Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat

Mis­sä kak­si voi­mayh­tiöi­den edus­ta­jaa tapaa toi­sen­sa, siel­lä mar­ma­te­taan sii­tä kaa­ok­ses­ta, jon­ka tuu­li­voi­ma on säh­kö­mark­ki­noil­le tuo­nut ja jota aurin­ko­säh­kö tulee vie­lä pal­jon pahentamaan.

Mar­ma­tus kan­nat­taa lopet­taa, kos­ka tuu­li ja ennen kaik­kea aurin­koe­ner­gian käyt­tö on tule­vai­suut­ta. Hyvin vaih­te­le­vaan säh­kön tuo­tan­toon on vain varau­dut­ta­va ja sii­hen, mitä se mer­kit­see säh­kön hinnalle.

Säh­kö­mark­ki­noi­ta on tasapainotettava

  1. Siir­to­ka­pa­si­teet­tia olen­nai­ses­ti lisäämällä
  2. Kysyn­nän ohjauksella
  3. Luo­mal­la täy­den­tä­vää kapa­si­teet­tia vesi­voi­mas­ta ja nopeas­ti sää­det­tä­vis­tä polt­toon perus­tu­vis­ta voimaloista.
  4. Mah­dol­li­ses­ti luo­mal­la kapasiteettimarkkinat.

Sään mukaan vaih­te­le­van ener­gian­tuo­tan­non ongel­mat oli­si lähes selä­tet­ty, jos siir­to­ka­pa­si­teet­tia oli­si niin pal­jon, että koko EU pysyi­si jat­ku­vas­ti samas­sa hin­ta-alu­ees­sa. Aina tuu­lee jos­sa­kin eikä kaik­kial­la voi olla pilvistä.

Siir­to­ka­pa­si­tee­tin raken­ta­mi­sen pitäi­si ottaa val­tiol­li­seen ohjauk­seen, kos­ka nykyi­sen jär­jes­tel­män kan­nus­ti­met ovat aivan pie­les­sä. Siir­to­yh­teys tuot­taa sitä parem­min, mitä isom­mat ovat aluei­den väli­set hin­tae­rot, joten pul­lon­kau­lo­ja kan­nat­taa säilyttää.

Siir­to­yh­teyk­sien raken­ta­mi­nen on kui­ten­kin niin kal­lis­ta – ja Sak­sas­sa poliit­ti­sen vas­tus­tuk­sen vuok­si niin vai­kea­ta – ettei yhte­näis­tä hin­ta-aluet­ta Euroo­pas­ta saa­da minun elin­ai­ka­na­ni. On siis yri­tet­tä­vä sel­vi­tä alu­eel­li­ses­ti voi­mak­kais­ta tuo­tan­non vaihteluista.

Kulu­tuk­sen ohjaus on olen­nai­sen tär­keä­tä. Teol­li­suus on tie­dos­ta­nut säh­kön hin­nan vaih­te­lun – myös ne, jot­ka omis­ta­vat omaa tuo­tan­toa suo­raan tai Man­ka­la-peri­aat­teel­la. Vaik­ka säh­kön saa kiin­te­ään hin­taan, se kan­nat­taa kui­ten­kin arvos­taa pörs­si­hin­taan, kos­ka voi­han sen aina myydä.

Koti­ta­lous­ku­lut­ta­jat ja pal­ve­lut tuli­si saa­da mukaan. Tämän ensim­mäi­nen edel­ly­tys on tun­ti­koh­tai­sen hin­noit­te­lun käyt­töön­ot­to, kos­ka mik­si koti­ta­lous sää­täi­si kulu­tus­taan, jos hin­ta on kiin­teä. On syy­tä uskoa, että säh­kön hin­ta tulee jat­kos­sa vaih­te­le­maan vie­lä jyr­kem­min kuin nykyi­sin ja myös erit­täin kal­lii­ta tun­te­ja (yli 1000 €/MWh) tulee ole­maan samoin kuin tun­te­ja, jol­loin säh­kön hin­ta on lähel­lä nollaa.

On pal­jon toi­min­to­ja, jois­sa kulu­tus­ta voi siir­tää aina­kin muu­ta­mal­la tun­nil­la. Tämä edel­lyt­tää pal­jon äly­käs­tä tek­no­lo­gi­aa. Säh­kö­au­ton akku­jen lataus, pakas­tin, kyl­py­huo­neen lat­tia­läm­mi­tys ja moni muu sel­lai­nen voi­daan sul­kea kal­liim­pien tun­tien ajak­si. Jos säh­kö mak­saa het­kel­li­ses­ti kak­si euroa kilowat­ti­tun­nil­ta, voi kulut­ta­ja omal­la­kin pää­tök­sel­lään jät­tää sau­nan läm­mit­tä­mi­sen väliin, kun­han hän tie­tää säh­kön het­kel­li­sen hinnan.

Suur­ten kulu­tus­huip­pu­jen aika­na säh­kön hin­nan tulee mää­rää­mään hin­ta, jol­la kulu­tus vetäy­tyy pikem­min­kin kuin tuo­tan­non marginaalihinta.

Sää­det­tä­vän vesi­voi­man arvo tulee ole­maan entis­tä­kin suu­rem­pi. Meil­lä on pidet­ty pöh­kö­nä Ruot­sin ja Tans­kan panos­tus­ta ailah­te­le­vaan tuu­li­voi­maan. Ruot­sa­lai­sil­le tuu­li­voi­ma on kui­ten­kin sääs­tet­tyä vesivoimaa.

Suo­mes­sa sää­det­tä­vää vesi­voi­maa käy­te­tään tuo­tan­non siir­tä­mi­seen kesäs­tä tal­veen. Jat­kos­sa lyhy­tai­kai­sem­pi sää­tä­mi­nen sään mukaan tulee rin­nal­le. Sii­hen­hän tar­vi­taan pal­jon pie­nem­piä altaita.

Pai­nei­ta tulee var­maan­kin sii­hen­kin, että sel­lai­sia­kin voi­ma­loi­ta, joi­ta nyt ei sää­de­tä lain­kaan, voi­si sää­tää edes vähän. Sai­maan pin­ta ei miten­kään hyp­pe­leh­ti­si, vaik­ka Imat­ran voi­ma­lai­tok­sen koh­dal­la vet­tä ajet­tai­siin jos­kus läpi vähän enem­män ja jos­kus vähän vähem­män. Kalas­ta­jat tosin eivät ilah­du kalois­ta nyt puhumattakaan.

Säh­kö tul­laan jat­kos­sa­kin teke­mään jotain hii­li­pi­tois­ta ainet­ta polt­ta­mal­la. Tämä pol­tet­ta­va aine voi olla tie­tys­ti myös uusiu­tu­vaa. Nykyi­sen kal­tai­sen pää­oma­val­tai­set ja hyvän hyö­ty­suh­teet suu­ret ja kan­keat voi­ma­lat väis­ty­vät kevyi­den ja hel­pom­min sää­det­tä­vien tiel­tä. Bio­kaa­sun hyviin puo­liin kuu­luu se, että se tekee mah­dol­li­sek­si voi­ma­lan erit­täin nopean sää­tä­mi­sen. Myös maa­kaa­su­voi­ma­lan talou­del­li­suus para­nee suh­tees­sa kivi­hii­li­voi­ma­laan saman sää­det­tä­vyy­den ansiosta.

Säh­köä pitäi­si pys­tyä pane­maan tal­teen sil­loin, kun se on lähes ilmais­ta. Pump­pu­voi­ma­loi­ta var­maan­kin tulee ja voi­han sitä säh­kön avul­la nos­taa jotain muu­ta­kin kuin vet­tä. Säh­köl­lä voi teh­dä myös syn­teet­tis­tä polt­toai­net­ta tai vaik­ka metaania.

Jot­ta hyvin hal­pa säh­kö käy­tet­täi­siin jär­ke­väs­ti, pitäi­si sen olla myös käyt­tä­jäl­le hal­paa. Verk­ko­mak­su­jen ei pitäi­si perus­tua siir­ret­tyyn säh­köön, vaan varat­tuun kapa­si­teet­tiin niin kuin data­siir­ros­sa mak­se­taan nopeu­des­ta eikä mega­ta­vuis­ta. Säh­kö­ve­ro pitäi­si muut­taa euro­mää­räi­ses­tä pro­sen­tu­aa­li­sek­si – tai mie­luum­min luo­pua koko säh­kö­ve­rois­ta ja kor­va­ta se säh­kön­tuo­tan­toon­kin koh­dis­tu­val­la hii­li­ve­rol­la (tai pal­jon nykyis­tä kal­liim­mil­la pääs­tö­oi­keu­den hin­noil­la). Kun säh­kön hin­ta on lähel­lä nol­laa, säh­kön tuo­tan­to on pääs­tö­tön­tä, joten sitä oikeas­taan pitäi­si verottaakaan.

Kapa­si­teet­ti­mark­ki­noi­ta tar­vi­taan, jos kulu­tuk­sen sää­tä­mi­nen ei toi­mi. Jos jou­du­taan mak­sa­maan sel­lai­sen kapa­si­tee­tin yllä­pi­tä­mi­ses­tä, jota käy­te­tään ehkä sata tun­tia vuo­des­sa, näin tuo­tet­tua megawat­tin­tia koh­den hin­ta muo­dos­tuu todel­la kovak­si – ehkä tuhan­sik­si euroik­si. Kulu­tuk­sen ohjaa­mi­nen tun­tuu järkevämmältä.

 

93 vastausta artikkeliin “Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat”

  1. Jos­sain tuu­lee aina” ei ole vali­di argu­ment­ti, aina­kaan jos tar­koi­te­taan että “jos­sain tuu­lee aina tarpeeksi”.

    Kun ei tuule.

    Austra­lian mate­re­kaan ei ole tar­peek­si suu­ri, että siel­lä tuu­li­si aina. Siel­lä mel­kein 10% vuo­den päi­vis­tä päi­vis­tä oli sel­lai­sia, ettei _koko_ _mantereella_ tuu­le juu­ri ollen­kaan. Yhte­nä päi­vä­nä vuo­des­sa koko man­te­reen tuu­li­voi­ma­tuo­tan­to oli vain 2,7% nimellistehosta! 

    EU:n pin­ta-ala on vain puo­let Austra­lian pin­ta-alas­ta, vaik­ka koko Euroop­pa onkin suurempi.

    Lets look at the distri­bu­tion of low wind days. We can ask, for how many days was wind out­put below some level? For ins­tance, we can find 29 days in which out­put was below 10% of capaci­ty, and 127 days below 20% capaci­ty. 127 days is, inci­den­tal­ly, pret­ty clo­se to the num­ber of wee­kends and annual lea­ve of most Austra­lians – Austra­lian wind is obvious­ly gover­ned by Austra­lian workplace awards!

    The plot below shows the num­ber of days below a par­ticu­lar out­put level. Inte­res­tingly, the dai­ly ave­ra­ge power out­put never excee­ded 75% of capaci­ty, or 2810 MW, almost 1 gigawatt less than ins­tal­led. The fleet was never total­ly becal­med, but the lowest recor­ded day in the year saw out­put of just 2.7%.”

    Käy­tän­nös­sä siis yhte­nä päi­vä­nä vuo­des­sa tuu­li­voi­ma ei tuo­ta yhtään mitään. Sii­hen pääl­le vie­lä yö, niin aurin­ko­voi­ma­kaan ei tuo­ta mitään. 

    Ei täm­möis­ten tuo­tan­to­muo­to­jen varaan ole mitään jär­keä raken­taa ener­gian­tuo­tan­non runkoa.

    Tar­kem­min Austra­lian tuu­li­voi­man tuotannosta:
    http://bravenewclimate.com/

    Mie­les­tä­ni tämän täy­sin huu­haa-argu­men­tin tois­te­lu pitäi­si lopettaa.

    Mitä tulee älyk­käi­siin säh­kö­verk­koi­hin, niin ne ovat kal­lii­ta suh­tees­sa sääs­töi­hin. Vai­kea nii­tä on pel­käs­tään sää­tö­pe­rus­tei­ses­ti hank­kia. Jos säh­kö mak­saa vaik­ka sen 1000e/MWh vii­te­nä tun­ti­na vuo­des­sa, niin ei sen takia mihin­kään auto­maa­tioon aina­kaan kulut­ta­jien kan­na­ta inves­toi­da. Toden­nä­köi­sem­min käy niin että uusiu­tu­vien aiheut­ta­mat säh­kö­kat­kok­set saa­vat ihi­set inves­toi­maan aggre­gaat­tei­hin ja jos näin teh­dään niin nii­hin voi sit­ten lait­taa sitä säätöä.

    Tie­ten­kin jos/kun IoT tulee kaik­kial­le, niin sää­döt on helppo/halpa jär­jes­tää, kun sel­lai­nen omi­nai­suus tulee aina kaik­kien lait­tei­den muka­na ilman eri mak­sua. Ainut vaan että kai­ken­lai­nen tie­to­tek­ni­nen sää­tä­mi­nen, häs­lää­mi­nen ja ongel­mat räjäh­tä­vät käsiin kun pel­kän tie­to­ko­neen ja puhe­li­men sijas­ta jää­kaap­pi, pakas­tin ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä on altis kaa­tui­le­maan ja hyökkäyksille.

    Täs­sä muu­ten hyvä kir­joi­tus sel­keäl­lä gra­fii­kal­la tuu­li- ja aurin­ko­voi­man problematiikasta:
    http://jmkorhonen.net/2014/04/08/graphic-of-the-week-having-too-much-and-too-little-renewables-at-the-same-time/

  2. Muu­tos­ta, muu­tos­ta, muu­tos­ta, joku voit­taa ja joku hävi­ää joten ei se help­poa ole.
    Mikä saa mark­ki­nat inves­toi­maan vara­voi­maan ja huip­pu­voi­maan. Vapail­la mark­ki­noil­la ei kan­na­ta inves­toi­da var­muu­den vuok­si vrt. muu­ta­man vuo­den takai­nen pää­siäi­sen kanamunakriisi.

  3. Esa Vak­ki­lai­nen:

    Mikä saa mark­ki­nat inves­toi­maan vara­voi­maan ja huip­pu­voi­maan. Vapail­la mark­ki­noil­la ei kan­na­ta inves­toi­da var­muu­den vuoksi 

    Täl­lä het­kel­lä ener­gia­mark­ki­noil­la ei kan­na­ta inves­toi­da yhtään mihin­kään, ellei sii­hen saa tukea. Vie­lä vähem­män kan­nat­taa inves­toi­da mihin­kään vara- tai huippusysteemiin.

    Ei nyky­hin­noil­la kan­na­ta mikään, ei uusi tuo­tan­to, ei varas­toin­ti­sys­tee­mi, ei pumppuvoimala.

    Jär­je­tön tilan­ne, mark­ki­nat on sot­ket­tu aivan täydellisesti.

  4. Imat­ra­ne­kos­ken vesi­voi­ma­lan imel­lis­te­ho 0 185 MW ja vuo­si­tuo­tan­to 1000 GWh/a. kek­si­määä­räin­ne tuot­to siis on n 110 MW eli 62 % nimelistehosta.

    Oli­si vii­sin­ta ksyy­sä­suo­ra­na fir­mas­ta, kuin­ka pal­jon voi­maa käy­te­tään sää­tö­voi­ma­na. Kuin­ka pal­jon joh­tuu vesitilanteesta.

    Tar­kis­ta­mat­to­mien tie­to­je­ni mukaan tur­bii­ne­ja ei saa kos­ka­na täy­sin pysäyt­tää, kos­ka nii­den laa­ke­roin­ti perus­tuu jat­ku­vaan vesi­voi­te­luun. Pysäyt­tä­mi­nen tyh­jen­tä­si laa­ke­roin­nin vesi­pat­jan. (Osit­tain samas­ta syys­tä linja.-autojen ja rek­ko­jen moot­to­rei­ta ei miel­lel­lään pysäytetä.)

  5. Juno­ril­la on talos­saan it-ser­vee­ris, ja m. sen vuok­si aika tuh­ti auto­maat­tien aggre­gaat­ti. (Tuh­toi oli hin­ta­kin). Sitäö onkahd­nes­kan­vuo­den aikan käyet­ty yhteen­sä 40 tuntia.

    i kW:n aggr­ga­ta­ti mak­sa sii­nä 400 e. mut­ta­se tuio­taa perin huo­no­laa­tuois­ta sähköä.

  6. Vali­tus joh­tuu osin sii­tä, että nykyis­ten omis­ta­jien lai­tok­set pis­te­tään paket­tiin ja uudet tuo­tan­to­muo­dot voi­vat olla mui­den toi­mi­joi­den kuin ener­giayh­tiöi­den omistuksessa…

    Siir­to­lii­ke­toi­min­nal­le tai säh­kön­myyn­nil­le ei ole väliä täl­lä asial­la, muu­ten kuin myy­jän han­kin­nan suo­jauk­ses­ta voi tul­la kal­liim­paa. Joh­dan­nais­ten hin­nat tup­paa­vat nouse­maan kun nii­den koh­tei­den hin­ta­vaih­te­lu lisääntyy.

  7. 4. suku­pol­ven fis­sio ja myö­hem­min fuusio ovat ener­gian­tuot­to­ta­po­ja joil­la on poten­ti­aa­lia syr­jäyt­tää kaik­ki muu maa­il­mas­sa käy­tet­ty. Hul­lu pitää olla jos väit­tää että polt­ta­mi­seen perus­tu­va oli­si tulevaisuuden(kin) tapa tuot­taa säh­köä. Polt­ta­mi­sel­la tuo­tet­tu ener­gia tap­paa vuo­ro­kau­des­sa yhtä mon­ta ihmis­tä kuin Tsher­no­by­lin onnet­to­muus on tappanut!

  8. Sylt­ty: Ei täm­möis­ten tuo­tan­to­muo­to­jen varaan ole mitään jär­keä raken­taa ener­gian­tuo­tan­non runkoa.

    Pait­si jos käy­tet­tä­vis­sä on hel­pos­ti sää­det­tä­vää säh­kön­tuo­tan­toa kuten poh­jois­mais­sa. Kuten tääl­tä voi näh­dä, esi­mer­kik­si tänään Tans­kan tuu­li­voi­ma­tuo­tan­to on vaih­del­lut välil­lä 77–2227 MW ja pel­käs­tään Nor­jan vesi­voi­ma­tuo­tan­to välil­lä 14768–19399MW eli tuplas­ti Tans­kan tuu­li­voi­man vaih­te­lun ver­ran. Jo nykyi­sil­lä, var­sin vaa­ti­mat­to­mil­la siir­to­yh­teyk­sil­lä Tans­kas­sa on jou­dut­tu sää­te­le­mään fos­sii­lis­ta säh­kön­tuo­tan­toa ainoas­taan n. 730MW verran.

    Poh­jois­mai­sis­sa olois­sa oli­si pikem­min­kin jär­je­tön­tä olla raken­ta­mat­ta tuu­li­voi­maa olet­taen että CO2-pääs­tö­jä halu­taan pie­nen­tää. Koko­naan toi­nen kysy­mys on kuka sen mak­saa. On tyh­mää mak­saa lii­kaa, kuten Suo­men val­tio yli­mi­toi­tet­tui­ne syöt­tö­ta­rif­fei­neen, mut­ta min­käs teet kun poli­tiik­ka ohjaa päätöksiä.

  9. Sii­nä olet oikeas­sa, että aurin­koe­ner­gial­la on tule­vai­suut­ta, kun­han voi­ma­lat aika­naan saa­daan ilma­ke­hän ulko­puo­lel­le, mut­ta tuu­li­voi­ma on joi­tain eri­kois­ta­pauk­sia lukuu­not­ta­mat­ta kyl­lä van­hen­tu­nut­ta ja saas­tut­ta­vaa tek­no­lo­gi­aa jo val­miik­si. Sii­hen asti ydin­voi­ma on jär­ke­vin ja puh­tain vaihtoehto.

  10. Kulu­tuk­sen ohjauk­ses­sa Osmo otti mie­len­kiin­toi­sen esi­mer­kin, sau­nan läm­mi­tyk­sen siir­tä­mi­sen. Sehän onnis­tuu kyl­lä, jos asuk­kaal­la on oma sau­na. Mut­ta Suo­mes­sa liki puo­let väes­tös­tä asuu ker­ros­ta­lois­sa. Ker­ros­ta­loa­sun­to­ja on noin 1 300 000. En löy­tä­nyt tie­to­ja sau­nal­li­sis­ta ja sau­nat­to­mis­ta asun­nois­ta, mut­ta ole­tan, että noin mil­joo­na asun­toa on ilman sau­naa, joten nii­den asun­to­jen asuk­kaat kyl­pe­vät yleen­sä talo­yh­tiön sau­nas­sa (jos sau­no­vat). Eli vakio­vuo­roil­la. Täs­tä herää kysy­mys, että oli­si­ko tar­koi­tu­ken­mu­kais­ta, että talo­yh­tiöt alkai­si­vat hin­noi­tel­la sau­na­vuo­rot sen mukaan min­kä hin­tais­ta säh­kö on kun­kin sau­na­vuo­ron aikaan?
    Sii­nä­pä oli opti­moin­ti­teh­tä­vä per­heil­le! Luu­len­pa, että isän­nöin­ti­toi­mis­to­jen käyt­tä­mät las­ku­tus­oh­jel­mat ja vas­ti­ke­res­kont­ran tai­pu­mi­nen on koe­tuk­sel­la. Mil­lai­nen pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si oli­si hin­noit­te­lun suh­teen? Voi nii­tä maal­lik­ko­hal­li­tuk­sia, joil­le remont­tien val­mis­te­lu­kin on vai­ke­aa, ja LED-lamp­pui­hin siir­ty­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta ei ymmär­re­tä (oste­taan täri­nän­kes­tä­viä heh­ku­lamp­pu­ja varas­toon — käyt­tö­ai­ka jopa 20000 t — ja käy­te­tään nii­tä kun­nes varas­tot loppuvat)
    Ajat­te­lin vain tuo­da lau­an­tai­sen sau­nail­lan kun­niak­si täl­lai­sen­kin näkö­kul­man kulu­tuk­sen sään­te­lyn moni­mut­kai­suu­des­ta — sau­no­mi­nen ker­ros­ta­lois­sa. Hyvää kevätpäiväntasausta!

  11. ..eli tii­vis­te­tys­ti:
    1. Lisä­tään kustannuksia
    2. Lisä­tään kustannuksia
    3. Lisä­tään kustannuksia
    4. Lisä­tään kustannuksia.

  12. Eivät­kö ener­gian, eli säh­kön siir­to­hä­viöt kas­va siir­toe­täi­syy­den kas­vun myötä?

  13. OS: “Säh­köl­lä voi teh­dä myös syn­teet­tis­tä polt­toai­net­ta tai vaik­ka metaania.”

    Tuo­ta voi­si jat­ko­ke­hi­tel­lä. Tuu­li- ja aurin­ko­voi­man tuot­ta­maa säh­köä ei vie­dä­kään val­ta­kun­nan verk­koon, vaan eril­li­siä joh­ti­mia pit­kin lähim­mäl­le voi­ma-ase­mal­le. Voi­ma-ase­mal­la säh­kö muun­ne­taan metaa­nik­si tai vedyk­si ja pus­ku­roi­daan varas­toon. Varas­tos­ta sitä ainet­ta pol­te­taan säh­kök­si tasai­se­na ja hyvin enna­koi­ta­va­na säh­kö­vir­ta­na. Tai ainet­ta kus­ka­taan muu­al­le käy­tet­tä­väk­si esim. auto­jen polttoaineena.

  14. Jos säh­kö mak­saa het­kel­li­ses­ti kak­si euroa kilowat­ti­tun­nil­ta, voi kulut­ta­ja omal­la­kin pää­tök­sel­lään jät­tää sau­nan läm­mit­tä­mi­sen väliin, kun­han hän tie­tää säh­kön het­kel­li­sen hinnan.”

    Aina­val­mis nimik­keel­lä myy­tä­vät kiu­kaat voi “lada­ta” edul­li­sem­mal­la säh­köl­lä, jol­loin sau­no­mis­het­kel­lä säh­köä kuluu vähemmän.

    Me eko­lo­gi­set ihmi­set käy­täm­me toki puu­kiu­as­ta ja muu­toin­kin läm­mi­täm­me talon puulla.

  15. Sak­ke:
    Eivät­kö ener­gian, eli säh­kön siir­to­hä­viöt kas­va siir­toe­täi­syy­den kas­vun myötä?

    Toki,

    sik­si pai­kal­li­nen aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­tuo­tan­to tukee hyvin systeemiä.

    Mut­ta monien inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­den taus­tal­la on ole­tus että siir­to­mak­sut ja säh­kö­ve­ro perus­tui­si­vat mita­tun ener­gian mää­rään eikä tehoon. Koko ajan on kiin­tei­den mak­su­jen osuut­ta kas­va­tet­tu verkkopalveluissa.

  16. Hie­noa että ener­gia­jun­tu­rat luke­vat täl­lai­sia fik­su­ja­kin kir­joi­tuk­sia! Tosin isoin moti­vaa­tio on usein kai­ken uuden vas­tus­ta­mi­nen, mut­ta ei se mitään: “koi­rat hauk­kuu ja..”

    Olen suu­ren kan­sain­vä­li­sen säh­kö­alan fir­man pal­ve­luk­ses­sa ja meil­lä (kuten kil­pai­li­joil­la­kin) kehi­te­tään innol­la rat­kai­su­ja mm. uusi­tu­van ener­gian varas­toin­tiin ja ener­gia­te­hok­kuu­teen. Kysyn­tä tuol­la alal­la on suur­ta ja eri­lai­sia rat­kai­su­ja on luke­mat­to­mia. Soi­nin­vaa­ra osoit­taa ole­van­sa vie­lä van­ha­na mie­he­nä­kin hyvin peril­lä sii­tä mihin ollaan menos­sa. Muu­tos on nopea ja esi­mer­kik­si TEM:ssä meil­lä suo­ma­lai­sil­la on vie­lä vai­keuk­sia ymmär­tää mitä on tapahtumassa.

  17. Mitä miel­tä Osmo Soi­nin­vaa­ra on perus­vih­reä­nä, mai­se­mas­ta jos­sa näkyy tuu­li­myl­ly­jä? Entä lin­tu­jen ystä­vä­nä lin­tusilp­pu­reis­ta? Entä mitä miel­tä ihmis­ten huo­les­ta omas­ta ter­vey­des­tään myl­ly­jen lähellä?

  18. T Berg:
    Olen suu­ren kan­sain­vä­li­sen säh­kö­alan fir­man pal­ve­luk­ses­sa ja meil­lä (kuten kil­pai­li­joil­la­kin) kehi­te­tään innol­la rat­kai­su­ja mm. uusi­tu­van ener­gian varas­toin­tiin ja energiatehokkuuteen. 

    En minä yhtään ihmet­te­le, mik­si alan X yri­tyk­set ovat aivan innois­saan, kun koko EU päät­tää kaa­taa mää­rää­mät­tö­mäs­ti rahaa alal­le X. 

    Oli­si­han se vähän omi­tuis­ta jos sää­tö­alan fir­mat eivät oli­si innois­saan, kun koko säh­kö­verk­ko aje­taan kun­toon, että jos joka iki­seen torp­paan ei hom­ma­ta kunn­non säätö/varastointijärjestelmiä, koko sys­tee­mi räjäh­tää käsiin. Toden­nä­köi­se­ti käy vie­lä niin että kun noi­ta ei kan­na­ta kenen­kään muu­ten asen­nut­taa, niin val­tiot suu­ris­sa vii­sauk­sis­saan käs­ke­vät kaik­kia hank­ki­maan kal­liit jär­jes­tel­mät. Hyvä esi­merk­ki on tämä innos­tus talo­jen ener­gian­sääs­tä­mi­seen lisää­mäl­lä eris­te­pak­suuk­sia. Suo­men eris­te­teol­li­suus on ollut oikein mie­lis­sään ja ymmär­tääk­se­ni ihan muka­na kehit­te­le­mäs­sä sää­dök­siä sii­tä, kuinn­ka pitää lisä­tä eristeitä.

    MEi­dän suo­ma­lais­ten muu­ten kan­nat­tai­si var­maan ajaa koko EU:n laa­juis­ta totaa­lis­ta muo­vi­pus­si­kiel­toa. Sen jäl­keen alkai­si pape­ri­pus­sit ja kar­ton­ki käy­mään kau­pak­si ihan eri mal­liin kuin aikaisemmin.

    Kyl­lä mul­le­kin pas­saa että val­tion rahoil­la raken­ne­taan Suo­mi täy­teen kai­ken maa­il­man bio­tuo­te­teh­tai­ta ja ener­gia­lai­tok­sia, olen­han muka­na toi­mi­tus­ket­jus­sa. Mut­ta ei sii­nä mitään jär­keä ole…

  19. spot­tu: Pait­si jos käy­tet­tä­vis­sä on hel­pos­ti sää­det­tä­vää säh­kön­tuo­tan­toa kuten pohjoismaissa. 

    Niin ja kun koko EU:n kaik­ki tuu­li­voi­ma­lat tuot­ta­vat 2,7% nimel­lis­te­hos­ta, niin Nor­jan vesi­voi­ma­lat kyl­lä hans­kaa­vat koko EU:n säh­kön­ku­lu­tuk­sen ja myös huo­noi­na vesivuosina? 

    Kyl­lä Nor­ja var­maan oman tuu­li­voi­man voi niil­lä vesi­voi­ma­loil­la sää­tää, mut­ta eihän se vesi nyt miten­kään voi riit­tää kai­kil­le halukkaille.

    Ja mikään kulu­tuk­sen hie­no­sää­tö ei rii­tä tuol­lai­seen hei­lun­taan. Ainoa mikä käy, on fos­sii­li­nen voi­ma­lai­tos. Eli raken­ne­taan X MW tuu­li­voi­maa ja sit­ten aika suu­ren osan täs­tä kapa­si­tee­tis­ta fos­sii­lis­ta varavoimaa. 

    Tuu­li­voi­ma mak­saa tuo­tet­tu­na 60 e/MWh ja sii­hen pääl­le tulee sit­ten vie­lä tämä super­vah­vis­tet­tu eri­tyis­te­ho­kas koko Euroo­pan kat­ta­va siir­to­verk­ko, vara­voi­ma­lai­tok­set ja kai­ken mah­dol­li­sen ja mah­dot­to­man sää­tä­mi­nen hin­nan mukaan.

    Kun kaik­ki kulut las­kee yhteen, niin kyl­lä Olki­luo­to 3 ja Han­hi­ki­vi alka­vat kum­mat­kin kuu­los­ta­maan hal­voil­ta ja yksin­ker­tai­sil­ta toteut­taa. Var­sin­kin kun ei täs­sä ole ikui­suut­ta aikaa odo­tel­la nii­tä maa­gi­sia sää­tö­jär­jes­tel­miä (kuten esi­mer­kik­si hal­po­ja säh­kö­au­ton akku­ja), kyl­lä ne pitäi­si saa­da työn alle mie­lui­ten nyt heti eikä vas­ta jos­kus 2030-luvulla.

    Ja kyl­lä sitä tuu­li­voi­maa voi hyvin­kin olla, mut­ta ei ener­gian­tuo­tan­toa ole kyl­lä mitään jär­keä aurin­ko- ja tuu­li­voi­maan perus­taa. Sii­nä käy niin että kun las­kun hin­ta alkaa sel­viä­mään ja sat­tuu pari kun­non Euroo­pan­laa­jis­ta säh­kö­kat­kos­ta, men­nään taas toi­seen ääri­lai­taan kun jot­kut “nyt tämä ilmas­ton­muu­tos­vou­ho­tus seis”-porukat voit­ta­vat vaalit.

    Tans­kan tuulivoimatuotanto”

    JA Tans­ka­ko on muka hyvä esi­merk­ki? Tans­ka­han ei ole pääs­syt dekar­bo­ni­saa­tios­sa puus­ta pit­kään, maan edis­tyk­sel­li­nen ener­gian­tuo­tan­to on kui­ten­kin kes­ki­mää­rin hii­len­mus­taa eikä siel­tä löy­dy sää­töä. Tans­kan sää­tö­voi­ma­han löy­tyy ymmä­tääk­se­ni pää­osin naa­pu­ri­mais­ta, joten sil­lä ei voi rat­kais­sa koko EU:n säätö-ongelmia.

  20. En väi­tä ettei­kö oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa tuu­li­voi­maan ja aurin­ko­voi­maan perus­tu­vaa säh­kön­tuo­tan­toa. Ei kait sii­nä kun raken­ne­taan monin­ker­tai­nen mää­rä tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma­la­oi­ta ja raken­ne­taan sit­ten sii­hen rin­nal­le niin pal­jon varas­toin­tia kuin vain pys­ty­tään ja sit­ten tar­peek­si luo­tet­ta­vaa vara­voi­maa (vaik­ka­pa kaasu/hiili/ydin).

    Se vain tulee niin kal­liik­si, että polit­ti­nen tah­to lop­puu kes­ken pal­jon ennen pro­jek­tin val­mis­tu­mis­ta. Esi­mer­kik­si poliit­ti­sen tah­don lop­pu­mi­ses­ta voi­daan ottaa Ruot­sin pää­tös luo­pua ydinvoimasta.

  21. Sylt­ty: JA Tans­ka­ko on muka hyvä esi­merk­ki? Tans­ka­han ei ole pääs­syt dekar­bo­ni­saa­tios­sa puus­ta pit­kään, maan edis­tyk­sel­li­nen ener­gian­tuo­tan­to on kui­ten­kin kes­ki­mää­rin hii­len­mus­taa eikä siel­tä löy­dy säätöä.

    Tans­kas­sa tuo­te­taan suun­nil­leen 14TWh tuu­li­voi­maa vuo­des­sa, jos­ta suu­ri osa kor­vaa suo­raan hii­li­lauh­de­säh­köä. Kyl­lä tuo on ihan mer­kit­tä­vä luku, suu­ruus­luok­kaa 2/3 Suo­men ydin­voi­mal­la tuo­te­tus­ta säh­kös­tä. Se että sää­tö­voi­ma löy­tyy naa­pu­ri­mais­ta on topo­lo­gian huo­mioi­den aika luon­nol­lis­ta. Tie­tys­ti jos tans­ka­lai­set oli­si­vat raken­ta­neet vaik­ka­pa nel­jä 1000MW ydin­voi­ma­laa, oli­si maan säh­kön­tuo­tan­to nyt täy­sin CO2-vapaa­ta, mut­ta aja­tus on poliit­ti­ses­ti epärealistinen.

    Se että ydin­voi­mal­la saa­daan dekar­bo­ni­saa­tios­sa tulok­sia kes­ki­mää­rin pie­nem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la ei tar­koi­ta sitä ettei­kö tuu­li­vo­maa kan­nat­tai­si raken­taa siel­lä mis­sä se on jär­ke­vää eli esi­mer­kik­si Nor­jas­sa ja sen naapurimaissa.

  22. Sylt­ty:

    Oli­si­han se vähän omi­tuis­ta jos sää­tö­alan fir­mat eivät oli­si innois­saan, kun koko säh­kö­verk­ko aje­taan kun­toon, että jos joka iki­seen torp­paan ei hom­ma­ta kunn­non säätö/varastointijärjestelmiä, koko sys­tee­mi räjäh­tää käsiin. Toden­nä­köi­se­ti käy vie­lä niin että kun noi­ta ei kan­na­ta kenen­kään muu­ten asen­nut­taa, niin val­tiot suu­ris­sa vii­sauk­sis­saan käs­ke­vät kaik­kia hank­ki­maan kal­liit järjestelmät. 

    Itse asias­sa sel­lai­set talo- ja asun­to­koh­tai­set ener­gian­sääs­tö­jär­jes­tel­mät, jot­ka hyö­dyn­tä­vät pai­kal­li­sia läm­pö­ka­pa­si­teet­te­ja ja aika­jous­to­ja, tule­vat hyvin hal­voik­si sitä mukaa kun esi­nei­den inter­net saa­daan stan­dar­di­soi­duk­si ja käyt­töön. Kat­ta­vuu­teen menee toki aikaa, mut­ta eivät­hän nyky­ai­kai­set kodin­ko­neet yms. kes­tä kuin kor­kein­taan 10 vuotta.

  23. Jos omis­tan pol­ku­pyö­rän se hait­taa auton käyt­töä­ni ja lisää kulu­ja, kos­ka en käyt­täi­si pol­ku­pyö­rään kaik­kiin mat­koi­hin. — Joten­kin näin se vali­tus aurin­ko- ja tuu­li­voi­mas­ta menee.

    Ener­gia­teol­li­suus on toki tun­net­tu van­ha­kan­tai­suu­des­ta ja uudis­tus­ha­lut­to­muu­des­ta. Ideat ovat aika lail­la hukas­sa ja myös halu kat­soa eteen­päin. Luul­ta­vas­ti ala mul­lis­tuu ieman eri­lais­ten toi­mi­joi­den ansiosta.

    Tek­no­lo­gia­na tuu­li­myl­lyt ja aurin­ko­pa­nee­lit ovat radi­kaa­lis­ti kehit­ty­neet. Kiin­nos­tuk­sel­la odo­tan alkaa­ko ydin­voi­ma jo olla kalliimpaa.

    Ener­gia­jär­jes­tel­män kan­nal­ta on hyvä, jos tuo­tan­to on moni­puo­lis­ta. Tur­ve on isoin ongel­ma ja sen pol­tos­ta on pääs­tä­vä eroon.

    Joka tapauk­ses­sa ener­gian­ku­lu­tuk­sen ajoi­tuk­sen valin­nan on tul­ta­va kulut­ta­jal­le kan­nat­ta­vak­si. mer­kit­tä­vin sii­nä on läm­mi­tys — ja tyy­liin “sal­lin las­kea asun­to­ni läm­pö­ti­laa 2 astet­ta, jos säh­kön hin­ta on yli 100 eur/MWh”.

  24. Tar­vit­tais sel­lai­nen auto­ma­tiik­ka tähän mun taloon, että mä voi­sin vali­ta joko kilowat­ti­ka­ton tai euro­ka­ton kulu­tuk­seen ja voi­sin etu­kä­teen (ja halu­tes­sa­ni myös reaa­liai­kai­ses­ti käsin) mää­ri­tel­lä, mitä säh­kön­ku­lu­tus­ta haluai­sin ensi­si­jai­ses­ti vähen­tää. Alar­mit kän­nyk­kään ja etä­oh­jaus. Tie­ten­kin insen­tii­vi­nä oli­si huip­pu­ku­lu­tuk­sen kal­leus tai vaih­toeh­toi­ses­ti se, että oli­sin hal­van hin­nan toi­vos­sa sitou­tu­nut huip­pu­ku­lu­tuk­sen leik­kaa­mi­seen omal­ta osal­ta­ni. Suo­ma­lai­nen digiloikka?

  25. Mitä teh­dä, kun sto­kas­ti­nen ener­gia tuot­taa kai­ken ener­gian joi­na­kin het­ki­nä, eikä lain­kaan muul­loin? J. M. Kor­ho­sel­la erin­omai­nen ana­lyy­si aihees­ta. Tuol­loin sto­kas­tis­ta ener­gi­aa jou­du­taan elät­tä­mään tuo­tan­to­tuil­la, mut­ta niin jou­du­taan muu­na­kin aika­na käy­tet­tä­vää energiantuotantoa.

  26. Aurin­ko­tuu­li:
    OS: “Säh­köl­lä voi teh­dä myös syn­teet­tis­tä polt­toai­net­ta tai vaik­ka metaania.”

    Tuo­ta voi­si jat­ko­ke­hi­tel­lä. Tuu­li- ja aurin­ko­voi­man tuot­ta­maa säh­köä ei vie­dä­kään val­ta­kun­nan verk­koon, vaan eril­li­siä joh­ti­mia pit­kin lähim­mäl­le voi­ma-ase­mal­le. Voi­ma-ase­mal­la säh­kö muun­ne­taan metaa­nik­si tai vedyk­si ja pus­ku­roi­daan varas­toon. Varas­tos­ta sitä ainet­ta pol­te­taan säh­kök­si tasai­se­na ja hyvin enna­koi­ta­va­na säh­kö­vir­ta­na. Tai ainet­ta kus­ka­taan muu­al­le käy­tet­tä­väk­si esim. auto­jen polttoaineena.

    Kiva aja­tus. Mut­ta mikä on sen hyötsysuhde?

    Minä vain fun­dee­raan­tois­ta asi­aa: (itä-) Suo­men pel­to­jen muut­ta­mis­ta ener­giaks­vi­tuo­tan­toon. Masasr kul­je­te­tai­siin lai­voil­la pit­kin Sai­maan kana­vaa ran­ni­kon kaupunkehihin.

    Voi­pi olla, että olen­kat­sel­lut lii­kaa suo­ma­lai­sia filmejä.

  27. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin raken­ta­mi­sen pitäi­si ottaa val­tiol­li­seen ohjauk­seen, kos­ka nykyi­sen jär­jes­tel­män kan­nus­ti­met ovat aivan pie­les­sä. Siir­to­yh­teys tuot­taa sitä parem­min, mitä isom­mat ovat aluei­den väli­set hin­tae­rot, joten pul­lon­kau­lo­ja kan­nat­taa säilyttää.”

    Miten niin kan­nus­ti­met ovat pie­les­sä? Mitä pie­nem­mät ovat aluei­den väli­set hin­tae­rot, sitä vähem­män hyö­dyl­lis­tä (ei pel­käs­tään vähem­män kan­nat­ta­vaa) oli­si lisä­siir­to­ka­pa­si­teet­ti. Eikö hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mi täs­sä tapauk­ses­sa? Liit­tyy­kö asi­aan ulkoisvaikutuksia?

    1. Tuo ansain­ta­lo­giik­ka tar­koit­taa, että verk­ko­yh­tiön kan­nat­taa syn­nyt­tää alu­eel­li­sia hin­tae­ro­ja, jät­tää siis tar­peel­li­set yhtey­det vah­vis­ta­mat­ta. Suo­men ja Ruot­sin välil­le kan­nat­tai­o­si raken­taa 2000 MW siir­to­ka­pa­si­teet­tia lisää, jos aja­tel­tai­siin koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti, mut­ta kun se pois­tai­si hin­tae­rot, se ei verk­ko­yh­tiöl­le kannata.

  28. Säh­köä pitäi­si pys­tyä pane­maan tal­teen sil­loin, kun se on lähes ilmais­ta. Pump­pu­voi­ma­loi­ta var­maan­kin tulee ja voi­han sitä säh­kön avul­la nos­taa jotain muu­ta­kin kuin vet­tä. Säh­köl­lä voi teh­dä myös syn­teet­tis­tä polt­toai­net­ta tai vaik­ka metaania.

    Läm­mön varas­toin­ti. Pel­käs­tään Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­verk­ko varaa jotain gigawattitunteja.

    1. Läm­mön varas­toin­ti. Pel­käs­tään Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­verk­ko varaa jotain gigawattitunteja.

      Säh­kö­ve­ro estää säh­kön käyt­tä­mi­sen kau­ko­läm­mön teke­mi­seen. Helvm­paa ajaa säh­kö suo­raan mereen.

  29. Oli­pas höt­töis­tä argumentointia.

    1. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin lisää­mi­sel­lä on rajan­sa. Siir­tä­mi­ses­sä tapah­tuu tap­pio­ta. Jos siir­re­tään säh­köä espan­jas­ta suo­meen, niin mel­koi­nen osa säh­kös­tä hävi­ää läm­pö­nä tai­vaal­le. Ei realistista.

    2. Eli mak­se­taan tukiai­sia jol­le­kul­le ettei hän tuo­ta säh­köä kuin sil­loin kun se sat­tuu sopi­maan tuu­li ja aurin­ko säh­kön tuottajille?

    4. Siis tukias markkinat

    Onko vih­reän ener­gia poli­tii­kan tavoit­tee­na luo­da puh­taat tukias markkinat??

    Paras­ta on kun kaik­ki tukiai­set lope­te­taan ja pala­taan mark­ki­na­ta­lou­teen. Sil­loin nämä tuu­li­voi­ma ongel­mat häviä­vät muu­ta­mas­sa vuodessa.

  30. Sylt­ty:

    Käy­tän­nös­sä siis yhte­nä päi­vä­nä vuo­des­sa tuu­li­voi­ma ei tuo­ta yhtään mitään. Sii­hen pääl­le vie­lä yö, niin aurin­ko­voi­ma­kaan ei tuo­ta mitään. 

    Ei täm­möis­ten tuo­tan­to­muo­to­jen varaan ole mitään jär­keä raken­taa ener­gian­tuo­tan­non runkoa.

    Mut­ta 364 päi­vä­nä tuot­taa ja kor­vaa fos­sii­lis­ta tuotantoa.

    Ydin­voi­ma­loil­la­kin on huol­to­sei­so­kit, joi­den aika­na ne eivät tuo­ta mitään.

    Har­va asia on käy­tös­sä joka het­ki vuo­den jokai­se­na päi­vä­nä. Esi­mer­kik­si yksi­tyis­käy­tös­sä ole­vat autot sei­so­vat käyt­tä­mät­tö­mi­nä noin 95% ajas­ta ja sil­ti luke­mat­to­mat suo­ma­lai­set omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat mois­ta käsit­tä­mä­tön­tä resurs­sien tuhlaamista.

    Mitä jos tao­taan autoi­hin käy­tet­tä­vät resurs­sit kaa­su­tur­bii­neik­si ja pyö­ri­te­tään nii­tä se 5% ajas­ta kun ei tuu­le tai pais­ta riit­tä­väs­ti. Samal­la saa­daan töi­tä Vaa­saan Wärt­si­län teh­tail­le ja sen ali­hank­ki­joil­le japa­ni­lais­ten ja sak­sa­lais­ten auto­teh­tai­den sijaan.

  31. Koti-isä: Mut­ta 364 päi­vä­nä tuot­taa ja kor­vaa fos­sii­lis­ta tuotantoa.

    Ydin­voi­ma­loil­la­kin on huol­to­sei­so­kit, joi­den aika­na ne eivät tuo­ta mitään.

    Har­va asia on käy­tös­sä joka het­ki vuo­den jokai­se­na päi­vä­nä. Esi­mer­kik­si yksi­tyis­käy­tös­sä ole­vat autot sei­so­vat käyt­tä­mät­tö­mi­nä noin 95% ajas­ta ja sil­ti luke­mat­to­mat suo­ma­lai­set omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat mois­ta käsit­tä­mä­tön­tä resurs­sien tuhlaamista.

    Mitä jos tao­taan autoi­hin käy­tet­tä­vät resurs­sit kaa­su­tur­bii­neik­si ja pyö­ri­te­tään nii­tä se 5% ajas­ta kun ei tuu­le tai pais­ta riit­tä­väs­ti. Samal­la saa­daan töi­tä Vaa­saan Wärt­si­län teh­tail­le ja sen ali­hank­ki­joil­le japa­ni­lais­ten ja sak­sa­lais­ten auto­teh­tai­den sijaan.

    Joo pait­si, että ne ydin­voi­ma­loi­den huol­lot tie­de­tään etu­kä­teen, ja ajoi­te­taan tyy­pil­li­ses­ti kesä­ai­kaan, jol­loin säh­kön­tar­ve on matala.

    Autot ovat hil­jal­leen muut­tu­mas­sa yhteis­käyt­töi­sik­si kau­pun­geis­sa, mis­sä tar­ve on hyvin ajoit­tais­ta. Onpa alal­le tul­lut muu­ta­ma fir­ma­kin, joi­den kaut­ta voi oman auton­sa antaa yhteiskäyttöön.

  32. spot­tu:Tie­tys­ti jos tans­ka­lai­set oli­si­vat raken­ta­neet vaik­ka­pa nel­jä 1000MW ydin­voi­ma­laa, oli­si maan säh­kön­tuo­tan­to nyt täy­sin CO2-vapaa­ta, mut­ta aja­tus on poliit­ti­ses­ti epärealistinen. 

    Tar­peel­li­sen mää­rän tuu­li­voi­maa rake­na­mi­nen on ihan yhtä lail­la poliit­ti­ses­ti epärealistista. 

    Tans­ka on nyt raken­ta­nut yli 20 vuot­ta tuu­li­voi­maan­sa mut­ta on sil­ti dekar­bo­ni­saa­tios­sa aivan läh­tö­kuo­pis­sa, kun ver­ra­taan Suo­meen, Rans­kaan ja Ruot­siin, jot­ka kaik­ki ovat men­neet suu­rel­la ydinvoimaosuudella.

  33. Tämä Oden blo­gi­kir­joi­tus osoit­taa, että Vih­rei­den käsi­tyk­set ener­gia­po­li­tii­kas­ta ovat suo­raan sanot­tu­na vaa­ral­li­sia koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suut­ta sil­mäl­lä pitäen! 

    Alla vähän kri­tiik­kiä Oden näkemyksiin.

    Koh­ta 1. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin lisäys:
    On jokin raja sii­nä, kuin­ka kau­kaa säh­köä jär­ke­väs­ti pys­tyy siir­tä­mään. Jos kapa­si­teet­tia Ruot­si-Suo­mi ja Nor­ja-Ruot­si välil­lä saa­tai­siin­kin sel­väs­ti kas­va­tet­tua (kuka sen kus­tan­tai­si?), niin sehän vaan tar­koit­tai­si sitä, että hin­ta­ta­so pauk­ku­pak­ka­sil­la Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa kas­vai­si. Hehän var­maan ilah­tui­si­vat täs­tä. Lisäk­si Nor­jan­kaan vesi­va­ran­not eivät kau­aa riit­täi­si kulu­tuk­sen olles­sa huipussaan.

    Koh­ta 2. Kysyn­nän ohjaus:
    On tot­ta, että kaik­kien kan­nat­taa ostaa säh­kön­sä tun­ti­hin­noin. Yksit­täi­set säh­kö­läm­mit­tei­sis­sä talois­sa asu­vat eivät kui­ten­kaan pal­joa voi sääs­tää läm­mi­tyk­ses­sä juu­ri sil­loin, kun läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve on suu­rim­mil­laan. Eli kysyn­nän ohjaus ei pal­joa­kaan pys­ty pie­nen­tä­mään säh­kön huip­pu­hin­taa tyy­nel­lä paukkupakkas-säällä.

    Koh­ta 3. Täy­den­tä­vä kapasiteetti:
    Tosi­aan Vuo­tok­sen allas oli­si raken­net­ta­va pikim­mi­ten. Täl­lä tosin ei ole suur­ta­kaan vai­ku­tus­ta ener­gia­mark­ki­na­ti­lan­tee­seen huip­pu­ku­lu­tuk­sen aikaan.

    Koh­ta 4. Kapasiteettimarkkinat:
    Tämä siis tar­koit­tai­si säh­kö­mark­ki­noi­den entis­tä­kin pahem­paa sot­ke­mis­ta. Mie­lum­min ei, kii­tos vaan.

    On se vaan todel­la­kin mer­kil­lis­tä ettei vih­reil­le kel­paa paras rat­kai­su ener­gia­po­li­tiik­kaan, joka tuot­tai­si riit­tä­vän puh­taan kapa­si­tee­tiin ja vakaat mark­ki­nat. Siis ydin­voi­man lisää­mi­nen. Säh­kön tar­ve tulee kas­va­maan kun sekä väes­tö että säh­kö­au­tot lisääntyvät.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo ansain­ta­lo­giik­ka tar­koit­taa, että verk­ko­yh­tiön kan­nat­taa syn­nyt­tää alu­eel­li­sia hintaeroja 

    Mut­ta eihän siir­to­yh­teyk­sis­tä ja kan­ta­ver­kos­ta vas­taa­va verk­ko­yh­tiö Fingrid edes myy säh­köä. Lisäk­si Suo­men val­tiol­la ja huol­tov­var­muus­kes­kuk­sel­la on sen ääni­val­las­ta yli 50% eli siir­to­ver­kot ovat jo val­tiol­li­sees­sa ohjauk­ses­sa, ei sitä tar­vit­se enää vaatia. 

    http://www.fingrid.fi/fi/sijoittajat/Osakkeet%20ja%20osakkeenomistajat/Sivut/default.aspx

    1. Olen ymmär­tä­nyt, et5tä verk­ko­yh­tiöt saa­vat mer­kit­tä­vän osdan tulois­taan alu­eel­lis­ten hin­tae­ro­jen perus­teel­la. Suo­mi on yhtä hin­ta-aluet­ta, mut­ta Suo­mi ja Ruot­si eri aluetta.

  35. Esi­mer­kik­si yksi­tyis­käy­tös­sä ole­vat autot sei­so­vat käyt­tä­mät­tö­mi­nä noin 95% ajas­ta ja sil­ti luke­mat­to­mat suo­ma­lai­set omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat mois­ta käsit­tä­mä­tön­tä resurs­sien tuhlaamista.

    Tyy­pil­li­ses­ti ihmi­set tar­vit­se­vat auto­jaan samaan aikaan eli nor­maa­lei­na työmatka-aikoina.

  36. Fingri­din sivuil­ta: “Pul­lon­kau­la­tu­lo­ja ker­tyy, kun säh­kö­pörs­sin tar­jousa­luei­den väli­nen säh­kön siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei ole riit­tä­vän suu­ri kysyn­nän kat­ta­mi­seen. Täl­löin tar­jousa­lu­eet eriy­ty­vät hin­ta-alueik­si, ja nii­den väli­sel­tä siir­to­yh­tey­del­tä ker­tyy säh­kö­pörs­sil­le pul­lon­kau­la­tu­lo­ja siten, että

    pul­lon­kau­la­tu­lot [€/h] = vuo­ro­kausi­mark­ki­noi­den siir­to [MW] * alue­hin­tae­ro [€/MWh]

    Tämä perus­tuu sii­hen, että alhai­sem­man hin­nan alu­eel­la toi­mi­va myy­jä saa säh­kös­tään alhai­sem­man hin­nan kuin se, jon­ka kor­keam­man hin­nan alu­eel­la toi­mi­va osta­ja säh­kös­tään mak­saa. Täl­löin hin­tae­ros­ta aiheu­tu­vat yli­jää­mä­tu­lot, eli pul­lon­kau­la­tu­lot, jää­vät säh­kö­pörs­sil­le, joka edel­leen mak­saa nämä tuo­tot kantaverkkoyhtiöille.”

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/default.aspx

    Lin­kin taka­na on myös tie­toa sii­tä, pal­jon­ko pul­lon­kau­la­tu­lo­ja on ker­ty­nyt (51,2 milj. vuon­na 2014) ja mihin ne on käy­tet­ty (ker­ry­tet­ty rahas­toa, joka rahoit­taa infrahankkeita)

    Minun (hata­ra muis­ti­ku­va, myön­ne­tään) käsi­tys on, että siir­to­verk­ko­yh­tiöt eivät saa huo­mioi­da pul­lon­kau­la­tu­lo­ja tai nii­den mene­tys­tä arvioi­des­saan siir­to­verk­koin­ves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta. Näin sik­si, että muu­ten har­vaa siir­to­lin­jaa saa­tai­siin näyt­tä­mään kan­nat­ta­val­ta, jos annet­tai­siin kan­ta­verk­ko­yh­tiöi­den kat­soa asi­aa vain omas­ta näkö­kan­tis­taan eli osaoptimoiden.

    1. Maa­ria. Kii­tos sel­ven­nyk­ses­tä. Vaik­ka siir­to­verk­ko­yh­tiöi­tä kuin­ka kiel­let­täi­siin ajat­tel­mas­ta omaa kan­nat­ta­vuut­taan poh­ties­saan inves­toin­te­ja, joten­kin tun­tuu, että ris­ki­nä on aja­tel­la kui­ten­kin. Mik­si nii­tä pul­lon­kau­lo­ja muu­ten ylläpidettäisiin?

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo ansain­ta­lo­giik­ka tar­koit­taa, että verk­ko­yh­tiön kan­nat­taa syn­nyt­tää alu­eel­li­sia hin­tae­ro­ja, jät­tää siis tar­peel­li­set yhtey­det vah­vis­ta­mat­ta. Suo­men ja Ruot­sin välil­le kan­nat­tai­o­si raken­taa 2000 MW siir­to­ka­pa­si­teet­tia lisää, jos aja­tel­tai­siin koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti, mut­ta kun se pois­tai­si hin­tae­rot, se ei verk­ko­yh­tiöl­le kannata.

    Mis­tä tie­dät, että toi 2000 MW lisä­siir­to­ka­pa­si­teet­tia oli­si koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa? Verk­ko­yh­tiön ei tosi­aan var­maan kan­na­ta raken­taa siir­to­ka­pa­si­teet­tia niin pal­jon, että hin­tae­rot katoai­si­vat koko­naan. Mut­ta mik­sei tuo vain tar­koi­ta, että niin suu­ri siir­to­ka­pa­si­teet­ti vain oli­si koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti­kin lii­an suu­ri? Mik­sei voi­ton mak­si­moi­va kapa­si­teet­ti ole koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti opti­maa­li­nen? Liit­tyy­kö asi­aan jon­kin­lai­nen ulkois­vai­ku­tus tai muu mark­ki­na­häi­riö? Eikö jäl­jel­lä ole­va hin­tae­ron suu­ruus ker­ro sii­tä, kan­nat­taa­ko lisä­ka­pa­si­teet­tia rakentaa?

  38. Sylt­ty: Tans­ka on nyt raken­ta­nut yli 20 vuot­ta tuu­li­voi­maan­sa mut­ta on sil­ti dekar­bo­ni­saa­tios­sa aivan läh­tö­kuo­pis­sa, kun ver­ra­taan Suo­meen, Rans­kaan ja Ruot­siin, jot­ka kaik­ki ovat men­neet suu­rel­la ydinvoimaosuudella.

    Tans­kan säh­kön­ku­lu­tus 2014 oli 33,5 TWh. Sama­na vuon­na Tans­kan tuu­li­voi­man tuo­tan­to oli 13.1 TWh eli 39% kulu­tuk­ses­ta. Kan­nat­taa huo­ma­ta että tämä 13.1TWh dekar­bo­ni­saa­tio on syn­ty­nyt ilman omaa vesi­voi­maa oleel­li­ses­ti tyh­jäs­tä kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na, säh­kö­mark­ki­noil­la joi­den koko volyy­mi on vain nel­jä­kym­men­tä pro­sent­tia Suo­men mark­ki­nois­ta. Samal­la on luo­tu mer­kit­tä­väs­ti teol­li­sia työ­paik­ko­ja ja osaa­mis­pää­omaa. Tämä ei ole miten­kään vähäi­nen saa­vu­tus, ja läh­tö­koh­dat huo­mioi­den pie­ni ihme. Täs­sä suh­tees­sa Tans­ka kel­paa esikuvaksi.

    Jos tari­nan kon­nia etsi­tään, ne löy­ty­vät Ruot­sin puna­vih­reäs­tä hal­li­tuk­ses­ta joka on popu­lis­ti­sis­ta syis­tä päät­tä­nyt uhra­ta suo­ma­lais­ten ja sak­sa­lais­ten sijoit­ta­jien (mukaan­lu­kien Suo­men val­tion) rahat demon­stroi­dak­seen ydin­voi­man vas­tai­suut­taan verot­ta­mal­la Oskars­ham­nin ydin­voi­ma­lan hen­gil­tä. Pel­käs­tään tämä yksi pää­tös nol­laa 70% Tans­kan CO2-saa­vu­tuk­sis­ta. Tuhoa­mi­nen nope­aa, raken­ta­mi­nen hidasta.

  39. Yksi iso ongel­ma on sii­nä, että tal­vel­la tar­vi­taan enem­män säh­köä ja läm­pöä kuin kesäl­lä, ja aurin­koa taas saa käy­tän­nös­sä vain kesäl­lä. Sää­tö yön ja päi­vän välil­lä tai parin päi­vän tuu­li­sen ja pari päi­vän tuu­let­to­man tal­vi­pe­rio­din välil­lä on vie­lä mah­dol­lis­ta vaik­ka varaa­mal­la sitä läm­pöä kau­ko­läm­pö­ve­den muodossa. 

    Mut­ta se 6–9 kuu­kau­den ener­gian­va­ras­toin­ti on minus­ta se suu­rin ongel­ma jos aurin­gol­la on yhtään isom­pi roo­li. Tuu­li­voi­man ongel­mat eivät ole niin suu­ria, mut­ta sitä lyhy­tai­kais­ta sää­tö­ka­pa­si­teet­tia tuu­li­sel­ta vii­kol­ta tyy­nel­le vii­kol­le pitäi­si olla paljon.

    Syn­teet­ti­nen polt­toai­ne joka val­mis­te­taan elekt­ro­lyy­sil­lä lie­nee yksi vaih­toeh­to, mut­ta ei se pit­kään aikaan ole taloudellinen.

  40. Koti-isä:

    Har­va asia on käy­tös­sä joka het­ki vuo­den jokai­se­na päi­vä­nä. Esi­mer­kik­si yksi­tyis­käy­tös­sä ole­vat autot sei­so­vat käyt­tä­mät­tö­mi­nä noin 95% ajas­ta ja sil­ti luke­mat­to­mat suo­ma­lai­set omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat mois­ta käsit­tä­mä­tön­tä resurs­sien tuhlaamista.

    Jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neet ovat tuottavassa/kannattavassa käy­tös­sä lähin­nä vain aamul­la pari tun­tia ja töis­tä­pa­luun aika­na toi­set pari tun­tia. Lopun ajan ne tuh­laa­vat resurs­se­ja käsit­tä­mät­tö­mäs­ti kun mat­kus­ta­jia on vain muutama.

  41. Pete:
    Jos kapa­si­teet­tia Ruot­si-Suo­mi ja Nor­ja-Ruot­si välil­lä saa­tai­siin­kin sel­väs­ti kas­va­tet­tua (kuka sen kus­tan­tai­si?), niin sehän vaan tar­koit­tai­si sitä, että hin­ta­ta­so pauk­ku­pak­ka­sil­la Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa kas­vai­si. Hehän var­maan ilah­tui­si­vat täs­tä. Lisäk­si Nor­jan­kaan vesi­va­ran­not eivät kau­aa riit­täi­si kulu­tuk­sen olles­sa huipussaan. 

    Tuo siir­to­yh­teys toi­mi­si myös toi­seen suun­taan. Jos meil­lä jos­kus oli­si niin onnel­li­nen tilan­ne, että säh­köä riit­tää vien­tiin asti, Nor­ja voi sääs­tää vesivarantojaan.

    Pete:
    Yksit­täi­set säh­kö­läm­mit­tei­sis­sä talois­sa asu­vat eivät kui­ten­kaan pal­joa voi sääs­tää läm­mi­tyk­ses­sä juu­ri sil­loin, kun läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve on suurimmillaan. 

    Kulu­tus­ta voi siir­tää eteen­päin — sitä enem­män, mitä mas­sii­vi­sem­mas­ta raken­nuk­ses­ta on kysy­mys. Jo puo­len vuo­ro­kau­den siir­rol­la voi olla suu­ri mer­ki­tys, kos­ka pörs­si­hin­ta saat­taa olla päi­vä­sai­kaan monin­ker­tai­nen yöhön ver­rat­tu­na. Vesi­va­raa­jaa voi ohja­ta vas­taa­val­la taval­la. Pit­kä­kes­toi­sil­la pak­ka­sil­la voi­daan alen­taa sisä­läm­pöä ja käyt­tää aktii­vi­ses­ti tois­si­jai­sia läm­mön­läh­tei­tä (tuli­si­jat).

    Pete:
    On se vaan todel­la­kin mer­kil­lis­tä ettei vih­reil­le kel­paa paras rat­kai­su ener­gia­po­li­tiik­kaan, joka tuot­tai­si riit­tä­vän puh­taan kapa­si­tee­tiin ja vakaat mark­ki­nat. Siis ydin­voi­man lisää­mi­nen. Säh­kön tar­ve tulee kas­va­maan kun sekä väes­tö että säh­kö­au­tot lisääntyvät. 

    Edus­kun­ta myön­si kak­si uut­ta ydin­voi­ma­lu­paa jo vuon­na 2010. Nyt on kuusi vuot­ta kulu­nut, TVO lyö­nyt hans­kat tis­kiin ja Fen­no­voi­ma, no, aina­kin pääs­syt lööp­pei­hin. Insi­nöö­rin mie­les­tä ydin­voi­ma epäi­le­mät­tä on ‘paras rat­kai­su ener­gia­po­li­tiik­kaan’ mut­ta empi­ria reaa­li­maa­il­mas­ta ker­too muuta.

  42. spot­tu: Tans­kan säh­kön­ku­lu­tus 2014 oli 33,5 TWh. Sama­na vuon­na Tans­kan tuu­li­voi­man tuo­tan­to oli 13.1 TWh eli 39% kulu­tuk­ses­ta. Kan­nat­taa huo­ma­ta että tämä 13.1TWh dekar­bo­ni­saa­tio on syn­ty­nyt ilman omaa vesi­voi­maa oleel­li­ses­ti tyh­jäs­tä kah­den­kym­me­nen vuo­den aikana

    Pitäi­si­kö tuos­ta olla joten­kin vai­kut­tu­nut? Olki­luo­don nykyi­set ydin­voi­ma­lai­tok­set tuot­ta­vat noin 15 TWh vuo­des­sa. Kun kol­mo­nen­kin käyn­nis­tyy, niin 13TWh:n vuo­si­tuo­tan­nol­la Olki­luo­don yksi­köt tuot­ta­vat yhteen­sä noin 28 TWh säh­köä vuo­des­sa. Ilman hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja vie­lä­pä ilman val­tion tukiaisia.

    Jos Tans­ka oli­si päät­tä­nyt raken­taa saman mää­rän ydin­voi­maa niin se oli­si saa­nut ne hal­vem­mal­la ja nopeam­min. En ymmär­räm iksi hitaam­pi ja kal­liim­pi tapa on parem­pi? Onko meil­lä todel­la­kin yllin kyl­lin aikaa tuhlattavvaksi?

    Mitä tulee varas­toin­tiin niin pitää muis­taa että jos joku kes­kii hal­van tavan varas­toi­da ener­gi­aa, niin ei se edel­leen­kään tee tuu­li­voi­mas­ta hal­vem­paa kuin ydin­voi­mas­ta. Ihan samal­la taval­la voi­si raken­taa pal­jon ydin­voi­maa ja pur­kit­taa yli­mää­räis­tä y‑sähköä yöl­lä päi­vän käyt­töä var­ten. Tar­vi­si vähemm­män sitä varastokapasiteettiakin.

  43. Mar­ko Hami­lo:
    Yksi iso ongel­ma on sii­nä, että tal­vel­la tar­vi­taan enem­män säh­köä ja läm­pöä kuin kesäl­lä, ja aurin­koa taas saa käy­tän­nös­sä vain kesäl­lä. Sää­tö yön ja päi­vän välil­lä tai parin päi­vän tuu­li­sen ja pari päi­vän tuu­let­to­man tal­vi­pe­rio­din välil­lä on vie­lä mah­dol­lis­ta vaik­ka varaa­mal­la sitä läm­pöä kau­ko­läm­pö­ve­den muodossa. 

    Mut­ta se 6–9 kuu­kau­den ener­gian­va­ras­toin­ti on minus­ta se suu­rin ongel­ma jos aurin­gol­la on yhtään isom­pi roo­li. Tuu­li­voi­man ongel­mat eivät ole niin suu­ria, mut­ta sitä lyhy­tai­kais­ta sää­tö­ka­pa­si­teet­tia tuu­li­sel­ta vii­kol­ta tyy­nel­le vii­kol­le pitäi­si olla paljon.

    Syn­teet­ti­nen polt­toai­ne joka val­mis­te­taan elekt­ro­lyy­sil­lä lie­nee yksi vaih­toeh­to, mut­ta ei se pit­kään aikaan ole taloudellinen.

    Luon­to tekee tätä aurin­koe­ner­gian varas­toin­tia bio­lo­gi­ses­ti tur­peek­si ja puubiomassaksi.

    Nii­den käy­töl­lä voi tasa­ta ener­gian­tuo­tan­toa kun ei pais­ta tai tuule.

  44. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Luon­to tekee tätä aurin­koe­ner­gian varas­toin­tia bio­lo­gi­ses­ti tur­peek­si ja puubiomassaksi.

    Nii­den käy­töl­lä voi tasa­ta ener­gian­tuo­tan­toa kun ei pais­ta tai tuule.

    Kyl­lä mut­ta luon­to on teho­ton, var­sin­kin jos tavoi­tel­laan säh­kö­ener­gi­aa. Ete­lä-Suo­mes­sa suh­de­lu­ku on noin 330, eli 1 m² panee­li tuot­taa saman kuin 330 m² metsää.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­ria. Kii­tos sel­ven­nyk­ses­tä. Vaik­ka siir­to­verk­ko­yh­tiöi­tä kuin­ka kiel­let­täi­siin ajat­tel­mas­ta omaa kan­nat­ta­vuut­taan poh­ties­saan inves­toin­te­ja, joten­kin tun­tuu, että ris­ki­nä on aja­tel­la kui­ten­kin. Mik­si nii­tä pul­lon­kau­lo­ja muu­ten ylläpidettäisiin?

    Kos­ka se pul­lon­kau­lan pois­ta­mi­nen yleen­sä hyö­dyt­tää vain tois­ta osa­puol­ta, joka ei kui­ten­kaan halua mak­saa uut­ta lin­jaa koko­naan omas­ta pus­sis­taan. Toi­sel­la taas on usein omas­sa­kin ver­kos­sa inves­toin­te­ja teh­tä­vä­nä. Ruot­sin sisäi­ses­sä­kin siir­ros­sa on pul­lon­kau­lo­ja, joi­ta on jos­kus lie­ven­net­ty siir­tä­mäl­lä vesi­säh­köä poh­joi­ses­ta Suo­meen ja ete­läs­tä takai­sin Ruotsiin.

    Ruotsi->Suomi-siirtotarpeen ei kos­kaan pitä­nyt olla näin kova, kos­ka Olki­luo­to 3:n piti val­mis­tua jo 2009. Sil­loin vie­lä aja­tel­tiin, että sen jäl­keen Suo­mi on ylio­ma­va­rai­nen. Ja kos­ka val­mis­tu­mis­mää­rä­ai­kaa siir­ret­tiin aina pari vuot­ta ker­ral­laan, vai­kut­ti aina sil­tä, että kol­mas siir­to­joh­to oli­si val­mis­tu­nut samaan aikaan kuin sen tar­peet­to­mak­si teke­vä voi­ma­la­kin. Eihän kukaan sel­lai­seen investoi.

    Säh­kö­mark­ki­na odot­taa mie­len­kiin­nol­la, mitä tapah­tuu alue-eroil­le nyt, kun Ruot­si-Liet­tua-Viro-Suo­mi-Ruot­si-ren­gas­verk­ko on raken­net­tu. Täyt­tä tehoa sil­lä ei ole vie­lä ajet­tu, vas­ta tes­tia­jo­ja. Kapa­si­teet­ti Ruot­si-Liet­tua-lin­jas­sa ei toki ole kuin mur­to-osa Suo­mi-Ruot­si-lin­jo­jen summasta.

  46. Sylt­ty: Pitäi­si­kö tuos­ta olla joten­kin vaikuttunut?

    Kyl­lä minus­ta on aina joten­kin hie­noa kun asioi­ta saa­daan aikaan tyh­jäs­tä. Sil­lä aikaa kun Tans­kas­sa on pol­kais­tu käyn­tiin ener­gia-alal­le koko­nai­nen teol­li­suu­den­haa­ra, on Suo­mes­sa lähin­nä rii­del­ty risu­pa­ke­teis­ta, tilat­tu ulko­mail­ta avai­met-käteen ydin­voi­ma­la­pro­to­tyyp­pi joka ei vie­lä­kään toi­mi, ja ajau­dut­tu tuon­ti­riip­pu­vuu­teen sähköntuotannossa.

    En ymmär­rä mik­si hitaam­pi ja kal­liim­pi tapa on parempi?

    Kun poliit­ti­set rea­li­tee­tit ovat mitä ovat, ja ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­nen mah­dot­to­muus, niin Tans­kal­le reaa­li­nen vaih­toeh­to oli­si ollut jat­kaa hii­li­lauh­de­lin­jal­la. Tuu­li­voi­ma on tätä mer­kit­tä­väs­ti parem­pi vaih­toeh­to. Saat­taa olla jopa ydin­voi­maa hal­vem­pi huo­mioi­den että Nor­jas­sa on pal­jon käyt­tä­mä­tön­tä säätövaraa.

    Mitä tulee varas­toin­tiin niin pitää muis­taa että jos joku kes­kii hal­van tavan varas­toi­da ener­gi­aa, niin ei se edel­leen­kään tee tuu­li­voi­mas­ta hal­vem­paa kuin ydinvoimasta.

    Käsit­tääk­se­ni ons­ho­re-tuu­li­voi­man ja ydin­voi­man megawat­ti­hin­ta on kes­ki­mää­rin aika­lail­la sama, sil­lä ero­tuk­sel­la että tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­tee­tin hin­ta on ollut las­kus­sa ja ydin­voi­man nousus­sa. Nord­poo­lin alu­eel­la on ~50GW vesi­voi­maa, jos­ta mer­kit­tä­vä osuus sää­det­tä­vää. Käy­tän­nös­sä siis poh­jois­mais­sa on täll­lä het­kel­lä edul­li­nen tapa “varas­toi­da energiaa”.

  47. Kol­men kuu­kau­den säh­kö­las­kus­sa­ni 53,21€, pel­kän verol­li­nen ener­gian osuus on vain 17,95€ ja 35,26€ on siis siir­to- ja prusmaksuja.

    Toteu­tu­neet ja jat­kos­sa­kin toteu­tu­vat siir­to­kus­tan­nus­ten koro­tuk­set kiih­dyt­tä­vät ko. ver­kois­ta ja nii­den kus­tan­nuk­sis­ta vapautumista!

    Ja kun ver­kois­ta ja nii­den kus­tan­nuk­sis­ta vapaan ener­gian osuus kas­vaa mer­kit­tä­väk­si, ver­kon kas­va­vat kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat aina vain vähe­ne­vil­le ver­kon tar­vit­si­joil­le. Ket­kä halua­vat jää­dä näi­den kas­va­vien kus­tan­nus­ten maksajiksi?

    Siis­pä, on jo nyt tuot­toi­saa sijoit­taa uusiu­tu­vien pai­kal­lis­ten häviöi­tä ja kas­va­via kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vis­ta ver­kois­ta vapai­den, itse­näis­ten ener­gia­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­seen ja tuottamiseen.

    Luon­nol­li­ses­ti­kaan esim. Aurin­ko­ken­no­ja ei tuli­si kyl­vää pel­loil­le hai­tak­si ja kas­vil­li­suut­ta var­jos­ta­maan, vaan hyö­dyl­li­ses­ti vesi­kat­teik­si ja vastaaviksi.

    Kos­ka junat tar­vit­se­vat säh­kö­verk­kon­sa, savu­te­taan synergia‑, energia‑, kuljetus‑, ja talous­e­tu­ja suun­taa­mal­la pää­osa kai­kes­ta raken­ta­mi­ses­ta rato­jen var­siin sijoit­tu­viin nauhataajamiin.

    Osal­taan tämä buu­mi nos­taa Suo­men talou­den roi­mas­ti plus­sal­le ja kas­vuun! Kukin poh­ti­koon vaka­vis­saan, miten hyö­dyn­näm­me tämän suu­ren­moi­sen mah­dol­li­suu­den mah­dol­li­sim­man täysimääräisesti?

    Sijoit­ta­mal­la näin jär­ke­väs­ti lopul­li­siin tule­vai­suu­den ener­gia­rat­kai­sui­hin nykyi­sen hal­van rahan aika­na, saa­vu­tet­ta­va etu tekee muu­tok­ses­ta vähin­tään­kin täy­sin ilmai­sen, toden­nä­köi­ses­ti hyvin tuottoisan.

    Kopioi­kaa ja jaka­kaa vapaas­ti, ei nääs käy­väk­kään yhtään pih­tai­le­maan, että posi­tii­vi­set mei­nin­git eivät tar­peet­to­mas­ti hidas­tu ja vitkastu.

  48. Sori vaan, mut­ta ei ole sel­lais­ta tilan­net­ta, että koko Suo­mes­sa oli­si täy­sin tyyntä.

    Suo­mi on yli 1000 km pit­kä ja mel­kein 500 km leveä. Täs­tä pit­kä pät­kä on rannikkoa.

    Tuu­li­voi­maa täy­tyy vain hajaut­taa ympä­ri maata.

    Mut­ta kun junt­ti ei näe omaa napaan­sa pidem­mäl­le, niin eihän se ymmär­rä, että Lapis­sa ja Hel­sin­gis­sä on hyvin har­voin saman­lai­nen sää.. Ran­ni­kos­ta ja sisä­maas­ta puhumattakaan.

    Tuu­li­voi­ma­la on help­po pys­tyt­tää ja pur­kaa. Ei tule sätei­le­vää jätet­tä ja suu­ren osan sii­tä voi kierrättää.

    On totaa­li­sen sur­ku­hu­pai­saa, että nyt kii­reen vilk­kaan perus­te­taan “mai­se­mien suo­je­lua­luei­ta”, jot­ta voi­tai­siin estää tuu­li­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen sii­hen vedoten.

  49. Kyl­lä mut­ta luon­to on teho­ton, var­sin­kin jos tavoi­tel­laan säh­kö­ener­gi­aa. Ete­lä-Suo­mes­sa suh­de­lu­ku on noin 330, eli 1 m² panee­li tuot­taa saman kuin 330 m² metsää.”

    Noh, met­sää on 20 milj ha ja suo­ta liki 10 milj ha.
    Eräi­den mie­les­tä tur­ve pitäi­si jät­tää varastoitumaan.

    Tyy­nen tal­vi­päi­vän ongel­maa voi­daan bio­mas­sal­la tasa­ta, mut­ta jos aurin­koi­se­na tuu­li­se­na päi­vä­nä syn­tyy yli­mää­räis­tä säh­köä, niin se on pyrit­tä­vä varas­toi­maan kei­no­te­koi­ses­ti. Yksi tapa oli­si typ­pi­lan­noi­te, kos­ka sen val­mis­tus­pro­ses­si kulut­taa pal­jon ener­gi­aa. Typ­pi­lan­noit­teel­la voi­daan kiih­dyt­tää kas­vien kykyä sitoa hii­li­diok­si­dia ja muo­dos­taa biomassaa.

    1. Jot­ta väit­tees­tä ei tule tot­ta sitä jat­ku­vas­ti toi­tot­ta­mal­la, tode­taan nyt kui­ten­kin, että tur­peen polt­to lisää ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suut­ta enem­män kuin kivi­hii­len pol­to. Kun­han pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­le, tur­peen kau­pal­li­nen polt­to loppuu.

  50. Käki kuk­kuu:
    Sori vaan, mut­ta ei ole sel­lais­ta tilan­net­ta, että koko Suo­mes­sa oli­si täy­sin tyyntä.

    Täy­sin tyyn­tä ei tie­ten­kään ole kaik­kial­la kos­kaan. Jos sinul­le vii­me tam­mi­kuun olo­suh­teet ovat jo pääs­seet unoh­tu­maan, niin palau­te­taan­pa mieliin. 

    Fingri­din sivul­ta voi tar­kas­tel­la, kuin­ka pal­jon ener­gi­aa tuu­li­voi­ma­lat tuottivatkaan:

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20160131&showChart=1&showTable=0

    Eli vaik­ka täy­sin tyyn­tä ei kaik­kial­la ollut­kaan, niin pahim­pien pak­kas­ten aika­na tuu­li­säh­kön tuo­tan­to oli alle kym­me­nes­osa maksimista.

  51. Käki kuk­kuu:
    Sori vaan, mut­ta ei ole sel­lais­ta tilan­net­ta, että koko Suo­mes­sa oli­si täy­sin tyyntä.

    Sori vaan, mut­ta ei tuo tuu­li­voi­ma­tuo­tan­nok­si muu­tu toistelemalla. 

    On tot­ta että jos­sain tuu­lee aina, mut­ta kun se ei rii­tä että lip­pu vähän kään­tyy, vaan pitää tuul­la riittävästi.

    On usein tilan­tei­ta että koko Suo­men tuu­li­voi­ma tuot­taa alle 10% nimel­lis­te­hos­taan. Johan sen huo­ma­si tämän vuo­den tam­mi­kuus­sa, jos vain seu­ra­si Fingri­din sivuil­ta tuo­tan­to­lu­ke­mia. Voit käy­dä itse vaik­ka heti tar­kis­ta­mas­sa tämän vuo­den luvut:

    Mini­mi­tuo­tan­to­te­ho tun­nis­sa 26 MWh/h ja mak­si­mi 833MWh/h, kes­kiar­vo 283 MWh/h. Mini­mi­tuo­tan­to on siis alle kym­me­nes­osa kes­kiar­vos­ta ja mak­si­mi­te­hoon näh­den 3%. 

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20160327&showChart=1&showTable=0

    Ja ei, ei tämä täs­tä parem­mak­si muu­tu, vaik­ka tuu­li­myl­ly­jä hajau­tet­tai­siin Suo­men alu­eel­la, tämä on vain lii­an pie­ni alue. 

    Euroop­pa­kin on lii­an pie­ni alue. Pitäi­si var­maan vetää HVAC-lin­jat Shan­gais­ta Euroo­pan kaut­ta Afrik­kaan saak­ka. Sit­ten var­maan alkai­si jo piisaamaan.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jot­ta väit­tees­tä ei tule tot­ta sitä jat­ku­vas­ti toi­tot­ta­mal­la, tode­taan nyt kui­ten­kin, että tur­peen polt­to lisää ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suut­ta enem­män kuin kivi­hii­len pol­to. Kun­han pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­le, tur­peen kau­pal­li­nen polt­to loppuu.

    Tot­ta, jos ei kat­so­ta pidemmälle.
    Kivi­hii­li­kai­vos ei lou­hin­nan jäl­keen ala sitoa hiilidioksidia.
    Tur­ve­suo alkaa sitoa tur­peen nos­ton jäl­keen hiil­tä. Joko uudel­leen sois­tu­mal­la tai jos vesi­ta­lous on “kun­nos­sa” niin met­sit­ty­mäl­lä, ellei ote­ta maatalousmaaksi.

    1. Tur­ve sitoo tur­peen nos­ton jälö­keen hiit­lä yhtä pal­jon kuin ennen tur­peen nos­toa. Suik­si sitä ei voi pitää pääs­töt­tö­mä­nä. Puun suh­teen tilan­ne on toi­nen. Kyp­sä met­sä on hii­li­ta­seel­taan jok­seen­kin tasapainossa.

  53. Kum­mal­li­sin­ta on, että val­tio­val­ta sal­lii säh­kön myyn­nin vakio­hin­nal­la ympä­ri vuo­den, vaik­ka val­lan hyvin tie­de­tään mis­sä koh­din suu­rim­mat pääs­töt lepää­vät, eli tal­viar­ki­päi­vis­sä. Nuo pääs­tö- ja hyö­ty­suh­de-erot näky­vät par­hai­ten säh­kö­pörs­sin tun­ti­hin­ta­no­tee­rauk­sis­sa seu­raa­val­le päi­väl­le. Nii­tä voi tar­kas­tel­la esi­mer­kik­si Fingri­din mai­niol­la “Tuntihinta”-sovelluksella kai­kil­le äly­pu­he­li­mil­le. Esi­mer­kik­si Moti­va ei pys­ty ener­gian­sääs­tö­neu­von­nas­saan lain­kaan kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta sii­hen min­kä hin­tais­ta säh­köä ja mihin aikaan on sääs­tet­ty. Se puhuu vain “ener­gian­sääs­tös­tä vuo­si­ta­sol­la” ja mit­tayk­sik­kö­nä on yleen­sä vain “säh­kö­läm­mi­te­tyn oma­ko­ti­ta­lon tai hel­sin­ki­läis­kak­sion vuosikulutus”.

  54. Käki kuk­kuu:
    Sori vaan, mut­ta ei ole sel­lais­ta tilan­net­ta, että koko Suo­mes­sa oli­si täy­sin tyyntä.

    Suo­mi on yli 1000 km pit­kä ja mel­kein 500 km leveä. 

    Sori nyt vaan, mut­ta kyl­lä on. Ihan tuu­li­voi­ma-tuo­tan­non tilas­to­ja kat­so­mal­la help­po todeta.

    Tyy­pil­li­ses­ti (tuu­li) sää on juu­ri­kin sama p‑e-akse­lil­la ilma­vir­taus­ten liik­kues­sa l‑i-suun­nas­sa.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jot­ta väit­tees­tä ei tule tot­ta sitä jat­ku­vas­ti toi­tot­ta­mal­la, tode­taan nyt kui­ten­kin, että tur­peen polt­to lisää ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suut­ta enem­män kuin kivi­hii­len pol­to. Kun­han pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­le, tur­peen kau­pal­li­nen polt­to loppuu.

    Tur­ve on mär­kää ja kyp­sy­mä­tön­tä, huo­noa kivi­hiil­tä. Puut­tuu vain sata mil­joo­naa vuot­ta kokoon­pu­ris­tu­mis­ta ja vesi­pi­toi­suu­den las­kua ylem­pien ker­ros­tu­mien pai­neen alla.

  56. TTK: Tur­ve on mär­kää ja kyp­sy­mä­tön­tä, huo­noa kivihiiltä. 

    Täy­den­tä­vät perus­te­lut: Tur­peen hii­li on jo olen­nai­ses­ti pois­tu­nut biosfää­ris­sä tapah­tu­vas­ta hii­len kier­ros­ta. Jos tur­ve mää­ri­tel­lään uusiu­tu­vak­si, rus­ko­hii­li ja kivi­hii­li ovat myös uusiu­tu­via, ne syn­ty­vät turpeesta.

  57. Sylt­ty:
    Mini­mi­tuo­tan­to­te­ho tun­nis­sa 26 MWh/h ja mak­si­mi 833MWh/h, kes­kiar­vo 283 MWh/h. Mini­mi­tuo­tan­to on siis alle kym­me­nes­osa kes­kiar­vos­ta ja mak­si­mi­te­hoon näh­den 3%. 

    Jokai­nen tuu­lel­la tai aurin­gol­la tuo­tet­tu MWh on pois fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käytöstä.

    Esi­mer­kik­si Suvi­lah­den aurin­ko­voi­ma­la on tänään ehti­nyt jo tuot­taa yhden MWh:n. Oli­si­ko sekin ollut parem­pi tuot­taa hiil­tä tai maa­kaa­sua polttaen?

    Resurs­sien käy­tön näkö­kul­mas­ta kaa­su­tur­bii­nia voi­daan käyt­tää kulu­tus­huip­pu­jen ja tuo­tan­to­not­kah­dus­ten tasaa­mi­seen aivan samal­la tavoin kuin 95% ajas­ta käyt­tä­mät­tö­mä­nä sei­so­vaa autoa satun­nais­ten liik­ku­mis­tar­pei­den tyydyttämiseen.

  58. TTK: Täy­den­tä­vät perus­te­lut: Tur­peen hii­li on jo olen­nai­ses­ti pois­tu­nut biosfää­ris­sä tapah­tu­vas­ta hii­len kier­ros­ta. Jos tur­ve mää­ri­tel­lään uusiu­tu­vak­si, rus­ko­hii­li ja kivi­hii­li ovat myös uusiu­tu­via, ne syn­ty­vät turpeesta.

    Mikä vali­taan aika­ho­ri­son­tik­si. Vii­mei­nen jää­kausi oli 11000 vuot­ta sit­ten. Tämän jäl­keen on mei­dän soi­den tur­ve­ker­ros­tu­mat syn­ty­neet. Vas­taa­vas­sa ajas­sa ei kivi­hii­li­muo­dos­tu­ma uusin­nu, jos yli­pää­tään sitä samaan koh­taan jos­ta sitä nyt lou­hi­taan muo­dos­tuu “mil­loin­kaan”.

  59. Tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen on ollut jo vuo­den pysäh­dyk­sis­sä Tans­kas­sa kun­nes suu­ri ter­veys­tut­ki­mus sen vaa­rois­ta val­mis­tuu. Hel­sin­ki on teet­tä­nyt kon­sul­teil­la tut­ki­muk­sen tuu­li­voi­man sovel­tu­vuu­des­ta kau­pun­kiin. Kon­sult­ti rapor­toi mm. ei voi­da raken­taa aivan kes­kus­taan kun tuu­li­tu­ki­ra­hat eivät ole riit­tä­vän suu­ret. Ris­tei­ly­tu­ris­tit oli­vat ihme­tel­leet mik­si Hel­sin­gis­sä ei ole tuu­li­voi­ma­loi­ta kun sitä heil­tä Espan puis­tos­sa kysyt­tiin. Kyl­lä Hel­sin­ki ansait­si­si kym­me­nen www. ves­tas 8 MW game chan­ger voi­ma­laa. Aivan jär­je­tön­tä on sul­kea CHP-lai­tos Hel­sin­gis­sä. Mik­si vih­reät ovat pilaa­mas­sa tuu­li­voi­ma­loil­la Suo­men mai­se­mat ja luon­non puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että sal­li­vat tuu­li­voi­man raken­ta­mi­sen lii­an lähel­le asu­tus­ta? Päät­tä­jät mak­sa­vat kovan hin­nan tuu­li­voi­ma­loi­den melun aiheut­ta­mis­ta terveyshaitoista.

  60. Koti-isä: Jokai­nen tuu­lel­la tai aurin­gol­la tuo­tet­tu MWh on pois fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käytöstä.

    Esi­mer­kik­si Suvi­lah­den aurin­ko­voi­ma­la on tänään ehti­nyt jo tuot­taa yhden MWh:n.

    Suvi­lah­ti on ollut käy­tös­sä 1.4.2015 läh­tien. Se on tuot­ta­nut vuo­des­sa (arvioi­daan loput päi­vät 1MWh/pv eli 9 MWh) 258MWh. Täs­tä pane­lien vuo­kraa­jat ovat mak­sa­neet 60720€. Jos arvioim­me kWh hin­nak­si 5 snt, tuo­te­tun säh­kön arvo on 12900€. kWh hin­nak­si tulee varaa­jil­le 23,5 snt. Oli­si­ko tämä sitä “iha­nan kallista”.

    Ei ihme, että aiem­min koko­naan vara­tus­sa voi­ma­las­sa on nyt 44 panee­lia vapaana.

  61. Koti-isä: Jokai­nen tuu­lel­la tai aurin­gol­la tuo­tet­tu MWh on pois fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käytöstä.

    Eihän point­ti ole ollen­kaan se, syr­jäyt­tää­kö tuu­li­voi­ma tai aurin­ko juu­ri nyt fos­sii­lis­ta vai ei.

    Kyse on sii­tä, että rahal­la mil­lä tuot­taa MWh tuu­lel­la, tuot­taa useam­man MWh:n toteu­tet­tu­na ydin­voi­mal­la. Ja nopeam­min. Jos aio­taan pysyä alle 2C läm­pe­ne­mi­sen, alkaa ole­maan kii­re eikä minun näke­myk­se­ni mukaan tuu­li­voi­mal­la eikä aurin­ko­voi­mal­la ole min­kään­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä tuo­hon tavoitteeseen. 

    On aika­mois­ta ris­kin­ot­toa tor­jua suo­ril­ta käsin se ainoa tek­niik­ka, jol­la on saa­tu aikaan nyt tar­vit­ta­via pääs­tö­vä­hen­nyk­siä. Meil­lä ei ole tois­ta maa­pal­loa, jos tämä menee­kin reisille.

  62. Jaze: 4. suku­pol­ven fis­sio ja myö­hem­min fuusio ovat ener­gian­tuot­to­ta­po­ja joil­la on poten­ti­aa­lia syr­jäyt­tää kaik­ki muu maa­il­mas­sa käytetty. 

    Noi­hin kan­nat­tai­si lait­taa peli­merk­ke­jä. Jos ei uuden kan­nat­ta­van teol­li­suu­de­na­lan luo­mi­sek­si niin ener­giao­ma­va­rai­suu­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Kun vie­lä otet­tai­siin ydin­jä­tet­tä vas­taan kor­vaus­ta ja säi­ly­tys­kus­tan­nuk­sia vas­taan ja käy­tet­täi­siin se ener­gian­tuo­tan­nos­sa, sii­tä sai­si kivas­ti voit­toa muu­hun koti­mai­seen teol­li­suu­teen (ja tut­ki­muk­seen, kou­lu­tuk­seen, jne.) sijoitettavaksi.

  63. Tuu­li­va­roi­tus:
    Ris­tei­ly­tu­ris­tit oli­vat ihme­tel­leet mik­si Hel­sin­gis­sä ei ole tuu­li­voi­ma­loi­ta kun sitä heil­tä Espan puis­tos­sa kysyttiin. 

    Tämä on hyvin hämä­rä vir­ke. Mitä tuo tarkoittaa?

  64. Sylt­ty: Kyse on sii­tä, että rahal­la mil­lä tuot­taa MWh tuu­lel­la, tuot­taa useam­man MWh:n toteu­tet­tu­na ydin­voi­mal­la. Ja nopeammin. 

    Kyl­lä ydin­voi­man tuo­tan­nos­sa­kin on omat ongelmansa. 

    Jopa Kii­na, jos­sa mikään “viher­hip­pei­ly” ei ole ras­kaan tek­no­lo­gian estee­nä, on ras­kaas­ti jäl­jes­sä ydin­e­ner­gia­hank­kei­den­sa aika­tau­lus­ta. Samaan aikaan tuu­li- ja aurin­ko­voi­maa asen­ne­taan pal­jon ydin­voi­maa enemmän.

    Ydin­voi­mal­la on oma osuu­ten­sa ener­gia­pa­le­tis­sa, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole mikään help­po ja nopea rat­kai­su kaik­kiin ongel­miin. Tuu­li- ja aurin­ko­voi­man yli­voi­mai­se­na etu­na on tek­nii­kan yksin­ker­tai­suus, mikä mah­dol­lis­taa ihan eri mit­ta­luo­kan skaalautuvuuden.

    Näin poh­jois­maa­lai­sit­tain kan­nat­tai­si panos­taa vesi­voi­maan tuu­li- ja aurin­ko­voi­man sää­tö­voi­ma­na. Lisää pato­ja Ruot­sin ja Nor­jan vuo­ril­le, ja siir­to­yh­tey­det kuntoon.

  65. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Mikä vali­taan aika­ho­ri­son­tik­si. Vii­mei­nen jää­kausi oli 11000 vuot­ta sit­ten. Tämän jäl­keen on mei­dän soi­den tur­ve­ker­ros­tu­mat syn­ty­neet. Vas­taa­vas­sa ajas­sa ei kivi­hii­li­muo­dos­tu­ma uusin­nu, jos yli­pää­tään sitä samaan koh­taan jos­ta sitä nyt lou­hi­taan muo­dos­tuu “mil­loin­kaan”.

    Tur­ve, rus­ko­hii­li, kivi­hii­li, kaik­ki ovat maa- ja kal­lio­pe­rään sitou­tu­nut­ta hiil­tä. Mitään näis­tä kai­va­mal­la ja polt­ta­mal­la ei saa kiih­dy­tet­tyä hii­len sitou­tu­mis­ta ilmas­ta mer­kit­tä­väs­ti. Hii­li­diok­si­din kier­ron ja sitou­tu­mi­sen kan­nal­ta kysees­sä ei siis ole samal­la lail­la uusiu­tu­va ener­gian­läh­de kuin puu tai muu biomassa.

    Hyvä­laa­tui­sen polt­toai­neen syn­ty­mi­seen tur­pees­ta menee kyl­lä se sata­kun­ta mil­joo­naa vuotta.

  66. Hyvä­laa­tui­sen polt­toai­neen syn­ty­mi­seen tur­pees­ta menee kyl­lä se sata­kun­ta mil­joo­naa vuotta.”

    Ehtii tul­la useam­pi­kin jää­kausi väliin pilaa­maan tuon suunnitelman.

  67. Ano­ny­mous, ris­tei­ly­tu­ris­ti­vir­ke tar­koit­taa, että tuu­li­voi­man osal­ta ammat­ti­tai­do­ton kon­sult­ti kir­joit­taa kau­pun­gin koval­la hin­nal­la tilaa­maan tut­ki­muk­seen tuol­lais­ta soo­paa. Näil­lä tuu­li­fir­mo­jen tar­koi­tus­pe­riä aja­vil­la ns.“tutkimuksilla” pyri­tään vai­kut­ta­maan päät­tä­jiin vää­rin perus­tein. Tuu­li­voi­ma­han on Suo­mes­sa säh­kö­mark­ki­noi­den ja ener­gia­huol­lon kan­nal­ta hai­tal­lis­ta, puhu­mat­ta­kaan ter­veys- ja ympäristöhaitoista

  68. teek­ka­ri: Kyl­lä ydin­voi­man tuo­tan­nos­sa­kin on omat ongelmansa.

    Tot­ta ja aika paho­ja ongel­mia onkin. 

    Muu­ten­han puo­let ilmas­to-ongel­mas­ta oli­si rat­kais­tu ja ajat sit­ten vahin­gos­sa, kun kaik­kial­la oltai­siin siir­ryt­ty ydin­voi­man käyttöön.

    Jopa Kii­na, jos­sa mikään “viher­hip­pei­ly” ei ole ras­kaan tek­no­lo­gian estee­nä, on ras­kaas­ti jäl­jes­sä ydin­e­ner­gia­hank­kei­den­sa aikataulusta.

    Ydin­voi­man ongel­mia ovat äly­tön aloi­tus­kus­tan­nus ja sitä myö­tä jär­jet­tö­män koko­luo­kan pro­jek­tit. Aloi­tus­hin­ta on hyvin kor­kea ja OL3 osoit­taa, että uuden reak­to­rin raken­ta­mi­nen on vai­kea ja moni­mut­kai­nen pro­jek­ti, eten­kin kun nii­den raken­ta­mi­nen oli pit­kään jäissä.

    Loput ydin­voi­man ongel­mis­ta ovat­kin sit­ten psy­ko­lo­gi­sia ja lain­sää­dän­nöl­li­siä eli täy­sin itse aikaansaatuja.

    Ydin­voi­ma ei kui­ten­kaan ole vie­lä val­mis­ta, nyt­hän ydin­voi­ma­teol­li­suu­den tuo­tan­to­put­keen on tulos­sa pie­nem­piä, teh­das­val­mis­tei­sia reak­to­rei­ta. Näi­den pitäi­si olla pas­sii­vi­ses­ti tur­val­li­sia ja tar­jo­ta nopeam­mat ja hal­vem­mat aloi­tus­kus­tan­nuk­set. Pitää toi­voa näil­le pro­jek­teil­le kaik­kea hyvää ja nii­tä odo­tel­les­sa yrit­tää pär­jä­tä niil­lä tuot­teil­la, joi­ta jo on olemassa.

    Samaan aikaan tuu­li- ja aurin­ko­voi­maa asen­ne­taan pal­jon ydin­voi­maa enemmän.

    Tot­ta, megawat­tei­na las­ket­tu­na tämä pitää täy­sin paik­kan­sa. Sen­si­jaan jos kat­so­taan megawat­ti­tun­te­ja, niin vuon­na 2015 uusiu­tu­van ener­gian alhai­nen kapa­si­teet­ti­ker­roin kiep­saut­taa­kin ydin­voi­man voitolle.

    Kat­so tar­kas­ti kuvan käy­riä vuo­del­ta 2015. Ydin­voi­man tuo­tan­to kas­voi enem­män kuin tuu­li­voi­man tuo­tan­to, ydin­voi­ma siis otti tuu­li­voi­maa kiin­ni vii­me vuo­den aika­na. Muu­ten­kin tuos­ta käy­räs­tä näkee että ydin­voi­maa voi raken­taa ihan yhtä nopeas­ti kuin tuu­li­voi­maa ja itsea­sias­sa sitä on täy­sin mah­dol­lis­ta raken­taa nopeam­min­kin, kuten 2015 osoittaa.

    http://reneweconomy.com.au/2015/wind-power-surges-past-nuclear-in-china-india-brazil-and-south-africa-68775

    (Euroo­pas­sa kukaan ei ole raken­ta­nut tuu­li­voi­maa nopeam­min kuin aikoi­naan Rans­ka ja Ruot­si ydinvoimaa)

    Tuos­ta kuvas­ta muu­ten näkee heti että tuu­li­voi­ma on men­nyt ydin­voi­man tuo­tan­nos­sa ohit­se vain ihan vii­me vuo­si­na mut­ta ydin­voi­ma on täl­lä het­kel­lä otta­mas­sa tuu­li­voi­maa kiin­ni. Ei ole perus­tel­tua väit­tää, että ydin­voi­ma oli­si lii­an hidas­ta raken­taa. Jopa OL3 on käyn­nis­tyt­ty­ään raken­net­tu nopeam­mas­sa aika­tau­lus­sa kuin Tans­kan nykyi­nen tuulivoima.

    Ydin­voi­mal­la on oma osuu­ten­sa ener­gia­pa­le­tis­sa, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole mikään help­po ja nopea rat­kai­su kaik­kiin ongelmiin.

    Pää­on­gel­ma ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­ses­sa on juu­ri­kin että help­poa, nope­aa ja hal­paa rat­kai­sua ei ole ole­mas­sa. Jos hom­ma oli­si help­po, niin kyl­lä­hän sen jol­lain tuu­li­vo­mial­la­kin hans­kai­si. Mut­ta kos­ka urak­ka on oikeas­ti jät­ti­mäi­nen, eihän pel­käs­tään säh­kön­tuo­tan­non dekar­bo­ni­soin­ti tai­da riit­tää, niin on mie­les­tä­ni hul­lun hom­maa tiput­taa kyl­mäs­ti aivan ensim­mäi­se­nä yksi teho­kas kons­ti pois työkalupakista. 

    Se tie on var­ma läm­pe­ne­mi­sen tie, kos­ka tar­vit­ta­vaa poliit­tis­ta tah­toa kan­taa 100% uusiu­tu­vat-ske­naa­rioi­den kus­tan­nuk­sia ei löy­dy tääl­tä, eikä sitä var­mas­ti löy­dy myös­kään kehit­ty­vis­tä maista.

  69. uudes­taan..

    Mitä miel­tä Osmo Soi­nin­vaa­ra on perus­vih­reä­nä, mai­se­mas­ta jos­sa näkyy tuu­li­myl­ly­jä? Entä lin­tu­jen ystä­vä­nä lin­tusilp­pu­reis­ta? Entä mitä miel­tä ihmis­ten huo­les­ta omas­ta ter­vey­des­tään myl­ly­jen lähellä?
    (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)
    Suo­sit­te­le: Thumb up 6

  70. Vih­reät pai­kal­li­ses­ti tun­ne­taan (type­räs­ti kaa­voi­tet­tu­jen) tuul­vioi­ma­loi­den estä­ji­nä. Tämä on suu­tut­ta­nut aika mon­taa tuuliyritystä. 

    Tuu­li­voi­mal­le on paik­kan­sa niin ener­gia­jär­jes­tel­mäs­sä kuin sijain­nin puo­les­ta. Sik­si 80-luvul­ta alka­nut­ta suun­nil­leen ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­mi­sen kal­tais­ta kum­maa samaa tois­ta­vaa tuu­li­voi­man vas­tus­ta­jien trol­laus­ta on aika tyl­sä lukea. 

    Tol­kun edis­tä­mi­nen on vaa­ti­vaa puuhaa.
    Jos näi­tä kes­kus­te­lu­ja ilman taus­to­ja seu­rai­si niin Suo­mes­sa kaik­ki on aina vih­rei­den syy­tä. Sitä se poli­tiik­ka on.

  71. Liit­tyen kysyn­nän ohjauk­seen. Fingri­dil­lä ei edel­leen­kään ole mitään jär­ke­vää sivus­toa tai APIa, jos­ta tun­ti­koh­tai­sen pörs­si­hin­nan sai­si hel­pos­ti (koneel­li­ses­ti) haet­tua. Tätä tie­toa tar­vi­taan, jot­ta voi­daan yleen­sä toteut­taa kysyn­nän ohjaus­ta. Tätä asi­aa ovat tus­kail­leen monet, jot­ka haluai­si­vat raken­taa itsel­leen jär­jes­tel­män, jos­sa esi­mer­kik­si käyt­tö­ve­den läm­mi­tys­tä ohjat­tai­siin pörs­si­hin­nan mukaan.

    Tie­dot saa haet­tua Nord­poo­lin sivuil­ta, mut­ta siel­lä tie­to on han­ka­las­ti pii­lo­tet­tu tau­luk­ko­muo­toi­seen sivuun.

    Fingri­din ainoa anti asias­sa on Tun­ti­hin­ta-sovel­lus, jon­ka voi lada­ta kännykkään.

  72. Sylt­ty: Ilman hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja vie­lä­pä ilman val­tion tukiaisia.

    Ydin­voi­ma ei ole vail­la hii­li­diok­sii­di­pääs­tö­jä. Hyvin pie­net ne ovat mut­ta nii­tä kui­ten­kin on.

    Suu­ren onnet­to­muu­den ris­kit on ulkois­tet­tu val­tiol­le, nii­tä ei kan­na mikään fir­ma. On äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä, että kajah­taa mut­ta jos kajah­taa, niin ris­ke­jä ei kan­na fir­ma vaan me kaik­ki, käy­tän­nös­sä valtio(t). Tie­dät­kö pal­jon­ko mak­sai­si “kai­ken­va­ra­va­kuu­tus” jol­tain vakuu­tus­yh­tiöl­tä ostet­tu­na Suo­mes­sa ole­val­le ydin­voi­ma­ka­pa­si­tee­til­le? Minä en tie­dä mut­ta kiin­nos­tai­si kyl­lä tietää.

  73. Esi­te:Tie­dät­kö pal­jon­ko mak­sai­si “kai­ken­va­ra­va­kuu­tus” jol­tain­va­kuu­tus­yh­tiöl­tä ostet­tu­na Suo­mes­sa ole­val­le ydinvoimakapasiteetille? 

    Minä voin mie­lel­lä­ni myy­dä sen vaik­ka­pa 50 000 euron vuosihinnalla 😉

    1. Minä taas voi­sin myy­dä sinul­le Lon­don Brid­gen samal­la sum­mal­la., Pää­si­sit ihan ilmai­sek­si Lon­don Brid­gen omis­ta­jak­si ja kan­sa­lai­set voi­si­vat nuk­kua yön­sä rau­has­sa, kun sinä tur­vaat ydinvoimalat. 

  74. JTS: Jos näi­tä kes­kus­te­lu­ja ilman taus­to­ja seu­rai­si niin Suo­mes­sa kaik­ki on aina vih­rei­den syytä.

    Kan­na­tan ydin­voi­man käyt­töä, mut­ta pää­on­gel­ma on ollut se, että pol­te­taan fos­sii­li­sia kuin vii­meis­tä päi­vää. En ymmär­rä sitä, että ydin­voi­maa pitää vas­tus­taa aina ja tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta, mut­ta ydin­voi­mal­la pitäi­si olla kan­nat­ta­jan­sa­kin, ja jos nämä ovat täy­sin kädet­tö­miä, niin ei se ole vih­rei­den vika, vaan ihan tois­ten puolueiden.

  75. Sylt­ty: on mie­les­tä­ni hul­lun hom­maa tiput­taa kyl­mäs­ti aivan ensim­mäi­se­nä yksi teho­kas kons­ti pois työkalupakista

    Aloi­tam­me kil­pa­juok­sun ihmis­kun­nan hen­kiin­jää­mis­tä uhkaa­van läm­pe­ne­mi­sen kans­sa ampu­mal­la itseäm­me jal­kaan, kos­ka syyt.

  76. Sylt­ty: On aika­mois­ta ris­kin­ot­toa tor­jua suo­ril­ta käsin se ainoa tek­niik­ka, jol­la on saa­tu aikaan nyt tar­vit­ta­via pääs­tö­vä­hen­nyk­siä. Meil­lä ei ole tois­ta maa­pal­loa, jos tämä menee­kin reisille.

    Kukaan ei vain tun­nu otta­van tätä tosis­saan. Äärim­mäi­nen epä­luu­lo uusia tek­no­lo­gioi­ta koh­taan vaih­tuu rajat­to­mak­si tek­no-opti­mis­ti­mik­si, kun sil­lä saa­daan pön­ki­tet­tyä omia mielipiteitä.

  77. Seu­raa­va tut­ki­mus aihees­ta osui silmiini:

    Malcolm Keay: Elect­rici­ty mar­kets are bro­ken – can they be fixed? Oxford Ins­ti­tu­te for Ener­gy Stu­dies, Janua­ry 2016
    https://www.oxfordenergy.org/publications/electricity-markets-are-broken-can-they-be-fixed/

    Sii­nä on käsi­tel­ty seu­raa­via vaihtoehtoja:

    1. Drop sup­port for par­ticu­lar low car­bon sources
    2. Cent­ral plan­ning and cont­rol of the system
    3. Refi­ne ener­gy only mar­kets (int­ro­duce capaci­ty mec­ha­nisms, impro­ving balancing markets)
    4. Int­ro­duce more flat rate or demand-rela­ted ele­ments into pricing
    5. Tran­sac­ti­ve pricing
    6. Invest­ment markets
    7. The two-mar­ket solu­tion (‘as avai­lable’ power, ‘on demand’ power)

    Yhteen­ve­dos­sa kui­ten­kin tode­taan että niis­sä kai­kis­sa on ongel­mia eikä kon­sen­sus­ta ole sii­tä mikä pitäi­si valita.

    Kapa­si­teet­ti­mark­ki­nois­ta tode­taan että nii­den ongel­ma on se että ei ole mitään takei­ta sii­tä että hal­li­tuk­set tai viran­omai­set osai­si­vat aset­taa hin­nat oikein. Esi­merk­ki­nä nyt vaik­ka tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi Suo­mes­sa, jota ei voi­da muut­taa vaik­ka se ilmei­ses­ti­kin on lii­an antelias.

    Lai­naus tutkimuksesta:
    “The int­ro­duc­tion of capaci­ty mar­kets is the main focus of cur­rent discus­sions on elect­rici­ty mar­ket reform. But the­re is good rea­son to belie­ve that such mar­kets are not the best way forward in the lon­ger term (though they may be neces­sa­ry to ensu­re secu­ri­ty in the shor­ter term). The under­lying problem is that with capaci­ty mar­kets, deci­sion-making is trans­fer­red to govern­ments or suppliers – their deci­sions are ine­vi­tably essen­tial­ly arbit­ra­ry (at best) or poli­tical­ly moti­va­ted (at worst). Capaci­ty mar­kets arguably repre­sent a sort of mar­ket fai­lu­re – in nor­mal mar­kets relia­bi­li­ty is a mat­ter for con­su­mer choice; con­su­mers can deci­de to pay a pre­mium, or not, for secu­ri­ty of supply (for ins­tance, buying a more expen­si­ve but more reliable car) or for ‘on demand’ supply (for ins­tance, paying a hig­her price for flexible tra­vel boo­kings) and can deci­de for them­sel­ves when the price has gone too high (for ins­tance, buying goods when on offer or in season).”

    Jokin rat­kai­su tähän kui­ten­kin tar­vi­taan, vaik­ka sit­ten epä­op­ti­maa­li­nen. Sekin on parem­pi kuin ei mitään ratkaisua.

  78. Sylt­ty:
    JA Tans­ka­ko on muka hyvä esi­merk­ki? Tans­ka­han ei ole pääs­syt dekar­bo­ni­saa­tios­sa puus­ta pit­kään, maan edis­tyk­sel­li­nen ener­gian­tuo­tan­to on kui­ten­kin kes­ki­mää­rin hii­len­mus­taa eikä siel­tä löy­dy sää­töä. Tans­kan sää­tö­voi­ma­han löy­tyy ymmä­tääk­se­ni pää­osin naa­pu­ri­mais­ta, joten sil­lä ei voi rat­kais­sa koko EU:n säätö-ongelmia.

    Naa­pu­ri­mail­la nime­no­maan pitäi­si rat­kais­ta koko EU:n sää­tö-ongel­mat. Se on ainoa tapa jat­kaa nykyi­sen kapa­si­tee­tin käyt­töä: toi­saal­ta jaka­mal­la jaet­tu sää­tö­voi­ma­re­surs­si, toi­saal­ta hin­ta­me­ka­nis­mia käyt­täen saa­da aikaan myös naa­pu­ri­mais­sa kysyn­nän hintajoustoa.

    Dekar­bo­ni­saa­tios­sa Tans­ka on sen­tään pidem­mäl­lä kuin Suomi.

  79. Krtek: Naa­pu­ri­mail­la nime­no­maan pitäi­si rat­kais­ta koko EU:n säätö-ongelmat. 

    Eivät uusiu­tu­vien sää­tö-ongel­mat tuol­la rat­kea, kos­ka EU on lii­an pie­ni alue. 

    Yksi vaih­toeh­to voi­so lla että kaik­ki pitä­vät yllä suur­ta mää­rää fos­sii­lis­ta vara­voi­maa, mut­ta eihän se ole mikään oikea ratkaisu. 

    Dekar­bo­ni­saa­tios­sa Tans­ka on sen­tään pidem­mäl­lä kuin Suomi.

    Siel­tä jos ote­taan säh­kön­tuo­tan­toon mal­lia niin pääs­töt kasvavat.

  80. Näh­däk­se­ni aina­kaan van­has­sa kan­ta­verk­ko­toi­min­nan val­von­ta­mal­lis­sa (vuo­den 2015 lop­puun) pul­lon­kau­la­tu­loil­la ei ollut mer­ki­tys­tä Fingri­din tulok­seen, sil­lä ne rin­nas­tet­tiin mui­hin tuot­toi­hin. Se tar­koit­taa sitä, että jos Fingrid sai x mil­joo­naa euroa pul­lon­kau­la­tu­lo­ja val­von­ta­jak­son aika­na, jou­tui se pie­nen­tä­mään kan­ta­verk­koa­siak­kail­ta perit­ty­jä siir­to­mak­su­ja vas­taa­val­la sum­mal­la. Uudes­sa val­von­ta­mal­lis­sa tulo­ja käsi­tel­lään eri taval­la, mut­ta uudes­sa­kaan mal­lis­sa tulot eivät mie­les­tä­ni aina­kaan pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ole puh­das­ta liikevoittoa?

    http://www.energiavirasto.fi/valvontamenetelmat-2016–20231

    http://www.energiavirasto.fi/valvontamenetelmat-2012–2015

    Uuden siir­to­yh­tey­den raken­ta­mi­nen Suo­men ja Ruot­sin välil­le tai­taa olla enem­män ruot­sa­lai­sis­ta kiin­ni kuin Fingri­dis­tä. On myös muis­tet­ta­va, että siir­to­yh­teys ei toi­mi vain raken­ta­mal­la lyhyt roik­ka Tor­nion­joen yli, vaan toi­mi­va yhteys voi vaa­tia sato­ja kilo­met­re­jä voi­ma­joh­toa molem­min puo­lin rajaa.

    Siir­to­yh­tey­den kan­san­ta­lou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus voi olla mie­len­kiin­toin­ten las­ku­teh­tä­vä, kun ote­taan huo­mioon, että raken­net­ta­va uusi tuo­tan­to on sub­ven­toi­tua. Jos yhteys on Suo­men kan­nal­ta jär­ke­vää, niin onko se sitä Ruot­sin kan­nal­ta? Meni­si­kö Ruot­sis­sa enem­män vai vähem­män vero­tu­lo­ja tuo­tan­to­tu­kiin, jos säh­köä vie­täi­siin entis­tä enem­män Suomeen?

    Ossi Sare­so­ja: Mis­tä tie­dät, että toi 2000 MW lisä­siir­to­ka­pa­si­teet­tia oli­si koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa? Verk­ko­yh­tiön ei tosi­aan var­maan kan­na­ta raken­taa siir­to­ka­pa­si­teet­tia niin pal­jon, että hin­tae­rot katoai­si­vat koko­naan. Mut­ta mik­sei tuo vain tar­koi­ta, että niin suu­ri siir­to­ka­pa­si­teet­ti vain oli­si koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti­kin lii­an suu­ri? Mik­sei voi­ton mak­si­moi­va kapa­si­teet­ti ole koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti opti­maa­li­nen? Liit­tyy­kö asi­aan jon­kin­lai­nen ulkois­vai­ku­tus tai muu mark­ki­na­häi­riö? Eikö jäl­jel­lä ole­va hin­tae­ron suu­ruus ker­ro sii­tä, kan­nat­taa­ko lisä­ka­pa­si­teet­tia rakentaa?

    1. Suo­mi on samaa hin­ta-aluet­ta, joten Fingrid ei voi saa­da pul­lon­kau­la­tu­lo­ja Suo­men sisäl­tä. Sitä en tie­dä Mikä on Fingri­din roo­li Suo­men ja Ruot­sin välillä.

  81. Vin­ha Perän kom­men­tis­sa on kyl­lä vin­ha perä, poh­jois­mai­nen Ener­gy-only ener­gia­mark­ki­na­kon­sep­ti ei ker­ta­kaik­ki­aan toi­mi, var­sin­kin kun muut rin­nak­kai­set ohjaus­jär­jes­te­mät sot­ke­vat loput­kin. Vaik­ka ener­gy-only teo­rias­sa kar­keal­la tasol­la toi­mii oikein ja opti­maa­li­ses­ti, käy­tän­nös­sä ei kos­kaan olla sii­nä opti­maa­li­sen kapa­si­teet­ti­ra­ken­teen tilan­tees­sa. Jos mark­ki­na­hin­ta pai­nuu lii­an alas, kes­tää tol­kut­to­man kau­an, ennen kuin mihin­kään uuteen inves­toi­daan. Ja jos mark­ki­na­hin­ta­ta­so on lii­an kor­kea, ei tuot­ta­ja­kar­tel­lien kan­na­ta teh­dä asial­le mitään. 

    On sel­vä, että jon­kin­lai­nen kapa­si­teet­ti­kom­po­nent­ti tar­vi­taan ener­gia­kom­po­nen­tin lisäk­si. Mut­ta kuten edel­lä moni on toden­nut, mitään ihan­teel­lis­ta rat­kai­sua ei olla vie­lä kek­sit­ty eikä ilmei­ses­ti kek­si­tä­kään. Venä­jäl­lä on aika perus­tee­li­nen kapa­si­tet­ti­mark­ki­na­rat­kai­su, mut­ta sen käy­tän­nön toi­mi­vuut­ta ei vie­lä ole kun­nol­la tes­tat­tu ja kal­liik­si­kin sitä on moitittu.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­ve sitoo tur­peen nos­ton jälö­keen hiit­lä yhtä pal­jon kuin ennen tur­peen nos­toa. Suik­si sitä ei voi pitää pääs­töt­tö­mä­nä. Puun suh­teen tilan­ne on toi­nen. Kyp­sä met­sä on hii­li­ta­seel­taan jok­seen­kin tasapainossa.

    Tämä on van­hen­tu­nut käsi­tys. Sekä tur­peen että puun hii­li­pääs­töt vaih­te­le­vat suon ja met­sän tyy­pin mukaan sekä tar­kas­te­lun aika­jän­teen mukaan. Osa sois­ta on pääs­tö­läh­tei­tä ja täl­lais­ten soi­den koh­dal­la tur­peen­nos­to sekä met­si­tys tuot­tai­si jotain hii­li­pääs­töil­tään maa­kaa­suun ver­rat­ta­vaa polt­toai­net­ta. Kan­to­jen polt­ta­mi­nen ei ole pal­jon puhtaampaa.

  83. Eikö sil­loin yleen­sä tuu­le enem­män kun on pil­vis­tä? Ken­ties tuo­tan­to siir­tyy takai­sin pien­voi­ma­loi­hin, jot­ka yhdis­tä­vät moni­puo­li­ses­ti ener­gia­tuo­tan­non tuu­lel­le, aurin­gol­le ja metaa­nil­le bio­jät­tees­tä. Pai­kal­li­suus myös pois­tai­si säh­kön­siir­ron ongel­mia jos suu­rin osa ener­gias­ta voi­tai­siin tuot­taa paikallisesti.

  84. Nyt kun koh­ta puo­let vuo­des­ta 2016 on kulu­nut, vai­kut­tai­si sil­tä että säh­kö­mark­ki­na on nor­ma­li­soi­tu­maan päin sikä­li ettei Nord­poo­lis­sa hin­ta­ta­soa kulu­tus­piik­ke­jä lukuu­not­ta­mat­ta mää­rää niin­kään kulu­tus, vaan tuo­tan­to eli ne tuot­ta­jat joil­la on mää­rää­vä markkina-asema.

    Säh­kön sys­tee­mi­hin­ta on (kuu­kausi­ta­sol­la) nous­sut yhtä­jak­soi­ses­ti helmikuusta/2016 asti, ja viik­ko­kes­kiar­vo 23/16 on kor­keim­mil­laan sit­ten tam­mi­kuun pak­kas­viik­ko­jen. Säh­kön hin­ta siis nousee säi­den läm­me­tes­sä ja kulu­tuk­sen pie­nen­tyes­sä. Juu­ri nyt viik­ko­hin­ta on 75% edel­lis­vuot­ta kor­keam­pi, kes­ki­mää­rin nousu on toki mal­til­li­sem­paa, 10–20%.

    Bulk­ki­tuo­tan­nos­sa kes­kei­sin tapa vai­kut­taa hin­ta­ta­soon on supis­taa tuo­tan­toa. Säh­kö­mark­ki­noil­la tämä tar­koit­taa kon­kreet­ti­ses­ti että kai­kil­le toi­mi­joil­le on eduk­si palaut­taa ase­tel­ma jos­sa fos­sii­li­nen tuo­tan­to on marginaalissa.

    Tuo­tan­non rajoit­ta­mi­nen tar­koit­taa käy­tän­nös­sä ydin­voi­man tuo­tan­non rajoit­ta­mis­ta Ruot­sis­sa. Tal­vi­pak­ka­sil­la ydin­voi­maa tuo­te­taan Ruot­sis­sa enim­mil­lään 8268MW tehol­la, alim­mil­laan teho oli kesä­kuun alus­sa 3542MW eli noin 43% huip­pu­te­hos­ta, ja täl­lä het­kel­lä 49% huip­pu­te­hos­ta. Luku ei seli­ty pel­käs­tään huoltoseisokeilla.

    Täl­lä­kin het­kel­lä ollaan sikä­li has­sus­sa tilan­tees­sa että Tans­kas­sa val­tao­sa säh­kön­tuo­tan­nos­ta on fos­sii­lis­ta, mut­ta sil­ti säh­köä vie­dään Tans­kas­ta Ruot­siin mel­kein 1000MW tehol­la. Liet­tuas­sa säh­kön hin­ta on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin Ruot­sis­sa, mut­ta sil­ti Ruot­si-Liet­tua ‑siir­to­yh­teys on vail­la käyt­töä. Suo­mi-Ruot­si ‑siir­to­yh­teyk­sis­sä oli­si hyvin tilaa, ja samaan aikaan Suo­mes­sa tuo­te­taan fos­sii­lis­ta säh­köä 2500MW teholla. 

    Tätä taus­taa vas­ten kol­mi­kon For­tum, Stat­kraft ja Vat­ten­fall vaa­ti­mus: “Yhtiöi­den mie­les­tä on tär­ke­ää, että EU:n ilmas­to­po­li­tiik­ka kehi­te­tään parem­min vas­taa­maan Parii­sin sopi­muk­sen hen­keä.” on haus­ka. Ilmas­to­po­li­tii­kan hen­ki on saa­da ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen lop­pu­maan, mut­ta mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vien toi­mi­joi­den on edul­lis­ta sopi­vas­ti rajoit­taa CO2-vapaan ydin­voi­man tuo­tan­toa jol­loin se kor­vau­tuu fos­sii­li­sel­la sähköntuotannolla.

    Ollaan ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­tei­den suh­teen aika nurin­ku­ri­ses­sa tilan­tees­sa jos tuu­li­voi­man lisää­mi­nen Nord­poo­lis­sa joh­taa sii­hen että ydin­voi­man tuot­ta­jien kan­nat­taa vas­ta­ta rajoit­ta­mal­la tuo­tan­toa säh­kön hin­ta­ta­soa tukeakseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.