Sote kaatui eteenpäin

Sote-uud­is­tus sit­ten kaa­tui perus­tus­laki­valiokun­nas­sa tois­tamiseen. Yllät­tyikö joku? Vihreät oli­vat täl­lä kan­nal­la välit­tömästi perus­tus­laki­valiokun­nan edel­lisen tuomion jäl­keen. Noin kireäl­lä aikataul­ul­la ei voi valmis­tel­la kelvol­lista esi­tys­tä näin isos­ta aiheesta. Tätä kan­taa edusti myös Outi Alanko-Kahilu­o­to sosi­aali- ja terveysvaliokunnassa.

Uud­is­tus kaa­tui kuitenkin eteen­päin.  Tämä neljän vuo­den välil­lä aika seka­va pros­es­si on tuonut yhteisym­mär­ryk­sen merkit­tävästä asi­as­ta: soten oikea jär­jestämisalue on noin maakun­nan kokoinen.

Nyt kaatunut esi­tys olisi ollut taloudel­lis­es­ti aivan kohtu­u­ton joitakin kun­tia kohtaan. Yli puo­let kun­nan menoista olisi läpikulkuerä, johon kun­ta ei voi vaikut­taa mitään, mut­ta jon­ka kun­tako­htaista kohden­tu­mista oikein on mah­do­ton säätää. Kun sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto ei ole enää kun­nan tehtävä, mik­si sen rahoi­tus pitää kier­rät­tää kun­tien kaut­ta. Suo­ra vero­tu­soikeus, niin rahat ja val­ta ovat samoissa käsissä.

Kaatuneessa esi­tyk­sessä viisi aluet­ta kum­mit­te­liv­at yhä. Erikois­sairaan­hoidon työn­jaos­ta on päätet­tävä maakun­taa isom­mal­la tasol­la, mut­ta olkoon se taso val­tio. Min­is­ter­iölle ohjaus­val­ta. Min­is­ter­iö voi muo­dostaa tuek­seen neu­vot­telukun­nan erva-aluei­den edustajista.

Mielu­um­min suo­rat vaalit kuin kun­tay­htymänä toteutet­tu home­a­paat­ti­nen demokratia.

38 vastausta artikkeliin “Sote kaatui eteenpäin”

  1. Jos joku ker­toisi miten tämä #sote tulee säästämään julk­isia varo­ja, jos ei irti­sanomisia hallinnos­ta tule?

  2. Yllä­tys, kyl­lä — ja se yllä­tys on siinä, että sote-esi­tys kaa­tui asioi­hin, jot­ka nykysys­tee­mis­sä ovat olen­naisia osia.

    Osmo: “Nyt kaatunut esi­tys olisi ollut taloudel­lis­es­ti aivan kohtu­u­ton joitakin kun­tia kohtaan. Yli puo­let kun­nan menoista olisi läpikulkuerä, johon kun­ta ei voi vaikut­taa mitään, mut­ta jon­ka kun­tako­htaista kohden­tu­mista oikein on mah­do­ton säätää.”

    Juuri näin­hän sairaan­hoitopi­ir­it nykysys­tee­mis­sä toimi­vat, se että sosi­aal­i­toi­mi olisi tul­lut siihen rin­nalle ei voine olla perustuslakikysymys.
    Ja esi­tyk­sen demokra­ti­ava­je on täs­mälleen sama kuin nykysyteemissäkin.

    Edel­lyt­tääkö perus­tus­la­ki nyt sairaan­hoitopi­irien purkamista? Hyvä olisi.

  3. No huh…
    Olin helpot­tunut kun kuulin asian uuti­sista tänään.

    Kum­mas­tut­ta­maan jäi tuo hirveä kiire, jol­la asia nyt yhtäkkiä koitet­ti­in run­noa läpi — miksi ?
    Kyseessä on kaikki­neen todel­la merkit­tävä — läh­es jokaista suo­ma­laista — kos­ket­ta­va esitys.

    Mik­si yritet­ti­in viedä asia läpi kun­tia kuulemat­ta, voin vain kummastella ?
    No, tietoa tihkuu tipoit­tain, joten eiköhän se totu­uskin sieltä riv­ien välistä paljastu …

    Mitä tarkoit­taa lause : kaik­ki puolueet ovat sitoutunei­ta valmis­tel­tu­un Soteen, tämän­hän Stubb ilmaisi tänään. Olen vähin­täänkin epäileväinen … 

    No, kun­han sisältö selviää, näkeen onko tekele edes esit­te­lykelpoinen — vas­ta kuulemiskier­ros ker­too ongel­mat — varsinkin rahoi­tus puhut­taa varmasti.

  4. Ismo Uusi­ta­lo:
    Kum­mas­tut­ta­maan jäi tuo hirveä kiire, jol­la asia nyt yhtäkkiä koitet­ti­in run­noa läpi – miksi ? 

    Muu­tamia arvauk­sia — kepulit arve­li­v­at tyr­män­neen­sä demarei­den ja kokkarei­den sala­juo­nen kepun ase­man heiken­tämisek­si, demar­it haave­li­v­at lait­ta­vansa stopin kil­pailu­tuk­selle ja itseasi­as­sa kään­tävän­sä kel­loa taak­sepäin julkisensek­torin hyväk­si; kokkare­i­ta taas koko hom­ma alkoi muuten hirvit­tää, mut­ta häpeän pelko siitä, että tämäkin olisi jäänyt sekoomusjo­htoiselta hal­li­tuk­selta tekemät­tä hiljen­si jär­jen äänen.

    Muille vasem­mistop­uolueille (vas­sar­it ja per­sut) julkisensek­torin roolin kas­vat­ta­mi­nen ja lisäämi­nen sopi­vat tietysti aina. Virheät ja ruot­salaiset vähän ovat yrit­täneet nurista vas­taan, mut­ta hei­dän mielip­iteil­lään ei tietysti ole väliä.

    Kyseessä on kaikki­neen todel­la merkit­tävä – läh­es jokaista suo­ma­laista – kos­ket­ta­va esitys. 

    Luuletko, että tässä shows­sa kansalais­ten etu olisi ollut jos­sain vai­heessa harkin­nois­sa mukana?

  5. Keskel­lä Suomea meno kohti maakun­tien renes­sanssia tuo mukanaan mon­en­laista soten ulkop­uolis­takin visiota.

    His­to­ri­al­li­sista syistä kun­tali­itoskun­nan eri osat ovat kuu­luneet use­ampi­in maakuntiin.
    Sairaan­hoitopi­iri tai erva taas ei ole edel­lä­maini­tus­ta maakunnasta.
    Seukunnnan isot her­rat taasen ovat kol­man­nel­la suunnalla.
    Koulu­tuk­seen ja pelas­tus­palvelu­un / ensi­hoitoon on kun­tay­htymiä, mut­ta niiden osal­lis­tu­ja­joukko on aivan eri.
    Ely­il­lä, Aveil­la, oikeuslaitok­sel­la ja soti­lasvi­ra­nomaisil­la on oman­laisen­sa alueensa.

    Akti­ivisil­la luot­ta­mushenkilöil­lä riit­tää verkostoitumista.

    Riit­tää haastet­ta sote maakun­ta­hallinnon ja yksikanavaisen rahoituk­sen aikaansaamises­sa — noin alka­jaisik­si ennenkuin kaikille hallinnoille luo­daan yhtäläiset maanti­eteel­liset rajat.

  6. Eipä tuo­ta sote-uud­is­tus­ta ainakaan pk-seudul­la tarvi­ta. Jokainen kun­ta on täysin kykenevä hoita­maan tarvit­ta­vat perus­palve­lut ihan itsekin kun­ta­lais­ten halu­a­mal­la taval­la. Ehkä sote-uud­is­tus­ta kai­vataan jos­sain har­vaan asu­tu­il­la, jos­sa omat har­ti­at eivät kestä, joten ote­taan uud­is­tus käyt­töön vain siellä.

  7. Metropo­lialuei­den kaa­tu­mi­nen taas on enem­män kuin noloa ja se ei tai­da paran­tua vuosikymmeneen.

    Ongel­ma A: heikos­sa hapes­sa ole­vat muut­to­tap­piokun­nat, jois­sa suurin työ­paik­ka on sosi­aali­palveluis­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa — van­hus­ten hoivas­sa. Mihinkään ei rahaa riitä ja tulo­ja tasa­taan todel­la paljon, jot­ta se viiden oppi­laan rakas kyläk­oulu säilyisi.

    Ongel­ma B: Metropo­lialueet, jonne väki muut­taa ja väestö kas­vaa sekä ikään­tyy. Raha ei riitä, koulu­ja laa­jen­netaan viipaleparakeil­la jot­ta seinät eivät repeä. Viiden oppi­laan ryh­mää ei ole edes eri­tysopetuk­ses­sa koskaan nähty. Naa­purikun­tien kanssa kil­pail­laan kaavoituk­sel­la ja ihan kaikella.

    Kepun maakun­ta­mallis­sa kasvuk­sekuk­set maks­vat kivan ääri­maaseudun elämän­menon. “Meil­lä on hyvät ihn­himillset palve­lut” — ja kolminker­taiset kulut niiden tuot­tamiseen. Kasvuk­sesuk­ses­sa taas tehdään mitä voidaan, mut­ta rahat menevät tasauk­sen kaut­ta elävään syrjäistöön.

    Jotenkin ihan muuten tämä hom­ma on ajtelta­va, ilman nyky­isiä val­tarak­en­tei­ta. Joko isom­mat kun­nat tuot­ta­vat ja laskut­ta­vat pien­ten kun­tien vira­nomais­palve­lut tai jol­lain muul­la prosessislla.
    Miten maakun­ta­mallis­sa kulut pide­tään kasas­sa ja saadaan tulok­sia aikaan?

    Niin ja se sosi­aalipuoli, se on uno­hdet­tu kokonaan.

    Onnek­si kaik­ki ovat yhtä mieltä, että nyky­taval­la ei voi jatkaa.

  8. Eikö maakun­ta­malli vaa­di myös perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sen? Ts. joko 5/6 enem­mistön kiireel­lisek­si julis­tamista varten tai odot­tamisen 2019 vaalien yli?

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Maakun­ta­malli on perus­tus­lain mukainen joten siitä voi päät­tää taval­lisel­la lailla. 

    Tarkoit­tanet maakun­ta­mallia, jos­sa päät­täjät val­i­taan vaaleilla?

    Perus­tus­laki­valiokun­nan näke­myk­sen mukaan kun­tay­htymä­malli ei olisi demokraat­ti­nen — eikä se kyl­lä olekaan.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Maakun­ta­malli on perus­tus­lain mukainen joten siitä voi päät­tää taval­lisel­la lailla.

    Olisiko maakun­nan kokoinen kun­ta perus­tus­lain mukainen?
    Eikö kun­nat voisi (pakko)yhdistää maakun­nan kokoisik­si, jol­loin ei tarvit­taisi kol­mat­ta verottajaa?

  11. Maakun­ta on pieni jär­jestäjä erikois­sairaan­hoidolle. Muu­ta­ma sata tuhat­ta ihmistä on kovin pieni väestöpo­h­ja koko ajan kehit­tyvässä ja erikois­tu­vas­sa lääketi­eteessä. Pienis­sa kun­tay­htymis­sä samat jär­jet­tömät päällekkäisyy­det, keskinäi­nen kil­pailu ja mieli­v­al­taiset paikallispoli­tikoin­nit jatku­vat kuten ennenkin.

  12. eggo:
    Maakun­ta on pieni jär­jestäjä erikois­sairaan­hoidolle. Muu­ta­ma sata tuhat­ta ihmistä on kovin pieni väestöpo­h­ja koko ajan kehit­tyvässä ja erikois­tu­vas­sa lääketi­eteessä. Pienis­sa kun­tay­htymis­sä samat jär­jet­tömät päällekkäisyy­det, keskinäi­nen kil­pailu ja mieli­v­al­taiset paikallispoli­tikoin­nit jatku­vat kuten ennenkin. 

    Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    Erikois­tu­vat yksiköt ovat pieniä huip­puyk­siköitä, väestöpo­h­jal­la ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
    Ja rahoi­tushan julkisel­la puolel­la kerätään koko maas­ta, joten sekään ei vaa­di mitään ‘lev­eitä hartioita’.

    Kun­tay­htymisssä paikallispoli­tikoin­ti ei ole mikään ongel­ma, sil­lä poli­itikoil­la on vain kos­meet­ti­nen vaiku­tus virkaval­taises­sa valmistelussa.

  13. Minus­ta sote uud­is­tuk­sen suun­nit­telu pitäisi ostaa joltakin met­sä­fir­mal­ta joka osaa min­i­moi­da logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set säi­lyt­tää raa­ka-aineen laadun ja säätää tehtaiden ajo­järjestys­tä ja tuot­tei­ta. Lääkärit pois johta­mas­ta uud­is­tus­ta ja poli­itikoil­ta vain joitakin lähtöar­vo­ja kuten tuotet­ta­van ter­vey­den tavoite­ta­so ja miten monel­la paikkakun­nal­la säi­lytetään terveystehdas.

  14. Raimo K: Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    Erikois­tu­vat yksiköt ovat pieniä huip­puyk­siköitä, väestöpo­h­jal­la ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
    Ja rahoi­tushan julkisel­la puolel­la kerätään koko maas­ta, joten sekään ei vaa­di mitään ‘lev­eitä hartioita’. 

    Nämä maakun­nat vas­taa­vat aika hyvin nyky­isiä sairaan­hoitopi­ire­jä, joil­la on oma keskus­sairaala. Käytän­nössä lukui­sis­sa keskus­sairaalois­sa on usei­den erikoisa­lo­jen erikois­lääkäre­itä 1–2 kap­palet­ta. Isom­pi­en erikoisa­lo­jen sisäl­lä myös erikois­tu­taan eri osa-alueisi­in. Tämä tekee sys­teemin aika haavoit­tuvak­si ja johto­por­taan ohjaus­val­lan kos­meet­tisek­si. Puhu­mat­takaan siitä että joka sairaan­hoitopi­iri ostaa omat lait­teet vaik­ka siinä ei olisi mitään järkeä. Sairaaloi­ta on myös aivan liian paljon eivätkä ne pysty sopi­maan keskinäis­es­tä työnjaosta.

    Jos joku ajat­telee että paikallispoli­tikoin­ti ei ole sairaan­hoitopi­ireis­sä ongel­ma niin voi vain sanoa että onnelli­nen illuusio.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Maakun­ta­malli on perus­tus­lain mukainen joten siitä voi päät­tää taval­lisel­la lailla. 

    Viitan­net 121§ “suurem­pi­in hallintoalueisi­in”? Perus­tus­lain mukaan vero­tu­soikeus on kun­nal­la, joten minus­ta ainakaan tuo­ta maaku­nann vero­tu­soikeut­ta ei voi taval­lisel­la lail­la päät­tää. Tai sit­ten kikkail­laan taas, että kysymys on kun­nan “kor­vamerk­i­tys­tä” verotuksesta.

  16. eggo: Nämä maakun­nat vas­taa­vat aika hyvin nyky­isiä sairaan­hoitopi­ire­jä, joil­la on oma keskus­sairaala. Käytän­nössä lukui­sis­sa keskus­sairaalois­sa on usei­den erikoisa­lo­jen erikois­lääkäre­itä 1–2 kap­palet­ta. Isom­pi­en erikoisa­lo­jen sisäl­lä myös erikois­tu­taan eri osa-alueisi­in. Tämä tekee sys­teemin aika haavoit­tuvak­si ja johto­por­taan ohjaus­val­lan kos­meet­tisek­si. Puhu­mat­takaan siitä että joka sairaan­hoitopi­iri ostaa omat lait­teet vaik­ka siinä ei olisi mitään järkeä. Sairaaloi­ta on myös aivan liian paljon eivätkä ne pysty sopi­maan keskinäis­es­tä työnjaosta.

    Jos joku ajat­telee että paikallispoli­tikoin­ti ei ole sairaan­hoitopi­ireis­sä ongel­ma niin voi vain sanoa että onnelli­nen illuusio. 

    Hyvä stoori, mut­ta real­is­mi puuttuu…
    Todel­lisu­udessa­han sairaaloiden kesken on työn­jako ja vaikei­den ja harv­inais­ten sairauk­sien hoito on keskitet­ty tiet­ty­i­hin paikkoi­hin. Jos lisäo­h­jaus­ta tarvi­taan, hoitakoon min­is­ter­iö sen, se on val­tion tehtävä.

    Mitä lait­teisi­in tulee, niin kyl­lä jokaisel­la lääkäril­lä on hyvä olla oma ste­toskoop­pi, vai mitä lait­tei­ta tarkoi­tat? Muu­ta­ma esimerk­ki, näytteeksi?

    Paikallispoli­tikoin­tia toki esi­in­tyy — mut­ta sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta, virkami­esten näke­mys voit­taa aina.
    Käypä vaik­ka kat­so­mas­sa TYKS:in uut­ta T‑sairaalaa sisältä! Kukaan mak­sa­van kun­nan edus­ta­ja ei moista tuh­laus­ta ikinä hyväksy­isi, mut­ta siel­lä se vaan on. Johto­por­taan ohjaus­val­tako kos­meet­tista… no kos­meti­ikka­han on kallista.

  17. Oli hyvä, että sote-uud­is­tus kaa­tui. Seu­raa­va hal­li­tus, keskus­tave­toise­na?, pää­tynee maakun­ta­malli­in. Kun samal­la saataisi­in suo­rat vaalit ja vero­tu­soikeus näille alueille, niin se on hyvä poh­ja. Lopete­taan sh-piir­it, vähen­netään maakun­tien määrä tusi­naan ja annetaan sote näille suurem­mille maakun­nille. Ja erikois­sairaan­hoidon työn­jaon ohjaa min­is­ter­iö. Pääkaupunkiseu­tua on tarkastelta­va erik­seen ja siinä nykyti­lanne riit­tää pitkälle sekä perus-th:ssa että esh:ssa.

  18. PenaK:

    ‘snip’Pääkaupunkiseu­tua on tarkastelta­va erik­seen ja siinä nykyti­lanne riit­tää pitkälle sekä perus-th:ssa että esh:ssa.

    Pääkaupunkiseudul­la julkisen sek­torin markki­nao­su­us peruster­vey­den­huolos­sa lie­nee alle 50% — riit­tääkö se pitkälle, päät­täkööt siel­lä asu­vat itse, mut­ta en hyväksy sitä, että pääkaupunki­laiset pyrkivät määräilemään, mitä mei­dän muiden pitäisi haluta.

  19. Raimo K: Hyvä stoori, mut­ta real­is­mi puuttuu…
    Todel­lisu­udessa­han sairaaloiden kesken on työn­jako ja vaikei­den ja harv­inais­ten sairauk­sien hoito on keskitet­ty tiet­ty­i­hin paikkoi­hin. Jos lisäo­h­jaus­ta tarvi­taan, hoitakoon min­is­ter­iö sen, se on val­tion tehtävä. 

    Pienet sairaan­hoitopi­ir­imme ovat keskit­täneet yliopis­to­sairaaloi­hin vain sen mitä ne eivät ker­takaikki­aan mitenkään pysty jär­jestämään kuten neu­rokirur­gian ja las­ten syövän­hoidon. Tosi­asi­as­sa kan­nat­taisi keskit­tää paljon enemmän.

    Raimo K:
    Mitä lait­teisi­in tulee, niin kyl­lä jokaisel­la lääkäril­lä on hyvä olla oma ste­toskoop­pi, vai mitä lait­tei­ta tarkoi­tat? Muu­ta­ma esimerk­ki, näytteeksi? 

    Hohhoi­jaa. Vai ste­toskoop­pi. Tarkoitin radi­ol­o­gista teknolo­giaa, aneste­sia- ja valvon­ta­lait­teis­to­ja ja leikkaus- sekä tähystysin­stru­ment­te­ja. Lisäk­si on ne puoli­ty­hjät leikkaussalit.

    Jos käsi­tys sairaan­hoi­dos­ta on lähin­nä se että lääkäri kuun­telee keuhkot ja kir­joit­taa antibiootin niin ei näistä asioista kan­na­ta paljon meuhkata.

  20. eggo: Pienet sairaan­hoitopi­ir­imme ovat keskit­täneet yliopis­to­sairaaloi­hin vain sen mitä ne eivät ker­takaikki­aan mitenkään pysty jär­jestämään kuten neu­rokirur­gian ja las­ten syövän­hoidon. Tosi­asi­as­sa kan­nat­taisi keskit­tää paljon enemmän.

    Hohhoi­jaa. Vai ste­toskoop­pi. Tarkoitin radi­ol­o­gista teknolo­giaa, aneste­sia- ja valvon­ta­lait­teis­to­ja ja leikkaus- sekä tähystysin­stru­ment­te­ja. Lisäk­si on ne puoli­ty­hjät leikkaussalit.

    Jos käsi­tys sairaan­hoi­dos­ta on lähin­nä se että lääkäri kuun­telee keuhkot ja kir­joit­taa antibiootin niin ei näistä asioista kan­na­ta paljon meuhkata. 

    No ker­ro­han, mis­sä ‘radi­ol­o­gista teknolo­giaa, aneste­sia- ja valvon­ta­lait­teis­to­ja ja leikkaus- sekä tähystysin­stru­ment­te­ja’ makaa tyhjän pant­ti­na käytön puut­teessa. Ja nämähän ovat sairaalan vakioka­maa, eivät eri­tyisen kallista — siis läh­es ste­toskoop­pi­in rinnastettavaa.

    Ja seu­raavak­si voisit ker­toa, mik­si ja mitä sel­l­aista pitäisi keskit­tää johonkin, jota ‘pienet’ sairaan­hoitopi­ir­it voivat itse jär­jestää. Ja mik­si se muka olisi halvempaa?

    Leikkaus­salit eivät tosi­aan tee kolmivuorotyötä, mut­ta työaika­jär­jeste­lyt eivät keskit­tämis­es­tä muu­tu — vai tehdäänkö mielestäsi yliopis­to­sairaalois­sa tai yksi­tyisel­lä puolel­la eri­laista työaikaa. Vai mis­tä meuhkaat?

  21. Ylen sivuil­ta: “Päämin­is­teri Alexan­der Stub­bin mukaan sote-uud­is­tuk­sen lop­pu­rutis­tuk­ses­sa uno­h­tui uud­is­tuk­sen keskeisin tavoite. Sote kaa­tui pait­si perus­tus­lail­lisi­in ongelmi­in, myös poli­itisen päätök­sen­teon saa­mat­to­muu­teen, Stubb sanoi TV1:n Ykkösaamussa.”

    Jos poli­it­ti­nen päätök­sen­teko ei kel­paa, mitähän Stubb tar­joaa tilalle?

    Päätök­sen­teon vaikeushan johtuu edel­lis­ten vaalien tulok­ses­ta, toimi­vaa enem­mistöä ei löy­tynyt ja hal­li­tus on sen mukainen. Tämä kos­kee myös sotea, sen valmis­telua ja kaatumista.

    Ja perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Kosk­i­nen on jo vih­jan­nut, että ei sote perus­tus­laki­in kaatunut, mikä taas viit­taa vah­vasti siihen, että perus­tus­lain tulkin­nan ei pitäisi olla poli­itikko­jen käsissä!

  22. Vähän teknolo­gia usko­vaisu­ut­ta keskustelu­un mukaan. Ther­a­nos nimi­nen yri­tys hoitaa veriko­keen ja ana­lyysit tule­vaisu­udessa muu­ta­mal­la dol­lar­il­la pil­vipalvelu­na. Var­maan se tai joku muu hoitaa virt­sanäyt­teet myös samal­la taval­la. Kokeen voi hoitaa vaik­ka kau­pas­sa käy­dessään. Ehkä jos­sain vai­heessa myös kotona. Vas­ta kun verestä/virtsasta on löy­tynyt jotakin epäi­lyt­tävää, tarvit­see men­nä ter­vey­den­huol­lon pakeille. 

    Kuun­telin Ther­a­nosin Eliz­a­beth Holmesin haas­tat­telun youtubesta. Hänen mukaansa esim. syövän voi monis­sa tapauk­sis­sa huo­ma­ta ver­estä jo vuosia ennen kuin se puhkeaa. Se voidaan siis hoitaa huo­mat­tavasti nyky­istä helpom­min ja halvem­min pois.

  23. Raimo K: Ja perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Kosk­i­nen on jo vih­jan­nut, että ei sote perus­tus­laki­in kaatunut, mikä taas viit­taa vah­vasti siihen, että perus­tus­lain tulkin­nan ei pitäisi olla poli­itikko­jen käsissä! 

    Ken­ties, mut­ta kenen käsi­in sen sit­ten jättäisit?
    Korkeim­man oikeu­den, joka ei huomioi peru­soikeusar­gu­ment­te­ja ja joka saa sään­nön­mukaises­ti muikkare­i­ta EIT:lta?
    Vai ken­ties eduskun­nan oikeusvalvo­jien, jot­ka ovat ham­paat­to­mia kumileimaisimia, joil­ta ei myöskään oikeusvalvon­ta onnistu?
    Vai ehkä oikeuss­min­is­ter­iön, joka ei saa edes oikeuslaitos­ta ruo­tu­un, vaik­ka kuin­ka kansalais­ten oikeustur­vaa kaven­taisi, eikä ole mitään lain­vas­taista koskaan mis­tään löytänyt?

  24. anonyy­mi: Ken­ties, mut­ta kenen käsi­in sen sit­ten jättäisit?
    Korkeim­man oikeu­den, joka ei huomioi peru­soikeusar­gu­ment­te­ja ja joka saa sään­nön­mukaises­ti muikkare­i­ta EIT:lta?
    Vai ken­ties eduskun­nan oikeusvalvo­jien, jot­ka ovat ham­paat­to­mia kumileimaisimia, joil­ta ei myöskään oikeusvalvon­ta onnistu?
    Vai ehkä oikeuss­min­is­ter­iön, joka ei saa edes oikeuslaitos­ta ruo­tu­un, vaik­ka kuin­ka kansalais­ten oikeustur­vaa kaven­taisi, eikä ole mitään lain­vas­taista koskaan mis­tään löytänyt? 

    Sivistys­val­tiois­sa yleen­sä on erilli­nen perustuslakituomioistuin.

  25. Ei nimi miestä pahen­na, ellei mies nimeä.

    Maal­la ihmisiä mon­esti kut­su­taan talon nimel­lä, jos­sa asu­vat. Aina ei per­in­teinen nimi ole asukeille mieluinen. Vaik­ka nimeävät talon­sa uudelleen ja sitkeästi yrit­tävät totut­taa ihmisiä vai­h­tuneeseen nimeen, niin vain se alku­peräi­nen nimi pysyy käytössä — ainakin selän takana.

    Muusikko Prince yrit­ti jos­sain vai­heessa karis­taa taiteil­i­janimeään. Hän oli ascii kood­ista löy­tymätön symboli.

    Voitaisi­in Princeä mukaillen sote malli nimetä AJATNM-soteksi.
    (alue joka aiem­min tun­net­ti­in nimel­lä maakunta)

  26. Raimo K: Sivistys­val­tiois­sa yleen­sä on erilli­nen perustuslakituomioistuin. 

    Olen ollut joskus sen tarpeesta samaa mieltä, mut­ta lähin­nä KKO:n mok­ien yhtey­dessä. Peri­aat­teessa KKO voisi myös hoitaa noi­ta tehtäviä. Ongel­ma vain on siinä, että tuomiois­tu­in on vain niin hyvä kuin siel­lä istu­vat tuo­mar­it: Varoit­ta­va esimerk­ki löy­tyy rapakon takaa, jos­sa kuka tahansa järkevä ihmi­nen toivoo ja odot­taa sen voima­suhtei­den vaihtumista.
    Mis­tä siis perus­tus­lakioikeu­den tuo­mar­it tuli­si­vat? Toden­näköis­es­ti KKO:sta, jol­la on salainen nim­i­tyspros­es­si, joka taitaa täl­lä het­kel­lä pain­ot­taa vah­vasti liikepuolen juris­te­ja — ei suinkaan peru­soikeu­sop­pinei­ta, lop­ut var­maankin virkamiehistöstä ja poli­it­tisen nim­i­tyspros­essin kaut­ta. Mikään noista ei kuu­losta hyvältä. Perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen perus­t­a­mi­nen vain siirtäisi sinne kaik­ki ne samat ongel­mat, jot­ka sen perus­tamisel­la pyrit­täisi­in ratkaise­maan. Ongel­mallisia taho­ja tulisi siis vain yksi riip­puma­ton lisää.

    Moni­ta­hoinen ja ‑elim­i­nen hark­in­ta lie­nee täl­lä het­kel­lä vain vahvu­us ainakin siihen asti, kunnes KKO pääsee EIT-val­i­tuk­sis­sa, ‑tuomiois­sa ja niiden asial­li­sis­sa nou­dat­tami­sis­sa sivistys­maid­en tasolle. Vas­ta sil­loin voidaan varmis­tua siitä, että meil­lä on tuo­mare­i­ta, jot­ka ovat tehtävien tasal­la ja kykenevät hoita­maan niitä asi­aanku­u­lu­val­la vakau­muk­sel­la. Se voisi sil­loin myös puut­tua oikeuslaitok­sen toimin­nan tehot­to­muu­teen, jne. ja oikeusmin­is­ter­iön per­seilu­un val­i­tus­lu­vis­sa, jne.

  27. Perus­tu­lak­i­tuomiois­tu­in olisi ainakin parem­pi kuin poli­itikoista koos­t­u­va perus­tus­laki­valiokun­ta. Selvästi parempi.

  28. Raimo K:
    Perus­tu­lak­i­tuomiois­tu­in olisi ainakin parem­pi kuin poli­itikoista koos­t­u­va perus­tus­laki­valiokun­ta. Selvästi parempi. 

    Ehkäpä, mut­ta olisiko se parem­pi kuin nykyiset instanssit yhteen­sä? En usko.

  29. anonyy­mi: Ehkäpä, mut­ta olisiko se parem­pi kuin nykyiset instanssit yhteen­sä? En usko. 

    Nykyiset instanssit yhteen­sä = eduskun­nan perustuslakivaliokunta.

  30. Raimo K: Nykyiset instanssit yhteen­sä = eduskun­nan perustuslakivaliokunta. 

    Ei. Tämän jäl­keen on vielä oikeu­sis­tuimet (eli KKO) — ainakin teoriassa.

  31. anonyy­mi: Ei. Tämän jäl­keen on vielä oikeu­sis­tuimet (eli KKO) – ainakin teoriassa. 

    Onhan niitä instansse­ja, mut­ta mil­loin esim. KKO on käsitel­lyt perustuslakikysymyksiä?

    1. KKO ottaa kan­taa vaikka­pa vira­nomais­ten toimien­pe­rus­tus­lain­mukaisu­u­teen, mut­ta ei tarkas­ta eduskun­nan säätämien lakien perus­tus­lain­mukaisu­ut­ta, vaan siitä päät­tää perustuslakivaliokunta.

  32. Raimo K: mikä taas viit­taa vah­vasti siihen, että perus­tus­lain tulkin­nan ei pitäisi olla poli­itikko­jen käsissä!

    Muu­ta­ma perus­tu­soikeu­sa­iantun­ti­jako on sit­ten parem­pi? Hehän tekevät jo nyt de fac­to lain­säädän­tö­työtä muut­tele­mal­la tulk­in­to­jaan tarpeen vaatiessa!

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    KKO ottaa kan­taa vaikka­pa vira­nomais­ten toimien perustuslainmukaisuuteen,mutta ei tarkas­ta eduskun­nan säätämien lakien perus­tus­lain­mukaisu­ut­ta, vaan siitä päät­tää perustuslakivaliokunta. 

    Eipä tai­da KKO?
    Vira­nomais­ten toimia pähkäilee tarvit­taes­sa KHO, mut­ta aika vaikea kuvitel­la, mil­laises­sa asi­as­sa perus­tus­lain tulk­in­ta voisi tul­la kysymyk­seen, mut­ta kai se on peri­aat­teessa mahdollista.

  34. Vuodes­ta 2000 alka­en tuomiois­tuimet ovat kyl­lä saa­neet ihan luvan kanssa (PeL 106 §) tarkastel­la lakien perus­tus­lain­mukaisu­ut­ta ”ilmei­sis­sä” ris­tiri­itat­a­pauk­sis­sa, muis­taak­seni koko kysymys on ollut KKO/KHO-tasol­la esil­lä tähän men­nessä noin yhdessä jutus­sa eikä se siinäkään vaikut­tanut lopputulokseen.

  35. Raimo K: Onhan niitä instansse­ja, mut­ta mil­loin esim. KKO on käsitel­lyt perustuslakikysymyksiä? 

    Oikeu­denkäyn­neis­sä ja niiden valituksissa.
    Entäs jos olisi (huono) perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in, joka on jo antanut laista lausun­non? Ei var­maan onnis­tu­isi enää muu­tos, kos­ka onhan instanssi jo tehnyt päätök­sen asiasta..

  36. anonyy­mi: Oikeu­denkäyn­neis­sä ja niiden valituksissa.
    Entäs jos olisi (huono) perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in, joka on jo antanut laista lausun­non? Ei var­maan onnis­tu­isi enää muu­tos, kos­ka onhan instanssi jo tehnyt päätök­sen asiasta.. 

    Siis Suomes­sa yksi (1) tapaus…

    Perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in käsit­telee lait ennen kuin ne tule­vat voimaan — kuten perus­tus­laki­valiokun­ta Suomes­sa. Perus­tus­lain vas­tainen laki ei tule voimaan. Mut­ta perus­tus­lak­i­tuomios­tu­imen tuo­mar­it eivät ole poliitikkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.