Kir­jas­samme on neljä osaa.

1. Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä
2. Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
3. Virk­istys ja viheralueet
4. Markki­namekanis­min hyödyntäminen

Julkaisemme päivit­täin jokaises­ta osas­ta yhden luvun niin kauan kuin luku­ja riit­tää. Aloita­mme osas­ta Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä.

Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä

Eduskun­nan tra­di­tioi­hin kuu­luu Sibelius-lukion kuoron joul­u­laulukon­sert­ti Val­tios­alis­sa viimeisenä istun­topäivänä ennen joulua. Se oli viimek­sikin todel­la hieno tilaisu­us niin kuin aina.

Kysyin eräältä maakun­tien kansane­dus­ta­jal­ta, että eikö olekin meil­lä hieno­ja koulukuoro­ja tääl­lä Helsingis­sä. Hän vas­tasi, että onhan se teille help­poa, kun on niin laa­ja väestöpo­h­ja mis­tä valita.

Siitä se tietysti johtuu. Sama saat­taa koskea koulukuoro­jen ohel­la melkein mitä hyvän­sä korkean osaamisen työpaikkoja.

Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kaupun­git kas­va­vat kaikkial­la maail­mas­sa – nimeno­maan suuret kaupun­git. Maail­man kokon­ais­tuotan­non kasvu tapah­tuu läh­es kokon­aan suuris­sa kaupungeissa.

Kaik­ki elinkeinot eivät tarvitse men­estyäk­seen suur­ta kaupunkia ympärilleen, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti sel­l­aisia, että ne men­estyvät vain kaupungeis­sa. Sik­si talous kas­vaa joko kaupungeis­sa tai se ei kas­va lainkaan. Näistä elinkeinoista me olemme Helsingis­sä vastuussa.

Työvoiman jakau­tu­mi­nen yhä kapeam­mik­si ammat­tiryh­mik­si puoltaa suuria työssäkäyn­tialuei­ta. Vain suurelta paikkakun­nil­ta löy­tyy riit­tävästi eri alo­jen osaa­jia. Toim­imi­nen suurel­la paikkakun­nal­la on tur­val­lisem­paa sekä työn­tek­i­jöille että työ­nan­ta­jille, kos­ka se lisää sekä yri­tys­ten että työn­tek­i­jöi­den tur­val­lisu­ut­ta. Molem­mil­la on mis­tä vali­ta. Yhden työ­suh­teen katkeami­nen ei suista kumpaakaan ahdinkoon. Tämän merk­i­tys­tä korostaa se, että luovil­la aloil­la työ­suh­teet ja yri­tys­ten elinkaaret ovat varsin lyhy­itä per­in­teiseen teol­lisu­ustyöhön verrattuna.

Korkeasti koulute­tul­la on taval­lis­es­ti korkeasti koulutet­tu puoliso. Koulu­tus­ta vas­taa­van työn löy­tymi­nen molem­mille onnis­tuu huo­mat­tavasti helpom­min suurelta kuin pieneltä paikkakunnalta.

Luovien alo­jen yri­tyk­set ovat hyvin riip­pu­vaisia nuorista osaa­jista. Näi­den asum­is­pref­er­enssit ovat urbaane­ja. Läh­es puo­let aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista (25–34-vuotiaat) asuu Helsin­gin seudul­la ja kolme neljännestä Helsin­gin, Tam­pereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuo­pi­on seuduil­la. Tämä ilmiö on yleismaailmallinen.

Nuo­ria osaa­jia ei vedä kaupunkei­hin vain työ, vaan myös urbaan­it palve­lut, tapah­tu­mat, kult­tuuri ja yleinen elämän syke.

Inter­netin piti tehdä kaupungis­tu­mis­es­ta tarpee­ton­ta, mut­ta toisin on käynyt. Tun­netun kaupunki­tutk­i­jan, Edward Glae­serin mukaan inter­net on päin­vas­toin edis­tänyt kaupunkien kasvua.

Osaamisam­mateis­sa toim­imi­nen on inter­netin ansios­ta helpot­tunut kaupunkien ulkop­uolel­la, mut­ta samal­la inter­net on olen­nais­es­ti paran­tanut asum­isolo­suhtei­ta kaupungeis­sa, eri­tyis­es­ti niiden keskus­ta-alueil­la. Palveluista ja tapah­tu­mista on paljon helpom­pi levit­tää tietoa. Sik­si Helsin­gin kesä on yhtä tapah­tu­mien ilotulitusta.

= = =

Puolelta päivin sit­ten lisää.