Huomioita soteuudistuksesta (4) Valinnanvapaus ja innovaatiot

Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on tuo­mas­sa ter­vey­den­huol­toon jät­ti­uu­dis­tuk­sia. Lää­kä­rin net­ti­vas­taan­ot­to sääs­tää sekä lää­kä­rin että poti­laan aikaa. Tie­to­ko­nea­vus­tei­nen diag­noo­si tekee tulo­aan. Fik­su orga­ni­saa­tio ohjaa sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le poti­laan, joka ei vält­tä­mät­tä lää­kä­riä tar­vit­se. Oman ter­vey­den­ti­lan mit­taa­mi­nen koto­na hel­pot­tuu. Ja niin edelleen.

On ole­mas­sa inno­va­tii­vi­sia jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, mut­ta aivan var­mas­ti yksi­tyis­ten lää­kä­ria­se­mien mukaan­tu­lo nopeut­taa inno­vaa­tioi­ta ja nii­den leviä­mis­tä. Tämän takia suh­tau­dun valin­nan­va­pau­teen myön­tei­sem­min kuin monet ystäväni.

Mut­ta tämä­hän ei ole mark­ki­na­ta­lout­ta ja sik­si kaik­ki se inno­va­tii­vi­suus, joka yleen­sä lii­te­tään yksi­tyi­siin yri­tyk­siin, ei toi­mi täs­sä niin kuin pitäisi.

Aja­tel­kaam­me, että jokin lää­kä­ria­se­ma keit­tää toi­min­tan­sa siten, että se pys­tyy tar­joa­maan saman pal­ve­lu­ta­son kym­me­nen pro­sent­tia hal­vem­mal­la kuin kil­pai­li­jan­sa niin, ettei poti­las huo­maa mitään eroa.

Jos kyse oli­si nor­maa­lis­ta mark­ki­nas­ta, inno­va­tii­vi­nen lää­kä­ria­se­ma val­tai­si mark­ki­noi­ta huo­nom­mil­ta kil­pai­li­joil­taan. Se saa kui­ten­kin saman kiin­teän hin­nan kuin kil­pai­li­jan­sa. Lää­kä­ria­se­ma muut­tuu itse kanant­ta­vam­mak­si, mut­ta se ei voi teh­dä muu­ta kuin pan­na ero­tuk­sen tas­kuun­sa, mikä ei var­maa­kaan ole sil­le kovin vastenmielistä.

Ei ole meka­nis­mia, jol­la tämä tehos­tusin­no­vaa­tio muut­tui­si mak­sa­jan, siis maa­kun­nan kan­nal­ta hal­vem­mik­si tarif­feik­si. Maa­kun­nan pitäi­si pys­tyä vakoi­le­maan pal­ve­lu­tar­joa­jia ja nii­den kus­tan­nus­ra­ken­net­ta vie­däk­seen nous­seen tuot­ta­vuu­den hintoihin.

Ei ole myös­kään mitään meka­nis­mia, jol­la tämä parem­pi lää­kä­ria­se­ma pys­tyi­si voit­ta­maan itsel­leen poti­lai­ta. Onhan poti­laan mak­su on kiin­teä. Lää­kä­ria­se­ma voi tie­tys­ti siir­tää osan voi­tos­taan parem­mik­si pal­ve­luik­si ja siten kil­pai­le­maan poti­lais­ta, mut­ta aika teho­ton­ta tämä­kin on, eikä se aina­kaan toteu­ta sitä tavoi­tet­ta, että kil­pai­lun pitäi­si tehos­tu­mi­sen kaut­ta joh­taa kulu­jen alentumiseen.

Täy­sin huik­kaan meni­si inno­vaa­tio, jos­sa hoi­don hin­ta putoai­si puo­leen, mut­ta sen laa­tu las­ki­si vain pro­sen­tin. Täl­lai­sia inno­vaa­tioi­ta me tai­dam­me tar­vi­ta, mut­ta mik­si poti­las ottai­si vas­taan laa­dun pie­nin­tä­kään heik­ke­ne­mis­tä, jos mak­su parem­mas­ta vaik­ka­kin vain mar­gi­naa­li­ses­ti parem­mas­ta laa­dus­ta on sama.

Jos poti­las­mak­su ei oli­si­kaan sama, vaan kaik­ki sai­si­vat mukaan­sa yhtä arvok­kaan pal­ve­luse­te­lin, lää­kä­ria­se­mat voi­si­vat kil­pail­la myös hin­nal­la. Jos­sa­kin omaa rahaa jou­tui­si pulit­ta­maan pal­jon­kin ja jos­sain hoi­toon pää­si­si pel­käl­lä pal­ve­luse­te­lil­lä. Tämä tehos­tai­si toi­min­taa, mut­ta tiet­ty eriar­voi­suus sii­hen sisäl­tyy. Tähän asti eriar­voi­suus on mie­li­ku­vis­sa ilmen­nyt niin päin, että rik­kaat voi­si­vat mak­saa omas­ta pus­sis­taan vähän enem­män ja saa­da parem­paa hoitoa.

Nyt kil­pai­lu tapah­tuu vain laa­dul­la. Sekin voi olla hyvä asia, mut­ta pal­jon jää sääs­tö­mah­dol­li­suuk­sia tekemättä.

17 vastausta artikkeliin “Huomioita soteuudistuksesta (4) Valinnanvapaus ja innovaatiot”

  1. Kävin taan­noin työ­ter­veys­vas­taa­no­tol­la ns. yksi­tyi­sel­lä ter­veys­a­se­mal­la. Tuo­ta lää­kä­ri­lii­ton lob­baa­maa paras­ta pis­nis­tä. Vas­taan­ot­toai­ka oli 20 minuut­tia ja ihan heti ei tuos­ta koh­taa­mi­ses­ta tule mie­leen sel­lais­ta mitä auto­maat­ti ei osai­si teh­dä. Yksin­ker­tai­sia kysy­myk­siä, joi­hin voi­si vas­ta­ta näyt­töä kos­ket­ta­mal­la. Veren­pai­neen mit­taus, jon­ka jokai­nen pys­tyy teke­mään jo nyt luo­tet­ta­vas­ti hal­val­la digi­taa­li­mit­ta­ril­la. Kos­ka veri- ja muut labra­näyt­teet ana­ly­soi jo nyt tie­to­ko­ne, niin mihin sitä lää­kä­riä oikeas­taan tar­vi­taan, muu­ta kuin sel­lai­sil­le, jot­ka eivät hal­lit­se kun­nol­la äidin­kiel­tään eli ns. uus­lu­ku­tai­dot­to­mil­le. Robot­ti­lää­kä­ri on var­mas­ti tule­vai­suut­ta näis­sä rutiinitapauksissa.

    Nyt tie­tys­ti joku kir­joit­taa, että lää­kä­rin teke­mä haas­tat­te­lu on tär­keä osa tut­ki­mus­ta. Mut­ta jos kysy­myk­ses­sä on esi­mer­kik­si mel­ko koke­ma­ton, vas­ta­val­mis­tu­nut viro­lai­nen nais­lää­kä­ri, niin toi­mii­ko kommunikaatio?

  2. Eikö samal­la taval­la kuin asu­mis­tuis­sa voi­si olla tiet­ty pro­sent­ti­mää­räi­nen oma­vas­tuu ja lisäk­si myös yläraja?

  3. tuen mak­sa­ja:

    Robot­ti­lää­kä­ri on var­mas­ti tule­vai­suut­ta näis­sä rutiinitapauksissa.

    Nyt tie­tys­ti joku kir­joit­taa, että lää­kä­rin teke­mä haas­tat­te­lu on tär­keä osa tut­ki­mus­ta. Mut­ta jos kysy­myk­ses­sä on esi­mer­kik­si mel­ko koke­ma­ton, vas­ta­val­mis­tu­nut viro­lai­nen nais­lää­kä­ri, niin toi­mii­ko kommunikaatio?

    Jos olet rei­pas, mie­lel­tä­si ter­ve, tai aina­kin nor­maa­li, vähin­tään koh­tuul­li­set raa­mit täyt­tä­vä, puhe­tai­toi­nen suo­ma­lais­mies, en usko, että kom­mu­ni­kaa­tion kans­sa syn­tyy ongel­mia. Mikä­li yhtei­siä sano­ja ei löy­dy, voi kom­mu­ni­koin­tia aina jat­kaa esim. elei­den, ilmei­den ja kat­sei­den voi­mal­la. (Sil­mä­tu­leh­duk­sen kans­sa voi tosin vii­mek­si­mai­nit­tu olla han­ka­lam­pi pulma.)

    Ihmi­se­lon kaik­kia kom­mer­venk­ke­jä ja mah­dol­lis­ten ter­vey­teen liit­ty­vien ongel­mien ja vai­vo­jen laa­jaa ja moni­vi­vah­teis­ta kir­joa ei mikään robot­ti voi kos­kaan humaa­nim­man nais­lää­kä­rin tavoin aidos­ti ymmär­tää. (Nais­nä­kö­kul­man, sekä kybor­gien ja robot­tien näkö­kul­mien mukaan­tuon­nin ja esit­te­lyn jätän suo­siol­la heil­le itselleen!) 

    Vaik­ka lää­kä­rit pyr­ki­vät­kin nykyi­sin vält­tä­mään esim. kät­te­lyä, jo pelk­kä myö­tä­tun­toi­nen kat­se ja inhi­mil­li­nen kos­ke­tus voi­vat ongel­mis­ta kas­vok­kain puhu­maan pää­se­mi­nen, ja nii­den syis­tä ja rat­kai­su­mah­dol­li­suuk­sis­ta kes­kus­te­lu, paran­taa mon­ta pit­kään­kin jat­ku­nut­ta vai­vaa, niin kehon kuin mie­len­kin osal­ta. (Jos­kus jo pelk­kä myö­tä­tun­toi­sen ihmi­sen kuvan­kin näke­mi­nen voi aut­taa hitusen. Luot­ta­mus lää­kä­riin on myös olen­nai­nen ja tär­keä kysy­mys. Voi­ko luot­ta­mus syn­tyä, jos et oikeas­ti tie­dä, kuka toi­nen osa­puo­li oikeas­ti on?

    Vaik­kei esi­mer­kik­si Maa­ret Kal­lio tie­tääk­se­ni mikään klii­ni­sen puo­len sisä­tau­ti­lää­kä­ri ole­kaan, voi kukin itsek­seen miet­tiä, min­kä­lai­nen ter­veh­dyt­tä­vä vai­ku­tus oli­si poti­laa­seen a) jon­kun hänen kal­tai­sen­sa (suo­ma­lai­sen tai viro­lai­sen­kin) ammat­tin­sa ja työn­sä vaka­vas­ti mut­ta inhi­mil­li­sel­lä läm­möl­lä otta­van lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la käyn­nil­lä, ver­rat­tu­na b) robo­tin suo­rit­ta­maan, jon­kin bit­ti­nik­ka­rin ohjel­moi­maan, ja usein vali­doi­mat­ta jää­nee­seen mekaa­ni­seen pro­ses­siin (epä­täy­del­li­sin ehto­lausek­kein tai ilman). 

    Mie­het eivät usein­kaan pie­nem­piä oirei­taan ja vai­vo­jaan valit­te­le, tai niis­tä edes ker­ro, ennen­kuin ne ovat kas­va­neet isom­mik­si. Sen vuok­si lää­kä­rin tai­ta­vas­ti aset­te­le­mat kysy­myk­set ja aktii­vi­nen ote, sekä myös poti­laan vas­taus­ta­van yksi­löl­li­nen huo­mioin­ti joh­ta­ne­vat parem­paan lop­pu­tu­lok­seen kuin pelk­kä ras­ti-ruu­tuun-peri­aa­te (joka on peri­aat­tees­sa tie­to­ko­neel­la­kin toki mah­dol­li­nen). Auto­ma­tii­kan käyt­tö lää­kä­rin kor­vaa­ja­na voi joh­taa poti­laan itsen­sä kan­nal­ta kui­ten­kin vali­tet­ta­viin vält­te­lyi­hin, vika­diag­noo­sei­hin ja pahim­mil­laan vää­riin joh­to­pää­tök­siin, joil­la sai­rau­det ja vai­vat eivät aina­kaan parane.

    Miten monen len­tä­jän, vetu­rin­kul­jet­ta­jan tai meri­kap­tee­nin ura mah­tai­si­kaan kat­ke­ta, jos Ger­manwings’in onnet­to­muus­ta­pauk­sen myö­tä vas­taa­vien tapaus­ten ennal­taeh­käi­sy annet­tai­siin yksi­no­maan rutii­ni­luon­toi­sia kysy­myk­siä esit­tä­vien robot­tien tehtäväksi? 

    (Asias­ta kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­taa ehkä lukea tapauk­ses­ta nimel­tä “The­rac-25”. En kui­ten­kaan suo­sit­te­le sitä kenel­le­kään heik­ko­her­moi­sel­le tai hel­pos­ti jär­kyt­ty­väl­le. Tari­nan ikä­ra­ja­na pitäi­si olla mie­les­tä­ni vähin­tään K‑25.)

  4. os poti­las­mak­su ei oli­si­kaan sama, vaan kaik­ki sai­si­vat mukaan­sa yhtä arvok­kaan pal­ve­luse­te­lin, lää­kä­ria­se­mat voi­si­vat kil­pail­la myös hin­nal­la. Jos­sa­kin omaa rahaa jou­tui­si pulit­ta­maan pal­jon­kin ja jos­sain hoi­toon pää­si­si pel­käl­lä palvelusetelillä.”

    Pal­ve­lun sijain­ti on myös asiak­kaan kan­nal­ta laatutekijä.
    Men­näk­kö kym­pin hal­vem­paan auton tai oman pos­kion­te­lon tar­kas­tuk­seen 60 kilo­met­rin pää­hän vai 5 kilo­met­rin pää­hän kym­pin kalliimmalla.

    Kes­kit­tä­mis­vim­maa hil­lit­si­si yli­pää­tään se, että sama mak­sa­ja vas­taa hoi­to­pis­te­mak­sun lisäk­si myös matkakuluista.

  5. En oli­si yhtä pes­si­mis­ti­nen inno­vaa­tioi­den leviä­mi­sen suh­teen, sil­lä niil­lä on yli­pää­tän­sä tai­pu­mus levitä.

    Voi­si myös olet­taa, että mak­sa­ja (maa­kun­ta?) saa vaa­tia sekä hyväk­sy­mil­tään ter­veys­kes­kuk­sil­ta että lää­kä­ria­se­mil­ta nii­den kus­tan­nus­ra­ken­teen (ja laa­dun) pal­jas­ta­van rapor­toin­nin. Täl­lai­nen käy­tän­tö on ollut jo kym­me­niä vuo­sia ole­mas­sa yksi­tyi­sen puo­len ali­han­kin­ta­ket­juis­sa. Et pääs­syt avain­toi­mit­ta­jak­si ellet auko­nut kirjojasi.

  6. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Kes­kit­tä­mis­vim­maa hil­lit­si­si yli­pää­tään se, että sama mak­sa­ja vas­taa hoi­to­pis­te­mak­sun lisäk­si myös matkakuluista. 

    Tätä ide­aa voi­si kehit­tää niin, että myös ter­veys­a­se­mal­la jonot­ta­mi­ses­ta mak­set­tai­siin jonot­ta­jal­le nimel­li­nen kor­vaus: vaik­ka­pa 5 e/h. Täl­löin ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen ei oli­si enää niin kan­nat­ta­vaa. Samaa voi­si sovel­taa kaik­keen viranomaisasiointiin.

    Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­kun­nan pitäi­si pys­tyä vakoi­le­maan pal­ve­lu­tar­joa­jia ja nii­den kus­tan­nus­ra­ken­net­ta vie­däk­seen nous­seen tuot­ta­vuu­den hintoihin. 

    Yksi var­tee­no­tet­ta­va idea onkin vaa­tia toi­men­pi­de­ni­mi­ke­koh­tai­nen kir­jan­pi­to ja pal­ve­lun­tar­joa­jien kir­jan­pi­don avaa­mi­nen jul­ki­sek­si. Täl­löin kun­kin toi­men­pi­teen hin­ta voi­daan mää­rit­tää vaik­ka­pa siten, että tehok­kain pal­ve­lun­tar­joa­ja jää toi­men­pi­tees­sa omil­leen — vuo­si­mak­su jää koko­naan voi­tok­si, jos pal­ve­lun­tar­joa­ja on jokai­ses­sa toi­men­pi­tees­sä tehok­kain. Tämä tuo insen­tii­vin pal­ve­lun­tar­joa­jien sisäi­seen hintakilpailuun.

    Maa­kun­nal­li­set pal­ve­lun­tar­joa­jat toi­mi­vat täs­sä perä­lau­ta­na (eli kil­pai­li­joi­na), joka estää toi­men­pi­de­koh­tai­sen hin­nan kar­kaa­mi­sen lii­an isoksi.

    Tämä lähes­tys­ta­pa vaa­ti­nee muu­ta­man vuo­den kalibraa­tion nykyi­sil­lä kun­nal­li­sil­la toimijoilla.

  7. Inno­vaa­tiois­ta;
    Min­kä­lai­sia inno­vaa­tioi­ta Suo­mes­sa yksi­tyi­nen sote­sek­to­ri on tähän men­nes­sä kehitellyt?

  8. Sote-uudis­tuk­sen valin­nan­va­paus edis­tää kyl­lä yksi­tyis­ten fir­mo­jen inno­voin­tia veron­kier­ron alal­la. Kun vih­doin saa­daan avai­met veron­mak­sa­jien vero­ra­ha­kirs­tuun, pitää tie­tys­ti kek­siä, miten ne varat siir­re­tään vero­pa­ra­tii­sei­hin rimaa hipoen lain rajoissa.

    Valin­nan­va­paus-sanan avul­la yri­te­tään saa­da kan­sa trol­lat­tua sii­hen uskoon, että nyt teh­täi­siin suur­ta uudis­tus­ta ihmis­ten par­haak­si. Valin­nan­va­paus-teat­te­rin taus­tal­la on hyvin raa­dol­li­nen suur­ten yksi­tyis­ten, usein kan­sain­vä­lis­ten, sote-yri­tys­ten ahneus. Niil­lä suo­ras­taan kuo­la valuu suus­ta, kos­ka ne ovat tosi lähel­lä pääs­tä kiin­ni val­ta­van her­kul­li­seen, tuot­toi­saan mark­ki­naan payed by veron­mak­sa­ja. Kii­täm­me kokoo­mus­ta ja kes­kus­taa täs­tä isän­maal­li­ses­ta teos­ta. Per­sut komp­paa­vat mitä tahansa.

    Valin­nan­va­paut­ta ei pidä tuo­da sote-pal­ve­lui­hin. Mon­ta­ko ker­taa tätä pitää jan­ka­ta: Ruot­sis­sa sote-pal­ve­lu­jen valin­nan­va­paus on lisän­nyt tar­jon­taa heil­le, jot­ka nii­tä eivät pal­ve­lu­ja tar­vit­se ja vähen­tä­nyt pal­ve­lu­ja heil­tä, jot­ka nii­tä kipei­ten tar­vit­si­si­vat. Kus­tan­nuk­set eivät ole vähen­ty­neet. Yksi­tyi­set fir­mat kier­rät­tä­vät voit­ton­sa vero­pa­ra­tii­sei­hin. Anteek­si nyt, mut­ta ker­toi­si­ko joku mik­si täl­lai­nen on kan­nat­ta­vaa kehi­tys­tä? Voi­si­ko Soi­nin­vaa­ra valais­ta, mik­si pal­ve­lu­jen eriar­vois­tu­mi­nen on hyvä asia? Mik­si jul­ki­sen rahan haas­kaus yksi­tyis­ten fir­mo­jen omis­ta­jien tas­kui­hin on hyvä asia?

    1. Jot­ta yksi­tyi­set yri­tyk­set pää­si­vät kier­tä­mään vero­ja, niil­lä pitäi­si olla ensin voit­to­ja. Nii­den pitäi­si siis pys­tyä tuot­ta­maan hal­vem­lal­la kuin julkinen.

  9. kak3:
    Innovaatioista;
    Min­kä­lai­sia inno­vaa­tioi­ta Suo­mes­sa yksi­tyi­nen sote­sek­to­ri on tähän men­nes­sä kehitellyt?
    lockquote>

    Ei ne kek­sin­nöt aina ole high techiä.
    Kun rönt­gen­ku­vaus­ta odot­ta­via var­ten on yhden puku­huo­neen sijas­ta kak­si puku­huo­net­ta, niin tuot­ta­vuus liki tuplaantuu.

    Yhtei­nen tie­to­jär­jes­tel­mä on vält­tä­mä­tön. Yhden­mu­kai­nen kus­tan­nus­las­ken­ta mah­dol­lis­taa ver­tai­lun. Jotain yksi­tyis­koh­tia pitä­nee jät­tää “liikesalaisuuden“piiriin. Koko­nai­sul­kois­tet­tu sote on toden­ne­tus­ti tuo­nut saman­suu­rui­sen tuot­ta­vuus­loi­kan kuin mitä koko sote-uudis­tuk­sel­la tavoi­tel­laan. (esim Mänttä-Vilppula)

    Kun pik­ku­kun­ta saa mil­joo­na­sääs­töt siir­tyes­sään jul­ki­ses­ta mono­po­lis­ta kil­pai­lu­tet­tuun yhteis­kun­nal­li­seen yri­tyk­seen, ei se fir­man kerää­mä voit­to tol­kul­lis­ta veron­mak­sa­jaa har­mi­ta. Var­sin­kin jos puo­let voi­tos­ta tulee kun­nal­le kun yhtiö on kun­nan puolk­si omistama.

    Niin ja pal­ve­lut säi­ly­vät lähel­lä sekä” kevyt” eri­kois­sai­raan­hoi­to on paran­tu­nut oleel­li­ses­ti kunnallisen/sairaanhoitopiirin mono­po­lin ajoista.

    Maa­kun­tien ja yli­opis­to­sai­raa­loi­den raja-alu­eel­la ole­via vaan hir­vit­tää mil­lai­sia estei­tä valin­nan­va­pau­den käy­töl­le yli näi­den rajo­jen luodaan.

  10. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    “os poti­las­mak­su ei oli­si­kaan sama, vaan kaik­ki sai­si­vat mukaan­sa yhtä arvok­kaan pal­ve­luse­te­lin, lää­kä­ria­se­mat voi­si­vat kil­pail­la myös hin­nal­la. Jos­sa­kin omaa rahaa jou­tui­si pulit­ta­maan pal­jon­kin ja jos­sain hoi­toon pää­si­si pel­käl­lä palvelusetelillä.”

    Pal­ve­lun sijain­ti on myös asiak­kaan kan­nal­ta laatutekijä.
    Men­näk­kö kym­pin hal­vem­paan auton tai oman pos­kion­te­lon tar­kas­tuk­seen 60 kilo­met­rin pää­hän vai 5 kilo­met­rin pää­hän kym­pin kalliimmalla.

    Kes­kit­tä­mis­vim­maa hil­lit­si­si yli­pää­tään se, että sama mak­sa­ja vas­taa hoi­to­pis­te­mak­sun lisäk­si myös matkakuluista.

    Sinän­sä hyviä point­te­ja, mut­ta oli­si todel­la kiin­nos­ta­vaa tie­tää, min­ne tai miten hoi­to­pis­teet kan­nat­tai­si Suo­mes­sa sijoit­taa, jos nii­tä oli­si varaa yllä­pi­tää 1, 2, 3, 4, 5, … 2499 tai 2500 kappaletta?

    Kuka osaa vas­ta­ta kysy­myk­seen lis­tan (hel­pom­man?) alku­pään osalta?

    Ehkä myös hoi­to­pis­teen työn­te­ki­jöi­den päi­vit­täi­set mat­ka­ku­lut pitäi­si ottaa huomioon.

  11. Sinän­sä hyviä point­te­ja, mut­ta oli­si todel­la kiin­nos­ta­vaa tie­tää, min­ne tai miten hoi­to­pis­teet kan­nat­tai­si Suo­mes­sa sijoittaa,”

    Tämä kan­nat­ta­mi­nen tai talou­del­li­nen opti­mi on epä­oleel­li­nen asia, jos maa­kun­ta­val­tuus­ton poliit­ti­nen har­kin­ta mää­rää pal­ve­lu­pis­teet. (Tai yli­opis­to­sai­raa­layh­tei­sa­lue tai valtio)

    Ei sai­raan­hoi­to­pii­rien asian­tun­te­muk­sen mukaan maa­kun­ta­kes­kus­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la kan­na­ta juu­ri mitään tar­jo­ta. Ulkois­tet­tu­na tämä onnis­tuu voitollisesti.
    Kima­lai­nen­kin len­tää, vaik­kei se SHPn teo­ree­ti­kon mukaan ole mahdollista.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jot­ta yksi­tyi­set yri­tyk­set pää­si­vät kier­tä­mään vero­ja, niil­lä pitäi­si olla ensin voit­to­ja. Nii­den pitäi­si siis pys­tyä tuot­ta­maan hal­vem­lal­la kuin julkinen.

    Ris­ki­pää­omayh­tiöt halua­vat sote-bis­nek­seen, kos­ka ne tie­tä­vät, että pys­ty­vät teke­mään sil­lä bis­nek­sel­lä voit­toa. Kyl­lä ne kei­not kek­si­vät, miten se toteu­te­taan juu­ri lakien rajois­sa keik­kuen. Ruot­sis­ta kan­tau­tuu tie­to­ja, että hen­ki­lö­kun­nas­ta pihis­tä­mi­nen on yksi hyvä keino. 

    Voit­to­ja kää­ri­tään, mut­ta ongel­ma­na on se, että suo­ma­lai­sen sote-yri­tyk­sen tulok­ses­sa se ei vält­tä­mät­tä näy, kos­ka kon­ser­nin sisäis­ten lai­no­jen avul­la voit­to on voi­tu keplo­tel­la vero­pa­ra­tii­siin tur­vaan. Näin saa­daan inhot­ta­va yhtei­sö­ve­ro minimiin.

    Voit­toa tavoit­te­le­vat yri­tyk­set oli­si vii­sain­ta sul­kea koko­naan pois sote-alan perus­pal­ve­luis­ta. Voit­toa tavoit­te­le­vien ris­ki­pää­oma­vei­ja­rei­den pääs­tä­mi­nen näil­le apa­jil­le tulee kui­ten­kin lop­pu­pe­leis­sä yhteis­kun­nal­le kalliiksi.

  13. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    “Sinän­sä hyviä point­te­ja, mut­ta oli­si todel­la kiin­nos­ta­vaa tie­tää, min­ne tai miten hoi­to­pis­teet kan­nat­tai­si Suo­mes­sa sijoittaa,”

    Tämä kan­nat­ta­mi­nen tai talou­del­li­nen opti­mi on epä­oleel­li­nen asia, jos maa­kun­ta­val­tuus­ton poliit­ti­nen har­kin­ta mää­rää pal­ve­lu­pis­teet. (Tai yli­opis­to­sai­raa­layh­tei­sa­lue tai valtio)

    Ei sai­raan­hoi­to­pii­rien asian­tun­te­muk­sen mukaan maa­kun­ta­kes­kus­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la kan­na­ta juu­ri mitään tar­jo­ta. Ulkois­tet­tu­na tämä onnis­tuu voitollisesti.
    Kima­lai­nen­kin len­tää, vaik­kei se SHPn teo­ree­ti­kon mukaan ole mahdollista.

    Joku voi­si yrit­tää las­kea, mil­lä luku­mää­räl­lä (tai mil­lä luku­mää­ril­lä) pääs­täi­siin mini­mi­kus­tan­nuk­siin välil­lä 1–2500. Koko­nais­lu­ku “1” ei var­maan­kaan ole optimi.

    Se on kui­ten­kin sel­vää, että jo yksi­kin poliit­ti­nen pää­tös koko kan­san­ta­lou­den opti­min suh­teen voi olla suh­teel­li­ses­ti yhtä kau­ka­na napa­kym­pis­tä kuin useim­mat heit­tä­mä­ni tikat. Osit­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta en osaa sanoa, mut­ta jo tut­tu­je­ni­kin jou­kos­sa on yleen­sä aina joku mui­ta parem­pi tikanheittäjä. 

    Syn­tyi­si­kö paras tai parem­pi (poliit­ti­nen) pää­tös tikan­hei­ton avulla? 

    Vai onko koko sote-sot­kun pää­tök­sen­teon vai­keus seu­raus­ta sii­tä, että kukaan ei huo­man­nut alkuun sopia sii­tä, hei­te­tään­kö darts- vai tik­ka­pe­lin sään­nöil­lä, ja kuin­ka mon­ta heit­to­kier­ros­ta käy­te­tään ja moni­ko kil­pai­li­ja saa tul­la kisaan mukaan? Myös pis­te­las­kun sään­nöt kan­nat­taa yleen­sä sopia jo ennen heit­to­jen aloitusta.

    Joku­han on jopa saat­ta­nut kuvi­tel­la, että sote-aluei­den luku­mää­räs­tä pää­te­tään 501:n sään­nöil­lä, kun taas joku toi­nen ehkä ajat­te­li, että riit­tää, kun hei­te­tään vain ne taval­li­sim­mat yhden kier­rok­sen vii­si tik­kaa. Kol­mas, ehkä lähes heit­to­tai­do­ton, oli­si mah­dol­li­ses­ti tyy­ty­nyt las­ke­maan vain sek­to­rei­ta darts-taulusta!

  14. Ruot­sis­sa sekä kan­sa että hoi­ta­ja­liit­to ovat huo­man­neet yksi­tyis­tä­mi­sen hyväk­si. Suo­mes­sa­kin lää­kä­rit, hoi­ta­jat ja poti­laat ovat yleen­sä mie­luum­min ja tyy­ty­väi­sem­piä yksi­tyi­sel­lä, sil­loin­kin kun se voit­taa jul­ki­set tar­jous­kil­pai­lus­sa. Pal­ve­luse­te­lien tuo­mil­la sääs­töil­lä voi­daan paran­taa hoi­toa niin pal­jon, että oli­si tyh­mää mis­sa­ta se.

  15. Heh! Valin­nan­va­paus on hie­man huvit­ta­vaa, sii­nä kun myös käte­väs­ti voi­daan ulkois­taa ter­veys­pal­ve­lu­jen han­kin­tao­saa­mi­nen potilaille.

    Ote­taan esi­mer­kik­si ham­mas­lää­kä­ri ja ne “kuu­lui­sat” palvelusetelit.

    Saa­ma­ni sete­lin vuok­si jou­duin ver­tai­le­maan palveluja.

    Kysees­sä on van­han pai­kan uusi­mi­nen ja puu­du­tus, joka oli koo­dat­tu kryp­ti­sek­si kir­jai­nyh­dis­tel­mäk­si, joka tar­koit­ti ostet­ta­vaa palvelua.

    Kau­pun­gin hin­ta pal­ve­lul­le on noin 81€.

    Lää­kä­ria­se­mien hin­nois­ta hal­vin oli noin 41€.

    Kal­lein oli noin 160€.

    Tyy­pil­li­ses­ti hin­nat oli­vat luok­kaa: 50€, 60€, 70€, 90€, 150€.

    Kun ihmet­te­lin hal­vin­ta hin­taa minul­le varoi­tet­tiin hygie­nias­ta. Mik­si joku voi tar­jo­ta niin hal­val­la? Onko kysees­sä vain mark­ki­noin­ti­kik­ka, jot­ta saa nimen­sä näky­viin. Näi­tä tar­joa­jia oli 2.

    Eihän kän­nyk­kään saa lataus­lii­tin­tä vaih­det­tua 70 eurol­la ja ham­mas­lää­kä­ris­sä on kui­ten­kin kak­si hen­ki­löä töis­sä potilashuoneessa.

    Ilmei­ses­ti hal­vin tekee tar­jouk­ses­sa mai­ni­tun pal­ve­lun tappiolla.

    Mut­ta entäs kal­lein? Mitä ihmeen eri­kois­ta saa sii­nä, että on niin kallis? 

    Mut­ta se oleel­li­sin kysy­mys on mil­lä kri­tee­reil­lä ja osaa­mi­sel­la minun pitäi­si vali­ta palvelu?

    Soi­nin­vaa­ra var­maan osaa ker­toa, kun on asias­ta istu­nut päättämässä?

    Kau­pun­gin ham­mas­lää­kä­ri sanoi, että ei ole kuin yksi loh­jen­nut ham­mas ja ter­ve­tu­loa kol­men vuo­den pääs­tä uudes­taan. En usko kau­pun­gin ham­mas­lää­kä­riä. Tämä ei voi olla tot­ta. On nyt aikui­se­na kym­me­nien vuo­sien koke­mus omis­ta ham­pais­ta­ni ja pai­kat­ta­via rei­kiä on ollut yleen­sä joka vuo­si. Täs­sä on vain muu­tet­tu käy­tän­töä sääs­tö­jen vuoksi.

  16. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Ris­ki­pää­omayh­tiöt halua­vat sote-bis­nek­seen, kos­ka ne tie­tä­vät, että pys­ty­vät teke­mään sil­lä bis­nek­sel­lä voit­toa. Kyl­lä ne kei­not kek­si­vät, miten se toteu­te­taan juu­ri lakien rajois­sa keik­kuen. Ruot­sis­ta kan­tau­tuu tie­to­ja, että hen­ki­lö­kun­nas­ta pihis­tä­mi­nen on yksi hyvä keino. 

    Voit­to­ja kää­ri­tään, mut­ta ongel­ma­na on se, että suo­ma­lai­sen sote-yri­tyk­sen tulok­ses­sa se ei vält­tä­mät­tä näy, kos­ka kon­ser­nin sisäis­ten lai­no­jen avul­la voit­to on voi­tu keplo­tel­la vero­pa­ra­tii­siin tur­vaan. Näin saa­daan inhot­ta­va yhtei­sö­ve­ro minimiin.

    Voit­toa tavoit­te­le­vat yri­tyk­set oli­si vii­sain­ta sul­kea koko­naan pois sote-alan perus­pal­ve­luis­ta. Voit­toa tavoit­te­le­vien ris­ki­pää­oma­vei­ja­rei­den pääs­tä­mi­nen näil­le apa­jil­le tulee kui­ten­kin lop­pu­pe­leis­sä yhteis­kun­nal­le kalliiksi.

    Yhdys­val­tain jär­jes­tel­mä on ollut yksi­tyi­nen ja maa­il­man kal­lein niin yhteis­kun­nal­le kuin poti­laal­le­kin — kus­tan­nuk­set monin­ker­tai­set ver­rat­tu­na Euroop­paan, Poh­jois­mais­ta puhumattakaan.
    Suo­men nykyi­nen jär­jes­tel­mä tuot­taa pal­ve­lut kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen kes­ki­ta­soa halvemmalla.
    Meil­lä on pai­kal­li­ses­ti teh­ty vaih­to­ja myös niin, että yksi­tyi­sel­le ulkois­tet­tu on palau­tet­tu kun­nal­li­sek­si oman tuo­tan­non osoit­tau­dut­tua edul­li­sem­mak­si. CETA ja/tai TTIP ‑sopi­muk­sis­sa ker­ran yksi­tyis­te­tyn palaut­ta­mi­nen jul­ki­sek­si kiel­le­tään. (Mik­si­kö­hän?)
    Tämä sii­tä huo­li­mat­ta ( vai juu­ri sik­si?) että juki­sel­la puo­lel­la tilaa­ja- ja kil­pai­lut­ta­mis­osaa­mi­nen ontuu aina vain.

    Mitä empii­ris­tä NÄYTTÖÄ yli­pää­tään on ole­mas­sa sen väit­tä­män perus­te­luk­si, että yksi­tyi­nen toi­mi­ja on aina tehok­kaam­pi kuin julkinen?

    Ker­to­kaa — oli­si muka­va lukea jos­kus muu­ta kuin pelk­kää ennak­ko-ole­tuk­siin (luu­loon) nojaa­vaa hokemaa.
    Omat empii­ri­set HAVAINTONI ken­täl­tä, van­hus­ten hoi­dos­ta, ker­to­vat samaa kuin skan­daa­li­uu­ti­set Ruot­sis­ta ( esim. Liliuk­sen yhtiö): Tehos­ta­mi­nen tar­koit­taa hoi­don tasos­ta ja hekiös­tön mitoi­tuk­ses­ta tin­ki­mis­tä eli juu­ri sitä pis­sa­vai­pois­sa makuut­ta­mis­ta kun ei ole aikaa aut­taa wc:hen ja vaip­po­jen mää­rää sään­nös­tel­lään, yli­lää­kit­se­mis­tä levot­to­muu­teen, kun ei ole aikaa kun­tou­tuk­seen ja ali­ra­vit­se­mus­ta, kun ei ole aikaa aut­taa ruo­kai­lus­sa. Koti­hoi­dos­sa muis­ti­sai­ras vie­lä tämän lisäk­si yksin koto­na luk­ko­jen taka­na, ellei omai­nen hoida.

    Työn­te­ki­jä­mi­toi­tus ruu­va­taan niin alas, että suo­rit­ta­va hen­ki­lö­kun­ta nään­tyy ja kaik­ki suin­kin kyke­ne­vät nuo­ret alka­vat kart­taa alaa. 

    Kaik­ki tämä on jo koet­tu muu­ta­maan ker­taan — esi­mer­kik­si kun­nal­li­sen­kin pal­ve­lu­jen lama­sääs­tö­kam­pan­joi­den aikoina.
    Olen itse ollut alal­la sel­lai­seen aikaan — ja seu­raan nyt miten uuden pol­ven nuo­ri hoi­ta­ja pake­nee vas­taa­via seu­rauk­sia ( kiris­tyk­siä ja uupu­mus­ta) jo tois­ta ker­taa, kun sää­tiö-työ­nan­ta­ja muu­tet­tiin oy:ksi.

    Sel­lai­nen­kin tren­di on meneil­lään. Mik­si­kö­hän? Esi­merk­ki: Vali­dia (enti­nen Inva­li­di­sää­tiö) muut­tuu osakeyhtiöksi.
    Onko meil­lä enää ns. kol­mat­ta sek­to­ria het­ken pääs­tä, jos kaik­ki yhtiöi­te­tään, ilmei­se­ti juu­ri Sotea enna­koi­den? Ja mikä etu yhtiöit­tä­mi­seen ajaa? 

    Mik­si meil­lä ollaan menos­sa jär­jes­tel­mään, jos­sa noin nel­jä ex-koo­koo­mus­lais­ten joh­ta­maa isoa vero­pa­ra­tii­siyh­tiö­tä ovat voi­neet ilmi­sel­väs­ti enna­koi­da ja val­mis­tau­tua jo vuo­sien ajan jaka­maan mark­ki­nat kes­ke­nään Soten tullen?

    Onko edes har­kit­tu sel­lai­sia vaih­toeh­toi­sia mal­le­ja, jot­ka perus­tu­vat aitoon amma­tin­har­joit­ta­jien yksi­tyis­yrit­tä­jyy­teen, eikä rahoit­ta­ja­ta­ho­jen sijoitustoimintaan?
    Jos ei niin mik­si ei?

    Sak­sas­sa­han sel­lai­nen aina­kin toi­mii: Siel­lä ei kai­ke­ti edes ole ter­veys­kes­kuk­sia, vaan lää­kä­rit ovat yksi­tyi­siä amma­tin­har­joit­ta­jia, jois­ta poti­las saa valita.
    Hin­ta­ta­soa säännöstellään.
    En itse tun­ne mal­lia hyvin, mut­ta eikö sote-suun­nit­te­li­joi­den pitäisi?

    Tähä­nas­ti­set arviot sote ‑suun­ni­tel­mis­ta EIVÄT pidä sääs­tö­jä lain­kaan varmoina. 

    Mik­si siis on niin kova kii­re muut­taa koko jär­jes­tel­mä ilman, että edes vaih­toeh­toi­siin mal­lei­hin ehdi­tään paneutua?

    Hyvää lain­val­mis­te­lua?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.