Lisää kaupunkia Helsinkiin lausuu yleiskaavasta. Voi allekirjoittaa.

Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mä on val­mis­tel­lut lausun­non Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­ta. Haus­kaa kuul­la täl­lai­nen Yes in my bac­ky­ard ‑lausun­to kaik­kien nii­den asun­to­ja kau­his­te­le­vien lausin­to­jen rin­nal­la. Lausun­non voi käy­dä alle­ki­joit­ta­mal­la tyk­kää­mäl­lä tai kom­men­toi­mal­la osoit­tees­sa. Lue täs­tä ja jos olet samaa miel­tä, alle­kir­joi­ta. Minä en voi alle­kir­joit­taa, kos­ka minul­la ei ole ollut tapa­na lähet­tää kir­jei­tä itselleni.

168 vastausta artikkeliin “Lisää kaupunkia Helsinkiin lausuu yleiskaavasta. Voi allekirjoittaa.”

  1. Jos “taka­pi­hal­la” on tilaa alle 10 met­riä naa­pu­rin tont­tiin, niin mik­si ihmees­sä sii­hen rakoon pitäi­si rakentaa?

  2. Ei tuo­ta voi hyväl­lä­kään tah­dol­la sanoa kau­pun­ki­mai­sek­si. Hel­sin­ki hajo­aa entis­tä pahem­min. Jo ensim­mäi­nen kuva osoit­taa sen.

  3. Nim­byt eivät osaa aja­tel­la tar­peek­si laa­ja­kat­sei­ses­ti. Kun kau­pun­ki tii­vis­tyy ja kas­vaa, voi hyvin käy­dä niin, että kes­kei­sil­lä pai­koil­la ole­vien asun­to­jen arvot nouse­vat enem­män kuin meri­nä­kö­alan mene­tyk­ses­sä hävi­tään. Mene­tet­ty voit­to­han on se kes­kei­sin huolenaihe;)

  4. Todel­la hyva asia. M8ta muu­ta voi sanoa.

    t. Mik­ko

  5. Link­ki vaa­tii kir­jau­tu­mi­sen naa­ma­kir­jaan. Onko ryh­mä avoin ei-naa­ma­kir­ja­lai­sil­le ollenkaan?

  6. Jos val­tuus­ton hyväk­sy­mät yli­mi­toi­te­tut asu­kas­ta­voit­teet joh­ta­vat yleis­kaa­vas­sa sii­hen, että kau­pun­gin kaik­ki vihe­ra­lu­eet ja lähi­met­sät raken­ne­taan täy­teen asun­to­ja, tavoit­tei­ta pitäi­si tar­kis­taa. Päät­tä­jien vel­vol­li­suus on muut­taa huo­not päätökset.

  7. Vil­le:
    Nim­byt eivät osaa aja­tel­la tar­peek­si laa­ja­kat­sei­ses­ti. Kun kau­pun­ki tii­vis­tyy ja kas­vaa, voi hyvin käy­dä niin, että kes­kei­sil­lä pai­koil­la ole­vien asun­to­jen arvot nouse­vat enem­män kuin meri­nä­kö­alan mene­tyk­ses­sä hävi­tään. Mene­tet­ty voit­to­han on se kes­kei­sin huolenaihe;)

    Useim­mat Nim­byt eivat ajat­te­le kotin­sa myyn­ti­voit­toa, vaan ovat huo­les­tu­neet nykyi­sen eli­nym­pä­ris­tön­sä säi­ly­mi­ses­tä. Nim­byt ovat jou­tu­neet Hel­sin­gis­sä mak­sa­maan kovan hin­nan miel­lyt­tä­väs­tä asui­nym­pä­ris­tös­tä. Vuo­kral­la asu­jat vaa­ti­vat loput­to­mas­ti uusia vuo­kra­ta­lo­ja ja mie­lum­min par­hail­le pai­kol­le, joi­ta on onnis­tuut­tu sääs­tä­mään raken­ta­mi­sel­ta virkistysalueina.

  8. Ryh­män net­ti­kes­kus­te­lut ja mer­kit­tä­vä osa vai­kut­ta­mi­ses­ta teh­dään tosi­aan Face­boo­kis­sa mm. his­to­rial­li­sis­ta syis­tä. Addres­si­teks­ti alla, oman kan­na­tus­vies­tin voi lähet­tää myös säh­kö­pos­tit­se osoit­tee­seen Jaak­ko (pis­te) sare­la (a) gmail (pis­te) com. Aikaa on tänä ilta­na kel­lo yhdek­sään asti. 

    Ryh­mäl­lä on myös muu­ta toi­min­taa, johon kaik­ki ovat läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­lei­ta. Esi­merk­ki­nä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pu­bi, joka jär­jes­te­tään joka kuu­kau­den ensim­mäi­se­nä tiis­tai­na klo 18 alkaen. Ensi tiis­tai­na kokoon­num­me Pai­no­baa­ris­sa, jos­sa on vie­raa­na, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pe­li Cities: Sky­li­ne­sin pää­suun­nit­te­li­ja Karo­lii­na Korppoo.

    Kan­nan­ot­to:
    Hel­sin­ki on jul­kais­sut uuden yleis­kaa­van luon­nok­sen. Sen tavoi­te on tii­vis­tää kau­pun­kia ja asut­taa 250 000 uut­ta asu­kas­ta Hel­sin­kiin vuo­teen 2050 mennessä.
    Me alle­kir­joit­ta­jat Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mäs­tä haluam­me kiit­tää yleis­kaa­va­luon­nos­ta urbaa­nis­ta ottees­ta ja tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen tuo­mi­ses­ta takai­sin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Eri­tyi­ses­ti pidäm­me arvok­kaa­na (1) tavoi­tet­ta raken­taa mer­kit­tä­väs­ti lisää sekoit­tu­nut­ta kau­pun­kia iso­jen sisään­tu­lo­väy­lien var­teen bule­var­di­soi­mal­la ne, (2) sekoit­tu­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­ta­kau­pun­ki ‑mer­kin­nän käyt­töön­ot­toa ja (3) sitä, että erot­te­lus­ta eri talo­tyyp­pien mukaan on luo­vut­tu. Eri­tyi­ses­ti kii­täm­me suun­ni­tel­maa län­si-Hel­sin­gin osal­ta, jos­sa iso­jen väy­lien bule­var­di­soi­mi­nen ja raken­ta­mi­nen yhdis­tää yksi­näi­set lähiöt rai­de­ver­kos­tol­la siten, että
    alu­eel­le syn­tyy toi­mi­vaa ver­kos­to­kau­pun­kia ja laa­du­kas­ta urbaa­nia ympäristöä.
    Tii­viil­lä kau­pun­gil­la on tut­ki­tus­ti monia etu­ja, joi­ta suu­ri jouk­ko kau­pun­ki­lai­sia tar­vit­see. Se tar­jo­aa moni­puo­li­set pal­ve­lut, työ­paik­ko­jen ja pal­ve­lui­den hyvän saa­vu­tet­ta­vuu­den, mah­dol­li­suu­den raken­taa viih­tyi­sää käve­ly-ympä­ris­töä ja kau­pun­gin stra­te­gian mukai­ses­ti suu­rem­man kul­ku­ta­pao­suu­den käve­lyl­le, pyö­räi­lyl­le ja jouk­ko­lii­ken­teel­le. Tii­vis raken­ta­mi­nen sääs­tää vih­re­ää ja luo edel­ly­tyk­set talous­kas­vul­le. Kaa­vaa tulee jat­ko­suun­nit­te­lus­sa kehit­tää yhä urbaa­nim­paan ja tii­viim­pään suun­taan. Samal­la voi­daan luo­pua jois­ta­kin suun­ni­tel­luis­ta kau­pun­ki­ra­ken­teen laa­jen­nok­sis­ta viheralueille.
    Nykyis­ten pien­ta­loa­luei­den kort­te­lia­luei­den mak­si­mi­te­hok­kuut­ta tulee nos­taa ehdo­te­tus­ta 0,4:stä tun­tu­vas­ti ylös­päin esi­mer­kik­si kort­te­li­te­hok­kuu­teen 1. Tämä mah­dol­lis­taa vuo­si­kym­me­nien aika­na pien­ta­loa­luei­den orgaa­ni­sen kas­vun ja tii­vis­ty­mi­sen euroop­pa­lai­sek­si pien­ta­lo­val­tai­sek­si kau­pun­kiym­pä­ris­tök­si, jon­ka asu­kas­mää­rä elät­tää laa­duk­kaat pai­kal­li­set pal­ve­lut ja tuo uuden­lai­sen urbaa­nin asu­mis­vaih­toeh­don niil­le, jot­ka halua­vat asua omas­sa talos­saan, mut­ta sil­ti kaupungissa.
    Ehdo­tam­me lisäk­si, että:
    Yleis­kaa­vas­sa tulee varau­tua myös ennus­tet­tua suu­rem­paan kas­vuun. Hel­sin­gin tämän­het­ki­sel­lä väes­tön­kas­vu­vauh­dil­la yleis­kaa­van asut­ta­mis­ta­voi­te (250 000 uut­ta aukas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä) täyt­tyy jo huo­mat­ta­vas­ti ennen vuot­ta 2050.
    Toteut­ta­mis­suun­nit­te­lus­sa prio­ri­soi­daan hank­kei­ta, jot­ka kiin­nit­ty­vät suo­raan ole­mas­sao­le­vaan kan­ta­kau­pun­kiin, ja eri­tyi­ses­ti kan­ta­kau­pun­gin täydennysrakentamishankkeita.
    Hert­to­nie­men, Roi­hu­pel­lon, Vii­kin­ran­nan, Pitä­jän­mäen ja Kona­lan teol­li­suusa­lu­eet mer­ki­tään kan­ta­kau­pun­ki-mer­kin­näl­lä ja nii­tä kehi­te­tään sekoit­tu­nee­na kau­pun­ki­ra­ken­tee­na. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to kehit­tää uusia kort­te­li­mal­le­ja, jois­sa pien­teol­li­suus, toi­mis­to­työ­pai­kat ja asu­mi­nen voi­vat elää samas­sa ympä­ris­tös­sä rin­nak­kain ja pääl­le­käin. Täs­tä hyö­ty­vät niin yri­tyk­set kuin asukkaatkin.
    Lah­den­väy­län bule­var­di­soi­mi­nen kan­nat­taa sekä lii­ken­teel­lis­ten haas­tei­den, kus­tan­nus­ten, että Vii­kin­ran­nan teol­li­suusa­lu­een pit­kien tont­ti­vuo­krien vuok­si jät­tää ajal­le, jol­loin koke­mus­ta bule­var­di­soi­mi­ses­ta on ker­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti enemmän
    Munk­ki­vuo­ren ja Pitä­jän­mäen alu­eel­la tulee kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta sii­hen, että alu­eet nivou­tu­vat yhte­näi­sek­si kau­pun­ki­ra­ken­teek­si ja edis­te­tään näin ver­kos­to­kau­pun­gin syn­ty­mis­tä. Yksi vaih­toeh­to tämän toteut­ta­mi­seen on tuo­da kau­pun­ki­ra­ken­ne sor­me­na Munk­ki­vuo­res­ta Pitä­jän­mäen suun­taan kar­ta­non ja met­sän väliin jää­vän vyö­hyk­keen kaut­ta. https://dl.dropboxusercontent.com/…/Yleiskaava%20Munkkivuor…
    Ratik­ka­verk­koa tulee kut­sua yhden­mu­kai­ses­ti ratik­ka­ver­kok­si ja piir­tää ne samal­la mer­kin­näl­lä. Nyt kaa­va sisäl­tää kah­den­lais­ta ratik­ka­ra­taa, jois­ta toi­nen saat­taa olla met­ro ja toi­nen saat­taa olla bus­si. Täl­lai­nen luo epä­var­muut­ta sii­tä, mitä ollaan teke­mäs­sä. Jouk­ko­lii­ken­teen ver­kos­to­mai­sen run­ko­lin­ja­ra­ken­teen onnis­tu­mi­sen edel­ly­tys on, että se kul­kee vain jouk­ko­lii­ken­teel­le tar­koi­te­tuil­la kais­toil­la. Kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­tu­vien bule­var­dien alu­eel­la pika­ra­tik­ka­rat­kai­su on sekä lii­ken­teel­li­ses­ti että talou­del­li­ses­ti tehok­kain rat­kai­su lii­ken­ne­tar­pei­den tyydyttämiseen.
    Kan­ta­kau­pun­ki­mer­kin­tä tulee laa­jen­taa Nor­dens­kiöl­din­ka­dun ja Töö­lön­lah­den väli­sel­lä alu­eel­la asfal­toi­dul­le ja raken­ne­tul­le alu­eel­le vihe­ra­lue­mer­kin­nän sijas­ta. Alu­eel­la on myös mer­kit­tä­vää poten­ti­aa­lia kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­seen eri­tyi­ses­ti Män­ty­mäen ken­täl­lä, Vauh­ti­tien ja Nor­dens­kiöl­din­ka­dun varressa.
    Pasi­la on saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan paras alue koko Suo­mes­sa. Sik­si Poh­jois-Pasi­las­sa VR:n varik­koa­lu­een (yhdys­kun­ta­tek­ni­sen huol­lon alu­eek­si mer­kit­ty) käyt­töön­ot­toa asun­to ja työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­seen tulee sel­vit­tää yhteis­työs­sä val­tion kans­sa. On tut­kit­ta­va sekä vaih­toeh­to, jos­sa varik­koa­lue siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan kau­pun­gin laa­je­ne­mi­sen tiel­tä, että vaih­toeh­to jos­sa varik­koa­lu­een kokoa supis­te­taan mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä vas­taa­maan parem­min sitä kokoa, jon­ka täl­lai­set varik­koa­lu­eet muis­sa saman koko­luo­kan kau­pun­geis­sa vaativa.
    Ase­ma­kaa­voi­tus­ta tulee nopeut­taa. Kau­pun­gin tulee yllä­pi­tää tule­vai­suu­des­sa jat­ku­vas­ti nykyis­tä mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­paa yleis­kaa­va- ja ase­ma­kaa­va­va­ran­toa, jot­ta raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­set voi­daan tur­va­ta tulevaisuudessakin.
    Kehä I tulee muut­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si Itä­kes­kuk­sen ja Lah­den­väy­län välil­lä. Näin tue­taan itä-Hel­sin­gin kehittymistä.
    Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin on ryh­mä on kai­kil­le niil­le, joi­den mie­les­tä Hel­sin­gin seu­dul­la on aivan lii­an vähän oike­aa kau­pun­kia. Tiheäs­ti raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­kort­te­lei­ta, joi­den kivi­ja­lat ovat pik­ku­liik­kei­tä täyn­nä ja jois­sa on sopi­vas­ti puis­to­ja luo­mas­sa kau­pun­ki­lai­sil­le koh­taus­paik­ko­ja. Tämä mie­li­pi­de on syn­ty­nyt yhteis­työs­sä kes­kus­te­lus­sa ryh­män Facebook-sivulla.

  9. Täs­sä kan­nan­o­ton teks­ti koko­nai­suu­des­saan niil­le, jot­ka eivät pää­se luke­maan sitä Face­boo­kis­ta. Sen voi alle­kir­joit­taa myös lähet­tä­mäl­lä säh­kö­pos­tia minul­le osoit­tee­seen jaakko.sarela@gmail.com

    Hel­sin­ki on jul­kais­sut uuden yleis­kaa­van luon­nok­sen. Sen tavoi­te on tii­vis­tää kau­pun­kia ja asut­taa 250 000 uut­ta asu­kas­ta Hel­sin­kiin vuo­teen 2050 mennessä.

    Me alle­kir­joit­ta­jat Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mäs­tä haluam­me kiit­tää yleis­kaa­va­luon­nos­ta urbaa­nis­ta ottees­ta ja tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen tuo­mi­ses­ta takai­sin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Eri­tyi­ses­ti pidäm­me arvok­kaa­na (1) tavoi­tet­ta raken­taa mer­kit­tä­väs­ti lisää sekoit­tu­nut­ta kau­pun­kia iso­jen sisään­tu­lo­väy­lien var­teen bule­var­di­soi­mal­la ne, (2) sekoit­tu­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­ta­kau­pun­ki ‑mer­kin­nän käyt­töön­ot­toa ja (3) sitä, että erot­te­lus­ta eri talo­tyyp­pien mukaan on luo­vut­tu. Eri­tyi­ses­ti kii­täm­me suun­ni­tel­maa län­si-Hel­sin­gin osal­ta, jos­sa iso­jen väy­lien bule­var­di­soi­mi­nen ja raken­ta­mi­nen yhdis­tää yksi­näi­set lähiöt rai­de­ver­kos­tol­la siten, että
    alu­eel­le syn­tyy toi­mi­vaa ver­kos­to­kau­pun­kia ja laa­du­kas­ta urbaa­nia ympäristöä.

    Tii­viil­lä kau­pun­gil­la on tut­ki­tus­ti monia etu­ja, joi­ta suu­ri jouk­ko kau­pun­ki­lai­sia tar­vit­see. Se tar­jo­aa moni­puo­li­set pal­ve­lut, työ­paik­ko­jen ja pal­ve­lui­den hyvän saa­vu­tet­ta­vuu­den, mah­dol­li­suu­den raken­taa viih­tyi­sää käve­ly-ympä­ris­töä ja kau­pun­gin stra­te­gian mukai­ses­ti suu­rem­man kul­ku­ta­pao­suu­den käve­lyl­le, pyö­räi­lyl­le ja jouk­ko­lii­ken­teel­le. Tii­vis raken­ta­mi­nen sääs­tää vih­re­ää ja luo edel­ly­tyk­set talous­kas­vul­le. Kaa­vaa tulee jat­ko­suun­nit­te­lus­sa kehit­tää yhä urbaa­nim­paan ja tii­viim­pään suun­taan. Samal­la voi­daan luo­pua jois­ta­kin suun­ni­tel­luis­ta kau­pun­ki­ra­ken­teen laa­jen­nok­sis­ta viheralueille.

    Nykyis­ten pien­ta­loa­luei­den kort­te­lia­luei­den mak­si­mi­te­hok­kuut­ta tulee nos­taa ehdo­te­tus­ta 0,4:stä tun­tu­vas­ti ylös­päin esi­mer­kik­si kort­te­li­te­hok­kuu­teen 1. Tämä mah­dol­lis­taa vuo­si­kym­me­nien aika­na pien­ta­loa­luei­den orgaa­ni­sen kas­vun ja tii­vis­ty­mi­sen euroop­pa­lai­sek­si pien­ta­lo­val­tai­sek­si kau­pun­kiym­pä­ris­tök­si, jon­ka asu­kas­mää­rä elät­tää laa­duk­kaat pai­kal­li­set pal­ve­lut ja tuo uuden­lai­sen urbaa­nin asu­mis­vaih­toeh­don niil­le, jot­ka halua­vat asua omas­sa talos­saan, mut­ta sil­ti kaupungissa.

    Ehdo­tam­me lisäk­si, että:
    Yleis­kaa­vas­sa tulee varau­tua myös ennus­tet­tua suu­rem­paan kas­vuun. Hel­sin­gin tämän­het­ki­sel­lä väes­tön­kas­vu­vauh­dil­la yleis­kaa­van asut­ta­mis­ta­voi­te (250 000 uut­ta aukas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä) täyt­tyy jo huo­mat­ta­vas­ti ennen vuot­ta 2050.

    Toteut­ta­mis­suun­nit­te­lus­sa prio­ri­soi­daan hank­kei­ta, jot­ka kiin­nit­ty­vät suo­raan ole­mas­sao­le­vaan kan­ta­kau­pun­kiin, ja eri­tyi­ses­ti kan­ta­kau­pun­gin täydennysrakentamishankkeita.

    Hert­to­nie­men, Roi­hu­pel­lon, Vii­kin­ran­nan, Pitä­jän­mäen ja Kona­lan teol­li­suusa­lu­eet mer­ki­tään kan­ta­kau­pun­ki-mer­kin­näl­lä ja nii­tä kehi­te­tään sekoit­tu­nee­na kau­pun­ki­ra­ken­tee­na. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to kehit­tää uusia kort­te­li­mal­le­ja, jois­sa pien­teol­li­suus, toi­mis­to­työ­pai­kat ja asu­mi­nen voi­vat elää samas­sa ympä­ris­tös­sä rin­nak­kain ja pääl­le­käin. Täs­tä hyö­ty­vät niin yri­tyk­set kuin asukkaatkin.

    Lah­den­väy­län bule­var­di­soi­mi­nen kan­nat­taa sekä lii­ken­teel­lis­ten haas­tei­den, kus­tan­nus­ten, että Vii­kin­ran­nan teol­li­suusa­lu­een pit­kien tont­ti­vuo­krien vuok­si jät­tää ajal­le, jol­loin koke­mus­ta bule­var­di­soi­mi­ses­ta on ker­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti enemmän.

    Munk­ki­vuo­ren ja Pitä­jän­mäen alu­eel­la tulee kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta sii­hen, että alu­eet nivou­tu­vat yhte­näi­sek­si kau­pun­ki­ra­ken­teek­si ja edis­te­tään näin ver­kos­to­kau­pun­gin syn­ty­mis­tä. Yksi vaih­toeh­to tämän toteut­ta­mi­seen on tuo­da kau­pun­ki­ra­ken­ne sor­me­na Munk­ki­vuo­res­ta Pitä­jän­mäen suun­taan kar­ta­non ja met­sän väliin jää­vän vyö­hyk­keen kautta. 

    Ratik­ka­verk­koa tulee kut­sua yhden­mu­kai­ses­ti ratik­ka­ver­kok­si ja piir­tää ne samal­la mer­kin­näl­lä. Nyt kaa­va sisäl­tää kah­den­lais­ta ratik­ka­ra­taa, jois­ta toi­nen saat­taa olla met­ro ja toi­nen saat­taa olla bus­si. Täl­lai­nen luo epä­var­muut­ta sii­tä, mitä ollaan teke­mäs­sä. Jouk­ko­lii­ken­teen ver­kos­to­mai­sen run­ko­lin­ja­ra­ken­teen onnis­tu­mi­sen edel­ly­tys on, että se kul­kee vain jouk­ko­lii­ken­teel­le tar­koi­te­tuil­la kais­toil­la. Kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­tu­vien bule­var­dien alu­eel­la pika­ra­tik­ka­rat­kai­su on sekä lii­ken­teel­li­ses­ti että talou­del­li­ses­ti tehok­kain rat­kai­su lii­ken­ne­tar­pei­den tyydyttämiseen. 

    Kan­ta­kau­pun­ki­mer­kin­tä tulee laa­jen­taa Nor­dens­kiöl­din­ka­dun ja Töö­lön­lah­den väli­sel­lä alu­eel­la asfal­toi­dul­le ja raken­ne­tul­le alu­eel­le vihe­ra­lue­mer­kin­nän sijas­ta. Alu­eel­la on myös mer­kit­tä­vää poten­ti­aa­lia kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­seen eri­tyi­ses­ti Män­ty­mäen ken­täl­lä, Vauh­ti­tien ja Nor­dens­kiöl­din­ka­dun varressa. 

    Pasi­la on saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan paras alue koko Suo­mes­sa. Sik­si Poh­jois-Pasi­las­sa VR:n varik­koa­lu­een (yhdys­kun­ta­tek­ni­sen huol­lon alu­eek­si mer­kit­ty) käyt­töön­ot­toa asun­to ja työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­seen tulee sel­vit­tää yhteis­työs­sä val­tion kans­sa. On tut­kit­ta­va sekä vaih­toeh­to, jos­sa varik­koa­lue siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan kau­pun­gin laa­je­ne­mi­sen tiel­tä, että vaih­toeh­to jos­sa varik­koa­lu­een kokoa supis­te­taan mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä vas­taa­maan parem­min sitä kokoa, jon­ka täl­lai­set varik­koa­lu­eet muis­sa saman koko­luo­kan kau­pun­geis­sa vaativa. 

    Ase­ma­kaa­voi­tus­ta tulee nopeut­taa. Kau­pun­gin tulee yllä­pi­tää tule­vai­suu­des­sa jat­ku­vas­ti nykyis­tä mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­paa yleis­kaa­va- ja ase­ma­kaa­va­va­ran­toa, jot­ta raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­set voi­daan tur­va­ta tulevaisuudessakin. 

    Kehä I tulee muut­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si Itä­kes­kuk­sen ja Lah­den­väy­län välil­lä. Näin tue­taan itä-Hel­sin­gin kehittymistä.

    Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin on ryh­mä on kai­kil­le niil­le, joi­den mie­les­tä Hel­sin­gin seu­dul­la on aivan lii­an vähän oike­aa kau­pun­kia. Tiheäs­ti raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­kort­te­lei­ta, joi­den kivi­ja­lat ovat pik­ku­liik­kei­tä täyn­nä ja jois­sa on sopi­vas­ti puis­to­ja luo­mas­sa kau­pun­ki­lai­sil­le koh­taus­paik­ko­ja. Tämä mie­li­pi­de on syn­ty­nyt yhteis­työs­sä kes­kus­te­lus­sa ryh­män Facebook-sivulla.

  10. A: Link­ki vaa­tii kir­jau­tu­mi­sen naa­ma­kir­jaan. Onko ryh­mä avoin ei-naa­ma­kir­ja­lai­sil­le ollenkaan?

    On, tosin osal­lis­tu­mi­nen on kovin vai­kea­ta FB:a käyt­tä­mät­tä. Elä­mä on valin­to­ja, jot­kut niis­tä sul­ke­vat joi­ta­kin jut­tu­ja pois.

    Kai­kis­ta viois­taan huo­li­mat­ta FB on lähes ainoa kel­vol­li­nen yhteis­työ­vä­li­ne. Parem­paa­kaan ei ole ennen kuin D‑Cent-pro­jek­ti valmistuu.

  11. Val­ta­van suo­sit­tua tuo, sen­hän on alle­kir­joi­ta­nut jo mel­kein nel­jä­kym­men­tä (40) ihmistä!

  12. Nim­byt eivät osaa aja­tel­la tar­peek­si laajakatseisesti.” 

    Lue: nim­byt eivät alle­kir­joi­ta äly­kää­piö­mäis­tä ja epä­mää­räis­tä ‘kes­tä­vän kehi­tyk­sen’ ideo­lo­gi­aa, jon­ka mukaan mm. yksi­tyi­sau­toi­lu tulee kiel­tää ja kan­sa sul­loa ahtaa­seen sump­puun. Niin ja ovat­pa­han vie­lä piru­lai­set epäihqu­ja por­va­rei­ta­kin omistusasuntoineen!!!11!!

  13. Sak­ke:
    Jos “taka­pi­hal­la” on tilaa alle 10 met­riä naa­pu­rin tont­tiin, niin mik­si ihmees­sä sii­hen rakoon pitäi­si rakentaa? 

    Asia on päi­vän­sel­vä, aina­kin siel­lä min­ne päi­vä­kin jos­kus pais­taa: Jos tilaa on vähän, ei sin­ne enää mah­du lisää, ellei ale­ta sullomaan. 

    Jokai­nen tar­vit­see oman tilan­sa. Mm. täs­tä syys­tä kanan­mu­nat myy­dään yleen­sä pus­sien sijaan muna­ken­nois­sa, jois­sa jokais­ta var­ten on varat­tu oma, riit­tä­vä tilan­sa. Lii­kaa tii­vis­tä­mäl­lä meni­si­vät kuo­ret rik­ki ja sekai­sin syö­tä­vien aines­ten kans­sa, muut­tuen syö­mä­kel­vot­to­mak­si kok­ke­lik­si, sot­kien pahim­mil­laan vie­lä ympäristönsäkin.

    Eri asia on sit­ten siel­lä, mis­sä siel­lä taka­pi­hal­la on tilaa heh­taa­ri­kau­pal­la (lue: riit­tä­väs­ti) eikä raken­ta­mi­nen pilai­si esi­mer­kik­si ainut­laa­tui­sia, mer­kit­tä­viä tai tär­kei­tä kult­tuu­riin, luon­toon, eri­tyi­ses­ti lähi­luon­toon, ava­riin mai­se­miin, kau­nii­siin näky­miin tai sosi­aa­li­siin seik­koi­hin liit­ty­viä arvo­ja. Eikö­hän se Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­ki tai­da näis­tä asiois­ta jota­kin ihan pykä­liin kir­jat­tu­na sanoa. Laki on käsit­tääk­se­ni sama maas­sam­me kaikkialla.

  14. Aika kau­ka­na ollaan kes­tä­väs­tä, jos nel­jän­nes­mil­joo­nan väes­tön­kas­vua kut­su­taan kes­tä­väk­si kehi­tyk­sek­si vain sil­lä perus­teel­la, että tar­koi­tus on saa­da hei­dät käyt­tä­mään vähän enem­män jul­kis­ta lii­ken­net­tä ja raken­nuk­set vähän tii­viim­min. Oikeas­ti mitään muu­ta ei ole saa­vu­tet­ta­vis­sa kuin sääs­ty­vää luon­toa raken­ta­mi­sel­ta tii­vis­tä­mi­sen kaut­ta, mut­ta seu­raa­va nel­jän­nes­mil­joo­na täyt­tää sit­ten sen­kin tilan joka nyt mah­dol­li­ses­ti sääs­tyy. Sik­si kes­tä­vä kas­vu onkin itse­ris­ti­rii­ta, ja sur­ke­aa onkin että ympä­ris­tö­ak­ti­vis­mi onkin muut­tu­nut luon­non­suo­je­lus­ta clean­tech-akti­vis­mik­si, jos­sa luon­to useim­mi­ten jää jal­koi­hin. Jos­tain syys­tä vih­reän teol­li­suu­den syn­nit ovat puh­tai­ta, vaik­ka useim­mi­ten ne ovat vain jat­koa van­hal­le tuhosysteemille. 

    Näh­tä­väs­ti vih­reis­tä ei ole pysäyt­tä­mään luon­non katoa­mis­ta, tai edes huo­maa­maan sitä. Mitä­kö­hän miet­ti­vät sit­ten muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­tä, kun nykyi­set vih­reät vain kat­soi­vat tär­keäk­si pitää yllä sitä kehi­tys­tä, joka tuho­aa tämän maapallon.

  15. Lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin ‑aja­tuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sil­le syn­tyy auto­maat­ti­ses­ti pik­ku putiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta, vii­ni­baa­re­ja, ravin­to­loi­ta, kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja itu­myy­mä­löi­tä, kun­han vaan talot raken­ne­taan riit­tä­vän tiheäs­ti toi­siin­sa kiin­ni ikku­nat vastakkain.

    Meri­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat oman aikan­sa urbaa­ne­ja kau­pun­gi­no­sia, mut­ta eipä ole siel­lä­kään lii­em­mäl­ti kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja vii­ni­baa­re­ja näky­nyt. No, Pasi­las­sa on sen­tään yksi kivijalkamoskeija.

  16. Mik­ko Särelä:

    Pasi­la on saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan paras alue koko Suo­mes­sa. Sik­si Poh­jois-Pasi­las­sa VR:n varik­koa­lu­een (yhdys­kun­ta­tek­ni­sen huol­lon alu­eek­si mer­kit­ty) käyt­töön­ot­toa asun­to ja työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­seen tulee sel­vit­tää yhteis­työs­sä val­tion kans­sa. On tut­kit­ta­va sekä vaih­toeh­to, jos­sa varik­koa­lue siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan kau­pun­gin laa­je­ne­mi­sen tiel­tä, että vaih­toeh­to jos­sa varik­koa­lu­een kokoa supis­te­taan mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä vas­taa­maan parem­min sitä kokoa, jon­ka täl­lai­set varik­koa­lu­eet muis­sa saman koko­luo­kan kau­pun­geis­sa vaativa.”

    Tämä alue rake­nent­tiin ML-kes­kuk­sek­si (jon­ka muis­to­na 70-luvul­ta aina luen mark­si­mi-leni­ni­mis­kes­kuk­sek­si.- rake­nent­tiin 60–70 luvul­la. Tun­net­tiin nimel­lä Pasi­la-pro­jek­ti, kun kou­lun voik­ka­tun­neil­la kävin siel­lä päin suun­nis­ta­mas­sa.- Alue on laa­ja, 1800 x 2700 met­riä eli lähes 5 km². Mut­ta saman­lai­set alu­eet, ehkä kah­te­na pie­nem­pä­nä alu­ee­na on Tuk­hol­mas­sa­kin Cen­ta­ril­ta poh­joi­seen Sol­nas­sa ja ete­lään samoin n 6 km pääs­sä keskusasemalta. 

    Ja Tuk­hol­ma on läpi­kul­ku- ei pää­tea­se­ma, kuten Hel­sin­ki. en tosin tie­dä, mis­tä kau­ko­ju­nat läh­teä­vät, kun omat koke­muk­se­ni Ruot­sin rau­ta­teis­ta rajoit­tu­vat 70-luvun alkuun esim. mat­kal­le Tuk­hol­mas­ta Köö­pen­ha­mi­nan ja Köl­nin kaut­ta Base­liin. Oli­sin tie­ten­kin voi­nut samaan vai­vaan jat­kaa Mila­noon, mut­ta suun­ta­na oli Langres.

    Seu­raa­va mah­dol­li­suus raken­taa uusi rata­pi­ha-alue oli­si vas­ta Kera­van jälkeen…

  17. Lisät­tä­vä edelliseen.

    Laa­ja ‑alue sisäl­tää myös rek­ka­ter­mi­naa­lin, joka siir­re­tään pois ja tilal­le tulee asun­to­ja. VR:n varik­ko­lau on ehkä alle puo­let koo alueesta.

  18. Mau­rizio:
    “Nim­byt eivät osaa aja­tel­la tar­peek­si laajakatseisesti.” 

    Lue: nim­byt eivät alle­kir­joi­ta äly­kää­piö­mäis­tä ja epä­mää­räis­tä ‘kes­tä­vän kehi­tyk­sen’ ideo­lo­gi­aa, jon­ka mukaan mm. yksi­tyi­sau­toi­lu tulee kiel­tää ja kan­sa sul­loa ahtaa­seen sump­puun. Niin ja ovat­pa­han vie­lä piru­lai­set epäihqu­ja por­va­rei­ta­kin omistusasuntoineen!!!11!!

    Miten sit­ten ahtai­den katu­kui­lu­jen kes­kel­lä voi­si oppia ajat­te­le­maan laa­ja­kat­sei­ses­ti? Onko ehkä tar­koi­tus tuot­taa seu­raa­vis­ta suku­pol­vis­ta entis­tä kapeakatseisempia?

    Mitä voi­vat sam­ma­kot kai­von poh­jal­la tie­tää mitään sii­tä, mitä kaik­kea maan­pin­nal­la voi lähi­luon­to laa­jal­la skaa­lal­la ja pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tar­jo­ta? Vaa­ro­ja, ehkä nii­tä­kin, mut­ta sen lisäk­si val­tai­san mää­rän eri­lai­sia elä­myk­siä. Sanon­ko, kyl­lä sanon: se on elä­män, pit­kän tai lyhyen, rikkautta. 

    PS. Tai­sin muu­ten vii­me kesä­nä lopul­ta­kin onnis­tua valo­ku­vaa­maan har­maa­hai­ka­ran Telk­kä­ku­jan vie­rel­lä, siel­lä, vie­rel­lä ruo­vi­kon, mis­sä vesi­lin­nut pesi­vät, ja mihin Kau­pun­gin­val­tuus­ton tam­mi­kuus­sa hyväk­sy­mä osay­leis­kaa­va käsit­tääk­se­ni antaa (vai antaa­ko?) jon­kin­lai­sen oikeu­den rah­da­ta lou­het­ta ja soraa moni­met­ri­set kerrokset. 

    Koi­vusaa­ren toi­sel­la puo­lel­la, lähel­lä jään reu­naa, oli telk­kiä ja iso­kos­ke­loi­ta­kin pai­kal­la jo yhteen­sä yli kym­me­nen. Laut­ta­saa­ren Län­siu­la­pan­nie­men takaa suun­ta­si lai­va ula­pal­le. Yksi jout­sen len­si, tuol­la län­ti­sen Hel­sin­gin Koi­vusaa­ren suun­nal­la tois­tai­sek­si molem­min puo­lin avoi­men Län­si­väy­län yli. Minä kysyn: mitä teki­si jout­sen kapea­kat­seis­ten ihmis­ten bulevardilla?

  19. Juk­ka: …Vuo­kral­la asu­jat vaa­ti­vat loput­to­mas­ti uusia vuo­kra­ta­lo­ja ja mie­lum­min par­hail­le pai­kol­le, joi­ta on onnis­tuut­tu sääs­tä­mään raken­ta­mi­sel­ta virkistysalueina. 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta Hel­sin­gis­sä on lii­kaa risu­koi­ta, joi­ta kut­su­taan vir­kis­ty­sa­lueik­si. Itse olen syn­ty­nyt kau­pun­gis­sa ja haluan asua kau­pun­gis­sa. Kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­sa on omat etun­sa, joi­ta ei lii­an har­vaan raken­ne­tus­sa Hel­sin­gis­sä synny.

    Se on tot­ta, että Hel­sin­gis­sä ei nyky­me­nol­la myös­kään syn­ny oma­lei­mai­sia asui­na­luei­ta. Ran­ta-alueil­le ei ole mitään jär­keä raken­taa vuo­kra­tuo­tan­toa ja vas­taa­vas­ti kovan rahan asun­not eivät ter­vees­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa kuu­lu vuo­kra-asun­to­jen sekaan.

  20. Urbaa­ni Pasi­las­sa:
    Lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin ‑aja­tuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sil­le syn­tyy auto­maat­ti­ses­ti pik­ku putiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta, vii­ni­baa­re­ja, ravin­to­loi­ta, kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja itumyymälöitä… 

    Itu-kau­pois­ta ei niin väliä, mut­ta pari liha­kaup­paa Haka­nie­men hal­lin lisäk­si oli­si kiva. 😉 Jot­ta syn­tyy kau­pun­käyn­tiä, pitää olla riit­tä­vät ihmis­vir­rat. Ihmis­vir­to­ja saa­daan vain, kun on sekai­sin asu­mis­ta ja toi­mi­ti­lo­ja. Kau­pun­gis­sa pitäi­si olla jul­ki­nen lii­ken­ne, joka toi­mii. Hel­sin­ki vain on niin pie­ni ja har­vaan raken­net­tu, ettei jul­ki­nen lii­ken­ne ole kan­nat­ta­vaa kuin aivan nie­men kär­jes­sä. Tämän takia hen­ki­lö­au­to on käy­tän­nös­sä ainoa vaih­toeh­to pää­osal­le liik­ku­jis­ta. Har­val­la on saman spå­ra­lin­jan var­rel­la sekä koti, työ­paik­ka että stocka.

    Hel­sin­gin ongel­ma on her­ra Jean­ne­ret-Gris, jon­ka oppe­ja jot­kut kuun­te­li­vat sodan jäl­keen, kun Hel­sin­kiä oli­si pitä­nyt raken­taa. Meil­tä puut­tuu 60-vuot­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta. Nyt on onnek­si vähän yri­tys­tä, mut­ta oike­aa suun­taa ei ole vie­lä löy­ty­nyt. Ara­bian­ran­ta oli fias­ko. Kala­sa­ta­ma ja Jät­kä­saa­ri jo vähän parem­pia, mut­ta ihan kau­pun­ki­mai­sik­si nii­tä ei oikein hyväl­lä omal­la­tun­nol­la voi kut­sua. Öljy­sa­ta­ma oli­kin taas täy­del­li­nen katastrofi.

  21. Ikä­viä nämä kan­na­no­tot, jot­ka saat­ta­vat olla sinän­sä hyviä­kin, mut­ta eivät oikeas­ti avoi­mia meil­le kai­kil­le. Face­book-väen sisä­pii­rin juttuja.

  22. Urbaa­ni Pasi­las­sa:
    Lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin ‑aja­tuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sil­le syn­tyy auto­maat­ti­ses­ti pik­ku putiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta, vii­ni­baa­re­ja, ravin­to­loi­ta, kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja itu­myy­mä­löi­tä, kun­han vaan talot raken­ne­taan riit­tä­vän tiheäs­ti toi­siin­sa kiin­ni ikku­nat vastakkain. 

    Noin äkki­sel­tään on intuiii­vi­ses­ti uskot­ta­vaa, että kah­vil­lan kan­nat­ta­vuu­del­la lie­nee jotain teke­mis­tä sen kans­sa onko sil­lä asiak­kai­ta, jon­ka taas tyh­mem­pi kuvit­te­li­si kor­re­loi­van sen kans­sa kuin­ka pal­jon sen ympä­ril­lä asuu ihmi­siä. Mut­ta ei tämä sel­keäs­ti­kään niin mene ihan vain sik­si että sinä niin sanot, käyt­täen esi­merk­ki­nä kah­ta muus­ta kau­pun­gis­ta irral­leen raken­nut­tua lähiö, ja kos­ka niin lukee inter­ne­tis­sä se on var­mas­ti tot­ta. Anteek­si, riit­tä­köö sovi­tuk­sek­si että aje­taan jat­kos­sa lähi­pal­ve­lui­ta paik­koi­hin jos­sa on mah­dol­li­sim­man vähän talo­ja, mikä voi­si men­nä pie­leen, vai pitää­kö tääl­lä Kur­vis­sa tui­ka­ta vie­rei­nen umpi­kort­te­li tuleen? Kun sii­nä menee kau­pun­gin paras vii­ni­baa­ri samal­la, niin en oikein viitsisi.

  23. tpyy­luo­ma: Noin äkki­sel­tään on intuiii­vi­ses­ti uskot­ta­vaa, että kah­vil­lan kan­nat­ta­vuu­del­la lie­nee jotain teke­mis­tä sen kans­sa onko sil­lä asiak­kai­ta, jon­ka taas tyh­mem­pi kuvit­te­li­si kor­re­loi­van sen kans­sa kuin­ka pal­jon sen ympä­ril­lä asuu ihmi­siä. Mut­ta ei tämä sel­keäs­ti­kään niin mene ihan vain sik­si että sinä niin sanot, käyt­täen esi­merk­ki­nä kah­ta muus­ta kau­pun­gis­ta irral­leen raken­nut­tua lähiö, ja kos­ka niin lukee inter­ne­tis­sä se on var­mas­ti tot­ta. Anteek­si, riit­tä­köö sovi­tuk­sek­si että aje­taan jat­kos­sa lähi­pal­ve­lui­ta paik­koi­hin jos­sa on mah­dol­li­sim­man vähän talo­ja, mikä voi­si men­nä pie­leen, vai pitää­kö tääl­lä Kur­vis­sa tui­ka­ta vie­rei­nen umpi­kort­te­li tuleen? Kun sii­nä menee kau­pun­gin paras vii­ni­baa­ri samal­la, niin en oikein viitsisi.

    Voi­han jäkytijäk. 

    Pasi­lois­sa on yhteen­sä lähe 9000 asu­kas­ta. siis koht­lai­sen kau­pun­gin ver­ran. Ja työ­paik­ko­ja vaik­ka muil­le jakaa. — Me suo­ma­lai­set emme vain har­rat­sa kah­vi­loi­sa käy­mis­tä, vali­tet­ta­vas­ti. Olem­me metsäkansaa.

  24. Vähöän off-topic, innoi­tu­nut­ta käyttörunoutta:

    Sie­mens ja Are­va ne yhte­hen soppii.
    Nyt­ten ne pas­saan pussauskoppiin.
    Niks ja naks.
    Nii­le syn­tyi bugia kaks.

  25. kor­re­loi­van sen kans­sa kuin­ka pal­jon sen ympä­ril­lä asuu ihmisiä” 

    Tie­ten­kin tar­vi­taan riit­tä­vää mark­ki­na­poh­jaa, mut­ta mui­ta pal­ve­lui­den muo­dos­tu­mi­seen ja suun­tau­tu­mi­seen vai­kut­ta­via teki­jöi­tä ovat mm. nii­den hin­ta­ta­so, asu­jai­mis­ton osto­voi­ma, seu­dun ylei­nen sosi­aa­li­nen ongelmaisuus/ongelmattomuus ja ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­nen mieltymyskirjo. 

    Hips­te­ri­jen­gi tun­tuu kuvit­te­le­van, että kun mes­ta sur­vo­taan täy­teen beto­ni­laa­ti­koi­ta, muut­tuu se koht­sil­lään auto­maa­gil­li­ses­ti jon­kin­lai­sek­si Poh­jo­lan Ber­lii­nik­si. No jos näin on, niin min­kä takia pal­ve­lut ovat Hel­sin­gin perin­tei­sil­lä­kin umpi­kort­te­lia­sui­na­lueil­la Ber­lii­niin ver­rat­tu­na var­sin köy­käi­siä tai perä­ti olemattomia? 

    Vih­je: niin ja vas­taus­ta­han ette kyl­lä tule raken­nus­ti­hey­des­tä tai sen puut­tees­ta löy­tä­mään. Esim. mai­nit­tu Sak­san pää­kau­pun­ki on itse asias­sa koko­nai­suu­des­saan var­sin _harvaan_ raken­net­tu — ja sil­ti sel­lais­ta edes agraa­ri­hen­kis­tä tup­pu­nurk­kaus­ta ei siel­tä löy­dy­kään, jon­ka kylän­rai­til­la ei oli­si vähin­tään­kin paa­ka­rin­lii­ket­tä, ita­lia­lais­ta ravin­to­laa ja Spät­kau­fia (ja usein jon­kun _omakotitalon_ pihal­la viih­tyi­sää Bier­gar­te­nia, niin että sepä sii­tä tii­vis­tä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­des­tä). Joten vetä­kää­pä eko­be­to­ni-ihmi­set toi­ses­ta narus­ta pliis, kos­ka se ensim­mäi­nen otti ja katkesi… 

    PS. Mul­la on ollut yllä­mai­ni­tus­sa sta­dis­sa kak­kos­kämp­pä jo vuo­si­kausia, joten kat­son kyl­lä hank­ki­nee­ni jotain ihan _oikeatakin_ pai­kal­lis­tun­te­mus­ta mes­tas­ta tähän ikään mennessä.

    1. Jos Ber­lii­ni on har­vaan raken­net­tu, on meil­lä näkö­jään aika pal­jon tii­vis­tä­mis­tä että pääs­tään edesw har­vaan rakennetuksi.

  26. Maa­il­ma on men­nyt kum­mal­li­sek­si. Ole­mas­sao­le­vat puis­tot ja vihe­ra­lu­eet halu­taan kaik­ki muut­taa ker­ros­ta­loa­sun­noik­si ja lii­ken­ne­väy­lik­si siel­lä mis­sä ihmi­set luon­nos­taan liik­ku­vat, ja sit­ten istu­tuk­set raken­ne­taan talo­jen katoille.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Ber­lii­ni on har­vaan raken­net­tu, on meil­lä näkö­jään aika pal­jon tii­vis­tä­mis­tä että pääs­tään edesw har­vaan rakennetuksi.

    Wiki­pe­dian mukaan Ber­lii­ni koko­nais­pin­ta-ala on 892 km² ja väki­lu­ku 3 419 623 ja asukastiheys
    3 834 as./km². Tämä käsit­tää koko osa­val­tion. Pots­dam ei kuu­lu Ber­lii­niin, vai on oma kau­pun­kin­sa ja Barn­den­bur­gin osa­val­tion pää­kau­pun­ki. Ei huol­ta eli Sans Souci.

    Asus­tin seit­se­män vuot­ta sit­ten Togo­ka­dul­la, noin 4 km (16 min) Friedric­stras­sen ase­mas­ta. Pai­kal­le ris­te­si­vät metro‑, rai­to­tie- ja bus­si­lin­jat. Alue oli kol­mi­ker­rok­sis­ta 20-luvul­la väl­jäs­ti raken­net­tua työläiskaupunginosaa. 

    Nyt maa­han­muut­ta­jien asut­ta­maa pää­osin. Puis­to­ka­dut ja väl­jät puis­to­pi­hat. Kuu­luu Länsi-Berliiniin.

  28. että pääs­tään edes har­vaan rakennetuksi.” 

    Ehkä. Mut­ta kuten yllä jo tote­sin­kin, niin eipä se perin­tei­nen­kään tii­vis kan­ta­kau­pun­ki tääl­lä kovin­kaan kum­mois­ta pal­ve­lu­kir­joa vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na ole onnis­tu­nut luomaan. 

    Siis­pä: jos joku tätä beto­ni­soi­mis­ta nyt sil­ti hin­gul­la halu­aa ajaa, niin olkoot edes rehel­li­nen ja lyö­kööt ideo­lo­gi­set motii­vin­sa pöy­tään kai­ken maa­il­man dii­ba­daa­ban sijaan. Sai­si nimit­täin koko lail­la enem­män arvos­tus­ta täl­lai­sel­ta opponentiltakin.

  29. Kah­vi­loil­le on toi­sis­sa mais­sa toi­sen­lai­sia syi­tä ja mah­dol­li­suuk­sia. Eivät ne mikään itse­tar­koi­tus ol
    En viit­si nime­tä mai­ta ja kau­pun­ke­ja, mut­ta ale­taan sii­tä, että jos­sain muul­la asun­not ovat olleet ahtai­ta ja eivät muu­ten­kan ole täyt­tä­neet Hel­sin­gin kau­pun­gin vaa­ti­muk­sia. Kah­vi­lois­sa ja baa­reis­sa on voi­nut tava­ta. Panee vähän parem­mat kuteet pääl­le. Saa annet­tua vähön toi­sen kuvan kuin mitä siel­lä himassa.
    Kah­vi­las­sa saa juo­da ryyp­py­jä ilman luparumbaa.
    Duu­nis­sa ei ole ohjat­tu hoi­too­noh­jauk­seen kun tulee ruo­ka­tun­nil­ta noi­den anti­mien naut­ti­mi­sen jälkeen.
    Duu­ni­päi­vät voi­vat olla pal­jon pidem­piä kuin tääl­lä, joten sii­nä vähän pidem­mät tauot sopivat.
    Kas­sa­kuit­tia ei ole aina annet­tu ja on voi­nut unoh­tua ker­toa kaik­kea verot­ta­jal­le. Palk­kaa­kin on voi­nut mak­saa unoh­taen osas­ta ker­toa kenellekään.
    Kau­pun­ki ei ole kytän­nyt , että onko var­mas­ti inva­ves­sat, kos­ka tuli ras­va­hor­mi put­sat­tua ym.
    Työn­te­ki­jöi­den ansiot ovat olleet suh­teel­li­sen vaa­ti­mat­to­mia, Kah­vi­lan­pi­tä­jän per­he on töis­sä kahvilassa.

    Onko nämä hyviö vai huo­no­ja jut­tu­ja, kukin voi itse päät­tää kantansa.
    Lisäk­si kelit ovat nois­sa mais­sa sen ver­ran parem­pia, että sitä viit­sii poi­ke­ta, kun ei tar­vit­se advent­ti­soh­jos­sa kyntää.

  30. Mau­rizio:
    “Nim­byt eivät osaa aja­tel­la tar­peek­si laajakatseisesti.” 

    Lue: nim­byt eivät alle­kir­joi­ta äly­kää­piö­mäis­tä ja epä­mää­räis­tä ‘kes­tä­vän kehi­tyk­sen’ ideo­lo­gi­aa, jon­ka mukaan mm. yksi­tyi­sau­toi­lu tulee kiel­tää ja kan­sa sul­loa ahtaa­seen sump­puun. Niin ja ovat­pa­han vie­lä piru­lai­set epäihqu­ja por­va­rei­ta­kin omistusasuntoineen!!!11!!

    Hehe. Kek­si­tään olkiuk­ko­ja. “Nim­by­jen” mie­les­tä Hel­sin­gin tuli­si näyt­tää täl­tä: kuva. LKH-ryh­mä­läis­ten mie­les­tä esim. täl­tä: kuva. Molem­mis­sa on auto­ja, mut­ta ensim­mäi­ses­sä ei nii­den lisäk­si muu­ta ole­kaan ajateltu. 😉

  31. Urbaa­ni Pasi­las­sa:
    Lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin ‑aja­tuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sil­le syn­tyy auto­maat­ti­ses­ti pik­ku putiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta, vii­ni­baa­re­ja, ravin­to­loi­ta, kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja itu­myy­mä­löi­tä, kun­han vaan talot raken­ne­taan riit­tä­vän tiheäs­ti toi­siin­sa kiin­ni ikku­nat vastakkain.

    Meri­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat oman aikan­sa urbaa­ne­ja kau­pun­gi­no­sia, mut­ta eipä ole siel­lä­kään lii­em­mäl­ti kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja vii­ni­baa­re­ja näky­nyt. No, Pasi­las­sa on sen­tään yksi kivijalkamoskeija.

    Enpä sanoi­si ihan noin. Minus­ta LKH-ryh­män kes­kus­te­luis­sa on aika vah­va kon­sen­sus sii­tä, että pelk­kä tehok­kuus ei rii­tä, vaan jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tön ja mit­ta­kaa­van yli­pään­sä tulee olla miel­lyt­tä­vä. Pasi­las­sa ja Meri­haas­sa ei ole. Ryh­mäs­sä on pidet­ty myös Kes­ki-Pasi­lan ja Kala­sa­ta­man kes­kuk­sen suun­ni­tel­mia huonoina/epäonnistuneina, vaik­ka niis­sä­kin teho­ja piisaa.

  32. Mau­rizio:
    Vih­je: niin ja vas­taus­ta­han ette kyl­lä tule raken­nus­ti­hey­des­tä tai sen puut­tees­ta löy­tä­mään. Esim. mai­nit­tu Sak­san pää­kau­pun­ki on itse asias­sa koko­nai­suu­des­saan var­sin _harvaan_ rakennettu

    Juuh elik­käs.

    Ber­lii­ni on toki hyvä esi­merk­ki kau­pun­gis­ta, jos­sa on hyvin pal­jon tii­vis­tä kau­pun­kia ja sen ansios­ta on jää­nyt tilaa myös muul­le. Mie­les­tä­ni tuo on hyvä “tra­de-off” — sel­lai­nen, johon myös Hel­sin­gis­sä pitäi­si pyr­kiä. Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gin suu­rin “laa­tu­te­ki­jä” Ber­lii­nin näh­den tai­taa olla pysä­köin­ti­kent­tien ja epä­mää­räis­ten tien­var­si­le­pik­ko­jen suu­ri määrä.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos Ber­lii­ni on har­vaan raken­net­tu, on meil­lä näkö­jään aika pal­jon tii­vis­tä­mis­tä että pääs­tään edesw har­vaan rakennetuksi.

    Jep, Hel­sin­gis­sä noin 2800 asukasta/km^2, Ber­lii­nis­sä 3900 asukasta/km^2. Eli Ber­lii­nin tihey­del­lä Hel­sin­gis­sä asui­si noin 850000 asu­kas­ta, joka — kas kum­maa — on uuden yleis­kaa­van ole­tus vuo­del­le 2050. 

    Itse toi­voi­sin Hel­sin­gin saa­vut­ta­van Ber­lii­nin asu­kas­ti­hey­den pal­jon aikai­sim­me, vaik­ka­pa jo 2025.

  34. Ber­lii­ni tosi­aan kär­sii vie­lä­kin toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta ja sen jäl­ki­mai­nin­geis­ta. Ilman näi­tä tapah­tu­mia oli­si alu­een asu­kas­lu­ku ja talou­del­li­nen voi­ma jotain ihan muu­ta. Tämä sit­ten vai­kut­taa asu­kas­ti­hey­teen kans­sa. Tämä epä­ti­heä ympä­ris­tö on kyl­lä kes­ki­mää­räis­tä hel­sin­kiä tii­vim­pää ja kau­pun­ki­mai­sem­paa. Omien koke­muk­sien mukaan töö­lö­läi­set saat­ta­vat käyt­tää kehäyk­kö­sen kor­keu­del­la ole­via pal­ve­lui­ta esim isom­pien ostok­sien­sa teke­mi­seen. Töö­lös­tä pää­see aika nopeas­ti ruu­tu­kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­le. Töö­löön­hän on myös halut­tu kios­kia suu­rem­paa ruo­ka­kaup­paa. Ber­lii­nis­sä on kyl­lä monen­mois­ta eri­lais­ta naa­pu­rus­toa ja kau­pun­ki­ky­lää. Koko­luok­ka joku muu­ta­ma sata­tu­hat­ta. Seu­dul­li­suut­ta on siel­lä on siel­lä kans­sa. Mit­ta­kaa­va on pal­jon isom­pi. Lisäk­si esim työn hin­ta yms vaikuttaa. 

    Kes­kus­te­lu kivi­ja­lois­ta ja kah­vi­lois­ta on ollut mie­les­tä­ni aivan lii­kaa esil­lä. Asu­mi­sen hin­nat, elä­män­laa­dus­ta ja koko maan kil­pai­lu­ky­vys­tä piä­täi­si olla esil­lä pal­jon enem­män. Se slum­miu­tu­mi­sar­gu­ment­ti on myös huo­mioi­ta­va eri kei­noin. Mut­ta se ei voi olla syy ram­paut­taa koko yhteis­kun­taa raken­ta­mis­ta rajoit­ta­mal­la ja estä­mäl­lä yleis­tä kehi­tys­tä. Kau­pun­gin tasol­la vas­ta­kei­no­ja voi­si olla vaik­ka raken­ta­mi­sen laa­tu , viih­tyi­sät ympä­ris­töt toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne . Ei siis rek­ka­park­kia ja met­sää juna-ase­mil­la jos­sa junat kul­kee har­voin , ja jotain 30 min välein kul­ke­via bus­se­ja jot­ka jät­tä­vät jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta ikä­vään ympä­ris­töön. Sosi­aa­li­nen insi­nö­röin­ti toi­mii kyl­lä myös tii­vim­pien ympä­ris­tö­jen eduk­si jos niin halu­taan. Valin­nan­va­raa eri tyyp­pi­sis­tä asuin­pai­kois­ta on kyl­lä tulevaisuudessakin.

  35. Tämä ei nyt lii­ty tähän miten­kään, mut­ta minul­la on ehdo­tus yhdek­si ansain­ta­lo­gii­kak­si blo­gil­le. Tar­joa kom­ment­tio­sas­tol­le pien­tä kuu­kausi­mak­sua vas­taan toi­nen käyt­tö­liit­ty­mä. Esi­mer­kik­si seu­raa­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta voi­si joku (esi­mer­kik­si minä aina­kin jois­tain allao­le­vis­ta) olla val­mis mak­sa­maan jon­kun euron kuussa:

    -kom­ment­tien jär­jes­tä­mi­nen keskustelusäikeittäin
    ‑kom­ment­tien moni­puo­li­sem­pi haku­toi­min­to (esim kom­men­tin kir­joit­ta­jan perusteella)
    ‑joi­den­kin kom­men­toi­jien kom­ment­tien pii­lot­ta­mi­nen näkyvistä
    ‑pri­vaat­ti­kom­ment­ti­säi­keet vain mak­sa­vil­le ja/tai kut­su­tuil­le nimimerkeille
    ‑saat­tai­si­pa joku olla halu­kas näyt­tä­mään muil­le kom­men­toi­jil­le jol­lain sym­bo­lil­la, että kuu­luu mak­sa­vien kom­men­toi­jien parem­paan kastiin.
    ‑parem­mat mah­dol­li­suu­det muo­toil­la kom­ment­te­ja (kuvien liit­tä­mi­nen, teks­tin muotoilu) 

    En tie­dä kuin­ka han­ka­laa tuol­lai­sen tuen tek­ni­nen toteu­tus olisi.

  36. Mark­ku af Heur­lin: Voi­han jäkytijäk. 

    Pasi­lois­sa on yhteen­sä lähe 9000 asu­kas­ta. siis koht­lai­sen kau­pun­gin ver­ran. Ja työ­paik­ko­ja vaik­ka muil­le jakaa. – Me suo­ma­lai­set emme vain har­rat­sa kah­vi­loi­sa käy­mis­tä, vali­tet­ta­vas­ti. Olem­me metsäkansaa.

    Itä- ja Län­si-Pasi­la on käyt­tän­nös­sä ihan yhtä kau­ka­na toi­sis­taan kuin Töö­lö ja Kal­lio. Minä olen mie­les­tä­ni kyl­lä näh­nyt Hel­sin­gis­sä kah­vi­loi­ta ja niis­sä ihmi­siä, ja noin kor­va­kuu­rol­ta väit­täi­sin että ovat ihan kantaväestöä.

    Vaka­vis­saan, ei tää nyt ole mikään kult­tuu­ria­sia. Ihmi­set tekee asioi­ta jot­ka ovat help­po­ja ja muka­via, esi­mer­kik­si käy kivas­sa kah­vi­las­sa joka on muka­vas­ti lähel­lä. Jos mitään edel­ly­tyk­siä sel­lai­sel­la ole, niin ei nii­tä myös­kään ole.

  37. Mark­ku af Heur­lin:
    Pasi­lois­sa on yhteen­sä lähe 9000 asu­kas­ta. siis koht­lai­sen kau­pun­gin ver­ran. Ja työ­paik­ko­ja vaik­ka muil­le jakaa. – Me suo­ma­lai­set emme vain har­rat­sa kah­vi­loi­sa käy­mis­tä, vali­tet­ta­vas­ti. Olem­me metsäkansaa. 

    Pal­ve­lui­den syn­ty­mi­nen vaa­tii sitä, että kau­pun­ki­ra­ken­ne on yhte­näi­nen — eli että käte­väl­lä ja miel­lyt­tä­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä on run­saas­ti ihmi­siä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käte­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä toi­sis­taan — sik­si ne eivät kyke­ne ruok­ki­maan tois­ten­sa pal­ve­lu­ky­syn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kau­pun­gis­ta irral­laan ole­via lähiöitä. 

    Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta puut­tuu jalan­kul­ki­jan näkö­kul­ma käy­tän­nös­sä kokonaan.

    Kah­vi­loi­den run­saus yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen alu­eel­la osoit­taa vää­räk­si väit­teet sii­tä, että suo­ma­lai­set eivät har­ras­ta kah­vi­las­sa käy­mis­tä. (Sinän­sä kah­vi­loi­den mää­rä ei ole kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tär­keim­piä tavoit­tei­ta — sen sijaan nii­den mää­rä antaa ihan koh­tuul­li­sen hyvän arvion sii­tä onko kau­pun­ki onnis­tu­nut raken­ta­maan hyvää kau­pun­kia vai ei.)

  38. Kal­le: Hel­sin­ki vain on niin pie­ni ja har­vaan raken­net­tu, ettei jul­ki­nen lii­ken­ne ole kan­nat­ta­vaa kuin aivan nie­men kär­jes­sä. Tämän takia hen­ki­lö­au­to on käy­tän­nös­sä ainoa vaih­toeh­to pää­osal­le liikkujista. 

    Hel­sin­gis­sä on 620 000 asu­kas­ta, mut­ta vain noin 200 000 hen­ki­lö­au­toa. Tämän perus­teel­la voi­si luul­la, ettei pää­osa liik­ku­jis­ta lii­ku kos­kaan mihinkään.

    Minä olen niin van­ha setä, että muis­tan HKL:n vii­kon mit­tai­sen lakon hel­mi­kuus­sa 1998. Se osoit­ti aika havain­nol­li­ses­ti, mikä on jouk­ko­lii­ken­teen pai­noar­vo hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mi­sen mah­dol­lis­ta­ja­na ja mikä taas henkilöautoilun.

  39. Kal­le: “Hel­sin­ki vain on niin pie­ni ja har­vaan raken­net­tu, ettei jul­ki­nen lii­ken­ne ole kan­nat­ta­vaa kuin aivan nie­men kär­jes­sä. Tämän takia hen­ki­lö­au­to on käy­tän­nös­sä ainoa vaih­toeh­to pää­osal­le liikkujista.” 

    Ei nie­men kär­jes­sä ole juu­ri­kaan mitään jul­kis­ta lii­ken­net­tä, saa­tik­ka että se oli­si kan­nat­ta­vaa. Aivan nie­men­kär­keen pää­see pää­asias­sa vain tyh­jä­nä aja­val­la bus­sil­la 24, joka on kes­ki­vai­heil­la eri­kois­tu­nut hau­taus­maal­la kävi­jöi­den ja mah­dol­lis­ten avan­to­ui­ma­rien pal­ve­le­mi­seen. Kan­ta­kau­pun­gin itä­puo­lel­ta pää­see län­si­puo­lel­le vie­lä het­ken seis­kan rati­kal­la, kun­nes sekin val­jas­te­taan Län­si­sa­ta­man vii­na­ral­lin tuke­mi­seen. Sit­ten ei enää pää­se­kään mil­lään muul­la kuin vaih­ta­mal­la muu­ta­man ker­ran. Tai sit­ten hen­ki­lö­au­tol­la, johon suu­ri osa jo nyt pako­te­taan. Käte­vää ja kan­nat­ta­vaa, vai?

  40. Mau­rizio: Esim. mai­nit­tu Sak­san pää­kau­pun­ki on itse asias­sa koko­nai­suu­des­saan var­sin _harvaan_ raken­net­tu – ja sil­ti sel­lais­ta edes agraa­ri­hen­kis­tä tup­pu­nurk­kaus­ta ei siel­tä löy­dy­kään, jon­ka kylän­rai­til­la ei oli­si vähin­tään­kin paa­ka­rin­lii­ket­tä, ita­lia­lais­ta ravin­to­laa ja Spät­kau­fia (ja usein jon­kun _omakotitalon_ pihal­la viih­tyi­sää Bier­gar­te­nia, niin että sepä sii­tä tii­vis­tä­mi­sen välttämättömyydestä). 

    Toi­saal­ta vähit­täis­kaup­pa on Sak­sas­sa tavat­to­man van­han­ai­kai­ses­ti sää­del­ty ala ver­rat­tu­na Suo­meen. Mar­ke­tit mene­vät kiin­ni ilta­kah­dek­sal­ta ja ovat sun­nun­tai­sin kiin­ni koko­naan. Suo­ma­lais­ta isoa elin­tar­vi­ke­kios­kia vas­taa­va Spät­kauf, joka nimen­sä mukai­ses­ti on pai­kal­li­sel­la mit­ta­puul­la “myö­hä­kaup­pa”, menee sekin usein kiin­ni jo kym­me­nel­tä tai yhdel­tä­tois­ta — eikä edes se saa myy­dä sun­nun­tai­sin esim. alko­ho­li­juo­mia tai mon­taa muu­ta­kaan tuoteryhmää.

    Ker­too pal­jon, että kun maa­il­man mah­ta­vin kaup­pa­ket­ju Wal-Mart tuli Sak­saan tor­vet soi­den 90-luvun lopus­sa, se jou­tui muu­ta­man vuo­den pääs­tä vetäy­ty­mään itkua vään­täen pois teh­ty­ään noin mil­jar­din (!) dol­la­rin tappiot.

    Mut­ta jos joku Suo­mes­sa ehdot­tai­si, että pal­ve­lu­jen Suo­mea rik­kaam­pi kir­jo saat­tai­si olla yhtey­des­sä nii­den Suo­mea tiu­kem­paan sään­te­lyyn, hän sai­si vas­taan­sa koko elin­kei­noe­lä­män, joka yhteen ääneen huu­tai­si Kek­kos­ta, 70-lukua ja Neu­vos­to­liit­toa. Ja jos joku kon­kreet­ti­ses­ti ehdot­tai­si, että alaa kos­ke­va Suo­men lain­sää­dän­tö muu­tet­tai­siin Sak­san liit­to­ta­sa­val­lan mukai­sek­si, hänet toi­vo­tet­tai­siin Sak­san demo­kraat­ti­seen tasavaltaan.

  41. Kah­vi­loi­den run­saus yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen alueella” 

    Niin. Siis Hel­sin­gis­sä­hän ei todel­la­kaan ole Espaa lukuu­not­ta­mat­ta _runsaasti_ kah­vi­loi­ta mis­sään, joten kom­ment­ti­si osoit­taa vää­räk­si väit­teet sii­tä, että oli­sit oikeassa.

  42. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le halu­taan saa­da 600.000 uut­ta asu­kas­ta. On esi­tet­ty epäi­ly­jä sii­tä, riit­tää­kö Päi­jän­ne­tun­ne­lin kapa­si­teet­ti, vai pitäi­si­kö suih­kuai­ko­ja lyhentää.

  43. Mik­ko Säre­lä: Pal­ve­lui­den syn­ty­mi­nen vaa­tii sitä, että kau­pun­ki­ra­ken­ne on yhte­näi­nen – eli että käte­väl­lä ja miel­lyt­tä­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä on run­saas­ti ihmi­siä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käte­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä toi­sis­taan – sik­si ne eivät kyke­ne ruok­ki­maan tois­ten­sa pal­ve­lu­ky­syn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kau­pun­gis­ta irral­laan ole­via lähiöitä. 

    Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta puut­tuu jalan­kul­ki­jan näkö­kul­ma käy­tän­nös­sä kokonaan.

    Kah­vi­loi­den run­saus yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen alu­eel­la osoit­taa vää­räk­si väit­teet sii­tä, että suo­ma­lai­set eivät har­ras­ta kah­vi­las­sa käy­mis­tä. (Sinän­sä kah­vi­loi­den mää­rä ei ole kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tär­keim­piä tavoit­tei­ta – sen sijaan nii­den mää­rä antaa ihan koh­tuul­li­sen hyvän arvion sii­tä onko kau­pun­ki onnis­tu­nut raken­ta­maan hyvää kau­pun­kia vai ei.) 

    Mik­si ihmis­ten pitäi­si juo­da kah­via, ja vie­lä jos­sain kup­pi­las­sa? Mil­lä ihmeen perus­teel­la juu­ri kah­vi­loi­den mää­rä oli­si hyvän kau­pun­gin mit­ta? Mie­les­tä­ni esim. kaup­pa (tai kil­pai­lun vuok­si ehkä mie­lum­min kak­si), kir­jas­to, kou­lu, päi­vä­ko­ti ja ter­veys­kes­kus käve­lye­täi­syy­del­lä ovat omal­ta osal­taan pal­jon tär­keäm­piä teki­jöi­tä. Kah­vit­han voi­nee ihmi­nen yleen­sä kai juo­da kotonakin.

    Entä mil­lä asu­kas­po­pu­laa­tion tihey­del­lä tai ihmis­run­sau­den mää­räl­lä tuo miel­lyt­tä­vä käve­lye­täi­syys muut­tuu vähem­män miel­lyt­tä­väk­si? Aina­han se ei lie­ne riip­pu­vais­ta yksin etäi­syy­des­tä. Kah­vi­lan­pi­tä­jän tai kaup­pi­aan näkö­kul­ma voi olla myös­kin toi­nen kuin asiak­kaan. Väl­jem­mäs­sä bus­sis­sa­kin on muka­vam­pi mat­kus­taa kuin täy­teen ahde­tus­sa. Jos tilan­ne on nyt sie­det­tä­vä asuk­kaan kan­nal­ta, mikä (tai kuka) takaa, että se on sitä jat­kos­sa­kin, sit­ten kun nykyi­sin asun­nois­saan hoi­det­ta­vat yksi­näi­set van­huk­set lopul­ta pois­tu­vat kes­kuu­des­tam­me ja niis­sä asun­nois­sa asu­vien mää­rä jäl­leen esim. nelin-viisinkertaistuu? 

    Nykyi­sin (kun olen saa­nut parem­paa­kin kokea) en vält­tä­mät­tä enää viih­tyi­si esim. Töö­lös­sä, ellei sit­ten kor­kein­taan jon­kin puis­ton reu­nal­la, edel­lyt­täen että dee­kut, huu­me­hör­höt ja kal­ja­kas­si­po­ru­kat eivät siel­lä lii­ko­ja hil­lu, ympä­ris­tön­sä “sosi­aa­lis­ta kan­to­ky­kyä” eri tavoin lii­ak­si koe­tel­len. Ole­tan, että kau­pun­gin­osan popu­laa­tion, ja var­sin­kin vuo­kra-asun­noi­sa asu­vien mää­rän kas­vaes­sa myös ongel­mien mää­rä ja nii­den näkyvyys/kuuluvuus kasvaa. 

    Tie­tys­sä vai­hees­sa yli­te­tään kriit­ti­nen pis­te, jon­ka jäl­keen slum­miu­tu­mis­pro­ses­si läh­tee liik­keel­le ket­ju­reak­tion tavoin. Miten hyvin mah­taa “Lisää kau­pun­kia Helsinkiin”-ryhmä tun­tea kyseis­tä sosi­aa­lia­laan kuu­lu­vaa problematiikkaa?

  44. ze: Enpä sanoi­si ihan noin. Minus­ta LKH-ryh­män kes­kus­te­luis­sa on aika vah­va kon­sen­sus sii­tä, että pelk­kä tehok­kuus ei rii­tä, vaan jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tön ja mit­ta­kaa­van yli­pään­sä tulee olla miellyttävä.

    No noin pitäi­si tie­tys­ti olla­kin! Muu­ten­han joku voi­si aja­tel­la, että kyse onkin vain jos­ta­kin Liiskatkaa-Kaikki-Helsinkiläiset-ryhmästä. 

    Sitä vain ihmet­te­len, miten muka esi­mer­kik­si Osmon et kump­pa­nei­den (neli­kon) pamfle­tin kan­si­ku­van alu­eel­le, jon­ka var­sin hyvin tun­nen, sitä “hyvää kau­pun­kia” tii­vis­tä­mäl­lä saa­tai­siin aikaan? Hie­ta­nie­men hau­tuu­maan “asuk­kien” sekaan­ko aio­taan jat­kos­sa myös elä­väi­sem­mät uudet tulok­kaat sijoit­taa? Vai onko ehkä kyse vain ns. kuol­leis­ta sieluista?

  45. Mik­ko Säre­lä: Pal­ve­lui­den syn­ty­mi­nen vaa­tii sitä, että kau­pun­ki­ra­ken­ne on yhte­näi­nen – eli että käte­väl­lä ja miel­lyt­tä­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä on run­saas­ti ihmi­siä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käte­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä toi­sis­taan – sik­si ne eivät kyke­ne ruok­ki­maan tois­ten­sa pal­ve­lu­ky­syn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kau­pun­gis­ta irral­laan ole­via lähiöitä… 

    Täs­sä on asian ydin. Hel­sin­ki on haja­nai­nen rykel­mä epä­mää­räi­siä lähiöi­tä, joil­ta puut­tuu idea. Alu­eet eivät ole yhtey­des­sä, vaan väliin on tahal­laan jätet­ty rytei­köi­tä, joi­ta kut­su­taan viher­käy­tä­vik­si. Kaa­voi­tuk­ses­ta puut­tuu täy­sin idea kaupungista. 

    Kun kai­ken lisäk­si ollaan vii­me vuo­det teh­ty kes­ki­mää­räi­sen huo­noa kau­pun­kiym­pä­ris­töä kai­kil­le raken­ta­mal­la sekai­sin omis­tus ja vuo­kra-asu­mis­ta sekä kai­ken­lai­sia mark­ki­na­häi­riöi­tä, niin olem­me täy­sin hal­lit­se­mat­to­mas­sa tilan­tees­sa. Nyky­me­nol­la olem­me koh­ta samas­sa tilan­tees­sa kuin moni USA:n suur­kau­pun­geis­ta. Kes­kus­ta slum­miu­tuu ja ihmi­set pake­ne­vat lähi­kun­tiin. Ainoa ero on, ettei meil­lä ole sitä kaa­voi­tet­tua kau­pun­kia, jota voi­si pelastaa.

    Oli­si kiva tie­tää, miten olem­me kyen­neet yhdis­tä­mään kaik­ki kaa­voi­tus ja rahoi­tus­vir­heet kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa? Se vaa­tii jon­kin­lais­ta lah­jak­kuut­ta! Pel­käs­tään huo­not polii­ti­kot eivät rii­tä, tar­vi­taan myös huo­no­ja vir­ka­mie­hiä. Minus­ta on voi­ta­va sanoa kel­vot­to­mal­le kaa­voit­ta­jal­le, että hänen käden­jäl­ken­sä on sur­ke­aa ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta oli­si toi­vot­ta­vaa siir­tää työ­pa­nos esi­mer­kik­si nakkikioskille.

  46. Jaak­ko: Hert­to­nie­men, Roi­hu­pel­lon, Vii­kin­ran­nan, Pitä­jän­mäen ja Kona­lan teol­li­suusa­lu­eet mer­ki­tään kan­ta­kau­pun­ki-mer­kin­näl­lä ja nii­tä kehi­te­tään sekoit­tu­nee­na kaupunkirakenteena.

    Mik­sei täs­sä mai­ni­ta Val­li­laa? Se on lähim­pä­nä ydin­kes­kus­taa ja alu­eel­la on huo­mat­ta­van pal­jon pit­kään tyh­jä­nä seis­syt­tä, jo huo­noon kun­toon­kin pääs­tet­tyä toimitilaa.

  47. Tom­mi Uscha­nov: …Minä olen niin van­ha setä, että muis­tan HKL:n vii­kon mit­tai­sen lakon hel­mi­kuus­sa 1998. Se osoit­ti aika havain­nol­li­ses­ti, mikä on jouk­ko­lii­ken­teen pai­noar­vo hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mi­sen mah­dol­lis­ta­ja­na ja mikä taas henkilöautoilun. 

    Muis­tan hyvin itsek­kin! Kaik­ki toi­mi mai­nios­ti ja osin lii­ken­ne toi­mi län­teen päin parem­min kuin nor­maa­lis­ti, kos­ka bus­sit eivät hai­tan­neet mak­sa­via mat­kus­ta­jia. Tun­te­ma­ni län­nes­tä Hel­sin­kiin tule­vat piti­vät jär­jes­te­lyä hyvä­nä, jopa suo­ta­va­na jatkaa.

    Ongel­man muo­dos­ti vain pai­koi­tus. Pai­koi­tuk­sen suun­nit­te­lu ei ole Hel­sin­gin vah­vuuk­sia. Toi­saal­ta sil­loin sai pai­koit­taa jär­ke­väs­ti ja pai­koi­tus­ta­kin löy­si koh­tuul­li­ses­ti. Tuo­kin jär­jes­te­ly pysy­vä­nä paran­tai­si kaupunkiympäristöä.

    Toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne vaa­tii tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen (Parii­si, New York, jne). Hel­sin­gis­tä puut­tuu se kaupunki!

  48. Aika mesen­ta­vaa kes­kus­te­lua. Mut­ta mina­han olen­kin vain “Mik­ko”.

    t. Mik­ko

  49. Väes­tö­poh­ja lie­nee vält­tä­mä­tön, mut­ta ei riit­tä­vä ehto elä­väl­le kah­vi­la­kult­tuu­ril­le. Esim. tääl­lä Nykis­sä on monia yllät­tä­vän kah­vi­la-köy­hiä kau­pun­gin­osa-osia, mikä joh­tu­nee pit­käl­ti aluei­den kult­tuu­ris­ta. Met­sä­läi­syys siis var­maan selit­tää aina­kin osan Hel­sin­gin tilanteesta.

    Vii­kon­lop­pu­li­sien pois­to yhdes­sä dere­gu­laa­tio-tsu­na­min kans­sa voi­si edis­tää kum­mas­ti sta­din kah­vi­la­tar­jon­taa ja elä­vää kaupunkikuvaa.

    Mik­ko Säre­lä: Pal­ve­lui­den syn­ty­mi­nen vaa­tii sitä, että kau­pun­ki­ra­ken­ne on yhte­näi­nen – eli että käte­väl­lä ja miel­lyt­tä­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä on run­saas­ti ihmi­siä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käte­väl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä toi­sis­taan – sik­si ne eivät kyke­ne ruok­ki­maan tois­ten­sa pal­ve­lu­ky­syn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kau­pun­gis­ta irral­laan ole­via lähiöitä. 

    Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta puut­tuu jalan­kul­ki­jan näkö­kul­ma käy­tän­nös­sä kokonaan.

    Kah­vi­loi­den run­saus yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen alu­eel­la osoit­taa vää­räk­si väit­teet sii­tä, että suo­ma­lai­set eivät har­ras­ta kah­vi­las­sa käy­mis­tä. (Sinän­sä kah­vi­loi­den mää­rä ei ole kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tär­keim­piä tavoit­tei­ta – sen sijaan nii­den mää­rä antaa ihan koh­tuul­li­sen hyvän arvion sii­tä onko kau­pun­ki onnis­tu­nut raken­ta­maan hyvää kau­pun­kia vai ei.)

  50. Urbaa­ni Pasi­las­sa: Meri­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat oman aikan­sa urbaa­ne­ja kau­pun­gi­no­sia, mut­ta eipä ole siel­lä­kään lii­em­mäl­ti kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja vii­ni­baa­re­ja näkynyt. 

    Itä-Pasi­las­sa vaan ei pääs­tä kuin kah­des­sa 250x250 m ruu­dus­sa kovin kum­moi­siin asu­kas­ti­heyk­siin, mikä näkyy Pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tö­ti­heys­kar­tas­ta vuo­del­ta 2013: https://a.tiles.mapbox.com/v3/hannes.ij3nbhhi/page.html#15/60.1987/24.9421

    Meri­haas­sa ongel­ma vie­lä koros­tuu, kos­ka alue on Itä-Pasi­laa­kin pie­nem­pi ja sivus­sa kai­kis­ta jalan­kul­ki­ja­vir­rois­ta. Jopa Töö­lö voi­si olla reu­noil­taan tii­viim­min asut­tu, jot­ta kivi­jal­ka­pal­ve­luil­le oli­si vie­lä parem­min väestöpohjaa.

    Töö­lön ongel­ma tosin tai­ta­vat olla pie­net lii­ke­ti­lat, mikä joh­tu­nee kan­ta­vis­ta väli­sei­nis­tä raken­nuk­sis­sa (arvio perus­tuu alu­een raken­ta­mi­sa­jan­koh­taan ja “Ker­ros­ta­lot 1880–2000” ‑kir­jaan, http://i.levykauppax.fi/cover/normal/1/11/114699.jpg?book )

    Vas­ta Kal­lios­sa (Lin­jo­jen ja Tork­ke­lin­mäen osa-alu­eet Kal­lion perus­pii­ris­sä) rupe­aa ole­maan kun­nol­la asu­kas­poh­jaa moni­puo­li­sel­le pal­ve­lu­tar­jon­nal­le (n. 16800 as/0,83 km^2, Hel­sin­ki Alueit­tain 2014).

  51. Mik­ko Säre­lä:(Sinän­sä kah­vi­loi­den mää­rä ei ole kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tär­keim­piä tavoit­tei­ta – sen sijaan nii­den mää­rä antaa ihan koh­tuul­li­sen hyvän arvion sii­tä onko kau­pun­ki onnis­tu­nut raken­ta­maan hyvää kau­pun­kia vai ei.) 

    Tai­sin jos­sa­kin ket­jus­sa ehdot­taa, että “hyvän” kau­pun­gin mit­ta­ri on kai­kil­le avoi­mien ovien ja mui­den kul­kuauk­ko­jen (ja mah­dol­li­ses­ti sisään­kat­sot­ta­vis­sa ole­vien ikku­noi­den) pin­ta-ala-osuus/­lu­ku­mää­rä katu­ta­sos­sa tjsp.

  52. Kal­le: Muis­tan hyvin itsek­kin! Kaik­ki toi­mi mainiosti 

    Eli et muis­ta hyvin. Olin itse juu­ri tuol­loin sen­het­ki­sen pomo­ni auto­kus­ki­na, ja se oli yhtä hel­ve­tin­mois­ta kaa­os­ta Man­ner­hei­min­tien mit­tai­si­ne jonoi­neen. Kun käve­lin yhte­nä päi­vä­nä kotoa­ni kilo­met­rin pää­hän tak­si­tol­pal­le (puhe­li­mit­se tak­sia ei saa­nut miten­kään), niin siel­lä oli lähes kym­me­nen hen­gen jono. Oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la arki­aa­mu­na kel­lo 11.

    Töis­tä tuli muh­kea mää­rä yli­voi­mai­sen esteen aiheut­ta­mia pois­sao­lo­ja, ja esim. Stock­man­nin myyn­ti las­ki 25 % nor­maa­li­vii­kos­ta. Hesa­ri kir­joit­ti tuo­reel­taan: “Kulu­neen vii­kon jouk­ko­lii­ken­ne­lak­ko on koke­mus, jos­ta hel­sin­ki­läi­set puhu­vat vie­lä vuo­sien pääs­tä.” (8.2.1998)

  53. ze: Hehe. Kek­si­tään olkiuk­ko­ja. “Nim­by­jen” mie­les­tä Hel­sin­gin tuli­si näyt­tää täl­tä: kuva. LKH-ryh­mä­läis­ten mie­les­tä esim. täl­tä: kuva. Molem­mis­sa on auto­ja, mut­ta ensim­mäi­ses­sä ei nii­den lisäk­si muu­ta ole­kaan ajateltu. 

    Tätä­kin vies­tiä on kak­si peu­kut­ta­nut, vaik­ka kum­mas­sa­kaan <a>-tägis­sä ei ole link­kiä kuvaan. Ihme­tyt­tää kuin­ka pal­jon näi­tä oikein peu­ku­te­taan pel­käs­tään “oikei­den” mie­li­pi­tei­den tukemiseksi.

  54. Jan­ne Pel­to­la: Töö­lön ongel­ma tosin tai­ta­vat olla pie­net liiketilat..

    Ei Töö­lös­sä ole ongel­maa, vaan kysy­mys on ihan nor­maa­lis­ta kau­pun­ki­ra­ken­teen itseor­ga­ni­soi­tu­mi­ses­ta. Ei sel­lais­ta kau­pun­kia tai edes kau­pun­gin­osaa ole­kaan jos­sa pal­ve­lu­tar­jon­ta oli­si joten­kin tasai­ses­ti jakautunut.

    Sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne on illuusio joka syn­tyy lyhyis­tä etäi­syyk­sis­tä ja hyvis­tä lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Todel­li­suu­des­sa, eta­bloi­tu­nees­sa kau­pun­gis­sa on erik­seen päi­vit­täis­ta­va­ra­ka­dut, bilekadut/aukiot, kaup­pa­ka­dut, työ­paik­ka­kes­kit­ty­mät, nuor­ten aikuis­ten asui­na­lu­eet, varak­kaam­man väen asui­na­lu­eet, mies­ten­pu­ki­mo­ka­dut, aikuis­viih­de­ka­dut, kult­tuu­ri­pe­rin­tö­alu­eet jnpp. Kont­ras­tit ja jat­ku­vuus yhdes­sä jalan­kul­ki­ja­mit­ta­kaa­van kans­sa teke­vät kau­pun­gis­ta elävän.

    Tii­viin eta­bloi­tu­neen kau­pun­gin toi­min­nal­li­nen jako on saman­kal­tai­nen kuin lähiö­kau­pun­gis­sa pait­si että mit­ta­kaa­va on toi­mi­va, ja luon­te­vam­pi kos­ka lop­pu­tu­los on syn­ty­nyt itseor­ga­ni­soi­tu­mi­sen tulok­se­na eikä kaavamääräyksellä.

  55. Ongel­mia tie­dos­sa:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le halu­taan saa­da 600.000 uut­ta asu­kas­ta. On esi­tet­ty epäi­ly­jä sii­tä, riit­tää­kö Päi­jän­ne­tun­ne­lin kapa­si­teet­ti, vai pitäi­si­kö suih­kuai­ko­ja lyhentää. 

    Asian­tun­te­mat­to­mia epäi­ly­jä. Päi­jän­ne­tun­ne­lin kapa­si­tee­tis­ta on käy­tös­sä täl­lä het­kel­lä vajaa kolmannes.

  56. Onpas masen­ta­via kommentteja. 

    Sak­ke: Mik­si ihmis­ten pitäi­si juo­da kah­via, ja vie­lä jos­sain kup­pi­las­sa? Mil­lä ihmeen perus­teel­la juu­ri kah­vi­loi­den mää­rä oli­si hyvän kau­pun­gin mit­ta? Mie­les­tä­ni esim. kaup­pa (tai kil­pai­lun vuok­si ehkä mie­lum­min kak­si), kir­jas­to, kou­lu, päi­vä­ko­ti ja ter­veys­kes­kus käve­lye­täi­syy­del­lä ovat omal­ta osal­taan pal­jon tär­keäm­piä teki­jöi­tä. Kah­vit­han voi­nee ihmi­nen yleen­sä kai juo­da kotonakin. 

    Se sana “kah­vi­la” vaa­tii var­maan täs­sä vai­hees­sa kään­nök­sen sel­ko­kie­lel­le: Lisään­ty­mi­siäs­sä ole­via vapai­ta nai­sia, muu­al­la kuin koto­na tai hun­nu­tet­tu­na;) Mut­ta kos­ka sitä ei voi kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vir­ka­mies kir­joit­taa suo­raan raport­tei­hin­sa niin käy­te­tään sanaa “kah­vi­la”.

    Kal­le:
    Muis­tan hyvin itsek­kin! Kaik­ki toi­mi mai­nios­ti ja osin lii­ken­ne toi­mi län­teen päin parem­min kuin nor­maa­lis­ti, kos­ka bus­sit eivät hai­tan­neet mak­sa­via mat­kus­ta­jia. Tun­te­ma­ni län­nes­tä Hel­sin­kiin tule­vat piti­vät jär­jes­te­lyä hyvä­nä, jopa suo­ta­va­na jatkaa. 

    Tänään oli VR:n juna­lii­ken­tees­sä koko aamu­ruuh­kan kes­tä­vä säh­kö­häi­riö. Minä ja tuhan­net muut jou­duim­me läh­te­mään bus­sil­la töi­hin. Mat­ka kes­ti n tun­nin kun se junal­la taval­li­se­ti kes­tää puo­li tun­tia. Syy mik­si bus­si kul­ki niin hitaas­ti oli­vat autot jot­ka tuk­ki­vat tien. Ja minä tulen Espoos­ta. En kai­paa jat­koa sii­hen järjestelyyn.

    Count­ry­boy:

    Eivät kaik­ki hel­sin­ki­läi­set kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta kiin­nos­tu­neet tun­nu kai­paa­van “lisää kau­pun­kia” ideo­lo­gi­aa. Löy­sin täl­lai­sen Lau­ri Nord­ber­gin artik­ke­lin aiheesta: 

    No mikä­hän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun asian­tun­ti­ja se Nord­berg sit­ten on? Valit­taa osaa aina­kin mut­ta osaa­ko muu­ta? Sel­lai­set jot­ka eivät sie­dä että Suo­mel­la on pää­kau­pun­ki joka yrit­tää pysyä muka­na kehi­tyk­ses­sä voi­si miet­tiä mil­tä meis­tä tun­tui­si jos Sta­dia ei oli­si ja pää­kau­pun­ki oli­si joko Tuk­hol­ma tai Moskova?

  57. eikä edes se saa myy­dä sun­nun­tai­sin esim. alko­ho­li­juo­mia tai mon­taa muu­ta­kaan tuoteryhmää.” 

    Spät­kau­fit? Ber­lii­nis­sä? Höpö höpö. Kyl­lä aina­kin meil­lä­päin Wil­mers­dor­fis­sa saavat. 

    Mene­pä tsek­kaa­maan esim. Spät­kauf osoit­tees­sa Bun­de­sal­lee 199 (no heti sii­nä huolt­si­kan vie­res­sä kui­ten­kin jos muis­tan talon nume­ron nyt vää­rin) joku sun­nun­tai-ilta tai ‑yö. Auki on ja vii­naa myy­vät niin myö­hään kuin vain viit­si­vät. Kiin­ni lait­ta­vat aikai­sin vain sil­loin, jos ja kun olet­ta­vat myyn­nin ole­van huonoa. 

    Super­mar­ke­tit ovat sun­nun­tai­sin kiin­ni, mut­ta sii­tä heti kul­man takaa Pra­ger Platzil­ta löy­ty­vä lei­pä­kaup­pa (jon­kun isom­man ket­jun fili­aa­li, en nyt muis­ta min­kä) myy kui­ten­kin tuo­ret­ta lei­pää myös sun­nun­tai­sin muis­taak­se­ni klo 08–12. Ja kysei­sel­tä mai­nit­se­mal­ta­ni Shel­lin huolt­si­kal­ta­kin saa mm. vii­naa 24/7.

    Eli tie­dä, ennen­kuin kir­joi­tat, älä luule!

  58. Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen mää­rä vähe­ni vii­me vuon­na 6100:lla työ­pai­kal­la, mut­ta asu­kas­lu­ku kui­ten­kin jat­kaa kas­vu­aan. Asuk­kai­ta saa kyl­lä ulko­mail­ta, mut­ta työ­paik­ko­ja on vai­keam­pi luoda.

  59. Tom­mi Uscha­nov: Mut­ta jos joku Suo­mes­sa ehdot­tai­si, että pal­ve­lu­jen Suo­mea rik­kaam­pi kir­jo saat­tai­si olla yhtey­des­sä nii­den Suo­mea tiu­kem­paan sään­te­lyyn, hän sai­si vas­taan­sa koko elin­kei­noe­lä­män, joka yhteen ääneen huu­tai­si Kek­kos­ta, 70-lukua ja Neu­vos­to­liit­toa. Ja jos joku kon­kreet­ti­ses­ti ehdot­tai­si, että alaa kos­ke­va Suo­men lain­sää­dän­tö muu­tet­tai­siin Sak­san liit­to­ta­sa­val­lan mukai­sek­si, hänet toi­vo­tet­tai­siin Sak­san demo­kraat­ti­seen tasavaltaan.

    Hel­sin­gin ohjei­ta kah­vi­lan perus­ta­jil­le, Ase­ma­kaa­vas­ta WC tilo­jen mitoi­tuk­seen: http://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Ravintola_kahvila_perustaminen_2012-05.pdf

    Monis­sa koh­taa vii­ta­taan tar­kem­piin sää­dök­siin, esim ilman­vaih­don ja vie­mä­röin­nin tek­nis­ten mää­räys­ten osal­ta, ettei ihan näin simp­pe­liä ole. 

    Tom­mil­la on var­mas­ti vas­taa­va sak­sa­lai­nen sää­dös­ko­koel­ma lait­taa ver­tail­ta­vak­si, sit­ten­pä näem­me miten Lisää Kah­vi­loi­ta Hel­sin­kiin ‑hen­ki­ses­sä kau­pun­gis­sa asummekaan?

  60. Mau­rizio:
    Auki on ja vii­naa myy­vät niin myö­hään kuin vain viit­si­vät. Kiin­ni lait­ta­vat aikai­sin vain sil­loin, jos ja kun olet­ta­vat myyn­nin ole­van huonoa. 

    Aina­kin Ber­lii­nin kau­pun­gin sivuil­la on luettavissa
    Lade­nöff­nungs­ge­setz, joka ker­too, että sun­nun­tai­sin on sal­lit­tua myydä:

    - kel­lo 13–20 kart­to­ja; mat­kaop­pai­ta; tupak­ka­tuot­tei­ta; elo­ku­vaus- ja valo­ku­vaus­tar­vik­kei­ta; sekä välit­tö­mäs­ti käy­tet­tä­väk­si elin­tar­vik­kei­ta ja “vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­tä” (Bedarf­sar­ti­kel).

    - kel­lo 7–16 kuk­kia; sano­ma- ja aika­kaus­leh­tiä; lei­po­mo­tuot­tei­ta; maitotuotteita.

    Suun­nil­leen kaik­ki muu näyt­täi­si ole­van kiel­let­ty. Itse ker­to­ma­si var­maan on tot­ta, mut­ta sii­nä riko­taan lakia. Sitä tai­de­taan rik­koa siel­lä aika pal­jon — pie­ni googlai­lu löy­tää usei­ta uuti­sia riko­sil­moi­tuk­sis­ta, joi­ta sun­nun­tai­au­kio­los­ta on teh­ty Berliinissä.

    Oli tämä miten oli, niin aukio­loa­jat eivät edes ole lain­kaan ainoa asia, joka Sak­san erot­taa Suo­mes­ta päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa. Mui­ta tär­kei­tä Sak­san piir­tei­tä ovat mm. sisään­heit­to­tuot­tei­den kiel­to sekä mer­kit­tä­väs­ti auto­mar­ket­ti­vas­tai­sem­pi kaavoitus.

  61. Vie­ras­kie­lis­ten osuus Hel­sin­gin väes­tös­tä oli vuo­den 2014 alus­sa 12,8 pro­sent­tia. Yli puo­let Hel­sin­gin vuo­den 2013 väes­tön­kas­vus­ta tuli vieraskielisistä.

  62. ant­ti: Tom­mil­la on var­mas­ti vas­taa­va sak­sa­lai­nen sää­dös­ko­koel­ma lait­taa ver­tail­ta­vak­si, sit­ten­pä näem­me miten Lisää Kah­vi­loi­ta Hel­sin­kiin ‑hen­ki­ses­sä kau­pun­gis­sa asummekaan? 

    Ber­lii­nis­tä löy­tyi lähim­mäk­si vas­ti­neek­si 32-sivui­set ravin­to­lan perus­ta­mis­oh­jeet link­kei­neen lisä­tie­toi­hin. Aika pal­jon samo­ja jut­tu­ja näyt­täi­si käsit­te­le­vän kuin tuo Hel­sin­gin PDF.

  63. Hel­sin­gis­tä tosi­aan puut­tuu kat­ta­vat ohjeet ravit­se­mus­liik­keen perus­ta­mi­sek­si koo­tus­ti kun­nal­li­sel­ta puo­lel­ta. Ja tämä­hän on suo­raa tulon­siir­toa alan konsulteille.

  64. ano­nyy­mi: Tätä­kin vies­tiä on kak­si peu­kut­ta­nut, vaik­ka kum­mas­sa­kaan <a>-tägis­sä ei ole link­kiä kuvaan. Ihme­tyt­tää kuin­ka pal­jon näi­tä oikein peu­ku­te­taan pel­käs­tään “oikei­den” mie­li­pi­tei­den tukemiseksi.

    Tai­sit itse peu­kut­taa, jot­ta pää­set näpäyt­tä­mään :D. Nuo peu­kut ovat kyl­lä ihan tur­ha kek­sin­tö, mut­ta mie­li­pi­tei­tä­hän niil­lä on tar­koi­tus­kin tukea? Täs­sä vie­lä ne vies­tis­tä tip­pu­neet kuvat: 

    NIM­BY-Hel­sin­ki”: http://i.imgur.com/xz4XIb6.jpg

    LKH-Hel­sin­ki”: http://i.imgur.com/8Qbuqbu.jpg

    Molem­mis­sa voi ajaa autol­la, mut­ta ensim­mäi­ses­sä ei ole pal­jon muu­ta sit­ten aja­tel­tu­kaan ja jäl­ki on sen näköis­tä ;). Ovat­ko NIM­BYt ihan hul­lu­ja, kun tuol­lais­ta ympä­ris­töä halua­vat? (Sisäl­löl­tään yhtä aivo­ton vies­ti kerä­si muu­ten 12 peuk­kua, joten ei nii­tä tosi­aan voi kovin vaka­vas­ti ottaa.)

  65. Sak­ke: Tie­tys­sä vai­hees­sa yli­te­tään kriit­ti­nen pis­te, jon­ka jäl­keen slum­miu­tu­mis­pro­ses­si läh­tee liik­keel­le ket­ju­reak­tion tavoin. Miten hyvin mah­taa “Lisää kau­pun­kia Helsinkiin”-ryhmä tun­tea kyseis­tä sosi­aa­lia­laan kuu­lu­vaa problematiikkaa?

    Kun puhut niin innois­sa­si slum­miu­tu­mi­ses­ta, niin voi­sit­ko lis­ta­ta muu­ta­man esi­mer­kin slum­miu­tu­neis­ta, sano­taan vaik­ka yli 500 000 asuk­kaan kau­pun­geis­ta? Aihe kiin­nos­taa minua­kin, mut­ta kuu­lui­sim­mat kuu­le­ma­ni tapauk­set ovat kehi­tys­mais­ta ja Jenk­ki­län auto­kau­pun­geis­ta, joi­ta ei voi ehkä ihan suo­raan ver­ra­ta Helsinkiin.

  66. Mat­ti Kin­nu­nen: … toi­voi­sin Hel­sin­gin saa­vut­ta­van Ber­lii­nin asu­kas­ti­hey­den pal­jon aikai­sim­me, vaik­ka­pa jo 2025. 

    Hel­sin­ki ei voi saa­vut­taa Ber­lii­nin asu­kas­ti­heyt­tä, kos­ka Hel­sin­gin pin­ta-ala on lii­an suu­ri. Hel­sin­ki pitää pilk­koa ja aloit­taa nykyis­tä kanat­kau­pun­kia lähin­nä ole­vis­ta uusis­ta kun­nis­ta tiivistäminen.

  67. Tom­mi Uscha­nov: Eli et muis­ta hyvin. Olin itse juu­ri tuol­loin sen­het­ki­sen pomo­ni autokuskina… 

    Itse liu’u­tin töi­hin tuloa ja läh­töä muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä minuu­til­la ruuh­kan pelos­sa ja aina­kin kes­kus­taas­ta län­teen veti todel­la mainiosti.

  68. Itse ker­to­ma­si var­maan on tot­ta, mut­ta sii­nä riko­taan lakia.” 

    Tus­kin­pa. En tosin tie­dä, mikä laki- tai sää­dös­koh­ta noi­ta Spä­te­jä nimen­omai­ses­ti kos­kee (ei näkö­jään kui­ten­kaan Lade­nöff­nungs­ge­setz), mut­ta jot­kut haluai­si­vat kyl­lä muut­taa juu­ri sitä, jot­ta tuo _voitaisiin_ kieltää: 

    http://www.thelocal.de/20150218/politician-wants-last-call-on-berlin-beer-sales

    Sun­nun­tai­kiel­to? Tuo Ber­lii­nin kämp­päm­me lähei­nen Spät­kauf saat­tai­si sel­lais­ta rik­koa­kin, mut­ta että­kö se vie­rei­nen Shel­lin huol­toa­se­ma­kin vie­lä? En usko.

  69. Jan­ne Pel­to­la:

    Vas­ta Kal­lios­sa (Lin­jo­jen ja Tork­ke­lin­mäen osa-alu­eet Kal­lion perus­pii­ris­sä) rupe­aa ole­maan kun­nol­la asu­kas­poh­jaa moni­puo­li­sel­le pal­ve­lu­tar­jon­nal­le (n. 16800 as/0,83 km^2, Hel­sin­ki Alueit­tain 2014).

    Joo. Lin­joil­la ja Fle­ma­ril­la on run­saas­ti hie­ro­ma­sa­lon­ke­ja ja 5 euron pizze­rioi­ta. Ei noi­ta kah­vi­put­kia hir­vit­tä­väs­ti ole ilmestynyt.

  70. spot­tu: “Ei Töö­lös­sä ole ongel­maa, vaan kysy­mys on ihan nor­maa­lis­ta kau­pun­ki­ra­ken­teen itseor­ga­ni­soi­tu­mi­ses­ta. Ei sel­lais­ta kau­pun­kia tai edes kau­pun­gin­osaa ole­kaan jos­sa pal­ve­lu­tar­jon­ta oli­si joten­kin tasai­ses­ti jakautunut.”

    Kun Töö­lös­sä levi­si tie­to kasin ratik­ka­py­säk­kien pois­ta­mi­ses­ta ja vähen­tä­mi­ses­tä, yhden pysä­kin välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä kato­si pika­vauh­tia 5 myy­mä­lää. Kes­ti ties kuin­ka mon­ta kuu­kaut­ta, ennen kuin isoim­piin löy­tyi uusia vuo­kra­lai­sia. Näin teho­kas­ta on Hel­sin­gin asu­kas- ja yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen kaupunkisuunnittelu.

    Töö­lös­sä on muu­ten­kin havait­ta­vis­sa, että kivi­jal­ka­kau­pat muut­tu­vat pik­ku­fir­mo­jen toi­mis­toik­si, ja var­si­nais­ten kaup­po­jen mää­rä supistuu.

  71. Lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin:
    Asuk­kai­ta saa kyl­lä ulkomailta … 

    Täs­sä blo­gauk­ses­sa oli siis kyse Hel­sin­gin yleis­kaa­va­luon­nok­ses­ta. Yleis­kaa­vaa laa­ti­vil­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tol­la ja Hel­sin­gin kau­pun­gil­la ei ole juu­ri val­tuuk­sia rajoit­taa maa­han­muut­toa. Nii­den vaan pitää taval­la tai toi­sel­la sopeu­tua sii­hen että tuli­joi­ta on, niin muu­al­ta Suo­mes­ta kuin ulkomailtakin.

    Puh­taan itsek­käis­tä syis­tä toi­von, ettei maa­han­muut­toa vai­keu­te­ta Hel­sin­gin asun­to­pu­laa yllä­pi­tä­mäl­lä. Olen ker­ran muut­ta­nut ulko­mail­ta Hel­sin­kiin, ja ajat­te­lin joku päi­vä teh­dä saman uudestaan.

  72. yksi­tyis­tä­jä: Joo. Lin­joil­la ja Fle­ma­ril­la on run­saas­ti hie­ro­ma­sa­lon­ke­ja ja 5 euron pizze­rioi­ta. Ei noi­ta kah­vi­put­kia hir­vit­tä­väs­ti ole ilmestynyt. 

    Hie­ro­ma­sa­lon­ke­ja sekä pizze­rioi­ta on van­has­taan Kal­lios­sa pal­jon, mut­ta ne ovat kui­ten­kin vähen­ty­neet vii­me vuo­si­na ja mie­les­tä­ni enem­män ker­too se että uusia ei ole juu­ri perus­tet­tu. Sen sijaan osaan näis­tä kivi­jal­ka­ti­lois­ta on perus­tet­tu nime­no­maan kah­vi­loi­ta, laa­duk­kai­ta olui­ta myy­viä kup­pi­loi­ta, ruo­ka­paik­ko­ja (ei pizzaa) jne. Itse voin nime­tä kym­men­kun­ta uudeh­koa kahvilaa/ajanviettopaikkaa Kallio/Alppiharju ‑alu­eel­ta. En tie­dä sit­ten kuin­ka pal­jon nii­tä pitää ilmes­tyä että oli­si ‘hir­vit­tä­väs­ti’.

  73. cite=“comment‑4

    No mikä­hän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun asian­tun­ti­ja se Nord­berg sit­ten on? Valit­taa osaa aina­kin mut­ta osaa­ko muu­ta? Sel­lai­set jot­ka eivät sie­dä että Suo­mel­la on pää­kau­pun­ki joka yrit­tää pysyä muka­na kehi­tyk­ses­sä voi­si miet­tiä mil­tä meis­tä tun­tui­si jos Sta­dia ei oli­si ja pää­kau­pun­ki oli­si joko Tuk­hol­ma tai Moskova? 

    Tie­tääk­se­ni on sama hen­ki­lö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mis­tö ry:tä. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­luseu­ran toi­mi­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?.

  74. Taas ker­ran on jul­kais­tu tilas­to­tie­to­ja hel­sin­ki­läis­ten eli­niäs­tä. Alle maan kes­kiar­von, vaik­ka ollaan kes­ki­mää­räis­tä varakkaampia.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425377972567.html?pos=ok-trm-uutk

    Näis­sä sel­vi­tyk­sis­sä yleen­sä lyhyin eli­ni­kä on kan­ta­kau­pun­gis­sa (Kal­lio, Alp­pi­har­ju, Val­li­la jne). Yli­kuol­lei­suut­ta on eri­tyi­ses­ti syö­pään, alko­ho­li­sai­rauk­siin ja väki­val­taan. Nai­sil­la itse­mur­hat, rin­ta­syö­pä ovat korostuneita. 

    Espoos­sa ja Van­taal­la voi­daan parem­min ja ele­tään pidem­pään, vaik­ka “siel­lä ei ole niin pal­joa kaupunkia”.

  75. Mikä sii­nä on ettei voi­da hyväk­syä että kai­kil­la ei ole samat miel­ty­myk­set asu­mi­sym­pä­ris­tön suh­teen kuin itsel­lä? Jos nykyis­tä isom­pi osa ihmi­sis­tä halu­aa asua tii­viis­ti, lähel­lä työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lu­ja, niin mik­si sitä ei näil­le voi­da suo­da, jos se on vie­lä yhteis­kun­nan ja ympä­ris­tön kan­nal­ta edul­lis­ta? Toi­saal­ta, jos joku halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa tai väl­jäs­sä met­sä­lä­hiös­sä, niin suo­ta­koon se myös heil­le. En esi­mer­kik­si läh­ti­si tii­vis­tä­mään lii­kaa Hel­sin­gin 1900-luvun alun pien­ta­loa­lui­ta. Vaik­ka niis­tä alku­pe­räi­nen raken­nus­kan­ta oli­si­kin hävin­nyt, kapeat kadut ja van­hat puut pitä­vät osal­taan kau­pun­kia ihmi­sen mit­ta­kaa­vas­sa ja his­to­rian arkiympäristössä. 

    Jokai­sen on asu­mi­sen suh­teen kui­ten­kin teh­tä­vä kom­pro­mis­se­ja, joten jos halu­aa sitä väl­jyyt­tä, voi asua kau­em­pa­na kan­ta­kau­pun­gis­ta. Kau­pun­gin teh­tä­vä ei ole tar­jo­ta kai­kil­le väl­jää asu­mis­ta kau­pun­gin kes­kus­tas­ta, kos­ka se ei ole yksin­ker­tai­ses­ti mah­dol­lis­ta. Yhteis­kun­nan etu mak­si­moi­tuu kun kan­ta­kau­pun­kia laa­jen­ne­taan muu­ta­ma kilo­met­ri nykyi­ses­tä jokai­seen suuntaan.

    Yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen ansio mie­les­tä­ni on juu­ri se, että on mel­ko mai­nio kom­pro­mis­si eri­lais­ten miel­ty­mys­ten tar­pei­den ja ideo­lo­gioi­den suh­teen. Täs­tä syys­tä se tulee saa­maan myös kri­tiik­kiä kai­kis­ta suun­nis­ta näil­tä yhden asian liik­keil­tä, oli sit­ten kysees­sä uusur­ba­nis­tit, antiur­ba­nis­tit, luon­non­suo­je­li­jat tai vaik­ka “maa­han­muut­to­krii­ti­kot”.

  76. Mau­rizio: Sun­nun­tai­kiel­to? Tuo Ber­lii­nin kämp­päm­me lähei­nen Spät­kauf saat­tai­si sel­lais­ta rik­koa­kin, mut­ta että­kö se vie­rei­nen Shel­lin huol­toa­se­ma­kin vie­lä? En usko. 

    Niin, siis en puhu­nut huol­toa­se­mis­ta mitään (eikä tuo laki­kaan), vaan pel­käs­tään kaup­po­jen sun­nun­tai- ja ilta-aukio­los­ta. Tämä saat­toi jää­dä epä­sel­väk­si. Huol­toa­se­mien tilan­ne on Sak­sas­sa pal­jon lähem­pä­nä Suo­mea kuin kauppojen.

    Kal­le: Itse liu’utin töi­hin tuloa ja läh­töä muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä minuu­til­la ruuh­kan pelos­sa ja aina­kin kes­kus­taas­ta län­teen veti todel­la mainiosti. 

    Niin. Sit­ten oli vain ne sadat tuhan­net ihmi­set, joi­den oli­si ollut pak­ko liik­kua 1) jos­sain toi­saal­la Hel­sin­gis­sä tai 2) tuol­la päin Hel­sin­kiä mut­ta eri aikaan. Ja jois­ta suu­rel­la enem­mis­töl­lä, todet­ta­koon se nyt vie­lä ker­tauk­sen vuok­si, ei ole käy­tös­sään hen­ki­lö­au­toa.

  77. Sak­ke: Entä mil­lä asu­kas­po­pu­laa­tion tihey­del­lä tai ihmis­run­sau­den mää­räl­lä tuo miel­lyt­tä­vä käve­lye­täi­syys muut­tuu vähem­män miellyttäväksi? 

    Jos tämän asian hah­mot­ta­mi­nen tun­tuu yli­voi­mai­sel­le, suo­sit­te­len vaik­ka­pa kul­ke­maan kävel­len yli Pasi­lan­sil­lan Län­si-Pasi­las­ta Itä-Pasi­laan tai päin­vas­toin ja arvioi­maan, oli­ko koke­mus miellyttävä.

  78. Kal­le: Hel­sin­ki ei voi saa­vut­taa Ber­lii­nin asu­kas­ti­heyt­tä, kos­ka Hel­sin­gin pin­ta-ala on lii­an suu­ri. Hel­sin­ki pitää pilk­koa ja aloit­taa nykyis­tä kanat­kau­pun­kia lähin­nä ole­vis­ta uusis­ta kun­nis­ta tiivistäminen.

    Jos Matin las­kut aiem­min esit­tä­mät las­kut pitä­vät paik­kaan­sa — ja ne mie­les­tä­ni tar­peek­si suu­rel­la tark­kuu­del­la pitä­vät — niin sil­loin väit­tee­si on: “Hel­sin­kiin ei voi muut­taa asu­maan 230000 ihmis­tä lisää, kos­ka sen pin­ta-ala on lii­an suu­ri.” Voit­ko ava­ta hie­man tar­kem­min tätä järkeilyäsi.

  79. Jalan­kul­ki­ja: Kun Töö­lös­sä levi­si tie­to kasin ratik­ka­py­säk­kien pois­ta­mi­ses­ta ja vähen­tä­mi­ses­tä, yhden pysä­kin välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä kato­si pika­vauh­tia 5 myymälää.

    Tää on tätä. Kun jos­sain on vih­doin luon­te­va paik­ka pal­ve­luil­le, myl­lä­tään asia­kas­vir­rat uusik­si yhdel­lä har­kit­se­mat­to­mal­la päätöksellä.

    Kun oli­si aikoi­naan raken­net­tu kevyt cut-and-cover ‑tyyp­pi­nen met­ro kau­pun­ki­ju­nan sijaan, toi­mi­si­vat met­roa­se­mien sisään­käyn­nit (Töö­lös­sä­kin) pysy­vi­nä pal­ve­lui­den gra­vi­taa­tio­pis­tei­nä kuten ne parem­min suun­ni­tel­luis­sa kau­pun­geis­sa tekevät.

  80. Jalan­kul­ki­ja:

    …Töö­lös­sä on muu­ten­kin havait­ta­vis­sa, että kivi­jal­ka­kau­pat muut­tu­vat pik­ku­fir­mo­jen toi­mis­toik­si, ja var­si­nais­ten kaup­po­jen mää­rä supistuu. 

    Samal­la muu­te­taan toi­mis­to­ja asun­noik­si. Kau­pun­gin­osa yksi­puo­lis­tuu ja pal­ve­lut heik­ke­ne­vät edel­leen. Spå­ran lisäk­si on tär­ke­ää, että asiak­kail­le on riit­tä­väs­ti lyhy­tai­kais­ta pai­koi­tus­ta. Vain riit­tä­vät asia­kas­vir­rat takaa­vat palvelut.

    Kos­ka kadun­var­si­pai­koi­tus on mel­kein ilmais­ta, on pää­osa Töö­lön auto­hal­leis­ta muus­sa käy­tös­sä. Vain kadun­var­si­pai­koi­tuk­sen hinn­an­nos­to ja suun­ni­tel­tu­jen uusien hal­li­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen takaa riit­tä­väs­ti asia­kas­paik­ko­ja. Riit­tä­vä asia­kas­pai­koi­tus ja spå­ra­lin­jat takaa­vat kaup­po­jen ja mui­den yri­tys­ten elin­mah­dol­li­suu­det ja siten asuk­kail­le välil­li­ses­ti parem­mat pal­ve­lut. Eikä se täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen­kaan oli­si pahitteeksi. 😉

  81. Count­ry­boy: Tie­tääk­se­ni on sama hen­ki­lö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mis­tö ry:tä. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­luseu­ran toi­mi­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?. 

    Eli ei oikein kovin mai­rit­te­le­via refe­rens­se­jä. Sitä tarkoitit? 😉

  82. Esi­te: …Voit­ko ava­ta hie­man tar­kem­min tätä järkeilyäsi. 

    Ei saa­da riit­tä­vää ihmis­vir­taa kau­pun­ki­mais­ten pal­ve­lui­den tai kan­nat­ta­van jul­ki­sen lii­ken­teen kan­nal­ta. Hel­sin­ki on lii­an laa­ja ja haja­nai­nen. Jos tuo 230 000 asu­kas­ta lisää saa­daan mark­ki­naeh­toi­ses­ti Kehä I:n sisäl­le ollaan jo parem­mas­sa tilan­tees­sa. Itä­puo­lel­la Kehä I ollee lii­an kaukana.

    Lähiö­ra­ken­ta­mi­nen on sit­ten oma jut­tun­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun ainoa euroop­pa­li­sit­tain ter­ve lähiö on Gra­ni (pien­ta­lo­ja, tii­viis­ti 10 000 asu­kas­ta ja radan var­res­sa oma­na kun­ta­naan). Jos noi­ta oli­si vaik­ka 30, niin rai­de­lii­ken­ne syöt­täi­si Hel­sin­kiä. Ai niin, pitäi­si olla nii­tä työ­paik­ko­ja, jois­ta Hel­sin­ki yrit­tää eroon hin­nal­la mil­lä hyvän­sä (Öljy­sa­ta­ma).

    Suo­sit­te­li­sin mat­kaa vaik­ka Parii­siin ja istu­mis­ta esi­mer­kik­si jos­sa­kin Bou­le­vard Saint-Ger­main’in kah­vi­las­sa. Muu­ta­ma tun­ti ja ymmär­rät, mikä on kau­pun­ki ja mik­si Parii­si toi­mii mut­ta Hel­sin­ki ei!

  83. Mau­rizio:
    “Kah­vi­loi­den run­saus yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen alueella” 

    Niin. Siis Hel­sin­gis­sä­hän ei todel­la­kaan ole Espaa lukuu­not­ta­mat­ta _runsaasti_ kah­vi­loi­ta mis­sään, joten kom­ment­ti­si osoit­taa vää­räk­si väit­teet sii­tä, että oli­sit oikeassa.

    Mut­ta kun ei ole oikein yhte­näis­tä kau­pun­kia­luet­ta­kaan. Jo Taka-Töö­lö on ihan jotain muu­ta kuin yhtenäistä. 

    Pal­ve­lui­den heik­koon tasoon on mui­ta­kin syi­tä kuin pel­käs­tään kaa­voi­tus. Työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa lii­an kor­keat, mikä poh­jim­mil­taan joh­tuu lii­an kor­keas­ta veroasteesta. 

    Koko­nai­suus luo euroop­pa­lai­sit­tain erit­täin huo­non pal­ve­lu­ra­ken­teen. Yksi kor­jat­ta­va asia on kau­pun­kien kaa­voi­tus, mut­ta se ei pel­käs­tään riitä.

  84. spot­tu: Kun oli­si aikoi­naan raken­net­tu kevyt cut-and-cover ‑tyyp­pi­nen met­ro kau­pun­ki­ju­nan sijaan, toi­mi­si­vat met­roa­se­mien sisään­käyn­nit (Töö­lös­sä­kin) pysy­vi­nä pal­ve­lui­den gra­vi­taa­tio­pis­tei­nä kuten ne parem­min suun­ni­tel­luis­sa kau­pun­geis­sa tekevät.

    Met­ro on suur­ten kau­pun­kien lii­ken­ne­vä­li­ne. Hel­sin­gin kokoi­ses­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa spå­ra on kustannustehokkaampi.

  85. Tom­mi Uscha­nov: …Ja jois­ta suu­rel­la enem­mis­töl­lä, todet­ta­koon se nyt vie­lä ker­tauk­sen vuok­si, ei ole käy­tös­sään hen­ki­lö­au­toa.

    Tuo on aika heik­ko argu­ment­ti. Joko he eivät tar­vit­se autoa, eli asu­vat aivan työ­paik­kan­sa vie­res­sä ja/tai sit­ten hei­dän elä­män­ti­lan­teen­sa on sel­lai­nen, ettei autol­le ole käyt­töä. Esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta, joil­la on käve­ly-/pyö­rä­mat­ka lai­tok­sel­le ja opiskelijarientoihin.

    Hel­sin­gin seu­tu on niin haja­nai­nen, että pää­osal­le työs­sä­käy­vis­tä ihmi­sis­tä ainoa jär­ke­vä lii­ken­ne­vä­li­ne on hen­ki­lö­au­to oli lak­koa tai ei. Park­ki­paik­ko­jen puut­teen takia osa jou­tuu kul­ke­maan jul­ki­sil­la, mikä näkyy täs­sä­kin ket­jus­sa esil­le tul­lee­na työpaikkakatona. 

    Olen teh­nyt aikoi­na­ni sijain­tia­na­lyy­siä yhdel­le työ­na­na­ta­ja­ni yksi­köl­le. Lii­ken­tee­seen liit­tyen esil­le nousi kol­me tar­vet­ta: pai­koi­tus­ti­laa työn­te­ki­jöil­le, ras­kas rai­de­lii­ken­ne ja pol­ku­pyö­rien säi­ly­tys. Hel­sin­ki­läi­set vaih­toeh­dot hävi­si­vät kil­pai­lun, kos­ka yksi­kään ei pys­ty­nyt takaa­maan riit­tä­vää pai­koi­tus­ta. Bus­si ei kuu­lu­nut halut­ta­vuut­ta lisää­viin teki­jöi­hin, päin vastoin.

    1. Kal­le. Otat­ko poh­din­nois­sa­si lain­kaan huo­mioon sitä, että kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta enem­mis­töl­lä koti­ta­louk­sis­ta ei ole autoa. Joten­kin yri­tät osoit­taa, ettei hei­tä voi olla olemassa.

  86. Nie­men län­si­puo­lel­la on kyl­lä has­su auk­ko min­kään alepa/siwa/k‑marketia isom­pien päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pan yksi­köi­den suh­teen, kun Kam­pis­ta ja steis­sil­tä saa jat­kaa aina jon­ne­kin Munk­ki­vuo­reen ja Haa­gaan saak­ka ennen kuin tulee lähin­nä seu­raa­vat vas­taan. Itä­puo­lel­la (ja län­nes­sä­kin Larun suun­taan) on aina­kin duo­po­lin osuus­toi­min­nal­li­sen puo­len isom­pia­kin kaup­po­ja sen­tään kilo­met­rin tai parin välein. Luu­li­si Töö­löön ja Mei­kun asu­kas­ti­heyk­sil­lä löy­ty­vän kysyn­tää laa­jem­man­kin vali­koi­man kau­poil­le lähietäisyydellä.

  87. Count­ry­boy: Tie­tääk­se­ni on sama hen­ki­lö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mis­tö ry:tä. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­luseu­ran toi­mi­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?. 

    60-luvun mie­li­pi­teil­lä ei tämän päi­vän kau­pun­ke­ja suunnitella.

  88. spot­tu: Tää on tätä. Kun jos­sain on vih­doin luon­te­va paik­ka pal­ve­luil­le, myl­lä­tään asia­kas­vir­rat uusik­si yhdel­lä har­kit­se­mat­to­mal­la päätöksellä.

    Kun oli­si aikoi­naan raken­net­tu kevyt cut-and-cover ‑tyyp­pi­nen met­ro kau­pun­ki­ju­nan sijaan, toi­mi­si­vat met­roa­se­mien sisään­käyn­nit (Töö­lös­sä­kin) pysy­vi­nä pal­ve­lui­den gra­vi­taa­tio­pis­tei­nä kuten ne parem­min suun­ni­tel­luis­sa kau­pun­geis­sa tekevät. 

    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta olen ymmär­tä­nyt että cut-and-cover ‑tek­niik­ka on Hel­sin­gin olois­sa huo­mat­ta­vas­ti kal­lio­ra­ken­ta­mis­ta kal­liim­paa, eli hyö­ty-kus­tan­nus­suh­de puhuu. Muu­ta­man kym­me­nen sekun­nin aika­sääs­tö liu­ku­por­tais­sa ei oli­si puol­ta­nut pal­jon suu­rem­pia raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja tun­ne­lei­den raken­ta­mi­sen aiheut­ta­mia lii­ken­ne­häi­riöi­tä ja nii­den aiheut­ta­mia aikamenetyksiä.

    Tuk­hol­man tun­nel­ba­naa­han raken­net­tiin n. 4 km cut-and-cover ‑tek­nii­kal­la ennen 60-lukua ja siir­ryt­tiin sit­ten koko­naan kal­lio­tun­ne­lei­den kai­va­mi­seen, ilmei­ses­ti juu­ri edel­li­sis­tä syistä.

  89. Tuo­mas L.:
    Mikä sii­nä on ettei voi­da hyväk­syä että kai­kil­la ei ole samat miel­ty­myk­set asu­mi­sym­pä­ris­tön suh­teen kuin itsellä? 

    Nur­mi­jär­ve­läi­sel­le kan­ta­kau­pun­gin laa­je­ne­mi­nen ja lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuuk­sien kehit­tä­mi­nen käve­lyn, pyö­räi­lyn ja jouk­ko­lii­ken­teen suun­taan ovat huo­no­ja asioi­ta, kos­ka ne mer­kit­se­vät intui­vi­ses­ti nur­mi­jär­ve­läi­sen työ­mat­kan pite­ne­mis­tä ajal­li­ses­ti. (Näin ei vält­tä­mät­tä ole, mut­ta logiik­ka sii­nä kehi­tyk­ses­sä on sen ver­ran vai­keam­paa, ettei se nur­mi­jär­ve­läi­sel­le aukea). 

    Kysees­sä on yksi­se­lit­tei­ses­ti asia, jos­sa kau­pun­ki­lai­sen ja nur­mi­jär­ve­läi­sen int­res­sit eivät koh­taa: kau­pun­gin viih­tyi­syys eli­nym­pä­ris­tö­nä ja mah­dol­li­suus liik­kua kau­pun­kis­sa hen­ki­lö­au­tol­la sujuvasti.

    Vas­tak­kai­na­set­te­lun aika ei ole ohi.

  90. Kal­leHel­sin­gin seu­tu on niin haja­nai­nen, että pää­osal­le työs­sä­käy­vis­tä ihmi­sis­tä ainoa jär­ke­vä lii­ken­ne­vä­li­ne on hen­ki­lö­au­to oli lak­koa tai ei. Park­ki­paik­ko­jen puut­teen takia osa jou­tuu kul­ke­maan jul­ki­sil­la, mikä näkyy täs­sä­kin ket­jus­sa esil­le tul­lee­na työpaikkakatona. 

    Sii­tä että joi­den­kin on pak­ko kul­kea jul­ki­sil­la töi­hin pysä­köin­ti­paik­ko­jen niuk­kuu­den takaia olen eri miel­tä. Sil­loin kun ikää tulee yli 40 v arvos­taa sitä ettei tar­vit­se itse ajaa ja varoa tört­töi­li­jöi­tä lii­ken­tees­sä. Se mikä ärsyt­tää eni­ten autoa ajaes­sa ovat nime­no­maan muut tört­töi­li­jät ja nii­tä riit­tää ja sik­si jätän auton vapaa­eh­toi­ses­ti kotiin. Ja mun koh­dal­la ei sääs­tyi­si edes aikaa kun olen valin­nut sekä asun­non että työ­pai­kan suht lähel­tä junaa.

    1. Minä ihmet­te­len ihmi­siä, joi­den aika on niin hal­paa, voi­vat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat säh­kö­pos­tin työmatkalla.

  91. Muut luke­vat säh­kö­pos­tin työmatkalla.” 

    No minä puo­les­ta­ni sää­lin sel­lai­sia val­ko­kau­lusor­jia, joi­den on _pakko_ lukea mei­lit jo työ­mat­kal­la. Ahtaas­sa läves­sä hikoi­le­vat, piruparat.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä ihmet­te­len ihmi­siä, joi­den aika on niin hal­paa, voi­vat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat säh­kö­pos­tin työmatkalla.

    Olen samaa miet­ti­nyt jos­kus. Olen tul­lut vähän sii­hen tulok­seen, että monil­la saat­taa­vat asiat olla niin ikä­väs­ti, että se tun­nin istu­mi­nen ruuh­kas­sa men­nen tul­len on ainoa mah­dol­li­suus “omaan aikaan”. Olkoon­kin, että sil­loin ei juu­ri muu­ta voi teh­dä kuin istua ja ihme­tel­lä tai kuun­nel­la radio­ta. Toi­saal­ta olen kyl­lä ehdot­to­mas­ti istu­mi­sen ja ihmet­te­lyn sekä radion kuun­te­lun suu­ri fanit­ta­ja. Vah­vas­ti kui­ten­kin olen sitä miel­tä, että nuo asiat on parem­pi itsen­sä ja eri­tyi­ses­ti mui­den kan­nal­ta hoi­taa jos­sain muu­al­la kuin hen­ki­lö­au­tos­sa ruuhkassa.

  93. Kal­le: Tuo on aika heik­ko argumentti. 

    Bus­si ei kuu­lu­nut halut­ta­vuut­ta lisää­viin teki­jöi­hin, päin vastoin.

    Heik­ko argu­ment­ti, että ei ole autoa? 😀 No, entä jos ei vain ole?

    En tie­dä onko tur­ku­lai­sen vali­dia kom­men­toi­da tähän Hel­sin­kiä kos­ke­vaan kes­kus­te­luun. Mut­ta kom­men­toin kui­ten­kin. Ole­tan, että Turus­sa on hei­kom­pi jul­ki­nen lii­ken­ne kuin Hel­sin­gis­sä ja lisäk­si pää­osin väl­jem­pi asu­kas­ti­heys. Sii­tä huo­li­mat­ta minul­la ei ole autoa, ja bus­siyh­tey­det ja pysä­kin lähei­syys oli­vat vah­vat vai­kut­ti­met asun­toa ostaes­sa­ni. Ihmet­te­len ihmi­siä, jot­ka halua­vat käyt­tää rahaa ja vai­van­nä­köä auton ylläpitämiseen.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä ihmet­te­len ihmi­siä, joi­den aika on niin hal­paa, voi­vat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat säh­kö­pos­tin työmatkalla. 

    Ai pyö­räil­les­sä?

  95. Tom­mi Uscha­nov: … enem­mis­töl­lä ei ole käy­tös­sään henkilöautoa. 

    Entä pol­ku­pyö­rää…? Kai nyt edes poik­keus­ti­lan­tees­sa suu­rim­mal­la osal­la hel­sin­ki­läi­sis­tä työs­sä­käy­vis­tä on kui­ten­kin mah­dol­li­suus käyt­tää pol­ku­pyö­rää jol­la pää­see töi­hin kun bus­sit ei kulje.

  96. Kal­le: Hel­sin­gin seu­tu on niin haja­nai­nen, että pää­osal­le työs­sä­käy­vis­tä ihmi­sis­tä ainoa jär­ke­vä lii­ken­ne­vä­li­ne on hen­ki­lö­au­to oli lak­koa tai ei. 

    Hel­sin­gin seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne on niin kat­ta­va ja toi­mii niin hyvin, että pää­osal­le työs­sä­käy­vis­tä ihmi­sis­tä ainoa jär­ke­vä kul­ku­muo­to on jouk­ko­lii­ken­ne. Ellei sit­ten kul­je pyö­räl­lä tai jalan.

    Aika keveil­lä argu­men­teil­la tääl­lä perus­tel­laan hen­ki­lö­au­ton käyt­tä­mis­tä, kun ottaa huo­mioon, miten val­ta­vat kus­tan­nuk­set se nyky­ta­sol­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aiheut­taa. Lopu­ton let­ka ruuh­kas­sa mate­le­via auto­ja, jois­ta 90%:ssa on sisäl­lä ainoas­taan kul­jet­ta­ja, täyt­tä­mäs­sä ja pilaa­mas­sa kau­pun­ki­ti­laa, on puh­taas­ti resurs­sien tuh­laa­mis­ta, mui­den kau­pun­ki­lais­ten kustannuksella.

  97. Kal­le: Hel­sin­gin seu­tu on niin haja­nai­nen, että pää­osal­le työs­sä­käy­vis­tä ihmi­sis­tä ainoa jär­ke­vä lii­ken­ne­vä­li­ne on hen­ki­lö­au­to oli lak­koa tai ei. 

    Tajuat­ko nyt yli­pään­sä ollen­kaan, että täs­sä puhu­taan ihan raa­ois­ta luvuis­ta?

    Hel­sin­gis­sä on noin 320 000 työl­lis­tä ja, kuten todet­tu, hie­man yli 200 000 hen­ki­lö­au­toa (kul­loin­kin lii­ken­ne­käy­tös­sä). Niis­tä­kään kaik­ki eivät ole työl­li­sil­lä yksi­tyis­hen­ki­löil­lä vaan elä­ke­läi­sil­lä, tak­sei­na, pizza­tak­sei­na, kau­pun­gin käy­tös­sä, tal­vi­te­loil­la ja niin edel­leen. Jos Hel­sin­gin joka ainoa yksi­tyi­sau­to oli­si ensin­nä­kin jon­kun työl­li­sen käy­tös­sä ja toi­sek­si vie­lä nime­no­maan työ­mat­ka­käy­tös­sä, niin auto­ja riit­täi­si sil­ti­kin vain kor­kein­taan joka toi­sel­le Hel­sin­gin työlliselle.

    Puo­let ei ole mil­lään maa­il­man mate­ma­tii­kal­la “pää­osa”. Var­sin­kin, kun se puo­let on täy­sin hypo­teet­ti­nen ja teo­reet­ti­nen mak­si­mi, joka todel­li­suu­des­sa alit­tuu reilusti.

    Jär­jes­tel­män pää­käyt­tä­jä: Entä pol­ku­pyö­rää…? Kai nyt edes poik­keus­ti­lan­tees­sa suu­rim­mal­la osal­la hel­sin­ki­läi­sis­tä työs­sä­käy­vis­tä on kui­ten­kin mah­dol­li­suus käyt­tää pol­ku­pyö­rää jol­la pää­see töi­hin kun bus­sit ei kulje. 

    Pol­ku­pyö­rien mää­rää ei lie­ne tilas­toi­tu, mut­ta tämä teo­ria kyl­lä tes­tat­tiin mai­ni­tus­sa lakos­sa vuon­na 1998. Pol­ku­pyö­riä ei ihmeem­min ilmes­ty­nyt mis­tään, eikä mikään anna ymmär­tää, että nii­tä oli­si ilmes­ty­nyt sittenkään.

    Että ihmi­set tuos­ta vain pyö­räi­li­si­vät päi­vit­täin 10–15 kilo­met­riä suun­taan­sa (tai jopa enem­män), hel­mi­kuus­sa (lak­ko­vii­kol­la oli los­kai­nen nol­la­ke­li), ja samai­sen lakon vuok­si poik­keuk­sel­li­ses­ti liik­keel­lä ole­vien hen­ki­lö­au­to­jen tuk­kies­sa lii­ken­teen Parii­sia tai Roo­maa muis­tut­ta­vak­si sum­puk­si? Aja­tus ei ole kyl­lä täs­tä maailmasta.

  98. …on puh­taas­ti resurs­sien tuh­laa­mis­ta, mui­den kau­pun­ki­lais­ten kustannuksella.” 

    Kal­tai­se­si kau­pun­ki­lais­vih­reän on help­poa vetäis­tä täs­tä her­ne­pus­si nenään — ja niin­hän te tie­ten­kin aina teet­te­kin. Mut­ta peri­fe­rias­ta Hel­sin­kiin töi­hin tule­van onkin sit­ten huonompi.

  99. Ihmet­te­len ihmi­siä, jot­ka halua­vat käyt­tää rahaa ja vai­van­nä­köä auton ylläpitämiseen.” 

    Ihmet­te­le pois, mut­ta kun sii­tä autos­ta on myös huvia ja hyö­tyä. Ja riip­puu tie­ten­kin tilan­tees­ta, käy­te­tään­kö sitä päi­vit­täi­siin työmatkoihin(kin).

    Mut­ta kun täs­sä nyt ker­ran ihmet­te­le­mään ruvet­tiin, niin minä puo­les­ta­ni ihmet­te­li­sin ihmi­siä, jot­ka halua­vat käyt­tää aikaa ja rahaa jon­kun höl­mön ja sika­kal­liin luo­mu- ja/tai eko­höm­pän osta­mi­seen; mut­ta enpäs kui­ten­kaan ihmet­te­le­kään, kos­ka ymmär­rän, että joil­la­kuil­la on ali­ta­jui­nen syyl­li­syys län­si­mai­ses­ta hyvä­osai­suu­des­taan ja täten tar­ve rau­hoi­tel­la omaa­tun­to­aan (ja viha­ta autoja). 

    Niin että onhan näi­tä ihme­tyk­sen aihei­ta itse kullakin.

  100. Koti-isä: Aika keveil­lä argu­men­teil­la tääl­lä perus­tel­laan hen­ki­lö­au­ton käyt­tä­mis­tä, kun ottaa huo­mioon, miten val­ta­vat kus­tan­nuk­set se nyky­ta­sol­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aiheuttaa. 

    Rea­lis­mia on että auton käy­töl­lä sääs­tää vapaa-aikaa ruuh­kis­ta huo­li­mat­ta tun­te­ja vii­kos­sa. Jos näin ei oli­si, kau­pun­ki­ra­ken­ne oli­si var­sin toi­sen­nä­köi­nen eikä koko tii­vis­tä­mis­han­ket­ta tarvittaisi.

    Tämä ongel­ma on onnek­si kor­jaan­tu­mas­sa osin itses­tään kun mark­ki­nat aja­vat työ­paik­ko­ja ras­kas­rai­teen var­teen ja asun­to­ja kau­pun­kiin. Tämä on juu­ri­kin se tren­di jota uuden yleis­kaa­van pitäi­si helpottaa.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä ihmet­te­len ihmi­siä, joi­den aika on niin hal­paa, voi­vat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat säh­kö­pos­tin työmatkalla.

    Heh. Useim­mat mene­vät autol­la töi­hin sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että ei ole mui­ta jär­ke­viä vaih­toeh­to­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dun ‘suju­va jouk­ko­lii­ken­ne’ on pelk­kä legen­da. Jos työ­mat­ka yhteen suun­taan eri­lai­si­ne vaih­toi­neen kes­tää 1,5 tun­tia ja omal­la autol­la 20 minuut­tia, niin mikä­hän mah­taa olla useim­pien valin­ta? Eikä tähän auta mitään työ­pai­kan valin­ta sijain­nin perus­teel­la, kos­ka fir­mat muut­ta­vat kai­ken­ai­kaa ‘kus­tan­nus­te­hok­kaam­piin’ tiloi­hin, jot­ka voi­vat olla esi­mer­kik­si 25 km:n pääs­sä Vantaalla.

  102. Kal­le: Tuo on aika heik­ko argu­ment­ti. Joko he eivät tar­vit­se autoa, eli asu­vat aivan työ­paik­kan­sa vie­res­sä ja/tai sit­ten hei­dän elä­män­ti­lan­teen­sa on sel­lai­nen, ettei autol­le ole käyt­töä. Esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta, joil­la on käve­ly-/pyö­rä­mat­ka lai­tok­sel­le ja opiskelijarientoihin. 

    Ei se ihan noin ole. Asun erääs­sä Itä-Hel­sin­gis­sä alu­eel­la, jol­la on var­sin hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Lähi­ta­lois­sa asuu mm. lap­si­per­hei­tä, joil­la ei ole autoa. Auto­ton on myös oma per­hee­ni, vaik­ka lap­sia on useam­pia ja molem­mat van­hem­mat käy­vät töis­sä noin 10 km etäi­syy­del­lä kotoa.

    Yksit­täis­ten ihmi­sen teke­mi­set voi­vat joh­taa vää­riin kuvi­tel­miin. Rat­kai­se­vaa on se, että enem­mis­tö hel­sin­ki­läis­ta­louk­sis­ta on autot­to­mia ja että myös moni­lap­si­set per­heet pär­jää­vät autot­ta. Autot­to­muus vaa­tii toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä ja/tai kun­nol­li­sia pyö­räi­ly­reit­te­jä sekä riit­tä­viä pal­ve­lui­ta lähellä. 

    Mitä tar­koit­taa “lähel­lä” on sit­ten eri asia. Meil­le lähel­lä on hie­man yli kilo­met­ri, kos­ka se on se mat­ka, jon­ka käve­lee vie­lä muka­vas­ti las­ten tai ruo­kaos­tos­ten kans­sa. Jol­le­kin autoi­luun tot­tu­neel­le 200 met­riä­kin saat­taa olla lii­kaa. Tot­tu­mis- ja viitsimiskysymys.

  103. Count­ry­boy:
    Taas ker­ran on jul­kais­tu tilas­to­tie­to­ja hel­sin­ki­läis­ten eli­niäs­tä. Alle maan kes­kiar­von, vaik­ka ollaan kes­ki­mää­räis­tä varakkaampia.

    Näis­sä sel­vi­tyk­sis­sä yleen­sä lyhyin eli­ni­kä on kan­ta­kau­pun­gis­sa (Kal­lio, Alp­pi­har­ju, Val­li­la jne). Yli­kuol­lei­suut­ta on eri­tyi­ses­ti syö­pään, alko­ho­li­sai­rauk­siin ja väki­val­taan. Nai­sil­la itse­mur­hat, rin­ta­syö­pä ovat korostuneita. 

    Espoos­sa ja Van­taal­la voi­daan parem­min ja ele­tään pidem­pään, vaik­ka “siel­lä ei ole niin pal­joa kaupunkia”.

    Tosin tuon sel­vi­tyk­sen mukaan Ete­lä-Hel­sin­gis­sä asu­vat elä­vät kaik­kein van­him­mak­si. Kek­sit­kö jon­kun toi­sen perus­teen vas­tus­taa kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, vai alat­ko sinä­kin nyt vaa­tia lisää Ete­lä-Hel­sin­kiä Helsinkiin?

  104. Kal­le: Koko­nai­suus luo euroop­pa­lai­sit­tain erit­täin huo­non pal­ve­lu­ra­ken­teen. Yksi kor­jat­ta­va asia on kau­pun­kien kaa­voi­tus, mut­ta se ei pel­käs­tään riitä. 

    ja

    Anna R: sen­tään kilo­met­rin tai parin välein. Luu­li­si Töö­löön ja Mei­kun asu­kas­ti­heyk­sil­lä löy­ty­vän kysyn­tää laa­jem­man­kin vali­koi­man kau­poil­le lähietäisyydellä. 

    Riit­tää­kö­hän Suo­mes­sa pelk­kä talou­den libe­ra­li­soin­ti­kaan riit­tä­vän asu­kas­ti­hey­den ohel­la. Rakas­tam­me basaa­re­ja ja yleis­tä hil­lu­mis­ta mut­ta vain turis­ti­koh­teis­sa. Onko jämp­ti (ja vir­kain­toi­nen) suo­ma­lai­suus ja hal­ki-poik­ki-ja-kau­nii­seen-pinoon, kun voi­si jät­tää epä­mää­räi­seen kasaan­kin, jon­kin­lai­nen kiro.

    Ehdo­tan ravis­te­le­maan tätä kiroa Hel­sin­gin par­haal­le pai­kal­le kome­aa ilo­ta­loa kai­kil­la her­kuil­la eli kai­kil­le mah­dol­li­sil­le suku­puo­lil­le, suun­tau­tu­mi­sil­le ja lail­li­sil­le himoil­le. Loi­vas­ti leik­ki­mie­li­ses­ti ehdo­tan toki vain.

  105. R.Silfverberg:

    Se sana “kah­vi­la” vaa­tii var­maan täs­sä vai­hees­sa kään­nök­sen sel­ko­kie­lel­le: Lisään­ty­mi­siäs­sä ole­via vapai­ta nai­sia, muu­al­la kuin koto­na tai hun­nu­tet­tu­na;) Mut­ta kos­ka sitä ei voi kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vir­ka­mies kir­joit­taa suo­raan raport­tei­hin­sa niin käy­te­tään sanaa “kah­vi­la”.

    OK, tuo on mie­les­tä­ni aika hyvä perus­te­lu, jota en vain tul­lut aja­tel­leek­si, joten hyväk­syn sen. 🙂

  106. ze: Kun puhut niin innois­sa­si slum­miu­tu­mi­ses­ta, niin voi­sit­ko lis­ta­ta muu­ta­man esi­mer­kin slum­miu­tu­neis­ta, sano­taan vaik­ka yli 500 000 asuk­kaan kau­pun­geis­ta? Aihe kiin­nos­taa minua­kin, mut­ta kuu­lui­sim­mat kuu­le­ma­ni tapauk­set ovat kehi­tys­mais­ta ja Jenk­ki­län auto­kau­pun­geis­ta, joi­ta ei voi ehkä ihan suo­raan ver­ra­ta Helsinkiin. 

    En ole slum­meis­ta innois­sa­ni, pyrin nii­tä vält­tä­mään. Kel­pai­si­ko tämä esi­merk­ki (Kow­loon):
    “http://www.greggirard.com/content/gallery/girard_kowloon_c.jpg”?

  107. Hel­sin­ki on lähi­vuo­si­na saa­mas­sa val­ta­vat mää­rät uusia asun­to­ja aivan kau­pun­gin kes­kus­ta-alueil­le, kun­han kaik­ki sata­mil­ta ja rau­ta­teil­tä vapau­tu­neet alu­eet raken­ne­taan tii­viis­ti talo talon vie­reen. Tämä­hän on jokai­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jan mär­kä unel­ma. Mut­ta mik­si mikään ei riitä?

  108. ze: Tai­sit itse peu­kut­taa, jot­ta pää­set näpäyt­tä­mään :D. Nuo peu­kut ovat kyl­lä ihan tur­ha kek­sin­tö, mut­ta mie­li­pi­tei­tä­hän niil­lä on tar­koi­tus­kin tukea? Täs­sä vie­lä ne vies­tis­tä tip­pu­neet kuvat: 

    Kuvat ovat juu­ri sel­lais­ta tahal­lis­ta har­haan­joh­ta­mis­ta ja olkiuk­ko­jen raken­te­lua kuin kuvittelinkin.

  109. Sak­ke: En ole slum­meis­ta innois­sa­ni, pyrin nii­tä vält­tä­mään. Kel­pai­si­ko tämä esi­merk­ki (Kow­loon):
    “http://www.greggirard.com/content/gallery/girard_kowloon_c.jpg”?

    Mikä se slum­miu­tu­nut yli 500 000 asuk­kaan kau­pun­ki täs­sä tapauk­ses­sa sit­ten oli? Hong Kong? Sehän on Kii­nan vau­rain kau­pun­ki, joten aika huo­no esi­merk­ki. Löy­tyy­kö parempia?

    Tuon Kow­loo­nin kai­va­mi­nen refe­rens­sik­si on muu­ten­kin vähän outoa, sil­lä kukaan ei ole sano­nut, että asu­kas­ti­hey­den pitäi­si olla luok­kaa 1 260 000 as./km². Itse sanoi­sin, että kau­pun­gin­osa­ta­sol­la (Kow­loon­han oli ainoas­taan yksi 0,026 km² kokoi­nen kau­pun­gin­osa) joku 45 000 as./km² voi olla ihan toi­mi­va ja viih­tyi­sä (tjeu esim: http://en.wikipedia.org/wiki/Upper_East_Side), mut­ta Hel­sin­gis­sä ei ole tar­vet­ta edes niin suu­ril­le tiheyksille.

  110. ano­nyy­mi: Kuvat ovat juu­ri sel­lais­ta tahal­lis­ta har­haan­joh­ta­mis­ta ja olkiuk­ko­jen raken­te­lua kuin kuvittelinkin.

    No kap­pas kum­maa. Lue­pa se alku­pe­räi­nen vies­ti vie­lä uudem­man kerran.

  111. Mau­rizio:
    “…on puh­taas­ti resurs­sien tuh­laa­mis­ta, mui­den kau­pun­ki­lais­ten kustannuksella.” 

    Kal­tai­se­si kau­pun­ki­lais­vih­reän on help­poa vetäis­tä täs­tä her­ne­pus­si nenään – ja niin­hän te tie­ten­kin aina teet­te­kin. Mut­ta peri­fe­rias­ta Hel­sin­kiin töi­hin tule­van onkin sit­ten huonompi.

    Se on se peri­fe­ri­aan muut­ta­mi­sen hin­ta. Ei Hel­sin­gin kan­na­ta hai­ta­ta omia asuk­kai­taan peri­fe­rias­sa asu­vien hyväksi.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Otat­ko poh­din­nois­sa­si lain­kaan huo­mioon sitä, että kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta enem­mis­töl­lä koti­ta­louk­sis­ta ei ole autoa. Joten­kin yri­tät osoit­taa, ettei hei­tä voi olla olemassa. 

    Osmo. Ihan autois­ta riip­pu­mat­ta minua kiin­nos­tai­si tie­tää, mis­sä kul­kee omas­ta mie­les­tä­si kan­ta­kau­pun­gin raja? 

    (Aikoi­naan itse ajat­te­lin, että sil­lä saat­tai­si olla jotain teke­mis­tä rai­tio­vau­nu­jen kanssa.)

    1. Kat­so kau­pun­gin kart­to­ja ennen vuot­ta 1946. Se on kan­ta­kau­pun­kiu ja muut ovat lii­to­sa­luei­ta. Munk­ki­nie­mi on lii­to­sa­luet­ta, vaik­ka sin­ne menee ratikka. 

  113. Munk­ki­nie­mi on lii­to­sa­luet­ta, vaik­ka sin­ne menee ratikka.” 

    Niin­pä niin. Ja sil­ti ole­tan tei­dän halua­van, että myös munk­ka­lai­set paa­lai­si­vat auton­sa. Eli eihän tämä mihin­kään ns. kan­ta­kau­pun­kiin ja todel­li­siin tilaon­gel­miin OIKEASTI näy­tä liittyvän.

  114. Ei Hel­sin­gin kan­na­ta hai­ta­ta omia asuk­kai­taan peri­fe­rias­sa asu­vien hyväksi.” 

    OK, eli monoa kai­kil­le niin lop­puu se pär­ryyt­te­ly + eko­tuo­miois­tui­men lan­get­ta­ma 6kk uudel­leen­kou­lu­tus­lei­ri­tuo­mio pääl­le. Tämä selvä.

  115. Mau­rizio:
    “Munk­ki­nie­mi on lii­to­sa­luet­ta, vaik­ka sin­ne menee ratikka.” 

    Niin­pä niin. Ja sil­ti ole­tan tei­dän halua­van, että myös munk­ka­lai­set paa­lai­si­vat auton­sa. Eli eihän tämä mihin­kään ns. kan­ta­kau­pun­kiin ja todel­li­siin tilaon­gel­miin OIKEASTI näy­tä liittyvän.

    Siis kos­ka Munk­ki­nie­mi lii­tet­tiin osak­si Hel­sin­kiä vuo­den 1946 suu­res­sa alue­lii­tok­ses­sa (se ei siis viral­li­ses­ti ole kan­ta­kau­pun­kia), niin sii­tä vedät joh­to­pää­tök­sen, että “tämä” (mikä?) ei OIKEASTI lii­ty kan­ta­kau­pun­kiin ja “todel­li­siin tilaon­gel­miin”? Nyt ollaan niin jän­nän äärel­lä, että vaa­din saa­da tie­tää lisää B).

  116. Palaan­pa taas kuni­gas­a­ja­tuk­see­ni, kun asia taas on, tai oli, tapetilla.

    PISARALLE PAREMPI LINJAUS 

    Pisa­ra eli lähi­ju­na­ra­ta Pasi­las­ta Töö­lön, Rau­ta­tien­to­rin, Haka­nie­men ja Alp­pi­lan kaut­ta takai­sin Pasi­laan on nyt tape­til­la. Nyt kun Pisa­ra raken­ne­taan seu­raa­vak­si 150 vuo­dek­si, kan­nat­taa sel­vit­tää tuli­si­ko se toteut­taa toi­sin tavoin. Sil­loin rata myös tar­joai­si suo­ran junayh­tey­den len­to­ken­täl­tä Mei­lah­teen ja Töö­löön ja suo­ran lähi­ju­nayh­tey­den Mei­lah­den kli­ni­koil­le. Se lyhen­täi­si tun­nil­la Kirk­ko­num­mel­la asu­van sai­raan­hoi­ta­jan päi­vit­täis­tä työmatkaa. 

    Ehdot­ta­ma­ni rata läh­ti­si Huo­pa­lah­des­ta maan alle jat­kai­si Rus­kea­suon sekä Mei­lah­des­sa HUS:in kli­ni­koi­den alta Töö­lön­to­ril­le. Siel­tä edel­leen Kam­pin kaut­ta Rau­ta­tien­to­ril­le, Haka­nie­meen ja Käpy­lään, jos­sa liit­tyi­si Kera­van kaupunkirataan

    Välil­lä Kamp­pi – Rau­ta­tie­a­se­ma – Haka­nie­mi rata kul­ki­si samas­sa tasos­sa kuin met­ro, joten ase­mil­ta on help­po vaih­taa. Tämä mer­kit­see sitä, että Töö­lön met­roa ei voi toteut­taa, mut­ta toi­saal­ta tämä rata oli­si sama kuin Töö­lön metro.

    Radan pituus oli­si noin 12–13 km, ja kus­tan­nuk­sia tuli­si arviol­ta lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta pie­nem­pi kuin Län­si­met­ron jat­ka­mi­nen Matin­ky­läs­tä Kiven­lah­teen. Rata on syy­tä teh­dä myös kau­ko­ju­nil­le sopivaksi.

    Yksi­no­maan Mei­lah­den sai­raa­la- ja ope­tus­komplek­sin päi­vit­täis­ten käyt­tä­jien luku­mää­rä , siis hen­ki­lö­kun­ta, opis­ke­li­jat, polikli­nik­ka­käyn­nit, mag­neet­ti­ku­vauk­set sekä muut tut­ki­muk­set ja omais­vie­rai­lut on 12.000 hen­keä. Käyt­tä­jiin on lisät­tä­vä vie­lä mm. työ­ter­veys­lai­tos, Mark­ki­noin­ti-Insi­ti­tuut­ti ja jäähalli. 

    Mas­saam­me on vain pai­kal­lis­lii­ken­net­tä. Pää­ra­dal­la 600 km mat­kal­la Hel­sin­gis­tä Ouluun on noin 2 mil­joo­nan asuk­kaan väes­tö­poh­ja. Sak­sas­sa 70 kilo­met­rin mat­kal­la Bon­nis­ta Köl­nin kaut­ta Düs­sel­dor­fiin saman­ver­ran, jopa suurempi.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ril­läm­me ja tämän leh­den toi­mit­ta­jil­la on hie­man oudot käsi­tyk­set val­tio-oikeu­des­ta. Bud­jet­ti­val­ta maas­sam­me edel­leen kuu­luu eduskunnalle.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kat­so kau­pun­gin kart­to­ja ennen vuot­ta 1946. Se on kan­ta­kau­pun­kiu ja muut ovat lii­to­sa­luei­ta. Munk­ki­nie­mi on lii­to­sa­luet­ta, vaik­ka sin­ne menee ratikka. 

    Täti­ni oli pit­kään Kive­län sai­raa­las­sa hoi­dos­sa. kat­se­lin kuvia Töö­lön kal­liois­ta, joit­kain lato­ja. Vuo­si­sa­dan vaih­tees­sa siis.

    Runebr­gin­ka­dul­la, HOK:in talos­sa on kuva pai­kas­ta v 1922 tai sin­ne päin. Perin sur­kea lau­ta­hök­ke­li sii­nä kökötti.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä ihmet­te­len ihmi­siä, joi­den aika on niin hal­paa, voi­vat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat säh­kö­pos­tin työmatkalla.

    Sii­nä­pä se onnen autuus, että voi lukea säh­kö­pos­tia. Voi­han sitä aikaa käyt­tää esim. musii­kin, kir­jo­jen jne. kuun­te­le­mi­seen. Ja ihan miettimiseen.
    Minul­la on käsit­tääk­se­ni Soi­nin­vaa­ran kans­sa yhtä lyhyt mat­ka työ­pai­kal­la, joten minus­ta­kin on jos­kus tun­tu­nut kum­mal­ta se, että jot­kut viet­tä­vät niin pal­jon aikaa työ­pai­kal­le mene­mi­seen. Siis­pä kysyin ihmi­sil­tä, joil­la on pidem­pi mat­ka. Sen jäl­keen ymmär­sin paremmin.
    Täs­tä on Ian Gate­ley vas­ta kir­joit­ta­nut kir­jan Rush Hour. Eri­lai­sia tapo­ja sen jäl­keen, kun junat keksittiin.
    Mat­kan voi näh­dä myös erään­lai­se­na väli­ti­la­na, ei koto­na eikä töis­sä. Omaa aikaa, autos­sa ehkä enem­män omaa kuin bussissa.

  119. Mark­ku af Heur­lin: “Pisa­ra eli lähi­ju­na­ra­ta Pasi­las­ta Töö­lön, Rau­ta­tien­to­rin, Haka­nie­men ja Alp­pi­lan kaut­ta takai­sin Pasi­laan on nyt tape­til­la. Nyt kun Pisa­ra raken­ne­taan seu­raa­vak­si 150 vuo­dek­si, kan­nat­taa sel­vit­tää tuli­si­ko se toteut­taa toi­sin tavoin.”

    Ihmet­te­len edel­leen, mik­sei näi­tä rat­kai­su­ja kysee­na­lais­te­ta oikeas­ti. Ote­taan nyt esi­mer­kik­si tämä Hel­sin­gin met­ro, jos­ta koh­ta tulee Hel­sin­gin ja Espoon met­ro. Pää­kau­pun­ki­seu­tu yrit­tää kovas­ti esiin­tyä met­ro­po­li­na, mut­ta onko tämä todel­la met­ro­po­lin suun­nit­te­lua? Muu­al­la met­roa laa­jen­ne­taan sin­ne, mis­sä on pal­jon asu­tus­ta. Mut­ta tääl­lä met­roa suun­ni­tel­laan ja laa­jen­ne­taan met­siin, ja sit­ten ale­taan väki­sin suun­ni­tel­la asu­tus­ta sen ympä­ril­le. Mik­sei Hel­sin­gin vai­vai­ses­ta tyn­kä­met­ros­ta teh­dä oike­aa met­roa, joka oikeas­ti kul­ki­si siel­lä, mis­sä asuk­kaat­kin asu­vat, kuten kan­ta­kau­pun­gis­sa ja isoim­mis­sa lähiöissä?

    Mik­si ‘met­ro­po­li-Hel­sin­gin’ kau­ko­ju­nat pitää väki­sin tuo­da aivan kau­pun­gin kes­kus­taan Kai­vo­ka­dul­le? Ei muis­sa­kaan (oikeis­sa) met­ro­po­leis­sa kul­je­ta kau­ko­ju­nil­la kes­kus­taan, vaan ase­mat ovat siel­lä, mis­sä ne mah­tu­vat toi­mi­maan, ja kes­kus­taan jat­ke­taan metrolla. 

    Päi­vit­täis­tä kau­ko­ju­nayh­teyt­tä Hel­sin­gin kes­kus­taan eivät tar­vit­se kuin muu­ta­mat har­vat. Lähi­ju­nia sen sijaan tar­vit­se­vat tuhan­net. Mik­sei lii­ken­ne­rat­kai­su­ja teh­dä hei­dän ehdoil­laan? Nyt lähi­ju­nat halu­taan tun­kea park­kiin pari mil­jar­dia mak­sa­vaan Pisa­ra-put­keen, jot­ta kau­ko­ju­nat mah­tu­vat Kai­vo­ka­dul­le. Älytöntä.

  120. Jlan­kul­ji­lal­le

    1) Hel­sin­ki ei oel metropoli

    2) Parii­sin Mont­par­nas­sen ase­ma on aika lähel­lä Eiffel-.tornia tai luxem­bur­gin puis­toa. Ile del la cité on 2 km mat­kan päässä.

    3) Hgin rau­tai­e­a­se­ma on muu­en lähes kilo­met­rin pääs­sä val­tio­eu­vos­ton lin­nas­ta. ehkää 700 m.

    4) met­ro­po­leis­sa kau­pun­ki jat­kuu pit­käl­le rau­ta­tien vartta

    5) suo­sit­te­len googler-kat­to­je tutkiskelua.
    https://www.google.fi/maps/place/Gare+Montparnasse/@48.8509577,2.3156271,12z/data=!4 m²!3m1!1s0x47e67034be607857:0x846b1131cf96c7fb

  121. Jalan­kul­ki­ja:
    Mark­ku af Heur­lin: “Pisa­ra eli lähi­ju­na­ra­ta Pasi­las­ta Töö­lön, Rau­ta­tien­to­rin, Haka­nie­men ja Alp­pi­lan kaut­ta takai­sin Pasi­laan on nyt tape­til­la. Nyt kun Pisa­ra raken­ne­taan seu­raa­vak­si 150 vuo­dek­si, kan­nat­taa sel­vit­tää tuli­si­ko se toteut­taa toi­sin tavoin.”

    Mik­si ‘met­ro­po­li-Hel­sin­gin’ kau­ko­ju­nat pitää väki­sin tuo­da aivan kau­pun­gin kes­kus­taan Kai­vo­ka­dul­le? Ei muis­sa­kaan (oikeis­sa) met­ro­po­leis­sa kul­je­ta kau­ko­ju­nil­la kes­kus­taan, vaan ase­mat ovat siel­lä, mis­sä ne mah­tu­vat toi­mi­maan, ja kes­kus­taan jat­ke­taan metrolla. 

    Päi­vit­täis­tä kau­ko­ju­nayh­teyt­tä Hel­sin­gin kes­kus­taan eivät tar­vit­se kuin muu­ta­mat har­vat. Lähi­ju­nia sen sijaan tar­vit­se­vat tuhan­net. Mik­sei lii­ken­ne­rat­kai­su­ja teh­dä hei­dän ehdoil­laan? Nyt lähi­ju­nat halu­taan tun­kea park­kiin pari mil­jar­dia mak­sa­vaan Pisa­ra-put­keen, jot­ta kau­ko­ju­nat mah­tu­vat Kai­vo­ka­dul­le. Älytöntä.

    Hgin rua­tie­aa­se­man 200.000 päi­vit­täi­sis­tä käyt­tä­jis­tä puo­let kul­kee lähi­ju­nil­la ja puo­let kau­ko­ju­nil­la. Ja kau­ko­ju­nal­la­kin halu­aa nopeas­ti eism.edsukuntaan, yli­opis­tol­le tai minis­te­riöi­hin tai Nor­dean pää­kont­to­riin, jos on päi­vän asia…

    1. Hgin rua­tie­aa­se­man 200.000 päi­vit­täi­sis­tä käyt­tä­jis­tä puo­let kul­kee lähi­ju­nil­la ja puo­let kau­ko­ju­nil­la. Ja kau­ko­ju­nal­la­kin halu­aa nopeas­ti eism.edsukuntaan, yli­opis­tol­le tai minis­te­riöi­hin tai Nor­dean pää­kont­to­riin, jos on päi­vän asia…

      Tämä tie­to on pak­ko kor­ja­ta. Pää­rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta kul­kee päi­väs­sä 240 000 mat­kus­ta­jaa, jois­ta yli 90% on lähi­lii­ken­teen mat­kus­ta­jia. Koko maas­sa teh­dään päi­vit­täin noin 40 000 kau­ko­lii­ken­teen mat­kaa, mis­tä Hel­sin­gis­tä alka­via tai päät­ty­viä mat­ko­ja on var­maan­kin alle puolet.

  122. Rol­ling Heur­lin: Sii­nä­pä se onnen autuus, että voi lukea säh­kö­pos­tia. Voi­han sitä aikaa käyt­tää esim. musii­kin, kir­jo­jen jne. kuun­te­le­mi­seen. Ja ihan miettimiseen.
    Minul­la on käsit­tääk­se­ni Soi­nin­vaa­ran kans­sa yhtä lyhyt mat­ka työ­pai­kal­la, joten minus­ta­kin on jos­kus tun­tu­nut kum­mal­ta se, että jot­kut viet­tä­vät niin pal­jon aikaa työ­pai­kal­le mene­mi­seen. Siis­pä kysyin ihmi­sil­tä, joil­la on pidem­pi mat­ka. Sen jäl­keen ymmär­sin paremmin.
    Täs­tä on Ian Gate­ley vas­ta kir­joit­ta­nut kir­jan Rush Hour. Eri­lai­sia tapo­ja sen jäl­keen, kun junat keksittiin.
    Mat­kan voi näh­dä myös erään­lai­se­na väli­ti­la­na, ei koto­na eikä töis­sä. Omaa aikaa, autos­sa ehkä enem­män omaa kuin bussissa.

    Sain pit­kän työt­töä­myys­kaudén jäl­keen tun­tio­pet­ta­jan hom­man Itä­kes­kus­ken lukios­sa. mat­ka vei suun­taan­sa 1½ tunia tääl­tä Kirk­ko­num­mel­ta. Ihan muka­vas­ti meni junassa.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä tie­to on pak­ko kor­ja­ta. Pää­rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta kul­kee päi­väs­sä 240 000 mat­kus­ta­jaa, jois­ta yli 90% on lähi­lii­ken­teen mat­kus­ta­jia. Koko maas­sa teh­dään päi­vit­täin noin 40 000 kau­ko­lii­ken­teen mat­kaa, mis­tä Hel­sin­gis­tä alka­via tai päät­ty­viä mat­ko­ja on var­maan­kin alle puolet.

    Niin­pä. Sik­si onkin kum­mal­lis­ta, että inves­toin­nit teh­dään täl­lai­sel­ta poh­jal­ta. Ei ihme, että Pisa­ra-hank­keen kan­nat­ta­vuus on surkea. 

    Osa Hel­sin­gin kau­ko­ju­na­mat­kois­ta alkaa tai päät­tyy var­maan jo nyt Pasi­laan, jos­sa aina­kin jot­kut kau­ko­ju­nat pysäh­ty­vät. Eli täs­tä vajaas­ta 10 pro­sen­tis­ta kaik­ki eivät vält­tä­mät­tä edes kul­je pää­rau­ta­tie­a­se­man kautta.

    1. Ei se kau­ko­ju­na voi kui­ten­kaan sin­ne Pasi­laan jää­dä, kos­ka sil­loin se vas­ta tuk­kee­na oli­si. Pasi­las­sa on 9 rai­det­ta, rau­ta­tie­a­se­mal­la 19.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä tie­to on pak­ko kor­ja­ta. Pää­rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta kul­kee päi­väs­sä 240 000 mat­kus­ta­jaa, jois­ta yli 90% on lähi­lii­ken­teen mat­kus­ta­jia. Koko maas­sa teh­dään päi­vit­täin noin 40 000 kau­ko­lii­ken­teen mat­kaa, mis­tä Hel­sin­gis­tä alka­via tai päät­ty­viä mat­ko­ja on var­maan­kin alle puolet.

    Rol­ling Heur­lin: Sii­nä­pä se onnen autuus, että voi lukea säh­kö­pos­tia. Voi­han sitä aikaa käyt­tää esim. musii­kin, kir­jo­jen jne. kuun­te­le­mi­seen. Ja ihan miettimiseen.
    Minul­la on käsit­tääk­se­ni Soi­nin­vaa­ran kans­sa yhtä lyhyt mat­ka työ­pai­kal­la, joten minus­ta­kin on jos­kus tun­tu­nut kum­mal­ta se, että jot­kut viet­tä­vät niin pal­jon aikaa työ­pai­kal­le mene­mi­seen. Siis­pä kysyin ihmi­sil­tä, joil­la on pidem­pi mat­ka. Sen jäl­keen ymmär­sin paremmin.
    Täs­tä on Ian Gate­ley vas­ta kir­joit­ta­nut kir­jan Rush Hour. Eri­lai­sia tapo­ja sen jäl­keen, kun junat keksittiin.
    Mat­kan voi näh­dä myös erään­lai­se­na väli­ti­la­na, ei koto­na eikä töis­sä. Omaa aikaa, autos­sa ehkä enem­män omaa kuin bussissa.

    Sain pit­kän työt­töä­myys­kaudén jäl­keen tun­tio­pet­ta­jan hom­man Itä­kes­kus­ken lukios­sa. mat­ka vei suun­taan­sa 1½ tunia tääl­tä Kirk­ko­num­mel­ta. Ihan muka­vas­ti meni junassa.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä tie­to on pak­ko kor­ja­ta. Pää­rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta kul­kee päi­väs­sä 240 000 mat­kus­ta­jaa, jois­ta yli 90% on lähi­lii­ken­teen mat­kus­ta­jia. Koko maas­sa teh­dään päi­vit­täin noin 40 000 kau­ko­lii­ken­teen mat­kaa, mis­tä Hel­sin­gis­tä alka­via tai päät­ty­viä mat­ko­ja on var­maan­kin alle puolet.

    Tie­to­ni ovat toden­nä­ki­set­si vanhentuneet.

    Wiki­pe­dias­ta : mar­kus­ta­jia pää­rau­tai­e­a­se­mal­la­noin 200 000, jos­ta lähiliikennettä
    n. 91 000 (ark., 2006)

    Voi olla että kau­ko­mat­kus­ta­ja mää­ri­tel­lään eri tavoin eri lähteissä.

    Kuin­ka mon­ta kau­ko­ju­naa (pl siis Lah­den, HML jne kom­muut­te­ri­lii­ken­ne) läh­te­kään Hgin pää­rau­tai­e­a­se­mal­ta arkisin?

  126. Count­ry­boy: Tie­tääk­se­ni on sama hen­ki­lö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mis­tö ry:tä. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­luseu­ran toi­mi­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?.

    Olen kyl­lä sama hen­ki­lö ja elä­nyt per­hei­ne­ni autot­to­ma­na sen jäl­keen kuin Enem­mis­tö r.y. perus­tet­tiin 1968. Muis­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­me­rii­teis­tä­ni voin mai­ni­ta, että istuin 22 vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja vuo­des­ta 1992 läh­tien vie­lä nel­jä vuot­ta Uuden­maan lii­ton hal­li­tuk­ses­sa, pää­osan ajas­ta vih­rei­den edus­ta­ja­na. Työ­ura­ni tein YM:ssä ensin kaavoitus‑, sit­ten luonnonsuojelusektorilla.
    Tuon artik­ke­lin lähe­tin ensin Hesa­riin, mut­ta kun se ei suos­tu­nut sitä jul­kai­se­maan, toi­sek­si suu­rim­man levi­kin aamu­leh­teen, Maa­seu­dun Tule­vai­suu­teen. Tar­koi­tuk­se­ni oli nos­taa kes­kus­te­lua yleis­kaa­van perus­läh­tö­koh­dis­ta. Pitää­kö Hel­sin­gin ja koko pää­kau­pun­ki­seu­dun yli­pää­tään kas­vaa? Hel­sin­gis­sä ja sen naa­pu­ri­kun­nis­sa asuu nyt jo 1,1 mil­joo­naa ja laa­jem­mal­la met­ro­po­lia­lu­eel­la 1,4 mil­joo­naa ihmis­tä. Mitä etu­ja saa­vu­te­taan sil­lä, että se pai­su­te­taan yli kah­den mil­joo­nan mega­met­ro­po­lik­si? Sano­taan, että Hel­sin­gin pitää pys­tyä kil­pai­le­maan Tuk­hol­man, Pie­ta­rin ja mui­den Itä­me­ren suur­kau­pun­kien kans­sa. Voi­si­ko joku ker­toa minul­le, mis­tä sii­nä oikein kil­pail­laan? Jos tar­koi­te­taan sitä, että kil­pail­laan kan­sain­vä­li­si­tä suu­ry­ri­tyk­sis­tä yms., en usko, että sel­lai­nen vält­täi­si sijoit­tu­mas­ta Hel­sin­kiin sen vuok­si, että tääl­lä on vain puo­li­tois­ta mil­joo­naa eikä yli kak­si mil­joo­naa asu­kas­ta. Minus­ta tätä asi­aa pitää­kin aja­tel­la taval­li­sen kan­sa­lai­sen kan­nal­ta. Hel­sin­gin seu­dul­la on jo nyt suu­ri mää­rä mitä eri­lai­sim­pia työ­paik­ko­ja, opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia, teat­te­rei­ta, elo­ku­via, musiik­ki­ta­pah­tu­mia, ravin­to­loi­ta, mah­dol­li­suuk­sia moni­puo­li­siin ihmis­kon­tak­tei­hin jne. Eikö tääl­lä ole ihan hyvä elää ? Mitä me vie­lä muka tar­vit­sem­me ? Pel­kään, että kun Hel­sin­gin kau­pun­gin nykyis­ten rajo­jen sisäl­le ruve­taan ahtaa­maan Tam­pe­reen ja Hämeen­lin­nan yhteis­tä väes­töä vas­taa­va mää­rä, yli 300 000 ihmis­tä lisää, se joh­taa väis­tä­mät­tä monien met­sien, ran­to­jen ja mui­den nykyi­sil­le asuk­kail­le tär­kei­den vihe­ra­luei­den tuhou­tu­mi­seen, vaik­ka nyt toi­sin seli­te­tään. Tun­nus­tan avoi­mes­ti, että olen de-growth ajat­te­lun kan­nat­ta­ja, niin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa kuin muu­toin­kin. Koh­tuul­li­nen kas­vu on vie­lä hyväk­syt­tä­vis­sä, mut­ta ei sel­lai­nen mega­lo­ma­nia, jota yleis­kaa­va­suun­nit­teet edustavat.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei se kau­ko­ju­na voi kui­ten­kaan sin­ne Pasi­laan jää­dä, kos­ka sil­loin se vas­ta tuk­kee­na oli­si. Pasi­las­sa on 9 rai­det­ta, rau­ta­tie­a­se­mal­la 19.

    Niin­pä niin. Tämä Pasi­lan laa­jen­nus­mah­dol­li­suus mene­tet­tiin sii­nä vai­hees­sa, kun Pasi­lan ton­tit myy­tiin raken­nus­liik­keil­le. Sin­ne­hän oli­si sopi­nut vaik­ka min­kä­lai­nen kaukojuna-asema. 

    Hel­sin­gin kes­ki­pis­tet­tä on vuo­si­kym­me­nien aika­na use­aan ottee­seen yri­tet­ty hila­ta poh­joi­seen päin pois ahtaal­ta nie­mel­tä, mut­ta kos­kaan se ei ole onnis­tu­nut. Nyt sit­ten yri­te­tään kohot­taa sitä ylös­päin. Lop­pu­tu­lok­se­na Fif­ty Sha­des of Grey Conc­re­te, Hel­sin­gin uusi rai­kas ilme.

  128. Tuo­mas L.: Jokai­sen on asu­mi­sen suh­teen kui­ten­kin teh­tä­vä kom­pro­mis­se­ja, joten jos halu­aa sitä väl­jyyt­tä, voi asua kau­em­pa­na kantakaupungista. 

    Voi aina yrit­tää, mut­ta tii­vis­tä­jät tule­vat sin­ne sot­ke­maan, kos­ka vain hei­dän mie­li­pi­teen­sä on oikea.

  129. Lau­ri Nord­berg: Pitää­kö Hel­sin­gin ja koko pää­kau­pun­ki­seu­dun yli­pää­tään kas­vaa? Hel­sin­gis­sä ja sen naa­pu­ri­kun­nis­sa asuu nyt jo 1,1 mil­joo­naa ja laa­jem­mal­la met­ro­po­lia­lu­eel­la 1,4 mil­joo­naa ihmis­tä. Mitä etu­ja saa­vu­te­taan sil­lä, että se pai­su­te­taan yli kah­den mil­joo­nan megametropoliksi? 

    Pitää­kö kas­vua sit­ten aktii­vi­ses­ti estää? Olis­ko parem­pi että esim minä oli­sin aika­na­ni muut­ta­nut maal­ta jon­ne­kin Nur­mi­jär­vel­le ja siel­tä ajai­sin autol­la päi­vit­täin töi­hin pk seu­dul­le jon­kun 40 v ajan? Vai­ko että ostin käm­pän Hel­sin­gis­tä ja ajan työ­mat­kat pyö­räl­lä ne samat 40 v?

  130. Lau­ri Nord­berg: Hel­sin­gis­sä ja sen naa­pu­ri­kun­nis­sa asuu nyt jo 1,1 mil­joo­naa ja laa­jem­mal­la met­ro­po­lia­lu­eel­la 1,4 mil­joo­naa ihmis­tä. Mitä etu­ja saa­vu­te­taan sil­lä, että se pai­su­te­taan yli kah­den mil­joo­nan megametropoliksi? 

    Se ei tapah­du het­kess­sä. Kum­pi­kaan meis­tä tus­kin elää sii­nä vai­hees­sa enää kun se asu­kas­mää­rä saa­vu­te­taan. Mei­dän lap­sem­me ja lap­sen­lap­sem­me halua­vat toden­nä­köi­ses­ti asua tääl­lä ettei tar­vit­se muut­taa pois sik­si että maal­ta tai ulko­mail­ta tule­vat vie­vät asun­not tai hilaa­vat asun­to­jen hin­nat yli syn­ty­pe­räis­ten maksukyvyn. 

    Lau­ri Nord­berg:

    Sano­taan, että Hel­sin­gin pitää pys­tyä kil­pai­le­maan Tuk­hol­man, Pie­ta­rin ja mui­den Itä­me­ren suur­kau­pun­kien kans­sa. Voi­si­ko joku ker­toa minul­le, mis­tä sii­nä oikein kil­pail­laan? Jos tar­koi­te­taan sitä, että kil­pail­laan kan­sain­vä­li­si­tä suu­ry­ri­tyk­sis­tä yms., en usko, että sel­lai­nen vält­täi­si sijoit­tu­mas­ta Hel­sin­kiin sen vuok­si, että tääl­lä on vain puo­li­tois­ta mil­joo­naa eikä yli kak­si mil­joo­naa asukasta. 

    Itse haluai­sin tän­ne enem­män elä­mä, näh­tä­vyyk­siä ym niin että kan­sain­vä­lis­ten fir­mo­jen ym toi­mi­jat viih­tyi­si­vät tääl­lä, kaik­ki eivät nykyi­sin viih­dy, vali­te­taan että tääl­lä ei ole mitään. Ja mun mie­les­tä­ni Hel­sin­ki on aika­moi­nen maa­lais­lää­vä ihan Tuk­hol­maan­kin ver­rat­tu­na. Sik­si haluai­sin tän­ne esim Gug­gen­heim-museon, näyt­tä­viä pil­ven­piir­tä­jiä, toi­sen met­ro­lin­jan (=pisa­ra-radan) mah­dol­lis­ta­maan nopean mat­kus­ta­mi­sen kan­ta­kau­pun­gin sisäl­lä auto­ruuh­kien ohi poh­jois-ete­lä-suun­nas­sa, uuden jää­hal­li-viih­de­kes­kuk­sen Män­ty­mäel­le jne. Joi­den­kin mie­les­tä se on mega­lo­maa­nis­ta hul­luut­ta mut­ta useim­mis­sa naa­pu­ri­mai­den suu­ris­sa kau­pun­geis­sa se on tätä päi­vää jo!

  131. ant­ti: Pitää­kö kas­vua sit­ten aktii­vi­ses­ti estää? 

    Kyl­lä. Suo­men väes­tön kasaan­tu­mi­nen Hel­sin­kiin aiheut­taa ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun las­kua sekä Hel­sin­gis­sä että siel­lä, mis­tä väes­tö hävi­ää. Voit­ta­jia ovat vain pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­nus­liik­keet ja viro­lai­set raken­nus­mie­het. Minus­ta se ei oikein rii­tä perusteluksi.

  132. ano­nyy­mi: Kyl­lä. Suo­men väes­tön kasaan­tu­mi­nen Hel­sin­kiin aiheut­taa ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun las­kua sekä Hel­sin­gis­sä että siel­lä, mis­tä väes­tö häviää

    Maa­or­juus takai­sin? Kul­tai­sen Venä­jän aamunkoitto?

  133. ano­nyy­mi: Kyl­lä. Suo­men väes­tön kasaan­tu­mi­nen Hel­sin­kiin aiheut­taa ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun las­kua sekä Hel­sin­gis­sä että siel­lä, mis­tä väes­tö hävi­ää. Voit­ta­jia ovat vain pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­nus­liik­keet ja viro­lai­set raken­nus­mie­het. Minus­ta se ei oikein rii­tä perusteluksi. 

    Useim­mil­la pie­ni­lä mail­la joil­la on tai­pu­mis­ta edes jon­kin­lai­seen kor­keam­paan kult­tuu­rin on isot pää­kau­pun­git. Itä­val­lal­la Wien, Tans­kal­la Köö­pen­ha­mi­na, Nor­jal­la Oslo, Irlan­nil­la Dublin, Lat­vial­la Rii­ka ja TVi­ron Tal­lin­na­kin kel­paa esi­mer­kik­si. Näis­sä mais­sa maa­seu­dun ja pää­kaupn­gin väli­nen työnk­ja­ko on myös sel­vä. Ne eivät kil­pai­le kuten miellä.

  134. Mark­ku af Heur­lin:

    Välil­lä Kamp­pi – Rau­ta­tie­a­se­ma – Haka­nie­mi rata kul­ki­si samas­sa tasos­sa kuin met­ro, joten ase­mil­ta on help­po vaihtaa.

    Hel­sin­gin kes­kus­taan, jos­sa on jo hyvät jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut, ei pitäi­si alkaa tur­haan raken­te­le­maan uusia rin­nak­kai­sia juna­ra­to­ja. Kan­nat­ta­ma­ton­ta rataa ei pidä ryh­tyä raken­ta­maan sil­lä perus­teel­la, että sil­le saa­daan EU-tukea, tai että se lisää työl­li­syyt­tä. Se oli­si yhteis­ten raho­jen väärinkäyttöä.

  135. Anna R:
    Nie­men län­si­puo­lel­la on kyl­lä has­su auk­ko min­kään alepa/siwa/k‑marketia isom­pien päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pan yksi­köi­den suh­teen, kun Kam­pis­ta ja steis­sil­tä saa jat­kaa aina jon­ne­kin Munk­ki­vuo­reen ja Haa­gaan saak­ka ennen kuin tulee lähin­nä seu­raa­vat vas­taan. Itä­puo­lel­la (ja län­nes­sä­kin Larun suun­taan) on aina­kin duo­po­lin osuus­toi­min­nal­li­sen puo­len isom­pia­kin kaup­po­ja sen­tään kilo­met­rin tai parin välein. Luu­li­si Töö­löön ja Mei­kun asu­kas­ti­heyk­sil­lä löy­ty­vän kysyn­tää laa­jem­man­kin vali­koi­man kau­poil­le lähietäisyydellä.

    Voi iesus­ris­tus sen­tään. Mikä mää­rä kaup­po­ja teil­le sua­ta­na kos­kaan piisaisi?

    Ruo­ho­lah­des­sa on jo ostos­hel­vet­ti. Jät­kä­saa­reen tul­lee lisää. Kala­sa­ta­maan tulee ostos­hel­vet­ti. Kes­ki-Pasi­laan myös.

    Men­ta­li­tee­tis­ta pää­tel­len sil­loin on hyvä kun lähim­pään maxi­mar­ket­tiin käve­lee alle 5 minuuttia.

    Itseä­ni aina jak­saa ihme­tyt­tää, että kuin­ka jen­gil­le joka muut­taa mihin tahan­sa tulee aina pyy­tä­mät­tä ja yllä­tyk­se­nä sekin tie­to ettei aivan lähet­ty­vil­lä sit­ten ole­kaan X:ää, Y:tä ja Z:aa.

    Juur­tu­kaa koloi­hin­ne ja hen­git­tä­kää niin syvään omaa tunk­kai­suut­tan­ne ettet­te tule enää ihmi­siä häi­rit­se­mään first world kipuilullanne.

    Ikii­liik­ku­ja on kek­sit­ty. Sen nimi on valitus.

  136. Kuka­han täs­sä valit­taa? Minul­la on kyl­lä omat lähi­pal­ve­lut kun­nos­sa, Stoc­kan myrk­ky ja Ruo­ho­lah­den City­mar­ket molem­mat käve­ly­mat­kan pääs­sä, ensim­mäi­ses­sä tulee käy­tyä ker­ran pari kuus­sa ja toi­ses­sa noin ker­ran vuo­des­sa (ja loput sopi­vam­man kokoi­sis­ta kau­pois­ta). Muut­to­ha­luk­kuu­teen noil­le alueil­le tuo kyl­lä vai­kut­taa minullakin.

  137. ano­nyy­mi: Kyl­lä. Suo­men väes­tön kasaan­tu­mi­nen Hel­sin­kiin aiheut­taa ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun las­kua sekä Hel­sin­gis­sä että siel­lä, mis­tä väes­tö häviää.

    Oma kasau­tu­mi­se­ni Hel­sin­kiin on lisän­nyt omaa elä­män­laa­tua­ni. Se että naa­pu­rit­kin ovat kasau­tu­neet, mah­dol­lis­taa ihan koh­tuul­li­set pal­ve­lut käve­lye­täi­syy­del­lä, lisä­ka­sau­tu­mi­nen vie­lä parem­mat, ja useammalle.

    Mit­kä ovat ne Hel­sin­gin kas­vuun liit­ty­vät teki­jät jot­ka aiheut­ta­vat minul­le ja naa­pu­reil­le­ni “ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun las­kua”? Onko tämä kehi­tys jo käyn­nis­ty­nyt, ja jos, niin mil­lä taval­la elä­män­laa­tu­ni oli­si parem­paa jos Hel­sin­gis­sä oli­si­kin vain 500000 ihmis­tä, tai 400000?

  138. Anna R:
    Kuka­han täs­sä valit­taa? Minul­la on kyl­lä omat lähi­pal­ve­lut kun­nos­sa, Stoc­kan myrk­ky ja Ruo­ho­lah­den City­mar­ket molem­mat käve­ly­mat­kan pääs­sä, ensim­mäi­ses­sä tulee käy­tyä ker­ran pari kuus­sa ja toi­ses­sa noin ker­ran vuo­des­sa (ja loput sopi­vam­man kokoi­sis­ta kau­pois­ta). Muut­to­ha­luk­kuu­teen noil­le alueil­le tuo kyl­lä vai­kut­taa minullakin.

    Kovas­ti jät­tä­mä­si kom­ment­ti­si vali­tuk­sel­ta kui­ten­kin kuul­los­ti. Joko meil­lä on eri käsi­tys ter­mis­tä tai ammat­ti­huo­les­tut mui­den­kin puolesta.

    Mut­ta tois­tan: en onnis­tu näke­mään auk­ko­ja nykyi­ses­sä­kään vähit­täis­kau­pan pal­ve­lu­ra­ken­tees­sa mai­nit­se­mis­sa­si osoit­teis­sa (saa­ti sit­ten vuo­si­kym­me­nen kuluttua).

    Mikä­li tul­kit­sin sano­ja­si oikein, annat ymmär­tää, että myös omaan muut­to­ha­luk­kuu­tee­si vai­kut­ti Stoc­kan Her­kun ja Ruo­ho­lah­den Cit­ta­rin läheisyys.

    Ja kui­ten­kin toteat käy­vä­si ensin mai­ni­tus­sa mak­si­mis­saan pari ker­taa kuus­sa, ja jäl­kim­mäi­ses­sä ker­ran vuodessa.

    Tämä tuki­si käsi­tys­tä­ni, että jen­gi laa­jem­min­kin halu­aa — ja pahim­mil­laan vain väit­tää halua­van­sa — asioi­ta joi­ta eivät todel­li­suu­des­sa sit­ten kui­ten­kaan käyttäisi.

    Esi­mer­kik­si Van­taal­la sinä­kin asui­sit pal­jon edul­li­sem­min (tai tila­vam­min) ja voi­sit sil­ti ajaa tak­sil­la kes­kus­tan Stoc­kal­le kak­si ker­taa kuus­sa ja ker­ran vuo­des­sa pre­fe­roi­maa­si Cittariin.

    Ei, kyl­lä mun täy­tyy olet­taa, että pai­na­vim­mat syyt mik­si pää­dyit asu­maan juu­ri sin­ne min­ne pää­dyit eivät lii­ty oikeas­taan juu­ri lain­kaan päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­po­jen tar­jon­taan alu­eel­la­si, ja sen sijaan aivan olen­nai­ses­ti kai­ken­lai­seen muu­hun pal­ve­lu­tar­jon­taan jos­ta kes­kus­tas­sa ele­li­jä pää­see tun­ne­tus­ti nautiskelemaan.

    Tai sit­ten ker­rot niin tot­ta kuin osaat eli muis­te­let väärin.

    Mikä ei ole lain­kaan yllät­tä­vää kun meil­lä kai­kil­la on kui­ten­kin nyky­ään ihan lii­kaa hips­te­rei­tä tut­ta­va­pii­ris­sä jot­ka pitä­vät sekä Stoc­kan Her­kus­sa että Cit­ta­ris­sa asioin­tia lii­an por­va­ril­li­se­na, ja/tai lii­an tavis­mai­se­na (tai yli­pää­tän joten­kin paha­na tai vain urpo­na), joten on hyvä aina muis­taa mai­ni­ta — tai aina­kin vih­ja­ta — että pää­asias­sa teem­me ostok­sem­me pie­nis­sä kivi­jal­ka­liik­keis­sä jot­ka ovat triplaviherreilusertifioituja.

    Asial­lis­ta jat­koa sinul­le Anna.

  139. spot­tu: Oma kasau­tu­mi­se­ni Hel­sin­kiin on lisän­nyt omaa elä­män­laa­tua­ni. Se että naa­pu­rit­kin ovat kasau­tu­neet, mah­dol­lis­taa ihan koh­tuul­li­set pal­ve­lut käve­lye­täi­syy­del­lä, lisä­ka­sau­tu­mi­nen vie­lä parem­mat, ja useammalle.

    Mit­kä ovat ne Hel­sin­gin kas­vuun liit­ty­vät teki­jät jot­ka aiheut­ta­vat minul­le ja naa­pu­reil­le­ni “ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun las­kua”? Onko tämä kehi­tys jo käyn­nis­ty­nyt, ja jos, niin mil­lä taval­la elä­män­laa­tu­ni oli­si parem­paa jos Hel­sin­gis­sä oli­si­kin vain 500000 ihmis­tä, tai 400000?

    Her­ra Spot­tu unoh­taa nyt her­ra Ano­nyy­min argu­men­tis­ta (jota tosin ei välit­tä­nyt tai osan­nut täs­men­tää) koko­naan toi­sen puoliskon.

    Tus­kin her­ra Ano­nyy­mil­la on syy­tä epäil­lä ettei­kö her­ra Spot­tu (ja useim­mat täl­lä foo­ru­mil­la aktii­vi­ses­ti kau­pun­gis­tu­mi­sen puo­les­ta posi­tii­vi­seen sävyyn kir­joit­te­le­vat) viih­tyi­si oikein­kin hyvin Helsingissä.

    Ole­tet­ta­vas­ti her­ra Ano­nyy­mi vii­tan­nee elä­män­laa­dun las­kul­la aina­kin asun­to­jen hin­to­jen jat­ku­vaan nousuun PK-seu­dul­la (jos­ta hyö­ty­vät vain he jot­ka ovat jo pääs­seet asun­toon kiin­ni, tai joil­la on sii­hen tule­vai­suu­des­sa­kin varaa, ja var­sin­kin nii­den jot­ka aiko­vat lunas­taa kal­liit peli­merk­kin­sä hyvään hin­taan jos­sain vaiheessa).

    Mah­dol­li­ses­ti Ano­nyy­mi tar­koit­ti myös tren­diä jos­sa enti­set teol­li­suu­del­le pyhi­te­tyt alu­eet muut­tu­vat pik­ku hil­jaa kaik­ki asui­na­lueik­si jon­ka seu­rauk­se­na yhä suu­rem­pi osa kil­pai­lee yhä har­vem­mis­ta teol­li­suu­den työ­pai­kois­ta (sikä­li mikä­li nii­tä tähän maa­han yli­pää­tään jää kou­ral­lis­ta enempää).

    Kyl­lä näki­sin, että joku teol­li­suu­des­sa työs­ken­te­le­vä Hel­sin­gis­sä kotia pitä­vä saat­taa kokea täl­lai­sen kehi­tyk­sen las­ke­van oleel­li­ses­ti hen­ki­lö­koh­tais­ta elämänlaatua.

    Aivan samal­la taval­la pitäi­si olla itses­tään sel­vää, mitä kau­pun­gis­tu­mi­sen kiih­ty­mi­nen yhtääl­lä mer­kit­see jos­sain toi­saal­la eli alueil­la jois­sa tapah­tuu päin vas­tais­ta kehi­tys­tä (=väki vähe­nee ja vii­mei­nen sam­mut­taa lamput).

    Mut­ta jos oma elä­mä pyö­rii lat­te­mu­ki ja hii­li­kui­tu­pyö­rä ‑akse­lil­la, niin näyt­tää­hän se elo sil­loin kovin­kin eri­lai­sel­ta. Jopa vai­keas­ti käsitettävältä.

    Veik­kaan, että yksi ja aivan olen­nai­nen syy mik­si niin monen tahon on vai­kea tul­la toi­meen nk. vih­rei­den kans­sa on juu­ri tämä, että vas­ta­puol­ta ei vai­vau­du­ta oikeas­taan edes kuuntelemaan.

    Mik­si kuun­nel­la kun kui­ten­kin tie­tää, että on itse oikeas­sa ja toi­nen väärässä?

    Ei se ole mikään ihme ettei Vih­rei­tä halu­ta hal­li­tus­vas­tuuseen eikä hei­dän läh­töään hal­li­tuk­ses­ta myös­kään notee­ra­ta muu­ten kuin totea­mal­la lako­ni­ses­ti, että noh, tämä on vähän niin kuin se hei­dän jut­tun­sa. Lop­pu­jen lopuk­si ne tulee ja menee niin kuin ne tah­too. Me yri­te­tään kek­siä niil­le kaik­kee muka­vaa tou­hua­mis­ta, mut­ta ei ne oikein jak­sa kes­kit­tyä mihin­kään, tai sit­ten alkaa hir­veä poru kai­kis­ta lil­lu­kan­var­sis­ta. Se käy meil­le muil­le aika ras­kaak­si taakaksi.

    Samal­la taval­la kuin SDP:llä ei ole ollut enää vuo­si­kym­me­neen mitään todel­lis­ta syy­tä olla ole­mas­sa nyky­maa­il­mas­sa jota ei voi kont­rol­loi­da sane­le­mal­la palk­ka­po­li­tiik­kaa jol­la kul­loin­kin “pitäi­si” men­nä (aina­kin Edus­kun­taan jos ei reaa­li­maa­il­mas­sa juu­ri­kaan muu­al­le), tilan­ne on ollut vas­taa­van­lai­nen Vih­reil­le aina­kin jo vii­mei­set kym­me­nen vuotta. 

    Vih­reys (miten iki­nä kukin sen kokee­kin tai halu­aa mää­ri­tel­lä) on integroi­tu­nut pysy­väk­si osak­si kaik­kea yhteis­kun­nal­lis­ta teke­mis­tä ja vai­kut­ta­mis­ta — ovat puo­lu­eet ja hei­dän jäse­nen­sä sii­tä sit­ten hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mitä miel­tä tahansa.

    Vih­rei­den agen­da (ydin­voi­maa lukuu­not­ta­mat­ta — jon­ka voi­si­kin tii­vis­tää epä-älyl­li­sek­si tun­ne­poh­jai­sek­si yleis­ki­ti­näk­si) on pit­käl­ti täy­tet­ty. A decent run, vah­va kuusi plus­sa, ma sanoisin.

    Vaik­kei eta­bloi­tu­neen ja vah­vas­ti omaan itse­kei­tet­tyyn lie­meen semen­toi­tu­neen puo­lu­een lopet­ta­mi­nen tun­ne­tuis­ta syis­tä onnis­tu­kaan, voi­si Osmo kui­ten­kin edes sym­bo­li­ses­ti sam­mut­taa Vih­rei­den lam­pun. Noh, taval­laan Osmo tämän jo tekikin.

    En yllät­täi­si jos Vih­reät pilk­kou­tui­si eril­li­sik­si klaa­neik­si jois­ta jokai­nen vih­reä äänes­tä­jä voi sit­ten vali­ta mie­lei­sen­sä mukai­sen kom­bon joka tar­jo­aa ser­ti­fioi­tua parhautta.

    Dema­riut­ta epäi­len vah­vas­ti periy­ty­väk­si tau­dik­si. Vaa­ti­nee sota­ve­te­raa­nien tavoin, että vii­mei­sis­tä­kin on kulu­nut aina­kin pari suku­pol­vea ennen kuin osa­taan suh­tau­tua yrit­tä­jään muu­na­kin kuin lap­sia syö­vä­nä hirviönä.

    Toi­vot­ta­vas­ti Osmo­kin — ken­ties jo pian­kin? — loik­kai­si kok­ka­rei­den, tai RKP:n, rivei­hin. Kum­paa­kin puo­luet­ta oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi yrit­tää muut­taa sisäl­tä päin.

    Has­sua ettei tätä kos­kaan oikein ymmär­ret­ty (tai ymmär­ret­ty toteut­taa). Mut­ta siis edel­leen mah­dol­lis­ta yhtä kaikki.

    Mie­len­kiin­toi­set vaa­lit tulos­sa. Yksi ääni tääl­tä vähem­män Vih­reil­le. Tämän roko­tan ihan sii­tä että töpek­sit­tiin Sie­men­sin kans­sa niin totaa­li­ses­ti. Lai­ta pen­tu asial­le ja… 

    Joten näyt­täi­si sil­tä, että olen nyt koko­naan vail­la poliit­tis­ta hätä­ma­joi­tus­ta. Dema­rei­ta ja jyvä­jem­ma­rei­ta emme ole, ja per­suk­si taas emme halua tul­la. Ei ihan hel­ve­tis­tä jää vaihtoehtoja.

    Ottai­sin vink­ke­jä vas­taan eli kuva olis kiva. Seu­raa­via asioi­ta näki­sin jär­ke­väk­si alkaa toteut­taa (edes jol­lain aikataululla):

    * Hana­saa­ren säh­kö­lai­tok­sen muu­tol­le pitäi­si ymmär­tää näyt­tää vihreää. 

    * Armei­jan hää­tä­mi­sel­le ja San­ta­ha­mi­nen nopeal­le kaa­voit­ta­mi­sel­le myös. Jon­ka myö­tä pitäi­si luon­nol­li­sest­kin pal­ka­ta parem­mat insi­nöö­rit las­ke­maan mil­lä kei­noin met­ro­yh­teys saa­daan kuin saa­daan­kin toteu­te­tuk­si Laa­ja­sa­lon kaut­ta San­ta­ha­mi­naan (ja mikä jot­tei Val­li­saa­ren ja Suo­men­lin­nan kaut­ta back to mainland).

    * Her­ne­saa­res­sa puo­les­taan pitäi­si ymmär­tää näyt­tää punais­ta valoa huvi­ve­ne­sa­ta­man kai­va­mi­sel­le ja istut­taa sil­le­kin pai­kal­le lisää asuk­kai­ta. Osai­sin myös arvos­taa, että kau­pun­ki tart­tui­si mai­nos­toi­mis­to N2:n Töö­lön­lah­ti ‑suun­ni­tel­maan (toki hie­no­sää­tö pitäi­si alis­taa äänestykselle). 

    * Koi­vusaa­ren raken­ta­mis­ta ei sai­si lykätä.

    Ja bonuk­se­na:

    * Teh­dään peri­aa­te­pää­tös Hel­sin­gin yli­opis­to­kam­puk­sen raken­ta­mi­ses­ta Laak­soon (jol­loin­ka Laak­son sai­raa­la­toi­min­not mah­du­te­taan Mei­lah­teen, ja kes­kus­tas­ta vapau­tuu pal­jon isoh­ko­ja arvoa­sun­to­ja hyvä­tu­loi­sil­le, myös hyvä­tu­loi­sil­le lap­si­per­heil­le, jot­ka Espoo nyt nap­paa, ja jot­ka puo­les­taan sai­si­vat mah­dol­li­suu­den has­sa­ta mas­sin­sa nii­hin moni­nai­siin uusiin kivi­jal­ka­pu­tiik­kei­hin joi­den ole­mas­sao­lon yli­opis­ton siir­tä­mi­nen teki­si mahdolliseksi).

    * Teh­dään peri­aa­te­pää­tös Lint­sin toi­min­to­jen siir­tä­mi­ses­tä Eläin­tar­han alu­eel­la, ja sna­din kuk­ku­la­kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­ta nykyi­sen Lint­sin paikalle. 

    Super­bo­nus:

    * Kai­vau­te­taan Töö­lön­jär­vi takai­sin esil­le (tont­ti­te­hok­kuu­des­ta tinkimättä).

    Makean veden allas onkin Hel­sin­kin sur­kein kom­pas­tus­ki­vi. Vähän kuin kos­mis­ta svid­dui­lua lähes 190 000 jär­ven Suomessa.

    Muu­ten olen aika hap­py camper.

    Hel­ve­til­li­nen pet­ty­mys tie­tys­ti, ettei saa­da tämän parem­paa kau­pun­kia aikai­sek­si sen enem­pää Jät­kä­saa­res­sa, Kala­sa­ta­mas­sa, Vii­kin­mäes­sä saa­ti Kruu­nu­vuo­res­sa. Was­ted oppor­tu­ni­ty, mut­ta näil­lä men­nään kun ei muu­hun­kaan roh­keus, rah­keet tai vain osaa­mi­nen tun­nu riittävän.

    Oma suh­tau­tu­mi­se­ni Hel­sin­kiin on vähän sama kuin oli­si suh­tau­tu­mi­nen heik­ko­lah­jai­seen lap­seen. Tapu­tan ja muu­ten­kin pyrin kan­nus­ta­maan vaik­ka sisim­mäs­sä tie­tää, että sen tyh­myy­den kans­sa pitää vaan ope­tel­la elämään.

    Ihan muka­va kau­pun­ki fan­tas­ti­sen upeal­la pai­kal­la (tie­tys­ti tal­vet Van­taal­la ovat var­mem­pia, but you can’t have all). Vie­lä kun onnis­tui­sim­me teke­mään ylei­sel­le apa­tial­le jotain. Baby steps. Sii­hen uskon. Ja pak­ko­kin on jo oman mie­len­ter­vey­den säi­lyt­tä­mi­sen­kin kannalta.

    Näi­hin tunnelmiin.

    PS. Muis­ta­kaa käy­dä uur­nil­la. Jos poli­tiik­ka mie­les­tä­si kusee niin ole hyvä ja mene kui­ten­kin raa­pus­ta­maan se kirk­ko­ve­ne sii­hen lap­puun. Se on ainoa tapa todel­la sel­vit­tää onko kyse vaan sii­tä ettei niin­ku mikään hot­si­ta, vai­ko ihan aikuis­ten oikeas­ti sii­tä ettei ole riit­tä­vän hyviä ehdok­kai­ta tar­jol­la — tai toden­nä­köi­sem­min riit­tä­vän hyviä puolueita.

  140. spot­tu: Mit­kä ovat ne Hel­sin­gin kas­vuun liit­ty­vät teki­jät jot­ka aiheut­ta­vat minul­le ja naa­pu­reil­le­ni “ongel­mia ja elä­mi­sen laa­dun laskua”? 

    Esi­mer­kik­si voi löy­tyä aika pal­jon­kin naa­pu­rei­ta (ja vähän kau­em­paa­kin kuin ihan naa­pu­rus­tos­ta), jot­ka ovat muut­ta­neet asui­na­lu­eel­leen ennen kuin sitä on oltu raken­ta­mas­sa täy­teen ja nime­no­maan juu­ri sen vuok­si, ettei sitä ole raken­net­tu täy­teen. Lisä­asuk­kaat aiheut­ta­vat lisää tar­pee­ton­ta auto­lii­ken­net­tä, jne.
    NIMBY-asen­ne lei­ma­taan aina itsek­kääk­si, mut­ta ihan yhtä itse­käs on YIMBY-asen­ne­kin — puhu­mat­ta­kaan YIYBY-asen­tees­ta, jota suu­rin osa YIMBYili­jöis­tä ennen kaik­kea kannattaa.

  141. ano­nyy­mi: Esi­mer­kik­si voi löy­tyä aika pal­jon­kin naa­pu­rei­ta (ja vähän kau­em­paa­kin kuin ihan naa­pu­rus­tos­ta), jot­ka ovat muut­ta­neet asui­na­lu­eel­leen ennen kuin sitä on oltu raken­ta­mas­sa täy­teen ja nime­no­maan juu­ri sen vuok­si, ettei sitä ole raken­net­tu täy­teen. Lisä­asuk­kaat aiheut­ta­vat lisää tar­pee­ton­ta auto­lii­ken­net­tä, jne. 

    Onko se toi­saal­ta niin vai­kea ymmär­tää että Hel­sin­gin seu­tu kas­vaa mui­ta euroop­pa­lai­sia kau­pun­ke­ja nopeam­min ja kas­vu hidas­tuu vas­ta kun­nes on saa­vu­tet­tu Köö­pen­ha­mi­nan seu­dun asu­kas­mää­rän. Nämä yleis­kaa­vaa puu­haa­vat YIM­BY-hen­ki­set ihmi­set ovat käy­neet kat­so­mas­sa mui­den pin­ten mai­den Hel­sin­kiä tiheäm­min raken­net­tu­ja ja isom­pia pää­kau­pun­ke­ja ja tul­leet sii­hen tulok­seen että asu­kas­mää­rän lisäys ei ole huo­noa asia ja ihmi­siä saa­daan oikeil­la rat­kai­suil­la liik­ku­maan muil­la vää­li­neil­lä kuin vain autolla.

  142. Suo­mes­sa on vie­lä yli 4 mil­joo­naa ihmis­tä, jot­ka täy­tyy saa­da asu­tet­tua Hel­sin­kiin, ja ulko­mail­ta saa­daan lisää.

  143. R.Silfverberg: Onko se toi­saal­ta niin vai­kea ymmär­tää että Hel­sin­gin seu­tu kas­vaa mui­ta euroop­pa­lai­sia kau­pun­ke­ja nopeam­min ja kas­vu hidas­tuu vas­ta kun­nes on saa­vu­tet­tu Köö­pen­ha­mi­nan seu­dun asu­kas­mää­rän. Nämä yleis­kaa­vaa puu­haa­vat YIM­BY-hen­ki­set ihmi­set ovat käy­neet kat­so­mas­sa mui­den pin­ten mai­den Hel­sin­kiä tiheäm­min raken­net­tu­ja ja isom­pia pää­kau­pun­ke­ja ja tul­leet sii­hen tulok­seen että asu­kas­mää­rän lisäys ei ole huo­noa asia 

    Ensin­nä­kin: YIYBY-hen­ki­set.
    Toi­sek­si: He ovat tulleet.
    Kol­man­nek­si kai­pai­sin pitä­viä perus­tei­ta noil­le väit­teil­le. Kuvit­te­li­sin kun­nol­lis­ten alue­kes­kus­ten kehit­tä­mi­sen estä­vän tuo­ta tar­pee­ton­ta kas­vua ja säi­lyt­tä­vän muu­al­la­kin työpaikkoja.

    R.Silfverberg: ihmi­siä saa­daan oikeil­la rat­kai­suil­la liik­ku­maan muil­la vää­li­neil­lä kuin vain autolla. 

    Ihmis­ten lii­kut­ta­mi­seen muu­ten­kin kuin autoil­la ei tar­vi­ta muu­ta kuin auto­tei­den jat­ku­van raken­ta­mi­sen ja laa­jen­ta­mi­sen sekä auto­jen lait­ta­mi­sen kai­ken kes­ki­öön lopet­ta­mi­nen. Kyl­lä väl­jem­mäs­sä­kin lähiös­sä saa­daan auto­lii­ken­net­tä vähen­net­tyä, kun suun­nit­te­lun poh­jak­si ote­taan tilan­ne, jos­sa autoa voi kyl­lä kukin halu­tes­saan käyt­tää mut­ta jos­sa sen käyt­tä­mi­nen on teh­ty mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si ja epä­miel­lyt­tä­väk­si ja alis­tei­sek­si mui­den liik­ku­mis­muo­to­jen ja elä­mi­sen pie­nim­mil­le­kin tar­peil­le. Käyt­tä­kööt sit­ten haluk­kaat autoa aivan vapaas­ti ahtail­la väy­lil­lään, kun niis­tä ei ole muil­le hait­taa eikä nii­tä tar­vit­se mui­den liik­kues­saan huomioida.

    Toi­saal­ta voi­daan epäil­lä tuo­ta “auto­kau­pun­ki­ta­voi­tet­ta” (tai ‑isku­lauset­ta) tii­vis­tä­mi­ses­sä, kun edes kes­kus­tas­sa ei jalan­kul­ki­joi­ta ja kevyt­tä lii­ken­net­tä ole saa­tu liik­ku­mi­sen kes­ki­öön eikä autoi­lua mar­gi­na­li­soi­tua, vaik­ka täl­le oli­si sel­vä sosi­aa­li­nen tilaus ja se hel­pot­tai­si ja paran­tai­si kaik­kien siel­lä liik­ku­vien elä­mää. Tämä pyö­rä­tie­puu­has­te­lu­kin on ihan äly­tön­tä hom­maa, kun autot sil­ti pide­tään kai­ken kes­kiös­sä. Auto­tei­tä sul­ke­mal­la jäi­si kes­kus­taan­kin tilaa kun­nol­li­sil­le pyöräkaistoille.
    On pitä­nyt men­nä ulko­mail­le löy­tä­mään siel­tä ihan vää­rät rat­kai­sut, kun ne oikeat eivät jos­tain syys­tä kelpaa.

  144. R.Silfverberg: Useim­mil­la pie­ni­lä mail­la joil­la on tai­pu­mis­ta edes jon­kin­lai­seen kor­keam­paan kult­tuu­rin on isot pää­kau­pun­git. Itä­val­lal­la Wien, Tans­kal­la Köö­pen­ha­mi­na, Nor­jal­la Oslo, Irlan­nil­la Dublin, Lat­vial­la Rii­ka ja TVi­ron Tal­lin­na­kin kel­paa esi­mer­kik­si. Näis­sä mais­sa maa­seu­dun ja pää­kaupn­gin väli­nen työnk­ja­ko on myös sel­vä. Ne eivät kil­pai­le kuten miellä. 

    Tuos­ta pien­ten mai­den lis­tas­ta jäi sem­moi­nen huo­maa­mat­ta, että ne ovat myös kool­taan pie­niä Nor­jaa lukuu­not­ta­mat­ta, jos­ta sii­tä­kin maa­pal­lon pin­nan­muo­dot rajaa­vat pal­jon pois. Mitä edes tar­koi­te­taan tuos­sa yhtey­des­sä “kil­pai­lul­la”? Kan­nus­te­taan­ko nois­sa mais­sa tyh­je­ne­väl­lä maa­seu­dul­la­kin koko maan tyh­jen­tä­mis­tä pää­kau­pun­kiin? Vai oli­si­ko ken­ties tilan­ne siel­lä ihan vas­taa­va kuin Suo­mes­sa­kin ja nii­tä ongel­mia, joi­ta suo­ma­lai­nen Suo­mes­sa näkee, ei satun­nais­vi­sii­til­lä käy­vä suo­ma­lai­nen siel­lä pääl­le­päin näe? Mah­taa­ko­han nii­tä ongel­mia vas­ta­vuo­roi­ses­ti muun­maa­lai­set Suo­mes­sa näh­dä? Ollaan­ko ken­ties siel­lä vain ongel­mis­sa pidem­mäl­lä ja tääl­lä oli­si hyvä tilai­suus teh­dä asioi­ta paremmin?

    spot­tu: Oma kasau­tu­mi­se­ni Hel­sin­kiin on lisän­nyt omaa elämänlaatuani. 

    Var­si­nais­ta epäi­lys­tä ei ole tuos­sa suh­tees­sa minul­la kos­kaan ollut­kaan. Sen sijaan siir­ty­mi­se­si on saat­ta­nut kol­lek­tii­vi­ses­ti hei­ken­tää mui­den elä­män­laa­tua sekä Hel­sin­gis­sä että siel­lä, mis­tä pois muu­tit, enem­män kuin oma elä­män­laa­tusi on kasvanut.

  145. ite­jee­sus:

    * Teh­dään peri­aa­te­pää­tös Lint­sin toi­min­to­jen siir­tä­mi­ses­tä Eläin­tar­han alu­eel­la, ja sna­din kuk­ku­la­kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­ta nykyi­sen Lint­sin paikalle.” 

    Täl­lai­set mil­jar­din dol­la­rin siir­toeh­do­tuk­set muut­tu­vat astet­ta uskot­ta­vam­mik­si heti, kun vih­rei­den yim­by­jen laa­ja kaar­ti ehdot­taa asuin­ta­lon raken­ta­mis­ta itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin (lähes) ainoal­le raken­ta­mat­to­mal­le ton­til­le eli Josa­fa­tin kal­lioil­le, täl­le tun­ne­tul­le vih­reäl­le pik­nik-reser­vaa­til­le, joka ei siis ole puis­to vaan hen­gen­vaa­ral­li­nen jyr­kän­ne kes­kel­lä kan­ta­kau­pun­gin infraa ja liikenneyhteyksiä.

  146. Jalan­kul­ki­ja: Itse dig­gaan sii­tä, että jos ja kun raken­ne­taan niin pyri­tään raken­ta­maan maan­pin­nan muo­to­ja kunnioittaen.

    Itsel­lä­ni ei ole mitään eri­tyi­siä anti­pa­tioi­ta Jose­fa­tin kal­lioi­ta eikä siel­lä aikaan­sa mah­dol­li­ses­ti viet­tä­viä koh­taan. En edes muis­ta kal­lioil­la visi­tee­ran­nee­ni. Oikeam­pi kysy­mys oli­si mik­si pila­ta ilmei­ses­ti koh­ta­lai­sen uniik­ki paik­ka joka jo toi­mii monil­le puis­to­na kun ao. pai­kal­le ei kui­ten­kaan sai­si raken­taa kuin pari has­sua mata­laa tönöä?

    Eli too litt­le too late.

    Pal­jon parem­pi oli­si pis­tää kor­kean (mut­ta hoi­kan) raken­ta­mi­sen pau­kut Lint­sin laa­jen­ne­tul­le mäelle.

    Sinäl­lään Stu­ren- ja Alp­pi­ka­dun väliin eris­tyk­seen jää­neet kak­si nykyi­sel­lään mel­koi­sen sää­lit­tä­vää epä­aluet­ta var­maan kan­nat­tai­si­kin uhra­ta asuin­ra­ken­ta­mi­sen alttarille.

    Yli­pää­tään tuo Hesa­rin ja Stu­ren­ka­dun lii­ken­ne­kol­mio on aika­moi­nen tur­ha­ke jon­ka jär­ki­pe­räis­tä­mi­nen tar­joai­si isoh­koa rakentamispotentiaali.

    Stu­ren­ka­dun voi­si poik­kais­ta koko­naan koh­das­ta jos­sa se yhtyy Jose­fa­tin­ka­tuun. Ruuh­kaut­taa vaan suot­ta Hesarin.

    Stu­ren­ka­tua autoi­le­vat pitäi­si aset­taa lap­si­puo­len ase­maan ja pakot­taa käyt­tä­mään pää­asial­li­ses­ti Hämeen­ka­tua ja Hesa­ria suhail­les­saan itä-län­si suun­nas­sa. Vaih­toeh­toi­ses­ti kököt­tä­kööt valois­sa odot­ta­mas­sa pää­syä Hesa­ril­le jol­ta­kin sivukadulta.

    Wal­li­nin­ka­dun sil­lan voi­si ottaa alas koko­naan ja Hesa­rin voi­si lyhyel­tä pät­käl­tä räjäyt­tää kul­ke­maan mon­tus­sa jon­ka pei­tok­si kan­si. Jäl­jel­le jää­vän Stu­ren­ka­dun tyn­gän pääl­le tor­nia pys­tyyn, ja sama jut­tu vas­taa­van Hesa­rin tun­ne­li­pät­kän suhteen. 

    Näin uusi kuk­ka­la­kau­pun­ki sai­si vie­lä “yli­mää­räi­set” 2,25 heh­taa­ria lisää rakennusmaata.

    Ja lisää raken­nusa­laa­han sai­si sil­lä, että vedet­täi­siin kant­ta juna­ra­dan pääl­le (vaik­ka Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­ta aina Tokoin­ran­taan asti, yhteen­sä 9,3 heh­taa­ria). Var­maan­kin kan­nen voi­si halu­tes­sa jät­tää sivuil­ta auki mikä­li pre­fe­roi­daan, että juna­mat­kus­ta­jil­le pitää jät­tää edes jon­kin­lai­nen näky­vyys ulos. 

    Joka tapauk­ses­sa Lint­sin siir­ron myö­tä Eläin­tar­han alue voi­si par­haim­mil­laan muut­tua lähes ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sek­si “viih­de­kei­taak­si”.

    Alu­eel­le saa­tai­siin sitä pal­jon perään­kuu­lu­tet­tua pöhi­nää (jota siel­tä nyt puut­tuu). Plus muun­lais­ta synergiaetua.

    Esim. hypermegaperhe/ryhmälipuilla voi­tai­siin mah­dol­lis­taa pii­pah­ta­mi­nen eri koh­teis­sa jous­ta­vas­ti ja vai­vat­to­mas­ti siten, että joku osa poru­kas­ta voi­si käy­dä urheilemassa/uimassa/aurinkoa otta­mas­sa sil­loin kuin muu osa seu­ru­ees­ta viih­tyi­si parem­min huvi­puis­ton elä­mys­ten äärel­lä (tai kat­so­mas­sa kuin­ka Suo­mi ottaa taas tur­paan fudik­ses­sa kenel­tä tahan­sa, tai kuu­los­te­le­mas­sa Chee­kin nel­jät­tä­kym­me­net­tä stadionkeikkaa).

    Vas­taa­van­lai­sil­la kes­kit­tä­jäe­duil­la mies­väen­kin saat­tai­si saa­da nykyis­tä helpommin/useammin hou­ku­tel­luk­si kat­so­maan balet­tia tahi oop­pe­raa joi­ta kui­ten­kin ovat itse­kin tuke­mas­sa (halusi­vat sitä tai ei, joten mik­si hem­me­tis­sä eivät kävi­si edes ker­ran elä­mäs­sä kat­so­mas­sa mis­tä sii­nä on kyse, tie­dä vaik­ka iski­si kuin tuhat volttia).

    Aito­ja ei tie­ten­kään alu­eel­le ilmes­tyi­si Lint­sin siir­ron myö­tä lisää vaan päin vas­toin koko Eläin­tar­han alue pitäi­si teh­dä mah­dol­li­sim­man avoi­mek­si tal­lus­taa. Niin että yhtä­lail­la hel­sin­ki­läis­ten kuin turis­tien­kin oli­si help­po puo­li­va­hin­gos­sa­kin eksyä päl­lis­te­le­mään alu­een kul­lois­ta­kin viih­de­tar­jon­taa (jota pitäi­si nime­no­maan pyr­kiä tuol­la alu­eel­le kes­kit­tä­mään, niin että ellei nyt ihan toi­vot­to­man nir­so ihmi­nen ole kysees­sä niin aina oli­si edes jol­lain tavoin pien­tä mie­len­kiin­toa herät­tä­vää tarjolla).

    Eli siis sala­ka­va­las­ti hou­ku­tel­tai­siin pahaa aavis­ta­mat­to­mia luo­pu­maan nykyis­tä hel­pom­min rahoistaan.

  147. Rahaa on, takaan sen: “Stu­ren­ka­tua autoi­le­vat pitäi­si aset­taa lap­si­puo­len ase­maan ja pakot­taa käyt­tä­mään pää­asial­li­ses­ti Hämeen­ka­tua ja Hesa­ria suhail­les­saan itä-län­si suun­nas­sa. Vaih­toeh­toi­ses­ti kököt­tä­kööt valois­sa odot­ta­mas­sa pää­syä Hesa­ril­le jol­ta­kin sivukadulta.”

    Nää lan­del­ta tul­leet nim­byt pal­jas­tuu aina täl­lä samal­la taval­la. Hel­sin­gis­sä ei ole Hämeen­ka­tua, on vain Hämeentie.

  148. Jalan­kul­ki­ja:
    Rahaa on, takaan sen: “Stu­ren­ka­tua autoi­le­vat pitäi­si aset­taa lap­si­puo­len ase­maan ja pakot­taa käyt­tä­mään pää­asial­li­ses­ti Hämeen­ka­tua ja Hesa­ria suhail­les­saan itä-län­si suun­nas­sa. Vaih­toeh­toi­ses­ti kököt­tä­kööt valois­sa odot­ta­mas­sa pää­syä Hesa­ril­le jol­ta­kin sivukadulta.”

    Nää lan­del­ta tul­leet nim­byt pal­jas­tuu aina täl­lä samal­la taval­la. Hel­sin­gis­sä ei ole Hämeen­ka­tua, on vain Hämeentie.

    Oh dear.

    Olen siis tyyp­pi joka ei muis­ta edes puo­li­son­sa puhe­lin­nu­me­roa vie­lä 14 vuo­den jäl­keen­kään. Ja otak­sun, etten tule sitä kos­kaan ulkoa oppimaankaan.

    Jos teen kuo­le­maa jos­sain, ja haluan rim­paut­taa vai­mol­le pikai­set jää­hy­väi­set, niin soi­tan tar­vit­taes­sa nume­ro­tie­dus­te­lun kaut­ta. Problem solved.

    Uskoak­se­ni häm­men­tä­vän­kin usein saa­tan kut­sua katu­ja teik­si ja tei­tä kaduik­si. Sekoi­tan myös usein vih­reän ja sini­nen kes­ke­nään. Siis tie­dän oikein hyvin, että tai­vas on sini­nen ja ruo­ho maas­sa vih­re­ää. Olen vain joten­kin onnis­tu­nut aikoi­na­ni opet­te­le­maan värit har­mil­li­ses­ti vää­rin päin.

    Toki­han minä­kin tie­dän, että esi­mer­kik­si tie­lii­ken­ne­la­ki suh­tau­tuu tie­hen ja katuun eri tavoin. Ole­tusar­voi­set useim­mat Oden pals­taa seu­raa­vat ja sitä kom­men­toi­vat ovat mää­ri­tel­mäe­rois­ta var­sin hyvin perillä.

    Omat aivo­ni ovat vaan joten­kin sil­lä lail­la esi­vi­ri­tet­ty, että itse pyrin — jo ihan nor­miar­jen suju­vuu­den­kin kan­nal­ta — sel­keyt­tä­mään monia asioi­ta itsel­le­ni joi­ta itse satun pitä­mään tar­peet­to­man rasit­ta­vi­na. Kuten nyt esi­mer­kik­si asian­lai­ta on tämän tie/katu ‑erot­te­lun kanssa.

    Mota­ri, val­ta­tie, kan­ta­tie, katu, piha­tie, kär­ri­pol­ku, jne. Rak­kaal­la lap­sel­la on mon­ta nimeä.

    Käy­tän­nön tasol­la kaik­ki vie­vät kui­ten­kin yhdes­tä pis­tees­tä johon­kin toi­seen. Joil­lain kul­ku­väy­lil­lä vaan saa lain mukaan por­hal­taa nopeam­min kuin jol­lain toi­sel­la. Ja joil­lain kul­ku­väy­lil­lä tupa­taan rajoit­ta­maan eri kul­ku­muo­to­jen liik­ku­mis­ta voi­mal­li­sem­min kuin joil­lain toisilla.

    Mut­ta mun aivo­ni eivät sil­ti tee laa­dul­lis­ta eroa katu- ja tie­ver­kos­ton välil­lä: mul­le ne näyt­täy­ty­vät sama­na avoi­mien väy­lien muo­dos­ta­ma­na kat­kea­mat­to­ma­na ket­ju­na jota pyrin par­haa­ni mukaan hyö­dyn­tä­mään liik­kues­sa­ni kar­tal­la niin fyy­si­ses­ti kuin mentaalisestikin.

    Sinä mah­dol­li­ses­ti hah­mo­tat asian jol­lain toi­sel­la taval­la. Pis­teet sii­tä mikä­li näin on.

    Arki­pu­hees­sa katu on kui­ten­kin vain yksi tien­pät­kä mui­den jou­kos­sa. Tämä saat­taa sat­tua kipeäs­ti­kin syn­ty­pe­räi­sen kau­pun­ki­lai­sen sydä­meen, mut­ta näin se nyt vaan menee.

    Itses­sä­ni­kin on pien­tä pedan­tin vikaa, mut­ta pyrin kui­ten­kin ole­maan ojen­ta­mat­ta ole­tet­ta­vas­ti aikui­sia ihmi­siä jot­ka sat­tu­vat joskus/usein/aina kut­su­maan jotain asi­aa epäek­sak­til­la ter­mil­lä (ymmär­ryk­sen sii­tä kui­ten­kaan kärsimättä).

    Mah­dat­ko olla samaa miel­tä sii­tä, että meil­lä oli­si ihan oikei­ta­kin ongel­mia vat­vot­ta­vak­si ja mah­dol­li­suuk­sien mukaan jopa rat­kot­ta­vik­si asti? Vai olet­ko ken­ties usein­kin havain­nut pil­kun­vii­laa­mi­sen hel­pot­ta­neen ihmis­ten välis­tä kom­mu­ni­koin­tia — tai yli­pää­tään lisän­neen yhteis­työin­toa ja ‑kykyä?

    Ei sii­nä mitään jos tyk­käät vain itsek­se­si höpö­tel­lä nii­tä näi­tä, mut­ta tämä on kui­ten­kin kes­kus­te­lu­foo­ru­mik­si tar­koi­tet­tu, joten oli­si ihan asial­lis­ta yrit­tää tämä sel­lai­se­na myös­kin pitää.

    Eli arvos­tai­sin kovas­ti mikä­li malt­tai­sit irrot­taa her­neen het­kek­si nenäs­tä ja kom­men­toi­da muu­ta­mal­la sanal­la itse asi­aa, sen sijaan, että tar­tut epä­olen­nai­suuk­siin ja pyrit lei­maa­man kes­kus­te­lu­kump­pa­nin jon­kin­lai­sek­si ihmi­sek­si heti kättelyssä.

    Jat­kai­sin mie­lel­lä­ni asia­lin­jal­la mikä­li tämä kävi­si­kö sinul­le­kin päin­sä, mut­ta en ole eri­tyi­sem­min kiin­nos­tu­nut käyt­tä­mään lii­ke­ne­vää aikaa­ni epäkeskusteluun.

    Kai­kel­la rak­kau­del­la, Landepaukkusi

  149. To: All Lan­de­pauk­kus Must Die!

    Tuli­pa dra­ma­tiik­kaa oikein sivun täy­del­tä. Täs­sä siis tar­jol­la itse pih­vi säm­py­län välissä:

    Oikeam­pi kysy­mys oli­si mik­si pila­ta ilmei­ses­ti koh­ta­lai­sen uniik­ki paik­ka joka jo toi­mii monil­le puis­to­na kun ao. pai­kal­le ei kui­ten­kaan sai­si raken­taa kuin pari has­sua mata­laa tönöä?”

    Uniik­ki paik­ka joka “toi­mii puis­to­na”? Miten niin uniik­ki? Hel­sin­ki on täyn­nä vaik­ka kuin­ka uniik­ke­ja paik­ko­ja, jot­ka ovat tuhan­sien ihmis­ten vir­kis­ty­sa­luei­ta. Mut­ta eipä nii­tä ole kau­heas­ti sää­lit­ty vii­me­ai­kai­sis­sa kaa­voi­tus­hank­keis­sa. Met­sää nurin ja tilal­le Fif­ty Sha­des of Grey Concrete.

    Ja miten niin pari has­sua “mata­laa tönöä”? Josa­fa­tin kal­lioil­le sai­si kun­non annok­sen tor­ni­ta­lo­ja, oikein pil­ven­piir­tä­jiä, kun sen tuke­va kal­lio­pe­rä kes­täi­si vaik­ka min­kä­lai­sen perus­tuk­sen. Ker­rok­sia rei­lus­ti sekä alas- että ylös­päin. Ihan eri maa­ta kuin joku Kluu­vin ruh­je, johon kui­ten­kin saa­tiin tun­get­tua mm. metro.

    Vai uhkaa­ko tämä sit­ten­kin jon­kun nim­byn kotikulmia?

  150. Ei Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa kovin mon­taa vas­taa­vaa kal­lio­puis­toa löy­dy, mik­si pitäi­si pyr­kiä tilan­tee­seen jos­sa ainoa­ta­kaan täl­lais­ta mes­taa ei oli­si jäljellä?

    Itse olen pit­kään perään­kuu­lut­ta­nut sitä, että kau­pun­gi­no­sien annet­tai­siin kehit­tyä rei­lus­ti oman­lai­sik­sen­sa. Näin ihan jokai­sel­le tuli­si aikaa myö­ten luon­ne joka hou­kut­tai­si sin­ne tie­tyn­tyyp­pis­tä asu­jai­mis­toa eli lopul­ta syn­ty­vä pala­pe­li tyy­dyt­täi­si ihan kai­ken­lai­sia ihmi­siä (joil­la nyt vaan on toi­sis­taan eriä­viä preferenssejä).

    Ei siis enem­män samaa, vaan enem­män monipuolisuutta. 

    Minus­ta hyvä kom­pro­mis­si (joka pitäi­si laa­jem­min­kin ottaa käyt­töön) on se, että las­ke­taan alu­een Y raken­nus­po­ten­ti­aa­li ja sikä­li mikä­li alu­een immei­set halua­vat tämän alu­een Y sääs­tää raken­nus­vim­mal­ta, niin tämän sääs­te­tyn alu­een ver­ran pitää lisä­tä raken­ta­mis­ta jos­sain isom­mas­sa rakennuskohteessa.

    Sito­vas­ti, ei lei­kis­ti. Tämä on aidos­ti toi­mi­vaa demokratiaa.

    Ja toki myös sito­va suo­je­lu­pää­tös eli tiks luk­koon ja avain hei­te­tään lähim­pään jor­pak­koon. Case closed.

    Eve­ry­bo­dy hap­py. Except me and my mon­key — kos­ka kaik­kia ei voi kos­kaan miel­lyt­tää. Mut­ta ei tar­vit­se­kaan miel­lyt­tää. Nämä ihmi­set osaa­vat ihan itses­tään hakeu­tua lan­del­la jos­sa on kiva asua ja yrit­tää ja saa teh­dä oman pään­sä mukaan juu­ri niin kuin haluaapi.

    Win-win. Win-win-win. Win.

    (PS. Hyväk­syn peri­suo­ma­lai­sen anteek­si­pyyn­tö­si. Eihän se ollut ollen­kaan vai­ke­aa. Proud of you, man.)

  151. Ei sul­la Lint­sin uudel­leen­si­joi­tuk­ses­ta ja asuin­ra­ken­ta­mi­ses­ta ollut mitään palau­tet­ta antaa…?

  152. Uniik­ki as in not very com­mon: “Minus­ta hyvä kom­pro­mis­si (joka pitäi­si laa­jem­min­kin ottaa käyt­töön) on se, että las­ke­taan alu­een Y raken­nus­po­ten­ti­aa­li ja sikä­li mikä­li alu­een immei­set halua­vat tämän alu­een Y sääs­tää raken­nus­vim­mal­ta, niin tämän sääs­te­tyn alu­een ver­ran pitää lisä­tä raken­ta­mis­ta jos­sain isom­mas­sa rakennuskohteessa.”

    Tulit juu­ri anta­neek­si täy­del­li­sen mää­ri­tel­män käsit­teil­le nim­by ja yiyby.

    Tämä­hän oli­si hie­no sys­tee­mi, jos meil­lä sat­tui­si ole­maan lähi­de­mo­kra­ti­aa, jol­loin ihan kaik­ki voi­si­vat vai­kut­taa omaan alu­ee­seen­sa tai kau­pun­gin­osaan­sa. Vaan kun eivät voi, ei sit­ten mis­sään pie­nes­sä­kään yksi­tyis­koh­das­sa, esi­mer­kik­si yhden pysä­kin sijoi­tuk­ses­sa, puhu­mat­ta­kaan bus­si- tai ratik­ka­lin­jois­ta. Ei, vaik­ka oli­si mil­lai­nen lau­ma huutamassa. 

    Jot­ta tämä nim­byi­ly lak­kai­si ole­mas­ta täl­lais­ta kuu­ru­pii­loa, ehdo­tan­kin Hel­sin­gin seu­raa­vien kun­nal­lis­vaa­lien yhtey­teen kan­sa­nää­nes­tys­tä käve­ly- ja piha­ka­duis­ta. Tas­a­puo­li­ses­ti asuk­kais­ta valit­tu komi­tea sai­si ehdot­taa eri kau­pun­gi­no­siin käve­ly­ka­tu­ja, jois­ta sit­ten suo­si­tuim­mat toteu­tet­tai­siin. Tämä oli­si ensim­mäi­nen askel jon­kun­sort­ti­seen pai­kal­lis­vai­kut­ta­mi­seen, jota ei tähän men­nes­sä ole eri­tyi­sem­min nähty.

  153. Johan alkai­si ihmi­siä (paikallis)politiikka kiinnostaa. 

    Tätä peri­aa­tet­ta vaan täy­tyy alkaa toteut­taa. Niin simp­pe­liä se on. 

    Vaa­leil­la vali­tut vir­ka­mie­het räk­nää­vät pal­jon­ko kul­loin­kin on uskot­ta­va pro­jek­tio asu­kas­mää­rän lisäykselle. 

    Itse ole­tan, että enem­mis­tö jen­gis­tä pre­fe­roi­si esim. radan­var­si­ra­ken­ta­mis­ta, bule­var­di­soin­te­ja sekä kan­sit­ta­mi­sia sii­nä vai­hees­sa kun vaih­toeh­dok­si tar­jo­taan Nuuk­sion ja Sipoon kal­tai­sia ihan oikei­ta korpia.

  154. Jalan­kul­ki­ja: Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti aja­tus­ta­si lähi­de­mo­kra­tian lisää­mi­ses­tä. Kuin­ka ajat­te­lit rat­kais­ta ongel­man jol­la var­mis­te­taan, että ehdot­ta­ma­si komi­tea saa­daan mah­dol­li­sim­man edustavaksi?

    Var­mis­tan vie­lä, että Lint­sin siir­to ja raken­ta­mi­nen ei sinua siis aja­tuk­se­na hou­ku­ta yhtään? 

    Sul­la tun­tuu vaan ole­van suh­teel­li­sen vali­koi­va tapa kes­kus­tel­la, mitä itse pidän aika rasittavana.

    Ehdo­tan, että jat­ke­taan kes­kus­te­lua nyt kun olem­me pää­se­mäs­sä hyvään alkuun?

    Vai pel­käät­kö ken­ties lei­mau­tu­va­si yiyby:ksi tai nimby:ksi samal­la ket­te­ryy­del­lä jol­la tun­nut mui­ta leimaavan? 🙂

    En kysy ilkeyt­tä­ni vaan sik­si etten jat­kos­sa ereh­tyi­si käyt­tä­mään suot­ta aikaa­ni kes­kus­te­lu­kump­pa­niin joka ei oikeas­taan tun­nu edes välit­tä­vän kes­kus­tel­la (siis sikä­li mikä­li olen tul­kin­nut sinua oikein).

    Tääl­tä tähän. No hard fee­lings eit­her way, just let me know. Much obliged.

  155. Jalan­kul­ki­ja: Heh. Useim­mat mene­vät autol­la töi­hin sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että ei ole mui­ta jär­ke­viä vaih­toeh­to­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dun ‘suju­va jouk­ko­lii­ken­ne’ on pelk­kä legen­da. Jos työ­mat­ka yhteen suun­taan eri­lai­si­ne vaih­toi­neen kes­tää 1,5 tun­tia ja omal­la autol­la 20 minuut­tia, niin mikä­hän mah­taa olla useim­pien valin­ta? Eikä tähän auta mitään työ­pai­kan valin­ta sijain­nin perus­teel­la, kos­ka fir­mat muut­ta­vat kai­ken­ai­kaa ‘kus­tan­nus­te­hok­kaam­piin’ tiloi­hin, jot­ka voi­vat olla esi­mer­kik­si 25 km:n pääs­sä Vantaalla.

    Eivät ne fir­mat sen­tään ihan joka toi­nen vuo­si vaih­da sijain­tia. Yllät­tä­vän moni pitää toi­mi­ti­lan­sa samas­sa pai­kas­sa vuo­si­kausia, jos­kus jopa vuosikymmeniä.

    Seli­tyk­siä, nii­tä aina riit­tää. Lopu­ton luon­non­va­ra ja toi­nen yleis­maa­il­mal­li­nen iki­liik­ku­ja (toi­nen on tämä ihan nor­maa­li kai­kes­ta valittaminen).

    Aikui­sel­ta ihmi­sel­tä, puhu­mat­ta­kaan kau­pun­kiin töi­hin hin­ku­val­ta, voi­daan myös perus­tel­lus­ti odot­taa, että hän sel­vit­tää jul­ki­sen lii­ken­teen yhtey­det kotoa töi­hin (ja yli­pää­tään työ­paik­kaklus­te­rei­hin jois­sa oman alan töi­tä toden­nä­köi­sim­min on tar­jol­la myös tule­vai­suu­des­sa) sii­nä vai­hees­sa kun hän vas­ta har­kit­see mihin saat­tai­si olla toi­mi­vim­pia jul­kia lii­ken­neyh­teyk­siä hala­ja­van järkevää/järkevintä muuttaa.

    Jot­kut rakas­ta­vat heit­tää näi­tä tar­koi­tus­ha­kui­sia (lue: kek­sit­ty­jä) esi­merk­ke­jä perus­tel­lak­seen mik­si jul­ki­nen lii­ken­ne on epäonnistunut.

    Nämä ihmi­set kat­so­vat jul­ki­sen lii­ken­teen epä­on­nis­tu­neen mikä­li lähin bus­si­py­säk­ki ei sijait­se 100 met­rin pääs­sä sekä kotoa että nykyi­ses­tä työ­pai­kas­ta tarkastellen.

    Mikä­li näin suloi­ses­ti kui­ten­kin sat­tui­si asian­lai­ta ole­maan, vir­he havai­taan vii­meis­tään sii­nä, että ko. bus­si ei kul­je­kaan vaih­dot­ta ja muu­ten­kaan suorinta/nopeinta reit­tiä kotoa työ­pai­kal­le tasan klo 8:17 (tai minä tahan­sa muu­na sat­tu­man­va­rai­ses­ti vali­koi­tu­va­na aika­na jol­loin ko. hen­ki­lö pre­fe­roi jul­ki­seen lii­ken­ne­vä­li­nee­seen nous­ta), ja sama toi­sin päin töis­tä kotiin esim. klo 16:34.

    Ja jos kui­ten­kin sat­tui­si jos­tain myyt­ti­sen fan­tas­ti­ses­ta syys­tä näin kui­ten­kin ole­maan, lopul­ta voi kui­ten­kin vedo­ta sii­hen, että kans­sa­mat­kus­ta­jal­la kai­na­lo­hi­ki tai ala­kou­lu­lai­nen puhuu jos­kus kovin äänek­kääs­ti tai kos­ka bus­sis­sa on kuu­ma, kyl­mä tai lii­an sopi­va tai mat­kal­la on yksi tai kak­si sel­keäs­ti ais­tein havait­ta­vis­sa ole­vaa töys­syä jois­sa sel­kä saat­taa mul­jah­taa ehkä hyvin­kin ikävästi.

    Todel­li­sen syyn­hän me tie­däm­me kaik­ki, usein myös valit­ta­ja itse: s/he doesn’t real­ly give a f‑ck.

    Kyl­lä käyt­täi­sin jul­kis­ta, mut­ta kos­ka satuin muut­ta­maan jon­ne­kin pel­lol­le paket­ti­ta­loon Pers­lä­ven­rait­ti 2 A:han jos­sa ei ole mitään pal­ve­lui­ta — eikä tule kos­kaan ole­maan­kaan — pait­si vesi ja säh­kö ton­til­le, ja kau­pun­ki on Suu­ri Saa­ta­na kos­ka kate­go­ri­ses­ti kiel­täy­tyy tuot­ta­mas­ta Pers­lä­ven­rai­tin asuk­kail­le Kut­su­Pusi-PusiPlus­Su­per­Na­mi­Ha­li­Ha­li ‑bus­si­pal­ve­lua joka kun­non veron­mak­sa­jil­le auto­maa­gi­ses­ti kuu­lui­si, niin alle­kir­joit­ta­neen on pak­ko ajaa Hum­me­ril­la duu­niin kesät tal­vet kos­ka kau­pun­ki ei myös­kään suos­tu asuk­kai­den lukui­sis­ta pon­sis­ta huo­li­mat­ta auraa­maan piha­tie­täm­me kaik­kein ensimmäiseksi.

    Nimi­merk­ki, Hel­sin­gin nyky­joh­toon pet­ty­nyt veronmaksaja”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.