Huomioita sote-uudistuksesta (2) Valinnanvapaus ja alueellinen tasa-arvo

Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paut­ta vas­taan on käytet­ty argu­ment­ti­na sitä, että se aiheut­taa alueel­lista eri­ar­voisu­ut­ta, kos­ka run­sas palve­lu­tar­jon­ta ei ole mah­dol­lista kuin kaupungeissa.

En tätä argu­ment­tia hyväksy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kaupungeis­sa heiken­tää pavelu­ja syrjäseuduilla.

Muu­toin kyse on “ratik­ka-argu­men­tista”. Tämän mukaan Helsingis­sä ei saisi olla raitio­vaunu­ja, kos­ka ne eivät ole real­isti­nen mah­dol­lisu­us Utsjoella. 

Alueel­liseen eri­ar­voisu­u­teen liit­tyy kuitenkin toinenkin seik­ka. Selvi­tyshenkilöra­por­tis­sa esitetään, että laa­ja valin­nan­va­paus lisää matkakus­tan­nuk­sia. Onko tarkoi­tus, että saa vali­ta palvelun kuin­ka kaukaa hyvän­sä ja laskut­taa matkaus­tan­nuk­set yhteiskunnalla?

En tiedä, miten on koulukul­je­tusten osal­la nyt Helsingis­sä, mut­ta aiem­min kun­ta mak­soi lähim­pään koulu­un, mut­ta jos lähin koulu ei kel­van­nut, sai mak­saa matkan itse.

24 vastausta artikkeliin “Huomioita sote-uudistuksesta (2) Valinnanvapaus ja alueellinen tasa-arvo”

  1. Pitääkö elin­si­ir­to­ja tehdä Kain­u­us­sa, kos­ka sieltä on lyhyt mat­ka jollekin poti­laalle kotiin?

    Poti­laana val­it­sisin sel­l­aisen paikan, jos­sa oper­aa­tioi­ta tehdän riittäväti. 

    Sen jäl­keen ollaan Helsingis­sä tai jos­sain, vaik­ka kolme vuorokaut­taa tehos­sa ja sen jäl­keen neljä päivää tehoste­tus­sa tarkkailus­sa. Sil­lon ei matkuste­ta. Tämän jäl­keen sit­ten voidaan jatkaa parin viikon hoito­jak­so oman maakun­nan sairaalas­sa ja lop­pu­osa vaik­ka oman ter­veyskeskusken vuodeosas­tol­la. Ainakin siel­lä mis­sä tarpeet kohtaa­vat hoidon.

    Joo, tulee matkaku­lu­ja ja siir­toku­lu­ja. Entä paljon mak­saa puoli­taitoinen ja sat­un­nais­es­ti käytet­ty hoitotiimi?

    Entä syöpähoidot? Yliopis­to­sairaala hoitaa. Matkakus­tan­nuk­sille vai­h­toe­hto on yöpymi­nen poti­lashotel­lis­sa hoito­jak­sol­la. Josko Kela val­it­sisi, että jos yö poti­lashotel­lis­sa on halvem­pi kuin matkaku­lut se on ihan ok? Säätöjä tai ainakin kulut pysyvät kurissa.

    Eivät nämä ole niin vaikei­ta asioi­ta suun­nitel­la ja opti­moi­da. Nokian kän­nykkä­tuotan­non logis­ti­ik­ka oli paljon mon­imutkaisem­pi pros­es­si saa­da kustannustehokkaaksi.

    Oleel­lista olisi yliopis­to­sairaaloiden työn­jako ja alueelli­nen ohjaus. Päiväkiru­giaa lähempänä, muu­ta isom­mis­sa yksiköissä.

  2. O.S. kir­joit­ti: “Tämän mukaan Helsingis­sä ei saisi olla raitio­vaunu­ja, kos­ka ne eivät ole real­isti­nen mah­dol­lisu­us Utsjoella.

    Ei ehkä kuu­lu soteen, mut­ta voisiko joku ker­toa, kos­ka Laut­tasaa­reen saadaan ratik­ka takaisin? Mis­sas­in yllät­tävän työes­teen takia harmil­lis­es­ti kaupungi­nosamme eilisen liiken­neil­lan, jos­sa min­un oli alun­perin tarkoi­tus kysyä tuo kysymys. Saarel­la on nyky­isin paljon enem­män asi­akaskun­taa kuin sil­loin ennen, jol­loin ratik­ka vielä kul­ki, joten real­is­min ehto täyt­tyy kyllä.

    Jos Laut­tasaari on osa kan­takaupunkia, eikö jo alueel­lisen tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den takia ole saarelle saata­va myös raitiovaunu?

    Käsit­tääk­seni metro on etupäässä tarkoitet­tu vain ala­maail­maan pää­tynyt­tä väkeä varten, joten toivon että raitio­vaunuista keskusteltaisi­in paljon enemmän.

    1. Laut­tasaa­reen tulee metro. Laut­tasaari ei ole kan­takaupunkia vaan kuu­luu liitos­alueeseen, joka liitet­ti­in Helsinki­in vuon­na 1946.

  3. Mil­loin Laut­tasaa­reen on kulkenut raitiovaunu?

    Tiedän että till Brändö en sådan har tarikerad.

  4. Sakke:
    O.S. kir­joit­ti: “Tämän mukaan Helsingis­sä ei saisi olla raitio­vaunu­ja, kos­ka ne eivät ole real­isti­nen mah­dol­lisu­us Utsjoella.

    Ei ehkä kuu­lu soteen, mut­ta voisiko joku ker­toa, kos­ka Laut­tasaa­reen saadaan ratik­ka takaisin? Mis­sas­in yllät­tävän työes­teen takia harmil­lis­es­ti kaupungi­nosamme eilisen liiken­neil­lan, jos­sa min­un oli alun­perin tarkoi­tus kysyä tuo kysymys. Saarel­la on nyky­isin paljon enem­män asi­akaskun­taa kuin sil­loin ennen, jol­loin ratik­ka vielä kul­ki, joten real­is­min ehto täyt­tyy kyllä.

    Jos Laut­tasaari on osa kan­takaupunkia, eikö jo alueel­lisen tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den takia ole saarelle saata­va myös raitiovaunu?

    Käsit­tääk­seni metro on etupäässä tarkoitet­tu vain ala­maail­maan pää­tynyt­tä väkeä varten, joten toivon että raitio­vaunuista keskusteltaisi­in paljon enemmän.

    Laut­taasaarene kul­kee kak­si nopeaa bus­siy­hteyt­tä. Mil­loin sinne on kulkenut raitovaunu?

    Kul­jen har­voin metrol­la, joten en osaa sanoa asi­akaskun­nas­ta mitään. Tänä iltana saa­toin metron­por­tille kon­sertista eläk­keel­lä olev­na lukion lehtorin.

  5. Markku af Heurlin: Laut­taasaarene kul­kee kak­si nopeaa bus­siy­hteyt­tä. Mil­loin sinne on kulkenut raitovaunu? 

    1900–1930 suurin piirtein, ennen kuin Laut­tasaa­reen meni mitän sil­taa, ja se oli hevosve­toinen eikä koskaan sähköis­tet­ty tai motorisoitu. Sil­lan valmis­tut­tua sinne alkoi kulkea busse­ja mut­ta raiti­otielle pidet­ti­in jonkin­laista optio­ta auki senkin jälkeen.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Laut­tasaa­reen tulee metro. Laut­tasaari ei ole kan­takaupunkia vaan kuu­luu liitos­alueeseen, joka liitet­ti­in Helsinki­in vuon­na 1946.

    Ja var­maankin raitio­vaunu kun­han Län­siväylä saadaan bule­vardis­oitua. Län­siväylän etäisyys Laut­tasaaren metroase­malle on pien­im­mil­lään suu­ru­us­lu­okkaa 500m joten bule­vardi­ratik­ka (ainakin) Koivusaares­ta Ruo­ho­lah­teen istuu luon­tev­asti kokonaisuuteen.

  7. En tätä argu­ment­tia hyväksy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kaupungeis­sa heiken­tää pavelu­ja syrjäseuduilla.

    No kyl­lähän tuo ilmiö on help­po perustel­la — jos pitää vali­ta kas­vat­taako lapsen kaupun­gin rajo­jen sisäpuolel­la vai ulkop­uolel­la, vaik­ka eroa matkas­sa olisi vain kilo­metri, mut­ta palveluis­sa eroa humat­tavasti, moni var­maan val­it­see asun­non kaupun­gin rajo­jen sisäpuolelta ihan sik­si että val­in­taa on enemmän.

    Sama ilmiöhän on vaik­ka asun­non val­it­semises­sa vaikka­pa työ­paikko­jen suh­teen. Mitä enem­män valinnnan­varaa on, sitä parem­mat mah­dol­lisu­udet saa­da töitä jne.

    Toki, jos voidaan osoit­taa, että vaik­ka syr­jäseuduil­la asu­isi kuin­ka vähän ihmisiä, niis­sä olisi edelleen samat palve­lut käytössä kuin ennen muut­toli­iket­tä, niin olisit oike­as­sa — valin­nan­va­paus ei heiken­nä palveluita.

    Toki kyse on niin yleis­es­tä imiöstä, että pelkästään ter­vey­den­huolto ei vaiku­ta asi­aan, moni muukin tek­i­jä puoltaa sitä, että ihmisen kan­nat­taa muut­taa kaupun­gin alueelle jos se on mah­dol­lista — nimeno­maan valin­nan­va­pau­den vuok­si, oli kyse sit­ten puolisos­ta, asun­nos­ta, työ­paikas­ta, koulus­sa opetet­tavista aineista, har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sista ja nyt ehkä terveydenhuollostakin.

    Se on vain yksi asia lisää pitkään lis­taan, mut­ta ei voitane väit­tää että sil­lä ei olisi merk­i­tys­tä kuitenkaan?

    1. Kyl­lä siel­lä kaupun­gin rajan toisel­la puolel­lakin saa vali­ta ne samat palve­lut, ne ovat vain kilo­metrin kauempana.
      Mut­ta laa­jem­min tuo aja­tus kuu­lostaa vähän pahal­ta, että jos kaupungeista tulee parem­pia, ihmisille tulee suurem­pi halu muut­taa kaupunkei­hin, joten kaupungeuista on tehtäövä huonompia.

  8. Meil­lä Suomes­sa ei ihmis­ten ole pakko asua maal­la ellei ammat­ti liity maat­alouteen tai met­sä­talouteen, kalas­tuk­seen tms. Jokainen maalais­lap­si pääsee koulu­un tak­sil­la ja jos halu­aa jatkaa opiskelua niin asun­to kaupungista löy­tyy ja saa opin­to­tukea jne. 

    Yleis­es­ti voi sanoa että julk­i­sista palveluista vain korkeakult­tuuri­palve­lut ovat heikom­mat maal­la kuin kaupungis­sa. Maal­la voi sit­ten vapaam­min har­ras­taa kalas­tus­ta, met­sästys­tä jne kuin kaupungis­sa. Ne jot­ka asu­vat vapaae­htois­es­ti maal­la tietävät kaik­ki nämä asiat.

  9. Ei kaupungeista huonom­pia kan­na­ta tehdä, mut­ta kulkuy­htey­det etenkin kri­it­tisi­in palvelui­hin pitäisi olla kunnossa.

  10. Kaipa tuo alueelli­nen eri­ar­voisu­us tulee ihan siitä Osmon esil­lä pitämästä kaupunkien houkut­tele­vu­ud­es­ta asuin­paikkoina. Tämä koros­tuu sem­moi­sis­sa ammateis­sa, jois­sa on parem­min vara vali­ta mis­sä työsken­telee: lääkärit tah­to­vat pakkau­tua kaupunke­hin ja sik­si valin­nan­vara on siel­lä (mis­sä tar­jon­ta, tai nyt ei ainakaan siel­lä mis­sä tar­jon­nas­ta on puutetta). 

    Tämä ei toki tarkoi­ta sitä, että kaupunke­ja yleen­sä ottaen pitäisi tahal­laan tehdä huonom­mik­si paikoik­si asua, mielestäni tarkoit­taa kum­minkin sitä, että lain­säätäjän anta­mal­la monop­o­lil­la toimivia lääkäre­itä on löy­dyt­tävä töi­hin koko maas­sa, vaik­ka sit­ten lieväl­lä pakol­la: esimerkik­isi lääkärin­toimen har­joit­ta­mi­nen muuten kuin virkatyönä voisi vaa­tia määräaikaisen luvan, näi­den määrää sit­ten säädeltäisi­in siten, että syr­jäseudul­lakin ovat virat täytettynä.

  11. R.Silfverberg: Yleis­es­ti voi sanoa että julk­i­sista palveluista vain korkeakult­tuuri­palve­lut ovat heikom­mat maal­la kuin kaupungis­sa. Maal­la voi sit­ten vapaam­min har­ras­taa kalas­tus­ta, met­sästys­tä jne kuin kaupungis­sa. Ne jot­ka asu­vat vapaae­htois­es­ti maal­la tietävät kaik­ki nämä asiat.

    Noh, olen kyl­lä asunut maal­la ja tiedän että ihan noin asi­at eivät ole — sil­loin kun kävin lukio­ta lin­ja-auto kul­ki aamuin illoin kaupunki­in, enää ei ole jäl­jel­lä kuin pysäk­in­paik­ka siinä mis­sä ennen kul­ki bus­si kaupunkiin.

    Postikin toki kul­kee, mut­ta esim. sun­nun­tain lehteä pitää hakea laatikos­ta, joka on mon­elle use­an kilo­metrin päässä kotoa. Kaupungis­sa aamule­hti kolah­taa aamuyöstä laatikos­ta sisään, maal­la se saa­puu joskus kymme­nen kieppeil­lä, jos hyvin käy.

    Puhe­lin- ja tietoli­iken­ney­htey­det eivät nekään aina ole ihan pri­imaa, tiet ovat kelirikon armoil­la, lun­ta luo­daan heti kun isän­tä on ehtinyt vetää kump­par­it jalka­an, hieko­tus järjestyy kot­tikär­ryl­lä ja läm­mi­tys ja vesi — joo, ne ovat oma lukun­sa nekin.

    Olet kyl­lä oike­as­sa, että met­sästys­tä ja kalas­tus­ta toki teo­ri­as­sa voi har­ras­taa “vapaam­min” maal­la, mut­ta yhtälail­la hyville paikoille pitää jotenkin kulkea, autol­la, mopol­la tai pyöräl­lä ja voihan tuos­sa Tam­merkoskessakin kalas­taa kai ihan lohikalaa, lyhyem­pi mat­ka itsel­läni tääl­lä kaupungis­sa on hyville kalavesille siis kuin mitä aikanaan maal­la asuessani.

    Olen kyl­lä monas­ti sanonut sitäkin, että maal­la asumises­sa on paljon hyvääkin. Mut­ta onhan se ihan väärä käsi­tys, että palve­lut oli­si­vat maal­la jotenkin samaa luokkaa kuin kaupungissa.

    Lisäk­si väärä käsi­tys on sekin, että maal­la tai maalaiskaupungeis­sa olisi vain maa- tai met­sä­talouteen liit­tyviä työ­paikko­ja. Karkeasti ottaen sieltä löy­tyy ihan saman­tyyp­pisiä töitä kuin kaupungeis­takin, mut­ta tietenkin resurssit niiden pyörit­tämiseen ovat paljon pienem­mät ja valin­nan­varaa on vähem­män. Eli siis on opet­ta­jia, muusikoi­ta, taiteil­i­joi­ta, lääkäre­itä, tietokonekaup­pi­ai­ta, kult­tuurisi­h­teere­itä, pank­in­jo­hta­jia ja niin edelleen. Joku n. 10.000 asukkaan maalaiskaupun­ki pyörit­tää yleen­sä jo melkoista määrä ammat­tiryh­miä, mut­ta mikä sit­ten on palvelu­iden taso riip­puu aina vähän tuurista.

  12. spot­tu: Ja var­maankin raitio­vaunu kun­han Län­siväylä saadaan bule­vardis­oitua. Län­siväylän etäisyys Laut­tasaaren metroase­malle on pien­im­mil­lään suu­ru­us­lu­okkaa 500m joten bule­vardi­ratik­ka (ainakin) Koivusaares­ta Ruo­ho­lah­teen istuu luon­tev­asti kokonaisuuteen.

    Nähtyäni Län­siväylän iltapäiväru­uhkan nos­tat­ta­man pölyp­il­ven tois­s­apäivänä (tietys­tä suun­nas­ta suh­teessa auringon val­oon) en enää tiedä, mitä bule­vardis­oin­nista pitäisi ajatella. 

    Mis­sään KSL:n tai val­tu­us­ton päätök­siä varten laa­di­tus­sa kuva-aineis­tossa ei sel­l­aista val­taisaa pölyp­il­veä ainakaan voi nähdä, asun­torak­en­ta­jien markki­noin­ti­ma­te­ri­aalis­sa vielä vähem­män. Olisiko jo Län­siväylän kevät­pe­sun aika?

  13. Sakke: Nähtyäni Län­siväylän iltapäiväru­uhkan nos­tat­ta­man pölyp­il­ven tois­s­apäivänä (tietys­tä suun­nas­ta suh­teessa auringon val­oon) en enää tiedä, mitä bule­vardis­oin­nista pitäisi ajatella. 

    Mis­sään KSL:n tai val­tu­us­ton päätök­siä varten laa­di­tus­sa kuva-aineis­tossa ei sel­l­aista val­taisaa pölyp­il­veä ainakaan voi nähdä, asun­torak­en­ta­jien markki­noin­ti­ma­te­ri­aalis­sa vielä vähem­män. Olisiko jo Län­siväylän kevät­pe­sun aika?

    Ei tietenkään vielä sil­loin, jos läm­pöti­la on pakkasen puolella!

  14. Tuo idea siinä että syr­jäseudun palve­lut pitäisi olla samat kuin kaupungeis­sa on mah­do­ton edes toteut­taa. Kaupungeis­sa asuu aina enem­män ihmisiä pienel­lä alueel­la. Jos Mosko­van alueen kokoa ver­rataan Ural­in­vuo­ril­ta Vladi­vos­toki­in asti ole­vaan alueeseen ja sit­ten san­o­taan että samat palve­lut niin Mosko­vas­sa kuin Uralil­ta Vladi­vos­toki­in niin en usko että mosko­valaiset pitäi­sivät siitä että hei­dän hienos­sa kaupungis­sa olisi läh­es tulkoon siperi­alainen palvelutaso.

  15. Utsjoel­la tai Ival­os­sa ei palve­lut juuri muu­tu Soten mukana.Jos asioi­ta hoide­taan järkevästi

    Ival­oon voi tul­la joku yksityinen,joka las­kee volyymei­hin tur­is­min mut­ta utsjokiset saa­vat tyy­tyä nykyiseen tasoon.

    Eikä se hoidon taso nytkään ole ollut kum­moinen , lähin­nä peruster­vey­den­hoidon ja pien­ten vam­mo­jen paikkailua

    Vähänkin vakavam­mat tapauk­set on vain arvioitu, annet­tu ensi­a­pua ja pakat­tu ambu­lanssi­in tai hekoon ja lähetet­ty Rovaniemelle tai Ouluun.

    Mat­ka kumpaankaan ei pitene Soten myötä.

    Lääkäri tarvit­see nykyaikaista hoitoa varten muu­takin kuin ste­toskoopin eikä nois­sa pienis­sä terkkareis­sa riitä volyymit a) ammat­ti­taidon ylläpi­toon b) konei­den ylläpitoon.

    Tyhjän­pant­ti­na ei kan­na­ta pitää erikois­lääkäriä eikä kalli­ita koneita.

  16. Syr­jäseudut ovat kepun ja per­su­jen peruskan­na­tusaluet­ta ja he pitävät mekkalaa lähin­nä poli­it­ti­sista syistä

    Kumpikin kalastelee ääniä pro­pa­gan­dal­la ja kumpikin halu­aa jakaa rahaa Kepulandiaan.

    Kepu­lan­di­as­sa ain­oi­ta oikei­ta veron­mak­sajia ovat kylän koirat , sik­si rahaa on saata­va muualta

  17. Sakke:
    O.S. kir­joit­ti: “Tämän mukaan Helsingis­sä ei saisi olla raitio­vaunu­ja, kos­ka ne eivät ole real­isti­nen mah­dol­lisu­us Utsjoella.

    Ei ehkä kuu­lu soteen, mut­ta voisiko joku ker­toa, kos­ka Laut­tasaa­reen saadaan ratik­ka takaisin? Mis­sas­in yllät­tävän työes­teen takia harmil­lis­es­ti kaupungi­nosamme eilisen liiken­neil­lan, jos­sa min­un oli alun­perin tarkoi­tus kysyä tuo kysymys. Saarel­la on nyky­isin paljon enem­män asi­akaskun­taa kuin sil­loin ennen, jol­loin ratik­ka vielä kul­ki, joten real­is­min ehto täyt­tyy kyllä.

    Jos Laut­tasaari on osa kan­takaupunkia, eikö jo alueel­lisen tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den takia ole saarelle saata­va myös raitiovaunu?

    Käsit­tääk­seni metro on etupäässä tarkoitet­tu vain ala­maail­maan pää­tynyt­tä väkeä varten, joten toivon että raitio­vaunuista keskusteltaisi­in paljon enemmän.

    Raitio­vaunu olisi pitänyt vetää Laut­tasaa­reen jo 1950-luvul­la. Näin tämä tilapäi­nen ratkaisu olisi ollut käytössä 60 vuot­ta. Keskus­tas­ta Vat­tuniemeen, saaren eteläre­unalle, menee täl­lä het­kel­lä jopa 22 bus­sia tun­nis­sa eikä tuol­lainen määrä ker­ta kaikki­aan ole ter­vet­tä mil­lään mittarilla.

  18. “Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paut­ta vas­taan on käytet­ty argu­ment­ti­na sitä, että se aiheut­taa alueel­lista eri­ar­voisu­ut­ta, kos­ka run­sas palve­lu­tar­jon­ta ei ole mah­dol­lista kuin kaupungeissa.
    En tätä argu­ment­tia hyväksy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kaupungeis­sa heiken­tää pavelu­ja syrjäseuduilla.”

    Eihän kukaan sanonut, että se heiken­täisi palvelu­ja syr­jäseudul­la vaan että se luo eri­ar­voisu­ut­ta. Sä myös itse kir­joitit noin, mut­ta et sit­ten ymmär­rä omaa tekstiäsi.

    Eri­ar­vos­tu­misen näkee hyvin vaik­ka koulu­tuk­ses­sa. Ei syr­jäseudun kouluista löy­dy mitään liikun­ta- tai musi­ikkilu­okkia, hädin tuskin päte­viä opet­ta­jia. Niis­sä lap­sille tar­jo­taan aivan täy­delli­nen min­i­mi ja usein alle, kun kukaan ei kuitenkaan vali­ta asi­as­ta. Ja mik­si tar­jot­taisinkaan, kun kaik­ki vähänkään parem­mat oppi­laat läh­tee kuitenkin pois kun­nas­ta, niin mik­si niihin suot­ta rahaa tuhlaamaan.

  19. Liian van­ha: Kepu­lan­di­as­sa ain­oi­ta oikei­ta veron­mak­sajia ovat kylän koirat , sik­si rahaa on saata­va muualta

    Kyl­lähän tuo on niin väärä väite kuin olla ja voi. 

    Jos kat­soo tuot kar­taa niin näkee että Suomes­sa on tiet­ty elämän­lan­ka jol­la menee parem­min kuin muualla

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/joissain-kunnissa-jopa-45-prosenttia-tuloista-tulee-erilaisina-tukina/4705324

    Jos tuom­moisia yleistyk­siä vetää, niin voisi sanoa, että Helsin­ki on Lai­hi­an ja Limin­gan välis­sä tulon­si­ir­rois­sa? Sem­moista Kon­ti­o­lah­den luokkaa.

  20. Ja tosi­aan en sano, että se on iloinen asia, että Helsin­ki on Lai­hi­an tasol­la nois­sa tilas­tois­sa — pääkaupungilla pitäisi mielestäni men­nä paljon, paljon parem­min kos­ka se on tämän maan finanssikeskus ja koko maan keskeisin yrit­täjyy­den keskus.

    Eli Suomen alamä­ki on Helsin­gin alamä­ki ja toisinpäin.

    Huolestut­ta­va tren­di on se, että Helsin­ki ale­taan jois­san piireis­sä ohit­taa ja hypätään suo­raan Tallinnaan yri­tysvero­tuk­sen ja palkko­jen vero­tuk­sen vuoksi.

    Ihan käytän­nön esimerkkinä, vaik­ka joku it-alan yrit­täjä jon­ka palka­s­ta vero­pros­ent­ti on Suomes­sa yli 50% — kun täm­möisiä ale­taan houkut­tele­maan tänne, muut­ta­vatko Tallinnaan vai tule­vatko tänne mak­samaan yli puo­let palka­s­ta veroja.

    Päätök­set siitä mis­sä jamas­sa Suo­mi on nyt makaa on tehty lop­ul­ta Helsingis­sä — Eduskun­tat­alos­sa. Suuri osa siitä val­las­ta mikä tässä maas­sa on makaa siel­lä ja toisaal­ta myös vastuu.

    Ja toki siinä painaa myös noiden syr­jäseu­tu­jen tukem­i­nen, mut­ta jonkin­lainen ratkaisu pitäisi löytää. Eivät ne Helsin­gin 40.000 työtön­tä ja tämä koko Sote-sop­pa mitään pieniä ongelmia nekään ole, mut­ta jos jotain muu­tos­ta halu­taan niin sitä pitäisi mielestäni hakea sieltä mis­sä sitä akti­ivis­es­ti voi tapah­tua, eli paran­ta­mal­la yri­tys­ten toimintaedellytyksiä.

  21. Tarkalleen ottaen ei pidä paikkaansa, että “aiem­min kun­ta mak­soi lähim­pään koulu­un, mut­ta jos lähin koulu ei kel­van­nut, sai mak­saa matkan itse.”

    Ter­mi on lähik­oulu, ei lähin koulu. Ne ovat eri asia. Esimerkik­si mei­dän lapsemme viralli­nen lähik­oulu, jos­sa hänelle on ensisi­jainen paik­ka, on 1.5 kilo­metrin päässä suor­in­ta käve­lyre­it­tiä. Tur­val­lisem­pi reit­ti on 1.6 km. Lähempänä on toisen koulun 1–2 luokkien sivu­toimip­iste, jonne on matkaa 0.9 km ja joka on tutun päiväkodin vier­essä. Tämän koulun pää­toimip­is­teeseen on matkaa 1.3 km.

    Saimme juuri päätök­sen, jon­ka mukaan lap­si pääsee tuo­hon lähim­pään koulu­un, jos suos­tumme itse mak­samaan koulumatkat. Päätös on tietysti tehty vakio­for­maat­ti­in, mut­ta tun­tui has­sul­ta, että kaupun­ki olisi peri­aat­teessa valmis mak­samaan matkaku­lut kauem­mas, mut­ta ei lähemmäs.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.