Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Toimistoja asunnoiksi? Osa 1

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan käsit­telyssä on kysymys siitä, voiko toimis­to­ja muut­taa asun­noik­si ja jos voi, mis­sä, kuin­ka paljon ja mil­lä ehdoin. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­ti varsin kiel­teistä suh­tau­tu­mista kon­ver­sioi­hin Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kos­ka se on halu­tu­in paik­ka työ­paikoille ja kos­ka tuot­tavu­us on siel­lä maan suur­in­ta. Me palau­timme asian, kos­ka vähän vapaamielisem­pi pitäisi olla.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la oli asi­as­ta erit­täin hyvä sem­i­naari. Panen tähän joitakin omia ajatuksiani.
Arja Lehto­nen Capel­la Prop­er­ty Oy:stä ker­toi ennusteista, joiden mukaan asukaslu­vun kasvu (nos­taa toimi­s­toneliöi­den määrää) ja toimis­to­jen tiivistymi­nen (vähem­män neliöitä/työntekijä) kumoa­vat suun­nilleen toisen­sa, joten koko kaupun­gin alueel­la toimi­s­toneliöi­den määrä pysyy suun­nilleen ennal­laan. Kun uut­ta toimis­toa – mod­ern­im­paa, parem­mal­la paikalla – kuitenkin raken­netaan noin 40 000 k‑m2/vuosi, tulee suun­nilleen sama määrä toimis­to­ja purkaa tai muut­taa asun­noik­si. Helsin­gin keskus­ta on kuitenkin koko seudun tasol­la tavoitel­luin­ta aluet­ta toimis­toille. Jat­ka lukemista “Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 1”

Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

Van­ho­jen ker­rostalokak­sioiden neliöhin­nat ja muu­tos vuodessa. Lähde: H:gin kaupun­gin tietokeskuk­sen tilas­to, jon­ka läh­teenä on käytet­ty Tilas­tokeskuk­sen asun­to­jen vuokrat ‑aineis­toa

Asun­to­jen hin­taerot ovat Helsingis­sä aivan tolkut­tomat ja kas­va­maan päin. Yllät­tävän paljon ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan osoit­teesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kak­sio­ta osta­va nuori pari joutuu mak­samaan asun­nos­ta Vallilas­sa selvästi yli 100 000 euroa enem­män kuin Itä-Helsingistä, luulisin mon­en pää­tyvän jos­sain vai­heessa Itä-Helsinkiin.

Kun asun­to­jen hin­nat nousi­vat pil­vi­in Kallios­sa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kään­tyivät nousu­un Vallilas­sa.  Nyt kun ne ovat nousseet pil­vi­in myös Vallilas­sa, jon­nekin tämän aal­lon pitää siirtyä.

Asun­to­jen korkeat hin­nat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merk­ki. Kohoa­va hin­ta osoit­taa alueen statuk­sen parane­mista ja houkut­tele­vu­u­den lisään­tymistä. Eri­tyisen huono merk­ki on, jos jol­lain alueel­la asun­to­jen hin­nat painu­vat kovin alas. Osoit­taa­han se, alue koetaan jol­lain tavoin ongelmalliseksi.

Jat­ka lukemista “Kos­ka keskilu­okkaistu­mi­nen iskee Itä-Helsinkiin?”

Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista

Kaiken ilon aiheen lomas­sa Helsin­gin val­tu­us­tosem­i­naaris­sa mure­hdit­ti­in sitä, ettei myön­teinen kierre ole tart­tunut Itä-Helsinkiin.

Minä väitän, että tehokkain­ta olisi kaavoit­taa Itä-Helsinki­in vähin­tään 50 000 asukas­ta lisää. Alue­han on järkyt­tävän väljästi kaavoitettu.

Tämä väite perus­tuu erääseen ohjeeseen, jon­ka joku asi­aa tutk­in­ut tutk­i­ja oli kir­joit­tanut asun­tosi­joit­ta­jille – keinot­telijoille voisi joka sanoa. Tuos­sa ohjeessa kehotet­ti­in osta­maan sijoi­tusasun­to­ja sieltä, minne on kaavoitet­tu lisää. Se ennus­taa alueen houkut­tele­vu­u­den kasvua. Parem­mat palve­lut, enem­män elämää ja parem­mat joukkoli­iken­ney­htey­det. Jat­ka lukemista “Itä-Helsinki­in täydennysrakentamista”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.1.2017

Tämä oli varsi­nainen pöydällepanokokous.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Kaa­va on paran­tunut koko ajan. Aloitet­ti­in jostain noin 4 400 asukkaas­ta ja nyt kaavail­laan 6 900 asukas­ta. Todet­takoon kuitenkin, että yleiskaavas­sa ei lyödä lukkoon raken­nusten korkeuk­sia, joten tuo­ta voidaan vielä ruka­ta, mut­ta näil­lä nurkil­la se tulee olemaan.

Helikopteriken­tän heivaami­nen pois kaavas­ta oli erit­täin hyvä asia. Saati­in läh­es 2 000 lisäa­sukas­ta pelkästään sil­lä ja säästet­ti­in yli 100 M€ kaupun­gin rahaa.

Nyt niemen kär­keen suun­nitel­tua vene­sa­ta­maa on pienen­net­ty olen­nais­es­ti niin, että vene­paikko­ja on enää 400. Ne muuten mak­sa­vat 30 M€ eli 75 000 €/venepaikka. On ihan kiva, että kaupun­ki suosii veneilyä, mut­ta kyl­lä veneil­i­jöi­den pitäisi tuo­hon kus­tan­nuk­seen vähän itsekin osal­lis­tua. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 31.1.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2

(esi­tys­lis­taan tästä)

Pyöräily­barometri

Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana, 11 % ympäri vuo­den. Suurin osa on hyötyli­iken­net­tä – ollaan siis matkalla jon­nekin ja vain 14 % sanoi kun­toilun syyk­si pyöräi­lyyn. Kun­toilu syynä pyöräi­lyyn oli yleistä ikään­tynei­den kohdal­la. Nuorem­mil­la syynä oli sen kätevyys liikku­mis­muo­toa­ja sekä myön­teinen vaiku­tus terveyteen.

Pyöräi­lyn edis­tämis­es­tä ollaan läh­es yksimielisiä. 96 pros­ent­tia kaik­ista helsinkiläi­sistä kan­nat­ti pyöräi­lyn edis­tämistä ja 92 niistäkin, jot­ka eivät itse pyöräile.

Myön­teisyys pyöräi­lyä kohtaan kor­reloi selvästi koulu­tus­ta­son kanssa niin, että mitä korkeampi koulu­tus, sitä enem­män pyöräilee itse ja kan­nat­taa pyöräi­lyä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2017 osa 2”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava. 

Luot­ta­mus­miehet on ilmeis­es­ti tarkoi­tus nään­nyt­tää tai sit­ten on tekeil­lä jonkin merkit­tävän päätök­sen salakul­je­tus. Asi­ako­hdas­sa on liit­tei­neen mate­ri­aalia 1869 sivua. Näin siinä käy, kun hallinto-oikeus menee kumoa­maan jonkin kaa­van sen vuok­si, ettei ole selvitet­ty tarpeeksi.

Tämä on meil­lä kuitenkin toista ker­taa. Olemme tästä asial­lis­es­ti päät­täneet, ja nyt käsit­telemme vain sitä, mihin lausun­not anta­vat aihet­ta. Eivät juuri mihinkään.

Her­ne­saares­ta on tulos­sa hieno paik­ka. Antero Var­tia ja Jasper Pääkkö­nen pani­vat Löy­lyn kaukonäköis­es­ti hyvälle paikalle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2017 Osa 1 Her­ne­saari ja Koivusaari”

Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aikana Suomen väk­iluku kasvoi 15 285 hen­gel­lä. Väestönkasvu tapah­tui enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudun 14 kun­nas­sa, joiden yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väk­iluku joh­tui täysin net­tomaa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­laisia kuoli 984 henkeä enem­män kuin syn­tyi. Viimek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvus­sa.  Helsin­gin seudul­la syn­tynei­den enem­myys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoit­taa, että kuollei­den määrä ylit­ti muual­la maas­sa syn­tynei­den määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuo­den vai­h­teessa suo­ma­lai­sista asui Helsin­gin seudul­la 26,5 %. Vuo­den aikana syn­tyneistä Helsin­gin seudun osu­us oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja net­tomaa­han­muu­tos­ta 37,2 %. Jat­ka lukemista “Vuo­den 2016 väestö­muu­tosten ennakkotiedot”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Stans­vikinkallion asemakaava

Kru­unuvuoren­ran­taan on tulos­sa kaiken kaikki­aan 13 500 asukas­ta. Tämä kaa­va mah­dol­lis­taa asun­not run­saalle 2 000 hengelle.

Kaa­va perus­tuu pääosin vuo­den 2002 yleiskaavaan ja vain vähäiseltä osin Kru­unuvuoren­ran­nan osayleiskaavaan. Näitä kah­ta se nou­dat­taa aut­tavasti. Uuden, vielä vahvis­ta­mat­toman yleiskaa­van kannal­ta kaik­ki on kunnossa.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.1.2017”

Ensikommentteja Anne Bernerin Live:stä

Toisin kuin useim­mil­la kom­men­toi­jil­la, min­ul­la on suur­ta halua etsiä esi­tyk­ses­tä myön­teisiä puo­lia, kos­ka merkit­tävä osa Suomen nyky­i­sistä ongelmista johtuu siitä, että meil­lä suh­taudu­taan kaik­keen uuteen ajat­telu­un suo­raan selkäran­gas­ta tule­val­la voimakkaal­la torjunnalla.

Näin ulkop­uolelta on kyl­lä pakko ihme­tel­lä maan hal­li­tuk­sen toim­intat­a­paa. Esi­tys, joka mullis­taisi merkit­tävän osan vero­tus­ta, näyt­tää tulleen yllä­tyk­senä hal­li­tuskump­paneille ja eri­tyis­es­ti vero­tus­ta vas­taavalle val­tio­varain­min­is­ter­ille. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö on kai vas­tu­us­sa viestin­nästä. Mis­sä on hal­li­tuk­sen sisäi­nen viestintä?

Hyvin myön­teistä on aja­tus siirtää kiin­teät verot käyt­töön perus­tu­vak­si mak­suk­si.  Se kan­nus­taa oikein, minkä seu­rauk­se­na mak­su vähen­tää auton käyt­töä ja suosii joukkoli­iken­net­tä. Tämä toimii kuitenkin vain vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa laskute­taan kilo­me­trien mukaan ja siinä on siis seu­ran­tamah­dol­lisu­us. Tieto­tur­vaon­gel­mana se olisi häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä kän­nykkä liikkeistämme jatku­vasti lähet­tää eteen­päin, mut­ta mon­elle tämä on ongel­ma- tai tekosyy vas­tus­taa kilo­metripo­h­jaus­ta mak­sua. Jat­ka lukemista “Ensikom­ment­te­ja Anne Berner­in Live:stä”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2017

Etusuo­ra aukeaa. Maail­man­his­to­ri­an viimeinen Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouskausi alkaa.

Käve­lykeskus­tan peri­aate­su­un­nitel­man suunnittelutilanne

Kaik­ki lähti liik­keelle Han­nu Oskalan Man­ner­heim­intien itäpuoli Käve­lykaduk­si ‑aloit­teesta, johon viras­to vas­taisi, että tarvit­taisi­in kokon­ais­su­un­nitel­ma. Nyt sen tekem­i­nen on käyn­nis­tet­ty. Tarkastelus­sa on usei­ta vai­h­toe­hto­ja alka­en Kai­vokadun sulkemis­es­ta autoil­ta kokon­aan tai osit­tain (osit­tain joudu­taan tekemään Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoiden takia) ja Espo­jen osalta käve­lykaduk­si Pohjois-Espa tai molem­mat tai molem­mat yksikaistaisik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.1.2017”