Sote kaatui eteenpäin

Sote-uudistus sitten kaatui perustuslakivaliokunnassa toistamiseen. Yllättyikö joku? Vihreät olivat tällä kannalla välittömästi perustuslakivaliokunnan edellisen tuomion jälkeen. Noin kireällä aikataululla ei voi valmistella kelvollista esitystä näin isosta aiheesta. Tätä kantaa edusti myös Outi Alanko-Kahiluoto sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Uudistus kaatui kuitenkin eteenpäin.  Tämä neljän vuoden välillä aika sekava prosessi on tuonut yhteisymmärryksen merkittävästä asiasta: soten oikea järjestämisalue on noin maakunnan kokoinen.

Nyt kaatunut esitys olisi ollut taloudellisesti aivan kohtuuton joitakin kuntia kohtaan. Yli puolet kunnan menoista olisi läpikulkuerä, johon kunta ei voi vaikuttaa mitään, mutta jonka kuntakohtaista kohdentumista oikein on mahdoton säätää. Kun sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole enää kunnan tehtävä, miksi sen rahoitus pitää kierrättää kuntien kautta. Suora verotusoikeus, niin rahat ja valta ovat samoissa käsissä.

Kaatuneessa esityksessä viisi aluetta kummittelivat yhä. Erikoissairaanhoidon työnjaosta on päätettävä maakuntaa isommalla tasolla, mutta olkoon se taso valtio. Ministeriölle ohjausvalta. Ministeriö voi muodostaa tuekseen neuvottelukunnan erva-alueiden edustajista.

Mieluummin suorat vaalit kuin kuntayhtymänä toteutettu homeapaattinen demokratia.

38 vastausta artikkeliin “Sote kaatui eteenpäin”

  1. Jos joku kertoisi miten tämä #sote tulee säästämään julkisia varoja, jos ei irtisanomisia hallinnosta tule?

  2. Yllätys, kyllä – ja se yllätys on siinä, että sote-esitys kaatui asioihin, jotka nykysysteemissä ovat olennaisia osia.

    Osmo: ”Nyt kaatunut esitys olisi ollut taloudellisesti aivan kohtuuton joitakin kuntia kohtaan. Yli puolet kunnan menoista olisi läpikulkuerä, johon kunta ei voi vaikuttaa mitään, mutta jonka kuntakohtaista kohdentumista oikein on mahdoton säätää.”

    Juuri näinhän sairaanhoitopiirit nykysysteemissä toimivat, se että sosiaalitoimi olisi tullut siihen rinnalle ei voine olla perustuslakikysymys.
    Ja esityksen demokratiavaje on täsmälleen sama kuin nykysyteemissäkin.

    Edellyttääkö perustuslaki nyt sairaanhoitopiirien purkamista? Hyvä olisi.

  3. No huh…
    Olin helpottunut kun kuulin asian uutisista tänään.

    Kummastuttamaan jäi tuo hirveä kiire, jolla asia nyt yhtäkkiä koitettiin runnoa läpi – miksi ?
    Kyseessä on kaikkineen todella merkittävä – lähes jokaista suomalaista – koskettava esitys.

    Miksi yritettiin viedä asia läpi kuntia kuulematta, voin vain kummastella ?
    No, tietoa tihkuu tipoittain, joten eiköhän se totuuskin sieltä rivien välistä paljastu …

    Mitä tarkoittaa lause : kaikki puolueet ovat sitoutuneita valmisteltuun Soteen, tämänhän Stubb ilmaisi tänään. Olen vähintäänkin epäileväinen …

    No, kunhan sisältö selviää, näkeen onko tekele edes esittelykelpoinen – vasta kuulemiskierros kertoo ongelmat – varsinkin rahoitus puhuttaa varmasti.

  4. Ismo Uusitalo:
    Kummastuttamaan jäi tuo hirveä kiire, jolla asia nyt yhtäkkiä koitettiin runnoa läpi – miksi ?

    Muutamia arvauksia – kepulit arvelivat tyrmänneensä demareiden ja kokkareiden salajuonen kepun aseman heikentämiseksi, demarit haavelivat laittavansa stopin kilpailutukselle ja itseasiassa kääntävänsä kelloa taaksepäin julkisensektorin hyväksi; kokkareita taas koko homma alkoi muuten hirvittää, mutta häpeän pelko siitä, että tämäkin olisi jäänyt sekoomusjohtoiselta hallitukselta tekemättä hiljensi järjen äänen.

    Muille vasemmistopuolueille (vassarit ja persut) julkisensektorin roolin kasvattaminen ja lisääminen sopivat tietysti aina. Virheät ja ruotsalaiset vähän ovat yrittäneet nurista vastaan, mutta heidän mielipiteillään ei tietysti ole väliä.

    Kyseessä on kaikkineen todella merkittävä – lähes jokaista suomalaista – koskettava esitys.

    Luuletko, että tässä showssa kansalaisten etu olisi ollut jossain vaiheessa harkinnoissa mukana?

  5. Keskellä Suomea meno kohti maakuntien renessanssia tuo mukanaan monenlaista soten ulkopuolistakin visiota.

    Historiallisista syistä kuntaliitoskunnan eri osat ovat kuuluneet useampiin maakuntiin.
    Sairaanhoitopiiri tai erva taas ei ole edellämainitusta maakunnasta.
    Seukunnnan isot herrat taasen ovat kolmannella suunnalla.
    Koulutukseen ja pelastuspalveluun / ensihoitoon on kuntayhtymiä, mutta niiden osallistujajoukko on aivan eri.
    Elyillä, Aveilla, oikeuslaitoksella ja sotilasviranomaisilla on omanlaisensa alueensa.

    Aktiivisilla luottamushenkilöillä riittää verkostoitumista.

    Riittää haastetta sote maakuntahallinnon ja yksikanavaisen rahoituksen aikaansaamisessa – noin alkajaisiksi ennenkuin kaikille hallinnoille luodaan yhtäläiset maantieteelliset rajat.

  6. Eipä tuota sote-uudistusta ainakaan pk-seudulla tarvita. Jokainen kunta on täysin kykenevä hoitamaan tarvittavat peruspalvelut ihan itsekin kuntalaisten haluamalla tavalla. Ehkä sote-uudistusta kaivataan jossain harvaan asutuilla, jossa omat hartiat eivät kestä, joten otetaan uudistus käyttöön vain siellä.

  7. Metropolialueiden kaatuminen taas on enemmän kuin noloa ja se ei taida parantua vuosikymmeneen.

    Ongelma A: heikossa hapessa olevat muuttotappiokunnat, joissa suurin työpaikka on sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa – vanhusten hoivassa. Mihinkään ei rahaa riitä ja tuloja tasataan todella paljon, jotta se viiden oppilaan rakas kyläkoulu säilyisi.

    Ongelma B: Metropolialueet, jonne väki muuttaa ja väestö kasvaa sekä ikääntyy. Raha ei riitä, kouluja laajennetaan viipaleparakeilla jotta seinät eivät repeä. Viiden oppilaan ryhmää ei ole edes eritysopetuksessa koskaan nähty. Naapurikuntien kanssa kilpaillaan kaavoituksella ja ihan kaikella.

    Kepun maakuntamallissa kasvuksekukset maksvat kivan äärimaaseudun elämänmenon. ”Meillä on hyvät ihnhimillset palvelut” – ja kolminkertaiset kulut niiden tuottamiseen. Kasvuksesuksessa taas tehdään mitä voidaan, mutta rahat menevät tasauksen kautta elävään syrjäistöön.

    Jotenkin ihan muuten tämä homma on ajteltava, ilman nykyisiä valtarakenteita. Joko isommat kunnat tuottavat ja laskuttavat pienten kuntien viranomaispalvelut tai jollain muulla prosessislla.
    Miten maakuntamallissa kulut pidetään kasassa ja saadaan tuloksia aikaan?

    Niin ja se sosiaalipuoli, se on unohdettu kokonaan.

    Onneksi kaikki ovat yhtä mieltä, että nykytavalla ei voi jatkaa.

  8. Eikö maakuntamalli vaadi myös perustuslain säätämisjärjestyksen? Ts. joko 5/6 enemmistön kiireelliseksi julistamista varten tai odottamisen 2019 vaalien yli?

  9. Osmo Soininvaara:
    Maakuntamalli on perustuslain mukainen joten siitä voi päättää tavallisella lailla.

    Tarkoittanet maakuntamallia, jossa päättäjät valitaan vaaleilla?

    Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan kuntayhtymämalli ei olisi demokraattinen – eikä se kyllä olekaan.

  10. Osmo Soininvaara:
    Maakuntamalli on perustuslain mukainen joten siitä voi päättää tavallisella lailla.

    Olisiko maakunnan kokoinen kunta perustuslain mukainen?
    Eikö kunnat voisi (pakko)yhdistää maakunnan kokoisiksi, jolloin ei tarvittaisi kolmatta verottajaa?

  11. Maakunta on pieni järjestäjä erikoissairaanhoidolle. Muutama sata tuhatta ihmistä on kovin pieni väestöpohja koko ajan kehittyvässä ja erikoistuvassa lääketieteessä. Pienissa kuntayhtymissä samat järjettömät päällekkäisyydet, keskinäinen kilpailu ja mielivaltaiset paikallispolitikoinnit jatkuvat kuten ennenkin.

  12. eggo:
    Maakunta on pieni järjestäjä erikoissairaanhoidolle. Muutama sata tuhatta ihmistä on kovin pieni väestöpohja koko ajan kehittyvässä ja erikoistuvassa lääketieteessä. Pienissa kuntayhtymissä samat järjettömät päällekkäisyydet, keskinäinen kilpailu ja mielivaltaiset paikallispolitikoinnit jatkuvat kuten ennenkin.

    Tämä nyt on täyttä puppua.
    Erikoistuvat yksiköt ovat pieniä huippuyksiköitä, väestöpohjalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
    Ja rahoitushan julkisella puolella kerätään koko maasta, joten sekään ei vaadi mitään ’leveitä hartioita’.

    Kuntayhtymisssä paikallispolitikointi ei ole mikään ongelma, sillä poliitikoilla on vain kosmeettinen vaikutus virkavaltaisessa valmistelussa.

  13. Minusta sote uudistuksen suunnittelu pitäisi ostaa joltakin metsäfirmalta joka osaa minimoida logistiikkakustannukset säilyttää raaka-aineen laadun ja säätää tehtaiden ajojärjestystä ja tuotteita. Lääkärit pois johtamasta uudistusta ja poliitikoilta vain joitakin lähtöarvoja kuten tuotettavan terveyden tavoitetaso ja miten monella paikkakunnalla säilytetään terveystehdas.

  14. Raimo K: Tämä nyt on täyttä puppua.
    Erikoistuvat yksiköt ovat pieniä huippuyksiköitä, väestöpohjalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
    Ja rahoitushan julkisella puolella kerätään koko maasta, joten sekään ei vaadi mitään ‘leveitä hartioita’.

    Nämä maakunnat vastaavat aika hyvin nykyisiä sairaanhoitopiirejä, joilla on oma keskussairaala. Käytännössä lukuisissa keskussairaaloissa on useiden erikoisalojen erikoislääkäreitä 1-2 kappaletta. Isompien erikoisalojen sisällä myös erikoistutaan eri osa-alueisiin. Tämä tekee systeemin aika haavoittuvaksi ja johtoportaan ohjausvallan kosmeettiseksi. Puhumattakaan siitä että joka sairaanhoitopiiri ostaa omat laitteet vaikka siinä ei olisi mitään järkeä. Sairaaloita on myös aivan liian paljon eivätkä ne pysty sopimaan keskinäisestä työnjaosta.

    Jos joku ajattelee että paikallispolitikointi ei ole sairaanhoitopiireissä ongelma niin voi vain sanoa että onnellinen illuusio.

  15. Osmo Soininvaara:
    Maakuntamalli on perustuslain mukainen joten siitä voi päättää tavallisella lailla.

    Viitannet 121§ ”suurempiin hallintoalueisiin”? Perustuslain mukaan verotusoikeus on kunnalla, joten minusta ainakaan tuota maakunann verotusoikeutta ei voi tavallisella lailla päättää. Tai sitten kikkaillaan taas, että kysymys on kunnan ”korvamerkitystä” verotuksesta.

  16. eggo: Nämä maakunnat vastaavat aika hyvin nykyisiä sairaanhoitopiirejä, joilla on oma keskussairaala. Käytännössä lukuisissa keskussairaaloissa on useiden erikoisalojen erikoislääkäreitä 1-2 kappaletta. Isompien erikoisalojen sisällä myös erikoistutaan eri osa-alueisiin. Tämä tekee systeemin aika haavoittuvaksi ja johtoportaan ohjausvallan kosmeettiseksi. Puhumattakaan siitä että joka sairaanhoitopiiri ostaa omat laitteet vaikka siinä ei olisi mitään järkeä. Sairaaloita on myös aivan liian paljon eivätkä ne pysty sopimaan keskinäisestä työnjaosta.

    Jos joku ajattelee että paikallispolitikointi ei ole sairaanhoitopiireissä ongelma niin voi vain sanoa että onnellinen illuusio.

    Hyvä stoori, mutta realismi puuttuu…
    Todellisuudessahan sairaaloiden kesken on työnjako ja vaikeiden ja harvinaisten sairauksien hoito on keskitetty tiettyihin paikkoihin. Jos lisäohjausta tarvitaan, hoitakoon ministeriö sen, se on valtion tehtävä.

    Mitä laitteisiin tulee, niin kyllä jokaisella lääkärillä on hyvä olla oma stetoskooppi, vai mitä laitteita tarkoitat? Muutama esimerkki, näytteeksi?

    Paikallispolitikointia toki esiintyy – mutta sillä ei ole mitään vaikutusta, virkamiesten näkemys voittaa aina.
    Käypä vaikka katsomassa TYKS:in uutta T-sairaalaa sisältä! Kukaan maksavan kunnan edustaja ei moista tuhlausta ikinä hyväksyisi, mutta siellä se vaan on. Johtoportaan ohjausvaltako kosmeettista… no kosmetiikkahan on kallista.

  17. Oli hyvä, että sote-uudistus kaatui. Seuraava hallitus, keskustavetoisena?, päätynee maakuntamalliin. Kun samalla saataisiin suorat vaalit ja verotusoikeus näille alueille, niin se on hyvä pohja. Lopetetaan sh-piirit, vähennetään maakuntien määrä tusinaan ja annetaan sote näille suuremmille maakunnille. Ja erikoissairaanhoidon työnjaon ohjaa ministeriö. Pääkaupunkiseutua on tarkasteltava erikseen ja siinä nykytilanne riittää pitkälle sekä perus-th:ssa että esh:ssa.

  18. PenaK:

    ’snip’Pääkaupunkiseutua on tarkasteltava erikseen ja siinä nykytilanne riittää pitkälle sekä perus-th:ssa että esh:ssa.

    Pääkaupunkiseudulla julkisen sektorin markkinaosuus perusterveydenhuolossa lienee alle 50% – riittääkö se pitkälle, päättäkööt siellä asuvat itse, mutta en hyväksy sitä, että pääkaupunkilaiset pyrkivät määräilemään, mitä meidän muiden pitäisi haluta.

  19. Raimo K: Hyvä stoori, mutta realismi puuttuu…
    Todellisuudessahan sairaaloiden kesken on työnjako ja vaikeiden ja harvinaisten sairauksien hoito on keskitetty tiettyihin paikkoihin. Jos lisäohjausta tarvitaan, hoitakoon ministeriö sen, se on valtion tehtävä.

    Pienet sairaanhoitopiirimme ovat keskittäneet yliopistosairaaloihin vain sen mitä ne eivät kertakaikkiaan mitenkään pysty järjestämään kuten neurokirurgian ja lasten syövänhoidon. Tosiasiassa kannattaisi keskittää paljon enemmän.

    Raimo K:
    Mitä laitteisiin tulee, niin kyllä jokaisella lääkärillä on hyvä olla oma stetoskooppi, vai mitä laitteita tarkoitat? Muutama esimerkki, näytteeksi?

    Hohhoijaa. Vai stetoskooppi. Tarkoitin radiologista teknologiaa, anestesia- ja valvontalaitteistoja ja leikkaus- sekä tähystysinstrumentteja. Lisäksi on ne puolityhjät leikkaussalit.

    Jos käsitys sairaanhoidosta on lähinnä se että lääkäri kuuntelee keuhkot ja kirjoittaa antibiootin niin ei näistä asioista kannata paljon meuhkata.

  20. eggo: Pienet sairaanhoitopiirimme ovat keskittäneet yliopistosairaaloihin vain sen mitä ne eivät kertakaikkiaan mitenkään pysty järjestämään kuten neurokirurgian ja lasten syövänhoidon. Tosiasiassa kannattaisi keskittää paljon enemmän.

    Hohhoijaa. Vai stetoskooppi. Tarkoitin radiologista teknologiaa, anestesia- ja valvontalaitteistoja ja leikkaus- sekä tähystysinstrumentteja. Lisäksi on ne puolityhjät leikkaussalit.

    Jos käsitys sairaanhoidosta on lähinnä se että lääkäri kuuntelee keuhkot ja kirjoittaa antibiootin niin ei näistä asioista kannata paljon meuhkata.

    No kerrohan, missä ’radiologista teknologiaa, anestesia- ja valvontalaitteistoja ja leikkaus- sekä tähystysinstrumentteja’ makaa tyhjän panttina käytön puutteessa. Ja nämähän ovat sairaalan vakiokamaa, eivät erityisen kallista – siis lähes stetoskooppiin rinnastettavaa.

    Ja seuraavaksi voisit kertoa, miksi ja mitä sellaista pitäisi keskittää johonkin, jota ’pienet’ sairaanhoitopiirit voivat itse järjestää. Ja miksi se muka olisi halvempaa?

    Leikkaussalit eivät tosiaan tee kolmivuorotyötä, mutta työaikajärjestelyt eivät keskittämisestä muutu – vai tehdäänkö mielestäsi yliopistosairaaloissa tai yksityisellä puolella erilaista työaikaa. Vai mistä meuhkaat?

  21. Ylen sivuilta: ”Pääministeri Alexander Stubbin mukaan sote-uudistuksen loppurutistuksessa unohtui uudistuksen keskeisin tavoite. Sote kaatui paitsi perustuslaillisiin ongelmiin, myös poliitisen päätöksenteon saamattomuuteen, Stubb sanoi TV1:n Ykkösaamussa.”

    Jos poliittinen päätöksenteko ei kelpaa, mitähän Stubb tarjoaa tilalle?

    Päätöksenteon vaikeushan johtuu edellisten vaalien tuloksesta, toimivaa enemmistöä ei löytynyt ja hallitus on sen mukainen. Tämä koskee myös sotea, sen valmistelua ja kaatumista.

    Ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskinen on jo vihjannut, että ei sote perustuslakiin kaatunut, mikä taas viittaa vahvasti siihen, että perustuslain tulkinnan ei pitäisi olla poliitikkojen käsissä!

  22. Vähän teknologia uskovaisuutta keskusteluun mukaan. Theranos niminen yritys hoitaa verikokeen ja analyysit tulevaisuudessa muutamalla dollarilla pilvipalveluna. Varmaan se tai joku muu hoitaa virtsanäytteet myös samalla tavalla. Kokeen voi hoitaa vaikka kaupassa käydessään. Ehkä jossain vaiheessa myös kotona. Vasta kun verestä/virtsasta on löytynyt jotakin epäilyttävää, tarvitsee mennä terveydenhuollon pakeille.

    Kuuntelin Theranosin Elizabeth Holmesin haastattelun youtubesta. Hänen mukaansa esim. syövän voi monissa tapauksissa huomata verestä jo vuosia ennen kuin se puhkeaa. Se voidaan siis hoitaa huomattavasti nykyistä helpommin ja halvemmin pois.

  23. Raimo K: Ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskinen on jo vihjannut, että ei sote perustuslakiin kaatunut, mikä taas viittaa vahvasti siihen, että perustuslain tulkinnan ei pitäisi olla poliitikkojen käsissä!

    Kenties, mutta kenen käsiin sen sitten jättäisit?
    Korkeimman oikeuden, joka ei huomioi perusoikeusargumentteja ja joka saa säännönmukaisesti muikkareita EIT:lta?
    Vai kenties eduskunnan oikeusvalvojien, jotka ovat hampaattomia kumileimaisimia, joilta ei myöskään oikeusvalvonta onnistu?
    Vai ehkä oikeussministeriön, joka ei saa edes oikeuslaitosta ruotuun, vaikka kuinka kansalaisten oikeusturvaa kaventaisi, eikä ole mitään lainvastaista koskaan mistään löytänyt?

  24. anonyymi: Kenties, mutta kenen käsiin sen sitten jättäisit?
    Korkeimman oikeuden, joka ei huomioi perusoikeusargumentteja ja joka saa säännönmukaisesti muikkareita EIT:lta?
    Vai kenties eduskunnan oikeusvalvojien, jotka ovat hampaattomia kumileimaisimia, joilta ei myöskään oikeusvalvonta onnistu?
    Vai ehkä oikeussministeriön, joka ei saa edes oikeuslaitosta ruotuun, vaikka kuinka kansalaisten oikeusturvaa kaventaisi, eikä ole mitään lainvastaista koskaan mistään löytänyt?

    Sivistysvaltioissa yleensä on erillinen perustuslakituomioistuin.

  25. Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.

    Maalla ihmisiä monesti kutsutaan talon nimellä, jossa asuvat. Aina ei perinteinen nimi ole asukeille mieluinen. Vaikka nimeävät talonsa uudelleen ja sitkeästi yrittävät totuttaa ihmisiä vaihtuneeseen nimeen, niin vain se alkuperäinen nimi pysyy käytössä – ainakin selän takana.

    Muusikko Prince yritti jossain vaiheessa karistaa taiteilijanimeään. Hän oli ascii koodista löytymätön symboli.

    Voitaisiin Princeä mukaillen sote malli nimetä AJATNM-soteksi.
    (alue joka aiemmin tunnettiin nimellä maakunta)

  26. Raimo K: Sivistysvaltioissa yleensä on erillinen perustuslakituomioistuin.

    Olen ollut joskus sen tarpeesta samaa mieltä, mutta lähinnä KKO:n mokien yhteydessä. Periaatteessa KKO voisi myös hoitaa noita tehtäviä. Ongelma vain on siinä, että tuomioistuin on vain niin hyvä kuin siellä istuvat tuomarit: Varoittava esimerkki löytyy rapakon takaa, jossa kuka tahansa järkevä ihminen toivoo ja odottaa sen voimasuhteiden vaihtumista.
    Mistä siis perustuslakioikeuden tuomarit tulisivat? Todennäköisesti KKO:sta, jolla on salainen nimitysprosessi, joka taitaa tällä hetkellä painottaa vahvasti liikepuolen juristeja – ei suinkaan perusoikeusoppineita, loput varmaankin virkamiehistöstä ja poliittisen nimitysprosessin kautta. Mikään noista ei kuulosta hyvältä. Perustuslakituomioistuimen perustaminen vain siirtäisi sinne kaikki ne samat ongelmat, jotka sen perustamisella pyrittäisiin ratkaisemaan. Ongelmallisia tahoja tulisi siis vain yksi riippumaton lisää.

    Monitahoinen ja -eliminen harkinta lienee tällä hetkellä vain vahvuus ainakin siihen asti, kunnes KKO pääsee EIT-valituksissa, -tuomioissa ja niiden asiallisissa noudattamisissa sivistysmaiden tasolle. Vasta silloin voidaan varmistua siitä, että meillä on tuomareita, jotka ovat tehtävien tasalla ja kykenevät hoitamaan niitä asiaankuuluvalla vakaumuksella. Se voisi silloin myös puuttua oikeuslaitoksen toiminnan tehottomuuteen, jne. ja oikeusministeriön perseiluun valitusluvissa, jne.

  27. Perustulakituomioistuin olisi ainakin parempi kuin poliitikoista koostuva perustuslakivaliokunta. Selvästi parempi.

  28. Raimo K:
    Perustulakituomioistuin olisi ainakin parempi kuin poliitikoista koostuva perustuslakivaliokunta. Selvästi parempi.

    Ehkäpä, mutta olisiko se parempi kuin nykyiset instanssit yhteensä? En usko.

  29. anonyymi: Ehkäpä, mutta olisiko se parempi kuin nykyiset instanssit yhteensä? En usko.

    Nykyiset instanssit yhteensä = eduskunnan perustuslakivaliokunta.

  30. Raimo K: Nykyiset instanssit yhteensä = eduskunnan perustuslakivaliokunta.

    Ei. Tämän jälkeen on vielä oikeusistuimet (eli KKO) – ainakin teoriassa.

  31. anonyymi: Ei. Tämän jälkeen on vielä oikeusistuimet (eli KKO) – ainakin teoriassa.

    Onhan niitä instansseja, mutta milloin esim. KKO on käsitellyt perustuslakikysymyksiä?

    1. KKO ottaa kantaa vaikkapa viranomaisten toimienperustuslainmukaisuuteen, mutta ei tarkasta eduskunnan säätämien lakien perustuslainmukaisuutta, vaan siitä päättää perustuslakivaliokunta.

  32. Raimo K: mikä taas viittaa vahvasti siihen, että perustuslain tulkinnan ei pitäisi olla poliitikkojen käsissä!

    Muutama perustusoikeusaiantuntijako on sitten parempi? Hehän tekevät jo nyt de facto lainsäädäntötyötä muuttelemalla tulkintojaan tarpeen vaatiessa!

  33. Osmo Soininvaara:
    KKO ottaa kantaa vaikkapa viranomaisten toimien perustuslainmukaisuuteen,mutta ei tarkasta eduskunnan säätämien lakien perustuslainmukaisuutta, vaan siitä päättää perustuslakivaliokunta.

    Eipä taida KKO?
    Viranomaisten toimia pähkäilee tarvittaessa KHO, mutta aika vaikea kuvitella, millaisessa asiassa perustuslain tulkinta voisi tulla kysymykseen, mutta kai se on periaatteessa mahdollista.

  34. Vuodesta 2000 alkaen tuomioistuimet ovat kyllä saaneet ihan luvan kanssa (PeL 106 §) tarkastella lakien perustuslainmukaisuutta ”ilmeisissä” ristiriitatapauksissa, muistaakseni koko kysymys on ollut KKO/KHO-tasolla esillä tähän mennessä noin yhdessä jutussa eikä se siinäkään vaikuttanut lopputulokseen.

  35. Raimo K: Onhan niitä instansseja, mutta milloin esim. KKO on käsitellyt perustuslakikysymyksiä?

    Oikeudenkäynneissä ja niiden valituksissa.
    Entäs jos olisi (huono) perustuslakituomioistuin, joka on jo antanut laista lausunnon? Ei varmaan onnistuisi enää muutos, koska onhan instanssi jo tehnyt päätöksen asiasta..

  36. anonyymi: Oikeudenkäynneissä ja niiden valituksissa.
    Entäs jos olisi (huono) perustuslakituomioistuin, joka on jo antanut laista lausunnon? Ei varmaan onnistuisi enää muutos, koska onhan instanssi jo tehnyt päätöksen asiasta..

    Siis Suomessa yksi (1) tapaus…

    Perustuslakituomioistuin käsittelee lait ennen kuin ne tulevat voimaan – kuten perustuslakivaliokunta Suomessa. Perustuslain vastainen laki ei tule voimaan. Mutta perustuslakituomiostuimen tuomarit eivät ole poliitikkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.