Odotusten vastaisesti Mikko Särelän ja minun vaalikirja Kaupunkirakentamisen aika tuli valmiiksi ennen vaaleja. Se tulee painosta ensi viikon lopulla. Kirja on ostettavissa aikanaan myös pdf-tiedostona, mutta tästä tarkempia tietoja myöhemmin. Julkaisemme sen myös palasina blogeillamme suunnilleen samanaikaisesti.
Tässä johdantoluku:
***
Olemme ylpeitä päättyneestä valtuustokaudesta
Olemme olleet molemmat kaupunkisuunnittelulautakunnassa, Osmo Soininvaara varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ja Mikko Särelä varajäsenenä viisi vuotta. Yhdessä olemme muodostaneet tiimin, jossa osaamisemme ja kiinnostuksenalamme täydentävät sopivasti toisiaan. Olemme molemmat raportoineet kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemisistä ja omista näkökohdistamme mahdollisimman avoimesti blogeillamme (soininvaara.fi ja sarela.fi).
Olemme pohtineet kaupungistumiseen liittyviä kysymyksiä myös EVA:n meiltä tilaamassa pamfletissa Kaupunkien voitto.
Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä kaupunkisuunnittelulautakunnassa on saatu aikaan. Helsingin uusi yleiskaava merkitsee vallankumouksellista suunnanmuutosta kaavoituksessa hajaantuvasta, aina vain enemmän maata alleen peittävästä ja yksityisautoiluun perustuvasta kaupunkirakenteesta kohti kompaktia, ekologista kaupunkia, jossa liikutaan pääasiassa ratikoilla, fillareilla ja kävellen.
Kaupunkisuunnittelun suunnanmuutosta on vauhdittanut Mikko Särelän perustama Lisää kaupunkia Helsinkiin ‑liike. Kaupunkitoimittajien seura valitsi Mikko Särelän vuoden kaupunkilaiseksi joulukuussa 2014. Tunnustus annettiin Mikon työstä paremman Helsingin rakentamiseksi Lisää kaupunkia Helsinkiin ‑liikkeen perustajana.
Monilla pienillä parannuksilla Helsingin kantakaupungista on tullut entistäkin miellyttävämpi ja houkuttelevampi paikka asua. Asian varjopuolena on asuntojen hintojen nousu, kun niin moni haluaa asumaan ratikkakaupunkiin. Ratkaisu tähän ei tietenkään ole tehdä huonompaa kaupunkia vaan lisätä asuntotuotantoa merkittävästi. Jos me saisimme päättää – ja toivottavasti saamme – uusia asuntoja rakennettaisiin Helsinkiin vastaisuudessa 10 000 vuodessa. Asuntoja tulee rakentaa nimenomaan ratikkakaupunkiin, koska sinne on eniten muuttohalukkuutta.
Tällä tiellä haluamme jatkaa eteenpäin.
Tämä kirjanen on koottu pääasiassa blogitekstiemme ja Kaupunkien voitto ‑pamfletin pohjalta. Sen tarkoituksena on kertoa, miten me näemme kaupunkisuunnittelun ja Helsingin kehittymisen ylipäänsä. Tässä on meidän vaalilupauksemme.
Mitä me olemme saavuttaneet
Suurin vihreä saavutusvoitto kaupunkisuunnittelussa oli yleiskaava 2016, joka kääntää koko kaupunkikehityksen suunnan. Aiemmin kaupunki kasvoi ulospäin ja peitti alleen yhä vain uusia alueita. Helsingin seudun asukasluku on kasvanut vuodesta 1960 kaksinkertaiseksi, mutta rakentamisen peittämä maa-ala on kymmenkertaistunut. Sellainen lähentelee ympäristörikosta.
Nyt kasvu on käännetty sisäänpäin tiivistämällä olemassa olevaa asutusta ja rakentamalla lisää kaupunkia, jossa lähes kaikki asukkaat asuvat raideliikenteen varrella. Tavoittelemme kaupunkia, joka on samanaikaisesti tiivis mutta harva. Mikä rakennetaan, rakennetaan tiiviisti ja väliin jätetään kunnollisia viheralueita.
Kaikkia viheralueita ei ole voitu säilyttää, kun asumista on kaavoitettu neljännesmiljoonalle asukkaalle lisää, mutta vanhaan malliin kaavoittamalla tuo asukasluvun lisäys olisi peittänyt kaikki viheralueet. Kaikki.
Kruunuvuorenrannan ratikkasillalla on suuri periaatteellinen merkitys, joka liittää Kruunuvuorenrannan suoraan kantakaupunkiin ja nostaa koko Laajasalon statusta. Yleiskaavan mukaisista bulevardeista toteutetaan ensimmäisenä Laajasalontie. Toinen suuri voitto on päätös rakentaa Raide-Jokeri nopealla aikataululla. Raide-Jokeri ja Laajasalon raitiotie ovat ensimmäiset osat uudessa yleiskaavassa hyväksyttyä raideliikenteen verkostoa, jonka varrella tulevaisuudessa asuu noin 90 % helsinkiläisistä.
Suuri voitto on valtuuston muodollisesti yksimielisesti hyväksymä periaate muuttaa moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella bulevardeiksi, joilla keskeinen liikkumismuoto on pikaratikka. Näille liikenteeltä takaisin vallatuille alueille on mahdollista rakentaa asunnot peräti 80 000 ihmiselle. Se muuttaa kaupunkia perusteellisesti. Tähän asti asutus on kääntänyt selkänsä moottoriteille, mutta bulevardista tulee kaupungin keskus.
Pyöräilyn asema on kaupunkisuunnittelussa parantunut olennaisesti. Laiva kääntyy kuitenkin hitaasti. Tehdyt päätökset ovat olleet paljon parempia kuin aikaisemmin, mutta käytännön tasolla pyöräilyolosuhteiden paraneminen näkyy sitä mukaa kun uutta politiikkaa toteutetaan käytännössä. Pyöräilyn laatukäytävien – baanojen – toteuttaminen on hyvällä mallilla.
Hernesaaren suunnitelmia pidämme myös suurena voittona. Suunnitelmat ovat parantuneet koko ajan. Alueelle suunniteltiin aluksi 4 400 asukasta, mutta nyt tavoite on jo 6 900 asukasta. Tässä välissä onnistuttiin saamaan kärjestä pois turha, kallis, meluisa ja merimaisemaa pilaava helikopterikenttä. Vielä voisi vähän asukaslukutavoitetta nostaa, koska noin hienolle paikalle on tulijoita. Se edellyttää autopaikkavaatimuksista tinkimistä, sillä vaikka asuntoja mahtuisi hyvin enemmänkin, autopaikkoja ei mahdu.
Yksittäisiä voittoja voisi luetella lukemattomia. Tärkeintä on kuitenkin paradigman muutos. Mikä oli ennen vihreää toiveajattelua, onkin nyt uusi normaali. Kunnia paremmasta kaupunkisuunnittelusta kuuluu tietysti myös kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehille. He uskaltavat esittää parempaa kaupunkia kun tietävät, että sillä on päättäjien tuki.
Kaupunki on menossa todella hyvään suuntaan!
Helsingissä 22. maaliskuuta 2017
Mikko Särelä
Osmo Soininvaara
Hernesaaren asemakaavoitus jatkuu sen tultua kumotuksi liikenteen liiallisen kuormittavuuden vuoksi erityisesti Telakkakadulla ja Hietalahdenraannan kohdalla yhteydessä Mechelininkadun liikenteeseen.
Liikene telakalle ja Länsisataman Hernesaaren puoleiseen osaan sekä kaavaillulle uudelle asuntoalueelle lisääntyy jatkossa voimakkaasti kun Tallinnaan menevä liikenne Katajanokalta ja Eteläsatamasta
siirtyy Länsisatamaan, johon myls tulee ristelijäliikennettä maailmalta. Olisi välttämätöntä
saada tunneli Länsisatamaan valmiiksi ennenkuin Hernesaaren rakentaminen alkaa ja varsinkin jos asukaslukutavoitetta lisätään entisestään Liikenne Tynemerenkadulla ja Länsisatamankadulla ovat jo nyt kovan likeennepaineen alaisia ja Mechelininkadun välityskyky on jo nyt huipussaan. Jos asemakaavoitus jatkuu ottamatta huomioon näitä ympäristötekijöitä on todennäköistä että valitukset kaatavat jälleen asemakaavan erityisesti jos asukasmäärätavoitetta lisätään entisestään. Mechelininkadun jatkaminen Ravintola Merimakasiinin kodalla Telakkakadulle ei asiaa juurikaan edistä ja tuhoaisi historiallista Hietalahden alueen maisemaa joka saisi asukkaat protestoimaan suunnitelmia myös Hernesaaren kohdalla.
Lisää Helsinkiä liike kärsii pahan takaiskun tässä tapauksessa, kuten myös Elielinaukion kohdalla, jonne
ollaan tunkemassa toimisto- ja liiketilaa historialliseen kansallismaisemaan vaikka 10%
liike- ja toimistotilasta keskustassa on tyhjillään. Ns. ‘kiinteistökehittäjät, saavat jatkuvasti tahtonsa läpi hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteiden vastaisesti. Nyt nämä tahot haluaisivatkin muuttaa tuon vottaneen suunnitteluvarauksensa osittain asunnoiksi ahneuksissaan kun alkoivat epäillä hankkeen kannattavuutta. Näyttää olevan
pääasia että tungetaan rakentamista minne suinkin saadaan eikä kanneta vastuuta kaupunkikuvasta. En olisi kovinkaan tyytyväinen moiseen touhuun kaupunkisuunnittelussa kaupungissamme.