Totaalikielto muuttaa toimistoja asunnoiksi!

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa on pöy­däl­lä peri­aat­teet sii­tä, mil­lä perus­teil­la toi­mi­ti­lo­ja – siis toi­mis­to­ja ja esi­mer­kik­si kivi­jal­ka­kaup­po­ja — voi­daan muut­taa kan­ta­kau­pun­gin eräil­lä alueil­la asunnoiksi.

Kyse on isos­ta rat­kai­sus­ta, sil­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa on sisäl­lä hake­muk­set 200 000 k‑m2:n muut­ta­mi­ses­ta asun­nok­si (5 000 asu­kas­ta) ja koko kau­pun­gin alu­eel­le 750 000 k‑m2eli liki 20 000 asukasta.

konversioperiaatteetSuu­rim­mal­la osal­la aluei­ta muut­ta­mis­ta asun­noik­si ei saliit­tai­si lain­kaan. Totaa­li­kiel­to kos­kee ohei­sen kuvan aluet­ta 1 (puna­rus­kea).

Esi­tys vai­kut­taa tyr­mää­väl­tä. Olen ennen­kin sano­nut, että suun­nit­te­li­jan ja eko­no­mis­tin maa­il­man­ku­va tör­mää­vät ajoit­tain kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa vah­vas­ti vas­tak­kain. Vaik­ka tämä esi­tys taval­laan tukee vih­rei­tä tavoit­tei­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa, se on minus­ta vää­rä ja aina­kin, jos se on oikein, se on vää­rin perusteltu.

Mik­si se tukee vih­rei­tä arvo­ja? Kun epä­ku­rant­tia tilaa pako­te­taan pitä­mään toi­mis­toi­na ja kaup­poi­na, toi­mi­ti­laa löy­tyy myös vähem­män kan­nat­ta­vil­le yri­tyk­sil­le, esi­mer­kik­si eri­lai­sil­le vaih­toeh­to­y­ri­tyk­sil­le. Mut­ta tämän­kin voi teh­dä ratio­naa­li­sem­min kuin kokonaiskielloilla.

Ensim­mäi­nen asia kos­kee suh­teel­lis­ta etua. Perus­te­lui­na käy­te­tään ainoas­taan, että toi­mi­ti­lat ovat täl­lä alu­eel­la kysyt­ty­jä, kun nii­tä on tyh­jil­lään vähem­män kuin muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Jat­kos­sa ennus­te­taan toi­mi­ti­lan kysyn­nän koh­dis­tu­van entis­tä enem­män kan­ta­kau­pun­kiin, kos­ka ras­kas rai­de­lii­ken­ne paran­taa kan­ta­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vuut­ta edelleen.

Suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta ope­te­taan kan­san­ta­lou­des­sa käyt­täen esi­merk­ki­nä pel­lon tuot­toa. Jos pitää tuot­taa sekä veh­nää että ruis­ta, tulee ver­ra­ta poten­ti­aa­li­sia veh­nä- ja ruis­sa­to­ja kes­ke­nään ja ottaa veh­nän vil­je­lyyn ne pel­lot, jois­sa veh­nä­sa­to on suu­rin suh­tees­sa ruis­sa­toon ja päin­vas­toin. Viras­ton las­ku­ta­pa vas­taa sitä, että kat­so­taan, mit­kä pel­lot tuot­ta­vat eni­ten veh­nää heh­taa­ria koh­den otta­mat­ta lain­kaan huo­mioon, että ne saat­ta­vat tuot­taa hyvin myös ruista.

Kes­kus­ta on halut­tua toi­mis­toa­luet­ta, mut­ta se on myös halut­tua asun­toa­luet­ta. Jos viras­to oli­si teh­nyt toi­sin päin ja läh­te­nyt asu­mi­nen edel­lä, se oli­si vas­taa­vas­ti pää­ty­nyt sii­hen, että kaik­ki pitää muut­taa asun­noik­si, kos­ka mis­sään asun­not eivät ole niin halut­tu­ja kun kes­kus­tas­sa. Vää­rin oli­si ollut sekin.

Puh­da­sop­pi­sen eko­no­mis­tia­jat­te­lun mukaan hin­nan yksin pitäi­si rat­kais­ta. Oikea käyt­tö­tar­koi­tus on se, jos­ta mak­se­taan eni­ten. Tämä ei ole miten­kään kah­jo tapa aja­tel­la, vaik­ka se kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sil­mis­sä tuki­si ”kei­not­te­lua”. Kei­not­te­lee­ko ravin­to­la, jos se tar­jo­aa asiak­kail­leen maka­ro­ni­laa­tik­koa vain sik­si, että sii­tä mak­se­taan enem­män kuin lipeäkalasta?

Vaik­ka juu­ri nyt lähes kaik­kial­la mak­se­taan asun­nois­ta enem­män kuin toi­mis­tois­ta, ei se tar­koi­ta, että kaik­ki toi­mis­tot muu­tet­tai­siin asun­noik­si. Hin­tae­ro joh­tuu toi­mis­to­tont­tien räi­keäs­tä yli­tar­jon­nas­ta. Hin­tae­ro pois­tuu, kun tar­peek­si mon­ta toi­mis­toa on muu­tet­tu asun­noik­si. Juu­ri sik­si nii­tä pitäi­si muut­taa asunnoiksi.

Moni eko­no­mis­ti ajat­te­lee täs­tä asias­ta juu­ri näin, mut­ta on vää­räs­sä. Asi­aan liit­tyy seik­ka, jota kut­su­taan ulkois­vai­ku­tuk­sik­si. Toi­mi­ti­loil­la kes­kus­tas­sa on posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia suh­tees­sa asu­mi­seen. Näin viras­to sen aina­kin perus­te­lee, eko­no­mis­ti­kie­lel­le käännettynä.

Konversiomaksu parempi kuin totaalikielto

Usko­taan siis, että on ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ne eivät kui­ten­kaan ole ääret­tö­miä. Ei siis voi­da sanoa, että toi­mis­to on ykkös­vyö­hyk­keel­lä ainoa mah­dol­li­nen käyt­tö­tar­koi­tus kai­kis­sa tilan­teis­sa eikä sik­si mis­sään olois­sa saa muut­taa mitään asun­noik­si. Minus­ta talou­del­li­ses­ti jär­ke­vä ja tas­a­puo­li­nen vaih­toeh­to oli­si, että lai­te­taan toi­mis­to­jen muut­ta­mi­sel­le asun­noik­si jokin kiin­teä hin­ta neliö­tä koh­den.  Tämä jar­rut­taa kon­ver­sio­ta, mut­ta ei pysäy­tä sitä samal­la, kun se antaa toi­mi­joi­den itsen­sä rat­kais­ta, mit­kä toi­mi­ti­lat muu­te­taan asunnoiksi.
Täl­löin asun­noik­si muut­ta­mi­nen oli­si sitä toden­nä­köi­sem­pää, mitä epäe­dul­li­sem­pi sijain­ti on työ­paik­ko­jen kan­nal­ta, mitä kal­liim­paa tilo­jen remon­toin­ti nyky­ai­kai­sik­si toi­mi­ti­loik­si on, mitä hel­pom­paa tilois­ta on teh­dä asun­to­ja ja mitä halu­tum­pi on sijain­ti asu­mi­sel­le ‑ sanal­la sanoen sil­loin, kuin se on jär­ke­vin­tä. Näi­den asioi­den arvioi­mi­nen kuu­luu oikeas­taan kiin­teis­tön omis­ta­jal­le, ei kaupungille.

1800-luvul­la asuin­ta­loik­si raken­ne­tut talot esi­mer­kik­si toi­mi­vat huo­nos­ti nyky­ai­kai­se­na toi­mis­to­na, mut­ta niis­tä saa erit­täin hyviä asuntoja.

Tämä peri­aa­te ei pois­tai­si hal­po­ja toi­mi­ti­lo­ja. Aina asun­nok­si muut­ta­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka paik­ka ei ole asu­mi­sel­le hou­kut­te­le­va tai kiin­teis­tön muut­ta­mi­nen asun­nok­si oli­si val­ta­van kal­lis­ta, kuten oli Fin­nai­rin enti­sen toi­mis­ton koh­dal­la Man­ner­hei­min­tiel­lä. Sil­loin on edul­li­sem­paa vuo­kra­ta vaik­ka vähän hal­vem­mal­la.  Mitä kor­keam­pi kon­ver­sio­mak­su, sitä kan­nat­ta­mat­to­mam­paa asun­noik­si muut­ta­mi­nen on.

Joku voi kysyä, eikö täl­lai­nen kon­ver­sio­mak­su ole lai­ton ja aivan koh­tuu­ton omis­ta­jaa koh­den? Ei se loo­gi­ses­ti ottaen voi olla sen koh­tuut­to­mam­pi kuin totaa­li­kiel­to. Jos joku pitää omal­ta kan­nal­taan totaa­li­kiel­toa kon­ver­sio­mak­sua parem­pa­na, sen kuin säi­lyt­tää toi­mi­ti­lat toi­mi­ti­loi­na, eikä tar­vit­se mak­saa mitään. Viras­ton totaa­li­kiel­to mer­kit­see täl­lä kie­lel­lä ääre­tön­tä konversiomaksua.

Jos pani­sim­me kon­ver­sio­mak­suk­si 1000 €/m2, oli­sim­me lähel­lä totaa­li­kiel­toa, mut­ta täy­sin koh­tuut­to­mi­sa tilan­teis­sa kon­ver­sio kui­ten­kin sal­lit­tai­siin. Se taas oli­si vää­rin, että jos tilan­ne on mel­kein koh­tuu­ton, kon­ver­sio­ta ei sal­li­ta, mut­ta jos se on täy­hy­sin koh­tuu­ton, se sal­lit­tai­siin ilmaiseksi.

Lai­ton se voi tie­tys­ti olla, mut­ta Suo­mes­sa on 200 kan­san­edus­ta­jaa, joi­den pää­teh­tä­vä on lakien muut­ta­mi­nen. Kau­pun­ki­po­liit­ti­nen lain­sää­dän­tö on Suo­mes­sa aika alkeel­lis­ta, min­kä takia teem­me huo­no­ja kaupunkeja

WSOY:n toi­mi­ta­lo Bule­var­dil­la muu­tet­tiin asun­nok­si ja sii­tä perit­tiin kun­nal­le kaa­voi­tus­hyö­ty­nä kor­vaus.  Se muu­ten sijait­see tuol­la totaa­li­kie­loa­lu­eel­la. En kui­ten­kaan kan­na­ta mak­sun peri­mis­tä suh­tees­sa kaa­voi­tus­hyö­tyyn vaan samaa mak­sua neliö­tä koh­den kai­kil­ta juu­ri sik­si, että suh­teel­li­nen etu pää­si­si ohjaa­maan kehi­tys­tä. Kaa­voi­tus­hyö­tyyn perus­tu­va mak­su jar­rut­taa kon­ver­sio­ta eni­ten siel­lä, mis­sä kon­ver­sio on perustelluinta.

Mitä ne ulkoisvaikutukset ovat?

Viras­ton argu­ment­tia ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta on vai­kea arvioi­da, kos­ka se on esi­tet­ty laa­dul­li­ses­ti yrit­tä­mät­tä­kään muut­taa sitä määrälliseksi.

Yksi väi­te on, että kes­kus­ta on kasau­tu­mi­se­tu­jen takia eri­tyi­sen tuot­ta­vaa aluet­ta, mitä osoit­taa, että siel­lä sijait­se­vat yri­tyk­set ovat tuot­ta­vim­pia. Tämä on sel­lai­nen mer­su tekee mie­hes­tä rik­kaan ‑argu­ment­ti. Toi­mi­ti­lat ovat kes­kus­tas­sa kal­lii­ta, joten siel­lä ei voi olla kuin tuot­ta­via yri­tyk­siä. Pyr­ki­mys pakot­taa pitä­mään yllä epä­ku­rant­te­ja toi­mi­ti­lo­ja kai juu­ri täh­tää sii­hen, että huo­no­tuot­toi­set yri­tyk­set­kin voi­vat toi­mia kantakaupungissa.

Väi­te kasau­tu­mi­se­duis­ta ei ole vää­rä, mut­ta esi­tet­ty mit­ta­ri yliar­vioi sitä rajusti.

Lisäk­si sano­taan, että toi­mi­ti­lo­jen puo­lus­ta­mi­nen on tär­ke­ää kun­nan talou­den kan­nal­ta. Täl­lä var­maan­kin tar­koi­te­taan yhtei­sö­ve­roa. Val­tion Kruu­nun­haas­sa toi­mi­vat viras­tot eivät mak­sa yhtei­sö­ve­roa, mut­ta öky­asun­toi­na samat kiin­teis­töt kyl­lä tuot­tai­si­vat.  Nyt kai on tar­koi­tus tor­pa­ta myös vireil­lä ole­vat hank­keet muut­taa val­tion viras­to­jen käy­tös­sä ole­via enti­siä asuin­ta­lo­ja takai­sin asuin­ta­loik­si. Odo­tan mie­len­kiin­nol­la val­tion reak­tio­ta tähän.

Yhtei­sö­ve­ros­sa on tie­tys­ti vähän kyse kun­tien väli­ses­tä epä­ter­vees­tä kil­pai­lus­ta, jon­ka seu­rauk­se­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on val­ta­vas­ti lii­kaa toi­mis­toik­si kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja ja myös val­ta­vas­ti toi­mis­to­ja tyh­jil­lään. Hel­sin­ki ei ole täs­sä suu­rin kon­na. Espoos­sa toi­mis­to­ja on val­ta­vas­ti yli tar­peen niin, että joka vii­des toi­mis­to­ne­liö on tyhjänä.

Kun pää­kau­pun­ki­seu­dun kehit­tä­mis­tä ohjaa destruk­tii­vi­nen tak­ti­koin­ti naa­pu­ri­kun­tia vas­taan, sii­nä on tie­tys­ti pak­ko olla muka­na niin kau­anm kun­nes yhtei­sis­tä peli­sään­nöis­tä sovi­taan. (Sopi­mus var­maan­kin sisäl­tää yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­jen tasaa­mi­sen, ei se muu­ten toimi.)

Sil­ti luu­len, että KSV las­kee täs­sä vää­rin. Jos Puna­vuo­res­sa muu­te­taan toi­mis­to asun­nok­si, ei puna­vuo­re­lai­nen yri­tys muu­ta oiko­pää­tä Souk­kaan vaan hyvin toden­nä­köi­ses­ti muu­al­le Hel­sin­kiin. Puna­vuo­reen tulee vero­tu­lo­ja mak­sa­via asuk­kai­ta. Nämä las­kel­mat pitäi­si teh­dä kun­nol­la – tai jos sel­lai­set on kun­nol­la teh­ty, ne pitäi­si päät­tä­jil­le näyttää.

Buler­var­dien var­sil­le on suun­ni­tel­tu niin val­ta­vas­ti toi­mi­ti­lo­ja, että en ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mis­tä ne tule­vat. Eivät­kö ne voi­si tul­la vaik­ka Punavuoresta?

Jos on abso­luut­ti­sen sel­vää, että kai­kis­sa tapauk­sis­sa ykkö­sa­lu­eel­la pitää suo­sia toi­mi­ti­lo­ja asun­to­jen sijas­ta, mik­si me olem­me kaa­voit­ta­neet asun­to­ja Töölönlahdelle?

Voi­si myös aja­tel­la niin­kin, että kes­kus­tan lii­ke-elä­mä, jos­ta osa on aika huvit­te­lu­pai­not­teis­ta, hyö­tyi­si sii­tä, että kan­ta­kau­pun­gis­sa oli­si enem­män asuk­kai­ta, eikä se oli­si niin yksi­puo­li­ses­ti pelk­kää toi­mis­toa. Täl­lä­hän nii­tä Töö­lön­lah­den asuin­ta­lo­ja­kin perus­tel­tiin. Yksi mie­len­kiin­toi­nen vaih­toeh­to oli­si, että toi­mis­to­ta­lo­jen ylim­mät ker­rok­set muu­tet­tai­siin asun­noik­si. Yllä esit­tä­mä­ni kaa­va­mai­nen kon­ver­sio­mak­su voi­si hyvin­kin joh­taa tähän. Tosin viras­to­kin ehdot­taa, että totaa­li­kiel­to kos­ki­si vain pää­käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Liit­tees­sä tämä tul­ki­taan niin, että täl­lai­set hybri­di­ta­lot sallittaisiin.

Ei poliittista tapauskohtaista harkintaa

Se on viras­ton ehdo­tuk­ses­sa hyvää, että peri­aa­te on sel­vä. Pidän hyvin arve­lut­ta­va­na nyky­ti­laa, jos­sa jot­kut saa­vat luvan muut­taa toi­mis­tot asun­nok­si ja toi­set eivät saa. Vaik­ka meil­lä on nykyi­sin kaa­va-asiois­sa pal­jon vähem­män kor­rup­tio­ta kuin ennen, ei sil­ti pidä luo­da ase­tel­mia, jot­ka ovat hyvin kor­rup­tio­alt­tii­ta – ja kor­rup­tiok­si las­ken sen­kin, että kave­rei­ta suo­si­taan vaik­ka nämä eivät sii­tä mitään maksaisikaan.

Täl­tä­kin kan­nal­ta hyvin kaa­va­mai­nen kon­ver­sio­mak­su oli­si hyvä. Se koh­te­li­si kaik­kia samal­la tavalla.

 

41 vastausta artikkeliin “Totaalikielto muuttaa toimistoja asunnoiksi!”

  1. Kon­ver­sio­mak­su on tsil­joo­na ker­taa parem­pi (talou­del­li­ses­ti ja tas­a­puo­li­suu­den kan­nal­ta) idea kuin totaa­li­kiel­to tai tapaus­koh­tai­nen harkinta.

    Toi­mi­ti­lo­jen tar­vet­ta vähen­tää ennen kaik­kea nii­den yhä pie­ne­ne­vä tilan­tar­ve. Kir­joi­tuk­ses­sa tulee esil­le monia hyviä point­te­ja, mm. bule­var­deil­le kaa­vail­luis­ta toi­mi­ti­lois­ta. Jos toi­mi­ti­lo­jen raken­ta­mi­nen teh­dään täl­lai­sin kei­noin kan­nat­ta­mat­to­mak­si, saa­daan bule­var­deis­ta yksi­puo­li­sia asuinalueita.

  2. Kon­ver­sio­mak­su on hyvä aja­tus. Se todel­la­kin opti­moi valin­nan sen suh­teen, mit­kä yksit­täi­set (fyy­si­set) koh­teet kan­nat­taa muut­taa. – Mut­ta pelk­kä mak­su ei ota huo­mioon muun­to­koh­teen ima­gi­naa­ri­sia arvo­ja. Nimit­täin ajan kulu­mis­ta. Hal­lin­to­vi­ran­omai­nen ei voi miten­kään tie­tää mil­loin koh­teen muun­ta­mi­nen kan­nat­taa teh­dä, vaik­ka se joten­kin (miten?) pys­tyi­si mää­rit­te­le­mään oikean hinnan.

    Sik­si ei rii­tä pel­käs­tään, että alu­eel­le mää­ri­te­tään kon­ver­sio­mak­su, vaan tuon mak­sun pitää olla dynaa­mi­nen ja tuon dyna­mii­kan pitää tul­la mark­ki­noil­ta. Ei siis hal­lin­nol­li­ses­ta päätöksestä.

    Rat­kai­su:
    ———

    Kon­ver­sio­mak­su huu­to­kau­pa­taan jat­ku­val­la huu­to­kau­pal­la siten, että kau­pun­ki aset­taa myy­tä­väk­si halua­man­sa mää­rän kon­ver­tio-optioi­ta ERI VUOSILLE. Halut­tu mää­rä on mie­lel­lään sel­lai­nen, että myyn­ti­tu­lo mak­si­moi­tuu. Eri vuo­sil­le ja riit­tä­vä mää­rä sen takia, että kon­ver­tio-oikeuk­sil­le syn­tyy JÄLKIMARKKINAT.

    Jäl­ki­mark­ki­noil­la kiin­teis­tön omis­ta­jat ja spe­ku­lan­tit voi­vat sit­ten käy­dä vapaas­ti kaup­paa omis­ta­mil­laan kon­ver­tio-oikeuk­sil­la. Täl­lä taval­la kon­ver­tio-ajan­koh­dan voi kiin­teis­tön omis­ta­ja ostaa juu­ri itsel­leen ja talou­del­li­sil­le resurs­seil­leen opti­maa­li­se­na TAI MYYDÄ sen, jos toi­nen koh­de prio­ri­soi­tuu ennal­ta arvaamattomasti.

    Kon­ver­sio­mak­sun pitää myös toi­mia molem­piin suun­tiin. Ei vain toi­mis­tos­ta asun­nok­si vaan myös asun­nos­ta toi­mis­tok­si. JA oikeu­del­la pitää voi­da käy­dä vapaas­ti kauppaa.

  3. Huol­to­var­muus­kes­kuk­sel­la oli juu­ri myyn­nis­sä ker­rok­sel­li­nen toi­mis­to­ti­laa 1900-luvun tait­tees­sa raken­ne­tus­sa Fabia­nin­ka­tu nelo­ses­sa. Talo on alun­pe­rin asuin­käyt­töön raken­net­tu, jos­kus pii­lo­kont­to­ris­tu­nut, sit­ten muu­tet­tu toi­mis­tok­si ja nyt myy­tiin siis taas takai­sin asun­noik­si. Val­tio oli hake­nut luvat muu­tok­sel­le asuin­käyt­töön, mut­ta osta­jan har­teil­le jää remontointi.

    Pidän täy­sin idioot­ti­mai­se­na idea­na sitä, että täl­lais­ten raken­nus­ten, jot­ka sopi­vat huo­mat­ta­vas­ti parem­min asun­noik­si kuin toi­mis­toik­si ja jot­ka ovat alun­pe­rin asun­noik­si raken­net­tu, käyt­tö­tar­koi­tus semen­toi­tai­siin toi­mis­toik­si ja muu­tok­set kiel­let­täi­siin kate­go­ri­ses­ti. Useim­pia talo­ja ei saa vas­taa­maan nykyi­sen työ­elä­män vaa­ti­muk­sia ilman mit­ta­via remont­te­ja ja sil­loin ne pila­taan lopul­li­ses­ti. Osa on vie­lä hel­pos­ti ja suh­teel­li­sen vähäl­lä vai­val­la pelas­tet­ta­vis­sa asunnoiksi.

    Mis­sä on Museo­vi­ras­to, kun sil­le ker­ran­kin oli­si tar­vet­ta? Val­tion pitäi­si suo­rit­taa inter­ven­tio, kun kau­pun­ki aikoo tyh­mäil­lä. Lex Ina­ri tai Hel­sin­ki tai mikä vaan.

  4. Kon­ver­sio­mak­sun pitäi­si olla mel­ko kor­kea, kos­ka toi­mis­to­jen sijain­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa lisää mer­kit­tä­väs­ti jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. Lähiöi­den välil­lä ei ole juu­ri­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä, eikä voi­kaan olla, ja kul­ku­muo­to-osuus on 20 %:n luok­kaa, mut­ta jos lähiöi­den asuk­kaat mat­kus­taa toi­mis­toi­hin kan­ta­kau­pun­kiin, kul­ku­muo­to-osuus onkin 70 %:n luok­kaa. Mah­taa­ko­han noil­le kau­pun­ki­bu­le­var­deil­le tule­vien toi­mis­to­jen kul­ku­muo­to-osuus olla lähem­pä­nä 20 vai 70 prosenttia?

  5. Oli­si­ko kon­ver­sio­mak­su kaik­kial­la sama ja voi­mas­sa koko kau­pun­gis­sa? Itä-Pasi­las­sa on ollut iso toi­mis­to­ta­lo tyh­jil­lään mel­kein 10 vuot­ta. Jos siel­lä peri­tään 1000 e/kem2 mak­su, sitä ei kan­na­ta muut­taa asun­nok­si ja se jäi­si edel­leen tyhjilleen?

  6. Entä jos ase­ma­kaa­va on pakot­ta­nut raken­ta­maan uusiin asuin­ta­loi­hin lii­kaa yhteis­ti­lo­ja? Tuli­si­ko sel­lai­sen muut­ta­mi­nen asun­nok­si sal­lia ja mil­lä ehdoin?

  7. Variant­te­ja:
    1) Käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos on vapaa ja täy­sin maksuton.
    2) Sama, mut­ta 3 vuo­den mää­rä­ajan ja sit­ten arvioi­daan oli­ko hyö­ty­jä enem­män kuin haittoja.
    3) Kon­ver­sio­mak­su on 10 % asun­to­jen myyntihinnasta.

    Tun­tuu sil­tä, että KSV halu­aa sään­nel­lä var­muu­den vuok­si ja vuok­si ja enem­män kuin on tarpeen.

  8. Kyse on isos­ta rat­kai­sus­ta, sil­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa on sisäl­lä hake­muk­set 200 000 k‑m2:n muut­ta­mi­ses­ta asun­nok­si (5000 asu­kas­ta) ja koko kau­pun­gin alu­eel­le 750 000 k‑m2 eli liki 20 000 asukasta.”

    Koko Hel­sin­gin osal­ta 750 000 k‑m2 on vajaat 4% toi­mi­ti­lois­ta ja — kun toi­mi­ti­lo­ja ja asun­to­ja on (yllät­täen) suun­nil­leen yhtä pal­jon — alle 2% raken­nus­kan­nas­ta. Tämä ei ole ihan val­ta­va muu­tos, ja kun vii­me vuo­si­na uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa asun­to­jen osuus (kysyn­näs­tä joh­tuen) on ollut suu­rem­pi, ei ole ihme, että van­has­sa raken­nus­kan­nas­sa on pai­net­ta kas­vat­taa asun­to­jen osuutta.

  9. Tämä ehdo­tus on huo­no ja kart­ta on vie­lä huo­nom­pi. Jos kat­so­taan Hel­sin­gin kart­taa totaa­li­sen muut­to­kiel­lon alue on aivan lii­an suuri.

    Taus­tal­la on että esi­mer­kik­si Puna­vuo­res­sa Uuden­maan­ka­tu — Annan­ka­tu — Iso-Roo­ber­tin­ka­tu lin­jan ete­lä­puo­lel­la ole­vat toi­mis­tot ovat hyvin ongel­mal­li­sia lii­ken­teel­li­ses­ti. Taus­tal­la on se, ettei sin­ne pää­se mil­lään. Jouk­ko­lii­ken­teel­la kes­kus­tas­ta hubis­ta tuon­ne jul­ki­sil­la vie­lä 15–20 minuu­tin mat­ka joka menee mer­kit­tä­väl­lä osal­la hen­ki­löis­tä yli muka­van loppukävelyn.

    Toi­saal­ta autoi­lu on myös kan­ta­kau­pun­gis­sa teh­ty erit­täin vai­keak­si, eikä alu­eel­la ole myös­kään park­ki­paik­ko­ja. Lisäk­si nykyi­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on vie­lä enti­ses­tään­kin hidas­taa autoliikennettä.

    Tuo tar­koit­taa, että tuol­la alu­eel­la voi­vat toi­mia vain yri­tyk­set, joi­den kaik­ki työn­te­ki­jät ja asiak­kaat kul­ke­vat jouk­ko­lii­ken­teel­lä tai joi­den ei aina­kaan tar­vit­se liik­ku­mi­ses­ta pal­jon­kaan välit­tää. Mitä sel­lai­sia on, jot­ka vie­lä suos­tu­vat toi­mi­maan hyvin van­han­ai­kai­sis­sa toi­mis­to­ta­lois­sa, jois­ta mer­kit­tä­väs­sä osas­sa ker­ros­ten osioin­ti on hyvin vaikeaa 

    Nyky­ään yri­tyk­set hake­vat joko tilaa hyvin lähel­tä kes­kus­tan lii­ken­teel­lis­tä kes­ki­pis­tet­tä eli Kai­vo­ka­tua tai sit­ten esi­mer­kik­si Pasi­lan tasol­ta tai Kehä­tei­den var­rel­ta, jon­ne autol­li­set­kin työn­te­ki­jät ja asiak­kaat pää­se­vät aina­kin vie­lä, aina­kin niin pit­kään ennen kuin Vih­reät pur­ka­vat kau­pun­gis­ta kaik­ki isom­mat tiet ja romah­dut­ta­vat seu­dun liikennejärjestelmän.

    Jos noin laa­jal­la totaa­li­sen muu­tos­kiel­lon kar­tal­la men­nään lop­pu­tu­lok­se­na on aika toden­nä­köi­ses­ti Puna­vuo­ren muut­tu­mi­nen tyh­jien toi­mis­to­jen alu­eek­si, jos­sa suu­rin osa toi­mis­to­ti­las­ta ei kel­paa kenel­le­kään ja talot rapis­tu­vat pys­tyyn täy­sin arvot­to­mi­na, samaan aikaan kun asun­noil­le oli­si hyvin kysyntää. 

    Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lun Vih­reas­tä kuplas­ta alas kur­kis­ta­mi­nen kiin­nos­taa suo­sit­te­len, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tutus­tui­si esi­mer­kik­si Iso-Roo­ber­tin­ka­tu 25:een, taloon, johon kukaan jär­ke­vä fir­ma ei kyl­lä toi­mis­to­aan lai­ta. Halu­taan­ko todel­la ete­läi­set kau­pun­gin­osat täy­teen saman­lai­sia haa­mu­ta­lo­ja? Alu­eel­la vain muu­tok­set asuin­käyt­töön tai huo­no­jen toi­mis­to­ta­lo­jen pur­ka­mi­set voi­vat estää slum­miu­tu­vien toi­mis­to­ta­lo­jen ongelman.

  10. Kan­ta­kau­pun­gis­ta on muo­dos­tu­mas­sa jouk­ko kyliä, eli oma­lei­mai­sia asui­na­luei­ta, joil­la on oma iden­ti­teet­ti. Asun­to­jen pre­fe­roin­ti työ­paik­ko­jen sijaan on osa tätä kehitystä.

    Kyläis­ty­mis­ke­hi­tys on hyvin­kin kan­na­tet­ta­va ilmiö, ja toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si pitäi­si pikem­min­kin roh­kais­ta kuin estää.

    Poik­keuk­se­na kivi­jal­ka, joka pitää aja­tel­la kau­pun­ki­ve­ro­na. Yksit­täi­nen talo­yh­tiö saa kivi­ja­las­taan parem­man hin­nan asun­to­na, auto­paik­ka­na tai toi­mis­to­na kuin lii­ke­ti­la­na, mut­ta tämä perus­tuu sii­hen että muut talo­yh­tiöt tar­joa­vat lii­ke­ti­laa niil­le pal­ve­luil­le jot­ka kau­pun­gis­sa nos­ta­vat alu­een arvoa. Talou­del­li­set rasit­teet on koh­tuul­lis­ta jakaa tasapuolisesti.

  11. Kos­ka asun­to­jen kysyn­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa on suur­ta, seu­raa toi­mis­to­jen muut­ta­mi­ses­ta asun­noik­si hys­te­ree­si­vai­ku­tus, sil­lä tilan käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mi­nen asun­nos­ta takai­sin toi­mis­tok­si ei talous­ti­lan­teen kään­tyes­sä noususuh­dan­teek­si onnis­tui­si­kaan enää niin helposti.

    Ilman näi­tä kiel­toa­luei­ta hyväk­syt­täi­siin toi­mis­to­jen katoa­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­ta pysy­väs­ti, toden­nä­köi­ses­ti autoi­lua parem­min suo­si­vil­le pää­kau­pun­ki­seu­dun ulom­mil­le vyö­hyk­keil­le, min­ne niil­lä on jo nyt pai­nei­ta siirtyä.

    Joka iki­nen moot­to­ri­tien bule­var­di­soin­ti on myös lukui­sien kaa­va­va­li­tus­ten ja hal­lin­to-oikeus­pro­ses­sien taka­na, joi­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki voi myös hävi­tä, joh­tuen maa­kun­ta­kaa­vois­ta, Tie­lai­tok­ses­ta, kehys­kun­tien mie­li­pi­teis­tä yms.

  12. Pet­te­ri:
    Tämä ehdo­tus on huo­no ja kart­ta on vie­lä huo­nom­pi. Jos kat­so­taan Hel­sin­gin kart­taa totaa­li­sen muut­to­kiel­lon alue on aivan lii­an suuri.

    Taus­tal­la on että esi­mer­kik­si Puna­vuo­res­sa Uuden­maan­ka­tu – Annan­ka­tu – Iso-Roo­ber­tin­ka­tu lin­jan ete­lä­puo­lel­la ole­vat toi­mis­tot ovat hyvin ongel­mal­li­sia lii­ken­teel­li­ses­ti. Taus­tal­la on se, ettei sin­ne pää­se mil­lään. Jouk­ko­lii­ken­teel­la kes­kus­tas­ta hubis­ta tuon­ne jul­ki­sil­la vie­lä 15–20 minuu­tin mat­ka joka menee mer­kit­tä­väl­lä osal­la hen­ki­löis­tä yli muka­van loppukävelyn.

    Toi­saal­ta autoi­lu on myös kan­ta­kau­pun­gis­sa teh­ty erit­täin vai­keak­si, eikä alu­eel­la ole myös­kään park­ki­paik­ko­ja. Lisäk­si nykyi­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on vie­lä enti­ses­tään­kin hidas­taa autoliikennettä.

    Tuo tar­koit­taa, että tuol­la alu­eel­la voi­vat toi­mia vain yri­tyk­set, joi­den kaik­ki työn­te­ki­jät ja asiak­kaat kul­ke­vat jouk­ko­lii­ken­teel­lä tai joi­den ei aina­kaan tar­vit­se liik­ku­mi­ses­ta pal­jon­kaan välit­tää. Mitä sel­lai­sia on, jot­ka vie­lä suos­tu­vat toi­mi­maan hyvin van­han­ai­kai­sis­sa toi­mis­to­ta­lois­sa, jois­ta mer­kit­tä­väs­sä osas­sa ker­ros­ten osioin­ti on hyvin vaikeaa 

    Nyky­ään yri­tyk­set hake­vat joko tilaa hyvin lähel­tä kes­kus­tan lii­ken­teel­lis­tä kes­ki­pis­tet­tä eli Kai­vo­ka­tua tai sit­ten esi­mer­kik­si Pasi­lan tasol­ta tai Kehä­tei­den var­rel­ta, jon­ne autol­li­set­kin työn­te­ki­jät ja asiak­kaat pää­se­vät aina­kin vie­lä, aina­kin niin pit­kään ennen kuin Vih­reät pur­ka­vat kau­pun­gis­ta kaik­ki isom­mat tiet ja romah­dut­ta­vat seu­dun liikennejärjestelmän.

    Kan­ta­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vuus jouk­ko­lii­ken­teel­lä para­nee huo­mat­ta­vas­ti jos toteu­te­taan 1970-luvul­la suun­ni­tel­tu U‑metro Haaga-Meilahti-Töölö-Kamppi-Punavuori-Kauppatori-hakaniemi-Vallila-Pasila

    Yhtey­den voi toteut­taa joko met­ro­na, lähijunayhteytenä(laajennettu Pisa­ra) tai pika­rai­tio­tie­nä joka kul­kee osit­tain tun­ne­leis­sa, osit­tain omil­la kaus­toil­laan katu­jen ajo­rat­jo­jen välissä.

  13. Mik­ko Num­me­lin:
    Kos­ka asun­to­jen kysyn­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa on suur­ta, seu­raa toi­mis­to­jen muut­ta­mi­ses­ta asun­noik­si hys­te­ree­si­vai­ku­tus, sil­lä tilan käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mi­nen asun­nos­ta takai­sin toi­mis­tok­si ei talous­ti­lan­teen kään­tyes­sä noususuh­dan­teek­si onnis­tui­si­kaan enää niin helposti.

    Ilman näi­tä kiel­toa­luei­ta hyväk­syt­täi­siin toi­mis­to­jen katoa­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­ta pysy­väs­ti, toden­nä­köi­ses­ti autoi­lua parem­min suo­si­vil­le pää­kau­pun­ki­seu­dun ulom­mil­le vyö­hyk­keil­le, min­ne niil­lä on jo nyt pai­nei­ta siirtyä. 

    Jos monet kan­ta­kau­pun­gin reu­na-aluei­den toi­mis­tot ovat yri­tys­ten mie­les­tä sekä epä­kiin­nos­ta­via van­han­ai­kai­sia (eli kal­lii­ta, kun neliöi­tä hen­ki­löä koh­den tar­vi­taan pal­jon) että huo­no­jen lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä, ei sii­nä mit­kään itku­pot­ku­rai­va­rit “me emme hyväk­sy tätä, mark­ki­nat ovat vää­räs­sä” tyy­liin auta. 

    Jos kukaan ei halua vuo­kra­ta kan­ta­kau­pun­gin huo­noim­pia toi­mis­to­ja eikä niil­le saa teh­dä käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sia, ne sit­ten vaan slum­miu­tu­vat ja muut­tu­vat joutokiinteistöiksi.

  14. Soi­nin­vaa­ra:
    En kui­ten­kaan kan­na­ta mak­sun peri­mis­tä suh­tees­sa kaa­voi­tus­hyö­tyyn vaan samaa mak­sua neliö­tä koh­den kai­kil­ta juu­ri sik­si, että suh­teel­li­nen etu pää­si­si ohjaa­maan kehi­tys­tä. Kaa­voi­tus­hyö­tyyn perus­tu­va mak­su jar­rut­taa kon­ver­sio­ta eni­ten siel­lä, mis­sä kon­ver­sio on perustelluinta.

    Sama mak­su kai­kil­ta kaik­kial­la vai kos­ki­si­ko mak­su esi­mer­kik­si vain kar­tan vyö­hyk­kei­tä 1 ja 2? Jos kon­ver­sio­mak­su oli­si saman suu­rui­nen vaik­ka­pa Jako­mäes­sä, Kon­tu­las­sa tai Paki­las­sa kuin Espal­la tai Kai­vo­ka­dul­la, eikö sii­tä tuli­si hie­man koh­tuu­ton osal­le kiin­teis­tö­jä? Oli­si­ko esi­mer­kik­si jokin pro­sent­tio­suus kiin­teis­tön arvos­ta tai näi­den yhdis­tel­mä parem­pi ratkaisu?

    1. Kon­ver­sio­mak­su oli sama vyö­hyk­keel­lä 1 ja pie­nem­pi muil­la vyö­hyk­keil­lä. Edel­leen voi­si aja­tel­la, että hybri­di­ta­lois­sa se oli­si pie­nem­pi ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa. Ja voi toki alu­een 1 sisäl­lä­kin olla lisää vyö­hyk­kei­tä, sil­lä aivan Rau­ta­tien­to­rin ympä­ris­tös­sä pitäi­si olla lähin­nä toi­mis­to­ja hyvän saa­vu­tet­ta­vuu­den vuoksi.
      Hyväl­lä saa­vu­tet­ta­vuu­del­la on myös ulkois­vai­ku­tuk­sia. Sik­si ei rii­tä, että se tekee toi­mis­tois­ta arvokkaampia.

  15. Hei

    Tuo totaa­li­kiel­to­han on aivan äly­tön idea. Mik­si toimisto/asumiskiinteistö tilan­ne pitäi­si semen­toi­da juu­ri nykyi­seen tilan­tee­seen. Miten kukaan voi tuo­ta edes ehdottaa?

  16. Olen samaa miel­tä sii­tä, että van­han kes­kus­tan eli kau­pun­gi­no­sien 1–5 kil­pai­lu­ky­kyä työ­pai­kois­ta pitäi­si paran­taa ensi­si­jai­ses­ti jul­kis­ta lii­ken­net­tä paran­ta­mal­la, oli rat­kai­su sit­ten mikä hyvän­sä. Sitä mukaa kun seu­dun asu­tuk­sen pain­opis­te on siir­ty­nyt poh­joi­sem­mak­si, eri­tyi­ses­ti Puna­vuo­ri ja Kaar­tin­kau­pun­ki ovat muut­tu­neet hyvin vai­keas­ti saa­vu­tet­ta­vik­si kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta. Se, että suun­ni­tel­lut pika­rai­tio­tiet lop­pu­vat Rau­ta­tien­to­ril­le, ei paran­na tilan­net­ta tip­paa­kaan, vaan tar­vi­taan kes­kus­tan lävis­tä­viä heilurilinjoja.

    Minun on joten­kin vai­kea hyväk­syä aja­tus­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­ta muut­tui­si jon­kin­lai­sek­si muo­seoi­duk­si mat­ka­muis­to­myy­mä­lä­alu­eek­si ja kes­kus­ta­työ­pai­kat hajoai­si­vat pit­kin seu­tua. Elä­vä kes­kus­ta on turis­min­kin kan­nal­ta tär­keäm­pi kuin Gug­gen­hei­mit ym. yksit­täi­set turistikohteet

  17. Tuo­mas L.: Minun on joten­kin vai­kea hyväk­syä aja­tus­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­ta muut­tui­si jon­kin­lai­sek­si muo­seoi­duk­si mat­ka­muis­to­myy­mä­lä­alu­eek­si ja kes­kus­ta­työ­pai­kat hajoai­si­vat pit­kin seutua.

    Mil­lai­set työ­pai­kat ovat nii­tä “oikei­ta työ­paik­ko­ja”, joi­ta kes­kus­tas­sa pitäi­si olla? Ovat­han ne turis­te­ja pal­ve­le­vat mat­ka­muis­to­myy­mä­lät, ravin­to­lat ja hotel­lit­kin työ­paik­ko­ja. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei ole suu­ry­ri­tyk­sil­le sopi­vaa Cent­ral Busi­ness Distric­tiä, ja ihan hyvä niin. Toi­mis­to­kes­kit­ty­mät ovat elä­vän kau­pun­gin vastakohta.
    Perin­teis­ten kivi­jal­ka­kaup­po­jen ongel­ma­na ei ole lii­ke­ti­lo­jen puu­te, vaan kysyn­nän puu­te. Turis­tit voi­si­vat aut­taa täs­sä­kin asiassa.

  18. Yksi kan­ta­kau­pun­gin van­ho­jen lii­ke­ti­lo­jen ongel­ma on, että jake­lu­lii­ken­ne tapah­tuu kadul­ta käsin, eikä las­taus­sil­to­ja tms. ole käy­tös­sä. Tämä rajoit­taa tilo­jen käyt­töä ja toi­saal­ta jake­lu­lii­ken­ne hait­taa esim. jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Tie­ten­kin voi­tai­siin raken­taa huol­to­tun­ne­li koko kes­kus­tan alle 😉

  19. OS kir­joit­taa: “Näi­den asioi­den arvioi­mi­nen kuu­luu oikeas­taan kiin­teis­tön omis­ta­jal­le, ei kaupungille.”

    OS on täs­sä oikeas­sa: Jos maas­sa halu­taan lisä­tä jous­ta­vuut­ta ja kar­sia pykä­lä­vii­dak­koa, sekä vapaut­taa ihmis­ten toi­min­ta-vapauk­sia kuris­ta­vaa ilma­pii­riä, täs­sä oli­si nyt paik­ka näyt­tää suuntaa.

  20. Tuo­mas L.:
    Minun on joten­kin vai­kea hyväk­syä aja­tus­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­ta muut­tui­si jon­kin­lai­sek­si muo­seoi­duk­si mat­ka­muis­to­myy­mä­lä­alu­eek­si ja kes­kus­ta­työ­pai­kat hajoai­si­vat pit­kin seu­tua. Elä­vä kes­kus­ta on turis­min­kin kan­nal­ta tär­keäm­pi kuin Gug­gen­hei­mit ym. yksit­täi­set turistikohteet

    Kau­pun­gin kas­vaes­sa kes­kus­ta­kin siir­tyy. Alkaa jo olla aika­kin tun­nus­taa se tosia­sia, että “kes­kus­ta” on oikeas­ti Ete­lä-Hel­sin­kiä. Kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen nuk­ku­ma­lä­hiö ja van­ha kau­pun­ki vie­hät­tä­vi­ne taloi­neen ja kivoi­ne ravin­to­loi­neen, jos­sa turis­tin on kiva kul­jek­sia. Pasi­la alkaa ottaa paik­kaan­sa Hel­sin­gin kes­kus­ta­na kuten alun­pe­rin oli tar­koi­tus­kin ja samal­le vyö­hyk­keel­le siir­tyy elä­mää muu­ten­kin mm. bule­var­dien takia. Tämä on ihan fik­sua kehi­tys­tä ja vält­tä­mä­tön­tä­kin, jos kau­pun­kia halu­taan kehit­tää oikea­na tii­vii­nä kaupunkina.

  21. Soi­nin­vaa­ra: “Yhtei­sö­ve­ros­sa on tie­tys­ti vähän kyse kun­tien väli­ses­tä epä­ter­vees­tä kil­pai­lus­ta, jon­ka seu­rauk­se­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on val­ta­vas­ti lii­kaa toi­mis­toik­si kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja ja myös val­ta­vas­ti toi­mis­to­ja tyh­jil­lään. Hel­sin­ki ei ole täs­sä suu­rin kon­na. Espoos­sa toi­mis­to­ja on val­ta­vas­ti yli tar­peen niin, että joka vii­des toi­mis­to­ne­liö on tyhjänä.”

    Kan­nat­tai­si­ko siis kun­tien yhtei­sö­ve­ro-osuus pois­taa, jos se ker­ran tuot­taa kun­nil­le huo­no­ja kannustimia?

    1. Kun­tien yhtei­sö­ve­ron pitäi­si tul­la kau­pun­ki­seu­dul­le, ei kau­pun­geil­le, ja se pitäi­si jakaa kaun­nas­sa ole­vien työ­paik­ko­jen suh­tees­sa kun­nil­le. Ei nimit­täin niin­käään voi olla, että kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non saa­neel­la nuk­ku­mä­lä­hiöl­lä ei le mitään vas­tuu­ta seu­dun työpaikoista.

  22. Vil­le: Mil­lai­set työ­pai­kat ovat nii­tä “oikei­ta työ­paik­ko­ja”, joi­ta kes­kus­tas­sa pitäi­si olla? Ovat­han ne turis­te­ja pal­ve­le­vat mat­ka­muis­to­myy­mä­lät, ravin­to­lat ja hotel­lit­kin työ­paik­ko­ja. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei ole suu­ry­ri­tyk­sil­le sopi­vaa Cent­ral Busi­ness Distric­tiä, ja ihan hyvä niin. Toi­mis­to­kes­kit­ty­mät ovat elä­vän kau­pun­gin vastakohta.
    Perin­teis­ten kivi­jal­ka­kaup­po­jen ongel­ma­na ei ole lii­ke­ti­lo­jen puu­te, vaan kysyn­nän puu­te. Turis­tit voi­si­vat aut­taa täs­sä­kin asiassa. 

    Kes­kus­tan työ­pai­kat koos­tu­vat pää­osin seu­ra­vis­ta elinkeinoista:
    — kaup­pa, ravit­se­mus ja majoitustoiminta
    — finans­si, vakuu­tus, juridiikka
    — design ja käsityö
    — mainonta
    — jul­ki­nen hallinto
    — ter­vey­den­hoi­to ja sosiaaliala
    — ope­tus, kult­tuu­ri, huma­nis­ti­set tieteet
    — uskon­toon ja hyvän­te­ke­väi­syy­teen liit­ty­vä työ
    — met­sä­teol­li­suu­den hallinto
    — meren­ku­lun ja huo­lin­nan hallinto

    jos jotain yhtes­tä nimit­tä­jää pitää kek­siä, niin aika pal­jon nais­val­tai­sia alo­ja on ylie­dus­te­tu­ja kes­kus­tas­sa kun taas mies­val­tai­set ovat aliedustettuina. 

    Tämä joh­tuu juu­ri sii­tä jouk­ko­lii­ken­teen kont­ra auto­lii­ken­teen vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta, nais­val­tai­set alat hakeu­tu­vat jouk­ko­lii­ken­teel­le hyvin saa­vu­tet­ta­viin paik­koi­hin kun taas ns insi­nöö­ria­lat, teol­li­suus ja logis­tiik­ka­toi­min­not kehä­tei­den varsille.

    Luin muu­ta­ma vuo­si sit­ten että joku iso kau­pan alan pää­kont­to­ri halusi muut­taa jon­ne­kin kehä­kol­mo­sen var­teen, mut­ta jou­tui­vat peru­maan kos­ka nais­työn­te­ki­jät eivät oli­si pääs­seet töihin.

    Se että insi­nöö­ria­lat kam­mok­su­vat kes­kus­ta­kiin­teis­tö­jä on taas itsen­sä jal­kaan ampu­mis­ta. Insi­nöö­ri­ve­tois­ten työ­paik­ko­jen asiak­kaat ja lop­pu­käyt­tä­jät ovat pää­asias­sa nais­val­tai­sia kau­pan, finans­sin ym hen­ki­löi­tä, mut­ta aitoa dia­lo­gia sii­tä mil­lai­sia tuot­tei­ta halu­taan että insi­nöö­ria­lat val­mis­tai­si­vat, ei syn­ny muu­al­la kuin makuuhuoneissa.

  23. Tuo­mas L.: Minun on joten­kin vai­kea hyväk­syä aja­tus­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­ta muut­tui­si jon­kin­lai­sek­si muo­seoi­duk­si mat­ka­muis­to­myy­mä­lä­alu­eek­si ja kes­kus­ta­työ­pai­kat hajoai­si­vat pit­kin seu­tua. Elä­vä kes­kus­ta on turis­min­kin kan­nal­ta tär­keäm­pi kuin Gug­gen­hei­mit ym. yksit­täi­set turistikohteet

    Maa­il­mal­la turis­mi suun­tau­tuu nime­no­maan näil­le museoi­duil­le mat­ka­muis­toa­lueil­le. Toi­mis­to- ja työ­paik­ka­kes­kus­tat ovat vähem­män suo­sit­tu­ja. Har­vaa jak­saa oikeas­ti kiin­nos­taa mis­sä kes­ki­luok­ka asuu ja/tai käy töissä.

  24. Niin, tämä voi olla tyh­mä kysy­mys, mut­ta mikä arvo on sil­lä, että omis­ta­ja ei saa teh­dä ihan kuin halu­aa? Vaik­ka vaih­taa tilaa asun­nok­si ja toi­mis­tok­si nel­jä ker­taa vuodessa?

    Täl­lai­nen dynaa­mi­nen tilan­ne­han seu­rai­si suo­raan kysyn­tää ja tar­jon­taa mark­ki­noil­la: jos asu­mi­ses­ta on pulaa ja asun­to­jen hin­nat nouse­vat, kan­nat­taa muut­taa asun­nok­si. Sama päin vas­toin. Niin­hän on ennen­kin teh­ty: ostet­tu asun­to fir­mal­le, kun sopi­via asun­to­ja on saa­nut hal­vem­mal­la ja alet­tu vaan teke­mään töi­tä siellä.

  25. Pet­te­ri:
    Tämä ehdo­tus on huo­no ja kart­ta on vie­lä huo­nom­pi. Jos kat­so­taan Hel­sin­gin kart­taa totaa­li­sen muut­to­kiel­lon alue on aivan lii­an suuri.

    Taus­tal­la on että esi­mer­kik­si Puna­vuo­res­sa Uuden­maan­ka­tu – Annan­ka­tu – Iso-Roo­ber­tin­ka­tu lin­jan ete­lä­puo­lel­la ole­vat toi­mis­tot ovat hyvin ongel­mal­li­sia lii­ken­teel­li­ses­ti. Taus­tal­la on se, ettei sin­ne pää­se mil­lään. Jouk­ko­lii­ken­teel­la kes­kus­tas­ta hubis­ta tuon­ne jul­ki­sil­la vie­lä 15–20 minuu­tin mat­ka joka menee mer­kit­tä­väl­lä osal­la hen­ki­löis­tä yli muka­van loppukävelyn.

    Toi­saal­ta autoi­lu on myös kan­ta­kau­pun­gis­sa teh­ty erit­täin vai­keak­si, eikä alu­eel­la ole myös­kään park­ki­paik­ko­ja. Lisäk­si nykyi­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on vie­lä enti­ses­tään­kin hidas­taa autoliikennettä.

    Tuo tar­koit­taa, että tuol­la alu­eel­la voi­vat toi­mia vain yri­tyk­set, joi­den kaik­ki työn­te­ki­jät ja asiak­kaat kul­ke­vat jouk­ko­lii­ken­teel­lä tai joi­den ei aina­kaan tar­vit­se liik­ku­mi­ses­ta pal­jon­kaan välit­tää. Mitä sel­lai­sia on, jot­ka vie­lä suos­tu­vat toi­mi­maan hyvin van­han­ai­kai­sis­sa toi­mis­to­ta­lois­sa, jois­ta mer­kit­tä­väs­sä osas­sa ker­ros­ten osioin­ti on hyvin vaikeaa 

    Nyky­ään yri­tyk­set hake­vat joko tilaa hyvin lähel­tä kes­kus­tan lii­ken­teel­lis­tä kes­ki­pis­tet­tä eli Kai­vo­ka­tua tai sit­ten esi­mer­kik­si Pasi­lan tasol­ta tai Kehä­tei­den var­rel­ta, jon­ne autol­li­set­kin työn­te­ki­jät ja asiak­kaat pää­se­vät aina­kin vie­lä, aina­kin niin pit­kään ennen kuin Vih­reät pur­ka­vat kau­pun­gis­ta kaik­ki isom­mat tiet ja romah­dut­ta­vat seu­dun liikennejärjestelmän.

    Jos noin laa­jal­la totaa­li­sen muu­tos­kiel­lon kar­tal­la men­nään lop­pu­tu­lok­se­na on aika toden­nä­köi­ses­ti Puna­vuo­ren muut­tu­mi­nen tyh­jien toi­mis­to­jen alu­eek­si, jos­sa suu­rin osa toi­mis­to­ti­las­ta ei kel­paa kenel­le­kään ja talot rapis­tu­vat pys­tyyn täy­sin arvot­to­mi­na, samaan aikaan kun asun­noil­le oli­si hyvin kysyntää. 

    Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lun Vih­reas­tä kuplas­ta alas kur­kis­ta­mi­nen kiin­nos­taa suo­sit­te­len, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tutus­tui­si esi­mer­kik­si Iso-Roo­ber­tin­ka­tu 25:een, taloon, johon kukaan jär­ke­vä fir­ma ei kyl­lä toi­mis­to­aan lai­ta. Halu­taan­ko todel­la ete­läi­set kau­pun­gin­osat täy­teen saman­lai­sia haa­mu­ta­lo­ja? Alu­eel­la vain muu­tok­set asuin­käyt­töön tai huo­no­jen toi­mis­to­ta­lo­jen pur­ka­mi­set voi­vat estää slum­miu­tu­vien toi­mis­to­ta­lo­jen ongelman.

    Ehdo­tuk­seen sisäl­tyy myös has­su­ja ja outo­ja yksi­tyis­koh­tia. Puna­vuo­ren­ka­dul­la toi­mis­tois­ta ei saa enää asun­to­ja kir­veel­lä­kään. Meri­mie­hen­ka­dun parit­to­mis­sa nume­rois­sa sama hom­ma — mut­ta paril­lis­ten nume­roi­den taloi­hin asun­not ovat­kin ter­ve­tul­lei­ta! Samoin Pur­si­mie­hen­ka­dul­la asun­not ovat jees. Ja kyse on kui­ten­kin saman kau­pun­gin­osan kol­mes­ta, saman­lai­ses­ta kadus­ta. Tosin Pur­sa­ril­la tai­taa olla näis­tä kaduis­ta eni­ten toimistotilaa.

    Ete­lä-Hel­sin­gis­sä käve­le­vä huo­maa, että katu­ta­son lii­ke-ja toi­mis­to­ti­lo­ja on yllät­tä­vän pal­jon vajaa­käy­tös­sä tai tyh­jil­lään. Joten­kin absur­dia, että kau­pun­ki estää tyh­jän tilan jalos­tuk­sen parem­min tuot­ta­vak­si. Joku voi­si aja­tel­la kau­pun­gin toi­mi­van päinvastoin.

  26. R.Silfverberg: Kan­ta­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vuus jouk­ko­lii­ken­teel­lä para­nee huo­mat­ta­vas­ti jos toteu­te­taan 1970-luvul­la suun­ni­tel­tu U‑metro Haaga-Meilahti-Töölö-Kamppi-Punavuori-Kauppatori-hakaniemi-Vallila-Pasila

    Yhtey­den voi toteut­taa joko met­ro­na, lähijunayhteytenä(laajennettu Pisa­ra) tai pika­rai­tio­tie­nä joka kul­kee osit­tain tun­ne­leis­sa, osit­tain omil­la kaus­toil­laan katu­jen ajo­rat­jo­jen välissä.

    Tämä­liit­tyy minun kunin­gas­a­ja­tuk­see­ni. Täs­sä yksi kir­jo­tius asias­ta. Lie­nee tar­pee­ton­ta lisä­tä, että OS on koko­naan nonc­ha­lee­ran­nut ajatukseni.Aurataloa tai­de­taan ollaan muut­ta­mas­sa asunnoiksi:

    PISARA VOIDAAN SUUNNITELLA OLEELLISESTI PAREMMAKSI

    Kun jota­kin ker­ran teh­rä­hän se teh­rä­hän sit­ten kun­nol­la. Ja kun jota­kin ker­ran han­ki­ta­han, han­ki­ta­han sit­ten kun­nol­lis­ta.” (Sanan­las­ku Kannuksesta)

    Pisa­ra eli lähi­ju­na­ra­ta Pasi­las­ta Töö­lön, Rau­ta­tien­to­rin, Haka­nie­men ja Alp­pi­lan kaut­ta takai­sin Pasi­laan on nyt tape­til­la. Sen tar­peel­li­suus on ei ole aivan sel­vä, kos­ka hyö­ty –kus­tan­nuk­set ovat n. 0,5 eli hank­keen hyö­dyt eivät lähes­kään vas­taa kustannuksia.

    Nyt kun Pisa­ra raken­ne­taan seu­raa­vak­si 150 vuo­dek­si, kan­nat­taa sel­vit­tää tuli­si­ko se toteut­taa oleel­li­ses­ti toi­sin tavoin. Sil­loin rata myös tar­joai­si suo­ran junayh­tey­den len­to­ken­täl­tä Mei­lah­teen ja Tö
    ölöön ja suo­ran lähi­ju­nayh­tey­den Mei­lah­den kli­ni­koil­le. Se lyhen­täi­si tun­nil­la Kirk­ko­num­mel­la asu­van sai­raan­hoi­ta­jan päi­vit­täis­tä työ­mat­kaa. Ei mitään vähäi­siä etuja

    Sekaan­nuk­sien vält­tä­mi­sek­si käy­tän radas­ta parem­man puut­tees­sa nimeä Hurma-rata.(Huopalahti — Rus­kea­suo — Mei­lah­ti — Alp­pi­la). Ehdot­ta­ma­ni rataa läh­ti­si Huo­pa­lah­des­ta maan alle jat­kai­si Rus­kea­suon sekä Mei­lah­des­sa HUS:in kli­ni­koi­den alta Töö­lön­to­ril­le. Siel­tä edel­leen Kam­pin kaut­ta Rau­ta­tien­to­ril­le, Haka­nie­meen, mah­dol­li­ses­ti Alp­pi­laan, edel­leen Pasi­las­sa maan alla Käpy­lään, jos­sa liit­tyi­si Kera­van kau­pun­ki­ra­taan. Vai­kut­taa nimit­täin aika han­ka­lal­ta yrit­tää saa­da rata maan pääl­le Pasi­las­sa, joten seu­raa­va ase­ma eli Käpy­lä on helpompi. 

    Välil­lä Kamp­pi – Rau­ta­tie­a­se­ma – Haka­nie­mi rata kul­ki­si samas­sa tasos­sa kuin met­ro, joten ase­mil­ta on help­po vaih­taa. Tämä mer­kit­see sitä, että Töö­lön met­roa ei voi toteut­taa, mut­ta toi­saal­ta tämä rata oli­si sama kuin Töö­lön metro.

    Radan pituus oli­si noin 12–13 km. Maa­na­lai­sia ase­mia sii­nä oli­si kuusi tai seit­se­män. Pisa­ran kus­tan­nuk­set ovat noin 900 Me ja radan pituus 8 km, ase­mia rii­su­tus­sa ver­sios­sa vain kolme. 

    Kus­tan­nuk­sia tuli­si siis arviol­ta 1300–1500 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta pie­nem­pi kuin Län­si­met­ron jat­ka­mi­nen Matin­ky­läs­tä Kivenlahteen. 

    Mei­lah­den sai­raa­la- ja ope­tus­komplek­sin päi­vit­täis­ten käyt­tä­jien luku­mää­rä — hen­ki­lö­kun­ta, opis­ke­li­jat, polikli­nik­ka­käyn­nit, mag­neet­ti­ku­vauk­set, omais­vie­rai­lut jne. — on sii­nä 10 – 12.000. Käyt­tä­jiin on lisät­tä­vä vie­lä Folk­häl­san, työ­ter­veys­lai­tos, Aktii­vi-ins­ti­tuut­ti, Mark­ki­noin­ti-Insi­ti­tuut­ti ja 11-ker­rok­si­sen Aura-talon toi­mis­tot. Englan­ti­lai­nen kou­lu, Stei­ner-kou­lu, Nor­dens­kiöl­din­ka­dun jää­hal­li ja Urhei­lu­ka­dun jal­ka­pal­loa­ree­na ovat samoin 6 ‑800 met­rin päässä.

    Pasi­las­sa on nyt n. 25.000 työ­paik­ka ja sin­ne suun­ni­tel­laan Ruo­ho­lah­den ver­ran, so. n. 10.000 työ­paik­kaa. Mitään uut­ta kau­pun­gin kes­kus­taa Pasi­las­ta ei tule, vaik­ka sata vuot­ta on uumoiltu.

    Ase­mi­na Rus­kea­suo ja Alp­pi­la voi­si­vat olla optioi­ta. Ne voi olla jär­ke­vin­tä jo val­miik­si lou­hia, sil­lä se ei ole mah­do­ton kus­tan­nus (n. 120 e/m3), ja tilaa voi joten­kin käyt­tää hyö­dyk­si vaik­ka varas­to­na. Rata voi­daan luul­ta­vas­ti teh­dä koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin myös kau­ko­ju­nil­le sopivaksi.

    Mas­saam­me muu­ten on vain pai­kal­lis­lii­ken­net­tä. Pää­ra­dal­la 600 km mat­kal­la Hel­sin­gis­tä Ouluun on osa­puil­leen 2 mil­joo­nan asuk­kaan väes­tö­oh­ja. Sak­sas­sa 70 kilo­met­rin mat­kal­la Bon­nis­ta Köl­nin kaut­ta Düs­sel­dor­fiin asuu saman­ver­ran väkeä, jopa enem­män. Sama mat­ka kuin Hel­sin­gis­tä Riihimälle.

  27. Peter: Kau­pun­gin kas­vaes­sa kes­kus­ta­kin siir­tyy. Alkaa jo olla aika­kin tun­nus­taa se tosia­sia, että “kes­kus­ta” on oikeas­ti Ete­lä-Hel­sin­kiä. Kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen nuk­ku­ma­lä­hiö ja van­ha kau­pun­ki vie­hät­tä­vi­ne taloi­neen ja kivoi­ne ravin­to­loi­neen, jos­sa turis­tin on kiva kul­jek­sia. Pasi­la alkaa ottaa paik­kaan­sa Hel­sin­gin kes­kus­ta­na kuten alun­pe­rin oli tar­koi­tus­kin ja samal­le vyö­hyk­keel­le siir­tyy elä­mää muu­ten­kin mm. bule­var­dien takia. Tämä on ihan fik­sua kehi­tys­tä ja vält­tä­mä­tön­tä­kin, jos kau­pun­kia halu­taan kehit­tää oikea­na tii­vii­nä kaupunkina.

    Pasi­las­sa ei ole Kes­ki-Pasi­lan val­mis­tu­mi­sen jäl­keen­kään edes puo­lia sii­tä työ­paik­ka­mää­räs­tä, mitä muu­ta­man neliö­ki­lo­met­rin alal­la Hel­sin­gin­nie­mel­lä on.

    Jos joku asia ei ajan mit­taan muu­tu, niin Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­ty­mi­nen Pasi­laan. Se on ollut ns. kul­man taka­na niin kau­an kuin olen elä­nyt. Jän­nä näh­dä, ehdin­kö nähdä.

  28. Ton­tin omis­ta­jan kan­nat­taa ottaa täs­mäl­leen oikeas­sa suh­tees­sa huo­mioon ris­ki, että tule­vai­suu­des­sa tar­vit­tai­siin taas enem­män toi­mis­to­ja. KSL:n ei sik­si pidä estää muutoksia.

  29. Mark­ku af Heur­lin:

    Radan pituus oli­si noin 12–13 km. Maa­na­lai­sia ase­mia sii­nä oli­si kuusi­tai seit­se­män. Pisa­ran kus­tan­nuk­set ovat noin 900 Me ja radan pituus 8km, ase­mia rii­su­tus­sa ver­sios­sa vain kolme. 

    Kus­tan­nuk­sia tuli­si sii­sar­viol­ta 1300–1500 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta pie­nem­pi kuin Län­si­met­ron jat­ka­mi­nen Matin­ky­läs­tä Kivenlahteen. 

    Ja vaik­ka hin­ta oli­si 2 mrd, niin jos Hel­sin­gis­sä asuu yli 800.000 asu­kas­ta tule­vai­suu­des­sa niin kyl­lä luu­li­si ole­van varaa yhteen U‑muotoiseen maa­na­lai­sen rataan.

  30. Lund­vis­tin Jul­le:
    Jos joku asia ei ajan mit­taan muu­tu, niin Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­ty­mi­nen Pasi­laan. Se on ollut ns. kul­man taka­na niin kau­an kuin olen elä­nyt. Jän­nä näh­dä, ehdin­kö nähdä.

    Pasi­las­ta on ennem­min tulos­sa Hel­sin­gin La Défen­se. Vaik­ka onkin tyl­sä toi­mis­to­kes­kit­ty­mä, se on toi­saal­ta voi­nut aut­taa säi­lyt­tä­mään mata­lan kau­pun­ki­ra­ken­teen kes­kus­ta-alu­eel­la, eli sii­nä mie­les­sä onnis­tu­nut ratkaisu.

  31. Ete­lä-Hel­sin­gin saa­vu­tet­ta­vuut­ta mie­tit­täes­sä ja Pisa­roi­ta tai u‑metroja piir­rel­les­sä voi­si miet­tiä sitä­kin, että tar­vit­see­ko Ete­lä-Hel­sin­gin olla parem­min saavutettava?

    Eihän kyse ole mis­tään eris­täy­ty­nees­tä ongel­ma-alu­ees­ta, jon­ka kehit­tä­mi­nen oli­si vält­tä­mä­tön­tä saa­ti edes tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä kovin kor­keal­la, vaan Suo­men kal­leim­mis­ta neliöistä.

    Väit­täi­sin pikem­min­kin, että Ete­lä-Hel­sin­ki on val­mis. Val­mis asu­mi­seen. Siel­tä on käve­ly­mat­ka tai muu­ta­ma pysä­kin­vä­li kes­kus­taan, Etu-Töö­löön tai Haka­nie­meen. Läpia­jo­lii­ken­ne ei hait­taa asu­mis­ta. Pal­ve­lut löy­ty­vät omas­ta takaa.

    Ras­kas­rai­teen vetä­mi­nen Espo­jen ete­lä­puo­lel­le (jos ei sit­ten tun­ne­lis­sä Tal­lin­naan) on pait­si tar­pee­ton­ta ja tur­haa, jopa hai­tal­lis­ta. Kes­kus­taa ei ole mitään jär­keä yrit­tää ulot­taa ete­läm­mäs nie­mel­le, maan­tie­teel­li­ses­ti työs­sä­käyn­tia­lu­een han­ka­lim­min saa­vu­tet­ta­val­le laidalle.

  32. Lund­vis­tin Jul­le:
    Ras­kas­rai­teen vetä­mi­nen Espo­jen ete­lä­puo­lel­le (jos ei sit­ten tun­ne­lis­sä Tal­lin­naan) on pait­si tar­pee­ton­ta ja tur­haa, jopa hai­tal­lis­ta. Kes­kus­taa ei ole mitään jär­keä yrit­tää ulot­taa ete­läm­mäs nie­mel­le, maan­tie­teel­li­ses­ti työs­sä­käyn­tia­lu­een han­ka­lim­min saa­vu­tet­ta­val­le laidalle. 

    Mä arva­sin että joku vas­taa noin. Halu­taan raken­taa muu­re­ja siis että köy­hät eivät pää­se ete­lä-Hel­sin­gin onnelaan¨muuten kuin kävel­len tai mah­dol­li­sim­man hitaal­la raitiovaunulla.

  33. Vil­le: Mil­lai­set työ­pai­kat ovat nii­tä “oikei­ta työ­paik­ko­ja”, joi­ta kes­kus­tas­sa pitäi­si olla? 

    Sel­lai­sia jois­sa työs­ken­te­le­mäl­lä on varaa ostaa asun­to 500m säteel­lä työpaikasta?

  34. R.Silfverberg: Halu­taan raken­taa muu­re­ja siis että köy­hät eivät pää­se ete­lä-Hel­sin­gin onnelaan¨muuten kuin kävel­len tai mah­dol­li­sim­man hitaal­la raitiovaunulla.

    Mikä on se ske­naa­rio jos­sa Ete­lä-Hel­sin­gin onne­lan ja muun maa­il­man välil­lä liik­kui­si niin pal­jon köy­hiä että hei­tä var­ten tar­vit­tai­siin raskasraide?

    Väi­te impli­koi myös että Ete­lä-Hel­sin­gin rik­kaat oli­si­vat val­mii­ta luo­pu­maan omas­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­taan eli liik­ku­maan “kävel­len tai mah­dol­li­sim­man hitaal­la rai­tio­vau­nul­la” jot­ta köy­hät jou­tui­si­vat käyt­tä­mään samaa kul­ku­ta­paa. Kuu­los­taa vähän kau­kaa haetulta.

  35. Lund­vis­tin Jul­le: Pasi­las­sa ei ole Kes­ki-Pasi­lan val­mis­tu­mi­sen jäl­keen­kään edes puo­lia sii­tä työ­paik­ka­mää­räs­tä, mitä muu­ta­man neliö­ki­lo­met­rin alal­la Hel­sin­gin­nie­mel­lä on.

    Jos joku asia ei ajan mit­taan muu­tu, niin Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­ty­mi­nen Pasi­laan. Se on ollut ns. kul­man taka­na niin kau­an kuin olen elä­nyt. Jän­nä näh­dä, ehdin­kö nähdä.

    Ei kai siel­lä Pasi­las­sa mitään voi olla niin kau­an kun siel­lä ei mitään ole. Vii­mek­si kun kävin, niin kovas­ti autio­ta oli. Rata­pi­haa ja sen sem­mois­ta. Mut­ta “if you build it, they will come”. Kun minä olin nuo­ri, Kam­pin alue oli kovin toi­sen­nä­köi­nen eikä oli­si tul­lut mie­lee­ni­kään hen­ga­ta siel­lä. Niin ne ajat muuttuvat.

    On ihan luon­nol­li­nen kehi­tys­kul­ku, että myös toi­mis­tot tule­vat siir­ty­mään pois ete­läs­tä kuten teol­li­suus aikai­sem­min. Oli­si perin kum­mal­lis­ta aja­tel­la, että kun urbaa­ni raken­nus­kan­ta laa­je­nee yhä pidem­mäl­le poh­joi­seen ja kau­pun­gin väki­mää­rä kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti, kes­kus­ta oli­si edel­leen siel­lä ihan ete­lä­ra­jal­la. Että ihmi­set mat­kus­tai­si­vat 45–60 minuut­tia pääs­täk­seen pääs­täk­seen “yti­meen” joko töi­hin tai shop­pai­le­maan. Kyl­lä sen yti­men on olta­va maan­tie­teel­li­ses­ti lähel­lä kes­kus­taa tai sit­ten nii­tä kes­kus­to­ja on olta­va useampi.

    Se on tie­tys­ti tot­ta, että täl­lai­set kehi­tys­ku­lut otta­vat aikan­sa, mut­ta aja­tuk­se­na nii­hin pitäi­si sopeu­tua ja olla teke­mät­tä täl­lai­sia kon­ver­sio­kiel­to­pää­tök­siä. Ennem­min tai myö­hem­min jou­du­taan totea­maan, että pie­leen meni.

  36. spot­tu: Mikä on se ske­naa­rio jos­sa Ete­lä-Hel­sin­gin onne­lan ja muun maa­il­man välil­lä liik­kui­si niin pal­jon köy­hiä että hei­tä var­ten tar­vit­tai­siin raskasraide?

    Väi­te impli­koi myös että Ete­lä-Hel­sin­gin rik­kaat oli­si­vat val­mii­ta luo­pu­maan omas­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­taan eli liik­ku­maan “kävel­len tai mah­dol­li­sim­man hitaal­la rai­tio­vau­nul­la” jot­ta köy­hät jou­tui­si­vat käyt­tä­mään samaa kul­ku­ta­paa. Kuu­los­taa vähän kau­kaa haetulta.

    Kai­va­ri, lai­va­ter­mi­naa­lit, Pih­la­ja­saa­ri ja muut uima­ran­nat, lukui­sat ravin­te­lit ja kah­vi­lat ja muo­ti­kau­pat. Kyl­lä lähiö­asuk­kail­la­kin pitää olla oikeus naut­tia niis­tä ilman että koko päi­vän jou­tuu jotain rati­koi­ta odot­ta­maan. Niil­lä jot­ka asu­vat niis­sä kort­te­leis­sa ei näy­tä ole­van ongel­mia kun eivät juu­ri pois­tu sieltä.

  37. R.Silfverberg: Kai­va­ri, lai­va­ter­mi­naa­lit, Pih­la­ja­saa­ri ja muut uima­ran­nat, lukui­sat ravin­te­lit ja kah­vi­lat ja muo­ti­kau­pat. […] Niil­lä jot­ka asu­vat niis­sä kort­te­leis­sa ei näy­tä ole­van ongel­mia kun eivät juu­ri pois­tu sieltä.

    Tämä voi jopa pitää paik­kan­sa. Saat­taa hyvin olla, että monia kes­kus­tan pal­ve­lui­ta käyt­tä­vät enem­män kau­em­pa­na asu­vat kuin lähem­pä­nä asu­vat. Täs­tä syn­tyy sit­ten se ongel­ma, että asuk­kaat valit­ta­vat kon­sert­tien, kesä­te­ras­sien yms. melus­ta, kun eivät itse osal­lis­tu toimintaan… 😉

  38. Sään­te­ly on vää­rä lii­ke täs­sä­kin tapauk­ses­sa. Kan­nat­taa mie­lum­min miet­tiä, mik­si toi­mis­to­ja halu­taan muut­taa asun­noik­si. Kun vähän pen­kai­see, niin juu­ri­syyt löytyvät.

    Yksi iso teki­jä on kes­tä­mä­tön pai­koi­tus­ti­lan­ne kes­kus­tas­sa. Kun type­rän kiel­lon puu­has­te­luun käy­tet­ty ener­gia kes­ki­te­tään syi­den etsi­mi­seen ja toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen, ollaan oikeil­la jäljillä.

  39. Onko­han tuos­sa käy­nyt väri­ky­nä­vir­kai­li­jal­la vir­he? Totaa­li­kiel­toa­lue nimit­täin pitää sisäl­lään VVOn hank­ki­mat enti­set Tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun raken­nuk­set, nykyi­set Met­ro­po­lian tilat Kampissa/Hietalahdessa. Ois­ko 70Kkm2, jois­ta pitäi­si suu­res­ta osas­ta tul­la “lumo”-asuntoja.

    Ei tosin tar­vit­tu vasu­ri­po­lii­tik­ko­jen inter­ven­tio­ta kun ay-liik­keen luot­to­kak­sik­ko Rau­ta­va-Soi­nin­vaa­ra palaut­ti esi­tyk­sen. Kaikenägöst.

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la jatkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.