Valinnanvapaus terveydenhuollossa voi tulla erittäin kalliiksi, mutta muuten se on hyvä asia

Päätös valin­nan­va­paud­es­ta peruster­vey­den­huol­los­sa tehti­in taval­la, jol­la sitä ei pitäisi tehdä – ilman mitään kun­nol­lista valmis­telua. On tätä tietysti pohdit­tu pitkään, kos­ka Ruotsin esimerkkiähän tässä on tarkoi­tus noudattaa.

Aloite­taan siitä, mitä tämä ei merkitse

Jos min­un tarvit­see käväistä lääkäril­lä hake­mas­sa itses­tään selvä resep­ti, en varaa aikaa ter­veyskeskuk­seen vaan val­it­sen työ­paikan vier­essä ole­val­ta lääkäri­ase­mal­ta ajan. Niitä nimit­täin on siel­lä yllin kyllin niin, että voi vali­ta sopi­van ajoitet­tuna niin, että matkalla lau­takun­nan kok­ouk­seen voin hakea tämän lääkäriltä. Se vie min­ul­ta 15 min­u­ut­tia. Pelkkä matkus­t­a­mi­nen Viiskul­man ter­veysase­malle ja takaisin vie enem­män. Se, että Ter­veystalosta löy­tyy samana päivänä kym­meniä vapai­ta lääkäri­naiko­ja ja ter­veyskeskuk­ses­sa vas­ta viikko­jen päästä, ker­too jotain epä­tas­apain­os­ta ja resurssien haaskauk­ses­ta, mut­ta tämä on toinen tarina.

Täl­laista palve­lu­ta­soa oikeus vali­ta ter­veysase­ma ei tarkoi­ta eikä voi tarkoit­taa, kos­ka ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set nousi­si­vat räjähdys­mäis­es­ti. Meno­ja piti vähen­tää kolmel­la mil­jardil­la eikä lisätä kolmel­la mil­jardil­la. Jos halu­an säästää omaa aikaani, on oikein, että mak­san siitä itse. Jat­ka lukemista “Valin­nan­va­paus ter­vey­den­huol­los­sa voi tul­la erit­täin kalli­ik­si, mut­ta muuten se on hyvä asia”

Homeopaattinen demokratia

Ovatko kun­tay­htymät demokraat­tisia vai eivät? Jos asi­aa tutkii tutk­i­jankam­mios­sa sieltä juuri pois­tu­mat­ta, voi ajatel­la, että äänestäjän tah­to välit­tyy kun­tay­htymään. Asi­as­ta voi piirtää aivan demokraat­tiselta vaikut­ta­van kuvan. Ensin äänestäjä val­it­see val­tu­us­ton, val­tu­us­to val­it­see kaupung­in­hal­li­tuk­sen, ja kaupung­in­hal­li­tus tai val­tu­us­to val­it­see edus­ta­jat kun­tay­htymän hal­li­tuk­seen ja valtuustoon.

Tutk­i­jankam­mion ulkop­uol­ta kat­sot­tuna se näyt­tää aivan toiselta. Kun­tay­htymän val­tu­us­tol­la tai yhtymäkok­ouk­sel­la ei ole käytän­nön val­taa, vaan olen­naista on se, miten val­i­taan kun­tay­htymän hal­li­tus. Jat­ka lukemista “Home­opaat­ti­nen demokratia”

Sote kaatui eteenpäin

Sote-uud­is­tus sit­ten kaa­tui perus­tus­laki­valiokun­nas­sa tois­tamiseen. Yllät­tyikö joku? Vihreät oli­vat täl­lä kan­nal­la välit­tömästi perus­tus­laki­valiokun­nan edel­lisen tuomion jäl­keen. Noin kireäl­lä aikataul­ul­la ei voi valmis­tel­la kelvol­lista esi­tys­tä näin isos­ta aiheesta. Tätä kan­taa edusti myös Outi Alanko-Kahilu­o­to sosi­aali- ja terveysvaliokunnassa.

Uud­is­tus kaa­tui kuitenkin eteen­päin.  Tämä neljän vuo­den välil­lä aika seka­va pros­es­si on tuonut yhteisym­mär­ryk­sen merkit­tävästä asi­as­ta: soten oikea jär­jestämisalue on noin maakun­nan kokoinen. Jat­ka lukemista “Sote kaa­tui eteenpäin”

Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1

YLE Radio 1, Leiko­la ja Lähde per­jan­taina 27.2.2015 klo 10.05

Onko poliitikon ammatissa mitään järkeä? 

“Markus Leiko­la ja Jus­si Lähde etsivät poli­itikon ammatin syv­in­tä ole­mus­ta. Mil­laiseen ammat­ti­in uudet kansane­dus­ta­jat oikein astu­vat? Antaako media oikean kuvan poli­itikon työstä? Ja onko poli­ti­ik­ka rikki?Vieraina ovat toimit­ta­ja Ret­ta Räty ja kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaara.”

***

Ohjel­ma on kuun­neltavis­sa Ylen Areenas­sa.

Laki 2 000 lapsen siirtämisestä perhehoidosta laitoshoitoon

Tie hel­vetti­in on päällystet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la. Tämä van­ha totu­us tulee mieleen lain­muu­tok­ses­ta, jol­la per­he­hoitoon sijoitet­tu­jen las­ten mak­sim­ilukumäärä pienen­netään seit­semässä laps­es­ta neljään. Täl­lä halu­taan taa­ta, että lapset saa­vat per­heis­sä yksilöl­lisem­pää huomio­ta. Kuu­lostaa hyvältä aikomukselta.

Sijais­per­heistä on kroon­ista puutet­ta ja sen vuok­si lap­sia joudu­taan sijoit­ta­maan sijais­per­hei­den sijas­ta laitok­si­in. Tämä uud­is­tus merk­it­see – ellei sijais­per­heitä jostain yllät­täen ilmaan­nu lisää – että noin 2 000 las­ta on siir­ret­tävä per­he­hoi­dos­ta laitoshoitoon. Laitoshoi­dos­sa sitä yksilöl­listä hoitoa var­maankin saa. Jat­ka lukemista “Laki 2 000 lapsen siirtämis­es­tä per­he­hoi­dos­ta laitoshoitoon”

Kokoomuksen hallitusohjelma (6) Valinnanvapautta hyvinvointipalveluihin

Lisätään ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia valin­nan­va­pau­teen hyv­in­voin­tipalveluis­sa tulolu­okkaan ja yhteiskun­nal­liseen ase­maan kat­so­mat­ta. Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija. 

Valin­nan­va­paut­ta tuloi­hin kat­so­mat­ta ja vielä niin, että julkiset menot kään­tyvät lasku­un. Kuka kek­sii tuol­laisia slo­ganei­ta kuin ”Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija?

Toteutetaan ter­vey­den­huol­los­sa valin­nan­va­paus­malli, jos­sa peruster­vey­den­huol­lon rahoi­tu­so­su­us kul­kee ihmisen val­it­se­malle palvelun­tuot­ta­jalle. Sama rahoi­tu­so­su­us, joka tulee esimerkik­si kun­nan ter­veyskeskuk­selle, mak­se­taan kunkin asi­akkaan itse val­it­se­malle, hyväksytylle palvelun­tuot­ta­jalle. Rahan on seu­rat­ta­va poti­las­ta, ei päinvastoin. 

Minä olen peri­aat­teessa tykästynyt tähän raha seu­raa poti­las­ta –malli­in, mut­ta en uskaltaisi lähteä toteut­ta­maan sitä kokoomusjo­htois­es­ti. Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (6) Valin­nan­va­paut­ta hyvinvointipalveluihin”

Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asi­aa. Jat­ka lukemista “Näin ratkai­sisin sote-solmun”

Maakuntamallia pukkaa

Perus­tus­laki­valiokun­ta sit­ten kaa­toi sote-uud­is­tuk­sen esite­tyssä muo­dos­sa, vaik­ka kaik­ki vaku­ut­ta­vat, että uud­is­tus on tarkoi­tus toteut­taa.  Se olikin ain­oa tämän hal­li­tuskau­den uud­is­tuk­sista, joka ei vielä ollut kaatunut. Onnek­si tulee uusia vaa­likau­sia. Tah­to muu­tok­seen on nyt niin vah­va, että jotain syntyy.

Helsin­gin Sanomien tieto­jen mukaan keskusta­laiset ja sosialidemokraatit oli­si­vat jo käyneet keskustelu­ja mallista, jois­sa nuo viisi perus­tus­laki­valiokun­nan perus­tus­lain vas­taisik­si tuomit­se­maa sote-aluet­ta jätetään pois ja jär­jestämis- ja tuot­tamis­vas­tuu annetaan mallis­sa olleille 19 tuotan­to­vas­tu­ualueelle, joka kuitenkin olisi hallinnoltaan ja rahoituk­seltaan seka­va hallinto­häkkyrä. Toiv­ot­tavasti tieto on väärä. Tätä on ylipään­sä mah­do­ton uskoa, kos­ka mik­si keskus­ta pelaisi kort­tin­sa tässä vai­heessa noin huonos­ti? Jat­ka lukemista “Maakun­ta­mallia pukkaa”

Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuret ver­rat­tuna mui­hin vau­raisi­in mai­hin, ja ne ovat kasvus­sa. Ne ovat itse asi­as­sa vielä tilas­tois­sa näkyviäkin suurem­mat, kos­ka tulot ja koulu­tus mit­taa­vat sosi­aal­ista huono-osaisu­ut­ta huonos­ti eivätkä sik­si saa ilmiötä kun­nol­la kiin­ni. Asuinaluei­den väliset erot eli­na­jan odot­teessa ovat suuris­sa kaupungeis­sa noi­ta tulo- ja koulu­tus­jaot­teluil­la mitat­tu­ja suurem­mat. Näin on muual­lakin. Oslos­sa ero itä- ja län­sipuolen aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kymme­nen vuot­ta.   Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”