Homeopaattinen demokratia

Ovat­ko kun­tayh­ty­mät demo­kraat­ti­sia vai eivät? Jos asi­aa tut­kii tut­ki­jan­kam­mios­sa siel­tä juu­ri pois­tu­mat­ta, voi aja­tel­la, että äänes­tä­jän tah­to välit­tyy kun­tayh­ty­mään. Asias­ta voi piir­tää aivan demo­kraat­ti­sel­ta vai­kut­ta­van kuvan. Ensin äänes­tä­jä valit­see val­tuus­ton, val­tuus­to valit­see kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen, ja kau­pun­gin­hal­li­tus tai val­tuus­to valit­see edus­ta­jat kun­tayh­ty­män hal­li­tuk­seen ja valtuustoon.

Tut­ki­jan­kam­mion ulko­puol­ta kat­sot­tu­na se näyt­tää aivan toi­sel­ta. Kun­tayh­ty­män val­tuus­tol­la tai yhty­mä­ko­kouk­sel­la ei ole käy­tän­nön val­taa, vaan olen­nais­ta on se, miten vali­taan kun­tayh­ty­män hallitus.

Täs­tä ei ole kun­nol­li­sia peli­sään­tö­jä. Sik­si tuon valin­nan tekee puo­luei­den pii­riyh­dis­tys­ten sih­tee­rien kokous, jos­sa ei ole yhtään vaa­leil­la valit­tua hen­ki­löä. Muo­dol­li­ses­ti nämä eivät valit­se hen­ki­löi­tä, mut­ta päät­tä­vät, mis­tä puo­lu­ees­ta ja kun­nas­ta ja mitä suku­puol­ta hal­li­tuk­sen jäse­net tule­vat. Val­tuus­toil­la ei ole tämän valin­nan kans­sa mitään teke­mis­tä. Puo­lu­ees­ta riip­puen hen­ki­lö­va­lin­nan sil­tä osin, kun valin­nan­va­raa on, teke­vät joko val­tuus­to­ryh­mät tai puo­lue­jär­jes­töt. Val­tuus­toa ei asial­la vaivata.

Muo­dol­li­ses­ti kor­kein val­ta kun­tayh­ty­mäs­sä on yhty­mä­ko­kouk­sel­la tai val­tuus­tol­la, mut­ta käy­tän­nös­sä ei mitään val­taa. Jos jotain val­taa on, nuo­kin pai­kat lää­ni­te­tään puo­lueit­tain ja kun­nit­tain niin, että jokais­ta puo­luet­ta edus­taa oikea mää­rä ihmi­siä. (Kun­tayh­ty­mä­ko­kouk­sis­sa tätä rajoi­tus­ta ei tai­da olla eikä kokouk­seen osal­lis­tu­vien puo­lue­kan­nal­la edes ole mer­ki­tys­tä, kos­ka kyse on impe­ra­tii­vi­ses­ta man­daa­tis­ta, jon­ka käy­tös­tä päät­tää kun­nan­hal­li­tus.)  Sii­hen, mitä puo­luet­ta edus­taa Por­nais­ten ainoa edus­ta­ja, ei Por­nais­ten kun­nal­lis­vaa­lien tulok­sel­la ole mitään merkitystä.

Tämä puo­lueit­tain lää­nit­tä­mi­nen alu­een koko­nais­tu­lok­sen perus­teel­la mut­ta piit­taa­mat­to­muus yksit­täi­sen kun­nan vaa­li­tu­lok­ses­ta joh­taa usein sii­hen, että jon­kun puo­lu­een Hel­sin­gis­sä saa­mil­la äänil­lä tulee vali­tuk­si saman puo­lu­een espoo­lai­nen edus­ta­ja, joka on aivan eri miel­tä saman puo­lu­een hel­sin­ki­läis­ten edus­ta­jien kans­sa ja myös nii­den äänes­tä­jien kans­sa, joi­den äänil­lä hän toi­mie­li­mes­sä istuu.

 

76 vastausta artikkeliin “Homeopaattinen demokratia”

  1. Heip­pa..! Etkö­hän sä tuol­la esi­tyk­sel­lä saa elä­ke­päi­vik­si tuot­toi­san konsulttihomman..ei tar­vit­se julkaista.

  2. HD on hyvä ter­mi, itse näin sen alun perin Yli­op­pi­las­leh­des­sä omi­na opiskeluaikoinani.

  3. Kun­tayh­ty­mien edus­ta­jis­tot ja hal­li­tuk­set ovat fani­tus­paik­ko­ja, jois­sa lähin­nä hyväk­sy­tään anne­tut asiat. Jäse­nek­si pää­see ansiok­kaal­la poliit­ti­sel­la uralla. 

    Ter­vey­den­huol­los­sa jäse­net ovat ter­vey­den­huol­lon omaa väkeä, kou­lu­tuk­ses­sa taas ope­tuk­sen ammat­ti­lai­sia — ja sik­si asi­kas­ko­ke­mus jää aina kovin heikoksi.

    Lop­pu­pe­leis­sä kun­tien talous­joh­ta­jien ilmoi­tus, ettei oo rahaa on se mik­kä on edes hie­man mer­ki­tys­tä. No, val­tio tasaa ja maksaa..

    Siel­lä on ihan hyviä ihmi­siä, osa tur­hau­tu­nei­ta, osa taas vain tyk­kää olla muka­na. Mut­ta se ohjaus ja päät­tä­mi­nen — ja ennen muu­ta kaik­ki vas­tuu asiak­kais­ta ja raho­jen hyö­dyl­li­ses­tä käy­tös­tä puuttuu.

    Lisäk­si kun­tayh­ty­mien edus­tus on puo­lie­li­ni­kä­si­tä — jos kiin­tiö paik­ka säi­lyy, edus­ta­ja pysyy teki mitä tahan­sa. Se on se mikä eni­ten on demo­kra­ti­aa vastaan.

  4. JTS:
    ‘snip’
    Ter­vey­den­huol­los­sa jäse­net ovat ter­vey­den­huol­lon omaa väkeä, kou­lu­tuk­ses­sa taas ope­tuk­sen ammat­ti­lai­sia – ja sik­si asia­kas­ko­ke­mus jää aina kovin heikoksi.
    ‘snip’

    Tämä ei kyl­lä pidä paikkaansa.
    ‘snip’

    Lop­pu­pe­leis­sä kun­tien talous­joh­ta­jien ilmoi­tus, ettei oo rahaa on se mik­kä on edes hie­man mer­ki­tys­tä. No, val­tio tasaa ja maksaa..
    ‘snip’

    Ei pidä tämä­kään paik­kaan­sa, vaik­ka kun­nal­la ei oli­si rahaa (mikä on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta), kun­tayh­ty­mäl­tä läh­tee las­ku ja kun­ta maksaa.

    Kun­tien talous­ih­mi­set saa­vat toki esit­tää näke­myk­si­ään ja nii­hin saa­te­taan jopa suh­tau­tua ymmär­tä­väi­ses­ti, mut­ta lop­pu­pe­leis­sä (ja nime­no­maan lop­pu­pe­leis­sä) kun­tayh­ty­mä tekee, mitä halu­aa — jopa perus­so­pi­muk­ses­ta piittaamatta. 

  5. Tuo yhty­män hal­li­tus on väis­tä­mät­tä kool­taan pie­neh­kö, ja siel­lä usei­den kun­tien asioi­ta hoi­taa siis pie­ni jouk­ko ihmi­siä. Toi­mi­va demo­kra­tia syn­tyy täs­sä sii­tä, että kun­ta voi vali­ta mil­lai­siin kun­tayh­ty­miin se kuu­luu. Tuo pie­nen jou­kon pyö­rit­tä­mä hal­li­tus pal­ve­lee kaik­kia jäsen­kun­tia sik­si, että jos se ei pal­ve­li­si, yhty­män jäse­net vaih­tai­si­vat leiriä.

    Nyt hal­li­tus on kehi­tel­lyt ehdo­tuk­sia, jois­sa kun­nat sidot­tai­siin kiin­teäs­ti yhteen pal­ve­lun tar­joa­jaan. Kun­nil­ta katoai­si valin­nan mah­dol­li­suus. Ne mak­sai­si­vat sen mitä käs­ke­tään, pal­ve­luis­ta jot­ka ovat mitä ovat. Näin demokr­tia muut­tuu homeo­paat­ti­sek­si. Nyl­kyi­nen mal­li on näi­hin hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­siin ver­rat­tu­na var­sin demokraattinen.

  6. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Toi­mi­va demo­kra­tia syn­tyy täs­sä sii­tä, että kun­ta voi vali­ta mil­lai­siin kun­tayh­ty­miin se kuu­luu. Tuo pie­nen jou­kon pyö­rit­tä­mä hal­li­tus pal­ve­lee kaik­kia jäsen­kun­tia sik­si, että jos se ei pal­ve­li­si, yhty­män jäse­net vaih­tai­si­vat leiriä.
    ‘snip’

    Kun­nan siir­tä­mi­nen maan­tie­teel­li­ses­ti toi­sel­le alu­eel­le on mel­ko han­ka­laa, joten mah­dol­li­suus vali­ta sai­raan­hoi­to­pii­ri on todel­li­nen vain nii­den rajoil­la — ja sai­raan­hoi­to­pii­rit ovat pak­ko­kun­tayh­ty­miä, johon­kin on kuu­lut­ta­va — sama oli nyt kaa­tu­nees­sa sote-esityksessä.

    Hyvä näkö­koh­ta siis, mut­ta rea­lis­ti­nen vain sii­nä tapauk­ses­sa, että kun­nan voi­si siir­tää toi­seen paikkaan 😉

  7. Rai­mo K: Kun­nan siir­tä­mi­nen maan­tie­teel­li­ses­ti toi­sel­le alu­eel­le on mel­ko han­ka­laa, joten mah­dol­li­suus vali­ta sai­raan­hoi­to­pii­ri on todel­li­nen vain nii­den rajoil­la – ja sai­raan­hoi­to­pii­rit ovat pak­ko­kun­tayh­ty­miä, johon­kin on kuu­lut­ta­va – sama oli nyt kaa­tu­nees­sa sote-esityksessä.

    Hyvä näkö­koh­ta siis, mut­ta rea­lis­ti­nen vain sii­nä tapauk­ses­sa, että kun­nan voi­si siir­tää toi­seen paikkaan 

    - Nykyi­sin kun­tayh­ty­mät ovat tyy­pil­li­ses­ti hal­li­tuk­sen (ja oppo­si­tion­kin) ehdo­tuk­sia pie­nem­piä. Useim­mil­la kun­nil­la on raja­naa­pu­ri­na toi­nen­kin kun­tayh­ty­mä, johon voi­si liit­tyä mil­loin vain.

    - Isois­sa­kin kun­tayh­ty­mis­sä lai­ta-alu­een pie­net kun­nat, jot­ka ovat suu­rim­mas­sa vaa­ras­sa, kun pal­ve­lui­ta ale­taan lei­ka­ta, ovat naa­pu­ri­kun­tayh­ty­män kyl­jes­sä. Yhty­män pitäi­si siis tar­jo­ta koh­tuul­li­set pal­ve­lut kauim­mil­le ja pie­nim­mil­le­kin, ettei­vät lii­ty kil­pai­le­van naa­pu­ri­kun­tayh­ty­mään. Samal­la kai kes­ki­mat­kan­kin kun­nat sai­si­vat koh­tuul­lis­ta palvelua.

    - Suu­ris­sa kun­tayh­ty­mis­sä etäi­syy­det pal­ve­lui­hin voi­vat venyä pit­kik­si. Tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa etäi­sim­piä kun­tia alka­vat kiin­nos­taa myös muut nykyis­tä kau­kai­sem­mat palvelut.

    - Kil­pai­le­va kun­tayh­ty­mä saat­tai­si tar­jo­ta pal­ve­lui­ta jopa kun­nas­sa itses­sään. Tämä­hän kun­taa kiin­nos­tai­si, vaik­ka eri­kois­tu­neem­mat pal­ve­lut oli­si­vat­kin hie­man kau­en­pa­na. (Hmm, ole­tam­me­ko­han täs­sä, että sote­uu­dis­tuk­sen on tar­koi­tus­kin hei­ken­tää pal­ve­lui­ta ja riis­tää pie­nil­tä kun­nil­ta nii­den omat hyvät pal­ve­lut, ja teh­dä niis­tä jon­kin kau­kai­sen kes­kus­kau­pun­gin pit­kä­mat­kai­sia palvelunsaajia.)

    - Jo uhka kun­tayh­ty­män vaih­ta­mi­ses­ta riit­tää pal­ve­lui­den pitä­mi­seen jär­ke­väl­lä tasol­la. Kun­tien sito­mi­nen val­tion ukaa­sil­la pysy­väs­ti yhden isän­nän ala­mai­sek­si pois­taa kil­pai­lul­li­set insen­tii­vit tar­jo­ta hyvää pal­ve­lua lähes täy­del­li­ses­ti. Vapaus vali­ta aut­taa siis aina, enem­män tai vähemmän.

    - Raha on myös vah­va kon­sult­ti, eikä vain etäi­syys (tai pal­ve­lui­den taso). Vapaus vali­ta estäi­si myös huo­non talou­den­pi­don ja koh­tuut­to­man rahas­tuk­sen. Tupla­mat­ka eri­kois­lää­kä­ril­le ei oli­si ongel­ma, jos kun­nan kulut saa­daan las­ke­maan oleellisesti.

  8. Kun kun­tayh­ty­män hal­li­tus ja val­tuus­to ovat lei­ma­sin, val­ta on jos­sain. Eivät poliit­ti­ses­ti vali­tut joh­ta­jat ihan höl­mö­jä ole, kun­nan­joh­ta­jien puhe­lui­hin vas­ta­taan ja kuun­nel­laan edes hieman. 

    Todel­la­kin, aina lop­pu­pe­leis­sä kun­tayh­ty­män tekee mitä halu­aa. Osa-opti­moin­ti ja oman edun ja vai­ku­tus­val­lan säi­lyt­tä­mi­nen on etusijalla. 

    Pal­jon­ko pie­nes­sä kun­nas­sa voi­daan aidos­ti itse päät­tää? Ehkä tonttikaupoista? 

    Poli­tii­kas­sa kiin­nos­tus vai­kut­taa myös paik­ka­ja­koon, toki myös sivu­tu­lo­jen mää­rä. Van­hem­pi polii­tik­ko valit­see ensin ja pii­ri­sih­tee­ri päättää.

  9. Rai­mo K: Hyvä näkö­koh­ta siis, mut­ta rea­lis­ti­nen vain sii­nä tapauk­ses­sa, että kun­nan voi­si siir­tää toi­seen paikkaan

    Tai sit­ten anne­taan kan­sa­lais­ten vali­ta vapaas­ti, min­kä kun­nan kun­ta­lai­sia halua­vat olla, fyy­si­ses­tä sijain­nis­ta välit­tä­mät­tä. Täl­löin valin­ta toi­mi­si demo­kra­tian kor­vik­kee­na. (Ei demo­kra­tia­na, kos­ka demo­kra­tias­sa ei olla toi­mit­ta­jia kil­pai­lut­ta­via asiak­kai­ta vaan pää­tök­siä teke­viä kansalaisia.)

  10. Juho Laa­tu: – Nykyi­sin kun­tayh­ty­mät ovat tyy­pil­li­ses­ti hal­li­tuk­sen (ja oppo­si­tion­kin) ehdo­tuk­sia pie­nem­piä. Useim­mil­la kun­nil­la on raja­naa­pu­ri­na toi­nen­kin kun­tayh­ty­mä, johon voi­si liit­tyä mil­loin vain.
    ‘snip’

    Sai­raan­hoi­to­pii­ri on täs­mäl­leen sen kokoi­nen kuin mitä vii­mei­sim­mäs­sä sote-esi­tyk­ses­sä oli — ja sotes­ta­han nyt puhutaan.

    Epäi­le­mät­tä pie­ni kun­tayh­ty­mä on demo­kraat­ti­sem­pi kuin suu­ri ja monet niis­tä toi­mi­vat­kin var­sin hyvin, siis ilman nii­tä paha­mai­nei­sia “levei­tä hartioita”.

    Ja “kun­tayh­ty­mä saat­tai­si tar­jo­ta pal­ve­lui­ta jopa kun­nas­sa itses­sään” — tot­ta kai, kyl­lä kun­tayh­ty­mien pal­ve­lut sijait­se­vat fyy­si­ses­ti kun­nis­sa, mis­sä­pä muuallakaan.

  11. ano­nil­li: Tai sit­ten anne­taan kan­sa­lais­ten vali­ta vapaas­ti, min­kä kun­nan kun­ta­lai­sia halua­vat olla, fyy­si­ses­tä sijain­nis­ta välit­tä­mät­tä. Täl­löin valin­ta toi­mi­si demo­kra­tian kor­vik­kee­na. (Ei demo­kra­tia­na, kos­ka demo­kra­tias­sa ei olla toi­mit­ta­jia kil­pai­lut­ta­via asiak­kai­ta vaan pää­tök­siä teke­viä kansalaisia.) 

    Mai­nio aja­tus — ja var­maan­kin kaik­ki hel­sin­ki­läi­set haluai­si­vat sil­loin olla kauniaislaisia 😉

  12. ano­nil­li: Tai sit­ten anne­taan kan­sa­lais­ten vali­ta vapaas­ti, min­kä kun­nan kun­ta­lai­sia halua­vat olla, fyy­si­ses­tä sijain­nis­ta välit­tä­mät­tä. Täl­löin valin­ta toi­mi­si demo­kra­tian kor­vik­kee­na. (Ei demo­kra­tia­na, kos­ka demo­kra­tias­sa ei olla toi­mit­ta­jia kil­pai­lut­ta­via asiak­kai­ta vaan pää­tök­siä teke­viä kansalaisia.)

    Valin­nan vapaus on peri­aat­tees­sa hyvä molem­mil­la tasoil­la. Pik­ku­kun­nis­sa tär­ke­ää on kui­ten­kin se, että perus­ta­son pal­ve­lut saa­daan tuo­tua lähel­le kan­sa­lai­sia. Tämä tar­koit­taa, että oli­si hyvä, jos kaik­ki har­vaa­na­su­tun kun­nan asuk­kaat ottai­si­vat perus­pal­ve­lun­sa samas­ta pai­kas­ta. Eri­kois­pal­ve­lu­jen tasol­la kil­pai­lu ja jokai­sen kan­sa­lai­sen vapaa valin­ta voi­si olla toi­mi­vam­paa. Yhdes­tä kun­nas­ta voi­si läh­teä eri­kois­pal­ve­lui­hin yhteen tai toi­seen suun­taan. Tämän valin­nan ei tar­vit­si­si olla edes asu­kas­koh­tai­nen, vaan yksit­täi­nen asu­kas voi­si hakea pal­ve­lui­ta yhdel­lä ker­ral­la yhdes­tä ja toi­sel­la ker­ral­la toi­ses­ta suunnasta.

    Ruot­sis­sa on kokeil­tu kan­sa­lais­ten vapaa­ta valin­taa. Käsit­tääk­se­ni kau­pun­geis­sa (eri­tyi­ses­ti hyvin­voi­vil­la asui­na­lueil­la) jär­jes­te­lyyn on oltu mel­ko tyy­ty­väi­siä, mut­ta haja-asu­tusa­lueil­la tilan­ne ei ole ollut yhtä positiivinen.

    Voi siis aja­tel­la, että perus­pal­ve­lui­den tasol­la voi pai­not­taa yleis­tä saa­ta­vuut­ta kai­kil­le kaik­kial­la, ja eri­kois­tu­nei­den pal­ve­lui­den koh­dal­la, ja pai­kois­sa jois­sa asu­kas­ti­heys ylitt­tää tie­tyn tason, vapaam­paa kil­pai­lua ja vapaa­ta kun­tien ja asuk­kai­den valintaa.

  13. Kun­tayh­ty­mis­sä (ja tule­vis­sa maa­kun­ta­hal­lin­nois­sa?) voi­si käyt­tää arpa­jär­jes­tel­mää: kun­tien val­tuus­tois­ta arvot­tai­siin kun­nan kokoon suh­teu­tet­tu mää­rä edus­ta­jia toi­mi­maan myös kun­tayh­ty­män johdossa. 

    Ei tar­vit­tai­si kak­sia vaa­le­ja, ja kui­ten­kin edus­ta­jus­to vas­tai­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tilas­tol­li­ses­ti demo­kraat­tis­ta tah­toa. Joo, aina välil­lä joku pik­ku­puo­lu­een edus­ta­ja pää­si­si yllät­tä­vän tär­ke­ään ase­maan, mut­ta tätä sat­tui­si vain har­voin, ja se voi­si toi­saal­ta olla hyvä­kin asia demo­kra­tian kannalta.

  14. Ant­ti Vär­tö:
    Kun­tayh­ty­mis­sä (ja tule­vis­sa maa­kun­ta­hal­lin­nois­sa?) voi­si käyt­tää arpa­jär­jes­tel­mää: kun­tien val­tuus­tois­ta arvot­tai­siin kun­nan kokoon suh­teu­tet­tu mää­rä edus­ta­jia toi­mi­maan myös kun­tayh­ty­män johdossa.
    ‘snip’

    Arvon­ta ei tun­nu kovin­kaan demo­kraat­ti­sel­ta, kan­sa ei sii­hen pää­se vaikuttamaan.

    Muu­toin maa­kun­nan liit­to­jen val­tuus­to­jen kokoon­pa­no tapah­tuu suu­rin­piir­tein esit­tä­mäl­lä­si taval­la eli 1) maa­kun­ta­val­tuus­ton jäsen­ten tulee olla myös jäsen­kun­nan val­tuu­tet­tu­ja ja 2) maa­kun­ta­val­tuus­ton kokoon­pa­non tulee nou­dat­taa kun­ta­vaa­lien äänijakautumaa.

    Seu­rauk­se­na on ollut, että puo­luei­den pii­ri­sih­tee­rit päät­tä­vät, kei­tä maa­kun­ta­val­tuus­toon kuu­luu. Ja tosi­aan, myös pik­ku­puo­lu­eet (ja puo­luei­siin kuu­lu­mat­to­mat­kin) saa­vat edus­ta­jan­sa — mut­ta eivät vaikutusmahdollisuuksia!

  15. Juho Laa­tu: Valin­nan vapaus on peri­aat­tees­sa hyvä molem­mil­la tasoil­la. Pik­ku­kun­nis­sa tär­ke­ää on kui­ten­kin se, että perus­ta­son pal­ve­lut saa­daan tuo­tua lähel­le kan­sa­lai­sia. Tämä tar­koit­taa, että oli­si hyvä, jos kaik­ki har­vaa­na­su­tun kun­nan asuk­kaat ottai­si­vat perus­pal­ve­lun­sa samas­ta paikasta.
    ‘snip’

    Lähel­lä ja samas­ta pai­kas­ta? Täs­sä on loo­gi­nen ris­ti­rii­ta sil­lä kun­nan reu­nas­ta ‘samaan paik­kaan’ voi olla sato­ja kilo­met­re­jä tai vaih­toeh­toi­ses­ti pit­käl­ti mer­ta välissä.

  16. Ant­ti Vär­tö: Kun­tayh­ty­mis­sä (ja tule­vis­sa maa­kun­ta­hal­lin­nois­sa?) voi­si käyt­tää arpa­jär­jes­tel­mää: kun­tien val­tuus­tois­ta arvot­tai­siin kun­nan kokoon suh­teu­tet­tu mää­rä edus­ta­jia toi­mi­maan myös kun­tayh­ty­män johdossa.

    Nyky­tek­nii­kan avul­la voi­si hyvin aja­tel­la myös jär­jes­te­lyä, jos­sa kaik­kien kun­tien kaik­ki kun­nan­val­tuu­te­tut voi­vat äänes­tää. Fyy­si­siin kokouk­siin lähe­tet­täi­siin vain osa poru­kas­ta, mut­ta äänes­tyk­set tapah­tui­si­vat netissä.

  17. Rai­mo K: Lähel­lä ja samas­ta pai­kas­ta? Täs­sä on loo­gi­nen ris­ti­rii­ta sil­lä kun­nan reu­nas­ta ‘samaan paik­kaan’ voi olla sato­ja kilo­met­re­jä tai vaih­toeh­toi­ses­ti pit­käl­ti mer­ta välissä.

    Mah­dol­li­sim­man lähel­tä, pai­kois­ta jihin saa­daan kerät­tyä kriit­ti­nen mas­sa asiak­kai­ta. Har­vaa­na­su­tuis­sa kun­nis­sa asu­vat ovat jo hyväk­sy­neet sen tosi­asian, että mat­ka kun­nal­li­siin pal­ve­lui­hin on pidem­pi kuin ratik­ka­kau­pun­geis­sa. Perus­ta­son ter­veys­pal­ve­lut voi jär­jes­tää pie­nis­sä­kin kun­nis­sa. Pisim­mät etäi­syy­det kai jos­sain Lapin suu­rim­mas­sa kunnassa.

    Jos oikein halu­taan virit­tää, voi­si jär­jes­tää kier­tä­vän lää­kä­rin yhte­nä päi­vä­nä vii­kos­sa jon­ne­kin kylä­ta­lol­le. Tai­ta­vat ihmi­set tosin nyky­ään jo pitää enem­män kir­kon­ky­län pysy­väs­tä ter­veys­kes­kuk­ses­ta, ja mah­dol­li­ses­ti naa­pu­ri­kun­nan 24/7 päivystyksestä.

  18. Juho Laa­tu: Nyky­tek­nii­kan avul­la voi­si hyvin aja­tel­la myös jär­jes­te­lyä, jos­sa kaik­kien kun­tien kaik­ki kun­nan­val­tuu­te­tut voi­vat äänes­tää. Fyy­si­siin kokouk­siin lähe­tet­täi­siin vain osa poru­kas­ta, mut­ta äänes­tyk­set tapah­tui­si­vat netissä. 

    Eipä sit­ten fyy­si­siä kokouk­sia tar­vit­tai­si­kaan — ja suu­rim­man kun­nan val­tuu­te­tut jyräisivät.

  19. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Jos oikein halu­taan virit­tää, voi­si jär­jes­tää kier­tä­vän lää­kä­rin yhte­nä päi­vä­nä vii­kos­sa jon­ne­kin kylä­ta­lol­le. Tai­ta­vat ihmi­set tosin nyky­ään jo pitää enem­män kir­kon­ky­län pysy­väs­tä ter­veys­kes­kuk­ses­ta, ja mah­dol­li­ses­ti naa­pu­ri­kun­nan 24/7 päivystyksestä. 

    Jos oikein halu­taan virit­tää, hom­man voi hoi­taa netin kaut­ta etä­nä — mut­ta kel­paa­ko se ihmisille?

    Lähi­pal­ve­lun ongel­ma on juu­ri se ‘lähi’ — mitä se lähi on, eri­tyi­ses­ti haja-asutusalueilla?

  20. Homeo­paat­ti­ses­ta demo­kra­tias­ta tulee mie­leen EU. Sil­lä­kin on muo­dol­li­ses­ti demo­kraat­ti­set ins­ti­tuu­tiot koos­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä euroe­liit­ti vie ja euroop­pa­lai­set viki­se­vät ilman että heil­lä oli­si oikein kei­noa vaih­taa sitä eliit­tiä toiseen.

  21. Rai­mo K: Eipä sit­ten fyy­si­siä kokouk­sia tar­vit­tai­si­kaan – ja suu­rim­man kun­nan val­tuu­te­tut jyräisivät.

    Vähä­vä­ki­sis­sä kokouk­sis­sa vir­ka­mies­ten ja lob­ba­rien val­ta kas­vaa ehkä eni­ten val­tuu­tet­tui­hin nähden.

    Fyy­sis­ten kokous­ten sijaan nyky­ai­ka mah­dol­lis­taa myös net­ti­ko­kouk­set. Niis­sä muka­na voi­si­vat olla kaik­ki val­tuu­te­tut kai­kis­ta kun­nis­ta. Näin kaik­ki oli­si­vat samas­sa ase­mas­sa, ja kai­kil­la luot­ta­mus­mie­hil­lä sama mah­dol­li­suus vaikuttaa.

    Yhty­män kes­kus­kont­to­ri tosin on usein kes­kus­kau­pun­gis­sa, mikä mah­dol­lis­taa mui­ta vah­vem­man lob­bauk­sen net­ti­ko­kous­ten ulko­puo­lel­la. Vir­ka­mie­het on myös usein help­po kään­tää koti­kun­tan­sa näkö­kan­to­jen puolelle.

  22. Rai­mo K: Lähi­pal­ve­lun ongel­ma on juu­ri se ‘lähi’ – mitä se lähi on, eri­tyi­ses­ti haja-asutusalueilla?

    Haja-asu­tusa­lueil­la etäi­syyk­sien mini­moin­nin pai­noar­vo kas­vaa. Vaik­ka ihmi­set ovat jo tot­tu­neet pit­kiin etäi­syyk­siin, jos­sain menee raja, jon­ka jäl­keen tau­dit jää­vät hoi­ta­mat­ta, kun nii­den peräs­sä ei jak­sa enää pit­kien etäi­syyk­sien vuok­si juosta.

    Lähi­pal­ve­lu kan­nat­taa mää­ri­tel­lä myös pal­ve­lu­va­li­koi­ma­na. On luon­te­vaa las­kea pie­nim­män perus­ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lut tar­joa­maan kyke­ne­vän ter­veys­kes­kuk­sen koko. Nykyi­sen kal­tai­sia ter­veys­kes­kus­pal­ve­lu­ja pys­ty­vät tuot­ta­maan erin­omai­sen hyvin aina­kin tuol­lai­set 3000 asuk­kaan kun­nat. Pie­nem­mät­kin voi­vat tuot­taa. On ehkä kun­nan oma asia, halua­vat­ko pie­nem­män ja hie­man vaja­vai­sem­min toi­mi­van ter­veys­kes­kuk­sen vai halua­vat­ko mie­luum­min mat­kus­taa kau­as naa­pu­ri­kun­taan pal­ve­lui­taan hake­maan. Useim­mi­ten uskon valin­nan ole­van koti­kun­nan pal­ve­lut. Kus­tan­nuk­sia tuol­lai­nen perus­ta­son pal­ve­lui­den hajaut­ta­mi­nen ei tilas­to­jen mukaan tuol­la tasol­la vie­lä kasvata.

    Eri­kois­lää­kä­rin pal­ve­lui­den sijain­ti on jo sel­väs­ti tois­si­jai­nen kysy­mys. Eri­kois­lää­kä­rin pal­ve­luis­sa on usein kes­keis­tä saa­da paras mah­dol­li­nen asian­tun­te­mus. SIk­si nii­den koh­dal­la mat­ko­jen pituus ei ole kovin kes­kei­nen kriteeri.

    Pitää ottaa huo­mioon myös muut pal­ve­lut. Jos kun­ta­kes­kuk­ses­sa on myös pari kaup­paa, par­tu­ri, baa­ri, pank­ki ja kodin­ko­ne­lii­ke, on luon­te­vaa tar­jo­ta yhteis­kun­nan perus­pal­ve­lut tuos­sa samas­sa kun­ta­kes­kuk­ses­sa. Näin ihmi­set voi­vat hoi­taa kaik­ki asian­sa yhdel­lä reis­sul­la, jopa auto­kyy­din kave­rei­den kans­sa jakaen. Kaik­ki perus­pal­ve­lut samaan kun­ta­kes­kuk­seen siis. Ehkä tämä yhden pysäh­dyk­sen tak­tiik­ka on luo­net­va tapa tote­tut­taa kaik­ki “lähi­pal­ve­lut”. Pal­ve­lui­den hajaut­ta­mi­nen use­aan paik­kaan voi olla kuo­li­nis­ku monen pal­ve­lui­ta tar­joa­van taa­ja­man elinvoimaisuudelle.

  23. Mar­ko Hami­lo:
    Homeo­paat­ti­ses­ta demo­kra­tias­ta tulee mie­leen EU. Sil­lä­kin on muo­dol­li­ses­ti demo­kraat­ti­set ins­ti­tuu­tiot koos­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä euroe­liit­ti vie ja euroop­pa­lai­set viki­se­vät ilman että heil­lä oli­si oikein kei­noa vaih­taa sitä eliit­tiä toiseen.

    Tulee mie­leen muu­ta­ma kes­kus­pank­kii­ri, Mer­kel ja Hol­lan­de. Ja taus­tal­la hyvä jouk­ko lob­ba­rei­ta. Muut saa­vat hymyil­lä ja olla samaa mieltä. 🙂

  24. Mitä homeo­pa­tial­la (erään­lai­sel­la roko­tuk­sel­la) on tämän kans­sa tekemistä?

    Kan­na­tan nykyi­sis­tä vaa­li­pii­reis­tä muo­dos­tet­tu­ja sotea­luei­ta, joi­den val­lat jae­taan vaa­leil­la ja rahat han­ki­taan vero­tuk­sel­la + val­tion kassalla.

  25. Juho Laa­tu: Vähä­vä­ki­sis­sä kokouk­sis­sa vir­ka­mies­ten ja lob­ba­rien val­ta kas­vaa ehkä eni­ten val­tuu­tet­tui­hin nähden.

    Fyy­sis­ten kokous­ten sijaan nyky­ai­ka mah­dol­lis­taa myös net­ti­ko­kouk­set. Niis­sä muka­na voi­si­vat olla kaik­ki val­tuu­te­tut kai­kis­ta kun­nis­ta. Näin kaik­ki oli­si­vat samas­sa ase­mas­sa, ja kai­kil­la luot­ta­mus­mie­hil­lä sama mah­dol­li­suus vaikuttaa.

    Yhty­män kes­kus­kont­to­ri tosin on usein kes­kus­kau­pun­gis­sa, mikä mah­dol­lis­taa mui­ta vah­vem­man lob­bauk­sen net­ti­ko­kous­ten ulko­puo­lel­la. Vir­ka­mie­het on myös usein help­po kään­tää koti­kun­tan­sa näkö­kan­to­jen puolelle. 

    Todel­li­suus on täs­mäl­leen päinvastainen:
    1) juu­ri suu­ris­sa kokouk­sis­sa yksit­täis­ten edus­ta­jien val­ta on ole­ma­ton ja vir­ka­mies­ten näke­mys rat­kai­se­va ja
    2) vir­ka­mie­hiä ei ole help­po kään­tää kun­tien edus­ta­jien kan­nal­le vaan päin­vas­toin vir­ka­mie­het kään­tä­vät kun­tien edus­ta­jat puo­lel­leen — ja tätä ede­saut­taa se, että kun­tayh­ty­män hal­li­tuk­sen jäse­net juri­di­ses­ti eivät edus­ta omaa kun­taa, vaan ovat kun­tayh­ty­män luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä ja kun hei­dät on kään­ny­tet­ty (help­po!) he vuo­ros­taan aut­ta­vat val­tuus­ton käännyttämisessä.

  26. Juho Laa­tu: Haja-asu­tusa­lueil­la etäi­syyk­sien mini­moin­nin pai­noar­vo kas­vaa. Vaik­ka ihmi­set ovat jo tot­tu­neet pit­kiin etäi­syyk­siin, jos­sain menee raja, jon­ka jäl­keen tau­dit jää­vät hoi­ta­mat­ta, kun nii­den peräs­sä ei jak­sa enää pit­kien etäi­syyk­sien vuok­si juosta.
    ‘snip’

    Eri­kois­lää­kä­rin pal­ve­lui­den sijain­ti on jo sel­väs­ti tois­si­jai­nen kysy­mys. Eri­kois­lää­kä­rin pal­ve­luis­sa on usein kes­keis­tä saa­da paras mah­dol­li­nen asian­tun­te­mus. Sik­si nii­den koh­dal­la mat­ko­jen pituus ei ole kovin kes­kei­nen kriteeri.
    ‘snip’
    Pitää ottaa huo­mioon myös muut palvelut.(jne. jne.)
    ‘snip’

    Täs­sä nyt oli mel­ko pal­jon itses­tään­sel­vyyk­siä, sil­lä eipä pal­ve­lu­ja juu­ri kun­ta­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la ole… eikä pal­ve­lu­jen peräs­sä ‘juos­ta’ missään.
    Sen­si­jaan oli­si tär­ke­ää, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa tar­jot­tai­siin myös eri­kois­lää­kä­rin pal­ve­lu­ja, vaik­ka vain ajan­va­rauk­sel­la, kos­ka muu­ten ne ovat kaukana.

  27. Rai­mo K: Todel­li­suus on täs­mäl­leen päinvastainen:
    1) juu­ri suu­ris­sa kokouk­sis­sa yksit­täis­ten edus­ta­jien val­ta on ole­ma­ton ja vir­ka­mies­ten näke­mys rat­kai­se­va ja
    2) vir­ka­mie­hiä ei ole help­po kään­tää kun­tien edus­ta­jien kan­nal­le vaan päin­vas­toin vir­ka­mie­het kään­tä­vät kun­tien edus­ta­jat puo­lel­leen – ja tätä ede­saut­taa se, että kun­tayh­ty­män hal­li­tuk­sen jäse­net juri­di­ses­ti eivät edus­ta omaa kun­taa, vaan ovat kun­tayh­ty­män luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä ja kun hei­dät on kään­ny­tet­ty (help­po!) he vuo­ros­taan aut­ta­vat val­tuus­ton käännyttämisessä.

    Koh­ta 1) on taval­laan tot­ta, mut­ta toi­saal­ta pie­nis­sä kokouk­sis­sa demo­kra­tian voi­ma vähe­nee. Pitää siis etsiä tasa­pai­no. Kes­ki­tet­tyi­hin eli­miin ei myös­kään kan­na­ta lii­an kevein perus­tein muo­dos­taa omia val­tuus­to­ja, sil­lä äänes­tä­jät eivät jak­sa niis­tä kii­nos­tua. Sel­lai­sis­sa­kin val­ta siir­tyy kabi­net­tei­hin. Sik­si perus­val­tuus­ton eli kun­nan­val­tuus­ton käyt­tö on luon­te­vaa, vaik­ka päät­tä­jiä tuli­si­kin näin suu­ri jouk­ko. Pitää myös luot­taa sii­hen, että val­tuu­te­tut osaa­vat vali­ta itsel­leen jou­kos­taan sopi­vat puhe­mie­het ja tilan­teen val­vo­jat, ja näin kont­rol­li pysyy parem­min käsis­sä kuin jos val­tuu­te­tut oli­si­vat vain suu­ri asi­aa ymmär­tä­mä­tön lauma.

    Koh­das­sa 2) yksi kes­kei­nen ongel­ma tuli sii­tä, että vir­ka­mie­het eivät ole aina neut­raa­le­ja, vaan tie­tyn kun­nan asuk­kai­ta, joil­la on myäs oma int­res­sin­sä kun­tia kos­ke­vien asioi­den hoi­ta­mi­ses­sa. Tyy­pil­li­ses­ti kes­ki­tet­ty­jen eli­mien vir­ka­mie­het edus­ta­vat kes­kus­val­taa ja kes­kus­kun­taa. Tämä ei ole hyvä ase­tel­ma lai­ta-alu­een kun­tien kannalta.

  28. Rai­mo K: Täs­sä nyt oli mel­ko pal­jon itses­tään­sel­vyyk­siä, sil­lä eipä pal­ve­lu­ja juu­ri kun­ta­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la ole… eikä pal­ve­lu­jen peräs­sä ‘juos­ta’ missään.

    Voi­si epäil­lä, että hal­li­tus ja vih­reät halua­vat asiak­kai­den juok­se­va pal­ve­lu­jen peräs­sä haja-asu­tusa­luei­den ja kes­kus­kau­pun­kien väliä.

    Sen­si­jaan oli­si tär­ke­ää, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa tar­jot­tai­siin myös eri­kois­lää­kä­rin pal­ve­lu­ja, vaik­ka vain ajan­va­rauk­sel­la, kos­ka muu­ten ne ovat kaukana.

    Hyvä­hän tuo oli­si (sitä tapah­tuu run­saas­ti jo nyky­mal­lis­sa­kin), vaik­ka­kaan ei yhtä kriit­tis­tä kuin perus­pal­ve­lui­den koh­ta­lo. Kun­han ensin perus­pal­ve­lut saa­daan sijoi­tet­tua kan­sa­lais­ten itse par­haik­si kat­so­miin paik­koi­hin, toi­ses­sa vai­hees­sa kan­nat­taa tosi­aan opti­moi­da myös eri­kois­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen. Sydän­ki­rur­gia kai Hel­sin­gis­sä ja vas­taa­vis­sa, ja monet yhden lää­kä­rin yksin hans­kaa­mat hom­mat vaik­ka­pa maa­kun­nas­sa kiertäen.

  29. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Kun­han ensin perus­pal­ve­lut saa­daan sijoi­tet­tua kan­sa­lais­ten itse par­haik­si kat­so­miin paik­koi­hin, toi­ses­sa vai­hees­sa kan­nat­taa tosi­aan opti­moi­da myös eri­kois­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen. Sydän­ki­rur­gia kai Hel­sin­gis­sä ja vas­taa­vis­sa, ja monet yhden lää­kä­rin yksin hans­kaa­mat hom­mat vaik­ka­pa maa­kun­nas­sa kiertäen. 

    Siis kli­nik­ka joka kort­te­liin? Ja nie­meen, not­koon ja saa­rel­maan? Sitä­hän se tar­koit­taa, jos kan­sa­lai­set päät­tä­vät par­haat sijain­nit. Mis­tä­hän nii­hin löy­tyi­si hen­ki­lö­kun­taa, kun nykyi­sin­kin tekee tiukkaa.

    Ja päin­vas­toin kuin kan­sa­lai­set halua­vat, jot­kut pal­ve­lut taas sijoi­tet­tai­siin paik­koi­hin, joi­hin Juho Laa­tu halu­aa. Jos joku saa syda­än­koh­tauk­sen esim. Rova­nie­mel­lä, niin äkkiä ambu­lans­sin nok­ka koh­ti Hel­sin­kiä, kun Juho Laa­tu onkin sijoit­ta­nut sydän­ki­rur­gian Hel­sin­kiin… no, aina­kin kus­tan­nus­te­ho­kas rat­kai­su, kun poti­las kuo­lee mat­kal­la… vai aut­tai­si­ko kort­te­likli­nik­ka tässä?

    Toi­voi­sin edes hitusen realismia!

  30. Rai­mo K: Siis kli­nik­ka joka kort­te­liin? Ja nie­meen, not­koon ja saa­rel­maan? Sitä­hän se tar­koit­taa, jos kan­sa­lai­set päät­tä­vät par­haat sijain­nit. Mis­tä­hän nii­hin löy­tyi­si hen­ki­lö­kun­taa, kun nykyi­sin­kin tekee tiukkaa.

    Ja päin­vas­toin kuin kan­sa­lai­set halua­vat, jot­kut pal­ve­lut taas sijoi­tet­tai­siin paik­koi­hin, joi­hin Juho Laa­tu halu­aa. Jos joku saa syda­än­koh­tauk­sen esim. Rova­nie­mel­lä, niin äkkiä ambu­lans­sin nok­ka koh­ti Hel­sin­kiä, kun Juho Laa­tu onkin sijoit­ta­nut sydän­ki­rur­gian Hel­sin­kiin… no, aina­kin kus­tan­nus­te­ho­kas rat­kai­su, kun poti­las kuo­lee mat­kal­la… vai aut­tai­si­ko kort­te­likli­nik­ka tässä?

    Toi­voi­sin edes hitusen realismia!

    Läh­de­tään sii­tä, että hen­ki­lö­kun­nan mää­rä on sama kuin nyt. Jos halu­taan joka not­kel­maan ja saa­rel­maan ter­veys­kes­kus, nii­den hen­ki­lös­tö­mää­rä on kai noin yksi hen­ki­lö. Tus­kin kan­sa­lai­set tätä halua­vat. Veik­kai­sin että perin­tei­nen tapa, jos­sa joka kun­nan kes­kus­tas­sa (mui­den pal­ve­lui­den yhtey­des­sä) on ter­veys­kes­kus, ja eri­kois­tu­neem­mat pal­ve­lut han­ki­taan kau­em­paa, saa­vut­tai­si aika hyvän suosion.

    Sydän­koh­tauk­sen hoi­taa lähin ambu­lans­si­mie­his­tö ja lähin lää­kä­ri. Juu­ri täs­tä syys­tä on hyvä, että joka kun­nas­sa on perus­ky­vyk­kyy­det omaa­va ter­veys­kes­kus. Myö­hem­min mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­va sydän­ki­rur­gia hoi­de­taan sit­ten Tam­pe­reel­la tai Helsingissä.

  31. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Sydän­koh­tauk­sen hoi­taa lähin ambu­lans­si­mie­his­tö ja lähin lää­kä­ri. Juu­ri täs­tä syys­tä on hyvä, että joka kun­nas­sa on perus­ky­vyk­kyy­det omaa­va ter­veys­kes­kus. Myö­hem­min mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­va sydän­ki­rur­gia hoi­de­taan sit­ten Tam­pe­reel­la tai Helsingissä. 

    Niin­kö, tämä on minul­le uut­ta. Päi­vys­tys­ta­pauk­sis­sa teh­dään pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja ohi­tus­leik­kauk­sia — ilmei­ses­ti siis ambulanssissa?
    Liu­o­tus­hoi­to aloi­te­taan poti­laan koto­na­kin, mut­ta sehän ei riitä.

    En mis­sään tapauk­ses­sa hyväk­sy sitä, että poti­lai­ta siir­rel­lään jopa tuhan­sia kilo­met­re­jä vain sik­si, että hoi­toa ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin tai muuallekaan.

    Ilmei­ses­ti asut pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, etkä ole iki­nä käy­nyt terveyskeskuksessa?

  32. Juho Laa­tu: Tulee mie­leen muu­ta­ma kes­kus­pank­kii­ri, Mer­kel ja Hol­lan­de. Ja taus­tal­la hyvä jouk­ko lob­ba­rei­ta. Muut saa­vat hymyil­lä ja olla samaa mieltä. 

    Homeo­pa­ti­aa on tämän laman hoi­ta­mi­nen tosi­aan ollut­kin: On hoi­det­tu oirei­ta samo­ja oirei­ta aiheut­ta­vil­la lääk­keil­lä, esi­mer­kik­si kysyn­tä­la­maa alen­ta­mal­la kysyn­tää lisää ja pank­kien vas­tuu­ton­ta lai­nan­an­toa on hoi­det­tu otta­mal­la nuo vas­tuut val­tioi­den kontolle..
    Ja tie­tys­ti EU:n demo­kra­tia­va­jet­ta ja huo­noa läpi­nä­ky­vyyt­tä on hoi­det­tu anta­mal­la teol­li­suu­del­le teh­tä­väk­si hoi­taa salai­sia “vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lu­ja”, jois­sa demo­kraat­tis­ten val­tioi­den suve­re­ni­teet­tia siir­re­tään teol­li­suu­den omil­le raadeille.

  33. Rai­mo K: Niin­kö, tämä on minul­le uut­ta. Päi­vys­tys­ta­pauk­sis­sa teh­dään pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja ohi­tus­leik­kauk­sia – ilmei­ses­ti siis ambulanssissa?
    Liu­o­tus­hoi­to aloi­te­taan poti­laan koto­na­kin, mut­ta sehän ei riitä.

    En mis­sään tapauk­ses­sa hyväk­sy sitä, että poti­lai­ta siir­rel­lään jopa tuhan­sia kilo­met­re­jä vain sik­si, että hoi­toa ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin tai muuallekaan.

    Ilmei­ses­ti asut pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, etkä ole iki­nä käy­nyt terveyskeskuksessa?

    En tun­nis­ta itseä­ni arvauk­sis­ta­si. Kan­na­tan suun­nil­leen perin­teis­tä työn­ja­koa pai­kal­lis­ten ter­veys­kes­kus­ten ja kes­ki­tyet­ty­jen eri­kois­pal­ve­lui­den välillä.

  34. ano­nyy­mi: Homeo­pa­ti­aa on tämän laman hoi­ta­mi­nen tosi­aan ollut­kin: On hoi­det­tu oirei­ta samo­ja oirei­ta aiheut­ta­vil­la lääk­keil­lä, esi­mer­kik­si kysyn­tä­la­maa alen­ta­mal­la kysyn­tää lisää ja pank­kien vas­tuu­ton­ta lai­nan­an­toa on hoi­det­tu otta­mal­la nuo vas­tuut val­tioi­den kontolle..
    Ja tie­tys­ti EU:n demo­kra­tia­va­jet­ta ja huo­noa läpi­nä­ky­vyyt­tä on hoi­det­tu anta­mal­la teol­li­suu­del­le teh­tä­väk­si hoi­taa salai­sia “vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lu­ja”, jois­sa demo­kraat­tis­ten val­tioi­den suve­re­ni­teet­tia siir­re­tään teol­li­suu­den omil­le raadeille.

    On luon­non­la­ki, että kes­kei­set pelu­rit haa­li­vat itsel­leen lisää val­taa ja rahaa, ja että polii­ti­kot etsiy­ty­vät help­po­jen lyhyt­nä­köis­ten vas­taus­ten suo­jiin, uskal­ta­mat­ta edes aja­tel­la jär­ke­viä, mut­ta lyhyel­lä täh­täi­mel­lä mah­dol­li­ses­ti epä­suo­sit­tu­ja hoitokeinoja.

    Sel­lai­nen huo­mio vie­lä, että pelk­kään kysyn­nän kas­vat­ta­mi­seen en usko, vaan olen tiu­kem­pi sii­nä mie­les­sä, että uskon, että kulu­te­tut rahat kan­nat­taa pää­sään­töi­ses­ti ansai­ta jo ennen kulu­tus­ta. Nyt syöm­me enem­män kuin kan­san­ta­lou­tem­me jak­saa tuot­taa mam­mo­naa. Kos­ka koko talous­ko­neis­toa ei voi ter­veh­dyt­tää päi­väs­sä, eikä saa­da ter­veel­le ural­le pel­käs­tään rahal­la elvyt­tä­mäl­lä (kyse ei ole pie­nes­tä kuo­pas­ta, joka para­ni­si puo­les­sa vuo­des­sa itses­tään tai hie­man tukien), tar­vi­taan myös hyvin­voi­vien aktii­vis­ten omien äänes­tä­jien vyön kiris­tä­mis­tä (ei vain pal­ve­lui­den leik­kauk­sia hel­poim­mis­sa koh­teis­sa). Ja sehän ei yhdel­le­kään polii­ti­kol­le oikein sovi. Parem­pi oli­si ker­ta­ru­ti­na kuin vuo­sien (jo toteu­tu­nut ja talout­ta alas vetä­vä) kitinä.

  35. Juho Laa­tu: polii­ti­kot etsiy­ty­vät help­po­jen lyhyt­nä­köis­ten vas­taus­ten suo­jiin, uskal­ta­mat­ta edes aja­tel­la jär­ke­viä, mut­ta lyhyel­lä täh­täi­mel­lä mah­dol­li­ses­ti epä­suo­sit­tu­ja hoitokeinoja. 

    No, sehän täs­sä niin ihmeel­lis­tä oli­kin, että lamaa on hoi­det­tu juu­ri niil­lä epä­suo­si­tuil­la kei­noil­la. Toki, jos vii­te­ryh­mäk­si ote­taan ylei­ses­tä mak­ro­ta­lous­tie­tees­tä vie­raan­tu­neet pank­kii­rit ja ideo­lo­git, voi tuo­hon­kin joh­to­pää­tök­seen pää­tyä, mut­ta sit­ten ei pitäi­si voi­da puhua demokratiasta.

    Sel­lai­nen huo­mio vie­lä, että pelk­kään kysyn­nän kas­vat­ta­mi­seen en usko, vaan olen tiu­kem­pi sii­nä mie­les­sä, että uskon, että kulu­te­tut rahat kan­nat­taa pää­sään­töi­ses­ti ansai­ta jo ennen kulutusta. 

    Se on toki tot­ta, mut­ta Yhdys­val­lat­han on pai­na­nut rahaa käy­tän­nös­sä ilman seu­raa­muk­sia jo ties kuin­ka kau­an. Dol­la­ri on hyvä vien­ti­tuo­te ja bonuk­se­na vie­lä­pä valuu­tan arvon pitäi­si las­kea ja sitä kaut­ta kil­pai­lu­ky­vyn parantua.

    Ei pitäi­si sitoa käsi­ään sil­lä, että rahan puu­te oli­si oli­si rat­kai­se­ma­ton ongel­ma. Nyt ei enää olla kul­ta­kan­nas­sa. Valuu­tan arvo kel­luu ja inflaa­tio­kin on jo koh­ta mii­nus­merk­kis­tä, vaik­ka kan­nat­tai­si täh­dä­tä sin­ne 3 pro­sen­tin pin­taan. Nyt tilan­net­ta kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää pai­na­mal­la rahaa pitem­piai­kai­seen elvytykseen.

    Leik­kauk­set ja muut raken­teel­li­set jär­jes­te­lyt kan­nat­taa teh­dä sil­loin, kun ihmi­sil­lä on töi­tä eivät­kä ole riip­pu­vai­sia jul­ki­ses­ta talou­des­ta. Samal­la kan­nat­tai­si miet­tiä talou­den jär­jes­tä­mis­tä siten, ettei edes­sä ole kata­stro­fi joko työt­tö­myy­den tai tuloe­ro­jen räjäh­tä­mi­sen kaut­ta konei­den teh­des­sä yhä suu­rem­man osuu­den töistä.

  36. ano­nyy­mi:Leik­kauk­set ja muut raken­teel­li­set jär­jes­te­lyt kan­nat­taa teh­dä sil­loin, kun ihmi­sil­lä on töi­tä eivät­kä ole riip­pu­vai­sia jul­ki­ses­ta taloudesta.

    Älä. Minä kui­ten­kin muis­tan että kes­kel­lä räjäyt­tä­vää nousu­kaut­ta edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2007 päi­vän sana oli jako­va­ra, ei raken­teel­li­set uudis­tuk­set. Lip­po­sen II hal­li­tus­kin pai­sut­ti val­tion meno­ja reaa­li­ses­ti 7,5% vaik­ka ne oli tar­koi­tus pitää ennallaan.

  37. ano­nyy­mi: No, sehän täs­sä niin ihmeel­lis­tä oli­kin, että lamaa on hoi­det­tu juu­ri niil­lä epä­suo­si­tuil­la keinoilla.

    Esi­mer­kik­si ylei­ses­ti hyväk­sy­tyil­lä ja rakas­te­tuil­la lap­si­li­sil­lä on sou­det­tu ja huo­vat­tu. Täs­sä mie­les­sä epä­suo­sit­tu­ja­kin asioi­ta on teh­ty. Mut­ta toi­saal­ta nuo ovat vain vahin­gos­sa teh­ty­jä höl­möi­ly­jä. Val­tion vel­kaan­tu­mis­vauh­tiin ver­rat­tu­na vain kos­me­tiik­kaa. Nii­tä­kin ollaan peru­mas­sa kovas­ti heti, kun nii­den epä­suo­sio havaitaan.

    Kun­ta­uu­dis­tus ja sote­uu­dis­tus ovat ole­vi­naan iso­ja. Nekään eivät ete­ne, kos­ka riit­tä­vän suu­ri osa kan­sas­ta ei pidä niis­tä. Ja lisäk­si niis­tä ei ole edes ole­tet­ta­vis­sa sääs­tö­jä, vaik­ka ne ovat­kin suu­ria muutoshankkeita.

    Suu­rin nor­su olu­huo­nees­sa on palk­ka­ta­so. Mark­ka-aika­na deval­voi­tu­mi­nen tai deval­vaa­tio oli­si jo lei­kan­nut palk­ko­ja sutees­sa mui­hin mai­hin, mut­ta euro on teh­nyt polii­ti­kois­tam­me täs­sä mark­ka-aika­na jo hyvin hal­li­tus­sa tilan­tees­sa täy­sin neuvottomia.

    Dol­la­ri on hyvä vien­ti­tuo­te ja bonuk­se­na vie­lä­pä valuu­tan arvon pitäi­si las­kea ja sitä kaut­ta kil­pai­lu­ky­vyn parantua.

    Valuu­toil­la­kin voi kik­kail­la kai­ken­lais­ta ove­laa, mut­ta domi­noi­va­na pidän sitä talou­den perus­yh­tä­löä, että talou­den tulee tuot­taa kau­pak­si käy­viä tuot­tei­ta kil­pai­lu­ky­kyi­seen hin­taan, ja tämä kau­pak­si käy­vä tuo­tan­to mää­rää jär­ke­vät rajat kulu­tuk­sel­le. Valuu­toil­la voi kik­kail­la pääl­le, mut­ta vain kikkailla.

    Valuu­tan arvo kel­luu ja inflaa­tio­kin on jo koh­ta mii­nus­merk­kis­tä, vaik­ka kan­nat­tai­si täh­dä­tä sin­ne 3 pro­sen­tin pin­taan. Nyt tilan­net­ta kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää pai­na­mal­la rahaa pitem­piai­kai­seen elvytykseen.

    Yksi Suo­men ongel­ma on se, että nykyi­nen valuu­ta seu­raa euroa­lu­een talous­ti­lan­net­ta. Suo­mi on liris­sä, jos sen talous toi­mii kil­pai­lu­ky­kyi­sem­piä euro­mai­ta huo­nom­min. Sik­si euron arvon ale­ne­mi­nen ei pelas­ta Suo­mea samal­la taval­la, kuin mar­kan arvon ale­ne­mi­nen pelasti.

    En myös­kään pidä oikein sii­tä aja­tuk­ses­ta, että euron kes­kei­nen suun­ni­tel­tu etu ja jär­ke­vyys, eli vakaus, näyt­tää nyt kor­vau­tu­van jat­ku­vas­ti juok­se­val­la rahan arvon heik­ke­ne­mis­kier­teel­lä. Minus­ta yksi euron posi­tii­vi­sim­mis­ta lupauk­sis­ta oli aja­tus sii­tä, että val­tio pitäi­si­vät talou­ten­sa kuris­sa ja yhtei­sen vakaan valuu­tan aset­ta­mis­sa raa­meis­sa. Näkö­jään polii­ti­kot eivät ole uhran­neet aja­tus­ta­kaan sil­le, mitä muu­tok­sia yhteis­va­luut­taan siir­ty­mi­nen aiheut­taa talou­den­pi­toon. Tai siis näke­vät vain “mal­til­li­set pal­kan­ko­ro­tuk­set”, vaik­ka on ilmeis­tä, että las­ke­vas­sa talou­des­sa tuol­lai­nen poli­tiik­ka ei riitä.

    Leik­kauk­set ja muut raken­teel­li­set jär­jes­te­lyt kan­nat­taa teh­dä sil­loin, kun ihmi­sil­lä on töi­tä eivät­kä ole riip­pu­vai­sia jul­ki­ses­ta taloudesta.

    Pal­ve­lu­leik­kauk­siin ei mie­les­tä­ni ole edes tar­vet­ta (tur­haa byro­kra­ti­aa kan­nat­taa toki aina lei­ka­ta, mut­ta tämä on raken­teel­lis­ta uudis­ta­mis­ta). Kulu­tus­ta täy­tyy hie­man lei­ka­ta, jos talous ei pyö­ri. Raken­teel­li­sia jär­jes­te­lyi­tä pitää teh­dä aina. Taan­tu­ma ei ole raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten tel­ke­mi­sen suh­teen mikään eri­tyi­nen tilan­ne. Jär­ke­vin­tä on tosi­aan teh­dä uudis­tuk­sia hyvi­nä aikoi­na, kos­ka sil­loin pie­net muu­tok­set eivät edes häi­rit­se toi­mi­vaa taloutta.

    Samal­la kan­nat­tai­si miet­tiä talou­den jär­jes­tä­mis­tä siten, ettei edes­sä ole kata­stro­fi joko työt­tö­myy­den tai tuloe­ro­jen räjäh­tä­mi­sen kaut­ta konei­den teh­des­sä yhä suu­rem­man osuu­den töistä.

    Teke­mä­tön­tä työ­tä on aina. Ehkä tek­ni­ses­ti ongel­mal­li­sin­ta on se, että mata­la­palk­kai­sim­pien töi­den toi­mi­vuus voi vaa­tia pie­niä muu­tok­sia jär­jes­te­lyi­hin. Nyt Suo­mi näkö­jään pitää mie­luum­mi­ne ihmi­siä työt­tö­mi­nä kuin vaik­ka­pa van­huk­sia hoitamassa.

  38. Juho Laa­tu: En tun­nis­ta itseä­ni arvauk­sis­ta­si. Kan­na­tan suun­nil­leen perin­teis­tä työn­ja­koa pai­kal­lis­ten ter­veys­kes­kus­ten ja kes­ki­tyet­ty­jen eri­kois­pal­ve­lui­den välillä. 

    Ei ole arvaus, näin kir­joi­tit: “tar­vit­ta­va sydän­ki­rur­gia hoi­de­taan sit­ten Tam­pe­reel­la tai Hel­sin­gis­sä” — ei ole perin­tei­nen työnjako.

  39. Rai­mo K: Ei ole arvaus, näin kir­joi­tit: “tar­vit­ta­va sydän­ki­rur­gia hoi­de­taan sit­ten Tam­pe­reel­la tai Hel­sin­gis­sä” – ei ole perin­tei­nen työnjako.

    Yri­tin tuol­la hah­mo­tel­la lyhyes­ti nyky­ti­lan­net­ta. Mis­sä meni pieleen?

  40. Juho Laa­tu: Yri­tin tuol­la hah­mo­tel­la lyhyes­ti nyky­ti­lan­net­ta. Mis­sä meni pieleen?

    Nyky­ti­lan­ne ei ole tuol­lai­nen, ei sin­ne päin­kään. Koko ajat­te­lusi siis meni pie­leen, kos­ka et tun­ne asi­aa lainkaan.

  41. Rai­mo K: Nyky­ti­lan­ne ei ole tuol­lai­nen, ei sin­ne päin­kään. Koko ajat­te­lusi siis meni pie­leen, kos­ka et tun­ne asi­aa lainkaan.

    Ok, hyväk­sym­me sen, ettei se ole tuol­lai­nen, ja sinä tie­dät mil­lai­nen se on, vaik­ka et kerro. 🙂

  42. Juho Laa­tu: Ok, hyväk­sym­me sen, ettei se ole tuol­lai­nen, ja sinä tie­dät mil­lai­nen se on, vaik­ka et kerro. 

    Koe­ta­pa nyt vaik­ka miet­tiä, mitä eroa on sydä­men­siir­rol­la ja pal­lo­laa­jen­nuk­sel­la — ei tar­vit­se kokeilla!

  43. Sylt­ty: Älä. Minä kui­ten­kin muis­tan että kes­kel­lä räjäyt­tä­vää nousu­kaut­ta edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2007 päi­vän sana oli jako­va­ra, ei raken­teel­li­set uudistukset. 

    Niin minä­kin. Muis­tan myös että tämä oli tilan­tees­sa, jos­sa empii­ri­ses­ti löy­tyi var­sin pal­jon jako­va­raa ylös­päin (eikä tuo­ta rahaa käy­tet­ty esi­mer­kik­si inves­toin­tei­hin). Mik­sei sit­ten sitä oli­si löy­ty­nyt myös alas?

    Juho Laa­tu: Yksi Suo­men ongel­ma on se, että nykyi­nen valuu­ta seu­raa euroa­lu­een talous­ti­lan­net­ta. Suo­mi on liris­sä, jos sen talous toi­mii kil­pai­lu­ky­kyi­sem­piä euro­mai­ta huo­nom­min. Sik­si euron arvon ale­ne­mi­nen ei pelas­ta Suo­mea samal­la taval­la, kuin mar­kan arvon ale­ne­mi­nen pelasti. 

    Euron arvon­las­ku voi paran­taa euroa­lu­een kaup­pa­ta­set­ta, jol­loin sii­tä on koko­nai­suu­te­na hyö­tyä. (Kaup­pa­ta­set­ta aut­tai­si­vat myös eet­ti­set ja ympä­ris­tö­ve­rot.) Ongel­mal­li­sin­ta toki on se, että Sak­sa on euroa­lu­een sisäl­lä yli­jää­mäi­nen. Ollaan­ko nyt sit­ten jo vero­kil­pai­lun lisäk­si myös palk­ka­kil­pai­lus­sa alas­päin? Euron käyt­töön­ot­to oli yhteis­kun­nal­li­ses­ti aivan järjetöntä!
    (Oli muu­ten “has­sua”, että Krei­kan velat ostet­tiin sak­sa­lais­pan­keil­ta pahen­taen mui­den ongel­mia ja Sak­sa pää­si siten huo­mat­ta­vas­ti halvemmalla.)

    Juho Laa­tu: En myös­kään pidä oikein sii­tä aja­tuk­ses­ta, että euron kes­kei­nen suun­ni­tel­tu etu ja jär­ke­vyys, eli vakaus, näyt­tää nyt kor­vau­tu­van jat­ku­vas­ti juok­se­val­la rahan arvon heikkenemiskierteellä. 

    Juu­ri tämä suun­ni­tel­tu vakaa inflaa­tio on nyt rikot­tu. EKP:n tavoi­te on 2% (joka sekin lie­nee pro­sent­tiyk­si­kön lii­an mata­lal­la) ja nyt ollaan oltu käy­tän­nös­sä nol­las­sa jo ties kuin­ka kau­an. Se aiheut­taa ongel­mia. Nyt kan­nat­tai­si pai­naa rahaa elvy­tyk­seen EU:n tasol­la, kos­ka sii­tä ei ole hait­taa. Ja siis nime­no­maan elvy­tyk­seen, jos­sa tuo raha pää­tyy kulu­tuk­seen eikä finans­si­jär­jes­tel­män kaut­ta suo­raan pan­keil­le, jne.

    Juho Laa­tu: Teke­mä­tön­tä työ­tä on aina. Ehkä tek­ni­ses­ti ongel­mal­li­sin­ta on se, että mata­la­palk­kai­sim­pien töi­den toi­mi­vuus voi vaa­tia pie­niä muu­tok­sia järjestelyihin. 

    Pie­niä? Tuloe­rot räjäh­tä­vät vie­lä käsiin, kos­ka kes­ki- ja kor­kea­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen mää­rä las­kee roi­mas­ti ja ne kor­vau­tu­vat pal­ve­lusek­to­rin mata­la­palk­ka­töil­lä, jos ne yli­pää­tään kor­vau­tu­vat. Täl­lä­kin sivus­tol­la aina vali­tel­laan, miten lii­an kor­keat pal­kat teke­vät hin­ta­ta­sos­ta lii­an kovan. Entäs sit­ten, kun suu­rin osa ihmi­sis­tä on pak­ko työl­lis­tää mata­la­palk­kai­seen pal­ve­lu­työ­hön (tai jät­tää työt­tö­mik­si) ja pal­ve­lui­den hin­ta­ta­so ei tie­ten­kään saa nous­ta? Palk­ka­ta­so (ja siis elin­ta­so) ei täl­löin voi pysyä koh­tuul­li­se­na suh­tees­sa ns. tuot­ta­viin töi­hin ilman jyrk­kää vero­progres­sio­ta. Nykyi­nen talous- ja yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi tilan­tees­sa, jos­sa ison (tai jopa) suu­rim­man väes­tön­osan työ­pa­nos­ta ei tarvita.

    Teke­mä­tön­tä työ­tä toki löy­tyy aina, mut­ta mitä ei tun­nu löy­ty­vän on rahaa, jol­la ihmi­siä sai­si koh­tuul­li­sel­la tulo­ta­sol­la ja yhteis­kun­nal­li­nen tasa-arvo säi­lyt­täen pal­kat­tua teke­mään näi­tä töitä.

  44. Rai­mo K: 2) vir­ka­mie­hiä ei ole help­po kään­tää kun­tien edus­ta­jien kan­nal­le vaan päin­vas­toin vir­ka­mie­het kään­tä­vät kun­tien edus­ta­jat puo­lel­leen – ja tätä ede­saut­taa se, että kun­tayh­ty­män hal­li­tuk­sen jäse­net juri­di­ses­ti eivät edus­ta omaa kun­taa, vaan ovat kun­tayh­ty­män luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä ja kun hei­dät on kään­ny­tet­ty (help­po!) he vuo­ros­taan aut­ta­vat val­tuus­ton käännyttämisessä.

    Tämä on eräs tär­keim­mis­tä syis­tä, että tule­vien maa­kun­tien val­tuus­tot vali­taan suo­ril­la vaa­leil­la. Vero­tusoi­keus ei ole yhtä tärkeä.

  45. ano­nyy­mi: Euron arvon­las­ku voi paran­taa euroa­lu­een kaup­pa­ta­set­ta, jol­loin sii­tä on koko­nai­suu­te­na hyötyä.

    Tar­koi­tin että jos Sak­sa on nyt Suo­mea kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi, euron arvon­las­ku teki­si Suo­mes­ta nykyis­tä kil­pai­lu­ky­kyi­sem­män, mut­ta Sak­sa oli­si edel­leen saman ver­ran Suo­mea edel­lä kuin ennen­kin. Arvon­las­ku ei siis paran­tai­si Suo­men euroa­lue­vien­tiä, eikä kil­pai­lue­tua mui­hin euro­mai­hin verat­tu­na vien­nis­sä euroa­lu­een ulko­puo­lel­le. Oman valu­tan aika­na tilan­ne oli oleel­li­ses­ti eri.

    Ollaan­ko nyt sit­ten jo vero­kil­pai­lun lisäk­si myös palk­ka­kil­pai­lus­sa alaspäin?

    Minus­ta on pak­ko tin­kiä myös pal­kois­sa, jos tuo­tan­non arvo on pysy­väs­ti alhai­sem­pi kuin kulu­tuk­sen mää­rä. Pitää elää sii­nä toi­vos­sa, että palk­ko­jen las­ket­tua talous ter­veh­tyy ja nos­taa mel­ko pian pal­kat enti­sel­le tai kor­keam­mal­le tasol­le (ja/tai lopet­taa vel­kaan­tu­mi­sen tule­vien suku­pol­vien palk­ko­jen kustannuksella).

    Euron käyt­töön­ot­to oli yhteis­kun­nal­li­ses­ti aivan järjetöntä!

    Mikä pidän yhteis­va­luut­taa peri­aat­tees­sa jär­ke­vä­nä tapa­na hoi­taa maa­il­man talout­ta (= ei kei­not­te­lu­hyö­ty­jä eikä valuut­ta­ris­ke­jä). Mut­ta ilmei­ses­ti polii­tik­ko­jen kyky nou­dat­taa kiin­teän valuu­tan vaa­ti­maa kuria ja ymmär­tää sen lai­na­lai­suuk­sia on niin heik­ko, että näkö­kul­ma­si voi olla perusteltu.

    (Oli muu­ten “has­sua”, että Krei­kan velat ostet­tiin sak­sa­lais­pan­keil­ta pahen­taen mui­den ongel­mia ja Sak­sa pää­si siten huo­mat­ta­vas­ti halvemmalla.)

    Minus­ta oli joko äärim­mäi­sen höl­möä tai äärim­mäi­sen röyh­keä­tä lait­taa Sak­san ja Rans­kan pank­kien huo­not lai­nat koko euroa­lu­een veron­mak­sa­jien piik­kiin. En usko pät­kää­kään sii­hen polii­tik­ko­jen vakuut­te­luun, että euroa­lue oli­si kaa­tu­nut pie­nen Krei­kan ongel­miin, jos tätä ope­raa­tio­ta ei oli­si teh­ty. Suo­ma­lai­sil­ta polii­ti­koil­ta tämä on tie­ten­kin pal­jon type­räm­pää kuin sak­sa­lai­sil­ta polii­ti­koil­ta, kos­ka Suo­mel­la ei ollut mitään rasit­tei­ta Krei­kas­ta. Ja euroa­lu­een sään­nöt­hän edel­leen kiel­tä­vät täl­lai­sen toi­min­nan, hyväs­tä syystä.

    EKP:n tavoi­te on 2% (joka sekin lie­nee pro­sent­tiyk­si­kön lii­an mata­lal­la) ja nyt ollaan oltu käy­tän­nös­sä nol­las­sa jo ties kuin­ka kauan.

    Minus­ta infla­toi­tu­va yhteis­va­luu­ta on huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi rat­kai­su kuin vakaa yhteis­va­luut­ta. (siis teo­rias­sa — käy­tän­nös­sä en tie­dä ovat­ko polii­ti­kot täy­sin kyke­ne­mät­tö­miä elä­mään kiin­teäs­sä yhteisvaluutassa)

    Infla­toi­tu­van yhteis­va­luu­tan pitäi­si infla­toi­tua sur­keim­man euro­ta­lou­den mää­rää­mäl­lä vauh­dil­la. Suu­ri osa euron eduis­ta katoaisi.

    Nyt kan­nat­tai­si pai­naa rahaa elvy­tyk­seen EU:n tasolla,

    En usko elvy­tyk­seen talou­den pysy­vän heik­kou­den kor­jaa­ja­na (elvy­tys toi­mii suh­dan­ne­kupruis­sa, mut­ta ei kor­jaa huo­no­ja raken­tei­ta ja huo­noa kil­pai­lu­ky­kyä). Rahan pai­na­mi­nen oli­si vain tapa infla­toi­da sen arvoa, mikä mer­kit­si­si palk­ko­jen suh­teel­lis­ta alen­ta­mis­ta mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na (taval­la jota kan­sa­lai­set eivät vas­tus­ta, kos­ka nimel­li­nen palk­ka pysyy sama­na tai nousee).

    Pie­niä? Tuloe­rot räjäh­tä­vät vie­lä käsiin, kos­ka kes­ki- ja kor­kea­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen mää­rä las­kee roi­mas­ti ja ne kor­vau­tu­vat pal­ve­lusek­to­rin mata­la­palk­ka­töil­lä, jos ne yli­pää­tään korvautuvat.

    Tar­vit­ta­vil­la pie­nil­lä muu­tok­sil­la viit­ta­sin sii­hen, että vaik­ka mui­den tulo­luok­kien ansio­ta­soa voi kyl­lä pudot­taa, alim­mis­sa luo­kis­sa pitää olla varo­vai­nen ja ehkä teh­dä järjestelyjä.

    Tuloe­rot ovat kas­vusuun­nas­sa hal­li­tus­ten poli­tii­kan vuok­si. Kor­kea­palk­kai­set voi­vat olla mata­la­palk­kai­sia tur­va­tum­pia sik­si, että lii­an kor­keat työn kus­tan­nuk­set leik­kaa­vat työ­paik­ko­ja hel­poi­ten alim­mis­ta tulo­luo­kis­ta (jois­sa on usein myös kiin­teäs­ti sovit­tu palkkataso).

    Entäs sit­ten, kun suu­rin osa ihmi­sis­tä on pak­ko työl­lis­tää mata­la­palk­kai­seen pal­ve­lu­työ­hön (tai jät­tää työt­tö­mik­si) ja pal­ve­lui­den hin­ta­ta­so ei tie­ten­kään saa nousta?

    Jokai­nen pitäi­si pal­ka­ta hänen tai­to­jen­sa mah­dol­lis­ta­mal­le ylim­mäl­le tasol­le, ei hapla­töi­hin. Palk­ko­jen pitää jous­taa niin, että tämä yhtä­lö toi­mii. Palk­ka­ta­so ei siis saa olla niin kor­kea, että se tekee jois­tain kan­sa­no­sis­ta työt­tö­miä tai pakot­taa hei­dät hei­dän kyky­jään hyö­dyn­tä­mät­tö­mään työhön.

    Nykyi­nen talous- ja yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi tilan­tees­sa, jos­sa ison (tai jopa) suu­rim­man väes­tön­osan työ­pa­nos­ta ei tarvita.

    Aivan. Jär­ke­vä työl­lis­ty­mi­nen on ter­veen talou­den edellytys.

    Teke­mä­tön­tä työ­tä toki löy­tyy aina, mut­ta mitä ei tun­nu löy­ty­vän on rahaa, jol­la ihmi­siä sai­si koh­tuul­li­sel­la tulo­ta­sol­la ja yhteis­kun­nal­li­nen tasa-arvo säi­lyt­täen pal­kat­tua teke­mään näi­tä töitä.

    Vali­tet­ta­vas­ti jou­dun täs­sä totea­maan, että ilmei­ses­ti joku asia mak­saa / jar­rut­taa talout­ta lii­kaa. Kai joko byro­kra­tia­ku­lut tai hen­ki­lös­tö­ku­lut. Kan­ne­tul­la rahal­la tilan­net­ta ei voi pelastaa.

  46. Tapio: Tämä on eräs tär­keim­mis­tä syis­tä, että tule­vien maa­kun­tien val­tuus­tot vali­taan suo­ril­la vaa­leil­la. Vero­tusoi­keus ei ole yhtä tärkeä.

    Suu­rin demo­kra­ti­aa homeo­pa­ti­soi­va ja vir­ka­mie­hil­le val­taa siir­tä­vä ongel­ma täs­sä tai­taa olla se, että hal­li­tus on aikeis­sa vie­dä kun­nil­ta oikeu­den päät­tää, mis­tä pal­ve­lun­sa hank­ki­vat (ja mil­lä hinnalla).

    Kun­nan­val­tuus­tot voi­vat olla maa­kun­ta­val­tuus­to­ja demo­kraat­ti­sem­pia, kos­ka ne ovat lähem­pä­nä kan­sa­lai­sia. Maa­kun­ta­vaa­lit tus­kin kiin­nos­tai­si­vat äänes­tä­jiä kovin vah­vas­ti (eikä yksit­täi­sil­lä kun­nil­la ole sie­lä oikein ään­tä, eikä ehkä edus­ta­jia lainkaan).

  47. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Maa­kun­ta­vaa­lit tus­kin kiin­nos­tai­si­vat äänes­tä­jiä kovin vah­vas­ti (eikä yksit­täi­sil­lä kun­nil­la ole sie­lä oikein ään­tä, eikä ehkä edus­ta­jia lainkaan). 

    Kun­nil­la ei tule­kaan olla ään­tä eikä edus­ta­jia, mut­ta kun­ta­lai­set — siis ihmi­set — saa­vat äänen­sä parem­min kuulumaan.

  48. Juho Laa­tu: Mut­ta ilmei­ses­ti polii­tik­ko­jen kyky nou­dat­taa kiin­teän valuu­tan vaa­ti­maa kuria ja ymmär­tää sen lai­na­lai­suuk­sia on niin heik­ko, että näkö­kul­ma­si voi olla perusteltu. 

    Kyse ei ole pel­käs­tään kyvys­tä. Vaa­di­taan myös hyvää tah­toa, jot­ta ei olla pel­käs­sä vero- ja palk­ka­kil­pai­lus­sa. Sehän on jo uhka demo­kra­tial­le, kun mark­ki­na­voi­mat jyrää­vät muut arvot. Euroa­lu­een ongel­miin aut­tai­si aika pal­jon, jos Sak­sas­sa pal­kat nousi­si­vat niin, että vaih­to­ta­se meni­si nol­laan. Täl­löin muut euro­maat eivät oli­si ali­jää­mäi­siä, mikä taas hel­pot­tai­si mai­den ja koko alu­een jul­kis­ta­lou­del­li­sia ongel­mia. Euroa­lu­een itsen­sä vaih­to­ta­se lie­nee mel­ko hyvin tasa­pai­nos­sa muun maa­il­man kanssa.

    Juho Laa­tu: Minus­ta infla­toi­tu­va yhteis­va­luu­ta on huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi rat­kai­su kuin vakaa yhteisvaluutta. 

    Inflaa­tion idea on se, ettei palk­ko­ja tar­vit­se erik­seen aina alen­taa vaan nuo ongel­mat voi­daan hoi­ta pal­kan­nos­to­ja kont­rol­loi­mal­la. Palk­ko­jen alen­ta­mi­nen on vai­kea­ta. Inflaa­tion ns. liik­ku­va nol­la­kas­vu­ta­so tekee asiois­ta hel­pom­pia. Kir­jan­pi­dol­li­ses­ti­han asiat eivät muu­tu, mut­ta inflaa­tion pois­ta­mi­nen nyt vain on ongel­mal­lis­ta ja deflaa­tion ongel­mat alka­vat jo sit­ten näkyä siinä.

    Lisäk­si tie­tys­ti inflaa­tio on talous­kas­vun ja tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen luon­nol­li­nen seuraus.

    Juho Laa­tu: Rahan pai­na­mi­nen oli­si vain tapa infla­toi­da sen arvoa, mikä mer­kit­si­si palk­ko­jen suh­teel­lis­ta alen­ta­mis­ta mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na (taval­la jota kan­sa­lai­set eivät vas­tus­ta, kos­ka nimel­li­nen palk­ka pysyy sama­na tai nousee). 

    Aivan! Mik­si tur­haan hirt­tää itse­ään nol­lain­flaa­tioon, kun asioi­ta voi­daan teh­dä helpomminkin?

    Juho Laa­tu: En usko elvy­tyk­seen talou­den pysy­vän heik­kou­den kor­jaa­ja­na (elvy­tys toi­mii suh­dan­ne­kupruis­sa, mut­ta ei kor­jaa huo­no­ja raken­tei­ta ja huo­noa kilpailukykyä). 

    Ei se tie­ten­kään kor­jai­si noi­ta, mut­ta, no, ensin­nä­kin inflaa­tio ja toi­sek­si raken­ne­muu­tok­sia on hel­pom­pi teh­dä, kun talous pyö­rii ja ihmi­sil­le löy­tyy työ­paik­ko­ja. Ja hel­pot­tai­si se kil­pai­lu­ky­kyä silti.

    Juho Laa­tu: Jokai­nen pitäi­si pal­ka­ta hänen tai­to­jen­sa mah­dol­lis­ta­mal­le ylim­mäl­le tasol­le, ei haplatöihin. 

    Tämä vir­ke ↑ on ris­ti­rii­das­sa tuon seu­raa­van virk­keen ↓ kanssa.

    Palk­ko­jen pitää jous­taa niin, että tämä yhtä­lö toi­mii. Palk­ka­ta­so ei siis saa olla niin kor­kea, että se tekee jois­tain kan­sa­no­sis­ta työt­tö­miä tai pakot­taa hei­dät hei­dän kyky­jään hyö­dyn­tä­mät­tö­mään työhön. 

    Aivan, mut­ta koneet teke­vät yhä ene­ne­väs­sä mää­rin ihmis­ten työt. Täs­sä ollaan vähi­tel­len pää­ty­mäs­sä tilan­tee­seen, jos­sa suur­ta tai jopa suu­rin­ta osaa ihmi­sis­tä ei kan­na­ta työl­lis­tää, kos­ka niin monia heis­tä ei tar­vi­ta noi­den töi­den teke­mi­seen. Lisäk­si monen kyvyt eivät auto­maa­tioon ver­rat­tu­na yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä elä­mi­seen tar­vit­ta­vaan ja tasa-arvoi­seen palk­kaan. Nuo vaa­ti­muk­set eivät enää koh­taa, kun tuo­tan­to kyke­nee pois­ta­maan mate­ri­aa­li­sen niuk­kuu­den. Kun sit­ten ale­taan lyö­dä tulon­siir­to­ja (vero­ja) nol­laan, ollaan ongel­mis­sa. Tai siis jot­kut eivät ole, mut­ta muut ovat.

  49. Rai­mo K: Kun­nil­la ei tule­kaan olla ään­tä eikä edus­ta­jia, mut­ta kun­ta­lai­set – siis ihmi­set – saa­vat äänen­sä parem­min kuulumaan.

    Pait­si että noil­le ihmi­sil­le kes­kei­sin kysy­mys saat­taa olla se, mil­lai­sia hei­dän pai­kal­li­set ter­veys­pal­ve­lun­sa ovat, ja maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa ei ehkä ole ensim­mäis­tä­kään edus­ta­jaa tuol­ta alu­eel­ta (= kysei­sen kun­nan / ter­veys­kes­kuk­sen alu­eel­ta). Voi siis olla, että ääni ei kuu­lu lain­kaan. Tai jos kuu­luu, tuos­ta kun­nas­ta voi kuu­lua val­lan vää­rän puo­lu­een edus­ta­jan ääni. Lisäk­si pel­kään, että äänes­tys­pro­sent­ti voi­si jää­dä alhai­sek­si, ja myös sik­si jokin alue tai ihmis­ryh­mä voi­si jää­dä vajaal­le edus­tuk­sel­le. Maa­kun­ta­de­mo­kra­tian toi­mi­vuus voi siis olla idea­lis­tis­ta toiveajattelua.

    1. Hel­sin­gis­sä vii­me val­tuus­to­kau­del­la ei ollut yhtäään edus­ta­jaa Vuo­saa­res­ta (30 000 as.) Muu Hel­sin­ki ei kui­ten­kaan käyt­tä­nyt tilai­suut­ta hyväk­seen ja pois­ta­nut pal­ve­lu­ja Vuosaaresta.

  50. Juho Laa­tu: Pait­si että noil­le ihmi­sil­le kes­kei­sin kysy­mys saat­taa olla se, mil­lai­sia hei­dän pai­kal­li­set ter­veys­pal­ve­lun­sa ovat, ja maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa ei ehkä ole ensim­mäis­tä­kään edus­ta­jaa tuol­ta alu­eel­ta (= kysei­sen kun­nan / ter­veys­kes­kuk­sen alu­eel­ta). Voi siis olla, että ääni ei kuu­lu lain­kaan. Tai jos kuu­luu, tuos­ta kun­nas­ta voi kuu­lua val­lan vää­rän puo­lu­een edus­ta­jan ääni. Lisäk­si pel­kään, että äänes­tys­pro­sent­ti voi­si jää­dä alhai­sek­si, ja myös sik­si jokin alue tai ihmis­ryh­mä voi­si jää­dä vajaal­le edus­tuk­sel­le. Maa­kun­ta­de­mo­kra­tian toi­mi­vuus voi siis olla idea­lis­tis­ta toiveajattelua. 

    Demo­kra­tian toi­mi­vuus noin ylei­ses­ti ottaen­kin on ‘idea­lis­tis­ta toi­vea­jat­te­lua’, mut­ta parem­paa­kaan ei ole keksitty.
    Jos sinul­la on demo­kra­ti­aa parem­pi mal­li, antaa tul­la vaan…

  51. ano­nyy­mi: Sehän on jo uhka demo­kra­tial­le, kun mark­ki­na­voi­mat jyrää­vät muut arvot.

    On makua­sia miten pal­jon mark­ki­na­voi­mil­le anne­taan kul­loin­kin val­taa. Nii­tä­kin tar­vi­taan toi­mi­vas­sa yhteis­kun­nas­sa sopi­vis­sa mää­rin. Pää­tös­val­ta tuli­si olla demo­kraat­ti­sil­la pro­ses­seil­la, ja mark­ki­na­voi­mien tuli­si toi­mia moottorina.

    Sel­vä on, että vii­me aikoi­na on men­ty kovem­man mark­ki­na­ta­lou­den suun­taan. Vakaa yhteis­va­luut­ta (euron alku­pe­räi­nen tar­koi­tus) ei mie­les­tä­ni suo­si “kapi­ta­lis­te­ja” suh­tees­sa demo­kraat­ti­siin voi­miin, mut­ta tapah­tu­nut vakaan yhteis­va­luu­tan muut­ta­mi­nen poliit­ti­ses­ti ohja­tuk­si ja aktii­vi­sek­si suu­ria yhtei­siä raho­ja lii­kut­ta­vak­si jär­jes­tel­mäk­si (polii­ti­kot ja “kes­kus­pank­kii­rit”) antaa sel­väs­ti lisää val­taa “kapi­ta­lis­teil­le”, pois demo­kra­tial­ta / kansalta.

    Euroa­lu­een ongel­miin aut­tai­si aika pal­jon, jos Sak­sas­sa pal­kat nousi­si­vat niin, että vaih­to­ta­se meni­si nollaan.

    Emme voi vaa­tia, että Sak­sa tur­me­li­si talout­taan sik­si, että me olem­me tur­mel­leet talout­tam­me. Pitää kek­siä parem­pia kei­no­ja — sel­lai­sia jois­sa Suo­mi kor­jaa ongel­man­sa itse.

    Palk­ko­jen alen­ta­mi­nen on vaikeata.

    Näin on. Minus­ta euroon ei oli­si pitä­nyt men­nä, jos ei ole val­miut­ta myös palk­ko­jen alen­ta­mi­seen. Täs­sä asias­sa polii­ti­kot ovat mie­les­tä­ni olleet täy­sin sokei­ta. On sel­vää, että jos­sain vai­hees­sa talous taan­tuu, ja tulee tar­ve alen­taa palk­ko­ja. Oman valuu­tan aika­na rat­kai­su oli help­po, eli palk­ko­jen ale­ne­mi­nen deval­voi­tu­mi­sen kaut­ta. Pelk­kä yhteis­va­luu­tan tiuk­ka talous­ku­ri ei rii­tä, jos talous taan­tuu (eli kyse ei ole vain hitaas­ta kasvusta).

    Aivan! Mik­si tur­haan hirt­tää itse­ään nol­lain­flaa­tioon, kun asioi­ta voi­daan teh­dä helpomminkin?

    Tuon ajat­te­lu­lin­jan mukaan oli­si kai ollut jär­ke­vää pysyä maa­koh­tai­sis­sa valuu­tois­sa. Se oli­si siis ollut hel­poin tapa, jos ole­te­taan maa­koh­tais­ten jat­ku­vien pal­kan­ko­ro­tus­ten vaa­ti­van valuu­tan arvon aletamista.

    Kai jat­ku­vas­ti deval­voi­tu­va yhteis­va­luut­ta­kin on toi­mi­va meka­nis­mi, mut­ta inflaa­tio­vauh­ti on tur­han kova mail­le, jot­ka osaa­vat pitää talou­des­saan jotain kuria­kin. Pitäi­sin enem­män jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa huo­no­ku­ri­set val­tiot ja talou­del­li­siin vai­keuk­siin ajau­tu­neet val­tiot alen­tai­si­vat tar­vit­tae­sa palk­ko­jen nume­roar­voa. Ei se niin kau­hea­ta ole, vaik­ka ensin kuu­los­taa­kin. Ja lop­pu­tu­los­han on osto­voi­man kan­nal­ta aivan sama. Tur­haa kiin­ty­mys­tä palk­ko­jen nimel­li­sar­voi­hin siis.

    Tämä vir­ke ↑ on ris­ti­rii­das­sa tuon seu­raa­van virk­keen ↓ kanssa.

    En näh­nyt ris­ti­rii­taa. Yri­tin sanoa, että jokai­sel­la alal­la palk­ko­jen pitäi­si olla sel­lai­sia, että jon­kun kan­nat­taa nii­tä mak­saa (ole­mat­ta niin alhai­sia, että kan­nat­tai­si mak­sa enem­män). Näin ihmi­set hakeu­tui­si­vat töi­hin, jois­sa he ovat tuot­ta­vim­mil­laan ja jois­ta he saa­vat suu­rim­mat tulot. Tämä oli­si teho­kas­ta kansantaloutta.

    Aivan, mut­ta koneet teke­vät yhä ene­ne­väs­sä mää­rin ihmis­ten työt. Täs­sä ollaan vähi­tel­len pää­ty­mäs­sä tilan­tee­seen, jos­sa suur­ta tai jopa suu­rin­ta osaa ihmi­sis­tä ei kan­na­ta työl­lis­tää, kos­ka niin monia heis­tä ei tar­vi­ta noi­den töi­den tekemiseen.

    Tär­ke­ää teke­mä­tön­tä työ­tä on aina, vaik­ka­pa vanhustenhoidossa.

    Lisäk­si monen kyvyt eivät auto­maa­tioon ver­rat­tu­na yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä elä­mi­seen tar­vit­ta­vaan ja tasa-arvoi­seen palkkaan.

    Suo­mes­sa tulo­ja tasa­taan vero­tuk­sen kaut­ta niin, että aina­kin kai­kil­la työ­ky­kyi­sil­lä (muut­to­ha­luk­kail­la, työin­toi­sil­la) on ollut mel­ko hyvät olta­vat (mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na). Ei ole kukaan tain­nut ehdot­taa täs­tä perin­tei­ses­tä poli­tii­kas­ta luopumista.

    Nuo vaa­ti­muk­set eivät enää koh­taa, kun tuo­tan­to kyke­nee pois­ta­maan mate­ri­aa­li­sen niuk­kuu­den. Kun sit­ten ale­taan lyö­dä tulon­siir­to­ja (vero­ja) nol­laan, ollaan ongel­mis­sa. Tai siis jot­kut eivät ole, mut­ta muut ovat.

    Mate­ri­aa­li­nen niuk­kuus hävi­si Suo­mes­ta (täy­sin työ­ky­kyi­sil­tä per­heil­tä) jo kym­me­niä vuo­sia sit­ten (suh­teel­li­sia ero­ja toki on). En usko että tulon­siir­to­ja nol­la­taan, kos­ka yksi­kään puo­lue ei sel­lais­ta aja. Useim­mat puo­lu­eet tun­tu­vat kyl­lä hyväk­sy­vän yhteis­kun­nan ja tulon­jaon kove­ne­mi­sen, mut­ta tämä ei tar­koi­ta nollaamista.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä vii­me val­tuus­to­kau­del­la ei ollut yhtäään edus­ta­jaa Vuo­saa­res­ta (30 000 as.) Muu Hel­sin­ki ei kui­ten­kaan käyt­tä­nyt tilai­suut­ta hyväk­seen ja pois­ta­nut pal­ve­lu­ja Vuosaaresta.

    Tapauk­sia on monen­lai­sia. Jos Espoo lii­tet­täi­siin Hel­sin­kiin met­ro­po­lik­si yhdel­lä tai useam­mal­la alal­la, voin hyvin kuvi­tel­la, että Espoon “type­rät” poli­tii­kat muu­tet­tai­siin monin koh­din Hel­sin­gin “fik­su­jen” aja­tus­ten mukai­sik­si, vaik­ka Espool­la oli­si­kin usei­ta edus­ta­jia yhtei­sis­sä eli­mis­sä. Met­ro­po­lin yhtei­set eli­met saa­tet­tai­siin perus­taa aina Hel­sin­kiin, eikä suin­kaan alu­een pik­ku­kun­tiin. Nur­mi­jär­ven “savi­pel­loil­le” ei var­maan­kaan raken­net­tai­si enää mitään.

  53. Rai­mo K: Demo­kra­tian toi­mi­vuus noin ylei­ses­ti ottaen­kin on ‘idea­lis­tis­ta toi­vea­jat­te­lua’, mut­ta parem­paa­kaan ei ole keksitty.
    Jos sinul­la on demo­kra­ti­aa parem­pi mal­li, antaa tul­la vaan…

    Olen ehdot­to­mas­ti demo­kra­tian kan­nat­ta­ja ja haluan näh­dä sen para­ne­van. Maa­kun­ta­vaa­leis­sa en tuol­lais­ta poten­ti­aa­lia näe. Kyse on enem­män­kin kan­san oman pää­tös­val­lan vie­mi­ses­tä nykyis­tä kau­em­mas kan­sas­ta. Myös bro­kra­tia / hal­lin­non mää­rä kasvaisi.

  54. Juho Laa­tu: Nur­mi­jär­ven “savi­pel­loil­le” ei var­maan­kaan raken­net­tai­si enää mitään.

    Onko Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­le raken­ta­mi­nen itsei­sar­vo, jota pitää hal­lin­nol­li­sin rat­kai­suin edistää?

  55. Juho Laa­tu: Olen ehdot­to­mas­ti demo­kra­tian kan­nat­ta­ja ja haluan näh­dä sen para­ne­van. Maa­kun­ta­vaa­leis­sa en tuol­lais­ta poten­ti­aa­lia näe. Kyse on enem­män­kin kan­san oman pää­tös­val­lan vie­mi­ses­tä nykyis­tä kau­em­mas kan­sas­ta. Myös bro­kra­tia / hal­lin­non mää­rä kasvaisi. 

    Jos kan­na­tat demo­kra­ti­aa, mik­si siis vas­tus­tat sitä?
    Maa­kun­ta­hal­lin­nos­sa byro­kra­tia saat­taa jon­kin ver­ran kas­vaa, mut­ta toden­nä­köi­sem­min vähe­nee, kos­ka nykyi­nen kuntayhtymä/isäntäkunta/yhtiöviidakko kar­siu­tuu (esim. meil­lä Var­si­nais-Suo­mes­sa oli 56 kun­nan välil­lä yli 1000 eri­lais­ta yhteis­työ­kon­tak­tia — ja sii­tä demo­kra­tia oli var­sin kaukana).

    Nykyi­sen sai­raan­hoi­to­pii­rin näen­näis­de­mo­kra­ti­aa ei voi vie­dä mihin­kään kau­em­mas, kun sitä ei ole. Se on juu­ri sitä homeo­paat­tis­ta demo­kra­ti­aa, niin lai­mea­ta, että sitä ei voi havai­ta eikä mittata.

  56. savi­pel­loil­le raken­ta­mi­nen itseisarvo” 

    Onko ylei­nen anti­pa­tia haja-asu­tus­ta koh­taan itsei­sar­vol­lis­ta? Jos Nur­mi­jär­ven savi­pel­to­äl­vä­reil­le on kysyn­tää, nii­tä rakennetaan.

    1. Kukaan ei kiel­lä raken­ta­mas­ta Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­la. Val­mii­ta kaa­vo­ja­kin on. Kysyn­tää ei ole.

  57. teek­ka­ri: Onko Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­le raken­ta­mi­nen itsei­sar­vo, jota pitää hal­lin­nol­li­sin rat­kai­suin edistää?

    Ei. Ajat­te­lin lähin­nä, että se voi­si olla nur­mi­jär­ve­läis­ten oma asia, tai että kas­vu­ha­lu oli­si (nyky­ään vali­tet­ta­vas­ti) itsei­sar­vo kai­kis­sa kunnissa.

    Onko tuo sinus­ta asia, jota pitäi­si itsei­sar­voi­ses­ti vas­tus­taa? Tuol­lai­seen mah­dol­li­seen hel­sin­ki­läis­ten / “iso­kun­ta­lais­ten” asen­tee­seen yri­tin vii­ta­ta. Joh­tai­si­ko maa­kun­nan tasoi­nen pää­tök­sen­te­ko sii­hen, että pää­tök­set teh­täi­siin suur­kun­tien mie­len mukaan, pik­ku­kun­tien asuk­kai­den toi­vei­den vastaisesti?

  58. Kysyn­tää ei ole.” 

    Kysyn­tää ei ole juu­ri nyt, jon­ka väi­te­tään joh­tu­van ylei­ses­tä talou­del­li­ses­ta tilan­tees­ta. Jos se myö­hem­min piris­tyy, niin sit­ten nii­tä taas raken­ne­taan. Jos ei, niin ei rakenneta. 

    Ja tämä juu­ri on se point­ti. Anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää ilman ulko­puo­lis­ta poliit­tis­ta ohjaus­ta. Sopi­nee Soininvaarallekin?

    1. Kyl­lä kysyn­tää on. Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­voi vii­me vuon­na 19 000 asuk­kaal­la, enne­män kuin aikoi­hin. Täs­tä kas­vus­ta meni enää 10 % kehys­kun­tiin, kun kym­me­nen vuot­ta sit­ten kehys­kun­tiin meni puolet.

  59. Rai­mo K: Jos kan­na­tat demo­kra­ti­aa, mik­si siis vas­tus­tat sitä?
    Maa­kun­ta­hal­lin­nos­sa byro­kra­tia saat­taa jon­kin ver­ran kas­vaa, mut­ta toden­nä­köi­sem­min vähe­nee, kos­ka nykyi­nen kuntayhtymä/isäntäkunta/yhtiöviidakko kar­siu­tuu (esim. meil­lä Var­si­nais-Suo­mes­sa oli 56 kun­nan välil­lä yli 1000 eri­lais­ta yhteis­työ­kon­tak­tia – ja sii­tä demo­kra­tia oli var­sin kaukana).

    Nykyi­sen sai­raan­hoi­to­pii­rin näen­näis­de­mo­kra­ti­aa ei voi vie­dä mihin­kään kau­em­mas, kun sitä ei ole. Se on juu­ri sitä homeo­paat­tis­ta demo­kra­ti­aa, niin lai­mea­ta, että sitä ei voi havai­ta eikä mittata.

    Läh­din kom­men­toi­maan tätä blo­gi­kir­joi­tus­ta sii­tä näkö­kul­mas­ta, että hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat mal­lit, jois­sa kun­nat eivät enää saa päät­tää sii­tä, mihin sote­jär­jes­te­lyi­hin kuu­lu­vat, on demo­kra­tian vähen­tä­mis­tä. Mah­dol­li­suus osal­lis­tua pie­nel­lä pro­sen­til­la pää­tök­siin pako­te­tus­sa kiin­teäk­si mää­rä­tys­sä yhteis­työ­ku­vios­sa ei tar­joa samo­ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Ehkä täs­sä­kin asias­sa mei­dän täy­tyy olla yhtä miel­tä sii­tä, että olem­me asias­ta eri mieltä.

    1000 yhteis­työ­kon­tak­tia voi tar­koit­taa tur­han suur­ta mää­rää byro­kra­ti­aa, mut­ta onhan se sel­väs­ti myös run­sas­ta demo­kra­tian käyt­töä. Mal­leis­sa jois­sa kun­ta voi itse päät­tää mihin yhty­miin se kuu­luu, sen demo­kraat­ti­nen ääni kuu­luu yhty­mis­sä tar­vit­taes­sa var­sin hyvin.

  60. Mau­rizio:
    “savi­pel­loil­le raken­ta­mi­nen itseisarvo” 

    Onko ylei­nen anti­pa­tia haja-asu­tus­ta koh­taan itsei­sar­vol­lis­ta? Jos Nur­mi­jär­ven savi­pel­to­äl­vä­reil­le on kysyn­tää, nii­tä rakennetaan.

    Anti­pa­ti­aa tosi­aan on, tai ehkä vie­lä enem­män yksin­ker­tai­ses­ti naa­pu­ri­ka­teut­ta ja kil­pai­lua kas­vus­ta, kaik­kiin suun­tiin. Nur­mi­jär­ven oma­ko­ti­ta­loil­le on ollut kysyn­tää vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ehkä enem­män kuin anka­rim­mat Hel­sin­ki-pat­rioo­tit oli­si­vat halunneet.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukaan ei kiel­lä raken­ta­mas­ta Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­la. Val­mii­ta kaa­vo­ja­kin on. Kysyn­tää ei ole.

    Välil­lä kysyn­tää on ollut pal­jon­kin, välil­lä taas vähem­män. Kuu­len­ko tuos­sa pie­nen toi­veen sii­tä, että kysyn­tää ei oli­si? Voi­si­ko tuo toi­ve tar­koit­taa, että met­ro­po­lia­lu­eel­la kas­vua ei pitäi­si ohja­ta Nur­mi­jär­vel­le, vaan Helsinkiin?

    1. Ei pidä ohja­ta mihin­kään vaan kaa­voi­taa niin pal­jon, että ihmi­set voi­vat vali­ta vaik­ka Hel­sin­gin ja Nur­mi­jär­ven välil­tä sllä perus­teel­la, mis­sä halua­vat asua eivät­kä sil­lä perus­teel­la, mihin heil­lä on varaa.

  62. Olen­nais­ta on, että ihmi­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, kos­ka yri­tyk­set ovat siel­lä. Niin, suo­ma­lai­sis­ta jo lähes mil­joo­na työs­ken­te­lee asian­tun­ti­ja­na. Näil­le yri­tyk­sil­le on eni­ten työ­vo­maa Hel­sin­gis­sä ja vähi­ten maakunnissa.

    Ennen tar­vit­tiin vain käsi­pa­ri lin­jal­le, jol­loin yri­tys saat­toi inves­toi­da vaik­ka Kemijärvelle.

    Koko maan asut­ta­jat eivät vain ymmär­rä tätä.

    ***

    Olen sitä miel­tä, että Lapis­ta pitäi­si teh­dä Ahve­nan­maan kal­tai­nen auto­no­mi­nen alue. Lap­pi on lii­an kau­ka­na Hel­sin­gis­tä ja lii­an eri­lai­nen muu­hun Suo­meen ver­rat­tu­na, että sitä voi­tai­siin hal­li­ta muun Suo­men “aivoil­la”.

    Esi­mer­kik­si Venä­jäl­lä on vas­taa­van­lai­nen tilan­ne Sipe­rian itä­osis­sa, Sahan tasa­val­las­sa eli Jaku­tias­sa. Val­ta­van pit­kä etäi­syys pää­kau­pun­kiin Mos­ko­vaan ja alue on hyvin har­vaan asut­tua. Lap­pi ja Jaku­tia vas­taa­vat lähes 1:1 toi­si­aan, pait­si hallinnoltaan.

    Auto­no­mian avul­la Lap­pi voi­si kehit­tää itse itseään.

    Väi­tän, että jos Lap­pia oli­si­vat kehit­tä­mäs­sä itse lap­pi­lai­set (suo­ma­lai­set ja saa­me­lai­set), niin kehi­tys oli­si voi­mak­kaam­paa. Perus­te­len tätä sil­lä, ettei 1000 kilo­met­rin pääs­sä elä­vil­lä yksin­ker­tai­ses­ti ole sel­lais­ta tun­teen­pa­loa Lapin kehit­tä­mi­sek­si, että sii­hen viit­sit­täi­siin aset­taa kau­heas­ti resurs­se­ja. Resurs­seil­la tar­koi­tan täs­sä nime­no­maan pää­tök­sien teke­mis­tä, enkä rahan kuluttamista. 

    Hyvil­lä pää­tök­sil­lä saa­daan pal­jon aikaan, vähil­lä­kin varoil­la, huo­noil­la taas huka­taan pal­jon varoja.

    ***

    Ylei­ses­ti ottaen Lapin ja Hel­sin­gin väliin jää seka­lai­nen har­vah­kos­ti asu­tet­tu alue, jon­ka täy­tyi­si jär­jes­täy­tyä. Nyt näis­sä kun­nis­sa, jot­ka edus­ta­vat val­tao­saa suo­ma­lai­sis­ta kun­nis­ta, ele­tään “Ruususen unta”. Van­huk­sien mää­rä on val­ta­va, elin­kei­noe­lä­mä hii­puu ja lap­sia ei syn­ny. Yhtä kitu­vaa kuolemaa.

    Täs­sä­kin osas­sa Suo­mea voi­daan erot­taa eri aluei­ta. Län­nes­sä har­vaan asu­tut alu­eet pär­jää­vät parem­man ilmas­ton vuok­si parem­min. Kes­ki-Suo­mes­sa ja Itä-Suo­mes­sa huo­noi­ten, idäs­sä aivan huonoiten.

    Tähän­kään osaan Suo­mea ei aivan taval­li­nen hal­lin­to enää sel­väs­ti­kään pure, vaan täy­tyi­si aset­taa esi­mer­kik­si Itä-Suo­mi jon­kin­lai­sek­si eril­lis­hal­lin­toa­lu­eek­si. Poh­jois-Savo, Poh­jois-Kar­ja­la, Ete­lä-Savo, Ete­lä-Kar­ja­la ja Kymen­laak­so ovat alu­eet joi­ta tarkoitan.

    Taval­laan on siten, että mitä syr­jem­mäk­si men­nään, niin sitä tär­keäm­pää oli­si, että ne vähät­kin käy­te­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit oli­si­vat yhdes­sä pai­kas­sa. Nämä ovat esi­mer­kik­si työ­voi­ma, infra­struk­tuu­ri, ener­gian­tuo­tan­to ja niin edelleen.

    Se ei tar­koi­ta sitä, että kaik­ki siir­ret­täi­siin Joen­suu­hun tai Mik­ke­liin, vaan että vaik­ka­pa Rau­ta­vaa­ral­ta siir­ryt­täi­siin Nur­mek­seen. Siir­ty­mi­sel­lä tar­koi­tan nyt ihan oikeas­ti väes­tön ja yri­tys­ten siirtymistä.

    Jos kak­si 2000 asuk­kaan kun­taa yhtyy, eivät­kä vain rajo­ja siir­tä­mäl­lä, syn­tyy 4000 asuk­kaan kun­ta. Sin­ne mihin siir­ry­tään, syn­tyy ensim­mäi­se­nä val­ta­va raken­nus­buu­mi (kun­nal­lis­tek­niik­ka jne.), joka työl­lis­tää, sen jäl­keen onkin 4000 asu­kas­ta, jos­sa on jo huo­mat­ta­vas­ti parem­mat mah­dol­li­suu­det yllä­pi­tää jon­kin­lais­ta elin­kei­noa, kuin 2000 asuk­kaan kunnassa.

    Täl­läis­tä ei tie­ten­kään voi­da teh­dä pakot­ta­mal­la, vaan tähän pitäi­si pyr­kiä raken­ta­maan meka­nis­mi, jol­la tähän jokin pie­ni kun­ta voi­si läh­teä täy­sin vapaa­eh­toi­ses­ti mukaan. Se voi­si olla vaik­ka­pa koro­tet­tu val­tio­no­suus kun­taan, johon liit­tyy toi­nen kunta.

    Jos vaik­ka kun­tien mää­rä tipah­tai­si näin 150 kap­pa­lee­seen, niin jo se vai­kut­tai­si hyvin pal­jon Suo­men kotimarkkinoihin.

    Lisäk­si täy­tyy ottaa huo­mioon se, että jos pie­nes­sä kun­nas­sa on yksi­kin iso yri­tys, joka elät­tää ja yllä­pi­tää kyseis­tä kun­taa, niin se on riit­tä­vä perus­te sen kun­nan ole­mas­sao­lol­le. Tai vas­taa­vas­ti vaik­ka­pa oikeas­ti elin­voi­mais­ta maataloutta.

    Jos kun­ta elää val­tio­no­suuk­sil­la, eikä siel­lä ole edes tuot­ta­vaa maa­ta­lout­ta tahi yri­tyk­siä, niin ei sel­lai­sen kun­nan ole­mas­sao­lol­le ole perus­tei­ta. Oli­si Suo­mel­le ja kysei­sel­le kun­nal­le parem­pi, ettei sitä kun­taa olisi.

    Kon­kreet­tis­ta meka­nis­mia en voi täs­sä antaa, kos­ka en ole sel­lais­ta kehit­tä­nyt. Sel­lai­nen pitäi­si raken­taa, jot­ta voi­tai­siin toteut­taa täl­läi­siä siirtoja.

    Voin kui­ten­kin tode­ta sen, että tänä päi­vä­nä köy­hä­kin elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta kyke­nee muut­ta­maan toi­seen kun­taan siten, että myös se oma­ko­ti­ta­lo tulee muka­na. Suo­mes­sa­kin siir­re­tään jo talo­ja perus­tuk­si­neen rek­ko­jen lave­teil­la. Täl­läi­ses­sa tapauk­ses­sa ei tar­vit­se raken­taa uut­ta taloa, mut­ta pitää toki raken­taa kun­nal­lis­tek­niik­ka. Näi­den kul­je­tuk­sien hin­nat eivät muu­ten ole mitään täh­ti­tie­teel­li­siä sil­lä kyse­hän on aika yksin­ker­tai­ses­ta tapahtumasta.

    ***

    Jos Suo­mi kyke­ni­si syn­nyt­tä­mään maa­kun­tiin elin­voi­mai­sia yri­tyk­siä, niin väes­tön lii­ke maa­kun­nis­ta Hel­sin­kiin pysäh­tyi­si ja kääntyisi.

    Näin ei voi kui­ten­kaan teh­dä kepu­lai­sel­la resep­til­lä, kos­ka se on vain sitä veden kan­ta­mis­ta kaivoon.

    Yri­tyk­sien rahal­li­nen tuke­mi­nen on täy­sin hyö­dy­tön­tä, eikä joh­da menes­ty­vien yri­tyk­sien syn­tyyn. Vai­ku­tus on jopa päin­vas­tai­nen, kuten maa­ta­lous osoittaa.

    Maa­ta­lout­ta on tuet­tu hyvin voi­mak­kaas­ti ja val­tao­sa maa­ta­lou­den lii­ke­vaih­dos­ta on maa­ta­lous­tu­kea. Ei tar­vit­se pyr­kiä edes omil­leen, kun tuki hoi­taa loput. Ei ole syn­ty­nyt talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa yri­tys­toi­min­taa vaan ikui­nen ja poh­ja­ton kai­vo, johon tuki­ra­ho­ja syy­de­tään ja lisäk­si vie­lä syn­tyy yli­tuo­tan­toa, joka pol­kee hin­nat. Kaup­pa­ket­jut toki kiit­tä­vät ja hyö­dyn­tä­vät tilan­teen täysimääräisesti.

    Maa­kun­tiin ei kui­ten­kaan ole odo­tet­ta­vis­sa min­kään­lais­ta yritysbuumia.

    Yksi tai kak­si sel­lu­teh­das­ta työl­lis­tää sen 500 hen­ki­löä kukin, jon­kun sata rek­ka­kus­kia ja met­sä­ko­ne­kus­kia. Yhden sel­lu­teh­taan raa­ka-aineen han­kin­ta­sä­de voi olla 200 km ja kun täl­läi­siä pal­lu­koi­ta ase­te­taan Suo­men kar­tal­le, näh­dään ettei kovin­mon­taa sel­lais­ta sovi, vaik­ka pal­lu­kat meni­si­vät hiu­kan tois­ten­sa pääl­le. Kes­kus­tan mait­se­ma 200 000 työ­paik­kaa “bio­ta­lou­teen” on totaa­li­sen absur­di ja täy­sin vail­la todellisuuspohjaa.

    Maa­kun­tien elä­män palaut­ta­mi­nen ei yksin­ker­tai­ses­ti voi riip­pua yhdes­tä teol­li­suu­de­na­las­ta. Ener­gian­tuo­tan­nos­sa olem­me tilan­tees­sa, jos­sa mm. fuusio­ener­gian koh­dal­la yri­tyk­set jo val­mis­te­le­vat pro­to­tyyp­pien raken­ta­mis­ta, aurin­ko­pa­nee­leis­sa on pääs­ty koe­ti­lan­tees­sa jopa 40 pro­sen­tin hyö­ty­suh­tee­seen ja sitä rataa. Täys­säh­kö­au­to­ja tul­vii mark­ki­noil­le seu­raa­van vuo­den ajan, joil­la on yli 500 km käyt­tö­sä­de. Bio­ta­lou­den tule­vai­suu­den näky­mät ovat suo­ras­taan umpi­sur­keat. Lii­ken­teen tule­vai­suus on säh­kö­moot­to­ri, jos­sa käy­te­tään joko aurin­koe­ner­gial­la, kaa­sul­la tai vedyl­lä tuo­tet­tua säh­köä. Ei mis­sään nimes­sä biopolttoaineet.

    ***

    Lopuk­si totean, että Suo­mel­la ei ole varaa rii­te­lyyn seu­raa­van vaa­li­kau­den aika­na, vaan on yksin­ker­tai­ses­ti otet­ta­va edes jokin suun­ta, johon kes­ki­te­tään resurs­sit ja huomio!

    Pel­käs­tään umpi­mäh­käi­ses­ti leik­kaa­mal­la ei saa­vu­te­ta yhtään mitään. Suo­men ongel­mat ovat aiva muu­al­la kuin bud­je­tin ali­jää­mäs­sä. Ne ovat hyvin syväl­lä rakenteissa.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei pidä ohja­ta mihin­kään vaan kaa­voi­taa niin pal­jon, että ihmi­set voi­vat vali­ta vaik­ka Hel­sin­gin ja Nur­mi­jär­ven välil­tä sllä perus­teel­la, mis­sä halua­vat asua eivät­kä sil­lä perus­teel­la, mihin heil­lä on varaa.

    Yhtä­kaik­ki tuo kuu­los­taa sil­tä, että Hel­sin­ki uskoo pär­jää­vän­sä Nur­mi­jär­vel­le kiplai­lus­sa kas­vus­ta, ja että on hyvä asia, että kehys­kun­tien kas­vu on hidas­tu­nut. Voi­si joh­taa “demo­kraat­ti­siin” Hel­sin­gin kas­vua suo­si­viin pää­tök­siin maakuntavaltuustoissa.

    Tuo­ta halua­mi­sen ja hin­to­jen yhteyt­tä ja jär­ke­vää kaa­voit­ta­mis­ta olen jo kom­men­toi­nut lukui­sia ker­to­ja. Monet ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan kor­kei­ta hin­to­ja Hel­sin­gin asun­nois­ta (joi­hin joko halua­vat tai jou­tu­vat työ­pai­kan tai ura­mah­dol­li­suuk­sien vuok­si muut­ta­maan). Espan puis­to oli­si raken­net­tu­na var­mas­ti kal­lis ja halut­tu­kin, mut­ta sen raken­ta­mi­nen ei sil­ti ole vält­tä­mät­tä jär­ke­vää. Vuo­saa­ri, Nur­mi­jär­vi ja Tam­pe­re voi­si­vat olla jär­ke­väm­piä paik­ko­ja kas­vul­le, vaik­ka hin­nat oli­si­vat­kin alhai­sem­pia (ja osin myös siksi).

    Takai­sin demo­kra­ti­aan ja sen homeo­paat­ti­suu­teen. Onko nur­mi­jär­ve­läis­ten kan­nal­ta parem­pi teh­dä Nur­mi­jär­veä kos­ke­vat kehit­tä­mis­pää­tök­set itse, vai luot­taa sii­hen, että yhdes­sä Hel­sin­gin kans­sa teh­tä­vät pää­tök­set (ovat “demo­kraat­ti­sem­pia” ja) kehit­tä­vät kun­taa paremmin?

  64. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Olen­nais­ta on, että ihmi­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, kos­ka yri­tyk­set ovat siel­lä. Niin, suo­ma­lai­sis­ta jo lähes mil­joo­na työs­ken­te­lee asian­tun­ti­ja­na. Näil­le yri­tyk­sil­le on eni­ten työ­vo­maa Hel­sin­gis­sä ja vähi­ten maakunnissa.

    Tämä ten­dens­si on sel­vä (vaik­ka jat­kos­sa kri­ti­soin­kin hie­man täs­tä fak­tas­ta teh­ty­jä joh­to­pää­tök­siä). Myös hal­lin­non sijain­ti on vas­taa­va syy keskittymiselle.

    Olen sitä miel­tä, että Lapis­ta pitäi­si teh­dä Ahve­nan­maan kal­tai­nen auto­no­mi­nen alue. Lap­pi on lii­an kau­ka­na Hel­sin­gis­tä ja lii­an eri­lai­nen muu­hun Suo­meen ver­rat­tu­na, että sitä voi­tai­siin hal­li­ta muun Suo­men “aivoil­la”.

    Samaa miel­tä pai­kal­li­ses­ta auto­no­mias­ta. Perus­tus­la­kim­me laa­ti­jat oli­vat fik­su­ja ja päät­ti­vät, että kun­nil­la tulee olla auto­no­mia. Näin pai­kal­li­set pää­tök­set voi­daan teh­dä pai­kal­li­ses­ti. Uuden Lapin tasoi­sen hal­lin­nol­li­sen yksi­kön tar­pees­ta en ole var­ma. Jos Lapin kun­nat teke­vät yhteis­työ­tä luon­te­vas­ti, se riittää.

    Väi­tän, että jos Lap­pia oli­si­vat kehit­tä­mäs­sä itse lap­pi­lai­set (suo­ma­lai­set ja saa­me­lai­set), niin kehi­tys oli­si voi­mak­kaam­paa. Perus­te­len tätä sil­lä, ettei 1000 kilo­met­rin pääs­sä elä­vil­lä yksin­ker­tai­ses­ti ole sel­lais­ta tun­teen­pa­loa Lapin kehit­tä­mi­sek­si, että sii­hen viit­sit­täi­siin aset­taa kau­heas­ti resurs­se­ja. Resurs­seil­la tar­koi­tan täs­sä nime­no­maan pää­tök­sien teke­mis­tä, enkä rahan kuluttamista.

    Aivan. Nyt vali­tet­ta­vas­ti vii­mei­set hal­li­tuk­set ovat kun­nos­tau­tu­neet yri­tyk­sis­sä pakot­taa kun­nat pää­kau­pun­gis­ta mää­räät­ty­jen uudel­leen­jär­jes­te­lyi­den toteuttamiseen.

    Ylei­ses­ti ottaen Lapin ja Hel­sin­gin väliin jää seka­lai­nen har­vah­kos­ti asu­tet­tu alue, jon­ka täy­tyi­si jär­jes­täy­tyä. Nyt näis­sä kun­nis­sa, jot­ka edus­ta­vat val­tao­saa suo­ma­lai­sis­ta kun­nis­ta, ele­tään “Ruususen unta”. Van­huk­sien mää­rä on val­ta­va, elin­kei­noe­lä­mä hii­puu ja lap­sia ei syn­ny. Yhtä kitu­vaa kuolemaa.

    Van­huk­sia on suh­tees­sa pal­jon, kos­ka monet nuo­ret ovat muut­ta­neet kes­kuk­siin. Van­hus­ten epä­ta­sai­nen sijoit­tu­mi­nen ei ole kui­ten­kaan mikään ongel­ma Suo­mel­le. Elin­kei­hoe­lä­mä hii­puu täl­lä het­kel­lä koko maas­sa, ei eri­tyi­ses­ti pik­ku­kun­nis­sa. Alhais­ta väes­tön­kas­vua pidän hyvä­nä asia­na, sil­lä väkeä ja kulu­tus­ta maa­il­mas­sa on jo vähän liikaakin.

    Taval­laan on siten, että mitä syr­jem­mäk­si men­nään, niin sitä tär­keäm­pää oli­si, että ne vähät­kin käy­te­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit oli­si­vat yhdes­sä pai­kas­sa. Nämä ovat esi­mer­kik­si työ­voi­ma, infra­struk­tuu­ri, ener­gian­tuo­tan­to ja niin edelleen.

    Koros­tat mie­les­tä­ni lii­kaa tihei­den ihmis­kes­kit­ty­mien roo­lia. Suo­mes­sa on luke­mat­to­mia hyvin toi­mi­via fir­mo­ja ympä­ri maa­ta, eivät­kä nuo mai­nit­se­ma­si koh­dat ole niil­le ongel­ma. Yli­opis­toa ei voi perus­taa kaik­kiin kun­tiin, mut­ta mui­ta mah­dol­li­sia alo­ja on kyl­lä yllin kyllin.

    Jos kak­si 2000 asuk­kaan kun­taa yhtyy, eivät­kä vain rajo­ja siir­tä­mäl­lä, syn­tyy 4000 asuk­kaan kun­ta. Sin­ne mihin siir­ry­tään, syn­tyy ensim­mäi­se­nä val­ta­va raken­nus­buu­mi (kun­nal­lis­tek­niik­ka jne.), joka työl­lis­tää, sen jäl­keen onkin 4000 asu­kas­ta, jos­sa on jo huo­mat­ta­vas­ti parem­mat mah­dol­li­suu­det yllä­pi­tää jon­kin­lais­ta elin­kei­noa, kuin 2000 asuk­kaan kunnassa.

    Tähän en usko. Infran raken­ta­mi­sen ja van­han infran hyl­kää­mi­sen las­ken kuluk­si enkä voi­tok­si. Enkä usko elin­kei­noe­lä­män para­ne­van, vaik­ka kaik­ki Suo­men met­su­rit, maan­vil­je­li­jät, pai­kal­li­set par­tu­rit, opet­ta­jat, vir­ka­mie­het, ATK-yrit­tä­jät ja kone­pa­jan työn­te­ki­jät siir­ret­täi­siin Helsinkiin.

    Täl­läis­tä ei tie­ten­kään voi­da teh­dä pakot­ta­mal­la, vaan tähän pitäi­si pyr­kiä raken­ta­maan meka­nis­mi, jol­la tähän jokin pie­ni kun­ta voi­si läh­teä täy­sin vapaa­eh­toi­ses­ti mukaan. Se voi­si olla vaik­ka­pa koro­tet­tu val­tio­no­suus kun­taan, johon liit­tyy toi­nen kunta.

    Vas­tus­tan tätä. Val­tio on jo nyt mak­sa­nut pork­ka­na­ra­ho­ja hal­lin­nol­lis­ten kun­tien eli­mi­noi­mi­ses­ta. En näe mitään perus­tei­ta sil­le, että itses­tään tapah­tu­vaa (hyvää ja pahaa, ensim­mäi­sen kap­pa­leen mai­nit­se­maa) kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys­tä kiih­dy­te­tään raha­palk­kioil­la. Suo­men ongel­mat ovat val­lan muu­al­la kuin ihmis­ten vää­räs­sä sijoit­tau­tu­mi­ses­sa. Lisäk­si sil­le­kin pitää antaa arvoa, mis­sä ihmi­set halua­vat asua.

    Jos vaik­ka kun­tien mää­rä tipah­tai­si näin 150 kap­pa­lee­seen, niin jo se vai­kut­tai­si hyvin pal­jon Suo­men kotimarkkinoihin.

    Näkö­jään ole­tat, että väes­tön kes­kit­tä­mi­nen oli­si talou­del­le hyvä asia. En näe Suo­mes­sa tuol­lais­ta engel­maa. Näen lähin­nä koko Suo­men tämän­het­ki­sen kes­tä­mät­tö­män talou­den tilan, ja myös joi­tain yksit­täi­siä kun­tia, joil­la on ongel­mia. Osa niis­tä on taan­tu­via teol­li­suus­paik­ka­kun­tia (ihmis­kes­kit­ty­miä).

    Lisäk­si täy­tyy ottaa huo­mioon se, että jos pie­nes­sä kun­nas­sa on yksi­kin iso yri­tys, joka elät­tää ja yllä­pi­tää kyseis­tä kun­taa, niin se on riit­tä­vä perus­te sen kun­nan ole­mas­sao­lol­le. Tai vas­taa­vas­ti vaik­ka­pa oikeas­ti elin­voi­mais­ta maataloutta.

    Pie­net yri­tyk­set kel­paa­vat yhtä hyvin. Ihmi­set valit­se­vat asun­paik­kan­sa työ­ti­lan­teen mukaan. Ei tähän tar­vi­ta kuntajärjestelyitä.

    Jos kun­ta elää val­tio­no­suuk­sil­la, eikä siel­lä ole edes tuot­ta­vaa maa­ta­lout­ta tahi yri­tyk­siä, niin ei sel­lai­sen kun­nan ole­mas­sao­lol­le ole perus­tei­ta. Oli­si Suo­mel­le ja kysei­sel­le kun­nal­le parem­pi, ettei sitä kun­taa olisi.

    Val­tio­no­suuk­sis­ta olen val­lan eri miel­tä. Suo­mi on poh­jois­maa­lais­tyyp­pi­nen vatio, joka raken­tuu vah­vas­ti tulo­jen tasaa­mi­sel­le rik­kail­ta köy­hil­le. Val­tio­no­suu­det ovat luon­te­va osa tätä meka­nis­mia. Jos jol­lain pik­ku­kun­nal­la on pal­jon van­huk­sia, kos­ka nuo­ret ovat muut­ta­neet kas­vu­kes­kuk­siin töi­hin, on val­lan luon­te­vaa, että val­tio tukee noi­den van­hus­ten hoi­toa noi­den nuor­ten työi­käi­sen mak­sa­mil­la veroilla.

    Jos halu­aa tar­kas­tel­la kun­tien tuh­lai­le­vai­suut­ta (tai kan­san­ta­lou­del­lis­ta hyö­dyl­li­syyt­tä), pitää käyt­tää mui­ta mit­ta­rei­ta kuin val­tio­no­suuk­sia. Näis­tä­kin on kyl­lä tilastoja.

    Kon­kreet­tis­ta meka­nis­mia en voi täs­sä antaa, kos­ka en ole sel­lais­ta kehit­tä­nyt. Sel­lai­nen pitäi­si raken­taa, jot­ta voi­tai­siin toteut­taa täl­läi­siä siirtoja.

    Täs­sä kir­joi­tel­mas­sa on jo pal­jon asi­aa (vaik­ka olen­kin jois­tain kes­kei­sis­tä hoi­to­suun­ni­tel­mis­ta eri mieltä).

    Voin kui­ten­kin tode­ta sen, että tänä päi­vä­nä köy­hä­kin elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta kyke­nee muut­ta­maan toi­seen kun­taan siten, että myös se oma­ko­ti­ta­lo tulee muka­na. Suo­mes­sa­kin siir­re­tään jo talo­ja perus­tuk­si­neen rek­ko­jen lave­teil­la. Täl­läi­ses­sa tapauk­ses­sa ei tar­vit­se raken­taa uut­ta taloa, mut­ta pitää toki raken­taa kun­nal­lis­tek­niik­ka. Näi­den kul­je­tuk­sien hin­nat eivät muu­ten ole mitään täh­ti­tie­teel­li­siä sil­lä kyse­hän on aika yksin­ker­tai­ses­ta tapahtumasta.

    Mik­si ihmees­sä elä­ke­läis­pa­ris­kun­nan pitäi­si siir­tyä kun­nas­ta toi­seen? Mitä sääs­tö­jä tuos­ta koituu?

    Jos Suo­mi kyke­ni­si syn­nyt­tä­mään maa­kun­tiin elin­voi­mai­sia yri­tyk­siä, niin väes­tön lii­ke maa­kun­nis­ta Hel­sin­kiin pysäh­tyi­si ja kääntyisi.

    Ei tuo rii­tä. Kes­kit­ty­mis­ke­hiyys­tä tapah­tuu myös muis­ta syis­tä, kuten vaik­ka­pa sel­lai­ses­ta syyys­tä, että jos haluat kor­kea­palk­kai­sen viran Brys­se­lis­tä, sitä kan­nat­taa kärk­kyä Hel­sin­gis­sä eikä Enontekiöllä.

    Ylei­se­nä kom­ment­ti­na hah­mot­te­le­maa­si val­tion raha­pa­nos­tuk­sin kiih­dyt­tä­mään kes­kit­tä­mi­seen totean, että uskoak­se­ni opti­mi­stra­te­gia (jol­lain sopi­val­la opti­maa­li­suus­mit­ta­ril­la mitat­tu­na) kes­kit­ty­mi­sen suh­teen (nyt sta­bii­lis­sa tilas­sa ole­vas­sa yhteis­kun­nas­sa) on sel­lai­nen, jos­sa val­tio hie­man jar­rut­te­lee kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys­tä ja vetää kevyes­ti toi­seen suun­taan (sekä maan­tie­teel­li­ses­ti että yri­tys­ten koon suh­teen), eikä suin­kaan kan­nus­ta kes­kit­ty­mi­seen. Näin sik­si, että jokai­ses­sa orga­ni­saa­tiois­sa on myös ei-toi­vot­tua luon­non­lain­omais­ta kes­kit­ty­mis­tai­pu­mus­ta (kes­kus­kont­to­ri pyr­kii aina kas­vat­ta­maan val­taan­sa, mono­po­li­soi­tu­mi­nen tuho­aa kil­pai­lun jne.).

    Näin ei voi kui­ten­kaan teh­dä kepu­lai­sel­la resep­til­lä, kos­ka se on vain sitä veden kan­ta­mis­ta kaivoon.

    Nel­jä kir­jain­ta ei rii­tä täs­sä perusteluksi.

    Yri­tyk­sien rahal­li­nen tuke­mi­nen on täy­sin hyö­dy­tön­tä, eikä joh­da menes­ty­vien yri­tyk­sien syn­tyyn. Vai­ku­tus on jopa päin­vas­tai­nen, kuten maa­ta­lous osoittaa.

    Samaa miel­tä. Tosin maa­ta­lous ei osoi­ta tätä (sen tilan­ne on pal­jon monimutkaisempi).

    Pel­käs­tään umpi­mäh­käi­ses­ti leik­kaa­mal­la ei saa­vu­te­ta yhtään mitään. Suo­men ongel­mat ovat aiva muu­al­la kuin bud­je­tin ali­jää­mäs­sä. Ne ovat hyvin syväl­lä rakenteissa.

    Samaa mie­tä. Ali­jää­mä on kes­kei­nen ongel­ma, mut­ta vain seu­raus huo­nos­ta talou­den­pi­dos­ta. Leik­kaus­ten vas­tus­ta­mi­nen tosin tar­koit­taa usein elvy­tyk­sen kan­nat­ta­mis­ta (jota sitä­kin pidän täy­sin vää­rä­nä hoi­to­muo­to­na tilan­tees­sa, jos­sa ongel­ma ei ole lyhyt suh­dan­ne­kuop­pa, vaan kes­tä­mä­tön talou­den rakenne).

  65. Juho Laa­tu: Tär­ke­ää teke­mä­tön­tä työ­tä on aina, vaik­ka­pa vanhustenhoidossa. 

    Täs­tä työs­tä pitää jon­kun mak­saa. Työ­tä­hän aina riit­tää teh­tä­väk­si. Mak­sa­jia löy­tyy vähem­män. Jos se mak­se­taan yhä enem­män tasa­ve­roil­la (kuten nyt näyt­tää), palk­ko­ja ei samal­la voi­da las­kea kil­pai­lu­ky­vyn nimis­sä. Ihmis­ten pitää elää­kin ja mata­lat pal­kat vaa­ti­vat enem­män tulon­siir­to­ja. Nii­hin taas tasa­ve­rot eivät sovel­lu. Jot­kut tie­tys­ti pitä­vät banaa­ni­ta­sa­val­lois­ta, mut­ta jul­mal­ta tämä kehi­tys näyt­tää, kun tuloe­rot ovat muu­ten­kin kasvamassa.

  66. ano­nyy­mi: Täs­tä työs­tä pitää jon­kun mak­saa. Työ­tä­hän aina riit­tää teh­tä­väk­si. Mak­sa­jia löy­tyy vähem­män. Jos se mak­se­taan yhä enem­män tasa­ve­roil­la (kuten nyt näyt­tää), palk­ko­ja ei samal­la voi­da las­kea kil­pai­lu­ky­vyn nimis­sä. Ihmis­ten pitää elää­kin ja mata­lat pal­kat vaa­ti­vat enem­män tulon­siir­to­ja. Nii­hin taas tasa­ve­rot eivät sovel­lu. Jot­kut tie­tys­ti pitä­vät banaa­ni­ta­sa­val­lois­ta, mut­ta jul­mal­ta tämä kehi­tys näyt­tää, kun tuloe­rot ovat muu­ten­kin kasvamassa.

    On tot­ta, että van­hus­ten hoi­ta­mi­nen ei ole rahaa tuot­ta­vaa työ­tä, vaan “vain” yleis­tä elä­mi­sen tasoa paran­ta­vaa työ­tä. Työt­tö­myy­des­tä ei kui­ten­kaan kan­na­ta mak­saa, joten täy­den yhteis­kun­nal­li­sen hyö­dyn saa­mi­sek­si työt­tö­mät voi­si siir­tää aina­kin työt­tö­män tulo­ta­soa vas­taa­vaan hyö­dyl­li­seen (rahaa tai elin­ta­soa tuot­ta­vaan) työ­hön. Uskon että tuol­lai­nen aktii­vi­sem­pi työn­te­ko nos­tai­si myös hie­man maan talou­den tilaa, ja mah­dol­lis­tai­si näin myös pie­nen palk­ko­jen noston.

    Suo­men nykyi­nen poli­tiik­ka tun­tuu tosi­aan täh­tää­vän jos­sain mää­rin banaa­ni­ta­sa­val­lak­si. Töi­tä tee­te­tään ulko­mai­sel­la har­maa­työ­voi­mal­la. Ehkä näin saa­daan leven­net­tyä palk­ka­hai­ta­ria niin, että pie­nim­mät lail­li­set­kin pal­kat pysy­vät alhaal­la. Nykyis­tä talous­la­maa käy­te­tään myös perus­tee­na kai­ken­lai­sil­le (myös asi­aan liit­ty­mät­tö­mil­le) muu­tok­sil­le kuten hal­lin­nol­li­sil­le uudel­leen­jär­jes­te­lyl­le ja tavis­ten pal­ve­lui­den leik­kauk­sil­le. Muu­tok­sia voi­daan ajaa laman var­jol­la vaik­ka­pa banaa­ni­ta­sa­val­ta­syis­tä tai muis­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. Perus­pal­ve­lui­den leik­kauk­set ovat kyl­lä yksi kei­no sääs­tää, mut­ta ehkä suo­sit­tu kei­no sik­si, että se vetää mei­tä banaa­ni­ta­sa­val­taa koh­ti. Minä leik­kai­sin mie­luum­min niil­tä joil­la on, eli nyt sää­dyl­lis­tä palk­kaa saa­vil­ta, ja pitäi­sin pal­ve­lut ja palk­ko­jen tasaus­mal­lin ennal­laan. Vyö­tä Suo­mes­sa on kiris­tet­tä­vä, kos­ka talous ei toi­mi hyvin, mut­ta kiris­täi­sin siis nii­den vyö­tä, joil­la on ras­vaa vyö­tä­röl­lä. Tämä ei tar­koi­ta “kapi­ta­lis­te­ja”, vaan kaik­kia enti­seen mal­liin ansaitsevia.

  67. Juho Laa­tu: On tot­ta, että van­hus­ten hoi­ta­mi­nen ei ole rahaa tuot­ta­vaa työ­tä, vaan “vain” yleis­tä elä­mi­sen tasoa paran­ta­vaa työtä.
    ‘snip’

    Tot­ta kai se on rahaa tuot­ta­vaa työ­tä, vai mik­si ulko­mai­set pää­oma­si­joit­ta­jat sitä haa­li­vat omistukseensa?
    Ne eivät todel­la­kaan har­ras­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä — ja voi­tot ovat huikeita.
    Ja kan­nat­tai­si se jul­ki­sel­la sek­to­ril­la­kin, mikä­li se voi­si periä saman­suu­rui­set mak­sut kuin mitä yksi­tyi­nen tekee.

  68. Rai­mo K: Tot­ta kai se on rahaa tuot­ta­vaa työ­tä, vai mik­si ulko­mai­set pää­oma­si­joit­ta­jat sitä haa­li­vat omistukseensa?
    Ne eivät todel­la­kaan har­ras­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä – ja voi­tot ovat huikeita.
    Ja kan­nat­tai­si se jul­ki­sel­la sek­to­ril­la­kin, mikä­li se voi­si periä saman­suu­rui­set mak­sut kuin mitä yksi­tyi­nen tekee.

    Kyl­lä noin­kin, mut­ta tar­koi­tin tilan­net­ta ja näkö­kul­maa, jos­sa van­hus­ten­hoi­toon pal­ka­taan lisää väkeä, kos­ka meil­lä on nyt samaan aikaan sekä pal­jon työt­tö­miä, että van­huk­sil­la ikä­vät olot, kos­ka hoi­ta­jia on niu­kal­ti. Tämä lisäys oli­si val­tiol­le aina­kin lie­väs­ti tap­piol­lis­ta sii­nä mie­les­sä, että palk­kaa pitäi­si var­maan­kin mak­saa hie­man enem­män kuin kor­vauk­sia työt­tö­mil­le. Lisään­ty­nees­tä hoi­dos­ta ei kui­ten­kaan seu­rai­si lisää tulo­ja val­tiol­le (muu­ta kuin osa mak­se­tuis­ta pal­kois­ta takai­sin veroina).

    Ter­miä tuot­ta­va työ käy­te­tään täs­sä siis viit­taa­maan työ­hön, joka käy kau­pak­si mark­ki­noil­la ja tuot­taa rahaa niin, että sitä kan­nat­taa teet­tää ja teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon. Yhteis­kun­nan pal­ve­lut eivät yleen­sä kuu­lu tähän kate­go­ri­aan, vaan nii­den teke­mi­seen tar­vi­taan poliit­ti­nen pää­tös ja vero­va­ro­ja. Yhteis­kun­ta näkee nois­sa pal­ve­luis­sa ehkä pit­kän täh­täi­men hyö­ty­jä koko yhtei­söl­le, mut­ta lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ne vain syö­vät vero­va­ro­ja. Ali­hank­ki­jat voi­vat teh­dä täs­sä pelis­sä voit­to­ja­kin, mut­ta val­tio kulut­taa rahojaan.

  69. Juho Laa­tu: Kyl­lä noin­kin, mut­ta tar­koi­tin tilan­net­ta ja näkö­kul­maa, jos­sa van­hus­ten­hoi­toon pal­ka­taan lisää väkeä, kos­ka meil­lä on nyt samaan aikaan sekä pal­jon työt­tö­miä, että van­huk­sil­la ikä­vät olot, kos­ka hoi­ta­jia on niu­kal­ti. Tämä lisäys oli­si val­tiol­le aina­kin lie­väs­ti tap­piol­lis­ta sii­nä mie­les­sä, että palk­kaa pitäi­si var­maan­kin mak­saa hie­man enem­män kuin kor­vauk­sia työt­tö­mil­le. Lisään­ty­nees­tä hoi­dos­ta ei kui­ten­kaan seu­rai­si lisää tulo­ja val­tiol­le (muu­ta kuin osa mak­se­tuis­ta pal­kois­ta takai­sin veroina).
    ‘snip’

    Val­tio ei mak­sa van­hus­ten hoi­toa eikä hoi­vaa — eikä siis sii­hen liit­ty­viä palkkojakaan.

  70. Rai­mo K: Val­tio ei mak­sa van­hus­ten hoi­toa eikä hoi­vaa – eikä siis sii­hen liit­ty­viä palkkojakaan.

    Jos viit­taat sanaan “val­tio”, voit lait­taa tilal­le sanan “yhteis­kun­ta”, niin ei tar­vit­se eritellä.

  71. Juho Laa­tu: Jos viit­taat sanaan “val­tio”, voit lait­taa tilal­le sanan “yhteis­kun­ta”, niin ei tar­vit­se eritellä. 

    Ja yhteis­kun­ta olem­me me kaik­ki… ei tar­vit­se eritellä?

  72. Rai­mo K: Ja yhteis­kun­ta olem­me me kaik­ki… ei tar­vit­se eritellä?

    Jees, juu­ri sii­tä oli kyse. Kus­tan­nam­me yhdes­sä joi­tain sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta mark­ki­na­voi­mat eivät itses­tään tuot­tai­si, mut­ta jot­ka kan­nat­taa kui­ten­kin hoi­taa. (eivät ole mark­ki­na­voi­mien näkö­kul­mas­ta “tuot­ta­vaa työtä”)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.