Kaupunkirakentamisen aika. Johdanto

Odotusten vas­tais­es­ti Mikko Särelän ja min­un vaa­likir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika tuli valmi­ik­si ennen vaale­ja. Se tulee pain­os­ta ensi viikon lop­ul­la. Kir­ja on ostet­tavis­sa aikanaan myös pdf-tiedos­tona, mut­ta tästä tarkem­pia tieto­ja myöhem­min. Julkaisemme sen myös palasi­na blo­geil­lamme suun­nilleen samanaikaisesti. 

Tässä johdan­toluku:

***

Olemme ylpeitä päät­tyneestä valtuustokaudesta 

Olemme olleet molem­mat kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, Osmo Soin­in­vaara vara­puheen­jo­hta­jana kahdek­san vuot­ta ja Mikko Särelä vara­jäse­nenä viisi vuot­ta. Yhdessä olemme muo­dosta­neet tiimin, jos­sa osaamisemme ja kiin­nos­tuk­se­nalamme täy­den­tävät sopi­vasti toisi­aan. Olemme molem­mat rapor­toi­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tekemi­sistä ja omista näköko­hdis­tamme mah­dol­lisim­man avoimesti blo­geil­lamme (soininvaara.fi ja sarela.fi).

Olemme pohti­neet kaupungis­tu­miseen liit­tyviä kysymyk­siä myös EVA:n meiltä tilaa­mas­sa pam­fletis­sa Kaupunkien voit­to.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on saatu aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan­muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen.

Kaupunkisu­un­nit­telun suun­nan­muu­tos­ta on vauhdit­tanut Mikko Särelän perus­ta­ma Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑liike. Kaupunki­toimit­ta­jien seu­ra val­it­si Mikko Särelän vuo­den kaupunki­laisek­si jouluku­us­sa 2014. Tun­nus­tus annet­ti­in Mikon työstä parem­man Helsin­gin rak­en­tamisek­si Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑liik­keen perustajana.

Monil­la pie­nil­lä paran­nuk­sil­la Helsin­gin kan­takaupungista on tul­lut entistäkin miel­lyt­tävämpi ja houkut­tel­e­vampi paik­ka asua. Asian var­jop­uole­na on asun­to­jen hin­to­jen nousu, kun niin moni halu­aa asumaan ratikkakaupunki­in. Ratkaisu tähän ei tietenkään ole tehdä huonom­paa kaupunkia vaan lisätä asun­to­tuotan­toa merkit­tävästi. Jos me saisimme päät­tää – ja toiv­ot­tavasti saamme – uusia asun­to­ja raken­net­taisi­in Helsinki­in vas­taisu­udessa 10 000 vuodessa. Asun­to­ja tulee rak­en­taa nimeno­maan ratikkakaupunki­in, kos­ka sinne on eniten muuttohalukkuutta.

Täl­lä tiel­lä halu­amme jatkaa eteenpäin.

 

Tämä kir­ja­nen on koot­tu pääasi­as­sa blog­itek­stiemme ja Kaupunkien voit­to ‑pam­fletin poh­jal­ta. Sen tarkoituk­se­na on ker­toa, miten me näemme kaupunkisu­un­nit­telun ja Helsin­gin kehit­tymisen ylipään­sä. Tässä on mei­dän vaalilupauksemme.

Mitä me olemme saavuttaneet

Suurin vihreä saavu­tusvoit­to kaupunkisu­un­nit­telus­sa oli yleiskaa­va 2016, joka kään­tää koko kaupunkike­hi­tyk­sen suun­nan. Aiem­min kaupun­ki kasvoi ulospäin ja peit­ti alleen yhä vain uusia aluei­ta. Helsin­gin seudun asukasluku on kas­vanut vuodes­ta 1960 kaksinker­taisek­si, mut­ta rak­en­tamisen peit­tämä maa-ala on kym­menker­tais­tunut. Sel­l­ainen lähen­telee ympäristörikosta.

Nyt kasvu on kään­net­ty sisään­päin tiivistämäl­lä ole­mas­sa ole­vaa asu­tus­ta ja rak­en­ta­mal­la lisää kaupunkia, jos­sa läh­es kaik­ki asukkaat asu­vat raideli­iken­teen var­rel­la. Tavoit­telemme kaupunkia, joka on samanaikaises­ti tiivis mut­ta har­va. Mikä raken­netaan, raken­netaan tiivi­isti ja väli­in jätetään kun­nol­lisia viheralueita.

Kaikkia viher­aluei­ta ei ole voitu säi­lyt­tää, kun asum­ista on kaavoitet­tu neljän­nesmiljoon­alle asukkaalle lisää, mut­ta van­haan malli­in kaavoit­ta­mal­la tuo asukaslu­vun lisäys olisi peit­tänyt kaik­ki viher­alueet. Kaikki.

Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­lal­la on suuri peri­aat­teelli­nen merk­i­tys, joka liit­tää Kru­unuvuoren­ran­nan suo­raan kan­takaupunki­in ja nos­taa koko Laa­jasa­lon sta­tus­ta. Yleiskaa­van mukai­sista bule­vardeista toteutetaan ensim­mäisenä Laa­jasa­lon­tie. Toinen suuri voit­to on päätös rak­en­taa Raide-Jok­eri nopeal­la aikataul­ul­la. Raide-Jok­eri ja Laa­jasa­lon raiti­otie ovat ensim­mäiset osat uudessa yleiskaavas­sa hyväksyt­tyä raideli­iken­teen verkos­toa, jon­ka var­rel­la tule­vaisu­udessa asuu noin 90 % helsinkiläisistä.

Suuri voit­to on val­tu­us­ton muodol­lis­es­ti yksimielis­es­ti hyväksymä peri­aate muut­taa moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolel­la bule­vardeik­si, joil­la keskeinen liikku­mis­muo­to on pikaratik­ka. Näille liiken­teeltä takaisin val­la­tu­ille alueille on mah­dol­lista rak­en­taa asun­not peräti 80 000 ihmiselle. Se muut­taa kaupunkia perus­teel­lis­es­ti. Tähän asti asu­tus on kään­tänyt selkän­sä moot­toriteille, mut­ta bule­vardista tulee kaupun­gin keskus.

Pyöräi­lyn ase­ma on kaupunkisu­un­nit­telus­sa paran­tunut olen­nais­es­ti. Lai­va kään­tyy kuitenkin hitaasti. Tehdyt päätök­set ovat olleet paljon parem­pia kuin aikaisem­min, mut­ta käytän­nön tasol­la pyöräi­ly­olo­suhtei­den parane­m­i­nen näkyy sitä mukaa kun uut­ta poli­ti­ikkaa toteutetaan käytän­nössä. Pyöräi­lyn laatukäytävien – baano­jen – toteut­ta­mi­nen on hyväl­lä mallilla.

Her­ne­saaren suun­nitelmia pidämme myös suure­na voit­tona. Suun­nitel­mat ovat paran­tuneet koko ajan. Alueelle suun­nitelti­in aluk­si 4 400 asukas­ta, mut­ta nyt tavoite on jo 6 900 asukas­ta. Tässä välis­sä onnis­tut­ti­in saa­maan kär­jestä pois turha, kallis, meluisa ja mer­i­maise­maa pilaa­va helikopterikent­tä. Vielä voisi vähän asukasluku­tavoitet­ta nos­taa, kos­ka noin hienolle paikalle on tuli­joi­ta. Se edel­lyt­tää autopaikkavaa­timuk­sista tin­kimistä, sil­lä vaik­ka asun­to­ja mah­tu­isi hyvin enem­mänkin, autopaikko­ja ei mahdu.

Yksit­täisiä voit­to­ja voisi luetel­la luke­mat­to­mia. Tärkein­tä on kuitenkin par­a­dig­man muu­tos. Mikä oli ennen vihreää toivea­jat­telua, onkin nyt uusi nor­maali. Kun­nia parem­mas­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta kuu­luu tietysti myös kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton virkamiehille. He uskalta­vat esit­tää parem­paa kaupunkia kun tietävät, että sil­lä on päät­täjien tuki.

 

Kaupun­ki on menos­sa todel­la hyvään suuntaan!

 

Helsingis­sä 22. maalisku­u­ta 2017

Mikko Särelä

Osmo Soin­in­vaara

Yksi ajatus artikkelista “Kaupunkirakentamisen aika. Johdanto”

  1. Her­ne­saaren ase­makaavoitus jatkuu sen tul­tua kumo­tuk­si liiken­teen liial­lisen kuor­mit­tavu­u­den vuok­si eri­tyis­es­ti Telakkakadul­la ja Hieta­lah­den­raan­nan kohdal­la yhtey­dessä Meche­lininkadun liikenteeseen.
    Liikene telakalle ja Län­sisa­ta­man Her­ne­saaren puoleiseen osaan sekä kaavail­lulle uudelle asun­toalueelle lisään­tyy jatkos­sa voimakkaasti kun Tallinnaan menevä liikenne Kata­janokalta ja Eteläsatamasta
    siir­tyy Län­sisa­ta­maan, johon myls tulee ris­telijäli­iken­net­tä maail­mal­ta. Olisi välttämätöntä
    saa­da tun­neli Län­sisa­ta­maan valmi­ik­si ennenkuin Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen alkaa ja varsinkin jos asukasluku­tavoitet­ta lisätään entis­es­tään Liikenne Tyne­merenkadul­la ja Län­sisa­ta­mankadul­la ovat jo nyt kovan likeen­nepaineen alaisia ja Meche­lininkadun väl­i­tyskyky on jo nyt hui­pus­saan. Jos ase­makaavoitus jatkuu otta­mat­ta huomioon näitä ympäristötek­i­jöitä on toden­näköistä että val­i­tuk­set kaata­vat jälleen ase­makaa­van eri­tyis­es­ti jos asukas­määrä­tavoitet­ta lisätään entis­es­tään. Meche­lininkadun jatkami­nen Rav­in­to­la Mer­i­makasi­inin kodal­la Telakkakadulle ei asi­aa juurikaan edis­tä ja tuhoaisi his­to­ri­al­lista Hieta­lah­den alueen maise­maa joka saisi asukkaat protestoimaan suun­nitelmia myös Her­ne­saaren kohdalla.

    Lisää Helsinkiä liike kär­sii pahan takaiskun tässä tapauk­ses­sa, kuten myös Elielin­aukion kohdal­la, jonne
    ollaan tunke­mas­sa toimis­to- ja liiketi­laa his­to­ri­al­liseen kansal­lis­maise­maan vaik­ka 10%
    liike- ja toimis­toti­las­ta keskus­tas­sa on tyhjil­lään. Ns. ‘kiin­teistöke­hit­täjät, saa­vat jatku­vasti tah­ton­sa läpi hyvän kaupunkisu­un­nit­telun peri­aat­tei­den vas­tais­es­ti. Nyt nämä tahot halu­aisi­vatkin muut­taa tuon vot­ta­neen suun­nit­telu­va­rauk­sen­sa osit­tain asun­noik­si ahneuk­sis­saan kun alkoi­vat epäil­lä han­kkeen kan­nat­tavu­ut­ta. Näyt­tää olevan
    pääa­sia että tunge­taan rak­en­tamista minne suinkin saadaan eikä kan­neta vas­tu­u­ta kaupunkiku­vas­ta. En olisi kovinkaan tyy­tyväi­nen moi­seen touhu­un kaupunkisu­un­nit­telus­sa kaupungissamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.