Huomioita sote-uudistuksesta (2) Valinnanvapaus ja alueellinen tasa-arvo

Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paut­ta vas­taan on käy­tet­ty argu­ment­ti­na sitä, että se aiheut­taa alu­eel­lis­ta eriar­voi­suut­ta, kos­ka run­sas pal­ve­lu­tar­jon­ta ei ole mah­dol­lis­ta kuin kaupungeissa.

En tätä argu­ment­tia hyväk­sy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kau­pun­geis­sa hei­ken­tää pave­lu­ja syrjäseuduilla.

Muu­toin kyse on “ratik­ka-argu­men­tis­ta”. Tämän mukaan Hel­sin­gis­sä ei sai­si olla rai­tio­vau­nu­ja, kos­ka ne eivät ole rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus Utsjoella. 

Alu­eel­li­seen eriar­voi­suu­teen liit­tyy kui­ten­kin toi­nen­kin seik­ka. Sel­vi­tys­hen­ki­lö­ra­por­tis­sa esi­te­tään, että laa­ja valin­nan­va­paus lisää mat­ka­kus­tan­nuk­sia. Onko tar­koi­tus, että saa vali­ta pal­ve­lun kuin­ka kau­kaa hyvän­sä ja las­kut­taa mat­kaus­tan­nuk­set yhteiskunnalla?

En tie­dä, miten on kou­lu­kul­je­tus­ten osal­la nyt Hel­sin­gis­sä, mut­ta aiem­min kun­ta mak­soi lähim­pään kou­luun, mut­ta jos lähin kou­lu ei kel­van­nut, sai mak­saa mat­kan itse.

24 vastausta artikkeliin “Huomioita sote-uudistuksesta (2) Valinnanvapaus ja alueellinen tasa-arvo”

  1. Pitää­kö elin­siir­to­ja teh­dä Kai­nuus­sa, kos­ka siel­tä on lyhyt mat­ka jol­le­kin poti­laal­le kotiin?

    Poti­laa­na valit­si­sin sel­lai­sen pai­kan, jos­sa ope­raa­tioi­ta teh­dän riittäväti. 

    Sen jäl­keen ollaan Hel­sin­gis­sä tai jos­sain, vaik­ka kol­me vuo­ro­kaut­taa tehos­sa ja sen jäl­keen nel­jä päi­vää tehos­te­tus­sa tark­kai­lus­sa. Sil­lon ei mat­kus­te­ta. Tämän jäl­keen sit­ten voi­daan jat­kaa parin vii­kon hoi­to­jak­so oman maa­kun­nan sai­raa­las­sa ja lop­puo­sa vaik­ka oman ter­veys­kes­kus­ken vuo­deo­sas­tol­la. Aina­kin siel­lä mis­sä tar­peet koh­taa­vat hoidon.

    Joo, tulee mat­ka­ku­lu­ja ja siir­to­ku­lu­ja. Entä pal­jon mak­saa puo­li­tai­toi­nen ja satun­nai­ses­ti käy­tet­ty hoitotiimi?

    Entä syö­pä­hoi­dot? Yli­opis­to­sai­raa­la hoi­taa. Mat­ka­kus­tan­nuk­sil­le vaih­toeh­to on yöpy­mi­nen poti­las­ho­tel­lis­sa hoi­to­jak­sol­la. Jos­ko Kela valit­si­si, että jos yö poti­las­ho­tel­lis­sa on hal­vem­pi kuin mat­ka­ku­lut se on ihan ok? Sää­tö­jä tai aina­kin kulut pysy­vät kurissa.

    Eivät nämä ole niin vai­kei­ta asioi­ta suun­ni­tel­la ja opti­moi­da. Nokian kän­nyk­kä­tuo­tan­non logis­tiik­ka oli pal­jon moni­mut­kai­sem­pi pro­ses­si saa­da kustannustehokkaaksi.

    Oleel­lis­ta oli­si yli­opis­to­sai­raa­loi­den työn­ja­ko ja alu­eel­li­nen ohjaus. Päi­vä­ki­ru­gi­aa lähem­pä­nä, muu­ta isom­mis­sa yksiköissä.

  2. O.S. kir­joit­ti: “Tämän mukaan Hel­sin­gis­sä ei sai­si olla rai­tio­vau­nu­ja, kos­ka ne eivät ole rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus Utsjoella.

    Ei ehkä kuu­lu soteen, mut­ta voi­si­ko joku ker­toa, kos­ka Laut­ta­saa­reen saa­daan ratik­ka takai­sin? Mis­sa­sin yllät­tä­vän työ­es­teen takia har­mil­li­ses­ti kau­pun­gin­osam­me eili­sen lii­ken­neil­lan, jos­sa minun oli alun­pe­rin tar­koi­tus kysyä tuo kysy­mys. Saa­rel­la on nykyi­sin pal­jon enem­män asia­kas­kun­taa kuin sil­loin ennen, jol­loin ratik­ka vie­lä kul­ki, joten rea­lis­min ehto täyt­tyy kyllä.

    Jos Laut­ta­saa­ri on osa kan­ta­kau­pun­kia, eikö jo alu­eel­li­sen tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den takia ole saa­rel­le saa­ta­va myös raitiovaunu?

    Käsit­tääk­se­ni met­ro on etu­pääs­sä tar­koi­tet­tu vain ala­maa­il­maan pää­ty­nyt­tä väkeä var­ten, joten toi­von että rai­tio­vau­nuis­ta kes­kus­tel­tai­siin pal­jon enemmän.

    1. Laut­ta­saa­reen tulee met­ro. Laut­ta­saa­ri ei ole kan­ta­kau­pun­kia vaan kuu­luu lii­to­sa­lu­ee­seen, joka lii­tet­tiin Hel­sin­kiin vuon­na 1946.

  3. Mil­loin Laut­ta­saa­reen on kul­ke­nut raitiovaunu?

    Tie­dän että till Brän­dö en sådan har tarikerad.

  4. Sak­ke:
    O.S. kir­joit­ti: “Tämän mukaan Hel­sin­gis­sä ei sai­si olla rai­tio­vau­nu­ja, kos­ka ne eivät ole rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus Utsjoella.

    Ei ehkä kuu­lu soteen, mut­ta voi­si­ko joku ker­toa, kos­ka Laut­ta­saa­reen saa­daan ratik­ka takai­sin? Mis­sa­sin yllät­tä­vän työ­es­teen takia har­mil­li­ses­ti kau­pun­gin­osam­me eili­sen lii­ken­neil­lan, jos­sa minun oli alun­pe­rin tar­koi­tus kysyä tuo kysy­mys. Saa­rel­la on nykyi­sin pal­jon enem­män asia­kas­kun­taa kuin sil­loin ennen, jol­loin ratik­ka vie­lä kul­ki, joten rea­lis­min ehto täyt­tyy kyllä.

    Jos Laut­ta­saa­ri on osa kan­ta­kau­pun­kia, eikö jo alu­eel­li­sen tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den takia ole saa­rel­le saa­ta­va myös raitiovaunu?

    Käsit­tääk­se­ni met­ro on etu­pääs­sä tar­koi­tet­tu vain ala­maa­il­maan pää­ty­nyt­tä väkeä var­ten, joten toi­von että rai­tio­vau­nuis­ta kes­kus­tel­tai­siin pal­jon enemmän.

    Laut­taa­saa­re­ne kul­kee kak­si nope­aa bus­siyh­teyt­tä. Mil­loin sin­ne on kul­ke­nut raitovaunu?

    Kul­jen har­voin met­rol­la, joten en osaa sanoa asia­kas­kun­nas­ta mitään. Tänä ilta­na saa­toin met­ron­por­til­le kon­ser­tis­ta eläk­keel­lä olev­na lukion lehtorin.

  5. Mark­ku af Heur­lin: Laut­taa­saa­re­ne kul­kee kak­si nope­aa bus­siyh­teyt­tä. Mil­loin sin­ne on kul­ke­nut raitovaunu? 

    1900–1930 suu­rin piir­tein, ennen kuin Laut­ta­saa­reen meni mitän sil­taa, ja se oli hevos­ve­toi­nen eikä kos­kaan säh­köis­tet­ty tai moto­ri­soi­tu. Sil­lan val­mis­tut­tua sin­ne alkoi kul­kea bus­se­ja mut­ta rai­tio­tiel­le pidet­tiin jon­kin­lais­ta optio­ta auki sen­kin jälkeen.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Laut­ta­saa­reen tulee met­ro. Laut­ta­saa­ri ei ole kan­ta­kau­pun­kia vaan kuu­luu lii­to­sa­lu­ee­seen, joka lii­tet­tiin Hel­sin­kiin vuon­na 1946.

    Ja var­maan­kin rai­tio­vau­nu kun­han Län­si­väy­lä saa­daan bule­var­di­soi­tua. Län­si­väy­län etäi­syys Laut­ta­saa­ren met­roa­se­mal­le on pie­nim­mil­lään suu­ruus­luok­kaa 500m joten bule­var­di­ra­tik­ka (aina­kin) Koi­vusaa­res­ta Ruo­ho­lah­teen istuu luon­te­vas­ti kokonaisuuteen.

  7. En tätä argu­ment­tia hyväk­sy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kau­pun­geis­sa hei­ken­tää pave­lu­ja syrjäseuduilla.

    No kyl­lä­hän tuo ilmiö on help­po perus­tel­la — jos pitää vali­ta kas­vat­taa­ko lap­sen kau­pun­gin rajo­jen sisä­puo­lel­la vai ulko­puo­lel­la, vaik­ka eroa mat­kas­sa oli­si vain kilo­met­ri, mut­ta pal­ve­luis­sa eroa humat­ta­vas­ti, moni var­maan valit­see asun­non kau­pun­gin rajo­jen sisä­puo­lel­ta ihan sik­si että valin­taa on enemmän.

    Sama ilmiö­hän on vaik­ka asun­non valit­se­mi­ses­sa vaik­ka­pa työ­paik­ko­jen suh­teen. Mitä enem­män valinn­nan­va­raa on, sitä parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da töi­tä jne.

    Toki, jos voi­daan osoit­taa, että vaik­ka syr­jä­seu­duil­la asui­si kuin­ka vähän ihmi­siä, niis­sä oli­si edel­leen samat pal­ve­lut käy­tös­sä kuin ennen muut­to­lii­ket­tä, niin oli­sit oikeas­sa — valin­nan­va­paus ei hei­ken­nä palveluita.

    Toki kyse on niin ylei­ses­tä imiös­tä, että pel­käs­tään ter­vey­den­huol­to ei vai­ku­ta asi­aan, moni muu­kin teki­jä puol­taa sitä, että ihmi­sen kan­nat­taa muut­taa kau­pun­gin alu­eel­le jos se on mah­dol­lis­ta — nime­no­maan valin­nan­va­pau­den vuok­si, oli kyse sit­ten puo­li­sos­ta, asun­nos­ta, työ­pai­kas­ta, kou­lus­sa ope­tet­ta­vis­ta aineis­ta, har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta ja nyt ehkä terveydenhuollostakin.

    Se on vain yksi asia lisää pit­kään lis­taan, mut­ta ei voi­ta­ne väit­tää että sil­lä ei oli­si mer­ki­tys­tä kuitenkaan?

    1. Kyl­lä siel­lä kau­pun­gin rajan toi­sel­la puo­lel­la­kin saa vali­ta ne samat pal­ve­lut, ne ovat vain kilo­met­rin kauempana.
      Mut­ta laa­jem­min tuo aja­tus kuu­los­taa vähän pahal­ta, että jos kau­pun­geis­ta tulee parem­pia, ihmi­sil­le tulee suu­rem­pi halu muut­taa kau­pun­kei­hin, joten kau­pun­geuis­ta on teh­täö­vä huonompia.

  8. Meil­lä Suo­mes­sa ei ihmis­ten ole pak­ko asua maal­la ellei ammat­ti lii­ty maa­ta­lou­teen tai met­sä­ta­lou­teen, kalas­tuk­seen tms. Jokai­nen maa­lais­lap­si pää­see kou­luun tak­sil­la ja jos halu­aa jat­kaa opis­ke­lua niin asun­to kau­pun­gis­ta löy­tyy ja saa opin­to­tu­kea jne. 

    Ylei­ses­ti voi sanoa että jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta vain kor­kea­kult­tuu­ri­pal­ve­lut ovat hei­kom­mat maal­la kuin kau­pun­gis­sa. Maal­la voi sit­ten vapaam­min har­ras­taa kalas­tus­ta, met­säs­tys­tä jne kuin kau­pun­gis­sa. Ne jot­ka asu­vat vapaa­eh­toi­ses­ti maal­la tie­tä­vät kaik­ki nämä asiat.

  9. Ei kau­pun­geis­ta huo­nom­pia kan­na­ta teh­dä, mut­ta kul­ku­yh­tey­det eten­kin kriit­ti­siin pal­ve­lui­hin pitäi­si olla kunnossa.

  10. Kai­pa tuo alu­eel­li­nen eriar­voi­suus tulee ihan sii­tä Osmon esil­lä pitä­mäs­tä kau­pun­kien hou­kut­te­le­vuu­des­ta asuin­paik­koi­na. Tämä koros­tuu sem­moi­sis­sa amma­teis­sa, jois­sa on parem­min vara vali­ta mis­sä työs­ken­te­lee: lää­kä­rit tah­to­vat pak­kau­tua kau­pun­ke­hin ja sik­si valin­nan­va­ra on siel­lä (mis­sä tar­jon­ta, tai nyt ei aina­kaan siel­lä mis­sä tar­jon­nas­ta on puutetta). 

    Tämä ei toki tar­koi­ta sitä, että kau­pun­ke­ja yleen­sä ottaen pitäi­si tahal­laan teh­dä huo­nom­mik­si pai­koik­si asua, mie­les­tä­ni tar­koit­taa kum­min­kin sitä, että lain­sää­tä­jän anta­mal­la mono­po­lil­la toi­mi­via lää­kä­rei­tä on löy­dyt­tä­vä töi­hin koko maas­sa, vaik­ka sit­ten lie­väl­lä pakol­la: esi­mer­ki­ki­si lää­kä­rin­toi­men har­joit­ta­mi­nen muu­ten kuin vir­ka­työ­nä voi­si vaa­tia mää­rä­ai­kai­sen luvan, näi­den mää­rää sit­ten sää­del­täi­siin siten, että syr­jä­seu­dul­la­kin ovat virat täytettynä.

  11. R.Silfverberg: Ylei­ses­ti voi sanoa että jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta vain kor­kea­kult­tuu­ri­pal­ve­lut ovat hei­kom­mat maal­la kuin kau­pun­gis­sa. Maal­la voi sit­ten vapaam­min har­ras­taa kalas­tus­ta, met­säs­tys­tä jne kuin kau­pun­gis­sa. Ne jot­ka asu­vat vapaa­eh­toi­ses­ti maal­la tie­tä­vät kaik­ki nämä asiat.

    Noh, olen kyl­lä asu­nut maal­la ja tie­dän että ihan noin asiat eivät ole — sil­loin kun kävin lukio­ta lin­ja-auto kul­ki aamuin illoin kau­pun­kiin, enää ei ole jäl­jel­lä kuin pysä­kin­paik­ka sii­nä mis­sä ennen kul­ki bus­si kaupunkiin.

    Pos­ti­kin toki kul­kee, mut­ta esim. sun­nun­tain leh­teä pitää hakea laa­ti­kos­ta, joka on monel­le usean kilo­met­rin pääs­sä kotoa. Kau­pun­gis­sa aamu­leh­ti kolah­taa aamu­yös­tä laa­ti­kos­ta sisään, maal­la se saa­puu jos­kus kym­me­nen kiep­peil­lä, jos hyvin käy.

    Puhe­lin- ja tie­to­lii­ken­neyh­tey­det eivät nekään aina ole ihan prii­maa, tiet ovat keli­ri­kon armoil­la, lun­ta luo­daan heti kun isän­tä on ehti­nyt vetää kump­pa­rit jal­kaan, hie­ko­tus jär­jes­tyy kot­ti­kär­ryl­lä ja läm­mi­tys ja vesi — joo, ne ovat oma lukun­sa nekin.

    Olet kyl­lä oikeas­sa, että met­säs­tys­tä ja kalas­tus­ta toki teo­rias­sa voi har­ras­taa “vapaam­min” maal­la, mut­ta yhtä­lail­la hyvil­le pai­koil­le pitää joten­kin kul­kea, autol­la, mopol­la tai pyö­räl­lä ja voi­han tuos­sa Tam­mer­kos­kes­sa­kin kalas­taa kai ihan lohi­ka­laa, lyhyem­pi mat­ka itsel­lä­ni tääl­lä kau­pun­gis­sa on hyvil­le kala­ve­sil­le siis kuin mitä aika­naan maal­la asuessani.

    Olen kyl­lä monas­ti sano­nut sitä­kin, että maal­la asu­mi­ses­sa on pal­jon hyvää­kin. Mut­ta onhan se ihan vää­rä käsi­tys, että pal­ve­lut oli­si­vat maal­la joten­kin samaa luok­kaa kuin kaupungissa.

    Lisäk­si vää­rä käsi­tys on sekin, että maal­la tai maa­lais­kau­pun­geis­sa oli­si vain maa- tai met­sä­ta­lou­teen liit­ty­viä työ­paik­ko­ja. Kar­keas­ti ottaen siel­tä löy­tyy ihan saman­tyyp­pi­siä töi­tä kuin kau­pun­geis­ta­kin, mut­ta tie­ten­kin resurs­sit nii­den pyö­rit­tä­mi­seen ovat pal­jon pie­nem­mät ja valin­nan­va­raa on vähem­män. Eli siis on opet­ta­jia, muusi­koi­ta, tai­tei­li­joi­ta, lää­kä­rei­tä, tie­to­ko­ne­kaup­piai­ta, kult­tuu­ri­sih­tee­rei­tä, pan­kin­joh­ta­jia ja niin edel­leen. Joku n. 10.000 asuk­kaan maa­lais­kau­pun­ki pyö­rit­tää yleen­sä jo mel­kois­ta mää­rä ammat­ti­ryh­miä, mut­ta mikä sit­ten on pal­ve­lui­den taso riip­puu aina vähän tuurista.

  12. spot­tu: Ja var­maan­kin rai­tio­vau­nu kun­han Län­si­väy­lä saa­daan bule­var­di­soi­tua. Län­si­väy­län etäi­syys Laut­ta­saa­ren met­roa­se­mal­le on pie­nim­mil­lään suu­ruus­luok­kaa 500m joten bule­var­di­ra­tik­ka (aina­kin) Koi­vusaa­res­ta Ruo­ho­lah­teen istuu luon­te­vas­ti kokonaisuuteen.

    Näh­tyä­ni Län­si­väy­län ilta­päi­vä­ruuh­kan nos­tat­ta­man pöly­pil­ven tois­sa­päi­vä­nä (tie­tys­tä suun­nas­ta suh­tees­sa aurin­gon valoon) en enää tie­dä, mitä bule­var­di­soin­nis­ta pitäi­si ajatella. 

    Mis­sään KSL:n tai val­tuus­ton pää­tök­siä var­ten laa­di­tus­sa kuva-aineis­tos­sa ei sel­lais­ta val­tai­saa pöly­pil­veä aina­kaan voi näh­dä, asun­to­ra­ken­ta­jien mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lis­sa vie­lä vähem­män. Oli­si­ko jo Län­si­väy­län kevät­pe­sun aika?

  13. Sak­ke: Näh­tyä­ni Län­si­väy­län ilta­päi­vä­ruuh­kan nos­tat­ta­man pöly­pil­ven tois­sa­päi­vä­nä (tie­tys­tä suun­nas­ta suh­tees­sa aurin­gon valoon) en enää tie­dä, mitä bule­var­di­soin­nis­ta pitäi­si ajatella. 

    Mis­sään KSL:n tai val­tuus­ton pää­tök­siä var­ten laa­di­tus­sa kuva-aineis­tos­sa ei sel­lais­ta val­tai­saa pöly­pil­veä aina­kaan voi näh­dä, asun­to­ra­ken­ta­jien mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lis­sa vie­lä vähem­män. Oli­si­ko jo Län­si­väy­län kevät­pe­sun aika?

    Ei tie­ten­kään vie­lä sil­loin, jos läm­pö­ti­la on pak­ka­sen puolella!

  14. Tuo idea sii­nä että syr­jä­seu­dun pal­ve­lut pitäi­si olla samat kuin kau­pun­geis­sa on mah­do­ton edes toteut­taa. Kau­pun­geis­sa asuu aina enem­män ihmi­siä pie­nel­lä alu­eel­la. Jos Mos­ko­van alu­een kokoa ver­ra­taan Ura­lin­vuo­ril­ta Vla­di­vos­to­kiin asti ole­vaan alu­ee­seen ja sit­ten sano­taan että samat pal­ve­lut niin Mos­ko­vas­sa kuin Ura­lil­ta Vla­di­vos­to­kiin niin en usko että mos­ko­va­lai­set pitäi­si­vät sii­tä että hei­dän hie­nos­sa kau­pun­gis­sa oli­si lähes tul­koon sipe­ria­lai­nen palvelutaso.

  15. Uts­joel­la tai Iva­los­sa ei pal­ve­lut juu­ri muu­tu Soten mukana.Jos asioi­ta hoi­de­taan järkevästi

    Iva­loon voi tul­la joku yksityinen,joka las­kee volyy­mei­hin turis­min mut­ta uts­jo­ki­set saa­vat tyy­tyä nykyi­seen tasoon.

    Eikä se hoi­don taso nyt­kään ole ollut kum­moi­nen , lähin­nä perus­ter­vey­den­hoi­don ja pien­ten vam­mo­jen paikkailua

    Vähän­kin vaka­vam­mat tapauk­set on vain arvioi­tu, annet­tu ensia­pua ja pakat­tu ambu­lans­siin tai hekoon ja lähe­tet­ty Rova­nie­mel­le tai Ouluun.

    Mat­ka kum­paan­kaan ei pite­ne Soten myötä.

    Lää­kä­ri tar­vit­see nyky­ai­kais­ta hoi­toa var­ten muu­ta­kin kuin ste­tos­koo­pin eikä nois­sa pie­nis­sä terk­ka­reis­sa rii­tä volyy­mit a) ammat­ti­tai­don yllä­pi­toon b) konei­den ylläpitoon.

    Tyh­jän­pant­ti­na ei kan­na­ta pitää eri­kois­lää­kä­riä eikä kal­lii­ta koneita.

  16. Syr­jä­seu­dut ovat kepun ja per­su­jen perus­kan­na­tusa­luet­ta ja he pitä­vät mek­ka­laa lähin­nä poliit­ti­sis­ta syistä

    Kum­pi­kin kalas­te­lee ääniä pro­pa­gan­dal­la ja kum­pi­kin halu­aa jakaa rahaa Kepulandiaan.

    Kepu­lan­dias­sa ainoi­ta oikei­ta veron­mak­sa­jia ovat kylän koi­rat , sik­si rahaa on saa­ta­va muualta

  17. Sak­ke:
    O.S. kir­joit­ti: “Tämän mukaan Hel­sin­gis­sä ei sai­si olla rai­tio­vau­nu­ja, kos­ka ne eivät ole rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus Utsjoella.

    Ei ehkä kuu­lu soteen, mut­ta voi­si­ko joku ker­toa, kos­ka Laut­ta­saa­reen saa­daan ratik­ka takai­sin? Mis­sa­sin yllät­tä­vän työ­es­teen takia har­mil­li­ses­ti kau­pun­gin­osam­me eili­sen lii­ken­neil­lan, jos­sa minun oli alun­pe­rin tar­koi­tus kysyä tuo kysy­mys. Saa­rel­la on nykyi­sin pal­jon enem­män asia­kas­kun­taa kuin sil­loin ennen, jol­loin ratik­ka vie­lä kul­ki, joten rea­lis­min ehto täyt­tyy kyllä.

    Jos Laut­ta­saa­ri on osa kan­ta­kau­pun­kia, eikö jo alu­eel­li­sen tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den takia ole saa­rel­le saa­ta­va myös raitiovaunu?

    Käsit­tääk­se­ni met­ro on etu­pääs­sä tar­koi­tet­tu vain ala­maa­il­maan pää­ty­nyt­tä väkeä var­ten, joten toi­von että rai­tio­vau­nuis­ta kes­kus­tel­tai­siin pal­jon enemmän.

    Rai­tio­vau­nu oli­si pitä­nyt vetää Laut­ta­saa­reen jo 1950-luvul­la. Näin tämä tila­päi­nen rat­kai­su oli­si ollut käy­tös­sä 60 vuot­ta. Kes­kus­tas­ta Vat­tu­nie­meen, saa­ren ete­lä­reu­nal­le, menee täl­lä het­kel­lä jopa 22 bus­sia tun­nis­sa eikä tuol­lai­nen mää­rä ker­ta kaik­ki­aan ole ter­vet­tä mil­lään mittarilla.

  18. Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paut­ta vas­taan on käy­tet­ty argu­ment­ti­na sitä, että se aiheut­taa alu­eel­lis­ta eriar­voi­suut­ta, kos­ka run­sas pal­ve­lu­tar­jon­ta ei ole mah­dol­lis­ta kuin kaupungeissa.
    En tätä argu­ment­tia hyväk­sy, ennen kuin joku ker­too, miten valin­nan­va­paus kau­pun­geis­sa hei­ken­tää pave­lu­ja syrjäseuduilla.”

    Eihän kukaan sano­nut, että se hei­ken­täi­si pal­ve­lu­ja syr­jä­seu­dul­la vaan että se luo eriar­voi­suut­ta. Sä myös itse kir­joi­tit noin, mut­ta et sit­ten ymmär­rä omaa tekstiäsi.

    Eriar­vos­tu­mi­sen näkee hyvin vaik­ka kou­lu­tuk­ses­sa. Ei syr­jä­seu­dun kou­luis­ta löy­dy mitään lii­kun­ta- tai musiik­ki­luok­kia, hädin tus­kin päte­viä opet­ta­jia. Niis­sä lap­sil­le tar­jo­taan aivan täy­del­li­nen mini­mi ja usein alle, kun kukaan ei kui­ten­kaan vali­ta asias­ta. Ja mik­si tar­jot­tai­sin­kaan, kun kaik­ki vähän­kään parem­mat oppi­laat läh­tee kui­ten­kin pois kun­nas­ta, niin mik­si nii­hin suot­ta rahaa tuhlaamaan.

  19. Lii­an van­ha: Kepu­lan­dias­sa ainoi­ta oikei­ta veron­mak­sa­jia ovat kylän koi­rat , sik­si rahaa on saa­ta­va muualta

    Kyl­lä­hän tuo on niin vää­rä väi­te kuin olla ja voi. 

    Jos kat­soo tuot kar­taa niin näkee että Suo­mes­sa on tiet­ty elä­män­lan­ka jol­la menee parem­min kuin muualla

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/joissain-kunnissa-jopa-45-prosenttia-tuloista-tulee-erilaisina-tukina/4705324

    Jos tuom­moi­sia yleis­tyk­siä vetää, niin voi­si sanoa, että Hel­sin­ki on Lai­hian ja Limin­gan välis­sä tulon­siir­rois­sa? Sem­mois­ta Kon­tio­lah­den luokkaa.

  20. Ja tosi­aan en sano, että se on iloi­nen asia, että Hel­sin­ki on Lai­hian tasol­la nois­sa tilas­tois­sa — pää­kau­pun­gil­la pitäi­si mie­les­tä­ni men­nä pal­jon, pal­jon parem­min kos­ka se on tämän maan finans­si­kes­kus ja koko maan kes­kei­sin yrit­tä­jyy­den keskus.

    Eli Suo­men ala­mä­ki on Hel­sin­gin ala­mä­ki ja toisinpäin.

    Huo­les­tut­ta­va tren­di on se, että Hel­sin­ki ale­taan jois­san pii­reis­sä ohit­taa ja hypä­tään suo­raan Tal­lin­naan yri­tys­ve­ro­tuk­sen ja palk­ko­jen vero­tuk­sen vuoksi.

    Ihan käy­tän­nön esi­merk­ki­nä, vaik­ka joku it-alan yrit­tä­jä jon­ka pal­kas­ta vero­pro­sent­ti on Suo­mes­sa yli 50% — kun täm­möi­siä ale­taan hou­kut­te­le­maan tän­ne, muut­ta­vat­ko Tal­lin­naan vai tule­vat­ko tän­ne mak­sa­maan yli puo­let pal­kas­ta veroja.

    Pää­tök­set sii­tä mis­sä jamas­sa Suo­mi on nyt makaa on teh­ty lopul­ta Hel­sin­gis­sä — Edus­kun­ta­ta­los­sa. Suu­ri osa sii­tä val­las­ta mikä täs­sä maas­sa on makaa siel­lä ja toi­saal­ta myös vastuu.

    Ja toki sii­nä pai­naa myös noi­den syr­jä­seu­tu­jen tuke­mi­nen, mut­ta jon­kin­lai­nen rat­kai­su pitäi­si löy­tää. Eivät ne Hel­sin­gin 40.000 työ­tön­tä ja tämä koko Sote-sop­pa mitään pie­niä ongel­mia nekään ole, mut­ta jos jotain muu­tos­ta halu­taan niin sitä pitäi­si mie­les­tä­ni hakea siel­tä mis­sä sitä aktii­vi­ses­ti voi tapah­tua, eli paran­ta­mal­la yri­tys­ten toimintaedellytyksiä.

  21. Tar­kal­leen ottaen ei pidä paik­kaan­sa, että “aiem­min kun­ta mak­soi lähim­pään kou­luun, mut­ta jos lähin kou­lu ei kel­van­nut, sai mak­saa mat­kan itse.”

    Ter­mi on lähi­kou­lu, ei lähin kou­lu. Ne ovat eri asia. Esi­mer­kik­si mei­dän lap­sem­me viral­li­nen lähi­kou­lu, jos­sa hänel­le on ensi­si­jai­nen paik­ka, on 1.5 kilo­met­rin pääs­sä suo­rin­ta käve­ly­reit­tiä. Tur­val­li­sem­pi reit­ti on 1.6 km. Lähem­pä­nä on toi­sen kou­lun 1–2 luok­kien sivu­toi­mi­pis­te, jon­ne on mat­kaa 0.9 km ja joka on tutun päi­vä­ko­din vie­res­sä. Tämän kou­lun pää­toi­mi­pis­tee­seen on mat­kaa 1.3 km.

    Saim­me juu­ri pää­tök­sen, jon­ka mukaan lap­si pää­see tuo­hon lähim­pään kou­luun, jos suos­tum­me itse mak­sa­maan kou­lu­mat­kat. Pää­tös on tie­tys­ti teh­ty vakio­for­maat­tiin, mut­ta tun­tui has­sul­ta, että kau­pun­ki oli­si peri­aat­tees­sa val­mis mak­sa­maan mat­ka­ku­lut kau­em­mas, mut­ta ei lähemmäs.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.