Huomioita sote-uudistuksesta (2) Valinnanvapaus ja alueellinen tasa-arvo

Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paut­ta vas­taan on käytet­ty argu­ment­ti­na sitä, että se aiheut­taa alueel­lista eri­ar­voisu­ut­ta, kos­ka run­sas palve­lu­tar­jon­ta ei ole mah­dol­lista kuin kaupungeissa.

En tätä argu­ment­tia hyväksy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kaupungeis­sa heiken­tää pavelu­ja syrjäseuduilla.

Muu­toin kyse on “ratik­ka-argu­men­tista”. Tämän mukaan Helsingis­sä ei saisi olla raitio­vaunu­ja, kos­ka ne eivät ole real­isti­nen mah­dol­lisu­us Utsjoel­la. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta sote-uud­is­tuk­ses­ta (2) Valin­nan­va­paus ja alueelli­nen tasa-arvo”

Huomioita sote-uudistuksesta (1) Valinnanvapaudessa suuri taloudellinen riski

Kun Keskus­ta sai maakun­ta­mallin, kokoomus sai valin­nan­va­pau­den ter­vey­den­huoltoon. Keskus­ta ehti jo pilaa­maan oman maakun­ta­mallinsa vaa­ti­mal­la, että myös Kes­ki-Poh­jan­maan on voita­va olla täy­si­val­tainen maakun­ta. Kun pohdi­taan, mitä tehtäviä maakun­nalle voi antaa, mit­tatikuk­si ote­taan Kes­ki-Poh­jan­maa ja Kain­uu. Jos nämä eivät tehtävistä itsenäis­es­ti selviä, ei sel­l­aista tehtävää voi antaa myöskään Uudelle­maalle. Aika vähäisek­si tulee maakun­tien tehtäväjoukko jäämään, jos tämä on peri­aate. Eihän 68 000 asukas­ta riitä edes palo- ja pelastustoimeen.

Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, aikooko kokoomus pila­ta oman valin­nan­va­paus­mall­insa ryhtymäl­lä ajat­tele­maan asi­aa lähin­nä myyjien (yksi­tyiset yri­tyk­set) eikä osta­jan (julki­nen val­ta) kannal­ta. Kun kuun­telee kokoomus­lais­ten puhei­ta, tämä ris­ki ei ole aivan olema­ton. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta sote-uud­is­tuk­ses­ta (1) Valin­nan­va­paudessa suuri taloudelli­nen riski”

Sote-rakennukset jääkööt kuntien omaisuudeksi

Sote-ratkaisul­la alkaa olla aikamoinen kiire, jos kuvitel­laan, että meil­lä on sote-vaalit puo­len­toista vuo­den kulut­tua. Kokon­aisu­us ei suo­raan sanoak­seni näytä hyvältä, kos­ka sotkus­sa ole­via asioi­ta on liikaa.

Yksi niistä on kun­tien sote-omaisu­u­den siir­to maakun­nille. Kyse on todel­la suures­ta omaisu­us­mas­sas­ta, jota vas­taan kun­nat ovat otta­neet lainaa. Tämän omaisu­u­den kir­jan­pitoar­vot ovat ihan mitä sattuu.

On esitet­ty, että omaisu­us siir­tyy maakun­nille ilmaisek­si. Yksi ratkaisumalli taas on, että mukana siir­tyy se pros­ent­tio­su­us kun­nan kaik­ista veloista, jon­ka siir­tyvä omaisu­us on kun­nan omaisu­ud­es­ta. Kaupunkikun­nat toisin sanoen eivät saa kor­vaus­ta lainkaan, jos niil­lä on maao­maisu­ut­ta tai ARA-asun­to­ja ja velkaiset maalaiskun­nat saa­vat täy­den kor­vauk­sen. Karvia ei saa mitään, kos­ka sil­lä ei ole lainkaan velkaa. Jat­ka lukemista “Sote-raken­nuk­set jääkööt kun­tien omaisuudeksi”

Priorisointi

Pri­or­isoin­ti olisi perin yksinker­taista, jos tietäisimme kaikkien hoito­jen ja lääkkei­den vaikut­tavu­u­den ja jos laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien määritelmä olisi kiis­ta­ton. Tar­jol­la ole­vat hoidot laitet­taisi­in kus­tan­nuste­hokku­u­den mukaiseen järjestyk­seen. Hoitoa annet­taisi­in alka­en parhaas­ta päästä, kunnes kaik­ki rahat on käytet­ty. Viimeinen annet­tu hoito muo­dostaisi rajan, jota kus­tan­nuste­hot­tomam­paa hoitoa ei annettaisi.

Tätä peri­aatet­ta vas­taan on vaikea väit­tää. Jos joku halu­aisi käyt­tää rahaa johonkin kus­tan­nuste­hot­tomak­si arvioitu­un, hän jou­tu­isi otta­maan rahat jostain hyödyl­lisem­mästä hoidosta.

Peri­aatet­ta ei saa rik­ki edes rahaa lisäämäl­lä. Vaa­dit­ta­van kus­tan­nuste­hokku­u­den raja vain siir­ty­isi alemmas.

Lääkärin hark­in­taa ei kuitenkaan voi kor­va­ta tasku­laskimel­la. Hoito­jen vaikut­tavu­ut­ta ei tun­neta tarkasti ja elämän laadun parane­m­i­nen on aina arvos­tuk­sen­varainen asia. Jat­ka lukemista “Pri­or­isoin­ti”

Soten rahoitus ei ole rakettitiedettä

Viime aikoina on käytet­ty usei­ta puheen­vuoro­ja, joiden mukaan koko sote-uud­is­tus uhkaa kaat­ua siihen, että on niin vaikea­ta päät­tää rahavirroista.

Minus­ta siinä ei ole mitään vaikea­ta, ellei halu­ta alkaa muut­taa asioista ihan vain muut­tamisen halusta.

Näin help­poa se on:

Maakun­ta mak­saa kaiken, myös nykyiset Kelan mak­samat lääkeko­r­vauk­set ja tak­si­mak­sat ter­veyskeskuk­si­in. Tässä yksikanavoit­tamises­sa on se hyvä puoli, että lääke­menoille ja muille hoit­o­menoille tulee sama mak­sa­ja. Usein ne nimit­täin ovat tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja. Jos palvelu­verkko har­ve­nee, tak­si­matko­ja tulee enem­män. Tässäkin on opti­moin­nin kannal­ta hyvä, että mak­sa­ja on sama. Jat­ka lukemista “Soten rahoi­tus ei ole rakettitiedettä”

Kokkolan synnytyssairaala

Olen saanut palautet­ta siitä, että ihmettelin radion suo­ras­sa lähetyk­sessä keskusta­laisen keskipo­h­jalaisen kansane­dus­ta­jan Mika Lin­tilän var­muut­ta siitä, että 68 000 asukkaan Kes­ki-Poh­jan­maal­la säi­lyy syn­ny­tys­sairaala. Laskin nopeasti päässä, että Kes­ki-Poh­jan­maal­ta syn­nyt­täjiä riit­tää korkein­taan kak­si päivässä.

Min­ua on val­is­tet­tu, että Kokkolan sairaalas­sa on 1500 syn­ny­tys­tä vuodessa eli neljä päivässä.  On siis nyt, kun syn­ny­tyk­sen tois­taisek­si vielä mak­sa­vat kun­nat. Mon­elle Poh­jan­maan tai Pohjois-Poh­jan­maan kun­nalle Kokkolan sairaala on lähempänä kuin oman maakun­nan Vaasa ja Oulu. Kun­nalle on aivan sama, mihin sairaalaan se mak­sun mak­saa, kun sairaalaa ei kuitenkaan omas­sa kun­nas­sa ole.

Tilanne muut­tuu, kun vas­tuu sotes­ta siir­tyy maakun­nalle. Jos Poh­jan­maan maakun­ta ostaa syn­ny­tyk­siä Vaasan sijas­ta Kokko­las­ta, rahaa siir­tyy omas­ta kiin­teästä bud­jetista naa­purin bud­jet­ti­in. Omaa toim­intaa pitää siis supis­taa, jos käyt­tää naa­purin palvelu­ja. Voi hyvinkin käy­dä niin, että maakun­ta ei kat­so hyväl­lä rahan siir­toa naa­puri­maakun­taan. Jat­ka lukemista “Kokkolan synnytyssairaala”

Valinnanvapaus terveydenhuollossa voi tulla erittäin kalliiksi, mutta muuten se on hyvä asia

Päätös valin­nan­va­paud­es­ta peruster­vey­den­huol­los­sa tehti­in taval­la, jol­la sitä ei pitäisi tehdä – ilman mitään kun­nol­lista valmis­telua. On tätä tietysti pohdit­tu pitkään, kos­ka Ruotsin esimerkkiähän tässä on tarkoi­tus noudattaa.

Aloite­taan siitä, mitä tämä ei merkitse

Jos min­un tarvit­see käväistä lääkäril­lä hake­mas­sa itses­tään selvä resep­ti, en varaa aikaa ter­veyskeskuk­seen vaan val­it­sen työ­paikan vier­essä ole­val­ta lääkäri­ase­mal­ta ajan. Niitä nimit­täin on siel­lä yllin kyllin niin, että voi vali­ta sopi­van ajoitet­tuna niin, että matkalla lau­takun­nan kok­ouk­seen voin hakea tämän lääkäriltä. Se vie min­ul­ta 15 min­u­ut­tia. Pelkkä matkus­t­a­mi­nen Viiskul­man ter­veysase­malle ja takaisin vie enem­män. Se, että Ter­veystalosta löy­tyy samana päivänä kym­meniä vapai­ta lääkäri­naiko­ja ja ter­veyskeskuk­ses­sa vas­ta viikko­jen päästä, ker­too jotain epä­tas­apain­os­ta ja resurssien haaskauk­ses­ta, mut­ta tämä on toinen tarina.

Täl­laista palve­lu­ta­soa oikeus vali­ta ter­veysase­ma ei tarkoi­ta eikä voi tarkoit­taa, kos­ka ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set nousi­si­vat räjähdys­mäis­es­ti. Meno­ja piti vähen­tää kolmel­la mil­jardil­la eikä lisätä kolmel­la mil­jardil­la. Jos halu­an säästää omaa aikaani, on oikein, että mak­san siitä itse. Jat­ka lukemista “Valin­nan­va­paus ter­vey­den­huol­los­sa voi tul­la erit­täin kalli­ik­si, mut­ta muuten se on hyvä asia”

Homeopaattinen demokratia

Ovatko kun­tay­htymät demokraat­tisia vai eivät? Jos asi­aa tutkii tutk­i­jankam­mios­sa sieltä juuri pois­tu­mat­ta, voi ajatel­la, että äänestäjän tah­to välit­tyy kun­tay­htymään. Asi­as­ta voi piirtää aivan demokraat­tiselta vaikut­ta­van kuvan. Ensin äänestäjä val­it­see val­tu­us­ton, val­tu­us­to val­it­see kaupung­in­hal­li­tuk­sen, ja kaupung­in­hal­li­tus tai val­tu­us­to val­it­see edus­ta­jat kun­tay­htymän hal­li­tuk­seen ja valtuustoon.

Tutk­i­jankam­mion ulkop­uol­ta kat­sot­tuna se näyt­tää aivan toiselta. Kun­tay­htymän val­tu­us­tol­la tai yhtymäkok­ouk­sel­la ei ole käytän­nön val­taa, vaan olen­naista on se, miten val­i­taan kun­tay­htymän hal­li­tus. Jat­ka lukemista “Home­opaat­ti­nen demokratia”

Sote kaatui eteenpäin

Sote-uud­is­tus sit­ten kaa­tui perus­tus­laki­valiokun­nas­sa tois­tamiseen. Yllät­tyikö joku? Vihreät oli­vat täl­lä kan­nal­la välit­tömästi perus­tus­laki­valiokun­nan edel­lisen tuomion jäl­keen. Noin kireäl­lä aikataul­ul­la ei voi valmis­tel­la kelvol­lista esi­tys­tä näin isos­ta aiheesta. Tätä kan­taa edusti myös Outi Alanko-Kahilu­o­to sosi­aali- ja terveysvaliokunnassa.

Uud­is­tus kaa­tui kuitenkin eteen­päin.  Tämä neljän vuo­den välil­lä aika seka­va pros­es­si on tuonut yhteisym­mär­ryk­sen merkit­tävästä asi­as­ta: soten oikea jär­jestämisalue on noin maakun­nan kokoinen. Jat­ka lukemista “Sote kaa­tui eteenpäin”

Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1

YLE Radio 1, Leiko­la ja Lähde per­jan­taina 27.2.2015 klo 10.05

Onko poliitikon ammatissa mitään järkeä? 

“Markus Leiko­la ja Jus­si Lähde etsivät poli­itikon ammatin syv­in­tä ole­mus­ta. Mil­laiseen ammat­ti­in uudet kansane­dus­ta­jat oikein astu­vat? Antaako media oikean kuvan poli­itikon työstä? Ja onko poli­ti­ik­ka rikki?Vieraina ovat toimit­ta­ja Ret­ta Räty ja kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaara.”

***

Ohjel­ma on kuun­neltavis­sa Ylen Areenas­sa.