Liikennevirasto yrittää lopettaa asuntotuotannon Helsingissä

Liiken­nevi­ras­to on valit­tanut Helsin­gin uud­es­ta yleiskaavas­ta, tarkem­min san­ot­tuna siihen sisäl­tyvästä moot­toritei­den muut­tamis­es­ta bule­vardeik­si. Ovatko­han he valit­taes­saan tulleet ollenkaan ajatelleek­si mah­dol­lisu­ut­ta, että val­i­tus menisi läpi ja kumoaisi koko yleiskaavan.

Val­i­tus ei nimit­täin kohdis­tu vain niihin kym­meni­in tuhan­si­in asukkaisi­in, joiden asun­not liiken­nevi­ras­to halu­aa uhra­ta autoilulle, vaan koko yleiskaa­van pikaratikoi­hin perus­tu­van liiken­nejär­jestelmään. Ilman liiken­nejär­jestelmää ei ole yleiskaavaa. Koko yleiskaa­va joudut­taisi­in opti­moimaan uud­estaan, myös niiltä osin, joi­hin Liiken­nevi­ras­ton val­i­tus ei kohdis­tu. Läpi men­nessään val­i­tus merk­it­sisi, että Helsin­ki jou­tu­isi aloit­ta­maan koko yleiskaa­van valmis­telun alus­ta. Jat­ka lukemista “Liiken­nevi­ras­to yrit­tää lopet­taa asun­to­tuotan­non Helsingissä”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.12.2016

Bauhausin poikkeamis­lu­pa Vallilan konepa­jan alueella

Pan­imme pöy­dälle. Pöy­dällepano ilmeis­es­ti merk­it­see han­kkeen raukeamista aikataulusy­istä. Tämä ei valitet­tavasti merk­itse sitä, että saisimme tästä kaavail­lun kult­tuurikeitaan, kos­ka VR:llä on tässä vah­va kaa­va. Jos seu­raa­va han­ke on kaa­van mukainen, se ei tarvitse mitään poikkeamis­lu­paa, eikä kaupungille oikein ole keino­ja asi­as­sa, vaik­ka halu­ja olisikin.

Se, että tässä tarvit­ti­in poikkeamis­lu­pa, joh­tui siitä, että halu­si­vat koko veturi­hallin pysäköin­tipaikoik­si. Kaavas­sa sen alin ker­ros oli varat­tu liike­huoneis­toik­si, jot­ta muser­ta­van yksi­toikkois­es­ta tiili­seinästä päästäisi­in. Sen veturi­hallin saa joka purkaa tai puhkaista sen julk­i­sivu­un ovet ja ikkunat.

Asun­to­jen kokosään­te­ly Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.12.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man luonnon

(Pöy­dältä)

Tämä on todel­la tärkeä paperi, kos­ka yleiskaava­han oli aika yleis­lu­on­teinen ja mitoituk­sil­taan sen ver­ran väljä, että paljon jäi myöhemp­inä aikoina päätet­täväk­si. Suurin asia on päät­tämi­nen toteut­tamisjärjestyk­ses­tä ja toki keskus­puis­ton osalta siitä, miten rak­en­t­a­mi­nen rajau­tuu. Yleiskaavaa käsiteltäessä moni vaati, että päätös­val­ta pitäisi siirtää seu­raavalle val­tu­us­tolle. Minus­ta tämän toteut­tamiso­hjel­man tärkeim­mät päätök­set pitäisi siirtää vaalien yli, vaik­ka tietysti vaale­ja varten eri ryh­mil­lä, myös vihreil­lä, on tarvet­ta pro­filoitua asiassa.

Ryh­mät var­maankin vielä kokoon­tu­vat tämän asian ympärillä.

Torni­hotellin ja Son­ckin makasi­inien kaava

Torni­hotel­li on jo valmis, mut­ta nyt kaavoite­taan näitä makasi­ine­ja. Tämä on nyt meil­lä lausun­to­jen jäkeen, eikä mitään mainit­tavia muu­tok­sia ole tehty. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.12.2016”

Asuntotuotannon notkahdus on estettävä

Vuokratur­va ja Raken­nus­te­ol­lisu­us ennus­ta­vat rak­en­tamisen tahdin pääkaupunkiseudul­la notkah­ta­van, kos­ka tar­jon­nan kasvu on paina­mas­sa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria alas, mikä vai­men­taa sijoit­ta­jien halua investoi­da asuntoihin.

Varoi­tus kan­nat­taa ottaa vakavasti ja ryhtyä toimi­in asun­to­tuotan­non tur­vaamisek­si. Asun­to­jen kaavoitus­ta on nopeutet­tu juuri, jot­ta hin­nat ja vuokrat kohtu­ullis­tu­isi­vat. Nyt pitäisi val­tion ja kun­tien istua alas ja sopia toimista, sil­lä asumisen halpen­e­m­i­nen on (melkein) kaikkien etu. Emme tarvi­tyse hyviä sijoi­tusko­htei­ta vaan järkevän­hin­taista asumista.

Jos Helsingis­sä uusien asun­to­jen hin­ta las­kee 5 000 eurosta 4 000 euroon, on se edelleen paljon korkeampi kuin muual­la maas­sa, jos­sa kuitenkin kan­nat­taa rak­en­taa. Betoni ei ole Helsingis­sä kalli­im­paa kuin Tam­pereel­la. Joku on ketjus­sa ahne, jos täl­lä hin­nal­la ei kan­na­ta rak­en­taa Helsingis­sä, mut­ta kan­nat­taa rak­en­taa muual­la. Jat­ka lukemista “Asun­to­tuotan­non notkah­dus on estettävä”

Totaalikielto muuttaa toimistoja asunnoiksi!

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä peri­aat­teet siitä, mil­lä perusteil­la toim­i­tilo­ja – siis toimis­to­ja ja esimerkik­si kivi­jalka­kaup­po­ja — voidaan muut­taa kan­takaupun­gin eräil­lä alueil­la asunnoiksi.

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, sil­lä kan­takaupungis­sa on sisäl­lä hake­muk­set 200 000 k‑m2:n muut­tamis­es­ta asun­nok­si (5 000 asukas­ta) ja koko kaupun­gin alueelle 750 000 k‑m2eli liki 20 000 asukasta.

konversioperiaatteetSuurim­mal­la osal­la aluei­ta muut­tamista asun­noik­si ei sali­it­taisi lainkaan. Totaa­likiel­to kos­kee oheisen kuvan aluet­ta 1 (punaruskea).

Esi­tys vaikut­taa tyr­määvältä. Olen ennenkin sanonut, että suun­nit­teli­jan ja ekon­o­mistin maail­manku­va tör­määvät ajoit­tain kaupunkisu­un­nit­telus­sa vah­vasti vas­takkain. Vaik­ka tämä esi­tys taval­laan tukee vihre­itä tavoit­tei­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa, se on minus­ta väärä ja ainakin, jos se on oikein, se on väärin perustel­tu. Jat­ka lukemista “Totaa­likiel­to muut­taa toimis­to­ja asunnoiksi!”

Helsingin yleiskaava

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to teki usko­mat­toman päätök­sen yleiskaavas­ta – ainakaan minä en neljä vuot­ta sit­ten uskonut, että mikään täl­lainen olisi mahdollista.

Nyt varaudu­taan rak­en­ta­maan kodit 260 000 lisäa­sukkaalle. Ainakin vähäk­si aikaa pitäisi kaavo­jen riit­tää. Tosin yleiskaavaa laa­dit­taes­sa väk­iluku ehti nous­ta 35 000 asukkaal­la, joten enää 225 000 asukkaalle.

Kri­itikot ovat sanoneet, että valit­tu nopean kasvun ura on epäre­al­isti­nen. Toteu­tunut kehi­tys on kuitenkin siitäkin reilusti edel­lä. Mitään hait­taa siitä ei ole, jos kaavoihin mah­tuu enem­män kuin uusia asukkai­ta lop­ul­ta tulee. Jat­ka lukemista “Helsin­gin yleiskaava”

Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.

Kun kehys­ri­ih­estä tuli tieto, ettei val­tio osal­lis­tu Guggen­heim-museon perus­tamiskus­tan­nuk­si­in, ehdin jo tode­ta, että se oli siinä. Min­ulle Guggen­heim ei ole niinkään kult­tuuri­hanke, vaan ennen kaikkea tur­is­min edis­tämis­hanke. Tur­is­mista taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka tur­is­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­lisäveroa, ja sen taas saa valtio.
Tulee siitä tietysti myös työ­paikko­ja Helsinki­in, mut­ta niistäkin hyö­tyy val­tio, kos­ka Helsin­gin asun­tokan­ta on täyn­nä, joten yhdet työ­paikat aja­vat täältä muualle toisia työpaikkoja.

Yksi­ty­is­ten lahjoit­ta­jien merkit­tävä panos sai min­ut miet­timään asi­aa uud­estaan. Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion tuen vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hjel­man vaa­timusten mukaises­ti post­mod­er­nia teko­taidet­ta, min­un on vaikea olla samaa mieltä.

Sit­ten argumenteista:

Talous. Tämä on taloudenkannal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kaupungille meno­ja. Jos kar­sisimme pois kaik­ki sel­l­aiset investoin­nit, jot­ka tuot­ta­vat kaupungille meno­ja, kult­tuuri kävisi tässä kaupungis­sa peräti heikosti. Minus­ta taloudelli­nen ris­ki pysyy kohtu­udessa. Edelleen tosin risoo se, että suurin hyö­tyjä, val­tio ei osal­lis­tu. Jos las­ke­taan han­ke val­tion ja Helsin­gin kannal­ta yhteen, julki­nen sek­tori toden­näköis­es­ti hyö­tyy, eli val­tio voit­taa enem­män kuin Helsin­ki häviää. Jat­ka lukemista “Mik­si kan­natan Guggen­heimin hanketta.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Lis­tan voi kokon­aisuute­naan lukea tästä.

Omien työ­painei­deni takia en itse ehdi kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee puolestani.

Jalankulk­i­jan kantakaupunki

Oikein hyvä avaus johdon­mukaiseen jalankulkupoli­ti­ikkaan: tässä lyödään lukkoon ne yhtey­det, joil­la jalanku­lun olo­suhteisi­in kiin­nitetään eri­ty­istä huol­ta. Kestänee kuitenkin kauan, ennen kuin tulosta alkaa tul­la, kos­ka iso lai­va kään­tyy hitaasti.

Helsin­gin uuden yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man luonnos

Nyt yleiskaa­van tul­tua pääte­tyk­si alkaa varsi­nainen vään­tö siitä, mitä yleiskaaval­la todel­la tarkoite­taan. Min­ulle jää vähän epä­selväk­si, mis­tä me päätämme, kun tämän paperin hyväksymme. Käden­vään­töä tul­laan käymään esimerkik­si siitä, mis­sä järjestyk­sessä bule­varde­ja ale­taan toteut­taa ja eri­tyis­es­ti siitä, mitä tämä keskus­puis­ton osalta tarkoit­taa – kuin­ka syvälle keskus­puis­toon men­nään vai men­näänkö lainkaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 29.11.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.11.2016

Ris­to Rauta­va oli matkoil­la, joten jouduin johta­maan puhet­ta tässä maratonkokouksessa.

Sokok­sen laa­jen­e­m­i­nen maan alle Ase­ma-aukion kohdalla

Tent­tasimme jalankulk­i­joiden kulkure­it­eistä. Kun nyt reit­ti metrol­ta Man­ner­heim­intien alle ja Foru­mi­in nousee tasais­es­ti, jatkos­sa siinä on liuku­por­taat. Selvä huonon­nus mielestäni, varsinkin sil­loin, kun ne eivät toi­mi. Pyörä­tuole­ja varten on luiska, joka var­maan tulee ole­maan suosit­tu ihan omin jaloin kulke­vien kesku­udessakin. Annet­ti­in kuitenkin mennä.

Hyvä sinän­sä, että kau­pal­liset palve­lut laajenevat

Jalankulk­i­jan kaupunki

Kokoomus pyysi pöy­dälle. Oikein hyvä paperi. Keskustelua herät­ti oikeas­t­aan vain ter­mi jalankulku­pain­ot­teinen katu. Man­ner­heim­intie nyt esimerkik­si jatkos­sakin lie­nee joukkoli­iken­nepain­ot­teinen. Kyse on kaduista, jot­ka ovat jalanku­lun pääre­it­te­jä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 22.11.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2016

laajasalon-bulevardi
Laa­jasa­lon motarista kaavail­laan tällaista

Sokok­sen SOK laa­je­nee ase­ma-aukion alle

Par­ituhat­ta neliötä myymäläti­laa tulee kah­teen ker­rokseen. Asi­as­sa ilah­dut­taa se, että keskus­tan kau­palli­nen tar­jon­ta para­nee. Se, mitä tässä pitäisi vah­tia on, miten käy jalankulkuy­hteyk­sille. Vaikut­taisi kuin käytävä kohti Man­ner­heim­inti­etä vähän kapenisi. Ainakin siitä pois­tuu tasainen nousu, joka kor­vau­tuu liuku­por­tail­la. Sit­ten kiin­nos­taa se, mil­laiset taloudel­liset ehdot han­kkeel­la on, mut­ta siitähän me emme saa tietää mitään, kun on tämä siiloutunut luot­ta­mus­mieshallinto. Ensi vuona tämäkin on paremmin!

(Min­ua risoo huo­mat­tavasti se, että en äkän­nyt aikanaan ase­matun­nelin piirus­tuk­sista, että han­kkeen aja­ja katkaisi ahneuk­sis­saan suo­ran yhtey­den tun­nelis­sa Alek­sil­ta metroon ja ase­malle. (Yhteys on, mut­ta siinä on väärään suun­taan menevät raput, eli pitkä kier­to.) Tämän kiu­san­teon taloudel­lista logi­ikkaa en tosin ymmärtänyt, kos­ka nyt nuo tilat ovat ihmi­sistä tyhjillään.)

Jalankulk­i­jan kan­takaupun­ki Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.11.2016”