Kaupunkirakentamisen aika (33) Kannattaa rakentaa sinne, missä asunnot ovat kalliita

Asun­to­jen hin­ta kaupungis­sa määräy­tyy kysyn­nän, ei raken­nuskus­tan­nusten  mukaan. Halu­tut asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä ei riitä kaikille ja vähem­män halu­tut ovat halpo­ja. Raken­nuskus­tan­nusten kanssa täl­lä on tekemistä vain siltä osin, että jos raken­nuskus­tan­nus ylit­tää asun­non markki­nahin­nan, sitä ei rakenneta.

Moni on vieras­tanut rak­en­tamisen keskit­tämistä hyville paikoille – ratikkakaupunki­in, lähelle meren­ran­taa tai raideli­iken­teen var­teen, kos­ka noista asun­noista tulee niin kalli­ita, että vain rikkail­la on niihin varaa.

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset mieluiten asu­vat ja niistä kan­nat­taa muutenkin tehdä sel­l­aisia, joi­ta ihmiset halu­a­vat. Siis vain asun­to­ja rikkaille? Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (33) Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asun­not ovat kalliita”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.3.2017

Fal­lkul­lan kiilan tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Ihan kivan­näköi­nen täy­den­nyskaa­va, noin 1 300 asukas­ta. Tämä on niitä kaavo­ja, joi­ta Malmin lento­ken­tän pois­tu­mi­nen on tehnyt mah­dol­lisek­si. Tämä ei ole itse lento­ken­tän alueel­la, mut­ta melu­alueel­la. Se on edelleen pääradan melu­alueel­la, joten ehkä noil­la melueris­temääräyk­sil­lä lentokonei­den möyrinänkin olisi kestänyt.

Lähetimme tämän lausun­noille 26.4.2016. Lausun­tok­ier­ros ei ole tuot­tanut niin suuria muu­tok­sia, että pitäisi lait­taa uud­estaan nähtäville.

Kaa­va on sikäli merkit­tävä, että se sul­kee Heli-radan Etelä-Sipoon lin­jauk­sen, mut­ta kos­ka varaus on pois­tunut maakun­takaavas­ta, se tul­laan pane­maan poik­ki mon­es­ta muus­takin kohdas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.3.2017”

Kaupunkirakentamisen aika (3) Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin

Oikeus hyvään asuinympäristöön on tärkeää ihmis­ten hyv­in­voin­nille ja yhteiskun­nalle niin sosi­aalis­es­ti kuin taloudellisestikin.

Oikea asuin­paik­ka pienistä ärsy­tyk­sistään huoli­mat­ta tuo lev­ol­lisen olon työstä tai reis­sus­ta koti­in palates­sa. Sopi­va asuinympäristö lievit­tää stres­siä ja antaa elämälle sen pienen potkun lisää sisältöä. Yksi kaipaa kodin lähelle mer­ta, toinen met­sää ja kol­mas urbaa­nia kaupunkia – vain pieni osa ei väl­itä paljoakaan siitä, minkälaises­sa ympäristössä asuu.

Ihmiset kaipaa­vat oma­l­ta kotiym­päristöltään eri­laisia asioi­ta ja per­heis­sä koti­paikan val­in­ta on tietenkin usein kom­pro­mis­si. Onhan yhtälössä mukana mon­en ihmisen tarpeet, työ­paikko­jen ja päiväko­tien, koulu­jen ja har­ras­tusten sijain­nit. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (3) Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin”

Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kir­jas­samme on neljä osaa.

  1. Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä
  2. Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
  3. Virk­istys ja viheralueet
  4. Markki­namekanis­min hyödyntäminen

Julkaisemme päivit­täin jokaises­ta osas­ta yhden luvun niin kauan kuin luku­ja riit­tää. Aloita­mme osas­ta Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä.

Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä

Eduskun­nan tra­di­tioi­hin kuu­luu Sibelius-lukion kuoron joul­u­laulukon­sert­ti Val­tios­alis­sa viimeisenä istun­topäivänä ennen joulua. Se oli viimek­sikin todel­la hieno tilaisu­us niin kuin aina.

Kysyin eräältä maakun­tien kansane­dus­ta­jal­ta, että eikö olekin meil­lä hieno­ja koulukuoro­ja tääl­lä Helsingis­sä. Hän vas­tasi, että onhan se teille help­poa, kun on niin laa­ja väestöpo­h­ja mis­tä valita.

Siitä se tietysti johtuu. Sama saat­taa koskea koulukuoro­jen ohel­la melkein mitä hyvän­sä korkean osaamisen työpaikkoja.

Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kaupun­git kas­va­vat kaikkial­la maail­mas­sa – nimeno­maan suuret kaupun­git. Maail­man kokon­ais­tuotan­non kasvu tapah­tuu läh­es kokon­aan suuris­sa kaupungeissa.

Kaik­ki elinkeinot eivät tarvitse men­estyäk­seen suur­ta kaupunkia ympärilleen, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti sel­l­aisia, että ne men­estyvät vain kaupungeis­sa. Sik­si talous kas­vaa joko kaupungeis­sa tai se ei kas­va lainkaan. Näistä elinkeinoista me olemme Helsingis­sä vas­tu­us­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (2) Kaupungis­tu­mi­nen on väistämätöntä”

Kaupunkirakentamisen aika. Johdanto

Odotusten vas­tais­es­ti Mikko Särelän ja min­un vaa­likir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika tuli valmi­ik­si ennen vaale­ja. Se tulee pain­os­ta ensi viikon lop­ul­la. Kir­ja on ostet­tavis­sa aikanaan myös pdf-tiedos­tona, mut­ta tästä tarkem­pia tieto­ja myöhem­min. Julkaisemme sen myös palasi­na blo­geil­lamme suun­nilleen samanaikaisesti. 

Tässä johdan­toluku:

***

Olemme ylpeitä päät­tyneestä valtuustokaudesta 

Olemme olleet molem­mat kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, Osmo Soin­in­vaara vara­puheen­jo­hta­jana kahdek­san vuot­ta ja Mikko Särelä vara­jäse­nenä viisi vuot­ta. Yhdessä olemme muo­dosta­neet tiimin, jos­sa osaamisemme ja kiin­nos­tuk­se­nalamme täy­den­tävät sopi­vasti toisi­aan. Olemme molem­mat rapor­toi­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tekemi­sistä ja omista näköko­hdis­tamme mah­dol­lisim­man avoimesti blo­geil­lamme (soininvaara.fi ja sarela.fi).

Olemme pohti­neet kaupungis­tu­miseen liit­tyviä kysymyk­siä myös EVA:n meiltä tilaa­mas­sa pam­fletis­sa Kaupunkien voit­to.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on saatu aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan­muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika. Johdanto”

Näyteluku kirjasta Kaupunkirakentamisen aika

Tänään ja huomen­na on viimeinen tilaisu­us ostaa Mese­naatista Mikko Särelän ja min­un pam­flet­ti Kaupunki­rak­en­tamisen aika. Keräys on tuot­tanut jo yli 2000 €, joten teos ilmestyy. Nyt ratkaistaan väriku­vien määrä  ja pain­ok­sen suu­ru­us. Mese­naatin sivuille pääsee tästä linkistä.

Ohes­sa näyteluku itse kir­jas­ta. Täl­laista pohd­in­taa meil­lä on noin sadan sivun verran.

***

Asukaspysäköintitunnuksen hinta eriytettävä alueittain

Kan­takaupun­gin alueel­la, esimerkik­si Töölössä, on edelleen voimas­sa ris­tiri­ita asukaspysäköin­tipaikko­jen riit­tävyy­den ja asun­to­tuotan­non välil­lä. Jos uusi raken­nus tuo alueelle lisää asukkai­ta, se tuo sinne myös lisää asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen oikeutettuja.

Tähän on kak­si ratkaisua.

Voitaisi­in päät­tää, että uusis­sa asunois­sa asu­vat eivät ole oikeutet­tu­ja asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen. Tätä voi pitää epä­tasa-arvoise­na, mut­ta ei se niin epä­tasa-arvoista ole kuin se, että nämä pakote­taan rak­en­ta­maan erit­täin kalli­ita autopaikko­ja ton­tille, mitä velvol­lisu­ut­ta van­hoil­la kiin­teistöil­lä ei ole. Jat­ka lukemista “Näyteluku kir­jas­ta Kaupunki­rak­en­tamisen aika”

Tehtaankadun lapsilla oikeus turvalliseen koulumatkaan

Tehtaankadul­ta on tul­lut paljon vieste­jä huolestuneil­ta van­hem­mil­ta las­ten koulu­tien tur­val­lisu­ud­es­ta. Valite­taan, että autoil­i­jat aja­vat ylinopeut­ta eivätkä piit­taa tuon taivaal­lista suo­jatiesään­nöistä. Lai­tan vas­tauk­seni tähän kaikille.

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että kaupun­git eivät ole saa­neet nopeuk­sien valvon­taan saman­laista rike­mak­suoikeut­ta kuin on pysäköin­nis­sä. Jos mak­su olisi pieni – pysäköin­tivirhe­mak­sun luokkaa, se voitaisi­in osoit­taa ajoneu­von halti­jalle aivan samoin perustein kuin pysäköin­tivirhe­mak­sukin. Olisi aika help­po sovel­lus nykytekni­ikalle ottaa kiin­ni kaik­ki hur­jasteli­jat. Jat­ka lukemista “Tehtaankadun lap­sil­la oikeus tur­val­liseen koulumatkaan”

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikym­meniä raken­net­tu ikään kuin kaupun­ki olisi pien­tä hiomista vaille valmis. Tämän seu­rauk­se­na kasvu on laa­jen­tunut kauas keskus­tas­ta ja asumisen hin­ta on käynyt kohtu­ut­toman kalliiksi.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saa­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­ti­in toivomme tukeasi. Tilaa Mese­naatin kaut­ta kir­ja jo ennakkoon paper­il­la tai sähköisenä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmestyy osana vaa­likam­pan­jaamme ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­likam­pan­jamme rahoi­tus­ta. Aiomme julka­ista kir­jamme tek­ste­jä blogeillamme.

Helsingis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minim­i­tavoite mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­misen. Jos 6 000 euron tavoite­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pain­os­ta voidaan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoi­tus­ta vaa­likir­jallemme “Kaupunki­rak­en­tamisen aika” Mese­naatis­sa. Toivomme tukeasi kam­pan­jalle, jot­ta voimme painaa kir­jamme ja pääsemme jatka­maan työtä parem­man kaupun­gin eteen. 

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­tely­sivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂

 

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.3.2017

En pääse lau­takun­taan, joten Mikko Särelä menee. Lista on aika help­po iso­ja asioi­ta on kaksi.

Ström­bergin­tie 4:n ase­makaa­va Pitäjänmäellä

Kale­varako­ru läh­tee Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueelta ja tilalle tulee asun­to­ja 290 hen­gelle. Min­ul­la on tähän sikäli osu­ut­ta, että ehdo­tuk­ses­tani yleiskaavaa muutet­ti­in niin, että tässä mah­dol­lis­tet­ti­in asun­torak­en­t­a­mi­nen. Tämä on osa raide­jok­erin tiivistyshanketta.

Sörnäis­ten työ­pa­jan­pihan asemakaava

Tähän on tulos­sa kaupunkien teknis­ten viras­to­jen yhteinen tila ja sik­si kaaval­la on kiire. Kaa­va on nyt tul­lut lausun­noil­ta eikä siihen tehdä merkit­täviä muu­tok­sia. Pysäköin­ti on yhä auki. Ton­til­la jär­jestet­tym­nä se tulisi tolkut­toman kalli­ik­si. Puhutaan jopa 100 000 eurosta paikkaa kohden. Viras­ton autoil­i­jat joutu­vat totut­tele­maan joukkoli­iken­teeseen, kos­ka autopaikko­ja on selvästi vähem­män kuin viras­toil­la on nyt. Virkamiehet tarvit­se­vat autoa myös työ­maakäyn­neil­lä, mut­ta siihen yhteiskäyt­töau­tot ovat paljon halvem­pi vai­h­toe­hto kuin oma auto ja autopaik­ka jokaisen käytössä, kun pysäköin­tipaik­ka mak­saa yhtä paljn kuin neljä autoa.

 

 

 

Olen ehdolla kaupunginvaltuustoon

Helsingis­sä tapah­tuu nyt niin paljon, ettei siitä mal­ta olla syrjässä.

Kun sote menee (?) maakun­taan, kaupungille jää päivähoito, ope­tus ja maankäyt­tö.  Min­ulle kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on ennen kaikkea kaavoitus­ta ja maankäyttöä.

Olemme julkaise­mas­sa Mikko Särelän kanssa pam­flet­tia Helsin­gin kehit­tämis­es­tä. Se paine­taan, jos Mese­naatis­sa tulee paine­tulle kir­jalle riit­tävästi rahoi­tus­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa tyy­dymme pelkkään digiversioon.

Tulemme julkaise­maan tek­stit myös mei­dän molem­pi­en blogeilla.

Omas­ta puolestani olen rehellis­es­ti ylpeä siitä, mitä kulu­val­la vaa­likaudel­la on saatu aikaan. Mik­si, se ilme­nee tuos­ta pamfletista.

Näis­sä vaaleis­sa käy­dään Helsingis­sä tiuk­ka kamp­pailu vihrei­den ja kokoomuk­sen välil­lä Helsin­gin her­ru­ud­es­ta. Lähivi­ikkoina tämä blo­gi palvelee ennen kaikkea kun­nal­lis­vaalien kom­men­toin­tia ja analysoin­tia. Yritän kom­men­toi­da asi­api­tois­es­ti ehdokkaiden tekemisiä ja ajatuk­sia ja vaalei­hin liit­tyviä uutisia. En nimit­täin halua antaa perik­si totu­u­den jälkeiselle ajalle. Tätä sivus­toa kan­nat­taa seurata!

Tue kam­pan­jaani taloudellisesti

Helsingis­sä kun­nal­lis­vaalei­hin osal­lis­tu­mi­nen on hyvin kallista. Sik­si vetoan nöyrästi luk­i­joi­hi­ni pienen taloudel­lisen avus­tuk­sen saamisek­si vaa­likam­pan­jaa varten, jot­ta voi käy­dä kun­nol­lisen kam­pan­jan. Lahjoit­ta­maan pääsee paina­mal­la tästä. Link­ki ohjau­tuu Vihreän liiton vaali­avus­tus­sivulle min­un kohdalleni.

Vähän asi­aan liit­tyvästä juridiikasta.

Lahjoi­tuslink­ki kysyy lahjoit­ta­jan nimeä, kos­ka on laiton­ta ottaa vas­taan vaali­avus­tuk­sia tun­tem­at­tomil­ta. Lahjoit­ta­jan nimeä ei kuitenkaan saa julka­ista ilman tämän suos­tu­mus­ta, jos lahjoi­tus on alle 800 euroa, mut­ta se on pakko julka­ista, jos lahjoi­tus on 800 euroa tai enemmän.

Jos halu­at lahjoit­taa jollekin toiselle vihreälle ehdokkaalle, se käy tästä.