Halla-ahosta tulee perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja

Perus­suo­ma­laisil­la on kum­malli­nen tapa vali­ta puheen­jo­hta­ja. Sen val­it­se­vat puolueen 10 000 jäsen­estä suo­ral­la vaalil­la ne, jot­ka saa­pu­vat kok­ou­s­paikalle.  Kok­ous on kesäku­us­sa Jyväskylän Paviljongis­sa. Osal­lis­tu­mis­pros­entin olete­taan jäävän alhaisek­si, kos­ka kok­ousti­lan audi­to­ri­oon ei mah­du kuin 1200 henkeä.

On ihan hyvä peri­aate, että puolueen puheen­jo­hta­jan val­it­se­vat kaik­ki jäsenet suo­raan, mut­ta se pitää sil­loin jär­jestää posti- tai net­tiäänestyk­senä, johon kaikil­la jäse­nil­lä on tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us osal­lis­tua. Vaa­timus paikan päälle raa­hau­tu­mis­es­ta kohtelee jäseniä aivan eriarvoisesti.

Hal­la-aho­laisil­la on paljon parem­mat kana­vat kan­nus­taa väkeään kok­ouk­seen vaikka­pa Hom­mafoo­ru­min kaut­ta kuin puolueen muiden siip­i­en edus­ta­jil­la. Kun jokin vedonlyön­ti­toimis­to avaa vedonlyön­nin perus­suo­ma­lais­ten tulev­as­ta puheen­jo­hta­jas­ta, aion lyödä vetoa Hal­la-ahon puoles­ta, jos ker­roin on jostain kum­mallis­es­ta syys­tä yli 1,8. Jat­ka lukemista “Hal­la-ahos­ta tulee perus­suo­ma­lais­ten seu­raa­va puheenjohtaja”

Selvitysmiesraporttini on julkaistu

Sain tänään luovute­tuk­si selvi­tys­ra­port­ti­ni “Sosi­aali. ja ter­veysmin­is­ter­iön hallinnon­alan laitosten tehtävät ja rak­en­teet sote-uud­is­tuk­sen ja maakun­tau­ud­is­tuk­sen tehtävien toteut­tamisek­si” luovute­tuk­si STM:lle.

Itse mietinnön voi lada­ta tästä.

Selvi­tyk­sessä esitetään 25 suositusta:

1.     Kehitetään käytän­töjä, jot­ka tuo­vat THL:n tutkimuk­sen lähem­mäs päätök­sen­tekoa niin, että tutkimus vaikut­taa eläväm­min päätök­sen­tekoon ja päätök­sen­teon ongel­mat enem­män tutkimuk­sen suun­tau­tu­miseen. Keinoina voivat olla sään­nöl­liset tapaamiset ja sem­i­naar­it sekä THL:n edus­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen tapausko­htais­es­ti min­is­ter­iön osas­tokok­ouk­si­in. Jat­ka lukemista “Selvi­tys­mies­ra­port­ti­ni on julkaistu”

Pohjanmaan päivystyskiista on vain esimakua tulevasta

Kiista laa­jas­ta päivystyk­ses­tä Vaasas­sa on vain esi­makua siitä, mitä seu­raa, kun maakun­nil­la ei ole verotusoikeutta.

Jos vero­tu­soikeus olisi, ei kuu­luisi muille, mihin Poh­jan­maal­la rahaa käytetään ja kuin­ka paljon. Siitäkään ei tarvit­sisi riidel­lä, onko val­tio laskenut päivystyk­sen hin­nan oikein. Jos poh­jalaiset osaa­vat jär­jstää sen hal­val­la, sen kun järjestävät.

Laa­jan päivystyk­sen vaa­ti­mat valmi­udet ovat aika kallis jut­tu maakun­nalle, jos­sa asukkai­ta on paljon vähem­män kuin vaikka­pa Van­taal­la. Jos vero­tu­soikeus olisi, kiista voitaisi­in ratkaista itse­hallintoa kun­nioit­taen maakun­nan sisäl­lä. Nos­taisi­vat vain veroa sen ver­ran, että rahat riit­täi­sivät – jos siis tämän jäl­keenkin pitäi­sivät laa­jaa päivystys­tä järkevänä noin pienen väestömäärän mak­samana . Jat­ka lukemista “Poh­jan­maan päivystyski­ista on vain esi­makua tulevasta”

Tekoäly tulee, oletko valmis

Meneil­lään ole­va teknologi­nen mullis­tus pitäisi ottaa huomioon ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tioi­ta uud­is­tet­taes­sa. Uusi teknolo­gia van­has­sa organ­isaa­tioma­llis­sa voi merk­itä, ettei mikään oikeasti muu­tu eikä teknolo­gian tuo­mia mah­dol­lisuuk­sia sik­si pystytä käyt­tämään kun­nol­la hyväksi.

Lääkärin työnku­vaan vaikut­taa diag­noos­in­tekoon ja hoito-ohjeisi­in erikois­tunut tekoä­ly, joka – anteek­si nyt vain – tekee jo nyt vähem­män virheitä kuin lääkäri. Tekoä­ly oppii jokaises­ta tekemästään virheestä niin kuin var­maan lääkärikin, mut­ta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoä­ly oppii virheistä, tapah­tu­i­v­at ne mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Sik­si se on myös ihmistä paljon nopeampi uuden tiedon omak­su­ja. Jat­ka lukemista “Tekoä­ly tulee, oletko valmis”

Mitä iloa yksityisistä palveluista voisi olla terveydenhuollossa?

Kir­joituk­ses­tani ryöstökapi­ta­mista voisi saa­da sen käsi­tyk­sen, että ole jyrkästi kaikkia yksi­ty­isiä palvelu­ja vas­taan – Suomes­sa kun on tapana olla joko puoles­ta tai vas­taan ja vali­ta kaik­ki näköko­h­dat palvele­maan omaa kan­taa. Minä näen kuitenkin yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa myös mah­dol­lisu­u­den selvään laadun parane­miseen ja myös kus­tan­nusten säästöön. Kaik­ki on kiin­ni siitä, miten se tehdään.

On paljon asioi­ta, jois­sa yksi­tyiset ovat sekä halvem­pia että parem­pia.  Oheinen kuva on peräisi Atten­do Oy:ltä, mut­ta sen tiedot ovat kuu­den suurim­man kaupun­gin (Kuusikkokun­nat) raportista. Se on siis kun­ta­puolen käsi­tys asi­as­ta.  Van­hus­ten palve­lut tule­vat ostopalveluina selvästi halvem­mak­si kuin itse tehtynä. Ero on niin suuri, etteivät mitkään ”mutku” ‑seli­tyk­set sitä kumoa.Vanhuspalvelujen kustannukset

Eri­tyisen tehot­to­mia ovat suuret kun­nat. Tämä vähän viit­taa siihen, että kun­taor­gan­isaa­tiot eivät selviä iso­jen yksiköi­den mon­imutkaises­ta hallinnos­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la skaalae­tu menee toisin päin. Jat­ka lukemista “Mitä iloa yksi­ty­i­sistä palveluista voisi olla terveydenhuollossa?”

Ryöstökapitalismin aika: valinnanvapauden hinta voi olla kova

Kävin viime viikol­la pitkän puhe­linkeskustelun Mart­ti Kekomäen kanssa sote-uud­is­tuk­seen sisäl­tyvästä valin­nan­va­paud­es­ta. Olimme pää­tyneet molem­mat siihen, että tässä on val­ta­va taloudelli­nen ris­ki. Yritän val­ot­taa oma­l­la taval­lani sitä, mikä tässä voi men­nä vikaan.

Valin­nan­va­pau­den ja sen mukana yksi­ty­is­ten palve­lu­tar­joa­jien tuomi­nen mukaan sote-palvelui­hin sisältää suuria mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan paran­tamiseen. Yksi­tyiset yri­tyk­set ovat yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan huo­mat­tavasti parem­pia hal­lit­se­maan muut­tuvia olo­suhtei­ta kuin julkiset organ­isaa­tiot, jot­ka ovat kovin kyvyt­tömiä luop­umaan van­hoista käytännöistä.

Iso­ja muu­tok­sia on ter­vey­den­huol­los­sa edessä, kos­ka dig­i­taalises­sa maail­mas­sa lääkäril­lä käyn­ti on ruti­in­ion­gelmis­sa läh­es yhtä köm­pelö aja­tus kuin laskun mak­sami­nen pankin tiskil­lä. Kun tekoä­ly tekee diag­noose­ja parem­min kuin lääkäri, eri ammat­tiryh­mien työn­jako tulee muut­tumaan – tai sen pitäisi muut­tua. Täl­laista muu­tos­ta yksi­tyiset yri­tyk­set han­skaa­vat parem­min kuin julkiset organ­isaa­tiot, joiden hallintoon on raken­net­tu paljon muu­tos­ta vas­tus­tavia barrikadeja.

Tähän sisäl­tyy myös val­taisan kus­tan­nus­pom­min uhka. Jat­ka lukemista “Ryöstökap­i­tal­is­min aika: valin­nan­va­pau­den hin­ta voi olla kova”

Valinnanvapauden sudenkuopat

Yksi­ty­is­ten sote-palvelu­jen tuomi­nen julk­isten rin­nalle tar­joaa mah­dol­lisu­u­den suurin laadullisi­in paran­nuk­si­in ja toimin­nan tehostamiseen, mut­ta siihen sisäl­tyy myös ris­ki kus­tan­nusten karkaamis­es­ta. Olemme otta­mas­sa aimo harp­pauk­sen kohti vaku­u­tus­muo­toista ter­vey­den­huoltoa kuitenkin niin, että maakun­ta toimii vakuutusyhtiönä.

Usei­den tutkimusten mukaan yksi­tyiset sote-yksiköt ovat kun­nal­lisia vastineitaan edullisem­pia. Poikkeuk­se­na tästä on erikois­sairaan­hoito. Suomes­sa julkiset keskus­sairaalat ovat halpo­ja ja hyviä.

Suurim­mas­sa osas­sa Euroop­paa palve­lut ter­vey­den­huolto nojaa yksi­ty­isi­in yri­tyk­si­in ja sairaus­vaku­u­tuk­seen. Luulisi siis ter­vey­den­huol­lon meno­jen ole­van niis­sä alem­pia kuin Suomen kaltai­sis­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon maissa.

Kuitenkin vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­huolto yksi­ty­i­sine palveluineen on selvästi kalli­im­paa kuin julk­isi­in palvelui­hin perus­tu­va. Poikkeuk­se­na tästä sään­nöstä on vain verora­hoit­teisi­in kuu­lu­va Ruotsin, jos­sa menot ovat viime aikoina nousseet vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon maid­en tasolle. Jat­ka lukemista “Valin­nan­va­pau­den sudenkuopat”

Yritykset maksakoot oman työterveyslääkärinsä suoraan itse

Osana sote-uud­is­tus­ta on puhut­tu siitäkin, että nykyi­nen vapaae­htoinen työter­veyshuolto – työter­veyshuoltona annet­tu sairaan­hoito eli suomek­si työter­veyslääkärin  vas­taan­ot­to – lopetettaisiin.

Ei sitä tietenkään voi kieltämäl­lä lopet­taa. Kukaan ei voi kieltää yri­tyk­siä palkkaa­mas­ta lääkäre­itä. Kysymys on siitä, tue­taanko niitä Kela-kor­vauk­sil­la. Jat­ka lukemista “Yri­tyk­set mak­sakoot oman työter­veyslääkärin­sä suo­raan itse”

Huomioita soteuudistuksesta (4) Valinnanvapaus ja innovaatiot

Teknologi­nen kehi­tys on tuo­mas­sa ter­vey­den­huoltoon jät­tiu­ud­is­tuk­sia. Lääkärin net­ti­vas­taan­ot­to säästää sekä lääkärin että poti­laan aikaa. Tietokoneavusteinen diag­noosi tekee tuloaan. Fik­su organ­isaa­tio ohjaa sairaan­hoita­jan vas­taan­otolle poti­laan, joka ei vält­tämät­tä lääkäriä tarvitse. Oman ter­vey­den­ti­lan mit­taami­nen kotona helpot­tuu. Ja niin edelleen.

On ole­mas­sa inno­vati­ivisia julk­isia palvelu­ja, mut­ta aivan var­masti yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien mukaan­tu­lo nopeut­taa inno­vaa­tioi­ta ja niiden lev­iämistä. Tämän takia suh­taudun valin­nan­va­pau­teen myön­teisem­min kuin mon­et ystäväni. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta soteu­ud­is­tuk­ses­ta (4) Valin­nan­va­paus ja innovaatiot”

Huomioita soteuudistuksesta (3) Mistä lääkäriasemalla maksetaan?

Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paus on tarkoi­tus toteut­taa niin, että poti­las val­it­see yleis­lääkärin palvelu­ja ja joitain tähän rin­nastet­tavaa varten joko nykyiseen tapaan ter­veyskeskuk­sen tai sit­ten yksi­tyisen palvelun­tar­joa­jan, jota kut­sun tässä lääkäri­ase­mak­si. Val­in­ta tehtäneen vuodek­si ker­ral­laan. Päivit­täin sitä ei voi vaihtaa.

Asi­akkaalle mak­sut ovat samat siitä riip­pumat­ta, mis­tä hän palvelun­sa val­it­see. Tässä ei ole ongel­maa – tai on tässäkin, mut­ta siitä myöhem­min. Ongel­ma on siinä, mis­tä tuolle lääkäri­ase­malle mak­se­taan. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta soteu­ud­is­tuk­ses­ta (3) Mis­tä lääkäri­ase­mal­la maksetaan?”