ta käyt­töön sit­tem­min ympä­ri maa­il­maa, ja on var­mas­ti aut­ta­nut pelas­ta­maan niin’i­kään luke­mat­to­mia ihmishenkiä. 

    Raho­la ymmär­si var­maan­kin eräi­den mui­den tavoin myös että mm. kala mais­tuu näl­käi­sel­le. Luul­lak­se­ni hän sen ymmär­si sen lisäk­si, että kalas­tus­tai­don opet­ta­mi­nen, eli kou­lu­tus, oli pal­jon tehok­kaam­paa apua kuin pelk­kä kala lau­ta­sel­la. Raho­la­han toi­mi aikoi­naan jopa Tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun pro­fes­so­ri­na, joh­ti sit­tem­min konein­si­nöö­rio­sas­toa ja lopul­ta koko kor­kea­kou­lua, joka on nyt­tem­min osa Aalto-yliopistoa.

    Vaan mik­si nyky-yhteis­kun­ta Suo­mes­sa ei enää vai­ku­ta arvos­ta­van hyvää, mut­ta usein monel­ta hel­pos­ti pii­loon jää­vää tutkimus‑, kou­lu­tus- tai insi­nöö­ri­työ­tä (tai nii­hin liit­ty­viä toi­mia)? Se työ ei ole todel­la­kaan mitään tai­vaan­ran­nan­maa­la­rin työ­tä, vaik­ka osin myös tule­vai­suu­teen ja koko yhteis­kun­nan hyväk­si kohdistuu. 

    Pitäi­si­kö jokai­sen fir­man muka opet­taa kai­kil­le työn­te­ki­jöil­leen jopa alan­sa perus­tie­dot ja tai­dot sekä raken­taa omat yksi­tyi­set tut­ki­mus­lai­tok­sen­sa, jos eteen tule­viin ongel­miin ne eivät löy­dä omin voi­min itse rat­kai­sua? Se ei oli­si aina­kaan Saken mie­les­tä kovin teho­kas­ta, sil­lä onhan meil­lä sen­tään yli­opis­to­ja­kin olemassa. 

    Ope­tus, tut­ki­mus ja yhteis­työ tuo­vat voi­maa pie­nel­le maal­le. Vaik­ka pum­put ovat sil­le tär­kei­tä, ei sen kan­san kaik­kia kyky­jä, osaa­mis­ta ja tar­moa kan­na­ta, aina­kaan Saken mie­les­tä, vain pump­pu­jen pariin siirtää. 

    Dynaa­mi­ses­sa, muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa Suo­mi tar­vit­see osaa­mis­ta ja uuden osaa­mi­sen kehit­tä­mis­tä, tut­ki­mus­ta ja kou­lu­tus­ta, sekä voi­mien­sa, tie­to­jen­sa ja tai­to­jen­sa käyt­töä moni­puo­li­sin, jär­ke­väs­ti jae­tuin kei­noin. Täl­lai­nen poli­tiik­ka aut­tai­si parem­min estä­mään Suo­mi-lai­vaa vajoa­mas­ta, pitä­mään se tur­val­li­ses­ti ja vakaas­ti, jos­kus tyy­nen, jos­kus myrs­kyä­vän­kin meren pinnalla.

  97. Sak­ke puhuu niin sel­vää lai­va-alan jar­go­nia, että Suo­men lai­vas­ton ali­luut­nan­tin (res.) sydän­tä aivan lämmittää.

    Olin jos­kus TKKn Lai­van­ra­ken­ta­jien ker­hon puheen­joh­ta­ja­na ja sil­loin jos­tain syys­tä lai­tet­tiin ker­hon ryyp­py­la­sin kyl­keen tuo Plimsoll-merkki…

    Sep­po Korp­poo, iki-teek­ka­ri ja fir­man­sa kap­tee­ni, joka kat­soo horisonttiinkin

  98. Suo­mea ver­ra­taan usein Ruot­siin. Vuo­si­tu­han­nen alus­ta teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den mää­rä on vähen­ty­nyt Suo­mes­sa 30% ja Ruot­sis­sa vain 30%, kir­joit­taa Roger Wess­man, ks.
    ”Hyväs­tit teol­li­suus­työ­pai­koil­le (Far­väl till industrijobben)”
    http://www.forummag.fi/farval-till-industrijobben/

    Joten täs­sä ei ole eroa.

    Pk-sek­to­ria ehdo­te­taan sit­ten rat­kai­suk­si työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Suo­ma­lai­set Pk-yri­tyk­set eivät kui­ten­kaan ole kovin hyviä vien­ti­mark­ki­noil­la, näin sano­taan. Ilmei­ses­ti tar­vi­taan isom­pi yri­tys joka hoi­taa vien­nin ja Pk-yri­tyk­set toi­mi­vat sit­ten alihankkijoina. 

    Hyvä esi­merk­ki on tela­kat. Tämä on myös hyvä esi­merk­ki sii­tä että Suo­mi voi pär­jä­tä vain eri­kois­tu­mal­la. Korea­lai­set val­mis­ta­vat stan­dar­di­lai­vo­ja usko­mat­to­man hal­val­la. Sii­nä kil­pai­lus­sa me ei pär­jät­täi­si, eikä sii­tä pal­jon jää käteen korea­lai­sil­le­kaan, tai­taa tul­la pikem­min­kin tappiota.

    Mut­ta mis­tä nii­tä uusia isom­pia yri­tyk­siä saa­tai­siin, jot­ka pys­ty­vät vien­tiin ? Tähän ei luul­ta­vas­ti kovin nopeas­ti saa­da rat­kai­sua, joten pitä­nee tyy­tyä jo ole­mas­sa ole­viin lyhyel­lä tähtäimellä.

    Suo­mes­ta vie­dään kyl­lä pal­jon puo­li­val­mis­tei­ta, mut­ta siel­lä kat­teet ovat pieniä. 

    Kulu­tus­ta­va­ra­vien­tiä tar­vit­tai­siin lisää, mut­ta pel­käl­lä bul­kil­la me ei siel­lä­kään pär­jä­tä. Muu­mi-mukis­ta saa parem­man kat­teen kuin ”no-name” –vas­taa­vas­ta.

    Viih­de­puo­lel­la meil­lä on esim. Rovio ja Supercell, mut­ta eivät ne suur­ta jouk­koa työl­lis­tä. Supercel­lil­lä tai­taa olla n. 170 työn­te­ki­jää vaik­ka lii­ke­vaih­toa on yli 2 mrd.

    Hel­pos­ti sor­ru­taan myös yksit­täi­sen ihme­lääk­keen etsi­mi­seen tai lumoi­hin. Kuten sano­taan: ei ole ole­mas­sa hopea­luo­tia (”the­re is no sil­ver bul­let”). Tai vas­taa­vas­ti: jokai­seen moni­mut­kai­seen ongel­maan on rat­kai­su joka on sel­keä, yksin­ker­tai­nen ja … vää­rä (“For eve­ry complex problem the­re is an answer that is clear, simple, and … wrong”).

    Suo­men Pank­ki on lis­tan­nut 9 ongel­maa jot­ka vai­keut­ta­vat Suo­men tilan­net­ta, ks.
    http://yle.fi/uutiset/suomen_pankki_yhdeksan_syyta_miksi_suomi_jai_muista_jalkeen/8757646

    Kaup­pa­ta­se oli kui­ten­kin vii­me vuon­na 2.5 mrd yli­jää­mäi­nen ja vaih­to­ta­se suu­rin piir­tein tasa­pai­nos­sa (0.3 mrd plus­sal­la). Suo­mi ei siis syö enem­pää kuin tie­naa, kuten usein väi­te­tään. Suo­mes­sa on inves­toin­ti­va­je, ks.
    http://rogerwessman.com/2016/03/20/ongelma-ei-syomavelka-vaan-investointivaje/

    Vain inves­toi­mal­la voi­daan paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ja jos ei inves­toi­da tipu­taan kelkasta.

  99. Sep­po Korp­poo:
    Sak­ke puhuu niin sel­vää lai­va-alan jar­go­nia, että Suo­men lai­vas­ton ali­luut­nan­tin (res.) sydän­tä aivan lämmittää.

    Sakel­le ovat tut­tu­ja myös HMS Bulwark että HMS Newcastle.

  100. Vin­ha Perä: Mut­ta mis­tä nii­tä uusia isom­pia yri­tyk­siä saa­tai­siin, jot­ka pys­ty­vät vientiin ?

    Kas­vustra­te­gioi­ta on toki monen­lai­sia, mut­ta vält­tä­mät­tä yri­tyk­siä ei tar­vit­se “saa­da” tai raken­taa alus­ta asti nii­tä voi­daan myös ostaa.

    Osta­mi­nen on jos­kus ainoa vaih­toeh­to hank­kia asiak­kuuk­sia — Kone, Nokia ja Baswa­re ovat kas­va­neet osta­mal­la ulko­mai­sia ja koti­mai­sia yri­tyk­siä osak­si orga­ni­saa­tio­taan. Osaa­mi­sen lisäk­si on ostet­tu myös uusia asiak­kai­ta, joi­ta ei muu­ten oli­si voi­tu saa­da hal­tuun jär­ke­väl­lä aikajänteellä.

    Suo­ma­lai­set pär­jää­vät B2B kau­pas­sa, kos­ka sii­nä ei tar­vit­se olla mikään torikauppias. 

    Ihmi­set tun­te­vat parem­min Rovion ja Supercel­lin vaik­ka jol­lain yhdel­lä isol­la B2B ohjel­mis­to­ta­lol­la on usei­ta ker­to­ja enem­män väkeä töis­sä ja täm­möi­siä fir­mo­ja on Suo­mes­sa paljon. 

    Täm­möi­sis­sä ehkä hie­man tyl­sän­kuu­loi­sis­sa ERP ja toi­min­na­noh­jaus­jär­jes­tel­mis­sä yhdis­tet­ty­nä johon­kin perin­tei­seen teol­li­suu­de­na­laa on potentiaalia.

    Ohjel­mis­to­mark­ki­na on vas­ta kehit­ty­mäs­sä, pal­jon asioi­ta on vie­lä kek­si­mät­tä, joten ulko­mai­sia yri­tyk­siä voi­tai­siin vie­lä ostaa kun ne ovat vie­lä pienehköjä.

  101. Tuos­sa edel­lä Vin­ha Perä näyt­tää aliar­vioi­van pk-sektoria.

    Kan­nat­taa muis­taa, että pk-sek­to­ri vas­taa yli puo­les­ta sekä yri­tys­puo­len työ­pai­kois­ta, että lii­ke­vaih­dos­ta. Uusis­ta työ­pai­kois­ta se luo 90%.

    Vien­nis­tä sen osuus on 20% luok­kaa, mut­ta epä­suo­ra vien­ti suu­ry­ri­tys­ten kaut­ta var­maan­kin toi­sen moko­man lisää.

    Jos kp-sek­to­rin toi­min­ta-olo­suh­tei­ta paran­ne­taan oleel­li­ses­ti pois­ta­mal­la tupla­ve­ro­tus, laa­jal­la työ­paik­ka­koh­tai­sel­la sopi­mi­sel­la ja mer­kit­tä­väs­ti alen­ta­mal­la työl­lis­tä­mis­kyn­nys­tä, tämä sek­to­ri läh­tee rajuun kasvuun.

    Kan­nat­taa muis­taa, että esi­mer­kik­si Sak­sas­sa Mit­tels­tand-sek­to­ri on koko maan uuden tek­no­lo­gian ja talous­ke­hi­tyk­sen moottori.

    Kyl­lä käy kateek­si saksalaisia.

    Sep­po Korp­poo, 28 vuot­ta pk-vientiyrittäjänä

  102. Sep­po Korp­poo: jos pk-sek­to­rin 2000 kas­vu­ky­kyi­sel­le fir­mal­le anne­taan mah­dol­li­suus työl­lis­tää 100 000 työtöntä, […] 

    Siel­lä ne ovat kor­tis­tos­sa. Pk-sek­to­ri menee ja palkkaa.

    Jos oli­sin joh­tai­sin ammat­tiyh­dis­tyk­siä, lait­tai­sin tuon yhdek­si ehdok­si pal­kan­alen­nuk­siin ja ‑jää­dyt­tä­mi­siin, hei­ken­nyk­siin, jne., joi­hin myös tuli­si takai­sin­mak­su­py­kä­lä, mikä­li ehdot eivät toteu­du. Mui­ta oli­si­vat osin­ko­jen ja joh­ta­jien (ja hal­li­tuk­sen) palk­kioi­den tms. sito­mi­sen tuo­hon palk­kauk­seen ja inves­toin­tei­hin. (Takai­sin­mak­sueh­to voi­tai­siin myös toteut­taa lai­na­na, jol­loin asi­aa voi­tai­siin val­voa yri­tys­koh­tai­ses­ti, tms.) Jär­jes­täi­sin TES:iin mukaan myös pre­ka­ri­aa­tin, jne., mut­ta tämä nyt jo menee asian ohi.

    Tämä tie­ten­kin edel­lyt­tää yleis­si­to­vuu­den lopet­ta­mis­ta, työ­paik­ka­koh­tais­ta sopi­mis­ta ja ris­ki-yrit­tä­jän oikeu­den­mu­kais­ta palkitsemista. 

    Sii­nä­pä se sit­ten tuli­kin: “Tie­ten­kin” edel­lyt­tää, ettei täyt­tä palk­kaa tar­vit­se mak­saa ja että voit­to­pro­sent­ti kas­vaa ja neu­vot­te­lua­se­ma para­nee sane­lua­se­mak­si. Olen samaa miel­tä ris­kiy­rit­tä­jän “oikeu­den­mu­kai­ses­ta pal­kit­se­mi­ses­ta”, jos hän myös kan­taa kai­ken ris­kin. Tähän asti täl­lai­nen ris­kiy­rit­tä­mi­nen ei vain oikein ole kan­nat­ta­nut vaan on ollut jär­ke­väm­pää pikem­min­kin pie­nen­tää yrit­tä­jän ris­kiä, mis­tä pitäi­si myös seu­ra­ta pie­nem­pi palk­kio. Epäi­len, että täs­tä ollaan aika lail­la eri mieltä.

    On se vain niin kum­mal­lis­ta, miten näi­hin tal­koi­siin osal­lis­tuu aina vain se hei­kom­pi osa­puo­li! Että sem­mois­ta yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ta taas täl­lä ker­taa. Vir­si tun­tuu aina ole­van sama. Mik­sei työ­nan­ta­ja­puo­lel­le voi­da kos­kaan antaa kep­piä? Mik­si sil­le puo­lel­le pitää aina olla vas­tik­kee­ton porkkana?

    Sep­po Korp­poo: Kyl­lä käy kateek­si saksalaisia. 

    Niin­pä. Siel­lä työn­te­ki­jöil­lä on val­taa myös fir­man sisäl­lä, mikä joh­taa jär­ke­väm­pään rea­goin­tiin. (Sekään toki rat­kai­se yhteis­kun­nal­lis­ta osaop­ti­moin­tion­gel­maa vaan sii­hen tar­vi­taan TES:et ja TuPo.)

  103. ano­nyy­mi:On se vain niin kum­mal­lis­ta, miten näi­hin tal­koi­siin osal­lis­tuu aina vain se hei­kom­pi osapuoli!

    Sinul­ta on men­nyt ohit­se, että yri­tyk­set ovat “oman osan­sa teh­neet” vuo­des­ta 2008 eteen­päin. Toi­sin sanoen voit­to­jen osuus Suo­mes­sa tapah­tu­vas­sa toi­min­nas­sa on las­ke­nut ajois­ta ja palk­ko­jen osuus taas kas­va­nut. Samaan aikaan kun lama lyk­kä­si lii­ke­vaih­dot jyrk­kään las­kuun, pal­kat otti­vat mah­ta­vaa etu­ke­noa hyvi­nä aikoi­na teh­ty­jen koro­tus­ten takia.

    Tämän kai­ken lop­pu­tu­lok­sea yri­tyk­set ovat lopet­ta­neet inves­toin­nit Suo­meen, kun samal­la rahal­la saa parem­mat tuo­tot muualla.

    Jos tätä halu­taan kor­ja­ta niin minun on kyl­lä vai­kea näh­dä, miten se onnis­tuu siten, että “yri­tyk­set­kin osal­lis­tu­vat tal­koi­siin”. Ongel­man kor­jaa­mi­nen kun tar­koit­taa, että yri­tys­ten tas­kui­hin on taval­la tai toi­sel­la sul­lot­ta­va entis­tä enem­män sete­lei­tä, toi­sin sanoen voit­to­jen on kasvettava. 

    Sete­lei­den sul­lo­mi­seen on useam­pia tapo­ja, voi­daan las­kea kus­tan­nuk­sia, nos­taa myyn­ti­hin­to­ja, paran­taa tuot­tei­ta, antaa vero­hel­po­tuk­sia, hel­pot­taa toi­min­taym­pä­ris­töä, raken­taa infraa jne jne jne. Mut­ta jot­ta niis­tä oli­si hyö­tyä, yri­tys­ten vii­van alle on jää­tä­vä enem­män kuin nyt.

    Täl­lais­ta tavoi­tet­ta ei pak­koin­ves­toin­tioh­jel­mat kyl­lä oikein vie eteen­päin, kyl­lä nii­den inves­toin­tien pitää perus­tua aina lii­ke­toi­min­nan kan­nat­ta­vuu­teen eikä sii­hen, että jos­sain kabi­ne­teis­sa ollaan sovit­tu, että Kemi­jär­vel­le raken­ne­taan nyt sel­lu­teh­das, kos­ka poruk­ka X tar­vit­see töi­tä. Ja sit­ten jos palkankorotukset/alennukset sido­taan­jo­hon­kin inves­toin­tias­te­seen, niin se sit­ten vähän kyl­lä vesit­tää itse itse­ään. En minä aina­kaan inves­toi­si, jos kus­tan­nus­las­kel­mat perus­tui­si­vat sii­hen että ensi vuon­na on hal­vem­paa, kun rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on näin käy.

    Itse pal­jon mie­lum­min tyy­tyi­sin nyky­ti­lan­tee­seen, kuin pis­täi­sin pää­ni pak­koin­ves­toin­tien hirt­to­sil­muk­kaan. Teol­li­suu­del­le on pal­jon jär­ke­väm­pää siir­tää tuo­tan­to ulko­mail­le ja antaa työt­tö­mien jat­kaa kor­tis­tos­sa, kuin aloit­taa mitään type­riä yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ve­toi­sia investointiohjelmia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.