Työllisyysaste kehittyy huonommin kuin miltä se näyttää

Olem­me olleet tyy­ty­väi­siä, että työl­li­syy­sas­te on talou­den sur­keas­ta kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta pysy­nyt osa­puil­leen ennal­laan toi­sin kuin 1990-luvun lamas­sa, jos­sa se romahti.

Asias­ta saa aivan toi­sen­lai­sen kuvan, kun kat­soo työl­li­syy­den kehi­tys­tä ikäluokittain.

Aloi­te­taan hyvis­tä uuti­sis­ta. Ikään­ty­nei­den työl­li­syys on paran­ta­nut suo­ras­taan fan­tas­ti­sen hyvin.  esi­mer­kik­si 60-vuo­tiai­den  työl­li­syy­sas­te on kak­sin­ker­tais­tu­nut 35 pro­sen­tis­ta yli 60 prosenttiin.

60 vuotiaiden työllisyysaste 2000-luku

Mut­ta kun ylei­nen työl­li­syy­sas­te ei ole paran­tu­nut, on mui­den työl­li­syy­sas­teen pitä­nyt heikentyä.

35-vuo­tiail­la se on las­ke­nut nel­jä pro­sent­tiyk­sik­köä. Luvus­sa ovat muka­na molem­ma suku­puo­let. Las­ku oli­si kuusio pro­sent­tiyk­sik­köä, jos muka­na oli­si­vat vain mie­het, joil­la on vähem­män van­hem­muu­des­ta joh­tu­vaa ei-työllisyyttä.

Vuo­des­ta 1989 työl­li­syy­sas­te on täs­sä ikä­luo­kas­sa las­ke­nut kah­dek­san prosenttiyksikköä. 35-vuotiaiden työllisyysaste 2000-luvulla

28-vuo­tiail­la mie­hil­lä työl­li­syy­sas­teen las­ku on perä­ti kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä – nai­sil­la vähem­män, kos­ka äitiys­lo­mat tasoittavat.

28-vuotiaat miehet työllisyysaste 2000-luvula

Vuo­des­ta 1989 las­kua on noin yksi­tois­ta prosenttiyksikköä!

Ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu on tie­tys­ti iloi­nen uuti­nen, mut­ta jos sai­si vali­ta, pitäi­sin nuo­rem­pien ikä­luok­kien työt­tö­myyt­tä pahem­paa vaih­toeh­to­na. Työt­tö­myy­del­lä kun on ikä­vä tapa kroo­nis­tua, vaik­ka suh­dan­teet para­ni­si­vat. Nuo­rem­pien ikä­luok­kien syr­jäy­ty­mi­ses­tä työ­elä­mäs­tä mak­sam­me pitkään.

Läh­de: Tilas­to­kes­kus

 

 

 

 

 

96 vastausta artikkeliin “Työllisyysaste kehittyy huonommin kuin miltä se näyttää”

  1. Tuo ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu on harhaa.

    Se joh­tuu sii­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ikääntyvät.

    Val­tio ja kun­nat palk­ka­si­vat pal­jon väkeä 1980- luvul­la ja työl­lis­ten mää­rä kas­voi n 500000,
    Pää­asias­sa työ­pai­kat syn­tyi­vät jul­ki­sel­le sektorille.

    Ennen 80-lukua työ­paik­ko­ja oli n 2 mil­joo­naa ja vuo­den 1990 jäl­keen n 2,5 miljoonaa.

    Kun työ­mark­ki­na on ollut var­sin staat­ti­nen niin ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu joh­tuu pää­asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin ikääntymisestä

    Nyt val­tion ja kun­tien hen­ki­lös­tös­tä n 50% on yli 50-vuo­tiai­ta. Kun mukaan las­ke­taan jul­ki­sin varoon rahoi­te­tut yhtei­söt niin jul­ki­sen sek­to­rin yli 50-vuo­tiai­ta työn­te­ki­jöi­tä on jo n 350000,

    Työl­li­syy­sas­te hämää myös toi­sel­la taval­la: Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä val­tao­sa on yli 50-vuo­tiai­ta ja työn­haus­ta luo­pu­nei­ta eli eivät kuu­lu työvoimaan.

    Kun nämä syr­jään työn­ne­tyt eivät ole muka­na niin saa­daan Potem­ki­nin lukuja.

    Minus­ta on popu­lis­mia esit­tää lukuja,joilla ei ole teke­mis­tä ihmis­ten reaa­li­maa­iman kanssa.

    1. Jän­nää että tämä Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin kas­vat­ta­mi­nen 1970-luvul­la on saa­nut ikään­tyi­nei­den työl­li­syy­sas­teen nouse­maan kaik­kial­la teollisuusmaissa.

  2. Nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen joh­taa jen­gei­hin ja slum­mei­hin. Näin on tapah­tu­nut jo Ruot­sis­sa ja koh­ta Suo­mes­sa. Maa­han­muut­to lisää ongel­mia eks­po­ten­ti­aa­li­ses­ti. Kaik­kien, nais­ten­kin, tur­val­li­suus ja elä­män­laa­tu yli­pään­sä heikkenee. 

    Syr­jäy­ty­mi­ses­tä joh­tu­vien ongel­mien hal­lin­taan vaa­di­taan resurs­se­ja, joi­ta Suo­mel­la ei ole eikä tule.

    Sil­ti on mil­tei tabu puhua poi­kien tilan­teen jat­ku­vas­ta kes­ki­mää­räi­ses­tä heik­ke­ne­mi­ses­tä. Medias­ta kuu­lee ja lukee noin sata ker­taa toden­nä­köi­sem­min ana­lyy­se­jä tyt­tö­jen ja nais­ten — usein täy­sin kuvi­tel­lus­ta — huo­nos­ta asemasta. 

    Jos jotain pys­tyi­sin kor­jaa­maan täs­sä maas­sa, se oli­si poi­kia ran­kas­ti syr­ji­vä kou­lu­tus päi­vä­ko­dis­ta yli­opis­toi­hin. Mut­ta täl­lai­set hank­kei­ta on kuu­lem­ma jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tor­pat­tu sen ideo­lo­gian toi­mes­ta, joka hal­lit­see tasa-arvo­dis­kurs­sia suve­ree­nis­ti val­lan kamareissa. 

    Kui­ten­kin syr­jäy­ty­mi­sen estä­mi­sek­si pitäi­si asia näh­dä myös poi­kia kos­ke­va­na sukupuolikysymyksenä. 

    Tot­ta kai, suu­rin osa pojis­ta pär­jää eikä syr­jäy­dy, kou­lu ei ole koko­naan rik­ki — vaik­ka tär­keäl­lä mit­ta­ril­la kuu­luu­kin maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­piin. Mut­ta sil­ti syr­jäy­ty­mis­ris­ki on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi pojilla. 

    Ja syr­jäy­ty­mi­sen seu­rauk­set ovat myös suku­puo­lit­tu­neet: syr­jäy­ty­nyt mies on on nais­ta toden­nä­köi­sem­min ris­ki myös ympä­ris­töl­leen. Van­geis­ta yli 90% on mie­hiä, mikä ei ker­ro pel­käs­tään oikeus­lai­tok­sen har­ras­ta­mas­ta (monin tut­ki­muk­sin todis­te­tus­ta) syrjinnästä.

    Yksi­tyis­kou­lu­ja lisää ja pal­jon! Van­hem­mat vaa­ti­maan lom­pa­koil­laan poi­kien syr­jin­nän lopet­ta­mis­ta! Se on ainoa rat­kai­su, jon­ka olen keksinyt.

  3. Nuo kuvaa­jat ovat sii­nä mie­les­sä har­haan­joh­ta­via, että y‑akseli on kat­kais­tu, jol­loin nuo­rem­pien ikä­luok­kien muu­tos näyt­tää pal­jon rajum­mal­ta kuin mitä se todel­li­suu­des­sa on suh­tees­sa 60-vuo­tiai­den työllisyyteen.

    Voi­si­ko kaik­kien kuvaa­jien y‑akselin skaa­la­ta nol­lan ja sadan välille?

    Ilmiö on kyl­lä huo­les­tut­ta­va. Vaa­ra­na on 90-luvul­la työ­mark­ki­noil­le tul­leen välin­pu­toa­ja­su­ku­pol­ven toisinto.

    1. Voi­si­ko kaik­kien kuvaa­jien y‑akselin skaa­la­ta nol­lan ja sadan välille?

      Olet­ko kos­kaan näh­nyt sää­ti­las­toa, jos­sa läm­pö­ti­la oli­si skaa­lat­tu nol­las­ta Kel­vi­nas­tees­ta alkaen? Työl­li­syy­sas­teen osoit­ta­mi­nen nol­las­ta alka­val­la astei­kol­la oli­si aika epäin­for­ma­tii­vis­ta. Tuo­ta ikään­ty­nei­den kuvaa­jaa ei saan­tu mah­tu­maan samal­la taval­la skaa­la­tuu­ile astei­koil­le (vaih­te­lu­vä­li 10 pro­sent­tiyk­sik­köä) kos­ka se on nous­sut niin mah­dot­to­man paljon.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jän­nää että tämä Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin kas­vat­ta­mi­nen 1970-luvul­la on saa­nut ikään­tyi­nei­den työl­li­syy­sas­teen nouse­maan kaik­kial­la teollisuusmaissa.

    Tämä on kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen ilmiö. Onko mitään käsi­tys­tä mis­tä se oikeas­ti johtuu?

    Muis­tan jon­kun ylei­sö­osas­to­kir­joi­tuk­sen, jos­sa sanot­tiin että van­hat työn­te­ki­jät ovat jois­sain töis­sä todel­la arvok­kai­ta, kos­ka vain he tie­tä­vät vaik­ka miten jot­kut vie­mä­ri­ver­kot on aika­naan raken­net­tu ja kun nii­tä ei ole vuo­siin uudistettu.

    Tämä oli jos­kus Nokian vesi­krii­sin aikoi­hin, kun ihme­tel­tiin kun joku oli kään­tä­nyt jon­kun vivun vää­rään asentoon.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen­kin voi vai­kut­taa tähän. Jut­te­lin tuos­sa joku aika sit­ten erään opet­ta­jan kans­sa, joka tote­si että osaa­mi­sen tasos­sa on on ihan hui­ma ero jos joku tulee jos­tain maa­ta­los­ta tai kau­pun­kia­sun­nos­ta opet­te­le­maan jotain käy­tän­nön hommia.

    Eli maa­seu­dul­la opi­taan vaik­ka konei­den ja ajo­neu­vo­jen perus­kä­sit­te­ly, huol­to, hit­saus- ja kor­jaus­töi­den perus­teet pal­jon ennen kuin kou­lu alkaa. Kun kau­pun­ki­lais­poi­ka menee ammat­tio­pis­toon niin ihan kaik­ki alkaa nollasta.

  5. Jos oli­sit piir­tä­nyt käp­py­rät samal­la astei­kol­la, muu­tok­set oli­si­vat pal­jon mal­til­li­sem­man näköisiä.

    1. Eivät oli­si. Oli­sin vain jou­tu­nut venyt­tä­mään tuo­ta 60-vuo­tiai­den kuvio­ta kovin­pys­ty­suun­tai­sek­si. Kym­me­nen pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos työl­li­syy­sas­tei­kos­sa on iso muu­tos. Eihän läm­pö­ti­lo­ja­kaan esi­te­tä astei­kol­la, joka alkaa nol­las­ta Kelvinasteesta.

  6. Hal­li­tuk­set koros­ta­vat työ­ai­ko­jen ja työ­urien piden­tä­mi­sen tär­keyt­tä, mikä on omi­aan jät­tä­mään uudet ikä­luo­kat työt­tö­mik­si. Puut­tuu uskal­lus­ta puut­tua oleel­li­sim­paan eli palk­kaa­mi­sen kan­nat­ta­vuu­teen, joka toi­si työllisyyttä.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko kos­kaan näh­nyt sää­ti­las­toa, jos­sa läm­pö­ti­la oli­si skaa­lat­tu nol­las­ta Kel­vi­nas­tees­ta alkaen? Työl­li­syy­sas­teen osoit­ta­mi­nen nol­las­ta alka­val­la astei­kol­la oli­si aika epäinformatiivista

    No kyl­lä tuo aika­lail­la disin­for­maa­tion puo­lel­le menee noi­den kuvaa­jien kans­sa, jos ver­tail­laan asioi­ta visu­aa­li­ses­ti tuli­si asteik­ko­jen olla samat jot­ta visu­aa­li­ses­ta ver­tai­lus­ta oli­si jotain hyötyä.

    Esim. kat­so­mat­ta lukuas­teik­ko­ja oli­si help­po väit­tää että 60-vuo­tiai­den työl­li­syys on nyt parem­pi kuin 28-vuo­tiai­den mut­ta kun kat­soo lukuar­vo­ja niin eihän 60-vuo­tiai­den työl­li­syy­sas­te ole vie­lä edes samal­la tasol­la kuin nuorempien.

    1. Joten­kin ole­tin, että ihmi­set osai­siat kat­soa asteik­koa. Aja­tel­laan, että oli­sin tar­kas­tel­lut eläk­keel­lä ole­vien märää ikä­luo­kit­tain. Kuin­ka jär­ke­vää oli­si ollut käyt­tää 67-vuo­tiais­ta samaa asteik­koa kuin 25-vuo­tiais­ta. Sil­loin ei oli­si kum­man­kaan koh­dal­la voi­tu näh­dä, onko osuuk­sis­sa tapah­tu­nut muu­tos­ta. Oli­si tie­tys­ti näh­ty, että 67-vuo­tiais­sa on enem­män elä­ke­läi­siä kuin 25-vuo­tiais­sa, jos se tie­to nyt oli­si jotain yllättänyt.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eivät oli­si. Oli­sin vain jou­tu­nut venyt­tä­mään tuo­ta 60-vuo­tiai­den kuvio­ta kovin­pys­ty­suun­tai­sek­si. Kym­me­nen pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos työl­li­syy­sas­tei­kos­sa on iso muutos.Eihän läm­pö­ti­lo­ja­kaan esi­te­tä astei­kol­la, joka alkaa nol­las­ta Kelvinasteesta. 

    Se, että läm­pö­ti­la on yksi niis­tä har­vois­ta suu­reis­ta, jon­ka kuvaa­mi­ses­sa nol­la on jär­ke­vää jät­tää pois, ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että nol­la oli­si jär­ke­vää jät­tää pois aina. Työl­li­syy­sas­teel­le mie­le­käs väli on 0–100%. Ihmi­sel­le mie­lek­käi­den (ulko)lämpötilojen arvot taas vaih­te­le­vat jos­tain 220:sta 320:an kelvinasteeseen. 

    Noil­la akse­lien kat­ko­mi­sil­la muu­tok­sis­ta saa­daan tie­ten­kin dra­maat­ti­sem­man näköi­siä (osak­kei­den hin­ta­ku­vaa­jis­sa tämä on ihan arki­päi­vää), mut­ta rehel­li­sem­piä ovat ne kuvaa­jat, jois­sa abso­luut­ti­sil­la arvoil­la­kin on merkitystä. 

    Jos ei tark­kaan kat­so y‑akseliesi arvo­ja, ei huo­maa sitä, että nois­ta dra­maat­ti­sis­ta kehi­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta työl­li­syys yli 60-vuo­tiail­la on edel­leen alem­pi kuin 28-vuo­tiail­la mie­hil­lä. Juu­ri tämän vuok­si rei­luin­ta oli­si ollut se, että oli­sit piir­tä­nyt ne samaan kuvaa­jaan. Näin, vaik­ka sit­ten oli­sit sit­ten pan­nut y‑akselin läh­te­mään alim­mas­ta arvos­ta eli 35%:sta.

    1. Työt­tö­myys­lu­ku­ja kuvaa­vat sar­jat voi vie­lä aja­tel­la piir­ret­tä­väk­si nol­las­ta, mut­ta ei työl­li­syyt­tä. Samal­la taval­la jos piir­rät kuvaa­jan van­ki­las­sa istu­vas­ta popu­laa­tios­ta, voit aloit­taa sen nol­las­ta, mut­ta et kuvaa­jaa, joka kuvaa nii­den osuut­ta, jot­ka eivät istu van­ki­las­sa tai nii­den osuut­ta, joil­la ei ole HIV-infek­tio­ta. Suo­men työl­li­syy­sas­te koko väes­tön osal­ta on hei­lu­nut jos­sain 66 ja 70 pro­sen­tin välil­lä. Mitä jär­keä oli­si piir­tää kuvaa­ja, joka alkaa nol­las­ta ja joka siis näyt­tää vaa­ka­suo­ral­ta, vaik­ka koko val­tion­ta­lous on kiin­ni nois­ta prosenttiyksiköistä?

  9. Mik­si työ­pe­räi­nen­maa­han­muut­to ja mui­den­kin maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­nen koh­den­ne­taan aloil­le, jot­ka ilman hei­tä­kin on aivan pak­ko tehdä?

    Sii­vous, jul­ki­nen­lii­ken­ne, ruu­an­lait­to, sai­raan­hoi­to, raken­ta­mi­nen jne.. Kaik­ki koh­den­ne­tut työt on sel­lai­sia, jot­ka lisää aina raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä ja nuor­ten ahdin­koa. Hae­taan sai­raan­hoi­ta­jia filip­pii­neil­tä asti jne. Mikä idea on ajaa omat nuo­ret umpikujaan?

  10. Onko nois­ta kuvaa­jis­ta ikä- tai vuo­si­luok­kae­si­tys­tä? Siis sem­mois­ta, jos­sa otet­tai­siin ikään­ty­mi­nen huomioon?
    Työl­li­set hen­ki­löt lie­ne­vät pää­osin samo­ja eri vuo­si­na ja hei­tä siir­tyy vuo­sit­tain eri ikä­luok­kiin — eten­kin tuol­lai­sel­la tar­kas­te­lu­jak­sol­la. Oli­si mie­len­kiin­toi­sem­paa näh­dä, miten työl­li­syys on kehit­tyy ikä­luo­kit­tain. Sii­tä voi­si saa­da tiu­kem­paa ana­lyy­sia­kin aikaiseksi.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myys­lu­ku­ja kuvaa­vat sar­jat voi vie­lä aja­tel­la piir­ret­tä­väk­si nol­las­ta, mut­ta ei työl­li­syyt­tä. Samal­la taval­la jos piir­rät kuvaa­jan van­ki­las­sa istu­vas­ta popu­laa­tios­ta, voit aloit­taa sen nol­las­ta, mut­ta et kuvaa­jaa, joka kuvaa nii­den osuut­ta, jot­ka eivät istu van­ki­las­sa tai nii­den osuut­ta, joil­la ei ole HIV-infek­tio­ta. Suo­men työl­li­syy­sas­te koko väes­tön osal­ta on hei­lu­nut jos­sain 66 ja 70 pro­sen­tin välil­lä. Mitä jär­keä oli­si piir­tää kuvaa­ja, joka alkaa nol­las­ta ja joka siis näyt­tää vaa­ka­suo­ral­ta, vaik­ka koko val­tion­ta­lous on kiin­ni nois­ta prosenttiyksiköistä?

    Jos­tain syys­tä kui­ten­kin valit­sit 60‑v ja 28‑v kuvaa­jiin y‑akselin astei­kon mini­mik­si ja mak­si­mik­si suu­reen ääriar­vot, mut­ta 35‑v kuvaa­jaan et. Eikö oli­si ollut joh­don­mu­kai­sem­paa käyt­tää ääriar­vo­ja myös 35‑v kuvaajassa?

    Oli­sit voi­nut lait­taa y‑akselille astei­kon 35–85 % ja kaik­ki kol­me käy­rää samaan kuvaan. Ver­tai­lu­han tai­si olla artik­ke­lin tar­koi­tus, joten tämä oli­si hel­pot­ta­nut ver­tai­lua mer­kit­tä­väs­ti. Lop­pusi­lauk­se­na vie­lä kuvaa­jaan 0–35 pro­sen­tin ja 85–100 pro­sen­tin alu­eet tii­vis­tet­ty­nä kum­pi­kin yhteen 5 pro­sen­tin levyi­seen kat­ko­vii­van pätkään. 

    Lisäk­si säh­köi­ses­sä vii­va­gra­fii­kas­sa reso­luu­tio ole enää mikään rajoi­te (eten­kin jos käyt­tää vek­to­ri­gra­fiik­ka­for­maat­tia!), joten pie­net vaih­te­lu­vä­lit­kin saa näky­viin kuvaa suurentamalla

  12. Tero Tolo­nen: Tämä on kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen ilmiö. Onko mitään käsi­tys­tä mis­tä se oikeas­ti johtuu?

    Yhte­nä teki­jä­nä voi­si olla että 2000-luvun alus­sa kuusi­kymp­pi­set oli­vat sota-aika­na syn­ty­nei­tä. Ali­ra­vit­se­mus ja jopa suo­ra­nai­nen nälän­hä­tä oli ylei­seu­roop­pa­lai­nen ilmiö. Nyky­päi­vän kuusi­kymp­pi­set ovat saa­neet pal­jon parem­man alun elä­mäl­leen ras­kausa­jas­ta alkaen.

  13. syr­jäy­ty­mi­nen on han­ka­la sana. Osa voi olla tyy­ty­väi­nen työt­tö­myy­teen ja pie­niin tuloi­hin. Eri­tyi­ses­ti per­hee­tön mies sel­vi­ää hyvin pie­nil­lä tuloil­la viih­teen olles­sa ilmais­ta kir­jas­toi­neen ja ilmai­si­ne digiviihteineen.

  14. Lii­an van­ha:
    Tuo ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu on harhaa.

    Se joh­tuu sii­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ikääntyvät. 

    En näe mitään ongel­maa sii­nä, että van­ho­ja ihmi­siä työl­lis­tyy jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Se on ihan oike­aa työl­li­syyt­tä joka tuot­taa jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja täten arvoa meil­le kan­sa­lai­sil­le. Jos enkun­maik­ka jat­kaa töis­sä 59:n sijaan 64:seksi, niin kyl­lä se ihan aidos­ti hel­pot­taa jul­ki­sen sek­to­rin rahoi­tus­pai­net­ta, OLETTAEN että tämän englan­nin opet­ta­jan “syr­jäyt­tä­mä” nuo­ri työl­lis­tyy johon­kin muualle.

    Nyt tämä muu­al­le työl­lis­ty­mi­nen ei oikein onnis­tu, mut­ta ei se sil­ti tar­koi­ta että 60-vuo­tiai­den työl­li­syy­sas­teen rei­pas nousu oli­si joten har­hais­ta tai huo­no asia.

    Kun kat­se­len omia iso­van­hem­pia­ni, niin ei hei­dän ikäi­sis­tään kukaan ollut töis­sä enää 60 vuo­tiai­na muu­ta­maa has­sua yli­opis­to­prof­faa lukuunottamatta.

  15. spot­tu: Yhte­nä teki­jä­nä voi­si olla että 2000-luvun alus­sa kuusi­kymp­pi­set oli­vat sota-aika­na syn­ty­nei­tä. Ali­ra­vit­se­mus ja jopa suo­ra­nai­nen nälän­hä­tä oli ylei­seu­roop­pa­lai­nen ilmiö. Nyky­päi­vän kuusi­kymp­pi­set ovat saa­neet pal­jon parem­man alun elä­mäl­leen ras­kausa­jas­ta alkaen.

    Niin yllät­tä­vää kuin se onkin, tilas­tois­ta voi­daan itse asias­sa havai­ta, että sota-ajan tie­noil­la syn­ty­neet ikä­luo­kat poik­kea­vat ympä­röi­vis­tä ikä­luo­kis­ta tasan toi­seen suun­taan, eli elä­vät pidem­pään kuin luu­li­si. Yksi syy täl­le voi­si olla se, että sota-aika­na nime­no­maan kaik­kein hei­koim­mat lap­set ovat jo kuol­leet — mitään tie­toa täs­tä minul­la ei kyl­lä­kään ole.

    Tun­nen itse ilmiön elä­ke­maa­il­mas­ta, jos­sa ilmiö sekoit­tuu osin muu­hun. Kun kuo­le­vuuk­sia tar­kas­tel­laan elä­ke­ra­has­toil­la pai­no­tet­tu­na, “rahan pit­käi­käi­syys” vai­kut­taa myös tulok­siin (ts. se, että hyvä­tu­loi­set elä­vät kes­ki­mää­rin pidem­pään kuin huo­no­tu­loi­set). Ilmiö on täs­tä­kin huo­li­mat­ta sel­vä ja vas­taa­va ilmiö löy­tyy myös rahas­toil­la pai­not­ta­mat­to­mas­ta datas­ta (kap­pa­le­kuo­le­vuu­det). Halu­tes­saan tätä voi tut­kia esim. tilas­to­kes­kuk­sen kuolevuustilastoista. 

    Maa­il­man­laa­jui­nen kat­ta­va, pit­kä ja vapaas­ti hyö­dyn­net­tä­vä aineis­to löy­tyy asias­ta kiin­nos­tu­neil­le Human Mor­ta­li­ty Data­ba­ses­ta (www.mortality.org).

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei nii­tä sotya-ajan lap­sia niin pal­jon kuol­lut, että se kel­pai­si selitykseksi.

    Tun­nus­tan­kin täy­sin avoi­mes­ti, etten tie­dä mis­tä asia joh­tuu. Joka tapauk­ses­sa sota-ajas­sa oli jotain sel­lais­ta, joka sai juu­ri sitä ennen tai sii­hen aikaan syn­ty­neet elä­mään pidem­pään kuin ympä­röi­vis­tä ikä­luo­kis­ta voi­si pää­tel­lä. Kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä­hän kas­vaa var­sin tasai­ses­ti syn­ty­mä­vuo­den mukaan, mut­ta sota-ajan ikä­luo­kat muo­dos­ta­vat tähän kuvioon “töys­syn”. Ilmiö on niin sel­vä ja niin suu­rel­la otok­sel­la havait­tu, että sen ei pitäi­si olla sat­tu­maa. (Ja niin kuin tilas­to­tie­tei­li­jä­nä hyvin tie­dät, sat­tu­man mah­dol­li­suut­ta ei tie­ten­kään voi­da sul­kea pois. Tek­ni­ses­ti puhut­tai­siin kor­keas­ta tilas­tol­li­ses­ta merkitsevyydestä.)

    Jos joku tietää/arvaa täl­le ilmiöl­le oikean seli­tyk­sen, niin oli­sin hyvin kiin­nos­tu­nut kuulemaan.

    1. Elä­keyh­tiöis­sä pelä­tään, ettei tämä ole töys­sy vaan tren­di. Ter­veem­pi ruo­ka, vähem­män tupa­koin­tia. Seu­raa­vat pol­vet polt­ta­vat vie­lä vähem­män, joten eli­niän odo­te on nousus­sa. Tupak­ka yksin alen­taa eli­niän odo­tet­ta kym­me­nel­lä vuodella.

  17. Mie­len­kiin­toi­nen tulos… kiin­nos­ta­vaa oli­si näh­dä väliin jää­vä 45-vuo­tiai­den kuvaa­ja, jos­sa nuo­rem­pien ikä­luok­kien tapaan saat­tai­si näkyä suh­dan­ne­herk­kyyt­tä Suo­mes­sa. Ruot­sis­sa irti­sa­no­mi­sis­sa on käy­tös­sä peri­aa­te, että vii­mek­si tul­leet saa­vat läh­teä ensik­si… Suo­mes­sa taas on käy­tös­sä hiu­kan eri­lai­nen peri­aa­te: suu­ret ikä­luo­kat pysy­vät töis­sä vii­mei­seen asti samoin näi­den lap­set ikä­to­ve­rei­neen (kuka nyt las­ten­sa kave­rei­ta irtisanoisi?).

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myys­lu­ku­ja kuvaa­vat sar­jat voi vie­lä aja­tel­la piir­ret­tä­väk­si nol­las­ta, mut­ta ei työl­li­syyt­tä. Samal­la taval­la jos piir­rät kuvaa­jan van­ki­las­sa istu­vas­ta popu­laa­tios­ta, voit aloit­taa sen nol­las­ta, mut­ta et kuvaa­jaa, joka kuvaa nii­den osuut­ta, jot­ka eivät istu van­ki­las­sa tai nii­den osuut­ta, joil­la ei ole HIV-infek­tio­ta. Suo­men työl­li­syy­sas­te koko väes­tön osal­ta on hei­lu­nut jos­sain 66 ja 70 pro­sen­tin välil­lä. Mitä jär­keä oli­si piir­tää kuvaa­ja, joka alkaa nol­las­ta ja joka siis näyt­tää vaa­ka­suo­ral­ta, vaik­ka koko val­tion­ta­lous on kiin­ni nois­ta prosenttiyksiköistä?

    Ensin­nä­kin on päi­vän­sel­vää, että joil­lain ikä­ryh­mil­lä työl­li­syys­pro­sent­ti on todel­la­kin lähel­lä nol­laa. Sano­taan vaik­ka alle 15-vuo­ti­aat tai yli 90-vuo­ti­aat. Jos siis käsi­tel­lään työl­li­syys­lu­ku­ja ikä­ryh­mit­täin (kuten sinä olet teh­nyt) eikä kat­so­ta koko väes­tön työl­li­syyt­tä, niin nol­la on ihan mie­le­käs taso ottaa akse­lil­le mukaan. 

    Sii­nä sinun 60-vuo­tiai­den käp­py­räs­sä alin luku on 35%, joten ei sii­nä nyt ihan yksit­täis­ten pro­sent­tiyk­si­köi­den sisäl­lä pyöritä.

    Täs­sä link­ki toi­saal­le, jos­sa työl­li­syy­sas­teet on piir­ret­ty niin, että nol­la on muka­na y‑akselilla: http://www.findikaattori.fi/fi/41
    Minus­ta tuo on koko­nais­ku­vaa kuvaa­vam­pi käy­rä kuin nuo sinun yli­suur­ta muu­tos­ta näyt­tä­vät käp­py­rä­si. Eni­ten käy­ris­sä­si joh­taa har­haan se, ettei niis­sä ole edes kes­ke­nään yhtä suu­ret y‑akselit, vaan ensim­mäi­sen käy­rän asteik­ko kat­taa 25%-yksikköä ja kak­si muu­ta 10%-yksikköä. Täs­tä seu­raa se, että ne las­kua osoit­ta­vat käy­rät näyt­tä­vät dra­maat­ti­sim­mil­ta sii­hen nousua osoit­ta­vaan käy­rään verrattuna.

  19. Nyt kun tääl­lä snob­bail­laan kel­vi­neil­lä, niin muis­te­taan toki, että yksik­kö on kel­vin eikä Kelvinaste,Kelvin-aste, kel­vi­nas­te tai kel­vin-aste. Ja yksi­kön tun­nus on K.

  20. Sota­lap­sis­ta 15 500 ei kos­kaan palan­nut Suo­meen … jos se nyt jotain selittää.

  21. Onko super­kart­tu­ma ja sen ker­ty­mi­nen vain tie­tyl­le ikä­luo­kal­le mikään ter­ve tai tas­a­puo­li­nen periaate?

  22. Lau­ri Oja­la: Tun­nus­tan­kin täy­sin avoi­mes­ti, etten tie­dä mis­tä asia joh­tuu. Joka tapauk­ses­sa sota-ajas­sa oli jotain sel­lais­ta, joka sai juu­ri sitä ennen tai sii­hen aikaan syn­ty­neet elä­mään pidem­pään kuin ympä­röi­vis­tä ikä­luo­kis­ta voi­si pää­tel­lä. Kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä­hän kas­vaa var­sin tasai­ses­ti syn­ty­mä­vuo­den mukaan, mut­ta sota-ajan ikä­luo­kat muo­dos­ta­vat tähän kuvioon “töys­syn”. Ilmiö on niin sel­vä ja niin suu­rel­la otok­sel­la havait­tu, että sen ei pitäi­si olla sat­tu­maa. (Ja niin kuin tilas­to­tie­tei­li­jä­nä hyvin tie­dät, sat­tu­man mah­dol­li­suut­ta ei tie­ten­kään voi­da sul­kea pois. Tek­ni­ses­ti puhut­tai­siin kor­keas­ta tilas­tol­li­ses­ta merkitsevyydestä.)

    Jos joku tietää/arvaa täl­le ilmiöl­le oikean seli­tyk­sen, niin oli­sin hyvin kiin­nos­tu­nut kuulemaan.

    En minä­kään tie­dä, mut­ta ilmi­öön saat­tai­si vai­kut­taa sota­vau­vo­jen ja ‑las­ten koke­ma ruu­an niuk­kuus ja kas­vis­pi­toi­suus. Lihaa ja ras­vaa oli todel­la vähän, luon­non­mar­jo­ja ja juu­rek­sia paljon.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­keyh­tiöis­sä pelä­tään, ettei tämä ole töys­sy vaan tren­di. Ter­veem­pi ruo­ka, vähem­män tupa­koin­tia. Seu­raa­vat pol­vet polt­ta­vat vie­lä vähem­män, joten eli­niän odo­te on nousus­sa. Tupak­ka yksin alen­taa eli­niän odo­tet­ta kym­me­nel­lä vuodella.

    Ihmi­siä pys­ty­tään pitä­mään elos­sa uusin lää­ke­tie­teel­li­sin kei­noin pidem­pään. Toi­saal­ta anti­bioo­tit menet­tä­vät teho­aan ja sai­raa­la­bak­tee­rit ede­saut­ta­vat kuolemia. 

    Mut­ta täs­sä­kin asias­sa eläm­me mur­ros­kaut­ta, tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Aiheut­taa­ko gee­ni­tut­ki­mus val­lan­ku­mouk­sen kym­men vai sadan vuo­den kulut­tua, sitä emme tie­dä. Siel­tä se kui­ten­kin tulee. Sen jäl­keen mikä vain on mah­dol­lis­ta, jopa sato­ja tai tuhan­sia vuo­sia elä­vät ihmiset.

  24. Syi­tä van­hem­pien ikä­luok­kien työl­li­syy­den hyvään kehi­tyk­seen lie­nee usei­ta. Nais­ten työl­li­syy­sas­te kas­voi sel­väs­ti mie­hiä enem­män, eli koti­rou­va­su­ku­pol­vi on väistymässä.
    Ter­vey­den­ti­lan para­ne­mi­nen lisää myös työ­kun­tois­ten mää­rää, mis­tä ker­too esim. se, että 65 vuot­ta täyt­tä­nei­den hel­sin­ki­läis­mies­ten eli­niä­no­do­te on kas­va­nut vuo­des­ta 2000 kol­mel­la vuo­del­la. Link­ki Net­ta Mäen artikkeliin:
    http://www.kvartti.fi/fi/blogit/iakkaiden-elinajanodote-kasvanut-selvasti

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jän­nää että tämä Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin kas­vat­ta­mi­nen 1970-luvul­la on saa­nut ikään­tyi­nei­den työl­li­syy­sas­teen nouse­maan kaik­kial­la teollisuusmaissa.

    Luku­jen val­tao­sa yli 55-vuo­tiais­sa työl­li­sis­sä suu­rin osa on jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä ja yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät elä­köi­ty­vät työt­tö­myy­des­tä tai sairaslomalta

  26. Kyl­lä se tie­de­tään miten työl­li­syy­sas­te saa­daan nousuun.

    Pitää pois­taa työl­lis­tä­mis-esteet tietenkin!

    Nii­tä ovat ay-mafian yllä­pi­tä­mä lai­ton työ­voi­ma­kar­tel­li ja sii­tä joh­tu­vat maa­il­man jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat, EU-alu­een suu­rin jul­ki­nen byro­kra­tia / yli 20 m hyl­ly­met­riä vaa­ti­va pykä­lä­vii­dak­ko, sekä kil­pai­lu-kyvyt­tö­myy­den ja työt­tö­myys­lou­kut aiheut­ta­va hirmu-verotus.

    Nämä esteet kuris­ta­vat koko yhteis­kun­tam­me henkihieveriin.

    Sep­po Korp­poo, joka vas­tus­taa jär­jet­tö­miä esteitä

  27. Työl­li­sik­si las­ke­taan hen­ki­löi­tä hyvin hep­poi­sin perus­tein. Olet­tai­sin, että vii­me aikoi­na työ­li­sik­si las­ket­tu­jan ali­työl­lis­ty­nei­den mää­rä on kas­va­nut, kun silp­pu­työ on lisään­ty­nyt. Tämän joh­dos­ta tilan­ne on ilmei­ses­ti sel­väs­ti huo­nom­pi kuin Osmon käp­py­röis­tä voi päätellä.

  28. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den osuus kai­kia­ta työl­li­sis­tä on n 25%
    Mut­ta yli 55-vuo­tiais­ta työl­li­sis­tä jul­ki­sen sek­to­rin osoos on jo yli 50%

    Tark­kaa lukua ei saa sel­vil­le koti­kons­tein, sil­lä luku­ja ei saa sel­vil­le riit­tä­väl­lä tarkkuudella.

    Muis­sa mais­sa ikään­ty­nei­den työl­li­syy­den para­ne­mi­nen voi olla aitoa­kin, mut­ta en löy­tä­nyt tutkimusta

    Mut­ta Suo­men osal­ta kyse on tilas­to­har­has­ta. Sitä tukee sekin, että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät elä­köi­ty­vät työs­tä, yksi­tyi­sen sek­to­rin työt­tö­myy­des­tä, sai­ras­lo­mal­ta tai työkyvyttömyyaeläkkeeltä

  29. Nais­ten tilas­to­ja ehkä nos­taa pät­kä­työt. Se on ikä­vää kos­ka se ker­too sii­tä kuin­ka työ­mark­ki­na syr­jii nai­sia koh­ti pät­kä­töi­tä joi­ta toki on enemmän

    Tom­pe­lo huo­les­tui pojis­ta, toki sekin aihees­ta kos­ka pojil­le on vähem­män iden­ti­teet­tiin sopi­vaa pät­kä­työ­tä ja toi­saal­ta kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set kas­va­vat pidem­mis­sä töissä.

    Mut­ta mies­ten on hel­pom­pi pääs­tä hyvin pal­kat­tuun teh­tä­vään eli kyse on enem­män­kin pola­ri­soi­tu­mi­ses­ta, osa pär­jää osa ei ollenkaan

  30. Lau­ri Oja­la: Niin yllät­tä­vää kuin se onkin, tilas­tois­ta voi­daan itse asias­sa havai­ta, että sota-ajan tie­noil­la syn­ty­neet ikä­luo­kat poik­kea­vat ympä­röi­vis­tä ikä­luo­kis­ta tasan toi­seen suun­taan, eli elä­vät pidem­pään kuin luu­li­si. Yksi syy täl­le voi­si olla se, että sota-aika­na nime­no­maan kaik­kein hei­koim­mat lap­set ovat jo kuol­leet – mitään tie­toa täs­tä minul­la ei kyl­lä­kään ole. 

    Muis­tan luke­nee­ni tut­ki­muk­ses­ta (tar­kem­paa läh­det­tä ei ole), jon­ka mukaan ali­ra­vit­se­mus­jak­sot piden­si­vät ihmi­sen elä­mää ja paran­si­vat koko eli­niän aikais­ta ter­veyt­tä. Tätä oli tut­kit­tu sota­van­kien ja ehkä kes­ki­tys­lei­ril­lä käy­nei­den­kin avulla.

    Nyky­ään­hän tätä ajat­te­lua edus­ta­vat eri­lai­set niu­kan ruo­ka­va­lion diee­tit kuten nk. 5:2‑ruokavalio, joka ei siis ole pelk­kä laih­du­tus­kei­no, vaan idea­na on, että veriar­vot pysy­vät hyvi­nä kun eli­mis­tö kär­sii välil­lä näl­kää. Ole­tet­ta­vas­ti lajim­me on kehit­ty­nyt ennem­min sel­lai­sia olo­suh­tei­ta var­ten, jois­sa ravin­nos­ta on puu­tet­ta kuin nyky­ai­kais­ta yltä­kyl­läi­syyt­tä varten.

  31. Ter­vey­den para­ne­mi­nen ja työt­tö­myy­se­lä­ke­put­kien lie­ven­tä­mi­nen ovat myös paran­ta­neet 60-vuo­tiai­den työllisyyttä.

  32. Tom­pe­lo:
    Sota­lap­sis­ta 15 500 ei kos­kaan palan­nut Suo­meen … jos se nyt jotain selittää.

    Niin. Puhu­taan­ko täs­sä nyt ns. sota­lap­sis­ta, jois­ta suu­rin osa syn­tyi 1930-luvul­la vai sodan aika­na syn­ty­neis­tä lap­sis­ta, joi­ta per vuo­si on tavan­omais­ta vähemmän?

  33. Peter: ali­ra­vit­se­mus­jak­sot piden­si­vät ihmi­sen elä­mää ja paran­si­vat koko eli­niän aikais­ta terveyttä 

    Alan­ko­mai­den vuo­den ‑44 näl­kä­tal­ven (googleen vaik­ka: dutch fami­ne 1944 hon­gerwin­ter) poh­jal­ta teh­ty­jen tut­ki­mus­ten perus­teel­la näin ei kui­ten­kaan näyt­täi­si olevan. 

    Kur­juus ei aina karaise…

    1. Alan­ko­mais­sa puu­te­ruo­ka saat­toi olla hyvin eri­lais­ta kuin Suo­men maa­seu­dul­la. Aika vähän niil­lä oli siel­lä luonnonmarjoja.

  34. Opis­ke­li­joi­den suh­teel­li­sen osuu­den kas­vu ja pit­kit­ty­neet opinnot?

    Onko­han koko­naan kos­kaan töis­sä ole­mat­to­mien mää­rä kas­va­nut? Ehkä ei ole töi­tä kou­lus­sa viih­ty­mät­tö­mil­le, käy­tän­nön töis­tä (tai rahas­ta) kiin­nos­tu­vil­le, nuorille?

  35. bruut­tus:
    syr­jäy­ty­mi­nen on han­ka­la sana. Osa voi olla tyy­ty­väi­nen työt­tö­myy­teen ja pie­niin tuloi­hin. Eri­tyi­ses­ti per­hee­tön mies sel­vi­ää hyvin pie­nil­lä tuloil­la viih­teen olles­sa ilmais­ta kir­jas­toi­neen ja ilmai­si­ne digiviihteineen. 

    Osa­to­tuus: Asun­to yhdel­le mak­saa käy­tän­nös­sä saman kuin kah­del­le ja asu­mi­sen kus­tan­nus on siis mel­kein tuplat suh­tees­sa pal­kan­saa­jien määrään.

    Sama jut­tu ruo­al­la, säh­köl­lä ja läm­mi­tyk­sel­lä: Kus­tan­nuse­ro yhdes­tä kah­teen on marginaalinen.

    Viih­de voi olla hal­paa, mut­ta sii­nä­kin samoil­la kuluil­la saa viih­teen koko per­heel­le eikä vain yhdelle.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alan­ko­mais­sa puu­te­ruo­ka saat­toi olla hyvin eri­lais­ta kuin Suo­men maa­seu­dul­la. Aika vähän niil­lä oli siel­lä luonnonmarjoja.

    Aina­kin maa­seu­dul­la tuo tuo niuk­ka ja ter­veel­li­nen dieet­ti jat­kui pit­käl­le 50-luvun puo­lel­le. Kou­lu­ruu­at syö­tiin vii­mei­seen pisa­raan, vaik­kei­vät ne kovin kak­si­sia olleet. Jat­ku­va näl­kä oli kovin tuttua.

    Tilal­lis­ten lap­set oli­vat tie­tys­ti eri­lai­ses­sa ase­mas­sa, pien­ti­lal­lis­ten eivät.

    En tie­dä, onko sitä teh­ty, mut­ta Suo­mes­sa oli­si aineis­toa tut­kia lap­suu­den ravit­se­mus­ti­lan vai­ku­tus­ta myö­hem­pään kehi­tyk­seen. Sota­lap­set, t.s. Ruot­siin eva­kuoi­dut, oli­si osal­taan hyvä viiteryhmä.

  37. Sep­po Korp­poo: Nii­tä ovat ay-mafian yllä­pi­tä­mä lai­ton työvoimakartelli 

    Mut­ta työ­nan­ta­jien yllä­pi­tä­mä hin­ta­kar­tel­li on ihan ok?

    Sil­lä fak­ta on se, että eri­tyi­ses­ti aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tun työ­voi­man pal­kat ovat OECD-mai­den poh­ja­mu­dis­sa suh­tees­sa hintatasoon,_toiseksi alin_.

    Sii­nä ei jee­sus­te­lu “suu­ris­ta pal­kois­ta” auta kun osto­voi­ma on samal­la tasol­la kuin Romaniassa.

    Pan­naan ensin hin­nat samoik­si kuin Roma­nias­sa niin sit­ten voi­daan tar­jo­ta pie­nem­piä palk­ko­ja­kin. Vai läh­tee­kö kir­joit­ta­ja suo­raan sii­tä että pak­ko- ja orja­työ on se mitä pitäi­si teh­dä että ei vaan teh­taa­no­mis­ta­jan voit­to­pro­sent­ti alene?

    Sil­lä mitään vero­ja­han tämä ei mak­sa, voit­to menee verot­to­ma­na veroparatiisiin.

  38. Giar­di­nie­ra: Alan­ko­mai­den vuo­den ‑44 näl­kä­tal­ven (googleen vaik­ka: dutch fami­ne 1944 hon­gerwin­ter) poh­jal­ta teh­ty­jen tut­ki­mus­ten perus­teel­la näin ei kui­ten­kaan näyt­täi­si olevan. 

    Kur­juus ei aina karaise…

    Jot­tei tuli­si vää­rin­kä­si­tyk­siä, koros­tan että tar­koi­tan kom­men­teis­sa­ni ravin­non niuk­kuut­ta sota­vuo­si­na ja sen jäl­keen pit­käl­le 50-luvul­le. Yleis­tä nälän­hä­tää (fami­ne) Suo­mes­sa ei ollut, jos­kin tal­vel­la ja kevääl­lä 41…42 käy­tiin aika syvällä.

  39. Tero Tolo­nen:
    Nais­ten tilas­to­ja ehkä nos­taa pät­kä­työt. Se on ikä­vää kos­ka se ker­too sii­tä kuin­ka työ­mark­ki­na syr­jii nai­sia koh­ti pät­kä­töi­tä joi­ta toki on enemmän

    Tom­pe­lo huo­les­tui pojis­ta, toki sekin aihees­ta kos­ka pojil­le on vähem­män iden­ti­teet­tiin sopi­vaa pät­kä­työ­tä ja toi­saal­ta kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set kas­va­vat pidem­mis­sä töissä.

    Mut­ta mies­ten on hel­pom­pi pääs­tä hyvin pal­kat­tuun teh­tä­vään eli kyse on enem­män­kin pola­ri­soi­tu­mi­ses­ta, osa pär­jää osa ei ollenkaan

    Joil­la­kin noin 30–40-vuotiailla nai­sil­la on pät­kä­työ­on­gel­ma eri­tyi­ses­ti jul­ki­sel­la puo­lel­la. Mut­ta onpa sen­tään edes pätkätyötä.

    On tyy­pil­lis­tä femi­nis­tis­tä ros­kaa väit­tää, että poi­kien ja nuor­ten mies­ten hei­kom­pi ase­ma työ­mark­ki­noil­la joh­tuu heis­tä itses­tään, että esi­mer­kik­si iden­ti­teet­ti on lii­an höl­mö moniin töi­hin. Todel­li­suu­des­sa monet työ­nan­ta­jat eri­tyi­ses­ti pal­ve­lua­loil­la syr­ji­vät hei­tä, kos­ka he ovat kes­ki­mää­rin vähem­män tuot­ta­via (ihmi­set osta­vat mie­luum­min nai­sel­ta) tai suo­ras­taan pelot­ta­via asiak­kai­den mie­les­tä (esim. koti­sii­voo­jat, lastenhoitajat).

    On myös femi­nis­tien edis­tä­mä val­he, että parem­mat työt meni­si­vät mie­hil­le. Monis­sa mais­sa nuo­ret nai­set jo tie­naa­vat nuo­ria mie­hiä enem­män. He myös hal­lit­se­vat monia muka­vi­na pitä­mi­ään alo­ja sii­hen tyy­liin, että jois­sa­kin amma­teis­sa ei koh­ta ole mie­hiä lähes ollen­kaan (esim. monet media-alat ja psykologit).

    Juu­ri täl­lai­nen poi­kien ja nuor­ten mies­ten ongel­mien vähät­te­ly nais­ten ongel­mien kek­si­mi­nen leven­tää tasa-arvo­kui­lu vuo­des­ta toi­seen ja tulee joh­ta­maan pahaan jäl­keen, todel­la pahaan.

  40. Tuomas__: Osa­to­tuus: Asun­to yhdel­le mak­saa­käy­tän­nös­sä saman kuin kah­del­le ja asu­mi­sen kus­tan­nus on siis mel­kein tuplat suh­tees­sa pal­kan­saa­jien määrään.

    Sama jut­tu ruo­al­la, säh­köl­lä ja läm­mi­tyk­sel­lä: Kus­tan­nuse­ro yhdes­tä kah­teen on marginaalinen.

    Viih­de voi olla hal­paa, mut­ta sii­nä­kin samoil­la kuluil­la saa viih­teen koko per­heel­le eikä vain yhdelle.

    Har­va nai­nen tavoit­te­lee työ­tön­tä mies­tä. Jos mies haluai­si olla pari­suh­tees­sa, täy­tyy työ olla edes kulis­si­na, vaik­ka sitä vihai­si. Sin­kun ei tar­vit­se “keep up with the Jones”.

  41. Tom­pe­lo: On myös femi­nis­tien edis­tä­mä val­he, että parem­mat työt meni­si­vät mie­hil­le. Monis­sa mais­sa nuo­ret nai­set jo tie­naa­vat nuo­ria mie­hiä enemmän.

    Voi olla, että nai­set tie­naa­vat nuo­re­na 8000 eur enem­män mut­ta mie­het lop­puai­ka­na 240.000 euroa enemmän.

    Tääl­tä voit kat­soa miten se oikeas­ti menee:

    https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Medialle/Lehdistotiedotteet/Naisten_tulot_miehia_alhaisemmat_kaikiss(32017)

    Rahan jakau­tu­mi­nen suku­puo­lit­tain tasoit­tuu vas­ta eläk­keel­lä, jos­sa nai­set ja mie­het saa­vat yhtä ison osan jaet­ta­vas­ti potis­ta — tosin vaik­ka suku­puo­lit­tain jaet­tu­na raha­mää­räs­sä ei ole eroa, niin mies saa sil­ti mon­ta ton­nia enem­män rahaa eläk­keel­lä ollessaankin.

  42. Työ­nan­ta­jal­ta pitäi­si ottaa pois van­ho­jen ihmis­ten sai­rauk­sis­ta ja kor­keis­ta eläk­keis­tä joh­tu­via vas­tui­ta. Sil­lä­hän se ikä­ra­sis­mi hel­pot­tai­si. Tai­no, se van­huu­den huo­noon brän­diin liit­ty­vä rasis­mi toki jää, mut­ta ei aina­kaan erik­seen lai­tet­tai­si näen­näi­siä (ja oikei­ta) hait­to­ja estä­mään työllistymistä.

    Yli­pää­tään osa-aika­töi­den kan­nat­ta­vuu­den ja kus­tan­nus­ten paran­ta­mi­set kas­vat­tai­si­vat edes osa­työl­lis­tet­ty­jen osuut­ta ja vähen­täi­si­vät koko­naan työ­mark­ki­noil­ta syr­jäy­ty­nei­den määrää.

  43. Tero Tolo­nen: Tääl­tä voit kat­soa miten se oikeas­ti menee:

    Miten “oikeas­ti menee”, riip­puu tämän nyky­ään parem­min kou­lu­te­tun ja parem­min nuo­re­na tie­naa­van suku­puo­len valin­nois­ta nyt ja lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Hiu­kan yksin­ker­tais­taen: jos työ­orien­taa­tio vah­vis­tuu per­heo­rien­taa­tion kus­tan­nuk­sel­la, nämä nai­set tie­naa­vat koko ikän­sä mie­hiä parem­min. Jo pit­kään nai­mat­to­mat nai­set ovat tie­nan­neet sel­väs­ti kaik­kia mie­hiä parem­min, nai­mat­to­mis­ta mie­his­tä puhu­mat­ta­kaan. En usko, että sinä tai tilas­to­kes­kus osaa ennus­taa tulevaisuutta.

    Parem­pi työ” ei myös­kään, aina­kaan minul­la, tar­koi­ta aina parem­paa palk­kaa. Eri­tyi­ses­ti nai­set arvos­ta­vat työs­sä enem­män mui­ta asioi­ta kuin palk­kaa. Ihmis­kon­tak­tia, lap­sia, sosi­aa­lis­ten ongel­mien rat­ko­mis­ta, luo­vuut­ta, tai­tei­ta yms. sisäl­tä­vät alat ovat­kin sii­nä mää­rin nais­ten suo­sios­sa, että vain hul­lun­roh­kea tai muu­ten poik­keuk­sel­li­nen mies niil­le pyr­kii. Kai myön­nät, että nämä työt ovat nais­ten mie­les­tä parem­pia vaik­ka palk­ka huo­nom­pi olisikin.

    Point­ti on, että poi­kien ja nuor­ten mies­ten abso­luut­ti­nen, suh­teel­li­nen ja kes­ki­mää­räi­nen huo­no-osais­tu­mi­nen on jat­ku­nut nyt jo muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen tär­keil­lä mit­ta­reil­la (tosin jol­lain toi­sil­la kui­lu on kaventunut). 

    Tämä ei oli­si niin huo­les­tut­ta­vaa, jos asias­ta osat­tai­siin ja halut­tai­siin puhua, jos asia oli­si nous­sut poliit­ti­sel­le agen­dal­le. Jos nyky­ään asias­ta puhu­taan ollen­kaan, se kuva­taan lähin­nä kehi­tys­mai­den ongel­ma­na, joka ei kos­ke Suo­mea. On siis huo­les­tut­ta­vaa, että ongel­maa ei havai­ta tai sitä vähä­tel­lään. Sil­loin ei asi­aan voi puuttuakaan.

    Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on raken­net­tu niin, että parem­pio­sai­seen suku­puo­len ongel­mia kyl­lä havai­taan ja niis­tä puhu­taan yli­opis­tois­sa, kan­sa­lais­jär­jes­töis­sä, puo­lueis­sa, puo­luei­den käy­tän­nös­sä pakol­li­sis­sa nais­jär­jes­töis­sä, hal­li­tuk­ses­sa ja vah­vas­ti nais­val­tai­ses­sa vir­ka­kun­nas­sa. Ikä­vä kyl­lä, nämä samat raken­teet ja nii­den kaik­kial­le yltä­vät lon­ke­rot hyl­ki­vät huo­no-osai­sem­man suku­puo­len ongel­mis­ta puhumista. 

    Sik­si uskon, että esi­mer­kik­si tämä kou­lu­tuson­gel­ma rat­ke­aa vain mark­ki­noil­la, ei politiikassa. 

    Vie­lä täy­tyy sanoa, että en siis usko, että suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä estäi­si mie­hil­tä unel­mien tavoit­te­lun, vaik­ka sen tekee­kin han­ka­lam­mak­si. Puhun tie­tyis­tä vaa­ral­li­sis­ta tren­deis­tä, jot­ka, tot­ta kai, sijait­se­vat mar­gi­naa­leis­sa — vie­lä toistaiseksi.

    1. Sii­tä, että 60-luvul­la syn­ty­neet nai­set tie­naa­vat huo­nom­min kuin 60-luvul­la syn­ty­neet mie­het ei voi pää­tel­lä, että 90-luvul­la syn­ty­neet nai­set tie­nai­si­vat 30 vuo­den pääs­tä huo­nom­min kuin 90-luvul­la sun­ty­neet miehet.

  44. Tuo­mas tuos­sa edel­lä koet­taa sot­kea sel­vää asiaa.

    Kaik­kein paa­tu­neim­man­kin ay-fanit­ta­jan kan­nat­taa ottaa huo­mioon seu­raa­vat tosiasiat: 

    Pk-sek­to­ri luo 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta, se vas­taa yli puo­les­ta BKTs­ta ja työl­lis­tää yri­tys­puo­len ihmi­sis­tä kak­si kolmasosaa.

    Kui­ten­kin pk-sek­to­ri on sika­mai­ses­ti hei­tet­ty ulos yhteis­kun­ta/­kil­pai­lu­ky­ky-neu­vot­te­luis­ta!

    Irwin Good­man­kin lau­loi Ryy­sy­ran­nas­sa: “Onko mil­lään enää mitään väliä! Pan­naan pens­se­lit san­taan ja …”

    Pää­asias­sa ay-lii­keen mafia­tyy­liin yllä­pi­tä­mä yleis­si­to­vuus on käy­tän­nös­sä lai­ton työ­voi­ma­kar­tel­li, joka on syy­tä heti purkaa.

    Ay-liik­keet väit­tä­vät ole­van­sa yleis­hyö­dyl­li­siä orga­ni­saa­tioi­ta, jot­ka puo­lus­ta­vat vähä­osais­ten oikeuksia.

    Päin­vas­toin, Ay-lii­ke puo­lus­taa todel­li­suu­des­sa härs­kin itsek­kääs­ti juu­ri hyvä-osasia työs­sä­käy­viä 500 000 työt­tö­män kus­tan­nuk­sel­la ja täs­tä kär­si­vät yli mil­joo­nan työt­tö­mien läheis­ten lisäk­si koko yhteiskuntamme.

    Ay-kunin­kaal­la ei siis ole vaatteita!

    Tämän härs­kin toi­min­nan tulok­se­na Suo­mes­sa on nyt maa­il­man jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat, EU-mai­den suu­rin jul­ki­nen sek­to­ri ja kai­ken toi­min­nan kuris­ta­va hir­vit­tä­vä vero­tus, sekä erit­täin kor­kea ylei­nen kustannustaso.

    Tämä kai­ken seu­rauk­se­na Suo­men ris­ki-yrit­tä­jät ovat aivan toi­vot­to­mas­sa tilanteessa: 

    Pk-sek­to­ril­le äärim­mäi­sen tär­keäs­tä pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta ei näkö­jään tule mitään, ris­ki-yrit­tä­jän osin­ko­ja koh­del­laan vero­tuk­ses­sa käsit­tä­mät­tö­mäs­ti osit­tain ansio­tu­loi­na ja jopa suo­ma­lai­nen nak­ki­kios­ki koh­taa kan­sain­vä­lis­ten vero­pa­ra­tii­si-yhtiöi­den kil­pai­lu­pai­neen, vrt. McDo­nald’s, Bur­ger King, etc.

    Talous­tie­teen pro­fes­so­ri Mat­ti Viren äsken tote­si­kin: “Yrit­tä­jien pitäi­si nyt paka­ta lauk­kun­sa, kun vie­lä ehtii.”

    Sep­po Korppoo
    Toi­mi­tus­joh­ta­ja, 28 vuot­ta pk-vientiyrittäjänä
    Rate Inter­na­tio­nal Oy

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sii­tä, että 60-luvul­la syn­ty­neet nai­set tie­naa­vat huo­nom­min kuin 60-luvul­la syn­ty­neet mie­het ei voi pää­tel­lä, että 90-luvul­la syn­ty­neet nai­set tie­nai­si­vat 30 vuo­den pääs­tä huo­nom­min kuin 90-luvul­la sun­ty­neet miehet.

    las­ke­taan­ko nai­sen euroon mukaan työt­tö­miä vai ver­ra­taan­ko sii­nä pel­käs­tään työl­li­siä toisiinsa?

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sii­tä, että 60-luvul­la syn­ty­neet nai­set tie­naa­vat huo­nom­min kuin 60-luvul­la syn­ty­neet mie­het ei voi pää­tel­lä, että 90-luvul­la syn­ty­neet nai­set tie­nai­si­vat 30 vuo­den pääs­tä huo­nom­min kuin 90-luvul­la sun­ty­neet miehet.

    Ei voi mut­ta ei tuol­lai­sel­la väi­te­lauseel­la voi sanoa oikein mitään muutakaan.

    Mikä­li halu­aa argu­men­toi­da 30 vuo­den pää­hän sii­hen­kin oli­si löy­ty­nyt toki luku:

    Kes­ki­mää­räi­sen ansio­tu­lon kas­vu edel­li­ses­tä vuo­des­ta oli nai­sil­la 5,6 % ja mie­hil­lä 4,4, %.

    Jos tuo vuo­si­tah­ti jat­kui­si noin 25 vuot­ta, jos las­kin pikai­ses­ti oikein, niin sit­ten tuo ero tasoit­tui­si, jos läh­tö­ar­vot ovat 22493 ja 29920 jol­loin 25 vuo­den pääs­tä molem­mat suku­puo­let tie­naa­vat noin 85.000 euroa vuodessa.

    Mut­ta tasoit­tuu­ko se oikeas­ti, sitä ei vaan voi tie­tää. Tämän­het­ki­nen tilan­ne vain osoit­taa sen että eroa on ja sitä on todel­la paljon. 

    Mut­ta tilan­ne voi toki kään­tyä pää­lael­leen ja sik­si poi­kien kou­lu­tuk­sen ongel­miin pitäi­si puut­tua, kos­ka aina­kin itses­tä­ni vai­kut­taa sil­tä että mies­ten tilan­ne on toden­nä­köi­ses­ti huo­nom­pi kuin mitä luvut anta­vat olet­taa — eli nai­set ikään­kuin oikeas­ti ansait­se­vat paik­kan­sa täs­sä yhteis­kun­nas­sa parem­min kuin mie­het reaa­li­sen työ­pa­nok­sen perus­teel­la, vaik­ka mie­hiä joh­ta­ja­töis­sä on perin­tei­ses­ti arvos­tet­tu ja var­maan jat­kos­sa­kin arvos­te­taan joil­lain aloil­la enemmän.

  47. bruut­tus: las­ke­taan­ko nai­sen euroon mukaan työt­tö­miä vai ver­ra­taan­ko sii­nä pel­käs­tään työl­li­siä toisiinsa?

    Nai­sen euro on lähin­nä pro­pa­gan­daa. Mut­ta yleen­sä sil­lä vii­ta­taan koko­päi­vä­työ­tä teke­vien koko­nai­san­sioi­hin. Var­sin uskot­ta­van seli­tyk­sen mukaan näin mita­ten mies­ten ansiot tosi­aan ovat 20% enem­män, kos­ka mie­het teke­vät noin 20% pitem­pää päi­vää (yli­työt, pois­sao­lot, lomat). Pal­kat samois­sa teh­tä­vis­sä sen sijaan lie­ne­vät suu­rin piir­tein samat. Esi­mer­kik­si Turus­sa juu­ri val­mis­tu­neen tasa-arvo­sel­vi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­sa­mis­sa pal­kois­sa ei ole tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää eroa suku­puol­ten välil­lä (joten Tur­ku, häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä, päät­ti käsit­tääk­se­ni saman­tien tiput­taa suku­puol­ten palk­kae­ro­jen seu­raa­mi­sen asialistaltaan).

  48. Tero Tolo­nen: nai­set ikään­kuin oikeas­ti ansait­se­vat paik­kan­sa täs­sä yhteis­kun­nas­sa parem­min kuin mie­het reaa­li­sen työ­pa­nok­sen perus­teel­la, vaik­ka mie­hiä joh­ta­ja­töis­sä on perin­tei­ses­ti arvos­tet­tu ja var­maan jat­kos­sa­kin arvos­te­taan joil­lain aloil­la enemmän.

    Voi­han sitä olet­taa vaik­ka mitä. Todel­li­suu­des­sa työ­mark­ki­nat ker­to­vat var­sin tark­kaan eri­lais­ten ryh­mien tuottavuuden. 

    Siis vaik­ka nais­val­tai­set alat tut­ki­tus­ti syr­ji­vät­kin mie­hiä rek­ry­toin­nis­sa (kun taas mies­val­tai­set eivät syr­ji nai­sia), aina­kin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la syr­ji­vät yhtiö kar­siu­tu­vat lopul­ta kil­pai­lus­sa, jos syr­jin­tä ei hei­jas­ta tuot­ta­vuuse­roa. Anta­vat­han ne vuo­des­ta toi­seen kil­pai­li­joil­le edun palk­kaa­mal­la vähem­män tuot­ta­vaa väkeä. 

    Sik­si (eri­tyi­ses­ti yksi­tyi­sil­lä) työ­mark­ki­noil­la saa par­haan likiar­von oikeas­ta pal­kas­ta. Femi­nis­ti­sis­tä sor­to­fan­t­asiois­ta ei tätä tie­toa kan­na­ta etsiä.

  49. Mikä­li halu­aa argu­men­toi­da 30 vuo­den pää­hän sii­hen­kin oli­si löy­ty­nyt toki luku:

    Jos tuo vuo­si­tah­ti jat­kui­si noin 25 vuot­ta, jos las­kin pikai­ses­ti oikein, niin sit­ten tuo ero tasoit­tui­si, jos läh­tö­ar­vot ovat 22493 ja 29920 jol­loin 25 vuo­den pääs­tä molem­mat suku­puo­let tie­naa­vat noin 85.000 euroa vuodessa.

    Mut­ta tasoit­tuu­ko se oikeas­ti, sitä ei vaan voi tie­tää. Tämän­het­ki­nen tilan­ne vain osoit­taa sen että eroa on ja sitä on todel­la paljon. 

    Voi­sim­me­ko jo luo­pua tuos­ta har­haan­joh­ta­vas­ta “nai­sen euro on 80 senttiä”-väitteestä. Asias­ta on jo niin pal­jon kes­kus­tel­tu, että en rupea täs­sä sen enem­pää perus­te­le­maa. Ks. esim. Talous­e­lä­mä 27.8.2015, Ete­lä-Suo­men Sano­mat 8.2.2015 tai Pau­li Suma­sen US blo­gi. Nai­sen euro on siis noin 97 sent­tiä (mis­sä ei ole otet­tu huo­mioon työ­uran pituu­den vai­ku­tus­ta palk­ka­ta­soon ammat­ti­ni­mi­ke­ta­sol­la samas­sa yri­tyk­ses­sä, mikä mah­dol­li­ses­ti tasoit­tai­si eroa vie­lä lisää).

  50. Sep­po Korp­poo:

    Pää­asias­sa ay-lii­keen mafia­tyy­liin yllä­pi­tä­mä yleis­si­to­vuus on käy­tän­nös­sä lai­ton työ­voi­ma­kar­tel­li, joka on syy­tä heti purkaa.

    Mitä­hän lakia tuo yleis­si­to­vuus rikkoo? 

    Annan täs­sä Sep­pol­le vih­jeen. Suo­mes­sa lait sää­tää val­tio­neu­vos­ton esi­tyk­ses­tä edus­kun­ta. Val­mis­te­lun lakiin ja lausun­not kerää eri tahoil­ta vas­tuul­li­nen minis­te­riö ja laki hyväk­sy­tään Tasa­val­lan pre­si­den­tin esittelyssä. 

    Sep­pol­le ohje: Ota­pa yhteyt­tä äänes­tä­mää­si kan­san­edus­ta­jaan tai äänes­tä­mä­si puo­lu­een edus­kun­ta­ryh­mään, jot­ta saat ehdo­te­tet­tua uut­ta lakia yleis­si­to­vuun kieltämiseksi. 

    Tai sit­ten voit teh­dä kan­sa­lais­aloit­teen tähän tapaan: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1481

    Mut­ta asias­ta­han on jo kan­sa­lais­aloi­te, joka ei näem­mä saa­vut­ta­nut suur­ta kan­na­tus­ta äänes­tä­jien kes­kuu­des­sa. Voi­sim­me­ko täs­tä pää­tel­lä, että asial­la ei ole kan­sa­lais­ten tukea? Ja jos edus­kun­nas­sa­kaan ei aloi­tet­ta ole teh­ty, niin kan­nat­tai­si­ko tuo­ta leu­ko­jen lous­ku­tus­ta hie­man pienentää?

  51. Tom­pe­lo: Kai myön­nät, että nämä työt ovat nais­ten mie­les­tä parem­pia vaik­ka palk­ka huo­nom­pi olisikin.

    Toki kau­pan kas­sal­la näkee ihmi­siä ja se on sosi­aa­lis­ta työ­tä, mut­ta voi­sin kuvi­tel­la että filo­so­fian mais­te­ri oli­si mie­luum­min valin­nut sen kehi­tys­joh­ta­jan työn johon valit­tiin hänen mies­puo­li­nen kol­le­gan­sa kuin oli­si jat­ka­nut Pos­tis­sa lajit­te­li­ja­na seu­ra­viin yt-neu­vot­te­lui­hin saakka.

    Täs­tä­hän se palk­kae­ro sit­ten syn­tyy, nai­nen tekee sitä kol­mea työ­tä yhtä­ai­kaa, käy kun­to­sa­lil­la, syö ter­veel­li­ses­ti, hoi­taa lap­set ja kai­ken sen mikä on var­maan­kin “nais­ten mie­les­tä muka­vaa” kuten ruo­an­lait­toa, sii­voa­mis­ta, juok­see kiu­kut­te­le­vien las­ten peräs­sä ja koit­taa löy­tää edes tun­nin omaa aikaa jos­tain itselleen 

    Sil­lä­vä­lin se kehi­tys­joh­ta­jak­si valit­tu mies tekee ras­kas­ta ja vaa­ti­vaa joh­ta­jan­työ­tä, mak­saa ras­kaas­ti verot ja hiki hatus­sa jak­saa raa­hau­tua kotiin jos­sa ilmoit­taa vai­mol­le että läh­tee nel­jäk­si tun­nik­si golf­ken­täl­le kun­nes taas alkaa se ras­kas ras­kas joh­ta­jan työ, jota on ihan pak­ko teh­dä ilta­tun­neil­le asti, eikä ehdi teke­mään koto­na kaik­kea sitä kivaa koti­työ­tä, jota vai­mo silk­kaa hyvyt­tään jos­kus mie­hel­le­kin haluai­si tarjota

    Mut­ta kuten lau­lus­sa lau­let­tiin, kaik­ki­han me samas­sa venes­sä ollaan, vaik­ka jär­jes­tys on saa­tu tähän­kin jol­laan, toi­set sou­taa ja toi­set vähän melal­la avittaa.

  52. Tom­pe­lo: Nai­sen euro on lähin­nä pro­pa­gan­daa. Mut­ta yleen­sä sil­lä vii­ta­taan koko­päi­vä­työ­tä teke­vien koko­nai­san­sioi­hin. Var­sin uskot­ta­van seli­tyk­sen mukaan näin mita­ten mies­ten ansiot tosi­aan ovat 20% enem­män, kos­ka mie­het teke­vät noin 20% pitem­pää päi­vää (yli­työt, pois­sao­lot, lomat). Pal­kat samois­sa teh­tä­vis­sä sen sijaan lie­ne­vät suu­rin piir­tein samat. Esi­mer­kik­si Turus­sa juu­ri val­mis­tu­neen tasa-arvo­sel­vi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­sa­mis­sa pal­kois­sa ei ole tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää eroa suku­puol­ten välil­lä (joten Tur­ku, häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä, päät­ti käsit­tääk­se­ni saman­tien tiput­taa suku­puol­ten palk­kae­ro­jen seu­raa­mi­sen asialistaltaan).

    siis jos pie­ni­palk­kai­sia mie­hiä irti­sa­no­taan, niin tämä sit­ten pitäi­si kor­va­ta nai­sil­le pal­kan­ko­ro­tuk­sian. Mah­ta­va maa. Mil­loin pää­si­si kertausharjoituksiin?

  53. Tom­pe­lo: Turus­sa juu­ri val­mis­tu­neen tasa-arvo­sel­vi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­sa­mis­sa pal­kois­sa ei ole tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää eroa suku­puol­ten välillä 

    Turun kau­pun­gin­joh­ta­ja Alek­si Ran­dell (mies), Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Jark­ko Vir­ta­nen (mies) ja Hal­lin­to­ryh­män joh­ta­ja Tuo­mas Heik­ki­nen (mies) oli­vat var­mas­ti tyy­ty­väi­siä tulokseen.

    Yhtä tyy­ty­väi­siä var­maan oli­vat myös talous- ja stra­te­gia­ryh­mää joh­ta­ja Juk­ka Lai­ho (mies) ja kau­pun­ki­ke­hi­tys­ryh­mää Pek­ka Sund­man (mies)

    Tulok­ses­ta var­maan ovat kiin­nos­tu­nei­ta myös Hel­si­gin kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Paju­nen (mies), Espoon kau­pun­gin­joh­ta­ja Juk­ka Tapio (mies) ja Van­taan kau­pun­gin­joh­ta­ja Kari Neno­nen (mies).

    Jyväs­ky­län kau­pun­gin­joh­ta­ja Timo Koi­vis­to (mies) Oulun kau­pun­gin­joh­ta­ja Mat­ti Pen­na­nen (mies) ja Rova­nie­men kau­pun­gin­joh­ta­ja Esko Lot­vo­nen (mies) ovat var­maan myös tyy­ty­väi­siä tähän, ehkä myös Lap­peen­ran­nan kau­pun­gin­joh­ta­ja Kim­mo Jar­va (mies) ja Kuo­pion kau­pun­gin­joh­ta­ja Pet­te­ri Paro­nen (mies) saat­tai­si­vat myhäil­lä tasa-arvon saa­vut­ta­mi­sen puolesta.

    Onnek­si Tam­pe­reel­la ei ole kau­pun­gin­joh­ta­jaa vaan pormestari!

  54. Tero Tolo­nen: Toki kau­pan kas­sal­la näkee ihmi­siä ja se on sosi­aa­lis­ta työ­tä, mut­ta voi­sin kuvi­tel­la että filo­so­fian mais­te­ri oli­si mie­luum­min valin­nut sen kehi­tys­joh­ta­jan työn johon valit­tiin hänen mies­puo­li­nen kol­le­gan­sa kuin oli­si jat­ka­nut Pos­tis­sa lajit­te­li­ja­na seu­ra­viin yt-neu­vot­te­lui­hin saakka.

    Täs­tä­hän se palk­kae­ro sit­ten syn­tyy, nai­nen tekee sitä kol­mea työ­tä yhtä­ai­kaa, käy kun­to­sa­lil­la, syö ter­veel­li­ses­ti, hoi­taa lap­set ja kai­ken sen mikä on var­maan­kin “nais­ten mie­les­tä muka­vaa” kuten ruo­an­lait­toa, sii­voa­mis­ta, juok­see kiu­kut­te­le­vien las­ten peräs­sä ja koit­taa löy­tää edes tun­nin omaa aikaa jos­tain itselleen 

    Sil­lä­vä­lin se kehi­tys­joh­ta­jak­si valit­tu mies tekee ras­kas­ta ja vaa­ti­vaa joh­ta­jan­työ­tä, mak­saa ras­kaas­ti verot ja hiki hatus­sa jak­saa raa­hau­tua kotiin jos­sa ilmoit­taa vai­mol­le että läh­tee nel­jäk­si tun­nik­si golf­ken­täl­le kun­nes taas alkaa se ras­kas ras­kas joh­ta­jan työ, jota on ihan pak­ko teh­dä ilta­tun­neil­le asti, eikä ehdi teke­mään koto­na kaik­kea sitä kivaa koti­työ­tä, jota vai­mo silk­kaa hyvyt­tään jos­kus mie­hel­le­kin haluai­si tarjota

    Mut­ta kuten lau­lus­sa lau­let­tiin, kaik­ki­han me samas­sa venes­sä ollaan, vaik­ka jär­jes­tys on saa­tu tähän­kin jol­laan, toi­set sou­taa ja toi­set vähän melal­la avittaa.

    Minul­la ei ole aavis­tus­ta­kaan kenes­tä puhut, en tun­ne kysei­siä hen­ki­löi­tä. Mut­ta jotain ufo­ja näem­mä, jot­ka ovat jos­tain syys­tä muo­kan­neet elä­män­sä femi­nis­ti­fan­t­asioi­den mukai­sik­si. Toi­vot­ta­vas­ti et sen­tään usko esit­tä­nee­si mitään objek­tii­vis­ta tie­toa suku­puol­ten työn­jaos­ta ja ajankäytöstä.

    Minä olen esi­mer­kik­si lähel­tä seu­ran­nut suku­lais­poi­kia ja ‑tyt­tö­jä. Kyl­lä syr­jin­tä rek­ry­toin­nis­sa, kou­lu­tuk­ses­sa ja ase­vel­vol­li­suu­des­sa oikeas­ti tekee elä­mäs­tä mer­kit­tä­väs­ti han­ka­lam­man. Ei onnek­si niin han­ka­lan kui­ten­kaan, ettei­kö poi­ka­kin voi­si nous­ta tyt­tö­jen rin­nal­le ja saa­da jotain mie­lek­kääk­si koke­maan­sa työ­tä. Pitää vain jos­tain löy­tää usko itseen­sä ja tuel­vai­suu­teen­sa ja sel­lai­sia aikui­sia ja pol­ku­ja, jot­ka eivät auto­maat­ti­ses­ti suo­si tyt­tö­jä ja syr­ji poikia. 

    Ja vaik­ka täl­lai­sia poi­kia vahin­goit­ta­via asioi­ta ei pahem­min tut­ki­ta, uskal­lan ihan loo­gi­sin perus­tein väit­tää, että koke­muk­se­ni on yleis­tet­tä­vis­sä: kyl­lä se vuo­si siva­ris­sa sot­kee elä­mää, kyl­lä kesä­töi­den puu­te ja heik­ko­laa­tui­suus hait­taa pit­käl­le tule­vai­suu­teen, kyl­lä se, että jou­tuu kul­ke­maan pitem­pi reit­te­jä kor­kea­kou­lu­tuk­seen, jos siin­ne kos­kaan yltää, vai­kut­taa työn laa­tuun, palk­kaan ja ura­ke­hi­tyk­seen vuosikausia.

    Kai­kil­ta pojil­ta ei syr­jin­nän aiheut­ta­mien estei­den kaa­to kui­ten­kaan onnis­tu (jos ei ihan kai­kil­ta tytöil­tä­kään). Ei ole­kaan sat­tu­maa, että nais­ten elä­män­laa­tu on kai joka ainoal­la mer­kit­tä­väl­lä indi­kaat­to­ril­la parem­pi kuin mies­ten: parem­pi kou­lu­tus, enem­män vapaa-aikaa, parem­mat sosi­aa­li­set suh­teet, parem­pi ter­veys, vähem­män syr­jäy­ty­mis­tä, parem­mat asun­not, parem­pi tur­val­li­suus, enem­män onnel­li­suut­ta jne. jne. Toki ero joh­tuu myös har­joi­te­tus­ta politiikasta. 

    Femi­nis­tin tun­nis­taa muun muas­sa sii­tä, että nai­sia kau­hias­ti sor­re­taan ja ras­kau­te­taan, kun taas mie­het pelaa gol­fia. Ja jos pojil­la ja mie­hil­lä jos­kus ei muka mene ihan put­keen, se on hei­dän oma vikan­sa. Iskee­kö kos­kaan kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si, kun maa­il­man­ku­va on noin täy­sin vink­sal­laan, mel­kein nurinniskoin?

  55. Tuos­sa edel­lä “Tuen mak­sa­ja” halu­aa tie­tää mik­si kut­sun yleis­si­to­vuut­ta laittomaksi.

    Suo­men perus­tus­lain mukaan tie­ten­kin! Täs­sä kysei­set koh­dat kan­sa­lai­sen PERUSOIKEUKSISTA:

    Suo­men perus­tus­la­ki, 2 luku, Perusoikeudet

    6 § Yhdenvertaisuus
    Ihmi­set ovat yhden­ver­tai­sia lain edessä.

    13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus
    Yhdis­ty­mis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lu­mat­ta yhdistykseen.…

    Jos rupe­aa luet­te­le­maan mitä ero­ja Suo­men kan­sa­lai­sen oikeuk­sis­sa on riip­puen sii­tä, että kuu­luu­ko hän ammat­tiyh­dis­tyk­seen vai ei, sii­tä tulee var­maan käsi­var­ren mit­tai­nen paperi.

    Olen sitä­kin miel­tä, että kaik­ki PERUSOIKEUKSIEN rajoi­tuk­set pitää käsi­tel­lä perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.

    Lisäk­si Suo­meen pitäi­si perus­taa muit­ten sivis­tys­val­tioi­den tapaan polii­ti­kois­ta riip­pu­ma­ton Perustuslakituomioistuin.

    Sil­loin loba­tut ja kor­rup­toi­tu­neet popu­lis­ti-polii­ti­kot eivät pää­si­si muut­ta­maan Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa Suo­men perus­tus­la­kia tuos­ta vaan heit­tä­mäl­lä, vaik­ka­pa vajaa­mie­hi­tyk­sel­lä ja yhden äänen enemmistöllä! 

    Näi­tä tapauk­sia­han vali­tet­ta­vas­ti on…

    Olen vie­lä­pä sitä­kin miel­tä, että nyky­olois­sa minun­lai­se­ni leu­ko­jen lous­kut­ta­jat siir­ty­vät työ­paik­koi­neen ja par­hai­ne ideoi­neen pois täs­tä ay-helvetistä.

    Sil­loin Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­sis­sa suut lok­sah­ta­vat auki, kun tulee valo­merk­ki ja öky-juh­lat lop­pu­vat­kin siihen.

    Sep­po Korp­poo, pk-vien­tiy­rit­tä­jä, pal­vel­lut isän­maa­ta yli 40 vuot­ta talous­so­dan eturintamalla.

  56. Tom­pe­lo: kyl­lä se, että jou­tuu kul­ke­maan pitem­pi reit­te­jä kor­kea­kou­lu­tuk­seen, jos siin­ne kos­kaan yltää,

    No eipä ole kau­heas­ti hai­tan­nut tun­te­mil­la­ni kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­la ura­ke­hi­tys­tä ja ei tuo poi­kien rap­pio ole näh­tä­vis­sä vie­lä aina­kaan mate­ma­tiik­ka­kil­pai­lu­jen tuloksista.

    Posi­tii­vis­ta että siel­lä on nyt tyt­tö­jä­kin, tai­si olla 5 tyt­töä 20 par­haan jou­kos­sa 2014, jois­tain nimis­tä en osan­nut sanoa oli­ko tytön vai pojan etunimi.

    Vuon­na 2013 tai­si mate­ma­tiik­ka­kil­pai­lun kym­me­nen paras­ta tosin olla kaik­ki poi­kia, ellei sit­ten yksi tyt­tö siel­lä ollut ja aina­kin itse pidän mate­ma­tiik­kaa ja luon­non­tie­tei­nä yhte­nä niis­tä seg­men­teis­tä joil­la pär­jää­mi­nen ennus­taa jol­lain tasol­la myös pär­jää­mis­tä työelämässä.

    Mut­ta siis se, että nai­sia ei ole kiin­nos­ta­nut vaik­ka­pa ohjel­moin­ti on ollut mel­koi­nen huk­kaan hei­tet­ty poten­ti­aa­li. 1990-luvul­la jol­loin syn­tyi hur­ja mää­rä menes­ty­viä tie­to­tek­nik­kay­ri­tyk­siä — nii­tä oli­si voi­nut olla pal­jon enem­män jos par­haat kyvyt molem­mis­ta suku­puo­lis­ta oli­si saa­tu mukaan.

    Ensim­mäi­ses­sä it-alan työ­pai­kas­sa­ni ei ollut yhtään nais­ta, ei ollut toi­ses­sa­kaan, kol­man­nes­sa oli mut­ta lähin­nä asia­kas­pal­ve­lus­sa tai hal­lin­nol­li­sis­sa töis­sä — ohjel­moin­nis­sa oli yksi nai­nen mut­ta se oli jotain vähän kevyem­pää työtä.

    Eli siis it-puo­lel­la aina­kin mie­hil­lä on ollut täy­del­li­nen hal­lin­ta vaik­ka ala sopii ihan yhtä hyvin naisillekin.

    Esi­mer­kik­si Gofo­ren blo­gis­sa oli täm­möi­nen kir­joi­tus aiheesta:

    https://gofore.com/naisten-aliedustus-alalla-johtuu-ennakkoluuloista/

    Vaah­toat koko ajan tuos­ta femi­nis­mis­tä mut­ta sii­nä vaah­toa­mi­sen kes­kel­lä jää ikään­kuin huo­miot­ta se todel­li­nen ongel­ma — se ei ole niin että jokin yksit­täi­nen taho tai teki­jä mää­räi­si asioi­ta vaan yhteis­kun­nan raken­ne on muo­vau­tu­nut aiko­jen saa­tos­sa täm­möi­sek­si kuin se nyt on.

    Ongel­ma on että par­haat kyvyt eivät täl­löin pää­se kyky­ään vas­taa­viin teh­tä­viin ja se on kaik­kien ongelma.

    Näem­mä Gofo­ren tj. Timur Kär­ki­kin oli kir­joit­ta­nut aiheesta:

    https://gofore.com/ala-muutakin-kuin-hiiri-ja-nappaimisto/

  57. Vil­le Heik­ki­lä: Voi­sim­me­ko jo luo­pua tuos­ta har­haan­joh­ta­vas­ta “nai­sen euro on 80 senttiä”-väitteestä.

    Voit vapaas­ti, mie­les­tä­ni se on absur­di väi­te, samas­ta työs­tä pitäi­si saa­da sama palk­ka ja useim­mi­ten saadaankin.

    Mut­ta väi­tän, että on tiet­ty­jä töi­tä joi­hin joko hakee vain tie­tyn suku­puo­len edus­ta­jia tai joko tie­toi­ses­ti tai ali­ta­jui­ses­ti suo­si­taan tie­tyn suku­puo­len edus­ta­jia ja sitä­hän tuo Tom­pe­lo­kin tuos­sa ajaa.

    Eli sama aja­tus — suku­puo­lel­la ei pitäi­si olla väliä, mut­ta jos­tain syys­tä sil­lä tun­tuu ole­van. Kat­so nyt vaik­ka tuo­ta kau­pun­gin­joh­ta­jien lis­taa, voi­ko olla sat­tu­maa että mel­kein kaik­kien suu­rien kau­pun­kien joh­ta­jat ovat mie­hiä ja jos mukaan las­ket­tai­siin vie­lä his­to­rias­ta edel­tä­vät kau­pun­gin­joh­ta­jat tulos oli­si var­maan vie­lä musertavampi.

    His­to­rian pai­no­las­ti on siis jär­kyt­tä­vä eikä se ole pois­tu­nut mihinkään.

    Jos kyse on yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun opti­moin­nis­ta, miten kukaan jär­ke­vä ihmi­nen voi pitää täl­läis­tä kes­kus­te­lua haitallisena?

  58. Tero Tolo­nen: Rahan jakau­tu­mi­nen suku­puo­lit­tain tasoit­tuu vas­ta eläk­keel­lä, jos­sa nai­set ja mie­het saa­vat yhtä ison osan jaet­ta­vas­ti potis­ta – tosin vaik­ka suku­puo­lit­tain jaet­tu­na raha­mää­räs­sä ei ole eroa, niin mies saa sil­ti mon­ta ton­nia enem­män rahaa eläk­keel­lä ollessaankin.

    Nai­nen saa sitä elä­ket­tä kes­ki­mää­rin usei­ta vuo­sia enem­män kuin mies.

  59. Tero Tolo­nen: Eli siis it-puo­lel­la aina­kin mie­hil­lä on ollut täy­del­li­nen hal­lin­ta vaik­ka ala sopii ihan yhtä hyvin naisillekin.

    Juu­ri­han oli uuti­nen tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan STEM-aloil­la suo­si­taan nai­sia (eko­no­mit tai­si­vat olla ainoa tas­a­puo­li­ses­ti suh­tau­tu­va ryh­mä) — kuten monil­la muil­la­kin aloil­la. On se kum­mal­lis­ta, jos joku asia sopii jol­le­kin ryh­mäl­le yhtä hyvin kuin toi­sel­le ja suo­sin­nas­ta huo­li­mat­ta se ryh­mä ei hakeu­du alal­le. Kuu­los­taa epäi­lyt­tä­väl­tä mut­ta aika näyttää.

    Link­kaa­mas­sa­si blo­gis­sa­kin ker­rot­tiin täs­tä suo­sin­nas­ta (eikä suin­kaan syr­jin­näs­tä vaik­ka otsik­ko niin väitti).

    IT-ala on poik­keuk­sel­li­nen lähin­nä sen suh­teen, että koo­daa­jien jou­kos­sa on suo­sin­nas­ta tai vähin­tään tasa­ve­roi­ses­ta koh­te­lus­ta huo­li­mat­ta todel­la vähän nai­sia. Sik­si sii­tä pide­tään­kin enem­män mete­liä kuin kai­kis­ta niis­tä alois­ta yhteen­sä, jois­sa mie­hiä on vähän, esim. opet­ta­jat, lää­kä­rit ja psy­ko­lo­git. No, ehkä opet­ta­jan tai tera­peu­tin hom­mas­sa suku­puol­ten epä­ta­sai­ses­ta jakau­mas­ta ei ole niin väliä kuin koodaajilla.

    Enkä tie­ten­kään kuvit­te­le femi­nis­tien jär­jes­tä­neen maa­il­maa poi­kain kan­nal­ta epäe­dul­li­sek­si. Ei heil­lä sen­tään sel­lai­seen ole voi­maa vaik­ka val­lan kah­vas­sa kiin­ni ovat­kin. Pikem­min he hyö­dyn­tä­vät jo ole­mas­sa ole­via “mies­vi­ha­mie­li­siä” ste­reo­ty­pioi­ta ja rakenteita.

    Mut­ta kun ottaa kan­taa, “vaah­to­aa” yhteis­kun­nan epä­koh­dis­ta, pää­tyy väki­sin otta­maan kan­taa myös sii­hen kenen jou­kois­sa sei­soo ja kenen ei. Femi­nis­mi on ilman muu­ta tasa-arvon kan­nal­ta vahin­gol­li­sin yksit­täi­nen teki­jä (lii­ke, ideo­lo­gia) vaik­ka aikoi­naan oli toki muka­na edis­tä­mäs­sä nais­ten ase­maa. Sii­nä kitey­tyy se, mitä vas­tus­tan esi­mer­kik­si kou­lu­tus­ky­sy­myk­ses­sä. Juu­ri femi­nis­tit vää­ris­te­le­vät, hys­syt­te­le­vät ja estä­vät tär­keäl­tä osin kou­lu­tuk­sen kor­jaa­mi­sen — vaik­ka eivät tie­ten­kään he yksinään.

    Niin tai näin, nai­set haa­li­vat parem­mal­la kou­lu­me­nes­tyk­sel­lään itsel­leen ne amma­tit, jot­ka nai­sia kiin­nos­ta­vat, par­haat amma­tit hei­dän kan­nal­taan. Mie­het pää­ty­vät yhä enem­män sii­hen, mitä jäl­jel­le jää: joi­den­kin STEM-alo­jen lisäk­si ras­kaat, vaa­ral­li­set ja likai­set hom­mat plus var­maan myös monet “ajan­käy­tön kan­nal­ta haas­ta­vat”, stres­saa­vat ja “lii­an” kil­pai­lul­li­set alat. Yhä useam­man koh­ta­lo lie­nee, jos nykyi­nen meno jat­kuu, työt­tö­myys tai rikol­li­suus. Tämä joh­tuu ennen kaik­kea syr­ji­väs­tä kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä, jos puhu­taan asiois­ta, joi­hin poliit­ti­ses­ti voi­si peri­aat­tees­sa vaikuttaa.

    (Puhun siis täs­sä, kuten yleen­sä­kin, ennen kaik­kea toden­nä­köi­syyk­sis­tä, tren­deis­tä ja poliit­ti­ses­ta enkä niin­kään luo­kis­ta, kausa­li­tee­teis­ta ja Totuu­des­ta. Kos­ka ihmi­set eivät usein osaa teh­dä tätä eroa, he tul­kit­se­vat väit­tee­ni vää­rin. En ole siis sitä miel­tä, että nai­set ja mie­het, tytöt ja pojat oli­si­vat yhteis­kun­taa selit­tä­viä luok­kia. Sen sijaan olen sat­tu­nut huo­maa­maan, että Suo­mes­sa val­lit­see tren­de­jä, jot­ka toden­nä­köi­ses­ti joh­ta­vat ongel­miin ja jol­tain osin ongel­mia voi­si luul­ta­vas­ti vält­tää, jos poi­kien tai aina­kin joi­den­kin poi­kien eri­tyi­set piir­teet otet­tai­siin kou­lus­sa parem­min huo­mioon. Mik­si näin uskon, vaa­ti­si kir­jan kir­joit­ta­mis­ta mut­ta toi­vot­ta­vas­ti nois­sa vies­teis­sä yllä onnis­tuin ker­to­maan tär­keim­piä pointteja.)

  60. Tero Tolo­nen: Ongel­ma on että par­haat kyvyt eivät täl­löin pää­se kyky­ään vas­taa­viin teh­tä­viin ja se on kaik­kien ongelma.

    Par­hail­la kyvyil­lä varus­tet­tu voi päät­tää hakea kyky­jään ja ennen kaik­kea miel­ty­myk­si­ään vas­taa­via teh­tä­viä jos­tain muu­al­ta, ei sil­le oikein voi mitään.

  61. Tero Tolo­nen:
    Vaah­toat koko ajan tuos­ta femi­nis­mis­tä mut­ta sii­nä vaah­toa­mi­sen kes­kel­lä jää ikään­kuin huo­miot­ta se todel­li­nen ongel­ma – se ei ole niin että jokin yksit­täi­nen taho tai teki­jä mää­räi­si asioi­ta vaan yhteis­kun­nan raken­ne on muo­vau­tu­nut aiko­jen saa­tos­sa täm­möi­sek­si kuin se nyt on. 

    Luon­nol­li­ses­ti suku­puo­li­syr­jin­näl­lä kou­luis­sa on pal­jon mer­ki­tys­tä. Parem­mat arvo­sa­nat saa­neet ja parem­min kou­lu­te­tut tytöt meni­vät ennem­min lää­kik­seen, lakia luke­maan tai vaik­ka opet­ta­jik­si kuin alkoi­vat vään­tä­mään bit­tiä työk­seen. Nykyi­sin osa pojis­ta taas jää kou­lut­ta­mat­ta ja syr­jäy­tyy, jot­kut jo kau­an ennen kuin pitäi­si hakea edes toi­sen asteen koulutukseen. 

    Nyky­sys­tee­mi haas­kaa inhi­mil­lis­tä pää­omaa. Tytöt hakeu­tu­vat muu­al­le kos­ka voi­vat, pojat taas jää­vät vajaa­kou­lu­te­tuik­si tai koko­naan kouluttamatta.

    Mitä enem­män tyt­tö­jä suo­si­taan, sitä enem­män amma­tit segre­goi­tu­vat. Sen voi hyvin huo­ma­ta poh­jois­mai­sis­ta työ­mark­ki­nois­ta. Ammat­tien segre­goi­tu­mi­nen taas joh­taa palk­ka-eron kas­vuun: nai­set ovat kiin­nos­tu­nei­ta vapaa-ajas­ta ja mie­lek­käik­si koke­mis­taan teh­tä­vis­tä eivät­kä niin­kään pal­kas­ta. Palk­ka-eron kas­vu taas antaa joil­le­kin aiheen kiris­tää syr­jin­tää enti­ses­tään: jos kou­lu­tet­tu­ja mie­hiä ei ole, niin ehkä sit­ten joku nai­nen suos­tuu johtajaksi.

  62. ano­nil­li: Par­hail­la kyvyil­lä varus­tet­tu voi päät­tää hakea kyky­jään ja ennen kaik­kea miel­ty­myk­si­ään vas­taa­via teh­tä­viä jos­tain muu­al­ta, ei sil­le oikein voi mitään.

    Tuo tavoite,että teh­tä­vään vali­taan paras,ei toteu­du juu­ri koskaan.

    Ensin­nä­kään se paras tus­kin edes hakee paik­kaa. Jos ihmi­nen on tyy­ty­väi­nen nykyi­seen työ­hön niin hän ei vil­kui­le mui­ta paikkoja

    Maa­il­mas­sa on 3–4 mil­jar­dia työi­käis­tä on työ­paik­kail­moi­tus tavoit­taa ehkä muu­ta­man tuhat näistä

    Ja vain osa hakee paik­kaa ja nyky­ään näis­tä­kin on noi­ta työk­kä­rin pak­ko­ha­ki­joi­ta mer­kit­tä­vä osa

    Kun rek­ry­toi­ja halu­aa vält­tää vir­hei­tä niin hän valit­see jon­kun tutun tai tut­ta­van tuttava

    Eli lop­pu­tu­le­ma on ettei paik­kaan vali­ta kos­kaan paras­ta vaan pie­nen tut­ta­va­pii­rin sisäl­tä mel­kein sil­mät ummes­sa sopi­val­ta tuntuva

  63. Useim­mat Euroo­pan maat ovat rat­kais­seet työl­li­syy­son­gel­man suo­si­mal­la osapäivätyötä

    Tyy­pil­li­ses­ti osa-aikai­sia on mata­lan työt­tö­myy­den mais­sa n 25%,Hollannissa liki 50%

    Har­vas­sa maas­sa osa-aika­työ joh­taa köy­hyy­teen, Sak­sa ja Englan­ti tuke­vat osa- aika­työ­tä hei­kos­ti ja niin­pä köy­hien mää­rä on korkea

    Mut­ra esim Ruot­sis­sa osa- aikai­sia on 25% työllisistä,mutta pie­ni­tu­lois­ten mää­rä on Suo­men tasoa, vaik­ka Suo­mes­sa osa-aikai­sia on vain 16%

    Jos Suo­mes­sa­kin osa-aikai­sia oli­si 25% niin työl­li­syy­sas­te oli­si liki 80% ja työt­tö­myys 5% luokkaa

  64. Pek­ka Pes­si: Nyky­sys­tee­mi haas­kaa inhi­mil­lis­tä pää­omaa. Tytöt hakeu­tu­vat muu­al­le kos­ka voi­vat, pojat taas jää­vät vajaa­kou­lu­te­tuik­si tai koko­naan kouluttamatta.

    Niin, itse asias­sa Suo­mes­ta­han ei löy­dy edes opis­ke­lu­paik­ko­ja kai­kil­le haluk­kail­le enää tätä nykyä.

    Englan­ti, Ruot­si, Viro tai muut bal­tian maat ovat nuo­ri­sol­le ihan var­tee­no­tet­ta­via vaih­toeh­to­ja, jos tääl­lä ei pys­ty­tä takaa­maan edes kiin­nos­ta­vaa opiskeluvaihtoehtoa.

    Osmo­kin tai­si mai­ni­ta että täm­möis­tä oli hänen­kin lap­sen­sa kai poh­ti­nut ja itse olen tavan­nut muu­ta­man kuu­kau­den sisään nuo­ria jot­ka joko opis­ke­le­vat tai aiko­vat men­nä opis­ke­le­maan Ruot­siin tai Bal­tian mai­hin. Eikä tämä lii­ke kos­ke vain opiskelijoita

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/02/22/hs-yha-useampi-tyollistyy-ulkomaille-kokkeja-hoitajia-ja-laakareita-jarrutellaan/20162041/12

    http://www.studio55.fi/matkailu/article/yha-useampi-suomalaisopiskelija-suorittaa-tutkintonsa-virossa-tassa-syy/132038

    Ja sama kos­kee tie­ten­kin yri­tyk­siä­kin. Kuten Sep­po Korp­poo tuos­sa on varoitellut. 

    Nyt kun työ­elä­mäs­sä jat­ku­va­si kas­vaa kou­lu­tus­ta­so­vaa­ti­mus niin täs­sä on mel­koi­nen ris­ti­rii­ta sen välil­lä että tämän­het­ki­nen hal­li­tus näkee jär­ke­väk­si lei­ka­ta koulutuksesta.

    http://www.oaj.fi/cs/oaj/Tiedotteet?&contentID=1408912087393&pageName=Hallituksen+koulutusleikkaukset+uhkaavat+vieda+9+500+tyopaikkaa

    Tänään var­mis­tu­neet yli 850 mil­joo­nan euron kou­lu­tus­leik­kauk­set näky­vät jokai­sen lap­sen ja nuo­ren oppi­mi­ses­sa lähi­vuo­si­na. Ope­tuk­sen laa­tu ja mää­rä kär­si­vät kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la var­hais­kas­va­tuk­ses­ta kor­kea­kou­lui­hin. Ope­tusa­lan Ammat­ti­jär­jes­tön OAJ:n mukaan jopa 9 500 työ­paik­kaa uhkaa hävi­tä ope­tus- ja kasvatusalalta.

    Perus­asiat ovat kateis­sa, jos busi­ness­jul­kai­su vään­täi­si rautalangasta:
    http://www.bloomberg.com/news/articles/2015–10-21/ten-reasons-why-early-childhood-education-pays-off

    Brain science and eco­no­mics show that inter­ve­ning to help children when they’­re very young is more cost-effec­ti­ve than wai­ting until they’­re in school. That’s the conclusion of a new report from the Brid­ges­pan Group and the Pritz­ker Children’s Initiative

  65. Tero Tolo­nen: Voit vapaas­ti, mie­les­tä­ni se on absur­di väi­te, samas­ta työs­tä pitäi­si saa­da sama palk­ka ja useim­mi­ten saadaankin.

    Mut­ta väi­tän, että on tiet­ty­jä töi­tä joi­hin joko hakee vain tie­tyn suku­puo­len edus­ta­jia tai joko tie­toi­ses­ti tai ali­ta­jui­ses­ti suo­si­taan tie­tyn suku­puo­len edus­ta­jia ja sitä­hän tuo Tom­pe­lo­kin tuos­sa ajaa.

    Eli sama aja­tus – suku­puo­lel­la ei pitäi­si olla väliä, mut­ta jos­tain syys­tä sil­lä tun­tuu ole­van. Kat­so nyt vaik­ka tuo­ta kau­pun­gin­joh­ta­jien lis­taa, voi­ko olla sat­tu­maa että mel­kein kaik­kien suu­rien kau­pun­kien joh­ta­jat ovat mie­hiä ja jos mukaan las­ket­tai­siin vie­lä his­to­rias­ta edel­tä­vät kau­pun­gin­joh­ta­jat tulos oli­si var­maan vie­lä musertavampi.

    His­to­rian pai­no­las­ti on siis jär­kyt­tä­vä eikä se ole pois­tu­nut mihinkään.

    Jos kyse on yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun opti­moin­nis­ta, miten kukaan jär­ke­vä ihmi­nen voi pitää täl­läis­tä kes­kus­te­lua haitallisena?

    ajat­te­lep­pa ase­vel­vol­li­sia. Mel­kein kaik­ki miehiä

  66. bruut­tus: ajat­te­lep­pa ase­vel­vol­li­sia. Mel­kein kaik­ki miehiä

    Sem­moi­nen pie­ni kor­jaus, että kaik­ki ase­vel­vol­li­set ovat mie­hiä. Nai­sil­le on _vapaaehtoinen,_kevennetty*_ asepalvelus.

    *pal­ve­luk­sen voi syy­tä ilmoit­ta­mat­ta kes­keyt­tää alkuai­ka­na, nai­sil­le on oma majoi­tus­ti­la, nai­set saa­vat enem­män päi­vä­ra­haa, nai­sia koh­del­laan kan­ta­hen­ki­lö­kun­nan ja varus­mies­kou­lut­ta­jien tahol­ta posi­ti­vii­vi­sel­la syr­jin­näl­lä, jot­ta ei syn­ny nega­tii­vis­ta julkisuutta. 

    Ainoa mitä nai­sil­ta puut­tuu armei­jas­sa on psy­kiat­rin lausun­to mie­len­vi­kai­suu­des­ta, kos­ka ei kukaan jär­jis­sään ole­va mene opet­te­le­maan tap­pa­mis­ta, jos ei ole pakko.

  67. Tom­pe­lo: Nai­sen euro on lähin­nä pro­pa­gan­daa. Mut­ta yleen­sä sil­lä vii­ta­taan koko­päi­vä­työ­tä teke­vien koko­nai­san­sioi­hin. Var­sin uskot­ta­van seli­tyk­sen mukaan näin mita­ten mies­ten ansiot tosi­aan ovat 20% enem­män, kos­ka mie­het teke­vät noin 20% pitem­pää päi­vää (yli­työt, pois­sao­lot, lomat). Pal­kat samois­sa teh­tä­vis­sä sen sijaan lie­ne­vät suu­rin piir­tein samat. Esi­mer­kik­si Turus­sa juu­ri val­mis­tu­neen tasa-arvo­sel­vi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­sa­mis­sa pal­kois­sa ei ole tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää eroa suku­puol­ten välil­lä (joten Tur­ku, häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä, päät­ti käsit­tääk­se­ni saman­tien tiput­taa suku­puol­ten palk­kae­ro­jen seu­raa­mi­sen asialistaltaan).

    Miten­kö­hän asian­lai­ta on muu­al­la? Aika har­voin, jos kos­kaan, olen näh­nyt nai­sia esim. yli­töis­sä. Täl­lä, ja muil­la mai­ni­tuil­la sei­koil­la, voi olla tosi­aan var­sin suu­ri vai­ku­tus. Mie­het teke­vät näh­däk­se­ni pää­sään­töi­ses­ti suu­rem­man osan kai­kes­ta sii­tä työs­tä, jota tun­te­mil­la­ni työ­pai­koil­la teh­dään työ­ajan ulkopuolella. 

    Mak­set­ta­vas­ta palk­ka­sum­mas­ta (per hen­ki­lö­työ­vuo­si) lie­nee täs­sä “kenen euro”-keskustelussa kai­ke­ti kyse. Mie­les­tä­ni pitäi­si kyl­lä ottaa myös todel­li­nen käy­tet­ty työ­ai­ka mukaan ver­tai­lui­hin tun­tei­na. Joil­la­kin aloil­la ja jois­sa­kin teh­tä­vis­sä sen voi­si ehkä teh­dä hel­pos­ti, tois­ten osal­ta taa­sen vali­tet­ta­vas­ti ei. 

    Pitäi­si­kö jokai­sel­le nuo­rel­le antaa hen­ki­lö­koh­tai­nen työ­ai­ka­mit­ta­ri, sit­ten kun sel­lai­nen on kehi­tet­ty? Vii­kon­lop­pu-vapaal­le, lomil­le tai eläk­keel­le voi­si läh­teä vas­ta sit­ten, kun mit­ta­ri­lu­ke­ma sen sal­lii (tai hei­ken­ty­nyt terveys/työkyky sii­hen pakot­taa). Mit­ta­riin voi­si kyt­keä myös häly­tyk­sen, jos joku ei itse (tai esi­mie­hen­sä!) huo­maa hel­lit­tää (lep­pois­taa) ajoissa. 

    Karos­hi”, joka on käsit­tääk­se­ni koi­tu­nut pal­jon useam­min mies­ten kuin nais­ten koh­ta­lok­si, voi­tai­siin sil­loin ehkä vält­tää ilmiö­nä mies­ten­kin osalta.

  68. Janis Pet­ke: Ainoa mitä nai­sil­ta puut­tuu armei­jas­sa on psy­kiat­rin lausun­to mie­len­vi­kai­suu­des­ta, kos­ka ei kukaan jär­jis­sään ole­va mene opet­te­le­maan tap­pa­mis­ta, jos ei ole pakko.

    Suo­men puo­lus­tus­voi­mis­sa ei ope­te­ta tap­pa­mis­ta yhtään sen enem­pää kuin lää­ke­tie­teel­li­ses­sä ope­te­taan ihmis­ten viiltelyä.

    Eli kyse on orga­ni­soi­dus­ta jouk­ko-voi­mas­ta tilan­tees­sa, jos­sa joku ulko­puo­li­nen voi­ma yrit­tää hor­jut­taa sivis­ty­neen val­tion toi­min­taa. Suu­rin osa kou­lu­tuk­ses­ta kes­kit­tyy ihan johon­kin muu­hun, lähin­nä kalus­tei­den oikeaop­pi­seen käyt­töön ja itsen­sä sekä varus­tei­den huol­toon poikkeusoloissa.

    Maa­il­ma on täyn­nä kah­jo­ja ja oli­si type­rää, että sivis­ty­nyt yhteis­kun­ta ei val­mis­tau­tui­si sii­hen että joku päi­vä kah­jot yrit­tä­vät hyö­kä­tä tän­ne — jos his­to­rias­ta voi jotain oppia, se on yllät­tä­vän yleistä.

    Muu­ten käy hel­pos­ti niin kuin sil­le rau­han­omai­sel­le yhtei­söl­le jos­ta Jared Dia­mon ker­too kir­jas­sa “Tykit, tau­dit ja teräs” — erääl­lä saa­rel­la asu­nut sivis­ty­nyt ja rau­han­omai­nen yhtei­sö tuhot­tiin täy­sin ja kaik­ki ihmi­set tapet­tiin, kun pai­kal­le osui kil­pai­le­va sotai­sa hei­mo, jon­ka toi­min­ta perus­tui mui­den ryöstelyyn.

  69. Lii­an van­ha:
    Useim­mat Euroo­pan maat ovat rat­kais­seet työl­li­syy­son­gel­man suo­si­mal­la osapäivätyötä

    Tyy­pil­li­ses­ti osa-aikai­sia on mata­lan työt­tö­myy­den mais­sa n 25%,Hollannissa liki 50%

    Har­vas­sa maas­sa osa-aika­työ joh­taa köy­hyy­teen, Sak­sa ja Englan­ti tuke­vat osa- aika­työ­tä hei­kos­ti ja niin­pä köy­hien mää­rä on korkea

    Mut­ra esim Ruot­sis­sa osa- aikai­sia on 25% työllisistä,mutta pie­ni­tu­lois­ten mää­rä on Suo­men tasoa, vaik­ka Suo­mes­sa osa-aikai­sia on vain 16%

    Jos Suo­mes­sa­kin osa-aikai­sia oli­si 25% niin työl­li­syy­sas­te oli­si liki 80% ja työt­tö­myys 5% luokkaa

    Osa-aikai­suus on mah­dol­lis­ta, kun per­hei­siin on ker­ty­nyt vau­raut­ta. Sil­loin saa asun­non tai muu­ta tukea vanhemmilta. 

    Suo­mes­sa täl­lais­ta vau­raut­ta on pal­jon vähem­män kuin aiem­min kau­pun­gis­tu­neis­sa mais­sa. Sik­si Suo­mes­sa on äly­tön­tä neu­voa nuo­rel­le per­heel­le, että vai­mo voi­si teh­dä osa-aika­työ­tä. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa se on kui­ten­kin täy­sin mah­dol­li­nen vaih­toeh­to. Nais­ten, ja nime­no­maan nais­ten, osa-aika­työt ovat­kin lisään­ty­neet voi­mak­kaas­ti vuo­si vuodelta.

    Tääl­tä voi etsiä tuo­ta kor­re­laa­tio­ta: http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2015/05/economist-explains-12

    Suo­mes­sa mies­ten osa-aikai­suus ei pal­jon poik­kea muis­ta poh­jois­mais­ta. Mut­ta vie­lä ei köy­häs­sä maas­sa ole varaa nais­ten osa-aikai­suu­teen vaan se on lähel­lä mies­ten osuutta.

    Ja mikäs sii­nä, saa­vat­han sitä avio­puo­let sopia työn­jaos­ta niin kuin halua­vat, jos varaa on ja aidos­ti sopi­vat yhdessä.

    Var­jo­puo­lek­si voi ehkä lukea sen uuti­sen, jon­ka mukaan nais­ten osa-aika­työn lisään­tyes­sä mies­ten toi­nen työ on vas­taa­vas­ti ollut yleis­ty­mään päin (tai­si olla Bel­gias­ta kyse).

    1. Osa-aikai­suus on mah­dol­lis­ta, kun per­hei­siin on ker­ty­nyt vau­raut­ta. Sil­loin saa asun­non tai muu­ta tukea vanhemmilta. 

      Hyvä point­ti Tom­pe­lol­ta. Nyt elos­sa ole­va suku­pol­vi on jou­tu­nut mak­sa­maan jok­seen­kin koko asun­to­kan­nan raken­ta­mi­sen. Seu­raa­va jou­tuu raken­ta­maan sen puo­lik­si uudes­taan, kos­ka mil­joo­na asun­toa on väräs­sä pai­kas­sa. Sik­si tar­vi­taan isom­mat tulot. Nii­tä ei yleen­sä tar­vit­se, kun on täyt­tä­nyt 50 vuot­ta, kos­ka yhtäk­kiä asun­to­lai­na on maksettu.

  70. Täs­sä on tasa-arvoon liit­tyen uuti­nen Kauppalehdestä:

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kasvuyritys-tormasi-ongelmaan-naisosaajien-kanssa-ei-saada-edes-alustavia-keskusteluja-kayntiin/GmQ8vuVv

    Kan­nat­taa lukea läpi ja poh­tia itse mitä miel­tä asias­ta on:

    Idea­nin työn­te­ki­jöis­tä on puo­let nai­sia ja tasa­pai­no halut­tai­siin pitää yllä, sil­lä yri­tys ker­too pitä­vän­sä tär­keä­nä sitä, että työyh­tei­sös­sä on laa­ja kir­jo eri­lai­sia ihmisiä.

    Voi­sin hel­pos­ti kuvi­tel­la, että tuom­moi­set työt sopi­vat eten­kin nuo­ril­le ihmi­sil­le hyvin.

    Hie­no uuti­nen joka tapauk­ses­sa, eten­kin tuon vien­nin osal­ta siis. 

    Täm­möi­siä ulko­mail­le täh­tää­viä Suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä pitäi­si olla enem­män, kai­kis­sa kokoluokissa.

  71. Lisäk­si jul­ki­suu­des­sa ei juu­ri puhu­ta armei­jan aiheut­ta­mis­ta ter­vey­son­gel­mis­ta kuten virt­san­kar­kai­lus­ta, väli­li­han repeä­mis­tä, lii­tos­ki­vuis­ta, veren­hu­kas­ta, uni­va­jees­ta ja esim. selkäkivuista.

    Eikun anteek­si, nyt sekoi­tin toi­seen asi­aan, joka han­ka­loit­taa ihmi­sen työ- ja muu­ta elä­mää vähin­tään vuo­dek­si per laa­ki. Kah­den ihmi­sen elä­mäs­sä asia vai­kut­taa sel­väs­ti enem­män toi­seen osa­puo­leen, ihan jo fyy­si­sis­tä syistä.

    Ei, mie­les­tä­ni armei­jan ja syn­nyt­tä­mi­sen ver­tai­lus­sa ei ole jär­keä. Kun­han tuli tämän into­hi­moi­sen kes­kus­te­lun kes­kel­lä mie­leen, että joku mies ilmoit­ti pal­jon mie­luum­min käy­vän­sä armei­jan (oli aina­kin kah­den lap­sen syn­ty­män todistanut).

  72. Tero Tolo­nen:Mut­ta siis se, että nai­sia ei ole kiin­nos­ta­nut vaik­ka­pa ohjel­moin­ti on ollut mel­koi­nen huk­kaan hei­tet­ty potentiaali. 

    Jos ohjel­moin­ti ei kiin­nos­ta, ei ole min­kään­lais­ta hukat­tua poten­ti­aa­lia. Sii­nä on kyl­lä sem­moi­nen hom­ma, jota ei vaan voi miten­kään teh­dä kun­nol­la, ellei se oikeas­ti kiinnosta.

    Kyl­lä se niin vain menee, että jos mie­hil­lä menee huo­nos­ti, he ovat van­ki­las­sa taik­ka syr­jäy­ty­vät, se joh­tuu heis­tä itses­tään. Min­kä sil­le mah­taa, ettei mikään kiin­nos­ta, ei ole itse­ku­ria tai muu­ten vain rötös­te­lee ja juo viinaa? 

    Jos taas nai­set eivät pär­jää jos­sain, vaik­ka­pa pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­sa, se taas ei joh­du sii­tä ettei nai­sia kiin­nos­tai­si käyt­tää koko elä­mään­sä uran raken­ta­mi­seen. Kyl­lä se joh­tuu heti välit­tö­mäs­ti syrjinnästä.

    Kun mies lyö vai­mo­aan tur­paan, mies on sika, hänet pitää lait­taa lin­naan. Kau­hea hir­vi­tys, vika mie­hes­sä. Kun nai­nen pahoin­pi­te­lee las­taan, se on hätä­huu­to, hän­hän tar­vit­see ilmi­sel­väs­ti apua, vika on raken­teis­sa ja ennen­kaik­kea sii­nä, ettei yhteis­kun­ta ole tar­jon­nut riit­tä­väs­ti apua taa­kan alla muser­tu­val­le äityliiniraukalle. 

    Suu­rin huu­ta­va maan­pääl­li­nen ongel­ma per­heis­sä on kuu­lem­ma nai­si­aan lyö­vät mie­het, vaik­ka nai­set pahoin­pi­te­le­vät enem­män lap­sia ja arviol­ta jopa 5000–6000 syn­ty­mä­tön­tä las­ta kär­sii joka iki­nen vuo­si alko­ho­lis­ta (muu­ta­mal­la sadal­la on niin pahat vam­mat, että pää­se­vät tilas­toi­hin saak­ka). Näi­tä­kään nai­sia ei tuo­mi­ta mis­sään, he kun tar­vit­se­vat apua.

    Täl­lai­nen on tämän päi­vän suku­puo­lit­tu­nut keskustelu.

  73. Kos­ka Osmo ei ole mil­lään muul­la tie­nan­nut kuin sil­lä, että val­tio mak­saa hänel­le hyvän pal­kan ja eri­tyi­sen hyvän eläk­keen sekä muut edut, niin sik­si on tosi help­poa lähes vit­tuil­la toi­sil­le ja muil­le. Henk­se­lei­tään pau­ku­tel­len. Onpa kovin ikä­vää, että monet suo­ma­lai­set eivät enää jak­sa. Saa­daan ehkä itse­mur­hat­kin nousuun tämän epä­toi­von ja syyt­te­lyn kes­kel­lä. Kivat tule­vai­suu­det edes­sä, eikä Vih­reil­lä, puolueena,ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa. Pahik­set ovat aina ihan muualla.

    On se sokea­ta. Ihmis­ten meininki.

    1. Saa­nen kui­ten­kin huo­maut­taa, että olen amma­til­ta­ni yksi­tyis­yrit­tä­jä, tai ehkä parem­min itsen­sä työllistäjä.

  74. Ruot­sis­sa ovat fik­sum­pia, kos­ka siel­lä asun­to­lai­no­ja ei tar­vit­se mak­saa lyhyes­sä ajas­sa takai­sin. Se mah­dol­lis­taa monil­le nai­sil­le ja ikään­ty­neil­le­kin olla vapaa­eh­toi­ses­ti osa-aikatyössä.

    Herää kysy­mys, voi­tai­siin­ko vuo­rot­te­lu­va­paat ja osa-aikae­läk­keet lopet­taa kokonaan?

    Jos lah­ja­ve­roa ei ole, niin varal­li­suut­ta on help­po siir­tää jäl­ki­pol­vil­le. Sitä kaut­ta nuo­ret­kin pää­se­vät hel­pom­min kiin­ni omis­tusa­sun­toi­hin ja kau­pun­gis­tu­mi­nen ete­nee nopeammin.

    Osa-aika- ja silp­pu­työn lisään­ty­mi­nen joh­ta­vat tie­tyis­sä tilan­teis­sa tuot­ta­vuu­den kas­vuun. Sik­si nii­tä joil­la­kin aloil­la suo­si­taan. Tuot­ta­vuu­den kas­vu puo­les­taan nos­taa kil­pai­lu­ky­kyä. Työ­mark­ki­nat muo­dos­tu­vat joustavammiksi.

    Tilas­to­kes­kuk­sen työs­sä­käyn­ti­tut­ki­muk­sis­sa työl­li­sek­si ei las­ke­ta hen­ki­löi­tä, jot­ka työt­tö­mi­nä työn­ha­ki­joi­na ovat teh­neet tila­päi­siä töi­tä. Saman lai­tok­sen työ­voi­ma­tut­ki­muk­sis­sa nämä hen­ki­löt kui­ten­kin las­ke­taan työl­li­sek­si. Joten vähän seka­via ovat nämä tilastointitavat.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa paran­tu­neet mah­dol­li­suu­det teh­dä osa-aika­työ­tä saat­ta­vat nos­taa tilas­tois­sa työl­lis­ten mää­rää mer­kit­tä­väs­ti, vaik­ka teh­dyt työ­tun­nit eivät pal­jon kasvaisikaan.

    Suo­mes­sa on noin 40 000 tukea saa­vaa omais­hoi­ta­jaa, jot­ka ilmei­ses­ti lue­taan työl­li­sik­si (en ole var­ma). Laa­jen­ta­mal­la tukea saa­vien omais­hoi­ta­jien jouk­koa tilas­toi­hin voi­tai­siin hel­pos­ti saa­da 40 000 uut­ta työl­lis­tä. Tosin sel­lai­sel­la tem­pul­la työn­teon mää­rä ei juu­ri­kaan lisään­tyi­si. Lisäk­si toi­men­pi­de kau­nis­tai­si lähin­nä elä­ke­läis­ten työllisyyslukuja.

  75. M: joku mies ilmoit­ti pal­jon mie­luum­min käy­vän­sä armei­jan (oli aina­kin kah­den lap­sen syn­ty­män todistanut).

    Sit­ten oli se toi­nen mies — vai oli­ko se sama — joka sanoi, että mie­luum­min syö ome­noi­ta kuin käyt­tää lip­pis­tä. Mut­ta, joo, kyl­lä nais­ten pitäi­si saa­da itse päät­tää, syn­nyt­tä­vät­kö vai eivät. Nyky­ään­hän monet pitä­vät syn­ny­tys­vel­vol­li­suut­ta epä­rei­lu­na ja eten­kin sitä, että jou­tuu van­ki­laan jos kiel­täy­tyy kokonaan.

  76. Sylt­ty: Kyl­lä se niin vain menee, että jos mie­hil­lä menee huo­nos­ti, he ovat van­ki­las­sa taik­ka syr­jäy­ty­vät, se joh­tuu heis­tä itses­tään. Min­kä sil­le mah­taa, ettei mikään kiin­nos­ta, ei ole itse­ku­ria tai muu­ten vain rötös­te­lee ja juo viinaa?

    Mut­ta mikä sii­hen on syy­nä ollut?

    Eli mikä oli­si sem­moi­nen kon­kreet­ti­nen ehdo­tus jol­la mies­ten ase­maa saa­tai­siin paran­net­tua niin että sem­moi­nen suku­pol­ves­ta toi­seen jat­ku­va kier­re saa­tai­siin katkaistua.

    Itse asias­sa juu­ri oli jut­tu leh­des­sä las­tenp­sy­kiat­ri Jari Sink­ko­ses­ta, joka kiin­nos­tui psyk­ko­lo­gias­ta, kos­ka hänen isän­sä tap­poi itsen­sä kun hän itse oli murrosiässä:

    http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1459484329490

    Nuo ovat sem­moi­sia kään­ne­koh­tia ihmi­sen elä­mäs­sä, eli miten rea­goi­daan muu­tok­seen tai ulkoi­seen pai­nee­seen. Jari Sink­ko­nen valit­si tuos­sa sen, että hän rupe­aa tut­ki­maan psy­ko­lo­gi­aa. Isän tra­ge­dia muo­dos­ti hänel­le riit­tä­vän vah­van sisäi­sen moti­vaa­tion sel­vit­tää mis­tä oikein on kyse ihmi­sen mie­les­sä, kun ihmi­nen pys­tyy teke­mään jotain noin hir­vit­tä­vää itsel­leen ja läheisilleen.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Saa­nen kui­ten­kin huo­maut­taa, että olen amma­til­ta­ni yksi­tyis­yrit­tä­jä, tai ehkä parem­min itsen­sä työllistäjä.

    Niin. Onko se itsen­sä työl­lis­tä­mi­nen vapail­la mark­ki­noil­la vai sel­lais­ta “yrit­tä­mis­tä” että raha tulee jul­ki­sis­ta varoista? 

    Saa sitä huo­maut­taa mitä tahan­sa, mut­ta kun tie­tää että taus­tal­la on mah­dol­li­suus huip­pue­läk­kee­seen eikä mitään talou­del­lis­ta ris­kiä ole, niin hyvä sitä on tuu­le­tel­la ikeniä.

  78. Tero Tolo­nen:Eli mikä oli­si sem­moi­nen kon­kreet­ti­nen ehdo­tus jol­la mies­ten ase­maa saa­tai­siin paran­net­tua niin että sem­moi­nen suku­pol­ves­ta toi­seen jat­ku­va kier­re saa­tai­siin katkaistua.

    Jaa‑a. Kai­kil­la mit­ta­rei­la mitat­tu­na mie­het ja pojat voi­vat pal­jon huo­nom­min kuin naiset. 

    Jos­tain syys­tä kaik­ki efort­ti lai­te­taan nais­ten ase­man paran­ta­mi­seen, kos­ka muu­ta­ma nai­nen, jot­ka ovat työ­elä­mäs­sään menes­ty­neet parem­min kuin 99,999% ihmi­sis­tä, ei ole pääs­syt pörs­siy­ri­tyk­sen toimitusjohtajaksi.

    Hyvä esi­merk­ki suku­puo­lien erois­ta on suh­tau­tu­mi­nen näi­hin per­he­sur­miin. Kun nai­nen mäl­lä­si auton­sa ja lap­sen­sa bus­sin nok­kaan, pääl­lim­mäi­se­nä tun­tui ole­van ihmet­te­ly sii­tä, että mik­si kukaan ei aut­ta­nut tai että mitä­hän pahaa se mies oli teh­nyt, kun nai­nen oli näin äärimm­mäi­seen rat­kai­suun päätynyt.

    Täs­tä maas­ta ei löy­dy parin höy­ry­pään lisäk­si yhtään ymm­mär­tä­jää, jos mies lah­taa per­heen­sä. Jos nai­nen lah­taa, niin ymmär­tä­jiä ja isän syyt­te­li­jöi­tä kyl­lä riittää.

  79. Eikö kui­ten­kin perus­il­miö ole tämä: jul­ki­nen sek­to­ri työl­lis­tää täs­sä­kin tilan­tees­sa hyvin, ja se on erit­täin nais­val­tai­nen. Jul­ki­sen sek­to­rin hui­ma kas­vu osui 1970-ja 1980-luvuil­le, ja siel­lä ollaan nyt elä­keiän kyn­nyk­sel­lä, ja yli­kin. Elä­ke­uu­dis­tus tehos­ti tätä piden­tä­mäl­lä työuria.
    Sen sijaan enem­män mark­ki­na­voi­mien armoil­la ole­vat mies­val­tai­set alat ovat nyt ongel­mis­sa, ja nuor­ten tilan­ne on eri­tyi­sen vaikea.
    Eli työl­li­syy­den kehi­tyk­ses­sä näi­den kah­den sek­to­rin erot­ta­mi­nen oli­si olen­nais­ta. Vali­tet­ta­vas­ti Tilas­to­kes­kuk­sen avoin data ottaa tähän tilas­toon ikä­muut­tu­jan vain hyvin kar­keal­la tasol­la mukaan.

  80. Naa­pu­ri: Eli työl­li­syy­den kehi­tyk­ses­sä näi­den kah­den sek­to­rin erot­ta­mi­nen oli­si olen­nais­ta. Vali­tet­ta­vas­ti Tilas­to­kes­kuk­sen avoin data ottaa tähän tilas­toon ikä­muut­tu­jan vain hyvin kar­keal­la tasol­la mukaan.

    Näin on ja se on tar­koi­tuk­sel­lis­ta, sil­lä avoi­mes­ta datas­ta kävi­si sel­vil­le, ttä ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­teen nousu on pelk­kää huijausta

    Samoin elä­keiän nousu, sil­lä yhä har­vem­pi siir­tyy yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la työs­tä vanhuuseläkkeelle.

    Ja nämä uudet työl­lis­tä­mis­toi­met vain lisää­vät tie­don pimittämistä:Palkattomassa työssä/työharjoittelussa/työkokeilussa ole­va ei ole työtön.

    Onnek­si ei vie­lä työllinenkään

    Suo­men tyäöl­li­syys­ti­las­tot ovat suo­raan NL kopioita

  81. Tom­pe­lo: Osa-aikai­suus on mah­dol­lis­ta, kun per­hei­siin on ker­ty­nyt vau­raut­ta. Sil­loin saa asun­non tai muu­ta tukea vanhemmilta.
    Suo­mes­sa täl­lais­ta vau­raut­ta on pal­jon vähem­män kuin aiem­min kau­pun­gis­tu­neis­sa mais­sa. Sik­si Suo­mes­sa on äly­tön­tä neu­voa nuo­rel­le per­heel­le, että vai­mo voi­si teh­dä osa-aika­työ­tä. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa se on kui­ten­kin täy­sin mah­dol­li­nen vaihtoehto

    Pitää muis­taa, että osa-aika­työn pitä­si näkyä pie­ni­tu­loi­suu­te­na vaik­ka omai­suut­ta olisikin.

    Mut­ta ei Poh­jois­mais­sa ole mer­kit­tä­vää pie­ni­tu­loi­suut­ta, kos­ka val­tio kom­pen­soi osa-aikaisuutta

    Usein tuki on lii­tet­ty per­he­tu­kiin, joi­ta saa­vat pää­asias­sa nai­set esim Ruot­sis­sa saa osa-aikai­nen tukea kun­nes nuo­rin lap­si on kouluikäinen.

    Ei Ruot­si mikään tasa-arvon kul­ta­maa ole vaan siel­lä­kin per­he­va­paat kes­kit­ty­vät naisille.

    Tasa-arvoi­sim­pia mai­ta ovat Venä­jä ja Bal­tian maat, näis­sä mais­sa nais­yri­tys­joh­ta­jien mää­rä on kor­keam­pi kuin Pohjoismaissa

  82. 2007:Lopuksi Soi­nin­vaa­ra antoi ohjeen­sa, eli ”pää­tä itse elä­mäs­tä­si”: vaih­da tulo­ta­so vapaa­seen, luo­vu autos­ta, han­ki hal­po­ja har­ras­tuk­sia ja elä niin, ettei elä­ke­läi­se­nä kaduta.“köyhäily kunniaan”

    Olet kir­joit­ta­nut pal­jon­kin työ­ajan vähen­tä­mi­ses­tä. Onko Euroo­pal­la varaa vähen­tää työ­tä, jot­ta se pär­jäi­si? Vai onko työ­elä­män mur­rok­ses­sa köy­häi­ly entis­tä ajankohtaisempaa?

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    28-vuo­tiail­la mie­hil­lä työl­li­syy­sas­teen las­ku on perä­ti kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä – nai­sil­la vähem­män, kos­ka äitiys­lo­mat tasoittavat”

    Ker­toi­sit­ko, mitä teks­til­lä nais­ten osal­ta tarkoitat? 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että työl­li­syy­sas­te­lu­vut anta­vat yli­kor­ke­aa kuvaa työl­li­syys­ti­lan­tees­ta. Ne tilas­tot kuvaa­vat sitä, monel­la­ko on työ­tä, ei sitä, pal­jon­ko töi­tä teh­dään. Jäl­kim­mäi­set tilas­to­lu­ke­mat oli­si­vat alem­pia. Jos esi­mer­kik­si pitää enin­tään 3 kuu­kau­den tau­ko­ja töis­tä (vaik­ka­pa per­he­va­paan tai har­ras­tus­ten takia tai sen takia, että työ­nan­ta­ja toi­voo, että ote­taan pal­kat­to­mia vapai­ta) aina sil­loin täl­löin, on hen­ki­lö työl­li­syy­sas­te­ti­las­ton mukaan koko ajan työllinen.

    1. 28-vuo­tiail­la mie­hil­lä työl­li­syy­sas­teen las­ku on perä­ti kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä – nai­sil­la vähem­män, kos­ka äitiys­lo­mat tasoittavat”

      Ker­toi­sit­ko, mitä teks­til­lä nais­ten osal­ta tarkoitat?

      Sii­tä olen samaa miel­tä, että työl­li­syy­sas­te­lu­vut anta­vat yli­kor­ke­aa kuvaa työl­li­syys­ti­lan­tees­ta. Ne tilas­tot kuvaa­vat sitä, monel­la­ko on työ­tä, ei sitä, pal­jon­ko töi­tä teh­dään. Jäl­kim­mäi­set tilas­to­lu­ke­mat oli­si­vat alem­pia. Jos esi­mer­kik­si pitää enin­tään 3 kuu­kau­den tau­ko­ja töis­tä (vaik­ka­pa per­he­va­paan tai har­ras­tus­ten takia tai sen takia, että työ­nan­ta­ja toi­voo, että ote­taan pal­kat­to­mia vapai­ta) aina sil­loin täl­löin, on hen­ki­lö työl­li­syy­sas­te­ti­las­ton mukaan koko ajan työllinen.

      Molem­pia. Nais­ten työl­li­syy­sas­te oli äitiy­teen liit­ty­vis­tä syis­tä alem­pi jo ennen taan­tu­maa ja he pysyi­vät per­he­va­pai­den vuok­si muo­dol­li­ses­ti työl­li­si­nä, vaik­ka mie­het sai­vat kenkää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.