Sote kaatui eteenpäin

Sote-uudis­tus sit­ten kaa­tui perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa tois­ta­mi­seen. Yllät­tyi­kö joku? Vih­reät oli­vat täl­lä kan­nal­la välit­tö­mäs­ti perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan edel­li­sen tuo­mion jäl­keen. Noin kireäl­lä aika­tau­lul­la ei voi val­mis­tel­la kel­vol­lis­ta esi­tys­tä näin isos­ta aihees­ta. Tätä kan­taa edus­ti myös Outi Alan­ko-Kahi­luo­to sosi­aa­li- ja terveysvaliokunnassa.

Uudis­tus kaa­tui kui­ten­kin eteen­päin.  Tämä nel­jän vuo­den välil­lä aika seka­va pro­ses­si on tuo­nut yhtei­sym­mär­ryk­sen mer­kit­tä­väs­tä asias­ta: soten oikea jär­jes­tä­mi­sa­lue on noin maa­kun­nan kokoinen.

Nyt kaa­tu­nut esi­tys oli­si ollut talou­del­li­ses­ti aivan koh­tuu­ton joi­ta­kin kun­tia koh­taan. Yli puo­let kun­nan menois­ta oli­si läpi­kul­kue­rä, johon kun­ta ei voi vai­kut­taa mitään, mut­ta jon­ka kun­ta­koh­tais­ta koh­den­tu­mis­ta oikein on mah­do­ton sää­tää. Kun sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to ei ole enää kun­nan teh­tä­vä, mik­si sen rahoi­tus pitää kier­rät­tää kun­tien kaut­ta. Suo­ra vero­tusoi­keus, niin rahat ja val­ta ovat samois­sa käsissä.

Kaa­tu­nees­sa esi­tyk­ses­sä vii­si aluet­ta kum­mit­te­li­vat yhä. Eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaos­ta on pää­tet­tä­vä maa­kun­taa isom­mal­la tasol­la, mut­ta olkoon se taso val­tio. Minis­te­riöl­le ohjaus­val­ta. Minis­te­riö voi muo­dos­taa tuek­seen neu­vot­te­lu­kun­nan erva-aluei­den edustajista.

Mie­luum­min suo­rat vaa­lit kuin kun­tayh­ty­mä­nä toteu­tet­tu homea­paat­ti­nen demokratia.

38 vastausta artikkeliin “Sote kaatui eteenpäin”

  1. Jos joku ker­toi­si miten tämä #sote tulee sääs­tä­mään jul­ki­sia varo­ja, jos ei irti­sa­no­mi­sia hal­lin­nos­ta tule?

  2. Yllä­tys, kyl­lä — ja se yllä­tys on sii­nä, että sote-esi­tys kaa­tui asioi­hin, jot­ka nyky­sys­tee­mis­sä ovat olen­nai­sia osia.

    Osmo: “Nyt kaa­tu­nut esi­tys oli­si ollut talou­del­li­ses­ti aivan koh­tuu­ton joi­ta­kin kun­tia koh­taan. Yli puo­let kun­nan menois­ta oli­si läpi­kul­kue­rä, johon kun­ta ei voi vai­kut­taa mitään, mut­ta jon­ka kun­ta­koh­tais­ta koh­den­tu­mis­ta oikein on mah­do­ton säätää.”

    Juu­ri näin­hän sai­raan­hoi­to­pii­rit nyky­sys­tee­mis­sä toi­mi­vat, se että sosi­aa­li­toi­mi oli­si tul­lut sii­hen rin­nal­le ei voi­ne olla perustuslakikysymys.
    Ja esi­tyk­sen demo­kra­tia­va­je on täs­mäl­leen sama kuin nykysyteemissäkin.

    Edel­lyt­tää­kö perus­tus­la­ki nyt sai­raan­hoi­to­pii­rien pur­ka­mis­ta? Hyvä olisi.

  3. No huh…
    Olin hel­pot­tu­nut kun kuu­lin asian uuti­sis­ta tänään.

    Kum­mas­tut­ta­maan jäi tuo hir­veä kii­re, jol­la asia nyt yhtäk­kiä koi­tet­tiin run­noa läpi — miksi ?
    Kysees­sä on kaik­ki­neen todel­la mer­kit­tä­vä — lähes jokais­ta suo­ma­lais­ta — kos­ket­ta­va esitys.

    Mik­si yri­tet­tiin vie­dä asia läpi kun­tia kuu­le­mat­ta, voin vain kummastella ?
    No, tie­toa tih­kuu tipoit­tain, joten eikö­hän se totuus­kin siel­tä rivien välis­tä paljastu …

    Mitä tar­koit­taa lause : kaik­ki puo­lu­eet ovat sitou­tu­nei­ta val­mis­tel­tuun Soteen, tämän­hän Stubb ilmai­si tänään. Olen vähin­tään­kin epäileväinen … 

    No, kun­han sisäl­tö sel­vi­ää, näkeen onko teke­le edes esit­te­ly­kel­poi­nen — vas­ta kuu­le­mis­kier­ros ker­too ongel­mat — var­sin­kin rahoi­tus puhut­taa varmasti.

  4. Ismo Uusi­ta­lo:
    Kum­mas­tut­ta­maan jäi tuo hir­veä kii­re, jol­la asia nyt yhtäk­kiä koi­tet­tiin run­noa läpi – miksi ? 

    Muu­ta­mia arvauk­sia — kepu­lit arve­li­vat tyr­män­neen­sä dema­rei­den ja kok­ka­rei­den sala­juo­nen kepun ase­man hei­ken­tä­mi­sek­si, dema­rit haa­ve­li­vat lait­ta­van­sa sto­pin kil­pai­lu­tuk­sel­le ja itsea­sias­sa kään­tä­vän­sä kel­loa taak­se­päin jul­ki­sen­sek­to­rin hyväk­si; kok­ka­rei­ta taas koko hom­ma alkoi muu­ten hir­vit­tää, mut­ta häpeän pel­ko sii­tä, että tämä­kin oli­si jää­nyt sekoo­mus­joh­toi­sel­ta hal­li­tuk­sel­ta teke­mät­tä hil­jen­si jär­jen äänen.

    Muil­le vasem­mis­to­puo­lueil­le (vas­sa­rit ja per­sut) jul­ki­sen­sek­to­rin roo­lin kas­vat­ta­mi­nen ja lisää­mi­nen sopi­vat tie­tys­ti aina. Vir­heät ja ruot­sa­lai­set vähän ovat yrit­tä­neet nuris­ta vas­taan, mut­ta hei­dän mie­li­pi­teil­lään ei tie­tys­ti ole väliä.

    Kysees­sä on kaik­ki­neen todel­la mer­kit­tä­vä – lähes jokais­ta suo­ma­lais­ta – kos­ket­ta­va esitys. 

    Luu­let­ko, että täs­sä shows­sa kan­sa­lais­ten etu oli­si ollut jos­sain vai­hees­sa har­kin­nois­sa mukana?

  5. Kes­kel­lä Suo­mea meno koh­ti maa­kun­tien renes­sans­sia tuo muka­naan monen­lais­ta soten ulko­puo­lis­ta­kin visiota.

    His­to­rial­li­sis­ta syis­tä kun­ta­lii­tos­kun­nan eri osat ovat kuu­lu­neet useam­piin maakuntiin.
    Sai­raan­hoi­to­pii­ri tai erva taas ei ole edel­lä­mai­ni­tus­ta maakunnasta.
    Seu­kunn­nan isot her­rat taa­sen ovat kol­man­nel­la suunnalla.
    Kou­lu­tuk­seen ja pelas­tus­pal­ve­luun / ensi­hoi­toon on kun­tayh­ty­miä, mut­ta nii­den osal­lis­tu­ja­jouk­ko on aivan eri.
    Elyil­lä, Aveil­la, oikeus­lai­tok­sel­la ja soti­las­vi­ran­omai­sil­la on oman­lai­sen­sa alueensa.

    Aktii­vi­sil­la luot­ta­mus­hen­ki­löil­lä riit­tää verkostoitumista.

    Riit­tää haas­tet­ta sote maa­kun­ta­hal­lin­non ja yksi­ka­na­vai­sen rahoi­tuk­sen aikaan­saa­mi­ses­sa — noin alka­jai­sik­si ennen­kuin kai­kil­le hal­lin­noil­le luo­daan yhtä­läi­set maan­tie­teel­li­set rajat.

  6. Eipä tuo­ta sote-uudis­tus­ta aina­kaan pk-seu­dul­la tar­vi­ta. Jokai­nen kun­ta on täy­sin kyke­ne­vä hoi­ta­maan tar­vit­ta­vat perus­pal­ve­lut ihan itse­kin kun­ta­lais­ten halua­mal­la taval­la. Ehkä sote-uudis­tus­ta kai­va­taan jos­sain har­vaan asu­tuil­la, jos­sa omat har­tiat eivät kes­tä, joten ote­taan uudis­tus käyt­töön vain siellä.

  7. Met­ro­po­lia­luei­den kaa­tu­mi­nen taas on enem­män kuin noloa ja se ei tai­da paran­tua vuosikymmeneen.

    Ongel­ma A: hei­kos­sa hapes­sa ole­vat muut­to­tap­pio­kun­nat, jois­sa suu­rin työ­paik­ka on sosi­aa­li­pal­ve­luis­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa — van­hus­ten hoi­vas­sa. Mihin­kään ei rahaa rii­tä ja tulo­ja tasa­taan todel­la pal­jon, jot­ta se vii­den oppi­laan rakas kylä­kou­lu säilyisi.

    Ongel­ma B: Met­ro­po­lia­lu­eet, jon­ne väki muut­taa ja väes­tö kas­vaa sekä ikään­tyy. Raha ei rii­tä, kou­lu­ja laa­jen­ne­taan vii­pa­le­pa­ra­keil­la jot­ta sei­nät eivät repeä. Vii­den oppi­laan ryh­mää ei ole edes eri­ty­so­pe­tuk­ses­sa kos­kaan näh­ty. Naa­pu­ri­kun­tien kans­sa kil­pail­laan kaa­voi­tuk­sel­la ja ihan kaikella.

    Kepun maa­kun­ta­mal­lis­sa kas­vuk­se­kuk­set maks­vat kivan ääri­maa­seu­dun elä­män­me­non. “Meil­lä on hyvät ihn­hi­mill­set pal­ve­lut” — ja kol­min­ker­tai­set kulut nii­den tuot­ta­mi­seen. Kas­vuk­se­suk­ses­sa taas teh­dään mitä voi­daan, mut­ta rahat mene­vät tasauk­sen kaut­ta elä­vään syrjäistöön.

    Joten­kin ihan muu­ten tämä hom­ma on ajtel­ta­va, ilman nykyi­siä val­ta­ra­ken­tei­ta. Joko isom­mat kun­nat tuot­ta­vat ja las­kut­ta­vat pien­ten kun­tien viran­omais­pal­ve­lut tai jol­lain muul­la prosessislla.
    Miten maa­kun­ta­mal­lis­sa kulut pide­tään kasas­sa ja saa­daan tulok­sia aikaan?

    Niin ja se sosi­aa­li­puo­li, se on unoh­det­tu kokonaan.

    Onnek­si kaik­ki ovat yhtä miel­tä, että nyky­ta­val­la ei voi jatkaa.

  8. Eikö maa­kun­ta­mal­li vaa­di myös perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­sen? Ts. joko 5/6 enem­mis­tön kii­reel­li­sek­si julis­ta­mis­ta var­ten tai odot­ta­mi­sen 2019 vaa­lien yli?

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­kun­ta­mal­li on perus­tus­lain mukai­nen joten sii­tä voi päät­tää taval­li­sel­la lailla. 

    Tar­koit­ta­net maa­kun­ta­mal­lia, jos­sa päät­tä­jät vali­taan vaaleilla?

    Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan näke­myk­sen mukaan kun­tayh­ty­mä­mal­li ei oli­si demo­kraat­ti­nen — eikä se kyl­lä olekaan.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­kun­ta­mal­li on perus­tus­lain mukai­nen joten sii­tä voi päät­tää taval­li­sel­la lailla.

    Oli­si­ko maa­kun­nan kokoi­nen kun­ta perus­tus­lain mukainen?
    Eikö kun­nat voi­si (pakko)yhdistää maa­kun­nan kokoi­sik­si, jol­loin ei tar­vit­tai­si kol­mat­ta verottajaa?

  11. Maa­kun­ta on pie­ni jär­jes­tä­jä eri­kois­sai­raan­hoi­dol­le. Muu­ta­ma sata tuhat­ta ihmis­tä on kovin pie­ni väes­tö­poh­ja koko ajan kehit­ty­väs­sä ja eri­kois­tu­vas­sa lää­ke­tie­tees­sä. Pie­nis­sa kun­tayh­ty­mis­sä samat jär­jet­tö­mät pääl­lek­käi­syy­det, kes­ki­näi­nen kil­pai­lu ja mie­li­val­tai­set pai­kal­lis­po­li­ti­koin­nit jat­ku­vat kuten ennenkin.

  12. eggo:
    Maa­kun­ta on pie­ni jär­jes­tä­jä eri­kois­sai­raan­hoi­dol­le. Muu­ta­ma sata tuhat­ta ihmis­tä on kovin pie­ni väes­tö­poh­ja koko ajan kehit­ty­väs­sä ja eri­kois­tu­vas­sa lää­ke­tie­tees­sä. Pie­nis­sa kun­tayh­ty­mis­sä samat jär­jet­tö­mät pääl­lek­käi­syy­det, kes­ki­näi­nen kil­pai­lu ja mie­li­val­tai­set pai­kal­lis­po­li­ti­koin­nit jat­ku­vat kuten ennenkin. 

    Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    Eri­kois­tu­vat yksi­köt ovat pie­niä huip­pu­yk­si­köi­tä, väes­tö­poh­jal­la ei ole sen kans­sa mitään tekemistä.
    Ja rahoi­tus­han jul­ki­sel­la puo­lel­la kerä­tään koko maas­ta, joten sekään ei vaa­di mitään ‘levei­tä hartioita’.

    Kun­tayh­ty­miss­sä pai­kal­lis­po­li­ti­koin­ti ei ole mikään ongel­ma, sil­lä polii­ti­koil­la on vain kos­meet­ti­nen vai­ku­tus vir­ka­val­tai­ses­sa valmistelussa.

  13. Minus­ta sote uudis­tuk­sen suun­nit­te­lu pitäi­si ostaa jol­ta­kin met­sä­fir­mal­ta joka osaa mini­moi­da logis­tiik­ka­kus­tan­nuk­set säi­lyt­tää raa­ka-aineen laa­dun ja sää­tää teh­tai­den ajo­jär­jes­tys­tä ja tuot­tei­ta. Lää­kä­rit pois joh­ta­mas­ta uudis­tus­ta ja polii­ti­koil­ta vain joi­ta­kin läh­tö­ar­vo­ja kuten tuo­tet­ta­van ter­vey­den tavoi­te­ta­so ja miten monel­la paik­ka­kun­nal­la säi­ly­te­tään terveystehdas.

  14. Rai­mo K: Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    Eri­kois­tu­vat yksi­köt ovat pie­niä huip­pu­yk­si­köi­tä, väes­tö­poh­jal­la ei ole sen kans­sa mitään tekemistä.
    Ja rahoi­tus­han jul­ki­sel­la puo­lel­la kerä­tään koko maas­ta, joten sekään ei vaa­di mitään ‘levei­tä hartioita’. 

    Nämä maa­kun­nat vas­taa­vat aika hyvin nykyi­siä sai­raan­hoi­to­pii­re­jä, joil­la on oma kes­kus­sai­raa­la. Käy­tän­nös­sä lukui­sis­sa kes­kus­sai­raa­lois­sa on usei­den eri­koi­sa­lo­jen eri­kois­lää­kä­rei­tä 1–2 kap­pa­let­ta. Isom­pien eri­koi­sa­lo­jen sisäl­lä myös eri­kois­tu­taan eri osa-aluei­siin. Tämä tekee sys­tee­min aika haa­voit­tu­vak­si ja joh­to­por­taan ohjaus­val­lan kos­meet­ti­sek­si. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että joka sai­raan­hoi­to­pii­ri ostaa omat lait­teet vaik­ka sii­nä ei oli­si mitään jär­keä. Sai­raa­loi­ta on myös aivan lii­an pal­jon eivät­kä ne pys­ty sopi­maan kes­ki­näi­ses­tä työnjaosta.

    Jos joku ajat­te­lee että pai­kal­lis­po­li­ti­koin­ti ei ole sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä ongel­ma niin voi vain sanoa että onnel­li­nen illuusio.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­kun­ta­mal­li on perus­tus­lain mukai­nen joten sii­tä voi päät­tää taval­li­sel­la lailla. 

    Vii­tan­net 121§ “suu­rem­piin hal­lin­toa­luei­siin”? Perus­tus­lain mukaan vero­tusoi­keus on kun­nal­la, joten minus­ta aina­kaan tuo­ta maa­ku­nann vero­tusoi­keut­ta ei voi taval­li­sel­la lail­la päät­tää. Tai sit­ten kik­kail­laan taas, että kysy­mys on kun­nan “kor­va­mer­ki­tys­tä” verotuksesta.

  16. eggo: Nämä maa­kun­nat vas­taa­vat aika hyvin nykyi­siä sai­raan­hoi­to­pii­re­jä, joil­la on oma kes­kus­sai­raa­la. Käy­tän­nös­sä lukui­sis­sa kes­kus­sai­raa­lois­sa on usei­den eri­koi­sa­lo­jen eri­kois­lää­kä­rei­tä 1–2 kap­pa­let­ta. Isom­pien eri­koi­sa­lo­jen sisäl­lä myös eri­kois­tu­taan eri osa-aluei­siin. Tämä tekee sys­tee­min aika haa­voit­tu­vak­si ja joh­to­por­taan ohjaus­val­lan kos­meet­ti­sek­si. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että joka sai­raan­hoi­to­pii­ri ostaa omat lait­teet vaik­ka sii­nä ei oli­si mitään jär­keä. Sai­raa­loi­ta on myös aivan lii­an pal­jon eivät­kä ne pys­ty sopi­maan kes­ki­näi­ses­tä työnjaosta.

    Jos joku ajat­te­lee että pai­kal­lis­po­li­ti­koin­ti ei ole sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä ongel­ma niin voi vain sanoa että onnel­li­nen illuusio. 

    Hyvä stoo­ri, mut­ta rea­lis­mi puuttuu…
    Todel­li­suu­des­sa­han sai­raa­loi­den kes­ken on työn­ja­ko ja vai­kei­den ja har­vi­nais­ten sai­rauk­sien hoi­to on kes­ki­tet­ty tiet­tyi­hin paik­koi­hin. Jos lisä­oh­jaus­ta tar­vi­taan, hoi­ta­koon minis­te­riö sen, se on val­tion tehtävä.

    Mitä lait­tei­siin tulee, niin kyl­lä jokai­sel­la lää­kä­ril­lä on hyvä olla oma ste­tos­koop­pi, vai mitä lait­tei­ta tar­koi­tat? Muu­ta­ma esi­merk­ki, näytteeksi?

    Pai­kal­lis­po­li­ti­koin­tia toki esiin­tyy — mut­ta sil­lä ei ole mitään vai­ku­tus­ta, vir­ka­mies­ten näke­mys voit­taa aina.
    Käy­pä vaik­ka kat­so­mas­sa TYKS:in uut­ta T‑sairaalaa sisäl­tä! Kukaan mak­sa­van kun­nan edus­ta­ja ei mois­ta tuh­laus­ta iki­nä hyväk­syi­si, mut­ta siel­lä se vaan on. Joh­to­por­taan ohjaus­val­ta­ko kos­meet­tis­ta… no kos­me­tiik­ka­han on kallista.

  17. Oli hyvä, että sote-uudis­tus kaa­tui. Seu­raa­va hal­li­tus, kes­kus­ta­ve­toi­se­na?, pää­ty­nee maa­kun­ta­mal­liin. Kun samal­la saa­tai­siin suo­rat vaa­lit ja vero­tusoi­keus näil­le alueil­le, niin se on hyvä poh­ja. Lope­te­taan sh-pii­rit, vähen­ne­tään maa­kun­tien mää­rä tusi­naan ja anne­taan sote näil­le suu­rem­mil­le maa­kun­nil­le. Ja eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaon ohjaa minis­te­riö. Pää­kau­pun­ki­seu­tua on tar­kas­tel­ta­va erik­seen ja sii­nä nyky­ti­lan­ne riit­tää pit­käl­le sekä perus-th:ssa että esh:ssa.

  18. PenaK:

    snip’­Pää­kau­pun­ki­seu­tua on tar­kas­tel­ta­va erik­seen ja sii­nä nyky­ti­lan­ne riit­tää pit­käl­le sekä perus-th:ssa että esh:ssa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jul­ki­sen sek­to­rin mark­ki­nao­suus perus­ter­vey­den­huo­los­sa lie­nee alle 50% — riit­tää­kö se pit­käl­le, päät­tä­kööt siel­lä asu­vat itse, mut­ta en hyväk­sy sitä, että pää­kau­pun­ki­lai­set pyr­ki­vät mää­räi­le­mään, mitä mei­dän mui­den pitäi­si haluta.

  19. Rai­mo K: Hyvä stoo­ri, mut­ta rea­lis­mi puuttuu…
    Todel­li­suu­des­sa­han sai­raa­loi­den kes­ken on työn­ja­ko ja vai­kei­den ja har­vi­nais­ten sai­rauk­sien hoi­to on kes­ki­tet­ty tiet­tyi­hin paik­koi­hin. Jos lisä­oh­jaus­ta tar­vi­taan, hoi­ta­koon minis­te­riö sen, se on val­tion tehtävä. 

    Pie­net sai­raan­hoi­to­pii­rim­me ovat kes­kit­tä­neet yli­opis­to­sai­raa­loi­hin vain sen mitä ne eivät ker­ta­kaik­ki­aan miten­kään pys­ty jär­jes­tä­mään kuten neu­ro­ki­rur­gian ja las­ten syö­vän­hoi­don. Tosia­sias­sa kan­nat­tai­si kes­kit­tää pal­jon enemmän.

    Rai­mo K:
    Mitä lait­tei­siin tulee, niin kyl­lä jokai­sel­la lää­kä­ril­lä on hyvä olla oma ste­tos­koop­pi, vai mitä lait­tei­ta tar­koi­tat? Muu­ta­ma esi­merk­ki, näytteeksi? 

    Hoh­hoi­jaa. Vai ste­tos­koop­pi. Tar­koi­tin radio­lo­gis­ta tek­no­lo­gi­aa, anes­te­sia- ja val­von­ta­lait­teis­to­ja ja leik­kaus- sekä tähys­ty­sin­stru­ment­te­ja. Lisäk­si on ne puo­li­tyh­jät leikkaussalit.

    Jos käsi­tys sai­raan­hoi­dos­ta on lähin­nä se että lää­kä­ri kuun­te­lee keuh­kot ja kir­joit­taa anti­bioo­tin niin ei näis­tä asiois­ta kan­na­ta pal­jon meuhkata.

  20. eggo: Pie­net sai­raan­hoi­to­pii­rim­me ovat kes­kit­tä­neet yli­opis­to­sai­raa­loi­hin vain sen mitä ne eivät ker­ta­kaik­ki­aan miten­kään pys­ty jär­jes­tä­mään kuten neu­ro­ki­rur­gian ja las­ten syö­vän­hoi­don. Tosia­sias­sa kan­nat­tai­si kes­kit­tää pal­jon enemmän.

    Hoh­hoi­jaa. Vai ste­tos­koop­pi. Tar­koi­tin radio­lo­gis­ta tek­no­lo­gi­aa, anes­te­sia- ja val­von­ta­lait­teis­to­ja ja leik­kaus- sekä tähys­ty­sin­stru­ment­te­ja. Lisäk­si on ne puo­li­tyh­jät leikkaussalit.

    Jos käsi­tys sai­raan­hoi­dos­ta on lähin­nä se että lää­kä­ri kuun­te­lee keuh­kot ja kir­joit­taa anti­bioo­tin niin ei näis­tä asiois­ta kan­na­ta pal­jon meuhkata. 

    No ker­ro­han, mis­sä ‘radio­lo­gis­ta tek­no­lo­gi­aa, anes­te­sia- ja val­von­ta­lait­teis­to­ja ja leik­kaus- sekä tähys­ty­sin­stru­ment­te­ja’ makaa tyh­jän pant­ti­na käy­tön puut­tees­sa. Ja nämä­hän ovat sai­raa­lan vakio­ka­maa, eivät eri­tyi­sen kal­lis­ta — siis lähes ste­tos­koop­piin rinnastettavaa.

    Ja seu­raa­vak­si voi­sit ker­toa, mik­si ja mitä sel­lais­ta pitäi­si kes­kit­tää johon­kin, jota ‘pie­net’ sai­raan­hoi­to­pii­rit voi­vat itse jär­jes­tää. Ja mik­si se muka oli­si halvempaa?

    Leik­kaus­sa­lit eivät tosi­aan tee kol­mi­vuo­ro­työ­tä, mut­ta työ­ai­ka­jär­jes­te­lyt eivät kes­kit­tä­mi­ses­tä muu­tu — vai teh­dään­kö mie­les­tä­si yli­opis­to­sai­raa­lois­sa tai yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la eri­lais­ta työ­ai­kaa. Vai mis­tä meuhkaat?

  21. Ylen sivuil­ta: “Pää­mi­nis­te­ri Alexan­der Stub­bin mukaan sote-uudis­tuk­sen lop­pu­ru­tis­tuk­ses­sa unoh­tui uudis­tuk­sen kes­kei­sin tavoi­te. Sote kaa­tui pait­si perus­tus­lail­li­siin ongel­miin, myös polii­ti­sen pää­tök­sen­teon saa­mat­to­muu­teen, Stubb sanoi TV1:n Ykkösaamussa.”

    Jos poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko ei kel­paa, mitä­hän Stubb tar­jo­aa tilalle?

    Pää­tök­sen­teon vai­keus­han joh­tuu edel­lis­ten vaa­lien tulok­ses­ta, toi­mi­vaa enem­mis­töä ei löy­ty­nyt ja hal­li­tus on sen mukai­nen. Tämä kos­kee myös sotea, sen val­mis­te­lua ja kaatumista.

    Ja perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Kos­ki­nen on jo vih­jan­nut, että ei sote perus­tus­la­kiin kaa­tu­nut, mikä taas viit­taa vah­vas­ti sii­hen, että perus­tus­lain tul­kin­nan ei pitäi­si olla polii­tik­ko­jen käsissä!

  22. Vähän tek­no­lo­gia usko­vai­suut­ta kes­kus­te­luun mukaan. The­ra­nos nimi­nen yri­tys hoi­taa veri­ko­keen ja ana­lyy­sit tule­vai­suu­des­sa muu­ta­mal­la dol­la­ril­la pil­vi­pal­ve­lu­na. Var­maan se tai joku muu hoi­taa virt­sa­näyt­teet myös samal­la taval­la. Kokeen voi hoi­taa vaik­ka kau­pas­sa käy­des­sään. Ehkä jos­sain vai­hees­sa myös koto­na. Vas­ta kun verestä/virtsasta on löy­ty­nyt jota­kin epäi­lyt­tä­vää, tar­vit­see men­nä ter­vey­den­huol­lon pakeille. 

    Kuun­te­lin The­ra­no­sin Eliza­beth Hol­me­sin haas­tat­te­lun you­tu­bes­ta. Hänen mukaan­sa esim. syö­vän voi monis­sa tapauk­sis­sa huo­ma­ta veres­tä jo vuo­sia ennen kuin se puh­ke­aa. Se voi­daan siis hoi­taa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä hel­pom­min ja hal­vem­min pois.

  23. Rai­mo K: Ja perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Kos­ki­nen on jo vih­jan­nut, että ei sote perus­tus­la­kiin kaa­tu­nut, mikä taas viit­taa vah­vas­ti sii­hen, että perus­tus­lain tul­kin­nan ei pitäi­si olla polii­tik­ko­jen käsissä! 

    Ken­ties, mut­ta kenen käsiin sen sit­ten jättäisit?
    Kor­keim­man oikeu­den, joka ei huo­mioi perus­oi­keus­ar­gu­ment­te­ja ja joka saa sään­nön­mu­kai­ses­ti muik­ka­rei­ta EIT:lta?
    Vai ken­ties edus­kun­nan oikeus­val­vo­jien, jot­ka ovat ham­paat­to­mia kumi­lei­mai­si­mia, joil­ta ei myös­kään oikeus­val­von­ta onnistu?
    Vai ehkä oikeus­s­mi­nis­te­riön, joka ei saa edes oikeus­lai­tos­ta ruo­tuun, vaik­ka kuin­ka kan­sa­lais­ten oikeus­tur­vaa kaven­tai­si, eikä ole mitään lain­vas­tais­ta kos­kaan mis­tään löytänyt?

  24. ano­nyy­mi: Ken­ties, mut­ta kenen käsiin sen sit­ten jättäisit?
    Kor­keim­man oikeu­den, joka ei huo­mioi perus­oi­keus­ar­gu­ment­te­ja ja joka saa sään­nön­mu­kai­ses­ti muik­ka­rei­ta EIT:lta?
    Vai ken­ties edus­kun­nan oikeus­val­vo­jien, jot­ka ovat ham­paat­to­mia kumi­lei­mai­si­mia, joil­ta ei myös­kään oikeus­val­von­ta onnistu?
    Vai ehkä oikeus­s­mi­nis­te­riön, joka ei saa edes oikeus­lai­tos­ta ruo­tuun, vaik­ka kuin­ka kan­sa­lais­ten oikeus­tur­vaa kaven­tai­si, eikä ole mitään lain­vas­tais­ta kos­kaan mis­tään löytänyt? 

    Sivis­tys­val­tiois­sa yleen­sä on eril­li­nen perustuslakituomioistuin.

  25. Ei nimi mies­tä pahen­na, ellei mies nimeä.

    Maal­la ihmi­siä mones­ti kut­su­taan talon nimel­lä, jos­sa asu­vat. Aina ei perin­tei­nen nimi ole asu­keil­le mie­lui­nen. Vaik­ka nimeä­vät talon­sa uudel­leen ja sit­keäs­ti yrit­tä­vät totut­taa ihmi­siä vaih­tu­nee­seen nimeen, niin vain se alku­pe­räi­nen nimi pysyy käy­tös­sä — aina­kin selän takana.

    Muusik­ko Prince yrit­ti jos­sain vai­hees­sa karis­taa tai­tei­li­ja­ni­me­ään. Hän oli ascii koo­dis­ta löy­ty­mä­tön symboli.

    Voi­tai­siin Princeä mukail­len sote mal­li nime­tä AJATNM-soteksi.
    (alue joka aiem­min tun­net­tiin nimel­lä maakunta)

  26. Rai­mo K: Sivis­tys­val­tiois­sa yleen­sä on eril­li­nen perustuslakituomioistuin. 

    Olen ollut jos­kus sen tar­pees­ta samaa miel­tä, mut­ta lähin­nä KKO:n mokien yhtey­des­sä. Peri­aat­tees­sa KKO voi­si myös hoi­taa noi­ta teh­tä­viä. Ongel­ma vain on sii­nä, että tuo­miois­tuin on vain niin hyvä kuin siel­lä istu­vat tuo­ma­rit: Varoit­ta­va esi­merk­ki löy­tyy rapa­kon takaa, jos­sa kuka tahan­sa jär­ke­vä ihmi­nen toi­voo ja odot­taa sen voi­ma­suh­tei­den vaihtumista.
    Mis­tä siis perus­tus­la­kioi­keu­den tuo­ma­rit tuli­si­vat? Toden­nä­köi­ses­ti KKO:sta, jol­la on salai­nen nimi­tys­pro­ses­si, joka tai­taa täl­lä het­kel­lä pai­not­taa vah­vas­ti lii­ke­puo­len juris­te­ja — ei suin­kaan perus­oi­keus­op­pi­nei­ta, loput var­maan­kin vir­ka­mie­his­tös­tä ja poliit­ti­sen nimi­tys­pro­ses­sin kaut­ta. Mikään nois­ta ei kuu­los­ta hyväl­tä. Perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­men perus­ta­mi­nen vain siir­täi­si sin­ne kaik­ki ne samat ongel­mat, jot­ka sen perus­ta­mi­sel­la pyrit­täi­siin rat­kai­se­maan. Ongel­mal­li­sia taho­ja tuli­si siis vain yksi riip­pu­ma­ton lisää.

    Moni­ta­hoi­nen ja ‑eli­mi­nen har­kin­ta lie­nee täl­lä het­kel­lä vain vah­vuus aina­kin sii­hen asti, kun­nes KKO pää­see EIT-vali­tuk­sis­sa, ‑tuo­miois­sa ja nii­den asial­li­sis­sa nou­dat­ta­mi­sis­sa sivis­tys­mai­den tasol­le. Vas­ta sil­loin voi­daan var­mis­tua sii­tä, että meil­lä on tuo­ma­rei­ta, jot­ka ovat teh­tä­vien tasal­la ja kyke­ne­vät hoi­ta­maan nii­tä asi­aan­kuu­lu­val­la vakau­muk­sel­la. Se voi­si sil­loin myös puut­tua oikeus­lai­tok­sen toi­min­nan tehot­to­muu­teen, jne. ja oikeus­mi­nis­te­riön per­sei­luun vali­tus­lu­vis­sa, jne.

  27. Perus­tu­la­ki­tuo­miois­tuin oli­si aina­kin parem­pi kuin polii­ti­kois­ta koos­tu­va perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta. Sel­väs­ti parempi.

  28. Rai­mo K:
    Perus­tu­la­ki­tuo­miois­tuin oli­si aina­kin parem­pi kuin polii­ti­kois­ta koos­tu­va perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta. Sel­väs­ti parempi. 

    Ehkä­pä, mut­ta oli­si­ko se parem­pi kuin nykyi­set ins­tans­sit yhteen­sä? En usko.

  29. ano­nyy­mi: Ehkä­pä, mut­ta oli­si­ko se parem­pi kuin nykyi­set ins­tans­sit yhteen­sä? En usko. 

    Nykyi­set ins­tans­sit yhteen­sä = edus­kun­nan perustuslakivaliokunta.

  30. Rai­mo K: Nykyi­set ins­tans­sit yhteen­sä = edus­kun­nan perustuslakivaliokunta. 

    Ei. Tämän jäl­keen on vie­lä oikeus­is­tui­met (eli KKO) — aina­kin teoriassa.

  31. ano­nyy­mi: Ei. Tämän jäl­keen on vie­lä oikeus­is­tui­met (eli KKO) – aina­kin teoriassa. 

    Onhan nii­tä ins­tans­se­ja, mut­ta mil­loin esim. KKO on käsi­tel­lyt perustuslakikysymyksiä?

    1. KKO ottaa kan­taa vaik­ka­pa viran­omais­ten toi­mien­pe­rus­tus­lain­mu­kai­suu­teen, mut­ta ei tar­kas­ta edus­kun­nan sää­tä­mien lakien perus­tus­lain­mu­kai­suut­ta, vaan sii­tä päät­tää perustuslakivaliokunta.

  32. Rai­mo K: mikä taas viit­taa vah­vas­ti sii­hen, että perus­tus­lain tul­kin­nan ei pitäi­si olla polii­tik­ko­jen käsissä!

    Muu­ta­ma perus­tusoi­keus­ai­an­tun­ti­ja­ko on sit­ten parem­pi? Hehän teke­vät jo nyt de fac­to lain­sää­dän­tö­työ­tä muut­te­le­mal­la tul­kin­to­jaan tar­peen vaatiessa!

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KKO ottaa kan­taa vaik­ka­pa viran­omais­ten toi­mien perustuslainmukaisuuteen,mutta ei tar­kas­ta edus­kun­nan sää­tä­mien lakien perus­tus­lain­mu­kai­suut­ta, vaan sii­tä päät­tää perustuslakivaliokunta. 

    Eipä tai­da KKO?
    Viran­omais­ten toi­mia päh­käi­lee tar­vit­taes­sa KHO, mut­ta aika vai­kea kuvi­tel­la, mil­lai­ses­sa asias­sa perus­tus­lain tul­kin­ta voi­si tul­la kysy­myk­seen, mut­ta kai se on peri­aat­tees­sa mahdollista.

  34. Vuo­des­ta 2000 alkaen tuo­miois­tui­met ovat kyl­lä saa­neet ihan luvan kans­sa (PeL 106 §) tar­kas­tel­la lakien perus­tus­lain­mu­kai­suut­ta ”ilmei­sis­sä” ris­ti­rii­ta­ta­pauk­sis­sa, muis­taak­se­ni koko kysy­mys on ollut KKO/K­HO-tasol­la esil­lä tähän men­nes­sä noin yhdes­sä jutus­sa eikä se sii­nä­kään vai­kut­ta­nut lopputulokseen.

  35. Rai­mo K: Onhan nii­tä ins­tans­se­ja, mut­ta mil­loin esim. KKO on käsi­tel­lyt perustuslakikysymyksiä? 

    Oikeu­den­käyn­neis­sä ja nii­den valituksissa.
    Entäs jos oli­si (huo­no) perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin, joka on jo anta­nut lais­ta lausun­non? Ei var­maan onnis­tui­si enää muu­tos, kos­ka onhan ins­tans­si jo teh­nyt pää­tök­sen asiasta..

  36. ano­nyy­mi: Oikeu­den­käyn­neis­sä ja nii­den valituksissa.
    Entäs jos oli­si (huo­no) perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin, joka on jo anta­nut lais­ta lausun­non? Ei var­maan onnis­tui­si enää muu­tos, kos­ka onhan ins­tans­si jo teh­nyt pää­tök­sen asiasta.. 

    Siis Suo­mes­sa yksi (1) tapaus…

    Perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin käsit­te­lee lait ennen kuin ne tule­vat voi­maan — kuten perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta Suo­mes­sa. Perus­tus­lain vas­tai­nen laki ei tule voi­maan. Mut­ta perus­tus­la­ki­tuo­mios­tui­men tuo­ma­rit eivät ole poliitikkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.