Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Miksi pyöräilijöitä vihataan kaikkialla maailmassa?

Min­ulle tehti­in haas­ta­va kysymys: mik­si fil­lar­it ovat niin vihat­tu­ja kaikkial­la maail­mas­sa. Kysyjäl­lä oli koke­mus­ta pait­si Suomes­ta myös Aus­tralias­ta, jos­sa pyöräil­lään paljon enem­män kuin Suomessa.

En osan­nut vas­ta­ta heti, mut­ta kysymys pani pohtimaan.

Vielä 1930-luvul­la fil­lari oli kaupunkien tärkein liiken­nevä­line – siis fil­lari, ei suinkaan hevonen.

Kun autot tuli­vat joukol­la kaupunkei­hin run­saat 60 vuot­ta sit­ten, fil­lar­it työn­net­ti­in syr­jään. Onnet­to­muuk­sia sat­tui paljon. Helsingis­sä kuoli liiken­teessä vuodessa keskimäärin 60 henkeä, kymme­nen ker­taa enem­män kuin nyky­isin, vaik­ka väkeä oli parisa­taatuhat­ta vähemmän.

Onnet­to­muuk­sien vält­tämisek­si fil­lar­it määrät­ti­in aja­maan jalka­käytäville, jos­ta tietysti tuli kon­flik­ti jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den välille. Kon­flik­ti ei ollut niin paha kuin nyky­isin, kos­ka pyörät oli­vat mitä oli­vat ja niil­lä ajet­ti­in hitaasti. Juristi tietysti huo­maut­taa, että fil­lare­i­ta ei määrät­ty aja­maan jalka­käytäville, vaan jalka­käytävistä tehti­in kevyen liiken­teen väyliä, mut­ta se on aivan sama asia. Jat­ka lukemista “Mik­si pyöräil­i­jöitä vihataan kaikkial­la maailmassa?”

Kaupunginhallitus 9.9.2024

Vihreät val­it­si­vat min­ut kaupung­in­hal­li­tuk­sen vara­jäsenek­si, kos­ka min­ul­la ei ollut val­tu­us­ton lisäk­si enää mitään luot­ta­mus­toimia sen jäl­keen, kun olin eron­nut HUS:n hal­li­tuk­ses­ta. Tämän innoit­ta­mana alan taas selostaa kaupun­gin päätök­siä, en tosin kat­tavasti, vaan kun min­ul­la on jotain san­ot­tavaa asi­as­ta tai sen vier­estä. Merkit­täviäkään asioi­ta en siis kom­men­toi, jos min­ulle ei ole niistä mitään san­ot­tavaa. Aloite- ja pon­si­vas­tauk­si­in puu­tun vain har­voin.

Kumpu­lan­mäen asemakaava

Kumpu­lan­mäelle kaavoite­taan kote­ja 1 200 helsinkiläiselle. Hyvä kaa­va, vaik­ka tätäkin vas­taan on nuris­tu. Asun­not halu­taan muualle. Espoon yleiskaavaa koske­van lausun­non kohdal­la peruste­len, mik­si min­ul­la ei ole vaikeuk­sia tukea tätä kaavaa.

Esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Koulu­ja remon­toidaan ja laa­jen­netaan Jat­ka lukemista “Kaupung­in­hal­li­tus 9.9.2024”

Puheenvuoroni AM-ohjelmasta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to käsit­teli eilen AM-ohjel­maa. Tässä puheen­voroni hie­man stil­isoitu­na ja täydennettynä.

***

Halu­an kiit­tää AM-ohjel­man tek­i­jäitä hyvästä raportista. Se oli todel­la hyvin tehty ja informatiivinen.

Hurraa, asuntoja saa halvemmalla!

Helsin­gin San­omista saimme tänään lukea, että asun­to­jen hin­to­jen alen­e­m­i­nen on pysähtynyt, mut­ta pääkaupunkiseu­tu ja eri­tyis­es­ti Helsin­ki on ollut pet­tymys. En ole lainkaan pet­tynyt, pikem­minkin iloinen ja ylpeä. Me olemme pyrki­neet toim­i­maan kohtu­ut­to­mia asum­is­meno­ja vas­taan. Sik­si asun­to­ja on raken­net­tu niin paljon ja se on toimin­ut. Tämä on onnis­tu­mi­nen, ei mikään pet­tymys. Mitenkään liian hal­paa ei asum­i­nen edelleenkään ole.

Huol­ta tuot­taa, että nyt asun­to­tuotan­to kyykkää. Kaupun­gin tulee estää kyykkäämi­nen. On tul­ta­va vas­taan tont­tien hin­nois­sa ja vuokris­sa ehdol­la, että rak­en­t­a­mi­nen aloite­taan määräa­jas­sa. Näin on ymmärtääk­seni tehtykin. Tosin emme ole saa­neet lukea Hesarin sivuil­ta tästä merkit­tävästä asun­topoli­it­tis­es­ta päätöksestä.

Vuokralta omaksi

Uute­na asiana ollaan otta­mas­sa käyt­töön vuokra­ta omak­si ‑malli. Pidän tätä hyvänä, mut­ta näen pienen mörön, joka vaati­nee vielä mallin hiomista. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni AM-ohjelmasta”

Markkinaehtoinen pysäköinti säästäisi kymmeniä miljoonia vuodessa

Palaan vielä ker­ran pysäköin­ti­in. Yritän seu­raavas­sa ker­toa, mik­si markki­namekanis­mi tuot­taisi pysäköin­ti­in paljon järkeväm­män ja ennen kaikkea halvem­man ratkaisun kun nykyi­nen normio­h­jaus ja mik­si se tek­isi Helsingistä parem­man paikan asua. Kysymys on huo­mat­tavas­ta rahamäärästä. Vuosit­tain voisi säästyä kym­meniä miljoo­nia euroja.

Helsingis­sä oli vuo­den lop­ul­la rek­isteröi­tynä 339400 autoa, joista liiken­nekäytössä oli 253 000. Lop­ut 76 400 autoa ovat pois­sa liiken­nekäytöstä, siis ”sei­so­mas­sa”. Pysäköin­ti­ti­laa ajoy­hteyksi­neen tarvi­taan autoa kohden noin 30 neliötä, joten nuo 340 000 autoa tarvit­se­vat parkki­ti­laa noin tuhat hehtaaria eli kymme­nen neliök­ilo­metriä. Pelkästään nuo sei­so­mas­sa ole­vat autot tarvit­se­vat pysäköin­ti­ti­laa kak­sisa­taa hehtaaria. Jos autoa käytetään työ­matkoi­hin, se tarvit­see toisen pysäköin­tipaikan työ­paikan luona. Kaupunki­maa on kallista ainakin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä eli siis sitä ajatellen, mihin sitä maa-alaa voisi muuten käyttää.

Suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että jos tuhat hehtaaria peit­et­täisi­in kolmik­er­roksisil­la raken­nuk­sil­la, niis­sä mah­tu­isi asumaan 750 000 henkeä. Tämä on tarkoitet­tu vain suu­ru­us­lu­okan kuvaamiseen. Pysäköin­tiken­tille ei voi rak­en­taa talo­ja niiden koko lev­ey­deltä, ja osa autopaikoista on talo­jen alla ja pysäköin­tilu­olis­sa. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen pysäköin­ti säästäisi kym­meniä miljoo­nia vuodessa”

Miten yhdistää ihmisten ja autojen kaupunki?

Auto pääsi pahasti yllät­tämään kaupunkisu­un­nit­telun 1960-luvul­la. Sitä ennen kaupunkien mit­takaa­va oli sel­l­ainen, joka on nyt nähtävis­sä mon­en kaupun­gin his­to­ri­al­lises­sa keskus­tas­sa. Jos matkus­tamme vaikka­pa Tallinnaan, emme käy ihaile­mas­sa auto­myön­teisiä lähiöitä vaan ihmis­myön­teistä van­haa kaupunkia.

Auto räjäyt­ti kaupun­git kahdel­la taval­la. Pait­si että uudet alueet kaavoitet­ti­in auton mit­takaavaan, per­in­teinen asum­i­nen keskus­tas­sa kävi epäter­veel­lisek­si ben­si­inis­sä ole­van lyi­jyn ja pakokaa­su­jen yleisen epäter­veel­lisyy­den vuok­si. Ongel­ma on pois­tunut ja asun­not kaupunkien keskus­tois­sa ovat nousseet arvoonsa.

Seu­raa­va kuva­pari ker­tokoon enem­män kun tuhat sanaa.

Min­ul­la olisi paljon hyviä kuvia jalanku­lun mit­takaavaan raken­ne­tu­ista kaupungeista. Olisi ollut houkut­tel­e­vaa lait­taa tähän kuva Tukhol­man van­has­takaupungista, mut­ta se olisi jo ollut liioit­telua. Tämä kuva on otet­tu viime kesänä Lillen kaupungista Ran­skas­ta. Tämä on aivan tavanomaista kaupunkia eikä mikään museoko­rt­teli. Jat­ka lukemista “Miten yhdis­tää ihmis­ten ja auto­jen kaupunki?”

Erilaiset asuinalueet ovat kaupungin rikkaus

Helsin­gin Sanomis­sa oli eilen kir­joi­tus, jos­sa toimit­ta­ja pani aivan mata­lak­si Jätkäsaaren, joka on raken­net­tu kir­joit­ta­jan mukaan liian tiivi­isti. Kos­ka lehti julka­isi vielä samana päivänä uuden kir­joituk­sen aiheesta vähän niin kuin anteek­sipyyn­tönä, en mol­laa ensim­mäistä kir­joi­tus­ta sen enem­pää. Tarkem­min artikke­lin out­ouk­sia on käy­ty läpi Face­bookin ”Lisää kaupunkia Helsinki­in” ‑pal­stal­la. Siihen palaut­teeseen kan­nat­taisi Hesarin tutustua.

Kir­joi­tus herät­ti myös paljon sym­pa­tioi­ta sosi­aalises­sa medi­as­sa. Niis­sä oli kaikissa sama perusvirhe: ajatuk­se­na oli, että koko kaupun­ki pitää rak­en­tua sel­l­ai­sista alueista, jois­sa minä viih­dyn. Aja­tus on aivan hölmö.

On kaupun­gin rikkaus, että siel­lä on eri­laisia aluei­ta, joista kukin voi vali­ta mieleisen­sä. Jos ei pidä jostakin vaik­ka muut pitävät, ei kan­na­ta muut­taa sinne.

Tiivi­in kaupungi­nosan hyvi­in puoli­in kuu­lu­vat lyhyet väli­matkat ja hyvä palve­lu­ta­so– on hyvät yksi­tyiset palve­lut ja on hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det. Google-haku “Rav­in­to­la Jätkäsaari” tuot­ti 11 osumaa. Ver­tailun vuok­si haku ”Rav­in­to­la Latokas­ki” tuot­ti kak­si osumaa, jot­ka molem­mat oli­vat pizze­ri­oi­ta. Silmämääräis­es­ti alue on yhtä suuri. Nämä ja ihmis­ten paljous vetävät ihmisiä tiivi­isti raken­ne­tu­ille alueille. Jat­ka lukemista “Eri­laiset asuinalueet ovat kaupun­gin rikkaus”

Miksi autopaikkanormi on haaskausta

Koko talousjär­jestelmämme perus­tuu hin­tain­for­maa­tioon ihmis­ten tarpeista ja haluista. Tuot­teen valmis­tus on kan­nat­tavaa, jos kuluttaja/asiakas arvostaa sitä niin paljon, että on valmis mak­samaan siitä vähin­tään tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan. Tämän voi tietysti kiistää ja sanoa, ettei ihmi­nen ymmär­rä itse mitä tarvit­see, mut­ta joka näin tekee, tulee samal­la kumon­neek­si koko markkinatalouden.

Jos ihmi­nen pakote­taan osta­maan tak­ki 500 eurol­la, vaik­ka hän pitää sitä vain 150 euron arvoise­na, syn­tyy 350 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Hyv­in­voin­ti­tap­pio syn­tyy aivan samal­la taval­la, vaik­ka takkia ei tarvit­sisi ostaa itse, vaan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat sen hänelle. Resursse­ja on käytet­ty johonkin, joka ei ole sen arvoista.

Ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen kaltaiset meri­it­ti­hyödyk­keet ovat meil­lä Euroopas­sa poikkeus vaa­timuk­ses­ta arvostaa tuotet­ta sen aiheut­tamien kus­tan­nusten verran.

Jopa autopaikkanormin koti­maas­sa, Yhdys­val­lois­sa, on havah­dut­tu siihen, että autopaikkanormis­sa ei ole mitään järkeä. Asuinalueelle raken­net­takoon autopaikko­ja niin paljon kuin on kysyn­tää, ei enem­pää eikä vähempää. Kysyn­tä taas on hin­nan laske­va funk­tio; mitä korkeampi on hin­ta, sitä mata­lampi on kysyn­tä. Jat­ka lukemista “Mik­si autopaikkanor­mi on haaskausta”

Puheeni valtuustossa ja kysymys Hesarille

Keski­tyn tässä puheessani kah­teen asi­aan, seg­re­gaa­tioon ja asun­to­tuotan­toon. Seg­re­gaa­tio on kaikkia suuria kaupunke­ja vain­oa­va vihe­liäi­nen tau­ti, jon­ka ennal­taehkäisyyn kan­nat­taa käyt­tää huo­mat­tavasti rahaa, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vas­ta kalli­ik­si tuleekin. Kat­sokaa vain kan­sain­välisiä epäon­nis­tu­jia, joi­ta ei tarvitse edes etsiä kaukaa.

Helsingis­sä on meneil­lään voimakas muut­tovir­ta, jos­sa hyvin koulute­tut muut­ta­vat pois alueil­ta, jois­sa koulu­tus­ta­so on mata­la. Huo­mat­takoon, että selit­täjänä on nimeno­maan koulu­tus, eivät niinkään tulot.

Käytämme melko paljon rahaa seg­re­gaa­tion tor­jun­taan, mut­ta tuos­ta rahas­ta suurin osa menee tor­ju­maan rikkaiden ghet­to­ja. Sil­läkin on ansion­sa, kos­ka se tor­juu kansan jakau­tu­mista kovin eri taval­la maail­man koke­vi­in luokki­in, mut­ta seg­re­gaa­tion pahin­ta ongel­maa, köy­hyys­tasku­jen syn­tymistä se ei ehkäise. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa ja kysymys Hesarille”

Hurraa, Helsingin asuntopolitiikka toimii!

Jos ote­taan tavoit­teek­si, että kaik­ki Helsinki­in asumaan halu­a­vat saa­vat Helsingistä asun­non järkevään hin­taan, on raken­net­ta­va lisää asun­to­ja. Se on oikeas­t­aan ain­oa mah­dolli­nen tapa. Kaikissa muis­sa tavois­sa on se vika, että jos joitakui­ta aute­taan pääsemään Helsinki­in, joitakin toisia vas­taavasti estetään, kos­ka se on läh­es nol­la­summapeliä. Ei aivan nol­la­summapeliä, mihin palaan seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Erään­laista hölmöläis­ten peiton jatkamista se kuitenkin on.

On tietysti toinenkin vai­h­toe­hto. Tehdään Helsingistä niin huono paik­ka asua, että halu muut­taa Helsinki­in vähe­nee. Sanoi­han eräs Keskus­tan kansane­dus­ta­jakin aikanaan, että Tam­pereesta ei saisi tehdä niin hyvää kaupunkia kuin siitä ollaan tekemässä, jot­ta se ei imisi asukkai­ta muual­ta. Tätä vai­h­toe­htoa en kuitenkaan käsit­tele. Jat­ka lukemista “Hur­raa, Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka toimii!”

Mikä Helsingin keskustaa vaivaa?

Puheen­vuoroni kaupung­in­val­tu­us­tossa keskus­tan vetovoiman heikentymisestä:

***

Kiitän kokoomus­ta hyvästä ryh­mäaloit­teesta. Tämä kysymys on yksi val­tu­us­tokau­den tärkeimmistä.

Kun pohdimme, mik­si keskus­tan vetovoima on heiken­tynyt, on keski­tyt­tävä siihen, mikä on muut­tunut. Vaik­ka kuin­ka on tyy­tymätön johonkin asianti­laan, jos siinä ei ole tapah­tunut muu­tos­ta, se ei ole voin­ut aiheut­taa keskus­tan ase­man muuttumista.

Mikä on siis muuttunut?

Tur­is­tit. Ukrainan sota ja lentoy­hteyk­sien katkeami­nen Aasi­as­ta Venäjän yli ovat vie­neet venäläiset, kiinalaiset ja japani­laiset matkus­ta­jat. Tämä näkyy Helsin­gin katuku­vas­sa, on laskenut merkit­tävästi erikoiskau­pan myyn­tiä ydinkeskus­tas­sa ja kuriosi­teet­ti­na todet­takoon, johtanut mon­en hyvän kiinalaisen rav­in­tolan sulkemiseen. Jat­ka lukemista “Mikä Helsin­gin keskus­taa vaivaa?”