Mihin kasvu katosi?

Suo­men talous ei ole kas­va­nut kah­dek­saan vuo­teen. Syy­tä on etsit­ty huo­nos­ta onnes­ta ja kil­pai­lu­ky­vyn mene­tyk­ses­tä. Entä jos Suo­mi on vain tul­lut val­miik­si — eikä vain Suo­mi vaan koko Eurooppa?

Japa­ni tuli val­miik­si 25 vuot­ta sit­ten, jol­loin maan aiem­pi rivak­ka kas­vu pysähtyi.

Vuo­si­kym­me­niä Suo­men talous­kas­vu oli sitä, että maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta siir­ryt­tiin tuot­ta­vam­piin töi­hin kau­pun­kei­hin. Tämä kas­vun läh­de on nyt ehtynyt.

Onko kas­vu lop­pu­nut vai onko se vain muut­tu­nut vai­keas­ti mitat­ta­vak­si laa­dul­li­sek­si kasvuksi?

Nykyi­sin saa muu­ta­mal­la sata­sel­la kame­ran, jon­ka omi­nai­suuk­sis­ta oli­si jou­tu­nut ennen mak­sa­maan kym­me­niä ker­to­ja enem­män. Valo­ku­via ote­taan sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja enem­män, ja ne ovat pal­jon parem­pia kuin ennen. Tämä saat­taa näkyä jopa kulu­tuk­sen alen­tu­mi­se­na, kos­ka fil­me­jä ei oste­ta eikä vie­dä kehitettäväksi.

Jos talou­del­li­nen kas­vu on jat­kos­sa samaa, mitä on tapah­tu­nut valo­ku­vauk­sel­le, se ei näy nykyi­sil­lä mit­ta­reil­la kas­vu­na lain­kaan. Mää­räl­li­sen kas­vun mit­taa­mi­nen on jär­ke­vää, jos halu­taan ennus­taa työl­li­syyt­tä, mut­ta jos halu­taan mita­ta elin­ta­soa, pitäi­si laa­dul­li­nen kas­vu ottaa huomioon.

= = =

Voi­sim­me elää mai­nios­ti niin kuin nyt. Tava­rat eivät ole lop­pu­neet kau­pois­ta eikä Suo­mi elä velak­si; onhan vaih­to­ta­se tasa­pai­nos­sa. Ongel­ma on työttömyys.

Teol­li­suu­des­ta on kadon­nut kym­me­nes­sä vuo­des­sa sata­tu­hat­ta työ­paik­kaa — enem­män kuin maa­ta­lou­des­sa edes on työ­paik­ko­ja. Jäl­jel­le jää­vät teol­li­suus­työ­pai­kat ovat yhä har­vem­min teh­taan puo­lel­la. Teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den teh­tä­vät siir­ty­vät ulko­mail­le tai robo­teil­le — jat­kos­sa lähin­nä robo­teil­le. Teol­li­suus työl­lis­tää kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja asiantuntijoita.

Osa teol­li­suu­den ala­ku­los­ta joh­tuu sii­tä, ettei Suo­mes­sa osa­ta kehit­tää kun­nol­li­sia kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä. Jos suo­ma­lai­sen yri­tys kek­si­si maa­il­man­me­nes­tys­tuot­teen, se jou­tui­si toden­nä­köi­ses­ti val­mis­ta­maan sen ulko­mail­la. Niin Mari­mek­ko­kin tekee. Suo­mes­sa kan­nat­taa val­mis­taa kor­kean jalos­tusas­teen tuot­tei­ta, joi­den hin­nas­ta palk­ko­jen osuus on pie­ni – eivät­kä ne työl­lis­tä massoja.

Jos kaik­ki osai­si­vat teh­dä tois­ten­sa töi­tä, iloit­si­sim­me jokai­ses­ta työ­tä sääs­tä­väs­tä kek­sin­nös­tä, niin kuin iloit­sem­me koti­ta­lous­ko­neis­ta. Kaik­kien vapaa-aika lisääntyisi.

Robo­tit eivät lisää kaik­kien vapaa-aikaa, vaan teke­vät jois­ta­kin työt­tö­miä. Kor­keas­ti oikeal­le alal­le kou­lu­te­tuis­ta on yli­ky­syn­tää ja vähän kou­lu­te­tuis­ta ali­ky­syn­tää. Suo­ma­lai­set osaa­jat ovat halut­tu­ja, kos­ka he ovat hyviä ja hal­po­ja. Työ­mark­ki­noi­ta vai­vaa osaamisvinouma.

Vien­ti­tuo­tan­nos­sa jokai­nen ammat­ti­ryh­mä on kil­pai­lus­sa samaa työ­tä teke­vien kans­sa maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Suo­ma­lai­sen duu­na­rin ainoa mer­kit­tä­vä etu on se, että hän asuu Suo­mes­sa. Sii­tä ei ole hyö­tyä maa­il­man­kau­pas­sa, mut­ta on pai­kal­lis­ten pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­ses­sa. Teol­li­suu­des­ta pois pot­kit­tu­jen tule­vai­suut­ta on etsit­tä­vä koti­mark­ki­noil­ta, lähin­nä palveluista.

Työt pal­ve­luam­ma­teis­sa ovat pää­asias­sa huo­no­tuot­toi­sem­pia ja siten mata­la­palk­kai­sem­pia kuin mene­te­tyt työt teh­tais­sa — jos eivät oli­si, nii­hin­hän oli­si kan­nat­ta­nut siir­tyä ajat sitten.

Suo­mes­sa elää aja­tus­pint­ty­mä, että maa voi rikas­tua vain vien­nin avul­la. Jos näin oli­si, maa­il­man­ta­lous ei voi­si kas­vaa lain­kaan. Eihän maa­pal­lol­ta vie­dä mitään minnekään.

Suo­men talou­del­li­sen nousun ja eri­tyi­ses­ti työl­li­syy­den eväi­tä on etsit­tä­vä sii­tä, että teem­me tava­roi­ta ja pal­ve­lu­ja toi­sil­lem­me, siis kotimarkkinoista.

Pal­ve­lu­jen laa­je­ne­mi­sel­le Suo­mes­sa on monia estei­tä alkaen itse­pal­ve­luun kan­nus­ta­vas­ta kor­keas­ta vero­tuk­ses­ta ja kau­pun­gis­tu­mi­sen vii­väs­ty­mi­ses­tä. Pal­ve­lut tar­vit­se­vat menes­tyäk­seen pal­jon asiak­kai­ta kävelyetäisyydellä.

Suo­men pie­net palk­kae­rot ovat hyvä asia nii­den pie­ni­palk­kais­ten kan­nal­ta, joil­la on työ­paik­ka, mut­ta paha nii­den kan­nal­ta, joil­la ei ole.

Työl­li­syy­den nimis­sä tar­vit­si­sim­me suu­rem­pia palk­kae­ro­ja, mut­ta emme suu­rem­pia tuloe­ro­ja; Suo­mes­sa on riit­tä­vän kur­jaa olla pie­ni­tu­loi­nen ja riit­tä­vän kivaa olla suu­ri­tu­loi­nen. Pie­niä palk­ko­ja tulee tukea täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la. Pie­ni perus­tu­lo oli­si rat­kai­su pie­ni­palk­kai­suu­den ongelmaan.

Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa tar­vi­taan suu­rem­pia palk­kae­ro­ja kuin teol­li­suusyh­teis­kun­nas­sa – mitä kor­keam­mat verot, sitä suu­rem­pia palk­kae­ro­ja tarvitaan.

Suu­rem­mat palk­kae­rot toi­si­vat avus­ta­van työ­voi­man takai­sin työ­pai­koil­le. Sak­sas­sa on jopa tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa mata­la­palk­kais­ta avus­ta­vaa työ­voi­maa. Tut­ki­jat voi­vat kes­kit­tyä pää­työ­hön­sä, mikä nos­taa työn tuot­ta­vuut­ta kor­kean osaa­mi­sen töis­sä ja tavik­set­kin saa­vat töitä.

Vien­ti on yhä enem­män par­hai­den osaa­jien vas­tuul­la. Tavis­ten mah­dol­li­suu­det ovat kotimarkkinoilla.

Ennen sanot­tiin, että puu on lii­an arvo­kas­ta pol­tet­ta­vak­si. Toi­vot­ta­vas­ti puul­le löy­tyy jat­kos­sa­kin polt­ta­mis­ta parem­pi vaihtoehto.

Puus­ta saa mel­kein mitä hyvän­sä – esi­mer­kik­si teks­tii­le­jä. Puu­hun perus­tu­va pape­ria­kin arvok­kaam­pi tuo­tan­to voi tuo­da Suo­meen pal­jon­kin vien­ti­tu­lo­ja, mut­ta suu­ria mas­so­ja sekään ei työl­lis­tä. Puun kor­jaa­mi­seen met­sis­tä riit­tää alle kym­me­nen­tu­hat­ta hen­keä. Ollak­seen kan­nat­ta­via teh­tai­den on olta­va lähes auto­ma­ti­soi­tu­ja. Äänes­kos­ken bio­ja­los­tus­teh­das työl­lis­tää alle 200 henkeä.

 

= = =

Teol­li­suu­des­ta vapau­tu­va työ­voi­ma jou­tuu tyy­ty­mään vähem­män tuot­ta­vaan työ­hön. On hyvä kysy­mys kan­sa­kun­nan onnel­li­suut­ta aja­tel­len, onko tuo työ mene­te­tyn vapaa-ajan arvois­ta vai kan­nat­tai­si­ko työ­ai­kaa lyhentää.

Kan­nat­tai­si lyhen­tää, jos tulon­ja­ko-ongel­ma saa­tai­siin ratkaistuksi.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu hie­man lyhyem­mäs­sä muo­dos­sa Suo­men Kuva­leh­den Näkökulma-artikkelina.

 

 

118 vastausta artikkeliin “Mihin kasvu katosi?”

  1. Vero­tuk­sen raken­tees­ta voi­si löy­tyä aina­kin yhden vaih­teen ver­ran lisää kier­rok­sia talou­teen. Täl­lä het­kel­lä vero­te­taan lähin­nä työn teke­mis­tä ja arvon­li­sän tuot­ta­mis­ta, mikä ei var­si­nai­ses­ti kan­nus­ta työn teke­mi­seen ja arvon­li­sän tuot­ta­mi­seen, siis talouskasvuun.

    Huo­mat­ta­vas­ti parem­pi vero­tuk­sen koh­de oli­si työn teke­mät­tö­myys: kiin­teis­tö­ve­ro kan­nus­tai­si kiin­teis­tö­jen tehok­kaam­paan käyt­töön, omai­suus­ve­ro (ei siis pää­omatulovero) kan­nus­tai­si hank­ki­maan pank­ki­ti­leil­lä makaa­vil­le mil­jar­deil­le tuot­toa, kiin­teät val­mis­te­ve­rot arvon­li­sä­ve­ron sijaan kan­nus­tai­si­vat paran­ta­maan tuot­tei­den arvoa mah­dol­li­sim­man paljon.

    Juus­to­höy­läl­lä näi­vet­tä­mi­sen sijaan pitäi­si pyr­kiä lisää­mään talou­den dyna­miik­kaa raken­tei­ta uudis­ta­mal­la. Me emme pär­jää pese­mäl­lä omia paitojamme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hyvä kun herä­tään poh­ti­maan, mis­tä tuo kas­vu oikess­taan joh­tuu. Itse kuvit­te­len seuraavaa:
    Kas­vu tulee tehok­kuu­den lisääntymisestä.
    Pos­ti on hyvä esi­merk­ki. Säh­kö­pos­ti kor­vaa kir­jei­den kan­ta­mi­sen. Vapau­tu­va työ­voi­ma voi teh­dä jotain muu­ta, aut­taa van­huk­sia tai jotain mikä muu­ten jäi­si tekemättä.
    Kou­luis­sa ja yli­opis­tois­sa ope­tus voi­si tul­la netis­tä ja opet­ta­jat voi­si­vat kes­kit­tyä aut­ta­maan opin­to­jen suju­mis­ta. Saa­tai­siin val­mis­tu­mi­sa­jat lyhyemmiksi.
    Vien­ti­teol­li­suus on tot­tu­nut jat­ku­vas­ti tehos­ta­maan itse­ää ja tuot­ta­vuus onkin kas­va­nut. vali­tat­ta­vas­ti monil­la sek­to­reil­la täl­lais­ta pai­net­ta ei ole ollu ja tehok­kuus on jämähtänyt.
    Bri­tan­nias­sa ovat yli­opis­tos­sa kor­keam­pi luku­kausi­mak­su jos opis­ke­lee ainoas­taan omak­si kun­niak­sees, hyö­dyt­tä­mät­tä mak­sa­jaa. Jos tavoit­te­lem­me kor­ke­aa elin­ta­soa, tar­vi­taan kyl­lä koh­den­net­tua perus­tut­ki­mus­ta. Muu­ten on vaa­ra, että ajau­dum­me hal­pa­mai­den luok­kaan. Voi men­nä vaik­ka Inti­aan kat­so­maan, onko se hauskaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kau­pas­sa käy­des­sä­ni pis­tin mer­kil­le kuin­ka ihmi­set jonot­ti­vat auto­maat­ti­kas­soil­le. Ei mah­da auto­maat­ti­kas­sa saa­da vero­tet­ta­vaa palk­ka­tu­loa. Kos­ka tie­däm­me, että yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja — sen sijaan yri­tyk­sen myy­mät palvelut/tuotteet sisäl­tä­vät kaik­ki yri­tyk­sen kulut, mm. pal­kat ja verot, voim­me olla var­mo­ja sii­tä, että tule­vai­suu­des­sa yhteis­kun­ta menee nurin ellei robot­tien teke­mää työ­tä vero­te­ta yhtä ras­kaas­ti kuin ihmi­sen­kin tekemää.

    Tie­tys­ti voim­me ajaa kou­lu­tuk­sen alas. Kuten Sipi­län hal­li­tus on “vii­saas­ti” teke­mäs­sä. Robot­te­ja kun ei tar­vit­se kou­lut­taa. Riit­tää kun joku ker­ran ohjel­moi työtehtävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ode kir­joit­ti: ”Pal­ve­lu­jen laa­je­ne­mi­sel­le Suo­mes­sa on monia estei­tä alkaen itse­pal­ve­luun kan­nus­ta­vas­ta kor­keas­ta verotuksesta…”

    Miten tuol­lai­nen seik­ka sopii mie­les­tä­si yhteen sen kans­sa, että Suo­mes­sa näyt­tää ole­van lisään­ty­väs­sä mää­rin pyr­ki­mys­tä yhteen arvon­li­sä­ve­ro­ve­ro­kan­taan siir­ty­mi­sek­si? Eikö työl­li­syy­den lisää­mi­sen näkö­kul­mas­ta pitäi­si pikem­min­kin alen­net­tu­jen vero­kan­to­jen mää­rää nykyi­ses­tään lisä­tä ulot­taen ne kat­ta­maan kaik­ki pal­ve­lut, jot­ka sel­väs­ti kil­pai­le­vat koti­ta­louk­sien itse teke­män työn kans­sa? Sil­lä­hän oli­si tut­ki­mus­ten mukaan myös myön­tei­siä tehok­kuus- ja hyvinvointivaikutuksia.

    Esi­mer­kik­si kodin remon­toin­nis­sa käy­tet­tä­vää koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä ei voi­ne sovel­taa kaik­kiin täl­lai­siin pal­ve­lui­hin kom­pen­saa­tio­na niis­tä perit­tä­väl­le kor­keal­le verokannalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kyl­lä elin­ta­so tul­lee las­ke­maan, kos­ka ihmi­set van­he­ne­vat nopeam­min mitä tuot­ta­vuus ehtii nouse­maan. Entis­tä enem­män resurs­se­ja kuluu siis van­hus­ten­hoi­toon ja sai­raan­hoi­toon eikä ne tuo yhtään lisää elin­ta­soa ver­rat­tu­na sii­hen tilan­tee­seen, jos­sa hoi­do­kit oli­si­vat­kin hyvis­sä voimissa.

    Kaik­ki tämä lisään­ty­nyt hoi­to­työ­kin näkyy BKT:ssä, vaik­ka 10v aikai­sem­pa­na ver­tai­lu­vuon­na mitään sii­tä ei tarvittu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Vähän off-topic mut­ta uusia digi­ka­me­roi­ta myy­dään (glo­baa­lis­ti) tänä vuon­na luku­mää­räi­ses­ti noin nel­jäs­osa vuo­teen 2008 ver­rat­tu­na. Las­ku on lähes käsit­tä­mä­tön. Japa­nis­sa ja USA:ssa myy­dään­kin nyt eni­ten fil­mi­ka­me­roi­ta, tosin itses­tään kehit­ty­viä Ins­tax-fil­mi­ka­me­roi­ta. Ehkä jos­kus täälläkin. 

    Sit­ten sii­hen kas­vuun. Kan­san­ta­lou­den kas­vua ei voi syn­tyä sääs­tä­mäl­lä eikä vel­ko­ja takai­sin mak­sa­mal­la. Kas­vu vaa­tii vält­tä­mät­tä lisään­ty­vää kulu­tus­ta ja kas­va­via inves­toin­te­ja. Osa kulu­tuk­ses­ta ja lähes kaik­ki inves­toin­nit on aina ja ian­kaik­ki­ses­ti teh­ty velak­si. Sekä jul­ki­sel­la että yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Kas­vu vaa­tii vel­kaa. Tämä totuus ei ole muut­tu­nut mihin­kään. Yhden vel­ka (ts. inves­toin­ti) on siis aina lopul­ta joi­den­kin tois­ten varal­li­suut­ta. Tämä pätee myös sii­hen pal­jon mai­nos­tet­tuun “tehot­to­maan ja yli­suu­reen jul­ki­seen talou­teen” (jota meil­lä siis ei todel­la­kaan ole). Jul­ki­sen talou­den rahoi­tus velak­si *las­kusuh­dan­tees­sa* on pel­käs­tään jär­ke­vää kos­ka rahoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen mak­saa lopul­ta enem­män työt­tö­myy­den kas­vu­na ja talou­den kui­vu­mi­se­na. Jos jul­kis­ta vel­kaa väki­sin vähen­ne­tään — niin­kuin nyt kovas­ti teh­dään — ja yksi­tyi­nen sek­to­ri ei lisä­vel­kaan­nu vas­taa­vas­ti niin talous­ka­kun koko väis­tä­mät­tä pie­ne­nee. Eläm­me itse kovas­ti yrit­täen aikaan­saa­dus­sa lamassa.

    Eri­tyi­sen pii­nal­lis­ta ja jär­jen­vas­tais­ta inves­toin­ti­ha­lut­to­muus on tilan­tees­sa, jos­sa reaa­li­kor­ko on nol­la. Meil­lä­kö ei todel­la­kaan ole ole­mas­sa­kaan esi­mer­kik­si kan­sal­li­sia infra­struk­tuu­ri­hank­kei­ta, joi­den pit­kän aika­vä­lin reaa­li­nen cost-bene­fit tuot­to ylit­täi­si nol­la­ta­son? Täl­lais­ta sur­ke­aa tilan­net­ta ei ole ollut his­to­riam­me aika­na kos­kaan, eikä sitä ole nyt­kään. On ymmär­ret­tä­vä, että kan­sa­kun­nat eivät kos­kaan mak­sa vel­ko­jaan takai­sin vaan velan mää­rä vaih­te­lee kon­juk­tuu­rien mukaan mut­ta kas­vaa tren­din­omai­ses­ti kun BKT kas­vaa. Puheet “lap­sil­le siir­ty­vis­tä velois­ta” ovat pel­käs­tään ääliö­mäi­siä. Lap­set halua­vat perin­nök­si toi­mi­van talou­den ja työ­paik­ko­ja. He eivät halua kokoo­muk­sen mär­kää unta republi­kaa­ni­ta­lou­des­ta, jos­sa pari Har­ki­moa pyö­rit­te­lee kaik­kia val­tion “bis­nek­siä” verot­to­mas­ti ja loput kan­sas­ta elää minimipalkalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Samaan aikaan Ruot­sis­sa: vii­me vuo­den talous­kas­vu 4,5%.

    Onnek­si Suo­men­kin talous on kas­va­nut vuo­si­ta­sol­la vuo­den 2008 jäl­keen, vaik­ka blog­gauk­sen aloi­tuk­ses­ta voi saa­da toi­sen kuvan. Kas­vu ja taan­tu­ma on kai ollut samaa luok­kaa kuin euroa­lu­eel­la kes­ki­mää­rin. Samas­sa lie­mes­sä lil­lu­taan kuin monet euroa­lue­maa­ta. Euron ulko­puo­lel­la menee toki paremmin.

    Väit­täi­sin myös posi­tii­vi­ses­ti, että Suo­mes­sa osa­taan teh­dä kulu­tus­tuot­tei­ta. Oli­han Nokia vie­lä joku aika sit­ten kulu­tus­tuot­tei­den täh­tia­lan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin ja kai arvos­te­tuin­kin merkki. 

    Pelit­kin ovat täh­tia­la ja jon­kin sor­tin kulu­tus­tuo­te vaik­ka eivät kulu­kaan. Pelia­lal­la­kin ja juu­ri sen brän­däyk­ses­sä Suo­mi lie kokoon­sa näh­den maa­il­man joh­ta­via kulu­tus­tuot­tei­den valmistajia.

    En kui­ten­kaan usko van­kas­ti Suo­men tule­vai­suu­teen. Maa on peri­fee­ri­nen (ja eri­tyi­ses­ti Venä­jäs­tä riip­puen ehkä peri­fe­ri­soi­tu­mas­sa hamaan tule­vai­suu­teen lisää). 

    Monis­ta muis­ta­kin syis­tä joh­tuen veik­kaan suu­ren lisä­ar­von inves­toin­tien valu­van kes­kuk­siin. Niin on käy­nyt aina; kela­ta voi vaik­ka armas­ta koti­maa­tam­me. Se ei ole maa­il­man suu­rim­mis­ta tuis­ta huo­li­mat­ta pys­ty­nyt estä­mään kan­san valu­mis­ta pääkaupunkiseudulle. 

    Suo­men suh­teel­li­nen etu liit­tyy jat­kos­sa — kun infra, kou­lu ja muu rapis­tuu ja huip­puo­saa­jat suun­taa­vat maa­il­mal­le — lähin­nä met­siin ja jon­kun ver­ran ehkä kai­vok­siin Ne ovat mata­lan tuot­ta­vuu­den maa­il­maa ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Ber­li­nin, Tuk­hol­man tai Lon­toon inno­vaa­tio­ta­ko­moi­hin ja finanssibisneksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kau­ko:
    Eko­no­mis­ti Robert Gor­don poh­dis­ke­lee, oli­ko teol­lis­tu­mi­sen tuo­ma kas­vu väliai­kais­ta vaan.Historiassa taval­li­sem­paa on ollut hitaan talous­kas­vun aika:
    Onko talous­kas­vu ohi?

    Ei talous­kas­vun aika mihin­kään ole lop­pu­nut, mehän ollaan ehdit­ty vas­ta hie­man raa­put­ta­maan auto­ma­ti­saa­tion mah­dol­lis­ta­maa tuo­tan­non tehostamista.

    Talous­kas­vu on hii­pu­nut pää­osin sik­si, että auto­ma­ti­soin­nin hedel­miä ei olla opit­tu vie­lä jaka­maan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la taval­la, ja kysyn­tä sak­kaa palk­ka­sum­man pie­ne­ne­mi­sen tai aina­kin epä­ta­sai­sen jakau­tu­mi­sen vuoksi.

    Teol­li­nen val­lan­ku­mous mul­lis­ti ihmis­ten elan­non oma­va­rais­ta­lou­des­ta palk­ka­työk­si. Nyt pitäi­si kek­siä kei­no jol­la palk­ka­työs­tä pääs­tään eteen­päin; sen aika alkaa olla ohi. Jon­kin­lai­nen perus­tu­lo­mal­li lie­nee tule­vai­suu­des­sa väis­tä­mä­tön, ja sen rahoi­tuk­seen tar­vi­taan jotain ihan muu­ta kuin tulovero.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Suo­mi verot­taa itsen­sä hen­gil­tä. Jos emme kyke­ne las­ke­maan veroas­tet­tam­me reip­paas­ti, vii­mei­nen sam­mut­taa valot. Kyse siis ei ole jos­tain alem­mas­ta vero­kan­nas­ta kave­ril­le, vaan koko­nais­ve­roas­teen laskemisesta. 

    Kos­ka yli 70 % yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, niin samal­la rat­ke­aa toi­nen ongel­mam­me, pas­si­voi­va, lii­an kor­kea sosi­aa­li­tur­vam­me. Nyt yhteis­kun­nas­sam­me vain sosi­aa­li­pum­mit voi­vat hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Heik­ki Lan­ki­nen: Miten tuol­lai­nen seik­ka sopii mie­les­tä­si yhteen sen kans­sa, että Suo­mes­sa näyt­tää ole­van lisään­ty­väs­sä mää­rin pyr­ki­mys­tä yhteen arvon­li­sä­ve­ro­ve­ro­kan­taan siir­ty­mi­sek­si? Eikö työl­li­syy­den lisää­mi­sen näkö­kul­mas­ta pitäi­si pikem­min­kin alen­net­tu­jen vero­kan­to­jen mää­rää nykyi­ses­tään lisä­tä ulot­taen ne kat­ta­maan kaik­ki pal­ve­lut, jot­ka sel­väs­ti kil­pai­le­vat koti­ta­louk­sien itse teke­män työn kanssa?

    Mitä tapah­tui­si, jos arvon­li­sä­ve­roa las­ket­tai­siin sen ver­ran, kuin sen vähen­tä­mi­nen han­kin­nois­ta mah­dol­lis­taa? Työ­voi­ma­val­tai­set alat hyö­tyi­si­vät, kos­ka ei ole niin pal­jon vähen­net­tä­vää. Tur­hat han­kin­nat vähe­ni­si­vät, kos­ka nii­tä teh­dään vain kos­ka saa­daan alv:t vähen­net­tyä. Ali­han­kin­ta­ket­jut vähe­ni­si­vät, mikä ei useim­mi­ten oli­si lain­kaan huo­no asiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos ALV:n vähen­ny­soi­keus pois­tet­tai­usiin, se pakot­tai­si pys­ty­suo­raan inte­graa­tioon, jos­sa väli­tuot­tei­ta ei ostet­tai­si, vaan teh­taan pitää omis­taa kai­vok­set­kin ja lopul­ta kaup­pa, jos­sa se myy omia tuot­tei­taan. Ei järkeä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Sonof­ha­des: tule­vai­suu­des­sa yhteis­kun­ta menee nurin ellei robot­tien teke­mää työ­tä vero­te­ta yhtä ras­kaas­ti kuin ihmi­sen­kin tekemää.

    Täs­sä­hän on se ongel­ma, että jos hom­ma menee tar­peek­si pit­käl­le, niin ihmi­sil­lä ei ole enää mitään mil­lä mak­saa loput­to­mas­ti robot­tien tuot­ta­mia tuotteita.

    Teo­rias­sa voi­si aja­tel­la, että jos­sain vai­hees­sa robo­tit val­mis­ta­vat tuot­tei­ta mut­ta kos­ka niil­le ei ole osta­jia pitää pai­naa ihmi­sil­le kuvit­teel­lis­ta rahaa, joil­la tuot­tei­ta voi­daan ostaa.

    Välil­lä en ole var­ma sii­tä toi­mii­ko ihmis­kun­ta jo nyt niin.

    Ihmi­nen ei koh­ta miten­kään pys­ty saa­vut­ta­maan tie­to­ko­nei­ta elä­män­sä aika­na, perus­kou­lu kes­tää sen 15 vuot­ta ja sii­hen +10 vuot­ta eri­kois­tu­mis­ta, tie­to­ko­neet eivät kos­kaan unoh­da mitään ja seu­raa­va suku­pol­vi on aina edel­tä­jään­sä tehokkaampi.

    Täs­sä ske­naa­rios­sa on vain se luon­non kan­to­ky­vyn kes­tä­vyy­den ongel­ma. Ei ihmi­nen käsi­pe­lil­lä pys­tyi­si nyt­kään tuhoa­maan luon­toa lähes­kään niin tehok­kaas­ti, mut­ta jos robot­tiar­mei­ja pääs­te­tään ham­straa­maan luon­non­va­ro­ja, on vain ajan kysy­mys kun kaik­ki on kulu­tet­tu loppuun.

    Maa­il­ma­han ei kui­ten­kaan ole miten­kään val­mis vie­lä, oli­ko nyt niin että vain joka kol­man­nel­la ihmi­sel­lä on käy­tös­sään WC ja niin edel­leen. On vai­kea näh­dä miten siel­tä kuo­pas­ta nous­taan, kun län­si­mais­sa­kin alkaa jo olla ongel­mia siinä.

    Taval­laan se ris­ti­rii­ta sen inhi­mil­li­sen hädän, joka ruok­kii täm­möi­siä perus­suo­ma­lai­sia Tony “pis­te­tään koral­li­riu­tat sileek­si” Abbott tai Donald “soi­tan Bill Gate­sil­le ja sul­jen Inter­ne­tin” ‑tyyp­pi­siä joh­ta­jia ja sen mitä maa­il­mas­sa voi­tai­siin teh­dä, jos kaik­ki yhtäk­kiä hom­mai­si­vat vasem­mis­to­lii­ton jäsen­kir­jan ja päät­täi­si­vät työs­ken­nel­lä yhdes­sä ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den eteen on taval­laan aika musertava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mats: On ymmär­ret­tä­vä, että kan­sa­kun­nat eivät kos­kaan mak­sa vel­ko­jaan takai­sin vaan velan mää­rä vaih­te­lee kon­juk­tuu­rien mukaan mut­ta kas­vaa tren­din­omai­ses­ti kun BKT kas­vaa. Puheet “lap­sil­le siir­ty­vis­tä velois­ta” ovat pel­käs­tään ääliö­mäi­siä. Lap­set halua­vat perin­nök­si toi­mi­van talou­den ja työ­paik­ko­ja. He eivät halua kokoo­muk­sen mär­kää unta republi­kaa­ni­ta­lou­des­ta, jos­sa pari Har­ki­moa pyö­rit­te­lee kaik­kia val­tion “bis­nek­siä” verot­to­mas­ti ja loput kan­sas­ta elää minimipalkalla.

    Kyl­lä kan­sat käy­tän­nös­sä ovat mak­sa­neet vel­kan­sa pois. Vie­lä useam­mat ovat myös vähen­tä­neet vel­kaa lähel­le velattomuutta. 

    Sit­ten taas on mai­ta, jot­ka eivät ole saa­neet kuriin vel­kaan­tu­mis­ta ja ovat jou­tu­neet vel­ko­jien­sa val­von­taa. Kreik­ka nyt vaikka.

    Jos Suo­mi ei saa vel­kaan­tu­mis­vauh­tia kuriin, voi tääl­lä­kin koh­ta talous­pää­tök­siä olla teke­mäs­sä joku troik­ka tai vas­taa­va. Sen jäl­keen kokoo­muk­sen talous­po­li­tiik­kaa alkaa näyt­tää sosia­lis­ti­sel­ta (mitä se kyl­lä usein onkin ollut).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ei meil­lä ole mitään val­ta­vaa työ­paik­ka­ka­toa tapahtunut.Työllisten mää­rä 1000 henkeä

    1989 2 483
    2005 2 378
    2006 2 416
    2007 2 459
    2008 2 497
    2009 2 423
    2010 2 410
    2011 2 428
    2012 2 431
    2013 2 403
    2014 2 386
    2015 2 368

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Eikä vien­ti­kään ole romah­ta­nut , vuon­na 2004 vien­ti olo 48 mil­jar­dia, nyt 54 miljardia

    Suo­men vien­nis­sä kum­mit­te­lee öljy, sil­lä vien­nis­tä yli 10 % on öljy­tuot­teit­ta ja öljyä

    Niin­pä vien­nin arvo­kin hei­luu raa­ka­öl­jyn hin­nan mukaan eli kun öljy 2011 tie­noil­la oli kor­keim­mil­laan 200 taa­lan tie­noil­la per tyn­ny­ri niin se näkyi vien­nis­sä piik­ki­nä eli vien­ti näyt­ti kas­va­van voimakkaasti 

    Mut­ta kun öljyn hin­ta on las­ke­nut niin vien­ti­kin näyt­tää pudon­neen, öljyn hin­ta kun pyö­rii nyt 30 taa­lan tie­noil­la tynnyriltä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei ole mitään jär­keä seu­ra­ta aika­sar­jo­ja, jot­ka kos­ke­vat brut­to­vien­tiä. Pitää seu­ra­ta aika­sar­jo­ja, jot­ka ker­to­vat vien­ti­sek­to­rin arvon­li­säyk­ses­tä. Jos venä­läis­tä öljyä kul­je­te­taan Suo­men kaut­ta jalos­tet­tu­na ulko­mail­le, se lisää Suo­men “vien­tiä” mel­koi­ses­ti, mut­ta aika vähän vien­nis­tä saa­ta­via tuloja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mei­dän ainoi­ta ongel­mia on työt­tö­myys mut­ta ei sekään joh­du niin­kään työ­paik­ko­jen vähe­ne­mi­ses­tä vaan työ­voi­man tar­jon­nan lisäämisestä

    Elä­kei­kää kun on nos­tet­tu 55 vuo­des­ta 65-ikä­vuo­teen niin työ­voi­man tar­jon­ta on kas­va­nut sadoil­la tuhansilla.Myös maa­han­muut­to on lisän­nyt työ­voi­man tar­jon­taa ja tarjn­ta on pur­kau­tu­nut työttömyydeksi.

    Vuon­na 1989 meil­lä oli n 80000 työ­tön­tä, nyt 500000

    Muut kehit­ty­neet maat ovat lisän­neet työl­li­syyt­tä jaka­mal­la työ­tä .Se tapah­tuu pää­osin työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä eli osa-aika­työn ja nor­maa­lin työ­ajan lyhen­tä­mi­sen kaut­ta esim vii­mek­si Porsche siir­tyi 6‑tuntiseen työviikkoon .

    Suo­mes­sa osa-aikai­sia on vain n 14 % kun hei­tä kehit­ty­neis­sä EU mais­sa on 25 % luok­kaa, jois­sain jopa 50 %

    Jos Suo­mes­sa­kin oli­si yhtä pal­jon osa-aikai­sia niin työl­li­syy­sat­se oli­si 80 % luok­kaa ja työt­tö­myys 5 % luokkaa

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Persons_working_part-time_or_with_a_second_job,_2004%E2%80%9314_(%25_of_total_employment)_YB16.png

    Suo­mes­sa halu­taan kui­ten­kin PIDENTÄÄ työ­ai­kaa eli men­nään taas per­se edel­lä puuhun.

    Sak­sas­sa hyvin­voin­tiin riit­tää, että teh­dään 1371 tun­tia per työl­li­nen vuodessa.Suomessa pitää teh­dä 1645. Tans­ka­lai­set teke­vät 1436, Nor­ja­lai­set 1427 etc

    Useim­mis­sa mais­sa val­tio tukee osa-aikai­sia, joten köy­hyys ja pie­ni­tu­loi­suus on kas­va­nut niis­sä mais­sa, jois­sa tukia ei ole

    Pit­kää päi­vää, yli 2000 tun­tia vuo­des­sa teke­vät esim kreik­ka­lai­set tai mek­si­ko­lai­set, mut­ta ei heis­tä rik­kai­ta ole tullut

    USA­kin tun­nit ovat vähen­ty­neet vuo­den 2000 1836 sta 2014 1789 tun­tiin tai Koreas­sa 2500 sta 2014 2124 ään

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Julk­sen sek­to­rin ali­jää­män tasa­pai­not­ta­mi­nen on yksin­ker­tai­nen juttu: 

    Ote­taan mal­lia Irlan­nis­ta, Espan­jas­ta, Potu­ga­lis­ta , Viros­ta, Lat­vias­ta, Liet­tuas­ta etc 

    Eli lei­ka­taan jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja ja etuuksia.Noin 20 % leik­kaus riit­tää ja peli­va­raa saa­daan kun vero­tus nos­te­taan vuo­den 2000 tasolle.

    Mut­ta useim­mat kan­san­edus­ta­jat ovat vir­ka­mie­hiä tai eli­ni­käi­siä polii­tik­ko­ja, joten vir­ka­mies­puo­lue on edus­kun­nan suu­rin puolue.

    Yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät lois­ta­vat poissaololollaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Sisäi­sen deval­vaa­tion toteu­tus ei ole helppoa.
    Näki­sin näin, että asu­mi­seen, ruo­kaan ja vaa­te­tuk­seen sekä liik­ku­mi­seen liit­ty­vää vero­tusya pitäi­si keventää.
    Ts. pakol­li­sia elin­kus­tan­nuk­sia alen­ne­taan tätä kautta.
    Yri­tys­toi­min­nan vero­tuk­sen pitäi­si kannustaa
    1) tuo­tan­nol­li­siin investointeihin
    2) työ­voi­man palkkaamiseen
    3) taseen oman pää­oman saa­mi­seen kun­toon, mie­lel­lään aina­kin 80–90%:iin kokonaispääomasta

    Näi­den rahoit­ta­mi­nen onkin sit­ten oma taiteenlajinsa.
    Läh­ti­sin our­ka­maan val­tion- ja kun­nal­lis­hal­lin­toa nor­min­pur­ku­tal­koil­la. Jos eri­lais­ta hal­lin­toa ja val­vin­taa ml. luo­a­käy­tän­nöt sadaan yksin­ker­tais­tet­tua ja keven­net­tyä ei vir­ka­ko­neis­tia tar­vi­ta sii­nä mää­rin kuin nykyisin.
    Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tus on erinomainen.

    Jos kan­sa­kun­ta ei ole onnel­li­nen, ei se toi­mi tehok­kaas­ti ja pyri paran­ta­maan toi­min­taan­sa. Nyt vain hajau­te­taa, rii­del­lään ja tais­tel­laan “saa­vu­tet­tu­jen etu­jen” pitä­mi­sek­si. Sai­sim­me häve­tä koko kan­sa­kun­ta omaa type­ryt­täm­me ongel­mien rat­kai­se­miss­sa — yhdessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Pitäi­si­kö robot­ti­ve­ron olla jos­sain suh­tees­sa robo­tin kor­vaa­man ihmis­jou­kon työ­suo­ri­tuk­sen mää­rän suu­ruu­teen? Oli­si­ko tuos­ta mah­dol­li­suus laa­tia Win-Win tilan­ne, ennen­kuin tilan­ne ryös­täy­tyy koko­naan käsistä?

    Kei­tä oli­vat­kaan ne nimek­käät hen­ki­löt, jot­ka oli­vat alle­kir­joit­ta­neet kir­jeen, jos­sa ilmai­si­vat huo­les­tu­nei­suu­ten­sa robo­ti­saa­tion joh­dos­ta? Mit­kä oli­vat hei­dän argumenttinsa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Vil­le: MTur­hat han­kin­nat vähe­ni­si­vät, kos­ka nii­tä teh­dään vain kos­ka saa­daan alv:t vähennettyä.

    Ei kukaan tee han­kin­to­ja vain sik­si että saa vähen­nel­lä alve­ja. Kyl­lä orga­ni­saa­tiois­sa päät­tö­mät tur­hat han­kin­nat liit­ty­vät yleen­sä bud­je­tin kulut­ta­mi­seen. Jos bud­jet­ti ei kulu niin seu­raa­va­na vuon­na sitä pienennetään. 

    Ainoas­taan täy­sin ammat­ti- ja las­ku­tai­do­ton joh­ta­ja polt­taa rahat alvien vähen­tä­mi­sen takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Mats on unoh­ta­nut ettem­me voi valuut­tau­nio­nis­sa vel­kaan­tua loput­to­mas­ti. Eikö kukaan ole velan­ot­toa edes pysäyt­tä­mäs­sä las­kusuh­dan­teen aika­na , tavoi­te­han on vain vel­kaan­tu­mis­tah­din las­ke­mi­nen, ei mikään velan­o­ton pysäy­tys. Velan­ot­to oli tar­koi­tus lopet­taa 2021 kai­ken jär­jen mukaan key­ne­si­läi­sik­si julis­tau­tu­vien eli suun­nil­leen koko vasem­mis­ton pitäi­si vaa­tia jät­ti­mäis­tä yli­jää­mää suh­dan­tei­den tasaa­mi­sek­si. Nyt ei aina­kaan ole mikään nousu­kausi, mut­ta 2021 voi­si olla­kin se nousu­kau­den huippuvuosi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Mats: Vähän off-topic mut­ta uusia digi­ka­me­roi­ta myy­dään (glo­baa­lis­ti) tänä vuon­na luku­mää­räi­ses­ti noin nel­jäs­osa vuo­teen 2008 ver­rat­tu­na. Las­ku on lähes käsit­tä­mä­tön. Japa­nis­sa ja USA:ssa myy­dään­kin nyt eni­ten fil­mi­ka­me­roi­ta, tosin itses­tään kehit­ty­viä Ins­tax-fil­mi­ka­me­roi­ta. Ehkä jos­kus täälläkin.

    Eni­ten­hän myy­dään kän­ny­köi­tä jois­sa on riit­tä­vän hyvät kame­rat. Digi­ka­me­rat jyrä­si­vät aiem­mat fil­mi­ka­me­rat mut­ta nyt ei ihmis­ten tar­vit­se sijoit­taa rahaa edes nii­hin kun aina muka­na ole­vas­sa tas­ku­tie­to­ko­nees­sa on val­mii­na kame­ra jon­ka tek­ni­nen laa­tu ei käy­tän­nös­sä yleen­sä ole rajoi­te nor­maa­le­ja loma­ku­via näp­sies­sä. Eli täs­sä­kin se sama mis­tä Osmo kir­joit­ti: halut­tuun lop­pu­tu­lok­seen pääs­tään entis­tä pie­nem­mäl­lä sijoi­tuk­sel­la ja vähem­mäl­lä tavaramäärällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Pie­ni avoin talous kas­vaa vien­nis­tä saa­ta­vil­la tuloil­la. Tämän voi toden­taa mene­mäl­lä pai­kal­li­seen mar­ket­tiin ja tut­ki­mal­la tava­roi­den val­mis­tus­mai­ta: tuon­ti mak­se­taan vien­nil­lä. Ymmär­rän viher­va­sem­mis­ton ”koti­mark­ki­na­jar­go­nin” poliit­ti­sel­la tasol­la, mut­ta sii­nä ei ole talous­po­liit­tis­ta jär­keä. Kaik­ki muis­ta­vat vit­sin, jos­sa kak­si eko­no­mis­tia käve­li­vät puis­tos­sa ja vetoa lyö­ty­ään söi­vät koi­ran­jä­tök­siä ja kas­vat­ti­vat brut­to­kan­san­tuo­tet­ta. Lop­pu­pe­lis­sä ”net­to­ve­ron­mak­sa­ja” mää­rit­te­lee kuin­ka pal­jon taak­kaa hän halu­aa kantaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ALV:n vähen­ny­soi­keus pois­tet­tai­usiin, se pakot­tai­si pys­ty­suo­raan inte­graa­tioon, jos­sa väli­tuot­tei­ta ei ostet­tai­si, vaan teh­taan pitää omis­taa kai­vok­set­kin ja lopul­ta kaup­pa, jos­sa se myy omia tuot­tei­taan. Ei järkeä. 

    Jos alv mitoi­tet­tai­siin suur­teol­li­suu­den tuo­tan­to­ket­ju­jen mukaan niin, että koko­nai­suu­te­na ker­tyy nykyi­nen alv, yhden por­taan alv-pro­sent­ti oli­si var­sin pie­ni. Tämä ei vält­tä­mät­tä pakot­tai­si pys­ty­suo­raan inte­graa­tioon, kos­ka ali­hank­ki­jat ovat niin jous­ta­via käyt­tää, että se hel­pos­ti kom­pen­soi pie­nen veron. Kulut­ta­jil­le myy­tä­vis­sä pal­ve­luis­sa alhai­sen alv:n vai­ku­tus oli­si suu­ri, ja työl­lis­tä­vä vai­ku­tus ilmeinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Meil­lä oli aika­naan liih­ke­vaih­to­ve­ro­jär­jes­tel­mä ja se tuot­ti suur­ta hait­taa juu­iri tuon ker­tau­tu­vuu­den takia. Täs­tä on kui­ten­kin tur­ha kes­kus­tel­la. Arvon­li­sä­ve­ros­ta luo­pi­mi­nen ja siir­ty­mi­nen lii­ke­vaih­to­ve­roon edel­lyt­täi­si eroa EU:sta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. En syö rsvin­to­lois­sa työl­lis­tääk­se­ni. Kun ansio­työn lisäk­si val­mis­tan itse ruo­ka­ni aikaan­saan enem­män kan­san­tuo­tet­ta. Lii­at kokit voi­si­vat työl­lis­tää itsen­sä van­hus­ten­hoi­dos­sa. Nii­tä pal­ve­lui­ta rahoi­tan mie­luum­min, ehkä tule­vat itsel­le­ni­kin tar­pee­seen. Toi­vot­ta­vas­ti työ kelpaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei ole mitään jär­keä seu­ra­ta aika­sar­jo­ja, jot­ka kos­ke­vat brut­to­vien­tiä. Pitää seu­ra­ta aika­sar­jo­ja, jot­ka ker­to­vat vien­ti­sek­to­rin arvon­li­säyk­ses­tä. Jos venä­läis­tä öljyä kul­je­te­taan Suo­men kaut­ta jalos­tet­tu­na ulko­mail­le, se lisää Suo­men “vien­tiä” mel­koi­ses­ti, mut­ta aika vähän vien­nis­tä saa­ta­via tuloja.

    Noi­ta arvo­ni­säyk­seen perus­tu­via tilas­to­ja ei ole aina­kaan hel­pos­ti saatavilla .

    Ilmei­ses­ti ne ovat joko hira-menet­te­lyl­lä teh­ty­jä tai “talous­tie­tei­li­jöi­den” salais­ta alim­man laa­ti­kon tie­toa ? Jos ne oli­si­vat noin mer­kit­tä­viä niin var­maan nii­tä jos­sain esiteltäisiin ?

    Kan­sa­lais­ten tilan­ne­tie­toa­han pide­tään tär­keä­nä, mut­ta se syn­tyy vain tie­toa jakamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eero Kärki.
    Jos talous­kas­vu ei voi perus­tua kuin vien­tiin, miten maa­il­man­ta­lous voi kas­vaa? Vien­nil­lä Marssiin?

    Näin har­ras­te­li­ja­na voi­sin olet­taa, että maa­il­man­ta­lou­den kas­vu perus­tuu sii­hen, että eri­lai­set yksi­köt ovat ryh­ty­neet vaih­dan­taan ja oppi­neet hyö­dyn­tä­mään suh­teel­li­sia kil­pai­lue­tu­jaan. Täs­sä mie­les­sä käsit­teet vien­ti ja tuon­ti ovat todel­la­kin mie­li­val­tai­sia, nehän perus­tu­vat vaih­dan­taan yli kart­taan piir­re­tyn val­tion tms. rajan.

    Suu­rel­le, moni­puo­li­set luon­no­no­lo­suh­teet ja ‑varat omis­ta­val­le val­tiol­le, esim USAl­le, ulko­maan­kaup­pa on pea­nuts, tosin erit­täin hyö­dyl­lis­tä. Pie­nel­le ja yksi­puo­li­sel­la maal­le kuten Suo­mel­le se on lähes itsei­sar­vo. Voi­si kuvi­tel­la, että esim. Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa tilan­ne on sama.

    Val­tio tar­kas­te­lu­yk­sik­kö­nä on sinän­sä ihan jär­ke­vä, sil­lä sen sisäl­lä lain­sää­dän­tö yms. on yhte­ne­vä. Suh­teel­lis­ta kil­pai­lu­ky­kyä voi­daan edis­tää tai tukah­dut­taa niin sisäi­siin kuin ulkoi­siin vaih­dan­ta­kump­pa­nei­hin näh­den. Suo­men tar­jon­ta­puo­len orga­ni­saa­tioil­la on täs­sä omat mer­kit­tä­vät ansionsa.

    Otsik­koon pala­tak­se­ni, blo­gi-isän­näl­tä taas jär­ke­vä ana­lyy­si. Ei vaan tapah­du, kos­ka SAK.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Unka­ris­sa vero­te­taan inter­ne­tin käyt­töä. Sii­nä on kyse vähän samas­ta asias­ta kuin robot­ti­ve­ros­sa. Halu­taan verot­taa tek­no­lo­gian tuo­maa lisään­ty­vää tuottavuutta.

    Tämä kos­kee toki autoi­lua­kin. Oli­si kiva tie­tää, pal­jon­ko vau­raam­pi Suo­mi oli­si, jos autoi­lua ei oli­si niin päät­tä­väi­ses­ti, niin pit­kään vas­tus­tet­tu tuon­ti­ra­joi­tuk­sil­la, tul­leil­la ja veroilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos talous­kas­vu ei voi perus­tua kuin vien­tiin, miten maa­il­man­ta­lous voi kas­vaa? Vien­nil­lä Marssiin? 

    Suo­mi on pie­ni mark­ki­na. Monel­la­ko teol­li­sel­la alal­la voi­si suo­ma­lai­nen yri­tys olla edes kes­ki­ko­koi­nen ole­mat­ta riip­pu­vai­nen lähin­nä viennistä? 

    Hal­li­tus­kin on lii­kut­ta­van yksi­mie­li­nen sii­nä, että vika on euros­sa, vaik­ka sitä ei avoi­mes­ti nyky­li­tur­gias­sa saa­kaan sanoa­kaan ääneen. (= mitä muu­ta­kaan on yksi­mie­li­syys sii­tä, että Suo­mes­sa on ulkoi­ses­ti lii­an kor­kea palk­ka­ta­so?). Seu­raa­val­la ker­taa kun vih­reät ovat hallitus“vastuuussa” sama linja(ja lin­jat­to­muus) heil­lä­kin tulee olemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Vuo­si­kym­me­niä Suo­men talous­kas­vu oli sitä, että maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta siir­ryt­tiin tuot­ta­vam­piin töi­hin kau­pun­kei­hin. Tämä kas­vun läh­de on nyt ehtynyt.”

    Sos­sun ja kelan tuhan­net vir­kai­li­jat tuot­ta­vam­paan työ­hön ja perus­tu­lo kansalaisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Ei se kas­vu min­ne­kään ole kadon­nut, vaik­ka se Suo­mes­ta onkin kadonnut.

    OS sanoo aivan oikein: Ongel­ma on työttömyys.

    Mis­täs tämä työt­tö­myys sit­ten oikein joh­tuu? Ay-liik­kees­tä tietenkin!

    Suo­men Ay-lii­ke on toi­vo­ton tapaus. Itsek­käil­lä toi­mil­laan se on aiheut­ta­nut suurtyöttömyytemme. 

    Onko sen röyh­key­del­lä enää mitään rajaa? 

    Ay-lii­ke sanoo ole­van­sa hei­kom­pien puo­lus­ta­ja. Tämä on täy­del­lis­tä bluf­fia ja harhautusta.

    Todel­li­suu­des­sa se on hyvä­osais­ten etu­jen itse­käs puo­lus­ta­ja ja puo­len mil­joo­nan työt­tö­män sekä hei­dän yli mil­joo­nan lähei­sen jul­ma sortaja.

    Sen moraa­lit­to­muus ja rumat kas­vot ovat nyt kai­ken kan­san näh­tä­vis­sä. Ay-kunin­kaal­la ei ole vaatteita!

    Kai­kil­le täys­jär­ki­sil­le pitää olla jo sel­vää, että Suo­men kipeäs­ti tar­vit­se­ma talous­kas­vu voi tul­la vain uusis­ta työpaikoista.

    Uusis­ta työ­pai­kois­ta pk-sek­to­ri luo noin 90% ja sil­lä on myös par­haat uudet business-ideat. 

    Täs­tä joh­tuen vain Pk-sek­to­ri voi pelas­taa Suo­men talou­den. Joka muu­ta väit­tää, valehtelee.

    Kui­ten­kin Ay-lii­ke on tör­keäl­lä taval­la sul­ke­nut pk-sek­to­rin kaik­kien neu­vot­te­lu­jen ulkopuolelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Aika­naan kier­si jut­tu, jos­sa varoi­tet­tiin ker­to­mas­ta MTK:lle, että Suo­men pitää olla oma­va­rai­nen banaa­nien suh­teen. Tämän eko­no­mis­ti­vit­sin on kor­van­nut koti­mark­ki­na­ta­ri­na, jos­sa talous muut­tuu para­tii­sik­si, kun sil­loin täl­löin konee­seen lisä­tään rahaa nos­ta­mal­la palk­ko­ja, lisää­mäl­lä etuuk­sia ja ennen kaik­kea ”inves­toi­mal­la infra­struk­tuu­riin”. Lisäk­si löy­det­tiin vie­lä ker­roin­vai­ku­tus. Eri syis­tä mal­lia kokeil­leet val­tiot ovat mm. Alba­nia, Kuu­ba ja Poh­jois- Korea.
    Suo­men sään­nel­ty talous­jär­jes­tel­mä hävi­si 1990- luvul­la, mut­ta raken­teet eivät muut­tu­neet. Kaik­ki tie­si­vät, että euro­ta­lous rea­goi talou­den hei­ken­ty­mi­seen työt­tö­myy­del­lä. Kaik­ki tie­si­vät, että glo­ba­li­saa­tio muut­taa tapaa, jol­la Suo­men talou­del­lis­ta hyvyyt­tä arvotetaan.
    Aina on help­poa olla ”key­ne­si­läi­nen” idea­lis­ti: hie­man rahaa ja muu­ta sin­ne tän­ne, kenel­le­kään ei tule paha mie­li ja talous oike­nee itses­tään. Minus­ta kan­nat­tai­si jar­rut­taa ennen seinää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Lii­an van­ha:
    Muut kehit­ty­neet maat ovat lisän­neet työl­li­syyt­tä jaka­mal­la työ­tä .Se tapah­tuu pää­osin työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä eli osa-aika­työn ja nor­maa­lin työ­ajan lyhen­tä­mi­sen kaut­ta esim vii­mek­si Porsche siir­tyi 6‑tuntiseen työviikkoon . 

    Oli­pa muu­ten hyvin kirjoitettu.

    Olen kans­sa ihme­tel­lyt että mitä hyö­tyä täl­lä ns. työ­ajan piden­tä­mi­sel­lä tai yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sel­la saa­daan aikaan. Ehkä jos­sain S‑ryhmän kokoi­ses­sa ket­jus­sa muu­ta­ma lisä­tun­ti mah­dol­lis­tai­si että voi­tai­siin pal­ka­ta vähem­män ihmi­siä töi­hin, mut­ta onko se sit­ten yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukaista?

    Mut­ta ei tie­te­nään ketään voi­da pakot­taa 6 tun­nin työ­päi­vään. Mik­si muu­ten puhu­taan 6‑tunnin työ­vii­kos­ta? No se on sivuseikka.

    Minus­ta olen­nais­ta oli­si kehit­tää nii­tä aluei­ta, mis­sä jotain oike­aa muu­tos­ta voi­daan saa­da aikaan — 

    Oike­aa muu­tos­ta­va syn­tyy tut­ki­muk­ses­ta, kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­ses­tä ja yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­sien koh­ten­ta­mi­ses­ta, eli sii­tä että teh­dään inves­toi­mi­nen Suo­men alu­eel­le vähin­tään yhtä kan­nat­ta­vak­si kuin mitä se on lähialueillamme.

    Nyt lei­ka­taan kou­lu­tus­ta ja yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mis­ta ei oikein edes aloiteta.

    Irti­sa­no­mis­suo­ja pitäi­si pois­taa ja yri­tys­ve­ro­tus las­kea nol­laan. Käy­tän­nös­sä irti­sa­no­mis­suo­jas­ta ei ole mitään hyö­tyä, kos­ka se vain estää yri­tyk­siä ja orga­ni­saa­tioi­ta uudis­tu­mas­ta. Lisäk­si se tekee työl­lis­tä­mi­ses­tä vai­keam­paa ja lisää työn­ta­na­jien vel­ka­kier­teen riskiä.

    Lisäk­si pel­ko sii­tä, että yrit­tä­jät pot­ki­vat huvik­seen pois ihmi­siä on pää­sään­töi­ses­ti tur­ha. En ole vie­lä ker­taa­kaan tavan­nut yrit­tä­jää, joka oli­si joten­kin ylpeä sii­tä että oli­si pot­ki­nut jon­kun ulos, suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta yrit­tä­jis­tä pikem­min­kin ovat ylpei­tä sii­tä että saa­vat työllistää.

    Yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa taas olem­me hävin­neet Virol­le, joten suh­tees­sa meil­lä ei ole mitään sijain­tie­tua olemassa.

    Pal­kat ja nii­den suu­ruus on sinän­sä aika mer­ki­tyk­se­tön­tä, tär­keäm­pää oli­si vero­tus — pal­jon­ko sii­tä pal­kas­ta jää käteen.

    Pit­kään puhut­tiin sii­tä, kuin­ka Ruot­si on mei­tä aina 10 vuot­ta edel­lä, mut­ta nyt Viro­kin on mei­tä edel­lä — miten se on mahdollista?

    Jotain pitäi­si teh­dä ja aika nopeasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Ris­to: Suo­mi on pie­ni mark­ki­na. Monel­la­ko teol­li­sel­la alal­la voi­si suo­ma­lai­nen yri­tys olla edes kes­ki­ko­koi­nen ole­mat­ta riip­pu­vai­nen lähin­nä viennistä?

    Ei Suo­men ongel­ma ole vien­ti­teol­li­suu­des­sa; vien­nin ainoa funk­tio on rahoit­taa tuon­ti, ja täl­lä het­kel­lä vaih­to­ta­se on tasa­pai­nos­sa. Vien­ti­teol­li­suus siis täyt­tää teh­tä­vän­sä. Vaih­to­ta­seen tasa­pai­no tar­koit­taa myös sitä, että valuut­ta on juu­ri oikean arvoi­nen, eli myös­kään euro ei ole ongelma.

    Suo­men ongel­ma on työt­tö­myys ja sii­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set. Työt­tö­myyt­tä taas ei voi kor­ja­ta vien­ti­mark­ki­noil­la, kos­ka mikään voi­mak­kaan työ­voi­ma­val­tai­nen vien­nin ala ei voi menes­tyä kil­pai­lus­sa Kii­nan ja Viet­na­min kans­sa, jos samal­la halu­taan pitää kiin­ni Kii­naa ja Viet­na­mia kor­keam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Työl­li­syyt­tä voi­daan paran­taa ainoas­taan aloil­la, jois­sa Kii­na ja Viet­nam eivät ole suo­ras­sa kil­pai­lua­se­mas­sa, eli koti­mark­ki­noi­den palvelusektorilla. 

    Se on ainoa alue jol­la rea­lis­ti­ses­ti voi­daan saa­vut­taa lähes täys­työl­li­syys, ja jos työn pyhäs­tä ase­mas­ta yhteis­kun­nas­sa ei halu­ta luo­pua, sii­hen on pak­ko satsata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Voi hyvin olla että nykyi­sen talou­den raken­ne on sel­lai­nen että talou­del­li­sia ilmiöi­tä on vai­keam­pi mita­ta. Työs­ken­te­lin aiem­min noi­den asioi­den paris­sa ja oli kyl­lä nopeas­ti havait­ta­vis­sa että tie­to­poh­ja ei rii­tä moni­mut­kais­ten ilmiöi­den kuvaa­mi­seen tai mittaamiseen…

    Olin­ko lap­se­na onnet­to­mam­pi kun minul­la ei ollut video­pe­le­jä, joi­ta opis­ke­li­ja­na ostin? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Suo­mi on kuin unis­sa­kä­ve­li­jä, joka käve­lee koh­ti rot­koa. Mikään vies­ti ei mene läpi…

    Paa­vo Lip­po­sen äskei­nen ulos­tu­lo on täs­tä hyvä esimerkki.

    Pitäi­si jo herä­tä ja teh­dä reality-check.

    Jos työ­tön pää­see työn syr­jään kiin­ni, saa talou­tem­me vii­si kär­päs­tä yhdel­lä iskulla:

    1) Työt­tö­myy­den aiheut­ta­mat kulut loppuvat
    2) Enti­nen työ­tön alkaa mak­saa vero­ja, elä­ket­tä, jne.
    3) Fir­man kapa­si­teet­ti kas­vaa ja se saa enem­män tilauk­sia ja liikevaihtoa
    4) Maan talous alkaa kas­vaa ja saa­daan investointeja
    5) Koko yhteis­kun­taan levi­ää posi­tii­vi­nen pöhinä

    Pk-sek­to­ril­le todel­la­kin kan­nat­tai­si antaa mah­dol­li­suus työllistää.

    Suur­teol­li­suus ei tun­ne­tus­ti juu­ri­kaan luo uusia työpaikkoja!

    Olen aivan älli­käl­lä lyö­ty sii­tä, että tätä ilmi­sel­vää asi­aa ei mis­sään käsitellä.

    Mis­tä­hän se johtuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Tuot­ta­vuu­den kas­vu on ollut pit­käl­ti sitä, että ihmis­työ­tä kor­va­taan konei­den teke­mäl­lä työl­lä. Ihmi­sen teke­mä fyy­si­nen työ on val­ta­van teho­ton­ta. Koneet toi­mi­vat lähes täy­sin fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la, eli kym­me­nien mil­joo­nien vuo­sien takai­sel­la aurin­gon­va­lol­la ja foto­syn­tee­sil­la (80 pro­sent­tia maa­il­man pri­mää­rie­ner­gian­tuo­tan­nos­ta on fos­sii­li­sia). Jokais­ta län­si­mai­den asu­kas­ta koh­den fos­sii­li­nen ener­gia tekee työ­tä vas­taa­van mää­rän kuin 100–200 orjaa tekisi.

    Toki tuot­ta­vuus on kas­va­nut hui­mas­ti pait­si sen vuok­si, että fos­sii­lis­ta ener­gi­aa on käy­tet­ty enem­män, myös sen vuok­si, että sitä on käy­tet­ty fik­sum­min. Täs­sä kui­ten­kin pätee äärim­mäi­sen voi­mak­kaas­ti las­ke­van raja­hyö­dyn laki. Vaik­ka­pa polt­to­moot­to­ri­tek­nii­kas­sa kaik­ki tär­keim­mät hyö­ty­suh­det­ta paran­ta­vat inno­vaa­tiot on teh­ty jo yli 70 vuot­ta sit­ten, ja jokai­nen uusi inno­vaa­tio on tuot­ta­nut vähem­män hyö­tyä kuin edel­li­set vaa­tien sil­ti suu­rem­pia tuo­te­ke­hi­tys­kus­tan­nuk­sia. Nyky­ti­lan­tees­sa reaa­li­ta­lout­ta ei voi­da todel­li­suu­des­sa kas­vat­taa juu­ri­kaan kas­vat­ta­mat­ta ener­gian­ku­lu­tus­ta. Huhut irti­kyt­ken­näs­tä ovat ran­kas­ti lii­oi­tel­tu­ja. Kulu­tus­hyö­dyk­keem­me val­mis­te­taan suu­rim­mak­si osak­si Kii­nas­sa fos­sii­li­sel­la energialla:

    https://gailtheactuary.files.wordpress.com/2015/06/china-energy-consumption-by-fuel-2014.png

    Pai­kal­li­ses­ti voi­nem­me ostaa hie­man lisää aikaa muut­ta­mal­la vero­tus­ta ja tulon­siir­to­ja pal­ve­lu­ja ja koti­mark­ki­na­tuo­tan­toa suo­si­vak­si. Se myös­kin val­mis­tai­si yhteis­kun­taa tilan­tee­seen, jos­sa kan­sain­vä­li­nen finans­si­jär­jes­tel­mä syys­tä tai toi­ses­ta lak­kaa koko­naan ole­mas­ta. Lisäk­si pitäi­si var­mis­tua sii­tä, että pai­kal­li­set hii­let­tö­mät ener­gian­tuo­tan­to­re­surs­sim­me ovat riit­tä­viä, mie­luus­ti yli­mi­toi­tet­tu­ja, suh­tees­sa kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vaan tarpeeseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Ris­to: Suo­mi on pie­ni mark­ki­na. Monel­la­ko teol­li­sel­la alal­la voi­si suo­ma­lai­nen yri­tys olla edes kes­ki­ko­koi­nen ole­mat­ta riip­pu­vai­nen lähin­nä viennistä? 

    Se on täs­mäl­leen tot­ta, että kas­vuo­do­tuk­sia ei kan­na­ta lait­taa kor­keal­le, jos ajat­te­lee, että Suo­men mark­ki­noi­den varas­sa kas­ve­taan. Pikem­min kan­nat­taa varau­tua jat­ku­vaan lamaan.

    Mut­ta kyl­lä pie­net­kin fir­mat suun­taa­vat maa­il­mal­le yhä enem­män. Eten­kin digi­taa­li­ses­sa kau­pas­sa hom­ma toi­mi, mut­ta kyl­lä Suo­mes­ta voi yhden nai­sen tai mie­hen käsi­työ­fir­ma­kin lähe­tel­lä tava­roi­ta maa­il­mal­le vaik­ka syr­jäs­sä olem­me­kin. Näis­tä on lukui­sia esi­merk­ke­jä. Pitää vain saa­da para­met­rit koh­dal­leen. Jos kek­sii tuot­teen, jon­ka joka kym­me­nes mil­joo­na maa­il­man ihmi­nen halu­aa, ei kan­na­ta jää­dä kotimarkkinoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Kal­le:
    Nyt yhteis­kun­nas­sam­me vain sosi­aa­li­pum­mit voi­vat hyvin.

    Kal­le hyvä, muu­ta­ma päi­vä sit­ten jul­kais­tus­sa World Hap­pi­ness Repor­tis­sa suo­ma­lai­set arvioi­vat itsen­sä vii­den­nek­si onnel­li­sim­mik­si. Kau­as taak­se jäi­vät uus­li­be­ra­lis­tien mal­li­maa Yhdys­val­lat ja luok­kayh­teis­kun­ta Englanti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Sep­po Korp­poo: Suur­teol­li­suus ei tun­ne­tus­ti juu­ri­kaan luo uusia työpaikkoja!
    Olen aivan älli­käl­lä lyö­ty sii­tä, että tätä ilmi­sel­vää asi­aa ei mis­sään käsitellä.
    Mis­tä­hän se johtuu?

    Hyvin yksin­ker­tais­ta: Suu­ret yri­tyk­set siir­tä­vät ris­ke­jään ja rahoi­tus­tar­vet­taan pk-sektorille.

    Kyll ne suu­ret yri­tyk­set luo­vat edel­leen pää­osan työ­pai­kois­ta, ne vain syn­ty­vät lisään­ty­vän tuo­tan­non hajaut­ta­mi­sen myö­tä pk-sek­to­ril­le, mut­ta työ­pai­kan ori­gi­naat­to­ri on suu­ri yritys.

    Suu­ril­le yri­tyk­sil­le pk-yri­tys antaa hyviä etu­ja: Ne eivät voi lak­koil­la eikä hei­lä ole neu­vot­te­lu­voi­maa, joten ne jou­tu­vat tyy­ty­mään suu­ren yri­tyk­sen saneluun

    Samal­la rahoi­tus­vas­tuu­kin siir­tyy pien­ten yrit­tä­jien har­teil­le, suu­ry­ri­tys mak­saa sil­loin kun haluaa.Hyvin tun­net­tu ilmiö on mak­su­jen vii­väs­tyt­tä­mi­nen jopa kuukausilla .

    Sitä on yri­tet­ty estää lain­sää­dän­nöl­lä, mut­ta kuka­pa pie­ny­rit­tä­jis­tä uskal­tai­si men­ne oikeu­teen vaa­ti­ma­na oikeuksiaan ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tero Tolo­nen: Irti­sa­no­mis­suo­ja pitäi­si pois­taa ja yri­tys­ve­ro­tus las­kea nol­laan. Käy­tän­nös­sä irti­sa­no­mis­suo­jas­ta ei ole mitään hyö­tyä, kos­ka se vain estää yri­tyk­siä ja orga­ni­saa­tioi­ta uudis­tu­mas­ta. Lisäk­si se tekee työl­lis­tä­mi­ses­tä vai­keam­paa ja lisää työn­ta­na­jien vel­ka­kier­teen riskiä.

    Ei ole ole­mas­sa mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa , yri­tys voi irti­sa­noa vaik­ka kaik­ki työn­te­ki­jän­sä, ei laki sitä kiellä

    Työ­so­pi­mus­kin on sopi­mus ja sopi­muk­set ovat omai­suut­ta. Pitä­si­kö läh­tö­koh­dak­si ottaa, että vain yrittäjän/yrityksen sopi­muk­set naut­ti­vat omai­suu­den suo­jaa ? Mut­ta duu­na­rin sop­pa­ri ei ?

    Et voi päät­tää ura­koit­si­jan­kaan sop­pa­ria sen vuok­si, ettei ura­koit­si­jan naa­ma miel­ly­tä ja jos hän tekee huo­noa jäl­keä niin ei sekään suo­raan oikeu­ta sopi­muk­sen pur­kuun. Ensin on huo­mau­tet­ta­va ja jos ura­koit­si­ja ei ota onkeen­sa niin sopi­mus voi­daan purkaa.

    Ei ura­koit­si­jan ja työn­te­ki­jän sopi­muk­sen pur­kuoi­keus juu­ri­kaan eroa toisistaan.

    Ja perus­te­te­to­mas­ta pur­ka­mi­ses­ta jou­dut maks­maan kor­vauk­sia urakoitijallekin

    Toi­nen kys­mys on hal­lin­non oikeu­de­nu­kai­suus. Yri­tys­hal­lin­to­kin on hal­lin­toa ja val­lan­käyt­töä kan­sa­lai­sia kohtaan .

    Pitäi­si­kö sal­lia, että yri­tys­hal­lin­to on täy­sin mielivaltainen:Jos pärs­tä ei aamul­la miel­ly­tä niin ei muu­ta kuin pihalle.

    Ja jos joku suos­tuu makaa­maan joh­ta­jan niin se oikeut­taa anta­maan eri­tyi­se­tuuk­sia ja ne , jot­ka eivät suos­tu pot­ki­taan pihal­le syy­tä ilmoittamatta ?

    Tai ne, jot­ka puut­tu­vat esim hen­keä ja ter­veyt­tä vaa­ran­ta­viin tuo­tan­to­pro­ses­sei­hin hei­te­tään pihalle ?

    Tai jos väki on uuden joh­ta­jan mie­les­tä lii­an van­haa tai edus­ta­vat vää­rää uskon­toa tai rotua niin ken­kää takapuoleen ?

    Irti­sa­no­mis­suo­ja suo­je­lee juu­ri näi­tä teko­ja vastaan

    Mut­ta jos työ lop­puu tai hen­ki­lö käyt­täy­tyy huo­nos­ti tai lais­kot­te­lee niin aina voi irtisanoa.

    Ja oikeus­val­tioon kuu­luu, että rii­dat rat­ko­taan oikeu­des­sa vai pala­taan­ko oman käden oikeu­teen ?? Tai rat­ko­taan irti­sa­no­mis­kiis­ta kaksintaistelulla ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Euroon liit­ty­mi­nen on pää­asial­li­nen syy Suo­men talou­den tilaan. Tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka, pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta, tyy­dy­tet­ty kulut­ta­ja, työn jaka­mi­nen, kor­kea vero­tus, vää­rän­lai­nen vero­tus, huo­no sää, hyvä sää, laiskuus,demarit, kok­ka­rit, vih­reät, per­sut … go go go.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Kii­tet­tä­vän mal­til­li­ses­ti ja valai­se­vas­ti kir­joi­tel­tu. Vali­tet­ta­vas­ti sor­run kom­mem­men­toi­maan “hie­man suorasanaisemmin”.

    Suo­men, EUn ja glo­baa­li kes­ki­mää­räi­ses­ti mal­til­li­nen ja vakaa kas­vu­han on suo­ras­taan ahneu­den ihme. Kesi­mää­räi­sen hyvin­voin­nin finans­si- ja talous­vink­ke­lis­tä koko Tel­luk­sem­me on ollut val­mis jo jon­kin aikaa ja nyt ilmei­ses­ti kes­ki­mää­rin kak­sin- tai jopa kolminkerroin.

    Eräät koko­ko­koo­musuus­li­be­raa­lit tahot ja muut­kin “iso­ken­käi­set” polii­ti­kot ovat “tun­nus­tel­leet”, kai­lo­tel­leet, toi­to­tel­leet ja suo­ras­taan ilka­moi­neet, “usko­vais­ten­kin” teen­näi­ses­ti “rik­ko­neen­sa poli­tii­kan, rapaut­ta­neen­sa demo­kra­tian ja pan­neen­sa tuhan­nen­pil­lun­pä­reik­si Suo­mi­nei­don par­la­men­ta­ris­min” jul­kei­na sir­kus­ti­reh­töö­ri­kuk­koi­na kukin tunkioiltansa.

    Poh­ti­kaa­pa, jos talous­kas­vu­kin oli­si hol­ti­ton­ta ja epä­va­kaa­ta ja ahneus, har­maa ja läpi­mus­ta finanssi‑, vero- ja muu­kin kei­not­te­lu­pa­ra­siit­ti­mis­mi oli­si nykyis­tä­kin run­saam­min rehottavaa?

    Eikö­hän kaik­kein rik­kain­pien ja ahnein­pien oli­si aika taas alkaa malt­taa rikas­tua mal­til­li­sem­min ja ryh­tyä taas rahoit­taa­maan nykyis­tä enem­män suo­ma­lais­ten­kin hyö­dyk­kei­den tuo­tan­toa sekä mak­sa­maan veron­sa rehdisti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tero Tolo­nen:

    Maa­il­ma­han ei kui­ten­kaan ole miten­kään val­mis vie­lä, oli­ko nyt niin että vain joka kol­man­nel­la ihmi­sel­lä on käy­tös­sään WC ja niin edel­leen. On vai­kea näh­dä miten siel­tä kuo­pas­ta nous­taan, kun län­si­mais­sa­kin alkaa jo olla ongel­mia siinä.

    Mat­kai­lu avar­taa: maa­il­mas­sa on tosi­aan pal­jon paik­ko­ja, jot­ka eivät ole niin val­mii­ta kuin Suo­mi. Joka taas on hyvin­kin val­mis. Mitä nyt esi­mer­kik­si ihmi­set halua­vat täl­lä het­kel­lä siir­tyä maal­ta kau­pun­kei­hin, joten heil­le täy­tyy raken­taa sin­ne uusia asun­to­ja ja muut­to­tap­pio­alueil­ta nii­tä puo­les­taan puretaan.

    AV:
    Mik­si Yhdys­val­lat ei ole tul­lut val­miik­si, vaik­ka he ovat reip­paas­ti mei­tä rikkaampia?

    Aina­kin sil­lä mit­ta­ril­la, että Yhdys­val­to­jen sijoi­tus on lähes kai­kis­sa ihmis­ten onnel­li­suut­ta mit­taa­vis­sa tilas­tois­sa Suo­men ala­puo­lel­la. Har­voil­le kasau­tu­va rik­kaus ei ole val­miin kan­sa­kun­nan merkki.

    Joka­päi­väi­nen talous­kas­vua kuvaa­van luvun ensim­mäi­sen desi­maa­lin tark­kai­le­mi­nen ja ana­ly­soi­mi­nen on tur­hin­ta kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vaa työtä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Laa­dul­li­ses­ta kasvusta:

    Var­mas­ti se kas­vat­taa koko­nais­hy­vin­voin­tia jon­kin ver­ran, että lähes jokai­sel­la on tas­kus­saan koh­tuul­li­sen hyvää still- ja video­ku­vaa tal­len­ta­va kame­ra, jos­sa on integroi­tu satel­liit­ti­pai­kan­nin, mag­neet­ti­kom­pas­si, peli­kon­so­li, inter­net-yhteys ja jol­la voi vie­lä soit­taa puhe­lui­ta­kin. Tie­tyn mark­ki­na­pe­net­raa­tio­as­teen jäl­keen nämä vekot­ti­met kyl­lä muut­tu­vat yhä suu­rem­mas­sa mää­rin posi­tio­naa­li­sik­si hyö­dyk­keik­si, eli uusi puhe­lin ei lopul­ta­kaan tuo­ta aina­kaan han­kin­ta­hin­tan­sa ver­ran koko­nais­hy­vin­voin­tia yhteis­kun­taan, vaan vaik­ka se tuot­taa osta­jal­leen hyö­tyä, se tuot­taa kai­kil­le huo­nom­man puhe­li­men omis­ta­jil­le hait­taa sen kaut­ta, että hei­dän puhe­li­men­sa ovat pykä­lää hei­kom­pia paremmuusjärjestyksessä.

    Parem­mas­ta kuvan­laa­dus­ta hyö­ty­vät ensi­si­jai­ses­ti ne, jot­ka työs­sään tai har­ras­tuk­sis­saan *tar­vit­se­vat* sitä parem­paa laa­tua. Johon­kin rajaan saak­ka tämä sisäl­tää hyvin suu­ren osan ihmi­sis­tä, mut­ta kyl­lä­hän se edes pok­ka­ri­ka­me­ran muka­na raa­haa­mi­nen on vähen­ty­nyt, kun nykyi­sil­lä puhe­li­mil­la ja table­teil­la saa “riit­tä­vän hyviä” kuvia loma­mat­koil­ta­kin. Vas­taa­vas­ti video­ka­me­rat oli­vat aikoi­naan hei­ken­nys suh­tees­sa aikai­sem­paan tek­no­lo­gi­aan. Vas­ta vii­me vuo­si­na kulut­ta­ja­mark­ki­noil­la ole­vat digi­vi­deo­ka­me­rat — ja äly­pu­he­li­met — ovat pääs­seet kuvan­laa­dus­sa samaan kuin kai­ta­fil­mi­ka­me­roil­la pää­si. Video­ka­me­ran äänen­tal­len­nus, tois­to tele­vi­sion kaut­ta ja pidem­pi tal­len­nusai­ka aut­toi­vat hei­kom­paa tek­no­lo­gi­aa syr­jäyt­tä­mään paremman.

    Tee­si­ni on laa­dul­li­sen kas­vun suh­teen siis, että se tuot­taa reaa­lis­ta talous­kas­vua ainoas­taan rajal­li­ses­ti, kun­nes ns. aito kysyn­tä on katet­tu. Sen jäl­keen se pal­ve­lee yhä suu­rem­mas­sa mää­rin vain posi­tio­naa­li­sia tarpeita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Lii­an van­ha kir­joi­ti tuos­sa edel­lä vii­saas­ti: “Hyvin yksin­ker­tais­ta: Suu­ret yri­tyk­set siir­tä­vät ris­ke­jään ja rahoi­tus­tar­vet­taan pk-sek­to­ril­le, jne.”

    Tämä on var­maan­kin suu­rel­ta osin totta.

    PK-sek­to­ri vas­taa suo­raan noin 20% vien­nis­tä, mut­ta epä­suo­ras­ti suu­ry­ri­tys­ten kaut­ta pal­jon enemmästä.

    Lisäk­si tuo ris­kin­siir­to- ja rahoi­tus-aspek­ti on aivan totta.

    En ole mikään suu­ry­ri­tys­ten vas­tus­ta­ja, päin­vas­toin ne ovat erit­täin tär­keä osa Suo­men talout­ta. Olen itse­kin saa­nut siel­tä hyvän koulutuksen… 

    Olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että täs­sä­kin asias­sa Suo­men talous on muutoksessa.

    Ene­ne­väs­sä mää­rin pk-yri­tyk­set ja var­sin­kin start-upit ovat inter­rei­laa­ja-suku­pol­ven ja nuor­ten ja ket­te­rien äly­päi­den johtamia.

    Tämä jouk­ko on päte­vää ja kan­sain­vä­lis­tä poruk­kaa, joi­ta suu­ry­ri­tyk­set tai kol­mi­kan­ta eivät pys­ty pom­pot­ta­maan mie­lin määrin.

    Suo­men suu­rin ris­ki onkin nyt se, että maam­me menet­tää lopul­li­ses­ti tämän poru­kan luot­ta­muk­sen ja he siir­tä­vät “yhden napin pai­nal­luk­sel­la” toi­min­tan­sa ulkomaille.

    Arvioi­sin, että tämä jouk­ko ei ole kovin suu­ri, ehkä vain parin­tu­han­nen kokoi­nen, mut­ta se kas­vaa kovaa vauh­tia. Läh­dös­tään tämä poruk­ka ei pidä eri­koi­sen isoa mete­liä Ilta-Sano­mien etusi­vul­la, se vain hävi­ää horisonttiin.

    Mie­les­tä­ni on niin­kin, että nykyi­nen dosent­tien mol­laa­mi­nen on oikeas­taan kri­tiik­kiä Suo­men tel­li­gent­si­aa kohtaan.

    Sen toi­min­ta on ollut niin ala-arvois­ta, että panee epäi­le­mään, että ovat edel­leen Krem­lin palkkalistoilla.

    Sep­po Korppoo
    Joka lähet­tää ter­vei­set tääl­tä Pietarista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. teek­ka­ri: Ei Suo­men ongel­ma ole vien­ti­teol­li­suu­des­sa; vien­nin ainoa funk­tio on rahoit­taa tuon­ti, ja täl­lä het­kel­lä vaih­to­ta­se on tasa­pai­nos­sa. Vien­ti­teol­li­suus siis täyt­tää teh­tä­vän­sä. Vaih­to­ta­seen tasa­pai­no tar­koit­taa myös sitä, että valuut­ta on juu­ri oikean arvoi­nen, eli myös­kään euro ei ole ongelma. 

    Vaih­to­ta­se (12 kk liu­ku­va­na kes­kiar­vo­na) on ollut mii­nuk­sel­la useam­man vuoden:
    http://tilastokeskus.fi/til/mata/2015/05/mata_2015_05_2015-07–10_tie_001_fi.html

    Tämä siit­tä huo­li­mat­ta, että euroa­lu­eel­la koko­nai­suu­des­saan sen ollut puls­sal­la, euroa­lu­een toi­mies­sa maa­il­man­ta­lou­den jar­ru­na.

    Vaih­to­ta­se oli­si toki nykyis­tä­kin ali­jää­mäi­sem­pi, jos myös tuon­ti oli­si hii­pu­nut. Täme ei tar­koi­ta sitä, ettei vien­ti­teol­li­suu­den kur­juu­den tuo­maa ongel­maa oli­si ole­mas­sa. Se vain tar­koit­taa, että olem­me alka­neet elä­mään köyhemmin.

    Jos Suo­men valuut­ta oli­si oikean arvoin suh­tees­sa muu­hun euroa­lue­seen, vaih­to­ta­se oli­si yhtä­pal­jon posi­tii­vi­nen kuin euroa­lu­eel­la kes­ki­mää­rin. Sekä vien­ti että tuon­ti oli­si­vat nykyis­tä suuremmat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vähän parem­man kuvan vaih­to­ta­sees­ta saa täs­tä. Vaih­to­ta­se on ollut pit­kä­ai­kai­ses­ti yli­jää­mäi­nen ja aika lyhyen ajan alöi­jää­mäi­nen lähin­nä, kos­ka elä­ke­jär­jes­tel­mä on yli­jää­mäi­nen. Yli­jää­mäi­ses­sä aih­to­ta­sees­sa ei sinän­sä ole mitään tavoi­tel­ta­vaa. Tar­koit­taa­han se, ettei Suo­mes­ta löy­dy inves­toin­ti­koh­tei­ta niil­le sääs­töil­le, joi­ta kan­san­ta­lou­des­sa syntyy.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Tom­pe­lo:

    Mut­ta kyl­lä pie­net­kin fir­mat suun­taa­vat maa­il­mal­le yhä enem­män. Eten­kin digi­taa­li­ses­sa kau­pas­sa hom­ma toi­mi, mut­ta kyl­lä Suo­mes­ta voi yhden nai­sen tai mie­hen käsi­työ­fir­ma­kin lähe­tel­lä tava­roi­ta maa­il­mal­le vaik­ka syr­jäs­sä olem­me­kin. Näis­tä on lukui­sia esimerkkejä. 

    Net­ti­kaup­pa Suo­mes­ta ulko­mail­le tys­sää usein pos­ti­tus­ku­lui­hin. Jos pos­ti­tus mak­saa esi­mer­kik­si 16 euroa, niin tump­pu­jen hin­nak­si tulee tilaa­jal­le aikas pal­jon. Syr­jäi­syys sinän­sä ei ole mikään ongel­ma, kos­ka Ebay tms. toi­mii joka puo­lel­la maailmaa. 

    Kysy­myk­ses­sä on ns. pien­ten luku­jen ongel­ma eli jen­gi ymmär­tää 16 euroa suu­rek­si, mut­ta samal­la 50000 euron han­kin­ta ei kohauta. 

    Itse olen par­haak­si tak­tii­kak­si toden­nut, että tuo­te kan­nat­taa myy­dä 20 dol­la­ril­la ja lait­taa “free ship­ping”. Sil­lä tavoin myy enem­män kuin tuot­teen hin­ta 4 dol­la­ria ja pos­ti­tus 16. En mai­nit­se mitä myyn, kos­ka vie­lä täl­lä tuo­te­ryh­mäl­lä ei ole suo­ma­lai­sia kilpailijoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Lii­an van­ha: Ei ole ole­mas­sa mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa , yri­tys voi irti­sa­noa vaik­ka kaik­ki työn­te­ki­jän­sä, ei laki sitä kiellä

    Irti­sa­no­mis­suo­ja suo­je­lee juu­ri näi­tä teko­ja vastaan

    Yhdys­val­lois­sa pär­jä­tään val­lan hyvin ilman­kin — toki voi­daan kuvi­tel­la kai­ken­lai­sia kau­hue­si­merk­ke­jä, mut­ta sii­nä ei aja­tel­la sitä, että ylei­nen mie­li­pi­de kään­tyi­si nopeas­ti täm­möis­tä yri­tys­tä vas­taan ja luul­ta­vas­ti pel­käs­tään yri­tyk­sen ima­gol­le tule­va kol­hu kaa­tai­si firman.

    Mie­les­tä­ni tämän päi­vän yksi ongel­mis­ta on työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen. Miten työ­paik­ka­kiusaa­jas­ta voi­daan pääs­tä eroon? Muu­ten kuin että kiusat­tu vaih­taa työpaikkaa.

    Miten työ­nan­ta­ja, joka haluai­si pitää työ­pai­kan toi­mi­va­na seu­raa­vat 100 vuot­ta voi irti­sa­noa ihmi­siä jot­ka eivät ker­ta kaik­ki­aan jos­tain syys­tä sovel­lu sii­hen työ­hön mikä heil­le on mää­rät­ty, vaik­ka objek­tii­vi­ses­ti ylit­tä­vät sen riman mitä irti­sa­no­mi­seen vaadittaisiin? 

    Yhdys­val­lois­sa irti­sa­no­mis­suo­jaa ei käsit­tääk­se­ni ole enkä ole havain­nut mitään isoa kes­kus­te­lua sii­tä pitäi­si­kö irti­sa­no­mis­suo­jaa siel­lä parantaa.

    Mut­ta nämä­kään eivät vie­lä kos­ke­ta sitä tämän­päi­vän kes­keis­tä ongel­maa — kun puhu­taan yri­tyk­ses­tä joka pyr­kii palk­kaa­maan todel­la kovan luo­kan osaa­jia. Entä jos on pal­kat­tu koval­la rahal­la tyyp­pi, joka ei oikeas­ti osaa hom­maan­sa riit­tä­vän hyvin sit­ten­kään? On pal­jon isom­pi kata­stro­fi jos koko fir­ma kaa­tuu, kuin jos yksi ihmi­nen jou­tuu työttömäksi.

    Voi olla, että kyse on siis jos­tain mark­ki­noin­ti­joh­ta­jas­ta tai ohjel­moi­jas­ta, pro­jek­ti­pääl­li­kös­tä tai muus­ta ihmi­ses­tä joka on yri­tyk­sen menes­ty­mi­sen kan­nal­ta täy­sin avaintyöntekijä.

    Evo­luu­tion perus­sään­tö­jen mukaan, niil­lä alueil­la, jois­sa ei pys­ty­tä raken­ta­maan paras­ta mah­dol­lis­ta tii­miä, ei myös­kään tule menes­ty­vim­piä jouk­kuei­ta ja täs­sä kes­kus­te­lus­sa aina­kin omal­ta osal­ta­ni on nyt kyse sii­tä että miten Suo­mes­ta voi­tai­siin teh­dä menes­ty­väm­pi maa.

    Irti­sa­no­mis­suo­ja on vain yksi teki­jä — hen­ki­lö­ve­ro­tus ja yri­tys­ve­ro­tus teke­vät täs­tä maas­ta myös vähem­män hou­kut­te­le­van, eikä meil­lä ole tar­jo­ta Kali­for­nian ilmastoakaan.

    Kyse ei ole vain sii­tä että miten huo­kut­te­lem­me tän­ne huip­pu­ja vaan myös sii­tä miten tääl­lä jo ole­vat yri­tyk­set saa­tai­siin onnis­tu­maan paremmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Tero Tolo­nen: Yhdys­val­lois­sa irti­sa­no­mis­suo­jaa ei käsit­tääk­se­ni ole enkä ole havain­nut mitään isoa kes­kus­te­lua sii­tä pitäi­si­kö irti­sa­no­mis­suo­jaa siel­lä parantaa.

    Vak­ka alkaa men­nä asian vie­res­tä: USA:ssa on vah­va irti­sa­no­mis­suo­ja, ehkä Suo­mea vah­vem­pi. Ja kos­ka vää­rin perus­tein irti­sa­not­tu voi saa­da fir­man kaa­ta­via kor­vauk­sia, käy­tän­nös­sä poru­kan erot­ta­mi­ses­sa ollaan varo­vai­sem­pia kuin Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Olin jos­kus nuo­re­na poi­ka­na töis­sä Ruot­sis­sa. Fir­mas­sa, jos­ta oikeas­taan kukaan ei saa­nut kos­kaan pot­ku­ja. Syy oli yksin­ker­tai­nen, työn­te­ki­jät vaih­toi­vat hel­pos­ti työ­paik­kaa, kos­ka töi­tä oli sil­loin jos vain haki. Hake­mat­ta­kin sai, kos­ka minul­ta­kin kysyt­tiin mon­ta ker­taa haluan­ko siir­tyä toi­seen työpaikkaan.

    Tämä vaih­tu­vuus oli yri­tyk­sel­le todel­li­nen ongel­ma, kos­ka jat­ku­va uusien työn­te­ki­jöi­den kou­lut­ta­mi­nen vei hur­jas­ti resurs­se­ja. Aika nopeas­ti sitä pää­si ns. van­hem­mak­si työn­te­ki­jäk­si eli sel­lai­sek­si, joka Ruot­sin sys­tee­min mukaan irti­sa­no­taan viimeisenä.

    Ja tämä on sit­ten tosi­jut­tu. Ennen 90-lukua oli todel­la mah­dol­lis­ta astel­la johon­kin työ­paik­kaan ja sel­lai­sen usein myös sai. Jos ei saa­nut, niin sit­ten seu­raa­vaan. Moni, jol­le olen asian ker­to­nut, ei suos­tu usko­maan kos­ka itse on kas­va­nut Suo­mes­sa 90-luvun laman jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Tom­pe­lo:Olin­ko lap­se­na onnet­to­mam­pi kun minul­la ei ollut video­pe­le­jä, joi­ta opis­ke­li­ja­na ostin? 

    Aina­kin ennen oli pal­jon enem­män tyl­sää. Nyky­ään jos on tyl­sää, esi­mer­kik­si sade­päi­vä, voi aina surf­fa­ta netis­sä tai pela­ta jotain. 

    Ennen piti lukea kir­jaa eikä hyl­lys­tä kum­min­kaan löy­dy hyvää kir­jaa juu­ri sil­loin, kun sitä tar­vit­see (sil­lä sem­moi­set kir­jat lue­taan mel­kein sil­tä sei­so­mal­ta). Tai pela­ta lau­ta­pe­liä. Nii­tä on kui­ten­kin aina saa­ta­vil­la ihan mur­to-osa sii­tä, mitä pele­jä nykyään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Lii­an van­ha:
    Julk­sen sek­to­rin ali­jää­män tasa­pai­not­ta­mi­nen on juttu

    lei­ka­taan jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja ja etuuksia.Noin 20 % leik­kaus riit­tää ja peli­va­raa saa­daan kun vero­tus nos­te­taan vuo­den 2000 tasolle.

    Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ovat jo nyt sel­väs­ti alem­mat kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Täl­lais­ten 20 % leik­kaus­ten jäl­keen voi­si olla mah­do­ton­ta saa­da osaa­vaa poruk­kaa val­tion­hal­lin­toon. Ei sekään lie­ne kenen­kään etu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tero Tolo­nen: Mut­ta nämä­kään eivät vie­lä kos­ke­ta sitä tämän­päi­vän kes­keis­tä ongel­maa – kun puhu­taan yri­tyk­ses­tä joka pyr­kii palk­kaa­maan todel­la kovan luo­kan osaa­jia. Entä jos on pal­kat­tu koval­la rahal­la tyyp­pi, joka ei oikeas­ti osaa hom­maan­sa riit­tä­vän hyvin sit­ten­kään? On pal­jon isom­pi kata­stro­fi jos koko fir­ma kaa­tuu, kuin jos yksi ihmi­nen jou­tuu työttömäksi.
    Voi olla, että kyse on siis jos­tain mark­ki­noin­ti­joh­ta­jas­ta tai ohjel­moi­jas­ta, pro­jek­ti­pääl­li­kös­tä tai muus­ta ihmi­ses­tä joka on yri­tyk­sen menes­ty­mi­sen kan­nal­ta täy­sin avaintyöntekijä.

    USA ei ole­kaan rati­fioi­nut ILOn sopimuksia.Mutta ei USA­kaan voi irti­sa­noa miten tahansa. 

    Pää­osa irti­sa­no­mis­suo­jas­ta tulee syr­jin­nän kiel­tä­väs­tä lain­sää­dän­nös­tä eli rodun, uskon­non, suku­puo­li­sen suun­tau­tu­mi­sen, suku­puo­len, poliit­ti­sen toi­min­nan , ay-jär­jes­täy­ty­mi­sen etec perus­teel­la irti­sa­no­mi­nen on lai­ton­ta ja joh­taa korvauksiin

    Niin­pä syik­si jää­vät hen­ki­lös­tä joh­tu­vat syyt ja työn loppuminen .

    Hen­ki­lös­tä joh­tu­va irti­sa­no­mi­nen onkin mie­len­kiin­toi­nen , sil­lä se ei ole suoraviivainen.Se riip­puu hen­ki­lön ase­mas­ta organisaatiossa.Jos olet avain­hen­ki­lö niin len­nät pihal­le hyvin nop­saan eikä perus­tei­ta tar­vit­se todis­taa yhtä tark­kaan ja doku­ment­tien valos­sa kuin duu­na­rin kohdalla.

    Sama käy­tän­tö on voi­mas­sa Suo­mes­sa­kin, ylem­män toi­mi­hen­ki­lön voi irti­sa­noa perus­teel­la, joka joh­ti­si duu­na­rin koh­dal­la korvauksiin.

    Ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt ovat useim­mi­ten var­mis­ta­neet ase­man­sa sopparilla.Ja har­va asian­tun­ti­ja halu­aa läh­teä pot­ku­jen kaut­ta, se syö mai­net­ta ja uudel­leen­työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja niin­pä läh­tö tapah­tuu muo­dol­li­ses­ti vapaa­eh­toi­ses­ti sovi­tul­la korvauksella.

    Eipä noi­ta avain­hen­ki­löi­den jut­tu­ja ole näky­nyt oikeu­des­sa enkä löy­tä­nyt yhtään KKOn päätöstä.

    Kyl­lä USA­kin jou­tuu lei­vättl­män pöy­dän ääreen ja viran­omais­ten ham­pai­siin, jos koh­te­lee työn­te­ki­jöi­tään huonosti 

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/05/02/wal-mart-ei-maksanut-ylityokorvauksia-sai-miljoonien-matkyt/201228570/12

    Ylei­sem­pi kysy­mys on , mikä on rek­ry­toi­jan vas­tuu ?? Onko niin, ettei yrittäjän/yrityksen tar­vit­se kan­taa mitään vas­tuu­ta virheistään ?? 

    Useim­mi­ten­han rek­ry­toin­nin epä­on­nis­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä, että ei ole osat­tu kuva­ta teh­tä­vää, johon ihmis­tä hae­taan ja teh­tä­vä osoit­tau­tuu aivan eri­lai­sek­si kuin rek­ry­toi­ja on anta­nut ymmärtää.

    Kun ei osa­ta kuva­ta edes avain­hen­ki­lön teh­tä­vää niin voi­ko fir­mal­la olla muu­ten­kaan tule­vai­suut­ta ? Ensim­mäi­se­nä pitäi­si vaih­taa johto ?

    Mut­ta yrit­tä­jyys on niin pyhä asia nyky­ään, että kel­vo­ton yrit­tä­jä­kin pyri­tään pitä­mään pystyssä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Vir­ka­hen­ki­lö: Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ovat jo nyt sel­väs­ti alem­mat kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Täl­lais­ten 20 % leik­kaus­ten jäl­keen voi­si olla mah­do­ton­ta saa­da osaa­vaa poruk­kaa val­tion­hal­lin­toon. Ei sekään lie­ne kenen­kään etu.

    Ei ole, ei. Tyh­mäs­tä pääs­tä kär­sii koko keho. Ehkä muu­ta­ma har­va poik­keus löytyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Tota noin.

    Mus­ta tun­tuu, etta nyt on hyva. Mina olen ela­nyt tuol­la taval­la kuin ylla arvos­tel­laan jo n. 20 vuot­ta. Ihan muka­vaa, ei huol­ta ja mita Suo­mes­sa tai perä­ti EU:ssa tapah­tuu niin ei pal­jon paina.

    Mut­ta otta­kaa te huolta!

    t. Mik­ko (lais­ka paskiainen)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. AV:
    Mik­si Yhdys­val­lat ei ole tul­lut val­miik­si, vaik­ka he ovat reip­paas­ti mei­tä rikkaampia?

    Voi­ma­kas työn vero­tus, vapaa kulut­ta­jien väli­nen kaup­pa ja pie­net verot kulu­tuk­sel­le. Aika­lail­la päin­vas­tai­set tee­sit, mitä täällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Mie­tis­ke­lin tätä hyvään tovin. Tyk­kään sii­tä mikä on kes­ki­öön muu­tok­ses­sa, muu­tos­tar­ve tulee hyvin esiin. 

    Saan muu­ten aja­tel­tua tämän mah­dol­li­sek­si toteut­taa, mut­ta yksi osa jää pala­pe­lis­tä yli. En kek­si miten tähän koko­nai­suu­teen toi­mi­vas­ti yhdis­te­tään se että (käsit­tääk­se­ni tar­peel­li­nen) siir­re­tään vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä enem­män työn verot­ta­mi­ses­ta kulu­tuk­sen verot­ta­mi­sen suuntaan? 

    Tuo on muu­ten­kin aika tark­ka opti­moin­ti­teh­tä­vä. Sovit­taa perus­tu­lo yhteen tulon­siir­to­jen ja palk­kae­ro­jen kas­vun kans­sa. Tämä kaik­ki pitää teh­dä niin että pois­te­taan kan­nus­tin­louk­ku­ja ja että työn­te­ko jät­tää jokai­sel­le aina­kin vähän enem­män käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja kuin tukien varas­sa ole­mi­nen, ihan jokai­ses­sa tulo­luo­kas­sa. Mut­ta nämä voi­sin kuvi­tel­la mah­dol­li­sek­si yhdis­tää jos vero­tus­ta ja tulon­siir­to­ja teh­dään edel­leen läpinäkyvimmiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Ylen vel­ka­do­ku­men­tis­sa eräs rans­ka­lai­nen talous­tie­tei­li­jä ver­tai­li mil­loin on suu­rim­mat talous­kas­vun ajat olleet. Ne ovat olleet paho­jen krii­sien jäl­keen. Joten toi­vo­kaam­me niuk­kaa talous­kas­vua niin eläm­me rau­han aikoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Robot­tien työ tulee vero­te­tukw­si sekä yri­tys­ten yhtei­sö­ve­roi­ta että arvonlisäverona.

    Nyt suu­rin osa kir­joit­ta­vien toi­mit­ta­jien työs­tä voi­daan kor­va­ta robo­til­la. On vain ajan kysy­mys mikä media­ta­lo avaa pelin ja hom­maa softat. 

    Uber on kiin­nos­tu­nut hank­ki­maan tak­si­toi­min­taan robottiautoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Oli­si muka­va kun oli­si aikaa raken­taa simu­laat­to­ri, jos­sa voi­si tes­ta­ta talou­den kul­kua eri para­met­reil­la, vähän kuin jon­kun pelin rat­kai­se­mis­ta. Ongel­ma­na vain on tie­tää mit­kä sään­nöt vai­kut­ta­vat ja kuin­ka suu­ri vai­ku­tus on. Esim tuos­ta työ­so­pi­mus­ten vapaut­ta­mi­ses­ta tut­ki­mus­tie­to on ris­ti­rii­tais­ta ja epä­len että se on myös sidot­tu toi­mia­laan. Esi­mer­kik­si voi olla että teh­taas­sa irti­sa­no­mis­suo­jaa tar­vi­taan enem­män kuin vaik­ka asian­tun­ti­ja­työs­sä. Simu­laat­to­rin ongel­ma tie­ten­kin on sama kuin muun­kin teo­rian, miten osoit­taa lop­pu­tu­los oikeak­si. Mut­ta aina­kin se voi­si kon­kre­ti­soi­da ideoita

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. > jos halu­taan mita­ta elin­ta­soa, pitäisi
    > laa­dul­li­nen kas­vu ottaa huomioon.

    Laa­tua ei voi mita­ta. Se on kulut­ta­jan pääs­sä ole­va arvo, vaih­toar­vo. Tuo­te­ta­sol­lan se tar­koit­taa esim sitä kuin­ka mon­ta ruis­lei­pää hän on val­mis anta­maan yhdes­tä hii­va­lei­väs­tä tai mis­tä tahan­sa, mitä hän vain pys­tyy omis­tuk­seen­sa haa­li­maan. Yleen­sä teke­mäl­lä tuo­tan­toa (työ­tä) tai suo­rit­ta­mal­la vir­kaa (otta­maan toisilta).

    Kulut­ta­jan koke­ma arvo on täy­sin mie­li­val­tai­nen ja het­kel­li­ses­ti muut­tu­va. Hän menee kaup­paan osta­maan punai­sia ruusu­ja ja palaa siel­tä kel­tais­ten tulp­paa­nien kans­sa. Mikään kes­kus­suun­nit­te­lu­ko­mi­tea ei voi tie­tää tuo­ta yksi­löä parem­min mitä hän tar­vit­see. Mikä on hyväk­si hänelle.

    Laa­dul­li­sen kas­vun otta­mi­nen huo­mioon lop­pui jos­kus 1930-luvul­la, kun val­tiot otti­vat hal­tuun­sa talous­tie­teen kor­kea­kou­luo­pe­tuk­sen. Sii­hen asti oli kehit­ty­mäs­sä usei­ta kil­pai­le­via oppi­suun­tia talou­den kuvaa­mi­sek­si nja mit­taa­mi­sek­si. Sen jäl­keen vir­ko­ja ja resurs­se­ja jaet­tin vain niil­le, jot­ka tuot­ti­vat val­tiol­le mie­lui­sia, poliit­ti­ses­ti oikei­ta, tuloksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vähän parem­man kuvan vaih­to­ta­sees­ta saa täs­tä.

    Vaih­to­ta­se para­ni vii­me vuon­na. Vali­tet­ta­vas­ti se ei paran­tu­nut sen vuok­si, että vien­ti oli­si kas­va­nut, vaan kos­ka tuon­ti tipah­ti vien­tiä­kin enem­män.

    Kuvit­te­le­vat­ko ne, joi­den mie­les­tä se, että vaih­to­ta­seen sum­ma ei ole nykyis­tä alem­pi, osoit­taa, että vien­ti­teol­li­suu­del­la ei ole ongel­mia, että tuon­nin las­ku on aiheut­ta­nut vien­nin las­kun, eikä päin vastoin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Tom­pe­lo: Vak­ka alkaa men­nä asian vie­res­tä: USA:ssa on vah­va irti­sa­no­mis­suo­ja, ehkä Suo­mea vahvempi. 

    Tai vähän tar­kem­min: Yhdys­val­lois­sa on Suo­mea hel­pom­paa irti­sa­noa yksit­täi­nen työn­te­ki­jä, jos töi­tä ei rii­tä tai jos työ­pa­nos ei tyy­dy­tä, kun­han perus­te­lut ovat kun­nos­sa eli laki­mie­hen­kes­tä­vät. Jos taas teh­dään uudel­leen­jär­jes­te­ly­jä ja irti­sa­no­taan koko­nai­nen poruk­ka, se on Yhdys­val­lois­sa moni­mut­kai­nen pro­ses­si, kun Suo­mes­sa käy­dään vain 6 vii­kon yt:t ja hom­ma oli siinä.

    Jos Suo­men sys­tee­miä halu­taan kan­sain­vä­li­seen suun­taan, niin jouk­koir­ti­sa­no­mi­sia voi­si han­ka­loit­taa ja yksit­täi­siä helpottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Ris­to: Kuvit­te­le­vat­ko ne, joi­den mie­les­tä se, että vaih­to­ta­seen sum­ma ei ole nykyis­tä alem­pi, osoit­taa, että vien­ti­teol­li­suu­del­la ei ole ongel­mia, että tuon­nin las­ku on aiheut­ta­nut vien­nin las­kun, eikä päin vastoin?

    Ei tie­ten­kään. Vaih­to­ta­seen tasa­pai­no vain tar­koit­taa sitä, että me ollaan jo teh­ty se deval­vaa­tio mitä “yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen” yhtey­des­sä vaa­dit­tiin; vyö­tä on kiris­tet­ty ja kulu­tus­ta vähennetty.

    Palk­ko­ja alen­ta­mal­la luo­tu “kil­pai­lu­ky­ky” ei nykyi­ses­sä tilan­tees­sa tar­koi­ta mitään muu­ta kuin tulon­siir­toa työn­te­ki­jöil­tä työ­nan­ta­jil­le, ja koti­mai­sen kysyn­nän las­kun kaut­ta koko­nais­tuo­tan­non ale­ne­mis­ta ja työt­tö­myy­den kasvua.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta ainoas­taan aidol­la, kor­keam­man tuot­ta­vuu­den kaut­ta luo­dul­la kil­pai­lu­ky­vyl­lä on mer­ki­tys­tä. Vien­nil­lä ei ole täs­sä suh­tees­sa min­kään­lais­ta itseisarvoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. pjt: Tai vähän tar­kem­min: Yhdys­val­lois­sa on Suo­mea hel­pom­paa irti­sa­noa yksit­täi­nen työn­te­ki­jä, jos töi­tä ei rii­tä tai jos työ­pa­nos ei tyy­dy­tä, kun­han perus­te­lut ovat kun­nos­sa eli lakimiehenkestävät. 

    Tuhan on juu­ri se, mil­lä irti­sa­no­mis­suo­jan pois­ta­mis­ta perus­tel­laan eli enää ei tar­vit­si­si perus­tei­den kes­tää vaan irti­sa­no­mi­sen voi­si teh­dä mielivaltaisesti. 

    Esim jos pärs­tä ei aamul­la miel­ly­tä tai kun työn­te­ki­jä alkaa vaa­tia maks­mat­ta jää­nei­tä palk­ko­ja niin hän muut­tuu oitis kelvottomaksi

    USA­kin oikeus toteu­tuu todel­la vaih­te­le­vas­ti, Mäk­kä­ri­duu­na­ril­la ei ole varaa oikeus­tais­te­lui­hin, mut­ta maa­il­man vah­vim­man lii­ton AMAn kyky rii­del­lä lää­krei­den puo­les­ta voit­taa vah­vim­man­kin vastustajan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä laa­tua voi mita­ta, jos mark­ki­noil­la on saman­ai­kai­ses­ti kän­ny­käs­tä van­ha ja uusi ver­sio. Nii­den hin­tae­ro ker­too kulut­ta­jan mie­li­pi­tees­tä laa­tue­ros­ta. Yleen­sä van­ha ver­sio on halvempi.

    Tero Tolo­nen:
    Laa­dul­la tar­koi­te­taan yleen­sä sitä kuin­ka suu­ri osa tuot­teis­ta täyt­tää tuot­teel­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set. Huo­no­kin laa­tu voi siis olla laatua.

    Hyvä kun tämä pal­jon yleis­kes­kus­te­lus­sa sekaan­nus­ta aihet­ta­nut epä­täs­mäl­li­syys tuli esille. 

    Tek­nil­li­nen laa­tu on todel­la­kin se, että tuo­te täyt­tää sil­le ase­te­tut (kvan­ti­ta­tii­vi­set) vaa­ti­muk­set. Vii­me aiko­jen yleis­kes­kus­te­lus­sa tuot­teen laa­tua on kui­ten­kin pidet­ty sitä parem­pa­na, mitä enem­män osta­ja on sii­tä val­mis mak­sa­maan. Var­sin­kin eko­no­mis­tit suo­si­vat tätä näkökulmaa.

    Mak­su­ha­luk­kuu­den edel­ly­tyk­se­nä on, että tek­nil­li­nen laa­tu on hyvä, mut­ta se ei takaa, että tuo­te on kiin­nos­ta­va. Tuo­te­pro­jek­tien tavoit­teet ja vaa­ti­muk­set mää­rit­te­lee ylem­pi, par­hais­sa yri­tyk­sis­sä ylin johto.

    Jura­nin yli 50 vuot­ta sit­ten anta­ma laa­dun mää­ri­tel­mä “Fit to use/purpose” on aika hyvin sopusoin­nus­sa tämän mak­su­ha­luk­kuus­nä­kö­kul­man kans­sa. Hän yli­pää­tän­sä koros­ti laa­tu­asiois­sa top-down periaatetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Kas­vu kato­si Nokian kän­nyk­kä­tuo­tan­non maha­las­kun ja Venä­jän pakot­tei­den takia. Lisäk­si jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ja loma-edut ovat lii­an suu­ret. Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la pitää itse tie­na­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sen­sa, “ikä­li­siä” ei tun­ne­ta. Toi­saal­ta on yksi ase mil­lä jul­ki­sen alan työn­te­ki­jät saa­daan samal­le vii­val­le: ulkois­ta­mi­nen. Se ei vali­tet­ta­vas­ti pure OAJ:ta ja Lää­kä­ri­liit­toa vastaan. 

    Mut­ta mitään pikais­ta paran­tu­mis­ta ei ole odo­tet­ta­vis­sa. Pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti kek­siä uusia vien­ti­tuot­tei­ta jon­ka val­mis­ta­mi­nen on hal­paa ja help­poa että sen voi teh­dä Kii­nas­sa, mut­ta jot­ka suunn­ni­tel­laan Suo­mes­sa ja rahat saa­daan Suomeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. teek­ka­ri: vyö­tä on kiris­tet­ty ja kulu­tus­ta vähennetty.

    Kulu­tus­ta on eri­tyi­ses­ti vähen­net­ty kas­va­neen työt­tö­myy­den myö­tä. Ensin meni­vät työ­pai­kat vien­ti­teol­li­suu­des­ta. Sit­ten leik­kaus­ten myö­tä muualta.

    Palk­ko­ja alen­ta­mal­la luo­tu “kil­pai­lu­ky­ky” ei nykyi­ses­sä tilan­tees­sa tar­koi­ta mitään muu­ta kuin tulon­siir­toa työn­te­ki­jöil­tä työ­nan­ta­jil­le, ja koti­mai­sen kysyn­nän las­kun kaut­ta koko­nais­tuo­tan­non ale­ne­mis­ta ja työt­tö­myy­den kasvua.

    Tämän vuok­si se ulko­nei­nen deval­vaa­tio oli ja oli­si pal­jon parem­pi. Leik­kaus jakaan­tui­si pal­jon tasai­sem­min ja koti­mark­ki­na­ky­syn­tä ei romah­tai­si samal­la tavalla. 

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta ainoas­taan aidol­la, kor­keam­man tuot­ta­vuu­den kaut­ta luo­dul­la kil­pai­lu­ky­vyl­lä on merkitystä. 

    Tämä on toi­saal­ta asia johon lyhyel­lä täh­täi­mel­lä poliit­ti­se­la pää­tök­sen­teol­la ei voi­da juu­ri vai­kut­taa. Pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä en oikein usko, että leik­kauk­set tut­ki­muk­seen ja kou­lu­tuk­seen asi­aa ede­saut­ta­vat (ja ei, vih­reil­lä ei ollut omal­la hal­li­tus­tai­pa­leel­laan myös­kään joko ymmär­rys­tä tai halua mitään toi­mi­vaa lää­ket­tä osoittaa)

    Vien­nil­lä ei ole täs­sä suh­tees­sa min­kään­lais­ta itseisarvoa.

    Vien­ti, tuon­ti ja tuo­tan­to ovat pit­käl­ti seu­ran­neet toi­nen toi­si­aan. Se että kas­vu on kaik­kien osal­ta tait­tu­nut on mer­kin­nut talou­del­li­sen hyvin­voin­nin leik­kau­tu­mis­ta Suo­mes­sa. Jos vien­nin sai­si nousuun, ne kak­si muu­ta­kin toipuisivat. 

    Euroa­lue Suo­mea pal­jon suu­rem­pa­na mark­ki­na­na (ja mark­ki­na­na jol­la on oma kel­lu­va valuut­tan­sa) oli­si pal­jon parem­pi osi­te tee­sil­le­si, että mei­dän pitäi­si kes­kit­tyä “koti­mark­ki­noi­hin” “kil­pai­lu­ky­vyn” sijaan. Täs­tä ei ole kui­ten­kaan mitään merk­kiä. Niin kau­an euros­sa ele­tään pal­kan­saa­jan etu­jen oja ikeuk­sien leik­kaus pal­kan­saa­jal­le tulee ole­maan päi­vän sana vuo­des­ta toi­seen, välit­tämt­tä sii­tä aut­taa­ko se edes. Jos sit­ten noin kym­me­nen vuo­den pääs­tä talous lopul­ta saa­vut­taa lopul­ta enti­set huip­pun­sa, tätä pide­tään suu­re­na saavutuksena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Tapio: Vii­me aiko­jen yleis­kes­kus­te­lus­sa tuot­teen laa­tua on kui­ten­kin pidet­ty sitä parem­pa­na, mitä enem­män osta­ja on sii­tä val­mis maksamaan. 

    Tuot­tees­ta mak­set­ta­va hin­ta­han puo­les­taan aina­kin mark­ki­noin­nis­sa lii­te­tään usein tuot­teen tunnettuvuuteen.

    Alin taso on, että tuo­tet­ta ei edes tun­nis­te­ta, seu­raa­va taso on jos tuo­te näh­dään ja se tun­nis­te­taan ja paras taso on, jos tuo­te on sel­lai­nen että ihmi­nen muis­taa tuot­teen nimen jo mat­kal­la “kaup­paan”.

    Eli täy­sin tun­te­ma­ton tuo­te­merk­ki ei herä­tä ostoai­kei­ta ja sen hin­ta on usein mata­la, tuo­te joka tun­nis­te­taan kau­pas­sa tyy­liin “hei olen kuul­lut täs­tä jos­sain”, voi­daan myy­dä kal­liim­mal­la ja kor­kein taso on, että men­nään kaup­paan ja halu­taan ostaa nime­no­maan se tiet­ty tuotemerkki.

    Esi­merk­ki­nä kun tätä opis­ke­lin käy­tet­tiin Bura­naa, jota pys­tyt­tiin aptee­kis­sa myy­mään huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mal­la kuin jotain tois­ta val­mis­tet­ta, kos­ka kulut­ta­ja saat­toi men­nä apteek­kiin vain etsi­mään “Bura­naa” vaik­ka hal­vem­mis­sa tuot­teis­sa oli sama vai­kut­ta­va osa, eli 400mg ibubrofeenia .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Ris­to: Vien­ti, tuon­ti ja tuo­tan­to ovat pit­käl­ti seu­ran­neet toi­nen toi­si­aan. Se että kas­vu on kaik­kien osal­ta tait­tu­nut on mer­kin­nut talou­del­li­sen hyvin­voin­nin leik­kau­tu­mis­ta Suo­mes­sa. Jos vien­nin sai­si nousuun, ne kak­si muu­ta­kin toipuisivat. 

    Kyl­lä sen talous­kas­vun voi lait­taa käyn­tiin koti­mark­ki­noi­den­kin kaut­ta, vien­nil­lä ei edel­leen­kään ole itseisarvoa.

    Sano­taan nyt vaik­ka että teh­täi­siin poliit­ti­nen pää­tös kii­reh­tiä Hel­sin­gin raken­ta­mis­ta, ja pai­no­tet­tai­siin vie­lä vaik­ka­pa puu­ta­lo­ja. Koti­mai­nen raken­nus­teol­li­suus tuot­tai­si työ­tä, koti­mai­nen met­sä­teol­li­suus tuot­tai­si työ­tä, asun­to­pu­lan lai­me­ne­mi­nen vähen­täi­si asu­mis­ku­lu­ja mikä kan­nus­tai­si pal­ve­lu­jen suu­rem­paan kulut­ta­mi­seen mikä toi­si töi­tä. Val­tio sai­si enem­män vero­tu­lo­ja ja työt­tö­myy­den hoi­to­kus­tan­nuk­set ale­ni­si­vat. Lopul­ta vero­tuk­sen tasoa voi­tai­siin las­kea, ja sitä kaut­ta vien­ti­teol­li­suu­den­kin kil­pai­lu­ky­ky paranisi.

    Talous on sitä, että raha kier­tää ympy­rää ja ihmi­set teke­vät toi­sil­leen asioi­ta jois­ta on hyö­tyä. Lama on sitä, että ihmi­set pel­kää­vät kulut­taa ja raha ei kier­rä, jol­loin ihmi­set eivät myös­kään tee jär­ke­viä asioi­ta vaan ovat työt­tö­miä. Talous­kas­vu on sitä, että raha kier­tää ympy­rää aikai­sem­paa nopeammin. 

    Sil­lä ei ole mitään väliä, min­kä­lais­ta reit­tiä raha ympy­rään­sä kier­tää, kun­han se vain ei jää mihin­kään jumittamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Tero Tolo­nen: Tuot­tees­ta mak­set­ta­va hin­ta­han puo­les­taan aina­kin mark­ki­noin­nis­sa lii­te­tään usein tuot­teen tunnettuvuuteen.

    Alin taso on, että tuo­tet­ta ei edes tun­nis­te­ta, seu­raa­va taso on jos tuo­te näh­dään ja se tun­nis­te­taan ja paras taso on, jos tuo­te on sel­lai­nen että ihmi­nen muis­taa tuot­teen nimen jo mat­kal­la “kaup­paan”.

    Ei tämä ole ris­ti­rii­das­sa laa­dun mää­ri­tel­män “Fit to use/purpose” kans­sa. Osta­ja uskoo, että tuo­te täyt­tää hänen tar­peen­sa. Sil­lä ei ole vält­tä­mät­tä mitään teke­mis­tä tuot­teen tek­nil­li­sen laa­dun kans­sa, mut­ta jos se on todel­la sur­kea, asia­kas tus­kin ostaa saman nimis­tä tuo­tet­ta toistamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. teek­ka­ri: Kyl­lä sen talous­kas­vun voi lait­taa käyn­tiin koti­mark­ki­noi­den­kin kaut­ta, vien­nil­lä ei edel­leen­kään ole itseisarvoa.

    Ja kun se val­tiol­li­nen panos­ta­mi­nen lope­tet­tai­siin, maa hump­sah­tai­si jäl­leen lamaan entis­tä kor­keam­mal­la vel­ka­las­til­la ja hei­kom­mal­la kil­pai­lu­ky­vyl­lä. Vai kuvit­te­lee­ko joku että kil­pai­lu­ky­ky para­nee sil­loin, jos val­tio var­mis­taa kai­kil­le töitä?

    http://juhanavartiainen.fi/2015/finanssipolitiikka-vaalikaudella-2015–2019/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Sylt­ty: Vai kuvit­te­lee­ko joku että kil­pai­lu­ky­ky para­nee sil­loin, jos val­tio var­mis­taa kai­kil­le töitä?

    Ei kai täs­sä kukaan ole juu­ri val­tio­ta vaa­ti­nut työllistämään?

    Fak­ta on se, että suu­rin kil­pai­lu­ky­ky­haas­te Suo­mes­sa on työt­tö­myys (ja elä­köi­ty­mi­nen, mikä on työt­tö­myyt­tä toi­sel­la nimel­lä), ja toi­nen fak­ta on se, että vain koti­mark­ki­noil­la voi­daan työl­li­syyt­tä mer­kit­tä­väs­ti lisä­tä. Val­tion roo­li on jär­jes­tää raken­teet koti­mark­ki­noi­den työl­li­syyt­tä tuke­vak­si sen sijaan että koti­mark­ki­nat tuhot­tai­siin vien­nin edistämiseksi.

    Mitään hal­pa­työ­voi­man varaan perus­tu­via pal­jon työl­lis­tä­viä kulu­tus­ta­va­ran hiki­pa­jo­ja ei Suo­meen tule vaik­ka kuin­ka pol­jet­tai­siin palk­ko­ja, eikä sil­lä tuot­ta­vuut­ta juu­ri­kaan paran­net­tai­si. Val­mis­ta­van työn tuot­ta­vuus kun mää­räy­tyy mark­ki­noil­la hal­vim­man viet­na­mi­lai­sen mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Pie­niä palk­ko­ja tulee tukea täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.”

    Eli työn­te­ki­jä ja ‑anta­ja sopi­vat pie­nes­tä pal­kas­ta, kos­ka täy­den­nys­tä tulee tulon­siir­ros­ta. Paik­ka­kun­nal­la ole­van kil­pai­li­ja, joka on mak­sa­nut tähän men­nes­sä nor­maa­lia palk­kaa jou­tuu vai­keuk­siin. Hän voi jat­kaa toi­min­taan­sa vain jos voi alen­taa palk­ko­ja ja työn­te­ki­jät saa­vat tulon­siir­to­ja. Ja niin edes päin.

    Työn­te­ki­jöi­den tulot (ehkä sup­pe­aa eliit­tiä lukuu­not­ta­mat­ta) muo­dos­tu­vat jat­kos­sa pie­nes­tä pal­kas­ta ja val­tion kas­sas­ta tule­vas­ta huo­mat­ta­vas­ta tulon­siir­ros­ta. Eli pal­kat val­tion varois­ta. Niin­kö O. Soininvaara?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. mik­ko v

      Eli työn­te­ki­jä ja ‑anta­ja sopi­vat pie­nes­tä pal­kas­ta, kos­ka täy­den­nys­tä tulee tulonsiirrosta.

      Vas­tus­ta­ko myös progres­sii­vis­ta vero­tus­ta. Sii­nä­hän on sama insen­tii­vi sopia pie­nem­mis­tä palkoista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Tava­roi­den ja pal­ve­lui­den net­to­vien­ti (kaup­pa­ta­se) osoit­taa sen, mis­sä mää­rin käy­täm­me koti­maas­sa teh­ty­jä hyö­dyk­kei­tä (työl­li­syys). Tava­roi­den ja pal­ve­lui­den net­to­vien­ti osoit­taa sen, mis­sä mää­rin Suo­mes­sa teh­dyil­le hyö­dyk­keil­le tulee kysyn­tää ulko­mail­ta (työl­li­syys). Suo­ma­lais­ten omis­tus­ten net­to­tu­lo­vir­rat ulko­mail­ta Suo­meen ja Suo­meen mak­set­ta­va net­to­ke­hi­tys­a­pu eivät mää­ri­tä mei­dän työl­li­syyt­tä eivät­kä pit­kän pääl­le vel­kaan­tu­mis­ta. 5 mil­joo­nan ihmi­sen yhtei­sö on riip­pu­vai­nen vien­nis­tä ja tuon­nis­ta, kos­ka emme kyke­ne itse teke­mään kaik­kea. Tuon­tia tus­kin taas pys­tyy loput­to­miin mak­sa­maan van­hoil­la omis­tuk­sil­la ulkomailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Kir­joi­tin tava­rat ja pal­ve­lut. Pal­ve­lui­den osuus kv-kau­pas­ta on kui­ten­kin huo­mat­ta­van pal­jon vähäi­sem­pi kuin tava­roi­den ja tai­taa olla hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että voi­sim­me mak­saa tuon­nin pää­osin pal­ve­lui­den viennillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Ok, käsit­teet ei ole hal­lus­sa. Joka tapauksessa:

    1) tava­roi­den ja pal­ve­lui­den net­to­vien­ti tär­keä mit­ta­ri Suo­men taloudessa.
    2) Pal­ve­lut eivät tule kor­vaa­maan tava­roi­den mer­ki­tys­tä kv-kaupassa.
    3) Euron käyt­töön­ot­to vai­keut­ta­nut kus­tan­nus­ten sopeut­ta­mis­ta kv-kaupassa.
    4)Euron ongel­mat eivät pois­tu kek­si­mäl­lä uusia todellisuuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. nos:
    Kir­joi­tin tava­rat ja pal­ve­lut. Pal­ve­lui­den osuus kv-kau­pas­ta on kui­ten­kin huo­mat­ta­van pal­jon vähäi­sem­pi kuin tava­roi­den ja tai­taa olla hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että voi­sim­me mak­saa tuon­nin pää­osin pal­ve­lui­den viennillä.

    Ei ole hai­hat­te­lua. Vien­nin tuo­mas­ta arvon­li­säs­tä (BKT) pal­ve­lut oli­vat yli 50% ETLAn muis­tion mukaan vuo­del­ta 2013:

    Paja­ri­nen, Mika ja Rou­vi­nen, Pet­ri (30.5.2013). ”Yli puo­let Suo­men vien­nis­tä palveluita”.
    ETLA Muis­tio No 14. http://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-14.pdf

    (Tavara)vientiä tilas­toi­daan tyy­pil­li­ses­ti tava­roi­den arvon mukaan, mut­ta vain arvon­li­sä (jalos­tusar­vo) kas­vat­taa BKT:tä, joten tilas­tois­ta saa hel­pos­ti vää­rän kuvan vien­nin mer­ki­tyk­ses­tä. Tääl­lä lisää tie­toa aiheesta:

    http://www.suomenpankki.fi/pdf/172643.pdf

    Kaup­pa­ta­se oli muu­ten vii­me­vuon­na 2.5 mrd yli­jää­mäi­nen. Pal­ve­lu­ta­se taas 1.3 mrd ali­jää­mäi­nen. Ja vaih­to­ta­se hie­man yli­jää­mäi­nen eli 0.3 mrd (Tilas­to­kes­kus).

    Ruot­sis­sa pal­ve­lui­den vien­ti kas­voi n. 28% vuo­des­ta 2008 vuo­ten 2014. Pal­ve­lui­den arvon­li­säys kas­voi yli 15%. Samaan aikaan tava­ra­vien­nin arvo kas­voi vain niu­kas­ti ja tava­roi­den val­mis­tuk­sen tuo­ma arvon­li­sä vähe­ni n. 4%.

    Suo­mes­sa pal­ve­lut muo­dos­ta­vat n. 70% BKT:stä, mut­ta olem­me vie­lä kau­ka­na esim. Englan­nis­ta jos­sa teh­das­teol­li­suus tuot­taa enää 10% BKT:stä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Voi olla että olen vää­räs­sä, mut­ta ymmär­tääk­se­ni Kone Oy:n vien­ti on pel­käs­tään on pal­ve­lu­vien­tiä jopa niin, että jos tut­kim­me fyy­sis­tä kaup­paa Koneen his­seil­lä ja liu­ku­por­tail­la, nii­tä tuo­daan Suo­meen eikä vie­dä, kos­ka fyy­si­nen tuo­tan­to on suu­rel­ta osin Aasias­sa. Len­ty­oken­tän kuu­lui­sat liu­ku­por­taat esi­mer­kik­si on val­mis­tet­tu Kii­nas­sa. Sil­ti Koneen mer­ki­tys valuu­tan tuo­ja­na on merkittävä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Kas­vu Euroa­lu­eel­la on osal­taan hävin­nyt sak­sa­lai­sen talous­po­li­tii­kan haaksirikkoon.

    Sak­san vaih­to­ta­se on ollut jo 7 vuot­ta erit­täin yli­jää­mäi­nen, mone­na vuon­na yli 6% BKT:stä. Abso­luut­tiar­vo­na luok­kaa 200 mrd eli Suo­men BKT:n suu­rui­nen yli­jää­mä. Kumu­la­tii­vi­ses­ti se ylit­tää jo 60% suh­tees­sa Sak­san BKT:hen. Tämä ei ole euro­sään­tö­jen mukaan hyväk­syt­tä­vää, ja komis­sio aloit­ti­kin jo Reh­nin aikaan asian tut­ki­mi­sen. Sak­sa­lai­sia koh­del­laan kui­ten­kin “silk­ki­han­sik­kain”, ovat­han he yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin talous Euroopassa.

    Sak­sa­lais­ten sääs­töt ohja­taan sit­ten EKP:n avus­tuk­sel­la ali­jää­mä­mai­hin lai­noi­na (näin on pak­ko teh­dä, muu­ten talous ajau­tui­si syök­sy­kier­tee­seen). Seu­raa­vak­si sak­sa­lai­set sit­ten vaa­ti­vat että ali­jää­mä­mai­den pitää pois­taa ali­jää­män­sä. Tämä on loo­gi­nen mahdottomuus.

    Ainut tapa jola sak­sa­lai­set voi­vat saa­da rahan­sa takai­sin on alkaa kulut­taaa sääs­tä­mi­sen sijaan, ks.

    http://rogerwessman.com/2016/03/14/miksi-saksalaiset-saastavat-britit-eivat/comment-page‑1/#comment-2609

    Mm. IMF on vaa­ti­nut Euroa­lu­eel­le elvy­tys­tä, pelk­kä raha­po­li­tii­kan löy­sen­tä­mi­nen ei näy­tä saa­van aikaan kas­vua. Rahat näyt­tä­vät mene­vän kasi­no­ta­lou­teen reaa­li­ta­lou­den sijasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi olla että olen vää­räs­sä, mut­ta ymmär­tääk­se­ni Kone Oy:n vien­ti on pel­käs­tään on pal­ve­lu­vien­tiä jopa niin, että jos tut­kim­me fyy­sis­tä kaup­paa Koneen his­seil­lä ja liu­ku­por­tail­la, nii­tä tuo­daan Suo­meen eikä vie­dä, kos­ka fyy­si­nen tuo­tan­to on suu­rel­ta osin Aasias­sa. Len­ty­oken­tän kuu­lui­sat liu­ku­por­taat esi­mer­kik­si on val­mis­tet­tu Kiinassa.Silti Koneen mer­ki­tys valuu­tan tuo­ja­na on merkittävä.

    En ole oikea hen­ki­lö tätä kom­men­toi­maan, mut­ta kyl­lä Koneel­la on Hyvin­kääl­lä mer­kit­tä­vä his­si­teh­das, joka var­maan­kin vie suu­rim­man osan tuotannostaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En ole oikea hen­ki­lö tätä kom­men­toi­maan, mut­ta kyl­lä Koneel­la on Hyvin­kääl­lä mer­kit­tä­vä his­si­teh­das, joka var­maan­kin vie suu­rim­man osan tuotannostaan.

      Kii­tos, var­maan­kin Kone Oyj:n kaup­pa­ta­se on posi­tii­vi­nen. Se var­maan­kin vie lait­tei­ta enem­män kuin tuo. Koneen luvut ovat täl­lai­set: Hen­ki­lös­töä maa­il­mas­sa 50 000, näis­tä tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa 5 000 (10%). Koko hen­ki­lös­tös­tä Suo­mes­sa 2 000 (4%). Koneen Suo­meen tuo­mis­ta mer­kit­tä­vis­tä valuut­ta­tu­lois­ta on peräi­sin muus­ta kuin lai­te­val­mis­tuk­ses­ta Suo­mes­sa. Ne kir­jat­ta­neen pal­ve­lu­jen vien­tiin. His­sien ja liu­ku­por­tai­den huol­to (pal­ve­lua) on talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­väm­pää kuin nii­den valmistus.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta huo­li­mat­ta moni tie­naa mie­luum­min 1500 euroa kuin 1000 euroa. Mis­sä ero?

    Oli­si aivan mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mil­lai­nen tuo ehdot­ta­ma­si pie­ni­palk­kai­sen tuki­mal­li oli­si ellei se ole jo jos­sain dokumentoitu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. 100 euron (ex works, siis val­miin kai­teen ilman vero­ja ha jäl­leen­myy­jien kat­tei­ta) kän­ny­kän val­mis­ta­mi­sen arvo oli luok­kaa 2 euroa. 

    Suo­mes­sa aliar­vioi­daan suun­nit­te­lun ja sii­hen liit­ty­vien pal­ve­lui­den osuut­ta ja mer­ki­tys­tä. Hit­saa­mi­nen ja rau­dan vään­tö näh­dään kun­non duu­nin­sa, sof­taa ei. 

    Toki suun­nit­te­lun osaa­mi­nen vaa­tii käsi­tys­tä val­mis­ta­mi­ses­ta ja kehi­tys­työ siir­tyy sekä lähel­le pää­kont­to­ria että lähel­le tuo­tan­toa. Jos kum­paa­kaan ei ole, suun­nit­te­lu­työ muut­tuu uha­na­lai­sek­si. Eteen­kin jos ollaan kau­ka­na asiak­kais­ta, suun­nit­te­lu on haastavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kii­tos, var­maan­kin Kone Oyj:n kaup­pa­ta­se on posi­tii­vi­nen. Se var­maan­kin vie lait­tei­ta enem­män kuin tuo. Koneen luvut ovat täl­lai­set: Hen­ki­lös­töä maa­il­mas­sa 50 000, näis­tä tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa 5 000 (10%). Koko hen­ki­lös­tös­tä Suo­mes­sa 2 000 (4%). Koneen Suo­meen tuo­mis­ta mer­kit­tä­vis­tä valuut­ta­tu­lois­ta on peräi­sin muus­ta kuin lai­te­val­mis­tuk­ses­ta Suo­mes­sa. Ne kir­jat­ta­neen pal­ve­lu­jen vien­tiin. His­sien ja liu­ku­por­tai­den huol­to (pal­ve­lua) on talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­väm­pää kuin nii­den valmistus.

    Olen saa­nut sen käsi­tyk­sen, että Sta­te of the Art ‑his­sien sekä suun­nit­te­lu että val­mis­tus on ihan teol­li­suus­va­koi­lun vält­tä­mi­sek­si halut­tu pitää Suo­mes­sa. Mm. tämä uusi super­kor­keal­le mene­vän his­sin liikuttamisratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Ano­ny­mous: Olen saa­nut sen käsi­tyk­sen, että Sta­te of the Art ‑his­sien sekä suun­nit­te­lu että val­mis­tus on ihan teol­li­suus­va­koi­lun vält­tä­mi­sek­si halut­tu pitää Suo­mes­sa. Mm. tämä uusi super­kor­keal­le mene­vän his­sin liikuttamisratkaisu.

    Koneel­la on tes­taus­kui­lu Loh­jal­la Tyty­rin kai­vok­ses­sa, jos­sa mm. näi­tä pil­ven­piir­tä­jiin tule­via his­se­jä testataan.
    http://tinyurl.com/zz8dpde

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Lyhyes­ti, kas­vu kato­si Euroa­lu­eel­la sii­hen että kaik­ki tai lii­an useat maat “alkoi­vat kiris­tää vyö­tään” samaan aikaan, komis­sion (eli Sak­san) vaatimuksesta.

    Kan­nat­taa lukea Haa­pa­ran­nan vii­mei­sin­tä blo­gia suo­sit­te­lee Roger Wess­man (vaik­kei Haa­pa­ran­nan jutuis­ta muu­ten perustaisikaan).

    https://twitter.com/WessmanRoger/status/715766839247249408

    Alla ote: siis täältä
    http://blog.hse-econ.fi/?p=7215

    EU:n Komis­sion Suo­mi rapor­tis­sa vuo­del­ta 2014 esi­tel­tiin tulok­set Komis­sion teke­mis­tä vien­tiyh­tä­lön esti­moin­neis­ta. Nii­den mukaan hin­ta­kil­pai­lu­ky­vyn muu­tok­sil­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta vien­tiin lyhyel­lä ajal­la, sen sijaan ulko­mai­sen kysyn­nän (vien­tia­luei­den BKT:n) muu­tok­sil­la on hyvin suu­ri lyhyen ajan vai­ku­tus, yhden pro­sent­tiyk­si­kön kas­vu vien­ti­mark­ki­noi­den talouk­sis­sa lisäi­si Suo­men vien­tiä enem­män kuin yhden pro­sen­tin. Hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky­mit­ta­ri­na rapor­tis­sa käy­tet­tiin suh­teel­li­sia yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sia. Tämä on teo­reet­ti­ses­ti oikein, jos kil­pai­lu mark­ki­noil­la on epä­täy­del­lis­tä, jol­lais­ta se onkin.

    Hin­ta­kil­pai­lu­ky­vyn muu­tos­ten pit­kän ajan­kin vai­ku­tuk­set oli­si­vat pie­net, vien­ti­mark­ki­noi­den kas­vun vai­ku­tuk­set oli­si­vat huo­mat­ta­van pal­jon suu­rem­mat. Nämä ovat mer­kit­tä­viä tulok­sia, kun ne yhdis­te­tään KK:n ker­roin­tu­lok­siin: ker­roin ker­too myös sen, kuin­ka suu­ri vai­ku­tus vien­nin kas­vul­la on BKT:hen. Jos vai­ku­tus vien­tiin syn­tyy hyvin hitaas­ti, niin Suo­men talous voi olla jo irtaan­tu­nut syvim­mäs­tä lamas­ta. Täl­löin vien­nin kas­vun kas­vu­vai­ku­tuk­set jää­vät pie­nik­si, ker­toi­men koko kun riip­puu suh­dan­ne­ti­lan­tees­ta. Sik­si Suo­men asen­ne koor­di­noi­tuun elvy­tyk­seen on omi­tui­nen, anne­taan Sak­san estää se yksin, mik­si Suo­men täy­tyy sei­soa sen rinnalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.