Liikenneinfran yhtiöittäminen

Lii­ken­ne­vi­ras­to remon­toi Poh­jan­maan rataa tus­kas­tut­ta­van hitaas­ti. Oli­si pal­jon jär­ke­väm­pää pan­na rata ker­ral­la kun­toon kuin remon­toi­da joka vuo­si pikkupätkä.

Lii­ken­ne­vi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vai­nen val­tion vuo­sit­tai­sis­ta bud­jet­ti­ra­hois­ta. Jos se oli­si itse­näi­nen yhtiö, se ottai­si kor­jauk­sia vas­taan lai­naa ja toteut­tai­si ne talou­del­li­ses­ti jär­ke­vim­mäs­sä aikataulussa.

Tätä taus­taa vas­ten ei oli­si aivan pöh­köä yhtiöit­tää rato­jen omis­ta­mi­nen. Sama logiik­ka pätee myös tie­tys­ti teihin.

Anne Ber­ne­rin esi­tys­tä yhtiöit­tää lii­ken­nein­fra on ehdit­ty sanoa vaa­ral­li­sek­si. Vaa­ral­li­nen se onkin, kun ei tie­de­tä yksi­tyis­koh­tia, mut­ta vaa­ral­li­nen ei ole sama kuin huo­no. Ber­ner on esiin­ty­mi­sel­lään teh­nyt kyl­lä kaik­ken­sa ruok­kia­seen ennak­ko­luu­lo­ja esi­tyk­si­ään koh­taan. Esi­tys muut­tuu sekä vaa­ral­li­sek­si että jär­jet­tö­mäk­si, jos joku kek­sii yksi­tyis­tää infrayh­tiöt tai osan siitä.

Luon­nol­li­sen mono­po­lin yksi­tyis­tä­mi­nen on perus­ty­pe­rää. Sii­hen on pak­ko lisä­tä jokin hal­lin­nol­li­nen mono­po­li­voi­ton rajoi­tin, min­kä jäl­keen sii­nä ei ole yhtään mark­ki­na­me­ka­nis­min hyvää puol­ta. Espoos­sa tätä ei yli­pää­tän­sä­kään tai­de­ta ymmärtää.

(Säh­kö­ver­kos­ta saa ottaa kuu­den pro­sen­tin tuo­ton sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le. Kan­nat­taa teh­dä inves­toin­nit oikein kal­lii­na ja tehot­to­mas­ti, kos­ka kor­ko yrit­tää lai­na­ko­ron selvästi.)

Tie­ver­kon osal­ta aivan olen­nais­ta on, mis­tä infrayh­tiö saa tulon­sa. Mark­ki­na­lo­gii­kan mukaan sen pitäi­si saa­da ne joko tien­käyt­tö­mak­sui­na autoi­li­joil­ta tai käy­tön perus­teel­la val­tiol­ta. Jos jokai­nen tien­pät­kä vaa­ti­si oman kan­nat­ta­vuu­ten­sa, tämä ohjai­si lii­ken­ne­ra­hat tehok­kaas­ti tar­peen mukaan. Tämän var­jo­puo­le­na on syr­jä­seu­tu­jen tie­ver­kon rap­peu­tu­mi­nen. Kehä ykkö­sen sata­tu­hat­ta päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää saa­vat kokoon sie­voi­sen sum­man, mut­ta syr­jä­ky­län muu­ta­ma­kym­men­tä päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää eivät pys­tyi­si kus­tan­ta­maan edes auraus­ta. Syr­jä­seu­duil­ta kan­nat­tai­si muut­taa pois niin kau­an kuin tie vie­lä kan­taa muuttoauton.

Jos taas inves­toin­neis­ta edel­leen päät­täi­si val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan sil­ta­rum­pu­jaos­to mie­li­val­tais­ten käy­tän­tö­jen perus­teel­la, koko yhtiöit­tä­mi­ses­tä menee idea, kos­ka mikä se sel­lai­nen osa­keyh­tiö on, joka pako­te­taan teke­mään jär­jet­tö­miä investointeja.

Täs­tä esi­tyk­ses­tä ei voi sanoa juu­ta eikä jaa­ta, ennen kuin on ker­rot­tu, mis­tä se saa tulonsa.

Rata­ver­kon osal­ta asia on yksin­ker­tai­sem­pi. Tosin onhan sii­nä­kin omat ongel­man­sa eri­lais­ten Huu­to­kos­ken rato­jen kans­sa. Rai­tei­den osal­ta on perus­tel­tua vaa­tia, että jokai­nen pät­kä vas­taa itse kus­tan­nuk­sis­taan. Jos tuki­po­li­tiik­kaa halu­taan har­ras­taa, maa­kun­ta on oikeam­pi mak­sa­ja kuin val­tio. Näin­hän Hel­sin­gin seu­dul­la jo tehdäänkin.

146 vastausta artikkeliin “Liikenneinfran yhtiöittäminen”

  1. Kat­se­lin tie­do­tus­ti­lai­suu­den eilen ja Anne Ber­ne­rin esi­tys oli kyl­lä huo­no. Asioi­ta perus­tel­tiin mie­li­ku­vil­la ja fak­to­ja ei ker­rot­tu. Se esi­tys jät­ti kyl­lä todel­la pal­jon spe­ku­loin­nin varaa. Sil­ti leh­det toi­tot­ta­vat, että Lii­ken­ne Infra Oy aloit­taa toi­min­nan 2018 alusta.

    Oli­si jär­ke­vää, jos tien käy­tös­tä mak­set­tai­siin todel­li­sen käy­tön mukaan. Eli vähän aja­va mak­sai­si vähem­män ja jos auton jät­tää jonain päi­vi­nä kotiin, niin mak­sua ei oli­si ollen­kaan. Vähän kui­ten­kin pel­kään, että käyt­tö­mak­su hoi­de­taan vero­luon­tei­sel­la kuukausimaksulla.

    Miten­kä­hän tuo­ta aja­tel­laan sit­ten val­vot­ta­van ja mil­lai­sen ran­gais­tuk­sen tämä yri­tys lan­get­taa, jos mak­sua ei ole­kaan maksanut?

    Oli­si­ko sit­ten­kin joten­kin mah­dol­lis­ta hoi­taa infra­hank­kei­den rahoi­tus­ta val­tion tasol­la järkevämmin.

  2. Tien käy­tön verot­ta­mi­nen pelk­ki­nä käyt­tö­mak­sui­na ja esi­mer­kik­si auto- ja polt­toai­ne­ve­ro­tuk­ses­ta luo­pu­mi­nen mer­kit­si­si koko ympä­ris­tö­oh­jaa­vuu­den pois­tu­mis­ta. Mark­kib­na­lo­gii­kan mukaan tien yllä­pi­tä­jää ei kiin­nos­ta yhtään ulkoisvaikutukset.

    Tuo syr­jä­ky­län tien tilan­ne ker­too myös että kilo­me­ri­poh­jai­nen käyt­tö­mak­su ei poh­jau­du aiheiu­tet­tu­yi­hin kus­tan­nuk­siin. Sen tien yllä­pi­to mak­saa ihan saman aja­koot sil­lä yksi, kym­me­nen tai sata autoa päi­väs­sä. Täs­tä syys­tä yksi­tyis­tei­den tie­kun­nat peri­vät ties­tä kiin­te­ää vuo­si­mak­sua kai­kil­ta tien var­res­sa ole­vil­ta kiin­teis­töil­tä, mak­su on sama autot­to­mal­ta elä­ke­läis­mum­mol­ta kuin työs­sä­käy­väl­tä per­heel­tä­kin. Jokai­nen kun tar­vit­see tie­tä ja halu­aa tien aut­rat­tu­na joka aamu.

    Ihan sama logiik­ka toi­mii myös 99.99% Suo­men teis­tä, poik­keuk­se­na on ne muu­ta­mat har­vat ruuh­kau­tu­vat tiet muu­ta­ma­na har­va­na tuntina.

  3. Ber­ne­rin esi­tys ei tai­da hel­pot­taa Perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tuk­ses­sa pysymistä.

  4. Tätä taus­taa vas­ten ei oli­si aivan pöh­köä yhtiöit­tää rato­jen omistaminen. 

    Väi­tät että hal­li­tus on niin höl­mö, ettei osaa ottaa vel­kaa ja kir­joit­taa suu­rem­paa sum­maa bud­jet­tiin radan kor­jaus­ta var­ten, mut­ta on toi­saal­ta niin fik­su, että ymmär­tää, että tar­vit­ta­van rahan sai­si hal­li­tuk­sen tyh­myy­des­tä huo­li­mat­ta jär­jes­tet­tyä niin, että hal­li­tus yhtiöit­täi­si radan, ja sit­ten pää­omis­ta­ja­na hyväk­syi­si suu­ren lai­nan ottamisen.

    Eikö­hän tuo toi­mi yhtä hyvin bud­je­tin kaut­ta. En tie­dä näkyi­si­vät­kö uuden val­tio­nyh­tiön velat val­tion vel­kaan­tu­mi­sas­tees­sa (= nuh­tei­ta EU:lta), vai onko koko hom­man idea kir­jan­pi­dol­li­nen kik­ka ottaa vie­lä lisää vel­kaa ja pii­lot­taa tuo velan­ot­to muo­dos­tet­ta­vaan uuteen firmaan.

    Esi­tys muut­tuu sekä vaa­ral­li­sek­si että jär­jet­tö­mäk­si, jos joku kek­sii yksi­tyis­tään infrayh­tiöt tai osan siitä.

    Ber­ner puhui suu­ris­ta mää­ris­tä ulkois­ta rahoi­tus­ta. Kai ulkois­ta rahaa saa­tai­siin hyviä bis­nes­suun­ni­tel­mia vas­taan. Rahaa Ber­ner näki aina­kin käyt­tä­jil­tä kerät­tä­vis­sä mak­suis­sa. Tuo yhtä­lö kuu­los­taa jo aika pit­käl­ti hen­ki­sel­tä yksi­tyis­tä­mi­sesl­tä sii­nä mie­les­sä, että tule­vai­suu­den sane­li­si se, mil­lai­nen inves­toin­ti ja raha­vuot tuot­tai­si­vat rahoit­ta­jil­le riit­tä­vän tuoton.

    Ber­ne­rin tie­do­tus­ti­lai­suu­den infor­maaa­tio­si­säl­tö jäi kovin köy­häk­si, joten pal­jon on vie­lä arvai­lu­jen varas­sa. Rau­ta­tiet polii­ti­kot voi­si­vat halu­tes­san hel­pos­ti yksi­tyis­tää­kin. Maan­tiet ovat jo han­ka­lam­pi juttu.

    Jos tuki­po­li­tiik­kaa halu­taan har­ras­taa, maa­kun­ta on oikeam­pi­mak­sa­ja kuin val­tio. Näin­hän Hel­sin­gin seu­dul­la jo tehdäänkin.

    Mitä Hel­sin­gin seu­dul­la tehdään?

  5. Rai­tei­den osal­ta on perus­te­lu­ta vaa­tia, että jokai­nen pät­kä vas­taa itse kustannuksistaan”

    Olen eri miel­tä. UK:ssa tämä peri­aa­te joh­ti 60-luvul­la Beec­hin­gin kir­vee­seen (https://en.wikipedia.org/wiki/Beeching_cuts) ja satut­ti myös run­ko­ra­to­ja, kun ei ollut enää pie­niä puro­ja, jos­ta syn­tyi­si suu­rem­pia vir­to­ja. Suo­mes­sa samaa poli­tiik­kaa on jo sovel­let­tu nii­ni­kään 60-luvul­ta läh­tien, kun hil­jai­sim­pien ratao­sien hen­ki­lö­lii­ken­net­tä on lopet­tet­tu. Suo­men rata­verk­ko itses­sään on aina ollut niin har­va, ettei sen­tään koko­nai­sia rato­ja ole muu­ta­maa vähä­mer­ki­tyk­sel­lis­tä sivu­ra­taa lukuu­not­ta­mat­ta pis­tet­ty paa­liin, vaik­ka päi­vys­tä­jä kul­ki­si­kin vain ker­ran viikossa.

    Jos halu­taan nos­taa jon­kun ratao­san talou­del­li­suut­ta, niin se yleen­sä edel­lyt­tää lii­ken­ne­mää­rien nos­ta­mis­ta ja siten lii­ken­teen tuke­mis­ta (tyh­jä­nä sei­so­van väy­län tuke­mi­sen sijaan). Täs­sä Ruot­si on erit­täin hyvä esi­merk­ki, kun maa­kä­rä­jät ovat jo pit­kään saa­neet hyö­dyn­tää rau­ta­tei­tä alu­eel­li­sen hen­ki­lö­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen, Suo­mes­sa­han toi­mi­val­tai­set viran­omai­set HSL:ää lukuu­not­ta­mat­ta eivät saa edes VR:ltä tila­ta juna­lii­ken­net­tä. Nämä maa­kä­rä­jien osto­ju­nat mak­sa­vat nor­maa­lin rata­mak­sun Tra­fi­kver­ke­til­le, ja vaik­ka rata ei itses­sään ole voi­tol­li­nen, sil­lä on alue­ta­lou­den kan­nal­ta suu­ri mer­ki­tys mah­dol­lis­taes­saan juna­pen­de­löin­nin bus­si­pen­de­löin­tiä laa­jem­mal­ta alu­eel­ta. Täl­lä on var­sin­kin Skå­nes­sa ollut erit­täin huo­mat­ta­va vai­ku­tus koko alu­een dynamiikkaan.

  6. Syr­jä­seu­tu­jen tei­den rap­peu­tu­mi­ses­ta seu­rai­si se, että puut jäi­si­vät met­sään ja metal­lit kai­vok­siin. Tien talou­del­lis­ta vai­ku­tus­ta ei voi las­kea suo­raan kul­ku­neu­vo­jen määrästä.

  7. Entä­pä jos lii­ken­ne­vi­ras­to jonain vuo­si­na sat­sai­si kun­nol­la tuon radan remon­toi­mi­seen ja teki­si sen ker­ral­la jär­ke­väs­ti kuntoon? 

    Olet­tai­sin heil­lä ole­van mui­ta­kin hank­kei­ta käyn­nis­sä kuin vain tuo Poh­jan­maan rata. Mikä pak­ko näi­tä on kaik­kia teh­dä saman­ai­kai­ses­ti vähän ker­ral­laan, täy­tyy­hän viras­tol­la olla mah­dol­li­suuk­sia itse­kin osal­lis­tua hank­kei­den­sa aikataulutukseen.

    Jos viras­tol­la ei tosi­aan ole tuos­sa aika­tau­lu­tuk­ses­sa mitään sana­val­taa, niin mik­si ei. Voi­si­ko tämä olla se kor­jauseh­do­tus poliitikoille.

    Voi­si myös miet­tiä, että jos viras­to pie­ni ja jokin suu­rem­pi yksit­täi­nen han­ke tulos­sa niin voi­si­ko sinä vuo­te­na bud­jet­ti olla taval­lis­ta suu­rem­pi. Sil­lä ymmär­ryk­sel­lä, että seu­raa­van vuo­den bud­jet­ti on taas nor­maa­li eikä se pai­su­tet­tu bud­jet­ti ole saa­vu­tet­tu etu.

    Sinän­sä­hän tuo ongel­ma viras­to­jen inves­toin­tien rahoi­tuk­ses­ta kos­ke­nee mon­taa muu­ta­kin viras­toa kuin vain liikennevirastoa…

  8. Vaik­ka väy­lät yksi­tyis­tet­täi­siin, niin se ei oli­si mikään ongel­ma, kos­ka lii­ke­toi­min­nan perus­e­del­ly­tys on tar­jo­ta tuo­te, jol­la on mak­sa­via asiakkaita.

    Suo­men ongel­ma on yli­pää­tään se, että talou­des­ta on päät­tä­mäs­sä hen­ki­löi­tä, joil­la ei ole min­kään val­ta­kun­nan opin­to­ja kan­san­ta­lou­des­ta tai talou­des­ta yli­pää­tään, kuten eili­ses­sä YLEn fars­sis­sa saa­tiin taas nähdä.

    Jos jon­kin väy­län yllä­pi­toon ei ole riit­tä­väs­ti asiak­kai­ta, niin väy­län kun­nos­sa­pi­toa tai tasoa täy­tyy las­kea, tai lopet­taa väy­lä koko­naan. Jos sen väy­län pääs­sä on pys­tyyn kuo­le­va kylä­pa­ha­nen, niin se jou­taa lopet­taa tai asuk­kaat pala­ta omavaraistalouteen.

    Perin­tei­sen poro­ta­lou­den” har­joit­ta­jil­la on varaa pai­men­taa poro­kar­jaa heli­kop­te­reil­la, mut­ta ei kuu­lem­ma ole varaa mak­saa met­sä­hal­li­tuk­sel­le kor­vauk­sia käyt­tä­mis­tään teistä…

  9. Lii­ken­ne­vi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vai­nen val­tion vuo­sit­tai­sis­ta bud­jet­ti­ra­hois­ta. Jos se oli­si itse­näi­nen yhtiö, se ottai­si kor­jauk­sia vas­taan lai­naa ja toteut­tai­si ne talou­del­li­ses­ti jär­ke­vim­mäs­sä aikataulussa.”

    Toi­saal­ta, val­tio voi­si ottaa tätä lai­naa — huo­mat­ta­vas­ti yksi­tyis­tä toi­mi­jaa pie­nem­mäl­lä korol­la — ja teh­dä kor­jauk­set ja hyö­tyä niis­tä itse, sen sijaan että yksi­tyi­nen toi­mi­ja tekee omaa voit­to-tap­pio-arvio­taan sii­tä kan­nat­taa­ko kor­jaus vai ei. Ja kai­ken kuk­ku­rak­si yleen­sä tämä yksi­tyi­nen toi­mi­ja saa jotain tukea kui­ten­kin val­tiol­ta, tai par­haas­sa tapauk­ses­sa val­tio lai­naa juu­ri sen tar­vit­ta­van rahan yksi­tyi­sel­le toimijalle.

  10. Poh­jan­maan rau­ta­tie ei kiin­nos­ta poh­ja­lai­sia, kos­ka puu­ta­va­ra ja sii­tä teh­dyt tuot­teet voi­daan pie­nim­min kuluin vie­dä ulko­mail­le asiak­kail­le lai­voil­la. Ran­ni­kon sahat siir­tä­vät puu­ta­va­ran val­mii­na tuot­tee­na sata­mii­hin, jois­sa las­taus teh­dään. Kier­rät­tä­mi­nen Hel­sin­kiin ei kiin­nos­ta, eikä Pönt­tö­vuo­ren tun­ne­lin kaut­ta mat­kus­te­lu kiin­nos­ta kas, kun len­täen oli­sit jo peril­lä. Muu­tos tulee ei edes EU:n tukiai­set estä poh­ja­lais­ten jär­ke­vää talou­del­lis­ta ajattelua.

  11. OS: Lii­ken­ne­vi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vai­nen val­tion vuo­sit­tai­sis­ta bud­jet­ti­ra­hois­ta. Jos se oli­si itse­näi­nen yhtiö, se ottai­si kor­jauk­sia vas­taan lai­naa ja toteut­tai­si ne talou­del­li­ses­ti jär­ke­vim­mäs­sä aikataulussa.

    Mie­len­kiin­tois­ta, että polii­ti­kot eivät osaa ilmais­ta asioi­ta näin selkokielisesti.

    Mikä tie­ten­kin antaa aiheen epäil­lä, että minis­te­ri ei itse edes ymmär­rä mik­si jotain han­ket­ta ollaan teke­mäs­sä, vaan idea ja moti­vaa­tio on läh­töi­sin jos­tain muualta

    Mikä nyt ei sinän­sä ole ihme, kos­ka asioi­ta on var­mas­ti pal­jon, mut­ta kuvas­taa sitä ongel­maa mikä nyky­sys­tee­mis­sä on.

    Se, että asiat osat­tai­siin perus­tel­la, ei tar­koi­ta että ne pitäi­si toteut­taa, mut­ta se oli­si aina­kin hedel­mäl­li­sem­pi läh­tö­koh­ta kes­kus­te­lul­le kuin “Suo­mi myy­dään pala palal­ta ulko­mai­sil­le” huu­dot tai toi­saal­la “tämä on vas­ta sel­vi­tys­työ­tä” ‑tyyp­pi­set lausun­not, jois­ta tulee lähin­nä mie­leen se kuin­ka mon­ta ker­taa jotain asi­aa on sel­vi­tet­ty kun­nes pää­tök­sen­te­ko­het­kel­lä on jo lii­an myö­häis­tä kään­tyä takai­sin kos­ka “jotain pitää teh­dä” ja kysei­nen suun­ni­tel­ma on ainoa mah­dol­li­nen, kos­ka mitään muu­ta suun­ni­tel­maa ei ole edes aloitettu.

  12. Aina­kin yksi asia askar­rut­taa Ber­ne­rin väit­teis­sä: Hän ver­tai­lee väy­liä tie­to­lii­ken­ne-infraan joka yhtiöi­tet­tiin ja yksi­tyis­tet­tiin 1990–2000-luvulla ja kulut­ta­jat mak­sa­vat nyt itse käytöstä. 

    Tele­lii­ken­teen koh­dal­la tapah­tui suu­ria tek­no­lo­gi­sia muu­tok­sia tuo­na aika­na ja Nokia + Sone­ra + Radio­lin­ja/­Sau­na­lah­ti/E­li­sa-ryh­mit­ty­mä teki suu­ria voit­to­ja sekä koti­maas­sa mut­ta eten­kin ulko­mail­la kii­tos kän­nyk­kä­tek­no­lo­gian joka oli aivan uut­ta sil­loin. Kulut­ta­ja­hin­to­ja pys­tyi Suo­me­sa pitä­mään koh­tuul­li­si­na kun taas ulko­maa­lai­sia pys­tyt­tiin rokot­ta­maan enem­män. Nyt­hän se on tasoit­tu­nut, mut­ta kukaan ei kai­paa van­ho­ja aiko­ja ja lan­ka­pu­he­li­mia tai akus­ti­sia modee­me­ja enää. 

    Maan­tie ja rau­ta­tie ja vesi­tie­puo­lel­la ovat muu­tok­set tapah­tu­neet hitaam­min, kar­keas­ti kaik­ki toi­mii sel­lai­sel­la tek­no­lo­gial­la jot­ka oli kek­sit­ty jo 1900-luvun alus­sa. Suo­men väy­lä­ope­raat­to­rit eivät voi myös­kään rahas­taa ulko­mai­ta tai ulko­mai­sia käyt­tä­jiä pois lukien rek­ka­lii­ke­ne joka ajaa Suo­men läpi. Eli fyy­si­sis­tä väy­lis­tä on käy­tänn­nös­sä vain kus­tan­nuk­sia ja lii­ken­ne on erit­täin ener­giain­ten­sii­vis­tä. Loik­kaus uuteen tuot­ta­vam­paan mer­kit­si­si sitä että tele­por­taa­tio pitäi­si keksiä.

  13. Rata­ver­kon osal­ta asia on yksin­ker­tai­sem­pi. Tosin onhan sii­nä­kin omat ongel­man­sa eri­lais­ten Huu­to­kos­ken rato­jen kans­sa. Rai­tei­den osal­ta on perus­te­lu­ta vaa­tia, että jokai­nen pät­kä vas­taa itse kus­tan­nuk­sis­taan. Jos tuki­po­li­tiik­kaa halu­taan har­ras­taa, maa­kun­ta on oikeam­pi­mak­sa­ja kuin val­tio. Näin­hän Hel­sin­gin seu­dul­la jo tehdäänkin.

    Tar­koi­tat­ko nyt yllä­pi­to- vai raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia? Kun siis rata pitäi­si hin­noi­tel­la mah­dol­li­sim­man täy­teen, kos­ka rai­de­lii­ken­teen ulkois­hyö­dyt. Sikä­li kun koko radan lii­ken­nöis­sä on yli­pään­sä miel­tä, tämä toden­nä­köi­ses­ti kat­taa yllä­pi­don kus­tan­nuk­set. Sen sijaan oli­si täy­sin hul­lua periä niin suu­ria mak­su­ja, että se kar­sii lii­ken­net­tä, kal­liil­la raken­ne­tul­la radalla.

  14. R.Silfverberg: Aina­kin yksi asia askar­rut­taa Ber­ne­rin väit­teis­sä: Hän ver­tai­lee väy­liä tie­to­lii­ken­ne-infraan joka yhtiöi­tet­tiin ja yksi­tyis­tet­tiin 1990–2000-luvulla ja kulut­ta­jat mak­sa­vat nyt itse käytöstä. 

    Tie­to­lii­ken­nein­fras­ta­kin löy­tyy varoit­ta­via esi­merk­ke­jä, eli kepun lem­mik­ki “laa­ja­kais­ta joka torp­paan”. Sii­nä­kin piti tul­la mark­ki­naeh­toi­ses­ti yksi­tyi­siä toi­mi­joi­ta pal­ve­lun­tar­joa­jik­si, vaan eipä tul­lut­kaan. Infran raken­ta­mi­nen Suo­men kal­tai­seen har­vaa­na­sut­tuun maa­han nyt vain ei onnis­tu mark­ki­naeh­toi­ses­ti, ja jos alue­po­li­tii­kas­ta ja “koko maan asut­tu­na pitä­mi­ses­tä) ei halu­ta luo­pua, kan­nat­taa infran kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta haa­vei­le­mi­nen unohtaa.

    Myös Van­ha­sen esi­tys YLE-veron käyt­tä­mi­ses­tä tien­käyt­tö­mak­sun esi­ku­va­na pelot­taa. Miten mitään mark­ki­na­me­ka­nis­mia voi olla, jos mak­su on kai­kil­le sama valin­nois­ta riippumatta?

    Mark­ki­na­ta­lou­den ja kil­pai­lun tuo­mi­nen infraan(kin) on hyvä aja­tus, mut­ta Kepun ja Kokoo­muk­sen esi­tyk­se­nä en kyl­lä osaa odot­taa sii­tä mitään posi­tii­vis­ta. Kepu tulee kyl­lä alue­po­li­ti­koi­maan mark­ki­na­ta­lou­den esi­tyk­ses­tä pois, samal­la kun Kokoo­muk­sen etu­ryh­mät pitä­vät huo­len sii­tä, että aitoa kil­pai­lua ei pää­se syntymään.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin seu­dul­la kun­nat kus­tan­ta­vat junien kulun HSL:n kautta.

    Tuo tar­koi­taa var­maan­kin pai­kal­lis­lii­ken­net­tä eikä val­ta­kun­nal­lis­ta lii­ken­net­tä. Minus­ta sel­lai­nen jako, että val­tio kus­tan­taa val­ta­kun­nal­li­sen lii­ken­teen vaa­ti­mat inves­toin­nit ja kun­nat kus­tan­ta­vat itse pai­kal­li­set tar­peet on aika luon­te­va. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja muu­ta­mal­la muul­la paik­ka­kun­nal­la pai­kal­lis­lii­ken­ne­lin­jat voi­vat ylet­tyä myös naa­pu­ri­kun­taan. Val­tio suos­tuu kai kus­tan­ta­maan suu­ris­sa kau­pun­geis­sa (kuten muu­al­la­kin) jot­kut pää­si­sään­tu­lo­tiet ja ‑rau­ta­tiet.

    Kri­ti­soit tuol­la kom­men­til­la hal­li­tuk­sen har­joit­ta­maa tuki­po­li­tiik­kaa. Tähän liit­tyen, onko 80 mil­joo­naa pää­kau­pun­gin ja 70 mil­joo­naa Tam­pe­reen pai­kal­lis­lii­ken­teen tuke­mi­seen jär­ke­vä lin­jaus hal­li­tuk­sel­ta? Onko perus­tel­tua mak­saa (pai­kal­lis­lii­ken­teen) tukiai­sia pää­asias­sa tai vain kaik­kein rikkaimmille?

  16. Juho Laa­tu: Väi­tät että hal­li­tus on niin höl­mö, ettei osaa ottaa vel­kaa ja kir­joit­taa suu­rem­paa sum­maa bud­jet­tiin radan kor­jaus­ta var­ten, mut­ta on toi­saal­ta niin fik­su, että ymmär­tää, että tar­vit­ta­van rahan sai­si hal­li­tuk­sen tyh­myy­des­tä huo­li­mat­ta jär­jes­tet­tyä niin, että hal­li­tus yhtiöit­täi­si radan, ja sit­ten pää­omis­ta­ja­na hyväk­syi­si suu­ren lai­nan ottamisen.

    Tuo kuu­los­taa ihan uskot­ta­val­ta. Yhtiön sisäl­lä voi teh­dä pää­tök­set hel­pom­min, ilman että poliit­ti­nen peli sot­kee asi­aa. Edus­kun­nan käsit­te­ly on välil­lä vähän ras­kas pro­ses­si täl­lai­sis­ta asiois­ta päättämiseen.

  17. On väi­tet­ty että ha-lii­ken­teel­tä kerä­tään vuo­des­sa veroi­na 8 mil­jar­dia, jois­ta tien­hoi­toon palau­tuu 1 mil­jar­dia ja 7 mil­jar­dia menee mui­hin koh­tei­siin. Ber­ner ker­toi että auto- ja polt­toai­ne­ve­roa alen­net­tai­siin ja tule­vatn tien­käyt­tö­mak­sut kor­va­mer­kit­täi­siin väy­lä­hank­kei­siin. Joten­kin tun­tuu että val­tion bud­jet­tiin tuli­si useam­man mil­jar­din auk­ko, (mikä­li oli­si oikeu­den­mu­kais­ta autoi­li­joi­den riis­ton lopet­ta­mis­ta). En vain oikein jak­sa uskoa näin käy­vän kun muu­ta­man sadan mil­joo­nan auto­ve­ron alen­nus vähä­pääs­töi­sil­le autoil­le aiheut­ti porua RKP: tä myöten.

  18. Puo­lus­tus­voi­mil­la on iso ongel­ma uusien hävit­tä­jä­len­to­ko­nei­den rahoit­ta­mi­ses­sa. Val­tion bud­je­tis­ta ei raho­ja löy­dy eikä val­tio voi ottaa uut­ta vel­kaa tar­vit­ta­vaa 10 mil­jar­dia euroa. 

    Minis­te­ri Ber­ne­rin esit­te­le­mä lii­ken­ne­ver­kon yhtiöit­tä­mi­nen tar­jo­aa rat­kai­sun. Yhtiöi­te­tään puo­lus­tus­voi­mat val­tion koko­naan omis­ta­mak­si osa­keyh­tiök­si. Uusi yhtiö voi ottaa mark­ki­noil­ta lai­naa hävit­tä­jien osta­mi­seen. Lai­nan yhtiö voi mak­saa takai­sin asiak­kail­taan eli Suo­men kan­sa­lai­sil­ta perit­tä­väl­lä maan­puo­lus­tus­mak­sul­la. Yhtiö­muo­to myös mah­dol­lis­ta nykyi­sin hyvin lais­ka­na makaa­van taseen eli kalus­ton tuot­ta­val­le käy­töl­le maa­il­man eri sotatantereilla.

  19. Asi­aa sivua­va­na seik­ka­na tuli mie­leen, että (jos tämä nyt yli­pään­sä ete­nee) toi­vot­ta­vas­ti ei herä­te­tä hen­kiin aja­tus­ta sate­liit­ti­seu­ran­taan perus­tu­vas­ta tie­mak­sus­ta. Polt­toai­ne­ve­ro voi­tai­siin sen sijaan ohja­ta tien­pi­toon. Täs­sä on se hyvä puo­li, että se on auto­maat­ti­ses­ti suh­tees­sa ajo­mää­rään ja ohjaa vie­lä lisäk­si talou­del­li­sen ajo­kin valin­taan. Ruuh­ka­mak­su­jen tar­ve on kum­min­kin aika rajal­li­nen ja jos nii­tä halu­taan ne voi­tai­siin toteut­taa kevyem­min­kin jär­jes­te­lyin (esi­mer­kik­si maa­il­mal­la laa­jas­sa käy­tös­sä ole­vil­la tien­var­teen asen­ne­tuil­la kame­roil­la, jois­ta saa­daan auto­maat­ti­ses­ti kame­ran ohit­ta­nei­den rekis­te­ri­nu­me­rot; jotain sen tyy­lis­tä, että kame­ra­tol­pan ohi­tus on euron tai pari, muu­ta­man kym­pin alle jää­vää vuo­si­ker­ty­mää ei veloiteta). 

    Edel­leen, jos syr­jä­seu­tu­jen auto­lii­ken­net­tä ei halut­tai­si verot­taa yhtä anka­ras­ti kuin kau­pu­ki­lii­ken­net­tä, voi­si tämän aja­tel­la tapah­tu­van niin, että tan­ka­tus­ta polt­toai­nees­ta (polt­toai­ne­ve­ros­ta) voi­si saa­da alen­nus­ta kan­ta-asia­kas­kort­tia vas­taa­vaa kort­tia osto­pai­kas­sa näyt­tä­mäl­lä / auto­maa­tis­sa käyt­tä­mäl­lä. Moi­sen sai­si, jos osoi­te on siel­lä syr­jä­seu­dul­la. Osto­mää­rää suh­tees­sa kat­sas­tuk­ses­sa rekis­te­röi­tyyn mat­ka­mit­ta­ri­lu­ke­maan voi­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti seu­ra­ta polt­toai­neen edel­leen­myyn­nin vält­tä­mi­sek­si. Em. alen­nus voi­si vie­lä olla por­ras­tet­tu suh­tee­li­sen syr­jäi­syy­den / jouk­ko­lii­ken­ne­mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

  20. tpyy­luo­ma: Tar­koi­tat­ko nyt yllä­pi­to- vai raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia? Kun siis rata pitäi­si hin­noi­tel­la mah­dol­li­sim­man täy­teen, kos­ka rai­de­lii­ken­teen ulkois­hyö­dyt. Sikä­li kun koko radan lii­ken­nöis­sä on yli­pään­sä miel­tä, tämä toden­nä­köi­ses­ti kat­taa yllä­pi­don kus­tan­nuk­set. Sen sijaan oli­si täy­sin hul­lua periä niin suu­ria mak­su­ja, että se kar­sii lii­ken­net­tä, kal­liil­la raken­ne­tul­la radalla.

    Val­tao­sal­la Suo­men rata­verk­koa yllä­pi­toa ei saa katet­tua lii­ken­teen käyt­tö­mak­suil­la. Kepu­lai­nen rat­kai­su tähän ongel­maan lie­nee se, että pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­lii­ken­ne pan­naan mak­sa­maan koko kor­pi­maan rai­tei­den ylläpito.

    Vie­lä suu­rem­pi ris­ki sisäl­tyi tosi­aan Ber­ne­rin kal­vo­jen raha­vir­ta­kaa­vioon, jos­sa väy­läyh­tiö mak­saa val­tiol­le osin­koa. Jos yhti­öön siir­ret­tä­vän nykyi­sen väy­lä­pää­oman pitää tuot­taa omis­ta­jal­le muu­ta­ma pro­sent­ti las­ken­nal­li­ses­ta tasear­vos­ta, käyt­tö­mak­sut vähin­tään tuplaan­tu­vat tie­ver­kol­la ja monin­ker­tais­tu­vat rata­ver­kol­la, mikä käy­tän­nös­sä lopet­tai­si juna­lii­ken­teen Suomesta.

    Uut­ta rataa ei Suo­meen luul­ta­vas­ti raken­ne­ta täl­lä rahoi­tus­mal­lil­la met­riä­kään. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien oli­si hul­luut­ta sitou­tua koh­tuut­to­miin käyt­tö­mak­sui­hin väy­läyh­tiön omai­suu­dek­si jää­väs­tä radas­ta, kun vaih­toeh­to­na on kehit­tää omaan hal­lin­taan jää­viä met­ro- ja ratik­ka­verk­ko­ja. Mat­ka­lip­pu- tai rah­ti­tu­lot taas eivät rii­tä mil­lään yhteys­vä­lil­lä raken­nus­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen. Jos ulkois­vai­ku­tuk­set maan­käyt­töön ja ympä­ris­töön unoh­de­taan, niin­kuin LVM täl­lä het­kel­lä näyt­tää teke­vän, Suo­men rata­verk­koa voi­daan par­hai­ten kehit­tää lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti myy­mäl­lä se kierrätysmetalliksi.

  21. Jo bri­tit tote­si­vat, ettei rai­de­lii­ken­teen yhtiöit­tä­mi­nen koko­nai­suu­des­saan ole hyvä vaih­toeh­to. Hyvin voi­daan yhtiöit­tää joko lii­ken­nöin­ti tai radan­pi­to, mut­ta ei molem­pia. Molem­pien yhtiöit­tä­mi­nen aiheut­ti Iso-Bri­tan­nias­sa tilan­teen, jos­sa mm. onnet­to­muus­lu­vut nousi­vat niin kor­keik­si, ettei yhteis­kun­ta kes­tä­nyt sitä. Rahaa­kin paloi enem­män, kuin pää­tös­tä teh­täes­sä kuviteltiin.

    Kyse ei ole lopul­ta rahas­ta, kos­ka rahaa val­tiol­la on riit­tä­väs­ti. Kyse on prio­ri­soin­nis­ta. Niin kau­an kun rahaa tuh­la­taan ilman mitään kont­rol­lia sosi­aa­li­hump­paan, niin infra kär­sii. Infran kär­sies­sä talous kär­sii, eikä lopul­ta ole enää mitään jaet­ta­vak­si sosiaalihumppaan.

    Paras vaih­toeh­to on prio­ri­soi­da asiat uudel­leen niin, että infra ajaa aina sosi­aa­li­hum­pan ohi. Sil­lä taa­taan lopul­ta paras mah­dol­li­nen sosi­aa­li­tur­va. Joten­kin vai­kea ymmär­tää, mik­si tätä perus­asi­aa eivät kaik­ki tajua.

  22. Koko yhtiö-kuvios­sa on kyse kehys­bud­je­toin­nin pak­ko­pai­dan kier­tä­mi­ses­tä kun se estää myös inves­toin­nit juok­se­vien meno­jen lisäyk­sen lisäksi.

    Yhtiö­tä voi käyt­tää pii­lo­vel­kaan­tu­mi­seen sekä alue­po­liit­tis­ten kark­kien jakamiseen.

  23. Taus­tal­la kum­mit­te­le­vat jo seu­raa­vat vaalit.Sipilän hal­li­tus on luvan­nut, että jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä saa­daan tal­tu­tet­tua 2020 alkupuolella. 

    Ja kun vero­ja ei voi nos­taa niin pitää kek­siä jotain

    Ber­ne­ril­lä on tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si hokkus-pokkus-konsti.

    Val­tio myy infran yhtiöl­le esim 20 mil­jar­din hin­taan ja jak­sot­taa tulot esim vii­del­le vuo­del­le, joten joka vuo­si kas­saan kolah­taa 4 miljardia+korot infrayhtiöltä

    Samal­la val­tion menot pie­ne­ne­vät muu­ta­mal­la miljardilla.

    Ja hok­kus-pok­kus-val­tion bud­jet­ti on yli­jää­mäi­nen ja kan­sa taput­taa ja valit­see SSS-jou­kon uudestaan

    Pait­si ne, jot­ka huo­maa­vat kat­soa lompakkoon:Infrayhtiö perii mono­po­lin tur­vin mak­sua, jol­la kate­taan tuo tuo myyntihinta+korot+ylläpitokulut+uudet investoinnit 

    Eli pii­lo­ve­ro iskee ja kan­sa saa mak­saa tien­sä moneen kertaan

  24. Kal­le:
    Paras vaih­toeh­to on prio­ri­soi­da asiat uudel­leen niin, että infra ajaa aina sosi­aa­li­hum­pan ohi. Sil­lä taa­taan lopul­ta paras mah­dol­li­nen sosi­aa­li­tur­va. Joten­kin vai­kea ymmär­tää, mik­si tätä perus­asi­aa eivät kaik­ki tajua.

    Voi­han sen noin­kin ymmär­tää. Huol­to­var­muus tar­vit­see asian­mu­kai­sia väy­liä. Esim nälän­hä­dät jot­ka vai­va­si­vat Suo­mea kato­vuo­si­na aina 1800-luvun lop­pu­puo­lel­le asti joh­tui­vat sii­tä että ei ollut kun­nol­li­sia tei­tä eikä rato­ja ollen­kaan eikä meri­väy­lien jäi­tä mur­ret­tu, eikä ollut kone­voi­mal­la kul­ke­via kul­ku­neu­vo­ja joil­la oli­si voi­nut kul­jet­taa vil­jaa riit­tä­viä määriä.

  25. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Minis­te­ri Ber­ne­rin esit­te­le­mä lii­ken­ne­ver­kon yhtiöit­tä­mi­nen tar­jo­aa rat­kai­sun. Yhtiöi­te­tään puo­lus­tus­voi­mat val­tion koko­naan omis­ta­mak­si osa­keyh­tiök­si. Uusi yhtiö voi ottaa mark­ki­noil­ta lai­naa hävit­tä­jien osta­mi­seen. Lai­nan yhtiö voi mak­saa takai­sin asiak­kail­taan eli Suo­men kan­sa­lai­sil­ta perit­tä­väl­lä maan­puo­lus­tus­mak­sul­la. Yhtiö­muo­to myös mah­dol­lis­ta nykyi­sin hyvin lais­ka­na makaa­van taseen eli kalus­ton tuot­ta­val­le käy­töl­le maa­il­man eri sotatantereilla. 

    Uusil­le kal­liil­le hävit­tä­jä ym puo­lus­tus­ma­te­ri­aa­li­han­kin­noil­le on edul­li­sem­pi vaih­toeh­to: Nato-jäsenyys.

  26. Eikä infrayh­tiö sil­ta­pum­pu­po­li­tiik­kaa lopeta.

    Mono­po­liyh­tiö voi teh­dä mitä tahan­sa hyvä-veli-kokouk­ses­sa pää­te­tään, kai­ken ros­kan­han voi las­kut­taa asiak­kaal­ta kun “asiak­kaal­la” ei ole vaihtoehtoa

    Ja polii­ti­kot istu­vat kuin kär­pä­nen p—a täl­lai­sen yhtiön hallinnossa

    Ja yhtiön joh­ta­jat kor­vaa­vat kyl­lä hyvin sil­ta­rum­pu­po­lii­ti­kot Sil­ta­rum­puin­si­nöö­ri voi hakea etu­ja aivan samoin kuin poliitikko

    Olin 60-luvul­la kesän TVL:ssa ja pää­sin sisään toi­min­taan. Pii­ri-insi­nöö­ri oli Juma­las­ta seu­raa­va, jota kun­nan­joh­ta­jat pok­ka­si­vat syvään ja syöt­ti­vät ja juot­ti­vat hän­tä mon­ta päi­vää ker­ral­laan, jot­ta rum­pu­ra­haa tuli kuntaan

  27. Seu­tu­tei­tä on n 66000 km ja kan­ta-ja alue­tei­tä n 14000 km

    On sel­vää, että jos yhtiö toi­mii kus­tan­nus­vas­taa­vas­ti niin suu­ri osa tuos­ta 66000 km on kan­nat­ta­ma­ton­ta ja kun asu­kaat nii­den var­rel­la ovat nii­tä Suo­men köy­him­piä niin lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti toi­mi­va yhtiö vetää tien rullalle

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen jut­tu on, että voi­daan­ko ihmi­set pakot­taa kul­ke­maan nois­ta mak­sul­li­sia teitä.

    Met­siä pit­kin voi ajel­la kel­kal­la tai porol­la tai hiih­tää tai mopo­laa etc

    Ja tie­tys­ti tie­tä pit­kin voi­si kävel­lä­kin, mut­ta onko se ilmaista ?

    Tai jos hen­ki­lö on inva­li­di niin saa­ko hän ajaa inva­li­di­mo­pol­la tie­tä pit­kin vai onko mak­set­ta­va ajoneuvomaksu ?

    Onko rahat­to­man kuol­ta­va kämp­pään kun tiel­le ei ole asiaa ?

    Pitäi­si­kö n mil­joo­na pie­ni­tu­lois­ta vapaut­taa tiemaksuista ?

  28. Ossi Sare­so­ja: Tuo kuu­los­taa ihan uskot­ta­val­ta. Yhtiön sisäl­lä voi teh­dä pää­tök­set hel­pom­min, ilman että poliit­ti­nen peli sot­kee asi­aa. Edus­kun­nan käsit­te­ly on välil­lä vähän ras­kas pro­ses­si täl­lai­sis­ta asiois­ta päättämiseen.

    Jois­sain tilan­teis­sa yhtiöt ovat tosi­aan nopeam­pia pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä kun val­tion koneis­to. Tuos­sa OS:n esit­tä­mäs­sä tilan­tees­sa höl­möä oli se, että polii­ti­koil­la itsel­lään ei näy­tä ole­van luot­ta­mus­ta itseen­sä, ja se että pää­tös­val­ta tuol­lai­sis­sa suu­ris­sa kysy­myk­sis­sä oli­si sekä ennen että jäl­keen muu­tok­sen polii­ti­koil­la itsel­lään (joko maan hal­li­tuk­ses­sa tai yhtiön hallituksessa).

    Tie­ten­kin täs­tä ris­ti­rii­tai­sel­ta näyt­tä­väs­tä ase­tel­mas­ta voi­si arvail­la myös, että jotain pii­lo­tet­tu­ja suun­ni­tel­mia ehdo­tuk­sen teki­jöil­lä on. Pii­los­sa voi­si olla halu hal­lin­noi­da lii­ken­neyh­tiö­tä kovem­mal­la kädel­lä (kor­keat mak­sut, epä­ta­sa-aroi­sia rat­kai­su­ja) kuin mihin polii­ti­koil­la on val­miut­ta. Tai sit­ten taka­na voi­si olla polii­tik­ko­jen halu ottaa lisää pii­lo­vel­kaa ja kulut­taa pää­omaa sitä kaut­ta, että saa­daan väy­lien omistajiksi/rahoittajiksi ulko­puo­li­sia. Ja joku voi hyvin­kin uskoa myös sii­hen, että yhtiö­mäi­ses­ti hal­lin­noi­tu toi­min­ta oli­si aina (jul­ki­seen hal­lin­toon ver­rat­tu­na) talou­del­li­sem­pi tapa hal­lin­noi­da asioita.

  29. Ant­ti Helin:
    “Lii­ken­ne­vi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vai­nen val­tion vuo­sit­tai­sis­ta bud­jet­ti­ra­hois­ta. Jos se oli­si itse­näi­nen yhtiö, se ottai­si kor­jauk­sia vas­taan lai­naa ja toteut­tai­si ne talou­del­li­ses­ti jär­ke­vim­mäs­sä aikataulussa.”

    Toi­saal­ta, val­tio voi­si ottaa tätä lai­naa – huo­mat­ta­vas­ti yksi­tyis­tä toi­mi­jaa pie­nem­mäl­lä korol­la – ja teh­dä kor­jauk­set ja hyö­tyä niis­tä itse, sen sijaan että yksi­tyi­nen toi­mi­ja tekee omaa voit­to-tap­pio-arvio­taan sii­tä kan­nat­taa­ko kor­jaus vai ei. Ja kai­ken kuk­ku­rak­si yleen­sä tämä yksi­tyi­nen toi­mi­ja saa jotain tukea kui­ten­kin val­tiol­ta, tai par­haas­sa tapauk­ses­sa val­tio lai­naa juu­ri sen tar­vit­ta­van rahan yksi­tyi­sel­le toimijalle.

    Val­tion hoi­ta­ma­na kor­jaus on _aina_ lii­ke­voit­to­pro­sen­tin ver­ran hal­vem­paa kuin osa­keyh­tiön, jon­ka jo lain mukaan on tuo­tet­ta­va omis­ta­jil­leen voittoa.

  30. Juho Laa­tu:

    Kri­ti­soit tuol­la kom­men­til­la hal­li­tuk­sen har­joit­ta­maa tuki­po­li­tiik­kaa. Tähän liit­tyen, onko 80 mil­joo­naa pää­kau­pun­gin ja 70 mil­joo­naa Tam­pe­reen pai­kal­lis­lii­ken­teen tuke­mi­seen jär­ke­vä lin­jaus hal­li­tuk­sel­ta? Onko perus­tel­tua mak­saa (pai­kal­lis­lii­ken­teen) tukiai­sia pää­asias­sa tai vain kaik­kein rikkaimmille?

    En tie­dä, mut­ta val­tio mak­saa koko­nai­suu­des­saan sisään­tu­lo­tei­den raken­ta­mi­sen ja yllä­pi­don, ja luu­len, että tar­koi­tuk­se­na on kor­ja­ta vää­ris­ty­mää jos­sa kun­nat jou­tu­vat mak­sa­maan jouk­ko­lii­ken­teen hank­keet koko­naan kun taas jos sisään­tu­lo­väy­liä jou­du­taan raken­ta­maan lisää ja nii­den tasoa nos­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen puut­teen takia, mak­saa sen “joku muu”. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin seu­dul­la kun­nat kus­tan­ta­vat junien kulun HSL:n kautta.

    Kus­tan­taa, mut­ta sub­ven­toi­ko? Kera­van kau­pun­gin tapauk­ses­sa oli aiem­min sel­lai­nen sopi­mus, että kau­pun­ki kor­va­si mene­te­tyt lip­pu­tu­lot VR:lle mat­kus­tet­taes­sa Kera­van alu­eel­ta HSL:n lipuil­la. Kun myö­hem­min Kera­va siir­tyi samaan mal­liin kuin muu HSL, kus­tan­nuk­set eivät nous­seet. Eli lip­pu­jen kat­taa ilmei­ses­ti suun­nil­leen kustannukset?

    1. Kera­va­han sub­ven­toi rsu­ta­tie­lii­ken­net­tä jo ennen liit­ty­mis­tään ja sub­ven­toi yhä. HSL:n sub­ven­tio on noin 50% kuluista

  31. On vei­lä yksi näkö­kul­ma yhtiöittämiseen:Kun kaik­ki on yhtiöi­tet­ty ja yhtiöi­den hal­li­tuk­set ovat ns ammat­ti­lais­ten mie­hit­tä­miä niin mihin polii­tik­ko­ja enää tarvitaan ?

    Ainoa teh­tä­vä on kan­san kuris­sa pitä­mi­nen eli yhtiöt anat­vat ohjeet polii­ti­koil­le, miten kan­san halu­taan käyt­täy­ty­vän ja polii­ti­kot toteut­ta­vat yhtiöi­den aset­ta­mia tavoitteita

  32. Yhta asi­aa ma en ymmarra.

    Ette kai te nyt tuo­ta Ber­ne­ria ota jonain Suo­men lii­ken­teen asiantuntijana.

    Sehan on vain taval­li­nen Persupoliitikko.

    t. Mik­ko

  33. Nyt menee kyl­lä kai­kil­la yhtiöit­tä­mi­nen ja yksi­tyis­tä­mi­nen pahas­ti sekaisin. 

    Val­tion omis­ta­maa yhtiö on eri asia kuin yksi­tyis­ten omis­tuk­ses­sa ole­va pörs­siy­ri­tys ja edel­leen­kin eri asia kuin val­tion virasto.

  34. Enklä myös­kään ihmet­te­le val­tion kyvyt­tö­myyt­tä siir­tää bud­je­tis­ta rahaa nyky­päi­vään ja ottaa lainaan.

    Jos val­tio nyt ottai­si vaik­ka­pa vaa­li­kau­den lopun infra­bud­je­tis­ta 500 mil­joo­naa ja siir­täi­si ne tähän päi­vään, mitä tapahtuisi? 

    No vaa­li­vuon­na oli­si tie­ten­kin 500 mil­joo­naa vähem­män infra­bud­je­tis­sa, kun kysei­set väy­lät oli­si jo raken­net­tu. Oppo­si­tio huu­tai­si tot­ta kai koko vaa­li­kamp­pai­lun ajan sitä, kuin­ka hal­li­tus on lei­kan­nut tol­kut­to­mia summ­mia lii­ken­nein­fran raken­ta­mi­ses­ta, eli Suo­men tule­vai­suu­des­ta! Niin­pä hal­li­tus tus­kin leik­kai­si bud­jet­tia, vaan jät­täi­si sen jol­la­kin vip­pas­kons­til­la pai­su­te­tul­le tasol­leen. Sai­si sit­ten seu­raa­va hal­li­tus ensi töik­seen lei­ka­ta infra­bud­je­tin sii­hen mis­sä se oli (tai jät­tää teke­mät­tä, kun tuli vaa­leis­sa luvat­tua niin).

    Ei val­tion bud­je­toin­ti nyt vain tun­nu toi­mi­van yhtä jär­ke­väs­ti kuin yritysten.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin seu­dul­la kun­nat kus­tan­ta­vat junien kulun HSL:n kautta. 

    Mikä sinän­sä on kysee­na­lais­ta vero­va­ro­jen käyt­töä. Kun väy­läs­tö, radat, ovat vero­va­roin kus­tan­net­tua, ei voi olla mah­do­ton­ta ajaa lii­ken­net­tä kan­nat­ta­vas­ti. “Yrit­tä­jät” vain on sopeu­tet­tu tilan­tee­seen, jos­sa kus­tan­nuk­sil­la ei ole mitään väliä.

  36. Koko hom­ma hai­see pahal­le ja pahasti.

    Tosin Ber­ner­hän ilmoit­ti, että kun mak­sut jakaan­tu­vat suu­rem­mal­le jou­kol­le “asiak­kai­ta” niin kustannukset/ asia­kas laskevat.

    Tai­taa pyö­räi­li­jät ja käve­li­jät pääs­tä osal­lis­tu­maan myös kävely‑, ja pyö­rä­tei­den rahoit­ta­mi­seen. Tie­tys­ti jol­lain näp­pä­räl­lä mobiilisovelluksella.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi­tyis­tä­mi­ne ja yhtiöit­tä­mi­nen alka­vat molem­mat y:llä, mut­ta ne ovat eri asioita.

    Val­tion omai­suus ja val­tion omai­suu­den myyn­ti alka­vat v:llä, mut­ta ne ovat eri asioita.

    Ensin yhtiöi­te­tään ja sit­ten jos­kus yksi­tyis­te­tään pala ker­ral­laan kuten vaik­ka­pa For­tum. Nämä asiat vaan tapah­tu­vat vuo­sien aika­jän­teel­lä ja sitä­hän me kan­sa­lai­set emme muis­ta vaaleissa.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi­tyis­tä­mi­ne ja yhtiöit­tä­mi­nen alka­vat molem­mat y:llä, mut­ta ne ovat eri asioita.

    Käsit­teel­li­ses­ti ne ovat täy­sin eri asioi­ta. Kes­kus­te­lus­sa nii­tä sekoi­te­taan osin vahin­gos­sa, osin tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti ja osin sik­si, että käy­tän­nös­sä nii­den ero on yleen­sä n. 5–20 vuot­ta. Vai olet­ko val­mis lyö­mään vetoa, että esim. Fina­vial­la ei ole ulko­mai­sia omis­ta­jia (ensin vähem­mis­tö­osuu­del­la) vie­lä tämän hal­li­tus­kau­den aika­na? Kii­na­lai­set inves­toi­jat ovat taa­tus­ti kiinnostuneita.

    Koko maan kat­ta­van väy­läyh­tiön ongel­ma täl­tä kan­nal­ta on, että sil­le on hyvin vai­kea raken­taa tuot­ta­vuu­teen riit­tä­vää tulo­ra­hoi­tus­poh­jaa ilman vero­luon­tei­sia pak­ko­mak­su­ja, mikä Van­ha­sel­ta jo lip­sah­ti­kin ulos.

  38. Blo­gin­pi­tä­jän useas­ti vuo­sien var­rel­la tois­ta­ma toi­ve on ollut että Hel­sin­ki sai­si val­tiol­ta jon­kun könt­tä­sum­man katu- ja tei­ver­kon raken­ta­mi­seen ja yllä­pi­toon. Katu­verk­ko on jo kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, nyt kun hal­li­tus tyr­kyt­täi­si rahaa sen yllä­pi­toon niin ei tie­ten­kään Vih­reil­le käy, kos­ka Pih­ti­pu­taan eläkemummot.

    1. ant­ti,
      Olet­ko var­ma että tien­käyt­tö­mak­su­ja mak­set­tai­si katu­jen käy­tös­tä. Täl­lä blo­gil­la kir­joi­ta omia aja­tuk­sia­ni. Olen lopet­ta­nut poli­tii­kan val­ta­kun­nal­li­sel­la tasolla.

  39. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Syr­jä­seu­tu­jen tei­den rap­peu­tu­mi­ses­ta seu­rai­si se, että puut jäi­si­vät met­sään ja metal­lit kai­vok­siin. Tien talou­del­lis­ta vai­ku­tus­ta ei voi las­kea suo­raan kul­ku­neu­vo­jen määrästä.

    Met­sä­teol­li­suus ja met­sä­no­mis­ta­jat omis­tai­si­vat tien­sä ja yllä­pi­täi­si­vät ne omaan las­kuun­sa. Kus­tan­nus lisä­tään tuot­teen hintaan.

    Val­tion teh­tä­vä on olla pel­käs­tään se taho, joka mää­rit­te­lee ne raa­mit, joi­den puit­teis­sa yri­tyk­set ja kulut­ta­jat toimivat.

    Val­tion teh­tä­vä­nä ei ole omis­taa, har­joit­taa lii­ke­toi­min­taa tai olla jon­kin kepu­lai­sen teol­li­suu­de­na­lan tukiaskassana.

  40. Mat­ti Kin­nu­nen:

    Minis­te­ri Ber­ne­rin esit­te­le­mä lii­ken­ne­ver­kon yhtiöit­tä­mi­nen tar­jo­aa rat­kai­sun. Yhtiöi­te­tään puo­lus­tus­voi­mat val­tion koko­naan omis­ta­mak­si osa­keyh­tiök­si. Uusi yhtiö voi ottaa mark­ki­noil­ta lai­naa hävit­tä­jien osta­mi­seen. Lai­nan yhtiö voi mak­saa takai­sin asiak­kail­taan eli Suo­men kan­sa­lai­sil­ta perit­tä­väl­lä maan­puo­lus­tus­mak­sul­la. Yhtiö­muo­to myös mah­dol­lis­ta nykyi­sin hyvin lais­ka­na makaa­van taseen eli kalus­ton tuot­ta­val­le käy­töl­le maa­il­man eri sotatantereilla.

    Nykyi­sin mak­sam­me seu­raa­via veroja:
    — val­tion tulovero
    — kunnallisvero
    — kirkollisvero
    — Yle-vero
    — ALV
    — Kiinteistövero
    — Autovero
    — Auton käyttömaksut

    Nyt tosi­aan vii­me aiko­jen ske­naa­riot­ten perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä, että saam­me yllä­ole­van lis­tan jat­kok­si lopulta:

    - Lii­ken­ne­väy­lä­ve­ron
    — Rataliikenneväyläveron
    — Maakuntahallintoveron

    ..ja sit­ten kun vie­dään hom­maa vie­lä eteen­päin, niin saamme:

    - Puo­lus­tus­voi­ma­ve­ron
    — Peruskoulutusveron
    — Jatkokoulutusveron
    — Poliisiveron

  41. Mik­ko H:
    Ber­ne­rin esi­tys ei tai­da hel­pot­taa Perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tuk­ses­sa pysymistä.

    Niin puo­lin­han sen pitäi­si olla että tämä esi­tys ei tai­da hel­pot­taa Ber­ne­rin pysy­mis­tä var­teen otet­ta­va­na polii­tik­ko­na. Oikeis­ton riveis­tä­hän hän­tä ei saa­da ero­tet­tua, oli hal­li­tusam­mat­ti­lai­se­na tai hal­li­tus­har­ras­te­li­ja­na mis­sä tahan­sa niin hänel­le on “siel­lä” kysyntää.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi­tyis­tä­mi­ne ja yhtiöit­tä­mi­nen alka­vat molem­mat y:llä, mut­ta ne ovat eri asioita. 

    Kyl­lä, mut­ta koke­mus­ten mukaan yhtiöit­tä­mi­ses­tä ilman yksi­tyis­tä­mis­tä ei ole hir­veäs­ti hyö­tyä. Usein enem­män hait­taa. Epä­on­nis­ti­mi­sia on Suo­mes­sa­kin lukuisia.

  43. Poh­jan­maan­ra­dan kun­nos­tuk­sen koh­dal­la meni lähes kaik­ki mah­dol­li­nen pie­leen. Se aloi­tet­tiin lii­an myö­hään radan men­tyä sii­hen kun­toon, ettei se kes­tä­nyt muu­ta­maa kovaa tal­vea. Var­sin­kin alus­sa rahoi­tus oli riit­tä­mä­tön­tä ja pät­kit­täis­tä. Työ­hön käy­tiin vää­ris­tä koh­dis­ta: Kok­ko­lan ja Yli­vies­kan väli­nen kak­sois­rai­de oli­si pitä­nyt teh­dä ensin eikä vii­mei­se­nä. Yli­pään­sä han­ket­ta on lei­man­nut tavoit­tei­den mata­la taso, syy­nä tie­tys­ti riit­tä­mä­tön rahal­li­nen panostus.
    Eril­li­nen yhtiö voi­si tur­va­ta suu­rem­man ja pit­kä-jän­tei­sem­män rahoi­tuk­sen. Vali­tet­ta­vas­ti sekään ei mah­da mitään perus­on­gel­mal­le: raken­nus­työt on teh­tä­vä val­lit­se­van lii­ken­teen seas­sa. Se hidas­taa toteu­tus­ta ja nos­taa hintaa.
    Kak­sois­rai­teen raken­ta­mis­ta koi­tet­tiin saa­da myy­tyä eril­li­sel­le yhtiöl­le, mut­ta ulko­mai­set yri­tyk­set eivät olleet kiin­nos­tu­nei­ta, ilmei­ses­ti syy­nä ris­kit, jot­ka oli­si­vat tul­leet lii­ken­teen seas­sa toimimisesta.
    Juha

  44. teek­ka­ri: Tie­to­lii­ken­nein­fras­ta­kin löy­tyy varoit­ta­via esi­merk­ke­jä, eli kepun lem­mik­ki “laa­ja­kais­ta joka torp­paan”. Sii­nä­kin piti tul­la mark­ki­naeh­toi­ses­ti yksi­tyi­siä toi­mi­joi­ta pal­ve­lun­tar­joa­jik­si, vaan eipä tul­lut­kaan. Infran raken­ta­mi­nen Suo­men kal­tai­seen har­vaa­na­sut­tuun maa­han nyt vain ei onnis­tu mark­ki­naeh­toi­ses­ti, ja jos alue­po­li­tii­kas­ta ja “koko maan asut­tu­na pitä­mi­ses­tä) ei halu­ta luo­pua, kan­nat­taa infran kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta haa­vei­le­mi­nen unohtaa.

    Koko maas­sa asuu enem­män tai vähem­män nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Ja jos esim. ter­veys­kes­kus­pal­ve­lut muut­tu­vat tule­vai­suu­des­sa etä­pal­ve­luk­si niin sil­le valo­kui­dul­le on tarvetta. 

    Mök­ki­läi­sis­tä haluai­si 30% teh­dä etä­työ­tä mökil­tä, jos se oli­si mah­dol­lis­ta. Eli tar­vet­ta on muil­le­kin kuin vaki­tui­sil­le asiakkalle. 

    Tuen jäl­keen­kin liit­ty­mä mak­saa yleen­sä useam­man tuhat euroa myös liittyjälle.

  45. Jos syr­jä­seu­dun tie ei kan­na­ta, osta­koot alu­een asuk­kaat sen tie­kun­ta­na raa­ka­maan hin­nal­la ja kus­tan­ta­koot itse yllä­pi­don, jos pitä­vät hin­tan­sa arvoisena.

    Kulut­ta­jan yli­jää­mää on mel­kein kai­kis­ta yri­tyk­sis­tä ja verot pääl­le. Emme voi tukea kaik­kien yri­tys­ten kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia, kos­ka mikä yri­tys sit­ten ne tuet rahoit­tai­si? Myös verot tap­pa­vat kan­nat­ta­vaa toimintaa.

  46. Tie­yh­tiö saa ottaa lai­naa, jot­ta jär­ke­vät kor­jauk­set saa­daan teh­tyä kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti. Val­tio ei taas saa vel­kaan­tua, kos­ka se on hai­tal­lis­ta. Kyse on samas­ta rahas­ta ja rahan käytöstä!

    Nyt sai­raan­hoi­to­pii­rit vel­kaan­tu­vat kiin­teis­töin­ves­toin­neil­laan. Ei ole kun­nan vel­kaa, ei ole val­tion vel­kaa. Hyvä hom­ma päät­tä­jis­tä, vaik­ka inves­toin­nit ovat pöh­kö­jä kil­pa­va­rus­te­lun tulok­sia. Ei tun­nu hait­taa­van ketään. 

    Suu­rin ero on, että avoi­muus­lain­säö­dän­tö ei kos­ke yhtiöi­tä. Sik­si kau­pun­git suo­si­vat yhtiöitä. 

    Oli­si­ko oikea kysy­mys: miten käyt­tä­jät (kan­sa­lai­set ja yri­tyk­set) hyö­ty­vät rat­kai­sus­ta vuo­si­sa­dan jänteellä. 

    Des­tian yhtiöit­tä­mi­nen lie­nee jo varoit­ta­va esi­merk­ki kuin­ka hom­ma sös­si­tään vaik­ka aja­tus oli­kin ihan oikean suuntainen.

  47. Tuo pohj­na­maan rata, maan valtasuoni

    Kuu­los­taa vähän teen­näi­sel­tä, eei voi otta pit­kä­ai­kais­ta val­tion­lai­naa sen rahoittamsieen.

    Ja jos kysees­sä on val­tion ratayh­tiö, vltio takaa sen lai­nat vii­me kädes­sä. Kai sekin on jul­kis­ta vel­kaa, vaik­ka ns. Fer­ra­ran mene­tel­mäl­lä voi­daan osoit­taa että näin ei ole.

  48. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: En tie­dä, mut­ta val­tio mak­saa koko­nai­suu­des­saan sisään­tu­lo­tei­den raken­ta­mi­sen ja yllä­pi­don, ja luu­len, että tar­koi­tuk­se­na on kor­ja­ta vää­ris­ty­mää jos­sa kun­nat jou­tu­vat mak­sa­maan jouk­ko­lii­ken­teen hank­keet koko­naan kun taas jos sisään­tu­lo­väy­liä jou­du­taan raken­ta­maan lisää ja nii­den tasoa nos­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen puut­teen takia, mak­saa sen “joku muu”. 

    Onko se vää­ris­ty­mä että kun­nat vas­taa­vat kaduis­ta ja pai­kal­li­ses­ta rai­de­lii­ken­tees­tä? Kuten toi­ses­sa pos­tauk­ses­sa tote­sin, käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa on ollut sel­lai­nen ylei­nen lin­jaus, että val­tio jär­jes­tää koko Suo­meen riit­tä­vän tasoi­sen val­ta­kun­nal­li­sen lii­ken­ne­ve­ron. Tämä tar­koit­taa muu­ta­maa moot­to­ri­tie­tä Hel­sin­kiin ja yhtä asfalt­ti­tie­tä Uts­joel­le. Ehdo­tit­ko että poli­tiik­kaa pitäi­si muut­taa niin, että val­tio kus­tan­tai­si myös kadut?

    Sisään­tu­lo­tiet ovat mui­hin pai­kal­lis­tei­hin ver­rat­tu­na eri­tyis­a­se­mas­sa sik­si, että ne välit­tä­vät val­ta­kun­nal­lis­ta lii­ken­net­tä. Mänt­sä­läl­lä ei ole omaa int­res­siä raken­taa tie­tä hel­sin­ki­läis­ten Jär­vi-Suo­meen suun­ta­tu­via mök­ki­reis­su­ja tai läpi­kul­ke­vaa rah­ti­lii­ken­net­tä var­ten, joten on luon­te­vaa, että val­tio kus­tan­taa sen. Ja toi­saal­ta Mänt­sä­län lähiöi­den katu­jär­jes­te­lyt liit­ty­vät lähes yksi­no­maan mänt­sä­lä­läis­ten omiin tar­pei­siin. Ja Hel­sin­gin pai­kal­lis­lii­ken­ne ei vas­taa­vas­ti pal­ve­le mäntsäläläisiä.

    Nykyi­nen jako on aika luon­te­va. Se että surim­mat kau­pun­git yrit­tä­vät pääs­tä eri­tyis­a­se­maan niin, että nii­den pai­kal­lis­lii­ken­ne kus­tan­net­tai­siin osin val­tion varoin ei kuu­los­ta rei­lul­ta. Jos yhdel­le, niin sit­ten kaikille.

  49. Oman koke­muk­se­ni infra-ura­koi­den kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta on ris­ti­rii­das­sa Soi­nin­vaa­ran “ker­ral­la kun­toon” ‑mal­lin kanssa.

    Isoon urak­kaan (Poh­jan­maan rata­ver­kon kor­jaus) kyke­ne­viä tar­joa­jia voi olla vain muu­ta­mia. Iso urak­ka myös mer­kit­see isoa ris­kiä tar­joa­jal­le. Kos­ka tar­joa­jat hin­noit­te­le­vat ris­kin­sä tar­jous­hin­taan ja kun­non kil­pai­lua ei syn­ny, tulee isos­ta ura­kas­ta usein kal­lis, eikä vält­tä­mät­tä onnis­tu­nut (vrt. jul­kis­hal­lin­non mit­ta­vat IT-projektit).

    Vaih­toeh­toi­ses­ti iso koko­nai­suus voi­tai­siin pilk­koa toi­mia­la huo­mioi­den luon­te­van kokoi­siin osau­ra­koi­hin. Jokai­nen osau­rak­ka kil­pai­lu­te­taan erik­seen. Kun ura­kat ovat sopi­van­ko­koi­sia, kyke­ne­viä tar­joa­jia on enem­män, tar­jous­hin­toi­hin lei­vot­ta­va ris­ki­li­sä on pie­nem­pi ja hin­ta­kil­pai­lua syn­tyy. Tulok­se­na on usein parem­pi laa­tu ja hal­vem­pi koko­nais­hin­ta, kil­pai­lut­ta­mi­sen tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set mukaanlukien.

    Infran kun­nos­sa­pi­don kan­nal­ta onkin jär­ke­vää, että sil­ta­rum­pu­po­li­ti­koin­nin sijaan ura­koi­daan infra­verk­koa sys­te­maat­ti­ses­ti ja inkre­men­taa­li­ses­ti, huo­no­kun­toi­sim­mas­ta pääs­tä alkaen. Jos tähän tar­vi­taan yhtiö­tä, niin fine by me.

  50. Janis Pet­ke: Val­tion hoi­ta­ma­na kor­jaus on _aina_ lii­ke­voit­to­pro­sen­tin ver­ran hal­vem­paa kuin osa­keyh­tiön, jon­ka jo lain mukaan on tuo­tet­ta­va omis­ta­jil­leen voittoa.

    Ei muu­ten ole, lue osa­keyh­tiö­lain 5. pykä­lä. Yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä voi­daan mää­rä­tä toisin.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kera­va­han sub­ven­toi rsu­ta­tie­lii­ken­net­tä jo ennen liit­ty­mis­tään ja sub­ven­toi yhä. HSL:n sub­ven­tio on noin 50% kuluista

    Uskal­lan väit­tää, että Hel­sin­gin ja Kera­van välis­ten junien sub­ven­tio on 0 %. HSL:n sivuil­ta löy­ty­vien yksik­kö­kus­tan­nus­ten mukaan lähi­ju­nien kus­tan­nus on mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­ti 0.13 €. Hel­sin­ki C:n ja Kera­van väli­sen juna­mat­kan kus­tan­nus oli­si tuon perus­teel­la 3.77 €, jol­loin 44 mat­kan kus­tan­nuk­set oli­si­vat 165.88 €. Nuo junat ovat kui­ten­kin todel­la nopei­ta, mikä las­kee hen­ki­lö­kun­ta­ku­lu­ja kilo­met­riä koh­ti ja kus­tan­nuk­sis­sa pääs­tään var­mas­ti­kin alle 140 euroon 44 mat­kaa koh­ti. Osal­la on alen­nus­lip­pu, toi­saal­ta osa ostaa käsit­tä­mät­tö­män hin­tai­sen kertalipun.

    HSL:n sub­ven­tio on toki 50 %, mut­ta se kuu­luu esi­mer­kik­si sii­hen että koti­ka­dul­le­ni aje­taan bus­si­lin­jaa johon on nousu­ja 0.6 matkustajaa/lähtö.

    Janis Pet­ke: Val­tion hoi­ta­ma­na kor­jaus on _aina_ lii­ke­voit­to­pro­sen­tin ver­ran hal­vem­paa kuin osa­keyh­tiön, jon­ka jo lain mukaan on tuo­tet­ta­va omis­ta­jil­leen voittoa.

    Kaik­ki tosie­lä­män esi­mer­kit puhu­vat tätä vas­taan. Teo­rian mukaan Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le bus­sin pitäi­si olla 4 tai 5 % kal­liim­pi kuin junan. Tosia­sias­sa kui­ten­kin bus­si on huo­men­na 57 % hal­vem­pi ja vii­kon kulut­tua 39 % hal­vem­pi. Tämä ajat­te­lu­ta­pa on ylei­nen ja aiheut­taa kan­san­ta­lou­del­li­sia mene­tyk­siä täs­sä tapauk­ses­sa kol­mel­la tapaa: juna­lii­ken­ne tuo­te­taan tehot­to­mam­min, tehok­kaan junan sijaan, jol­la on joka tapauk­ses­sa rau­ta­tie mat­kus­ta­jis­ta osa siir­tyy tehot­to­mam­paan bus­siin ja syn­tyy mer­kit­tä­vät ajal­li­set tap­piot kun juna oli­si 56 minuut­tia nopeam­pi kuin bussi. 

    Kor­jaus­ten tapauk­ses­sa siis, jos jol­le­kin yhtiöl­le ei ole annet­tu mono­po­lia, vaan yhtiöt kil­pai­lee kor­jauk­sis­ta, ne vaan hoi­tuu joten­kin mys­ti­ses­ti 10 tai 20 % halvemmalla.

    1. Kera­va­lai­sen kol­men vyö­hyk­keen kuu­kausi­lip­pu mak­saa 152 sikui­sel­ta. Sil­lä saa pal­jon muu­ta­kin kuin sen junan. Esi­mer­kik­si jat­ko­yh­tey­det Hel­sin­gis­sä. VR joka tapauk­ses­sa velot­taa junis­ta enem­män kuin HDL saa lip­pu­tu­lois­ta. Odo­tam­me kie­li pit­käl­lä kil­pai­lun avau­tu­mis­ta paikallisliikenteessä.

  52. Huo­mau­tan kau­his­te­li­joil­le, että YLE­kin on Oy. 

    Kyl­lä Val­tio ja polii­ti­kot voi­vat säi­lyt­tää täy­den kont­rol­lin, jos sitä haluavat.

    <blockquo­te cite=“comment-506671”

  53. Kate: Sen tien yllä­pi­to mak­saa ihan saman aja­koot sil­lä yksi, kym­me­nen tai sata autoa päivässä.

    Näin ei ole eikä pidä olla. Tie kuluu enem­män kun on enem­män lii­ken­net­tä ja sitä pitää kor­ja­ta useam­min, mut­ta ehkä vie­lä tär­keäm­pää on, että kun pal­jon lii­ken­nöi­dyt tiet pide­tään parem­mas­sa kun­nos­sa kuin vähän lii­ken­nöi­dyt, tapah­tuu koko­nais­val­tai­ses­ti vähem­män onnet­to­muuk­sia. Näin on Suo­mes­sa toi­mit­tu jo pit­kään ja tulok­set ovat olleet hyviä. Prio­ri­soin­tia teh­dään kun­nos­tuk­sen lisäk­si esim. sii­nä, mil­tä teil­tä ensin aura­taan lumet ym.

  54. Ber­ner­hän ilmoit­ti, että jat­kos­sa mak­sa­jia on enem­män sii­nä jos­sain “mobii­li­so­vel­luk­ses­sa” jol­la väy­lien kun­nos­sa­pi­to rahoitetaan.

    Tuo tar­koit­ta­nee, että myös pyörä‑, ja käve­ly­tiet tule­vat mak­sul­li­sik­si- siis käyttäjille.

    Ja kos­ka vero­tus las­kee kuu­lem­ma täs­sä yhtä­lös­sä?, niin ilmei­ses­ti sana vero kor­va­taan käyt­tö­mak­sul­la tms.

    Yhtiöit­tä­mi­ses­sä en näe mitään muu­ta logiik­kaa kuin idea­lo­gian jol­la kan­sal­li­so­mai­suus sit­ten aika­naan pala palal­ta myy­dään yksi­tyi­sil­le suur­si­joit­ta­jil­le jot­ka vaa­ti­vat tuottoa(roi) joka aiheut­taa sen, että mak­sut nouse­vat meil­le kansalaisille.

    Tämä hal­li­tus ei sitä(myymistä) vält­tä­mät­tä tee mut­ta seu­raa­va hal­li­tus voi sit­ten teh­dä kun on val­mii­na Oy jon­ka voi eduskunnan/hallituksen yksin­ker­tai­sel­la enem­mis­töl­lä myydä.

  55. OS:Kehä ykkö­sen sata­tu­hat­ta päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää saa­vat kokoon sie­voi­sen sum­man, mut­ta syr­jä­ky­län muu­ta­ma­kym­men­tä päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää eivät pys­tyi­si kus­tan­ta­maan edes aurausta. 

    Yksi­tyis­tei­tä Suo­mes­sa on 360.000 kilo­met­riä mikä on 80% tie­ver­kon pituu­des­ta ja niil­le avus­tus­ta myön­ne­tään nyky­ään enää muu­ta­ma mil­joo­na vuo­des­sa, vii­mei­sin luku min­kä löy­sin oli 8 mil­joo­naa, joten kyl­lä aika monen syr­jä­ky­län tie toi­mii ja pysyy toi­min­nas­sa lähes ilman val­tion tukea.

    Noi­den avus­tuk­seen oikeu­tet­tu­jen tei­den var­rel­la asuu puo­li­sen mil­joo­naa ihmis­tä, pääl­le vie­lä kesä­asuk­kaat ja ne jot­ka asu­vat tukien ulko­puo­lis­ten tei­den varrella.

  56. Tei­den ja rato­jen suun­nit­te­lu, yllä­pi­to ja raken­ta­mi­nen on 100 % ulkois­tet­tu, joten ulkois­tus­hyö­ty­jä ei infrayh­tiös­tä synny.

    Eikä rahoi­tus­hyö­ty­jä­kään, Lah­den moot­to­ri­tie raken­net­tiin yksi­tyi­sel­lä rahal­la ja koke­mus­ten mukaan se on toi­mi­va ratkaisu 

    Eikä laa­jen­ta­mi­nen ole mah­dol­lis­ta, rahoit­ta­jat eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta sil­ta­rum­pu­jen rahoit­ta­mi­ses­ta vaan suu­ris­ta kohteista.

    On vai­kea kek­siä etu­ja yhtiöit­tä­mi­ses­tä, siis lii­ken­teen kannalta. 

    Syyt ovat muu­al­la esim aikai­sem­min esit­tä­mä­ni budjetti-hokkus-pokkus

  57. Kes­kus­te­lus­sa ei mie­les­tä­ni tähän men­nes­sä kau­hean hyvin mie­tit­ty sitä, mihin tei­den mak­sul­li­suus joh­tai­si. Voi­si­ko esi­mer­kik­si joh­taa tehok­kaam­paan tei­den yllä­pi­toon, jos vaik­ka Kehä I:n yllä­pi­tä­jä toi­mi­si tehok­kaam­min kuin Kehä III:n yllä­pi­tä­jä, Kehä I:llä aja­mi­sen hin­ta näin ollen las­ki­si ja Kehä III:n yllä­pi­tä­jän toi­min­ta näin ollen tehos­tui­si? Entä voi­vat­ko tei­den laa­dut eriy­tyä hie­man Stock­man­nin ja Tok­man­nin tapaan niin että osa teis­tä on kar­meas­sa kun­nos­sa mut­ta niil­lä aja­mi­nen on vas­taa­vas­ti hal­vem­paa? Entä saat­tai­si­ko sama yllä­pi­tä­jä har­joit­taa hin­ta­dif­fe­roin­tia jos­sa vaik­ka­pa se omis­tai­si val­ta­tien 1 eli Turun moot­to­ri­tien ja seu­tu­tien 110, ja val­ta­tiel­lä 1 aja­mi­nen oli­si kal­liim­paa mut­ta toi­saal­ta ita­ruk­sia hou­ku­tel­tai­siin hal­vem­mal­la 110-tiellä?

    Jon­kin­lai­sen viran­omai­sen tuo joka tapauk­ses­sa vaa­ti­si joka myi­si tai vuo­krai­si sel­lai­set tiet jot­ka ovat eivät ole luon­nol­li­sia mono­po­le­ja, ja pitäi­si val­tiol­la tiet jot­ka ovat luon­nol­li­sia mono­po­le­ja. Ihan kau­pun­gin katu­jen kans­sa on vai­kea kuvi­tel­la miten nii­tä yksi­tyis­tet­täi­siin, kun kau­pun­gin katu on aina jol­le­kin kiin­teis­töl­le ainoa vaihtoehto.

  58. Juna­lii­ken­teen kil­pai­lun vapaut­ta­mi­nen toi­mii, jos junien mää­rä lisään­tyy. Nykyi­sin Hel­sin­gin ase­ma on ruuh­kau­tu­nut ja sin­ne ei saa­da edes VR:n vau­nu­ja peril­le asti. 

    Uusi toi­mi­ja ilmei­ses­ti raken­taa itsel­leen pisa­ra­ra­dan, jot­ta saa ne junan­sa jon­ne­kin. Kepu onnis­tui estä­mään hank­keen, infrayh­tiön aika­na rata rakennettaisiin.

  59. JY: Koko maas­sa asuu enem­män tai vähem­män nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Ja jos esim. ter­veys­kes­kus­pal­ve­lut muut­tu­vat tule­vai­suu­des­sa etä­pal­ve­luk­si niin sil­le valo­kui­dul­le on tarvetta. 

    Taval­li­sel­la pit­kän mat­kan autoi­li­jal­la­kin on ihan sel­keä tar­ve mer­sun hyvil­le ajo-omi­nai­suuk­sil­le, pitäi­si­kö val­tion kus­tan­taa nekin?

    Eli nyt kyl­lä kysee­na­lais­tan tämän tar­peen. Miten niin on tar­vet­ta? Mitä taval­li­nen ihmi­nen sil­lä valo­kui­dul­la oikein tekee? ADSL-liit­ty­mäl­lä­kin kat­soo Netflixit ja pys­tyy käy­mään puhe­lut video­ku­van kanssa. 

    Kal­lis­ta valo­kaa­pe­liyh­teyt­tä eivät tar­vit­se (=pakol­li­nen) kuin FPS-pelaa­jat. Heil­lä kym­me­nen mil­li­se­kun­tia vas­tea­jas­sa ratkaisee.

    Mik­sei lan­ga­ton yhteys muka käy suu­rim­mal­le osal­le haja-asutusalueella?

    Jopa etä­työt onnis­tu­vat val­lan mai­nios­ti hitaah­kol­la­kin ADSL-ythey­del­lä. Onhan se ikä­väm­pää kuin 100 megan valo­kaa­pe­liyh­tey­del­lä, mut­ta sit­ten tul­laan taas nii­hin kus­tan­nuk­siin. Jopa moni pien­työ­nan­ta­ja käyt­tää edel­leen­kin mui­ta kuin valo­kui­tu­yh­teyk­siä nii­den kal­liin hin­nan takia.

    Minä väi­tän että valo­kaa­pe­li on net­tiyh­teyk­sien Mer­su. Taval­li­nen koti­käyt­tä­jäl­le riit­tää ford eli sel­lai­nen yhteys, joka on jär­ke­vään hin­taan saa­ta­vil­la. Jopa etä­työ­läi­nen malt­taa odot­tee ne ekstra­mi­nuu­tit, kun nii­tä tulee niin harvoin.

    Tein töi­tä koto­na 2v ADSL-yhtey­den takaa ja hyvin onnistui.

    Tuen jäl­keen­kin liit­ty­mä mak­saa yleen­sä useam­man tuhat euroa myös liittyjälle. 

    Liit­ty­män veto voi mak­saa sen 30 000 euroa. Ei täl­lai­sel­le liit­ty­mäl­le ole min­kään­lais­ta todel­lis­ta tarvetta.

    Täs­sä on hyvä ja moni­puo­li­nen artik­ke­li laa­ja­kais­ta­hank­keen ongel­mis­ta ja taloudellisuudesta:

    http://yle.fi/uutiset/laajakaista_oraville_poliitikkojen_lempihankkeessa_netti_yhteen_taloon_on_maksanut_jopa_kymmeniatuhansia/8775816

    Mul­tian kun­nan verkko:
    “Val­mii­seen verk­koon oli liit­ty­nyt noin 150 koh­det­ta. Kun kaik­ki hank­kee­seen käy­tet­ty raha jae­taan näi­den liit­ty­mien mää­räl­lä, yhden koh­teen hin­nak­si tulee yli 32 000 euroa. Jos kaik­ki mah­dol­li­set liit­ty­mät saa­tai­siin jos­kus myy­tyä, yksit­täi­sen liit­ty­män hin­ta las­ki­si noin 20 000 euroon.”

    Mökeil­le laa­ja­kais­tan vetä­mi­nen se vas­ta jär­je­tön­tä onkin. Ne ovat har­vas­sa ja jon­kun kah­den etä­työ­päi­vän takia on kllä täy­sin jär­je­tön­tä läh­teä vetä­mään yhteis­kun­nan rahoil­la monen ton­nin tai parin kymp­pi­ton­nin kuitua.

  60. Tero Tolo­nen:joten kyl­lä aika monen syr­jä­ky­län tie toi­mii ja pysyy toi­min­nas­sa lähes ilman val­tion tukea. 

    Ja pitää pysyäkin.

    Mei­dän mökin tie on juu­ri tuol­lai­nen yksi­tyis­tie, mut­ta ei sitä kyl­lä aura­ta joka päi­vä kun lun­ta sataa, ei var­maan edes joka viik­ko. Eikä sil­lä voi ajaa kuin käve­lyn­opet­ta. Eivät täl­lai­set pät­kät tar­vit­se yhteis­kun­nan tukea.

  61. Miten on muu­ten mah­dol­lis­ta, että val­tio­val­ta yllä­pi­tää mm. Län­si­väy­lää, ja mui­ta­kin vas­taa­via, vil­kas­lii­ken­tei­siä tei­tä, piit­taa­mat­ta sen tuot­ta­mis­ta ympä­ris­tö­hai­tois­ta melun, pien­hiuk­kas­ten ja mui­den ilman­saas­tei­den ja pääs­tö­jen muo­dos­sa? Eikö näi­den osal­ta ole mitään raja-arvo­ja, joi­ta ei saa ylit­tää? Vai saa­ko val­tio­val­ta vapaas­ti altis­taa osan kan­sa­lai­sis­taan omis­ta­mien­sa tei­den lii­ken­teen tuot­ta­mil­la hai­toil­la? Tuo ei vai­ku­ta lain­kaan kan­sa­lais­ten tasa-arvoi­sel­ta kohtelulta.

    Miten vai­kut­tai­si em. hait­toi­hin nopeus­ra­joi­tus 60 km/h tai 50 km/h Hel­sin­gin rajal­ta alkaen? Lii­ken­ne­me­lun vähen­tä­mi­ses­sä tuo aut­tai­si var­mas­ti pal­jon. Asian voi­si sel­vit­tää esi­mer­kik­si nopeus­ko­kei­lun ja melu­mit­taus­ten avulla.

    Muu­ta­ma nopeus­val­von­ta­ka­me­ra Län­si­väy­län jokai­sel­la kais­tal­la sekä auto­maat­ti­nen sako­tus­jär­jes­tel­mä aut­tai­si­vat asi­aa. Kova­päi­sim­män Audi‑, Bema­ri- tai Corol­la-kus­kin­kin kaa­su­jal­ka keve­ni­si lopul­ta kum­mas­ti, kun sak­ko­ja alkai­si rap­sah­del­la heil­le päi­vit­täin useam­pia. Ker­ty­neil­lä varoil­la voi­si paran­taa nykyi­sin täy­sin riit­tä­mät­tö­miä meluesteitä. 

    Lii­al­lis­ten hait­to­jen tuot­ta­mi­nen ympä­ris­töl­le ja sen asuk­kail­le pitäi­si aina­kin kiel­tää (ja estää) joko val­tio­val­lan tai kau­pun­gin toi­mes­ta. Onko kysees­sä vir­ka­ri­kos, jos näin ei teh­dä? Kuka on vastuussa?

  62. JY: Koko maas­sa asuu enem­män tai vähem­män nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Ja jos esim. ter­veys­kes­kus­pal­ve­lut muut­tu­vat tule­vai­suu­des­sa etä­pal­ve­luk­si niin sil­le valo­kui­dul­le on tarvetta. 

    Mök­ki­läi­sis­tä haluai­si 30% teh­dä etä­työ­tä mökil­tä, jos se oli­si mah­dol­lis­ta. Eli tar­vet­ta on muil­le­kin kuin vaki­tui­sil­le asiakkalle. 

    Tuen jäl­keen­kin liit­ty­mä mak­saa yleen­sä useam­man tuhat euroa myös liittyjälle.

    Koko Suo­men läpi ja poik­ki on vedet­ty Telen toi­mes­ta yksi­muo­to­va­lo­kui­tu, jon­ka väli­tys­ky­ky on mer­kit­tä­vä. Jos­tain syys­tä tuo­ta ole­mas­sa ole­vaa, pää­tei­den var­res­sa ole­vaa yhteyt­tä ei ole laa­jem­min halut­tu käyt­tää. Se kuu­lem­ma sot­ki­si kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa. Tai jotain.

  63. Tapio:
    Huo­mau­tan kau­his­te­li­joil­le, että YLE­kin on Oy. 

    Kyl­lä Val­tio ja polii­ti­kot voi­vat säi­lyt­tää täy­den kont­rol­lin, jos sitä haluavat. 

    Voi­vat jos halua­vat. Tur­han pal­jon on tois­tai­sek­si löy­ty­nyt halu­ja myy­dä luon­nol­li­sia monopoleja. 

    YLE ei ole rele­vann­ti esi­merk­ki. Eihän pysy­vää raha­rei­kää kukaan yksi­tyi­nen toi­mi­ja ostaisi.

  64. Yhtiön hin­noit­te­lun ennus­te on , että yhtiön kulut mak­sa­vat KehäI ‚Kehä III , Lah­den, Turun ja Hämeen­lin­nan väy­lää käyt­tä­vät yksi­tyis­hen­ki­löt eli hen­ki­lö­au­to ja bussimatkustajat.

    Uut­ta yhtiö­tä ver­ra­taan Fina­vi­aan ja se kää­ri mon­ta kent­tään paket­tiin eli sama kos­kee var­maan syr­jä­seu­tu­jen teitäkin

    Yhtiö pää­tök­sen­te­ki­jä­nä on kas­vo­ton ja salas­sa­pi­don vuok­si demo­kra­tian ulko­puo­lel­la, joten polii­tik­ko­jen ei tar­vit­se teh­dä muu­ta kuin levi­tel­lä käsi­ään ja yrit­tää leik­kiä hämmästynyttä

    Maan suun­nan ohjaus on siir­ty­nyt kan­sa­lai­sil­ta talous­e­lä­män elii­til­le, joka pakot­taa polii­ti­kot hyp­pi­mään tuon pie­nen elii­tin tahdissa

    Kyl­lä Euroop­pa tekee nyt uusia punai­sia prikaateja

  65. Eikö täs­sä Ber­ne­rin esi­tyk­ses­sä olla toteut­ta­mas­sa Jor­ma Olli­lan gps ‑seu­ran­ta ajatuksia?

  66. Voi­si­ko joku pyy­tää minis­te­ri Ber­ne­riä sel­vit­tä­mään, miten asiat on hoi­det­tu Sveit­sin vala­lii­tos­sa, eri­tyi­set­si esim. Ber­nin tai Ber­ner Ober­lan­din kanttooneissa?

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Olet­ko vakuut­tu­nut, että val­tion jouk­ko­lii­ken­ne­tu­ki menee lähin­nä suu­ril­le kaupungeille?

    En tun­ne alaa riit­tä­vän hyvin van­noak­se­ni mitään.

    Vas­tauk­ses­sa­ni Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maall­le poh­din pai­kal­lis­lii­ken­teen tuke­mis­ta, mikä ero­aa jouk­ko­lii­ken­ne­tues­ta aina­kin niin, että ei kata val­ta­kun­nal­li­sia lin­jo­ja, ja niin, että kat­taa myös kai­ken­lai­sen autoi­lun ja pai­kal­lis­tiet (rato­jen lisäksi).

    Sii­tä olen vakuut­tu­nut, että nyt Hel­sin­ki ja Tam­pe­re ovat saa­mas­sa yli­mää­räi­set 80 ja 70 mil­joo­naa pai­kal­lis­lii­ken­tee­seen­sä. En ole kuul­lut muis­ta vas­taa­vis­ta. Ehkä tun­net tilan­teen parem­min ja ker­rot mitä muut ovat saa­neet paikallisliikenteeseensä.

    Vie­lä isom­pia, sato­jen mil­joo­nien pot­te­ja on lii­ku­tel­tu Van­taan kehä­ra­dal­la, jon­ka voi kat­soa pal­ve­le­van pää­asias­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun pai­kal­lis­lii­ken­net­tä. Len­to­ken­tän vuok­si radal­la voi­si olla jotain val­ta­kun­nan lii­ken­tee­seen­kin liit­ty­vää mer­ki­tys­tä, mut­ta kos­ka se toteu­tet­tiin pai­kal­li­se­na Hel­sin­gis­tä läh­te­vä­nä sil­muk­ka­na, se tar­jo­aa muil­le suo­ma­lai­sil­le vain vaih­to­yh­tey­den Tik­ku­ri­las­ta len­toa­se­mal­le. Ei siis suur­ta paran­nus­ta jo ole­mas­sa ole­vaan bus­si­lin­jaan ja sen mah­dol­li­seen kehit­tä­mi­seen verrattuna.

    Samoin Hel­sin­gin aie mak­sa­tut­taa suun­nit­te­le­man­sa pisa­ra­ra­ta osin val­tion varoil­la oli­si pai­kal­lis­lii­ken­teen tuke­mis­ta sato­jen mil­joo­nien kategoriassa.

    No, ehkä sinul­la on vas­taa­vat esi­mer­kit sii­tä, miten pilk­ku­kun­tien pai­kal­lis­liii­ken­nein­fraa tue­taan. Aina­kin täl­lä het­kel­lä näyt­tää sil­tä, että pai­kal­lis­lii­ken­teen alue­tu­kiai­sia jae­taan run­saas­ti nime­no­maan suu­ril­le kau­pun­geil­le (vaik­ka bud­je­tin piti olla tiuk­ka, ja kou­lu­tuk­ses­ta­kin lei­ka­taan jne.).

  68. Ano­ny­mous: Koko Suo­men läpi ja poik­ki on vedet­ty Telen toi­mes­ta yksi­muo­to­va­lo­kui­tu, jon­ka väli­tys­ky­ky on mer­kit­tä­vä. Jos­tain syys­tä tuo­ta ole­mas­sa ole­vaa, pää­tei­den var­res­sa ole­vaa yhteyt­tä ei ole laa­jem­min halut­tu käyt­tää. Se kuulemm

    Tele veti 1996 n 4000 km kui­tua syr­jä­seu­duil­le .Sen pääl­le vedet­tiin täy­den­tä­viä kui­tu­pät­kiä myö­hem­min n 1000 km

    Valo­kui­tu ylsi sil­loin kaik­kiin kes­kus­kop­pei­hin syr­jä­seu­duil­la eli käy­tän­nös­sä kui­tu oli n 2 km pääs­sä jokai­ses­ta taloudesta.

    Mut­ta Telian omis­tuk­ses­sa Tele/Sonera halusi pääs­tä eroon syr­jä­seu­tu­jen ver­kos­ta .Lii­ken­ne­mi­nis­te­rit oli­vat kui­ten­kin tois­ta miel­tä eikä pur­ku­lu­paa tullut.Vasta Van­ha­sen por­va­ri­hal­li­tus antoi luvan ja Sone­ra kää­ri oitis ver­kot rul­lal­le ja pät­ki kui­tu­ver­kon käyttökelvottomaksi

    Nyt aura­taan uut­ta verk­koa val­tion rahoil­la pät­ki­tyn ver­kon viereen

    Viral­li­nen seli­tys on, että kui­dut on kään­net­ty mobii­lia­se­mil­le, mut­ta kun kui­tu­pa­re­ja on usei­ta, useim­mi­ten 6–12 niin kui­tu­ja riit­tää kaik­keen käyttöön.

    TVs­sä oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten uuti­nen Lis­man mobi­liyh­teyk­sis­tä ja Sone­ran väi­te oli, ettei sin­ne saa­da oha­jusyh­teyt­tä tukiasemalle.Silmään sat­tui tutun­nä­köi­nen bok­si talon sei­näs­sä ja kun kilau­tin Lap­piin kol­le­gal­le niin hän ker­toi, että näin oikein: Kyläs­sä oli kui­tu­yh­teys, mut­ta sitä ei saa ottaa käyttöön.Johdon päätös.

    Kuvaa Sone­ran asennetta.

    Ja tulee kal­liik­si veronmaksajille

  69. Sylt­ty, sua ei las­ke­ta kos­ka et ole vaki­tui­nen asu­kas, mut­ta jos oli­si puo­len mil­joo­nan — mil­joo­nan ihmi­sen talous­a­lue, pal­jon­ko se sai­si val­tion tukea tie­lii­ken­nein­fraan vuo­des­sa? Polt­toai­ne­ve­ro tai ajo­neu­vo­ve­ro voi­si olla oikea läh­de täl­le, jon­ne­kin ne mil­jar­dit käy­te­tään, mik­si ei vaki­tuis­ten asuk­kai­den tei­hin? Vaa­dit­ta­va sum­ma oli­si vain 300m joka oli­si suh­teel­li­ses­ti lähel­lä oikeaa

  70. Eikun ei se oli­si kuin 55miljoonaa jos nykyi­nen käy­tän­tö, kos­ka tukeen oikeu­tet­tu­ja tei­tä vain 55.000 km ja yllä­pi­to noin 1000/km. Veik­kaus­va­rois­ta jae­taan urhei­lu­jär­jes­töil­le­kin suu­rin­piir­tein tuon ver­ran, mut­ta tie on kui­ten­kin perus­tar­ve jos mikä. 300m riit­täi­si kaik­kiin teihin

  71. Tero Tolo­nen: Yksi­tyis­tei­tä Suo­mes­sa on 360.000 kilo­met­riä mikä on 80% tie­ver­kon pituu­des­ta ja niil­le avus­tus­ta myön­ne­tään nyky­ään enää muu­ta­ma mil­joo­na vuo­des­sa, vii­mei­sin luku min­kä löy­sin oli 8 mil­joo­naa, joten kyl­lä aika monen syr­jä­ky­län tie toi­mii ja pysyy toi­min­nas­sa lähes ilman val­tion tukea.

    Noi­den avus­tuk­seen oikeu­tet­tu­jen tei­den var­rel­la asuu puo­li­sen mil­joo­naa ihmis­tä, pääl­le vie­lä kesä­asuk­kaat ja ne jot­ka asu­vat tukien ulko­puo­lis­ten tei­den varrella.

    Näin on! Nii­tä yksi­tyis­te­tä aje­le­mal­la muu­ten sit­ten voi teh­dä pää­tel­män sii­tä, että mikä on tien käyt­tä­jien mie­les­tä hin­ta- / laa­tusuh­teel­taan oikea taso ei-niin-vik­kaas­ti lii­ken­nöi­dyl­le väylälle.

    Täs­tä havain­nos­ta sit­ten voi teh­dä sel­lai­sen huo­mion, että kai­ken kaik­ki­aan pit­kin ja poi­kin Suo­mea jul­ki­sil­la varoil­la raken­ne­tut ja yllä­pi­de­tyt ei-niin-vilk­kas­ti lii­ken­nöi­dyt tiet, sil­lat ja sil­ta­rum­mut sun muut ovat jär­kyt­tä­väs­ti — ja jär­kyt­tä­vän kal­liis­ti — ylimitoitettuja.

  72. Eli tuo 55 mil­joo­naa suh­tees­sa vaik­ka veikkausvaroihin:

    http://www.hs.fi/talous/a1349878027112

    VIIME vuon­na veik­kaus­voit­to­ra­hois­ta myön­net­tiin tukea 514,1 mil­joo­naa euroa tie­teel­le, tai­teel­le, urhei­lul­le ja nuorisotyölle.”

    Jois­ta VTV tote­aa että: “Tar­kas­tuk­sen perus­teel­la voi­daan tode­ta, että haki­jan hyvä­kään rahoi­tus­a­se­ma ei näyt­täi­si ole­van estee­nä val­tio­na­vus­tuk­sen saan­nil­le”, rapor­tis­sa kirjoitetaan.

    Tai 55 mil­joo­naa suh­tees­sa polttoaineveroon:

    Vuon­na 2015 tul­li kan­toi vero­ja ja mak­su­ja yhteen­sä noin 10,4 mil­jar­dia euroa. Eni­ten sum­maa ker­ryt­ti nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den val­mis­te­ve­ro, jota kan­net­tiin kaik­ki­aan 2,91 mil­jar­dia euroa.”

    Aina löy­tyy joku joka sanoo, että miten joku sum­ma pitäi­si käy­tää parem­min, haen täs­sä nyt vain takaa sitä että ihmis­ten perus­tar­pei­siin inves­toi­mi­nen oli­si mie­les­tä­ni paras tapa käyt­tää jul­ki­ses­ti hal­lin­noi­tu­ja varoja.

    Jos jär­jes­tel­mä ei toi­mi oikeu­den­mu­kai­ses­ti, se aiheut­taa närää nii­den­kin kes­kuu­des­sa joil­la ei oli­si mitään syy­tä valittaa.

    Ja täs­sä on siis vain muu­ta­mia esi­merk­ke­jä, lis­taa voi­si jat­kaa vaik­ka kuin­ka pit­kään… VTV tekee hyvää työ­tä, mut­ta kuka kuun­te­lee ja kuka on vastuussa?

  73. Sylt­ty: ADSL-liit­ty­mäl­lä­kin kat­soo Netflixit ja pys­tyy käy­mään puhe­lut video­ku­van kanssa. 

    Ei ASDL­kään toi­mi kaik­kial­la, mobii­li­liit­ty­mis­tä puhu­mat­ta­kaan. Eikä nopea mobii­liyh­teys­kään toi­mi ilman sitä kaa­pe­lia. Ja kyse­hän ei ole täs­tä päi­väs­tä vaan tulevaisuudesta. 

    Mul­tia on tie­tys­ti her­kul­li­nen yksit­täis­ta­paus. Lähes kaik­ki näis­tä valo­kaa­pe­li­pro­jek­teis­ta teh­dään osuus­kun­ta­poh­jal­ta. Eikä nii­tä aloi­te­ta ennen kuin liit­ty­jiä on riit­tä­vä mää­rä, että saa­daan kulut pei­tet­tyä. Ja kun se kaa­pe­li on vedet­ty voi­vat sii­hen liit­tyä nekin, jot­ka eivät alu­nal­kaen mukaan lähteneet.

  74. Sak­ke: Miten on muu­ten mah­dol­lis­ta, että val­tio­val­ta yllä­pi­tää mm. Län­si­väy­lää, ja mui­ta­kin vas­taa­via, vil­kas­lii­ken­tei­siä tei­tä, piit­taa­mat­ta sen tuot­ta­mis­ta ympä­ris­tö­hai­tois­ta melun, pien­hiuk­kas­ten ja mui­den ilman­saas­tei­den ja pääs­tö­jen muodossa?

    Tätä minä­kin olen ihmetellyt.

    Eikö näi­den osal­ta ole mitään raja-arvo­ja, joi­ta ei saa ylittää?

    Kyl­lä­hän nii­tä tai­taa olla, niis­tä ei vain väli­te­tä. Eri­tyi­ses­ti moot­to­ri­pyö­rä­kul­jet­ta­jil­la tun­tuu ole­van jokin rajoit­ta­ma­ton häi­ri­köin­ti- ja melun­tuot­ta­mi­soi­keus ympä­ris­tös­tä ja kel­lo­na­jas­ta riippumatta.

    Vai saa­ko val­tio­val­ta vapaas­ti altis­taa osan kan­sa­lai­sis­taan omis­ta­mien­sa tei­den lii­ken­teen tuot­ta­mil­la haitoilla?

    Sil­tä se tosi­aan usein vai­kut­taa. Jos­sain päin maa­ta edes alkeel­li­sia melues­tei­tä saa­tiin odot­taa moot­to­ri­tien­pät­käl­le sel­lai­set 40 vuotta.

  75. JY: Mök­ki­läi­sis­tä haluai­si 30% teh­dä etä­työ­tä mökil­tä, jos se oli­si mah­dol­lis­ta. Eli tar­vet­ta on muil­le­kin kuin vaki­tui­sil­le asiakkalle.

    Tuen jäl­keen­kin liit­ty­mä mak­saa yleen­sä useam­man tuhat euroa myös liittyjälle.

    Olen teh­nyt etä­töi­tä mökil­tä kän­nyk­kä­liit­ty­män varas­sa, ilman mitään ongelmia.

  76. Val­tio kek­si nopeas­to 84 Me Rai­de-Joke­riin. Mik­si se ei yhtä nopeas­ti löy­dä raho­ja Poh­jan­maan rad­na peruskunnotamisen?

    Onko syy se, etät jäl­kim­mäi­nen on mie­le­käs hake, edel­li­nen ei vältämättä.

  77. Tapio: Ei muu­ten ole, lue osa­keyh­tiö­lain 5. pykä­lä. Yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä voi­daan mää­rä­tä toisin.

    Huo­maa sana­muo­to: “voi­daan mää­rä­tä”. Ei, “voi­daan mää­rä­tä sekä tulee mää­rä­tä, kun val­tio yhtiöit­tää luon­nol­li­sia monopoleja”. 

    Jäl­kim­mäi­sen idea oli­si­kin erit­täin hyvä lisäys perus­tus­la­kiin: muo­toi­lu voi­si men­nä suun­nil­leen näin “luon­nol­li­set mono­po­lit ovat val­tion yksi­noi­keus, ja pää­mi­nis­te­ril­lä elin­kau­ti­sen uhal­la on oikeus ja vel­vol­li­suus sosia­li­soi­da luon­nol­li­ses­sa mono­po­lia­se­mas­sa ole­vat yritykset”.

    1. Luon­nol­li­sen mono­po­lin pitää olla asiak­kai­den omis­ta­ma. Usein kun­ta sovel­tuu parem­min kuin val­tio. En iki­nä antai­si Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­verk­koa val­tion hinnoittelemaksi.

  78. Mark­ku af Heur­lin:
    Val­tio kek­si nopeas­to 84 Me Rai­de-Joke­riin. Mik­si se ei yhtä nopeas­ti löy­dä raho­ja Poh­jan­maan rad­na peruskunnotamisen?

    Onko syy se, etät jäl­kim­mäi­nen on mie­le­käs hake, edel­li­nen ei vältämättä.

    Sil­lä voi olla mer­ki­tys­tä, että edel­li­nen menee polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten oman koti­kau­pun­gin avustamiseen.

  79. Lii­an van­ha:
    Uut­ta yhtiö­tä ver­ra­taan Fina­vi­aan ja se kää­ri mon­ta kent­tään paket­tiin eli sama kos­kee var­maan syr­jä­seu­tu­jen teitäkin

    Fina­via onn­nis­tui hävit­tä­mään kym­me­niä mil­joo­nia joh­dan­nais­kau­pois­sa. Tämän takia kent­tiä jou­du­taan sul­ka­maan. Myös Mal­mi. (heh, heh)

  80. ano­nil­li: Olen teh­nyt etä­töi­tä mökil­tä kän­nyk­kä­liit­ty­män varas­sa, ilman mitään ongelmia. 

    On mök­ke­jä jois­sa sig­naa­li on niin heik­ko että yhteys on nol­la G ‑tasoa.

    Seu­raa­vak­si suo­ma­lai­set alka­vat vaa­tia että etä­töi­tä pitäi­si voi­da teh­dä Por­tu­ga­lis­ta käsin. Ja suo­ma­lai­sel­la palkalla.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luon­nol­li­sen mono­po­lin pitää olla asiak­kai­den omis­ta­ma. Usein kun­ta sovel­tuu parem­min kuin val­tio. En iki­nä antai­si Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­verk­koa val­tion hinnoittelemaksi.

    Sanoi­sin että on toi­mi­vin­ta, jos mitä tahan­sa yksik­köä ohjaa­vat ne, joi­den elä­mään se eni­ten vai­kut­taa. SIk­si on hyvä, että hel­sin­ki­läi­set päät­tä­vät sen, mihin suun­taan Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mää kehitetään.

    Pai­kal­li­nen pää­tök­sen­te­ko on siis täs­sä mie­les­sä hyvä ja tavoi­tel­ta­va asia. Kukaan ei halua jou­tua kau­ko-ohjat­ta­vak­si sel­lais­ten taho­jen toi­mes­ta, jot­ka eivät ymmär­rä, ja joil­la ei ole eri­tys­tä int­res­siä toteut­taa pai­kal­lis­ta toi­min­taa hyvin tai asuk­kai­den toi­vo­mal­la tavalla.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä asen­ne ei nykyi­sel­lään kos­ke pik­ku­kun­tia, joil­ta aio­taan vie­dä oikeus päät­tää omis­ta asiois­taan esim. sotes­sa. Hyviä ja toi­mi­via jär­jes­tel­miä aio­taan romut­taa, eivät­kä kun­nat tie­ten­kään täs­tä kovin pidä. Ehkä OS tukee myös Hel­sin­kiä pie­nem­pien kun­tien oikeut­ta päät­tää niis­tä asiois­ta, jot­ka kos­ke­vat lähin­nä nii­tä itse­ään. Tar­vi­taan aika pai­na­vat perus­te­lut vie­dä niil­tä oikeus päät­tää sel­lai­sis­ta asiois­ta, jot­ka ovat sel­väs­ti pai­kal­li­ses­ti­kin päätettävissä.

    1. Ehkä OS tukee myös Hel­sin­kiä pie­nem­pien kun­tien oikeut­ta päät­tää niis­tä asiois­ta, jot­ka kos­ke­vat lähin­nä nii­tä itseään. 

      Pai­kal­lik­seen pää­tök­sen­te­koon liit­tyy myös talou­del­li­nen vas­tuu pää­tök­sis­tä. Päät­tä­mi­nen tois­ten rahois­ta ei toi­kein toi­mi. Sen kun perus­tat­te LMei­dän kun­nan ter­veys Oy:n ja tar­joat­te sitä tuottajaorganisaatioksio.

  82. R.Silfverberg: On mök­ke­jä jois­sa sig­naa­li on niin heik­ko että yhteys on nol­la G ‑tasoa.

    Seu­raa­vak­si suo­ma­lai­set alka­vat vaa­tia että etä­töi­tä pitäi­si voi­da teh­dä Por­tu­ga­lis­ta käsin. Ja suo­ma­lai­sel­la palkalla.

    Lisä­an­ten­ni ja, jos ei vie­lä­kään peli­tä, vah­vis­tin (löy­tyy lail­li­se­na ja lait­to­ma­na versiona).

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luon­nol­li­sen mono­po­lin pitää olla asiak­kai­den omis­ta­ma. Usein kun­ta sovel­tuu parem­min kuin val­tio. En iki­nä antai­si Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­verk­koa val­tion hinnoittelemaksi.

    Meil­lä Espoos­sa sen hin­noit­te­lee For­tum. Jos sil­lä tar­koi­tit varoit­ta­vaa esimerkkiä.

    1. Meil­lä Espoos­sa sen hin­noit­te­lee For­tum. Jos sil­lä tar­koi­tit varoit­ta­vaa esimerkkiä.

      Kyl­lä, Espoo on ole­vi­naan niin mark­ki­na­ta­lous­kun­ta että mut­ta ei osa mark­ki­na­me­ka­nis­min alkei­ta­kaan. Säh­kö­lai­tok­sen myy­mi­nen — siis ennen kaik­kea sen kau­ko­läm­pö­ver­kon — oli ker­ta­kaik­ki­sen höl­möä. Tämän seu­rauk­se­na aivan saman­lai­nen ker­ros­ta­loa­sun­to mak­saa nyt kau­ko­läm­mös­tä 23 % enem­män Espoos­sa kuin Hel­sin­gis­sä ja sil­ti Helebn tulout­taa mer­kit­tä­väs­ti voit­to­ja kau­pun­gil­le. Mut­ta me kaik­ki muut kii­täm­me Espoo­ta, että val­tio­ne­nem­mis­töi­nen For­tum takoo help­poa rahaa mei­dän kaik­kien suo­ma­la­sis­ten (ja muu­ta­man ulko­mai­sen omis­ta­jan ) hyväksi. 

  84. Kol­me vuo­si­kym­men­tä ja mök­kei­ly on historiaa.

  85. > Tämän var­jo­puo­le­na on syr­jä­seu­tu­jen tieverkon
    > rap­peu­tu­mi­nen. Kehä ykkö­sen satatuhatta
    > päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää saa­vat kokoon sievoisen
    > sum­man, mut­ta syr­jä­ky­län muutamakymmentä
    > päi­vit­täis­tä käyt­tä­jää eivät pystyisi
    > kus­tan­ta­maan edes aurausta.

    On otet­ta­va huo­mioon tuot­to-odo­tus­ten kapi­ta­li­soi­tu­mu­nen tien arvoon: Kehä ykkö­sen hin­ta mark­ki­noil­la nousee niin kor­keak­si, että sii­tä saa­ta­va tuot­to on jok­seen­kin sama kuin syr­jä­ky­län tiel­lä. Tämän seu­rauk­se­na syr­jä­ky­lään teh­ty lisäin­ves­toin­ti antaa mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­man tuo­ton kuin kehä ykköseen.

    Ilman tuo­ta tien tuo­ton kapi­ta­li­soi­tu­mis­ta tien myyn­ti­hin­taan resurs­sien allo­koin­ti on mah­do­ton­ta. Ja jot­ta kapi­ta­li­soi­tu­mi­nen voi­si yli­pää­tään tapah­tua on voi­ta­va ostaa ja myy­dä eri tie­o­suuk­sia erik­seen. Jos omis­ta­ja ei voi vapaas­ti pilk­koa omai­suut­taan, ostaa ja myy­dä, on kysees­sä vain val­lit­se­van mono­po­lin siir­te­ly tas­kus­ta toi­seen. — Oste­taan ja myy­dään sikaa säkissä.

  86. Sini­tiai­nen:
    Kol­me vuo­si­kym­men­tä ja mök­kei­ly on historiaa.

    Tuo totea­mus tai­taa liit­tyä yksit­täi­siin paris­kun­tiin, joi­ta tym­pii lii­ak­si kau­pun­gis­tu­nut ympä­ris­tö ilman riit­tä­vää viih­tyi­syyt­tä ja veh­reyt­tä. He hank­ki­vat mökin lopul­ta vii­si­kymp­pi­si­nä, mut­ta jou­tu­vat luo­pu­maan sii­tä kah­dek­san­kymp­pi­si­nä. Voi tosin olla, että robot­ti­au­tot venyt­tä­vät tule­vai­suu­des­sa hei­dän osal­taan mök­kei­ly­kaut­ta nel­jään vuosikymmeneen.

    Mitä urbaa­nim­mak­si ja tiheäm­min asu­tuk­si asui­nym­pä­ris­töm­me muut­tuu, sitä suu­rem­mak­si kas­vaa tar­ve lähi­luon­nol­le ja/tai oman mökin tuo­mal­le luon­non­rau­hal­le, alu­eel­la ja talos­sa, jos­sa pää­tän­tä­val­taa asiois­ta on enem­män itsel­lä ja naa­pu­rit­kin suo­ma­lai­seen kult­tuu­riim­me parem­min sopi­val­la etäisyydellä.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mut­ta me kaik­ki muut kii­täm­me Espoo­ta, että val­tio­ne­nem­mis­töi­nen For­tum takoo help­poa rahaa mei­dän kaik­kien suo­ma­la­sis­ten (ja muu­ta­man ulko­mai­sen omis­ta­jan ) hyväksi. 

    Siis miten niin kii­täm­me? For­tum­han on teh­nyt seu­raa­van jät­ti­mo­kan myy­ty­ään erin­omai­ses­ti ja var­mas­ti tuot­ta­vat säh­kö­ver­kot. Nyt kun raha polt­te­lee tas­kus­sa, For­tum on päät­tä­nyt alkaa kaa­taa sitä Inti­aan. Ei sit­ten yhtään jär­keä sii­nä touhussa.

  88. Kat­se­lin eilen Edus­kun­nan kyse­ly­tun­tia ja alkoi naurattaa. 

    Sipi­lä perus­te­li yhtiö­tä, että on hel­pom­pi teh­dä sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa, kun sen voi pii­lot­taa yhtiön sisälle.

    Esi­merk­ki­nä oli Hai­luo­don sil­ta, sitä ei val­tion hank­kee­na teh­dä, kos­ka se on kan­nat­ta­ma­ton, mut­ta yhtiö voi sen teh­dä, kos­ka sil­lä ei ole vas­tuul­lis­ta kontrollia.

    Toi­nen ongel­ma on tiaa­ja-tuot­ta­ja­mal­li, joka oli muo­dis­sa yri­tyk­sis­sä 1990-luvul­la, mut­ta jos­ta on luo­vut­ta kal­lii­na ja byrokraattisena
    mm Nokian ala­sa­jau­tu­mi­sen yksi syy oli laa­ja matriisi-organisaatio,tilaaja-tuottaja-malli, joka esti lopul­ta kai­ken kehittämisen

    Myös kun­nis­sa on luo­vut­tu tilaa­ja-tuot­ta­ja-mal­lis­ta esim vii­mek­si enti­nen koti­kau­pun­kin luo­pui sii­tä kal­lii­na ja byrokraattisena.

    Tosin ei se pal­joa paran­ta­nut, sil­lä han­kin­ta-sopi­mus-osaa­mi­nen on sur­ke­aa jul­ki­sel­la sektorilla.Niinpä esim van­hus­ten­hoi­dos­ta on tul­lut rahastusautomaatti.

    Sama kos­kee uut­ta infrayh­tiö­tä, lop­pu­käyt­tä­jän ja vas­tuun­kan­ta­jan väli on niin suu­ri, ettei vas­tuul­lis­ta löydy.

    Lopuk­si pik­ku piristys:Uusi hal­li­tus on kiris­tä­nyt otet­taan työttömiin.

    Äiti­ni, 86-vuo­tias, sai teks­ta­rin työk­kä­ris­tä, että hänen on ilmoit­tau­dut­ta­va tuli­työ­kurs­sil­le maanantaina.
    Äiti­ni pel­kä­si menet­tä­vän­sä eläk­kee­nä, uhkauk­set oli­vat sen ver­ran rank­ko­ja. Hän yrit­ti sel­vit­tää lähet­tä­jää, mut­ta kukaan ei ollut kiin­nos­tu­nut sel­vit­tä­mään oike­aa kohdetta.

    Niin­pä joku saa karens­sin, sil­lä mil­lä­pä oikea hen­ki­lö voi todis­taa, ettei saa­nut tekstaria.

    Mut­ta tär­kein­tä onkin jakaa karens­se­ja niil­lä saa­daan 600 mil­joo­nan sääs­tö työttömyyskorvauksiin

  89. Esi­te: Näin on! Nii­tä yksi­tyis­te­tä aje­le­mal­la muu­ten sit­ten voi teh­dä pää­tel­män sii­tä, että mikä on tien käyt­tä­jien mie­les­tä hin­ta- / laa­tusuh­teel­taan oikea taso ei-niin-vik­kaas­ti lii­ken­nöi­dyl­le väylälle.

    Täs­tä havain­nos­ta sit­ten voi teh­dä sel­lai­sen huo­mion, että kai­ken kaik­ki­aan pit­kin ja poi­kin Suo­mea jul­ki­sil­la varoil­la raken­ne­tut ja yllä­pi­de­tyt ei-niin-vilk­kas­ti lii­ken­nöi­dyt tiet, sil­lat ja sil­ta­rum­mut sun muut ovat jär­kyt­tä­väs­ti – ja jär­kyt­tä­vän kal­liis­ti – ylimitoitettuja.

    Meil­lä päin kyl­lä yksi­tyis­tiet ovat aivan lii­ken­nöi­tä­väs­sä kun­nos­sa, mut­ta val­tion yllä­pi­tä­mät eivät enää ole. Yksi­tyis­tei­tä huol­le­taan sään­nöl­li­ses­ti, mut­ta val­tion teil­lä vii­mei­set perus­teel­li­set huol­to­toi­met ovat 50 vuo­den takaa, sil­loin­kin perus­kor­jauk­sen teki tie­kun­ta ehto­na tien val­tiol­lis­ta­mi­sel­le. Leveäm­pi­hän tämä val­tion yllä­pi­tä­mä tien­run­ko on, mut­ta sekin on yksi­tyis­tien ajalta.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pai­kal­lik­seen pää­tök­sen­te­koon liit­tyy myös talou­del­li­nen vas­tuu pää­tök­sis­tä. Päät­tä­mi­nen tois­ten rahois­ta ei toi­kein toi­mi. Sen kun perus­tat­te LMei­dän kun­nan ter­veys Oy:n ja tar­joat­te sitä tuottajaorganisaatioksio.

    Pineil­lä kun­nil­la­han on nyt talou­del­li­nen vas­tuu pää­tök­sis­tään ja sotes­taan, ja monet pie­net kun­nat toteut­ta­vat soten erit­täin talou­del­li­ses­ti­kin. Talou­del­li­suus ei siis anna syi­tä nykyi­sel­le halul­le rajoit­taa pien­ten kun­tien itsemääräämisoikeutta.

    Viit­taat myös päät­tä­mi­seen tois­ten rahois­ta. En tie­dä tar­kaan mitä tar­koi­tat, mut­ta ehkä viit­taat epä­suo­ras­ti kun­tien saa­miin val­tio­no­suuk­siin. Niis­sä­kään ei itse­mää­rää­mi­soi­keu­den rajoit­ta­mi­sel­la paran­nus­ta saa­da eikä uut­ta rahaa ilmaan­nu. Köy­hän mum­mo­val­tai­sen kun­nan perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen vaa­ti muu­tok­sen jäl­keen­kin saman ver­ran rahaa kuin nyt, eikä mum­moil­ta aio­ta kerä­tä enem­pää vero­ja kuin nyt.

    Mei­dän kun­nan ter­veys Oy:itä on muu­ten perus­tet­tu siten, että kun­nat ovat yrit­tä­neet beto­noi­da hal­vat ja hyvät pal­ve­lun­sa yri­tys­jär­jes­te­lyi­den taa (esim. teke­mäl­lä sopi­muk­sia Pih­la­ja­lin­nan kans­sa), estääk­seen val­tion toi­mes­ta tapah­tu­van pal­ve­lui­den alas­ajon ja todis­taak­seen, että osaa­vat jär­jes­tää pal­ve­lut itse ja hyvinä.

    Pelk­kä kun­nan omis­ta­ma Mei­dän kun­nan ter­veys Oy voi olla iso ris­ki, sllä eikö hal­li­tus juu­ri sano­nut, että kun­nil­ta ei aioi­ta ostaa mitään suun­ni­tel­lus­sa uudis­tuk­ses­sa. Sik­si beto­noin­ti mah­dol­li­sim­man hyvin val­tion käden ulottumattomiin.

    Pien­ten kun­tien näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na tar­na näyt­tää siis aika vah­vas­ti sil­tä, että niil­tä ollaan vie­mäs­sä pää­tös­val­ta asiois­sa, jot­ka ne (= ainakn monet siis­tä) ovat jär­jes­tä­neet tähän men­nes­sä itse parem­min ja talu­del­li­sem­min kuin suu­ret kau­pun­git ovat ne jär­jes­tä­neet tai ole­tet­taas­ti haluai­si­vat jär­jes­tää (sotea­lu­een nimis­sä) nii­den puo­les­ta. Toi­vot­ta­vas­ti heruu vähän sym­pa­ti­aa sil­le­kin aja­tuk­sel­le, että halu ohja­ta itse omia asioi­ta ja vas­ta­ta nii­den kehi­tyk­ses­tä kos­kee kaik­kia kun­tia, eikä vain Helsinkiä.

    Hel­sin­ki halu­aa ohja­ta kau­ko­läm­pön­sä kehi­tys­tä, eikä haluai­si antaa pää­tös­val­taa val­tol­le tai Pie­ta­ril­le. Mut­ta toi­saal­ta Hel­si­ki usein mie­lel­lään sane­li­si itse­ään pie­nem­mil­le naa­pu­reil­leen tai kau­kauism­mil­le pik­ku­kun­nil­le miten nii­den tuli­si asioi­taan hoi­taa. Sama dilem­ma kos­kee kaik­kia kun­tia, pait­si nii­tä joil­la ei ole itse­ään pie­nem­piä komen­net­ta­via eikä itse­ään suu­rem­pia komentajia.

  91. Yksi­tyis­tien käyt­tä­jien ties­tään saa­ma hyö­ty perus­tuu enim­mäk­seen sii­hen, että siel­tä voi jat­kaa muu­al­le (vaik­ka lähi­kau­pun­kiin tai Hel­sin­kiin) yleis­tä tie­verk­koa pit­kin. Muu­ten yksi­tyis­ties­tä ei ole pal­jon iloa pai­kal­li­sil­le asuk­kail­le ja vie­lä vähem­män mökkiläisille.

  92. Juho Laa­tu: Vali­tet­ta­vas­ti tämä asen­ne ei nykyi­sel­lään kos­ke pik­ku­kun­tia, joil­ta aio­taan vie­dä oikeus päät­tää omis­ta asiois­taan esim. sotes­sa. Hyviä ja toi­mi­via jär­jes­tel­miä aio­taan romut­taa, eivät­kä kun­nat tie­ten­kään täs­tä kovin pidä. Ehkä OS tukee myös Hel­sin­kiä pie­nem­pien kun­tien oikeut­ta päät­tää niis­tä asiois­ta, jot­ka kos­ke­vat lähin­nä nii­tä itse­ään. Tar­vi­taan aika pai­na­vat perus­te­lut vie­dä niil­tä oikeus päät­tää sel­lai­sis­ta asiois­ta, jot­ka ovat sel­väs­ti pai­kal­li­ses­ti­kin päätettävissä.

    Eikö yksi­lö­ta­sol­le vie­ty pää­tös­val­ta ole kai­kis­ta pai­kal­li­sin­ta päätösvaltaa?

    Pitää vie­lä tode­ta, että ensim­mäi­nen kom­ment­ti­ni luon­nol­lis­ten mono­po­lien kuu­lu­mi­ses­ta val­tiol­le oli huo­nos­ti har­kit­tu. Soi­nin­vaa­ra kor­ja­si hyvin.

  93. Ossi Sare­so­ja: Tuo kuu­los­taa ihan uskot­ta­val­ta. Yhtiön sisäl­lä voi teh­dä pää­tök­set hel­pom­min, ilman että poliit­ti­nen peli sot­kee asi­aa. Edus­kun­nan käsit­te­ly on välil­lä vähän ras­kas pro­ses­si täl­lai­sis­ta asiois­ta päättämiseen.

    Ei tie­dä itkeä­kö vai nau­rais­ko! Voi hyvä tava­ton, sitä “poliit­tis­ta peliä ja ras­kas­ta pro­ses­sia” kut­su­taan demo­kra­tiak­si, ystä­vä hyvä! Vil­le Nii­nis­tö on sen­tään ansiok­kaas­ti puo­lus­ta­nut kan­san­val­taa ja ilmais­sut äimis­tyk­sen­sä pää­tös­val­lan luo­vut­ta­mi­ses­ta demo­kraat­ti­ses­ti vali­tuil­ta edus­ta­jil­ta yhtiön sisäi­sek­si kähminnäksi.

    20 mil­jar­din väy­lät ja 27 mil­jar­din sote pois­te­taan suo­ran jul­ki­sen pää­tök­sen­teon alai­suu­des­ta! Kyl­lä täs­sä saa nyt hauk­koa henkeään.

    Tun­tuu että täs­sä maas­sa ovat jo unoh­tu­neet yhteis­kun­nan perus­asiat, kuten d e m o k r a t i a. Uus­li­be­ra­lis­tit pyö­rit­tä­vät mie­li­puo­li­sil­la argu­men­teil­laan medi­aa ja kan­saa miten päin tahansa.

    Yhtiöit­tä­mi­nen tar­koit­taa väis­tä­mät­tä yksi­tyis­tä­mis­tä, yhtiöi­tet­ty on help­po myy­dä ja sii­hen uus­li­be­ra­lis­tit täh­tää­vät yhtiöit­tä­mis­hi­mos­saan. He vihaa­vat yli kai­ken jul­kis­ta omis­tus­ta. Tie­lai­tos yhtiöi­tet­tin Des­tiak­si ja kat­sos vaan, se on myy­ty yksityisille. 

    Jo ennen myyn­tiä yksi­tyi­sil­le polii­ti­kot aje­taan pait­sioon, sehän on näh­ty omis­ta­jaoh­jauk­ses­sa vii­me aikoi­na­kin. Ei saa puut­tua mihin­kään tai nousee äläk­kä. Minis­te­rit ovat olleet pihal­la kuin lumiuk­ko esim. For­tu­min käänteissä.

  94. Esi­te: Näin on! Nii­tä yksi­tyis­te­tä aje­le­mal­la muu­ten sit­ten voi teh­dä pää­tel­män sii­tä, että mikä on tien käyt­tä­jien mie­les­tä hin­ta- / laa­tusuh­teel­taan oikea taso ei-niin-vik­kaas­ti lii­ken­nöi­dyl­le väylälle.

    Täs­tä havain­nos­ta sit­ten voi teh­dä sel­lai­sen huo­mion, että kai­ken kaik­ki­aan pit­kin ja poi­kin Suo­mea jul­ki­sil­la varoil­la raken­ne­tut ja yllä­pi­de­tyt ei-niin-vilk­kas­ti lii­ken­nöi­dyt tiet, sil­lat ja sil­ta­rum­mut sun muut ovat jär­kyt­tä­väs­ti – ja jär­kyt­tä­vän kal­liis­ti – ylimitoitettuja.

    Ns yli­mioi­te­tun sil­lan raken­ta­mai­nen ei ole juu­ri sen kal­liim­pa kuin hal­vem­man­kaan, Ja sen tulee eks­tää suu­rin sal­lit­tu ajo­neu­von pai­no, 60 ton­nia vai onko jo enemmän.

    Näil­lä teil­lä myös kul­kee omi­tuia yyp­pe­jä, jotia kiinn­osat­vat mai­se­may ja pei­net tiet.

  95. Juha Kor­ho­nen: Yksi­tyis­tien käyt­tä­jien ties­tään saa­ma hyö­ty perus­tuu enim­mäk­seen sii­hen, että siel­tä voi jat­kaa muu­al­le (vaik­ka lähi­kau­pun­kiin tai Hel­sin­kiin) yleis­tä tie­verk­koa pitkin.

    Kat­se­lin juu­ri kar­tas­ta esim. Tam­pe­reen seu­dun yksi­tyis­tei­tä — hyvin mon­taa pit­kin olin itse­kin aja­nut autol­la, vaik­ka en ole tie­o­suus­kun­nan jäsen.

    Hyvin monet näis­tä teis­tä ovat hoi­det­tu­ja sik­si että ne vie­vät jon­ne­kin mil­lä on jotain mer­ki­tys­tä alu­een ihmi­sil­le. Siel­lä voi olla laa­vu­ja, ret­kei­ly­maas­to­ja, hiek­ka­mont­tu­ja, mar­ja­paik­ko­ja, jär­jes­tö­jen yllä­pi­tä­miä käve­ly­reit­te­jä, hiih­to­la­tu­ja, ylei­nen sau­na tai uima­ran­ta, armei­jan har­joit­te­lua­lue tai varikko.

    Toki yksi­tyis­tien omis­ta­ja voi­si kiel­tää autol­la aja­mi­sen nii­tä pit­kin, mut­ta har­va sitä jak­saa tehdä.

  96. R. V.: Eikö yksi­lö­ta­sol­le vie­ty pää­tös­val­ta ole kai­kis­ta pai­kal­li­sin­ta päätösvaltaa?

    Kyl­lä, sii­hen kan­nat­taa täh­dä­tä yksi­lö­ta­son kysy­myk­sis­sä. Useim­mil­le kysy­myk­sil­le löy­tyy jokin luon­te­va taso.

    Esi­mer­kik­si perus­kou­lu halu­taan raken­taa suh­teel­li­sen lähel­le las­ten kote­ja, ja sik­si nii­tä raken­ne­taan yleen­sä yksi tai muu­ta­ma yhden kun­nan alu­eel­le. Sik­si kun­ta on var­sin luon­te­va taso päät­tää pai­kal­lis­ten perus­kou­lu­jen asioista.

    Samoin pai­kal­li­nen ei-eri­kois­tu­nut ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­to kan­nat­taa toteut­taa jok­seen­kin kun­nan mit­ta­kaa­vaan sopi­vi­na yksi­köi­nö, joten täs­sä­kin asias­sa kun­nat ovat luon­te­va päätöksentekijä.

    Lakien sää­tö toi­mii par­hai­ten Suo­mes­sa val­tion tasol­la, kos­ka yhtei­nen sää­dös­tö hel­pot­taa kaik­kia, ja yhteen­kuu­lu­vai­suu­den tun­ne on riit­tä­vän vah­va niin, että eri alueil­la ei tapaa olla int­res­se­jä sää­del­lä omia lake­jaan. Tähän liit­tyy luon­te­vas­ti val­tion tason polii­si ja oikeuslaitos.

    Per­he­kin on yksi luon­te­va taso. Eikä pidä unoh­taa kyläyh­dis­tyk­siä eikä mui­ta­kaan itsen­sä luon­te­vak­si ja yhte­näi­sek­si koke­via suu­rem­pia ja pie­nem­piä intressiryhmiä.

    Kan­na­tan siis ylei­ses­ti pätös­val­lan siir­tä­mis­tä lähel­le koh­tei­ta sil­loin kun se on mah­dol­lis­ta eikä ole eri­tyi­siä syi­tä päät­tää asois­ta kes­ki­te­tys­ti. Tämä vaa­tii jon­kin veran tais­te­lu­tah­toa, sil­lä val­ta­ko­neis­to ja suu­ret vah­vat pelu­rit (hal­lin­to, val­tiot, kau­pun­git, fir­mat yms.) pyr­ki­vät lähes aina ja auto­maat­ti­ses­ti kes­kit­tä­mään val­taa. Kan­sa­lais­ten kan­nat­taa siis vetää aktii­vi­ses­ti koko ajan hie­man toi­seen suun­taan, jot­ta pai­kal­li­suus ja teh­tä­vien (ihmis­ten kan­nal­ta) opt­maa­li­nen jako eri tasoil­le säilyy.

  97. Juho Laa­tu: Kyl­lä, sii­hen kan­nat­taa täh­dä­tä yksi­lö­ta­son kysy­myk­sis­sä. Useim­mil­le kysy­myk­sil­le löy­tyy jokin luon­te­va taso.

    Esi­mer­kik­si perus­kou­lu halu­taan raken­taa suh­teel­li­sen lähel­le las­ten kote­ja, ja sik­si nii­tä raken­ne­taan yleen­sä yksi tai muu­ta­ma yhden kun­nan alu­eel­le. Sik­si kun­ta on var­sin luon­te­va taso päät­tää pai­kal­lis­ten perus­kou­lu­jen asioista.

    Samoin pai­kal­li­nen ei-eri­kois­tu­nut ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­to kan­nat­taa toteut­taa jok­seen­kin kun­nan mit­ta­kaa­vaan sopi­vi­na yksi­köi­nö, joten täs­sä­kin asias­sa kun­nat ovat luon­te­va päätöksentekijä.

    Lakien sää­tö toi­mii par­hai­ten Suo­mes­sa val­tion tasol­la, kos­ka yhtei­nen sää­dös­tö hel­pot­taa kaik­kia, ja yhteen­kuu­lu­vai­suu­den tun­ne on riit­tä­vän vah­va niin, että eri alueil­la ei tapaa olla int­res­se­jä sää­del­lä omia lake­jaan. Tähän liit­tyy luon­te­vas­ti val­tion tason polii­si ja oikeuslaitos.

    Per­he­kin on yksi luon­te­va taso. Eikä pidä unoh­taa kyläyh­dis­tyk­siä eikä mui­ta­kaan itsen­sä luon­te­vak­si ja yhte­näi­sek­si koke­via suu­rem­pia ja pie­nem­piä intressiryhmiä.

    Kan­na­tan siis ylei­ses­ti pätös­val­lan siir­tä­mis­tä lähel­le koh­tei­ta sil­loin kun se on mah­dol­lis­ta eikä ole eri­tyi­siä syi­tä päät­tää asois­ta kes­ki­te­tys­ti. Tämä vaa­tii jon­kin veran tais­te­lu­tah­toa, sil­lä val­ta­ko­neis­to ja suu­ret vah­vat pelu­rit (hal­lin­to, val­tiot, kau­pun­git, fir­mat yms.) pyr­ki­vät lähes aina ja auto­maat­ti­ses­ti kes­kit­tä­mään val­taa. Kan­sa­lais­ten kan­nat­taa siis vetää aktii­vi­ses­ti koko ajan hie­man toi­seen suun­taan, jot­ta pai­kal­li­suus ja teh­tä­vien (ihmis­ten kan­nal­ta) opt­maa­li­nen jako eri tasoil­le säilyy.

    Pää­tös­val­lan siir­tä­mi­nen lähel­le koh­tei­ta oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa suh­teut­ta­mal­la ääni­val­ta esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­asiois­sa kään­täen ver­ran­nol­li­se­na päät­tä­jien (asuk­kaat tai hei­dän edus­ta­jan­sa) todel­li­sen asuin­pai­kan etäi­syy­den neli­öön (etäi­syys koh­tees­ta asuin­paik­kaan mitat­tu­na). Täl­löin eni­ten ääni­val­taa sai­si­vat käsit­tääk­se­ni ne, joi­ta pää­tös eni­ten kos­kee, ja joi­den elä­mään pää­tös eni­ten vaikuttaa.

    Lii­ken­teen osal­ta pitäi­si kysyä tien tai väy­län käyt­tä­jil­tä. Jos esi­mer­kik­si lyhyt ja sel­keä ajo­reit­ti aio­taan kor­va­ta pitem­mäl­lä ja pal­jon mut­kik­kaam­mal­la ajo­rei­til­lä, eikö oli­si jär­ke­vin­tä antaa pää­tös­val­ta sen ajo­rei­tin käyttäjille?

    Lii­ken­teen hait­to­jen osal­ta taas tulee kysyä niil­tä ihmi­sil­tä, joi­hin hai­tat koh­dis­tu­vat. Jon­kin­lai­nen tasa­pai­not­ta­va meka­nis­mi, joka estää koh­tuut­to­mat hai­tat asuk­kail­le, saa­te­taan sil­ti tar­vi­ta edel­li­sen jär­jes­tel­män lisäksi.

    Jos on kyse mas­sii­vi­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta voi­si olla syy­tä vaih­taa etäi­syy­teen perus­tu­vas­sa pää­tän­tä­val­lan las­ku­kaa­vas­sa (neliön) toi­sen potens­sin tilal­le kol­mo­nen tai jokin vie­lä­kin isom­pi luku.

  98. Täs­sä maas­sa on nyt yhtiöi­tet­ty jo tar­peek­si. Sil­le stop­pi nyt. Mikä yhtiöi­te­tään, se yksi­tyis­te­tään, joko lyhyem­mäl­lä tai pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Yhtiöit­tä­mis­vim­ma on pää­oman juo­ni siir­tää omai­suut­ta jul­ki­ses­ta kont­rol­lis­ta ja yhtei­ses­tä kas­sas­ta yksi­tyis­ten tileil­le ja päätösvaltaan. 

    Olli Pusa lis­taa mai­nios­ti mui­ta syi­tä yhtiöittämishimolle: 

    -Ei tar­vit­se nou­dat­taa suh­teel­li­suus­pe­ri­aa­tet­ta eli han­ka­lia pien­ryh­mien (takiais­puo­luei­den!) edus­ta­jia voi­daan kar­sia hallinnosta.

    -Osa­keyh­tiön jul­ki­suus­vaa­de pie­nem­pi eli avoi­muus vähenee.

    -Voi­daan teh­dä pää­tök­siä pie­nem­mäl­lä poru­kal­la. Suu­ria­kin pää­tök­siä salai­sem­mal­la päätöksenteolla.

    -Voi­daan mak­sel­la isom­pia palkkioita.

    Nyt jot­kut “vii­saat” poh­ti­vat, miten jul­ki­sen yhtiön avoi­muut­ta pitäi­si lisä­tä. Niin, se on kuin kat­kai­si­si ter­veen raa­jan ja sit­ten poh­ti­si mikä pro­tee­si oli­si muka­vin. Siis, ihan oikeas­ti: ei pidä yhtiöit­tää ollen­kaan. Var­sin­kaan jos edes uus­li­be­ra­lis­miin yleen­sä pakot­ta­va EU ei edes sitä vaa­di. Sit­ten on koko­naan toi­nen kysy­mys, mik­si on type­ryyk­sis­sään hyväk­syt­ty direk­tii­ve­ja, jot­ka tosi­aan pakot­ta­vat yhtiöit­tä­mään joi­ta­kin jul­ki­sia laitoksia.

  99. Sak­ke: Pää­tös­val­lan siir­tä­mi­nen lähel­le koh­tei­ta oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa suh­teut­ta­mal­la ääni­val­ta esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­asiois­sa kään­täen ver­ran­nol­li­se­na päät­tä­jien (asuk­kaat tai hei­dän edus­ta­jan­sa) todel­li­sen asuin­pai­kan etäi­syy­den neli­öön (etäi­syys koh­tees­ta asuin­paik­kaan mitat­tu­na). Täl­löin eni­ten ääni­val­taa sai­si­vat käsit­tääk­se­ni ne, joi­ta pää­tös eni­ten kos­kee, ja joi­den elä­mään pää­tös eni­ten vaikuttaa.

    Nykyi­ses­sä dis­kree­tis­sä pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa on eri tasoi­sia luot­ta­mus­miesr­ga­ni­saa­tioi­ta funk­tio aset­taa vie­lä jyr­kem­mät rajat, eli nol­laa ulko­puo­lis­ten muo­dol­li­sen pää­tös­val­lan. Jos pää­tös kos­kee jotain rajat­tua aluet­ta (kuten kun­taa ja sen kerää­mää kiin­teis­tö­ve­roa), etäi­syys las­ke­taan kai kun­nan alu­ee­seen, jol­loin kai­kil­la kun­ta­lai­sil­la on yhtä­läi­nen äänioi­keus. Näis­sä tapauk­sis­sa ulko­puo­lis­ten ääioi­keu­den voi­si lei­ka­ta aika jyr­käs­ti pois. Jos taas kyse oli­si vaik­ka­pa jon­kun asu­mat­to­man alu­een ret­kei­ly­käy­tön ohjaa­mi­ses­ta, loi­vem­pi­kin rajaus voi­si toi­mia. Näin kaik­ki ret­kei­ly­alu­een käyt­tä­jät pää­si­si­vät vai­kut­ta­maan aina­kin jon­kin verran.

    Lii­ken­teen osal­ta pitäi­si kysyä tien tai väy­län käyt­tä­jil­tä. Jos esi­mer­kik­si lyhyt ja sel­keä ajo­reit­ti aio­taan kor­va­ta pitem­mäl­lä ja pal­jon mut­kik­kaam­mal­la ajo­rei­til­lä, eikö oli­si jär­ke­vin­tä antaa pää­tös­val­ta sen ajo­rei­tin käyttäjille?

    Ret­kei­ly­alu­een­kin koh­dal­la mal­li jos­sa käyt­tä­jät päät­tä­vät voi­si olla luon­te­va. On mah­dol­lis­ta että koh­tee­ta vas­tuus­sa ole­va taho valit­see pää­tös­me­ka­nis­min, joka on sen mie­les­tä koh­teel­le luon­te­vam­pi kuin sen nor­maa­li päätöksentekomenettely.

    Lii­ken­tees­sä tar­vi­taan var­maan­kin myös asian­tun­ti­joi­ta lii­ken­ne­vir­to­jen ja mää­rä­ra­ho­jen ohjai­luun. Ber­ne­rin esi­tys kuu­los­ti tosin vähän sil­tä, että tule­vai­suu­des­sa mark­ki­nat ja aja­jien osto­voi­ma rat­kai­se­vat sen, mil­lai­nen tie­ver­kos­ta muodostuu.

    Lii­ken­teen hait­to­jen osal­ta taas tulee kysyä niil­tä ihmi­sil­tä, joi­hin hai­tat koh­dis­tu­vat. Jon­kin­lai­nen tasa­pai­not­ta­va meka­nis­mi, joka estää koh­tuut­to­mat hai­tat asuk­kail­le, saa­te­taan sil­ti tar­vi­ta edel­li­sen jär­jes­tel­män lisäksi.

    Hait­to­jen huo­mioi­mi­seen pitäi­si kai panos­taa nykyis­tä enem­män. Par­hai­ma­na esi­merk­ki­nä ilmas­to-ongel­mat, jois­sa voit­ta­jat voi­vat olla hyvin satun­nai­sia taho­ja, ja kär­si­jät jos­sain aivan muu­al­la, laa­jal­le alu­eel­le levin­nei­nä. Vaik­ka puhuin ensi­si­jai­ses­ti pai­kal­lis­ta­mi­sen hyö­dyis­tä ja ylei­ses­tä tar­pees­ta vetää sii­hen suun­taan, jois­sain asiois­sa glo­baa­li vas­tuu on ainoa oikea lähes­ty­mis­ta­pa. Tosin pidän ilmas­to­asiois­sa glo­baa­lia tasoa täy­sin riit­tä­mät­tö­mä­nä työ­ka­lu­na, jota pitäi­si täy­den­tää pai­kal­li­sem­mil­la (maan tasoi­sil­la, ei vain yksi­lö­ta­soi­sil­la) aloitteilla.

    Jos on kyse mas­sii­vi­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta voi­si olla syy­tä vaih­taa etäi­syy­teen perus­tu­vas­sa pää­tän­tä­val­lan las­ku­kaa­vas­sa (neliön) toi­sen potens­sin tilal­le kol­mo­nen tai jokin vie­lä­kin isom­pi luku.

    Aivan, funk­tion jyrk­kyys voi­si vaih­del­la paljonkin.

    Pää­tös­val­lan rajoi­hin liit­tyy sekin seik­ka, että ihmi­sil­lä on tai­pu­mus­ta muo­dos­taa yhtei­sö­jä. Täl­lai­nen tai­pu­mus vetää jyr­käh­köi­den rajo­jen suun­taan. Per­he on per­he sii­nä mie­les­sä, että voi aika tar­kas­ti sanoa, ket­kä kuu­lu­vat sii­hen ja ket­kä eivät. Uusio­per­heet voi­vat tosin olla vähän moni­mut­kai­sem­pia. Samoin maan kan­sa­lai­suu­des­ta aja­tel­laan usein niin, että se joka mak­saa veron­sa tiet­tyyn maa­han on oikeu­tet­tu päät­tä­mään myös sii­tä, mitä noil­la vero­va­roil­la teh­dään. Maan aseel­li­ses­sa puo­lus­ta­mi­ses­sa raja on vie­lä tiu­kem­pi. Kan­sa­lai­sia jot­ka siir­te­le­vät varo­jaan maas­ta toi­seen vero­ja väl­tel­läk­seen pahek­su­taan ylei­ses­ti. On siis ole­mas­sa myös tai­pu­mus ryh­mit­tää ja ryh­mit­täy­tyä dis­kreet­tei­hin loke­roi­hin, ja tätä vas­taa­vat tie­ten­kin myös eril­li­set äänioi­keu­det eri loke­rois­sa. Ryh­mit­täy­ty­mi­nen voi tar­koit­taa myös eris­täy­ty­mis­tä ja pro­tek­tio­nis­mia, mut­ta täs­sä viit­ta­sin ryh­mit­ty­mi­sen hyö­dyl­li­siin vaikutuksiin.

    Tule­vai­suus voi tuo­da tul­les­saan myös peh­meäm­piä rajo­ja. Tiu­koil­la rajoil­la­kin on toi­saal­ta se etu, että ne luo­vat yhtei­söä, jos­sa jokai­nen voi luot­taa toi­seen, kun yhtei­set sään­nöt tie­dos­te­taan ja nii­tä val­vo­taan. Esi­mer­kik­si per­heen­jä­se­net luot­ta­vat sii­hen, että kukin ottaa jää­kaa­pis­ta vain hänel­le kuu­lu­van mää­rän ruo­kaa, eikä myy pöy­tä­ho­pei­ta kier­tä­väl­le kaup­pi­aal­le. Suo­ma­lai­set luot­ta­vat tois­ten­sa käy­tök­seen enem­män kuin täy­sin ulko­puo­lis­ten. Pää­tök­sen­te­ko­me­ma­nis­mit ovat siis myös lii­maa, joka pitää yhtei­söt koos­sa ja toi­mi­vi­na. Tähän liit­tyy sekä eris­tä­viä että yhteis­työ­tä hake­via komponentteja.

  100. Sak­ke: Pää­tös­val­lan siir­tä­mi­nen lähel­le koh­tei­ta oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa suh­teut­ta­mal­la ääni­val­ta esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­asiois­sa kään­täen ver­ran­nol­li­se­na päät­tä­jien (asuk­kaat tai hei­dän edus­ta­jan­sa) todel­li­sen asuin­pai­kan etäi­syy­den neli­öön (etäi­syys koh­tees­ta asuin­paik­kaan mitat­tu­na). Täl­löin eni­ten ääni­val­taa sai­si­vat käsit­tääk­se­ni ne, joi­ta pää­tös eni­ten kos­kee, ja joi­den elä­mään pää­tös eni­ten vaikuttaa.

    Lii­ken­teen osal­ta pitäi­si kysyä tien tai väy­län käyt­tä­jil­tä. Jos esi­mer­kik­si lyhyt ja sel­keä ajo­reit­ti aio­taan kor­va­ta pitem­mäl­lä ja pal­jon mut­kik­kaam­mal­la ajo­rei­til­lä, eikö oli­si jär­ke­vin­tä antaa pää­tös­val­ta sen ajo­rei­tin käyttäjille?

    Lii­ken­teen hait­to­jen osal­ta taas tulee kysyä niil­tä ihmi­sil­tä, joi­hin hai­tat koh­dis­tu­vat. Jon­kin­lai­nen tasa­pai­not­ta­va meka­nis­mi, joka estää koh­tuut­to­mat hai­tat asuk­kail­le, saa­te­taan sil­ti tar­vi­ta edel­li­sen jär­jes­tel­män lisäksi.

    Jos on kyse mas­sii­vi­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta voi­si olla syy­tä vaih­taa etäi­syy­teen perus­tu­vas­sa pää­tän­tä­val­lan las­ku­kaa­vas­sa (neliön) toi­sen potens­sin tilal­le kol­mo­nen tai jokin vie­lä­kin isom­pi luku.

    Saken ehdo­tuk­ses­sa pääs­täi­siin näh­däk­se­ni aika lähel­le todel­lis­ta asukasdemokratiaa. 

    Oli­si kai aika luon­nol­lis­ta, että esi­mer­kik­si Töö­lön asuk­kail­le annet­tai­siin enem­män ääni­val­taa hei­tä eni­ten kos­ke­vis­sa asiois­sa kuin esi­mer­kik­si Suu­ta­ri­lan asuk­kail­le, ja tie­tys­ti myös päinvastoin. 

    Vii­mek­si­mai­ni­tuil­le­han voi olla täy­sin yhden­te­ke­vää, miten tiu­haan tai har­vaan vaik­ka­pa Mec­he­li­nin­ka­dun rai­tio­va­nu­py­sä­kit sijoit­tu­vat tule­vai­suu­des­sa. Lähis­tön asuk­kail­le Töö­lös­sä asial­la on taa­sen hyvin pal­jon suu­rem­pi merkitys.

    Ihan vas­taa­va tilan­ne on (Hel­sin­gin Laut­ta­saa­reen kuu­lu­van) Koi­vusaa­ren tapauk­ses­sa. Jol­le­kin Vuo­saa­ren tai Vat­tu­nie­men asuk­kaal­le se voi olla ihan yksi ja sama, vaik­ka sin­ne raken­net­tai­siin mitä hyvän­sä. Asi­aa kos­ke­vil­la pää­tök­sil­lä ei ole/liene heil­le (yleen­sä) vält­tä­mät­tä mitään mer­ki­tys­tä. Sen sijaan ihmi­set, jot­ka kat­se­le­vat tai käyt­tä­vät ja liik­ku­vat siel­lä usein, mm. ulkoi­lu­len­keil­lään, har­ras­tuk­sis­saan tai työ­mat­koil­laan, monet jopa päi­vit­täin, ovat juu­ri nii­tä, joi­ta asia kos­kee eni­ten. Sen vuok­si oli­si kai aika luon­nol­lis­ta, että heil­lä oli­si asias­sa myös päätäntävaltaa. 

    Vaik­ka kau­pun­ki kerää jäl­leen mie­li­pi­tei­tä ja kom­ment­te­ja Koi­vusaa­ren kaa­voi­tuk­ses­ta, on moni saat­ta­nut tur­hau­tua jo koko pro­ses­sin aiem­pien vai­hei­den aika­na. Mie­li­pi­tei­tä on kerät­ty use­aan eri ottee­seen, osay­leis­kaa­van ja jopa yleis­kaa­van suun­ni­tel­mien osal­ta. Mik­si näil­lä ei ole ollut juu­ri mitään vai­ku­tus­ta koko hank­kee­seen? Miksi?

    Kai­kis­sa Koi­vusaa­ri­hank­keen vai­heis­sa on kau­pun­gin jul­keil­la meren­täyt­tö- & öky­asui­na­lue­suun­ni­tel­mil­la ollut enem­män asuk­kai­den vas­tus­tus­ta kuin kan­na­tus­ta. Koko sur­kea suun­ni­tel­ma hei­ken­täi­si myös Laut­ta­saa­ren län­sio­san lii­ken­neyh­teyk­siä län­nes­tä ja län­teen mer­kit­tä­väl­lä tavalla. 

    Onko kau­pun­gil­la ollut jo alun­pe­rin ollut tar­koi­tus käyt­tää täs­sä asuk­kai­den väsy­tys­tak­tiik­kaa, jot­ta vas­tus­ta­jien luku­mää­rä romah­tai­si täs­sä kaa­voi­tuk­sen rat­kai­se­vas­sa lop­pu­vai­hees­sa, kun aikaa Koi­vusaa­ren kaa­voi­tuk­sen kom­men­toin­nil­le on enää maa­nan­tai­hin 25.4.2015?

    Kuka halu­aa Jät­kä­saa­ren kor­keat sora­vuo­ret Koi­vusaa­reen ja sen vesia­lueil­le, lähel­le Län­si­väy­lää, sen molem­min puo­lin, ja samal­la peit­tää mitä upeim­mat meri­mai­se­mat? Kuka näis­sä kam­mot­ta­vis­sa suun­ni­tel­mis­sa on takapiruna?

    1. Isoin pää­tös­val­ta kai Koi­vusaa­ren kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si antaa sen tule­vil­le asuk­kail­le, mut­ta nii­tä ei ole vie­lä valit­tu. Jär­jest­gel­mä, jkop­ka ei anna asunn­non tar­vit­si­joil­le mitään pää­tös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

  101. Kor­jaus: Aika mie­li­pi­tei­den jät­tä­mi­seen Koi­vusaa­ren tuo­reim­mis­ta kaa­voi­tus­suun­ni­tel­mis­ta (Län­si­väy­län molem­min puo­lin, ja osin sen pääl­lä) päät­tyy siis ensi maa­nan­tai­na, eli 25.4.2016.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Isoin pää­tös­val­ta kai Koi­vusaa­ren kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si antaa sen tule­vil­le asuk­kail­le, mut­ta nii­tä ei ole vie­lä valit­tu. Jär­jest­gel­mä, jkop­ka ei anna asunn­non tar­vit­si­joil­le mitään pää­tös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

    Tuo tai­taa men­nä jo vähän yli. Kuu­luu­ko pää­tös­val­ta Kai­vo­puis­ton kaa­voit­ta­mi­ses­ta sen tule­vil­le asuk­kail­le? Aina­kin mää­rät ja sijain­nit pitäi­si päät­tää (naa­pu­rei­den, kun­nan ja maa­kun­nan toi­mes­ta) ennen kuin tule­via asuk­kai­ta kuul­laan. Hais­kah­taa­ko täs­sä vähän halu rai­va­ta kaik­ki esteet pois kai­ken Hel­sin­gin lisä­ra­ken­ta­mi­sen tieltä?

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alko Oy yhtiöi­tet­tiin kai vuon­na 1932 mut­ta kukaan ei ole ehdot­ta­nut vie­lä sen yksityistämistä.

    Onko tuo sään­tö vai poik­keua? Aika pal­jon val­tion omaa on myös yksi­tyis­tet­ty. Raha­pu­laan tuos­sa ties­tön tapauk­ses­sa­kin vii­ta­tan, ja pää­oman vapaut­ta­mi­seen, miten se sit­ten toteu­te­taan­kin. Ja raha tie­ten­kin tar­koit­taa jon­kias­teis­ta pää­tös­val­taa tai halua ohja­ta toi­min­taa par­haan tuo­ton mukaan.

  104. K‑Veikko: Jat­kan kommenttiani:
    Yksi­tyi­nen tie­no­mis­tus ei lopul­ta­kaan ole sen kum­mem­pi vaih­toeh­to kuin on yksi­tyi­nen asun­to­jen omis­ta­mi­nen. Syr­jä­seu­dul­la tiet ovat hal­po­ja ja kau­pun­gis­sa kal­lii­ta. Mut­ta kun kes­kit­ty­mis­sä mak­sa­jia­kin on pal­jon, ovat käyt­tö­mak­sut (yhtiö­vas­tik­keet) per käyt­tä­jä kui­ten­kin pie­nem­mät kuin syrjäseudulla.

    Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa on lopul­ta­kin vain kyse tie­ver­kon pant­taa­mi­ses­ta vel­ko­jil­le. Se ei onnis­tu ilman tätä “yksi­tyis­tä­mis­tä”. – Lop­pu­pe­lis­sä kui­ten­kin kaik­ki mikä irti saa­daan luo­vu­te­taan val­tion velkojille.

    Poliit­ti­ses­ti vai­kein­ta on yksi­tyis­tää niin, että omat kave­rit saa­vat isom­man sii­vun lihoik­si lai­tet­ta­vas­ta omai­suu­des­ta kuin muut. Niin. Ja lob­ba­rit tie­ten­kin, ovat­han ne mak­sa­neet jo ennakkomaksun.

  105. Las­ken­ta­toi­men teo­rioi­hin pereh­ty­nyt pro­fes­so­rit tai vas­taa­va voi­si kommentoida:

    Maam­me ties­tön arvo on 0 euroa, toden­nä­köi­ses­ti vähem­män, kos­ka niis­tä on kuluja.

    Tilan­ne on sama kuin syr­jä­seu­dun vuo­den ‑49 rin­ta­ma­mies­ta­lol­la. Se on, mut­ta mitään arvoa sil­lä ei ole.

    Kun perus­tet­ta­va tie­yh­tiö menee kysy­mään lai­naa “tie­o­mai­suut­ta” vas­taan, kysy­mys on, että tuot­taa­ko se jotain. Ei sit­ten yhtään mitään, jul­ki­sia pal­ve­lui­ta sii­nä kuin ilma­ke­hän hap­pi. — Kii­tos, me soi­tam­me teil­le ei koskaan.

    Val­tion veik­kaus­yh­tiön koh­dal­la yhtiön arvon yti­men muo­dos­taa pelien tuot­to ja mah­dol­li­suus lisä­tä sitä. Val­tion meri­väy­läyh­tiön arvon ydin on sen mah­dol­li­suu­des­sa periä väylämaksuja. 

    Mitä tie­yh­tiö voi periä? — Joo, me saa­daan ehkä rahaa val­tiol­ta. Tosin nii­tä tei­tä pitää kunnostaa.

    Ero näi­hin Hel­sin­ki-Lah­ti ‑tyyp­pi­siin tera­hoi­tu­mal­lei­hin on, että niil­lä mak­su tulee per tiel­lä ajet­tu kilo­met­ri. Val­tio mak­saa, kiva kik­ka, rahat ovat vain pois­sa perus­tien­pi­dos­ta, siis yhtiön kate ja kulut.

    Sijoit­ta­jan näkö­kul­mas­ta val­tio voi yksi­tyis­tää vaik­ka ajo­neu­vo­ve­ron tai muun veron tai vero­luon­tei­sen mak­sun, se on tuloa. Sitä vas­taan voi saa­da lai­naa, siis lais­kan taseen käyttöön.

    Voi­daan­han ne HX-hävit­tä­jä­ko­neet vaik­ka lii­sa­ta val­tiol­le. Eivät näy tasees­sa. Sil­ti se 10 mil­jar­dia euroa rahaa nii­hin menee. Tei­den tai leno­ko­nei­den osal­ta tilan­ne ei nyt para­ne kenel­lek­kään bud­jet­ti­kik­kai­lul­la, vaik­ka omis­tus oli­si Neit­syt­saa­ril­la ole­vas­sa yhtiössä.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Isoin pää­tös­val­ta kai Koi­vusaa­ren kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si antaa sen tule­vil­le asuk­kail­le, mut­ta nii­tä ei ole vie­lä valit­tu. Jär­jest­gel­mä, jkop­ka ei anna asunn­non tar­vit­si­joil­le mitään pää­tös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

    Yhteis­kun­ta­ky­ber­neet­ti­sen käsi­tyk­sen mukaan sekä luon­to, että luon­no­no­liot voi­vat esiin­tyä akto­rei­na (ks. Y. Ahma­vaa­ra (1976) Yhteis­kun­ta­ky­ber­ne­tiik­ka, W&G, s. 161). Kysees­sä on luku, jos­sa käsi­tel­lään kyber­neet­ti­nen kausaliteetti. 

    Jos­tain syys­tä kau­pun­gin aja­tus­maa­il­maan ei mah­du kuin suun­ni­tel­ma, jos­sa Koi­vusaa­reen sijoi­te­taan n. 5000 asu­kas­ta, vaik­ka aja­tel­ta­vis­sa ole­vien maaa­il­man­ti­lo­jen jouk­ko on täl­tä osin ylei­ses­sä tapauk­ses­sa ääretön.

    Revii­ri­ään puo­lus­ta­via, alu­eel­la pesi­viä ja poi­ka­sia tuot­ta­via jout­se­nia on Koi­vusaa­res­sa näh­ty. Eikö täs­sä ole sel­vä kan­nan­ot­to lisä­ra­ken­ta­mis­ta vas­taan? Jout­sen­ten poi­ka­set (tai aina­kin osa niis­tä) ovat mitä ilmei­sim­min Koi­vusaa­ren tule­via asuk­kai­ta, edel­lyt­täen, että nii­den pesi­mi­sa­luei­ta ei pei­te­tä sora­vuor­ten alle. 

    Jout­se­net ja alu­een muut asuk­kaat hoi­ta­vat tuon alu­een tule­vien asuk­kai­den valin­ta­pro­ses­sin ihan itse. Jot­ta alu­een pie­nem­piä asuk­kai­ta ei sor­sit­tai­si, voi­si nii­tä var­ten sijoit­taa ko. kaa­va-alu­eel­le muu­ta­man lin­nun­pön­tön lisää.

  107. Ongel­ma sii­nä, että asuk­kaat sai­si­vat päät­tää asui­na­lu­een­sa raken­ta­mi­ses­ta, oli­si se että asuk­kaat vain vas­tus­tai­si­vat kaik­kea raken­ta­mis­ta. Esi­mer­kik­si tuon Koi­vusaa­ren alu­een raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si mie­li­puo­lis­ta, kun vie­res­sä on met­roa­se­ma jos­ta menee rau­ta­tie­a­se­mal­le 7 ja Aal­to-yli­opis­tol­le 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: öky­asui­na­lue­suun­ni­tel­mil­la

    Kaik­kien uusien asui­na­luei­den tulee­kin olla ökyasuinalueita.

  108. Sipi­lä ehdot­ti Val­tion Tie­to­ko­ne­kes­kus Oyn perustaamista.

    Sel­lai­nen oli aikoi­naan, kun­nes se yhtiöi­tet­tiin ja lopul­ta myy­tiin fuusioitten(Tietotehdas/Avancer/ VTK) kaut­ta yksi­tyi­sil­le sijoittajilla.

    Lop­pu­tu­le­ma oli jät­ti­mo­no­po­li, sil­lä useim­mat val­tion käyt­tä­mis­tä ohjel­mis­ta ovat VTKn kehit­tä­miä ja osa on 60-luvul­ta eli tie­to­tek­nii­kan historiaa

    Pal­ve­lui­ta ei voi kil­pai­lut­taa , kos­ka kenel­lä­kään ei ole tie­to­tek­nii­kan arkeo­lo­ge­ja ja Tie­dol­la on säi­ly­nyt mono­po­li eli kultakaivos.

    Nyt tilan­ne on muut­tu­nut, joten val­tion tie­to­yh­tiön perus­ta­mi­nen ei tapah­du käden kään­tees­sä .Tie­to­tek­niik­ka on EU:n kil­pai­lusään­tö­jen alai­nen ja niin­pä han­ke on kil­pai­lu­tet­ta­va kuten teh­tiin Apotille

    Eli yhtiöit­tä­mi­nen vain pis­tää uuden yhtiön kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen ilman omia tuotteita.

    Ja kun tie­tää ongel­mat niin mitään ei ole toi­min­nas­sa 2018–2019

    Nyt alkaa mopo keulia

  109. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Esi­mer­kik­si tuon Koi­vusaa­ren alu­een raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si mie­li­puo­lis­ta, kun vie­res­sä on met­roa­se­ma jos­ta menee rau­ta­tie­a­se­mal­le 7 ja Aal­to-yli­opis­tol­le 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Tuon met­ro on tar­koi­tet­tu Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta län­teen joh­ta­van jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jak­si. Koi­vusaa­re­lai­sil­la oli­si kyl­lä hyvät yhtey­det molem­piin suun­tiin, mut­ta kan­nat­taa­ko tuos­ta ilos­ta mak­saa hidas­tut­ta­mal­la pal­jon suu­rem­man mat­kus­ta­ja­jou­kon yhteyk­siä joka mat­kal­la Koi­vusaa­ren pysäh­dyk­sen vaa­ti­man ajan verran?

    Jos run­ko­lin­ja raken­net­tai­siin nopeak­si, se oli­si hou­kut­te­le­vam­pi tapa mat­kus­taa kuin lukui­sil­la pysä­keil­lä hitaak­si jar­ru­tel­tu rata. Län­si­väy­lää autoil­len oli­sit ehkä jo perillä.

    Koi­vusaa­ri on joka tapauk­ses­sa vain pie­ni luo­to. Voi­si olla jär­ke­väm­pää raken­taa uut­ta tii­vis­tä asu­tus­ta muu­ta­man kes­kei­sem­män met­roa­se­man vie­reen. Ehkä kyse on enem­män Hel­sin­gin halus­ta raken­taa kaik­ki mah­dol­li­nen tila täy­teen kuin jär­ke­väs­tä liikennesuunnittelusta.

  110. Uuden val­tion tie­to­ko­ne­kes­kuk­sen perus­ta­mi­nen on aika hupai­sa aja­tus. Ehkä joku tuli­si rikas­tu­maan kun se aika­nan tul­tai­siin yksityistämään.

    Mik­si val­tion digi­tai­soin­ti­hank­keet ovat jär­jes­tään kata­stro­fe­ja? Aina­kaan kukaan ei ole käyt­tä­jän asial­la. Joku sääs­tää omia kulu­jaan mui­den kus­tan­nuk­sel­la, joku toi­nen haa­lii itsel­leen pää­tös­val­taa mui­den asioihin.

    Sit­ten on van­han pol­ven joh­ta­mi­nen ja käsi­tys sof­tas­ta, joka ei enää kau­heas­ti auta. Poliit­ti­nen ohjaus on vie­lä pahen­ta­nut soppaa.

    Viro taas toi­mi­nut jär­ke­väs­ti, on stan­dar­doi­tu liit­ty­mi­sen raja­pin­nat. On useam­pia toi­mi­joi­ta ja koo­dia ei ole kukaan saa­nut itsel­leen ikui­sel­la yksi­noi­keu­del­la. Joku ne sof­tat yllä­pi­tää ja kor­jaa, mono­po­lis­sa hin­ta vain on kovin kannattava.

    Nykyi­sin toki jokai­ses­sa kun­nas­sa on ostet­tu mitä sat­tuu, kes­kus­sai­raa­lat ovat osta­neet omi­aan ja yli­opis­to­sai­raa­lat omi­aan. Kelan sai­ras­ker­to­mus­tie­to­kan­ta (kan­ta) ja resep­ti­tei­to­koan­ta ovat vii­mein­kin ole­mas­sa, ei kovin­kaan hel­pos­ti ta hal­val­la käy­tet­tä­vis­sä, mut­ta kui­ten­kin. HUS:n Apot­ti on aikan­sa vali­ta, lulat­vas­ti muu­al­la käy­te­tään jotain muuta.

    Aina­kin tie­däm­me, että uusi VTKK tuli­si estä­mään vuo­si­kym­me­nek­si kai­ken kehit­tä­mi­sen ja uudis­ta­mi­sen. Raja­pin­to­jen stan­da­roin­ti riittää.

  111. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ongel­ma sii­nä, että asuk­kaat sai­si­vat päät­tää asui­na­lu­een­sa raken­ta­mi­ses­ta, oli­si se että asuk­kaat vain vas­tus­tai­si­vat kaik­kea rakentamista

    Jos asuk­kaat saa­vat päät­tää asui­na­lu­een­sa asiois­ta, voi käy­dä myös niin, ettei esim. teh­dä remont­te­ja (mak­sa­vat lii­kaa), ei tule parem­pia lii­ken­ne­pal­ve­lui­ta (tuo­vat ei-toi­vot­tu­ja ulko­puo­li­sia ihmi­siä alu­eel­le), ei tule ravin­to­loi­ta (aiheut­ta­vat häi­riö­tä), ei tule kaup­po­ja (nekin voi­vat tuo­da ulko­puo­li­sia ihmi­siä alu­eel­le) jne.

  112. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Ongel­ma sii­nä, että asuk­kaat sai­si­vat päät­tää asui­na­lu­een­sa raken­ta­mi­ses­ta, oli­si se että asuk­kaat vain vas­tus­tai­si­vat kaik­kea raken­ta­mis­ta. Esi­mer­kik­si tuon Koi­vusaa­ren alu­een raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si mie­li­puo­lis­ta, kun vie­res­sä on met­roa­se­ma jos­ta menee rau­ta­tie­a­se­mal­le 7 ja Aal­to-yli­opis­tol­le 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Kaik­kien uusien asui­na­luei­den tulee­kin olla ökyasuinalueita.

    Eikö Hel­sin­gis­sä ole puu­tet­ta nime­no­maan koh­tuu­hin­tai­sis­ta asun­nois­ta? Mis­tä muka löy­ty­vät Koi­vusaa­reen ne 5000 öky­asu­kas­ta, joil­la on jokai­sel­la varaa mak­saa asun­nois­taan yli mil­joo­na euroa per kappale? 

    Nykyi­sil­lä ruplan kurs­seil­la ei itä­naa­pu­rin­kaan rik­kais­ta tai­da olla enää osta­jik­si. Lisäk­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on edul­lis­ta toi­mis­to­ti­laa tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mikä las­kee vuo­kra­ta­so­ja alle kannattavuusrajan.

    Kuka halu­aa kat­sel­la kor­kei­ta lou­he- ja sora­vuo­ria Län­si­väy­län molem­min puo­lin? Hyi h‑vetti!
    Teh­dään­kö tän­ne uusi, Tal­vi­vaa­ran kal­tai­nen ongel­ma-alue kym­me­nien vuo­sien ajaksi?

    Mihin Koi­vusaa­ren venei­li­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­li­set (?) uudet asuk­kaat vei­si­vät jat­kos­sa veneen­sä tal­vek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki ete­lä­ran­ni­kon ran­nat raken­ne­taan täy­teen pelk­kiä asuntoja.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alko Oy yhtiöi­tet­tiin kai vuon­na 1932 mut­ta kukaan ei ole ehdot­ta­nut vie­lä sen yksityistämistä.

    Muis­te­li­sin, että alku­pe­räi­ses­tä Alkos­ta loh­kais­tua Alti­aa tai sen osia on kyl­lä aiot­tu yksi­tyis­tää (tämän olen muis­ta­vi­na­ni syyk­si Pro Kos­ken­kor­va ‑liik­keen syntyyn) (?).

  114. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Ongel­ma sii­nä, että asuk­kaat sai­si­vat päät­tää asui­na­lu­een­sa raken­ta­mi­ses­ta, oli­si se että asuk­kaat vain vas­tus­tai­si­vat kaik­kea raken­ta­mis­ta. Esi­mer­kik­si tuon Koi­vusaa­ren alu­een raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si mie­li­puo­lis­ta, kun vie­res­sä on met­roa­se­ma jos­ta menee rau­ta­tie­a­se­mal­le 7 ja Aal­to-yli­opis­tol­le 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Kaik­kien uusien asui­na­luei­den tulee­kin olla ökyasuinalueita.

    Mie­li­puo­li­suut­ta osoit­ta­vat pikem­min­kin raken­ta­mis­ta kos­ke­vat suun­ni­tel­mat. Kuka muu kuin mie­li­puo­li voi suun­ni­tel­la koko Laut­ta­saa­ren län­sio­saa pal­ve­le­vien sel­kei­den ramp­pien ja liit­ty­mien tilal­le, mitä kum­mal­li­sim­man zig-zag ajo­väy­län, joka kul­ki­si sekä Koi­vusaa­ren ete­lä- ja poh­jois­osan läpi, ja vie­lä Län­si­väy­län yli?

    Koi­vusaa­ren met­roa­se­mal­le on teh­ty vain yksi sisään­käyn­ti, Laut­ta­saa­ren puo­lel­le, käy­tän­nös­sä meren ran­nal­le. Erään­lais­ta mie­li­puo­li­suut­ta kai tuo­kin osoit­taa. Sen kal­liin sisään­käyn­nin val­ta­van isois­ta mai­se­maik­ku­nois­ta oli­si­kin var­maan kiva kaik­kien kat­sel­la nii­tä kor­kei­ta lou­he- ja sora­vuo­ria, jois­ta on esi­merk­ki ollut jo pit­kään näky­vil­lä Jät­kä­saa­ren kär­jes­sä? Iltai­sin ne pimen­täi­si­vät koko Vas­ki­lah­den. Jos Koi­vusaa­reen jos­kus raken­net­tai­siin nyky­suun­ni­tel­mien mukai­sia kor­kei­ta talo­ja, ne aikaan­sai­si­vat saman kiusal­li­sen ongelman.

    Koko met­roa­se­man ja sen sisään­käyn­nin sijoi­tus tuon­ne meren ran­taan on ollut aivan kum­mal­li­nen tapaus. Eikö kukaan tajun­nut pää­tös­tä teh­des­sä, että sin­ne on alu­een asun­nois­ta var­sin pit­kä kul­ku­mat­ka? Asias­ta oli var­maan­kin pyy­det­ty asuk­kail­ta­kin kom­men­tit ennen pää­tös­tä, mut­ta min­käs teet, jos nii­tä ei väli­te­tä edes lukea.

    Opis­ke­li­joil­la­ko oli­si varaa asua Koi­vusaa­ren öky­asun­nois­sa? Haloo! Är det pap­pa, som beta­lar? Val­tion leik­kaus­po­li­tii­kan perus­teel­la veik­kaan, ettei sin­ne oli­si varaa sijoit­tua edes yli­opis­ton pro­fes­so­reil­la. Aal­lon ylim­mäs­tä joh­to­por­taas­ta en tosin tie­dä, mut­ta hei­tä­kään on tus­kin ihan vie­lä 5000 henkeä.

    Ajai­si­vat­ko Koi­vusaa­reen aja­tel­tu­jen 5000 mil­joo­na­käm­pän asuk­kaat tosi­aan­kin junal­la esim. Pitä­jän­mäel­le tai Kera­val­le? Tuo tai­taa olla jon­kin­lais­ta toi­vea­jat­te­lua. Eivät­hän he edes ehti­si met­ro­ju­niin, väis­tel­les­sään ase­man sisään­käyn­nin eteen sijoit­tau­tu­nei­ta kerjäläis‑, nis­ti- ja spurgulaumoja!

    Jos Koi­vusaa­reen aio­taan raken­taa asun­to­ja, kan­nat­tai­si ehkä ensin kat­soa asu­kas­ti­heyt­tä esim. Wes­ten­dis­sä, Leh­ti­saa­res­sa tai Kulos­aa­res­sa, tai muil­la vas­taa­vil­la öky­alueil­la. Lisäk­si tuli­si pai­kal­le saa­da joi­ta­kin varak­kaam­man väen hou­kut­ti­mia, kuten tai­det­ta yms. 

    Jopa Gug­gen­heim-museo­ta (ei mus­taa!) tai vas­taa­vaa on muis­taak­se­ni jos­sain taan­noi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa esi­tet­ty pai­kal­le. Jokin hil­lit­ty, kor­kea­luok­kai­nen jul­ki­nen tai yksi­tyi­nen käyt­tö­koh­de tai museo, mihin pää­see met­roa­se­mal­ta jalan, voi­si ehkä sopia saa­rel­le hyvin­kin. Esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­ren asuk­kai­den ja ehkä jopa entis­ten kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jen van­hain­ko­din voi­si myös aja­tel­la sopi­van alu­eel­le, jos sen ruo­ka­las­ta sai­si syner­gia­hyö­tyä myös ulkoi­li­joi­ta ja pur­jeh­ti­joi­ta pal­ve­le­val­le kahvila-ravintolalle. 

    Meri­luon­non kau­neus ja upeat mai­se­mat ovat kui­ten­kin sel­lai­sia arvo­ja, joi­ta tuol­la kan­nat­tai­si ensi­si­jai­ses­ti vaa­lia, ilman ahneu­den kal­tais­ta peri­syn­tiä, jos­ta lie­ne­vät saa­neet alkun­sa aja­tuk­set meren­täy­töis­tä, jul­kis­ten mai­se­mien peit­tä­mi­ses­tä ja koko alu­een täy­teen ahtamisesta. 

    Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen nyky­suun­ni­tel­mien mukai­ses­ti oli­si ympä­ris­tö­ri­kos. Laa­jo­ja meren­täyt­tö­jä ei pitä­nyt tul­la. Jos tuo ei ole rikol­lis­ta jo tänä päi­vä­nä, niin vii­meis­tään tulevaisuudessa.

  115. Pyy: Met­sä­teol­li­suus ja met­sä­no­mis­ta­jat omis­tai­si­vat tien­sä ja yllä­pi­täi­si­vät ne omaan las­kuun­sa. Kus­tan­nus lisä­tään tuot­teen hintaan.

    Val­tion teh­tä­vä on olla pel­käs­tään se taho, joka mää­rit­te­lee ne raa­mit, joi­den puit­teis­sa yri­tyk­set ja kulut­ta­jat toimivat.

    Val­tion teh­tä­vä­nä ei ole omis­taa, har­joit­taa lii­ke­toi­min­taa tai olla jon­kin kepu­lai­sen teol­li­suu­de­na­lan tukiaskassana.

    Ja var­maan myös hel­sin­ki­läi­nen Lap­piin hiih­to­mat­kal­le meni­jä mak­sai­si tien kulut osal­taan. Toi­sin sanoen Pyy kan­nat­taa Ber­ne­rin tiemaksuja.

  116. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mis­tä muka löy­ty­vät Koi­vusaa­reen ne 5000 öky­asu­kas­ta, joil­la on jokai­sel­la varaa mak­saa asun­nois­taan yli mil­joo­na euroa per kappale? 

    Nykyi­sil­lä ruplan kurs­seil­la ei itä­naa­pu­rin­kaan rik­kais­ta tai­da olla enää osta­jik­si. Lisäk­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on edul­lis­ta toi­mis­to­ti­laa tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mikä las­kee vuo­kra­ta­so­ja alle kannattavuusrajan.

    Kuka halu­aa kat­sel­la kor­kei­ta lou­he- ja sora­vuo­ria Län­si­väy­län molem­min puo­lin? Hyi h‑vetti!
    Teh­dään­kö tän­ne uusi, Tal­vi­vaa­ran kal­tai­nen ongel­ma-alue kym­me­nien vuo­sien ajaksi?

    Mihin Koi­vusaa­ren venei­li­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­li­set (?) uudet asuk­kaat vei­si­vät jat­kos­sa veneen­sä tal­vek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki ete­lä­ran­ni­kon ran­nat raken­ne­taan täy­teen pelk­kiä asuntoja.

    Mark­ki­nat eivät toi­mi niin kuin ole­tat, vaan sel­lai­sil­le hen­ki­löil­le, jot­ka halua­vat asua lähel­lä kes­kus­taa ja mer­ta, mut­ta eivät väli­tä raken­nus­ten ulko­näös­tä, tulee lisää tar­jon­taa, ja täl­lais­ten asun­to­jen hin­nat las­kee sen ver­ran että jokai­nen asun­to Koi­vusaa­res­sa tulee täy­teen. Hel­sin­gin seu­dul­la ei tule sel­lais­ta tilan­net­ta, että johon­kin asun­toon ei tuli­si asu­kas­ta vaan sin­ne tulee poik­keuk­set­ta asu­kas kun­han hin­taa on las­ket­tu tarpeeksi. 

    Suh­tees­sa niu­kim­pia ovat lähel­lä kes­kus­taa ja mer­ta sijait­se­vat talot, joi­den alueil­la raken­nuk­set ovat kau­nii­ta. Niuk­kuus joh­tuu sii­tä, ettei täl­lai­sia aluei­ta ole raken­net­tu vuo­den 1930 jälkeen.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Eikö Hel­sin­gis­sä ole puu­tet­ta nime­no­maan koh­tuu­hin­tai­sis­ta asunnoista? 

    Jos uusi asun­to hin­noi­tel­laan mark­ki­noil­la ja on koh­tuu­hin­tai­nen, on se merk­ki sii­tä että jotain on pie­les­sä. Täl­löin on raken­net­tu uut­ta asun­to­kan­taa, joka on vie­lä huo­nom­paa kuin Hel­sin­gin seu­dun asun­to­kan­ta keskimäärin.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mihin Koi­vusaa­ren venei­li­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­li­set (?) uudet asuk­kaat vei­si­vät jat­kos­sa veneen­sä tal­vek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki ete­lä­ran­ni­kon ran­nat raken­ne­taan täy­teen pelk­kiä asuntoja.

    Koi­vusaa­ren venei­li­jät eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan yhtä pal­joa alu­ees­ta kuin tule­vat asuk­kaat. Täl­löin pal­jas­tuu se, että 5 000 asu­kas­ta saa kui­ten­kin alu­ees­ta lopul­ta enem­män tyy­dy­tys­tä kuin huvi­ve­nei­li­jät. Voi esi­mer­kik­si olla, että venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­lan luok­se ei ole niin tär­ke­ää pääs­tä niin nopeas­ti kuin uusien asuk­kai­den pääs­tä päi­vit­täin määränpäihinsä.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Isoin pää­tös­val­ta kai Koi­vusaa­ren kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si antaa sen tule­vil­le asuk­kail­le, mut­ta nii­tä ei ole vie­lä valit­tu. Jär­jest­gel­mä, jkop­ka ei anna asunn­non tar­vit­si­joil­le mitään pää­tös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

    Eivät­kös uudet asuk­kaat saa pää­tös­val­taa aina lunas­ta­mien­sa osak­kei­den suhteessa?

    Jahas, kuka ne asuk­kaat (KSL:n jäse­nis­tös­tä) valit­see? Teh­dään­kö valin­ta vas­ta sit­ten, kun tie­de­tään kuka äänes­ti kaa­va­muu­tok­sen puo­les­ta “jaa”?

    Ovat­ko Kala­sa­ta­man ran­nat mie­les­tä­si kau­nii­ta? Kan­nat­ta käy­dä vaik­ka Mus­tik­ka­maan ran­nal­ta käsin kat­so­mas­sa ja viisastua.

    Kuka aset­ti Koi­vusaa­reen kaa­vail­tu­jen asuk­kai­den luku­mää­räk­si 5000 (jos ihmi­sis­tä puhum­me)? Fau­nan edus­ta­jien mää­rä ylit­tää käsit­tääk­se­ni mai­ni­tun luku­mää­rän siel­lä tois­tai­sek­si moninkertaisesti. 

    Eikö oli­si pitä­nyt ensin sel­vit­tää mon­ta­ko ihmi­sa­su­kas­ta tuon­ne voi­si sopia ilman laa­jo­ja meren­täyt­tö­jä? … ja oli­si­ko heis­tä kai­kil­la sit­ten­kään heit­tää mil­joo­nan edes­tä (rehel­li­sin tavoin ansait­tu­ja) euro­ja ‘kau­pun­gin kam­ree­rin’ tis­kil­le? Tokkopa.

    Tuos­ta­han tulee jopa mie­leen kysy­mys, antai­si­ko Koi­vusaa­ri monel­le jopa mah­dol­li­suu­den rahan­pe­suun. Varo­kaa vain, ettei Koi­vusaa­res­ta teh­dä uut­ta Panamaa! 

    On aika mie­len­kiin­tois­ta ver­ra­ta kes­ke­nään Koi­vusaa­ren ja Kulos­aa­ren täy­den­nys­ra­ken­ta­mis-suun­ni­tel­mia. Jäl­kim­mäi­sen tapauk­ses­sa ollaan jos­tain kum­man syys­tä tavat­to­man pal­jon mal­til­li­sem­pia. Kysyn­pä vain miksi? 

    Koi­vusaa­ren aluet­ta kos­ke­vat meren­täyt­tö­suun­ni-tel­mat oli­si­vat toteu­tues­saan peruut­ta­mat­to­mia. Täs­sä on iso ongel­ma ja vaa­ra. Kan­nat­taa palaut­taa mie­leen­sä myös Tal­vi­vaa­ra. Koi­vusaa­ri­suun­ni­tel­mat eivät pois­ta edes lii­ken­ne­me­luon­gel­maa, ne vain lisää­vät lii­ken­teen ongelmia.

    Eikö pää­tök­sen­te­ki­jöil­lä ole tosi­aan­kaan sel­kä­ran­kaa, ja kykyä näh­dä, min­kä­lai­nen kar­mea lop­pu­tu­los tuos­ta Koi­vusaa­res­ta oli­si tulos­sa? No ilmei­ses­ti ei. — Ei aina­kaan, kun KSV toi­mit­taa kat­sel­ta­vak­seen vain pit­to­res­kik­si muo­kat­tua aineis­toa viis­toil­ma­ku­vien kera, jos­ta kaa­va­muu­tos­suun­ni­tel­man monet tule­vat ongel­mat ja hai­tat ympä­ris­töl­le eivät käy edes kun­nol­la ilmi!

    Koi­vusaa­ri kan­nat­tai­si säi­lyt­tää pur­si­seu­ro­jen ja venei­lyn kes­kuk­se­na, samoin vapaat näky­mät meren ula­pal­le vie­lä tois­tai­sek­si maan upeim­mal­ta pyöräilybaanalta.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alko Oy yhtiöi­tet­tiin kai vuon­na 1932 mut­ta kukaan ei ole ehdot­ta­nut vie­lä sen yksityistämistä.

    Alo­kos­ta on tuo­tan­to-osa yhtiöiet­ty erik­seen ja myyn­tiä har­ki­taan. Ei vält­tä­mät­tä perusteetta.

    Oskaeyh­tiä­muo­to­li var­sin hvyä tssä tapauksessa.

  119. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mis­tä muka löy­ty­vät Koi­vusaa­reen ne 5000 öky­asu­kas­ta, joil­la on jokai­sel­la varaa mak­saa asun­nois­taan yli mil­joo­na euroa per kappale? 

    Nykyi­sil­lä ruplan kurs­seil­la ei itä­naa­pu­rin­kaan rik­kais­ta tai­da olla enää osta­jik­si. Lisäk­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on edul­lis­ta toi­mis­to­ti­laa tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mikä las­kee vuo­kra­ta­so­ja alle kannattavuusrajan.

    Kuka halu­aa kat­sel­la kor­kei­ta lou­he- ja sora­vuo­ria Län­si­väy­län molem­min puo­lin? Hyi h‑vetti!
    Teh­dään­kö tän­ne uusi, Tal­vi­vaa­ran kal­tai­nen ongel­ma-alue kym­me­nien vuo­sien ajaksi?

    Mihin Koi­vusaa­ren venei­li­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­li­set (?) uudet asuk­kaat vei­si­vät jat­kos­sa veneen­sä tal­vek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki ete­lä­ran­ni­kon ran­nat raken­ne­taan täy­teen pelk­kiä asuntoja.

    Mark­ki­nat eivät toi­mi niin kuin ole­tat, vaan sel­lai­sil­le hen­ki­löil­le, jot­ka halua­vat asua lähel­lä kes­kus­taa ja mer­ta, mut­ta eivät väli­tä raken­nus­ten ulko­näös­tä, tulee lisää tar­jon­taa, ja täl­lais­ten asun­to­jen hin­nat las­kee sen ver­ran että jokai­nen asun­to Koi­vusaa­res­sa tulee täy­teen. Hel­sin­gin seu­dul­la ei tule sel­lais­ta tilan­net­ta, että johon­kin asun­toon ei tuli­si asu­kas­ta vaan sin­ne tulee poik­keuk­set­ta asu­kas kun­han hin­taa on las­ket­tu tarpeeksi. 

    Suh­tees­sa niu­kim­pia ovat lähel­lä kes­kus­taa ja mer­ta sijait­se­vat talot, joi­den alueil­la raken­nuk­set ovat kau­nii­ta. Niuk­kuus joh­tuu sii­tä, ettei täl­lai­sia aluei­ta ole raken­net­tu vuo­den 1930 jälkeen.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Eikö Hel­sin­gis­sä ole puu­tet­ta nime­no­maan koh­tuu­hin­tai­sis­ta asunnoista? 

    Jos uusi asun­to hin­noi­tel­laan mark­ki­noil­la ja on koh­tuu­hin­tai­nen, on se merk­ki sii­tä että jotain on pie­les­sä. Täl­löin on raken­net­tu uut­ta asun­to­kan­taa, joka on vie­lä huo­nom­paa kuin Hel­sin­gin seu­dun asun­to­kan­ta keskimäärin.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mihin Koi­vusaa­ren venei­li­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­li­set (?) uudet asuk­kaat vei­si­vät jat­kos­sa veneen­sä tal­vek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki ete­lä­ran­ni­kon ran­nat raken­ne­taan täy­teen pelk­kiä asuntoja.

    Koi­vusaa­ren venei­li­jät eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan yhtä pal­joa alu­ees­ta kuin tule­vat asuk­kaat. Täl­löin pal­jas­tuu se, että 5 000 asu­kas­ta saa kui­ten­kin alu­ees­ta lopul­ta enem­män tyy­dy­tys­tä kuin huvi­ve­nei­li­jät. Voi esi­mer­kik­si olla, että venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­lan luok­se ei ole niin tär­ke­ää pääs­tä niin nopeas­ti kuin uusien asuk­kai­den pääs­tä päi­vit­täin määränpäihinsä. 

    Juho Laa­tu: Voi­si olla jär­ke­väm­pää raken­taa uut­ta tii­vis­tä asu­tus­ta muu­ta­man kes­kei­sem­män met­roa­se­man viereen.

    Ja täl­lais­ta aluet­ta tii­vis­tet­täi­siin mihin? Toki esi­mer­kik­si Kulos­aa­ren met­roa­se­man vie­res­sä ole­vat talot pitäi­si pur­kaa ja moot­to­ri­tie lait­taa rul­lal­le, mut­ta Koi­vusaa­ri on kui­ten­kin lis­tal­la ylem­pä­nä kos­ka asuk­kaat eivät vas­tus­ta yhtä pal­joa, kun hei­dän talo­jaan ei kui­ten­kaan pureta.

  120. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mark­ki­nat eivät toi­mi niin kuin ole­tat, vaan sel­lai­sil­le hen­ki­löil­le, jot­ka halua­vat asua lähel­lä kes­kus­taa ja mer­ta, mut­ta eivät väli­tä raken­nus­ten ulko­näös­tä, tulee lisää tar­jon­taa, ja täl­lais­ten asun­to­jen hin­nat las­kee sen ver­ran että jokai­nen asun­to Koi­vusaa­res­sa tulee täyteen. 

    … eivät väli­tä raken­nuk­sen ulko­näös­tä, …” Eikö Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan teh­tä­vä­nä ole huo­leh­tia täs­tä ulko­näös­tä? Jos näin ei ole, ja sil­tä Hel­sin­gis­sä aika mones­sa pai­kas­sa tosi­aan jo näyt­tää, pitäi­si kai vaih­taa lau­ta­kun­nan jäsenet.

    Tuo kuvat­tu mark­ki­na­pe­ri­aa­te joh­taa taas näh­däk­se­ni sii­hen, että raken­ta­mi­nen ei enää vält­tä­mät­tä kan­na­ta kai­kil­la huo­no­poh­jai­sil­la, työ­läil­lä alueil­la. Eikö se taas joh­tai­si sii­hen, että Koi­vusaar­ta raken­net­tai­siin vain hyvin vähän ker­ral­laan, mikä puo­les­taan joh­tai­si sii­hen, että lou­he- ja sora­vuo­ria jou­dut­tai­siin kat­se­le­maan siel­lä hyvin­kin pit­kään? … var­sin­kin kun Kei­la­nie­men alu­eel­le, Jät­kä­saa­reen, Her­ne­saa­reen, Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan, Var­tio­saa­reen, Kala­sa­ta­maan ja muu­al­le­kin ollaan koko ajan suunnittelemassa/rakentamassa lisää nii­tä kal­lii­ta, anteek­si, hal­val­la mene­viä, meren­ran­ta-asun­to­ja parem­mal­le pohjalle. 

    Raken­ta­jat­ko tyk­kää täs­tä hin­to­jen las­kus­ta? Veik­kaan, että aina­kaan kaik­ki eivät ota tur­hia ris­ke­jä, var­sin­kaan jos var­mem­pia­kin hyviä bis­nek­sen­te­ko­paik­ko­ja löytyy.

    Pahim­mil­laan­han tuos­sa kävi­si niin, että meren­täy­töt teh­täi­siin täy­sin tur­haan. Pal­jon tulee tosin jää­mään nouse­van meren­pin­nan alle, kun man­ner­jää­ti­köt maa­il­mal­la sula­vat. Veden­pai­su­mus tul­koon vas­ta mei­dän jälkeemme!

  121. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Ja täl­lais­ta aluet­ta tii­vis­tet­täi­siin mihin? Toki esi­mer­kik­si Kulos­aa­ren met­roa­se­man vie­res­sä ole­vat talot pitäi­si pur­kaa ja moot­to­ri­tie lait­taa rul­lal­le, mut­ta Koi­vusaa­ri on kui­ten­kin lis­tal­la ylem­pä­nä kos­ka asuk­kaat eivät vas­tus­ta yhtä pal­joa, kun hei­dän talo­jaan ei kui­ten­kaan pureta.

    Koi­vusaa­ren ver­ran raken­nuk­sia voi­si hajaut­taa var­maan­kin aika hel­pos­ti mui­den ase­mien yhtey­teen, tai jopa jon­kun yhden koh­dal­le. Kulos­aa­res­sa hel­poin rat­kai­su oli­si kat­taa Itä­väy­lää Koi­vusaa­ren kokoi­nen länt­ti met­roa­se­man kohdalta.

    Ja kas kum­maa, Espoon ja Hel­sin­gin väli­sel­lä mat­kal­la sääs­tyi­si aikaa tuhan­sil­ta ihmi­sil­tä minuut­ti pari per päi­vä, ja alue jol­ta ihmi­set hakeu­tu­vat met­roon (oman auton sijaan) laa­je­ni­si lukui­sil­la ase­mil­la minuu­tin käve­ly­mat­kan ver­ran. Kulos­aa­res­sa joku sai­si kor­kean talon var­jon pihaan­sa, mut­ta toi­nen oli­si tyy­ty­väi­nen sii­tä, että Itä­väy­län melu kato­si, ja met­roa­se­man seu­dus­ta tuli uusi ostoskeskus.

    Raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tet­täi­siin yksi koko­nai­nen met­roa­se­ma. Kulu­ja tuli­si Itä­väy­län beto­ni­kan­nes­ta ja sii­tä, että toi­seen­kin pää­hän met­roa­se­maa raken­net­tai­siin sisäänkäynti.

    Koi­vusaa­reen on help­po raken­taa, kos­ka asuk­kai­ta ei juu­ri ole, eivät­kä edes vih­reät puo­lus­ta luon­to- tai sun­nun­tai­ret­kei­ly­ar­vo­ja, eivät­kä ilmei­ses­ti edes teho­kas­ta joukkoliikennettä.

    Samoi­la perus­teil­la kuin Koi­vusaa­ri raken­ne­taan, voi­si var­maan­kin raken­taa myös Hana­saa­ren ja Kar­husaa­ren (Espoo herä­tys, hyviä veron­mak­sa­jia ja city­mäis­tä loo­kia tajoil­la 🙂 ). Tosin voi olla, että jo ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä met­ron mat­kus­ta­jat kyl­läs­tyi­si­vät istu­maan toi­met­to­mi­na, kun met­ro tuon tuos­ta pysäh­te­lee pik­ku­py­sä­keil­lä ja kulut­taa hei­dän kal­lis­ta aikaansa.

    1. Kes­kus­te­lu sii­tä, kan­nat­taa­ko Koi­vusaa­reen raken­taa met­roa­se­ma on kyl­lä vähän jäl­ki­jät­töis­tä, kos­ka se on jo raken­net­tu. Kes­kus­te­lua sii­tä, kan­nat­taa­ko nopeas­ti kiih­ty­vä met­ro pysäyt­tää ase­mal­le, jon­ka lähis­töl­lä asuu vain 7000 asu­kas­ta kan­nat­taa ver­ra­ta kes­kus­te­luun sii­tä, kan­nat­taa­ko koko­nai­nen hitaas­ti kiih­ty­vä juna pysäyt­tää Inkoon ase­mal­le, jos­ta mat­kaan tulee alle kym­me­nen hen­keä, jos yhtään.

  122. Juho Laa­tu: Koi­vusaa­ren ver­ran raken­nuk­sia voi­si hajaut­taa var­maan­kin aika hel­pos­ti mui­den ase­mien yhtey­teen, tai jopa jon­kun yhden koh­dal­le. Kulos­aa­res­sa hel­poin rat­kai­su oli­si kat­taa Itä­väy­lää Koi­vusaa­ren kokoi­nen länt­ti met­roa­se­man kohdalta.

    Kulos­aa­res­sa joku sai­si kor­kean talon var­jon pihaan­sa, mut­ta toi­nen oli­si tyy­ty­väi­nen sii­tä, että Itä­väy­län melu kato­si, ja met­roa­se­man seu­dus­ta tuli uusi ostoskeskus.

    Har­voin olen Juhon kans­sa samaa miel­tä, mut­ta täs­sä­pä kan­na­tet­ta­va aja­tus! Saa­tai­siin myös Kulos­aa­reen pal­ve­lui­ta. Toki kaup­pa­kes­kus REDI val­mis­tuu parin vuo­den pääs­tä, jol­loin kaup­po­ja ja ravin­toi­loi­ta on Kulos­aa­res­ta kilo­met­rin säteel­lä yllin kyllin.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu sii­tä, kan­nat­taa­ko Koi­vusaa­reen raken­taa met­roa­se­ma on kyl­lä vähän jäl­ki­jät­töis­tä, kos­ka se on jo raken­net­tu. Kes­kus­te­lua sii­tä, kan­nat­taa­ko nopeas­ti kiih­ty­vä met­ro pysäyt­tää ase­mal­le, jon­ka lähis­töl­lä asuu vain 7000 asu­kas­ta kan­nat­taa ver­ra­ta kes­kus­te­luun sii­tä, kan­nat­taa­ko koko­nai­nen hitaas­ti kiih­ty­vä juna pysäyt­tää Inkoon ase­mal­le, jos­ta mat­kaan tulee alle kym­me­nen hen­keä, jos yhtään.

    Kyl­lä teh­dyis­tä teois­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la jäki­kä­teen­kin. His­to­ria opet­taa. Emme kai halua julis­taa huo­noim­pia pää­tök­siä jär­ke­vik­si jälkikäteen.

    Inkoon ase­mal­la ongel­ma ei ole sama sik­si, että pidem­män mat­kan kul­ki­jois­ta val­tao­sa mat­kus­taa kau­ko­ju­nis­sa. Täl­lai­seen mal­liin myös joka pysä­kil­lä pysäh­te­le­vä rin­nak­kai­nen lin­ja sopii mai­nios­ti (jos mat­kus­ta­jia on riit­tä­väs­ti täl­lai­siin tar­pei­siin). Koi­vusaa­ren perus­on­gel­ma on se, että koko Hel­sin­gin ja Espoon väli­nen run­ko­lin­ja hidas­tuu yhden (var­ta vas­ten tar­peet­to­mak­si hidas­teek­si raken­ne­tun) luo­don vuoksi.

  124. Brän­dö­bo: Har­voin olen Juhon kans­sa samaa miel­tä, mut­ta täs­sä­pä kan­na­tet­ta­va aja­tus! Saa­tai­siin myös Kulos­aa­reen pal­ve­lui­ta. Toki kaup­pa­kes­kus REDI val­mis­tuu parin vuo­den pääs­tä, jol­loin kaup­po­ja ja ravin­toi­loi­ta on Kulos­aa­res­ta kilo­met­rin säteel­lä yllin kyllin.

    REDI on näkö­jään Kala­sa­ta­man uusi kes­kus. Tuol­lai­nen raken­ta­mis­ta­pa, jos­sa tiu­kas­ti met­roa­se­man ympä­ril­le raken­ne­taan koko­nai­nen minici­ty on jär­ke­vä tapa raken­taa jo ruuh­kau­tu­mis­vaa­ras­sa ole­vaa kau­pun­kia. Kala­sa­ta­man pysä­kin raken­ta­mi­nen tosin hidas­ti aika­naan itä­met­roa pysäh­ty­mi­sen ver­ran. Mut­ta jos raken­ne­taan, niin mas­sii­vi­ses­ti sit­ten, mah­dol­li­sim­man lähel­le ase­maa. Näin saa­daan toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, ja sääs­tyy ilma­ti­laa ja vih­re­ää muu­al­la (pait­si että Hel­sin­gis­sä ei sääs­ty, kos­ka kaik­ki vie­lä raken­ta­mat­to­mat pai­kat raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa umpeen).

  125. Juho Laa­tu: Koi­vusaa­ren ver­ran raken­nuk­sia voi­si hajaut­taa var­maan­kin aika hel­pos­ti mui­den ase­mien yhtey­teen, tai jopa jon­kun yhden kohdalle. 

    Ei saa hajau­tet­tua, kun yhtä lähel­lä kes­kus­taa kaik­ki tila on jo käytetty.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu sii­tä, kan­nat­taa­ko Koi­vusaa­reen raken­taa met­roa­se­ma on kyl­lä vähän jäl­ki­jät­töis­tä, kos­ka se on jo raken­net­tu. Kes­kus­te­lua sii­tä, kan­nat­taa­ko nopeas­ti kiih­ty­vä met­ro pysäyt­tää ase­mal­le, jon­ka lähis­töl­lä asuu vain 7000 asu­kas­ta kan­nat­taa ver­ra­ta kes­kus­te­luun sii­tä, kan­nat­taa­ko koko­nai­nen hitaas­ti kiih­ty­vä juna pysäyt­tää Inkoon ase­mal­le, jos­ta mat­kaan tulee alle kym­me­nen hen­keä, jos yhtään.

    Koi­vusaa­ren tapauk­ses­sa saat­tai­si olla parem­pi hoi­taa lii­ken­ne rai­tio­vau­nul­la. Se tar­joai­si pal­ve­lua joi­hin­kin osiin Laut­ta­saar­ta, joil­ta nyt ei tule ole­maan käve­ly­mat­kaa kum­mal­le­kaan met­roa­se­mal­le, ja met­ron mat­kus­ta­jat pää­si­si­vät minuu­tin nopeam­min eikä kal­lis­ta met­roa­se­maa oli­si tar­vin­nut rakentaa.

    Vali­tet­ta­vas­ti nyt on jo lii­an myö­häis­tä, kun lii­ken­ne­suun­nit­te­lun pak­ko­miel­le on se, että on ole­mas­sa vain rau­ta­tiet, met­ro ja bus­sit, ja pak­ko­miel­teen mukai­ses­ti on jo raken­net­tu Koi­vusaa­ren metroasema.

  126. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:

    Koi­vusaa­ri on kui­ten­kin lis­tal­la ylem­pä­nä kos­ka asuk­kaat eivät vas­tus­ta yhtä pal­joa, kun hei­dän talo­jaan ei kui­ten­kaan pureta.

    Anteek­si vain, mut­ta väit­tee­si ei pidä paik­kan­sa. Jos­tain kum­man syys­tä Koi­vusaa­res­sa on teh­ty asuk­kai­den asuin­ta­lon pur­ku­töi­tä. Nii­den seu­rauk­se­na asuk­kai­den paluu­muut­to ei enää onnistu.

    Sopii men­nä kat­so­maan, onko isom­mal­la, aida­tul­la työ­maa-alu­eel­la enää ainut­ta­kaan puna­mul­lal­la maa­lat­tua oma­ko­ti­ta­loa! Ei ole, kos­ka pur­ku­työ on jo tehty.

    Ensin ajet­tiin asuk­kaat tie­hen­sä työ­maan alta, sit­ten raken­net­tiin met­ro­ra­taa ja ase­maa, ja, vas­ta vii­me vuo­den puo­lel­la, estet­tiin asuk­kai­den paluu­muut­to mai­ni­tul­la hävitystyöllä.

  127. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei saa hajau­tet­tua, kun yhtä lähel­lä kes­kus­taa kaik­ki tila on jo käytetty.

    Met­roa­se­mien lipeil­lä on var­mas­ti yhden Koi­vusaa­ren ver­ran tilaa. Kulos­aa­ren tilat jo käsi­tel­tiin (pal­jon on). Jos halut­tai­siin, Ruo­ho­lah­teen voi­si raken­taa nykyis­tä enem­män, vaik­ka­pa tien pääl­le. Laut­ta­saa­reen­kin kuka­ten hie­man lisää. Ja Espoon puo­lel­le paljonkin.

    Koi­vusaa­ri oli siis huo­no paik­ka sik­si, että se lisää yhden tur­han pysäh­dyk­sen kaik­kiin län­nen met­ro­mat­koi­hin. Lii­ken­teel­li­ses­ti oikea tyy­li on raken­taa pit­kän mat­kan run­ko­lin­jaan vain vähän ase­mia, mut­ta raken­taa nii­den ympä­ris­töt tiiviisti.

    Jos Koi­vusaa­ri jäte­tään raken­ta­mat­ta, muut ase­mat siir­ty­vät minuu­tin lähem­mäs Hel­sin­gin kes­kus­taa (ja päin­vas­toin). Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen saat­taa hyvin­kin täs­sä mie­les­sä kas­vat­taa kes­ki­mää­räis­tä etäi­syyt­tä Hel­sin­gin keskustaan.

  128. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Anteek­si vain, mut­ta väit­tee­si ei pidä paik­kan­sa. Jos­tain kum­man syys­tä Koi­vusaa­res­sa on teh­ty asuk­kai­den asuin­ta­lon pur­ku­töi­tä. Nii­den seu­rauk­se­na asuk­kai­den paluu­muut­to ei enää onnistu.

    Sopii men­nä kat­so­maan, onko isom­mal­la, aida­tul­la työ­maa-alu­eel­la enää ainut­ta­kaan puna­mul­lal­la maa­lat­tua oma­ko­ti­ta­loa! Ei ole, kos­ka pur­ku­työ on jo tehty.

    Ensin ajet­tiin asuk­kaat tie­hen­sä työ­maan alta, sit­ten raken­net­tiin met­ro­ra­taa ja ase­maa, ja, vas­ta vii­me vuo­den puo­lel­la, estet­tiin asuk­kai­den paluu­muut­to mai­ni­tul­la hävitystyöllä.

    Jos ihmi­sak­to­rit on sul­jet­tu tuol­lai­sel­la tem­pul­la pois pää­tök­sen­teos­ta, niin sil­loin­han ei Koi­vusaa­ren asuk­kais­ta jää jäl­jel­le mui­ta kuin pro­fes­so­ri Ahma­vaa­ran jo yli nel­jä­kym­men­tä vuot­ta sit­ten esiin nos­ta­mat luon­non akto­rit, jois­ta hyvä­nä esi­merk­ki­nä voi­daan mai­ni­ta omaa revii­ri­ään siel­lä pon­nek­kaas­ti puo­lus­ta­vat lin­nut. Kysees­sä on mie­les­tä­ni mitä sel­kein kausaliteetti. 

    (Kausa­li­teet­ti on puo­les­taan yksi filo­so­fian ja luon­non­his­to­rian mer­kit­tä­vim­piä käsit­tei­tä, joten sitä vas­taan on tur­ha pullikoida!)

    Jout­sen on valit­tu aikoi­naan Suo­men kan­sal­lis­lin­nuk­si. Sii­nä onkin uljas lin­tu. mikä onkaan komeam­pi näky kuin val­kea jout­sen­pa­ri len­tä­mäs­sä sinis­tä tai­vas­ta vas­ten! (Jos taka-alal­le vaih­de­taan Jät­kä­saa­ren tai Kala­sa­ta­man rujot raken­nuk­set, on upea vai­ku­tel­ma pilat­tu täysin.)

    Hyvän esi­mer­kin jout­sen tar­jo­aa päät­tä­väi­syy­del­lään myös Hel­sin­gin asuk­kail­le, jot­ka saa­vat puis­tois­saan ja ran­noil­laan kär­siä mm. val­ko­pos­ki­han­his­ta ja nii­den jätök­sis­tä. Jout­sen antai­si Koi­vusaa­res­sa yli­mää­räis­ten tulok­kai­den tois­te­kin tie­tää huutia. 

    Lähi­luon­toa kun­nioit­ta­vat, rau­hal­li­ses­ti ja ei-uhkaa­vas­ti käyt­täy­ty­vät vie­raat voi­vat siel­lä sen sijaan kai­kin moko­min käy­dä lin­tu­ja kau­em­paa tark­kai­le­mas­sa tai jul­ki­sia, pit­kiä ja ava­ria mai­se­mia ihai­le­mas­sa. Nii­den takia ne lin­nut­kin ovat var­maan­kin sen pesä­pai­kak­seen valinneet.

  129. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: “… eivät väli­tä raken­nuk­sen ulko­näös­tä, …”Eikö Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan teh­tä­vä­nä ole huo­leh­tia täs­tä ulko­näös­tä? Jos näin ei ole, ja sil­tä Hel­sin­gis­sä aika mones­sa pai­kas­sa tosi­aan jo näyt­tää, pitäi­si kai vaih­taa lau­ta­kun­nan jäsenet.

    Val­lit­se­va­na muo­ti-ilmiö­nä on se, että raken­nuk­sis­sa ei saa olla orna­ment­tiik­kaa, vaan niis­sä tulee olla vain se mikä on funk­tio­naa­li­suu­den kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä. Sik­si raken­nuk­sis­ta tulee mei­dän maal­li­koi­den näkö­kul­mas­ta rumia, ja sel­lai­sil­la alueil­la, jois­sa raken­nuk­set sisäl­tä­vät pal­jon orna­men­tiik­kaa, hin­nat nouse­vat nouse­mis­taan. Ole­tet­ta­vas­ti päät­tä­vis­sä eli­mis­sä istu­vat eivät väli­tä raken­nus­ten ulko­näös­tä tai sit­ten he ark­ki­teh­tien tapaan ajat­te­le­vat, että orna­ment­ti on rikos.

    Ruu­kin­mat­ruu­nak­si itse­ään kut­su­val­la blo­gis­til­la on muu­ten aihees­ta hyvä laa­ja kir­joi­tus­sar­ja: http://takkirauta.blogspot.fi/2007/12/huono-arkkitehtuuri.html

  130. Ant­ti Helin:
    Toi­saal­ta, val­tio voi­si ottaa tätä lai­naa – huo­mat­ta­vas­ti yksi­tyis­tä toi­mi­jaa pie­nem­mäl­lä korol­la – ja teh­dä kor­jauk­set ja hyö­tyä niis­tä itse, sen sijaan että yksi­tyi­nen toi­mi­ja tekee omaa voit­to-tap­pio-arvio­taan sii­tä kan­nat­taa­ko kor­jaus vai ei. 

    En oli­si täs­tä niin var­ma. Kaik­kien luo­tet­ta­vien lai­naa­jien korot ovat nyky­ään alhai­set. Ja Suo­men val­tio­ta pidän jos­sain mää­rin ris­kaa­be­li­na vell­li­se­na, kos­ka sen polii­ti­kois­sa ja äänes­tä­jis­sä on niin pal­jon Kreik­ka-tyyp­pis­tä syö­mä­vel­kaan­tu­mis­ta kannattavia.

    Ratayh­tiöl­lä sen sijaan on lai­no­jen­sa vakuu­te­na kiin­te­ää omai­suut­ta ilman suur­ta mää­rää väkeä, joka kat­soo oikeu­dek­seen saa­da rahaa sil­tä ilman vastinetta.

    Minä lai­nai­sin pie­nel­lä korol­la rahaa ratayh­tiöl­le, mut­ta en Suo­men valtiolle.

  131. Olem­me mel­ko vil­lil­lä taval­la tul­leet yhtäk­kiä yhteis­kun­taan, jos­sa kai­kis­ta teke­mi­sis­täm­me voi­daan kerä­tä tie­toa tie­to­tek­nii­kan pal­ve­lu­jen perusteella. 

    Taus­ta­pa­pe­rei­den perus­teel­la lii­ken­ne­kaa­res­sa tun­tuu ole­van tavoit­tee­na yhdis­tää lii­ken­ne­verk­ko ja tie­to­tek­niik­ka. Tie­ver­kon yhtiöit­tä­mi­nen on toi­min­nan suo­ra­vii­vais­ta­mi­sen ja mak­su­jär­jes­tel­män luo­mi­sen ja omis­ta­juu­den kau­pan ole­mi­sen alusta. 

    On väläy­tet­ty tie­verk­ko­yh­tiön tulo­jen tule­van yleis­ra­dio­ve­ron kal­tai­ses­ta lii­ken­ne­verk­ko­ve­ros­ta. Pape­rei­hin tutus­tues­sa näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että tavoi­te on luo­da ansain­ta­lo­giik­ka sijain­ti­tie­don perus­teel­la mak­su­ja peri­väl­le tie­to­tek­nii­kal­le, joka mah­dol­lis­tai­si periä mak­su­ja kai­kes­ta liik­ku­mi­ses­ta mis­sä tahansa. 

    http://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=200477

    http://www.lvm.fi/lausuntopyynnot/-/mahti/asianasiakirjat/69795

    Jos me luom­me alus­tan, joka mah­dol­lis­taa käyt­tä­jän liik­ku­mi­sen seu­raa­mi­sen esi­mer­kik­si hänen äly­kän­nyk­kän­sä sijain­nin perus­teel­la niin täl­läi­nen edel­lyt­tää, että demo­kra­tia ottaa aske­lia suo­ran demo­kra­tian suun­taan. Kan­sa­lai­sil­la pitää olla oikeus ja mah­dol­li­suus kont­rol­loi­da nii­tä pii­re­jä, jot­ka tie­to­ja kerää­vät ja käyttävät. 

    Kan­sa­lais­ten oikeuk­sia pitää lisä­tä, jos näi­tä iso­ve­li val­voo seu­ran­ta­jär­jes­tel­miä lisätään. 

    2 §

    Ryh­mä­kan­teen edellytykset

    Asia voi­daan käsi­tel­lä ryh­mä­kan­tee­na, jos:

    1) useil­la hen­ki­löil­lä on samaa vas­taa­jaa vas­taan vaa­ti­muk­sia, jot­ka perus­tu­vat samoi­hin tai saman­kal­tai­siin seikkoihin”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070444

    Suo­ras­sa demo­kra­tias­sa äänioi­keu­te­tut kan­sa­lai­set pys­ty­vät kont­rol­loi­maan val­tio­val­lan omi­nai­suu­des­sa mitä kan­sa­lais­ten yhteis­kun­nas­sa tapahtuu. 

    Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia pitää säilyttää. 

    Äänes­tä­jän ja edus­ta­jan yhteys voi­daan luo­da sil­lä, että äänes­tä­jä saa kui­tin äänes­tä­mi­ses­tä. Äänes­tä­jä saa äänes­tyk­sen alla kotiin ilmoi­tuk­sen äänioi­keu­des­ta läh­tee­nä väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen tie­dot. Äänes­tä­jä menee äänes­tys­pai­kal­le, jos­sa hän saa lapun, joka sisäl­tää uur­naan tipu­tet­ta­van osan ja kopio­pa­pe­rin. Uur­naan tipu­tet­ta­vas­sa osas­sa ja kopio­pa­pe­ris­sa lukee äänes­tä­jän nimi, äänes­tys­paik­ka, äänes­ty­sa­jan­koh­ta ja se onko vaa­li­toi­mi­tus kun­nal­lis­vaa­lit, por­mes­ta­rin­vaa­lit, edus­kun­ta­vaa­lit, pre­si­den­tin­vaa­lit, kan­sa­nää­nes­tys. Vaa­lien jäl­keen edus­ta­jak­si valit­tu hen­ki­lö saa kopiot äänes­tys­la­puis­ta, jois­sa on äänes­tet­ty kyseis­tä edus­ta­jaa. Äänes­tä­jä puo­les­taan pitää itsel­lään kopion, johon jäl­jen­tyi nume­ro, jota äänes­tä­jä äänes­ti. Vaa­li­sa­lai­suu­den olois­sa edus­ta­jal­le on häm­men­tä­väl­lä taval­la epä­sel­vää ketä hän edus­taa. Edus­ta­jal­la on vähem­män man­daat­tia kos­ka hän ei tie­dä kuka hän­tä äänesti.

  132. Olen työ­mat­kai­li­ja, nykyi­ses­sä talou­den tilan­tees­sa ja vr:n toi­min­nan joh­dos­ta, asum­me Espoos­sa ja minä ajan autol­la­ni Saloon töi­hin. Työt ovat teol­li­suusa­lu­eel­la, työ­ajat vaih­te­le­vat, on asia­kas­koh­te­ta, tosi pal­jon autol­la liik­ku­mis­ta, pal­kas­ta ei juu­ri jää käteen. Per­na­muusi ton­ni­ka­lal­la ja lei­pä ilman mitään on ruo­ka vii­kol­la. Pal­jon jou­tuu siis uhrau­tu­maan, että saa palk­ka­työs­tä jon­kin­lais­ta palk­kaa. Autol­la ejet­tu koh­ta 400 000 ja pitäi­si saa­da vaih­det­tua. Rahaa ei ole. Enää voin tin­kiä vain vakuu­tuk­sis­ta ja net­ti­liit­ty­mäs­tä. Tie­dät­te­kö mil­tä tun­tuu lukea näi­tä Ber­ne­rin visioi­ta kun tie­tää, että se on työn loppu.Otetaan esim. kilo­met­ri­kor­vaus, emme käy mis­sään mis­sä on park­ki­mak­su, ainut haa­ve minul­la on pääs­tä välil­lä ret­kel­le laa­vul­le, pak­kaan autoon kamat ja ajan Tei­jol­le, jos jou­dun aja­maan sin­ne niin, että las­ken mitä kilo­met­ri mak­saa, en läh­de aja­maan, myyn sit­ten koko auton pois. Täl­lä het­kel­lä toi­min pal­jon myös yleis­hyö­dyl­li­sis­sä asiois­sa ja nuor­ten paris­sa, kaik­ki tämä jäi­si pois. Ihmet­te­len erit­täin pal­jon, mik­si kaik­ki täl­lai­nen pitää lopet­taa. Minul­la on koke­mus­ta miten ihmi­sen moti­voin­nin kaut­ta syn­tyy kai­ken­lai­sia hie­no­ja jut­tu­ja, kat­so­kaa maa­il­mal­le mitä tapah­tuu, kun teh­dään toi­sin päin.Tässä vain pie­ni ote aja­tuk­sis­ta­ni, en saa enää öisin unta, kun ajat­te­len„ että jou­dun työt­tö­mäk­si. Pol­ves­sa­ni on nivel­rik­ko joten lii­ku­mi­se­ni ei ole yhtä help­poa kuin teil­lä ter­veil­lä. Ymmär­tä­kää„ haluan mak­saa vero­ja koh­tuul­li­ses­ti, suu­rin­piir­tein kuin nyt on. Jät­tä­kää auto­ni vapaak­si mark­ki­na­voi­mien ahma­teil­ta. Haluan teh­dä töi­tä ja näyt­tää esi­merk­kiä lap­sil­le­ni. Onko tämä tosi­aan niin helk­ka­rin väärin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.