Eduskuntatyö, Talouspolitiikka, _

Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3 (Pidin Majvikissa kestävän  talouden foorumille ja pilottikurssille alustuksen otsikon mukaisesta aiheesta. Palastelen tämän blogille useampana postauksena.) Taulukko Tuottavuuden nousun ja työllisyyden paranemisen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Tuottavuuden nousu Työllisyyden paraneminen Julkisen sektorin palkat         0             + Tulonsiirrot         0             + + Maksussa olevat eläkkeet         +             + Terveys- ja koulutuspalvelujen kysyntä         –             0 Valtion velka  …

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Lämpiä rauhassa

Tähän asti tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen on tuntunut äärimmäisen vaativalta. Dohan kokouksen jälkeen tiedetään, ettei siinä voida enää onnistua. Viimeistään nyt olisi pitänyt ryhtyä koko maailmassa päättäväisiin toimiin, mutta toimenpiteet lykättiin jonnekin vuoden 2020 tuolle puolen, jolloin toimiin tartutaan, ehkä. Tämä tietää, että kahden asteen tavoite ei ole saavutettavissa ja voi jopa olla vaikeata rajata nousu neljään asteeseen. Tämä tietää hyvin vaikeita aikoja. Niihin on nyt…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?

Saksan ylijäämät aiheuttavat oliivimaiden alijäämät tai päinvastoin. Koska on yhteisvaluutta, Saksan ylijäämät – ovat ne peräisin kaupasta minkä maan kanssa hyvänsä – aiheuttavat muiden euromaiden alijäämät. Mekanismi menee valuuttakurssin kautta. Koska euro kelluu, sillä ei voi olla kovin suurta yli- tai alijäämää. Keskuspankki voisi manipuloida kurssia (Kiina, Sveitsi) mutta saksalaisten mukaan keskuspankilla ei saa olla muita tehtäviä kuin hintavakauden ylläpito eikä EKP siksi manipuloi kurssia. Jos euroa käytetään reservivaluuttana,…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mitä on edessä

Kasvua vai kehitystä osa 7/7 Kulutustaso ei parane enää kuin laadullisesti, koska suuria paineita määrällisen kulutuksen lisäämiseksi ei ole ja koska luonnonvaroja jakamaan ilmaantuu vuosittain kymmeniä miljoonia köyhyydestä vaurauteen nousevia. Kasvun mittaaminen on vaikeata, tai oikeastaan mielivaltaista. Työaika lyhenee meillä länsieurooppalaiseksi samoista syistä, miksi se on lyhentynyt Länsi-Euroopassa. Osa-aikatyön tekemisestä tulee tehdä työttömyyteen verrattuna houkuttelevampaa, jotta saisimme esimerkiksi yksihuoltajia työelämään. Leppoistaminen lähtee kansantaloudellisesti väärästä päästä, kun hyvätuloiset, perijäsukupolvien edustajat…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pohjoismaisen mallin haasteet

Kasvua vai kehitystä Osa 6/7 Sosiaalidemokraattinen unelma hyvinvoivasta työväenluokasta alkaa murentua, kun paperitehtaiden, autotehtaiden ja valtiollisten lentoyhtiöiden työväenaristokratia menettää otettaan. Teollisuudessa on edelleen kovapalkkaista väkeä, mutta he eivät ole SAK:n jäseniä vaan akavalaisia, useimmat diplomi-insinöörejä. Valmistaminen joko automatisoituu tai siirtyy halvemman työvoiman maihin. Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen työllistää ihan eri joukkoa.

Talouspolitiikka, _

Saksan ”talousihme”

(Kasvua vai kehitystä Osa 5/7) Oheisessa kuvassa on Saksan ja Suomen yksityisen kulutuksen kehitys 2000-luvulla. Näyttäisi melkein siltä, että Saksalla on mennyt todella huonosti. Ei oikeastaan mitään kasvua koko vuosikymmenellä. Onko suomalaisten kulutustason nousu vastuuttomasti velaksi? Vuoteen 2008 asti ei ollut, vaihtotase oli ylijäämäinen ja valtiontalous niin voimakkaasti ylijäämäinen, että ylijäämää piti panna eläkerahastoon piiloon. Vuoden 2008 jälkeen on eletty velaksi. Kulutus on noussut vaikka kokonaistuotanto on laskenut, mutta…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Laadullisen kasvun mittaaminen

(Kasvua vai kehitystä Osa 4/7) Kuinka monta prosenttia Lumia 920 on enemmän tai vähemmän kuin Nokian klassinen kommunikaattori E90? Lumia 920 lienee vähän halvempi kuin E90 oli aikoinaan, joten siis vähän vähemmän? Toisaalta jos yrität myydä käyttämätöntä Nokia E 90:tä nyt, paljonko siitä saisit. Viisi kymppiä? Sen mukaan Lumia 920 on noin kymmenen kertaa enemmän. Tähän ei ole oikeaa vastausta. Se on aivan makuasia.

Talouspolitiikka

Maapallon rajallisuus

(Kasvua vai kehitystä 3/7) Valtaosa maapallon luonnonvarojen kulutuksesta palvelee teollisten yhteiskuntien maksukykyistä väestöä. Meneillään olevan globaalin kehityksen kautta teollisuusvaltioiden kulutustasolla olevien ihmisten määrä kolminkertaistuu parissa vuosikymmenessä. Luonnonvarojen käyttö ei voi kolminkertaistua, koska niitä ei ole, eikä hiilidioksidipäästöjenkään pitäisi kolminkertaistua. Luonnonvarojen omistamisen merkitys korostuu uudestaan.

Talouspolitiikka

Suomen taloudellinen kasvu

(Kasvua vai kehitystä, osa 2/7) Käsittelen kasvua kulutusmahdollisuuden kasvuna. Se poikkeaa vähän, mutta vain vähän BKT:n kasvusta. Taloudellinen kasvu on ollut Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana yksi maailman nopeimmista. Nyt tosin näyttää siltä, että joudumme pian tyytymään olemaan parhaita vain Euroopassa. Maa- ja metsätaloudesta vapautuva työvoima Tärkein kasvun moottori oli aina 1980-luvulle saakka maa- ja metsätaloudessa työskentelevien vapautuminen teollisuuteen ja palveluihin. Samalla maataloustuotannon määrä on kasvanut ja puuta pannaan…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kasvua vai kehitystä Osa 1/7 (Olen luvannut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehitystä – mitä pohjoismaisilla hyvinvointiyhteiskunnilla on edessään” esityksen torstaina Boardman-verkoston kaamosfoorumilla. Palastelen esityksen blogille pieninä palasina) Pohjoismaat ovat aina kärkisijoilla, rankataan maat sitten elämänlaadun, kilpailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvänsä. Mikä tekee Pohjoismaista niin hyviä?