Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Autopaikkanormi on haaskausta

Vaa­timus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jäl­keen. Väljässä met­sälähiössä pysäköin­tipaikat mah­tu­i­v­at maan tasoon eivätkä ne sik­si mak­sa­neet juuri mitään.

Nyt kaavoite­taan tiivistä kan­takaupunkia esiku­vana Töölö tai Kallio. Autot eivät mah­du maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat mak­sa­vat 30 000 – 70 000 €. Pysäköin­ti­talos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mut­ta tämän päälle tulee tont­ti, jol­ta asuin­ta­lo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat halut­tu­ja asuinaluei­ta, vaik­ka asun­non mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suun­nit­teli­ja las­kee autopaikan tarpeen kaavas­ta, jos­sa on kyl­lä mukana etäisyys metroase­maan, mut­ta ei autopaikan hin­taa. Kos­ka auto on vält­tämätön, sille nyt vain on olta­va pysäköin­tipaik­ka, mak­soi mitä mak­soi. Ekon­o­misti ei puhu tarpeesta vaan kysyn­nästä ja kysyn­nässä on aina mukana hin­ta­jous­to. Jat­ka lukemista “Autopaikkanor­mi on haaskausta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017

Käskyn­halti­jantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle. Viereisen omakoti­talon asukkaat eivät halua ker­rostaloa tut­tua maise­maansa pilaa­maan. Siinä on toises­sa baakakupis­sa aika suuren ihmis­määrän asun­not. Jotain ton­tille ajo-ongelmi­akin on. Siitä tiedämme, kun Rauta­va on tavan­nut heitä. Kun tehdään Raide­jok­eri, raken­netaan myös lisää asuntoja.

Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on ongel­mana, että Nor­rtäl­jen­tiel­lä ratik­ka kul­kee auto­jen seassa ja lisäk­si siinä on tien vierel­lä pysäköin­tipaikko­ja. Ne ovat sen ver­ran syr­jässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahin­gos­sa, mut­ta tumpeloi­va taskupysäköi­jä voi tietysti häir­itä ratikkaa pidem­päänkin – puhu­mat­takaan niistä, jot­ka jäävät kiskoille odot­ta­maan mah­dol­lis­es­ti vapau­tu­vaa pysäköin­tipaikkaa. Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.

Jätkäsaaren Pana­ma­ran­nan asemakaavaehdotus

Pekka Kor­pisen suuri visio town­house-kort­teleista Jätkäsaaren kär­jessä ottaa taas taka-askeleen. Osa niistä muute­taan vai­htel­e­vanko­rkuisik­si ker­rostaloik­si. Kor­pinen on asunut maan­paos­sa Roomas­sa jo niin kaun, että voisiko noin yleis­es­ti tode­ta, että näille town­hou­se­ille ei ole sel­l­aista kysyn­tää, ettei kyse olisi yhden ökya­sum­is­muodon sub­ve­toimis­es­ta, kos­ka muus­sa käytössä ton­teista mak­set­taisi­in enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 7.3.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2017

Koivusaari

Oli ilmoit­tanut tekeväni palau­tuse­hdo­tuk­sen, jos­sa län­siväytlälle varataan vähem­män tilaa (nyt ehdo­tuk­ses­sa kahdek­san kaistaa) ja risteys laite­taan olen­nais­es­ti pienem­pään tilaan, sekä selvitetään suorem­pi yhteys saaren pohjois­puolelta metroase­malle (käytän­nössä tien ali eikä yli). Puheen­jo­hta­ja ris­to Rauta­va esit­ti asian pöy­dälle kahdek­sak­si viikok­si, jona aikana selvitetään ne asi­at, joi­ta tuos­sa min­un palau­tus­esi­tyk­sessäni oli­vat. Min­ulle ei täysin selvin­nyt, miten tämä eroaa palau­tus­esi­tyk­ses­tä, mut­ta olkoon näin. Samal­la se meni siis yli kunnallisvaalien.

En usko, että vaalit muut­ta­vat päät­täjiä suo­peam­mak­si jät­tili­it­tymäl­lä, joka peit­tää läh­es koko nykyisen Koivusaaren.

Hert­toniemen sairaalan asemakaava

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. (lati­naksi cum laude appro­batur). Täl­lainen lisärak­en­t­a­mi­nen on eri­no­mainen keino tor­jua sitä leimaa, joka siil­i­tien alueelle joskus on ehtinyt tul­la. Lisärak­en­t­a­mi­nen Itä-Helsingis­sä voisi muutenkin tor­jua seg­re­gaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.2.2017”

Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin

Yleis­es­tä asum­istues­ta pois­tet­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten enim­mäis­neliövuokra ja joukko mui­ta määräyk­siä ja kor­vat­ti­in ne vuokraka­tol­la. Olin aja­mas­sa itsekin tätä muu­tos­ta. Min­ul­la oli ajatuk­se­na, että on ihmisen oma asia, halu­aako asua pienessä asun­nos­sa hyväl­lä paikalla vai suurem­mas­sa asun­nos­sa vähän syrjemmällä.

Suurim­mat sal­lit­ta­vat kokon­aisvuokrat ovat niin matalia, ettei sil­lä rahal­la saa minkään­laista asun­toa Helsingistä. Niin­pä asum­is­tu­ki ei yllytä asumaan liian kalli­isti, sil­lä asum­is­menot eivät ainakaan yksinäisil­lä ihmisil­lä riipu asum­is­menoista lainkaan – jos siis asuu vuokralla.

Nyt on val­ta­va pula yksiöistä, joiden neliövuokrat ovat nousseet aivan kohtu­ut­tomasti. Min­is­teri Tiilikainen esit­tää nyt mak­simineliövuokrien palaut­tamista. Helsingis­sä korkein kor­vat­ta­va neliövuokra olisi 20 €/m2. Tosin uutises­sa san­ot­ti­in alle 20 €/m2, mut­ta ole­tan täl­lä tarkoitet­ta­van mak­simis­saan 20 €/m2. sum­is­tukea leikataan, ellei asun­to ole riit­tävän tila­va. Tämän jäl­keen asum­is­tu­ki yllyt­tää asumaan riit­tävän isos­sa asun­nos­sa. Ellei asun­to ole riit­tävän suuri, asum­is­tukea leikataan.

Saadak­seen hyväk­seen mak­si­maalisen asum­istuen, olisi siis asut­ta­va riit­tävän isos­sa asun­nos­sa. Seu­raavas­sa taulukos­sa on per­heen koko, mak­simivuokra ja tähän tarvit­ta­va asun­non vähim­mäiskoko Helsingissä.

Henkilöitä   maks. vuokra  Minimikoko

1 hen­ki       508 € /kk           26 m²
2 henkeä       735 €/kk           37 m²
3 henkeä       937 €/kk           47 m²
4 henkeä      1095€/kk            55 m²

Jat­ka lukemista “Tiilikainen patis­taa isom­pi­in asuntoihin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

Oli­pas taas lista! Lau­takun­nan jäsen­ten työmäärää voi arvioi­da luke­mal­la lis­tan tästä.

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Esitin tätä viimek­si palautet­tavak­si valmis­teltavak­si niin, että moot­tori­tieli­it­tymä supis­te­taan olen­nais­es­ti pienem­pään tilaan. Kokoomus pyysi tämän sen jäl­keen pöy­dälle. Pidimme tästä palave­ria kaupunkisu­un­nit­teluryh­mämme kanssa emmekä ajatelleet luop­ua palau­tuk­ses­ta. Risteystä pitää pienen­tää – mik­si Hanasaaren liit­tymässä sal­li­taan paljon pienem­mät kaar­resä­teet ja mik­si Län­siväylä on olta­va tässä olen­nais­es­ti lev­eämpi kuin se on myöhem­min Salmisaaren sil­lan kohdal­la? Samal­la voisi lait­taa baanan kulke­maan suo­raan sen sijaan, että siinä tehdään sadan metrin kier­ros liit­tymän kohdal­la. Auto­ja ei voisi koskaan sim­put­taa noin pahasti. Olisi myös hyvä, jos metroase­mal­ta pää­sisi saaren pohjois­puolelle nouse­mat­ta ensin ylös kannelle.

Tässä ELY-keskus on toimin­ut aika itsepin­tais­es­ti. Niil­lä on vain mallili­it­tymiä, jot­ka on suun­nitel­tu toteutet­tavak­si avoimel­la pree­ri­al­la, jos­sa maa on ilmaista. ELY halu­aa varautua autoli­iken­teen kasvu­un Län­siväyläl­lä. Mihinköhän ne autot oli­si­vat matkalla? Tekemään U‑käännöksen Porkkalankadun kohdal­la? Katu­verkkoon ei voi­da ottaa enem­pää auto­ja, joten Porkkalankadun risteyk­seen ne jumit­tuisi­vat. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.2.2017”

Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

Päätet­täessä, sovel­tuuko jokin tont­ti parem­min toimis­to- vai asuinkäyt­töön, markki­nat saisi­vat ratkaista. Jos ton­tista mak­se­taan enem­män asun­tokäytössä, se sovel­tuu parhait­en asun­nok­si ja päinvastoin.

Suun­nit­teli­ja sanoo, ettei näin voi tehdä, kos­ka sil­loin kaik­ki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markki­nat toimi­vat näin yksioikois­es­ti, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on kova pula asun­noista ja reilusti yli miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa tyhjil­lään. Markki­noiden mielipi­de ei ole siis aivan tuules­ta temmattu.

Tilanne tas­apain­ot­tuisi, jos nou­dat­taisimme markki­noiden tah­toa muu­ta­man vuo­den ajan ja tek­isimme pelkkiä asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kon­ver­sio ja suh­teel­lisen edun peri­aate. Toimis­to­ja asun­noik­si Osa 3”

Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni val­tu­us­tossa 15.2. käsiteltäessä Vasem­mis­toli­iton ryh­mäaloitet­ta asuntopolitiikasta

Vasem­mis­toli­it­to on tehnyt val­tu­us­tokysymyk­sen aivan keskeis­es­tä asi­as­ta. Asumisen hin­nan nousu on suurimpia yhteiskun­nal­lisia epäko­htia Helsingissä.

Asumisen korkea hin­ta on ikävä asia, mut­ta samal­la se on hyvä merk­ki. Olemme onnis­tuneet tekemään vetovoimaisen kaupun­gin, johon liian moni halu­aa asumaan – liian moni suh­teessa ole­mas­sa ole­vaan asun­tokan­taan. Helsin­gin seudul­la on myös aluei­ta, jos­sa asum­i­nen on hal­paa ja jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na laske­neet absoluuttisesti.

Ongel­ma on asumisen korkea hin­ta nimeno­maan Helsingis­sä, joten asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinki­in – ei sinne, mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt laskusu­un­nas­sa. Kun raken­netaan hyville paikoille, ei tue­ta rikkai­ta, vaik­ka rikkaat ehkä tule­vatkin juuri niihin asun­toi­hin. Rikkail­la on toden­näköis­es­ti ollut asun­to aikaisem­min – itseasi­as­sa asun­not­to­muus on rikkaiden kohdal­la peräti harv­inaista. Jos rikkaan van­ha asun­to toisek­si parhaal­la paikalla vapau­tuu, sinne muut­taa joko kol­man­nek­si parhaal­ta paikalta ja niin edelleen. Ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee samal­la, kun asun­to­jen hin­ta­paine helpot­taa koko kaupun­gin alueella. 

Vasem­mis­toli­it­to on puhunut paljon sen puoles­ta, että pitäisi rak­en­taa enem­män Ara-asun­to­ja. Jos me nos­tamme Ara-asun­to­jen osu­u­den 1500 asun­nos­ta 2500 asun­toon, tuhat onnekas­ta enem­män saa kor­jatuk­si ongel­man oma­l­ta kohdal­taan, mut­ta jos me raken­namme asun­to­ja niin paljon, että asumisen hin­ta kään­tyy lasku­un, se kään­tyy lasku­un kaik­il­ta 300 000 ruokakunnalta.

Jos halu­amme pois­taa asun­top­u­laa, ain­oa keino on rak­en­taa lisää asun­to­ja. Muil­la asun­topoli­ti­ikan keinoil­la voidaan vaikut­taa vain siihen, ketkä jäävät ilman asun­toa Helsingis­sä. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asuntopolitiikasta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

Yleiskaavaan liit­tyvistä pon­si­vas­tauk­sista pöy­dälle kaik­ki ne, joi­hin joku esit­ti muutosta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta. Olen näköjään levit­tänyt väärää tietoa Urban Helsin­ki ‑porukan vai­h­toe­hdos­ta. Siinä ei ole 18 metrin runk­osyvyyt­tä. Sel­l­ainenkin suun­nitel­ma on ollut esil­lä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen raken­nuste­hokkuuk­si­in ja pysäköin­ti­in palataan ase­makaa­van yhtey­dessä. Tämä on niitä aluei­ta, jois­sa pysäköin­tipaikko­jen määrä muo­dostaa katon asun­to­tuotan­nolle. Tästä kuluneel­la viikol­la työ­markki­na­jär­jestöt kir­jelmöivät yhdessä.

En ole täysin vaku­ut­tunut, että kaupun­gin kas­sas­ta löy­tyy 30 M€ vene­sa­ta­man rak­en­tamiseen enkä oikein usko että yksi­ty­istä rahaakaan löy­tyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jon­ka mukaan Län­siväylän liit­tymää varten hyväksytään vain katu­maisen risteyk­sen vaa­ti­ma tila. Perustelu­ni oli, ettei kallista liit­tymää kan­na­ta rak­en­taa muu­ta­mak­si vuodek­si. Ajatuk­seni oli, että liikenne hoidet­taisi­in Kata­ja­har­jun ja Hanasaaren liit­tymien kaut­ta kunnes Län­siväylä saadaan kaupun­gin kaduk­si. On myön­net­tävä, että ajatuk­seni perus­tui osit­tain väärään tietoon. Itse liit­tymän rampit mak­sa­vat alle kak­si miljoon­aa. Rahaa menee Län­siväylän osit­tain kat­tavaan kan­teen. Sitä kant­ta minä taas pidän tarpeel­lise­na, kos­ka vaik­ka Län­siväylä muut­tuisi Län­si­bule­vardik­si, melkoisen este­vaiku­tuk­sen se silti muo­dostaa. Kan­si mak­saa 17 M€ eli alta kak­si pros­ent­tia koko saaren kus­tan­nuk­sista. Tosin tämä ratkaisu taas jät­tää Län­siväylän vähän kan­joni­in, joten este­vaiku­tus on vas­taavasti suurem­pi – vähän niin kuin Vuosaa­res­sa on.

Ris­to Rauta­va pyysi asian pöy­dälle, joten tästä sit­ten pohdi­taan seu­raa­vat kak­si viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäis­ten­ran­nan ase­makaaval­u­on­nos Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.2.2017”

Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja

Mie­lenki­in­toista lähin­nä on, mitä tehdä Espan ja Bule­vardin eteläpuoliselle Helsingille. Se on lähel­lä keskus­taa, mut­ta ei kovin hyvin saavutet­tavis­sa, ellei satu asumaan alueel­la. Minus­ta siel­lä pitäisi lisätä asum­ista työ­paikko­jen sijas­ta, kos­ka se on niin halut­tua asuinaluet­ta. Alueelle sopii pienkont­tor­e­i­ta, joiden työn­tek­i­jät asu­vat lähel­lä, mut­ta ei suuria työ­paikko­ja, joi­hin pitäisi matkus­taa kaukaa. Työ­paikkapysäköin­tiä ei alueel­la ole mah­dol­lista jär­jestää mihinkään järkevään hin­taan, mikä sekin puo­lus­taa aja­tus­ta, että työ­paikko­ja tulisi olla lähin­nä alueel­la asu­via varten.

Ensim­mäiseen ker­rokseen en ottaisi asun­to­ja jo kaupunkiku­val­li­sista syistä — ikku­nat. Niis­sä voi olla liiketi­laa tai jos vuokralaista ei löy­dy, pienyri­tys­ten toimis­to­ja. Luovien alo­jen työ­paikat sijoit­tuvat mielel­lään kaupunkien keskus­taan samoin kuin näi­den työn­tek­i­jöi­den asun­not. Jat­ka lukemista “Toimis­to­ja asun­noik­si, osa 3. Etelä-Helsinki­in sopii asuntoja”

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

Täl­läkin blogilla käy­ty keskustelu siitä, mis­sä tule­vaisu­u­den työ­paikat sijait­se­vat, osoit­taa tule­vaisu­u­den näkymien olen hyvin eri­laisia. Joidenkin mukaan työ­paikan paras sijain­ti on Helsin­gin keskus­tas­sa, tois­t­en mielestä kaupun­gin ulkop­uolel­la, vaikka­pa Keilaniemessä.

(Haa, huo­masin oman asen­teeni tule­van esi­in edel­lisessä virk­keessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilanie­mi ei ole kaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaupungissa.)

Kävin tois­savi­ikol­la luen­noimas­sa Tam­pereen Teknil­lisel­lä yliopis­tol­la Her­van­nas­sa. En ollutkaan käynyt Her­van­nas­sa vuosi­in Se oli kovin eri­laista ympäristöä kuin Tam­pereen keskus­ta, jos­sa yliopis­to sijait­see ja johon liit­tyy noin 95 % koke­muk­ses­tani Tampereesta.

Oikeas­t­aan vas­ta Her­van­nas­sa tajusin, että insinöörien käsi­tys hyvästä työ­paikan ympäristöstä on aivan eri­lainen kuin vaikka­pa humanistien.

Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä

Kaikkial­la maail­mas­sa insinööri­alo­jen työ­paikat ovat Her­van­nan ja Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la pysäköin­tikent­tien ympäröim­inä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Niihin pääsee kätevästi oma­l­la autol­la, jota myös läh­es kaik­ki käyt­tävät. Jat­ka lukemista “Insinöörien ja mei­dän muiden työ­paikat. Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 2”